jousiampuja 3/2013

Turkkilainen tuulikisa!

Ammuntalasit esittelyssä

Para-ampujien mitalijuhlat jatkuvat

Suomen Jousiampujain Liiton jäsenlehti 3/2013

T änä päivänä on muotia puhua siitä, miten urheilija on toiminnan keskiössä. On kuiten-

kin muistettava, että lajiliiton näkökulmasta taval-lisen urheilijan asemaa monesti auttaa parhaiten se, että häntä lähellä olevalla urheiluseuralla on hyvät edellytykset laadukkaaseen toimintaan. Ur-heilijan oleminen keskiössä ei siis tarkoita aina sitä, että liiton toimenpiteet kannattaisi kohdistaa suoraan yksittäiseen urheilijaan.

Erityisen keskeistä on, että seuralla on riittäväs-ti ammattitaitoisia valmentajia ja ohjaajia sekä asianmukaiset tilat harjoitteluun.

Uudistetulla valmentajakoulutuksella SJAL pyrkii tukemaan valmentajien osaamisen lisäksi ennen kaikkea heidän kehittymistään valmentajan po-lulla. Jousiammuntaa voi harrastaa myös valmen-tamalla jousiampujia. Valmentajallakin saa olla tavoitteita. Valmentajaksi ei kuitenkaan synnytä yhdessä yössä, vaan matkaa taitetaan hiljalleen – opetellen ja omaksuen.

Seurojen harjoittelutilojen osalta liitto voi esi-merkiksi tukea neuvotteluissa kuntien liikuntatoi-

men kanssa tai konsultoida vaikkapa maastoam-muntaradan rakentamisessa.

Seurojen ei kuitenkaan kannata odottaa, et-tä joku tulee ovelle tuomaan sopivia resursse-ja. Niitä saadakseen seuran täytyy itse olla ak-tiivinen. Pelkästään rahallisiakin tukimuotoja on useita. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän seuratuen hakuaika on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 10.1.2014 asti. Toivottavasti seurat ha-kevat aktiivisesti seuratukea mutta myös panos-tavat hakuun. Hakemus ei synny yhdessä illas-sa vaan vaatii huolellista suunnittelua tuettavan hankkeen ja ylipäätään seuran toiminnan osal-ta, jotta lopputuloksena on realistinen ja toteut-tamiskelpoinen hanke, jolla on myös realistinen kustannusarvio. Sparrausapua hakemuksille saa liiton toimistosta.

Tarjolla on myös EU-rahoitteisia tukimuotoja ja ELY-keskusten tukea. Unohtaa ei kannata myös-kään Urheilun Unelma-arpaa, jota myymällä seu-rat voivat tienata toimintarahaa.

Seurojen kannattaa olla aktiivisia myös muis-

sa kuin rahallisissa tarpeissaan. Liitossa kuullaan mielellään asioista, joita seurat toivoisivat liiton kehittävän tai järjestävän. Näin toimintaa osa-taan suunnata oikein. Liikunnan aluejärjestöt jär-jestävät paikallisesti runsaasti erilaisia seuratoi-mintaan liittyviä koulutuksia, joihin kannattaa osal-listua. Sporttisaitilla syntyy seuralle kotisivut hal-vimmillaan ilmaiseksi.

Seuratoiminnan kehittäminen on ensi vuonna yhtenä liiton painopistealueista. Tähän tuli selkeä viesti liittokokoukselta, jossa seurat budjetoivat ai-empaa huomattavasti enemmän varoja seuratoi-minnan kehittämiseen.

Yksi asia kannattaa joka tapauksessa aina pi-tää mielessä. Muistakaa kiittää niitä lukuisia ak-tiiveja, jotka uhraavat vapaa-aikaansa seuratoi-mintaan.

Anne LanteePäätoimittaja

Pääkirjoitus

tuumAstA toimeen

Kansikuva

Kuvassa: Jere Forsberg, Jean-Pierre AntoniosKuva:

Suomen Jousiampujain LiittoRadiokatu 20, SLU-talo00240 Helsinkifax 09 224 402e-mail: [email protected] www.jousiampujainliitto.fi

Ilmestyminen 3 kertaa 2013, joista yksi painettuna.

Päätoimittaja: Anne LanteeLehtiryhmä: Juhana Rüster, Elina Syrjänen, Janne Sumusalo, Sussu Makkonen

Ulkoasu ja taitto: Sussu Makkonen

Painopaikka: Kirjapaino Uusimaa 2013Ilmoitushinnat:1/1 sivua 200€ 4-värisenä, 150€ mv1/2 sivua 150€ 4-värisenä, 75€ mv1/4 sivua 75€ 4-värisenä, 50€ mv

Kilpailuilmoitukset seuroille: 1/4 sivua veloituksettaISSN 0356-3286

PalstatNokitus • Kolumni 4Nosto • Lyhyet uutiset 4Veto • Alueen/tapahtuman esittely 6 Ankkurointi • Juniorit 14Tähtäys • Henkilöhaastattelu 16Laukaisu • Gallub 19Jälkipito • Pilapiirros 19

SisällysluetteloPara-ampujien mitallijuhlat jatkuvat 1Tuumasta toimeen 3Seuratoiminnan iloja 4Uusi maailman antidopingsäännöstö hyväksyttiin 7SJAL:lle uusi antidopingohjelma 7Antoniokselle täysosuma 8parajousiammunnan MM-kisoista 8Pillalta jousiampujille suunnitellut lasit 10Turkin MM-kisoista ennennäkemätön tuulikisa 11Jousiammuntaa elokuvissa 12Nymfi en näyttelijät jousiammuntaopissa 13Nuorten MM-kilpailut Kiinassa 14Kuulumisia World Archeryn kongressista 17Liikuntamaa-messuilla innokkaita kokeilijoita 18Suomeen kaksi maanosatason tuomaria 18

JousiampuJa 3/2013 3

Puheenvuoro

NOSTOLyhyet uutiset

Kolumni

PuHeenJoHtAJAltA

olla, että myös maastoammunnassa meidän on valmennusta kehitettävä pysyäksemme hyvällä ta-solla mukana.

Para-ammunnassa on valmentautuminen ollut il-meisen ammattimaisempaa, käytössä olevat ta-loudelliset resurssit per ampuja suuremmat ja tu-lokset ovat vastaavasti loistavat. Se ei vähennä mitenkään menestyvien urheilijoiden osuutta saa-vutuksissa. Jean-Pierre ja Jere ovat osoittaneet, et-tä ahkera ja periksi antamaton suomalainen ur-heilija saavuttaa järjestelmän tukemana ja varsin kohtuullisten taloudellisten resurssien turvaamana menestyksen kansainvälisellä huipputasolla.

Jousiammunnan tilanne Suomessa on todennä-köisesti murrosvaiheessa. SJAL:n strategia on kir-joitettu ja tavoitteet asetettu. Tavoitteiden saavut-taminen huippu-urheilun osalta vaatii Kiinan tiike-rinloikan tapaista muutosta. Urheilijoiden panok-sen lisäksi tarvitaan ammattimaista valmennusta, tukea antava jousiammuntayhteisöä ja riittäviä ta-loudellisia resursseja. Nykyisten resurssien jakoa voi tehdä toki jonkin verran eri tavalla, mutta tau-luammunnassa huipputason saavuttamiseksi tar-vitaan merkittävää kokonaisbudjetin kasvua, että meidän huippuampujillamme olisi mahdollisuus menestyä kansainvälisellä huipputasolla järjestel-mällisesti. Kansainvälinen kilpataso tauluammun-nassa on viime vuosien aikana kasvanut vauhdil-la, jossa me emme ole nyt mukana.

Myöskään harvinaisen lahjakkaan ampujan löytyminen ei enää nykyisin välttämättä riittäisi kansainväliseen menestykseen ilman ammatti-maista valmennusta.

Miten pitäisi asetta painopisteet toteuttaak-seen tavoitteemme nuorisotyön, seuratoiminnan ja huippu-urheilun osalta, on hankala yhtälö, jos-sa muuttujat ovat kaikki riippuvaisia toisistaan. Se-kä SJAL:ssa että myös Valon tasolla on nuoriso- ja seuratyön tärkeyttä korostettu ja kaiken logiikan mukaan ovat juuri nämä toiminnat pidemmällä tähtäimellä urheilun kehityksen perustana.

Kilpaileminen on taas urheilun motivaatiolähde, julkikuva ja tarinan luoja.

Kansallisella tasolla Suomessa jousiammuntakil-pailuista ei tässä vaiheessa ole puutetta ja siihen meillä on resursseja. Myös kansallinen kilpailemi-nen ja menestyminen SM-kisoissa voisi motivoida nuoria mukaan jousiammuntaan. Asennemuutok-selle siinä olisi paikka, koska urheilumedian anta-mien viestien pohjalta jää helposti vaikutelma, et-tä varsinaisesti yhteiskunnassa arvostetaan lähin-nä olympia- ja MM-kultamitaleita ja kaikki muu on jotenkin epäonnistumista tai siis vähäpätöistä.

Meidän mahdollisuutemme on toimia nyky-resurssien puitteissa, keskittyä nuorisotyöhön ja seuratoimintaan jättäen kansainvälisen huipun tavoittelu odottamaan vauraampia aikoja. Toi-nen mahdollisuus on hankkia lisää resursseja ja tehdä kaikkea kolmea. On ilmiselvä, että raha ei takaa menestystä, mutta olen aivan vakuuttunut, että Suomessa löytyy varmasti periksi antamatto-mia, kyvykkäitä, jääräpäisiä, voittoa janoavia ja ahkeria jousiampujia, jotka ammattimaisen tuen turvin tulevat näyttämään myös Suomen ulkopuo-lella, miten ammutaan taulun keskelle. Liittom-me pieneksi tehtäväksi jää sen ammattimaisen koneiston rakentaminen.

Hyvää saapuvaa Joulua kaikille!

Andres Gross

V oisin kirjoittaa seuratoiminnan iloista ja su-ruista, mutta näin syksyn tultua ja sisäradoil-

le siirryttyä on parempi keskittyä johonkin myön-teiseen. Siksipä muistuttelen seuratoiminnan posi-tiivisista puolista. Mitä sinä olet saanut seuratoiminnasta?

Kerronpa tässä ensin, mitä minä olen saanut: järkevää tekemistä vapaa-aikana, mahdollisuu-den oppia ampumaan jousella (jolloin esteenä ovat ainoastaan omat rajani), huipputason oh-jausta, tarkoituksenmukaiset tilat ja hienot kentät, neuvoja silloin kun eniten tarvitsee, mahdollisuu-den kilpailla, hauskoja kilpailumatkoja kimppa-kyydeillä, opastusta ja lukuisia vinkkejä varustei-siin liittyen, tukea ja rohkaisua silloin, kun moti-vaatio on kadoksissa, mahdollisuuden osallistua mielenkiintoisten urheilutapahtumien järjestämi-seen, tilaisuuden opettaa jousiammunnan alkeita aloittelijoille ja välittää näin itsekin hienon lajin henkeä eteenpäin, uusia ystäviä, hauskoja hetkiä

muuten vaan, ystävällismielistä suun soittoa… Olisi muuten hirvittävää ampua ilman seuraka-

vereita. Itse en oikein ymmärrä niitä, jotka har-joittelevat jossakin piilossa, omissa oloissaan, ei-vätkä koskaan ilmaannu muiden jousiammuntaih-misten ilmoille. Ymmärrän kyllä, että joskus tulee tilanteita, jolloin aktiivinen toiminta seurassa on mahdotonta, elämässä kun sattuu kaikenlaista.

Kunpa kaikki ymmärtäisivät, kuinka arvokasta työtä seurojen aktiivit tekevät, kun he viikosta ja kuukaudesta toiseen jaksavat innostua ja tarjota osaamistaan seuran jäsenille monissa eri tehtävis-sä, palkatta. Näiden ystävällismielisten aktiivien on kyllä syytä osata asettaa itselleen jonkinlaiset rajat, sillä muutoin tekevien ja osaavien ihmisten niskaan lankeaa yhä enemmän velvollisuuksia. Talkootyö kun ei nauti nykyään kovinkaan suurta suosiota noin ylipäätään. Tämä näkyy kaikkialla, eikä suinkaan koske pelkästään urheiluseuroja.

Mutta asiaan. Oletteko ajatelleet, miten hyvää

palvelua seurojen jäsenet saavat hyvin organi-soitujen kisojen muodossa, valmennuksessa, ju-nioritoiminnassa, kentän ylläpidossa ja välinei-den huollossa, vain muutamia osa-alueita mai-nitakseni?

Jousiammuntaseuroihin on kertynyt valtava mää-rä tietoa ja taitoa. Ja itse kukin pääsee halutes-saan mukaan järjestämään hienoja kilpailuja, op-pimaan kaikenlaista yhdistystoiminnasta ja koko-ustekniikastakin. Se saattaa olla joillekin tärkeä läksy oppia ja sitä saattaa tarvita myös työelä-mässä.

Muistetaan siis kaikki seurojemme aktiivisia toimijoita, jotka pistävät itsensä likoon. Ja mitä enemmän yksittäiset jäsenet ovat valmiita toimi-maan yhteiseksi hyväksi, yhdessä, sitä hienompia tuloksia seuroissa saavutetaan. Esimerkkejä on!

Hyvää joulunodotusta, Cecilia Putkinotko

Tason 1 valmentajakoulutus pidettiin Kuortaneella

E nsimmäinen uuden valmentajakoulutusjärjes-telmän mukainen tason 1 valmentajakoulu-

tuksen lajiosa järjestettiin 2.11.2013 Kuortaneen urheiluopistolla. Kurssille osallistui liki kolmekym-mentä innokasta, enemmän ja vähemmän koke-nutta valmentajaa.

Yhteen päivään tiivistetty koulutus kesti aamusta iltaan ja käsitteli tähtäin- ja taljajousiammunnan sekä maastoammunnan perusteita. Lisäksi monin-kertainen arvokisamitalisti Jari Lipponen kertoi val-mentautumisesta urheilijan näkökulmasta.

Kurssin sisältö ja järjestelyt saivat osallistujilta verraten hyvää palautetta, vaikka aikataulu to-dettiinkin tiiviiksi.

Seuraavan kerran tason 1 lajiosa järjestettä-neen huhtikuussa 2014.

Tarkkuuslajien (jousiammunta, ammunta, golf, curling, keilailu) yhteinen tason 1 valmentajakou-lutus käynnistyy ensi syksynä, jolloin yleisen osan voi suorittaa kahden viikonlopun aikana. Yleisen osan moduulit voi edelleen suorittaa myös liikun-nan aluejärjestöissä nykyiseen tapaan.

Liiton syyskokous pidettiin Seinäjoella

L iiton syyskokouksessa 27.10.2013 päätet-tiin ensi vuoden talousarviosta ja toiminta-

suunnitelmasta sekä henkilövalinnoista hallituk-seen ja puheenjohtajaksi.

Liiton puheenjohtajana kaksivuotiskaudella 2014–2015 jatkaa Andres Gross, joka ei saa-nut vastaehdokkaita. Liittohallitukseen valittiin ero-vuoroisten tilalle Petteri Alahuhta, Sari Uitto se-kä jatkokaudelle äänestetyt Miika Kataja ja Kari Mäenpää.

Liittokokous päätti nostaa jäsenseurojen jäsen-maksuja viidellä eurolla sekä aikuis- että juniorijä-seniltä. Aikuisten jäsenmaksu on ensi vuonna 28 euroa ja juniorien 16 euroa. Korotus oli selvästi suurempi kuin hallituksen esittämä korotus, mikä kertoo seurojen tahtotilasta yhteisen strategian to-teuttamiseen.

Samalla seuratoiminnan kehittämiseen budjetoi-tiin aiempaa selvästi enemmän rahaa. Liittokoko-us muokkasi hallituksen esittämää budjettia siirtä-mällä erityisesti huippu-urheilun ja juniorien kan-sainvälisiin kilpailumatkoihin aiottua tukea seura-toimintaan ja valmennukseen.

Kokouksen hyväksymä talousarvio ja toiminta-suunnitelma vuodelle 2014 löytyvät liiton nettisi-vujen seuraosiosta.

Syyskokoukseen osallistui 13 seuraa.

Tarkkuuslajien huippu-urheilijat tapasivat Kisakalliossa

O lympiakomitean huippu-urheiluyksikön tark-kuuslajien lajiryhmän A-maajoukkueurheili-

jat kokoontuivat ensimmäiseen yhteiseen urheilija-tapaamiseen Kisakallion urheiluopistolle Lohjalle marraskuun puolivälissä. Jousiampujien lisäksi paikalle oli kutsuttu maajouk-kueen huippu-urheilijat ammunnasta, golfi sta, cur-lingista ja keilailusta. Kaikkiaan mukana oli yli 40 urheilijaa.

Kaksipäiväisen tapaamisen ohjelmaan mahtui huippu-urheilijoiden tarinoita omasta matkastaan huipulle, asiantuntijaluentoja ravitsemuksesta, psyykkisestä valmennuksesta ja näkemisestä se-kä runsaasti verkostoitumista ja ajatusten vaihtoa muiden urheilijoiden kanssa pelailun, saunomisen ja illanvieton lomassa.

U rheilun kehitys kokonaisuudessa koskettaa jousiammuntaa kuten muitakin lajeja. Urhei-

lu on ajanvietto- ja harrastustoiminnasta kehittynyt merkittäväksi taloudelliseksi tekijäksi ja yhteiskun-nalliseksi vaikuttajaksi, jolla on jopa poliittinen ulottuvuus.

Ihmisten tarve menestyä, saavuttaa aina enem-män ja todistaa paremmuutta testaamalla rajoja on urheilussa liikkeelle paneva voima, mutta sa-malla se voima on muuttanut myös urheilun luon-netta. Luonteen muutos ei ole välttämättä ainoas-taan positiivinen, vaikkakin ilmeisesti ohitse pää-semätön, asia. Urheilun kansanläheisyys ja sen antama mahdollisuus tasavertaisista lähtökohdis-ta nousta tavoitteellisen harjoittelun kautta sanka-rin ja voittajan asemaan on viime aikoina kär-sinyt.

Urheilun kehityksessä on tapahtunut tietynlai-nen kaksijakoisuus – yhtenä suuntana on ehdot-tomaan parhaimmuuteen tähtäävä tuloskeskei-nen, ammattimainen huippu-urheilu ja toisena on urheilijoiden terveyden, työkyvyn sekä elämän-laadun parantamiseen tähtäävä urheiluharrastus. Vaikka innokas harrastustoiminta voi lähestyä huippu-urheilua, vaatii nykymaailmassa kansain-välisellä tasolla kilpailumenestys urheilijan oman panostuksen lisäksi tehokkaan ja ammattimaisen koneiston tuen.

Luultavasti monetkin urheiluystävistä kaipaavat aikoja, jolloin urheilijan into, asenne, harjoittelu ja kyvykkyys mahdollistivat urheilijan nousun kan-sainväliseen huippu-urheilijoiden kaartiin. Kilpai-lutulokset huipputasolla ovat kuitenkin nousseet ih-miskykyjen rajojen lähelle ja johdonmukaisen me-nestyksen edellytyksenä on urheilijan ja tukitiimin yhteistyö, mihin tarvitaan myös taloudellista pa-nostusta. Rahaa tarvitaan urheilijan yksilölliseen valmennukseen, sen jäsentelyyn ja suunnitteluun, tukitiimiin (valmentaja, fysioterapeutti), leireihin, kilpailumatkoihin, välineisiin etc. Raha tuo aina mukaansa rahamaailman säännöt – sijoitukselta odotetaan voittoa. Rahan mukaantulo myös ko-ventaa kilpailua entisestään. Tästä kehityksestä voi olla monta mieltä, mutta voittaa voi vain ole-malla pelissä mukana.

Jousiammunnassa ammattimaiseen valmennuk-seen on meillä toistaiseksi ollut mahdollisuuksia vuosien varrella varsin rajoitetusti. Harrastustoi-minta on menneiden vuosien menestyneiden huip-puampujien kohdalla ollut käytännössä ammatti-maista ja silloin se riitti kansainväliseen huippuun asti. Kansainvälisiin huipputuloksiin kuitenkin nykypäivänä johdonmukaisesti voidaan päästä taas todennäköisesti vain valmennuksen merkit-tävän kehittämisen kautta. Tauluammunnassa on jouduttu toteamaan jo vuosia, että huipputulokset karkaavat meidän parhaista tuloksista ja saattaa

Kuva: Sussu Makkonen

Näköfysiologi Juha Päällysaho kertoi urheilijoille näkökykyyn vaikuttavista tekijöistä tarkkuuslajeissa.

NOKITUS

seuRAtoiminnAn iloJA

4 JousiampuJa 3/2013 JousiampuJa 3/2013 5

R upesimme pitämään neljän vetäjän voimin junnuille omaa junnutunti-nimistä tuntia kes-

kiviikkoiltaisin, paikalle saapui ensimmäisenä tal-vena 12 innnokasta ampujanalkua.

Leiri kisakalliossa

Keväällä 2013 pidetyllä Wilhelm Tellin perintei-sellä Kisakallion leirillä pidettiin erityinen junio-ripäivä, jossa kävi Kyösti Laasonen ohjaamas-sa ja antamassa neuvoja. Kokemukset olivat niin hyvät, että sama tullaan uusimaan myös kevään 2014 leirillä.

Wilhelm Tellissä koetaan junioritoiminnan ke-hittäminen tärkeäksi asiaksi. Se näkyy myös sii-nä, että yksi Tellin hallituksen painopiste vuonna

Teksti: Teemu Lunden, Sussu MakkonenKuva: Sari Lehtinen

2014 on junioritoiminnan kehittäminen ja kan-nustaminen osallistumaan kilpailuihin. Hallituksen taholta on tehty päätöksiä, joilla pienentää kyn-nystä osallistua kilpailuihin. Toivomme, että näem-me mahdollisimman monta Tellin junioria vuoden 2014 kilpailuissa. Wilhelm Tell on myös pyrkinyt tukemaan nuorisojärjestöjä heidän tuodessa nuo-ria kokeilemaan jousiammuntaa.

Wilhelm Tell järjetää vain juniroireille pidettä-vän kilpailun 25.1.2014, johon myös Tellin juni-oreita osallistuu ensimmäistä kertaa.

Syksy 2013

Nyt syksyllä jatkoimme jälleen harjoituksia, joi-hin saapui edellistalven innokkaimmat junnut he-ti ensimmäisestä kerrasta alkaen. Saimme myös mukaan kaksi uutta poikaa ryhmäämme syksyn kuluessa sekä yhden tytön vielä joulkuun alussa-

Junnutunti WT:n tapaan

kin. Tähtäimenämme on valmentaa innokkaita ja aktiivisia ampujia nuorista, ja mahdollisia kilpai-lijoita tulevaisuuden jousiammunta kentillemme edustamaan Wilhelm Telliä. Vakiovetäjillämme, joilla on vetovastuu tässä pienessä mutta sinnikäs-sä ryhmässä, on tavoitteena luotsata heitä kohti kilpailuja mukavan harrastuksen parissa. Olem-me kilpailleet harjoituksissamme jopa tuoreiden omenien ammuntaa, jotka roikkuivat ilmassa na-rujen varassa. Osumasta sai syödä omenan, jos halusi, ja innokkaitahan löytyi, niin että omenat loppuivat kesken.

Wilhelm Tellissä on myös satsattu vuokrajousiin, joilla voi aloittaa harrastuksen kohtuukustannuk-sin. Vuokraamme jousipakettia kolmen kuukauden erissä aktiivisesti harjoituksissa käyville junnuille, jolloin heidän ei heti tarvitse investoida suuria summia oman jousen ostoon, ja näin jousi on vain vuokraajan henkilöäkohtaisessa käytössä.

Wilhelm Tellin uusi innokas junnutunti starttasi talvella 2012.

Innokkaita junioreita, (vasemmalta) Jussi, Essi, Kaarle, Osiiris, Konsta.

VETOPalstalla esitellään alueryhmiä ja erilaisia jousiammuntatapahtumia

Teksti ja kuva: Anne Lantee

Suomen Jousiampujain Liiton hallitus hyväksyi lokakuussa käyttöön liiton antidopingohjelman.

S uomen Jousiampujain Liitto ei hyväksy dopingin käyttöä – jousiam-munta on puhtaan kympin laji. SJAL:n tavoitteena on taata kaikille

jousiampujille oikeus reiluun ja puhtaaseen liikuntaan ja urheiluun.SJAL:n antidopingohjelman tavoitteena on sitouttaa liiton ja sen jä-

senseurojen toiminnassa mukana olevat henkilöt, urheilijat ja heidän taustajoukkonsa antidopingtyöhön ja vaikuttaa lajin piirissä vallitse-vaan arvopohjaan ja asenteisiin. Tavoitteena on harjoittaa ennalta-ehkäisevää, avointa ja säännöllistä koulutusta ja viestintää antidopin-gasioista ja ehkäistä väärinkäsityksiä parantamalla ja ylläpitämällä jousiammunnan piirissä toimivien henkilöiden ajantasaisia tietoja an-tidopingasioista.

Antidopingohjelmassa määritellään antidopingtoiminnan tehtävät ja vastuualueet. Se sisältää myös paljon antidopingtietoutta urheili-joille ja kilpailujen järjestäjille.

SJAL:n antidopingohjelma löytyy liiton nettisivuilta materiaalipankis-ta. Se tulee myöhemmin myös Suomen Antidopingtoimikunta ADT:n sivuille.

sJAl:lle uusi antidopingohjelma

V uoden 2015 alussa voimaan tulevan sään-nöstön merkittävin uudistus on rangaistusten

koveneminen. Ensimmäisestä dopingrikkomukses-ta urheilija saa nykyisen kahden vuoden sijasta neljän vuoden toimintakiellon, mikä sulkee hänet pois esimerkiksi olympialaisista tai paralympia-laisista.

Myös urheilijan olinpaikkatietojärjestelmää ja erivapauskäytäntöjä muokattiin. Uuden säännös-tön mukaan esimerkiksi Suomen Antidopingtoimi-kunta ADT:n myöntämä erivapaus pysyy voimas-sa käsittelyprosessin ajan, vaikka kansainvälinen lajiliitto ei hyväksyisi sitä heti ja pyytäisi siihen täydennyksiä. Olinpaikkatietojen rikkomusmerkin-nät vanhenevat tulevaisuudessa 12 kuukauden aikana nykyisen 18 kuukauden sijaan. Edelleen

kolmesta olinpaikkatietojen laiminlyönnistä seu-raa sanktio.

”Uudessa säännöstössä puhdas urheilija voit-taa. Rikkomuksista tulee tuntuva rangaistus. Sään-nöstö sisältää sopivasti joustavuutta ja ottaa huo-mioon rikkomuksen tahallisuuden ja vakavuuden. Esimerkiksi olinpaikkatietojen laiminlyöntien sank-tio on nyt lievempi”, ADT:n pääsihteeri Pirjo Ruu-tu toteaa.

Kongressin yli tuhat osallistujaa edusti valtioita, kansainvälisiä lajiliittoja, Kansainvälistä Olympia- ja Paralympiakomiteaa sekä kansallisia antido-pingtoimistoja. Ruudun mukaan kattava osallis-tujapohja sitouttaa uuteen säännöstöön niin eri lajit kuin valtiot.

ADT on ollut vahvasti mukana yhdessä opetus-

ja kulttuuriministeriön kanssa vaikuttamassa sään-nöstöön eurooppalaisella tasolla. Molemmat ta-hot ovat painottaneet urheilijoiden oikeusturvan ja kohtuullisuuden periaatteen ottamista huomioon säännöstössä. Yhteistyökumppanit ovat tyytyväi-siä lopputulokseen.

ADT aloittaa Suomen antidopingsäännöstön työstämisen vuoden 2014 alussa yhteistyössä suomalaisten urheilutoimijoiden kanssa. Suomen säännöstö tulee sisältämään maailman antido-pingsäännöstön asettamat vaatimukset kansalli-sille antidopingsäännöstöille. Molemmat, maail-man ja Suomen antidopingsäännöstöt tulevat voi-maan 1.1.2015.

uusi mAAilmAn antidopingsäännöstö hyväksyttiin

Uusi maailman antidopingsäännöstö hyväksyttiin 15.11. Maailman Antidopingtoimisto WADAn maailman antidopingkongressissa Johannesburgissa Etelä-Afrikassa.

Teksti: ADT


P arajousiammunnan MM-kilpailut järjestettiin tänä vuonna poikkeukselli-sen myöhään eli vasta marraskuun alussa Thaimaan Bangkokissa. Suo-

malaisille tämä aiheutti luonnollisesti haasteita, sillä ulkokauden jatkaminen kylmissä ja sateisissa olosuhteissa lokakuun loppuun ei ole ideaalitilanne.

Bangkokissa olosuhteet olivat jokseenkin päinvastaiset kotimaahan verrat-tuna, sillä lämpöä riitti. Suomalaisia tämä ei kuitenkaan hetkauttanut, vaan kisoista tuli menestyksekkäät.

Jo alkukilpailussa turkulainen Jean-Pierre Antonios osoitti olevansa kunnos-sa sijoittumalla kakkoseksi heti maailmanennätyksen ampuneen Yhdysvalto-jen Jeff Fabryn jälkeen. Antonios pääsi sijoituksensa perusteella aloittamaan pudotuskilpailut vasta puolivälieristä.

Italian Fabio Azzolinin kukistuttua selvällä erolla oli puolivälierävastusta-jana John Cavanagh Iso-Britanniasta. Hänkin joutui taipumaan, kun Anto-nios raivasi tiensä kultaotteluun.

Finaalista kehkeytyi todellinen jännitysnäytelmä. Vastustaja Fabry oli odo-tetusti kova mutta ei lopulta mahtanut mitään suomalaisen rynnistykselle vii-meisellä sarjalla. Fabry oli pisteen johtoasemassa ennen viimeistä sarjaa, jolla hän sai kokoon 27 pistettä. Antonios paukutti tauluun 29 pistettä ja vei näin maailmanmestaruuden.

Itseluottamusta uhkunut ja hyvin kisaan latautunut Antonios uskoi kultaan koko ottelun ajan, vaikka Fabry avasikin täydellä 30 pisteen sarjalla.

”Tosi hyvät fiilikset oli, ja koko ajan tuntui, että on varmaa, että ammunta kulkee – vaikka hän oli edellä. Koko ajan oli sellainen fiilis, että se [mesta-ruus] on minun, viimeiseen nuoleen asti”, Antonios kertoo.

MM-kulta oli hänelle ensimmäinen henkilökohtainen maailmanmestaruus, vaikka muita arvokisamitaleja onkin palkintokaappiin kertynyt kunnioitetta-va määrä.

Forsberg hopealle

Jere Forsberg sijoittui miesten avoimessa taljajousiluokassa alkukilpailun seitsemänneksi. 1/16-kierrokselta alkaen hän pudotteli vastustajia toisensa jälkeen ja eteni tiukkojen ottelujen jälkeen kultaotteluun. Semifinaalin voitto Italian Gianpaolo Cancellista tuli pisteellä.

Finaalissa Iso-Britannian John Stubbs osoittautui kuitenkin ratkaisevan yh-den pisteen paremmaksi ja vei kullan Forsbergin nenän edestä. Voittoa ta-voitelleelle Forsbergille hopea oli heti tuoreeltaan pettymys, eikä muutama viikko kisan mieli ole muuttunut.

”Finaali oli kuitenkin täysin voitettavissa”, Forsberg toteaa.Mitali oli hänelle kuitenkin vasta ensimmäinen MM-kilpailuista. Viime

vuonna tuntemattomuudesta ponkaissut Forsberg voitti paralympiakultaa Lontoossa.

Suomen kaksi muuta edustajaa avoimessa taljaluokassa, Jukka Petäjä ja Keijo Kallunki, sijoittuivat molemmat sijalle 33. Joukkuekilpailussa Suomi oli kuudes.

Teksti: Anne LanteeKuva: Aulis Humalajoki

Tuloksia parajousiammunnan MM-kilpailuista

Miehet taljajousi W11) Jean-Pierre Antonios FIN 2) Jeff Fabry USA 3) David Drahoninsky CZE

Miehet taljajousi avoin1) John Stubbs GBR 2) Jere Forsberg FIN 3) Cancelli Gianpaolo ITA33) Keijo Kallunki FIN 33) Jukka Petäjä FIN

Joukkuekilpailu: 1) Iso-Britannia 2) Italia 3) Slovakia … 6) Suomi

Naiset taljajousi avoin1) Burcu Dag TUR 2) Danielle Brown GBR 3) Mel Clarke GBR

Joukkuekilpailu: 1) Venäjä 2) Yhdysvallat 3) Japani

Parikilpailu: 1) Turkki 2) Iso-Britannia 3) Italia

Miehet tähtäinjousi W21) Hanreuchai Netsiri THA 2) Paul Browne GBR 3) Lung Hui Tseng TPE

Naiset tähtäinjousi W21) Zahra Nemati IRI 2) Yanhong Xiao CHN 3) Mi Hyang Lee KOR

Miehet tähtäinjousi Standing1) Timur Tuchinov RUS 2) Yuriy Kopiy UKR 3) Vaclav Kostal CZE

Naiset tähtäinjousi Standing1) Brigitte Duboc FRA 2) Qiurong Liang CHN 3) Milena Olszewska POL

Miehet tähtäinjousi avoin, joukkue1) Venäjä 2) Ranska 3) Iso-Britannia

Naiset tähtäinjousi avoin, joukkue1) Kiina 2) Thaimaa 3) Etelä-Korea

Parikilpailu: 1) Puola 2) Ukraina 3) Iran

Jere Forsbergilla kolmen MM-kisan syksy

J ere Forsberg oli syksyllä kiireinen mies. Hän ei joutanut viettämään ai-kaa Suomessa, kun MM-kilpailut kuljettivat Turkissa, Kiinassa ja Thai-

maassa. Kisaputki alkoi vammattomien MM-kilpailuista Turkista syys- ja lokakuun

vaihteessa. Miesten taljajousessa kisajoukkueeseen oli Suomessa kova kar-sinta, josta Forsberg lunasti paikkansa kisoihin. Turkissa kotkalaisen sijoitus oli 57:s.

Muutaman Suomessa vietetyn päivän jälkeen Forsberg suuntasi Kiinaan nuorten MM-kilpailuihin. 17. sija ei ollut hänen tavoitteidensa mukainen,

”Aikuisten kisoissa taso oli kyllä todella kova. Tosin itse lähdin kyseisiin kisoihin asenteella, että tämä on ns. “opintomatka”, jossa näkee, missä oma taso on. Junioreiden puolella mahdollisuuksia menestymiseen olisi ol-lut, mutta huonosti ammuttu alkukilpailu pilasi sen mahdollisuuden”, Fors-berg toteaa.

Niinpä hampaankolossa oli paljon, kun kauden pääkilpailu parajousi-ammunnan MM-kisa alkoi viikkoa myöhemmin Thaimaassa, jonne Forsberg jatkoi suoraan Kiinasta.

Valmistautuminen kansainvälisiin kisoihin ei Forsbergin mukaan eronnut mitenkään aiemmista vuosista. Paralympiavoiton tuomia menestymispainei-ta hän ei ottanut tämän vuoden kisoihin.

”En tosiasissa edes miettinyt asiaa, sillä omassa mielessä paralympia voit-to oli jo unohdettu. Tietenkin Bangkokin mentäessä lievää paineen tuntua oli, koska olin etenkin junioreiden MM-kisoissa ampunut huonosti.”

Forsbergin ensi kauden päätavoite on parajousiammunnan EM-kilpailut, jonne hän lähtee voitto mielessä. Lisäksi hän tavoittelee paikkaa vammatto-mien EM-kilpailuissa. Valmistautumista haittaa nilkkaleikkaus, josta toipumi-seen menee ensi vuoden alkupuoli, joten paluu ampumisen pariin tapahtu-nee vasta ulkokaudella.

Jean-Pierre Antonios voitti miesten taljajousen W1-luokan maailmanmestaruuden parajousiammunnan MM-kisoissa Bangkokissa marraskuun alussa. Erinomaisen suomalaismenestyksen täydensi Jere Forsberg miesten avoimen taljaluokan MM-hopealla.

Jean-Pierre Antonios (keskellä) iloitsi maailmanmestaruudestaan yhdessä hopeamitalisti Jeff Fabryn ja pronssimitalisti David Drahoninsky kanssa.

Kuva: Anne Lantee

Jere Forsberg ampui Turkissa vammattomien MM-kisoissa sijalle 57.

Antoniokselle täysosumA parajousiammunnan MM-kisoista


Jos taas on ottanut aurinkolasit ammunnan ajaksi pois, silmät ovat saaneet shokkihoitoa äkillisessä kirkkaudessa.

Keskeistä Pillan jousiammuntaan suunnitelluissa laseissa onkin se, että niissä ei ole lainkaan ne-nätyynyjä tai muutakaan nenäkappaletta, joka haittaisi näkyvyyttä pään ollessa hieman vinot-tain taulua kohti.

Kehysten muotoilulla on siirretty painoa pois edestä ja näin varmistettu se, että lasit eivät kui-tenkaan paina nenällä. Tästä syystä sangoissa on omintakeinen, haarautuva muotoilu.

Vahvuudetkin mahdollisia

Silmälaseja käyttävät jousiampujat tietävät, että vahvuudet linssissä aiheuttavat vääristymää lins-sin reunassa, josta normaaleilla silmälaseilla jou-

tuu tähtäämään. Näin ollen pään pi-täminen tismalleen samassa asennossa on kriittistä, jotta sivusuunnassa ei synny ha-jontaa.

Pillan laseihin on mahdollis-ta lisätä vahvuudet niille, jotka normaalisti käyttävät silmälase-ja tai piilolinssejä. Vahvuudet

voi teettää Pillalla suoraan linsseihin tai vaihto-ehtoisesti hyödyntää laseissa linssien sisäpuolel-la olevia kiinnikkeitä, joihin Pilla tai oma optikko Suomessa sitten tekee sopivilla vahvuuksilla varus-tetut kirkkaat linssit.

Tällöin laseissa on ikään kuin kahdet lasit pääl-lekkäin samoissa kehyksissä. Etu normaaleihin vahvuuksin varustettuihin urheilulaseihin verrattu-na löytyy kehysten geometriasta. Näönkorjauk-sen sisältävät linssit ovat lähellä toisiaan ja tule-vat normaalia lähemmäs silmää, jolloin ampujan näkökentässä tähtäysasennossa – siis lähellä ne-nänvartta – on enemmän korjaavaa linssiä nä-kyvissä.

Pillan jousiammuntamallistoon kuuluu kolme eri mallia. Lasien hinnat vaihtelevat yrityksen omas-sa verkkokaupassa 299 dollarista 1500 dollariin mallista riippuen. Suomalaisittain lähin valtuutettu jälleenmyyjä löytyy tällä hetkellä Tukholmasta.

Teksti: Anne LanteeKuvat: Pilla Performance Eyewear

Välineet

P illa ei tupsahtanut jousiammuntamarkkinoil-le aivan sattumalta, sillä yritys on erikois-

tunut urheilijoiden näkökykyä erilaisissa valais-tusolosuhteissa parantavaan linssiteknologiaan. Ampumaurheilussa amerikkalainen Pilla on ollut mukana menestyksellisesti pitkälle toistakymmen-tä vuotta.

Jousiammuntaan suunniteltuja laseja Pilla on kehittänyt taljajousihuippujen Martin Damsbon ja Braden Gellenthienin kanssa saatuaan usei-ta yhteydenottoja sopivia laseja etsiviltä jousiam-pujilta. Jousiammuntalasien markkinointi otti aimo harppauksen eteenpäin, kun herrat kohtasivat maailman-cupin fi naalissa Parii-sissa syyskuussa. Tans-kalainen Damsbo voit-ti kultaottelun sopivasti vielä malliston kalleim-mat Magneto-lasit ne-nällään.

”Olosuhteet olivat kirk-kaat, etenkin kun aurin-ko heijastui suihkulähteen vedestä, mutta lasit esti-vät häikäisyn kokonaan ja auttoivat silmiä tarkentu-maan”, Damsbo kertoi voitokkaan fi naalin jälkeen.

Zeissilta laatua linsseihin

Pillan linssiteknologia nojaa kolmeen keskeiseen kulmakiveen: visuaaliseen kirkkauteen, värien muokkaamiseen ja valon hallintaan.

Pillan linssien luvataan olevan optiselta kirkka-udeltaan tuplasti parempia verrattuna tavallisiin polykarbonaatista tehtyihin urheilulaseihin. Lins-sien valmistuksessa Pilla hyödyntää Zeissin insi-nööritaitoa ja liki 170-vuotista kokemusta. Zeiss valmistaa linssit Italiassa ja myös tarkistaa yksitel-len jokaisen linssin laadun.

”Jousiampujan, kuten ampujankin silmän täytyy pystyä tarkentamaan täysin virheettömästi. Kun linssi on kristallinkirkas ilman visuaalisia vääris-tymiä, silmä näkee täydellisesti pysyen kuitenkin samalla rentona”, kertoo Pilla Performance Eye-wearin toimitusjohtaja Philip Pilla.

Hänen mukaansa polykarbonaattilinssien ja halvempien aurinkolasien ongelmana ovat visu-aaliset vääristymät, jotka aiheuttavat silmän vä-symistä ja terävän näkökyvyn puutetta.

Kontrastia ja syväterävyyttä

Linssien värien avulla Pilla on pyrkinyt paranta-maan jousiampujan tähtäinkuvaa syventämällä taulun värejä. Tällä saadaan ensinnäkin kontras-tia paremmaksi, kun värit erottuvat selkeästi toi-sistaan.

Myös näön syväterävyys paranee, kun sil-mä ei jää ihmettelemään materiaa-

lia, jonka läpi sen pitäisi nähdä.

Valo haltuun

Keskeistä Pillan linsseissä on valon hallinta. Jos valoa tulee silmiin liikaa tai liian vähän, silmän on vaikea tarkentaa tauluun ja se väsyy. Pillalla on kolme eri linssiä erilaisiin valaistusolosuhtei-siin. Kirkkaassa auringonpaisteessa käytettävän linssin sävy eroaa heikompiin valaistusolosuhtei-siin suunnitellusta linssistä.

Valaistusolosuhteiden muuttuessa linssit saa vaihdettua helposti lennossa. Kahdessa halvem-massa kehysmallissa linssit napsautetaan pikakiin-nitykseen, kalleimmassa mallissa linssit kiinnittyvät magneeteilla kehykseen.

Esteetön tähtäyslinja

Monella ampujalla nenätyyny tai kehyksen reuna on tullut tähtäyslinjan tielle tavallisilla aurinkola-seilla, jolloin lasien kanssa ei ole voinut ampua.

Pilla Performance Eyewear toi markkinoille ensimmäiset jousiampujille suunnitellut lasit. Linssiteknologia lupaa parempaa näköä kuin mitä jousiampujalla paljain silmin olisi, eivätkä nenätyynytkään enää tule tielle tähdätessä.

tuRkin mm-kisoistA ennennäkemätön tuulikisaLokakuun alussa Turkissa järjestetyt tauluammunnan MM-kilpailut jäävät varmasti jokaisen kisoihin osallistuneen ampujan mieleen. Kovimmat kritisoijat moittivat kisoja lottoarvonnaksi, sillä etenkin taljajousiampujia haittasi kova tuuli.

M iesmuistiin ei ole nähty kisoja, joissa olisi ollut yhtä paljon ohi ammuttuja nuolia kuin

Turkin MM-kilpailujen pudotuskierroksilla. Esimer-kiksi naisten taljajousen semifi naalissa Kroatian Ivana Buden ampui kolme nuolta ohi, mutta hä-nen onnekseen vastustaja Gerda Roux Etelä-Afri-kasta ampui neljä pummia. Buden pääsi kultaot-teluun pistein 88-79.

Toisessa välieräparissa Kroatian Maja Orlic hä-visi kahden pummin myötä Saksan Kristina Ber-gerille, joka ampui vain yhden ohi, pistein 105-107. Orlic oli 17 pistettä parempi kuin Buden, joka kuitenkin pääsi fi naaliin.

Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa kokematto-mammille lukijoille, että taljajousen pudotusotte-lussa ammutaan 15 nuolta ja maksimipisteet ovat näin 150. Etäisyys tauluun on 50 metriä ja taulun pistealueen halkaisija 48 cm.

Painoreput selässä

Kova tuuli kiusasi erityisesti pudotuskierroksia 1/16-kierrokselta alkaen sekä joukkuekilpailua. Joukkuekilpailussa nähtiinkin kummallisuuksia, kun naisten taljajousen voittoon lopulta yltänyt Kolum-bian joukkue ampui täysillä vesipulloilla täytetty-jen selkäreppujen kanssa yrittäen näin pysyä pa-remmin paikallaan tuulessa.

Suomalaisista Anne Lantee joutui niin ikään tuu-leen 1/16-kierroksen pudotusottelussaan Rans-kan Pascale Lebecque’iä vastaan. Lantee sai pi-

dettyä nipin napin osumat taulussa, mutta hävisi silti ottelunsa yhden pummin ampuneelle ranska-laiselle 112-121.

”Edellinen kunnon tuulikisa oli Ateenassa vuon-na 2006, mutta silloin taljallakin ammuttiin vie-lä 70 metriltä ja isoon, 122-senttiseen tauluun. Taljajousi on tosi kiikkerä ampuja tuulessa, joten ongelmat kyllä korostuvat, kun käytössä on pie-ni taulu”, Ateenassa EM-hopeaa ampunut Lan-tee toteaa.

”Kyllähän täällä ensimmäisellä pudotussarjalla tuli kauhu, että en ehdi ampua kaikkia nuolia, kun tuuli ravisteli enkä meinannut millään saada am-muttua ensimmäistä nuolta. Ei tällä hirveästi ollut tekemistä jousiammunnan kanssa, mutta eiköhän ne parhaat jousiampujat ole hyviä myös tuulessa. Alkukilpailussa hyvin ampuneet korealaiset talja-

ampujat tippuivat kyllä nopeasti tuulen alettua”, Lantee pohdiskelee.

Lantee oli 17:nnellä sijallaan paras suomalai-nen Turkissa. Mikko Juutilainen oli miesten talja-jousessa sijalla 33, Pekka Loitokari ja Jere Fors-berg sijalla 57. Miesten tähtäinjousessa niukan uusintatappion kokenut Samuli Piippo ja Antti Te-koniemi olivat sijalla 57 ja arvokisojen ensikerta-lainen Pyry Ekholm sijalla 126.

Finaalipäivinä hieman kevyemmässä tuulessa maailmanmestareiksi nousivat taljajousessa Alan-komaiden Mike Schloesser ja Saksan Kristina Ber-ger. Tähtäinjousessa Tanskan Maja Jagerin voitto ilahdutti poikkeuksena perinteiseen Aasian hallin-taan. Miesten voitto menikin sitten Etelä-Koreaan Lee Seungyunille.

Teksti: Anne LanteeKuvat: Pyry Ekholm

Tauluammunnan MM-kilpailut, lopputulokset:

Tähtäinjousi, miehet: 1) Lee Seungyun KOR 2) Oh Jin Hyek KOR 3) Crispin Duenas CAN57) Samuli Piippo 57) Antti Tekoniemi 126) Pyry Ekholm

Joukkue: 1) Yhdysvallat 2) Alankomaat 3) Ranska 27) SuomiTähtäinjousi, naiset: 1) Maja Jager DEN 2) Xu Jing CHN 3) Yun Ok Hee KORJoukkue: 1) Etelä-Korea 2) Valko-Venäjä 3) TanskaParikilpailu: 1) Etelä-Korea 2) Yhdysvallat 3) TaiwanTaljajousi, miehet: 1) Mike Schloesser NED 2) Pierre Julien Deloche FRA 3) Alexander Dambaev RUS

33) Mikko Juutilainen 57) Jere Forsberg 57) Pekka LoitokariJoukkue: 1) Tanska 2) Etelä-Afrikka 3) Ranska 21) SuomiTaljajousi, naiset: 1) Kristina Berger GER 2) Ivana Buden CRO 3) Gerda Roux RSA

17) Anne LanteeJoukkue: 1) Kolumbia 2) Alankomaat 3) RanskaParikilpailu: 1) Italia 2) Venäjä 3) Yhdysvallat

29) Suomi

PillAltA jousiampujille suunnitellut lasit

Pekka Loitokari (vas.) osallistui ensimmäisiin tauluammunnan arvokisoihinsa yhdessä konkari Antti Tekoniemen kanssa.

Anne Lantee oli parhaana suomalaisena 17:s. Mikko Juutilainen kamppaili ranskan Dominique Genetin kanssa, mutta joutui taipumaan sijalle 33.


E lokuvan historia juontaa juurensa jo yli sa-dan vuoden taakse, ja aikojen kuluessa lu-

kuisissa elokuvissa ja TV-sarjoissa on ammuttu jou-sella. Uusimpia tuttavuuksia ovat Nälkäpeli-kirjo-jen filmatisoinnit, joissa jousiammunnan opetta-jana on ollut menestyksekäs, olympialaisissakin viidesti ampunut Khatuna Lorig. Suomellakin on nyt oma Khatunansa, sillä Anne Lantee opetti en-si vuoden puolella alkavan Nymfit-sarjan näytteli-jöitä jousella ampumisen taidossa. Robin Hoodin seikkailujen sekä monen muunkin Hollywood-elo-kuvan jousiammuntakohtausten laadusta 1930-50 luvuilla vastasi amerikkalainen jousiampuja Howard Hill.

Suositut elokuvat ovat nostaneet jousiammuntaa esiin, kun elokuvan sankarit ovat niitä mestarillisia ampujia, jotka selviytyvät jousensa avulla kipe-ristä tilanteista. Yhdysvalloissa jousiammunnasta on viime aikoina tullut nuorten uusi trendiharras-tus harrastajamäärien noustessa. Suosion taustal-la nähdään elokuvat Nälkäpeli, Urhea ja Ava-tar. Nälkäpeli-kirjasarjan kirjoittaja Suzanne Col-lins lienee siis tehnyt jousiammunnalle eräänlai-sen palveluksen. Tarinan päähenkilö, 16-vuotias Katniss Everdeen joutuu turvautumaan jouseensa tuon tuosta selvitäkseen hengissä. Jokunen jousi-ampuja lienee aikanaan aloittanut harrastuksensa myös Taru sormusten herrasta -elokuvien Legolak-sen innoittamana.

Robin Hood – kaikkien jousiampujasankareiden esi-isä?Yksi kuuluisimmista jousiammunta-aiheisista ta-rinoista on eittämättä Robin Hoodin legenda. Häntä ovat elokuvissa esittäneet muun muas-sa 1930-luvun sankariroolien näyttelijä Errol Flynn, Sean Connery 1970-luvulla, Kevin Cost-ner 1990-luvulla sekä Russell Crowe vuonna 2010.

Robin Hoodin legenda sisältää monia eri tee-moja, mutta nimenomaan jousiammunnalla on ta-

rinassa keskeinen osa, olihan Robin Hood mes-tarillinen jousiampuja, jolle ei löytynyt vertaista. Legendassa esiintyvä jousiammuntakamppailu on klassikko. Siinä Hood ampuu oman nuolensa vas-tustajan napakympissä olevaan nuoleen, halkai-see sen ja voittaa kilvan.

Kuuluisin Hollywoodin Robin Hood -elokuvis-ta lienee, ainakin vanhemman jousiampujavä-en keskuudessa, vuonna 1938 valmistunut Ro-bin Hoodin seikkailut, The Adventures of Robin Hood, jonka nimiosaa näytteli Errol Flynn.

Elokuvassa nähtiin laadukasta jousiammuntaa, jolle on vaikeaa löytää vertaista myöhemmistä elokuvista. Myös jousiammuntakilpailukohtaus oli näyttävästi kuvattu ja muodosti yhden tarinan kes-keisimmistä tapahtumista.

Elokuvassa oli jousiammunnan ohjaajana ja it-sekin ampumassa Howard Hill, mies, joka sai aikanaan epävirallisen lisänimen ”Maailman pa-ras jousiampuja”.

”Maailman paras jousiampuja” opetti Hollywood-tähtiä

Howard Hill (1899 - 1975) oli jousiammunnan lisäksi taitava myös baseballissa, koripallossa, jal-kapallossa ja golfissa. Hän voitti lukuisia jousiam-muntakilpailuja ja menestyi niin maastojousiam-munnassa, kenttäkisoissa kuin pituusjousiammun-nassakin, jossa hän saavutti kahdesti kansallisen mestaruuden. Hill on ainoa jousiampuja, joka on voittanut 196 maastojousiammuntakilpailua pe-räkkäin.

Hän kirjoitti myös ensimmäiset jousiammunta-golfin säännöt vuonna 1928 ja voitti seitsemän kansallista jousiammuntagolfturnausta.

Mutta ei tässä vielä kaikki: hän oli lisäksi show-ampuja, joka järjesti erilaisia jousiammunta-näytöksiä ja esiintyi myös viidessä Villin lännen show’ssa. Hän teki jousiammuntadokumentteja ja lyhytelokuvia, joissa hän suoritti mitä mielikuvituk-sellisimpia temppuja, muun muassa ampui ome-

JousiAmmuntAA elokuvissa

Teksti: Elina SyrjänenKuvat: Copyright Fisher King Production

Kuva

: Arc

hery

Hal

l of F

ame

& M

useu

m, I

nc.

K reikkalaiseen tarustoon perustuvassa Nymfit-sarjassa kauniit ja kuolemattomat nymfit elävät nykypäivän Helsingissä. Sar-

jan päänymfeillä on jokaisella omat erikoisvoimansa vahvuuksi-neen ja heikkouksineen.

Fisher King Productionin tuottaman sarjan jakeluoikeudet on myyty ennakkoon jo noin 50 maahan, ja siitä odotetaankin me-nestystä. Tulossa on myös Gummeruksen julkaisema kirja Nym-feistä.

Nymfien roolihahmoista kahdella on jousiammuntakytköksiä. Rebecca Viitalan näyttelemä nymfi omaa pitkäjousitaustan, mut-ta suurempi jousiammuntaosuus on Malla Malmivaaran näytte-lemällä Fridalla, joka ampuu sarjassa taljajousella.

Malmivaara ja Viitala kävivät ennen kuvausten alkua syksyllä 2012 opettelemassa jousiammuntaa Ruskeasuon kentällä Helsin-gissä. Viitala tutustui pitkäjousen saloihin ja Malmivaara taljajou-

nymfien näytteliJät jousiammuntaopissaJousiammunta vilahtelee tulevana keväänä myös suomalaisessa TV-sarjassa, kun MTV3-kanavalla nähdään kotimainen Nymfit. Moninkertainen jousiammunnan arvokisamitalisti Anne Lantee opetti näyttelijöitä ampumaan jousella.

seen. Espoolaisseura Robin Hood lainasi kuvauksiin saman taljajousen, jolla Malmivaara myös harjoitteli.

”Molemmat oppivat nopeasti. Malla kävi useammalla jousiammuntatun-nilla, sillä hänen roolihahmollaan jousiammunta on tärkeämmässä osassa. Selkeästi kyllä näki, että näyttelijä ei ole turhaan käynyt tanssitunneilla ja treenannut muuten kehonhallintaa, sillä hänet oli helppo saada oikeaan asentoon”, Anne Lantee kertoo.

”Toivottavasti opit olivat mielessä vielä sarjan kuvauksissakin”, hän nau-raa.

Malmivaara harjoitteli myös alamäkeen ampumista, sillä sarjassa hän ampuu muun muassa ikkunasta alas kadulle.

”Aikataulujen sovittamisessa oli kiireisten näyttelijöiden kanssa omat haasteensa, mutta molemmat olivat tosi innokkaita oppimaan. Ja ainakin Mallalle jäi kytemään pieni jousiammuntakipinä tästä”, Lantee hymyilee.

nan miehen pään päältä Wilhelm Tellin tarinaa mukaillen. Erityisesti Hill muistetaan taitavana jou-simetsästäjänä, joka matkusti metsästysretkille 12 eri maahan.

Elokuvassa Robin Hoodin seikkailut Howard Hillillä oli kolme tehtävää. Hän toimi jousiam-munnan ohjaajana, stunttina sekä kuuluisassa jousiammuntakilpailukohtauksessa Owen Wale-silaisen roolissa, Robin Hoodin kilpavastustajana. Hill ampui elokuvassa topattuja sijaisnäyttelijöitä ja avustajia, joiden kerrotaan saaneen palkkaa 150 dollaria kultakin vastaanotetulta nuolelta.

Hill esiintyi myös esimerkiksi elokuvissa He

kuolivat saappaat jalassa (1941) ja Buffalo Bill (1944), joissa hän työskenteli stunttina, jälkim-mäisessä myös jousiammunta-asiantuntijana.

Howard Hill kirjoitti kaksi jousiammunta-aiheis-ta kirjaa, Hunting The Hard Way (1953), jos-ta tuli bestseller, sekä Wild Adventure (1954). Hillin toiminta lienee aikanaan innostanut monia jousiammunnan pariin. Hän oli siinä määrin suuri tähti, että hän herätti hysteriaakin: vuonna 1941 Chicagossa yleisö repi paidan hänen päältään ja otti muistoksi hänen nuolensa, jousensa ja nuo-likotelonsa.

Hill ampui mieluiten 80–90-paunaisella jou-

sella. Vielä 62-vuotiaanakin hän pystyi helpos-ti ampumaan 75-paunaisella jousella, jolla hän harjoitteli kaksi tai kolme kertaa viikossa 30–90 minuuttia ja ampui tällöin 110–150 nuolta. Hill ja hänen ystävänsä perustivat yrityksen nimeltä Howard Hill Archery, joka valmistaa puisia pit-käjousia. Tehdas sijaitsee nykyään Hamiltonissa Montanassa.

Howard Hillin suorittamia jousiammuntatemp-puja löytyy jousiampujien iloksi netistä. Yksi rie-mastuttavimmista on vajaan 10 minuuttia kestävä lyhytelokuva Cavalcade of Archery (1946), jota voi katsoa muun muassa Youtubessa.


Kisareissu kesti 11 päivää. Osa Suomen joukkueesta, Toni Juusola (vas.), Noora Saarinen, Ari Tuokkola, Timo Saarinen, Mirjam Tuokkola, Sanna Kanerva, Anna-Sofi a Aaltonen, Julianna Heikkilä ja Markus Nikkanen Wuxissa.

Where can I buy postcards?

Postikorttien ostaminen osoittautui haastavimmak-si tehtäväksi Wuxissa. Olimme yhden iltapäivän aikana vaellelleet ostosalueella kaupungin sydä-messä eikä vastaan tullut yhtään kojua, liikettä, paperikauppaa tai matkamuistomyymälää, josta olisi voinut ostaa postikortteja koti-Suomeen lähe-tettäväksi. Lopulta päätimme mennä turisti-infoon kyselemään asiaa.

”Do You speak English?” ”YesYes””Myydäänkö täällä postikortteja?” ”YesNo””Tiedätkö missä täällä myytäisiin postikortteja?”

”NoYes””Tiedätkö mistä voi ostaa postimerkkejä?” ”No-

No”Niin jäivät siis postikortit ostamatta ja lähettä-

mättä…LoppuhuipennusFinaaleja ammuttiin erikseen rakennetulla fi naa-

liradalla. Katsomona toimivat ne samaiset por-taat, joita pitkin meidän olisi pitänyt kiivetä katso-maan avajaisia viikon alussa. Paikalla oli useita TV- kameroita, suuri näyttö, josta oli hyvä seurata osumia, sekä juontaja, joka myös hauskuutti ylei-söä väliajoilla. Pienet kauko-ohjattavat autot hu-ristelivat nuoliputkien kanssa edestakaisin kentällä palauttaen kilpailijoiden nuolet taululta.

Taljat aloittivat lauantaina omilla otteluillaan, niin joukkue-, parikilpailu- kuin yksilöfi naaleilla.

Sunnuntaina olivat vuorossa tähtäinjousen vas-taavat fi naalit.

Dramaattisia käänteitä ja hienoja yksilösuori-tuksia nähtiin useissa sarjoissa, joten yleisö eli mukana myötätuntoisena ja innoissaan koko fi -naalin ajan. Yleisölle oli jaettu vielä puhallettavat putkilot, joita yhteen taputtamalla syntyi kimakka ääni, joka kantoi varmasti kilpakentälle asti. Fi-naalit päättyivät vasta illan jo hämärtyessä kum-panakin päivänä.

Viimeisenä iltana meidän hotellilla brittiampu-jien voitonjuhlat jatkuivat myöhään yöhön, lähes siihen asti, kunnes meidän paluumatkamme alkoi hotellin aulasta klo 03.00.

Junioriampujat pääsivät tositoimiin ensimmäisi-nä. Atte, Eero ja Oskar aloittivat kisansa maanan-taina. Kadetit olivat vuorossa tiistaina – Markus, Mirjam, Anna-Sofi a, Julianna. Taljoissa kisasivat Noora ja Juuso sekä Jere.

Kisapäivät olivat keliolosuhteiltaan kovin eri-laiset. Juniorit hikoilivat helteisessä kelissä ja ka-detit ampuivat pyörteilevän tuulisessa, viileässä säässä.

Alkukilpailujen jälkeen oli pudotusotteluiden vuoro. Tiukkoja matseja käytiin, jokainen vuorol-laan.

Taljoissa Toni ja Noora pääsivät parikilpailus-sa niin pitkälle, että sijoitus oli lopulta hienosti viides!

Joukkue kannusti kentällä toinen toisiaan ja kävi seuraamassa, mitä kavereille kuuluu kentän toisel-la laidalla. Koettiin onnistumisia, pettymyksiä, hy-viä suorituksia, jännittäviä hetkiä – ja kaikki olisi-vat mielellään kisanneet vielä vähän lisää!

Harjoituskenttä oli ahkerassa käytössä joka päi-vä omien kisojen päätyttyä. Aktiivisimmat kävivät myös hotellin punttisalilla jousiammunnan lisäksi.

Kisaviikon loppupuolelle sijoittui vielä olympia-karsinta ensi vuoden nuorten olympialaisiin. Mei-dän joukkueesta sopivan ikäisiä ampujia olivat vain Anna-Sofi a ja Mirjam, joten he osallistuivat karsintaan. Karsintamenettelynä olivat pudotusot-telut alkukilpailun pisteiden perusteella poislukien ne ampujat, joiden ikä ei sovellu olympialaisiin. Näin saatiin otteluparit. Jännitystä ilmassa ja tark-kaa keskittymistä tytöillä – olympiapaikka jäi tällä kerralla kuitenkin haaveeksi.

Kentällä viikon aikana toisten maiden kilpailijat tulivat juttelemaan, vaihtamaan pinssejä ja varsin suosittua oli ottaa valokuvia, etenkin meidän jouk-kueen pojat olivat kuvattu kohde!

Vapaaehtoistyöntekijät olivat ystävällisiä, avu-liaita ja puhuivat kaikki hyvää englantia muuten niin kiinalaisessa Wuxissa.

P itkän yölennon pökerryttämä joukkue laskeutui Shanghain lämpöön varhain perjantaiaamuna. Joukkueeseen kuului Atte

Jauhiainen, Eero Mäenpää, Oskar Kåll, Jere Forsberg, Markus Nikkanen, Noora Saarinen, Toni Juusola, Mirjam Tuokkola, Anna-Sofi a Aaltonen, Julianna Heikkilä, huoltajina Sami Fors-berg, Timo Saarinen ja Sanna Kanerva sekä joukkueenjohta-jana Ari Tuokkola. Reippaimmat olivat valvoneet läpi koko yön, mutta bussin kolistellessa ja hyppelehtiessä kohti määränpäätä silmiä alkoi painaa.

Hotellimme Wuxissa oli Landison Plaza, joka olikin upea suihku-lähteineen, kristallikruunuineen ja samettiseinäisine hisseineen.

Lauantaina kaikki olivat innoissaan lähdössä tutustumaan har-joituskenttään. Kenttä oli noin parinkymmenen minuutin ajomat-kan päässä hotellilta. Harjoituskenttänä ennen kisojen alkua oli oikea kisakenttä, joten kaikki pääsivät ampumaan ja tutustumaan kisapaikkaan ihan kunnolla.

Keli oli lämmin, joten kentän vapaaehtoistyöntekijöillä riitti puu-haa, kun haimme vesipullotäydennyksiä joukkueelle.

Avajaisseremoniat

Seremoniaan sai osallistua joukkueesta viisi urheilijaa, joten yh-dessä tehtiin päätös, että kisojen ensikertalaiset – Markus, Noo-ra, Julianna, Toni ja Anna-Sofi a ovat mukana kulkueessa. Me muut olisimme sitten katsomossa vilkuttamassa – kunhan ensin pääsisim-me sinne asti. Avajaiset olivat sisähallissa ja halliin johti portaikko, joka muistutti lähinnä eduskuntatalon portaita.

Jereä ei jätetä, ja niinpä meitä johdattava vapaaehtoistyönte-kijä johdatti meidät hallin taakse ”invasisäänkäynnille”, jossa oli enää neljä porrasta. Täältä meidät vietiin pujotellen takakautta sisään.

Esitykset olivat vauhdikkaita kiinalaisen musiikin tahdissa, pu-heet lyhyitä ja kannustavia. Lopuksi nähtiin, miten paikalliset kau-pungin merkkihenkilöt ampuivat yhden nuolen kukin kohti lähellä olevaa taulua - ei ollut helppoa 8, 7 ja M. Kulkue poistui ryhdik-käänä jatkamaan päivän harjoituksia.

Kentän tunnelmia

Ennen kisoja kentällä käytiin valokuvattavana kisapassia varten. Välinetarkastus oli myös hoidettava ajallaan kentällä kaikuvien kuulutusten tahtiin.

Kymmenen suomalaista kadetti- tai juniori-ikäistä nuorta jousiampujaa lähti lokakuussa Kiinan Wuxiin ratkomaan paremmuuksia maailman muiden nuorten jousiampujien kesken. Lisäjännitystä kisoihin toi karsinta nuorten olympialaisiin, jotka järjestetään ensi vuonna niin ikään Kiinassa.

nuoRten mm-kilPAilut Kiinassa Lopputulokset

nuorten MM-kisoista

Tähtäinjousi, juniorimiehet (20-vuotiaat)1) Robin Ramaekers BEL 2) Kacper Sierakowski POL 3) Vitaliy Komonyuk UKR 33) Atte Jauhiai-nen FIN 57) Oskar Kåll FIN 57) Eero Mäen-pää FINJoukkuekilpailu: 1) Venäjä 2) Yhdysvallat 3) Alankomaat 18) SuomiTähtäinjousi, juniorinaiset1) Sungeun Jeon KOR 2) Yeji Sim KOR 3) Hee-seon Lim KOR Joukkuekilpailu: 1) Ukraina 2) Etelä-Korea 3) Kiina Parikilpailu: 1) Etelä-Korea 2) Espanja 3) Venä-jä Taljajousi, juniorimiehet1) Stephan Hansen DEN 2) Rajat Chauhan IND 3) Jignas Chittibomma IND 17) Jere Forsberg FINJoukkuekilpailu: 1) Meksiko 2) Yhdysvallat 3) Intia Taljajousi, juniorinaiset1) Sara Lopez COL 2) Janine Meissner GER 3) Kailey Johnston USA Joukkuekilpailu: 1) Yhdysvallat 2) Venäjä 3) In-tia Parikilpailu: 1) Kolumbia 2) Yhdysvallat 3) Intia Tähtäinjousi, kadettimiehet (17-vuotiaat)1) Patrick Huston GBR 2) Sanzhar Mussayev KAZ 3) Luis Esteban Infante MEX 33) Markus Nikka-nen FINJoukkuekilpailu: 1) Ranska 2) Turkki 3) Taiwan Tähtäinjousi, kadettinaiset1) Yuri Jeong KOR 2) Jiaxin Wu CHN 3) Hyese-on Lee KOR … 57) Anna-Sofi a Aaltonen FIN 57) Julianna Heikkilä FIN 57) Mirjam Tuokko-la FINJoukkuekilpailu: 1) Ranska 2) Etelä-Korea 3) Kii-na 20) SuomiParikilpailu: 1) Iso-Britannia 2) Ranska 3) Etelä-Korea 19) SuomiTaljajousi, kadettimiehet1) Domagoj Buden CRO 2) Reunaud Domanski BEL 3) Mario Vavro CRO 17) Toni Juusola FINJoukkuekilpailu: 1) Turkki 2) Kanada 3) Mek-sikoTaljajousi, kadettinaiset1) Alexandra Savenkova RUS 2) Sonia Taniguchi USA 3) Maja Orlic CRO 17) Noora Saarinen FINJoukkuekilpailu: 1) Yhdysvallat 2) Venäjä 3) Iso-BritanniaParikilpailu: 1) Venäjä 2) Kroatia 3) Meksiko 5) Suomi (Saarinen, Juusola)

ANKKUROINTIJuniorien oma palsta


Teksti ja Kuvat: Sanna Kanerva

Samuli Piippo

TÄHTÄYSTällä palstalla haastatellaan henkilöä jousiammunnan parista

Nimi: Samuli Piippo

Ikä: 33 vuotta

Seura, jota edustat: Oulun Jousimiehet

Välineet, joilla ammut:Varsin kirjava joukko eri valmistajien välineitä:

Hoyt GMX, MK Korea Vera @47#, Beiter sta-bit ja plunger, Sibuya Ultima RC, kesällä X10 450 nuolet ja nyt kokeilussa X7 2212 sisänuo-let luonnonsulilla.

Kauanko olet harrastanut jousiammuntaa?Riippuu hieman miten lasketaan. Ensimmäinen

kerran aloitin jousiammunnan vuonna 2004, mutta opiskelu- ja työkiireiden takia innostusta riitti vain vuoden verran. Sen jälkeen välineet ke-räsivät pölyä seuran kaapissa kauemman aikaa. Toisen kerran aloitin jouluna 2010, ja sillä tiellä ollaan edelleen.Miten aloitit jousiammunnan?

Ensimmäiset jousikokeilut olivat OJM:n tiistain opastusilloissa.Valmentajasi ja tukijoukot:

En ole vielä löytänyt sopivaa valmentajaa, jo-ten olen pitkälti luottanut seurakavereiden neuvoi-hin ja opastuksiin. Lisäksi muutamia henkilöitä on löytynyt kilpailujen myötä eri puolilta Suomea, jotka ovat opastaneet eteenpäin.Onko sinulla esikuvia, ”idoleita” tai seuraatko aktiivisesti jonkun uraa? Ei oikeastaan.Mitä muita harrastuksia sinulla on?

Kovin aktiivisesti en muita harrastuksia ehdi, mutta silloin tällöin ohjelmaan kuuluu uinti, seinä-kiipeily ja laskuvarjohypyt.Mitä oheisharjoittelua teet?

Kotosalla tulee tehtyä jonkin sortin kuntopiiriä, enimmäkseen omalla painolla. Lisäksi alkuläm-mittely ammuntatreeneihin hoituu pyöräilemällä.Mitä arkielämän, työn ja kilpaurheilun yhdis-täminen vaatii?

Olen ollut varsin onnekas työpaikan suhteen, sillä työnantaja on ollut mukana omalla panoksel-laan. Lisäksi liukuva työaika mahdollistaa tarvit-taessa aikataulujen järjestämisen. Työpäivän ja illan treenien päälle ei hirveästi muuta mahdu, joten työviikolla pitää olla valmiit suunnitelmat, mitä milloin tekee.Löit itsesi läpi ja vakiinnutit paikkasi tänä vuon-na arvokisoissa maajoukkueessa. Kommentoi hieman fi iliksiä kaudesta.

Kolmet arvokisat tuli tänä vuonna käytyä läpi ja päällimmäisenä niistä jäi mukava fi ilis. Kilpau-ran ensimmäiset kisat sisä-EM:ssä eivät menneet vielä ollenkaan hyvin, mutta kesän kisoissa oli jo mukavia onnistumisia.Teitkö edellisiin kausiin verrattuna jotain muu-toksia harjoitteluun tai tekniikkaan?

Harjoitusmäärät on kokoajan olleet hieman kasvussa ja harjoitusten laatu on samalla myös parantunut. Tekniikassa on jatkuvasti ollut pieniä

muutoksia, mutta tänä vuonna se on selkeästi ru-vennut vakiintumaan.Mitä hyvien tuloksien taustalta löytyy?

Omalla kohdalla sanoisin, että tarpeellinen määrä ammuttuja nuolia vakiintuneella tekniikal-la, joka sopii itselle.Miten valmentaudut henkisesti?

Varsinaista henkistä valmentautumista en ole vielä ainakaan ottanut mukaan, mutta jonkin ver-ran olen käyttänyt mielikuvaharjoituksia treenien aikana. Erityisesti pyrkiessä eroon niistä vapi-sevista käsistä, jotka ilmestyvät välillä kriittisissä tilanteissa.Mitä tavoitteita sinulla on ensi kaudelle?

Arvokisoista ainakin Nimesin sisä-MM-kisat ja kesän EM-kisat olisi tarkoitus katsastaa. Sen tar-kemmin sijoitustavoitteita en ole itselle asettanut. Kotimaassa olisi SM-sijoituksia tarkoitus parantaa yhden sijan verran ja kirkastaa tämän vuoden kaksi hopeaa sisä- ja ulkokisoista.Entä mitkä ovat pidemmän ajanjakson tavoit-teesi?

Ammunnantaso on noussut sen verran nope-asti, etten oikeastaan ole ehtinyt kovin pitkiä ta-voitteita itselle vielä asettaakaan. Jos ammunta kehittyy jatkossakin, niin Rion 2016 kisat ovat varmasti suunnitelmissa.Kuinka monta leiri- ja kisamatkapäivää sinulla kertyy vuodessa?

Tänä vuonna tuli 6 leiripäivää Eerikkilän ja Kuortaneen urheiluopistoilla, ulkomaan reissu-päiviä 22 ja lisäksi parisenkymmentä kotimaan kisaa eri puolilla Suomea.Kun kisamatkoilla on myös välipäiviä, jolloin ei kilpailla, mitä teet vapaapäivinä matkoil-la?

Mahdollisuuksien mukaan olen käyttänyt ne harjoittelemalla, olin sitten jatkossa tai ei. Puo-lassa tuli myös hieman kierreltyä kaupungin näh-tävyyksiä katselemassa, kun taas Turkissa nähtä-vyyden katselu rajoittui hotellin alueeseen.Kuinka tärkeää yksilöurheilijalle on hyvä seu-ra-/ joukkuehenki?

Hyvä seurahenki kannusta tulemaan hallille, vaikkei aina niin jaksaisikaan, ja harjoitukset su-juvat paljon mukavammin, kun sen tekee poru-kalla. Kisaviivalla ollaan yksin, mutta muuten yh-tenäinen porukka on vain eduksi.

kuulumisiA WoRlD ARCHeRyn konGRessistA

Event toolboxin laitteistoa.

W orld Archeryn (WA) kongressissa Turkin Belekissä MM-kisojen alla päätettiin hen-

kilövalinnoista ja sääntöuudistuksista, joista saim-mekin jo lukea edellisestä Jousiampuja-lehdestä. Lisäksi kongressissa kuultiin ajankohtaisia asioita ja osallistuttiin työpajoihin.

WA:n presidentti Ugur Erdener raportoi kon-gressin alussa WA:n viimeaikaisesta kehitykses-tä. WA on rakentamassa Lausanneen olympic training centreä. Laji on saanut hyvää palautet-ta kansainväliseltä olympiakomitealta ja lajin luo-kitus olympialajien joukossa on parantunut mm. hyvin toteutettujen televisiointien ansiosta. Jousi-ammunta oli olympialaisissa hyvin suosittu TV-la-ji. Myös Archery TV:n YouTube-kanava on ollut erittäin suosittu.

Pääsihteeri Tom Dielen kertoi, että Ranskan ja Iso-Britannian liittojen jäsenmäärän kasvu vii-meisten 5 vuoden aikana on ollut n. 25 prosent-tia. USA:ssa jousiammunnan suosion kasvu on ollut nopeinta nuorten naisten ja tyttöjunioreiden joukossa. Syyksi arvellaan mm. Hunger games ja Avenger-elokuvien sekä Brave-animaatioiden aikaansaamaa innostusta mainitussa kohderyh-mässä.

Dielen raportoi tarkemmin lajin suosion kasvus-ta YouTubessa, jossa ArcheryTV:n videot ovat toi-seksi suosituimpia kansainvälisten urheilujärjestö-jen joukossa. Myös World Archeryn näkyminen sosiaalisessa mediassa on kasvattanut lajin näky-vyyttä huomattavasti.

WA:n jäseneksi hyväksyttiin 13 maata ja vii-den maan jäsenyys irtisanottiin toistuvien jäsen-maksujen laiminlyönnin takia. Jäsenliittoja on täl-lä hetkellä 156.

Event Toolbox helpottamaan televisiointeja

Kongressin kumpanakin päivänä osallistujat jaet-tiin neljään eri työpajaan, jossa kuultiin toimen-piteistä World Archeryn kehittämistoiminnan eri osa-alueita ja osittain ideoitiin, miten näitä ope-tuksia voitaisiin ottaa käyttöön jäsenliitoissa.

Event Toolbox -työpajassa esiteltiin integroitua laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuutta, jonka avulla Youtuben ArcheryTV:oon voidaan välittää korkea-tasoinen videokuva jousiammuntatapahtumasta. Teknisesti lähetys on niin tasokas, että mm. Eu-rosport käyttää tätä livestriimiä sellaisenaan.

Laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuus sisältää fi -naalin ammunnanohjauslaitteiston, osumien tu-losmerkitsemisohjelmiston (tv-kuvaan / selostuk-seen), TV-kuvan ohjaamiseen liittyvät ohjelmistot, TV-kuvaan menevät grafi ikat, robottikameroiden ohjauslaitteistot ja -ohjelmistot sekä liitynnän yli-määräiselle medialähteelle vaikka mainosvideoi-ta varten.

WA kehittää järjestelmää yhdessä hollantilai-sen yrityksen kanssa. Järjestelmä saadaan val-miiksi arviolta kevääseen 2014 mennessä ja sen jälkeen järjestelmää tarjotaan käyttöön erilaisil-la malleilla: laitteiston voi hankkia itselleen (n. 25 000 €), laitteistoa tai sen osia voi vuokrata tapahtumia varten tai joku yritys tai WA:n toimi-henkilöt voivat käydä pyörittämässä tapahtuman televisioinnin palveluna. Kahdessa jälkimmäises-sä mallissa hinta on vielä auki.

Event Toolboxin avulla kuka tahansa voi tuottaa kohtuullisella rahalla jousiammuntatapahtumasta ammattimaisen televisioinnin, lähinnä Youtubeen, myös livenä.

Teksti ja kuva: Petteri Alahuhta

Sosiaalisen median hyödyntämiseen rohkaistiin

Sosiaalisen median hyödyntämistä pidettiin erit-täin tärkeänä halutun kohderyhmän tavoittamises-sa. Keskeiset kanavat WA:lla ovat Facebook ja Twitter. Useimmissa tapauksissa sosiaaliseen me-dian postaukset ovat kuvia lyhyillä kommenteilla varustettuna. Tällaisten viestien välittämiseen suo-siteltiin Instagram-tiliä, jonka avulla asioiden jul-kaiseminen sekä Facebookiin että Twitteriin on-nistuu kätevästi.Työpajassa esiteltiin myös Facebook Pages-toi-minnallisuutta ja sitä, miten sen avulla sivun yl-läpitäjä voi seurata hyvin, minkälaista liikennet-tä facebook-sivuilla tapahtuu ja kuinka laajalle viestit leviävät.

Strategisen suunnittelun työpajassa esiteltiin yleiseen strategiakirjallisuuteen pohjautuva malli jäsenliitojen strategian päivittämiseen ja kehitys-ohjelmien luontiin. Esitelty malli noudatti melko tyypillisiä liikkeenjohdon kehitysohjelmia.

Olympic solidarity-työpajassa kerrottiin mah-dollisuudesta saada rahoitusta Olympic solida-rity -ohjelmasta. Ohjelmaa esitellyt WA:n henkilö kertoi, että rahoitusta voivat saada minkä tahan-sa maan urheilijat tarkoituksiin, jotka on ohjelman yhteydessä esitelty.

Tärkeimmät ohjeet olivat, että hakuohjeet kan-nattaa lukea, ja että hakemus lähetetään kansalli-seen olympiakomiteaan ja tiedoksi myös WA:lle, joka voi omia reittejään selvitellä rahoitusmahdol-lisuuksia ja kenties auttaa hakemuksen läpimenos-sa.

Teksti, kuva: Samuli Piippo,

16 JousiampuJa 3/2013

LAUKAISUGa l l ub

Menestyksellistä Uutta Vuotta 2014

toivottaa Jousiampuja-lehden toimitus!

JÄLK IP ITOSussu 2013

Virpi Honkanen / IJA1. Kyllä osallistun aktiivises-ti seuran pitämiin kilpailuihin pulla- ja kahvijoukoissa, eli pi-dän yllä kanttiinia kisoissa.Osallistun myös kesäisin kir-konkylällä pidettävään kesä-kahvilapäiviin. Kesäkahvilan

saa kukin seura varata itselleen kolmeksi päiväk-si seuralleen ja myydä siellä tuotteitaan, esimer-kiksi leivonnaisia ja käsitöitä. Tuotto kahvilasta menee kokonaisuudessaan seuran toimintaan. Myös kisoissa olevat arpajaiset ovat kuuluneet minun ohjelmaani.2. En osallistu jousiammunan ohjaamiseen.

Riitta Tolsa /Piili1. Olen mukana toiminnassa passiivisesti, en ole hallitukses-sa, harrastusmielessa kilpailen ja osallistun seura- ja kisatal-koisiin,seuraan sillai yleisesti toimin-taa. Olen myös tuomarina kil-

pailuissa.2. Seuralla on tällä hetkellä vähän junnuja, ker-ran vuodessa järjestetään alkeiskurssi, jossa on kaksi vakiovetäjää.3. Meillä on kaksi kertaa viikossa ohjattu harjoi-tusvuoro, muuten vuoroilla on omatoimista harjoit-telua 5 kertaa viikossa.

kaikki käyvät VOK1-koulutusta.3. Yhteinen tekeminen luo ympärilleen me-hen-keä. Seurassamme tietoisesti satsataan tähän toi-mintaan. Joulua ennen seurassa pidetään puuro-juhla, johon osallistuvat jäsenet perheineen. Kaik-kien jäsenten tasapuolinen kohtelu ja huomioon ottaminen on keskeistä. Lisäksi muistetaan huo-mioida ja palkita seura-aktiiviset henkilöt vuosit-tain.

Kinnukisa on perinteisesti ennen joulua, sekä kuu-kausikilapilu kaikille halukkaille. Seuran ydinjouk-ko on pieni, tarvittaisiin enemmän me-henkeä te-kemiseen.

Johanna Aho /JJA1. En osallistu, valitettavasti ai-kani ei oikein riitä osallistumi-seen tällä hetkellä.2. Junnuryhmää ei JJA:lla ole, mutta torstain alkeisvuoro kyl-lä on.3. Ammuntavuoroja on run-

saasti, kukava ja kannustava ilmapiiri, ammat-titaitoinenohjaus aloittelijoille ja muille ampujille.

Arja Lehto /IJA1. Olen ollut Iitin Jousiampu-jien hallituksessa vuodesta 1991 saakka. Olen mukanamyös kahvila- ja kesäkahvila-toiminnassa, kilpailujen järjes-tämisen lomassa. Hoidanmyös seuran Sporttirekisterin

ylläpidon. Käyn parhaillaan VOK1-tason ohjaa-jakoulutusta sekä osallistun lajiesittelyiden vetä-miseen.2. Alkeisryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa, vakiovetäjien ohjaamana. Heillä on apunaan kiertävät apuvetäjät. Heitä on viisi parhaillaan, ja he

Jousiampuja-lehti kysyi neljältä seuratoimijal-ta mielipiteitä seuraaviin kysymyksiin:

1) Oletko seuratoiminnassa aktiivisesti muka-na tai oletko ajatellut osallistua siihen tulevai-suudessa?

2) Onko seurallanne junioriryhmää tai muun-laista alkeisammuntaryhmää? Millaisella aika-taululla ne kokoontuvat? Onko niissä erillistä toiminnan vetäjää nimetty?

3) Miten seurassanne toimitaa pidetään aktii-visena ja saadaan uudet ihmiset mukaan ku-vioihin?


Teksti ja kuvat: Anne Lantee

S uomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n isännöimät Liikuntamaa-messut esittelivät

vammaisliikunnan lajikirjoa ja liikuntaan sopivia apuvälineitä ja sovelluksia 7.-9.11.2013 Tam-pereen Messu- ja urheilukeskuksen upouudessa E-hallissa. Viereisessä hallissa Apuväline-messut esittelivät alan uutuuksia ja kuntoutuksen ajankoh-taisia aiheita vammaisille, ikääntyneille ja heidän perheilleen sekä kuntoutus-, hoiva-, esteettömyys- ja apuvälinealojen ammattilaisille.

Satoja kokeilijoita

Jousiammunnan kokeilijoita Liikuntamaa-messuilla riitti laidasta laitaan. Eri tavoin vammaisten kokei-lijoiden lisäksi suuri joukko vammattomia testasi taitojaan jousiammunnassa. Nuorin kokeilija oli

liikuntAmAA-messuillA

innokkaita kokeilijoitaLiikuntamaa- ja Apuväline-messut vetivät Tampereen Messu- ja urheilukeskukseen kolmen päivän aikana yhteensä 12 500 messukävijää. Vammaisurheilun integraation myötä Suomen Jousiampujain Liitto oli ensimmäistä kertaa mukana Liikuntamaa-messuilla. Jousiammuntapisteellä riitti vilskettä koko messujen ajan.

noin nelivuotias ja vanhimmat eläkeiässä. Valta-osa kokeilijoista oli kuitenkin nuoria.

Joukkoon mahtui myös tulevia jousiammunnan harrastajia, jotka olivat jo etukäteen miettineet so-pivaa lajia vammautumisen tai liikkumista vaike-uttavan sairastumisen jälkeen. Heidän kanssaan tuli pohdittua myös suomalaisten jousiammunta-seurojen harjoitustilojen esteettömyyttä. Kaikkial-le ei tänä päivänä pääse pyörätuolilla ainakaan ilman avustajaa.

Kävijöitä loppuun saakka

VAUsta oli etukäteen varoiteltu, että lauantai on messupäivistä hiljaisin, kun koululais- ja muita ryh-miä ei ole liikkeellä. Aamun ensimmäisen puolen tunnin ajan näyttikin hetken siltä, että päivästä tu-

lee rauhallinen. Pian kuitenkin väkeä alkoi kertyä ja kokeilijoita

jonoutua, kun aamu-unisemmatkin olivat päässeet liikkeelle. Jousiammuntapisteellä riitti lopulta kiin-nostuneita aivan messujen sulkemiseen saakka.

Ohjaajille ei liiennyt suuremmalti hengähdystau-koa, vaikka apua jousiammunnankin messuosas-tolle saatiin kahtena päivänä myös Tampereen ammattikorkeakoulun fysioterapiaopiskelijoilta.

Messuosasto toteutettiin yhteistyössä SJAL:n, Tampereen Jousiampujien ja VAUn kanssa. Liikun-tamaa-messut järjestetään kahden vuoden välein Tampereella.

O limme molemmat mukana Tampereella jär-jestetyssä tuomarikoulutuksessa, jossa kou-

lutettiin ensimmäiset SJAL:n nykyisen kaksitasoi-sen järjestelmän päätuomarit. Kouluttajana Tam-pereella oli WA:n kansainvälisen tason tuoma-ri Ringa Baltrusaite. Ajatus lähettää suomalaisia maanosatason koulutukseen lähti liikkeelle tuol-loin. Maanosatason tuomari voisi toimia yhteys-henkilönä maailmalle ja pitää kansalliset tuomarit ajan tasalla sekä toimia kouluttajana.

Lokakuun lopun viikonloppuna Saksan am-muntaliiton talossa nähtiin 18 osanottajaa 11 eri maasta. Mukana oli Itävalta, Saksa, Tsekki, Slovenia, Turkki, Israel, Italia, Ukraina, Hollanti, Kroatia ja Suomi kahdella osanottajalla. Koulut-tajina toimivat Jean Martens, Pol Ney ja Henk Wagemakers, kaikki nykyisiä tai entisiä WA:n kansainvälisen tason tuomareita, ja heiltä löytyi

kokemusta olympiatasolta asti. Seminaarissa käytiin läpi sääntökohdat kaikista

osa-alueista 3D-ammunnasta tauluammuntaan ja mm. ammunnanohjaajan ja päätuomarin tehtäviä isomman kansainvälisen kilpailun näkökulmasta. 3D oli seminaarissa vahvasti mukana ensimmäis-tä kertaa. Hakemuskaavakkeet WAE:n kisoihin saimme jo ennen lounasta ensimmäisenä semi-naaripäivänä, joten ainakin luottamus kokelaisiin oli kohdallaan.

Perjantain ja lauantain seminaaripäivät venyi-vät liki 10-tuntisiksi. Kielimuuri vaivasi jonkin ver-ran, ja välillä keskustelu yritti lähteä useampaan suuntaan yhtä aikaa, mutta lopulta kuitenkin asiat oli saatu puitua.

Lauantai-iltana hotellilla nähtiin vielä pontevaa sääntökertausta parin pöydän ympärillä. Ringal-ta saadut vanhat kokeet ja hotellin perisaksalai-

suomeen kAksi

maanosatason tuomariaSyysruskaisessa Wiesbadenissa Saksassa järjestettiin World Archery Europen (WAE) tuomarikoulutusseminaari. Kolmipäiväisen seminaarin tarkoitus oli kouluttaa ja akreditoida kansallisen tason tuomareita continental eli maanosatason tuomareiksi. Maanosatuomareilla on oikeudet toimia tuomareina WAE:n järjestämissä kisoissa, joita ovat EM-kilpailut ja Euroopan GP:t. Suomesta Wiesbadeniin lähtivät allekirjoittanut Pyry Ekholm ja Niko Ylipelkonen.

nen sauna toimivat itseluottamuksen rakentajina minulle ja Nikolle.

Seminaarin päätteeksi sunnuntaina pidettiin 9 sivun mittainen koe. Koe ei ollut kovin vaikea, ja suurin osa selvitti sen noin tunnissa. Pienen terveel-lisen jännityksen takaamiseksi tuloksista ei kerrottu mitään, ja WAE:n nimityspäätös tulisi vasta kuu-kauden päästä.

Nimitykset onneksi julkaistiinkin jo 9.11.2013 – 15 kokelasta oli päässyt läpi, onnellisten jou-kossa ovat sekä Pyry että Niko. Tuomisina kah-den nimityksen lisäksi on paljon materiaalia tuo-marikoulutuksiin ja ideoita tuomaritoiminnan ke-hittämiseen. Kokemuksen karttuessa EM-kentiltä jaamme ideat muille tuomareille ja kisajärjestäjil-le.

Teksti: Pyry EkholmKuva: Jean Martens

jousiampuja 3/2013

Documents