kartta kertoo maanmittausala paikkatietotekniikkaa ... · 5 pekka lehtonen maanmittausalalta hyvÄ...

(

. .u

u

minustakomaanmittari?

Kartta kertooympäristöstä

Maanmittausalaammattina

Karttapaikka uudistuu

Paikkatietotekniikkaa

MAANMITTARI KIINTEISTÖARVIOIJANA • SIPOO VASTAA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KASVUPAINEISIIN •KAHDEN KAUPUNGIN GEODEETTI • MAANMITTAUSALAN VIENTI • ILMAKUVAUKSET • SUOMEN POHJOISINMAANMITTARI • UUSINTA MERENMITTAUSTEKNIIKKAA • EUROOPPALAINEN KATASTERI • SUOMEN JANORJAN RAJANKÄYNNIT

PÄÄTOIMITTAJADI Pekka Lehtonen, Maanmittauslaitos/Myyntipalvelut,PL 84, 00521 Helsinki, puh. 0205 41 5480 (työ), faksi0205 41 5598, [email protected]äyttö ry, Kellosilta 10, 00520 Helsinki,puh. 09-148 1900, faksi 09-148 3580,[email protected] Markkula (MIL) pj., Erkki Tienhaara (MAKLI)vpj., Pekka Halme (MIL), Arvo Vitikainen (MIL), LeenaVikman (MAKLI), Juhani Nurkka (MAKLI) ja MikkoPohjala (SKY). Hallitukselle voi lähettää sähköpostiaosoitteella [email protected], HALLINTO JA OSOITTEENMUUTOKSETMIL ry., Kellosilta 10, 00520 Helsinki, puh. 09-148 1900,faksi 09-148 3580, [email protected] Seppo Mäkinen, puh. 020 448 4411,[email protected].

Painos 3 800 kpl. Aikakauslehtien Liitto ry:n jäsen.ISSN 0782-8438 • Ly-tunnus 1104126-2

KUSTANTAJAMaankäyttö ry. Lehti edustaa Suomen Maanmittausinsi-nöörien Liittoa (MIL), Maanmittausalan ammattikorkea-koulu- ja opistoteknisten Liitto MAKLIa ja Suomen Kartoit-tajayhdistys SKY:tä.SUOMEN MAANMITTAUSINSINÖÖRIEN LIITTO ryToimisto: Kellosilta 10, 00520 Helsinki, puh. 09-148 1900,faksi 09-148 3580, [email protected],http://www.maanmittari.fi/mil/.MAKLI ryToimisto: Kulmakatu 8 A, 00170 Helsinki, puh. 09-135 1851,faksi 09-135 2846, [email protected],http://www.rovaniemi.fi/tevi/makli/etusivu.htm.SUOMEN KARTOITTAJAYHDISTYS SKY ryToimisto: Päärynäkuja 6, 50100 Mikkeli, puh. 02054 1121 (vaihde).

ILMOITUSMYYNTIRaija Valonen, MIL ry, Kellosilta 10, 00520 Helsinki,puh. 09-148 1900, faksi 09-148 3580,[email protected] 1.1.2002 (€)

mustavalkoinen monivärinenTakakansi 1 500,– 2 350,–Sisäkannet 1 000,– 1 650,–Pääkirj. vieressä 1 000,– 1 650,–Koko sivu 800,– 1 350,–1/2 sivua 500,– 750,–1/4 sivua 400,– 500,–Liitteet Sopimuksen mukaan

ILMESTYMISAIKATAULUilm.päivä juttujen ilmoitusten

sisäänjättö sisäänjättö1/2002 01.03.2002 25.01.2002 04.02.20022/2002 24.05.2002 12.04.2002 25.04.20023/2002 26.09.2002 15.08.2002 30.08.20024/2002 13.12.2002 01.11.2002 25.11.2002TILAUSHINNATLehti ilmestyy vuonna 2002 neljä kertaa. Tilaushinnatovat 50 €/vsk kotimaahan, 60 €/vsk Pohjoismaihin jaEurooppaan ja 65 €/vsk muihin maihin. Irtonumerot12 € + postikulut.TOTEUTUSLagarto / Arto Tenkanen ja Jaana Jäntti,Vuorenpeikontie 5 A 67, 00820 Helsinki,puh. 09-759 40 400, faksi 09-759 40 401,[email protected].

PAINOPAIKKAUusimaa Oy, PL 15, 06151 Porvoo,yhteyshenkilö Markus Westerholmpuh. 019 661 6273, faksi 019 661 6301,[email protected]://kirjapaino.uusimaa.fi/.

KANSI: HELSINGIN NORMAALILYSEON OPPILAITA TU-TUSTUMASSA LAHTI–HELSINKI-OIKORADAN MITTAUK-SIIN. KUVAT: ANTERO AALTONEN.

5 Pekka LehtonenMAANMITTAUSALALTA HYVÄ AMMATTI

6 Jussi TossavainenKARTTA KERTOO… PALJON MUUTAKIN KUIN TIEN A:STA B:HEN

10 Kirsi MäkinenMAANMITTAUSLAITOKSEN KARTTAPAIKKA UUDISTUU

12 Kari TuukkanenPAIKKATIETOTEKNIIKKA TEHOSTAA KULJETUSTEN SUUNNITTELUA

15 Pekka LehtonenSUOMEN POHJOISIN MAANMITTARI

18 Kirsi MäkinenILMAKUVAAJA SEN TIETÄÄ: YLHÄÄLTÄ NÄKEE ENEMMÄN

20 Jussi TossavainenMAANMITTAUKSELLA ON VIENTIÄ!

27 Tuula ManninenAMMATTINA KIINTEISTÖNARVIOIJA

29 Heikki TuominenMONIKEILAIN – UUSINTA MERENMITTAUSTEKNIIKKAA

32 Pekka LehtonenKAHDEN KAUPUNGIN GEODEETTI

34 Pekka LehtonenSIPOO VASTAA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KASVUPAINEISIIN

37 Olli SirkiäSUOMI–NORJA-RAJANKÄYNNIN KARTASTO

41 Esa TiainenEUROOPPALAINEN KATASTERI

44 Jyrki HalomoKUSTANNUKSESTA HINTAAN

45 Risto PeltolaPITÄISIKÖ PAIKKATIEDON OLLA ILMAISTA?

47 JARRUMIES48 RAJALINJALLA49 PÄÄKAUPUNGIN HORISONTISTA50 VUOSIKYMMENTEN TAKAA51 FIG-UUTISIA52 UUTISIA70 RESUMÉ72 PALVELUHAKEMISTO

SISÄLTÖ3/2002

GPT-8000ASolo Surveying SystemMittausten täydellistä hallintaaTopcon GPT-8000A-sarja tarjoaa mittausalan ammattilaiselle ainutlaa-tuiset puitteet hallita täydellisesti mittaustapahtumaa.Optinen linkki, toimiva tiedonsiirto: TOPCONin ainutlaatuinenoptinen linkki eliminoi aikaa vievät ja kiusalliset tiedonsiirtokatkokset,jotka vaivaavat radiolla ohjattavia mittausrobotteja. Topconin RC-2 IIvarmistaa kahdensuuntaisen tiedonsiirron toimivuuden takymetrin japrismapään välillä.”Fast Find” pikahaku: Työ ei enää hidastu takymetrin prismaan lu-kittumisen pettäessä esim. liikenteen vuoksi. Yhdellä RC-2 II:n napinpainalluksella takymetri löytää prisman välittömästi uudelleen ja lukit-

TOPGEO OY, Luutnantintie 1, 00410 HelsinkiPuhelin (09) 534 033, Fax (09) 537 006, Internet: www.topgeo.fi

tuu siihen.Prismaton mittaus: Tapauksissa, joissa prisman käyttö on mahdo-tonta tai vaarallista, GPT-8000A voidaan muuttaa prismattoman mit-tauksen toimintoon ja mittaaja voi yksin jatkaa mittauksia takymetriltäkäsin. Turvallisuus on taattu, sillä mittaussäteenä käytetään 1 luokanlasersädettä, joka on silmälle täysin vaaraton!

Topcon tarjoaa markkinoiden toimivimman ratkaisun mittausten täy-delliseen hallintaan.

5MAANKÄYTTÖ 3/2002

PÄ ÄKIRJOITUS

MAANMITTAUSALALTAHYVÄ AMMATTI

Maankäyttö-lehden sisältö ja jakelupoikkeavat tällä kertaa tavanomaisesta.Lehti lähetetään 7 000 kappaleen lisä-painoksena koulujen yläasteille ja luki-oihin.

Marraskuussa vietetään Koulujen ai-kakauslehtipäivää, jonka järjestelyistävastaa Aikakauslehtien Liitto. Maankäyt-tö on tämän liiton jäsen. Päivän tarkoi-tuksena on tutustuttaa oppilaita lehtiinedistäen lukuharrastusta. Liiton jäsen-lehdet toimittavat ylimääräisiä numeroi-taan liiton jakelemana kouluihin. Maan-käyttö-lehti lähetetään tätä kanavaa myössuoraan 1 600:lle biologian ja maantie-teen opettajalle. Opettajille jaettavan leh-den väliin on FM Susanna Marttinenvalmistellut eräitä maanmittausalaan liit-tyviä harjoitustehtäviä.

Maanmittausala lienee aika huonostitunnettu tai siihen liittyvät mielikuvatovat rajoittuneita, jopa virheellisiä. Joi-denkin mielestä maanmittaus on ”maan-mittausta” – karttoja tai kiinteistöjen ra-joja ja maastotyötä. Sitäkin mutta myöspaljon muuta. Lehti haluaa kertoa alastaoppilaille, potentiaalisille tulevaisuudentyöntekijöille. Sisältö koostuu asiantun-tija-artikkeleiden ohella haastatteluista– maanmittausalan ihmisiä työnsä ää-ressä. Myös useat äskettäin työelämään

tulleet nuoret työntekijät kertovat vaiku-telmistaan.

Maanmittausala tarjoaa mielenkiintoi-sia työtehtäviä hyvin erilaisista asioistakiinnostuneille. Luonnosta ja ympäris-töstä kiinnostuneet voivat työskennellävaikkapa kartoitustehtävissä tai yhdys-kuntasuunnittelussa, yhteiskunnallistavaikuttamista kaipaavat voivat hakeutuavaikkapa kuntien palvelukseen huoleh-timaan kunnallisista mittauksista, kar-toituksista, kiinteistöasioista tai maan-käytön suunnittelusta, maapolitiikasta jakuntalaisten monenlaisesta palvelemi-sesta. Jos taas haluaisi työskennellä ih-misten kanssa, voisi valinta olla edellis-ten ohella vaikkapa moninaiset kiinteis-tötoimitukset. Maanmittausalalla voityöskennellä yrityksissä tai julkissekto-rilla – kunnissa ja valtion organisaatiois-sa. Maanmittausalan yritykset ovat mu-kana vientiprojekteissa sekä rakentamas-sa yhdyskuntiamme kartoittaen, mitatenja suunnitellen. Suomen kehitysyhteis-työhankkeissa maanmittauksella on tär-keä osuus.

Maanmittausala on teknisesti kehit-tynyt. Tietojärjestelmät, paikkatietotek-niikat ja satelliitteihin perustuvat mitta-ukset tarjoavat haasteita tietokoneen pa-rissa viihtyvälle. Edellä luetellut ovat

Lehden 7 000 kappaleen lisäpainoksen on kustantanut Maanmittauslaitos. Lehden sisällössä ja jakelussaon tehty yhteistyötä Aikakauslehtien Liiton ja Biologian ja maantieteen opettajien liiton kanssa.

Liitteenä seuraavat anaglyfilasit ovat kustantaneet Agfa, Applanix, Inpho, Leica sekä Maanmittauslaitos.

vain esimerkkejä maanmittauksen mo-ninaisuudesta.

On vaikeaa tuottaa lehteä kahdellehyvin erilaiselle kohderyhmälle – maan-mittausalan ammattilaisille ja koululai-sille. Toivottavasti lehti ainakin mieli-kuvatasolla tarjoaa oppilaille aineksiaammatinvalintaan. Lehden viesti onkin:maanmittausala on hyvä ja monipuoli-nen. Se tarjoaa tehtäviä erityyppistentyönantajien ja eri koulutustasoilla hy-vin erilaisista asioista kiinnostuneille.Ja mikä parasta: maanmittausalan kaikil-la sektoreilla ja koulutustasoilla avau-tuu runsaasti työpaikkoja lähivuosina.

PEKKA LEHTONEN

MAANKÄYTTÖ 3/20026

arttako vain pelkkä apuvälineetsittäessä reittiä pisteestä A pis-

joitakin mainitakseni.Mitä esimerkiksi geologi voi nähdä

kartasta? ”Geologihan on spesialisti, jokatuntee maaperän sekä kartan muotojenja merkkien yhteyden. Hän näkee perus-kartasta heti, että alueella on esimerkik-si avokalliota”, Niemelä selventää. Nä-keekö hän myös, että kyseinen kallio ongraniittia? ”Ei, sitä ei kartasta näe, muttahän voi kartan perusteella mennä suo-raan oikealle alueelle tutkimaan, mitäkyseinen kallioperä on.”

Kartta turpeennostoontai soranottoon

Karttamerkkien perusteella voivat muut-kin päätellä, minkälainen maaperä alu-eella on. Soita on Suomessa paljon. Niitäon tunnetusti erityyppisiä moneen eri-laiseen käyttöön. Jos etsitään esimerkik-si turpeenottoon soveltuvaa suotyyppiä,on peruskartasta apua siinäkin. Turve-suota etsivä suunnistaa vain niille soil-le, joissa karttoihin on merkitty männynmerkki. Se kertoo, että kyseessä on räme.

Peruskartta paljastaa maan muodot jaasiantunteva silmä osaa lukea niitä. Kar-tasta näkyy jääkauden jättämiä jälkiäSuomen maastossa, ja se palvelee muita-kin kuin jääkauden tutkijoita. Vaikkapaesimerkiksi soranottoa kaupalliseen käyt-töön. Jääkausi muokkasi paitsi kallioita,muodosti myös harjuja, jotka koostuvatjään hienoksi hiomasta sorasta. Maape-

Porvoo ja

Porvoonjoki

maastokartalla

1:20 000,

ilmakuvalla

sekä anaglyfi-

kuvalla.

Niemelälle

kartta ei ole

pelkästään

kartta. Se

on käsite,

harrastus ja

elämäntyö.

Haastattelu:Jussi Tossavainen

Karttakertoo…

…paljon muutakin kuin tien A:sta B:hentulossa jälleen uusi kirja, joka on työni-meltään Maasto ja kartta.

Niemelä on siis todennäköisesti oi-kea ihminen vastaamaan kysymykseen,mitä kartta kertoo. ”No tietenkin se ker-too juuri sen kulkureitin. Ja jos olet maas-tossa ja osaat lukea karttamerkkejä, voitsuunnitella järkevimmän reitin. Turhaon lähteä jyrkkää kalliota kipuamaan,jos sen voi kiertää. Ja kun karttaa osaatulkita, ei lähde tallomaan toisten pelto-ja eikä suunnittele reittiään sen sinisenalueen läpi – ellei aio uida”, Niemelänauraa.

Tämä on kartan yleiskäyttöä, kutenOsmo Niemelä sen määrittelee. Sen li-säksi on kartan erityiskäyttöä. Erityis-käyttäjät voivat olla geologeja, nimistön-tutkijoita, arkeologeja tai sukututkijoita

Kuva

: Pe

kka

Lehto

nen

teeseen B? Moni eri alojen ammattilai-nen suvaitsee olla vakavasti eri mieltä.Harva tulee ajatelleeksi, mitä kaikkeakartta kertoo ja paljastaa.

Osmo Niemelälle kartta ei ole pelkäs-tään kartta. Se on käsite, harrastus jaelämäntyö. Niemelä tuli Maanmittaus-laitoksen palvelukseen vappuna 1952 jajäi eläkkeelle 1990. Koko elämä on kulu-nut karttojen parissa, viimeisinä vuosi-naan kartografisen osaston osastopääl-likkönä. Ammatti ja ura löytyi harras-tuksen kautta, sillä Niemelä oli aikoi-naan huipputason suunnistaja. Onnelli-nen mies, kun on voinut yhdistää har-rastuksen ja intohimon työhön!

Osmo Niemelä ei ole eläkkeelläkäänmalttanut jättää karttojen maailmaa rau-haan. Häneltä on lähitulevaisuudessa

K

© M

aanm

itta

usl

aito

s lu

pa

49/1

444/0

2


rään perehtynyt geologi pystyy Nieme-län mukaan kartasta päättelemään, mit-kä kohoumat kartalla ovat näitä sorahar-juja.

Entä sitten vähemmän materialistinentutkimus? Mitä hyötyä esimerkiksi arke-ologille voi olla kartasta? ”Peruskartastavoi nähdä historiallisia kohteita, joitakartoittaja on saanut selville. Nythän onjuuri ollut kovasti tapetilla Pohjanmaal-ta löytynyt susiluola. Luola on kuiten-kin kaiken aikaa ollut merkittynä perus-karttaan, koska kartoittaja on tiennyt luo-lan olemassaolosta”, Niemelä kertoo mie-lenkiintoisen esimerkkitapauksen.

Voiko arkeologi päätellä kartan pe-rusteella, että jollakin paikalla on ollutvarhaista asumusta? ”Sitä ei voi suora-naisesti nähdä kartasta, mutta korkeus-käyriä lukemalla voi etsiä merkkejä van-hasta asutuksesta todennäköisiltä pai-koilta. Varhaista asutustahan on yleensäollut merenrannalla, mutta maa on Suo-messa kohonnut vuosisatojen ja tuhansi-en aikana. Niinpä entiset merenrannatovat nykyään syvällä sisämaassa. Kuntietää, kuinka paljon maa on kohonnuttietyssä ajassa, voi mahdollisia asutuk-sen paikkoja löytää vertaamalla tietoakartan korkeuskäyriin.”

Osmo Niemelä tähdentää kuitenkin,että karttojen avulla voi harvoin tehdämullistavia muinaislöytöjä. Ilmakuvienperusteella on sen sijaan löydetty jopahautautuneita vanhoja kaupunkeja. Kart-ta on vain kaksiulotteinen ja symbolinenkuvaus alueesta. Ilmakuvasta sen sijaanvoi paljastua maan alle peittyneen ra-kennuksen kosteusrajojen aikaansaamiaääriviivoja.

Muinaiskaupungeista nykyisiin kau-punkeihin. Mitä kaupunkikartta kertoo?Voiko asemakaava paljastaa esimerkiksi

kaupungin iän? ”No kyllähän se histori-oitsijalle ja alan tutkijalle voi sen kertoa,mutta siihen on paljon helpompiakinkeinoja”, Niemelä nauraa.

Sen sijaan Osmo Niemelä painottaakaupunkikarttojen merkitystä turismil-le. ”Kaupunkikartathan on tyypillisestitarkoitettu liikkumiseen. Sen lisäksi kau-pungissa vieraileva voi huomata kart-taan merkityn nähtävyyden, jonka ole-massaoloa hän ei ole edes tietänyt. Siisreittien lisäksi kartta tarjoaa erilaisia va-lintoja ja mahdollisuuksia.”

Karttanimistötutkijoiden apuna

Karttamerkkien lisäksi toinen erittäin tär-keä karttojen sisältämä informaatio onnimistö. Peruskartastossa on liki miljoo-na paikannimeä. ”Kartoittaminen onkinollut varsinainen nimistöntutkimuspro-jekti, josta yliopiston nimistöntutkijatovat hyvin kiitollisia”, Niemelä kertoo.

Miten nimistöä voi sitten hyödyntää?”Murretutkijat ovat selvittäneet esimer-kiksi murrealueiden rajoja nimistön pe-rusteella. Kartta paljastaa, että tietyilläalueilla lammet on merkitty karttaanmuodossa lammi ja toisaalla taas lampi.Kartoittajat ovat nimittäin kuunnelleetalueen asukkaita ja merkinneet paikan-nimet karttaan paikallisen kieliasun mu-kaan. Näin murrealueetkin on tullut sa-malla kartoitettua”, Niemelä mainitseeyhden esimerkin.

Kuka tahansa voi kartasta nähdä hel-posti myös alueen kielisyyden eli milläalueella ruotsinkieliset nimet alkavat ollayleisempiä kuin suomalaiset. Historioit-sijoille paikannimet kertovat myös esi-merkiksi sen, mihin saakka ruotsalaisetovat aikanaan Suomessa levittäytyneet.Niemelä muistuttaa kuitenkin, että La-

pissa suomenkielinen väestö on yleisty-nyt, vaikka useilla pienillä paikoilla onvain saamenkieliset nimet, joten sielläkielisyyttä ei voi suoraan päätellä pai-kannimien perusteella.

Sukututkijoille ja omista juuristaankiinnostuneille vanhat topografiset kar-tat 1:20 000 ja pitäjänkartat 1: 20 000ovat varsinainen aarre. Karjalan luovu-tetuilta alueilta on jäljellä ennen sotiatehtyjä karttoja, joista pitäjänkartoista käyilmi kiinteistörajat ja tilojen nimet. Nytnämä kartat on skannattu digitaaliseenmuotoon ja niitä on saatavana CD:llä taitulosteina.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuk-sen erikoistutkija Sirkka Paikkala nä-kee paikannimillä vielä suurempaa yh-teistä merkitystä kuin yksittäisen suku-tutkijan tarpeet. Hänen mukaansa pai-kannimet ovat kollektiivista muistia, jokakantaa yhteistä kulttuurihistoriaa.

”Maankäyttö on muuttunut kaupun-ki- ja taajama-alueilla: monet metsät japellot on muutettu asuntoja teollisuus-alueiksi, jotka ovat peittäneet alleen ag-raarikulttuurin aikana nimetyt maasto-ja viljelyskohteet nimineen. Yhä harvem-mat kaupungeissa ja taajamissakaan asu-vat samalla alueella koko ikänsä. Kar-toilla ja nimikilvillä, kirjallisuudella jatiedotusvälineillä onkin nimiperinteensiirtämisessä yhä suurempi merkitys. Nesäilyttävät nimistön elävässä käytössä,opettavat uusille sukupolville sen, mikämuutoin olisi vaarassa kadota. Karttojenja perinteistä nimistöä kunnioittavan kaa-vanimistön avulla voidaan säilyttää ka-toavaa nimistöä ja niiden mukanaan kul-jettamia kulttuuriarvoja, viestiä mennei-syydestä”, Sirkka Paikkala toteaa.

Jos Paikkala puhuu maamme lähihis-toriasta, tietokirjailija Ari Turunen me-

kats

o a

nag

lyfila

seill

a, o

hje

s.

40

© M

aanm

itta

usl

aito

s lu

pa

49/1

444/0

2


nee vielä kauemmas historiaan. Hän ontutkinut muun muassa keskiaikaisiakarttoja. Turunen on tehnyt lisensiaa-tintyönsä vanhojen karttojen välittä-mästä maailmankuvasta.

Keskiaikaiset kartat kertovat siis sii-tä, miten sen ajan ihminen ajatteli jamiten hän maailman hahmotti. Tyypil-lisimmillään niissä oma maa esitetäänkartan keskellä. Mitä kauemmas kes-kustasta eli omasta maasta mennään,sen barbaarisemmaksi maailma kuva-taan. Keskiajan kartat kun usein kuvi-tettiin taidokkaasti. Tuolloiset kartan-piirtäjät eivät jättäneet tuntemattomia-kaan alueita valkoisiksi eivätkä sitenmyöntäneet tietämättömyyttään. Sensijaan he kuvittivat nämä alueet mieli-kuvituksellisilla hirviöillä.

”Vanhojen karttojen periferia-alueetovatkin aikansa science fictionia. Kes-kiajalla maailmankartoilla oli myös pro-pagandistinen merkitys kirkolle: maa-ilma kuvattiin pannukakkuna, jonkakeskellä oli Palestiina ja sen alapuolel-la helvetti ja yläpuolella taivas”, AriTurunen kertoo. Niinpä näitä karttojaseuraamalla pääseekin pikemmin kes-kiajan ihmisen ajatusmaailmaan kuinoikeaan osoitteeseen.

Turusen mukaan propaganda ei olevierasta meidänkään ajallemme. ”Mi-nulla on muun muassa libanonilainenkeittokirja, jossa esitetään koko arabi-maailman kartta – Israelia siinä ei mai-nita lainkaan vaan koko alue on ilmoi-tettu Palestiinana!”

Suomen peruskartasto 1:20 000 eikuitenkaan valehtele, vaan palveleeniin satunnaisia yleiskäyttäjiä reitin-valinnassa kuin kymmenien eri alojenerikoiskäyttäjiä mitä moninaisimmissayhteyksissä. Suunnistuksesta sukutut-kimukseen ja maaperäkartoituksestamurteisiin. Peruskartan tietoihin voiluottaa, koska Maanmittauslaitos pitääkartat ajan tasalla päivittämällä ne kes-kimäärin kymmenen vuoden välein.

myös yksinäistä. Lähimmät työkaveritvoivat olla 100 kilometrin päässä eikäerämaassa edes kännykkä välttämättä toi-mi. Maastokausi alkaa toukokuussa japäättyy vasta syys-lokakuussa. Nykyai-kaisista välineistä huolimatta kartoittajaon kesät luonnon ja säiden armoilla.

Kartoittajan työ ei ole kuitenkaan pelk-kää luonnossa samoilua. Maastokaudenjälkeen siirrytään sisätöihin. ”Nyt olentehnyt Liperin alueella määrävälistä ajan-tasaistusta eli päivittänyt ESPA-stereotyö-asemalla karttamerkintöjä, kuten korkeus-käyriä, tiestöjä, rakennuksia ja ojituksia.Päätteellä työskennellessä epäselvät koh-dat merkitään karttaan ja käydään myö-hemmin tarkistamassa maastossa. Sen jäl-keen oikeat tiedot vasta voi siirtää tieto-koneelle”, Riikka selvittää.

Kartoittajan työ on myös tulosvastuul-lista. Asiakkaalle on tehtävä tilaustyötmääräaikaan mennessä ja mahdollisim-man tehokkaasti. Riikka kertoo, että ainaei voi itse vaikuttaa siihen, että työ val-mistuu ajoissa. ”Ohjelmat voivat yllättä-en kaatua eikä sääolosuhteillekaan voimitään.”

Riikka pitää kartoittajan työn moni-puolisuudesta ja vaihtelevuudesta. ”Työon itsenäistä ja siinä saa suunnitella jatehdä itse päätöksiä. Siksi se on myösvastuullista ja haastavaa. Kesällä työ voiolla yksinäistä, sillä viikot voi joutua asu-maan poissa kotoa vuokramökissä pitki-en työmatkojen takia. Siitä huolimattaolen viihtynyt työssäni erittäin hyvin.”

Riikka Hyttinen on ollut valmistu-misensa jälkeen vuoden kartoittajana Poh-jois-Karjalan maanmittaustoimistossa.Kuluneen vuoden kokemusten perusteel-la hän uskoo löytäneensä oikean alan.

Ammatinvalinta ei ollut Riikalle itses-tään selvää, vaan hän ehti kokeilla muita-kin töitä koulun jälkeen. Työvoimatoi-miston ammatinvalinnan ohjauksesta olihyötyä, sillä hän ei ollut aiemmin edestiennyt tästä alasta, joka tuntui sopivanhänelle. ”Kartoittajan ammatti kiinnostiluonnossa liikkumisen ja töiden moni-puolisuuden vuoksi”, Riikka kertoo.

Koulutus antoi perusvalmiudet, mut-ta kuten useimmilla aloilla, lopullinentyönkuva paljastuu ja erikoisosaaminensyntyy vasta töitä tehdessä. ”Kartoittajanammatti vaatii jatkuvaa opiskelua, silläala kehittyy jatkuvasti. Uudet mittaus-laitteet ja tietokoneohjelmat vaativat työn-tekijältä valmiuksia ja intoa uusien asioi-den omaksumiseen.”

Urheilullinen Riikka harrastaa luon-nossa liikkumista ympäri vuoden. Siitäon hänen mielestään hyötyä myös työssä,sillä kartoittajan työ vaatii hyvää kuntoa.”Viime kesänä mittasin GPS-laitteella ra-japyykkejä Ilomantsin ja Lieksan alueil-la. Päivittäin tuli taivallettua kilometri-kaupalla vaikeakulkuisessa maastossa likikymmenkiloinen mittauskalusto selässä”,Riikka taivastelee ja varoittelee työn saat-tavan sisältää myös yllätyksiä. ”Laitteeteivät aina toimi ja erämaassa voi törmätäjopa karhuihin!”

Työ on itsenäistä, mutta se saattaa olla

Riikkaa miellyttää kartoittajan työn itsenäisyys

LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA:Ari Turunen: The politics of displaying

geo. Spatia order of ecumenical worldmaps. Lisensiaatintyö. Helsingin yli-opisto 1977.

Sirkka Paikkala: Paikannimet – paikanmuisti. Artikkeli Kielikello-lehdennumerossa 1/1999.

Peruskoulun karttaopas. Maanmittaushal-lituksen julkaisu 1985.

Osmo Niemelä: Karttaopas. Suomen suun-nistusliitto ry:n julkaisu 1969.

Osmo Niemelä: Suomen karttojen tarina1633–1997, Helsinki 1998

o. .u

u



”Tällä alalla tapahtuu koko ajan

valtavasti”, sanoo Kaisa Harju.

”Olen Kaisa Harju, 25-vuotias ja toi-vottavasti melko pian diplomi-insinöö-ri. Olen kotoisin Kemijärveltä, aika poh-joisesta siis. Olen opiskellut kuusi vuot-ta Teknillisessä korkeakoulussa EspoonOtaniemessä geomatiikkaa Maanmittaus-osastolla ja parhaillaan työskentelen No-vosat-nimisessä Novo Groupin tytäryh-tiössä tehden diplomityötäni, joka liit-tyy ”hyvännäköisten” karttojen tuotta-miseen Internetissä pyöriviä karttapal-veluja varten.

Geomatiikan opiskelu TKK:lla pitääsisällään aika paljon, ja tarjoaa monen-laisia mahdollisuuksia. Eräs opiskeluka-vereistani tutkii geomorfologiaa ja Suo-men maaperän hienoisia liikkeitä, toi-nen suunnittelee paikannukseen perus-tuvia järjestelmiä ja palveluja kännyköi-hin, joku tekee huipputarkkaa kolmiulot-teista mallia arkeologisista kaivauksistaJordaniassa, kun toinen on mukanakehitysyhteistyöprojektissa tekemässäkarttoja Kambodzassa. Monet työskente-levät paikkatietojärjestelmien, eli sekäasioiden maantieteellistä sijaintia ettäniiden erilaisia ominaisuuksia käsittävi-en usein mielettömän laajojen tietojär-jestelmien sovellus- ja ohjelmistokehi-tyksessä.

Itse olen opiskellut geoinformatiik-kaa ja kartografiaa sekä kaukokartoitus-ta, satelliittikuvilta monimutkaisilla las-kentamenetelmillä irrotettavaa tietoa esi-merkiksi metsien ja vesistöjen tilastaympäristönsuojelun tarpeisiin, tai maanpinnan muodoista ja peitteisyydestä kän-

seen sellaiseen muotoon, että internetis-sä erilaisissa palveluissa näkyvät kartat,jotka tulevat Novosatin palvelimelta, oli-sivat mahdollisimman kivan näköisiä,selkeitä ja informatiivisia. Esimerkiksipalvelu, jossa käyttäjä voi etsiä lyhim-män kävelyreitin tai sopivat bussilinjatpisteestä A pisteeseen B on mukavampikäyttää, jos kartta, jolla tietokoneohjel-man laskema paras reitti näytetään (tämäreitinoptimointi on myös geoinformatii-kan taitajien heiniä) on selkeä ja kaunis.Tehtävänäni on laatia automaattinen pro-sessi, jolla Maanmittauslaitoksen eri läh-töaineistoista, mm. paikannimirekisteris-tä, jossa on Suomen alueelta lähes mil-joona nimeä aina kaupunkien nimistälähteiden nimiin, tietietokannasta jamuista karttaelementeistä tuotetaan di-gitaalisia karttoja ”käsin koskematta”, elimahdollisimman nopeasti ja edullisestimutta kuitenkin niin, että lopputulos onpaljon parempi kuin kilpailijoilla – onsiinä hommaa kerrakseen…

Kaiken kaikkiaan voin suositella teek-kariksi ja geomatiikan opiskelijaksi ryh-tymistä lämpimästi. Tällä alalla tapah-tuu koko ajan valtavasti uutta ja mielen-kiintonsa mukaan voi heittäytyä tieto-tekniikan pauloihin, kehitellä mobiili-palveluja, toimia karttatiedon keräämi-sen ja muokkaamisen parissa (yleensäkehitys- tai esimiestehtävissä) jne. Sopi-vassa suhteessa voi valita tiedettä, tek-niikkaa, hippusen taidettakin, luontoa,maantietoa, mukavia ihmisiä ja aina uu-sia haasteita.”

nyköiden tukiasemaverkkojen suunnit-telua varten.

Nykyisessä työpaikassani Novosatis-sa puuhaillaan sekä satelliittikuvien vä-lityksen ja prosessoinnin parissa ettäpaikkatietoaineistojen ”jalostuksen” jatietokantapalvelujen kimpussa. Tarkim-mat satelliittikuvat pystyvät erottamaanjo alle 1m × 1m -kokoiset kohteet maas-tosta ja satelliitit kiertävät maapalloakoko ajan, eli valtiot eivät enää voi esim.rajoittaa tietoja, joita ne alueensa luon-non tilasta maailmalle kertovat.

Novosat on tälläkin hetkellä mukanauseiden yliopistojen ja muiden tahojenkanssa EU:n rahoittamassa hankkeessa,jossa luodaan jatkuva, mm. tutkasatel-liittikuvia käyttävä eurooppalaisten jää-tikköjen seurantajärjestelmä. Muutoksetjäätiköissä kertovat ilmaston lämpene-misestä tai viilenemisestä ja lisäksi jää-tikköjä tarkkailemalla voidaan ennustaajokien virtaamia ja tulvia. Esimerkkinätietokantapalveluista taas voisi mainitaerään kotimaisen matkapuhelinoperaat-torin ”Etsi lähin” -palvelun, jossa käyt-täjä lähettää kännykästään tekstiviestinähakusanan, esim. ”pizza”, palvelun nu-meroon, matkapuhelimen sijainti paikan-netaan tukiasemaverkon avulla ja järjes-telmä lähettää käyttäjälle tekstiviestin,jossa on kolmen häntä lähimmän pizze-rian osoitteet. Tämä ”geokoodaus”-pal-velu pyörii Novosatin palvelimella.

Oma tämänhetkinen työni liittyyMaanmittauslaitoksen keräämän ja yllä-pitämän paikkatietoaineiston jalostami-

Kaisa käsittelee karttatietoa

o. .u

u



arttapaikka on palvellut väsymät-tä tiedon tarvitsijoita jo usean vuo-den ajan. Karttapaikan vanhim-

selleen uuden Karttapaikan rinnalle. Senuudistamisaikataulua ei ole vielä lyötylukkoon.

Uusia ominaisuuksiaKarttapaikan tilauspalvelun kautta onmahdollista hakea kiinteistörekisterikar-tan, kiinteistörekisterin ja kauppahinta-rekisterin tietoja. Tietoja voi hakea sekäsijainnin että kohteen ominaisuuksienperusteella.

Sijaintirajauksen voi uudessa Kartta-paikassa tehdä pisteen, viivan, suorakai-teen tai monikulmion avulla. Piste- javiivarajausta tehdessä voi myös antaavyöhykkeen, jonka leveydeltä tiedot poi-mitaan. Toiminto ilahduttaa ainakinkaikkia teiden ja sähkölinjojen rakenta-jia. Viiva- ja monikulmiorajaus sekä vyö-hykkeen antaminen ovat uusia ominai-suuksia.

Uusi Palstalle rajanaapurit -haku hel-pottaa varmasti monen työtä. Uutta onsekin, että kiinteistön tietoja voi etsiänyt myös kiinteistön nimellä kiinteistö-tunnuksen ja sijaintihaun lisäksi.

Kuvassa valmisteilla olevaa rasterikarttaa Tervakosken seudulta.

Uusi 1:40 000-mittakaavainen kartta korvaa nykyisen Karttapaikalla

olevan skannatusta peruskartasta tuotetun aineiston.

Kirsi Mäkinen

MAANMITTAUSLAITOKSENKARTTAPAIKKA UUDISTUU

– ensimmäisenä uuden kuosin saaKarttapaikan tilauspalvelu

NYKYISEN KARTTAPAIKANKOOTUT FAKTAT

Maanmittauslaitoksen ylläpitämä

Karttapaikka-nettipalvelu on ollut

käytössä syyskuusta 1996 lähtien.

Sen kautta voi selata karttoja kaikki-

alta Suomesta. Ensimmäisenä aloitti

Kansalaisen Karttapaikka, ammatti-

laiset saivat oman palvelunsa vuoden

1997 alussa ja Karttapaikan tilaus-

palvelu otettiin käyttöön kesällä 1997.

Kansalaisen Karttapaikka on mak-

suton ja kaikille avoin palvelu.

Palvelun käyttöön tarvittavan käyt-

täjätunnuksen ja salasanan voi tilata

Karttapaikan www-sivuilta. Kansalai-

sen Karttapaikalla voit selata eri mit-

takaavaisia karttoja mittakaavaan

1:50 000 asti. Halutun kartan voi et-

siä paikannimen tai osoitteen perus-

teella tai kartalla selaten ja mitta-

kaavasta toiseen siirtyen. Mittaa mat-

ka –toiminnolla voi mitata kartasta

osoitettujen pisteiden välisiä etäi-

syyksiä.

Ammattilaisen Karttapaikka tarjo-

aa tarkemmat kartat ja monipuolisem-

mat palvelut. Rasterimuotoista perus-

karttaa voi selata jopa mittakaavassa

1:1000. Tosin näin suuressa mitta-

kaavassa erottuvat jo rasterikuvan yk-

sittäiset pikselitkin, mutta esimerkiksi

1:8000-mittakaava sopii hyvin kuva-

ruutukäyttöön. Ammattilaisen kartta-

paikka kertoo myös koordinaatit ja

rakennusten osoitteet.

Karttapaikan tilauspalvelun kaut-

ta voi hakea Maanmittauslaitoksen yl-

läpitämiä kiinteistö- ja kiintopistetie-

toja. Kiinteistöraja- ja rekisteritieto-

ja sekä kiinteistöjen kauppahintatie-

toja voi hakea kartan avulla tai tie-

don ominaisuuksien perusteella, esi-

merkiksi kiinteistötunnuksella. Tila-

uspalvelu ja Ammattilaisen Kartta-

paikka ovat maksullisia.

Karttapaikalle pääset osoitteesta

www.kartta.nls.fi.

KARTTAPAIKKA LUKUINA

Kansalaisen karttapaikalle on tehty

yli 21,8 miljoonaan karttahakua.

Kuukaudessa tehdään keskimäärin yli

400 000 hakua eli yli 10 000 hakua

päivässä.

Vilkkainta on kesäisin, ahkerinta

Karttapaikan käyttö on ollut heinä-

kuussa 2002, jolloin tehtiin yli

600 000 karttahakua. Talvella haku-

jen määrä pienenee puoleen. Esimer-

kiksi joulukuussa 2001 tehtiin vain

250 000 hakua. Helmikuussa oli jo

hieman vilkkaampaa: hakuja kertyi

300 000.

mat osat ovat vuodelta 1996 ja ne ontoteutettu tuon ajan tekniikalla, mikäkäyttäjälle näkyy joidenkin toimintojenkankeutena. On siis aika uudistua.

Karttapaikan uudistaminen toteute-taan vaiheittain. Liikkeelle on lähdettyAmmattilaisen Karttapaikasta ja Kartta-paikan tilauspalvelusta. Sen muodon-muutos on jo hyvässä vauhdissa. Uudis-tuva Karttapaikan tilauspalvelu tulee si-sältämään kaikki samat toiminnot kuinnykyinenkin palvelu lukuun ottamattakiintopistetietojen hakua, joka jää tois-taiseksi vanhaan järjestelmään.

Mitään radikaaleja muutoksia ei oletulossa – muutamia uutuuksia sekä mo-nia pieniä käyttäjän arkea helpottaviamuutoksia on kuitenkin odotettavissa.Nykyisillä kehitysvälineillä voidaanmonet Karttapaikan toiminnot toteuttaahuomattavasti aikaisempaa sujuvamminja helppokäyttöisemmin.

Kansalaisen Karttapaikka jää nykyi-

K

© M

aanm

itta

usl

aito

s lu

pa

49/1

444/0

2


Kartta-aineistoja on valittavissa 13 erimittakaavatasoa välillä 1:1000–1:8 milj.Uusittu käyttöliittymä tekee karttojenselaamisen nykyistä sujuvammaksi.Käyttäjiä miellyttää varmasti sekin, että1:40 000 -mittakaavainen aineisto on nytuusittu ja nykyistä huomattavasti selke-ämpi ja luettavampi.

Kiinnostavan alueen voi etsiä karttaaselaten tai hakea paikannimen tai osoit-teen perusteella. Osoitehaussa käytetäänMaastotietokannan tiestön osoitteistoa,joka sisältää 5–6 milj. osoitetta. Nykyi-nen osoitehaku käyttää rakennus- ja huo-neistorekisterin tietoja, toisin sanoen esi-merkiksi kiinteistö on löytynyt osoitteenavulla vain, jos sillä on rakennus.

Paikannimihaun avulla löytyvät nytpienemmätkin kulmakunnat ja mäennyppylät. Uusi Karttapaikka käyttäähaussa Maanmittauslaitoksen nimistöre-kisteriä, joka sisältää yli 800 000 paikan-nimeä. Nykyisen Karttapaikan paikanni-mihaku tuntee vajaat 30 000 nimeä.

Karttapaikan info-osiosta löytyvät tuo-tekuvaukset ja hinnastot, palautelaatik-

Kartta on tuhti tietopankki ympäristöstämme.

Kuvassa Simonkylän lukion abit tutustumassa Karttapaikan

avulla karttoihin ja kartan käyttöön.

Kari Salonen on 29-vuotias tekniikanylioppilas maanmittausosastolta. Hän onehtinyt jo kuusi vuotta työskennelläoman yrityksensä, Karttatiimi Oy:n, toi-mitusjohtajana. ”Kurssit ja tentit on käy-ty monta vuotta sitten, mutta diplomi-työ, Kuntien haja-asutusalueiden osoi-tekarttatuotanto, on jäänyt työkiireidenvuoksi roikkumaan useita vuosia”, ker-too Kari. Työ valmistunee vihdoin syk-syllä 2002.

Karttatiimi perustettiin v. 1993 suun-nistuskarttojen laatimista varten. Nyky-ään yrityksen pääasiallinen toimiala onkuntien ja kaupunkien kartta-aineisto-jen valmistus. Konkreettisia tuotteita ovatmm. puhelinluettelokartat, opastauluttien varsilla, painetut kartat ja internet-kartat.

Kari on suunnistanut yli 20 vuotta,mistä kiinnostus karttatuotantoon ja kokomaanmittausalalle aikanaan virisi. En-simmäisen suunnistuskartan Kari piirsimaastotöineen v. 1989. Vuodesta 1992suunnistuskartat on piirretty tietokoneel-la numeerisesti. Ensimmäinen kuntiennumeerinen opaskartta puolestaan val-mistui v. 1995. ”Sen jälkeen niitä onkinkertynyt yli 80”, Kari kertoo. Näin har-rastuksesta tuli vähän kuin vahingossaleipätyö.

Parasta työssä on oma vapaus päättäätyöajoista ja -määristä. Toisaalta työ on

Kari suosittelee yrittäjyyttä.

Teekkari jo kuusi vuotta toimitusjohtajana

o. .u

u


Kuva

: Pe

kka

Lehto

nen

erittäin vastuullista ja vaativaa. ”Luva-tut aikataulut on pidettävä ja asiakkaitaon palveltava hyvin”, sanoo Kari. Alku-aikoina työpäivät tuppasivat venymään,nykyään aikaa jää runsaasti myös per-heelle ja harrastuksille.

”Suosittelen maanmittausalaa ja yrit-täjyyttä kaikille haasteista pitäville. Oma

Kuva

: Ante

ro A

alto

nen

yritys kannattaa perustaa jo nuorena en-nen perhettä! Jää sitten ’vanhana kolmi-kymppisenä’ aikaa myös muuhun kuintyöntekoon. Kaikista yrityksistä ei tuleuusia nokioita – itselleni riittää kun saanleipäni työstä, josta todella pidän”, Karivakuuttaa. ”Samalla saan olla oma po-moni.”


uljetusten suunnittelu ja seuranta(engl. fleet management) on bis-nestä, jossa paikantamisesta ja

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kirjoittaja on diplomi-insinööri jatyöskentelee Maanmittauslaitok-

sen myyntipalveluissa.

Kari Tuukkanen

Paikkatietotekniikka Suomi on harvaan asuttu

maa. Etäisyydet tehtai-

den, varastojen, tukku- ja

vähittäiskauppojen sekä

kuluttajien välillä ovat

pidempiä kuin tiheän

asutuksen Keski-Euroo-

passa. Autojen ja poltto-

aineen korkea hinta tekee

jokaisesta kilometristä

rahan arvoisen. Siksi

yritykset, jotka kuljetta-

vat tavaraa Suomessa,

hakevat toimintaansa

tehoa ja säästöjä huolelli-

sella kuljetusten suunnit-

telulla. Paikkatieto ja sen

varaan rakennetut älyk-

käät sovellukset vastaa-

vat tähän haasteeseen

mielenkiintoisella tavalla.

paikkatiedosta on viime vuosina ehkäkaikkein tehokkaimmin osattu löytää ai-toa hyötyä. Suuressa kuljetusta harjoit-tavassa yrityksessä kuljetuksia suunnit-televat kokeneet kuljetusten järjesteli-jät. Kullekin ajoneuvolle haetaan päivä-kohtainen ajoreitti siten, että päivänkohteet kierretään optimaalisessa järjes-tyksessä, kilometrit ja aikamenekki mini-moiden. Kuljetuskustannuksista saadaantietoa ennakkoon tai jälkilaskentana.

Kun autot on aamulla lähetetty ajo-

ohjeiden kanssa matkaan, voi kuljetus-ten järjestelijä päivän aikana seurata ku-varuudulla näkyvältä kartalta, missä au-tot menevät. Tarpeen mukaan niille voi-daan ajon aikana lähettää uutta tietoa,mikäli päivän aikana on esimerkiksi tul-lut uusi paketti reitin varrelle noudetta-vaksi.

Paikannustuo turvallisuutta

Paitsi tehokkuutta, uusilta ratkaisuiltahalutaan turvallisuutta. Tieto siitä, mis-sä rekat menevät – jos menevät ollen-kaan – on rauhoittavaa. Mitä arvokkaam-pi lasti, sen tärkeämpää sen seuranta on.Turvallisuuden lisäämiseksi on moniakeinoja: jos vaikka vuokra-auto poistuuetukäteen sovitun alueen sisältä, voidaanjärjestelmä laittaa hälyttämään toimis-tolla tai vartiointiliikkeessä.

Taustallasuuria tietokantoja ja

älykästä laskentaaKuljetusten kustannustehokas optimoin-ti sekä niiden reaaliaikainen seurantavaatii taakseen melkoisen määrän ajan-tasaista tietoa sekä älykkäitä sovelluk-sia. Kun kullekin ajoneuvolle suunni-tellaan ajoreitti, täytyy tiedossa olla mm.yksisuuntaiset kadut, kääntymiskiellotsekä nopeudet kullakin tieosuudella,koko Suomen alueella. Ja jos yritys kul-jettaa vaikka EU-alueelle tai Venäjälle,täytyy digitaalisten karttojen ja tiever-kon olla tietokannassa myös sieltä – javielä ajan tasalla.

Reittien optimoinnissa tarvitaan äly-käs ohjelmisto, joka osaa huomioida tie-tokantaan tallennetut tiedot mm. teidennopeuksista ja yksisuuntaisuuksista. Jos-kus halutaan nopein reitti, joskus lyhin

Kko sekä käyttöohjeet ja tukipalvelut. Käyt-täjällä on nyt mahdollisuus käydä katso-massa omia laskutustietojaan, hyödylli-nen uudistus sekin.

Nykyaikaistateknologiaa

Uuden Karttapaikan karttapalvelin ontoteutettu Bentley Publisher -ohjelmis-tolla. Selaimen karttakäyttöliittymä ontoteutettu Javalla. Liittymä on dynaami-nen: karttanäkymä ja selaimen käyttö-liittymä luodaan karttahaun yhteydessä.

Käyttöliittymän rakentamisessa onhyödynnetty XML-, XSLT-, Javascript-ja CSS-tekniikoita. Tietojen haku JAKO-järjestelmästä on toteutettu rajapinnankautta. Karttapaikka-sovellus ei siis kes-kustele suoraan tietovarastojen kanssa,vaan rajapinta välittää palvelut.

Maanmittauslaitos on rakentamassaverkkosovelluksille yleistä palveluraja-pintaa, jonka kautta sovellusten tekemätkyselyt välitetään tietovarastoihin. Jat-kossa rajapintaa tulevat käyttämään kaik-ki Maanmittauslaitoksen tietovarastojakäyttävät sovellukset.

Karttapaikan tilauspalveluilla on noin1 500 käyttäjää, muun muassa kiinteis-tövälittäjiä, isoja maanomistajia, sähkö-laitoksia, metsäkeskuksia. Muutama pio-neerikäyttäjä pääsee kokeilemaan uuttaKarttapaikkaa jo tämän syksyn aikana.Tuotantokäyttöön uusi Karttapaikan ti-lauspalvelu on tulossa vuoden 2003alkupuolella.


ja aina ne eivät tarkoita samaa asiaa. Rei-tin laskennassa käytetään suuria tieto-määriä ja käydään läpi tuhansia vaihto-ehtoisia reittejä. Siksi laskennassa käy-tettävän algoritmin täytyy olla tarkkaanoptimoitu, muuten laskenta kestää tus-kastuttavan kauan.

Paikannusmatkapuhelimen avulla –

tarvittaessa tarkempi sijaintisatelliiteista

Jotta järjestelmästä saadaan kaikki irti,suunnittelijan täytyy voida seurata ajo-neuvojen etenemistä. Yksinkertaisimmil-laan ajoneuvot on varustettu matkapu-helimilla, jotka hakevat sijaintinsa lä-himmästä tukiasemasta. Sijainti lähteemääräajoin tekstiviestinä valvomoon,suunnittelijan kuvaruudulle, jossa senäkyy karttapohjalla. Paikannus tällä ta-valla on edullista, mutta tarkkuus jääkaupunkialueella muutamaan sataanmetriin ja maaseudulla muutamaan ki-lometriin. Ellei se riitä, voidaan autotvarustaa satelliittipaikantimilla (GPS),jolloin tarkkuus paranee 10 metrin tietä-miin.

Satelliittipaikannuksessa käytettäväGPS on USA:n ylläpitämä systeemi, jon-ka vastapainoksi EU kehittelee omaa Ga-lileo-järjestelmäänsä. Kun Galileo-satel-liitit ammutaan taivaalle vuonna 2008,ne tarjoavat vieläkin tarkempaa paikan-nusta kuin GPS.

Maitotuotteidenjakelussa suunnittelu

on tarpeenValio on jo vuosia hyödyntänyt paikka-tietoa ja sen päälle rakennettuja sovel-luksia niin maidon keräilyssä tiloiltakuin valmiiden maitotuotteiden jakelus-

”Autossa ajo-ohjeet voidaan nähdä

vaikka Communicatorin ruudulta.”

”Valio hyödyntää paikkatietoa

maitotuotteiden kuljetusten suunnittelussa.”

”Hyvin suunniteltu

kuljetus säästää

aikaa, rahaa ja

ympäristöä.”

”Ajoneuvojen sijainti järjestelijän

kuvaruudulla.”

tehostaa kuljetusten suunnitteluasa kauppoihin. Maito ja siitä jalos-tetut tuotteet ovat herkkiä lämpöti-loille ja päivämäärille. Siksi niidenhallintaan ja jakeluun kohdistuvatpoikkeuksellisen suuret vaatimuk-set. Eri tuoteryhmillä on erilaisetvaatimukset logistiikan suhteen. Esi-merkiksi jäätelöä ei pidä päästää su-lamaan ja siksi sen siirto paikastatoiseen vaatii huolellisen suunnit-telun ja seurannan.

”Järjestelmämme avulla pystym-me suunnittelemaan tehokkaimmatajoreitit 300 jakeluautolle ympäriSuomea. Kuskeille suunnitelma an-netaan printattuna ajo-ohjeena, jos-ta käy ilmi päivän käynnit ja niidenkiertojärjestys”, toteaa Valion KaleviHilden.”

Uusiatyövälineitä

autoonPidemmälle vietynä järjestelmä voisisältää ajoneuvoihin asennettujatietokoneita tai muita päätelaitteita.Kuljetusten järjestelijä ja ajoneuvonkuljettaja voivat päivän aikana vaih-


Maanmittaustekniikan DI

Jukka Erkkilä vastaa

Genimapin kuljetus- ja

logistiikka-alan myynnistä. Esko Rantakiven tuloa Lappiin voisikuvata laulelman sanoin: ”Sattuma mies-tä kuljettaa.”

Hän on kotoisin Turengista, Hämees-tä. Opiskelun ja asevelvollisuuden jäl-keen piti töitä hakea ja Esko pääsikin v.-82 toimitusinsinöörin viransijaiseksiRovaniemen maanmittaustoimistoon.

”Tätä ennen en ollut Tamperetta poh-joisempana käynytkään paitsi mitä vä-hän armeija-aikana monikulmiojonomit-tauksessa Iissä, Oulun pohjoispuolella.Siihen aikaan toimitusinsinöörin viran-sijaisetkin valitsi maanmittaushallituk-sen kollegio eikä paikallisilla ollut pää-tösvaltaa. Lapin piiri-insinööri KaleviRoutala suhtautui epäluuloisesti eteläs-tä tulijoihin, koska nämä yleensä vainkävivät kääntymässä Lapissa ja hakeu-tuivat etelän virkoihin”, Esko muistelee.

Valintansa jälkeen Esko tiedusteliRoutalalta pitäisikö hankkia oma autotehtävien hoitoon. Tähän Routala, jolla

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kirjoittaja on maanmittausteknii-kan diplomi-insinööri ja GenimapOy:n liiketoiminnan kehityksestä

vastaava johtaja. Sähköposti:[email protected].

Jukka Erkkilä on32-vuotias maanmitta-ustekniikan diplomi-insinööri, joka eiopiskeluaikanaan arvannut, millaistenasioiden pariin urakehitys vie. Opiske-lu Teknillisen korkeakoulun Maanmit-taustekniikan laitoksella oli monipuo-lista: sopiva keitos kovia insinööritie-teitä ja pehmeämpää tiedettä. ”Mietim-me opiskeluaikana kaverin kanssa, mil-laisiin hommiin ajaudumme, kun val-mistumme. Vastaus oli selkeä: en tie-dä!”, Erkkilä kertoo.

Nykyään Jukka Erkkilä toimii Geni-mapissa kuljetus- ja logistiikkasektorinmyynnistä vastaavana avainasiakas-päällikkönä. Työ vaatii ennen kaikkeakykyä asettua asiakkaan asemaan, jottaymmärtää, mistä on aidosti hyötyä jamikä on turhaa. Teknologiaa täytyy tie-tenkin ymmärtää, jotta pystyy rakenta-maan kokonaisratkaisun, joka useim-

Monenlaisia haasteitamaanmittaustekniikan DI:lle

miten sisältää laitteita,ohjelmistoja ja tietokan-

toja sekä niiden sovittamista asiakkaantarpeisiin.

Kaupallista osaamista TKK ei kovinpaljoa opettanut, mutta ne taidot hänon oppinut käytännössä, asiakkaidenkanssa työtä tehden.

Suuri osa hänen työpäivistään ku-luu Valion kaltaisten asiakkaiden pa-rissa. Erkkilän toimenkuvaan kuuluuuppoutua asiakkaan toimintaan siinämäärin, että yhdessä löydetään asiak-kaan tarpeisiin ja kukkarolle sopiva rat-kaisu, jolla kuljettaminen sujuu entistätehokkaammin. Suurimmat ilonaiheetErkkilä kokee työssään asiakkaidenkautta: ”Työ on palkitsevaa silloin kunnäkee, että paikkatietoteknologia tuot-taa jonkun ihmisen päivittäiseen työ-hön selkeää hyötyä ja onnistumisen rie-mua.”

o. .u

u


taa tietoa eri tavoin. Järjestelijä voi esi-merkiksi välittää autoon tietoa uudestareitistä. Tällöin autossa muuttunut reittija muuttuneet ajo-ohjeet voidaan nähdävaikka kämmentietokoneen ruudulla.

Myös kuljettaja voi lähettää autostatietoja toimistolle. Kun paketti on haet-tu, voidaan se kuitata, jolloin tieto päi-vittyy myös kuljetusten järjestelijän ku-varuudulle.

Ja kun kaikki tiedot viedään jatkuvas-ti keskitettyyn tietovarastoon, mikään eiestä tarjoamasta niitä muille. Kuljetus-liike voi esimerkiksi halutessaan tarjota

Internet-palvelun, josta asiakkaat näke-vät tilaamiensa pakettien sijainnin reaa-liajassa.


Suomen pohjoisin maanmittari

olisi ollut oma mies paikalle katsottuna,tokaisi: ”Kuule, Esko, täällä ei ratikatkulje.”

Niinpä tuleva toimitusinsinööri ostivanhan tipparellun, pakkasi tavaransa jalähti kohti pohjoista. Tipparellu hyytyinoin puolen vuoden kuluttua Kittilänerämaiden keskellä kampiakselin katket-tua eikä siitä enää kalua tullut.

Saamelaisuus osatyöympäristöä

Alku ei siis ollut Lapissa kovin lupaava.Mutta jo seuraavana vuonna Esko hakiIvaloon töihin ja tuolloin Routalan Kale-kin huomasi, ettei kysymyksessä ollut-kaan käypäläinen, vaan pysyvästi Lap-piin tullut mies. ”Niinpä Kalekin minuthyväksyi ja Ivalossa on kulunut liki 20vuotta viihtyen – en ole kertaakaan ete-lään töihin hakenut”, sanoo Esko.

Etelän ammattiväen silmissä Ranta-kiven Eskoa pidetäänkin jo ihan lappi-

laisena, ettei melkeinsaamelaisena. Työpiirion kaksikielinen: suo-mea ja saamea tai oike-astaan nelikielinen, kos-ka saamen murteita onkolme. Esimerkiksi kuu-lutukset täytyy laatia vä-hintään kaksikielisinä: suomeksi ja tun-turisaameksi. Sevettijärvellä tarvitaanjopa neljää kieltä: suomea, tunturisaa-mea, Inarin saamea ja koltan saamea.

Esko on suorittanut saamen kielenkursseja ja kirjoittanut tunturisaamenlyhyenä kielenä ylioppilaskirjoituksissa.Näin siis Hämeen mies. Opiskelu ei kui-tenkaan vielä anna valmiutta toimitus-kokousten pitämiseksi saameksi, vaanapuna käytetään saamen kielen toimis-ton käännöspalveluita. Jos vaaditaan, ontulkkaus järjestettävä. Virallista tulkkiaei tarvita, vaan esimerkiksi uskottu miesvoi tulkata toimituksessa. Asiakirjatkin

on käännettävä saamen kielelle, jos kään-nöstä vaaditaan. Saamen kielilakiin onsuunnitteilla muutos, joka takaisi saa-men kielelle saman aseman kuin Ruot-sin kielellä on etelässä kaksikielisissäkunnissa. Tämä vaatisi runsaasti lisäkou-lutusta.

Kotoisa työyhteisö saaviihtymään

Ivalo on maan pienimpiä maanmittaus-laitoksen toimipisteitä. ”Meillä on hyväporukka ja perhemäinen sekä avoin il-mapiiri: maanmittausinsinööri, 2 teknik-koa ja 2 toimitusvalmistelijaa sekä tällä

Haastattelu: Pekka Lehtonen

Suomen pohjoisin maanmittari

Etelän ammattiväen silmissä RantakivenEskoa pidetään jo ihan lappilaisena, etteimelkein saamelaisena. Harva tietää, ettämies tuli Hämeestä pari vuosikymmentäsitten outoon maakuntaan.

Toimitusten kirjo on pohjoisessa huomat-

tavasti runsaampi kuin etelässä. Tällä het-

kellä ja vuosia eteenpäin työllistävät taval-

listen toimitusten, s.o. lohkomisten, hal-

komisten ja tietoimitusten lisäksi osakas-

luettelojen laatimiset erityisille etuuksille.


hetkellä 1 kartoittajaoppilas.Teemme kaikki maanmittaustoi-mitukset Inarin ja Utsjoen kun-nissa sekä Sodankylän kunnanpohjoisosassa Vuotson seudul-la. Tämä alue käsittää samallasaamelaisten kotiseutualueenlukuun ottamatta Enontekiönkuntaa, joka hoidetaan Rovanie-meltä käsin. Lisäksi annammetoimipisteessä kaikkea mahdol-lista asiakaspalvelua ja myym-me karttoja”, kertoo Esko.

Pienen toimiston kotoisa il-mapiiri on saanut viihtymään.Kaikki tuntevat toisensa hyvin.”En pidä isoista virastoista. Asi-akkaatkaan eivät ole täällä niinkiireisiä ja vaativia kuin eteläs-sä – paitsi jotkut etelän asian-osaiset. Täällä ei valiteta pie-nistä. Vielä muutama vuosi sit-ten voimassa olleessa jakolaissaoli pykälä, että jos tällä seudul-la maanmittaria ei kuulu toimi-tuskokoukseen, häntä on odo-tettava saman päivän iltaan klo20.00 asti.”

Kalastusoikeuksiatoisen

omistamissavesissä

Toimitusten kirjo on pohjoises-sa huomattavasti runsaampi kuin eteläs-sä. Tällä hetkellä ja vuosia eteenpäin työl-listävät tavallisten toimitusten, s.o. loh-komisten, halkomisten ja tietoimitustenlisäksi osakasluettelojen laatimiset eri-tyisille etuuksille. Tällaisia etuuksia ovatmm. kalastusoikeus toisen omistamalla,tavallisesti valtion vesialueella. Esimer-kiksi Tenon lohipadot ovat tällaisia eri-tyisiä etuuksia. Vesipiirirajankäynneis-sä, joissa on ratkaistu kylien välisten ra-jojen lisäksi ylimuistoisen nautinnan taimuulla tavoin saatu oikeus mm. kalas-tuksen tai kalastuspaikkaan toisen kylänrajain sisällä, tällainen pato on vahvis-tettu yhdelle tai useammalle perusyksi-kölle, talolle, yhteisesti, mutta osuudensuuruutta ei ole ratkaistu. Osakasluette-lotoimituksessa selvitetään talojen kes-ken ja kunkin talon sisällä yksittäistenkiinteistöjen kesken, mikä on kunkinkiinteistön osuus mainittuun patoon.Tämän selvittäminen on edellytyksenäsille, että voidaan määrätä korvauksetmenetyksistä, jotka aiheutuvat kalastuk-selle Norjan ja Suomen välisestä raja-jokisopimuksesta.

Maastokausi on Inarissa keskimäärinkesäkuun alusta lokakuun puoliväliin eli

huomattavasti lyhyempi kuin etelässä.Kesällä pyritäänkin tekemään mahdolli-simman paljon maastotöitä ja siirtämäänpaperihommat pitkään talveen.

Huoltoreittejä jakaivospiirejä

Työpiirin eksotiikka huokuu esimerkik-si eräästä 90-luvun puolivälin paikkeillasuoritetusta toimituksesta, joka pääsiDemari-lehden pääkirjoitukseen asti9.2.1995 otsikolla ”Järjetön hanke”.

”Kyse oli huoltoreitin vahvistamises-ta Lemmenjoen kansallispuiston alueel-le perustetulle kaivospiirille. Huoltoreittiolisi halkaissut kansallispuiston noin 40kilometrin matkan. Toimituksen pitämi-seen oli kauppa- ja teollisuusministeri-ön kaivospiirimääräys. Hankkeesta pi-din toimituksen, jossa huoltoreitti pe-rustettiin. Siitä valitettiin kauppa- ja teol-lisuusministeriöön, joka hylkäsi valituk-sen. Lopulta KHO kumosi hankkeen.Lemmenjoen kansallispuistoon on perus-tettu noin 15 kaivospiiriä kullanhuuh-dontaa varten joko konekaivuuna tai la-piokaivuuna. Huoltokuljetukset on hoi-dettu sopimuksin maanomistajan, met-sähallituksen, kanssa”, Esko kertoo.

Selkostensattumuksia

”Ensimmäisenä kesänä Lapissa,kun oli oikein lämmin ja aurin-koinen päivä, olimme tekemäs-sä rajankäyntiä jängällä. Halu-sin ottaa aurinkoa ja otin pai-dan pois ihmetellen, kun muuteivät tee samoin. Vasta seuraa-vana päivänä huomasin, ettei seollut viisasta, koska iho oli täyn-nä sääsken puremia, jotka kuti-sivat valtavasti”, Esko naures-kelee.

”Alkuvuosina taas tapahtuierään riitaisen yksityistietoimi-tuksen jälkeen, etten päässyt pit-kään aikaan autollani liikkeelleVihaiset asianosaiset näet ym-päröivät autoni, enkä viitsinytpäällekään ajaa. Tämän koke-muksen jälkeen olen uusia us-kottuja miehiä opettanut, ettäauto pitää olla aina käännettynätulosuuntaan ja vaihde silmäs-sä, kun mennään kokousta pitä-mään”, Esko vakuuttaa.

”Eräs kokemus on muovan-nut kokoustekniikkaani. Olimyös riitainen yksityistietoimi-tus eräässä Inarin pienessä ky-lässä. Emäntä oli keittänyt kah-vit ja laittanut tarjolle oikein her-kullisen näköisiä lohivoileipiä.

Ajattelin, että hoidetaan ensin viralli-nen puoli ja annoin päätökset yksityis-tieasiasta. Koska päätös ei ollutkaan ta-lolle edullinen, ei minua ja uskottujamiehiä kutsuttukaan kahville ja lohilei-ville. Tämän jälkeen on minun toimituk-sissani ensin juotu kahvit ja vasta sittenannettu päätökset”, Esko naureskelee.

Perhe lappilaistunutPerheeseen kuuluu vaimo ja kolme tei-ni-ikää lähenevää lasta. Vaimokin onkotoisin Etelä-Hämeestä mutta kaikki lap-set ovat syntyneet Inarissa ja puhuvatlapin murretta. Lapset ovat kaikki in-nokkaita partiolaisia. Vaimo työskente-lee kunnassa sosiaalityöntekijänä. Hänon tällä hetkellä opintovapaalla opiske-lemassa saamen käsitöitä ja saamen kiel-tä Saamelaisalueen kurssikeskuksessaInarissa.

Eskon kaamosta helpottaa innokasatk:n harrastaminen. ”Luen etäopiskelu-na tietotekniikan approbaturia Lapin yli-opistossa. Approbatur päättyy syksylläja tarkoituksena on jatkaa cum laudella,mikäli etäopiskelu Inariin järjestetään.Atk-kiinnostuksesta varmaankin johtuu,että olen myös erittäin innokas maan-

”Asiakkaatkaan eivät ole täällä niin

kiireisiä ja vaativia kuin etelässä eikä

pienistä valiteta.”


Kuva

: Le

ena

Aal

tonen

Sami Huippa, 31, on valmistunutMikkelin ammattikorkeakoulustavuonna 1999 amk-insinööriksi. Häntyöskentelee nyt Uudenmaan maan-mittaustoimistossa toimitusinsinöö-rinä. Työalueeseen kuuluvat Nurmi-järven kunta ja Helsingin kaupunkisekä ”ruuhka-apulaisena” myösKirkkonummi. Sami tekee toimitus-insinöörinä lohkomistoimituksia,rajankäyntejä, tilusvaihtoja sekä so-pimukseen perustuvia yksityistietoi-mituksia. Edellä mainittujen lisäksitehdään myös rajannäyttöjä asiak-kaiden tilaamina.

”Kiinnostukseni ammattiin onvarmaan lähtenyt siitä, kun isäni onmetsätalousinsinööri ja olen kotoi-sin Mikkelistä, maalta. Olen työs-kennellyt erilaisissa metsätöissäkoko ikäni. Ajattelin hakeutua am-mattiin, jossa saisi liikkua luonnos-sa ja olla ihmisten kanssa maaseu-dun lupsakassa ilmapiirissä. Amma-tissa kiinnostivat myös monipuoli-suus, kuten erilaiset mittalaitteet,ohjelmistot, raaka työ metsässä,asiakasläheisyys ja niin edelleen”,

Asiakasläheisyys ja monipuolisuustekevät työstä kiinnostavat

kertoo Sami.”Pidän työstäni erittäin paljon ja

tällä hetkellä en voisi kuvitella teke-väni muuta työtä. Hyviä puolia ovatitsenäisyys, vastuullisuus ja moni-puolisuus. Suunnittelemme työai-kamme ja miten käytämme sen te-hokkaasti. Etuna ovat vielä mukavatasiakkaat ja erilaiset toimitukset ym-päri Uuttamaata – siis asiakaslähei-syys ja mukava ilmapiiri maaseu-dulla. Tiimissämme vallitsee myösmukava ja nuorekas henki”, Samihehkuttaa.

”Jos huonoja puolia on pakko kek-siä, niin ei se kovin mukavaa olepikkupakkasella räntäsateessa mita-ta kädet kohmeessa, varsinkin kunmittalaitteet tilttailee ja homma eisuju hyvin”, Sami virnuilee.

IVALON TOIMIPISTEENVUOTUINEN TOIMITUSRAKENNE

. 150 lohkomista

. 5 halkomista

. 10 yksityistietoimitusta

. 3 yleistietoimitusta

. 2 kaivospiiriä (suurin osa, noin15, muodostettu Lemmenjoenkansallispuistoon)

. 10 kiinteistönmääritystoimi-tusta (rajankäynnit, erityistenetuuksien osakasluettelot, ve-sipiirirajankäyntien jatkotoimi-tukset)

mittauslaitoksen uuden toimitustuotannon atk-järjestelmän, JAKO-ohjelmiston käyttäjä.”

”Toimiston porukassa pelataan sulkapalloa.Kuntouintia, -kävelyä ja hiihtoa harrastan myösjonkun kerran viikossa.”

Aina silloin tällöin, joskin nykyään harvem-min, puhutaan, että Ivalon toimipiste pitäisi lak-kauttaa. Tällöin Utsjoen nuorgamilaiset joutuisi-vat hoitamaan maanmittausasiansa Rovaniemel-lä, jonne on matkaa yli 500 km eli suunnilleensama matka kuin Oulusta Helsinkiin. Miltähänoululaisista tuntuisi, jos he joutuisivat hoitamaanmaanmittausasiansa Helsingissä?”, kysyy Lapinmies.

POHJOISEN ERIKOISUUKSIA

Erikoisuutena ovat erityisten etuuk-sien osakasluettelot, joita on paljon.Erityisiin etuuksiin kuuluvat mm. ns.kalastusnautinnot, mikä tarkoittaa oi-keutta kalastaa toisen omistamalla,tavallisesti valtion omistamalla vesi-alueella. Esim. jotkin tunturijärvetovat valtion vesialueita, mutta niihinon annettu joillekin taloille kalastus-oikeus. Samoin Tenojoessa olevatlohipadot ovat erityisiin etuuksiin kuu-luvia kalastusnautintoja. Näistä kai-kista on osakasluettelot tekemättä janiiden teko vie monia vuosia. Yksilaaja ja erikoinen toimitus on Teno-joen kalakorvaustoimitus. Toimituk-sessa korvataan ne menetykset, mit-kä aiheutuvat Suomen ja Norjan vä-lisen rajajokisopimuksen kalastuk-selle aiheuttamista menetyksistä.Laki on jo kymmenen vuotta vanha,mutta toimituksen suorittaminen onkytköksissä em. erityisten etuuksienosakasluettelojen laadintaan. Pitäätietää lohipatojen osakkaat, että tie-detään, kenelle korvaukset makse-taan.

o. .u

u



tua ennen kuin puihin tulee lehdet. Hy-viä kuvaussäitä on keskimäärin kymme-nisen päivää. Kelejä ei parane haaskata,joten töitä tehdään aina kun säät sensallivat, myös viikonloppuisin.

Maanmittauslaitoksellaon käytössään kaksi kuvaus-lentokonetta, toinen oma jatoinen vuokrattu. Laitoksenoma kone on kooltaan 6–10-hengen matkustajakone, jokaon sisustettu ilmakuvaus-käyttöön. Koneen pohjaan onsahattu reikä, josta ilmaku-vauskameran linssi katsoomaisemaa. Istuinpaikkoja onneljä: lentäjän, tähystäjän, ka-meranhoitajan ja oppilaan.Lennolla on kolmen hengenmiehistö. Neljäs paikka onkäytössä esimerkiksi silloin,kun uutta työntekijää koulu-tetaan.

Koneen yhdellä seinälläon rivi filmipurkkeja, keskel-lä jököttää ilmakuvakamera.

Tiiviisti pakattuahuipputekniikkaa

Hukkatilaa koneessa ei ole eikä työergo-nomiassakaan ole kehumista. Esimerkik-si kameran objektiivi painaa kymmeniäkiloja, joten sen nostelu ahtaassa lento-koneessa on työlästä puuhaa, etenkin kunkatto on sen verran matalalla, että työ ontehtävä kumarassa.

Tietokoneet ja huipputekniikka ovatarkea kuvauslennoillakin. Ennen kuinlentoon päästään, kentälle viritetäänGPS-tukiasemat, joiden avulla saadaantarkasti selville kuvauslennon kulku ku-vanottopaikkoja myöten. Lentokoneen”matkustajan istuimen” alla puolestaanraksuttaa inertiamittauslaite. Se kerää tie-toa koneen kallistuksista kuvanottohet-kellä. Tietoa tarvitaan kuvien orientoin-nissa, kun kuvista tehdään 3-ulotteisiastereomalleja.

Eivätkä tietokoneet tähän lopu: sekälentäjällä että tähystäjällä on edessääntietokoneen ruutu, josta näkee kuvaus-suunnitelman ja voi seurata kuvauksenetenemistä. Lentäjä näkee näytöltään ku-

Ilmakuvauslento on suunniteltu etukäteen kuvan-

ottopaikkoja myöten. Lentäjä näkee tietokoneen

näytöltä kuvaussuunnitelman ja ohjaa sen avulla

koneen kuvausjonoille. Tähystäjä seuraa omalta

näytöltään lennon kulkua ja valitsee kuvattavat

jonot.

Päivän lento on ohi ja

kone on aika pysä-

köidä seuraavaa len-

toa odottamaan. Len-

täjän vieressä mus-

tassa peltipurkissa

näkyy päivän saalis:

ilmakuvat Hangosta.

Teksti ja kuvat:Kirsi Mäkinen

ILMAKUVAAJA SEN TIETÄÄ:Ylhäältä näkee enemmän

lmakuvaajan ammatti on sieltäharvinaisemmasta päästä. Työntaitajia lienee maassamme pari-

sen kymmentä. Pääsin viime keväänäkatsomaan, miltä näyttää ilmakuvaajantyöhuone ja työpäivä.

Kevät on ilmakuvaajien kiireisintä ai-kaa. Kartoitukseen käytettävät ilmaku-vat pitää ehtiä kuvaamaan lumen sulet-

I


o. .u

u


misia ja helppokäyttöisiä. Rutiinitharjoitellaan etukäteen, jottei ilmas-sa tuhraantuisi aikaa ylimääräiseenihmettelyyn.

Jokin lentämisessä kiehtoo, silläahtaasta ”työhuoneesta” ja tiukois-ta työajoista huolimatta alan kon-karit ovat viihtyneet ammatissaanjo yli 30 vuotta. Uusia tekijöitäkinon viime vuosina alettu kouluttaa.Ilmakuvaajan ammattia ei opi kou-lunpenkillä, siihen kouliintuu vaintyön kautta.

Pelkkää lentämistä ei ilmakuvaa-jan arki ole. Kun kausi on ohi, jat-kuvat työt sisällä muiden tehtävi-en, kuten kuvien skannauksen pa-rissa.

Kiirettä pitää keväisin sekä ilmakuvaajilla että signaloijilla. Kainuun-

Koillismaan maanmittaustoimiston signaloijat juoksuttamassa signaa-

lia paikalleen. Kuvat on otettu 10 sekunnin välein.

Ilmakuvauslentokoneen pohjaan on sahattu luukku ka-

meraa varten. Sekä kamera että filmi ovat järeää tekoa.

Kameralla on painoa kymmeniä kiloja ja filmillä leveyttä

parikymmentä senttiä.

”Olen Heli Laaksonen, 24-vuotias kar-toittaja. Valmistuin Helsingin tekniikan alanoppilaitoksesta keväällä 2001. Täällä Maan-mittauslaitoksen ilmakuvatoimistossa olenollut töissä nelisen vuotta. Tulin ensim-mäisen opiskeluvuoteni jälkeisenä kesänätänne kesätöihin ja sen jälkeen suoritin tääl-lä työharjoittelua ja olin myös osa-aikaise-na työssä opiskeluideni ohessa täällä ilma-kuvissa. Vakituisen työsuhteen allekirjoi-tin vuoden alussa.

Tieni maanmittausalalle on ollut sattu-ma, mutta kuten jälkikäteen on käynyt ilmi,se oli ehkä onnekkain sattumani. Lukion jakansanopiston jälkeen pyrin toiselle alalleja kun en päässyt, etsin kiireessä syksyllävaihtoehtoista opiskelupaikkaa. Luin kar-toittajan koulutuksesta opinto-oppaasta jatulin huomanneeksi, etten koskaan ollut aja-tellut jonkun tekevän karttoja työkseen! Janiinpä hakeuduin koulutukseen ja pääsin.Kartoittajan koulutuksessa mukavinta onollut se, että työmahdollisuudet valmistu-misen jälkeen ovat lukuisat. Toiset kiin-nostuvat ulkona tapahtuvasta mittauksesta,toiset kiinteistöpuolen hommista tai kaa-voittamisesta ja itse olen ”jäänyt jumiin”tänne ilmakuvaukseen. Digitaalinen kuva-tuotanto on se, jossa parhaillaan hommai-len ja siihen tilanteeseen olen erittäin tyy-tyväinen; halusin sisätyön ja työ on mielen-kiintoista ja tekniikan sekä ohjelmien uu-distuessa myös haastavaa.

Kartoittajan koulutukseen sisältyy pal-jon työharjoittelua, mikä on hyvä tapa päästätutustumaan maanmittausalan eri kokonai-suuksiin ja löytää niistä itselle mieluisin. Jakartoittajan tutkinnon jälkeen tie on auki;jatko-opintomahdollisuuksia löytyy pääkau-punkiseudultakin runsaasti.”

Sattuman kautta alalle

KARTOISTUSILMAKUVAUKSIA SUOMESSA TEKEVÄT:

Kirjoittaja on diplomi-insinöörija työskentelee Maanmittauslai-

toksen myyntipalveluissa.Sähköposti: [email protected].

– FM Kartta Oy– Maanmittauslaitos

– Metria– Topografikunta

vausjonojen sijainnin ja ohjaa senavulla koneen kuvattavalle jonolle.Tähystäjä seuraa omalta näytöltäänkuvauksen kulkua ja muun muassavalitsee, missä järjestyksessä jonotkuvataan.

Ilmakuvat kuvataan edelleen fil-mille ja digitoidaan vasta toimistos-sa. Kamera on toki tietokoneohjattuja käynnistyy automaattisesti kuvan-ottohetkellä. Kameranhoitaja pitäähuolen kameran toiminnasta ja te-kee kameraan tarvittavat säädöt jakorjaukset.

Harjoitus tekee mestarinLennoilla aika on rahaa. Koneen pi-täminen ilmassa on kallista lystiä javielä kalliimpaa on, jos kuvaus jou-duttaisiin uusimaan. Siksi kuvauk-sen kulkua seurataan lennon aikanatarkkaan ja kaikkien laitteiden tuli-si olla mahdollisimman varmatoi-


”Meidän vientimme on erilaisia

projekteja, joiden rahoittaja on

useimmiten Suomen ulkoministeriö.

Myös kauppa- ja teollisuusministeriö,

maa- ja metsätalousministeriö sekä

ympäristöministeriö rahoittavat

projektivientiä.”

Jussi Tossavainen

Maanmittauksella on vientiä!Paperia viedään, laivoja viedään, kännyköitä viedään ja jopa niiden soittoääniäviedään. Suomella on perinteiset vahvuusalueet viennissä ja nyt myös uuteen tietotek-nologiaan liittyvät innovaatiohitit. Harvalle tulee mieleen suomalaisia vientiartikkeleitaluetellessa, että myös maanmittausalaa viedään. Suomalainen osaaminen on maail-manlaajuisesti huippua myös tällä uusinta teknologiaa hyödyntävällä alalla. Maanmit-tauksen vienti voi olla konkreettista, kuten ilmakuvausta, mutta useimmiten se on alantietotaitoa ja konsulttipalveluja. Seuraavassa esitellään kolme suomalaista maanmit-tausalan yritystä, joiden toiminnassa viennillä on merkittävä osuus.

Suunnittelukeskuksenliikevaihdosta kolmannestulee viennistäSuunnittelukeskus onmonialainen arkkitehti- ja in-sinööritoimisto eli siis kon-sulttitoimisto. Nimensä mu-kaisesti Suunnittelukeskussuunnittelee, mutta mitä?”Lähes kaikkea maan päälleja alle”, nauraa Tapio Toro-painen, joka on yhtiön alu-eiden käytön ja kehityksenyksikön päällikkö.

”Meidän päätoimialammeon vesi- ja ympäristötekniik-ka. Sen osuus liikevaihdostaon lähes 60 %. Toiseksi suu-

rin on minun vastuullani oleva alueidenkäyttö ja kehitys. Muita tärkeitä toimi-aloja ovat tie- ja liikennesuunnittelu sekätalojen suunnittelu. Vientitoimintaameillä oli viime vuonna noin 34 % kokoliikevaihdosta. Joskus se on ollut jopa50 %”, Toropainen kertoo.

Suunnittelukeskuksessa on noin 260työntekijää, joista alueiden käytön ja ke-hityksen tehtävissä kuutisenkymmentäja heistä Helsingin yksikössä parisenkym-mentä. Yksikön tärkeimpiä tehtäviä onkaavoitus ja maankäytön suunnittelu.Samassa yksikössä on myös elinkeino-ja tutkimusryhmä sekä maisema- javihersuunnittelu. Ja tietysti paikkatieto-järjestelmät, jotka liittyvät lähes kaikkiinvientiprojekteihin.

Miten maanmittausta viedään?”Meidän vientimme on erilaisia pro-

jekteja, joiden rahoittaja on useimmitenSuomen ulkoministeriö. Myös kauppa-ja teollisuusministeriö, maa- ja metsä-

talousministeriö sekä ympäristöministe-riö rahoittavat projektivientiä. Olemmemukana myös muun muassa Maailman-pankin, muiden kansainvälisten rahoi-tuslaitosten ja EU:n rahoittamissa pro-jekteissa.”

Suunnittelukeskuksen maanmittauk-sen alaan kuuluvat projektit liittyvät lä-hinnä kiinteistörekisterien ja katasteri-järjestelmien luomiseen maissa, joistasellainen puuttuu. Lähimmät esimerkki-tapaukset löytyvät Venäjältä ja Baltianmaista. Venäjän maareformi on ollut val-taisa hanke, johon myös Suunnittelukes-kus on päässyt osaltaan vaikuttamaan.

”Valitettavasti suomalaisten osuusVenäjän maareformissa on hyvin pienija voisi olla huomattavasti suurempikin.Maareformi kuitenkin etenee kovaa kyy-tiä sitä mukaa, kun poliittinen ilmastomuuttuu liberaalimmaksi. Mikä vielävaatii työtä, on lainsäädännön täydentä-minen ja koko järjestelmän toimeenpa-no. Venäläiset ovat käyttäneet paljon kan-sainvälisiä konsultteja. Toivoisinkin, ettäSuomen valtion tuella suomalaiset voi-sivat olla enemmänkin mukana. Kysy-mys kun on meille tärkeästä lähialuees-ta”, Tapio Toropainen selvittää.

Yksi merkittävä hanke oli pääasiassasiirtymätalousmaiden kanssa toteutettuABDS-projekti, joka tehtiin Unkarinmaanmittauslaitoksen johdolla. Mukanaoli toistakymmentä maata Keski-Euroo-pasta. Unkarissa luotiin erilaisten hal-lintorajojen tietokanta- ja ohjelmistojär-jestelmä, jossa Suunnittelukeskus toimikonsulttina.

Kuva: Jussi Tossavainen


”Toivoisin, että jokainen suomalai-

nen saisi tilaisuuden käydä katso-

massa, mitä on todellinen köyhyys ja

eriarvoisuus.”

Kulttuurierototettava huomioon

ulkomaillaParisen vuotta sitten päättyi Mosambi-kin valtion Nampulan kaupungin maan-käytön rakennesuunnitteluhanke, jonkaSuunnittelukeskus veti kokonaisuudes-saan. ”Teimme itse kaavoitustyön ja ke-hitimme paikallisen paikkatietojärjestel-män”, Toropainen kertoo.

Tällä hetkellä on meneillään toinenhanke Afrikan mantereella. Suomen ym-päristökeskuksen vetämässä projektissaluodaan maakuntakaava ja toimiva ra-kennuslupamenettely Etelä-Afrikan luo-teisprovinssiin. Toropaiselle tämä tietäälukuisia vierailuja maassa lähiaikoina.Mitä kulttuurisia seikkoja pitää ottaa huo-mioon näinkin eksoottisessa maassa työs-kennellessä?

”Afrikassa heimo- ja sukuajattelu onhyvin voimakasta. Saattaa olla, että maa-reformi on jollakin alueella viety lop-puun, mutta aivan vieressä on alue, jos-sa mikään ei toimi. Joissakin kyläpäälli-kön johtamassa kokouksessa on sovittu,että sinä saat tuon paikan tuosta ja sinätuon. Ne ovat dokumentoimatonta pu-hetta eli perustuvat sovintojakoon. Useinnämä ovat köyhien asuttamaa aluetta.Köyhyys puolestaan ei poistu, ennenkuin maareformi ja rekisteriasiat saadaankuntoon.”

Monet Suunnittelukeskuksen projek-tit ovatkin osa Suomen kehitysyhteis-työtä. Siihen Toropainen suhtautuu erit-täin vakavasti ja tunnustautuu jopa idea-listiksi. ”Toivoisin, että jokainen suo-malainen saisi tilaisuuden käydä katso-massa, mitä on todellinen köyhyys jaeriarvoisuus. Minun omatuntoni on her-kistynyt monien matkojeni aikana ja en-tistä vahvemmaksi on tullut se ajatus,että tätä ei saa lopettaa”, Toropainen pal-jastaa.

Kehitysyhteistyössä tärkeätä on To-ropaisen mukaan se, että saadaan maa-ja rekisteriasiat kuntoon. ”Monikaan eiehkä käsitä, että yksikään yhteiskunta eipysty toimimaan ilman näiden järjestel-mien toimimista. Ei yksikään pankkiedes!”

Kiinteistöjärjestelmäkunnossa

vain 25 maassaToropainen toivookin vilpittömästi suu-rempaa osuutta bruttokansantuotteestakehitysapuun. Mutta ei pelkkää rahansyytämistä, vaan kurinalaista ja suunni-teltua toimintaa sekä hyvin hallittuja pro-jekteja. Muistutettaessa häntä, että hänsaa leipänsä näistä projekteista, idealisti

nostaa jälleen päätään:”Asia kiinnostaa niin pal-jon, että joskus ennen uranväistämätöntä loppua oli-sin valmis jatkamaan näitähommia vaikka minimipal-kalla.”

Toropainen viittaa myösZimbabwen kaoottiseen ti-lanteeseen. ”Siellä ovatkonsultoineet luonnollises-ti englantilaiset, koska seon Iso-Britannian entinensiirtomaa. Voiko sitä siltikonsulttien viaksi pistää,että kaikki on epäonnistu-nut, en tiedä? Maa ottaa jul-mia askeleita taaksepäin,suurin osa työpaikoista onkadonnut, mustat voivathuonosti ja valkoiset jou-tuvat lähtemään. Valtio onrappiolla – ja kaiken taka-na on kysymys maasta! Mi-nulla onkin henkilökohtai-nen kunnioitus kaikkiamaa-asioita kohtaan, kunon oivaltanut niiden suo-ran yhteyden ihmisten elä-mään.”

Venäjällä Toropaistahuolestuttaa maareforminonnistumisessa se, kuka ot-taa vastuun ja huolehtii yh-teisistä alueista ja otetaan-ko kestävä kehitys huomi-oon. Kiinteistöbisnes onnoussut huikeaan asemaanja jotkut ovat rikastuneetomistamalla ja hallitsemal-la kiinteistöjä. Rikollisuu-den ehkäiseminen vaatisiToropaisen mukaan oikei-ta etenemistapoja ja henkis-tä kanttia, mitä hän venä-läisiltä toivoisi enemmän.

Mitkä ovat alan viennin tulevaisuu-dennäkymät?

”Tällä hetkellä kiinteistöjärjestelmäon kunnossa yhden arvion mukaan vainnoin 25 maassa kaikista maailman val-tioista. Tämä tarkoittaa sitä, että mark-kinat ovat isot”, Toropainen ennakoi.

Toinen alue, missä suomalaiset maan-mittarit ovat vahvoilla, on Toropaisenmukaan maankäytön suunnittelu. ”Meil-lä on maankäytön suunnittelun meto-dologia varsin korkealla tasolla ja toi-miva maankäyttö- ja rakennuslaki tällähetkellä. Olemme omaksuneet hyvin no-peasti kaikki EU:n aiheeseen liittyvätsäännökset. Siinäkin on sellainen tuo-te, minkä vieminen ei ole vaikeaa. Ja

kysyntää on – varsinkin EU:n laajentu-essa.”

Kysyntää ja tarvetta on siis kaavoi-tuspuolen maanmittareille. ”Meillä onSuunnittelukeskuksessa toistakymmen-tä mittaria ja mikäli se minusta riippuu,on vastaisuudessakin”, Toropainen to-teaa.

Suomalaisen osaamisen vienti maan-mittausalallakin on pitkällä tähtäimelläSuomen etu, koska asioilla on taipumuskumuloitua. Kiinteistöjärjestelmien vien-ti johtaa monille muille lähteille kau-pankäyntiä ajatellen. Siksi Toropainennäkisi mieluusti Suomen käyttävän mui-den Pohjoismaiden tapaan enemmän re-sursseja alan vientitoimintaan.

Kuva

: Pe

kka

Lehto

nen


Jaakko Pöyry on Suomen kansainvälisin ja

suurin konsulttitoimisto. Kaiken kaikkiaan se

työllistää 4 600 ihmistä.

Jaakko Pöyry on Suomen kansainvä-lisin ja suurin konsulttitoimisto. Kaikenkaikkiaan se työllistää 4 600 ihmistä.Toimistoja ja toimipisteitä on peräti 35maassa. Pöyry-nimellä on hyvä kaiku,sillä se on saavuttanut luotettavan jamodernin yrityksen maineen alallaan. Seon maailman suurin konsulttitoimistometsäalalla ja energia-alallakin maailmanviiden suurimman joukossa.

Ympäristö- ja infrapuolella se on vie-lä kehittyvä ja kasvava yritys, vaikka lon-kerot leviävät tasaisesti ulkomaille eri-laisten projektien muodossa. Tässäkinliiketoimintaryhmässä on noin 1 200 ih-mistä 12 eri maassa. Koko konsernin yh-teinen kieli on englanti juuri laajasta kan-sainvälisestä toiminnasta johtuen.

Jukka Noponen on Jaakko PöyryInfran kaupallinen johtaja, jonka tehtä-viin kuuluu erityisesti toiminnan kan-sainvälistymisen kehittäminen. Taustal-taan hän on maanmittari, vaikka onkinurallaan loitonnut melko kauas ”perin-teisestä” mittarista.

”Olen kyllä ylpeä omasta koulutus-taustastani, sillä olen huomannut siitäolevan hyötyä mitä moninaisimmissayhteyksissä. Maanmittareilla on useinlaaja-alainen näkemys niin teknisissäkuin yhteiskunnallisissa asioissa”, No-ponen toteaa.

Maanmittareita Jaakko Pöyryllä onnimenomaan Jukka Noposen liiketoimin-taryhmässä. Maanmittaustoimintaa onpaitsi Suomessa, myös esimerkiksi Sveit-sissä ja Saksassa. Sveitsissä se keskittyymittaustekniikkaan erityisesti tunneli- jatierakentamisessa. Suomessa maanmit-tarit ovat lähinnä Maa ja Vesi Oy:ssä jatoimivat GIS- ja kartoitustoimialalla sekä

maankäytön suunnittelussa.Jukka Noposen mukaan Pöyryllä

maanmittausalan vienti tarkoittaa lähin-nä GIS-konsultointia, maankäytön suun-nittelua sekä laserkeilausta.

Pieni mutta tärkeälasermittaajien joukko

”Määrällisesti lasermittaajat muodosta-vat hyvin pienen ryhmän eikä sillä liike-vaihdostakaan ole suurta osuutta. Laser-keilaus on kuitenkin meidän high tech-osaamisen lippulaiva, josta tulee muul-le toiminnallemme huikeasti lisäarvoa.Käyttämämme laitteiston amerikkalainenvalmistaja pitää meitä Euroopassa alanpioneerina, joten sieltä tulee välittömästipalvelua, jos tarvitsemme jotain”, Nopo-nen kehaisee.

Lasermittausta tekee Pöyryllä vainkymmenen ihmistä. ”Nuorta ja innokas-ta porukkaa, jota on ilo katsella”, JukkaNoponen ylistää. Tiimi kulkee ympärimaailmaa tekemässä mittauksia. Viimei-simmät vientihankkeet ovat liittyneetpaperitehtaiden mallinnukseen Etelä-Afrikassa ja Itävallassa.

Laserkeilaus on paitsi huippunykyai-kainen, myös erittäin tehokas mittaus-systeemi. Pöyryn erikoisosaamista onjuuri teollisuuteen liittyvä mallinnus jamittaus. Mitkä sitten ovat sen hyödyt?

”Laserkeilauksella tehdään kolmiulot-teisia malleja tehtaista. Kun näissä teol-lisuuslaitoksissa tehdään niin sanottuarebuild-suunnittelua eli uudistetaan joolemassa olevia tehtaita, ongelma onusein se, että laitoksen piirustukset ovatmoneen kertaan muuttuneet tai alkupe-räiset piirustukset ovat kokonaan hävin-neet. Siinä vaiheessa meidän porukka

tulee ja tekee tehtaan rakenteista ja lait-teista laserkeilauslaitteistolla kolmiulot-teisen mallin, joka onkin sitten erittäintarkka. Näitä malleja käytetään suunnit-telun lähtökohtana ja se tapahtuu 3D-ympäristössä. Ja onhan systeemi tark-kuuden lisäksi huikean paljon tehok-kaampi kuin jos rakenteita mitattaisiinvanhanaikaisesti takymetrillä”, Noponenselventää.

Kilpailijoita tällä alalla Pöyryllä onvähän maailmalla. Siksi se on imagolli-nen kysymys, jolla Pöyry erottautuu kil-pailijoista. Laserkeilauksella tehdäänmyös maastomalleja helikopterista kä-sin, mutta sen alan yrittäjiä on jo enem-män.

Määrällisesti huomattavasti suurem-pi osa Pöyryn viennistä on GIS-konsul-tointia ja tietotaidon viemistä. Sitä on-kin tehty aina Vietnamista Jäämerelleasti.

”Vietnamiin rakensimme GIS-järjes-telmän vesilaitokselle. Suunnittelimmetietojärjestelmän, jossa niin verkostotkuin veden käyttäjät vietiin GIS-järjes-telmään. Käytännössä se oli paikallisillehuikea teknologiaharppaus. Nollasta läh-dettiin kehittämään ja hypättiin koko-naan manuaalisen vaiheen yli suoraantietokonepohjaiseen asiakashallintaan”,Jukka Noponen kertoo. Vähän lähemmäs-kin on räätälöity GIS:iä vesihuoltoon,nimittäin Tallinnaan.

Mielenkiintoinen hanke on pohjoisel-le Jäämerelle suunniteltu GIS-pohjainenympäristötietojärjestelmä. Alueella teh-dään tutkimuksia luonnonvarojen elikaasun ja öljyn hyödyntämiseksi. Venä-läisten kanssa on yhdessä kerätty ympä-ristötietoa mannerjääalueelta ja sitä on

Laserkeilaus on Pöyryn vientivaltti

Kuva

: Ju

ssi Toss

avai

nen


Yhdyskuntasuunnitteluvaikuttaa ihmisten

elinympäristöön

Iris Broman ja Juha Nurmi ovatpöyryläisiä sieltä nuoremmasta päästä.Kolmekymppiset innokkaat diplomi-in-sinöörit ovat jo päässeet mukaan haas-teellisiin tehtäviin ja kiinni kansainväli-siin projekteihinkin. Kumpikin on val-mistunut Teknillisen korkeakoulunmaanmittausosastolta.

Yhdyskuntasuunnittelu kiinnostaaIristä ja Juhaa, koska siinä voi suoraanvaikuttaa ihmisten elinympäristöön.”Minua on aina kiinnostanut ihmisensuhde ympäristöönsä ja omaan elinym-päristöön vaikuttaminen niin suuressakuin pienessäkin mittakaavassa”, Iriskertoo. Juha innostui alasta jo yhdys-kuntasuunnittelun kursseilla opiskelu-aikana. ”Yhdyskuntasuunnittelu on erit-täin poikkitieteellinen ala, jossa oppiijoka päivä uutta ja haasteita riittää”, Juhapaljastaa.

”Yhdyskuntasuunnittelussa yhteistyöeri alojen asiantuntijoiden kanssa on an-toisaa. Alalla luovuus ja realismi koh-taavat mielenkiintoisella tavalla”, Iris lis-

Yhä enemmän

tehdään tiimityötä

ja keskusten siirto

nuoremmille on

entistäkin tärkeämpää.

Via Balticaan liittyviä

kehittämishankkeita

pohtivat Juha Nurmi,

Iris Broman ja Jukka

Noponen.

raportoitu tähän saakka manuaalisesti.Tilauksesta Pöyry suunnitteli paikkatie-tojärjestelmän, johon on ensin viety joolemassa oleva vanhaa tietoa. Nyttem-min tutkimusretkikuntien keräämä tietoviedään suoraan kentältä järjestelmään.Asiakkaana oli muun muassa KvaernerMasa-Yards ja Pöyryn konsultit paitsiräätälöivät järjestelmän, myös koulutti-vat asiakkaan sen käyttämiseen.

Pöyry vaikutti Vironlainsäädäntöön

Maankäytön suunnittelu on toinen Pöy-ryn suuri vientiartikkeli. Pöyryllä on ol-lut sormensa pelissä muun muassa Pär-nun maakuntakaavan laatimisessa, Tar-ton yleiskaavassa, Latviassa Limbazinmaakuntakaavassa ja viimeksi Liettuas-sa samoissa hommissa.

Viron tapauksesta Jukka Noponen ker-too jännittävän seikan. ”Kun Virossa ai-kanaan tehtiin maankäytön lainsäädän-töä, käynnistettiin samanaikaisesti ase-makaavaa, yleiskaavaa ja seutukaavaakoskevia pilottihankkeita. Me olimmetekemässä näitä pilottikaavoja. Lainsää-dännön valmistelijat seurasivat meidänhankkeitamme kaiken aikaa tarkasti jakeräsivät kokemuksia, joiden perusteel-la sitten laativat lakinsa.”

Pöyry on siis ollut vaikuttamassa Vi-ron lainsäädännön syntymiseen? ”Kyllätavallaan tämän kaavoitustyön kautta”,Noponen naurahtaa. Vietiinkö sinne suo-

malaista mallia? ”Sovelletusti ja räätä-löidysti. Meillä on tapana harrastaaeräänlaista ’aivopesua’ näissä tapauksis-sa eli tuomme yleensä paikallisen tiiminekskursiolle Suomeen. Täällä me kulje-tamme heitä sitten aamusta iltaan viikonverran eri paikoissa ja näytämme, mitenSuomessa asiat hoidetaan. Taka-ajatuk-sena on, että tiimiläisten ajatukset irtau-tuvat vanhasta ajattelumallista ja he ovatvalmiita ottamaan uutta vastaan. Emmeme siis mitään pakkosuomalaisuutta vie,vaan tarjoamme mahdollisia toiminta-malleja.”

Nykyään Pöyry on mukana useissaEU:n projekteissa, joille on tyypillistäeri maiden saman alan ammattilaistenyhteistyö ja kokemustenvaihto. Suuri osaprojekteista tapahtunee kuitenkin lähi-alueilla?

”Näinhän se on. Maankäytön suun-nittelun puolella kansainvälistyminen onlähtenyt naapurustosta ja se on aika luon-nollista. Venäjällä on maareformi käyn-nissä ja Baltian maissa samoin on tarvit-tu meikäläistä osaamista”, Jukka Nopo-nen kertoo. Kaavoitus on muutoin hyvinpaikallista työtä, mutta tapahtuneet yh-teiskunnalliset muutokset naapurimais-samme ovat luoneet tarvetta ulkomaisentietotaidon tuomiseen. ”Suomalaiset ovatsaaneet mahdollisuuden osallistua pal-jolti lähialueiden maankäytön suunnit-teluun. Ja miksei tätä osaamista voisiviedä kauemmaksikin?”, Noponen visioi.

o. .u

u



taa positiivisia puolia. Hän teki aikanaandiplomityönsä viheralueiden paikkatieto-järjestelmän suunnittelemiseksi Vantaankaupungille ja sitä kautta aukeni sittenvakituinen työ Maa ja Vesi Oy:ssä. Nythän toimii maankäytön suunnittelijanaalueidenkäyttö- ja arkkitehtuuriosastolla.Toimenkuva vaihtelee projekteittain asi-antuntijan tehtävistä projektinvetotehtä-viin. Tyypillisesti työt ovat yleis- ja ase-makaavoitustehtäviä, vaikutusarviointeja,maankäyttöselvityksiä sekä jonkin verranpaikkatietotekniikkaan liittyviä tehtäviä.

Juha on toiminut Pöyryllä suunnitteli-jana useissa asema- ja yleiskaavahankkeis-sa sekä muissa maankäytön kehittämis-hankkeissa. Lisäksi hän on osallistunutympäristöministeriön kehityshankkeisiin.”Erityisosaamistani on suunnitelmien ha-vainnollistaminen, missä olen voinut hyö-dyntää sekä kartografin että yhdyskunta-

Iris Broman ja Juha Nurmi ovat pöyryläisiä sieltä nuoremmasta päästä. Kolmekymppiset innokkaat diplomi-insinöörit

ovat jo päässeet mukaan haasteellisiin tehtäviin ja kiinni kansainvälisiin projekteihinkin. Kumpikin on valmistunut

Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolta.

suunnittelijan koulutustani”, Juha ker-too.

Molemmat ovat päässeet osallistu-maan jo kansainvälisiin vientiprojektei-hinkin. Juha osallistui vuonna 2000 Liet-tuassa kehittämisseminaariin, jossa hänesitteli suomalaisten maakuntakaavojensisältöä ja esitystapaa sekä esimerkkejävuorovaikutteisista suunnitteluproses-seista. ”Koin tehtävän haasteelliseksi lä-hinnä kielen kannalta, englannin ammat-tisanaston löytyminen vaati pientä prep-pausta!”

Iris oli puolestaan mukana naapuri-maassa Latviassa ja siellä tarkemminmaankäytön suunnittelun koulutus- jakehittämishankkeessa Limbazin kaupun-gissa. ”Hankkeen tarkoitus oli ohjata Lat-vian ensimmäisen seutukaavan suunnit-teluprosessia, huolehtia projektihenki-löstön koulutuksesta ja tietotaidon sekä

kokemusten siirtämisestä hyödyntämäänLatvian muiden alueiden suunnittelua.Oma osuuteni liittyi lähinnä suunnitte-lijoiden koulutukseen, jotta he paikka-tietoympäristössä pääsivät tekemään käy-tännön työtä”, Iris kertoo. Varsin haas-teellinen tehtävä siis hänelläkin.

Minkälaisena he näkevät alan tule-vaisuuden ja työllisyysnäkymät? ”Uskon,että ympäristöala on kasvava ala. Tällähetkellä kaavoittajista on pulaa – ihmet-telen, mitä sitten mahtaa tapahtua, kunsuuret ikäluokat jäävät eläkkeelle?”, Irispohtii. Juhakin uskoo, että töitä alallariittää, muttei välttämättä tekijöitä. Itsehän pitää yllä omaa ammattitaitoaan osal-listumalla alan koulutustapahtumiin.Lisää arvostusta omalle alalleen toivoisikumpikin heistä. Olisikohan niin, ettätästäkään alasta ei ole olemassa tarpeek-si tietoa?

Kuva

: Ju

ssi Toss

avai

nen


”Suurin osa meidän vientiin liittyvistä toimeksiannoistamme on ilmakuvausta ja ortokuvien tekoa. Meillä vienti lähti

toden teolla liikkeelle Suomen liittyessä Euroopan Unioniin.”

FM-Kartta on kymmenen vuotta van-ha paikkatietoalan yritys. Nimensä pe-rusteella sitä voisi kuvitella tie- ja kau-punkikarttaa kauppaavaksi kulmapuo-diksi. Totuus on hieman toisenlainen,kuten toimitusjohtaja Kyösti Laamanenkertoo. ”Laajasti sanottuna toimialam-me on paikkatietopalvelut, mitkä pitävätsisällään ilmakuvausta sekä ilmakuva-tuotteiden ja erilaisten numeeristen kart-tatuotteiden tuottamista.”

Yrityksen nimi ei kerro myöskään sitä,että FM-Kartan varsinainen vientibrandion ilmakuvaus. Saattaa olla jollekulleyllätys, ettei ilmakuvaus olekaan Maan-mittauslaitoksen ja valtion monopoli,vaan alalla toimii myös suomalainen yk-sityinen yritys.

”Suurin osa meidän vientiin liittyvis-tä toimeksiannoistamme on ilmakuva-usta ja ortokuvien tekoa. Meillä vientilähti toden teolla liikkeelle Suomen liit-tyessä Euroopan Unioniin. Sitä ennenmeillä oli vain pienimuotoisia yksittäi-siä projekteja muun muassa Ruotsissa jaSaksassa”, Laamanen kertoo.

FM-Kartan kaltaiset yritykset tekevätenimmäkseen töitä julkishallinnolle. EU-maat joutuvat direktiivien mukaan kil-pailuttamaan tällaiset projektit, jotenmarkkinat aukesivat FM-Kartallekin Suo-

men Unioniin liittymisen myötä. ”Läh-dimme rohkeasti mukaan katselemaan,minkälaisia projekteja olisi tarjolla jateimme tarjouksia. Pikku hiljaa alettiinmyös saada hommia.”

Minkälaisia projektit ovat tyypillisim-millään?

”Suurin vientimaamme on tällä het-kellä Ruotsi. Siellä saimme Ruotsinmaanmittauslaitokselta huomattavansuuren projektin, joka käsitti ilmakuva-usta ja ortokuvien tekoa sekä maastotie-tokannan tiedonkeruuta stereokartoituk-sena. Kokonaisuutena homma oli noinkahden vuoden projekti”, Kyösti Laama-nen kertoo. Projekti poiki myös lisää il-makuvaustehtäviä Ruotsissa, joita teh-dään parhaillaan. Vastaavanlaisia ura-koita FM-Kartalla on myös muualla EU:nalueella, muun muassa Tanskassa ja Iso-Britanniassa.

Rahallisestikin Ruotsin kaltaiset pro-jektit ovat FM-Kartalle merkittäviä. Kuin-ka riippuvainen yritys on vientitoimin-nasta? ”Kyllä ne ovat erittäin tärkeitä.Jos ei niitä olisi, ei yritys olisi ollenkaantämän kokoinen. Meidän liikevaihdos-tamme lähes kolmannes tulee vientipro-jekteista ja tänä vuonna odotetaan osuu-den kasvavan jopa puoleen”, Laamanenpaljastaa.

Koneet ilmassa ympärivuoden

FM-Kartalla on kaksi omaa lentokonetta,jotka pörräävät muuallakin kuvaamassakuin näillä arktisilla korkeuksilla. Muunmuassa Espanjassa, jossa FM-kartalla onyhteinen ilmakuvayritys paikallisen fir-man kanssa. Espanjassa kuvausolosuh-teet ovat vähän erilaiset kuin Pohjois-maissa ja siellä talviseisokkikin on aino-astaan kaksi kuukautta. ”Se on meidäntoiminnallemme välttämätöntä, etteivätkoneet seiso turhanpanttina. Voit kuvi-tella, mitä lentokoneet ja ilmakuvaka-merat maksavat! Ne ovat älyttömän kal-liita vehkeitä, joten toimintaa on pakkopyörittää ympäri vuoden”, Laamanenkertoo. Espanjan lisäksi suomalaiset ko-neet ovat tallentaneet maastoa muunmuassa Jordanian taivaalta käsin.

Kuten useimmilla maanmittausalanvientiä harjoittavilla yrityksillä, myösFM-Kartalla on näppinsä pelissä Baltianmaissa, joita yritetään saada EU-kelpoi-seen kuntoon. FM-Kartan osalta se ontarkoittanut lähinnä ilmakuvausta Viros-sa ja Liettuassa.

Kyösti Laamanen kertoo, että yksi FM-Kartan spesialiteetti ja ”tuoteperhe” onradioverkkojen suunnitteluun tarvittavandigitaalisen kartta-aineiston tuottaminen.

FM-Kartan kilpailuetuon laatusertifikaatti

Kuva

: Pe

kka

Lehto

nen


Manttaaleistakasinopeliin

Toki kiinteistönarviointia on tehty aina.Perinteisessä mielessä se lienee järjes-täytyneen yhteiskunnan vanhimpia am-matteja. Julkiset varat ovat perustuneetverotuloihin. Niitä on kerätty paitsi tu-loista myös omaisuudesta. Verojen mää-räämistä kiinteästä omaisuudesta onedeltänyt omaisuuden arvon määrittä-minen. Ennen arvonmittana olivat mant-taalit, sittemmin markat, nykyisin eurotja taustalla kansainväliset standardit.

1980- ja 1990-lukujen vaihteen talou-den ylikuumeneminen johti nykyiseenkiinteistönarvioinnin auktorisointijärjes-telmän luomiseen. Alalla hurjasteli mo-nenmoista joukkoa, jonka luotettavuu-desta tai ammattitaidosta ei ollut takeita.Auktorisointijärjestelmä perustuu mää-riteltyjen kelpoisuusvaatimusten täyttä-miseen ja auktorisointikokeen suoritta-miseen erikseen määritellyiltä osa-alu-eelta. Järjestelmän tarkoituksena on yh-tenäistää kiinteistönarviointia ja paran-taa laatua sekä luotettavuutta, nimen-

Kirjoittaja onMaanmittauslaitoksen tiedottaja.

Käytännössä siis tuotetaan maastomal-leja, joiden pohjalta suunnitellaan kän-nykkäverkkojen tukiasemien sijoitteluaoptimaalisen kuuluvuusalueen aikaan-saamiseksi. ”Näitä projekteja meillä onympäri maailmaa – melkein joka mante-reella Australiaa lukuun ottamatta”, Laa-manen kehaisee.

Mikä on sitten FM-Kartan valtti, jollase pärjää kovassa kilpailussa? ”Me olem-me hyvin verkostoituneet eli meillä onyhteistyökumppaneita muissa maissa.Siis vastaavanlaisia yrityksiä, joidenkanssa voimme aina lyödä hynttyyt yh-teen suuremman tilauksen yhteydessä.Eli meillä on hyvät resurssit ja hyvä ka-lusto”, Laamanen listaa.

Ehkä kuitenkin yksi merkittävimmis-tä kilpailuvalteista on FM-Kartan saa-vuttama laatusertifikaatti? ”Kyllä, silläon hyvin paljon merkitystä. Monissamaissa on hyvin tiukat laatukontrollit jakansainvälisessä kilpailussa laatuserti-fikaatti vakuuttaa tilaajalle, että firmanlaatuasiat ovat kunnossa. Olemme ainoasuomalainen yritys, jolla on paikkatieto-toiminnan laatusertifikaatti”, Kyösti Laa-manen toteaa. Sertifikaattiin pyrittiinmäärätietoisesti ja laatujärjestelmän te-keminen sekä sen sertifiointi oli Laama-sen mukaan ”uskomattoman iso projek-ti”. Työhön kului pari vuotta, mutta Laa-masen mukaan se kannatti.

Kyösti Laamanen moitiskeleekin, ettälaatuasioihin ei Suomessa kaikista juh-lapuheista huolimatta kiinnitetä käytän-nössä paljon huomiota. FM-Kartan koh-dalla laatuseikoilla oli esimerkiksi Ruot-sin ilmakuvaustehtävien saamisessa huo-mattava merkitys.

Menestyvä yritys tarvitsee vientitoi-mintansa käynnistämiseen siis takuulaa-tua, verkostoitumista ja resursseja. Senlisäksi tarvitaan myös kokemusta. ”Eimikään yritys voi pongahtaa suoraanvientiin hankkimatta ensin kotimaan ko-kemusta ja sen myötä tulevaa ammatti-taitoa ja varmuutta”, Laamanen kertoo.Eikä pahitteeksi ole myöskään ripausrohkeutta, määrätietoisuutta ja päättäväi-syyttä.

Hankkikaa loppututkinto!Mitä sitten vaaditaan yksittäiseltä työn-tekijältä?

”Meidän näkövinkkelistä kielitaito onaika keskeinen juttu, jota tarvitaan näis-sä tehtävissä. Yksi tai kaksi vierasta kiel-tä pitäisi hallita ja näistä toinen on yleen-sä englanti.”

Kielitaidon lisäksi Laamanen painot-taa loppututkinnon merkitystä. ”Se onyllättävän tärkeä juttu näissä ulkomaan

vientihankkeissa. Me joudumme jo tar-jouksissamme esittelemään henkilökun-tamme, joka projektin tekee. Ja kyllä netittelit ja oppiarvot siinä merkitsevät, kuntyön suorittajaa valitaan”, Laamanen ker-too. ”Vaikka työntekijällä olisi kuinkahyvä työkokemus ja ammattitaito, niinkyllä se yksi paperi merkkaa, vaikkei seopintojen loppuvaiheessa tuntuisikaantärkeältä.”

Kyösti Laamasen viesti on siis se, ettäopinnot kannattaa suorittaa loppuun,vaikka työelämä kuinka houkuttelisi lu-paamalla kymmenen hyvää ja kaunista.Laamanen on itse maanmittauspuoleltavalmistunut diplomi-insinööri. FM-Kar-tan viidestäkymmenestä työntekijästäkymmenisen on hänen kaltaisiaan DI-maanmittareita ja loput ovat ammatti-korkeakoulu- tai ammattikoulupohjaisia.

Miltä tulevaisuus näyttää?”Paikkatietoalan näkymät ovat hyvät

ja paikkatietojen hyväksikäyttö laajeneekaiken aikaa. Suhdanteet vaikuttavat tie-tysti jonkin verran – erityisesti telealal-la. Uskon, että EU:n laajenemisen myötämarkkinat kasvavat edelleen.”

Entä jos EU:n laajeneminen menee jäi-hin tai tyssää kokonaan? ”Se olisi tietys-ti iso takapakki, vaikka ei FM-Kartta sii-hen kaatuisi. Eihän silläkään toiminnal-la, mitä me olemme näissä maissa jo teh-neet ole ollut paljon tekemistä EU:n laa-jenemisen kanssa”, Laamanen vakuutte-lee.

Kysyttäessä Laamaselta halukkuuttayrityksen kasvattamiseen, hän toteaa, ettäkaikki eteenpäin katsovat yritykset pyr-kivät siihen. ”Mutta holtitonta kasvuakannattavuuden kustannuksella ei olemielekästä tehdä!” FM-Kartta ei siis aiotehdä soneroita.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Ennen oli yksinkertaista.

Kun valmistui insinööriksi,

teki työelämässä tekniik-

kaan liittyviä töitä. Juristin

työt olivat lainopillisia ja

ekonomin taloudellisia.

Nykyisin on toisin. Maailma

on muuttunut niin monisäi-

keiseksi, että yhden alan

osaamisella harva pärjää.

Vai onko se kuitenkin toisin-

päin? Yhteiskunnan tarpeet

synnyttävät uusia erityis-

aloja, joihin harjaantuu

harvoja ja valittuja asian-

tuntijoita, jotka hallitsevat

juuri sen alan jipot? Oli se

niin tai juuri toisin, kiinteis-

tönarviointi on tällainen uusi

ala. Vieläpä orastava, tule-

vaisuuden ala, jossa on

tarjolla jatkossa myös kan-

sainvälisiä haasteita.


omaan kaupallisella puolella.Viranomaisarviointia on perinteises-

ti ohjattu lainsäädännöllä, mutta aukto-risointia voidaan hyödyntää sielläkin.Hyvää kiinteistönarviointitapaa koskevatmääräykset ovat yleispäteviä.

AKA-arviointiOsa-alueet, joista vuodesta 1995 lähtienon voinut osallistua auktorisointikokee-seen, ovat 1) asunto-, 2) maa- ja metsä-talous-, 3) toimitila- ja 4) yleisauktori-sointi.

Yleisauktorisointi on näistä vaativinja käsittää kaikki kolme muuta osa-aluettaja lisäksi erityiskohteiden arvioinnin.Tällä hetkellä auktorisoituja arvioitsijoi-ta on 143, joista asuntoauktorisoituja on43, maa- ja metsätalousauktorisoituja 25,toimitila-auktorisoituja 16 ja yleisaukto-risoituja 59.

Perusauktorisoitu on saanut teknilli-seen, juridisen tai kaupallisen koulutuk-sen ja hankkinut 3–10 vuoden työkoke-muksen kiinteistönarviointiin liittyvis-sä tehtävissä. Muita vaatimuksia on re-

hellisyys ja hyvämai-neisuus, itsensä jaomaisuutensa hallin-ta sekä alle 65 vuo-den ikä.

Käytännössä auktorisoidut ovat insi-nöörejä, juristeja, ekonomeja ja merko-nomeja. Monet arvioijat työskentelevätkiinteistöjä omistavissa yhtiöissä – esi-merkiksi vakuutusyhtiöissä – ja tekevätniissä sisäisiä arvioita.

Auktorisoituja on pääkaupunkiseu-dulla jo oma kiintiönsä. Uudet tutkin-non suorittajat ovat usein maakunnista,etenkin asuntoauktorisoidut. Näin tämänerityisosaamisen tarjonta on lisääntynytruuhka-Suomen ulkopuolella eikä pal-velujen tarjonta ole yhtä Helsinki-kes-keistä kuin aikaisemmin.

Toimenkuva jatkossa –tilintarkastustiimiläinen vai

kuntoarvioija?Uutta on, että vuoden 2005 alusta julki-sesti noteerattujen yhtiöiden – siis pörs-siyhtiöiden – on otettava käyttöön kir-

”Nikkilän tapaisissa kohteissa

tarvitaan muuta kuin perus-

insinöörimäistä arviointia ja

neliöhintojen määrittämistä.

Se juuri tekee tämän alan

haastavaksi ja kiinnostavaksi.”

”Kiinteistönarvioijalta vaaditaan myös

jatkuvaa kykyä omaksua asioita ja

etsiä uusia ratkaisuja –

innovaatiota ja luovuutta!”

Haastattelu: Tuula Manninen

Ammattina kiinteistönarvioija

janpitoon liittyvät kansainväliset stan-dardit. Yhtiöiden hallitsema omaisuuson arvioitava näiden standardien mu-kaisesti. Se tietää arviointialan töidenlisääntymistä ja töiden kansainvälisty-mistä. Auktorisoinnin vaatimuksia voiolla tarve uudistaa myös yritysten ylei-sen kansainvälistymisen takia.

Alan liikevaihdoksi on arvioitu kol-me vuotta sitten noin 50 miljoonaa mark-kaa. Liikevaihto lienee siitä kasvanut ai-nakin viidenneksellä. Jatkossa auktori-soiduilla arvioitsijoilla saattaa olla omaroolinsa pörssiyhtiöiden tilintarkastuk-sessa.

Maakunnissakaan ei parane jäädä pai-koilleen. Jatkuvasti uudistuva lainsää-däntö tuo uusia tehtäviä. Kiinteistönvä-litykseen on tuonut oman mausteensa1990-luvun loppupuolella uudistunutmaakaari ja sen myötä kiinteistön myyji-


en, ostajien ja välittäjien uudet vas-tuut. Hometalo-oikeudenkäyntejä väl-tetään teettämällä kaupan kohteistaetukäteen kuntoarvioita.

Yrittäjä jakiinteistönarvioija

Maakanta Oy on kiinteistöalanpalvelua tarjoava yritys. Maanmitta-usinsinööri (DI) Hannu Ridell oli pe-rustamassa yritystä vuonna 1985–86opiskelun loppuvaiheessa ja on toi-minut yrityksen vetäjänä alusta läh-tien. Tällä hetkellä Maakanta työllis-tää Hannun lisäksi 4 työntekijää. Yri-tys toimii Vantaalla. Asiakkaat ovatsuurehkoja kiinteistönomistajia taikuntia, yksityisasiakkaita ei juuri ole.Toimintaideana on palvelujen tuot-teistus.

Innovaatiota jaluovuutta

”Tämän alan yrittäjänä elää kyllä,mutta ei rikastu”, toteaa Hannu vaati-mattomasti. ”Töitä on tehtävä paljonja silloin, kun niitä on. Kiireisinä ai-koina työtunteja voi kertyä 60–70 vii-kossa, 50 tuntia on tavallista.”

Riskibisnekseen Hannu ei mieliyrityksensä kanssa. Yrityksen palkki-ot vastaavat alalla vallitsevia standar-deja. Käytännössä aloitteleva arvioit-sija ansaitsee kuukaudessa reilut2 000 €, vähintään saman kuin kun-nalla tai valtiolla. Jos alalle on taipu-muksia, palkka kyllä kohoaa.

Hannun mielestä alaan perehtymi-nen vaatii yllättävän pitkän ajan. Vuo-desta kolmeen, vähintään. Arvioitsi-jan on hallittava toimitila- ja erityis-kohteiden osalta laajoja kokonaisuuk-sia, eikä kaikista ole siihen koskaan.Kiinteistönarvioijalta vaaditaan myösjatkuvaa kykyä omaksua asioita ja et-siä uusia ratkaisuja – innovaatiota jaluovuutta!

”Se on paljon ihmisestä kiinni.Koulutus ja työkokemus ei merkitsekaikkea. Opiskelijalla voi olla sitä en-nakkoluulottomuutta, jota alalla tar-vitaan.”

Case:Nikkilän sairaala

Kiinteistöanalyysi- ja konsultointipal-velun osalta Maakanta Oy on osallis-tunut Sipoossa sijaitsevan Nikkilänsairaalan uuden käytön suunnitteluunja toimenpideohjelman laatimiseen.

Kun sairaalan toiminta lakkasi, kiin-teistön omistajaa Helsingin kaupun-gin kiinteistövirastoa luonnollisestikiinnosti rakennusten ja alueen tule-vaisuus. Nyt alue on kaavoitettu pää-asiassa asuinkäyttöön. Alueen nimion muuttunut Nikkilästä Sipoon Itäi-seksi Jokipuistoksi, joka kuvaa odo-tettavissa olevaa jugendhenkistä yh-dyskuntaa tenniskenttineen ja vanhoi-ne puistoalueineen. Yksi vanhoistasairaalarakennuksista, joka on raken-nussuojelukohde, remontoidaan suo-jeluperiaatteet huomioiden geriatrianhoivayksiköksi. Arkisemmin ilmais-tuna siellä hoidetaan jatkossa vanhuk-sia.

Nikkilän sairaalan tapaus on kuinsuoraan Maakanta Oy:n kiinteistön/alueen toimenpideohjelman esitteestä:lähtökohtana on pääliiketoiminnanstrategia ja siihen liittyvä kiinteistö-strategia. Huomioon otetaan markki-nat, kaava ja yhdyskuntarakenne. Teh-dään markkina-analyysi, muuttuvanalueen osalta hyötyanalyysi ja arvioi-daan yhteistoiminnan mahdollisuu-det. Toiminnan idean hahmottamisenjälkeen vuorossa on kaavamuutoksenvalmistelu sekä yhdyskuntarakenteeninvestointien valmistelu. Muutospro-sessi koordinoidaan, toimenpideoh-jelma edellyttää päätöksentekoa ja seu-rantaa. Prosessiin sisältyvät elemen-tit – talous, sopimukset, hallinto/omis-tus, rahoituksen konsultointi – kuu-luvat yrityksen hallitsemiin asioihin.

Hannun kommentti: ”Nikkilän ta-paisissa kohteissa tarvitaan muutakuin perusinsinöörimäistä arviointiaja neliöhintojen määrittämistä. Se juu-ri tekee tämän alan haastavaksi ja kiin-nostavaksi.”

Vaihtelevuus ja projektilähtöisyys, ovat

Elina Liimataisen mielestä työn parhaita

puolia. ”PK-yrityksessä tiimityöskentely

on aitoa.”

Lisätietoja jutussa käsitellyistäaiheista ja yrityksistä

internetistä osoitteistawww.kiinteistoarviointi.org,

www.maakanta.fi jawww.tallbergmanagement.com.

• Nimi, ikä, kotipaikka?Elina Liimatainen, 24 vuotta, Tampere.• Missä ja mitä opiskelet?Teknillisessä Korkeakoulussa (TKK:ssa) kiin-teistötaloutta vuodesta 1999. Sitä ennen kau-pallisia aineita Tampereella ja Helsinginkauppakorkean avoimessa yliopistossa. Syk-syllä aloitan sivuaineopinnot Hankenilla(Real Estate Finance, 20 opintoviikkoa).• Mikä sinusta tulee isona?Monipuolinen kiinteistöosaaja. Tulevaisuu-dessa vaaditaan monen eri osa-alueenyhtäaikaista hallintaa. Koulu antaa siihenhyvät raamit, mutta vasta oma uteliaisuusja aito kiinnostuneisuus tuo lopullisenhedelmän.• Miten toimii kiinteistötalouden opiskeli-jayhdistys Fundi, jonka puheenjohtaja olet?Olemme järjestäneet asiantuntijaseminaa-reja, yritysvierailuja ja opintomatkoja jopaulkomaille (Hongkong–Singapore 2002, Tal-linna 2002, New York 2000).• Minkälaista työkokemusta olet hankki-nut opiskeluaikana?Olen tällä hetkellä Tallberg ToimitilajohtoOy:n projektiassistenttina. Aikaisemmin, lu-kukauden aikana, osa-aikaisena, nyt kesällätäysipäiväisenä.• Minkälaisia työtehtäviä sinulla on?Painopiste on sisäisissä kehityshankkeissaja asiakaskonsultoinneissa, jotka liittyvätkiinteistöjohtamiseen. Työtehtävät muuttu-vat entistä kansainvälisemmiksi, koska yh-tiö on juuri tehnyt allianssin maailmanlaa-juisesti toimivan yhtiön kanssa.• Mitkä ovat työkokemuksesi parhaatpuolet?Vaihtelevuus ja projektilähtöisyys. PK-yri-tyksessä tiimityöskentely on aitoa.

KiinteistötalouttaOtaniemessä ja muualla

o. .u

u



uomen merialueiden järjestelmälli-nen merenmittaustoiminta alkoi

kan alusta M 120 ja M 340 monikeilain-laitteistoilla. Tuotantokäyttöön veneilläpäästiin keväällä 2000.

Meriväyliennimelliskulkusyvyyksistä

luovutaanKauppamerenkulun alusten käyttämätuusimmat karttasovellukset vaativat kun-nolla toimiakseen entistä laadukkaam-paa ja kattavampaa syvyysaineistoa, eri-tyisesti, koska on valmisteilla muutosväylien nimelliskulkusyvyydestä luopu-misesta.

Tulevaisuudessa aluksen päällikköyhdessä luotsin kanssa päättää vallitse-van vedenkorkeustason mukaan, mikäon aluksen turvallinen syväys väylänsyvyyslukemien puitteissa. Jo 10 cm:nmuutos aluksen syväyksessä mahdollis-taa merkittävän lastin lisäyksen ja näinollen kuljetustalous paranisi ja myösympäristö säästyisi mm. alentuvien polt-toainekustannusten ansiosta.

Huipputekniikkaatitaanikuoressa

Monikeilainjärjestelmä muodostuu ää-nennopeusmittarista, GPS-laitteistosta,liiketila-anturista, tietokoneista (5 kpl),hyrräkompassista sekä 101-kanavaisestamonikeilaimesta.

Mittausveneen monikeilain toimii 240kHz:n taajuudella ja sillä saadaan auko-ton kuva merenpohjasta.

Kapeat (1,5°) mittauskeilat liittyvätsaumattomasti toisiinsa, joten koko mit-tausviuhkan aukenemiskulma on 150°.Näin ollen ei muodostu aukkopaikkoja,mutta ei myöskään päällekkäin meneviäpeittoalueita viuhkan sisällä. Monikei-laimen lähetinosa lähettää merenpohjaankaikupulsseja vedensyvyyden funktionajopa 20 kertaa sekunnissa, tyypillisesti10×10 m2:n alueella; merenpohjaa mita-taan satoja syvyyslukemia.

Peittävä työleveys on noin viisi ker-taa vedensyvyys, joten 10 m:n syvyydes-sä työleveys on 50 m.

Aarteen- ja hylynetsintää?Mittausjärjestelmä pystyy myös tuotta-maan sivukeilain- eli Side Scan Sonar-dataa, joka on tullut tutuksi esimerkiksierilaisten hylkyjen- ja muiden aarteidenetsinnöissä. Merenmittaustoimisto onsuorittanut museoviraston toimeksian-nosta hylkyjen kartoitusta mm. Börstön

Työpäivät venyvät usein

yli 12-tuntisiksi, jona

aikana herpaantumatta

tähystetään ulos, ja

tarkkaillaan moninaisia

monikeilainjärjestelmän

näyttöjä.

Heikki TuominenMonikeilain– uusinta merenmittaustekniikkaa

Merenmittauksessa ollaan siirtymässä täysin kattavaan merenpohjan luotaukseen, moni-keilaukseen, jolla saadaan täysin kattava kuva merenpohjan topografiasta.

1800-luvulla Venäjän meriministeriön jaSuomen luotsilaitoksen toimesta. Meren-kulkuhallituksen merikarttaosasto perus-tettiin 1937, nykyiseltä nimeltään se onMerenkulkulaitoksen kartta- ja väyläosas-to. Pitkästä ajanjaksosta huolimatta löy-tyy vielä alueita, joita ei ole koskaanmitattu, puhumattakaan niistä alueista,joiden mittaukset ovat ehtineet jo autta-mattomasti vanhentua.

Merikarttaosasto oli jo 1930-luvullauuden merenmittaustekniikan käytössäedelläkävijä, mm. pohjoismaiden ensim-mäiset kaikuluotaimet otettiin käyttöönSuomessa.

Monikeilaintekniikan syntyhetket oli-vat 1960-luvulla, kun USA:n laivasto ottikäyttöön avomeriluotaukseen ensimmäi-set monikeilainlaitteistot. Monikeilain-tekniikan todellinen läpimurto saattoikuitenkin tapahtua vasta, kun monikei-laimet sekä tietokoneet olivat tehokkuu-deltaan ja kooltaan kehittyneet sille ta-solle kuin ne tänä päivänä ovat.

Monikeilaintekniikkaa (MultibeamSonar System) otettiin käyttöön meren-mittaustoimiston avomeriluotausaluk-sessa mma Suunnassa 90-luvun alussayhteistyössä Merivoimien kanssa, javuonna 1999 päätettiin varustaa kaksiisoimman 15-m merenmittausveneluo-

S


viuhkojen sijainnin. Jos vedensyvyys on50 m, laitimmaiset viuhkat ovat n. 150m:n päässä aluksesta. Tätä tarkoitustavarten mittausjärjestelmässä on hyrrä-kompassi, josta saadaan aluksen kölilin-jan tosisuunta. Tulevaisuudessa siirry-tään GPS-kompassin käyttöön, mikä enti-sestään lisää mittausten tarkkuutta.

Aluksen paikannuksesta merellä huo-lehditaan differentiaali-GPS:llä, jonkakorjaussignaali saadaan joko Merenkul-kulaitoksen omasta tai Digitan FOKUS-palvelusta.

Erikoismittauksia – lähinnä ruoppaus-kohteet, kanavat sekä mittausjärjestelmänkalibrointi – tehdään myös RTK-paikan-nuksella. [RTK, Real Time Kinematicpositioning – suhteellinen reaaliaikainenliikkeessä tai paikallaan tapahtuva tark-ka mittausmenetelmä, jolloin paremmanpaikanmääritystarkkuuden lisäksi saa-daan myös vedenpinnan korkeusvaihte-lut tarkemmin hallintaan.]

lähelle uponnut Wrow Maria on kartoi-tettu moni- ja sivukeilaintekniikalla jasurullisen kuuluisan Estonia ja sen ka-teissa ollut keulavisiiri löydettiin mmaSuunnan sivukeilaimella.

Titaanista valmistettu monikeilainan-turi on asennettu veneen keulaan, n. 0,7m:n syvyyteen, joten se on melko altismahdollisille pohjakosketuksille. Moni-keilainanturin sijainti on valittu siten,että se on hydrodynaamisesti mahdolli-simman edullisessa paikassa, eli vedenvirtaus aiheuttaa mahdollisimman vähänhäiriöitä mittausdataan.

Mittausveneen liikekeskipisteeseen onasennettu liiketila-anturi, jolla mitataanaluksen liikkeet ja kallistumat. Liikesen-sorin tiedot tallentuvat automaattisestimittausjärjestelmään; näitä tarvitaan, kunraakahavainnot ”redukoidaan” eli niistäpoistetaan aluksen liikkeistä aiheutuneetvirheet. Tämäkin tehdään jälkikäsittelys-sä päivän mittaustyön aikana.

Merenmittausveneet on maalattu

oransseiksi, jotta ne näkyisivät

paremmin sumussa ja muissa

huonoissa sääolosuhteissa.

op-kop-kop! Messityttö Maija koputtaa hytin ovea jaheläyttää iloisesti: ”Herätys, kello on 6.30.” Uusi työpäi-vä alkaa I merenmittausretkikunnassa tukialus Prismalla

alueella) mittaustyön aloittamisesta, sen kohteesta ja arvioi-dusta kestosta, ja sitten aloitetaan luotaus.

Luotaus alkaa, kuljettaja kiihdyttää veneen liikkeelle jaajaa veneen omaa näyttöään seuraten tarkasti pitkin etukä-teen suunniteltuja linjoja pitkin. Tarkkailtavaa riittää, sillämeriteiden säännöt velvoittavat ylläpitämään jatkuvaa tähys-tystä, ja näin estämään mahdolliset yhteentörmäykset mui-den alusten kanssa. Samalla pitäisi pystyä myös havaitse-maan veden syvyyden muutokset ja estää mahdolliset pohja-kosketukset. Keulassa olevan titaanianturin elinikä on mel-keinpä suoraan verrannollinen kuljettajan kaasukäden reak-tionopeuteen, matalikkoja luodatessa ovat Formula 1 -tasonrefleksit ovat enemmän kuin suotavat

Samalla venettä pitää kuljettaa veteen piirrettyä viivaapitkin metrin tarkkuudella.

Aluksen päällikkönä toimii luotauspäällikkö. Hän suunnitte-lee mittausalueet vallitsevien sääolosuhteiden mukaan, val-voo tusinaa eri näyttöä ja tarvittaessa säätää monikeilainjär-jestelmän asetuksia. Lisäksi hän vastaa veneen turvallisestanavigoinnista, suorittaa tutkatähystystä sekä radiopäivystystä.

Puolen päivän jälkeen on ensimmäinen ruokailu. Aluksenkoneenhoitaja on muiden töiden ohessa lämmittänyt aamullalaivan keittiöstä mukaan otetun ruuan. Mittausveneen teknii-kan toimivuus ja kunnossapito on koneenhoitajan vastuulla.Lisäksi koneenhoitaja toimii OTO-hommana aluksen kokkina.

”Minkä ruoan olet tänään pilannut?” -naljailusta välittämättä”koneenhoitaja-OTO-kokki” tulee tuuraamaan kuljettajaa ruo-

Porkkalan Upinniemessä.Aamiaisen jälkeen klo 7.00 lähdetään aurinkoiselle merelle,

monikeilainvene M 120 nykii köysiään tukialuksen kyljellä.Päivän eväät noudetaan mukaan laivan keittiöstä, koneen-

hoitaja käynnistää moottorin, luotauspäällikkö mittausjärjes-telmän, köydet irti tukialuksen kyljestä ja uusi työpäivä Suo-menlahdella on valmis alkamaan.

Parin tunnin ja yhtä monen kahvimukin jälkeen ollaansaavuttu mittausalueelle Inkoon eteläpuolella, avomeren reu-nalle, jossa on tarkoitus suorittaa aluemittaustehtävä.

Mittausalueen syvimmälle kohdalle, merenpohjaan, laske-taan aluksen vinssillä HST-teräksestä valmistettu lieriö, jollamitataan äänennopeus vedessä. Vinssi pyörii hitaasti, 30 m/min., mutta parin minuutin kuluttua anturi tapaa merenpoh-jan. Anturi vinssataan ylös, suihkutellaan puhtaaksi savesta jakytketään tietokoneeseen, jolle tallennetaan anturin mittaa-ma äänennopeusprofiili. Äänennopeusanturi mittaa nimensämukaisesti äänennopeuden vedessä puolen metrin syvyydenvälein. Mitattu äänennopeusprofiili liitetään myöhemmin mit-tausdataan, nyt riittää vesipatjan äänennopeuden keskiarvo,joka asetetaan monikeilaimeen.

Ennen mittaustyön aloittamista aluksen mastoon nostetaanrajoitetun ohjailukyvyn merkkikuviot sekä ilmoitetaan HelsinkiVTS:lle (vessel traffic service, tämä vastaa lennonjohtoa meri-

Tekniikkaa ja tietokoneitaMonikeilainveneissä on neljä tietokonet-ta kytketty verkkoon, joilla valvotaan mit-tauksen suoritusta sekä kerätään mitta-usdataa. Mittausdataa kertyy työpäivänaikana n.100 Mb. Mittausdata jälkikäsi-tellään lopulliseen muotoonsa tukialuk-sen piirtolassa, jonne se toimitetaan DAT-nauhalla mittauspäivän päätteeksi.

Jälkikäsittely on huomattavan työläsja erityisammattitaitoa ja huolellisuuttavaativa työvaihe. Mittaustyön ja jälkikä-sittelytyön suhde on tällä hetkellä n. 1:2,mutta tällä rintamalla odotetaan kehi-tyksen jatkuvan voimakkaana.

Mittausjärjestelmä tarvitsee kölilinjantarkan suunnan pystyäkseen laskemaan

K


Monikeilainlaitteiston asentami-

nen hyvää ergonomiaa noudat-

taen alun perin muuhun käyt-

töön suunniteltuun alukseen

vaati monta tupakka-askin

kantta ja luovaa mielikuvitusta.

Onnistuneesta lopputuloksesta

huolimatta matalassa luodatta-

essa usein tuntuu , että luo-

tauspäällikön pitäisi olla

nelikätinen kaksipäinen kirahvi.

kumittausta tekevien yksiköiden yhteen-laskettu työsuorite oli vuonna 20011 600 km2 , joka on enemmän, kuin Hel-singin, Espoon ja Vantaan kaupunkienyhteenlaskettu pinta-ala.

Mittauskautena 2002 otetaan käyttöönGPS-kompassi sekä pitch-kalibroitu mit-tausanturi. Lisäksi veneisiin asennetaanvideokamerat, jotka tuovat arvokastaapua vaarallisten matalikkojen tähystä-misessä.

Monikeilaintekniikka mahdollistaatäysin aukottoman kuvan tuottamisenmerenpohjasta hyvin kilpailukykyiseenhintaan mitä moninaisimpiin käyttötar-koituksiin kuten mm. maasto- ja virtaus-malleihin sekä ruoppausmassan arvioin-tiin.

kailun ajaksi. Mittausvene jatkaa pysähtymättä luotausta.On iltapäiväkahvin aika. Tuuli ja sen myötä aallokko on

hieman noussut, niin kuin se useimmiten tekee kesäiltapäivi-nä. Ei kuitenkaan niin paljoa, että se vielä haittaisi mittausta.Mittauksen suorittamiselle ei ole olemassa varsinaista tuuli-tai aallokkorajaa. Kaikki riippuu siitä, mitä ja missä tehdään.Jos ollaan luotaamassa ruopattua aluetta ja halutaan varmis-taa väylän kulkusyvyys lähellä haraustasoa, niin olosuhteidenpitää olla erinomaiset, ei siis aallokkoa eikä tuulta.

Jos taas suoritetaan alueluotausta merikartan valkoistenalueiden mittaamiseksi, voidaan hyväksyä huonommatkin olo-suhteet.

Kahvin lomassa luotauspäällikkö tarkastaa tähänastistenmittausten laadun ja sen, ettei ole tullut ”vapaapäiviä” eli, ettäalue on kattavasti mitattu.

Ongelmana on, että ennen mittauksen alkua on päätettävälinjaväli, millä mitataan. Kymmenen metrin vesisyvyydessävoidaan valita linjaväliksi 50 m, jolloin saadaan vielä täysinpeittävää mittausta, mutta pohjan madaltuessa alle kymme-neen metriin ajolinjojen väliin jää auttamatta aluetta, johonmittausviuhka ei yllä; näitä siis kutsutaan vapaapäiviksi.

Vapaapäivien olemassaolo tutkitaan ja jos ja kun niitälöytyy, työpäivän päätteeksi ajetaan pienet paikkaushalssitvapaapäivien päältä. Iltapäivällä mitataan myös päivän toinenäänennopeusprofiili.

Hämärä sytyttää yksi kerrallaan Inkoon syväväylän poiju-jen puna-vihreät valot.

Päivällä noussut merituuli on tyyntynyt, aurinko punaaläntisen horisontin, on aika lopettaa työt. Viimeinen äänenno-peusprofiili mitataan samalla kun luotauspäällikkö varmistaavielä, ettei alueen mittausdataan ole jäänyt aukkoja, jotkapitäisi paikata ja että mittausdata on muutenkin laadultaankorkealuokkaista ja ristiriidatonta.

Jos aukkoja ei ole, päivän lopuksi ajetaan poikittaislinjamittausalueen yli. Tämä sen vuoksi, että se on helppo tapavalvoa mittauksen laatua. Poikittain ja pitkittäin luodattujensyvyysarvojen tulee täsmätä sijaintinsa ja syvyytensä puolesta.

Ennen kotimatkaa tukialukselle ilmoitetaan Helsinki VTS:llemittausten lopettamisesta sekä lasketaan merkkikuviot ja sy-tytetään aluksen kulkuvalot. Luotauspäällikkö käynnistää tut-kan, himmeä vihreä valo kajastaa väsyneiden miesten kas-voilta.

Hetken tutkaa katsottuaan luotauspäällikkö ilmoittaa: ”75°2,5 mailia on Oxhornin alempi, se jää pohjoisen puolelle, einäy muuta liikennettä.” ”75° , ei muuta liikennettä”, kuljettajatoistaa totutusti ja kääntää veneen halutulle suunnalle. Ete-lässä, nousevan usvan keskellä vilkkuu Porkkalan majakka.Tutkan antenni veneen katolla jatkaa loputonta pyörimistään.

Takaisin tukialukselle saavutaan puolen yön aikaan. Päivänmittausdata viedään tukialuksen hiljenneeseen piirtolaan , senjälkeen nopea peseytyminen ja omaan hyttiin ansaitulle levolle.

Sänky keinuu hetken selän alla ennen kuin uni voittaa.

Vene:koti ja työpaikka

Merenmittausveneen M 120 rakensiWico-boat Oy sandwich-lujitemuovistaTesjoella vuonna 1988 alun perin I-me-renmittausretkikunnan komennusve-neeksi. Sen pituus on 15,5 m ja leveys4,7 m ja siinä on makuutilat 8 hengelle,ilmastointi, pentteri, suihku, täydellinennavigointi- ja turvavarustus.

Veneen moottorina on 285 kW:n te-hoinen meridiesel sekä 12 kVA:n gene-raattori. Käyttötunteja tulee mittauskau-den aikana noin 1 000.

Veneen miehitys on kolme henkilöä,joista vähintään kahdella on merenku-lullinen pätevyyskirja toimia veneenpäällikkönä. Suurien varastotankkienansiosta se pystyy toimimaan itsenäises-ti viikon ilman tukialus Prisman tarjo-amia huoltopalveluita. Kesäisin noin 40yötä yövytään veneessä työalueidenläheisyydessä.

Tulosta syntyyVuonna 1999 M 120:een ja sen sisarveneM 340:een asennettiin monikeilainlait-teistot. Veneiden huippunopeus onnoin 11 solmua ja luotausnopeus noin10 solmua. Työpäivän aikana merellä saa-daan mitattua noin 8 km2, vaihteluvälion suuri ja riippuu veden syvyydestä (1–25 km2).

Merenmittaustoimiston kattavaa kai-

Kirjoittaja on maanmittausteknikko/laivuri ja toimii monikeilainveneM 120:n päällikkönä. Sähköposti:

[email protected].


Jouni Lindberg, 36, kertooolleensa erilaisissa kunnal-lisissa tehtävissä vuodesta1989 – aluksi Vantaan kau-pungilla kartoittajan ja tek-nikon vakansseilla. Valmis-tuttuaan vuonna 1991 hänaloitti geodeetin tehtävätLieksan kaupungissa ja siir-tyi sieltä vuonna 2000 Ke-ravalle.

”Kunnissa hallintorutii-nit ovat samanlaisia muttamuutoin nämä kaksi kau-punkia ovat melkeinpä tois-tensa vastakohtia. Lieksaponnistelee syvällä kehi-tysalueella väestön vähene-misongelmissa ja se on pin-ta-alaltaan Keravaa sata kertaa suurem-pi. Kun Lieksassa lähti Kolille kyläkoko-ukseen, matkaa saattoi kertyä satakuntakilometriä yhteen suuntaan.

Kerava kokee pääkaupunkiseudunkasvupaineet ja ongelmat ovat Lieksallekäänteisiä. Pinta-alaltaan Kerava on yksipienimistä kaupungeistamme”, kertooLindberg.

Geodeetin nimikeei kerro kaikkea

Kaupungingeodeetin nimike on Jouninmielestä jäykkä ja huonosti tehtäviä ku-vaava. Aikoinaan geodeetille kuuluivatkiinteistönmuodostus ja rekisterinpitoasemakaava-alueilla – tontinmittauksetja niitä edeltävät tonttijakojen valmiste-lut sekä kunnallisista kartastoista huo-lehtiminen ja mittaukset. Nykyään nämäovat esimerkiksi Keravalla varsin pieniosa työkenttää. Geodeetti toimii keskus-hallinnossa kaupunkikehitysosastonpäällikkönä ja kaupunginjohtajan toise-na sijaisena. Osaston tehtävänä on hank-kia raakamaata, kaavoittaa sitä ja luovut-taa kaavoitettuja tontteja. Toimintaidea-na on palvelutuotannon lisäksi luodaedellytykset asuntoja elinkeinoraken-tamiselle. Osastoon kuuluvat kaupunki-suunnitteluyksikkö, tonttiyksikkö japaikkatietoyksikkö. ”Voisi kuvitella, ettätonttien tuotantopaineet huonontavatympäristön laatua, mutta ympäristön laa-

dusta ei kuitenkaan tingitä”,painottaa Lindberg.

Keravan keskeiset ongel-mat ovat samat kuin muualla-kin pääkaupunkiseudulla:väestön muuttoliike ja asumis-kustannusten nousu.

Kaksi kaupunkia,kahdet ongelmat

Kerava on mukana pääkau-pungin ongelmien ratkaisus-sa ja samalla se kehittää omin-takeista ja edullista asumista,esimerkiksi matalaa, tiivistärakentamista. Lindberg koros-taa Keravan pyrkimyksiä: eri-tyyppistä tuotantoa, erityyp-pisiä asumismuotoja sekä eri-

tyyppisiä omistusmuotoja tasapuolisesti.Siinä on Keravan asuntopoliittinen idea.

Lieksassa tehtävät koostuivat kaavoituk-sen ohjauksesta, mittaus- ja karttatehtävistä,tonttien muodostamisesta ja maakaupois-ta. Lieksan kaupungilla oli metsää noin6 000 hehtaaria, jotka myös olivat geodee-tin vastuulla. Lieksassa väestö väheni sii-nä määrin, että tehtävät painottuivat käy-tännön rutiineihin ja väestöpaon vaikutus-ten minimointiin. Uusia asuntoalueita eikaavoitettu, vaan vanhoja kaavoja ajanmu-kaistettiin ja osa kaavoista kumottiin.

”Lieksa on kuitenkin yksi Suomen kau-neimmista kaupungeista. Vähäisistä resurs-seista huolimatta asiat hoidettiin tehok-kaasti ja hyvällä yhteistyöllä. Katson, ettävielä myöhemmällä virkauralla palaanLieksaan, jos he vain huolivat. Merkittävinongelma Lieksassa oli teollisten työpaik-kojen määrän kehitys: joidenkin menesty-jien myötä työpaikat olivat ajoittain nou-sussa, mutta vilkkain talouselämä toimiikasvukeskuksissa”, Lindberg luettelee.

Rakentamisenturvaaminen Keravalla

keskeistäKeravalla kaavoituksen tehtävä on turvatarakentamismahdollisuuksia. Pätevät suun-nittelijat pyrkivät kiireisessä tonttituotan-nossa turvaamaan myös ympäristön laa-dun. Lautakuntatyöskentelyssä tulee esit-tää useita vaihtoehtoja jo alustavissa luon-

”Alalle tulin osaksi siitä

syystä, että olin kesätöissä

mittausosastolla Tuusulan

kunnassa. Samalla katsoin,

että alan opinnot ovat hyvä

yhdistelmä tekniikkaa ja

oikeustieteitä”, sanoo naapu-

rikunnasta Tuusulasta

kotoisin oleva Jouni Lindberg.

Haastattelu ja kuvat:Pekka Lehtonen

Kahden kaupunginGEODEETTI

Jouni Lindbergillä on kokemusta kaupungin geodeettina kahdessa hyvin erityyp-pisessä suomalaisessa kaupungissa: Lieksassa, joka kärsii muuttotappioista jaKeravalla, joka pyrkii selviytymään pääkaupunkiseudun muuttoryntäyksestä.

KERAVA– asukkaita 30 600,

väkiluvun kasvu n. 200/v.– pinta-ala

30,9 neliökilometriä– asuntotuotanto

300 asuntoa/v.– radanvarsikaupunki

n. 25 km Helsingistä.

LIEKSA– asukkaita 14 600,

väkiluku vähenee noin400 asukasta/vuosi

– pinta-alan. 4 000 neliökilometriä

– asuntotuotanton. 30 asuntoa vuodessa

– etäisyys 500 kilometriäHelsingistä


o. .u

u


noksissa. Kaavoittajatkuuntelevat kuntalais-ten tarpeita myös luot-tamusmiesten kautta.Kaavoitus kulkee noin2 vuotta rakentamisenedellä. Ihanteellistaolisi, mikäli olisi 4–5vuoden tonttireservit.Keravan kaupungillaon aika laajat maanomistukset ja Lindbergmuistuttaakin, että Sakari Sarsan (kaupun-gingeodeetti 1963–88) tiukan maapolitii-kan tuloksista voidaan vieläkin nauttia.Kaupunki ei ole juurikaan lunastanut maa-ta, jos vain muita vaihtoehtoja löytyy.

Kaupunki pyrkii monipuoliseen asun-totuotantoon: puolet omistusasuntoja ja toi-nen puoli vuokra- tai asumisoikeusasunto-ja. Asuntotyypit jakaantuvat kerros-, rivi-ja omakotiasuntojen kesken. VuosittainKeravalla tuotetaan vuosittain noin 300asuntoa, joista 90 % menee keravalaisille.Vuosittain on luovutettu noin 30 omakoti-tonttia. Moni paikkakunnalle juurtunut ke-hittää asumismuotoaan perheen elämän-kaaren mukaan. Lindberg kertoo kaupun-gissa pohdittavan jonkinlaista kokonais-vastuurakentamisen (KVR) mallia tuotan-non jäntevöittämiseksi. ”Kaupunki käyt-täisi melko tiukkaa isännän ääntä sekä hin-nan että laadun suhteen. Vuokratasoa pi-täisi puristaa vaikkapa 4 mk kerrosneliö-metriltä ja erityyppisiä asuntoja pitäisi tuot-taa”, Lindberg luettelee. Matala tiivis asun-toalue olisi yksi Keravan malli. On myösmahdollista, että asuntopolitiikan purista-minen sosiaaliseen suuntaan vääristäisiasukasrakennetta. Monipuolisuus on vas-taus myös tähän.

Maaomistajat mukaantoteuttamiskustannuksiin

Satunnaisen toimittajan provosoivan väit-teen, että Suomi olisi maapolitiikan rupu-maita, Lindbergväistää:

”En täysin alle-kirjoita väitettä.Maanhankintaan,kaavoitukseen, pal-velurakentamiseen,kunnallistekniikan-rakentamiseen jaasuntorakentami-seen perehdyttyänivoisin todeta ainoa-na heikkoutena suo-malaisessa maapoli-

tiikassa sen, että val-tiovalta ei varmistahyvää maapoliittis-ta toteutusta. Kussa-kin kunnassa riittä-vällä määrätietoi-suudella ja asian-tuntemuksella saa-taisiin kuntalaisiapalvelevia tuloksia

maapolitiikassa. Kiteytettynä se tarkoit-taisi, että rakentamisen mahdollistami-seksi ei tarvitse erityisesti käyttää vero-markkoja, paitsi ehkä palvelurakentami-seen.”

”Minimiaskel maapolitiikan kehittä-misessä olisi maanomistajien osallistu-minen kaavan toteuttamiskustannuksiin,kuten esimerkiksi kunnallistekniikkaan.Tällöin varmistuisi valtakunnallisestikinasioiden kohtuullinen toteutuminen riip-pumatta paikallisesta asiantuntemukses-ta ja asioiden hoidosta.”

”Keravalla on hoidettu maapolitiik-kaa hyvin ja lakien hengessä. Ensisijai-sesti on kaavoitettu vain kaupungin mai-ta, ja jos yksityisiä maita kaavoitetaan,niin kustannuksia ja hyötyjä tasataan”,sanoo Lindberg.

Kunta tarjoaamaanmittarillemonipuolisen

työkentän”Maanmittarit menevät nykyisin yhämonipuolisempiin tehtäviin, vanhat teh-tävälokerot ovat hämärtyneet.” Keravanesimerkkinä Lindberg kertoo, kuinka geo-deetti koulutetaan investointilaskentaan(20 opintoviikkoa) ja mittauspäällikköMarko Kankare edustaa toimensa ohel-la kaupungin sisäisen laskennan asian-tuntemusta. Ilman pätevää henkilökun-taa ei tästä hommasta mitään tulisikaan.

Kuntapuolella uusille työntekijöilleon vahva tilaus,kaavo i tukseentarvitaan lisäävoimia ja mittaus-toimi on erittäinteknistynyt. Li-säksi valmiuttamonialaisiin teh-täviin tulisi maan-mittausalalla li-sätä.

Reino Antetyöskentelee

Turun kaupunginmittaustöissä

Reino, 21 v. valmistui kartoittajak-si v. 2000 Turun ammatti-instituu-tissa. Laitilasta kotoisin oleva Renekertoo maanmittausalan vaikutta-neen mielenkiintoiselta vaikka tie-dot perustuivatkin vain opinto-oh-jaajalta saatuihin tietoihin. Koulu-tus kesti kolme vuotta. Siihen kuu-lui myös muutaman kuukaudentyössäoppimisjakso, joka jälkikäteentuntuu antoisimmalta ajalta: siitä saituntumaa oikeisiin töihin.

Armeijan jälkeen Reino pääsi Var-sinais-Suomen maanmittaustoimis-toon kesätöihin ja sieltä kohta Turunkaupungin kiinteistölaitokseen.”Olen ollut kaupungin leivissä hel-mikuusta ja pian työsuhde vakinais-tettiin. Työt ovat erittäin vaihtele-via, mikä tekee hommasta erityisenmielenkiintoisen. Tehtäviini kuulu-vat mm. tonttien ja rakennusten mer-kitseminen maastoon, sijaintikatsel-mukset rakennustyön edetessä, kau-kolämpö- ja kaapelikartoitukset jatietysti yleiset maastomittauksetkin.Karttahan elää koko ajan: tulee uusiakartoitettavia kohteita tai sitten joi-takin poistetaan kaupungin kanta-kartalta. Työssä liikutaan paljonluonnossa ja tavataan mittaustöistäuteliaita ihmisiä. Varsinkin näinkesällä luonto ja kauneimman suku-puolen edustajat ovat parhaimmil-laan…”, kertoo Reino Ante.

Kuntapuolella uusille työntekijöille

on vahva tilaus, kaavoitukseen

tarvitaan lisää voimia ja mittaus-

toimi on erittäin teknistynyt.

”Keravalla kaavoituksen

tehtävä on turvata raken-

tamismahdollisuuksia.

Lieksassa väestö väheni

siinä määrin, että tehtävät

painottuivat väestöpaon

vaikutusten minimointiin.”


”Vanhan Nikkilän sairaalan alueella vanhoihin rakennuksiin saneerataan muiden

tilojen ohella myös asuntoja noin 500 asukkaalle ja niillä onkin vanhassa jugend-

miljöössä kova kysyntä.”

jellessani Sipooseen muiste-len 80-luvulta Oulun maan-mittaustoimiston kaavoitus-

niiden huomattavaa muutosta; höystee-nä rakentamisohjeita tai muita selvityk-siä, 12 kaavakilpailua, jatkokoulutustaja ympäristöministeriön kehittämishank-keita, opetustoimintaakin. Eipä tätä kaik-kea parissa vuosikymmenessä ehtisi te-kemään.

Kaavoitustöitä kunnassa,valtiolla ja

konsulttitoimistoissaEnnen Oulua Pekka oli työskennel-lyt Kalajoella kaavoitusinsinöörinä.Sieltä alkoi helsinkiläisen Kallionkasvatin ura maaseudun suunnitteli-jana. Maanmittauslaitoksella oli erit-täin keskeinen rooli maaseutukaavoi-tuksessa kuntarikkaassa Oulun lää-nissä. Kalajoella ja Oulussa kuluiyhteensä kuusi vuotta. ”Arvasin, että

kaavoitustehtävät maanmittauslaitokses-ta loppuvat ja siksi päätin lähteä. Tehtä-vät Turussa AIR-IX:n kaavoituksen käyn-nistäjänä olivat hyppy tuntemattomaan.Yritys oli vasta aloittamassa kaavoitus-ta. Itse piti hankkia työt, henkilökunta jakäynnistää toiminta”, Pekka muistelee.

Haastattelu ja kuvat:Pekka Lehtonen

Sipoo vastaa pääkaupunkiseudunkasvupaineisiin

yksikön vielä teekkarinoloista, pe-danttia suunnittelijaa ja kaavoituk-sesta kiinnostunutta uuden etsijää.Hän oli Pekka Normo.

Silmäilin ansioluetteloa, joka ker-too, että noin vuoden Sipoossa kaa-voituspäällikkönä työskennellyt Pek-ka täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Tun-tuu, että olemukseen suhteutettunapaperissa on varmaan virhe. SilmäilenPekan tekemiä töitä. Luettelo on niinpitkä, että täytynee syntymävuosikin us-koa oikeaksi. Lista sisältää 29 yleiskaa-vaa tai osayleiskaavaa – koko kunnanalueesta, rannoista tai taajamista, 54 ra-kennuskaavaa tai asemakaavaa taikka

Kaavoituksessa on mahdolli-

suus kehittää ihmisten elinym-

päristöä, siis suojella sekä

ihmistä että luontoa. Se on kova

haaste”, sanoo Pekka Normo.

Tulevaisuudessa tarvitaan run-

saasti uusia kaavoittajia.

A


AIR-IX:n aikaan sattui myös se kuu-luisa lama, joka puri konsulttisektoriasyvältä. ”Konsulttitoiminnan sopeutta-minen laman kysyntäolosuhteisiin onollut raskaimpia työtehtäviäni”.

Laman jo häivyttyä Noposen Jukkahoukutteli Pekan Maa ja Veden hom-miin Helsinkiin. ”Se oli kuin uusi kevätlamavuosien jälkeen. Saatiin taas rahaakehittämiseen ja tilauksiakin tuli muka-vasti. Kaavoitus- ja rakentamislainsää-däntö oli muuttumassa ja ympäristömi-nisteriö käynnisteli useita mielenkiin-toisia kehittämishankkeita. Oli vireillämm. asukkaiden osallistumiseen liitty-vä kokeiluhanke – muuten Sipoon Sö-derkullassa – yleiskaavamerkintöjen ke-hittäminen ja yleiskaava-asiakirjojen ha-vainnollisuuden parantaminen”, Pekkakertoo.

Konsulttiurasta ei Pekalle kuitenkaantullut eläkevirkaa. ”Kuka on nähnyt yliviisikymppistä konsulttia”, Pekka ker-too kysellyn kahvipöydässä jo Oulun ai-koina. Niinpä Pekkakin hakeutui taaskunnan palvelukseen, tällä kertaa Nur-mijärvelle kaavoitusinsinööriksi. Olihyvä mennä kuntaan, kun oli jo niinmonia kaavoja ja suunnitelmia itse teh-nyt. Nurmijärveltä hän sitten tuli vali-tuksi Sipoon kaavoituspäälliköksi.

Vaativimmiksi tai kiinnostavimmiksikaavoitushankkeikseen Pekka nimeääKalajoen Plassin asemakaavan, jossa suo-jeltiin 120 rakennusta jakaavasta tehtiin vain viiti-sen muistutusta, VaalanSaharannan, joka oli pien-taloalue parhaalla paikallaOulujärven rantaan sekäSöderkullan osayleiskaa-van, jossa kehitettiin osal-listuvaa suunnittelua.

Kaavoituspäällikköei ehdi kaavaa

piirtämään”Minulla on semmoinenluonne, että kun olen hom-man oppinut, alkaa uudenetsiminen. Se pätee sekätekemiseen että työpaik-kaan. Nyt minusta tuntui,että olen jo tarpeeksi kaa-vaa piirtänyt. Kun niitä onriittävästi junaillut, tietäämiten hanke pitää hoitaa.Kysymys ei ole pelkästäänratkaisun löytämisestä,vaan myös siitä, kuinkakaava vastaa ympäristönodotuksia ja kuinka se saa-daan läpi ristikkäisten ta-

voitteiden keskellä.” Kaavoituspäällikönaika kuluu muuhun kuin konkreettiseensuunnitteluun: sidosryhmä- ja konsult-titapaamisiin, esittelyihin, kokouksiinvaltuustossa, kunnanhallituksessa ja lau-takunnissa näiden valmisteluun sekäkokouksiin pääkaupunkiseudun yhteis-toimintaelimissä. Kontaktien määrääPekka pitääkin yhtenä virkansa monistapositiivisista puolista.

”Homma on kiireinen: kun tulin kun-taan marraskuussa, lyötiin käteen alma-nakka, jossa kaksi seuraavaa kuukauttaoli jo valmiiksi täytetty.”

Sipoossa monia suuriakaavahankkeita

Sipoon kokoisessa kunnassa tapahtuutodella paljon. Sinne kanavoituu osa pää-kaupunkiseudun kasvupainetta. Kaava-alueilla on olluttonttipula ja pari-sen sataa asuinra-kennusta kohoaavuosittain poik-keusluvin kaava-alueiden ulkopuo-lelle, mitä Normopitää haasteenakunnan kehittä-miselle. Tilanneon paranemassa:äskettäin valmistui kaksi asuntoalueidenasemakaavaa yhteensä noin 1 600 asuk-

kaalle. ”Vanhan Nikkilän sairaalan alu-eella vanhoihin rakennuksiin saneera-taan muiden tilojen ohella myös asunto-ja noin 500 asukkaalle ja niillä onkinvanhassa jugend-miljöössä kova kysyn-tä”, kertoo Pekka.

Työpaikka- ja palvelurakentaminenon myös vilkasta. Itäsalmen kauppakes-kus on megahanke ja Söderkullan ja Por-voon moottoritien väliin syntyy laaja pal-velukeskittymä.

”Näin kunta vastaa osaltaan rakenta-misen kasvupaineisiin.” Vastikään onmyös valmistunut kaavoitusohjelma vuo-sille 2003–2007, jossa esitetään kaavoi-tuksen ja rakentamisen jatkoa ja kehitty-mistä

Sipoossa konsultit ovat tehneet kaa-vat mutta nyt on lisätty omaa väkeä: tällähetkellä on kaavoituspäällikön lisäksi 2

maanmittausinsi-nööriä ja 2 arkki-tehtiä. Kaavat on-kin tarkoitus teh-dä jatkossa pää-osin omana työnä.”Lisäresurssit kaa-voitukseen osoit-tavat, että kunnanpäättäjät arvotta-vat suunnittelunkorkealle.”

Erilaisia selvityksiä ostetaan edelleen-kin ulkopuolelta. Tällaisia ovat mm.

Nykykehitys johtaa resurs-

sien suhteen kriisiin. Työt

odottavat ottajaansa ja yh-

dyskuntasuunnittelussa

avautuu lähivuosina todel-

la paljon mielenkiintoisia

työpaikkoja.

Ku

va:

Oll

i S

irkiä

Luonnon monimuotoisuus on osa kaavoitusta.

Kat

so a

nag

lyfila

seill

a, o

hje

s.

40


luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristösel-vitykset sekä ympäristövaikutusten arviointi.

Esimerkiksi Itäsalmeen vireillä olevansuuren noin 70 000 kerrosneliömetrin kaup-pakeskuksen ympäristöselvityksiä on kerty-nyt täysi mappi. On selvitetty liikenteen vai-kutuksia, arvioitu maisemaa, tutkittu uhan-alaisia eliöitä ja tehty asukaskyselyitä.

Selvityksistä ilmenee mm., että alue olisisopivaa aluetta kirjoverkkoperhoselle (Hy-podryas maturna) ja isokultasiivelle (Lycae-ne dispar). Lisäksi alueelta löytyi harvinai-nen koppakuoriainen. Itse perhosia ei tosintutkimuksessa alueelta tavattu mutta ympä-ristöviranomaisten vaatimuksesta kauppa-keskuksen viereen säilytetään kaavamäärä-yksellä kosteikko, johon kyseiset erikoisuu-det voisivat sitten halutessaan saapua. Sa-tunnaiselle toimittajalle tuli selvitystä luki-essa hiukan hämmentynyt olo.

Kaavoituksen luonne onmuuttunut

”Kaavoituksen luonne on muuttunut. Ai-kaisemmin suunnittelija piirsi kammiossaanja tulos vietiin hyväksyttäväksi. Nyt kaavoi-tushanke sisältää runsaasti vuorovaikutustaennen ja kaavoituksen aikana. Mukana onmyös monta ammattikuntaa. Selvitykset vie-vät rahaa ja resursseja”, sanoo Pekka Nor-mo.

”Uudet tekniset välineet antavat mahdol-lisuuden monipuoliseen tutkimiseen, ha-vainnollistamiseen ja vähentävät myös ru-tiinityötä. Muistan, kuinka aikanaan uhka-sin lyödä skissirullalla päähän sitä, joka kan-taa tietokoneen pöydälleni. Tietokone ontullut ja kopauttamatta on jäänyt.” Sipoo-seenkin ajetaan sisään uutta atk-suunnitte-lujärjestelmää kaavoituksen tueksi. Kaavoi-tus on prosessin ohjaamista. Kukin kunnankaavoittaja on projektipäällikkö, joka vastaaomista hankkeistaan.

Mitä tehdäkaavoittajapulalle?

”Nykykehitys johtaa kriisiin. 60–70 % siir-tyy eläkkeelle kymmenen vuoden kuluessaja uusia on voitu toistaiseksi rekrytoida aikavähän. Työt odottavat ottajaansa ja yhdys-kuntasuunnittelussa avautuu lähivuosina to-della paljon mielenkiintoisia työpaikkoja.”

”Kaavoitus sopii ihmisille, jotka halua-vat hoitaa yhteisiä asioita ja parantaa maail-maa. Tämä halu kanavoituu tässä tapauk-sessa ympäristön kehittämiseen eikä suora-naiseen puoluepolitiikkaan. On ollut upeaakatsella kaavoittamiaan alueita, joissa nytkaavassa piirretyt viivat olleet tulleet osaksiasukkaiden elinympäristöä. Kaavoituksessaon mahdollisuus kehittää ihmisten elinym-päristöä, siis suojella sekä ihmistä että luon-toa. Se on kova haaste”, sanoo Pekka.

o. .u

u


Minusta piti ensin tulla puuseppä tai ark-kitehti, sanoo Camilla Stenberg, jokatyöskentelee kaavoitusinsinöörinä Si-poossa.

”Olen pitkään ollut kiinnostunut ta-loista, asuinalueista, puutarhoista, sisus-tuksista, puistoista, kukista jne. Olen ainahalunnut järjestää asioita kauniisti, kat-taa ruokapöydän kauniisti ja sisustaaomaa huonetta. Olen myös pitänyt piirtä-misestä. Olen etsinyt harmoniaa joka ti-lanteessa ja olen halunnut luoda jotaintunnelmallista ja kaunista. Olen myösluonteeltani hyvin huolellinen ja sitkeä,voin esim. puuhailla yhden piirustuksenkanssa monta päivää.

Lukion loppuvaiheessa iski kuitenkinuskonpuute ja ajattelin, etten ole tarpeek-si luova pärjätäkseni arkkitehdin amma-tissa. Puhuin opinto-ohjaajaamme kans-sa ja hän ehdotti minulle rakennusalanopintoja Teknillisessä korkeakoulussa,koska minulla oli hyvä arvosana mate-matiikassa. Hän ei maininnut sanakaanmaanmittauksesta tai maankäytön suun-nittelusta.

Niin minä nuorena naisena meni Ota-niemeen opiskelemaan. En päässyt sisäänrakennusosastolle, mutta Teknillinen kor-keakoulu on hyvä koulu siinä suhteessa,että on mahdollista käydä myös muillakuin oman osastonsa kursseilla. Tutus-tuin muihin opiskelijoihin ja koko kor-keakoulun opinto-oppaaseen. Löysin mie-lenkiintoisia aiheita maanmittausosastol-ta. Siellä oli mahdollista opiskella sekämaankäytönsuunnittelua, juridiikkaa ettäkiinteistötekniikkaa.

Olen opiskeluaikana suunnitellut ran-ta-alueita, asuinkortteleita sekä kokonai-sia kuntia. Sen lisäksi olen ratkaissutoikeustapauksia ja suorittanut lohkomis-toimituksia. Tällä tavalla minulle on jää-nyt erittäin hyvä kokonaiskuva Suomenkiinteistöjärjestelmästä, lainsäädännöstäja kaavoitushierarkiasta. Ymmärrän laki-tekstiä ja pystyn ottamaan huomioon lain-säädännöt ja maanomistusolosuhteet kaa-voituksessa. Nykyinen maankäyttö- jarakennuslaki ohjaa jopa hyvin tarkasti,miten kaavoja viedään eteenpäin, mitkäasiat on otettava huomioon eri kaavoitus-vaiheissa ja miten turvataan avoin suun-nitteluprosessi.

Aloitin työurani kunnan palvelukses-sa Tammisaaren kaupungissa syksyllä1996. Sain tehtäväksi laatia Tammisaa-ren eteläisen saariston rantaosayleiskaa-van, koska tiesin, mitä kantatilatarkas-telu oli! Silloinen kaupunkiarkkitehti eitiennyt asiasta yhtään mitään. Ensimmäi-senä työprojektina tämä ei ollut ollen-kaan helppo, vaan hyvin vaativa – muttaerittäin kiinnostava. Työ edellytti hyvääyhteistyötä sekä maanomistajien että päät-täjien kanssa sekä suunnittelutaitoa. Ran-taosayleiskaava hyväksyttiin kaupungin-valtuustossa joulukuussa 1999.

Työ oli hyvin haastava ja antoisa, jakun Sipoon kunnan silloinen kaavoitus-päällikkö Irma Karjalainen soitti minulleja ilmoitti että uusi kaavoittajatoimiperustetaan Sipoossa, niin olin valmisottamaan vastaan uuden haasteen. Koskaolen alun perin kotoisin Sipoosta, niin seJATKUU SIVULLA 50

Kaavoittajan ammatti onvaativa mutta antoisa


Vastaavasta projektista ei ollut aikaisem-paa kokemusta esimerkiksi digitaalisenilmakolmioinnin kannalta. Myös loppu-tuote oli täysin uudenlainen, joten useim-mat karttojen sisällön määrittelyt muo-toutuivat lopullisesti vasta karttojen val-mistuksen aikana tai vähän ennen sitä.25 vuoden takaiset rajakarttalehdet oli-vat 1:50 000 -mittakaavassa. Nyt jokira-jaosuuden lehdet tehtiin 1:20 000 -mit-takaavaan ja lisäksi periaatteena oli kart-talehtien lukumäärän minimoiminen.

Näin ollen lehtijako jouduttiin suun-nittelemaan uudestaan karttalehtien peit-täessä toisiaan vaihtelevassa määrin taiei ollenkaan. Rajankäyntivaltuuskuntamääritti jokirajan sijainnin ilmakuvatul-kinnalla ortokuvilta nykyisen syvimmänväylän kohdalle. Epävarmoissa paikois-sa se tarkastettiin maastossa. Maaraja si-nänsä pysyi paikallaan, kartat vain teh-tiin uudenlaisiksi.

Rajankäyntivaltuuskunnassa olivatNorjan puolelta Knut Ole Flåthen, JohnHugh Roberts Naustdal ja Trond OlavVassdal sekä Suomen puolelta JarmoRatia, Matti Sandqvist, Risto Nuuros jaPekka Tätilä.

Kuva 1. Kuvassa karttalehtien indeksi ja sen alapuolelle siirrettynä vastaavat

ilmakuvat, yhteensä 411 kuvaa.

Kuva 2. Halti kaksiosaisena anaglyfi-

kuvana ja vastaava alue ilmakuva-

kartasta, jossa vasemmassa reunas-

sa näkyy kartta-alueen reuna.

Huippujen välistä kulkeva viiva on

poroaita. Pyykki 303B on Suomen

korkein piste, n. 1 324 m. Lunta

löytyy vielä heinäkuun lopullakin.

Suomi–Norja-rajankäynnin kartasto

Suomen ja Norjan välisenvuoden 2000 rajankäynninkartasto valmistettiinMaanmittauslaitoksenIlmakuvakeskuksessa.Vanha topografikartoistakoottu rajakartasto kor-vattiin ortokuvapohjaisillailmakuvakartoilla. Tällai-nen virallinen valtioidenvälinen rajakartasto kaik-kine asiakirjoineen tehtiinnyt ensimmäisen kerrankokonaan digitaaliseenmuotoon yhteistyössäNorjan Maanmittauslaitok-sen kanssa.

Olli Sirkiä


Kartoituksen perustanatukipisteet ja ilmakuvat

Karttojen koordinaattijärjestelmäksioli päätetty modernisti EUREF89(UTM35-kaista). Ilmakolmioinninmaastotukipisteet rajan kummaltakinpuolen junaili kyseiseen järjestelmäänrajankäyntivaltuuskunta.

Ilmakuvaus oli alun perin norja-laisten tehtävänä, mutta se lykkääntyisääolojen vuoksi, ja loppujen lopuksihyvän sään aikaan ”lähistöllä” ope-roinut MML:n kuvauskone hälytettiintoimeen. Lyhyestä varoitusajasta joh-tuen GPS-navigointi ja tukiasemajär-jestelyjä ei ehditty valmistella. Kuvan-ottopaikkojen gps-koordinaatit saatiinkuitenkin rekisteröityä kolmioinnintueksi (Navdata-Ashtech-laitteistot jalaskentaohjelmat). Kuvaus tehtiin pe-rinteisellä suunnistuksella ja tähtäyk-sellä ja se onnistui hyvin. Vain pienialue jouduttiin pilvien takia paikkaa-maan muutamaa vuotta vanhemmillanorjalaisilla kuvilla

Karttalehtijaon suunnitteluKarttalehtien paikat pitkin rajaa suun-niteltiin limikuvakartalla kartasto-koordinaattijärjestelmän 3-kaistassa,EUREF-karttojahan ei vielä ollut. Ot-tamalla huomioon pieni mittakaava-ero kkj:n ja EUREF89-järjestelmän vä-lillä karttalehdet saatiin jokirajalla ta-san 10×10 km:n ja maarajoilla tasan25×25 km:n kokoisiksi. Kuvassa 1 onesitetty ilmakuvablokki ja lopullinenkarttalehtijako.

Ilmakolmiointi jaortokuvien teko

Kolmiointi tehtiin automaattisella me-netelmällä (interaktiivinen tukipistei-

Kuva 3. Kolmen valtakunnan

pyykki kaukaa ja läheltä

katsottuna.

Kuva 4. Nuorgam–Pulmanki-aluetta

pilvien kera. Jokirajalla ylinnä Suomen ja

EU:n pohjoisin piste.

den mittaus). Tuloksena saatiin kaik-kien ilmakuvien orientointitekijät javoitiin laskea automaattisesti uusi kor-keusmalli (interaktiivinen editointi),koska maasto on enimmäkseen avoin-ta. Seuraavaksi laskettiin ortokuvatpäätettyyn lehtijakoon siten, että pik-selikoko maastossa on jokirajan leh-dillä 60 cm ja maarajoilla yksi metri.Nämä työvaiheet tehtiin LH-System-sin Socet Set- ja Orima/CAP-A-ohjel-mistoilla.

Karttalehtienvalmistus

Varsinaiset karttalehdet tehtiin InphoTechnologyn tukemalla ER Mapper-ohjelmistolla. Ne koostuvat orto-kuvapohjasta ja enimmillään kymme-nen eri vektoritason tiedoista.

Ortokuvasta piti rajata käytettäväk-si alue, joka ulottuu vähintään 1,5 kmrajan kummallekin puolen. Loppujenlopuksi valittu alue oli monin paikoinselvästi leveämpi. Kuva pakattiin ERMapperin ecw-formaattiin pakkaus-suhteella, joka säilytti kuvan laadunkäytännöllisesti katsoen alkuperäise-nä.

Korkeuskäyrät laskettiin korkeus-mallista (ja editoitiin) maaston kor-keuseroista riippuen 20 tai 30 metrinväleille.

Suurimmaksi osaksi saamenkieli-nen ajanmukaistettu nimistö erikois-merkkeineen koottiin MML:n nimis-törekisteristä ja Norjasta. Loppuvai-heessa saamen kielen asiantuntijatoikolukivat vielä nimet karttojen oiko-vedoksilta.

Jokiraja saatiin siis varsinaisestarajankäynnistä. Maarajat piirrettiinkartoille uuteen järjestelmään mitat-

KA

IKK

I A

RT

IKK

ELIN

VÄ

RIK

UV

AT

OV

AT

AN

AG

LY

FIL

AS

EIL

LA

KA

TS

OT

TA

VIA

3D

-KU

VIA

, JO

IDE

N T

AR

KO

ITU

S O

N H

AV

AIN

NO

LLIS

TA

A,

MIL

LA

ISIS

SA

MA

AS

TO

ISS

A R

AJA

A K

ÄY

TII

N.

AR

TIK

KE

LI

ES

ITT

ELE

E E

NE

MM

ÄN

KU

VIN

KU

IN S

AN

OIN

PR

OJE

KT

IN Y

HT

EY

DE

SS

Ä S

YN

TY

NY

TT

Ä A

INE

IST

OA

. K

AT

SE

LU

OH

JEE

T O

VA

T S

IVU

LLA

40

.

© K

uva

t: M

aanm

itta

usl

aito

s lu

pa

49/1

444/0

2


Kirjoittaja on diplomi-insinööriMaanmittauslaitoksen Ilmakuvakes-

kuksessa alueenaan digitaalinenkuvatuotantoprosessi ja

tilausprojektit.Sähköposti: [email protected].

Kuva6. Jokirajan

maisemaa Karigasniemen

eteläpuolelta.

Kuvat 5a ja 5b. Utsjoki kartalla ja korkeusmallin avulla

tehty perspektiivikuva Norjaan päin katsottuna. Korkeus-

eroja on korostettu.

tujen pyykkien koordinaattien perusteella. Rajan päis-sä mukaan tuli vähän Ruotsin ja Venäjän rajaa.

Valtioiden välinen poroaita kartoitettiin helikopteri-gps-mittauksella, jota parissa aukkopaikassa täyden-nettiin kuvatulkinnalla. Joillekin lehdille merkittiinhistorialliset kuninkaankivet kuninkaan laatan kuvi-neen. Muita vektoritasoja ovat indeksikartta, kehys,koordinaatistotiedot ja otsikkotekstit.

LopputuotteetKartastosta tehtiin kummallekin maalle filmituloste-sarja ja muutamia sarjoja valokuvauspaperikopioita,joista osa sidottiin kirjoiksi. Rajankäynnin dokumentiton työstetty myös CD-levylle. Se sisältää pdf-formaa-tissa karttojen katseluversiot ja kaikki tekstiasiakirjat.Lisäksi alkuperäiset täyden resoluution rasteroidut kart-talehdet ovat ecw-formaatissa neljällä CD-levyllä, jois-sa on mukana Erviewer-katseluohjelma, jolla voi mm.zoomata rajattomasti ja mitata koordinaatteja (siis EU-REF89) ja etäisyyksiä.

Kuva 7. Pöyrisjärven eroosion koettelemaa

harjuja suppa-aluetta.


Suomen ja Norjan välisen valtakunnanra-jan rajankäynti suoritetaan 25 vuoden vä-lein. Edellisen kerran raja käytiin vuonna1975. Säännöllisistä rajankäynneistä on so-vittu vuonna 1847 Venäjän ja Ruotsin väli-sessä julistuksessa.

Rajankäynti aloitettiin 1998 ja Suomen jaNorjan rajankäyntivaltuuskunnat allekirjoit-tivat loppuasiakirjat Oslossa 18.12.2001. Ra-jankäynnin asiakirjojen mukaan Suomen jaNorjan välisen valtakunnanrajan pituus on

Kuva 9. Rotkomaisemaa itäisellä maarajalla.

Kuva 10. Tenon ylittävä rajasilta Utsjoella. Kuvasta näkyy, että vesi on mata-

laa melko pitkälle rantaviivasta.

Kuva 11. Rajalinja ja rinteen suuntainen poroaita jyrkässä rinteessä Kilpisjärven lähellä.

Kuva 8. Länsirajalla

oleva mäki, joka ei

ole tulivuori.

736 km. Maaraja on nyt merkitty yhteensä209 valtakunnanpyykillä ja niiden välinenkeskimääräinen etäisyys on 2,1 km. EU:npohjoisin piste sijaitsee tällä rajalla Tenossalähellä rajapyykkiä 343.

Maarajoilla raja kulkee suorina viivoinavaltakunnanpyykkien välillä. Rajankäynnis-sä raja-aukko raivattiin puustosta 5 metrinleveydeltä. Rajapyykit kunnostettiin ja maa-lattiin yläosaltaan keltaisiksi näkyvyyden pa-rantamiseksi. Tenon vesistössä määritettiin

syväväylän kulku ja siten valta-kunnanrajan paikka. Kaikkienrajapyykkien koordinaatit mää-ritettiin yleiseurooppalaisessakoordinaattijärjestelmässä jakoko raja-alueesta laadittiin il-makuvakartta.

Rajankäynnissä määritettyraja on voimassa seuraavaansäännönmukaiseen rajankäyntiinsaakka, eikä se siten automaatti-sesti seuraa syväväylän mahdol-lisia muutoksia. Seuraava rajan-

Pekka Tätilä

Vuoden 2000 Suomen ja Norjan välisenvaltakunnanrajan rajankäynti

• Anaglyfikuvassa stereoparin

kuvat on projisoitu päällekkäin

punaisena ja sinivihreänä osa-

kuvana. Anaglyfilasit (punai-

nen vas. silmälle) sulauttavat

nämä osakuvat yhdeksi kolmi-

ulotteiseksi kuvaksi.

• Katso kuvia eri etäisyyksiltä

riittävässä valaistuksessa, kir-

kas luonnonvalo on paras. Var-

sinkin suuret korkeuserot on

helpompi hahmottaa kauempaa

katsottuna. Kannattaa myös

katsoa eri suunnista (eri kalte-

vuuskulmilla), jotta valon hei-

jastuminen paperista ei häirit-

se. Tietynlaiset kohteet voivat

myös näyttää mielenkiintoisilta

vähän eri kulmista katsottuna.

• Anna silmien rauhassa fo-

kusoitua eri etäisyyksillä/kor-

keudella oleviin kohteisiin. Ih-

missilmä ei luonnossakaan voi

fokusoitua kovin laajalle sy-

vyysalueelle kerrallaan.

• Laseja voi painaa päistä lä-

hemmäs kasvoja ympäristön va-

lon häikäisyn vähentämiseksi.

käynti tapahtuu sopimuksen mu-kaisesti vuonna 2025.

KÄYTTÖOHJE


Katasterit kiinnostuksenkohteena

Euroopassa on tällä hetkellä moniaaktiviteetteja eurooppalaisen katas-terikäsitteen selkiyttämiseksi ja muo-toilemiseksi. EU:n piirissä ensim-mäinen katasteria käsittelevä kong-ressi pidettiin tämän vuoden touko-kuussa Granadassa. Katasteri- jamaanomistusjärjestelmien yhteneviäpiirteitä ja yhdenmukaisuuden tasoaon hahmoteltu esim. meneillään ole-vassa EULIS-projektissa (www.eulis.org) näkökulmana yli valtiora-jojen tapahtuva maanvaihdanta sekäkiinnitys- ja vakuusjärjestelmät täl-laisessa käyttöyhteydessä. EULIS-projektissa kehitetään verkkopalve-luna internetissä tapahtuvaa kiinteis-tötietojen välitystä EU:n alueella.Maanmittauslaitos on mukana EU-LIS-projektissa.

Euroopan ulkopuolella katasteritovat jo vuosien ajan koonneet akti-viteettia mm. kehitysmaiden ongel-mien ratkaisemisessa ja entisten so-sialististen eli ns. transitiomaidenkohdalla keskeisenä edellytyksenäsiirtymiseksi yhteisomistukseen pe-rustuvasta taloudesta yksityisomis-tukseen perustuvaan vaihdanta-talouteen.

Eurooppalainen katasteri?Parcel based cadastre, Euroo-passa yleisimmin vallalla ole-va katasterimalli, perustuupalstoihin, jotka ovat rajoil-taan tai muuten sijainniltaanmääriteltyjä omistus- ja hal-lintayksiköitä. Palsta-käsit-teellä ei tässä yhteydessä siistarkoiteta alueiltaan erilläänolevia maapalstoja, jotka kuu-luvat samaan kiinteistöön tai tilayksik-köön.

Toteutusmalleja eurooppalaiselle ka-tasterille löytyykin sitten useita:– mosaiikkikatasteri (brittiläinen malli,

myös Yhdysvallat ja Kanada)– indeksikarttakatasteri (Ruotsi, Suomi

asemakaavoitusalueen ulkopuolella)– sijaintitarkka katasteri (Hollanti, Suo-

mi asemakaavoitusalueilla).Mosaiikkikatasterissa sijaintipaikan

mukaisen hakemiston avulla paikanne-taan yksittäisen kaupan kohde saanto-asiakirjan mukaan laadittuna karttaottee-na, eli kyse on periaatteessa omistus-asiakirjojen hakemistosta. Karttaotteetsaattavat olla hyvinkin viitteellisiä. Seei välttämättä kerro topologiaa, eli ajan-tasaista tilannetta naapuruston omistus-

ja kiinteistöjaotustilanteesta samalla kart-taotteella, eikä ole sijaintitarkka. Mosa-iikkikatasterille on ominaista myös se,että kauppoja ei ole pakko rekisteröidä,joten maantieteellinen kattavuus on vainosittainen. ”Mosaiikki” katasterimaail-massa on yleensä pyrkimys indeksikart-ta- tai sijaintitarkkaan katasteriin.

Indeksikartta puolestaan sisältää ajan-

tasaisen ja kattavan omistus- ja/taikiinteistöjaotuksen, siis myös naa-puruston tilanteen eli topologian,mutta alueiden geometrinen muotoja sijainti ovat tarkkuudeltaan liki-määräisiä. Siten esimerkiksi pinta-alatietoja ei voida luotettavasti mi-tata indeksikartalta.

Sijaintitarkka katasteri on sittenmaantieteellisesti kattava sekä peri-aatteessa topologisesti, geometrises-ti ja sijaintitiedoiltaan luotettava,tarkkuusluokituksen tai mittaustark-kuuden rajoissa. Yleensä sijaintitark-kuuden tarve kasvaa maan tullessaniukkuusresurssiksi.

Kiinteistötietojen lisäksi useisiineurooppalaisiin katastereihin sisäl-tyy tietosisällöltään vaihtelevassalaajuudessa rakennustietoja ja maan-käytön päätöstietoja, kuten kaavoi-tus- ja luonnonsuojelutietoja, sekämuita ympäristöön liittyviä tietoja.

Sijaintiin perustuvakäyttötarve

Ympäristö- ja maankäyttötietojensekä maankäytön päätöstietojen käyt-täjät tarvitsevat useimmin nämä tie-dot maanomistus- ja hallintayksiköi-hin ja/tai käyttöyksiköihin kohdis-tettuina. Tässä mielessä omistus-ja hallintarajojen sijainnin kuvaavakatasteri toimii maantieteellisen

sijainnin viitejärjestelmänäeli referenssijärjestelmänäyleensäkin paikkatietojenyhteiskäytössä. Tämän käyt-tötarpeen ja -yhteyden totea-minen on myös synnyttänytkäsitteen katasteripohjainenpaikkatietoinfrastruktuuri,joka on valtaamassa alaa Eu-roopassa ja muussakin maa-

ilmassa.Lisäksi kansainvälisesti keskustelun

kohteena oleva korkeustasoulottuvuuden(3D) sisällyttäminen katasteriin tulee li-säämään painetta omistus- ja hallinta-palstojen sijaintipohjaiseen esittämiseenkatasterissa. Käytännössä tämä tulee esil-le niinkin arkipäiväisessä asiassa kuinkenen maan kohdalla kaapelit kulkevat,puhumattakaan laajemmista maanalaisis-ta rakennelmista. Myös sijaintitarkkuu-den tarve korostuu, varsinkin taajama-alueilla.

Tietojen sijaintiin perustuva käyttö-tarve korostuu edelleen siirryttäessä in-formaatioyhteiskunnasta palveluyhteis-kuntaan, jossa tietojen on oltava kaik-kien saatavilla helposti hahmotettavassaja ymmärrettävässä muodossa. Informaa-

Kiinteistöjärjestelmässä on globaalisti luon-

teenomaista, että se sovittaa uusia elementte-

jä historialliseen omistus- ja kulttuuritaustaan.

Esa Tiainen

Eurooppalainenkatasteri

Tarvitaanko EU-Suomessaeurooppalaista katasteria.Miten sellainen olisi saatavis-sa aikaan olemassa olevistalähtökohdista. Liittyisikö sii-hen hyötyjä?

Kuva

: Ante

ro A

alto

nen


tioyhteiskunnassahan on käytännössäusein rajauduttu vain asiantuntijoilleymmärrettäviin esitystapoihin.

Suomalainen järjestelmälakiuudistusten jälkeen

Suomessakin on kyllä palstapohjainenjärjestelmä. Suomen rekisterijärjestel-mässä kaikkia omistus- ja hallinta-aluei-den rajoja ei kuitenkaan ole pääosin mää-ritelty katasterissa, vaan esimerkiksimyydyt määräalat on yleensä yksilöityja niiden sijainti paikannettu ainoastaankiinteistökohtaisilla yksikkötunnisteillaeli geograafisin tunnuksin, ja sijaintipis-teen avulla. Tunnusjärjestelmä on mää-ritelty julkisen hallinnon suosituksin(JHS 138: määräalatunnus, JHS 142:vuokra-aluetunnus ja laitostunnus).

Suomalaisessa kiinteistöjärjestelmäs-sä määräala on noin viiden vuoden ta-kaisten maakaaren ja kiinteistönmuodos-tuslain uudistamisten jälkeen saanut oi-keudellisesti pitkälle aikaisemmin kiin-teistölle kuuluneen roolin (ks. kaaviosivulla 43). Määräala on nykyisin myöskiinnityskelpoinen, kun lainhuutohake-mus on kirjattu, ja vuokra-alue saa vas-taavan kelpoisuuden vuokraoikeuden re-kisteröinnin yhteydessä.

Kiinteistörekisteriasetukseen tehdynmuutoksen (1149/1999) mukaan kiin-teistörekisterikarttaan tulee myös mer-kitä määräalan sijainti saantoasiakirjo-jen, eli kauppakirjan ja sen liitekartan,mukaan.

Keinoja palstapohjaiseenkatasteriin siirtymiselle

Keinona sijainnillisesti palstapohjaiseenjärjestelmään siirtymi-selle olisi– sähköinen kauppa-kirja ja– kauppakirjan liite-kartta tai rajojen mää-rittely, jonka perusteel-la rajat voidaan paikan-taa kiinteistörekisteri-kartalle määräalan re-kisteröintivaiheessa– samat edellytyksetvoisi asettaa vuokraoi-keuden rekisteröintiinsekä yleensä lainhuu-datus-, kiinnitys- ja va-kuuskelpoisuudelle.

Rajojen paikantami-sessa ilman maastoon tai koordinaatis-toon alun perin sidottua määritystä onkuitenkin tarpeen sallia sijaintiepävar-muutta, joka voidaan ilmaista tarkkuus-luokituksella, jotta järjestelmä ei muo-

dostuisi liian raskaaksi ja kustannuksialisääväksi. Toisaalta nykyisessä määrä-alojen rekisteröinnissä on päällekkäistäkäsittelyä, jota voidaan tässä yhteydessätehostaa, ja varsinkin siinä vaiheessa, kunmaankäytön päätöstiedot (mm. kaavatie-dot) ovat verkkopalveluna sopivasti saa-tavilla.

Toteutusedellytyksetparanemassa

Toteutukseen mahdollisuuksia luo esim.se, että kaupunkien asemakaava-alueel-la ja usein muillakin taaja-asutuksen alu-eilla jo nyt määräalojen sijainti ja ulottu-vuus on määritelty riittävästi (esim. tont-tijakojen) koordinaatein, tai ilmaistunakaavayksikköön kuuluvana määräalanaao. kiinteistöstä, jolloin ainakin tonttija-koalueilla koordinaatit ovat saatavilla.Muillakin alueilla kauppakartat antavatsen esittämän sijainnin tarkkuusluoki-tukselle riittävän perustiedon.

Merkittävästi toteutusta edistää jokäynnistynyt Uuden kiinteistötietojärjes-telmän kiinteistöosan (UKTJkii) toteut-taminen valtakunnallisesti kattavana jayhtenäisenä katasterina. Yhteinen ajan-tasatiedosto on tarpeen kuntien laajenta-essa rekisterinpitoaluettaan uuden maan-käyttö- ja rakennuslain perusteella kokoasemakaava-alueelleen tai koko kaupun-gin alueelle. Suomessa vallinnut kiin-teistörekisterijärjestelmän dualismi, jos-sa kaupungit ovat rekisteröineet asema-kaavansa mukaan muodostetut yksikötomiin rekistereihinsä ja maanmittauslai-tos muut alueet omaansa, on historialli-sesti kehittynyt pitkälti kaupunkien lah-joitusmaajärjestelmän pohjalta.

Perustiedot verkkopalvelunaParhaassa tapauksessa kauppakirjanliitekartan karttapohjana olisi esim.UKTJkii:n (katasteri)karttaote, ja tarvit-taessa lisäksi sen taustakarttana maasto-tietokannan tai kunnan suurikaavaisenkartan, tonttijako- tai kaavakartan, ote.Teknisesti tällaisten yhdistelmien tuot-taminen olisi mahdollista.

Ne voitaisiin myös saattaa helpostikaikkien saataville internetin kauttaUKTJkii:n toteutuessa ja seuraavassa vai-heessa maankäytön päätöstiedot kutenkaavatiedot sisältävän Suunnitelmatie-tojärjestelmän (STJ) toteutumisen myötä.

Onko Suomessa tarvettasuuntautua eurooppalaiseen

katasteriin?Edellä aihetta on käsitelty seuraavistanäkökulmista:– kansainvälisten yhteyksien tarve mm.

Esimerkki indeksikarttakataste-

rista. Indeksikartta sisältää

ajantasaisen ja kattavan omis-

tus- ja/tai kiinteistöjaotuksen.

(Suomi asemakaavoitusalueen

ulkopuolella, taustakartta

maastotietokannasta, määräalan

sijainti 3:28M603,

© Maanmittauslaitos).

EULIS-projektin tavoitteet.

EULIS-projektissa kehitetään

verkkopalveluna internetissä

tapahtuvaa kiinteistötietojen

välitystä EU:n alueella.

Esimerkki mosaiikkikatasterista

(Skotlanti, © RoS, Registers of

Scotland). Mosaiikkikatasterissa

sijaintipaikan mukaisen hake-

miston avulla paikannetaan

yksittäisen kaupan kohde.


m a a n v a i h d a n n a nsekä kiinnitys- javakuusjärjestelmienosalta yleiseurooppa-laisella tasolla

– ympäristötietojen jamaankäytön päätös-tietojen käytön tarveomistus- ja hallinta-yksikkötasoisessa jasijaintiin perustuvas-sa viitejärjestelmässä

– samanlaisen viitejär-jestelmän tarve paik-katietojen yhteiskäy-tössä yleensä.Eurooppalaisen par-

cel based -katasterimal-lin omaksuminen täy-dentäisi ja tehostaisiomistus- ja hallintatieto-jen (ja niiden sijaintiesi-tyksen) käyttöön saatta-mista ja laajaa käytettävyyttä yksityis- jayritystoiminnassa sekä julkisella sekto-rilla.

Yleensä voitaneen puhua katasterijär-jestelmän ajanmukaisuudesta, tarpeestaolla mukana kehityksen vaatimuksissa.Ennen kaikkea katasterin on palveltavahyvin kulloinkin yhteiskunnassa esiin-tyviä käyttötarpeita. Kansainvälisesti onuseissa selvityksissä kiistattomasti todet-tu, että julkisen sektorin tietovarantojenhyöty on yhteiskunnalle suurin silloin,kun ne ovat helposti kaikkien tarvitsijoi-den saatavilla, mm. lisäarvotoimittajientoimintaedellytysten parantuessa. Hyö-dyt julkisella sektorilla on usein nähtymyös yritystoiminnan lisäaktiviteetinkautta syntyvien verotulojen kasvussa.

Asia saattaa ajankohtaistua myös oi-keusministeriön hallinnoiman Kiinteis-tötietojärjestelmän (KTJ) kirjaamisosan,eli lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tek-nisen uudistamisen yhteydessä noinvuonna 2007, siis lähivuosina.

Tehtävä Kauppakirja Lainhuuto- taikiinnitys-hakemus

Lainhuudon taikiinni- tyksenrekisteröinti

Kiinteistö-toimitus

Asiakas-toiminto

Kaupanvahvistajailmoittaamaanmittaus-toimistolle

Virallis-toiminto

Oikeus-vaikutus

mm.

Rekisteröinti

Rekisteri-toiminto

X X X X

Kiinteistökauppa- ja rekisteröintiprosessi

•kaupanvah-vistaja vahvistaa

Maanmittaus-toimisto antaamääräalatun-nuksen

• lainhuutohaettava 6kuukaudenkuluessa

Käräjäoikeus(KO)rekisteröihakemuksen

Määräalan rekisteröinninkatsotaan tulevanyleiseen tietoon

seuraavana päivänä mm.kiinnitysten suhteen

Hakemus saa etusijanmyöhempiin

hakemuksiin jamääräala tulee

kiinnityskelpoiseksi

Lainhuuto antaa suojanvilpittömälle mielelle. Vahingon

kärsinyt oikea omistaja taioikeuden haltija saa

korvauksen valtiolta (Maakaari13. luku).

Toimitusinsi-nööri lohkoo jarekisteröikiinteistön

KO siirtäälainhuudonuudellekiinteistölle

KO rekisteröilainhuudon taikiinnityksen jailmoittaamaanmittaus-toimistolle

Rasite- jakäyttöoikeu-det tulevatvoimaan

Rasite- jakäyttöoikeuk-sienperustaminen

Suomen kiinteistöjär-

jestelmä maakaaren ja

kiinteistönmuodostus-

lain uudistusten

jälkeen.

KATASTERI

Katasteri on palstakohtainen (parcel-based) ja ajantasainen kiinteis-tötietojärjestelmä, johon on tallennettu maahan kohdistuvat intressit(mm. oikeudet, käyttörajoitukset, velvoitteet). Siihen sisältyy tavalli-sesti palstojen geometrinen kuvaus, johon on yhdistetty tiedot eri-tyyppisistä oikeuksista ja näiden oikeuksien haltijoista, sekä useinmyös rekisteriyksiköiden arvoista ja arvonmuutoksista.(Maanmittausalan kansainvälinen ammattijärjestö FIG – FédérationInternationale des Géomètres, 1992.)

PAIKKATIETO

Paikkatieto on paikkaan – toisin sanoen tunnettuun koordinaatistoon– sidottua joko suoraan koordinaateilla tai viitteellisesti jonkin tunnuk-sen välityksellä. Viitteellinen tunnus, kuten katuosoite, kiinteistötun-nus tai kuntanumero, toimii yhteystietona toiseen tietoon, jolle tunne-taan koordinaatit. Paikkatieto voidaan havainnollistaa karttoina. (Maa-ja metsätalousministeriön paikkatietostrategia, 1998.)

Paikkatieto on todellisuuden kohdetta kuvaavan sijainti-, ominai-suus- ja yhteystietojen muodostama kokonaisuus sekä tietojen laatuakoskevat tiedot. (Julkisen hallinnon suositus, JHS 116.)

Paikannettua kohdetta kuvaavan sijaintitiedon ja kohteen ominai-suuksia kuvaavien tietojen muodostama kokonaisuus. Kohteiden omi-naisuuksia ovat muun muassa tunnisteet, mittaushavainnot, luokituk-set ja kuvailut.

Paikkatieto voi kertoa esimerkiksi tietyn rakennuksen sijainnin li-säksi sen, että rakennus on punainen ja kolmikerroksinen. (Navi-projekti 2002.)

Kirjoittaja DI Esa Tiainen toimiierityisasiantuntijana Maanmittaus-laitoksen Kehittämiskeskuksessatyöskennellen mm. EULIS-projek-

tissa. Sähköposti:[email protected].


makotirakennuksen kustan-nusperusteisen nykyarvon ja

sen omakotirakennuksen arvon on to-dettu olevan merkittävästi pienempi kuintämä em. omakotirakennuksen kauppa-arvo. Myhrbergin mukaan ero aiheutuupääasiassa kustannusarvon arvioinnissasovellettavista nykyarvokertoimista, joi-den perusteella rakennuksille saadaanliian pieniä teknisiä nykyarvoja.

Osien summa ei olekokonaisuus

Kun kiinteää omaisuutta arvioidaan eril-listen arvojen kautta, ei osien summavälttämättä vastaa kokonaisuuden arvoa,vaan osan tai osien arvoa on korjattavakokonaisarvon korjauksella. Tämä peri-aate on selostettu mm. Kiinteistöjen ar-viointikäsikirjassa (Suomen kiinteistöar-viointiyhdistys ry 1991, s. 289) raken-nuksien arvioinnin osalta. Ohje koko-naisarvon korjauksen käytöstä on annet-tu VTT:n tiedotteen lopussa (Halomo &Koskenvesa 1995, s. 102). Myhrberginkirjoituksessa ei ole otettu kantaa koko-naisarvon korjaukseen tai sen suuruu-teen.

Tässä lienee paikallaan toistaa tekstiäVTT:n tiedotteesta nro 1669 (Halomo &Koskenvesa 1995, s. 102): ”Kauppa-ar-von ja summa-arvon suhteeseen vaikut-

tavat monet tekijät. Voimakkaan kysyn-nän ja nousevien hintojen aikana kauppa-arvo on yleensä summa-arvoa suurempi jalaskevien hintojen vallitessa tilanne onpäinvastainen. Kysynnän mukaan syntyymyös alueellisia eroja. Vaikka jälleenra-kentamiskustannukset ovat yleensä taaja-missa ja erityisesti pääkaupunkiseudullakorkeampia kuin taajamien ulkopuolella,niin kauppa-arvo ylittää summa-arvon to-dennäköisesti eniten juuri pääkaupunki-seudulla. Taajamien ulkopuolella kaup-pa-arvo saattaa olla summa-arvoa pienem-pi. Kauppa-arvon ja summa-arvon väliseensuhteeseen vaikuttavat myös rakennuksentyyppi ja kunto.”

Vaikka rakentamiskustannukset ovatjonkin verran korkeampia esimerkiksi Nur-mijärvellä kuin jossain muuttotappiostakärsivässä kunnassa, niin uuden, käyttä-mättömän omakotikiinteistön kauppa-arvoon Nurmijärvellä tällä hetkellä varmastisuurempi kuin rakentamiskustannusten jatontin kauppa-arvon summa. Tämä aiheu-tunee puhtaasti tarjontaa suuremmasta ky-synnästä. Toisaalta erotus lienee katetta jakorvausta rakentamishankkeeseen liittyvis-tä riskeistä, joita ei yleensä pystytä huomi-oimaan rakentamiskustannusten määritte-lyssä. Toinen esimerkki: olemattoman ky-

KIRJEITÄ TOIMITUKSELLE

Omakotirakennuksen

kustannusperusteisen

nykyarvon ja raken-

nuspaikan kauppa-

arvon summa ei

välttämättä ole yhtä

suuri kuin rakennetun

omakotikiinteistön

kauppa-arvo. Tällöin

joudutaan sovelta-

maan kokonaisarvon

korjausta.

Kuva: A

ntero

Aalto

nen

Jyrki Halomo

KUSTANNUKSESTA HINTAAN

rakennuspaikan kauppa-arvonsumma ei välttämättä ole yhtäsuuri kuin rakennetun omako-tikiinteistön kauppa-arvo. Eril-lisiin arvoihin perustuvassa ar-vioinnissa joudutaan sovelta-maan kokonaisarvon korjaus-ta, jotta osien summa vastaisikokonaisuuden arvoa.

Maankäyttö-lehden edellisessä numeros-sa 2/2002 TKK:n M-osaston kiinteistö-opin emeritusprofessori Olavi Myhrbergesittelee pilottitutkimuksessaan saami-aan tuloksia asuinpientalon teknisennykyarvon ja kauppa-arvon suhteestaNurmijärven kunnassa. Pilottitutkimuk-sen lähtöoletuksena on ollut se, ettäVTT:n tiedotteen nro 1669 (Halomo &Koskenvesa 1995) mukaan arvioitujenasuinpientalojen nykyarvot jäävät ”epäi-lyttävän alhaisiksi”.

Pilottitutkimus on vahvistanut teki-jänsä epäilyn. Myhrbergin tutkimukses-sa omakotirakennuksen kauppa-arvo onlaskettu vähentämällä rakennetun oma-kotikiinteistön kauppa-arvosta rakennus-paikan kauppa-arvo. Kustannusperustei-

O


synnän alueelle voidaan rakentaa suu-rinkin kustannuksin. Tällöin kohteenkauppa-arvo voi jäädä merkittävästipienemmäksi kuin rakentamiskustan-nuksien ja rakennuspaikan kauppa-arvon summa on.

Nykyarvokertoimienmäärittely

VTT:n tiedotteessa nro 1669 (Halomo& Koskenvesa 1995, s. 95) julkaistutnykyarvokertoimet perustuvat pääasi-assa kyseisen hankkeen yhteydessälaskettuun rakennettujen omakotikiin-teistöjen kauppahintoja selittäneeseenkovarianssimalliin. Mallin lähtöai-neistona oli runsaat 27 500 kappalet-ta rakennetun omakotikiinteistönkauppoja koko maan alueelta vuosil-ta 1986–1992. Aineisto oli osa teke-mäni omakotikiinteistön kauppa-ar-voa käsitelleen tutkimuksen (Halomo1995) aineistoa. Nykyarvokertoimetmääriteltiin em. mallin rakennuksenikää selittäneen tekijän avulla.

Rakennetun omakotikiinteistön,jossa on vanheneva rakennus, kaup-pa-arvo riippuu merkittävästi raken-nukseen tehtyjen korjauksien laajuu-desta ja laadusta. Massa-aineistojenosalta korjauksien tarkka selvittämi-nen lienee käytännössä mahdotonta,koska tietoja ei ole saatavissa mistäänrekisteristä. Toisaalta iän vaikutuk-sesta rakennuksen arvoon ei ole saa-tavissa empiiristä tietoa mistään muu-alta kuin toteutuneista kaupoista. Näi-den syiden takia VTT:n tiedotteessanro 1669 (Halomo & Koskenvesa 1995,s. 100–101) onkin esitetty tapa, jollakorjauksien vaikutus voidaan ottaahuomioon.

Mikäli Myhrbergin esiin tuomaaongelmaa ratkaistaan nykyarvokertoi-mien avulla, jouduttaisiin käsittääk-seni tilanteeseen, jossa olisi paikka-kunnittaisia tai alueittaisia nykyarvo-kertoimia. Toisin sanoen rakennuk-sen kulumisen ja vanhanaikaisuudenvaikutus rakennuksen arvoon olisi eri-lainen eri paikkakunnilla. Mahdolli-sissa vastaisissa selvityksissä otetta-neen kantaa siihen, onko tällainen ase-telma mahdollinen.

Uusia tutkimuksiaYksittäisen kohteen arvioinnin kan-nalta Myhrbergin esiin tuoma ongel-

ma on varmasti todellinen. Myös ny-kyarvokertoimien suuruutta kannat-taa tarkastella aika ajoin: perustuvat-han nykyiset kertoimet vuosilta1986–1992 olevaan kauppahinta-ai-neistoon. Tämän jälkeen asuntomark-kinat ovat muuttuneet useampaan-kin kertaan.

Perusongelma ei kuitenkaan rat-kea nykyarvokertoimien päivittämi-sellä. Jälleenrakentamiskustannuk-siin perustuva kustannusarvo ei olesamalla tavalla markkinaperusteinenkuin kauppahintoihin perustuvakauppa-arvo. Rakentamiskustannuk-set vaihtelevat suhdanteiden mukaan,mutta vaihtelu ei käsittääkseni oleläheskään yhtä suurta kuin asunto-markkinoilla tapahtuvat heilahtelut.

Toistan vielä VTT:n tiedotteessanro 1669 (Halomo & Koskenvesa1995, s. 102) esitettyä: ”Kauppa-ar-von ja summa-arvon suhteen ja suh-teeseen vaikuttavien tekijöiden sel-vittäminen kattavasti ja luotettavastion laaja tehtävä, joka jää vastaistenselvitysten varaan. Kauppa-arvotut-kimuksen ja nyt selvitettyjen jälleen-rakentamiskustannuksien lisäksitonttien ja rakennuspaikkojen arvon-muodostus tulisi selvittää yhtä kat-tavasti. Tämän jälkeen kaikkien kol-men osan tulokset voitaisiin yhdis-tää ja arvojen suhteista sekä niihinvaikuttavista tekijöistä saataisiinajallisesti ja alueellisesti kattavaa tie-toa.”

Kirjoittaja on diplomi-insinöörija kiinteistöarvioija SuomenSKV-Yrityspalvelu Oy:ssä.

rtikkelin lähtökohtana on TEKES:in ra-hoittama paikkatietoprojekti, jossa olin

LÄHDELUETTELOHalomo, J. & Koskenvesa, A. 1995. Ra-

kennuksien kustannusarviointioh-

je. Espoo, Valtion teknillinen tutki-

muskeskus, Yhdyskuntatekniikka,

Yhdyskuntasuunnittelu, Tiedottei-

ta 1669. 107 s. + liitt. 17 s.

Halomo, J. 1995. Omakotikiinteistön

kauppa-arvo Suomessa. Espoo, Val-

tion teknillinen tutkimuskeskus,

Yhdyskuntatekniikka, Yhdyskun-

tasuunnittelu, Tiedotteita 1622. 214

s. + liitt. 56 s.

Suomen kiinteistöarviointiyhdistys ry.

1991. Kiinteistöjen arviointikäsikir-

ja. Helsinki, Rakennustieto Oy. 392 s.

Risto Peltola

PITÄISIKÖPAIKKATIEDON OLLAILMAISTA?

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

tutkijana. ”Kiinteistöjohtamisen paikka-tietopalvelut” -projektissa (KIIPAL) py-rittiin selvittämään niitä keinoja, joilla jul-kiset paikkatietoaineistot saataisiin pa-remmin yrityskäyttäjien ulottuville. Pro-jektissa ei puututtu paikkatiedon hinnoit-teluun. Kysymystä ei kuitenkaan voi si-vuuttaa, jos paikkatiedot halutaan tehok-kaaseen käyttöön.

Paikkatiedon tuottajien näkökulma tiedon hin-taan on ollut se, että tietohuollon ylläpidon ra-hoitus tulee turvata. Paikkatiedon käyttäjien taijatkojalostajien näkökulma on ollut vähemmänesillä. Tässä artikkelissa tuon muutamia uusiaargumentteja hinnoittelukeskusteluun ja kertaanjoitain vanhoja.

Eurooppalainen jaamerikkalainen käytäntö

Paikkatiedon hinnoittelussa eurooppalainen jaamerikkalainen käytäntö eroavat toisistaan: Eu-roopassa julkiset paikkatietoaineistot ovat pääsään-töisesti maksullisia, Yhdysvalloissa ilmaisia. Kak-si keskeistä argumenttia paikkatiedon ilmaisuu-den puolesta ovat seuraavat:– Tiedon käyttö lisääntyy ja yhteiskunnallinen

päätöksenteko paranee.– Tietotekniikkaan liittyvä tuotekehitys nopeu-

tuu, kun tietotuotteiden käyttö lisääntyy niidenhinnan laskiessa.Jos paikkatiedot olisivat ilmaisia, julkinen hal-

linto menettäisi suuren määrän aineistomaksuja.Tämä lienee ainoa merkittävä ilmaisuuteen liitty-vä haitta. Yksityiset paikkatietoaineistot asettuvateri asemaan. Yksityisiä tietoaineistoja ei kukaantuottaisi, jos ne pitäisi jakaa ilmaiseksi muidenkanssa.

Radiotaajuudet ilmaisia,paikkatiedot maksullisia

Julkisin varoin kootun tiedon hintaa on hyödyllis-tä verrata muiden julkisessa omistuksessa olevienhyödykkeiden hintaan luovutettaessa käyttöoikeuk-sia yksityisille. Suomen oloissa ajankohtainen ver-tailukohde ovat ns. kolmannen sukupolven matka-

A


puhelinluvat (UMTS).UMTS-lupaan kuuluu, että operaattorina

toimiva yritys saa yksinoikeuden käyttää tiet-tyä taajuutta. Sopivien radiotaajuuksien ava-ruus on äärellinen, eikä tähän tekniikkaanperustuvia lupia voida myöntää kuin muuta-mille yrityksille yhdellä alueella. Valtio sään-telee taajuusavaruuden käyttöä, eli sen omis-tusoikeus kuuluu tavallaan valtiolle. Suo-messa ja muutamissa muissa Euroopan mais-sa valtio on antanut kolmannen sukupolvenmatkapuhelinluvat ilmaiseksi. Mm. Saksas-sa ja Englannissa luvat huutokaupattiin.(Huutokauppahinnat nousivat hyvin korkeik-si, ja nykykäsityksen mukaan niistä makset-tiin aivan liikaa.)

Suomessa lupien ilmaisuutta perusteltiinmm. telekommunikaatioon liittyvän tuote-kehityksen vauhdittamisella. Suomeen ha-luttiin luoda ikään kuin laboratorio, jossaluotavaa uusinta tekniikkaa käyttäen suoma-laiset telekommunikaatioalan yritykset voi-sivat saada kilpailuetua maailmanmarkki-noilla, joiden uskottiin kasvavan hyvin no-peasti. Tarkoituksena oli ilmeisesti jäljitelläsitä konseptia, jolla GSM-standardin avullaNokia valtasi 2. sukupolven matkapuhelin-markkinat.

Omistusoikeus ja hintaMiten omistusoikeutta voidaan soveltaa toi-saalta radiotaajuuksiin ja toisaalta paikkatie-toon? Radiotaajuuksiin omistusoikeus sopiihyvin, kuten talousnobelisti Ronald Coasejo 1950-luvulla esitti, sillä taajuusavaruuson äärellinen (samaan tapaan kuin maanpin-ta). Niukkuuden oloissa taajuusavaruudellesyntyy markkinat ja edelleen markkinahin-ta. Saksassa ja Englannissa näitä markkinoi-ta ollaan luomassa. Suomessa markkinoitaei ole, koska ilmaiseksi saadun oikeuden jäl-leenluovutus lienee kielletty.

Tietoon ja tietoaineistoihin sovellettunaomistusoikeuden käsite on hankalampi. Tie-toa sinänsä ei kukaan voi omistaa, muttatietokannat voivat olla omistusoikeuden koh-teena. Kuitenkin kuka tahansa muu voi teh-dä samanlaisia tietokantoja ja saada niihinomistusoikeuden. Päällekkäistä tiedon tuot-tamista tapahtuukin, mutta tämä ei ole mie-lekästä, koska paikkatietokantoihin luonnol-lisina monopoleina liittyy suuret kiinteät kus-tannukset. Markkinahinnoittelu sopii parem-min radiotaajuuksiin, joilla on niukkuutta,kuin tietoon, jossa niukkuutta ja markkina-hintaa ei voi olla olemassa, vaan vain mono-polihinta.

Tiedon käyttöarvo on sitä suurempi, mitäenemmän käyttäjiä on. Tiedon tuotantokus-tannukset puolestaan kasvavat hyvin vähänkäyttäjien määrän lisääntyessä. Paikkatiedonilmaisuutta on perinteisesti puolustettu täl-lä argumentilla. Paikkatieto on julkishyödy-

erilaisissa hakemuksissa. Esimerkiksi kiin-teistörekisteriote oli aikaisemmin tarpeenlainhuutoa haettaessa. Niistä perityt palkki-ot olivat veroluonteisia maksuja. Samalla neovat esimerkkejä tuotteesta, jonka kysyntäon aika joustamatonta ja myyntitulot var-maan maksimoituisivat niin korkealla hin-nalla, että hinta olisi ”poliittisesti epäkor-rekti”. Hinnoittelussa on siten optimointiyh-tälön lisäksi hyvään tapaan liittyviä reuna-ehtoja.

Paikkatiedon kysynnän joustoja ei var-maankaan ole tutkittu missään. En kuiten-kaan usko, että kysyntä olisi niin joustavaa,että hintojen lasku johtaisi yleensä myynti-tulojen lisääntymiseen. Hintojen alentamis-ta voi olla vaikeaa perustella monopolistinoptimoinnin näkökulmasta.

Entä mikä on tiedon hinnan ja käytönmäärän optimipiste, kun aineistojen myynti-tulojen lisäksi otetaan huomioon tiedon käyt-täjän saama lisäarvo? Suurin kokonaishyötysaadaan, kun tietoa käytetään hyvin paljonhinnalla, joka on irrottamiskustannusten suu-ruinen. Optimointiongelma saa aivan toisenratkaisun, kun asiaa tarkastellaan monopolis-tin sijasta koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Tiedon hinta poliittisenakysymyksenä

Aineistomaksut ovat merkittävä tulonlähdeuseille julkisille laitoksille. Tämä on suurinsyy, että paikkatiedot ovat maksullisia. Jostiedot tulisivat ilmaiseksi, paikkatiedontuot-tajille pitäisi verovaroista korvata menetetytaineistomaksut. Paikkatiedontuottajat pel-käävät, että budjetista ei saada kompensaa-tiota, joten ne yleensä vastustavat aineisto-jen ilmaisuutta. Jos menetettyjä aineistomak-suja ei korvata budjetista, paikkatietoaineis-tojen laatu kärsisi ja jopa paikkatietoalan työ-paikat olisivat uhattuna.

Kolmannen sukupolven matkapuhelintaa-juudet ovat jälleen aika raflaava vertailukoh-de. Suomen valtio ei ehtinyt vielä saada mi-tään tuloja taajuuksien luovuttamisesta. Nii-tä ei oltu budjetoitu minnekään. Minkäänvaltion laitoksen toiminta tai kenenkään työ-paikka ei ollut niiden varassa. Ne olivat ”leik-kirahaa” toisin kuin paikkatietojen aineisto-maksut, jotka ovat ”oikeaa rahaa”.

Pelkästään tässä artikkelissa esitettyjenargumenttien valossa saadaan johtopäätök-seksi, että paikkatietojen rahoitusta tulisi siir-tää käyttäjiltä veronmaksajille. Avautuukorahoitusvastuun uuteen jakamiseen poliitti-nen mahdollisuus, on kokonaan toinen ky-symys.

ke, kuten tiet, kirjastot jne, joiden käyttö onyleensä ilmaista. Ilmaisuus perustuu useinsiihenkin, että maksujen periminen on lii-an hankalaa, vaikka maksu olisi jostain syys-tä tarpeellinen (esim. ruuhkaisilla teillä aja-minen).

Teknologian edistäminenhintasubventiolla

Paikkatiedon ilmaisuus näyttää suosivanpaikkatietoteknologian edistämistä.

Paikkatietotekniikkaa ei Suomessa kui-tenkaan nähdä sellaisena strategisena teki-jänä kuin telekommunikaatioteknologia,jonka kehittämiseen yhteiskunnan tulee mo-bilisoida resurssejaan kaikilla rintamilla(TEKES, kunnallinen elinkeinopolitiikka, il-maiset taajuudet ym.). Tällainen priorisointiperustunee virheelliseen ajatteluun. Paik-katietotekniikka on osa informaatio- ja kom-munikaatiotekniikkaa, ja paikkatietotekniik-kaa tulee olemaan paitsi itsenäisinä tuottei-na, yhä enemmän sulautuneena useimmis-sa ICT-tuotteissa ja palveluissa. Esimerkik-si Sonera (Telia-Sonera) käyttää paikkatie-toja paljon sekä uusissa mobiilisovellutuk-sissa että muuten. Paikkatiedon ilmaisuuson yksi tapa tukea telekommunikaatiotek-niikkaa. Lisäksi itsenäiset paikkatietosovel-lutukset ovat tuen arvoisia nekin, ja ilmai-set aineistot olisivat tällaista tukea.

Matkapuhelinlupien ilmaisuus suosiimuutamia, yleensä suuria operaattoreita,joista monet voivat olla ulkomaisia. Julki-sen paikkatiedon ilmaisuus suosii kaikkiayrityksiä, myös suurta joukkoa pienyrityk-siä. Tekniset esteet paikkatietojen yhteis-käytöltä ovat nopeasti poistumassa. Riittä-vän edulliseen hintaan tarjottu paikkatietotuottaisi käyttöömme ”uuden sukupolven”paikkatietotuotteita. Ne löytäisivät paikkan-sa myös sellaisilla yksityishenkilöillä, yri-tyksillä ja jopa kokonaisilla toimialoilla, joil-la paikkatietotekniikan sovellutusten käyt-tö on ollut vielä hyvin vähäistä.

Paikkatietojen optimaalinenkäyttö

Tiedontuottajana toimiva julkinen virastoon usein tulossopimuksella velvoitettuhankkimaan riittävän suuren määrän aineis-tomaksuja. Tiedontuottaja joutuu ratkaise-maan optimointitehtävän: miten asettaa hin-ta, jotta myyntitulot ovat maksimissa? Kos-ka tiedontuottajalla on useimpiin paikka-tietoihin luonnollinen monopoli, ongelmaon monopolistin optimointiongelma. Hin-nan optimipiste riippuu kysynnän joustos-ta. Jos kysyntä on joustamatonta, hinta kan-nattaa asettaa korkealle. Jos kysyntä on jous-tavaa, alhaisella hinnalla saadaan suurim-mat myyntitulot.

Julkisten rekisterien otteet ovat tarpeen

Kirjoittaja on diplomi-insinööriMaanmittauslaitoksen

Kehittämiskeskuksessa.Sähköposti: [email protected].


J A R R U M I E S

PALKINTOJENJAKO

omakausi on jälleen kääntymässäarjeksi. Jarrumiehen kesään kuuluiinnokas erilaisten kilpailujen seu-

sainvälisen tason. Toden totta: aika veli-kultia.

Hopeamitalin myöntäminen onkinvaikeampaa. Harkinnan jälkeen jarrumiesojentaa sen hieman yllättäen Maanmit-tauslaitokselle.

Perustelut: Virastoluonteestaan huo-limatta MML on hankkinut aina jonkin-laisen siivun tuloistaan ns. avoimiltamarkkinoilta. Alkuvaiheessa karttojenkustantaminen, kaavoitus ja kaavan poh-jakarttojen teko sekä ilmakuvaukset toi-vat mukavasti tuloja ohi alan yrittäjien.Yksityisen sektorin vuosia jatkuneen pai-nostuksen tuloksena ja osin sisäisistäkinpaineista johtuen valtaosasta em. toimin-noista luovuttiin. Vaan laitospa löysikinuuden teknologian myötä uuden tulon-hankkimiskeinon. Numeeriset aineistotnousivat arvoon arvaamattomaan. Tällearvolle MML uskalsi lyödä riittävän kor-kean hintalapun. Lukuisten eri tahojenpainostuksesta huolimatta se on pitänyttasonsa eikä ole lähtenyt alennusmyyn-teihin, viranomaishinnoitteluihin eikämuihin hömpötyksiin. Hopeamitali tu-lee ennen muuta markkinatilanteen hyö-dyntämisestä ja suoraselkäisyydestä.Myynti- ja palvelutason hallinnasta se eitule.

Pronssimitali löytää kotinsa monenmielestä aivan kummallisesta paikasta.Tämä paikka on Tielaitos.

Perustelut: Paikkatietojen (karttojen)tuotanto oli alkuvaiheessa laitoksenomana työnä vähäistä. Tarpeen ja vaati-musten kasvaessa ostopalveluja yksityi-selle sektorille lisättiin koko ajan. Tämäoli johdon ja joukkojen tahto. Parhaim-pina aikoina tielaitoksen tilaukset kuu-lopuheiden mukaan pitivät karttakonsul-tit hengissä. Mutta kuinkas sitten kävi-kään. Tielaitos alkoi vähitellen kehittääomia valmiuksiaan ja lopputulos onnykyisin se, että laitos on palvelujenmyyjä ja tekemiensä sopivien teknolo-giaratkaisujen myötä lähes ainoa asiakasitselleen tietyissä tehtävissä. Joukkojentahto se on, johdon tahdosta ei ole tietoa.Tähän samaan kerrassaan loistavaan stra-tegiseen vetoon kuuluu myöskin älyk-

kään ja innokkaan entisen ministerinhöpläyttäminen digiroad-hankkeen bud-jettirahoitukseen. No paljon taitavampia-kin höpläyttäjiä, kuten tiedämme, oli.Kuitenkin tielaitokselta ja henkilöstöltätaitavaa, tarkkaa ja rohkeata jopa kylmä-päistä, joskaan julkisuuteen ja yksityi-seen sektoriin nähden ei välttämättä suo-raselkäistä toimintaa. Tielaitoksen kara-vaani kulkee, eivätkä koirat perässä edeshauku. Ehdottomasti mitalin arvoinensuoritus.

Mitalisijojen jälkeen jaetaan pistesi-jat. Koska sijoitukset eivät ole yhtä mer-kittäviä, perustelut ovat myöskin lyhy-emmät.

Neljäs sija menee vaihteeksi yksityi-selle yritykselle. Tämä yritys on Geni-map Oy. Yritys on viime aikoina ottanutjulkisuudessa paikkansa paikkatietoalanjohtavana yrityksenä Suomessa. Palkin-tosijoilta yritys putoaa vielä tässä vai-heessa siksi, että Karttakeskuksen kehi-tys Genimapiksi on muistuttanut jarru-miehen mielestä lähinnä ajopuun aje-lehtimista, jossa omistajatahot ovat yri-tystä riepotelleet sinne tänne ja johto onjoutunut vain sopeutumaan tilanteeseen.Ehkäpä nyt uuden teknologian esiinmars-sin ja perinteisen väistymisen myötä koit-taa kukoistus. Ei muuta kuin onnea.

Viides sija menee Novo Groupille,joka omistaa parikin paikkatietoyhtiötä.Yrityksiä on perinteisesti hoidettu huo-lella ja kannattavuutta on aina osattuarvostaa. Yltiöpäisyyksiin ei ole lähdet-ty. Jarrumies kadunmiehenä kaipaa kui-tenkin selkeyttä yritysten (Novo Meridi-an ja Novosat) keskinäisestä työnjaosta.Kiinasta on aina aika ajoin kuulunut joi-takin hyviä enteitä. Toivottavasti sielläpian tärppää ja pitkäjänteinen työ saapalkkionsa. Sen jälkeen mitalisijakin onmelko varma.

Viimeisen palkintosijan jarrumiesantaa ProGis-yhdistykselle siitä, että ny-kyäänkin jokin organisaatio edes yrittäätehdä kansanvalistustyötä ja avata kes-kusteluareenoita. Ei muuta kuin lisääpökköä pesään.

Voipi olla, että joku rohkenee ollajarrumiehen kanssa sijoituksista eri miel-tä ja perustellusti. Mutta kuten jo alussatodettiin, nämä ovat vain yhden tuoma-rin tyylipisteet, eivät absoluuttinen to-tuus. Sitä taas ei ole olemassakaan.

ranta. Oli jalkapalloa, uintia, yleisurhei-lua, autoilua jne. Yhteistä näille lajeilleoli vain se, että kaikissa pyrittiin löytä-mään paras: voittaja.

Lopuksi kaikki kruunautuivat palkin-tojen jaossa. Paras sai palkkansa.

Tästäpä jarrumies intoutui mietti-mään paikkatietoalan kilpailutilannettaja miettimään, mitenköhän niitä palkin-tosijoja voisi oikein jaella. Yksi tapa oli-si tutustua yritysten ja organisaatioidentilinpäätöksiin, taseisiin, liiketoiminta-suunnitelmiin, strategioihin yms. Lop-putulos olisi joka tapauksessa yksi mie-lipide muiden joukossa. Työ olisi valta-va ja vertailu yritysten ja esim. julkistenorganisaatioiden välillä lähes mahdoton,erityisesti jos perusteena olisi tuloksen-tekokunto. Onneksi on urheilulajeja ku-ten taitoluistelu, voimistelu jne., joissaarvostelu perustuu enemmänkin taiteel-liseen vaikutelmaan kuin pituuteen, ai-kaan tai johonkin muuhun maanmittari-suureeseen. Seuraava palkintojenjakoperustuu puhtaasti jarrumiehen vuosiakestäneeseen taiteellisen vaikutelmananalyysiin.

Ensiksi on luonnollisesti päätettävä,aloitetaanko palkintojen jako alku- vailoppupäästä. Aloitetaan alkupäästä, jot-ta kunnia tulisi heti niille, joille se kuu-luu.

Jarrumies myöntää kultamitalin epä-röimättä FM-Kartta ja FM-International-yhtiöparille.

Perustelut: Vuosikymmeniä sitten jär-kevä varovainen liikkeellelähtö. Sen jäl-keen oman riskin kasvattaminen sitämukaa kuin pussi kesti. Selviytyminenei itse aiheutetusta konkurssista, omis-tajatahon muutoksista, sukupolven vaih-doksesta johdossa ja markkinoiden muu-toksista. Kaikki selvitetty tyylikkäästi ns.suorin vartaloin. Toimintaa on leiman-nut aina keskittyminen omiin osaamis-alueisiin. Turhanpäiväisiin seireenienkutsuihin ei ole vastattu, vaan on jatket-tu vahvalla osaamisella asiakkaita arvos-taen ja kunnioittaen. Yrityksen johdonlinja on ulospäin ollut selkeä eikä aisan-ylihyppimisiä ole juuri näkynyt. Mark-kinoilta on etsitty taidolla (ja tietystimyöskin onnella) varsin hyviä projek-teja. Osaaminen myynnin ja projektijoh-don osalta on saavuttanut alkuvuosienpienien kangertelujen jälkeen kovan kan-

L


U

MARKKU [email protected]

R A J A L I N J A L L A

UGlobalisaatioja maanmittari

seissa maissa, myös Suomes-sa, maanmittarit ovat sekämaanläheisiä että kotipaik-kaansa sidottuja. Tämä onetenkin perinteisissä tehtä-vissä – kuten kiinteistötoimi-

tuksissa – luonnollista sekä tarjoaa asiak-kaille parhaan asiantuntemuksen ja pal-velun. Valitettavan usein tämä on tottamyöskin asennetasolla – kiinnostus riit-tää vain siihen, mitä tapahtuu sadankilometrin päässä kotiovelta. Erityisestitämä pätee amerikkalaisiin maanmitta-reihin, kuten nähtiin äskettäisen Kan-sainvälisen Maanmittausinsinöörien Lii-ton FIG:n kongressissa WashingtonDC:ssä. Tarjolla oli laaja-alaista kansain-välistä asiantuntemusta maanmittauksenkaikilta osa-alueilta mutta amerikkalai-set loistivat poissaolollaan tai osallistui-vat vain omiin seminaareihinsa – maan-mittausta partiopojille. Nykyinen maan-mittauksen opetus ja ammattitaito tar-joaa mahdollisuudet myös enempään –aina maailmanparannukseen saakka, josinnostusta riittää.

UN-HABITATin pääjohtaja Anna K.Tibaijuka haastoi juhlaesitelmässäänWashingtonissa maanmittarit köyhyydenvastaiseen taisteluun. Maanmittareilla onsuuri vastuu köyhyyden poistamisessaja köyhimpien elinolosuhteiden paran-tamisessa. Maanomistus – tai pikemmin-kin oikeus maahan ja sen käyttämiseen –on keskeinen edellytys köyhyyden pois-tamisessa ja autettaessa ihmisiä auttami-seen auttamaan itse itseään.

Maakysymyksen ratkaiseminen vaa-tii paitsi voimakasta poliittista tahtoamyös uutta ajattelua ja aiempaa yksin-kertaisempia ja halvempia teknisiä rat-kaisuja. Poliittisia vaikeuksia tiellä riit-tää, sillä maahan liittyvät poliittiset jän-nitteet ovat yksi yleisimmistä syistä kaa-tamaan hallituksia kehitysmaissa. Maan-omistukseen liittyvät spekulaatiot ja kor-ruptio ovat niin yleisiä, että harvoin kehi-tysprojekteissa päästään edes keskuste-lemaan ns. peruskysymyksistä. Entä sil-loin kun päästään?

Mitä maanomistuksen ammattilaisilla

on tarjottavana kehitys- ja muutostalous-maille? Useimmiten on päätavoitteenaollut kaupata omia hallintomalleja ja-rekistereitä, joiden kehittäminen länsi-maissa on vaatinut vuosikymmeniä taijopa vuosisatoja sekä huomattavia talou-dellisia panostuksia. Näiden mallien siir-to kehitysmaihin on useimmiten tuo-mittu epäonnistumaan. Eurooppalaistenmallien vienti esimerkiksi Afrikkaan onepäonnistunut lähes totaalisesti myösylimielisen asenteen vuoksi. Ei ole tun-nustettu paikallisen kulttuurin vaiku-tusta ja mahdollisuuksia uusien järjes-telmien lähtökohtana. Niinpä esimerkiksiranskankielisessä Afrikassa vain noin 10prosenttia maasta on saatu länsimais-tyyppiseen katasteriin, vaikka ponniste-luja on jatkettu jo yli sadan vuoden ajan.Tarvitaan kiireesti innovatiivisia ja ennenkaikkea taloudellisia ratkaisuja. On jokorkea aika hyväksyä monimuotoisuusmyös maan hallinnoinnissa.

Köyhyyden kierre näkyy räikeästimaakysymyksissä. Järjestäytymättömienmaanomistusolojen vuoksi köyhimmätmaksavat suurempaa korkoa lainoistaanja mahdollisuudet oman ympäristönparantamiseen huononevat entisestään.Toisaalta järjestäytymättömän asutuksen(informal settlements) muodot vaihtele-vat slummeista keskiluokkaiseen asumi-seen ja haltuun otetuista ”ilmaisista”maista kiskurivuokriin (esimerkiksi Nai-robissa parhaan tuoton pääomalle saavuokratuottoina slummeista). Valitetta-vasti köyhimmät maksavat kalleimmanhinnan.

Katasterijärjestelmien lisäksi maan-mittareilla on paljon tarjottavana myöspaikkatietojärjestelmien kautta. Niidensovellukset niin kevyiden kaavoitusjär-jestelmien kehittämisessä kuin ympäris-tön tilan seuraamisessa ja esimerkiksiluonnonkatastrofien torjunnassa ovatkehitysmaiden tarpeiden osalta vastaalkutaipaleella.

Vaikeuksista huolimatta on globaali-nen lähestymistapa maanmittareille kiin-nostava erikoistumisalue, jossa onnistu-neilla ratkaisuilla edistetään niin pai-

kallista mikrotaloutta kuin demokratianjuurtumista paikallisella ja valtiollisellatasolla. Positiivista on se, että maakysy-mysten merkitys on huomattu ja esimer-kiksi Maailmanpankki edellyttää maa-kysymysten sisällyttämistä kaikkiin uu-siin kehitysohjelmiinsa.

Mistä sitten asiantuntijat? Usean vuo-den kokemuksella kansainvälisessä jär-jestötoiminnassa sekä YK:n yhteistyöpro-jekteissa on ilmeistä, ettei kansainväli-siä asiantuntijoita ole tarjolla riittävästi.Yllättävää on, että sama rajallinen parikourallista johtavia asiantuntijoita kier-tää maasta ja projektista toiseen. Erityi-sen polttavana ongelma on nähty ns. kon-fliktialueiden jälkiseurantaprojekteissa,joissa maanomistuskysymykset ovat kes-keisellä sijalla ja ensimmäisiä ratkaista-via asioita (Kosovo, Itä-Timor, Ruandajne.). Ilahduttavasti suomalaisiakinmaanmittareita on mukana näissä pro-jekteissa.

Kansainvälisesti suuntautuneella jaelinympäristöstä laaja-alaisesti kiinnos-tuneille nuorille maanmittauksen kan-sainväliset tehtävät tarjoavat kiinnosta-van haasteen, jossa pääsee vaikuttamaanglobalisaatioon positiivisella tavalla – japysyvästi.


P Ä Ä K A U P U N G I N H O R I S O N T I S T A

M

[email protected]

Suuren maailmankonferenssissa

inulla oli ilo ja kunnia pääs-tä toukokuussa osallistumaanja esitelmöimään Yhdysval-loissa Atlantic Cityssä järjes-

soveltajien puolella tavallista raakaatyötä tekeviä, jotka esiintyvät jo huomat-tavan vaatimattomammin ja nöyremminongelmat tiedostaen ja tunnustaen.

MicroStation satsaa voimakkaasti uu-teen V8-versioonsa. Merkittävinä kehi-tysaskelina tulivat esille sähköinen alle-kirjoitus, tietojen käytön lukitusmahdol-lisuudet tekijänoikeuksia luovutettaessaja historiatietojen kirjautuminen. Kolmi-ulotteista tietoa ja sen käsittelymahdol-lisuuksia oli kovasti esillä. Päivän sanatietojen keruuvaihtoehtona oli laserskan-naus ja skannatun tiedon käsittely. Suu-ren salin yleisö skannattiin pikaisesti jasaatiin lennosta hahmotettua kuvaruu-dulle. Laserskannausta käytetään mm.maakuvamittauksen sijaan tunneleiden,siltojen ja fasadien tallentamiseen.

Päivien ohjelmaan löivät leimansa tie-tysti myös syyskuun 11. päivän tapahtu-mat. Kerrottiin miten MicroStation-ohjel-man avulla oli remontoitu Pentagon taaskuntoon. Samoin kävi New Yorkin sil-loinen kaupunginjohtaja Rudi Giuliani

puhumassa johtamistaidosta. Pääsinhäntä tervehtimään.

Oma esitykseni keräsi 50–100 kuu-lijaa. Kerroin miten Helsingin kaupun-gissa oli siirrytty paikkatietoasioissadigitaaliaikaan ja lopuksi pyöritinvähän keskustan 3D-mallia. Esitykses-sä käytin tuota maailman eniten pu-huttua kieltä eli ”bad Englishiä”. Näyttikuitenkin siltä, että tulin ymmärre-tyksi. Keskustelemaan jäivät Puolan,Hollannin ja Etelä-Amerikan edustajat.

Tapanani on yrittää myös tällaisis-sa tiiviissä tapahtumissa löytää itsel-leni jostain jonkin verran liikuntamah-dollisuuksia, ettei vanha kroppa ihanjumiutuisi. Tällä kertaa ei oikein allastalöytynyt ja lenkkimahdollisuudet oli-vat jotensakin onnettomat. Päätin rat-kaista ongelman kävelemällä hotellinja konferenssipaikan noin kolmen ki-lometrin matkan päivittäin jättämälläShuttle Busin vähemmälle. Ensimmäi-nen reissu aiheutti hetken lievää le-vottomuutta, kun huomasin, että alkuaja loppua lukuun ottamatta ei matkalla

näkynyt yhtään valkonaamaa. No, parinpäivä kuluttua kysyivät paikalliset mi-nulta jo ohi kulkemani kaupan aukiolo-aikoja.

Asioista sopivat Rudi Giuliani ja

Jürgen Grönfors. Vasemmalla

Giuliani, joka oli New Yorkin

kaupunginjohtaja dramaattisen

päivän 11.9.2001 aikaan.

tettyyn Bentleyn kansainväliseen käyt-täjäkonferenssiin. Konferenssi oli alunperin tarkoitus järjestää viime vuodensyyskuussa, mutta silloiset tapahtumatmuuttivat myös tämän tapahtumanajankohtaa.

Matka New Yorkin kautta sujui oi-keastaan yllättävän jouheasti. Ensinkahdeksan tuntia koneessa New Yor-kiin ja sitten nelisen tuntia bussillauseamman tietullin läpi määränpää-hän. Atlantic City on kasinokaupunki.Matalien rakennusten seassa törröttä-vät korkeat hotellit, joiden alakerrok-set ovat täynnä rämiseviä peliauto-maatteja, joiden ääreen mummot javaarit näyttivät rynnivän joka aamupäiväänsä viettämään.

Bentleyn, jonka päätuote on Micro-Station, käyttäjäpäivät ovat meikäläi-sen mittapuun mukaan valtavat. Pai-kalle oli saapunut ainakin 1 500 osal-listujaa. Esitelmiä, alustuksia ja kurssejaoli runsaat 150, joten neljän päivänaikana oli valinnanvaraa, kun vielä pitiehtiä tekniseen näyttelyyn ja siellä pyö-riviin tietoiskuihin. Nykyaikaa kuvastaa,että näyttelyn yhteyteen oli varattu mik-roja Internet-yhteyksiä varten. Siellä oli-kin mukavaa käydä, vaikka jonotustakinilmeni, ihmisiä selailemassa kotimaanuutisia ja tarkistamassa sähköpostinsa.Nykyisin on olevinaan niin hektistä, ettäasioiden hoitoon ei paljon taukoja pas-saa jättää.

MicroStationin kehittämisesityksiäseuratessa tuli hiljaa onniteltua itseään,että parikymmentä vuotta sitten oli osan-nut valita silloin tarjolla olevista järjes-telmistä juuri Intergraphin, joka siis jat-kaa elinvoimaisena yhä edelleen Micro-Stationin muodossa. Näin ei monen vaih-toehdon kanssa ole käynyt.

Amerikkalaisten esitysten lennokkuusja showmaisuus on aina oma lukunsa,josta voi olla montakin mieltä. Muttalöytyy sieltäkin varsinkin ohjelmien


VUOSIKYMMENTEN TAKAA

Kalevi [email protected]

Varsinaisen raken-nussuunnitelmatyönjouduttamiseksi onilmeisesti turvaudut-tava jälleen organi-saation muutokseen.Tuntuu luonnot-tomalta, että raken-nussuunnitelmanvarsinainen suunnit-telutyö , joka muo-dostaa vain osankoko rakennussuun-nitelmatyöstä, on ol-lut arkkitehtien mo-nopoolina, maan-mittausviranomais-ten suorittaessamuut työt, mittauk-sen, paalutuksen jamaankäytön toteut-tamisen maanjakojakoskevalta osalta.Virkakuntamme keskuudessa tuskin voi-taneen olla toista mieltä, kuin että ra-kennussuunnitelmatyö kokonaisuudes-saan olisi saatava maanmittausinsinöö-rin johdolla tehtäväksi. Ehkä olisi men-tävä vielä pitemmälle. Ehkä olisi syytäpoistaa kaikki maaseutua koskevat sään-nökset asemakaavalaista ja annettavaniistä kokonaan uusi laki, jossa maa-seudun kaavoittamistyöt määrättäisiinmaatalousministeriön alaisiksi, niidenoltua tähän asti sisäministeriön alaisi-na. Tällöin saataisiin suunnittelu jous-tavammaksi ja maatalouden olosuhtei-siin paremmin mukautuvaksi, minkä li-säksi maanomistajien edut tulisivat pa-remmin valvotuiksi. Tällöin lankeaamyös luonnostaan, että maaseudun kaa-voittamistehtävät uskottaisiin maanmit-tausviranomaisille, joko maanmittaus-hallituksessa tehtäväksi tai maanmit-taustoimituksena suoritettavaksi. Tämäei suinkaan merkitse sitä, että maanmit-tausinsinöörit tekisivät rakennussuunni-telmia muista viranomaisista riippumat-ta, vaan tultaisiin työtä johtavan insi-nöörin toimesta pitämään paikkakun-nalla sellaisia katselmuksia ja neuvotte-lukokouksia, joihin kaikki alan ammat-timiehet, niin myös maanomistajat jakunnan viranomaiset kutsutaan ja jois-

sa kaikki periaatteel-lista laatua olevatkysymykset ratkais-taan yhteisymmär-ryksessä ja maan-omistajien toivo-mukset huomioonottaen. Kokouksissaesitetyt toivomuksetja tehdyt päätöksetmerkittäisiin pöytä-kirjaan, joka liite-tään rakennussuun-nitelmaa koskeviinasiakirjoihin. Mikälikokouksissa läsnäol-leet ammattivirasto-jen edustajat hyväk-syvät lopullisen ra-kennussuunnitelma-ehdotuksen, ei lää-ninhallituksen olisisyytä lähettää laadit-

tua suunnitelmaa enää lausunnolle asi-anomaisiin virastoihin, vaan voitaisiinsuunnitelma vahvistaa sen jälkeen, kunse on ollut nähtävänä paikkakunnallalain määräämässä järjestyksessä eikä sii-tä ole enää valitettu. Tällä tavoin voitai-siin suunnitelman laatimis- ja vahvista-mismenettelyä paljon jouduttaa, varsin-kin kun suunnitelman vahvistamista vii-vyttävät monet lausunnot voidaan jät-tää hankkimatta. [Huh, olipa pitkä kap-pale.]– – Maanmittausvirkakunnan on syytäseurata valppaasti asian kehitystä ja ollavalmiina, jos niin tarvitaan, ottamaanvastaan sille ehkä tarjottavia kaavoitta-mistehtäviä. Pienestä alusta, joka jo ontapahtunut, voi muodostua vielä suuriurakka, jonka selvittämiseksi on panta-va kaikki voimat liikkeelle.

Pieniä tietojaMaanmittaushallituksen asemakaavamit-taustoimiston työkertomuksesta vuodel-ta 1951 käy selville mm., että…

Rakennussuunnitelman suunnittelu-työtä tehtiin v. 1951 kahdella paikka-kunnalla, joista toisessa saatiin raken-nussuunnitelman luonnos valmiiksi.

Lehtemme numerossa 4–5/1952 oli dipl.ins. Yrjö Nissisen 12-sivuinenkirjoitus aiheesta Maaseudun taajaan asuttujen alueiden järjestely-kysymyksiä, jonka loppupäätelmistä seuraavat lainaukset.

tuntui hyvältä valinnalta. Minut valit-tiin ja olen maaliskuusta 2000 lähtienollut Sipoon kunnan töissä.

Sipoossa minun vastuulla on eri kaa-vaprojektien koordinointi; valvon, ettäkonsultit tekevät työnsä sovitussa aika-tauluissa ja toimittavat sovitut asiakirjatsekä välitän heille paikallistuntemusta.Hoidan kaavojen nähtävillä olot, kuulu-tukset, tapaan asukkaita sekä maanomis-tajia ja valmistelen päätösehdotuksia lau-takunnalle. Sipoo on kysytty asuinpaik-ka, minulle tulee päivisin kyselyitä ra-kentamismahdollisuuksista ja kaavoistaeri puolilta Sipoota. Valmistelen myöspoikkeamispäätöksiä, noin vajaat 100 kplvuodessa. Syksyllä aloitan myös parinuuden alueen kaavoituksen.

Olen nuorena kaavoittajana saanuttehdä hyvin vaativia ja monipuolisia pro-jekteja. Kaavoittajana kunnan palveluk-sessa saa heti ryhtyä tekemään kunnontöitä. Se voi joskus tuntua vähän ras-kaalta, mutta se on hyvin antoisaa. Tässäon kova vauhti päällä koko ajan, eikäikinä tarvitse miettiä päivän tylsyyttä.Yhtään päivää ei voi suunnitella valmiik-si etukäteen, koska aina voi tulla yllättä-viä hankkeita joko asukkailta tai talonsisältä. ”Varje dag är olik den andra.”

Kaavoittajana minulla on mahdolli-suus luoda hyvää, kaunista, harmonistaja viihtyisää ympäristöä asukkaille jayhteiskunnalle. Kaavoittajan työn jälkion jos ei ikuista niin ainakin kauaskan-toista, se näkyy pitkään tulevaisuudes-sakin.

Kuten olen jo edellä todennut niinkaavoittajan ammatti on vaativa muttaantoisa. Kaavoittajalla pitäisi olla hyväorganisointikyky ja kommunikointitaito.Kompromisseja on löydettävä ja luovuut-ta oltava niin, että hyviä kaavaratkaisujalöydetään vaikka asukkaiden ja päättäji-en toivomukset ovat ristiriidassa. Uusi-en alueiden suunnittelussa on otettavahuomioon sekä luonto, ympäristö ettäkulttuuri. Maankäyttö- ja rakennuslakion myös osattava. Kaavoitusala edellyt-tää kokonaisnäkemystä, luovuutta ja vi-sioita. Enää ei tarvitse osata piirtää –tietokoneohjelmat tekevät sen sinun puo-lestasi.”

JATKOA SIVULTA 37

o. .u

u


Maanmittausinsinöörien Liiton

lomakemainos v:lta 1952

Suomen Maanmittariyhdistyksen

Aikakauskirjassa.


Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto(MIL) ja Maanmittausalan ammattikor-keakoulu- ja opistoteknisten liitto(MAKLI) kuuluvat jäseninä kansainväli-seen maanmittarijärjestöön InternationalFederation of Surveyors (FIG).FIG:iin kuuluu maanmittariliit-toja lähes sadasta maasta.

FIG tarjoaa kansainvälisenfoorumin kaikkien maanmitta-usalan sektoreiden keskeiseentietojen ja kokemusten vaihtoon.FIG tekee läheistä yhteistyötäYK:n ja muiden kansainvälistenjärjestöjen kanssa, erityisesti ke-hitysmaiden auttamiseksi. Ke-hitysyhteistyö vaatiikin useinonnistuakseen maanmittausalanpanosta joko perustietojen hankkimises-sa tai maahan liittyvien oikeuksien sel-vittämisessä. Edelleen FIG edistää alantutkimusta, opetusta ja kansallisten liit-tojen toimintaa.

FIG toimii ammatillisten komissioi-densa kautta. Komissioita on 10 jane käsittelevät maanmittausalan erisektoreita sekä ammatillisia ja hal-linnollisia asioita. Komissioidentyön tuloksia esitellään FIG:n ylei-sissä kokoontumisissa kerran vuo-dessa. Neljän vuoden välein maan-mittarit kaikkialta maailmasta ko-koontuvat FIG:n kongressiin. Kon-gressin yhteydessä kokoontuuyleiskokous, joka valitsee jäsenetFIG:n hallitukseen ja hyväksyymm. komissioiden työsuunnitel-mat seuraavalle nelivuotiskaudel-le. Kongressi käsittää myös laajanammatillisen luento- ja opintoretkeily-ohjelman, näyttelyn ja sosiaalisen ohjel-man.

KongressiViime keväänä FIG:n kongressi järjestet-tiin Washington DC:ssä USA:ssa. Syys-kuun 11. päivän tapahtumista huolimat-ta paikalla oli ennätyksellinen määrämaanmittareita – lähes 4 000 henkeä.Noin 1 500 osallistui FIG:n kongressiin,muut olivat paikalla USA:n kahdenmaanmittausalan järjestön (AmericanCongress on Surveying and MappingACSM ja American Society for Photo-grammetry and Remote Sensing ASPRS)kokousten houkuttelemina. Osallistujattulivat 90 eri maasta. Kongressien osal-listujat saattoivat osallistua ristiin eri jär-jestäjien ohjelmiin, tosin ajallinen pääl-

FIG-UUTISIAlekkäisyys rajoitti tätä mahdollisuutta.Suomesta osallistujia oli 38.

FIG:n kongressin tekninen ohjelma olimittava: 450 esitystä ja ammatilliset ret-keilyt. Näin laaja tekninen ohjelma mer-

kitsee jopa 10 samanaikaista is-tuntoa. Yhdessä 1,5 tunnin is-tunnossa saattaa olla jopa 6esitystä, jolloin esitykset ovattodella lyhyitä. Toisaalta kaikkipaperit ja lyhennelmät on jul-kaistu FIG:n verkkosivuilla.Suomalaisten pitämiä esitelmiäohjelmassa oli 21.

YleiskokousKongressin aikana kokoontuiFIG:n yleiskokous, joka käsitte-

li järjestön toimintaa ja taloutta koskevatasiat. Suomea kokouksessa edustivatMikko Uimonen ja Raimo Vajavaara.Ensi vuoden vaihteessa järjestön presi-denttinä aloittaa prof. Holger Magel Sak-sasta. Hongkongin edustaja Mr T. N.

Wong valittiin järjestön hallituk-seen. FIG:n teknisten komissioidenvetäjät vaihtuivat, uusien puheen-johtajien joukossa ei ole suomalai-sia. Varapuheenjohtajiksi valittiinHenrik Haggrén (2. komissio), Mik-ko Uimonen (7. komissio) ja KaukoViitanen (9. komissio). Komissioil-la on useampia (3–5) varapuheen-johtajia. Kahden vuoden kuluttuapidettävässä yleiskokouksessa va-litaan komissioille vuonna 2006aloittavat puheenjohtajat. Kirsi Vir-rantaus valittiin maanmittauksenkoulutusportaalia kehittävän pro-

jektin vetäjäksi.Yleiskokous hyväksyi FIG:n uusiksi

jäseniksi Burkina Fason, Uruguayn, Ma-lesian ja Kamerunin maanmittarijärjes-töt. Hongkongin toisen maanmittarijär-jestön hakemusta ei hyväksytty, järjestö-jä kehotettiin sen sijaan muodostamaanyhteinen foorumi kansainvälistä yhteis-työtä varten.

Vuoden 2007 yleiskokous päätettiinpitää Hongkongissa ja ensi vuodellesuunniteltu yleiskokous Israelissa siir-rettiin pidettäväksi vuonna 2009. Ensivuoden yleiskokous järjestetään Pariisis-sa 13.–17.4. ja samalla vietetään FIG:nperustamisen 125-vuotisjuhlaa. FIG:nperustava kokous pidettiin Pariisissavuonna 1878.

Yleiskokous hyväksyi yhteistyösopi-mukset FIG:n ja YK-järjestöjen HABITAT

FIG:N 22. KONGRESSIWASHINGTON DC:SSÄ USA:SSA

21.–26.4.2002

Edellisen nelivuotiskauden komissio-

puheenjohtajia yleiskokouksessa.

Oikealta: John Parker (Australia),

Kirsi Virrantaus (Suomi) and Jes

Ryttersgaard (Tanska).

Kongressijohtaja Mary Clawson

(oik.), apulaiskongressijohtaja John

Hohol ja FIG:n presidentti Robert

Foster avaavat kongressin näyttelyn.

Yleiskokouksessa äänestetään, käsiteltä-

vänä on vuoden 2007 kokouksen pito-

paikka – kokous pidetään Hongkongissa.


UUTISIAsekä FAO välillä. FIG on solminut yh-teistyösopimukset myös kansainvälistenfotogrammetrian, kartografian ja meren-mittauksen järjestöjen kanssa.

KoulutussäätiöFIG:n yhteyteen perustettiin erityinensäätiö (FIG Foundation) Suomen hallin-tokaudella yli 10 vuotta sitten. Säätiö ontähän mennessä toiminut säästöliekillä,mutta Washingtonissa se sai ilmaa siipi-ensä alle. Kongressin yhteydessä varojahankittiin lähes 50 000 US$. Suurin lah-joitus tuli Esrin perustajalta Jack Dan-germondilta, mutta varoja kerättiin myöserityisellä säätiöpäivällisellä amerikka-laiseen tapaan. Säätiön tavoitteena ontukea maanmittauksen koulutusta erityi-sesti kehitysmaissa, ensimmäiset avus-tukset voidaan jakaa kuluvana vuonna.

LopuksiSeuraava kongressi järjestetään SaksassaMünchenissä syksyllä 2006. Kongressi

päättyikin ”Tervetuloa Saksaan vuonna2006” -tilaisuuteen aidon baijerilaisentorvisoiton, oluen ja bratwurstien mer-keissä. Toivottavasti saksalaiset eivät pyrilaajentamaan kongressia, tekninen oh-jelma on kyllä jo saavuttanut rajansa.

FIG:n kongressissa vallitsi jälleen ai-nutlaatuinen tunnelma – yhteenkuulu-vuuden henki. Kongressin parasta antiamielestäni onkin kansainvälisten kon-taktien luominen ja vaaliminen.

FIG:n verkkosivuilta (www.fig.net)löydät raportin ja lisää valokuvia kong-ressista, komissioiden työsuunnitelmatja yhdyshenkilöt ym. Sivuilla on julkais-tu myös FIG:n julkaisut, paperiversioitavoit tilata MIL:n toimistosta. Ja kutenaiemmin totesin, kaikki Washingtoninkongressin 450 esitelmää löytyvät samas-ta paikasta.

Maa- jametsätalousministeriö tekee

selvityksen hallinnonalantoimintojen sijoittamisesta

pääkaupunkiseudunulkopuolelle

Selvitys kattaa ministeriön koko hallin-nonalan ja työn yhteydessä ministeriökuulee asianosaisia hallinnonalan viras-toja sekä tarvittavassa määrin muita vi-ranomaisia. Selvityksessä ministeriö hyö-dyntää organisaatiouudistuksen valmis-telun yhteydessä vuosina 2000–2001 josuoritettua valmistelua.

Selvitystyön väliraportti valmistuu31. syyskuuta 2002 ja lopullinen raportti31. joulukuuta 2002 mennessä.

Selvitystyö noudattaa hallituksen te-kemiä linjauksia toimintojen hajasijoit-tamisesta. Hallituksen vuosi sitten teke-mä päätös pyrkii osaltaan tasapainotta-maan valtion toimintojen sijoittamista jasiten edistämään maan tasapainoista alu-eellista kehitystä, tukemaan työllisyyttämaan eri osissa ja turvaamaan työvoi-man saantia valtion tehtäviin.

Insinööripula uhkaa kuntiaInsinööripula uhkaa myös kuntia Insi-nööriliiton puheenjohtaja Matti Viljasenmukaan. Hän patistaa kuntatyönantajaarakentamaan oikeudenmukaisen ja kan-nustavan palkkausjärjestelmän. (Lähde:Tekniikka & Talous 20/2002.)

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

MAANMITTAUSLAITOS - TIETOA MAASTA • LANTMÄTERIVERKET - FAKTA OM LANDET • NATIONAL LANDSURVEY OF FINLAND - DOWN TO EARTH • MAANMITTAUSLAITOS - TIETOA MAASTA • LANTMÄTERIVERKET

”

www.nls.fi

Maanmittauslaitos on palvelutalo, joka tarvitsee osaajia.Tarjoamme ihmisläheistä työtä asiakkaidemme parissa.Uusimmat teknologian sovellukset takaavat näköala-paikan tietoyhteiskunnan kärjessä – paikallisesti,valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Vuoteen 2010mennessä tarvitsemme joukkoomme satoja uusia taitajia.Maanmittauslaitos on tulevaisuuden työnantaja, jolla on190-vuotias menneisyys.

Tietoa taidolla 1812–2002

”

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Mikko UimonenKuvat: Markku Villikka

FIG:n tuleva presidentti Holger Magel ja ESRIn perustaja Jack Dangermond.


UKTJ:tä koskevalakiehdotus hyväksyttiin

EduskunnassaEduskunnan täysistunnossa käsiteltiin24.4.2002 hallituksen esitystä laiksi kiin-teistötietojärjestelmästä ja siitä tuotetta-vasta tietopalvelusta ja laiksi kiinteistö-rekisterilain muuttamisesta. Kysymys onsiis uudesta kiinteistötietojärjestelmäs-tä, jota Maanmittauslaitos rakentaa yh-dessä oikeusministeriön ja Suomen Kun-taliiton kanssa. Hallituksen lakiehdotushyväksyttiin Eduskunnan toisessa käsit-telyssä. Ehdotettu laki tullee voimaan1.6.2003.

Avaruuttakinmitataan

Yliopistolehti (11/02) tietää kertoa, ettäEuroopan avaruusjärjestö ESAn satelliittiGAIA laukaistaan vuoden 2009 tienoillamittaamaan maailmankaikkeutta eli suo-rittamaan astrometristä tehtäväänsä.GAIA mittaa avaruuteen päästyään mil-joonia kohteita. Sen tarkkuus on samaaluokkaa kuin jos näkisimme kuussa ole-van viiden sentin kolikon, kertoo ava-ruusfysiikan professori Hannu Koskinen.Astrometrian tehtävä on tähtien todel-listen paikkojen, etäisyyksien ja nope-uksien laskeminen. Kun etäisyys tiede-tään, saadaan selville myös tähden to-dellinen kirkkaus. Kun sitä verrataanmallilaskuihin, selviää myös tähden ikä.

Hallitus hyväksyijulkisuusasetuksen –

virkamiehilleavoimuusvelvoite

Hallitus hyväksyi torstaina 23.5. uudenjulkisuusasetuksen sekä siihen liittyvänviestintäsuosituksen. Suomalaista virka-kuntaa patistetaan uudella ohjeistollaentistä avoimempaan viestintään. Suo-situkseen on kirjattu vaatimus, jonkamukaan viranomaisten on jaettava tietoaasioista mahdollisimman aikaisessa vai-heessa. Viranomainen ei myöskään ”voipainottaa vain itselleen myönteisiä seik-koja”. Julkisuusasetus perustuu kaksivuotta sitten valmistuneeseen julkisuus-lakiin, joka velvoittaa viranomaisia ak-tiiviseen tiedon tuottamiseen ja jakami-seen.

Maanmittauslaitoksenjohtokunta lakkautettiin

Eduskunta hyväksyi asiaa koskevan hal-lituksen ehdotuksen 13.6.2002. Lakkaut-tamisen jälkeen ylintä päätösvaltaa käyt-tää pääjohtaja.

Pientalokauppa käy yhävilkkaana

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä kasvukeskuksissa kaava-alueil-la oli tehty 250 omakotikiinteistökaup-paa. Hinnat nousivat vuodesta 2001 eni-ten Vantaalla ja Turussa (13 %). Tampe-

NIMIT YKSIÄMartti Pietikäinen

VMT:n johtoonValtion maanmittausalan ammattikor-keakoulu- ja opistotekniset VMT ry.valitsi vuosikokouksessaan 14.3.2002Martti Pietikäisen yhdistyksen puheen-johtajaksi. VMT:n hallitus valitsi 26.3.kokouksessaan varapuheenjohtajaksiRaimo Tuomaalan. Sihteerinä jatkaaLeena Vikman.

Nimityksiä• DI Markku Forsman maakuntakaavoi-tusasiantuntijaksi Pirkanmaan liittoon5.8. alkaen. Forsman siirtyy tehtäväänsäMynämäen kunnan teknisen johtajanvirasta.

Kansainväl i senkartografisen seu-ran (ICA) 21. kar-tografian konfe-renssi (ICC2003) ja12. yleiskokous pi-detään Durbanissa,E te lä -Af r ikassa1 0 . – 1 6 . 8 . 2 0 0 3 .Konferenssin yleisteeman Kartografianuusi tuleminen alle on koottu 22 aihe-piiriä kartografian historiasta geoinfor-matiikan uusimpiin sovelluksiin. Kon-ferenssiesitelmien abstraktit pitää lähet-tää viimeistään 30.10.2002. SuomenKartografinen Seura järjestää ryhmämat-

KONGRESSEJA

kan konferenssiinosallistujille sekätukee keväällä2003 jaettavillastipendeillä geo-informatiikan jakartografian alannuorten tutkijoi-den matkakustan-

nuksia. Yhteystiedot ja lisätietoja mm.muista tärkeistä päivämääristä on saata-villa konferenssinjärjestäjän www-sivuil-ta www.icc2003.gov.za sekä Suomen Kar-tografisen Seuran www-sivuilta www.kartogra.fi.

ICC2003 –Kartografian konferenssi Etelä-Afrikassa

reella ja Lahdessa hinnat laskivat seitse-misen prosenttia. Pääkaupunkiseudullahinnat nousivat keskimäärin 10 %. Muu-alla maassa keskihinta nousi maltillisem-min.

Pientalotontin keskihinta Helsingis-sä oli ensimmäisen neljänneksen aikana119 €/m2, Espoossa 86 €/m2 ja Vantaalla54 €/m2. Muiden kysyntäkeskusten osal-ta pientalotonttien viimeaikaisesta hin-takehityksestä ei kauppojen vähäisyydentakia voi tehdä vielä johtopäätöksiä.

Nämä tiedot perustuvat ennakkotie-toihin Kiinteistöjen kauppahintatilastos-ta 1.1.–30.6.2002, joka ilmestyy syys-kuussa.

Lehden edellisessä numerossa (2/2002)julkaistussa asuinpientalon teknisen ny-kyarvon ja kauppa-arvon suhdetta Nur-mijärven kunnassa käsitelleessä OlaviMyhrbergin kirjoituksessa sivuilla 14–17 tulee kuvassa 2 olevien käyrien yhtä-löiden olla KA=IKÄ-0,36 ja NA=IKÄ-0,80

eikä KA=IKÄ-0,36 ja NA=IKÄ-0,80 ja tau-lukossa 3 tulee suhteiden keskiarvon (%)kaupantekovuosina 1990–2000 olla 112,3eikä 12,3.

OIK AISU

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


KOULUTUSTA

Millaisiintehtäviin

maanmittausalalla?Maanmittausala on monipuolinen, alalla työs-kentelevät toimivat paikkatietojen ja maahanliittyvien oikeuksien parissa. On arvioitu, että80 % kaikesta tiedosta liittyy jotenkin paik-kaan, siis sijaintiin.

Eri koulutustasojen maanmittarit hankki-vat ja jalostavat paikkatietoja kartoiksi ja tee-maesityksiksi. Paikkatietotekniikka on edis-tynyttä tietotekniikkaa, jossa riittää jatkuvas-ti haasteita uusien sovelluksien ja sisältöjenkehittämisessä. Kännyköihin liittyvä paikan-taminen on uusinta uutta, sillä voidaan mm.auttaa pelastuspalvelua tai hallita kuljetuk-sia.

Maahan liittyvät oikeudet tarjoavat toisenmaanmittausalan päätehtävän. Maanmittaritpitävät yllä ja kehittävät Suomen kiinteistö-järjestelmää. Järjestelmään rekisteröidään jo-kaisen maapalasen ulottuvuus, ominaisuu-

YRIT YSUUTISIA○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

CB Richard Ellis ja TallbergToimitilajohto sopivat

allianssista– maailman johtava

kiinteistöalanasiantuntijapalveluyritys

tulee SuomeenSuomalaisten kiinteistömarkkinoidenkansainvälistyminen saa lisävauhtiaCB Richard Ellisin ja Tallberg Toimiti-lajohto Oy:n välisestä allianssista. Yh-dessä yritykset pystyvät tarjoamaantäyden kirjon toimitilajohtamisen jakonsultoinnin asiantuntijapalveluitayhdistäen ammattitaidon sekä 47 maa-ta kattava kansainvälisen verkoston.

CB Richard Ellis on maailman joh-tava kiinteistöalan asiantuntijayritys.Pääkonttori sijaitsee Los Angelesissa.Yrityksen palveluksessa on n. 10 000henkilöä ympäri maailmaa, jotka pal-velevat kiinteistöjen omistajia, sijoit-tajia sekä käyttäjiä 47 maassa ja yli 250toimistossa. Euroopan alueeseen kuu-luu 50 toimistoa 21 maassa, jotka työl-listävät 1 650 henkilöä.

Sito ostiCentroidin

Suomalainen Insinööritoimisto Oy,Sito, on 23.5.2002 tehdyllä kaupallaostanut Centroid Oy:n koko osakekan-nan. Centroid Oy:n tähänastinen pää-omistaja, dipl.ins. Juha Saarentaus jat-kaa yhtiön palveluksessa toimitusjoh-tajana. Centroid Oy on paikkatieto-oh-jelmistojen ja -palveluiden toimittami-seen erikoistunut yritys. Yhtiön pal-veluksessa on kahdeksan henkilöä. Sitoon monipuolinen yhdyskuntatekni-seen konsultointiin, paikkatiedon hal-lintaan ja ohjelmistokehitykseen eri-koistunut yritys, jonka palveluksessaon 120 henkilöä.

(

. .u

u


Frisk luft+ teknik= kartläggare!

Svenska yrkesinstitutet

Tel. (06) 324 2811 • PB 40 • 65201 VASA • www.syi.fi

Visste du att Svenska yrkesinstitutet är det enda stället

i Finland där du kan utbilda dig till till kartläggare, på

svenska?

Arbete finns. Behovet av kartläggare är stort.

Kontakta:Sture Borgar (06) 324 2737, 050 553 4058eller studierektor Bror Nygård (06) 324 2404,0500 159 620

det ja omistajat sekä esimerkiksi kul-kuoikeuden haltijat. Kiinteistöjärjestel-mä Suomessa on täysin automatisoituja kuuluu maailman edistyneimpien jär-jestelmien joukkoon. Järjestelmässä onyli 2,5 miljoonaa kiinteistöä. Kiinteis-töjen ulottuvuutta ja ominaisuuksiakoskevat muutokset toteutetaan laki-sääteisinä kiinteistötoimituksina, jois-sa maanmittausinsinöörit toimivat toi-mitusinsinöörinä.

Maankäyttö muuttuu koko ajan.Maanmittareita toimii näiden muutos-ten suunnittelutehtävissä kaavoittajinaja tilusjärjestelytehtävissä.

Maahan ja rakennuksiin liittyvät ar-vot ovat huomattavat. Maanmittausalanoppilaitoksissa opetetaan kiinteistöar-viointia, jonka avulla nämä arvot mää-ritetään. Kiinteistötoimituksiin liittyyusein myös kiinteistöarviointia, esimer-kiksi määrättäessä korvaus luonnonsuo-

jelualueesta maanomistajille.Kiinteistöjen käyttö tarjoaa myös pal-

jon työtä maanmittareille, tällöin puhu-taan kiinteistöjohtamisesta. Monet yri-tykset ovat ulkoistaneet toimitilojensa jamuiden kiinteistöjensä hallinnan alaanerikoistuneille toimistoille, joissa työs-kentelee myös maanmittausalan koulu-tuksen saaneita.

Maanmittarit työskentelevät siis mitäerilaisimmissa maahan ja kiinteistöihinliittyvissä tehtävissä yhteistyössä moni-en muiden ammattikuntien edustajienkanssa.

Millaiset ovatmaanmittausalan

työmarkkinat tulevaisuudessaMaanmittausalan opetusta annetaan am-matillisissa oppilaitoksissa, ammattikor-keakouluissa ja Teknillisessä korkeakou-lussa.

Työpaikat eri koulutustasoilta valmis-tuneille ovat valtiolla, kunnissa ja kun-tainliitoissa sekä alan yrityksissä. Työl-listymisnäkymät ovat valoisat. Suurinosa työpaikoista on julkisella sektorilla,mutta yksityissektori on jatkuvasti lisän-nyt osuuttaan varsinkin korkeamminkoulutettujen kohdalla. Alan palkkauson kilpailukykyinen verrattuna muihinteknisiin aloihin.

Alan suurin työnantaja on Maanmit-tauslaitos, jonka palveluksessa on noin1 900 henkeä. Maanmittauslaitoksentyöntekijöistä 85 % työskentelee maan-mittaustoimistoissa eri puolilla maatam-me ja 15 % Helsingissä sijaitsevissavaltakunnallisissa yksiköissä. Maanmit-tauslaitoksessa on laskettu että seuraa-van 10 vuoden aikana siellä tarvitaanrunsaat 300 uutta työntekijää eri koulu-tustasoilta. Maanmittareita työskenteleevaltion palveluksessa myös ympäristö-

hallinnossa, liikenne- ja oikeusministeriöiden hallinnonaloillasekä opetus- ja tutkimustehtävissä.

Kuntien palveluksessa on noin 300 diplomi-insinööriä, noin600 amk-insinööriä/teknikkoa ja yli 1 000 kartoittajaa, kartanpiir-täjää ja mittamiestä. He ovat kaupunkien ja isompien kuntienpalveluksessa ja huolehtivat paikkatietoja kiinteistötehtävistä.Lisäksi kaavoitustehtävissä toimii maanmittareita kunnissa ja maa-kuntien liitoissa. Kuntasektorilla on henkilöstön ikärakenteenperusteella avautumassa myös huomattavasti uusia työtilaisuuk-sia lähimmän 10 vuoden kuluessa.

Maanmittausalan yritykset toimivat paikkatietojen jalostajinaja kiinteistöarviointiin ja -johtamiseen liittyvissä tehtävissä. Maan-käytön suunnittelun konsulttitoimistoissa toimii myös paljonmaanmittareita. Yksityissektorilla toimivien maanmittareiden ikä-rakenne on nuorempi kuin julkissektorilla. Maanmittareiden ky-syntä on ollut kasvussa, joten myös yksityissektorin työmarkkina-näkymät ovat hyvät.

Kuinka maanmittausalaaopiskellaan?

Pääsääntöisesti haku tapahtuu yhteishaulla, osalla sekä syksylläettä keväällä, osalla vain keväällä.

Kartoittajan tutkinto on 120 opintoviikon eli noin 3 vuodenpituinen maanmittausalan perustutkinto, jonka pohjakoulutus-vaatimuksena on peruskoulu. Opetussuunnitelma löytyy mm. Tu-run ammatti-instituutin sivuilta osoitteesta http://www.turkuai.fi/tai.php?koulutustarjonta=1&tekniikka=1&maanmittausala=1.

Insinöörin (AMK) tutkinto on 160 opintoviikon eli noin neljänvuoden pituinen. Sen tutkinnon rakenteen voi katsoa esim. Es-poon-Vantaan Teknillisen ammattikorkeakoulun sivuilta www.evitech.fi/tekniikka/nuoriso/maanmittaustekniikka ja hakukelpoi-suudet osoitteesta www.evitech.fi/tekniikka/koulutusohjelmat/maanmittaustekniikka/hakeminen/valintaperusteet/.

Maanmittausalan diplomi-insinööriksi valmistuu Teknillisestäkorkeakoulusta 180 opintoviikossa eli noin viidessä vuodessa.Lisätietoja TKK:n sivuilta www.hut.fi/Yksikot/Maanmittaus. Tek-nillisessä korkeakoulussa voi myös suorittaa tekniikan lisensiaa-tin ja tohtorin tutkinnon.

Kaikkien oppilaitosten internet-osoitteet ovat osoitteessawww.edu.fi/koulut/.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

Kuva

: Ante

ro A

alto

nen

(

. .u

u



○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


Oppilaitos

HELSINGIN TEKNIIKAN ALANVALLILAN KOULUTUSYKSIKKÖPL 393700099 HELSINGIN KAUPUNKIwww.heltech.edu.hel.fi

KOULUTUSKESKUS TAVASTIAMaanmittausalaPL 30 (Hattelmalantie 8)13101 HÄMEENLINNAwww.kktavastia.fi

JOENSUUN OPPIMISKESKUSOtsolan yksikköPL 101Tulliportinkatu 380101 JOENSUUwww.pkky.fi

TURUN AMMATTI-INSTITUUTTIPeltolan koulutalo, PL 95520101 TURKUwww.turkuai.fi

SVENSKA YRKESINSTITUTETPL 40 (Tehtaankatu 1 A)65201 VAASAwww.syi.fi

MIKKELIN AMMATTIOPPILAITOSOtavankatu 450100 MIKKELIwww.maol.makkmaol.fi

MERIKOSKEN AMMATILLINENKOULUTUSKESKUSNahkatehtaankatu 390100 OULUwww.merikoski.fi

ROVANIEMEN TEKNINENAMMATTIOPPILAITOSJokiväylä 996300 ROVANIEMIwww.raol.roiami.fi

JYVÄSKYLÄN TEKNINENAMMATTIOPPILAITOSViitaniemi/RakennusosastoViitaniementie 340720 JYVÄSKYLÄwww.jytaol.jypoly.fi

Yhteyshenkilö(t)

Jari Hotinenpuh. (09) 310 84 [email protected] Heikkiläpuh. (09) 310 84 [email protected]

Eeva Kulmanen (lehtori)puh. (03) 658 [email protected] Hallenberg (aikuispuoli)faksi (03) 658 1323Opintotoimisto (Piia Wallin)puh. (03) 6581209

Marjatta Kallioinenpuh. (013) 244 2268GSM 0500 186 [email protected] (Hilkka Tolvanen)puh. (013) 244 2213

Koul.vast. Hannu Immonenpuh. (02) 263 34390,faksi (02) 263 34394Leena Kulmalapuh. (02) 263 [email protected] Alhoke sekä opinto-ohjaaja Ville Riskipuh. (02) 263 343 18

Sture Borgarpuh. (06) 3242 737GSM 050 5534 [email protected]

Esko Rytkönenpuh. (015) 2041 274faksi (015) 2041 [email protected] (Eeva Pyykkönen)vaihde (015) 204 11

Marja-Leena Hakala tai Anja Pyyvaihde (08) 8848 000puh. (08) 8848 541 (Anja Pyy)faksi (08) 8848 [email protected] Minna Leinonenpuh. (08) 8848 488

Arto Jakonenvaihde (016) 331 311puh. (016) 331 [email protected]

Aimo Valkonenpuh. (014) 444 [email protected]

Hakuaika

yhteishaku

yhteishaku

yhteishaku

yhteishaku

yhteishaku

yhteishaku

haku päättyy 30.4.

yhteishaku

vuonna 2002 ei hakua, vuodesta2003 ei tietoa vielä.

KARTOITTAJANTUTKINTOON VALMENTAVAT OPPILAITOKSET

(

. .u

u


JATKUU SIVULLA 60

Oppilaitos

ESPOON-VANTAAN TEKNILLINENAMMATTIKORKEAKOULU (EVTEK)Leiritie 101600 VANTAAwww.evitech.fi

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUMaanmittaustekniikan opintosuuntaPL 18150101 MIKKELIwww.mikkeliamk.fi

ROVANIEMENAMMATTIKORKEAKOULUTekniikan ja liikenteen alaJokiväylä 1196300 ROVANIEMIwww.ramk.fi

SVENSKA YRKESHÖGSKOLANUtbildningsprogrammet för lantmäteriteknikPB 6, 65201 VASAwww.syh.fi

Yhteyshenkilö

Juhani Nippalapuh. (09) 511 [email protected]. (09) 511 9947 tai (09) 511 9946

Eero Puranenpuh. (015) 355 6430faksi (015) 355 [email protected]

Jyrki Huhtaniskapuh. (016) 331 3303GSM 040 546 [email protected] Pietilä (koulutusohjelmavastaava)puh. 040 536 5872faksi (016) 331 3322Opintotoimistopuh. (016) 331 3326

Roger Anderssonpuh. (06) 328 [email protected]

Hakuaika ja -menettely

yhteishaku

yhteishaku

yhteishaku

INSINÖÖRIN (AMK)TUTKINTOON VALMENTAVAT OPPILAITOKSET

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

(

. .u

u


Korkeakoulu

TEKNILLINENKORKEAKOULUMaanmittausosastoGeomatiikan ja Kiinteistö-talouden koulutusohjelmatPL 1200 (Otakaari 1)02015 TKKwww.hut.fi

Yhteyshenkilö

Arvo Vitikainen (pj./koulu-tusohjelmatoimikunta) taiHannu Aarniopuh. (09) 451 3867 (kanslia)puh. (09) 451 3873 (Aarnio)[email protected]

Hakuaikaja -menettely

Teknisten tieteidenyhteisvalintamaalis-toukokuussa

MAANMITTAUSALANDIPLOMI-INSINÖÖRIN

TUTKINTOON VALMENTAVATOPPILAITOKSET

Korkeakoulu

TAMPEREENTEKNILLINENKORKEAKOULURakennustekniikan osastoGeoinformatiikkaPL 60033101 TAMPEREwww.tut.fi

Yhteyshenkilö

Opiskelijoidenpalvelupistepuh. (03) 3115 [email protected]://www.tut.fi/

Hakuaikaja -menettely

Teknisten tieteidenyhteisvalintamaalis-toukokuussa

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○


TUOTEUUTISIANOVOSAT

Novon tuottamakoko Turkin kattava

digitaalinen kartta-aineistoon valmis

Turkcell Ltd, yksi Turkin suurimmista teleope-raattoreista, on saanut käyttöönsä Novosatintekemät aineistot televerkkojen makrotasonsuunnitteluun. Toimitus käsittää koko Turkinpeittävän maankäyttöluokituksen, korkeus-mallin, nimistön ja väestö- ja liikenneyhteys-tiedot, kuten tiestön, rautatiet ja lentokentät.Turkki on pinta-alaltaan lähes 2,5 kertaa Suo-men kokoinen. Turkcellin tilaus onkin suurinNovosatin tähän mennessä tuottama pääosinsatelliittikuviin perustuva digitaalinen aineis-to. Alihankkijana on toiminut Novosatin pit-käaikainen yhteistyökumppani Yön Ltd An-karasta.

Novosatissa aloitetaan tänä vuonna kokoSuomen metsämaiden luokitus. Se on suun-niteltu palvelemaan eri käyttäjäkuntia kutenmetsäyhtiöitä, puolustusvoimia ja teleoperaat-toreita.Lisätietoja: stefan.winqvist@novogroup. com.

Spot-satelliittiensarja jatkuu Spot 5:lla

Toukokuun 4. päivä laukaistiin radalleen uu-sin SPOT-satelliitti, joka tuo erinomaista tie-toa moniin sovelluksiin. Satelliitin havainto-laitteet tuottavat 10 metrin värikuvia ja 5 met-rin mustavalkoisia (Pan) kuvia. Supermode®-tekniikalla on mahdollista saada limittäisenäkuvauksena jopa 2,5 metrin erotuskykyisiäPan-kuvia. Satelliitissa on lisäksi erillinen ste-reoinstrumentti korkeusmallien valmistamis-ta varten, ja kasvillisuuden seurantaan siinäon samanlainen Vegetation-instrumentti 1km:n erotuskyvyllä kuin edeltäjässään SPOT4:ssa.

SPOT 5 -satelliitin voidaan katsoa kuulu-van erittäin tarkan resoluution kategoriaan.2,5 metrin erotuskyvyllä tietomäärä on lähessama kuin 1 metrin kuvissa, mutta siirryttäes-sä 2,5 metristä 5 metriin ero on suurempi.SPOT-väri- ja Pan-kuvien leveys on edelleen60 km, joten aineisto kattaa huomattavastilaajemman alueen kuin tähänastiset VHR-ai-neistot. Lisäksi satelliitin kuvauskapasiteettion suuri. Tähtihavaintolaitteidensa ansiostaSPOT 5 -satelliittikuvien absoluuttinen sijain-titarkkuus on 50 metrin luokkaa tai parempijo ilman tukipisteitä.

SPOT 5:n stereoinstrumentti kuvaa radansuunnassa 5 metrin erotuskyvyllä, mutta ra-taan nähden poikittain 10 metrin erotusky-vyllä. Nämä stereokuvat ovat 120 kilometriäleveitä ja niiltä laskettujen mallien korkeus-tarkkuudeksi arvioidaan noin 10 metriä. Näi-tä stereokuvia ei kuitenkaan ole myynnissä;tuotteena on tarjolla vain korkeusmalli. Sensijaan loppukäyttäjillekin tarjolla olevista Su-permode-tekniikan stereokuvauksista saadaanjopa 2,5 m:n korkeustarkkuus.Esimerkkikuvia osoitteesta http://www.

spotimage.fr/spot5/galerie/en/en_galerie_frame.html.

GENIMAP

Peltolohkorekisterinylläpito Genimapille

Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Ge-nimap Oy:ltä maanviljelijöille maksettavienpinta-alaan sidottujen tukien maksatukseenja valvontaan käytettävän peltolohkorekiste-rin ylläpidon ja ajantasaistamisen vuosille2002–2004. Rekisteri käsittää yli miljoonanpeltolohkon tiedot. Kokonaisvastuullisena toi-mittajana Genimap vastaa muun muassa vilje-lijöiden tekemien muutosilmoitusten kerää-misestä, ylläpito- ja ajantasaistamisen digi-toinnista, tietokantaan siirtämisestä ja tulos-tuksista. Kyseessä on Genimapin historiankaikkien aikojen suurin kauppa.

GEOLOGIANTUTKIMUSKESKUS

MaaperäkarttojaInternetistä

Geologian tutkimuskeskus julkisti palvelun,joka ensi vaiheessa tarjoaa nähtäväksi noin250 karttaa. Vuoden loppuun mennessä pal-velusta löytyvät kaikki Suomessa valmistu-neet yli tuhat karttalehteä. Maaperäkartan tär-keimmät käyttökohteet ovat maankäytön suun-nittelu, ympäristönhoito, maa- ja metsätalo-us, maalajien tekninen hyödyntäminen sekäluontomatkailu. Palvelu löytyy osoitteestahttp://geokartta.gsf.fi.

FUTURE CAD

Autodesk Map Series kattaakoko paikkatiedon

suunnitteluketjun –paikkatiedon ammattilaiset

saavat uudenohjelmistokokonaisuuden

Autodesk tuo markkinoille paikkatiedon oh-jelmistokokonaisuuden Autodesk Map Se-riesin. Ohjelmistopaketin avulla paikka- jakarttatiedon ammattilaiset voivat toteuttaaprojektinsa alusta loppuun yhden ohjelmis-ton piirissä. Yhdellä ohjelmistolla voi luoda,ylläpitää, integroida ja esitellä karttatiedostoja.

Autodesk Map Series -paketti sisältää Au-todesk Map 5-, Autodesk Raster Design 3- jaAutodesk OnSite -ohjelmat. Ohjelmistokoko-naisuuden avulla voidaan paitsi käsitellä kart-tatiedostoja, muuntaa paperille tehtyjä luon-noksia ja rasterikuvia digitaaliseen muotoonsekä käsitellä paikkatietoa.

Tiedon välittäminen paikkatietoprojektieneri osapuolten välillä tehostuu, kun tiedonjakaminen helpottuu eri ohjelmien välillä jatieto välittyy myös Internetin kautta. Samantietokannan käyttäminen vähentää virheidenja väärinkäsitysten määrää.

Yhden toimivan ohjelmistokokonaisuudenhankkiminen helpottaa ostopäätöstä: pakettion yksittäisiä ohjelmia edullisempi ja ohjel-mien päivitys hoituu kerralla.

Ohjelmistoa tuo maahan Future CAD Oy.Lisätietoja: Ensio Aikio, Autodesk AB,puh: +46 31 726 0126 / GSM: +46 705 345 188,[email protected], www.autodesk.com.

GEOTRIM

GPS uhmaaluonnonvoimiaantarktiksella

BAS eli British Antarctic Survey (Englanninantarktistutkimus) käyttää GPS-teknologiaamannerjäälohkareen liikkeiden mittauksiin jaEtelämantereen tutkijat jättävät GPS-järjestel-mät kylmästi jäätikölle. Tutkijat valitsivat työ-hönsä Trimblen 5700 GPS-jälkikäsittelyvas-taanottimet ja Zephyr Geodetic -antennit, joil-la mannerjään liikkeitä voidaan seurata milli-en tarkkuudella.

Laitteilta vaaditaan erityistä kestävyyttä jamahdollisuutta tallentaa suuriakin tietomää-riä vaihdettavien tietokorttien avulla. Lisäksiantennin pitää pystyä käsittelemään monitie-heijastuksia ja mittamaan tarkkoja tuloksia al-haisillakin leveysasteilla.

Tutkimustyö, jossa laitteita käytetään, onratkaisevassa asemassa muokattaessa maapal-lon ilmastomallia ja simuloitaessa maailman-laajuisesti tulevaisuuden ilmastotrendejä.

UusiHR500-säteenilmaisin

kaikkiin lasereihinGeotrim Oy on tuonut markkinoille Trimblenvalmistaman HR500-säteenilmaisimen. Sitävoidaan käyttää kaikilla näkyvän ja näkymät-tömän pyörivän säteen lasereilla.

Säteenilmaisin säilyy ehjänä jopa 3 met-rin vapaasta pudotuksesta betonilattialle.HR500 painaa pienen metwurstipaketin ver-ran eli 340 grammaa.

HR500 säteenilmaisimessa on erillinenLED-näyttö, jonka kirkkaat valot ohjaavat sä-teen vastaanottoa linjan ylä- ja alapuolellakaukaa tai vaikka pilkkopimeässä.

Sarja10UUTUUS!

SET310 • SET510 • SET610

Maailmanlaajuisesti tunnettu japanilainen mittaus-kojevalmistaja SOKKIA on tuonut markkinoilleuuden tekniikan takymetrit.

■ Tunnusomaista uusille SOKKIA SET10-sarjantakymetreille SET310, SET510 ja SET610 on abso-luuttiset vaaka- ja korkeuskehät, automaattinentasauksenvalvonta ja kollimaatiokorjaus.

■ Malleihin SET310 ja SET510 on lisävarusteenalangaton, kevyt ja pieni alfanumeerinennäppäimistö. Vakiovarusteena SET10-sarjantakymetreissä on 10 000 pisteen muisti ja laajamittausohjelmisto. Malleihin SET310 ja SET510 onmyös saatavissa PC-yhteensopivia muistikortteja,joilla tallennuskapasiteettia voidaan kasvattaa esim.16 MB:n kortilla 144 000 pisteeseen.

Maahantuonti , myynti ja huolto:

Laippatie 4 C • 00880 Helsinki • puh. (09) 2532 5000 • faksi (09) 2532 5020www.geostar.fi • [email protected]

Malli Kulmatarkk. Mittausalue Mittaustarkkuus

SET310 1 mgon 1-2800 m ± (3 + 2 ppm xD) mmSET510 1,5 mgon 1-2800 m ± (3 + 2 ppm xD) mmSET610 1,9 mgon 1-2300 m ± (3 + 2 ppm xD) mm

www.sokkia.net


Uutta on myös säteenilmaisimen 15-kana-vainen näyttö, minkä ansioista käyttäjä voilukea millimetreissä paljonko mitattavan ta-son ylä- tai alapuolella ollaan. Tätä ominai-suutta on kaivattu etenkin elementtiasennuk-sissa, lattiavaluissa ja maatäytöissä.

Ilmaisimen valokennot on sijoitettu vas-taanottimen molemmin puolin. Se helpottaamittaustöitä, koska vastaanottoalue on huo-mattavasti perinteistä laajempi eli 180 astetta.

HR500 säteenilmaisimen virran kulutuspieni, joten virtalähteen 2 AA-paristoa kestä-vät jopa 100 tuntia.

Laservastaanottimia käytetään työmaamit-tauksissa. Näkyvän valon mittauslaser osoit-taa mitattavan linjan tai tason korkeuden esim.punaisella laserviivalla tai tasolla, jolloin eril-lisistä säteenilmaisinta ei tarvita. Käytännös-sä mittausetäisyydet voivat olla suuria, jopasatoja metrejä ja valaistusolosuhteet huonot,jolloin laservaloa ei voi havaita paljaalla sil-mällä. Niinpä säteenilmaisin (eli säteenvas-taanotin) on usein välttämättömyys käytän-nön mittaustyössä.

Mittauslasereilla mitataan pysty- ja vaaka-tasoja, kaltevuuksia sekä tehdään linjausta jaluotausta. Maanrakentamisessa laser osoittaaesim. levitettävän maa-aineksen korkeuden jatason tai ojan suoruuden ja kaateen. Talonra-kentamisessa laseria käytetään esimerkiksi ele-menttien asentamisessa, ikkunapaikkojen mer-kitsemisessä, sisäkaton asennuksessa ja lat-tiavalujen kaateiden määrittämisessä jne.

Geotrim Oy maahantuo ja myy TrimblenHR500-säteenilmaisimia sekä muita Trimblentuotteita.Lisätietoja: Geotrim Oy, Matti Ronkainen,050 5555 024, www.geotrim.fi ja www.trimble.com.

GEOSTAR

LaseretäisyysmittariSokkia E-Z Tape

Onko sinulla tarvetta mitata nopeasti? Geos-tar Oy tuo markkinoille uuden SOKKIA laser-etäisyysmittarin.

E-Z Tapessa on todella nopea mittaus, mit-tauksen kesto on vain alle 0,2 sekuntia. E-ZTapessa on toiminto, jolla näkyvä kirkas la-sersäde osoittaa mittauskohteen.

Tulokset saadaan välittömästi. Painat vainnäppäintä ja mittaus on jokseenkin heti suori-tettu, mittauksen kesto on alle 0,2 sekuntia.Mittauksen aloituspisteeksi voidaan valitamittarin etu- tai takapää tai kiinnityskierre(keskellä). Mittausetäisyys on tuettu 30 m:iin,heijastimella 100 m:iin. Tarkkuus on ±3 mm.

Etäisyysmittari mahtuu hyvin vaikka työ-asun taskuun. Laiterunko on työkäyttöä kes-tävää muovia ja pöly- sekä vesitiivis.

Etäisyysmittari on helposti asetettavissakulmaan laitteen mukana tulevan kulmakap-paleen kanssa. Mittauksen aloituspiste siirtyyautomaattisesti kulmakappaleeseen, kun sekiinnitetään laitteeseen. Kätevään kantopus-

siin sopivat laitteen lisäksi ylimääräiset paris-tot ja kulmakappale.

Etäisyysmittarin virtalähteenä on 2 AA/R6-alkaliparistoa. Laitteessa voidaan käyttäämyös vastaavan kokoisia akkuja.

E-Z Tape on mahdollista kiinnittää kame-rakierteellä jalustaan. Ominaisuuksista mai-nittakoon yhteen- ja vähennyslaskutoiminto,pinta-alan laskenta, tilavuuden laskenta, jat-kuva/seurantamittaus, lyhimmän- ja pisimmänetäisyyden mittaus ja korkeuden mittaus.Lisätietoja: Mittavälinetalo Geostar Oy puh.(09) 2532 5000, Laippatie 4 C, 00880 Helsinki,www.geostar. fi.

SOKKIASET3110MV

-videotakymetriKuuden vuoden tuotekehityksen tuloksenaSOKKIA on julkistanut Japanissa täysin uuttatekniikkaa käyttävän motorisoidun videota-kymetrin. Tuotekehityksen tarkoituksena oli

tuoda maastomittauksiin nopeutta sekä en-nen kaikkea varmuutta ja tarkkuutta. Syntyitoiminnoiltaan mullistava robottitakymetriSokkia SET3110MV (MV = Motorized Video).

Takymetrissä on kaksi videokameraa, joi-den kuvat lähetetään radioteitse prismasau-vaa kuljettavan mittaajan maastotietokoneennäytölle. Näytöllä on selkeä ja helppokäyttöi-nen ohjauspaneeli takymetrille annettavia ko-mentoja varten sekä haluttaessa kartta mitta-usalueesta. Komennoilla takymetri ohjataansuuntaan, jossa mitattava kohde eli prismaon. Kun prisma näkyy videokuvassa, anne-taan mittauskäsky ja takymetri hakeutuu au-tomaattisesti prismaan, tekee kohdistuksen javideokamera zoomaa tietokoneen näytölleprisman, johon kohdistus on tehty. Mittaajavoi näin varmistua siitä, että kohde on var-masti oikea, eikä liikennemerkki tai heijastuslasipinnasta. Mittaus hyväksytään, annetaantarvittavat ominaisuustiedot, päivitetään kart-takuvalle ja talletetaan. Kun servotakymetrietsii prisman mittaajan komennolla eikä jat-kuvasti koeta seurata prismaa, pidennetäännäin huomattavasti akun toiminta-aikaa.

Euroopassa tuoteuutuus esitellään Inter-geossa syksyllä.Lisätietoja: Geostar Oy, puh. (09) 2532 5000,www.geostar.fi.

TUOTEUUTISIA

POHJOISMAISTA

Tiesitkö että:Tanskassa uuden hallituksen vaalilu-pausten täyttäminen vaikuttaa maan-mittaritoimialaan ratkaisevasti:

– 900 000 julkisesti tuettua asuntoatullaan ainakin osittain yksityistä-mään

– uusi kaavoituslaki mahdollistaa 240000 uuden asunnon rakentamisenmaaseudulle

– laki myös sallii olemassa olevientalouskeskusrakennusten käyttämi-sen liiketoimintaan ja

– tilaa tarvitseva vähittäiskauppa tul-laan sallimaan taajamien ulkopuo-lella suomalaiseen ja amerikkalai-seen tapaan sekä

– kaavoitusvalta siirretään läänitasol-ta kunnille

– KMS (Maanmittauslaitos) joutuu vä-hentämään väkeä 500:sta (vuonna2001) noin 350:aan.

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Norjassa maanmittauksen jättimäinenuudistus etenee:

– 200 miljoonaa kruunua on varattumerikartoitukseen

– 900 000 asuntoa kerros- ja rivita-loissa on saanut oman osoitteen

– Statens Kartverk (Karttalaitos) vas-taa vuoden 2004 alusta kiinteistö-jen kirjaamisjärjestelmästä

– uusi kiinteistörekisteri ja kiinteis-törekisterilaki otetaan käyttöönvuonna 2003–2005

– maanmittaustoimitukset yksityiste-tään (nykyään kunnallisia) ja toi-mituksia suorittavat auktorisoitudutyritykset vapaasti hinnoitellen.

Ruotsissa sisaryhdistyksemme hakeeuutta identiteettiä:

– hyväksymällä insinöörejä (3 vuo-den koulutus) jäseniksi

– kehittämällä SLF:ää toveri-


IN MEMORIAM

Lauri KanteeMaanmittaushallituksen entinenpääjohtaja, tekniikan tohtori Lau-ri Kantee kuoli vaikeaan sairau-teen 25. päivänä toukokuuta. Hänoli syntynyt luovutetussa Karja-lassa Muolaan pitäjässä 1. päivä-nä tammikuuta 1925. Hän oli 77-vuotias.

Kantee kutsuttiin asepalveluk-seen 1943 kesken Viipurin kak-soisyhteislyseon 6.luokkaa. Yliop-pilaaksi hän kirjoitti sodan vieläjatkuessa 1944. Diplomi-insinöö-rin tutkinnon Teknillisen korkea-koulun maanmittausosastolla hänsuoritti 1949. Tekniikan lisensi-

aatiksi Kantee tuli 1956. Tohto-riksi hän väitteli 1960.

Kantee toimi jatkosodassa ko-nekivääriampujana ja osallistuikesällä 1944 Kannaksen suurtais-teluihin. Hän osallistui myös La-pin sotaan. Sotilasarvoltaan Kan-tee oli ylikersantti.

Lauri Kantee aloitti työuransaMaanmittaushallituksen maan-mittausauskultanttina 1949–1952,jonka jälkeen hän toimi maanmit-tausinsinöörinä Oulun läänissä1952–1961. Valtion teknillisentutkimuslaitoksen tutkimusinsi-nöörinä hän työskenteli 1961–1967. Teknillisen korkeakoulunapulaisprofessorina hän toimi1967–1970. Maanmittaushallituk-sen ylijohtajaksi hänet nimitettiin1970 ja pääjohtajaksi 1972. Eläk-keelle Kantee jäi pääjohtajan vi-rasta 1991.

Kantee tuli pääjohtajaksi sa-maan aikaan kuin maanmittaus-hallintoa yli 20 vuotta valmistel-tu organisaatiouudistus astui voi-maan. Maanmittausinsinöörit oli-

vat yli 300 vuotta työskennelleetkotoaan taksapalkalla eräänlaisi-na yksityisyrittäjinä; nyt heistätehtiin valtion virkamiehiä, jotkasijoitettiin perustettuihin maan-mittaustoimistoihin. Pääjohtajantehtäväksi tuli luoda puitteet uu-delle toimintatavalle sekä uusijohtamiskulttuuri laitokselle. Hä-nen pääjohtaja-aikanaan käynnis-tettiin myös kiinteistönmuodos-tamislainsäädännön kokonaisuu-distus, jota valmistelevan kahdenkomitean puheenjohtajana Kanteetoimi toistakymmentä vuotta.Maata koskevan lainsäädännönvalmistelu on vaatinut aina pit-kän ajan. Kantee joutui seuraamanlainsäädännön voimaantuloa ol-tuaan useita vuosia eläkkeellä.

Pohjoismaiden maanmittaus-laitosten pääjohtajien säännölli-set tapaamiset käynnistyivät LauriKanteen aloitteesta. Hän kutsuiensimmäisen kokouksen Maan-mittaushallitukseen 1977. Siitäkäynnistyi monipuolinen ja laajapohjoismainen yhteistyö, jonka

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○

yhdistyksenä, jolla on vai-kutusvaltaa alan keskuste-lussa ja tekemällä läheistäyhteistyötä alan muidenyhdistysten kanssa

– olemalla asiallisesti muka-na 3D-kiinteistönmuodos-tuskeskustelussa

– markkinoimalla maanmit-tauskoulutusta ja -ammattiatehokkaammin

– nostamalla maanmittarei-den profiilia Kungliga tek-niska högskolanissa.

Erik Lönnfeldt


merkitys on entisestään korostu-nut Suomen liityttyä EuroopanUnioniin.

Lauri Kantee oli mestaruusta-son pituushyppääjä. Hän edustiSuomea useassa maaottelussa 40–50-lukujen taitteessa. Myöhem-min hän osallistui urheilun valta-kunnantason järjestötoimintaan.

Lauri Kantee harrasti histori-aa, mutta lähinnä hänen sydän-tään oli Karjalan kysymys. Hänuskoi loppuun saakka Karjalanpalauttamiseen ja suhtautui hie-man epäillen Maanmittauslaitok-senkin tekemään lähialueyhteis-työhön, koska se tulisi vaikeutta-maan maan palauttamista alkupe-räisille omistajille Karjalan takai-sin saamisen jälkeen.

Kantee oli aktiivinen kirjoitta-ja ja yhteiskunnallinen osallistu-ja. Hän kirjoitti säännöllisesti Kar-jala-lehteen Muolaan murteellaeloisia kolumneja. Hän oli myösetevä kynänkäyttäjä kirjailijana.Kirjat, joissa hän kuvasi Muolaanihmisten elämänmenoa ennen so-

tia ja sen jälkeen evakkoina, olisi-vat tasonsa puolesta ansainneetlaajemmankin levityksen. Luon-teelleen uskollisena hän kieltäy-tyi tekemästä kustannustoimitta-jan ehdottamia muutoksia käsikir-joituksiin ja julkaisi kirjat oma-kustanteina. Aikaansaavuus ja pe-räänantamattomuus olivat hänenominaispiirteitään.

Kanteella oli useita luottamus-tehtäviä. Hänet on palkittu useil-la korkeilla kotimaisilla kunnia-ja ansiomerkeillä. Hän oli myösRuotsin Pohjantähden Ritarikun-nan Komentaja.

Maanmittauslaitos kunnioittaaentisen pääjohtajansa muistoa jaelämäntyötä.

Touko LaurilaYli-insinööri Touko Laurila kuo-li 2.6.2002. Hän oli syntynyt Vah-dossa 24.3.1912 ja vietti nuoruus-aikansa Varsinais-Suomessa. Hänpääsi ylioppilaaksi Turun Suoma-laisesta Yhteiskoulusta 1931 jasuoritti maanmittarin tutkintonsaTeknillisessä Korkeakoulussa1937.

Touko Laurila aloitti maanmit-tarin virkauransa maanmittaus-auskultanttina 1937. Hänet nimi-tettiin Kuopion lääniin maanmit-tausinsinöörin virkaan 1941 ja sa-man läänin maanmittauskonttorintarkastajan virkaan 1946. Kuopi-Jarmo Ratia

osta hän siirtyi Helsinkiin hoita-maan Uudenmaan läänin läänin-maanmittauskonttorin apulaislää-ninmaanmittausinsinöörin virkaa1952. Paluu Kuopioon tapahtui1968, jolloin Laurila ryhtyi hoita-maan Kuopion läänin maanmit-tauskonttorin lääninmaanmittaus-insinöörin virkaa. Paluu Helsin-kiin tapahtui sitten vuonna 1972,jolloin hänet nimitettiin Uuden-maan läänin lääninmaanmittaus-insinööriksi. Tätä virkaa hän hoi-ti eläkkeelle siirtymiseen saakkavuoteen 1976. Eläkevuotensa hänasui Helsingissä, vaikka Kuopioja Savo pysyivätkin tiiviisti mie-lessä ja kesämatkojen kohteina.

Touko Laurila osallistui mo-niin maanmittarin virkaan liitty-viin luottamustehtäviin. Jo opis-keluaikana hän toimi TLY:n hal-lituksessa vuosina 1935–1936.Maanmittaushallinnon Diplomi-insinöörien hallituksessa hän oli1958–1965 ja saman yhdistyksenpuheenjohtajana hän toimi 1960–1964. Valtion teknillisten virka-miesten palkkakomitean sihteeri-nä hän oli 1961. Maanmittausin-sinöörien Liiton (MIL) hallituk-sessa Laurila oli 1964–1973 ja jä-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


sen av gratisservicen på ”Kartplat-sen för alla” har ännu inte slagitsfast.

Kari Tuukkanen:Management avtransportfordonsparkenger effektivitet ochsäkerhetTransportkostnaderna i Finland ärhöga beroende på långa avståndoch höga bränslepriser. Det är där-för särskilt viktigt att optimerarutterna och styra fordonsparkenpå ett effektivt sätt. GIS-teknikmöjliggör positionering av fordo-nen och valet av de kortaste ochsnabbaste rutterna. Bilarna läges-bestäms med hjälp av mobiltele-foni eller GPS. Uppdaterade kör-instruktioner kan sändas från kon-toret till fordonets egen datater-minal, till exempel till en palm-top computer. Förutom kostnads-inbesparingar kan man med posi-tionering även öka säkerheten tillexempel för värdetransporter.

Pekka Lehtonen:Finlands nordligastelantmätare(intervju av Esko Rantakivi)Intervju med lantmäteriingenjörEsko Rantakivi, som jobbar somförrättningsingenjör i Finlandsnordligaste arbetsdistrikt i Ivalo.

Jussi Tossavainen:Också lantmäteriexporteras (intervju)Exporten inom lantmäteribran-schen omfattar oftast konsulttjäns-ter och know-how. I artikeln pre-senteras tre finländska företag ivilkas verksamhet exporten har enstor betydelse. Tapio Toropainenberättar att Plancenter Ab (fi.Suunnittelukeskus) ofta deltar iprojekt som är en del av Finlandsutvecklingsbistånd. Enligt denkommersiella direktören JukkaNoponen på Jaakko Pöyry Infra ären stor del av exportprojekten GIS-system och planering av markan-vändningen, men särskilt mervär-de för företaget skapar det lillateamet som specialiserat sig påLaser Sonar-teknik vid mätningav industribyggnader. Flygbilderoch ortofoton utgör lejonparten avexporten vid FM-kartta. Verkstäl-lande direktören Kyösti Laama-nen berättar att kvalitetscertifika-tet är ett av företagets trumfkort iexportverksamheten.

Tuula Manninen:Yrke: fastighetsvärderare(intervju av Hannu Ridell)Fastighetsvärdering håller på attutveckla sig till ett nytt yrke. Aven god värderare krävs insikter iteknik, juridik och ekonomi samt

Jussi Tossavainen:Kartan behövs också tillannat än till ruttvalOsmo Niemelä, som bland annatjobbat som avdelningschef påKartografiska avdelningen påLantmäteriverket berättar vadannat man kan läsa och uttydafrån kartan förutom rutten till ettobjekt. Med hjälp av karttecknenkan man uttala sig om markgrund-ens beskaffenhet, vilket kanutnyttjas då torv- eller grustäktplaneras. Arkeologen kan på basenav höjdkurvorna söka möjliga plat-ser för en forntida bosättning. Kart-namnen kan för en språkforskareavslöja dialektgränserna. EnligtSirkka Paikkala, specialforskarevid Centralen för de inhemskaspråken, är ortsnamnen ett kol-lektivt minne, som bär på en ge-mensam kulturhistoria.

Kirsi Mäkinen:Kartplatsen får en nyutformningLantmäteriverket håller på att för-nya sin Internetservice ”Kartplat-sen”. Först förändras ”Kartplatsenför fackmän” och ”Kartplatsensavgiftsbelagda tjänster”. Det är intefrågan om en radikal omläggning,utan många små förbättringar somunderlättar utnyttjandet av ”Kart-platsen”. Tidtabellen för förnyel-

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

○

Kirjoittaja Maanmittaus-neuvos Aarre Terho on

Touko Laurilan virkaveliUudenmaan lääninmaan-

mittausinsinöörinä.

senlehden MILA:n toimituskun-nassa 1986–1972. Touko Laurilatoimi myös sivutoimisesti Uuden-maan lääninoikeuden jäsenenä1961–1968.

Sodan ja rauhan aikana ToukoLaurilalle myönnettiin ansioistaanVR 3, VR 4, SL R1, Ts mm, Js mm,Sotainv ar, XXX, MIL pr pl ja MM1633–1983. Yli-insinöörin arvoni-mi hänelle myönnettiin 1972. So-tilasarvoltaan hän oli majuri.

Touko Laurila harrasti aktiivi-sesti metsänhoitoa. Maanmittarinammatti veti hänet jo sinänsäluontoon ja entisiltä virka-alueil-ta sitä löytyi. Lääninoikeuden jä-senyyskin liitti hänet maahan jasen arvoihin.

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


RESUMÉÖversatt av Erik Lönnfeldt

förmåga att kunna analysera vär-deringsobjektets framtida poten-tial. Hannu Ridell är fastighetsvär-derare och företagare i MaakantaOy. Företaget har bland annat del-tagit i planeringen av nyanvänd-ningen av Nickby sjukhus i Sib-bo. Elina Liimatainen studerarfastighetsekonomi och jobbar ak-tivt vid sina studier på TallbergFastighetsadministration Ab.

Heikki Tuominen:Multibeam Sonar– den nyastesjömätningsteknikenVid Sjöfartsverkets sjömätnings-byrå finns tre Multibeam Sonar-sjömätningssystem i bruk. Meddem produceras årligen en bildav havsbottnens topografi på näs-tan 2 000 km2, vilket är ca 70 % avden totala kartlagda arealen. Detproducerade materialet kan an-vändas förutom för egentlig kart-läggning, även för många andraändamål såsom modellering avbottnen, för att söka upp vrak ochminor samt för strömningsmodel-ler. Med apparaturen kan man pro-ducera djupinformation som fyl-ler ”Special Order” -klassens kravenligt IHO:s S-44-standard. Un-der mätsäsongen 2003 kommer detförsta fartyget planerat som Multi-beam Sonar-fartyg att tas i bruk.

Det är frågan om en katamaran ialuminium, som kommer att ope-rera i Insjö-Finland.

Pekka Lehtonen:Geodet i två städer(intervju av Jouni Lindberg)Jouni Lindberg har jobbat som geo-det i två städer: i Kervo, 25 kmfrån Helsingfors, som är utsatt förhuvudstadsregionen starka befolk-ningstillväxt och i Lieksa i östraFinland 500 km från Helsingfors.I Lieksa tampas man med en be-folkningsminskning. I intervjunbegrundar Lindberg skillnadernai de två finländska städerna ur engeodets synvinkel.

Pekka Lehtonen:Sibbo möterhuvudstadsregionensbefolkningstillväxt(intervju av Pekka Normo)”Inom planläggningen finns detmöjligheter att utveckla männis-kornas livsmiljö, alltså skyddabåde människor och natur. Det ären stor utmaning!”, säger PekkaNormo, planläggningschef i Sib-bo kommun. I intervjun behand-las problematiken kring markan-vändningen i Helsingfors närom-råden.

Olli Sirkiä:Atlas över rågången mellanFinland och NorgeLantmäteriverkets flygbildscentralhar färdigställt en atlas över rå-gången mellan Finland och Norge2000. Den gamla atlasen, som be-stod av topografiska kartor övergränsen har ersatts med flygbilds-kartor baserade på ortofoton. Förförsta gången framställdes heladen officiella gränsatlasen mellanstaterna i sin helhet i digital formi samarbete med det norska lant-mäteriverket.

Esa Tiainen: Europeisktfastighetsregister– behöver vi det i Finland?För närvarande är det europeiskafastighetsregistertyperna– mosaikfastighetsregister

(den brittiska modellen)– indexkartsystemet

(de nordiska länderna)– det positionsmässigt riktiga

fastighetsregistret(Nederländerna, finländskastäder).Den nuvarande trenden ser ut

att gå mot den senast nämndamodellen bland annat för att upp-gifter om äganderätt och arrende-ring allt som oftast behövs inomlandadministrationen, för GIS-tillämpningar och i 3D-fastighets-

registret.Detta betyder också att fysisk

beskrivning av outbrutna områ-den och arrende- eller hyresrätterför närvarande fattas i fastighets-registerkartan. Det har föreslagitsett införande av ett e-dokumentinklusive en lägeskarta för områ-det i fråga. Implementeringen avett landsomfattande fastighetsre-gistersystem med skarvlösa fast-ighetsregisterkartor kommer attske 2005, skapar utrymme för enförnyelse av systemet. Utdrag avden nya fastighetsregisterkartan(med koordinater) kan användasmed information om detaljplanen,vilken senare kommer att föras ini systemet, där fastighetsregistretspelar en central roll.

Jyrki Halomo:Från kostnader till prisI Maankäyttö-tidningens senastenummer 2/2002 beskriver emeri-tusprofessorn i fastighetslära vidTekniska högskolans lantmäteri-avdelning Olavi Myhrberg sin pi-lotforskning. I sin artikel tar Myhr-berg inte ställning till korrigering-en av totalvärdet eller storlekenav denna. När det gäller värderingav enskilda objekt är det problemMyhrberg pekar på en realitet.Summan av ett tekniskt nuvärdeav ett småhus och byggnadsplats-

○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○ ○


RESUMÉ Translation by Seppo Mäkinen and Marjatta Huuhtanen

Jussi Tossavainen:Surveying is exportableExporting surveying is typicallyconsulting services and know howwithin the field of surveying.Three companies are presented,whose export activities make amajor share of net sales.Tapio Toropainen tells that ex-port projects at Plancenter Ltd (Su-unnittelukeskus Oy) are usuallypart of Finnish Foreign Aid.

Commercial Director JukkaNoponen, at Jaakko Pöyry Infrastates that most export projectscontain GIS systems and land useplanning, but special value isachieved from a team operatinglaser scanning of industrial plants.

FM-International exportprojects contain mostly aerial pho-tography and digital ortophotos.Managing Director Kyösti Laa-manen states that ISO9001:2000quality certificate plays a majorroll in export business.

Tuula Manninen:Real estate valuer as aprofession (an interview)Real estate valuation in its presentform is growing into a new line ofbusiness. Command of technical,juridical and economic matters,and the capability of anticipatingthe future potentials of the ap-praised objects are prerequisitesfor a good valuer. Mr. HannuRidell is a real estate valuer andan entrepreneur at Maakanta Ltd.Maakanta has participated, forexample, in the reuse planning ofthe Nikkilä hospital area. Ms.Elina Liimatainen is a student ofReal Estate Economics and besidesworking at Tallberg ToimitilajohtoLtd.

Heikki Tuominen:Multibeam sonar – latesttechnology in hydrographyThe Hydrographic Office at theFinnish Maritime Administrationhas three multibeam sonars inoperation. They produce about2,000 km² full topographic cover-age of the seafloor annually, whichaccounts for 70% of all annualsurvey coverage. Besides chartsthe data may be utilised for sever-al other purposes, such as sea bot-tom modelling, search for wrecksand mines or modelling waterflux. These systems are capable ofproducing IHO S-44 standard“Special Order” depth data.

A new catamaran type alumin-ium survey vessel will be takeninto use during survey season

2003. It will first start operatingin inland lakes.

Pekka Lehtonen:Geodesist for two towns(an interview)Jouni Lindberg has worked as ageodesist for two towns: in Kerava,25 km north from Helsinki with alot of growing pressures from thecapital region and in Lieksa, inEastern Finland about 500 kmfrom Helsinki with a problem ofpeople moving away.

In this interview Jouni Lind-berg discusses the differences ofthese two towns, with a geode-sist’s viewpoint.

Pekka Lehtonen:Sipoo response to thecapital region growthpressures (an interview)“It is possible to develop the en-vironment people live in withplanning, that is to protect bothpeople and nature. This is chal-lenging”, says Pekka Normo, chiefplanner of the Sipoo community.This interview presents the prob-lems in the land use of the capitalregion and nearby communities.

Olli Sirkiä:Finland–Norway borderatlasThe border atlas between Finlandand Norway for the year 2000 bor-der determination was preparedat the National Land Survey Aeri-al Photo centre. Old topographicmap based border atlas was re-placed by ortophoto maps. Thistype of official border atlas togeth-er with all documents betweenthe two sovereign countries wasdone now first time in full digitalform together with Statens Kart-verk (Norwegian Mapping Author-ity).

Esa Tiainen:European cadastre– need for such in Finland?Presuming European cadastretypes are mosaic cadastre (Britishmodel), index map cadastre (Nor-dic countries) and position wiseaccurate cadastre (Netherlands,Finnish towns), the prevailing ten-dency seems to be towards thelast mentioned model e.g. becausethe ownership or tenancy of a landarea is mostly needed for land ad-ministration activities and GISapplications, and in 3D cadastre.

As means to get also the spa-tial description of transfers of partor leasehold areas currently miss-ing in a cadastre map, an e-deed

of sale including map for locationof the parcel conveyed is suggest-ed. The facilities for this are im-proving, as the new nation widecadastre system with seamless ca-dastre map will be implementedby 2005. Extracts of the newcadastre map (with co-ordinates)can be used with additional lotdivision or city plan informationthat are planned to be included ata later phase in the National LandInformation system of which thecadastre is the central part.

Jyrki Halomo:From Cost to PriceIn the previous issue (2/2002) ofthis magazine Olavi Myhrberg,Emeritus Professor of Real EstateStudies in the Department of Sur-veying at HUT, presented the out-come of his pilot study. ProfessorMyhrberg commented neither cor-rection for total value nor itsamount. As regards to the valua-tion of an individual object theproblem brought out by ProfessorMyhrberg is undoubtedly actual.

The cost-based value of a one-family house summed up with themarket value of the plot may notbe equivalent to the market valueof the built real estate. Correctionfor total value is therefore needed.

Risto Peltola:Shall GIS data be availablewith no cost?GIS data producers have statedthat data management costs shallbe reassured. The views of theuser or post processing party havenot been in front. GIS informationis a public domain, such as roadsand libraries, and the use of theseis available with no direct cost tothe user.

The greatest efficiency isachieved, as the data is used asmuch as possible for the cost ofproducing the data set from thedatabase. To optimise the cost forthis data is totally different if it isevaluated from the society’s pointof view, instead of data produc-er’s (monopoly) point of view. Thefinancing of the public GIS datashould perhaps be transferredfrom users to the taxpayers.

Jussi Tossavainen:A map is useful also forother purposes than routeselectionOsmo Niemelä, former Head ofthe Cartographic Department atthe National Land Survey tellswhat information is available froma map, besides a route selection.One may interpret the soil geolo-gy from the map signs, which isuseful e.g. for peat or gravel utili-sation. An archaeologist may lookfor possible former living sites.Geographical names may revealvarious dialect regions for lin-guists. Sirkka Paikkala, research-er at the Research Institute for theLanguages of Finland, states thatgeographical names are part ofcollective memory and carry com-mon cultural history.

Kirsi Mäkinen:Map Site gets a face liftThe National Land Survey of Fin-land will renew its Map Site In-ternet service, step by step. Thefirst actions will take place at Pro-fessional’s Map Site and Map SiteOrdering Service. These changeswill not be radical, but small stepsto ease the user interaction, asnew software tools enable this.

Citizen’s Map Site will remainin current status, as the renewalschedule has not been decided yet.

Kari Tuukkanen:Fleet management bringsefficiency and security fortransportationTransportation costs in Finlandare high, due to long distancesand high fuel prices. Therefore itis crucial to optimise routes andmanage the fleet efficiently. Themodern GIS (Geographic Informa-tion System) technology enablespositioning the vehicles and find-ing the shortest or fastest routes.In vehicle positioning, either cel-lular network or satellite (GPS) isused. Updated driving directionscan be sent from the office to thevehicle’s own terminal, such as apalmtop computer. Besides thecost savings, improved security isachieved with positioning, espe-cially when transporting valua-bles.

Pekka Lehtonen:The northernmost landsurveyor in Finland(an interview)An interview of Esko Rantakivi,who works as a land surveyor inthe northernmost work district ofFinland, in Ivalo.

ens ortspris motsvarar nödvän-digtvis inte ortspriset för en små-husfastighet. I detta fall bör mantillämpa en korrigering av total-värdet.

Risto Peltola:Borde den lägesbundnainformationen varakostnadsfritt tillgänglig?Producenterna av den lägesbund-na informationen har i prissätt-

ningen utgått från att finansiering-en av dataförsörjningen bör tryg-gas. Man har inte lyft fram bety-delsen av priset ur användarnasoch vidareförädlarnas synvinkel.Den lägesbundna informationenär en offentlig artikel som vägaroch bibliotek, vilkas användningvanligen är avgiftsfri. Den störstanyttan av den lägesbundna infor-mationen erhålls om informatio-nen används flitigt till ett pris som

motsvarar lösgöringskostnaderna.Optimeringsproblemet för pris-sättningen av informationen fåren helt annan dimension, då mani stället för att granska saken urinformationsproducentens (mono-polistens) synvinkel, ser till helasamhällets intresse. Finansiering-en av den offentliga lägesbundnainformationen borde kanske över-föras från användarna till skatte-betalarna.


ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET

PALVELUHAKEMISTO

• Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartatja maastomallit

• Ilmakuvaukset, digitaalisetkuvatuotteet, laserkeilaus

• GIS-konsultointi

Teollisuuskatu 33, 00510 Helsinkipuh. (09) 229 3060, faksi (09) [email protected], www.fm-kartta.fi

Suomen Kartoitusja Mittaus SKM Oy

• ISM DiAP NT digitaaliset stereotyöasemat• ISM DiAP Viewer• ISM SysImage• Kartoituspalvelut, ks. PaikkatietopalvelutSibeliuksenkatu 19 A 1, 04400 JärvenpääPuh. (09) 279 1410, faksi (09) 279 1473Sähköposti: [email protected]: www.kartoitus-skm.fi sekäwww.ismeurope.com ja www.askism.com

MAANMITTAUSLAITOS

• ilmakuvaukset• ilmakuvatuotteet• digitaaliset kuvat• kuvatulosteet

ILMAKUVAKESKUSOpastinsilta 12 B, 2. krs, 00520 HelsinkiPuh. 0205 41 5255, faksi 0205 41 5295Sähköposti: [email protected]: www.nls.fi

• 3D-Win-mittausohjelmistot• Ashtech-GPS-laitteistot• Nikon-takymetrit• Muut mittaustarvikkeet

Kielotie 14 B, 01300 VantaaPuh. (09) 2532 4411, faksi (09) 2532 [email protected], www.3d-system.fi

GPS-laitteet, servotakymetrit, takymetrit,digitaaliset vaaituskojeet, vaaituskojeet,teodoliitit, tasoja putkilaserit, koneen-ohjausjärjestelmät ym.

Myynti ja huoltoLuutnantintie 1, 00410 HelsinkiPuh. (09) 534 033, faksi (09) 537 [email protected], www.topgeo.fi

• GPS-laitteet GIS/DGPS/RTK-sovelluksiin• Servo-, automaatti- ja lasertakymetrit• Fotogrammetrian ja metrologian

järjestelmät

Sinimäentie 10 C, 02630 EspooPuh. (09) 6153 555, faksi (09) 5022 398Sähköposti: [email protected]: www.leica.fi

Leica Nilomark OyLeica Nilomark OyLeica Nilomark OyLeica Nilomark OyLeica Nilomark Oy

Maan- ja rakennusmittauksen kojeiden, jär-jestelmien ja ohjelmistojen maahantuonti,markkinointi, huolto ja koulutus. Pääedus-tuksena Sokkia, tuotteina mm. PowerSet-takymetrit ja mittausjärjestelmät.Laippatie 4C, 00880 HelsinkiPuh. (09) 2532 5000, faksi (09) 2532 [email protected], www.geostar.fi

• Takymetrit ja yhdistetyt GPS- ja takymet-rijärjestelmät sekä tiedonkeruuohjelmat

• GPS-maanmittauslaitteet, -tukiasemajär-jestelmät sekä GPS/GIS-järjestelmät

• Muut mittauskojeet ja -tarvikkeetHakamäenkuja 1, 01510 VantaaPuh. 8700 460, faksi 8700 [email protected]

ILMAKUVAPALVELUT

• Digitaalinen fotogrammetria, INPHO• Digitaalinen kuvankäsittely, ER Mapper

Tekniikantie 12, 02150 EspooPuh. (09) 5840 0466, faksi (09) 5840 0469Sähköposti: [email protected]: www.xposition.fi

w w w . m a a n m i t t a r i . f i / m a a n k a y t t o / p a l v e l u h a k e m i s t o . h t m

FOTOGRAMMETRISET LAITTEET JA OHJELMISTOT

ATK- JA MITTAUSLAITTEET JA -VÄLINEET


KIINTEISTÖPALVELUT

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

• Digitaaliset kartat: kaavayhdistelmät,johtokartat, pohjakartat, teemakartat

• AIR-IX Paikkatietopalvelin• YTCAD-ohjelmistot

Kiesikatu 8, PL 52, 20781 KaarinaPuh. (02) 5159 500, [email protected], puh. (02) 5159 [email protected], puh. (03) 2442 212

Karttapohjaiset FIKSU-ohjelmistot• Detalji- ja yleiskaavoitukseen, 3D-mallin-

nukseen sekä vihersuunnitteluun• Kunnallistekniseen sekä kaukolämpö- ja

maakaasuverkon suunnitteluun• Johtotietojen hallintaanTeknologiapuisto, PL 105, 87400 KajaaniPuh. (08) 6149 221, faksi (08) 6149 [email protected], www.basepoint.fi

• MapInfo -ohjelmistot, MapInfo- ja Geni-map-sovellukset ja numeeriset paikka-tietoaineistot Suomesta ja ulkomailta

• Internet- ja mobiiliratkaisut• CD-karttaohjelmat kuluttajilleMyyrmäentie 2, PL106, 01601 VantaaPuh. 0201 340 40, faksi 0201 340 449Sähköposti: [email protected]: www.genimap.fi

Kiinteistömarkkinoiden ja -arvionnin asian-tuntemusta 15 vuotta• Hyötyanalyysit ja yhteistoimintaselvitykset,

maankäyttösopimusten valmistelu• Yritysalueiden analyysit, kiinteistöstrategi-

an suunnittelu ja kiinteistöjen arvioinnit• Tuotto- ja kassavirta-analyysitMaakanta Oy, Unikkotie 13, 01300 VantaaPuh. (09) 838 61 550, faksi (09) 838 61 555Sähköposti: [email protected]: www.maakanta.fi

MAAKANTA OYKOULUTUSPALVELUT

• Kiinteistöarvioinnit ja -selvitykset• Kiinteistöalan konsultointi

Pieni Roobertinkatu 11, 00130 HelsinkiPuh. (09) 6850 350, faksi (09) 6850 3525Sähköposti: [email protected]

KiinteistötaitoPeltola & Pulkkanen Oy

MAANKÄYTÖN LAKIPALVELUT

ILMAKUVAPALVELUT

Ilmakuvaus (perinteinen/digitaalinen),GeoImager-ortopalvelin, GIS-konsultointi,teollisuussovellukset, nettikartat,satelliittidatapalvelut, maastomallit,3-D mallinnus

Tekniikantie 12 D 580, 02150 EspooPuh. (09) 2517 3530, faksi (09) 2517 3535Sähköposti: [email protected]: www.metria.fi

KIINTEISTÖPALVELUT

Rakentamis-, kaava-, kiinteistö- tie- ym.maankäytön sekä tavanomaiset lakiasiat.

Lammaskalliontie 6, 04400 JärvenpääPuh. (09) 275 1293GSM 050 529 4591Telekopio (09) 275 1392Sähköposti: [email protected] lakimies Ensio Tommola, DI, OTK

PAIKKATIETO-OHJELMISTOT JA -SOVELLUKSET


CITYCAD OY ja SITO KONSULTIT OY

Monipuolisia suunnittelupalveluja, ympäris-töarviointia, visualisointia, paikkatietorat-kaisujen konsultointia, fotogrammetrisia jageodeettisia ATK- ja mittauspalvelujaPohjantie 12 A, 02100 Espoo,puh. (09) 476111, faksi (09) 47611511,[email protected], www.sito.fi

SUOMALAINEN INSINÖÖRITOIMISTO OY

• Lukiokatu 36, 13130 Hämeenlinna,puh. (03) 653 9000, faksi (03) 653 2988

• Siltakatu 47–49, 18100 Heinola,puh. (03) 883 4215, faksi (03) 715 8405

• Wärtsilänkatu 20–22 A 13, 04400 Järven-pää, puh. ja faksi (09) 2710 190

• Parkanontie 37, 39700 Parkano,puh. 020 4202 301, faksi 020 4202 286

Sähköposti: [email protected]

Kaavoituksen ammattilainen

Maailman johtava mallipohjaisten opera-tiivisten tietojärjestelmien toimittaja.Koronakatu 1, 02210 EspooPuh. (09) 8879 500, faksi (09) 8039 489Kiveläntie 4, 70460 KuopioPuh. (017) 193 000, faksi (017) 193 341Sähköposti: [email protected]: www.tekla.com

• Paikkatiedon asiantuntijapalvelut• Tuote- ja järjestelmäkonsultointi• Asiakaskohtaiset järjestelmät• Internet- ja mobiiliratkaisut

Strömberginkuja 2, 00380 HelsinkiPuh. (09) 7420 5700, faksi (09) 7420 [email protected], www.gisnetsf.com

Johtava eurooppalainen tietotekniikka-palvelujen toimittaja• Henkilöstö 10 000, toimipisteet 19 maassa• Pörssiyhtiö vuodesta 1984, liikevaihto

1,1 mrd €Tietotie 6, 02101 Espoo, puh. (09) 862 6000S-posti: [email protected]: www.tietoenator.com

Building the Information Society


Paikkatietotekniikan, paikannuksen jakaukokartoituksen täydennyskoulutus,tilauskoulutus, seminaarit ja kongressit.Otakaari 24, PL 8000, 02015 TKKPuh. (09) 451 4021, faksi (09) 451 [email protected]/geomatiikka

• ESRIn ja ERDASin ohjelmistot• Internet- ja mobiiliratkaisut• Asiakaskohtaiset ratkaisut• Asiantuntijapalvelut, koulutus sekä yllä-

pito- ja tukipalvelutNovo Meridian OyPuh. 0205 6686, faksi 0205 66 5110Sähköposti: [email protected]: www.novomeridian.com

• Verkkotasoitusohjelmistot

Tekniikantie 12, 02150 EspooPuh. (09) 5840 0466Faksi (09) 5840 0469Sähköposti: [email protected]: www.xposition.fi


• Internetkartat• Kaavasovellukset• Opas- ja osoitekarttojen valmistus• Painopalvelut

Kellosilta 10, 00520 HelsinkiPuh. (09) 148 1947 / Kari SalonenFaksi (09) 148 3580Sähköposti: [email protected]: www.karttatiimi.fi

GPS-differentiaalikorjausta Radio Suomenvälityksellä kaikkialla Suomessa.Jaana RitvanenDigita Oy, Fokus DGPS-palveluPL 135, 00521 HELSINKIpuh. 0204 11 7588, faksi 0204 11 7235Sähköposti: [email protected]: www.digita.fi

• Paikkatietopalvelut, digitaaliset kartatja maastomallit

• Ilmakuvaukset, digitaalisetkuvatuotteet, laserkeilaus

• GIS-konsultointiTeollisuuskatu 33, 00510 Helsinkipuh. (09) 229 3060, faksi (09) [email protected], www.fm-kartta.fi

• Ilmakuvakartat ja digitaaliset kartat• Maastomallit, ortokuvamosaiikit,

ympäristömallit sekä Mittauspalvelut• ISM Digitaalifotogrammetrian tuotteet,

ks. Fotogrammetriset laitteetSibeliuksenkatu 19 A 1, 04400 JärvenpääPuh. (09) 279 1410, faksi (09) 279 1473Sähköposti: [email protected]: www.kartoitus-skm.fi

Suomen Kartoitusja Mittaus SKM Oy

• Numeeriset kartoitukset ja maastomallit• Digitaaliset ortokuvat ja kaupunkimallit• Laserkeilaussovellukset• Paikkatietopalvelut tietoverkkoihin• Paikkatietokonsultointi• Paikkatietopohjainen suunnittelu• Maankäytön suunnitteluPL 50 (Jaakonkatu 3), 01621 VantaaPuh. (09) 682 661, faksi (09) 682 6600Internet: maajavesi.poyry.fi, [email protected]

Paikkatietopohjaiset internetkartat:• Opaskarttasovellukset• Kaavasovellukset• TonttipörssiKauppurienkatu 33, 901000 OuluPuh. (08) 323 0000, faksi (08) 323 0001Sähköposti: [email protected]: www.infokartta.fi

N E T T I K A R T T A P A L V E L U

• Karttojen ja piirustusten vektorointi• Digitaaliset maastomallit• Rakennusten 3D-mallinnus• Väri- ja mustavalkoskannaus (A4–A0)

Kauppakartanonkatu 7 A 24, 00930 HelsinkiSeppo RyynänenPuh. (09) 701 3133, faksi (09) 701 3511Sähköposti: [email protected]

PAIKKATIETOPALVELUT, KARTTATUOTANTO JA -AINEISTO




Océ-Suomi• Tulostus-, kopiointi- ja skannaus-

järjestelmät

Yhteystiedot ja näyttelymme:Océ-SuomiTallberginkatu 2 A00180 HelsinkiPuh. (09) 685 9110, faksi (09) 694 7545Internet: www.oce.fi

• Laserskannausaineistot• Digitaaliset orto-kuvat• Korkeus- ja maastomallit• Visualisoinnit• Terra-ohjelmien jälleenmyyntiTekniikantie 21 C, 02150 ESPOOPuh. (09) 2517 5522, faksi (09) 2517 5230Sähköposti: [email protected]: www.topterra.fi

CITYCAD OY ja SITO KONSULTIT OYMonipuolisia suunnittelupalveluja, ympäris-töarviointia, visualisointia, paikkatietorat-kaisujen konsultointia, fotogrammetrisia jageodeettisia ATK- ja mittauspalvelujaPohjantie 12 A, 02100 Espoo,puh. (09) 476111, faksi (09) 47611511,[email protected], www.sito.fi

SUOMALAINEN INSINÖÖRITOIMISTO OY

• EPSON, MINOLTA-QMS, BEST• Graafinen tulostus• Suurkokotulostimet• Asiakaskohtaiset tulostus-

ratkaisut ja tekninen asiantuntemusRenatus Oy/Graafinen myyntiryhmä:Tarmo Kuusela, puh. (09) 4206 244Olli Sarpo, puh. (09) 4206 245Ahventie 4 A, 02170 EspooPuh. (09) 420 61, Internet: www.renatus.fi


Yhdyskuntatekniikan IT-asiantuntijayhtiö• Suunnittelujärjestelmät• Paikkatietojärjestelmät• Ylläpitojärjestelmät• Visualisointituotteet ja palveluHannuntie 6, 02360 EspooPuh. (09) 2313 2100, faksi (09) 2313 [email protected], www.viasys.com


• GIS ja kartoitus – Miranda Saarentaus• Online-palvelut – Kari-Pekka Karlsson• Satelliittikuvat – Anne Leskinen• Telecom – Stefan Winqvist

Opastinsilta 12 B, 00520 HelsinkiPuh. 0205 66 86, faksi 0205 66 5505Sähköposti: [email protected]: www.novosat.com

NOVOSAT OY

kartta kertoo maanmittausala paikkatietotekniikkaa ... · 5 pekka lehtonen maanmittausalalta hyvÄ...

Documents