N:o 11-12-178 KARJALAN HEIMO 1998

Jyskyjarven riippusiltojen vieriltaJyskyjarven kylasta

meista useimmille tuleemieleen riippusillat. Kylas-ta, saaristolaisten ja kylan-vaen elamasta emme tiedapaljonkaan. Siksi paatinkayda katselemassa paikanpaalla ja kertoa nakemas-tani muillekin.

Kylatie eiole hiljainen

Jy skyjarvelle on Kostamuk-sesta vain noin sadan kilomet-rin matka, mutta kyla jaakinsyrjaan valtateista. Sinne joh-tava sivutie erkanee Lietmajar-veen johtavasta piki fiesta va-semmalle paikassa, missa en-nen oli passintarkastus, nyt GAIeli liikennemiliisi. Kyltissa lu-kee Borovoi.

Menneena kesana tiella olivilkasta, silla kauttakulkulii-kenne Uhtualle, Paanajarvelleja Kemiinkin kulki tata vanhanJyskyjarven kylan halki mene-vaa kuoppaista soratieta. Nyttieta kunnostettiin oikein tol-kusti; soiden kohdalle oli tehtyuusia rumpuja, kaivettu syviaojia ja ajettu tielle korkeat ki-nokset hiekkaa ja kivia. Mo-nesti jouduin matkatoverini Ir-jan kanssa raahaamaan isoim-pia niista oj aan pois auton edes-ta. Ensi kesana tie lienee kui-tenkin entista paremmassa kun-nossa.

Liikennetta tuolla 80 kilo-metrin mittaisella soratiella olitodellapaljon; suomalaisetpuu-tavararekat jyrrasivat vastaam-me raskaassa lastissa, tyhjatrekat, maasturit ja Ladat pyy-halsivat ki vet sinkoillen ohitse.Mina laahustin maatahipovallaautollani etanan vauhtia, osanmatkaa ajoin tien (maan tavanmukaan) vaaraa puolta eli sile-ampaa laitaa ja olin tientukko-na kaikille mieskuskeille...

Saaristoonmajailemaan

Jyskyjarven vanha kyla si-jaitsee samannimisen jarvenetelapuolella aivan Tsirkka-Kemijoen eli Tsirkkemin ala-juoksun suistossa. Koulu, kau-pat, posti, kirjasto, tsasouna,kalmismua ja paaosa taloista-kin on mantereen puolella,mutta paljon taloja on kolmellasaarellakin: laskin niita olevan84.

Saaria kutsuttiin aikoinaanensimmaiseksi, toiseksi ja kol-

Dobrininan saaren vanhoja karjalaistaloja ja siistia Tsirkka- Kemijoen rantaa.

manneksi saareksi, mutta ny-kyaan niilla on oikeat nimet:Celonaja eli Vihrea saari, Anti-kainen ja Dobrinina.

Kylaan paastya ajoin kah-den autosillan kautta kolman-nelle saarelle eli Dobrininalle.- Autosillat ovat pitkia, varmaanpaljonkin yli satametrisia puu-siltoja, puuarkkujen paalle ra-kennettuja. Nyt jotkut arkuistaovat vajonneet joen pohjaan jasillat ovat notkollaan. Toisensillan kaide oli tarttunut ohiaja-neen traktorin kuormaan jamennyt menojaan, lisaksi silta-palkit kuljeskelivat irrallaanpb'lkkyjen paalla.

Tapasimme saaren puutar-hassa tyoskentelevan TanjaProkopenkon, joka otti huos-taansa tuomamme lastenvaat-teet j a kengat luvaten etsia niil-le tarvitsijoita. SittenTanja etsimeille asunnon Helmi Fokinanluota.

Siella olimme kuin mum-molassa. Ristimme talon "Hel-minhotelliksi",ja Helmi kertoiPetri Niikon antaneen juurituon saman nimen hanen kodil-leen. Petri oli kayttanyt men-neena kesana kaksi 45 hengenturistiryhmaa Jyskyjarvella jamajoittanut heidat Helmin ho-tellin lisaksi monen muunkinmummon mokkiin. Mielellaanmummut ottaisivatkin matkai-lijoita; tuovathan nama tuliai-sia ja jattavat maksuksi rahaa-kin.

Sillat ovatelamanpolkuja

Helmin poikaJegor tyosken-telee Borovoissa metsatrakto-rin kuljettajana, mutta oli nytkesalomalla. Han lahti ajelutta-maan meita moottoriveneellaanjoelle kaikkien siltojen alitse jasaarten ympari.

Autosiltoja on kolme. En-simmainen silta yhdistaa man-tereen Antikaiseen, jonka halkikulkee tie Tsirkkakemin toisenhaaran rantaa. Siella on toinenautosilta, jota myoten tie jat-kuu Uuteen Jyskyjarveen - seon seitseman kilometrin paassasijaitseva metsatyokeskus, po-solka, - ja sen kautta Uhtuansuuntaan. Kolmas autosilta,jonka ristin "rottelosillaksi",johtaa Antikaiselta Dobrini-naan. Vihrealle saarelle ei paa-se autolla.

Kuuluisat ja komeat riippu-sillat on rakennettu 1970-luvul-la. Nyt viime kesana toinenDobrininan silloista uusittiinmelkein kokonaan. Melkoinenurakka siina oli ollutkin entisenpurkamisessa ja uuden kokoa-misessa. Lautaa ja lankkua sil-taan oli uponnut monia auto-kuormallisia. Eniten ihailin jaihmettelin sita, miten kaikkipurkujatteet oli korjattu pois jatyomaan jaljet siistitty.

Riippusiltoja on mantereenja Dobrininan valilla kaksi,

kolmas silta yhdistaa Antikai-sen ja Celonajan, Vihrean saa-ren.

Riippusillat ovat elintarkeatkylalaisille. Niita myoten mum-mot kulkevat mantereen puo-lelle kauppaan, postiin ja muil-le asioilleenjapoikaviikarithu-ristelevat polkupyorillaan kou-luun ja koulusta kotiin. Ensi-kertalaista sillan notkuminenhirvittaa; minakin roikuin kak-si kasin kaiteissa kiinni, katse-lin taivasta (Helmi kaski!) jakeinottelin joen ylitse.

Ennen riippusiltoja joka ta-lossa piti olla monta venetta,mummutmuistelivat. Uittokau-sina jokivayla tukkeutui puistaja ihmisten oli hypittava tukiltatoiselle paastakseen kauppaanmanterenpuolelle. Lapsetjuok-sivat pyorivien tukkien paallit-se kouluun. Monesti pikkutytottipahtivat jokeen, mista isom-mat pojat kiskoi vat heidat hiuk-sista kuiville. Valitunnilla jokioli mustanaan koululaisia puil-la keikkumassa ja iltaisin samamellastus puunippujen ja tuk-kien paalla jatkui: rohkeimmatottivat huruky ytia kauas alavir-taan.

Jokiuitotloppuivat 1980-lu-vulla. Saariston vaelle niidenloppuminen oli helpotuksestahuolimatta harmin paikka: jo-kirannan asukkailla oli naet ol-lut lupaa koota polttopuikseenkaikki rannallejuuttuneetpuut.

1998 KARJALAN HEIMO N:o 11-12-179

Nain saatiin ilmaisetpolttopuut.Nyt honkakuorman hintaanmenee hy vinkin kuukauden ela-ke!

Mummut kertoivat minullemyos joen nykyisista mellasta-jista. muutamat suomalaismie-het olivat viime kesana kuljet-laneet jolle vesiskooterinsa.Kun jokin asia Suomessa kiel-letaan tai sita rajoitetaan, niinSuomi-pojat, kuten Jyskyjarvenmummut heita nimittivat, ha-kevat pelipaikan rajan takaa.Mummot olivat bunukkoineenistuneet rannalla ja ihmetelleetmeluisaa "Suomi-sirkusta".

Saaretmokkeineen

Kaikkein parhaimman kasi-tyksen saarien asutuksesta saajoeltahitaasti lipuvasta venees-ta. Talot seisovat pa'adyt joellepain pitkin rantaa. Aivan vesi-raja on tyhja, silla saunoja eiole saanut rakentaa rannoillevettapilaamaan. Talousvesi raa-hataan sankoilla alhaalta joestakeittioon, pyykki vedeksi ja na-vettaan karjalle. Monen mum-mun haaveena onkin pumppupihassaja letkun toinen paajo-essa.

Saarten rannat ovat paikoinhyvinkinjyrkat. Rantatoyraillana'kee mokkeja, joista on tayty-nyt rakentaa alas veden aareenjopa 10-15 metria pitkat kaide-puulla varustetutportaat. Kyla-laiset kertoivat myos onnetto-muudesta: saunamatkalla ollutmummo "katosi". Han oli pu-donnut jyrkanteelta jokeen jaruumis loydettiin vasta vuosi-en kuluttua ajosiltojen luota.

Eniten taloja on Dobrininansaarella, 49 laskujeni mukaan.Jyskyjarven kyla saastyi sodantuhoilta, sita ei poltettu, jotenosa rakennuksista on vanhoja,kauniita hirsitaloja. Nuori pol-vi on alkanut ahkerasti kunnos-tella saaren rakennuksia. Talo-ja on vuorattuja maalattu ulko-apain. Saarella asuvalla IvanGrifginilla on sahalaitos. Siitasaadaan lautoja, muttanaulatjamaalit haetaan Suomen kau-poista.

Tontit ovat yleensa pienia,kooltaan ehka 600 - 800 nelio-ta. Rakennusten lisaksi niille eimahdu paljon muuta kuin peru-napelto ja tie. Vieressa olisikylla entisen kolhoosin laajatpellot, muttaniistaei lisamaatakuulemma myyda. Niinpa lam-paidenheinatpitaakeraillajoenrannoilta ja teiden varsilta. Ai-noat kotielaimet, joita saarellana'in, olivat lampaat, kanat, koi-rat ja kissat, mutta Helmi ker-toi, etta jollakulla on myos leh-ma navetassaan. Itse han aikoi

"Saaristolaisten elamanpolku", viime kesana uusittu riippusilta Dobrininalta mantereelle painvalokuvattuna.

ottaa karsinaan syksyn tulleensianporsaan.

Dobrininanpuutarhat

Dobrininan saaren erikoi-suutena ovat puutarhat. Siellatyoskentelee nyt kolme naista,jotkakasvattavatkasvihuoneis-sa tomaatteja ja muita vihan-neksia. Pihalla on monivuotis-ten kukkien taimitarha, la'hei-silla niityilla satoja viinimarja-pensaita ja suuret mansikkapel-lot. Marjojen ostajia kulkeeKostamuksesta saakka.

Jyskyjarven sairaala on ol-lut suljettuna jo viistoista vuot-ta. Suuri, hirsinen rakennus,johon johtaa viidet, kaiteellisetrappuset, seisoo puutarhan ku-peella aavemaisena kummitus-talona. Verhonhetaleet roikku-vat rapistuneen talon ikkunois-

sa ja piha pensaineen on retu-peralla.

Sairaalan laakareista Alek-sandra Dobrinina, joka tulisaarelle v. 1935, toi kukkien,pensaiden jajalopuiden taimiaMoskovan lahella sijainneeltaMitsurinin puutarhalta, istuttiniita sairaalan ymparistoon japerusti puutarhan. Sielta pen-saat ja kukkaset levisivat ym-pari saarta talojen pihoihin, ran-tapolun varteen ja jokitermal-lekin. Nykyaankin niita nakeesiella taalla, mutta ne rehoitta-vat hoitamattomina villivatu-kon ja horsmien seassa. Osavanhoista poppeleista on kaa-dettupois asuntoja varjostamas-ta tai karsittu tynkarangoiksi.

Laakarineiti Dobrinina pitiaikoinaan yJla siisteytta saarel-laan. Joka keva't han kulki tar-kistamassa, olivatko talojen pi-hat lakaistu, rannat siistitty jaroskakasat poistettu teiden var-

silta. Aleksandra Dobrinina jaisaarelle loppuiakseen ja vielaelakkeella ollessaankin hankierteli taloissajapihoilla. Ker-toivat hanen kulkeneen sairaa-lassakin potilaita tervehtimas-sa ja viemassa heille kukkasia.Vastasynnyttaneille aideille hanoli poiminut syotavaksi mustiamesimarjoja.

Aleksandra Dobrinina kuoliv. 1963 ja lepa'a Jyskyjarvenkalmismualla. Saari sai hanennimensa Dobrinina, ja sen ai-nut tie on Dobrininankatu. Tai-sipa haneltajaada saarelle muu-takin perintoa: vanhemmat ih-miset ainakin muistavat vielalaakarinsa maarayksen pita'ajokivarsi ja pihat siisteina.

Elamanmenoajokivarressa

Olisin halunnut menna viela

N:o 11-12-180 KARJALAN HEIMO 1998

Jyskyjarven kylansaaristovuonna 1998.

Tarasova

Faodorova Valentinoivo Keralskij

Iro Uljanova

Vassal ViktoiRubin Anatoli

'•'~'m S~*r ^".M.Vassal Peneri ^f."/'^?*'

^Tarasoy Eino */ >V *lv'sn Feodorov^/^W S'-nana Tarasov•^/^•KaijaBabanko

Gennadi Kopitovtapanov '' AN T I K A I M R M

Gennadi Karalskij

Feodorov"

*"v\e*n*'

'*£$ Tsirkka-Kemijoki\4

15. Galina Patrakova 16-lvan Mlloukin•*17.MikaalPankratiev18.0kahvi« Nikulina fS&Kfi*:* IS.Paavo Trtov 20.lvan GeranovK* .x= UfK?*iiv.o

!*21. Vladimir Karhu— -"* 22.Lida24Xlril Titov « 23.Va.ili Valui

tjg. PUUTARHATarasov

••V SS.VJino Rikutjey.,'f :-.-»r:,.29.Palaga Lukjn^ \r Kalavitd

t.Vjjjfo*• 35.Vjera Jeromina

, LAinoKuntrijevalti\

432.Santeri Karalskij

MANTEREEN PUOLITaalla ovatkoulu,kaupat,kulttuuritalo,kirjasto,posti,aputaloudenrakennukset

5.Nikolai ZazjuhaikRiippusilta<37.PakkaLukin

•a^46.Javgenie Aleksejava

»38.LJsa Valuj.Oksann Lukina•it 47.Va*saM Samanov-la>4?Seman Samenov

.IvanGri^Siii

41.Sina Gavrilova

42.Ksania Lukai

43.Sirnana Kyntiava

9.Nikolai Luukkonan

1998 KARJALAN HEIMO N:o 11-12-181

samana iltana ka'y maan kalmis-mualla, mutta Helmi sanoi, et-tei se ole sopi vaa. Kalmismual-la kaydaan vain aamupaivisin,ei koskaan iltasella. Vainajat-kin haudataan aina ennen puol-tapaivaa.

Niinpa laksimme Irjan keravaeltamaan jokivarren polulleja katselemaan elamanmenoajoella. Miehet ajoivat verkon-laskuun ajosillan alitse Jyska'r-veen. Muikun kutuaikaan verk-koja viedaan aina Ala-Kuittiinasti. Joesta ei pyydeta verkoil-la, vaan uistimen heittajat sei-soivat laitureilla ahventa veta-ma'ssa. Lokit kaartelivat joenylla ja sorsat lipuivat vedenpa'alla. Vahitellen iltahamartyijapunainen auringonlasku hei-jastui veden pintaan. Joen toi-sellapuolella mantereella valotalkoivat loistaa talojen ikku-noista, mutta kyla ei hiljennyt;sielta kuului vasaran pauketta,kun miehet naulasi vat eraaseentaloon kattoa.

Kalmismuaja

pokoinniekat

Vanhassa karjalaiskylassakalmismua on sekin kylanosa,silla siella nukkuu isoin osa itsekunkin suvusta ikiuntaan sam-malpeitteen alia. Helmi kuljettimeidat katsomaan jyskyjarve-laisten viimeisia leposijoja.Kalmismua on suuri ja se sijait-see mantereen puolellajoki var-ren kuusikossa. Vanhimmiltahaudoilta ristit ovat lahonneetpois ja sielta erottui vain Jysky-jarven ensimmaisen opettajankivipaadella katettu hauta vuo-delta 1899. Venalaismallisia"rautahakkeja" oli vain muuta-mia; useimmille haudoille olipystytettypuuristijaniissariip-pui tuulipaikkoja.

Helmin mies Olavi ja kaksiha'nen poikaansa olivat vierek-kaisissa haudoissa. Haudoillakasvoi monivuotisia kukkia.Helmi muisteli heita; ban ottitaskustaan keksin, puraisi siitapalasen - soi vainajien kanssa -jamurenteli loputkeksista hau-doille.

Kyselin ruumisarkuista, jaHelmi kertoi, etta kylassa onkolme arkuntekijaa. Arkunpaallyskankaan varin omaisetvoivat itse valita. Yleisin tapaon, etta lasten ja nuorten arkutpaallystetaan punaisella kan-kaalla, mutta vanhemmille ih-misille on alettu kayttaa val-koista tai tummansinista kan-gasta.

Helmi kertoi myos ruumiin-valvojaisista. Kesaisin helleai-kaan vainajat haudataan mel-kein heti, mutta talvisaikaanvainajaa pidetaan kotona avoi-

teekki, muttei aikuisten tansse-ja. Kinoja siella ei nayteta, kos-ka kukaan ei tule niita katso-maan.

Kirjastossaja postissa

Kaunis kaivo Dobrininan saareJla. Kaivo on kylassa harvinai-suus, silla vesi otetaan joesta.

messa arkussa kolme paivaa.Naapurit ja ystavat tulevat val-vomaan yota paivaa surutaloonomaisten kanssa. Talonvaki keit-taa tsaijya ja tarjoaa syotavaa,ehka viinapaukunkin. Vieraatmenevat aikansa istuttuaan jatoisia tulee tilalle. Hautajaistenjalkeen pidetaan nelikymmen-pa'ivaiset muistelijaiset ja sil-loin menna'a'n kalmoille vie-maan pokoinniekalle syotavaa.Seuraavat muistelijaiset ovatsitten kuoleman vuosipaivana.

Ostosretkimantereelle

Antikaisessa on pieni val-tion kauppa. Mantereen puo-lella on kolme yksityiskauppaaja kaksi valtion kauppaa. Valin-nanvaraa siis on. Helmi ostivaltion tavaratalosta, silla siel-la sattui olemaan "ta'ma'npai-vaista" leipa'a. Tiskilla lojuval-la helmitaululla Helmi koettiopettaa minulle yhteenlaskua,mutta en oppinut. Tekstiiliosas-tolla roikkui henkarissa kaksimekkoa, hyllylla oli kaksi pa-ria kenkia ja viisi karvahattua.Muut osastot olivat kutakuintyhja't.

Kaupassa seisovat mummutkertoivat, etta nuoret kulkevatSuomessa ostamassa melkein-pa kaiken tarvitsemansa nau-loista lahtien kumikenkiin asti.Venalaiset kumikengat kesta-vathyvajos viikon ehjina. Hel-mi oli leikellyt niista kaikistarepaleiset varret pois ja saanutsiten "kotinpaita", joita lojuiporstuan lattiallakasapain. Niil-la kotinpailla mekin kulkea

lonksutimme pihamaalla ja pi-hanperalla.

Eraan yksityiskaupan haus-kin myyntiartikkeli oli lasitis-kin tekokynsikasa. Kaupassaseissyt pikkutytto alkoi ruikut-taa aidiltaan: "Aitiii, osta mi-nulle tekokynnet, oosta teko-kynnet"! - Tytto jai ilman teko-kynsia.

Kaupan lahella oli ravintolaja minua alkoi janottaa. Sainkuitenkin rauhassariutuajanoo-ni, silla mummut sanoivat ra-vintolan olevan auki vain "ruo-ka-aikoina". Nyt ovessa riip-puikin suuri munalukko.

Koulutusjakulttuuri

Saimme kuulla, etta Jysky-jarvella asuu lahes 900 ihmistaja etta melkeinpa kaikki ovatkarjalaisia. Koulussa on sataoppilasta,luokatI-XIja ISopet-tajaa. Suomea opetetaan neljatuntia viikossa. Englannin opet-tajaa ei viime lukukaudelle saa-tu. Jyskyjarven ystavyyskuntaMuhos on lahjoittanut koululletietokoneen ja monistuskoneen.Koulussa toimii karjalankieli-nen lapsikuoro.

Koulun opettajienjohtamas-sa aikuisten folkloreryhmassaon 15 laulajaa, mutta soitto-niekka puuttuu. Ryhma esiin-tyy kulttuuritalon juhlissa, mm.elokuun 28. pna pidetyssaSpuassun pa'ivan pruasniekas-sa. Silloin vieraina olivat mu-hokselaiset. Lauluryhma esiin-tyy pyydettaessa myos Suomes-ta tulleille turistiryhmille.

Kulttuuritalolla on disko-

Kirjasto oli viela kiinni, jo-ten menimme tutustumaan sa-massa talossa toimivaan pos-tiin. Luulin sita ensin ruoka-kaupaksi, silla sisalla ei ollutmuuta postinnakoista kuin tis-kin takana istuva kammattupostineiti. Helmi kertoi selven-nykseksi, etta ihmiset ottavatpostista ruokatarvikkeita saa-millaan lipukkeilla, koska palk-ka -ja elakerahat ovat myo'has-sa, toisin sanoen postista anne-taan rahan asemasta ruokaa.

Kirjaston auettuapa'a'simmelukemaan lehtia. Poydallapyo-ri venalaisten lehtien seassakar-jalankielinen Oma Mua sekaUhtuan lehti Vienan Viesti,mutta - yllatys, y lla'tys! Pari vih-reakantista Karjalan Heimoa-kin nakyi niiden joukossa.

Toinen yllatys loytyi perim-ma'isen sopen alimmalta hyl-lylta: siella oli kolme metriasuomenkielista kirjallisuutta,joista kirjastoneiti ei osannutsanoajuuta eika jaata. - Mum-mut arvelivat, etta Petri Niikkovissiin oli kulkiessaan tuonutne ta'nne.

Enempaa kulttuuritarjontaaen jaksanut enaa sulattaa sinapaivana, joten poistuimme kir-jastosta.

Oppaamme ja karttatietojenkeraaja Helmi Fokina mat-kalta kauppaan.

N:o 11-12-182 KARJALAN HEIMO 1998

Yleinenongelma

Minulle tuli hata, kuten sa-notaan. Etsin naistenhuonetta'puuteroidakseni nenaani', ku-ten hienosti sanotaan. Helmiosoitti sormellaan kirjastonedustan pompelia, jonne santa-sin sisaan, mutta jo seuraavas-sa silmanrapayksessa salama-vauhdilla ulos lahimpaan nok-kospusikkoon - puuteroimaannenaani!

Kuulin myohemmin Kuh-mossa, etta eras takalainen kir-vesmies oli oma-alotteisestiryhtynyt kulttuurimieheksi, laa-tinut y lei seen kayttoon tarkoi-tetun kulttuurihuoneen (suo-meksi sanottuna huussin) pii-rustukset ja kaynyt eraassa ky-lassa opastamassa rahvastamoisen tekemisessa. Olipa hanitsekin naulannut johonkin ky-laan semmoisen Kanalan jaKukkolan.

Aputalous jamuut palvelut

Kiersimme katsomassasuurta navettaa, jonka omistaaaputalous. Siella'oli 30 lehmaa,jotka kesaisin vaha'n lypsavat-kin, mutta talvella ovat lakossajoka sorkkaa, kertoivat kaikki-tietavat mummut. Talla apukol-hoosilla on lehmien 1 i saksi kak-si hevosta ja muutama tyomies.

Tyopaikkojen vahennys Ka-levalan piiriin kuuluvassa Jys-kyjarven kylassa oli alkanut joennen tata paivaa. Piirin herratveivat nuorisolta tyopaikat jalopulta nuorisonkin kotikylas-taa'n. Jyskyjarven leipomo lo-

Kylan nuoriso remontoi ahkerasti taloja; tassa Jegor Fokin laudoitushommissa.

petettiin 20 vuotta sitten, sai-raala 15 vuotta sitten, kirjakaup-pa ja apteekki 10 vuotta sittenjne. Kylassa on enaa ensiapu-asema ja ambulanssi. Jos tarvevaatii, ambulanssi vie potilaanBorovoihin tai Uhtualle - jossitten kelirikkoaikana paaseemihinkaan suuntaan.

Satunnaisistakuljetusvaike-uksista on esimerkkina kylanleipahuollon ongelmat. Jysky-jarvelle leipa tuodaan 150 kilo-metrin paa'sta Uhtualta tai la-hempaa Borovoista. Viime ke-vaana tulva katkaisi Jyskyjar-ven tien niin pahasti, ettei lei-paauto paassyt kylaan viikko-kausiin. Tielle piti vieda vene,johon Borovoin leipaauto pur-

•

ki leipakuormansa. Sitten venesoudetti in "toi sel le rannalle" jalastattiinuudestaanjyskyjarve-laiseen autoon, joka toi leivatJyskyjarven 900 asukkaan syo-tavaksi

Mummujenjunamatka

Uhtuan suuntaan kylastakulkee linja-auto joka paiva,mutta Kostamuksen ja Jysky-jarven valilla ei ole bussilinjaa.Junalla voi matkustaa uudenJyskyjarven ja Kostamuksenvalia.

Helmi ja Anni olivat paa's-seet Kostamukseen henkiloau-ton kyydissa, mutta paattivat

Jyskyjarven uusi tsasouna on tien varressa keskella kylaa.

palata Jyskyjarveen junalla. Henousi vat Kostamuksessajunaanja matkasivat siina Lietmajar-velle, missa tuli junanvaihto.Siella pita'a vaihtaa Petroskoinsuunnasta tulevaan ja pohjoi-seen Uuteen Jyskyjarveen me-nevaan junaan. Junaa vaihdet-tiin ja taas mummut istuivatvaunussa katsellen ohitse kiita-via maisemia. Annin mielestane nayttivat kumman tutuilta jaHelmi puolestaan ihmettelimatkan pituutta. Ihmettelyt lop-puivat, kun silmiin ilmestyikyltti: Kostamus.

Tsasouna onkeskella kylaa

Kaunis, puunvarinen tsa-souna seisoo keskella kylaamaisemaa kaunistamassa ym-parillaan kauniisti kaareilevaaita. Sen rakentamisen puuha-miehena oli Kalevalan nykyi-nen piirijohtaja Skripkin. Tsa-souna valmistui ja se vihittiinkayttoon viime kesana. Kunkysyin, toimittaako siella jokujumalanpalveluksia, niin mum-mut arvelivat, jotta "voit seSergei niita pitiaki, emma myotiija". Senhekuitenkintiesivat,etta jos joku turisti haluaa kat-sella pikku pyhakkoa sisalta-painkin, niin avaimet saa MariaKarelskajalta tai Nina Nelubo-valta.

ANJA MALINEN

Q Q Jyskyjarven volostinelamasta vuosisadan taitteessasaa hy van kasityksen seurakun-nan vaiheista kertovasta artik-kelista, jokajulkaistiin KH:ssan:o 3-4/1998.