kasvin ulko ja sisärakenne

14
8/2013 Timo Rinkinen, TTS Kasvin ulko- ja sisärakenne KASVIBIOLOGIAN JA - FYSIOLOGIAN PERUSTEET 8/2014 Timo Rinkinen, TTS Timo Rinkinen – TTS - 2013

Upload: tts-koulutus

Post on 19-Feb-2017

262 views

Category:

Education


1 download

TRANSCRIPT

Page 1: Kasvin ulko  ja sisärakenne

8/2013Timo Rinkinen, TTS

Kasvin ulko- ja sisärakenne

KASVIBIOLOGIAN JA -FYSIOLOGIAN PERUSTEET

8/2014Timo Rinkinen, TTS

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 2: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin ulkorakenne

• Kasvien pääosat ovat juuri, varsi ja lehdet.• Juurella kasvi kiinnittyy maahan.• Varrellaan kasvi kurottaa kohti valoa, jota se

tarvitsee yhteyttämiseen.• Lehdissä tapahtuu yhteyttäminen.

Yhteyttämisessä kasvi valmistaa ilman hiilidioksidista ja vedestä auringon valon avulla sokeria ja happea. Sokerin avulla kasvaa ja lisääntyy.

• Kukkakasvien kukissa valmistuu pölytyksen seurauksena siemeniä. Kukkakasveja kutsutaankin myös siemenkasveiksi. Itiökasveissa ei ole kukkia, vaan ne lisääntyvät itiöiden avulla.

Kasvin ulkoiset osat ja niiden päätehtävät

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 3: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin ulkorakenne

• Lehtimuoto on yksi tärkeistä lehden ominaisuuksista kasvin lajia määritettäessä.

• tasasoukka• pyöreä• soikea• neulasmainen• kolmiomainen• vinoneliömäinen• munuaismainen• herttamainen• pitkänomainen• parihalkoinen• sormilehdykkäinen

Kasvin lehtien muodot

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 4: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin ulkorakenne

• Lehtiasento kertoo, miten lehdet sijaitsevat kasvin varressa.

• vastakkainen: lehdet ovat asettuneet ikään kuin toistensa peilikuviksi

• säteittäinen eli kiehkurainen: monta lehteä tietyssä kohdassa vartta

• kierteinen: lehdet kiertävät ympyrää varren ympärillä tiheästi tai harvaan

• vuorottainen: on oikeastaan kierteisen asennon tyyppi, jossa perättäisten lehtien välinen kulma on 180 astetta.

• ruusukkeinen: varsinkin kasvin alalehdet sijaitsevat kasvin tyvessä tiheästi ja ympäröiden vartta. Esimerkiksi voikukan lehdet ovat asettuneet tällä tavoin

Kasvin lehtiasennot

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 5: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin ulkorakenne

• Juuri on kasvin maanalainen osa• Pitää kasvia pystyssä• Imee maasta vettä ja ravinteita• Pääjuuri• Lisäjuuri• Juurikarvat

Juuristo

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 6: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Kykenee käyttämään hyväkseen auringon energiaa, valmistamaan hiilidioksidista hiilihydraatteja sekä hajottamaan samalla vettä hapeksi ja vetyioneiksi

• Koko ja muoto vaihtelevat• Koko keskimäärin 10-100 mikrometriä,

mutta esim. männyllä jopa 5mm

Solutason rakenne

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 7: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Elävä kasvisolu koostuu 1. Soluseinästä2. Protoplastista• Protoplasti= solukalvo,

solulima + vakuoli eli solunesteontelo

• Tuma ja muut soluelimet sijaitsevat solulimassa

• Soluelimet ovat kalvojen ympäröimiä ja kalvot jakavat soluliman osastoihin

• Osastoissa reaktiot voivat toimia samanaikaisesti toisiaan häiritsemättä

Solutason rakenne

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 8: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Viherhiukkasen (kloroplasti) sisältämä väriaine klorofylli antaa kasville vihreän värin

• Runsaasti lehtien soluissa• Lukumäärä solussa 10-100• Viherhiukkasta ympäröi kaksoiskalvo ja

sen sisällä on kalvostoa missä fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat

• Keltaisten ja oranssien kukkien, hedelmien ja juurien väri johtuu solujen kromoplasteista

• Kromoplastien väriaineet ovat karotenoideja

Solutason rakenne

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 9: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Kun kasvisolu jakautuu, syntyy kaksi perimältään samanlaista tytärsolua

• Laajeneminen, jolloin soluseinät venyvät nestejännityksen pingottaessa niitä, solu saavuttaa lopullisen kokonsa ja muotonsa

• Lopullinen erilaistuminen: soluseinät paksuuntuvat, solunsisältöön varastoituu väriaineita, varastoaineita jne.

• Jatkuvan kasvun aikana nämä vaiheet seuraavat toisiaan jatkuvasti

Solun jakautuminen

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 10: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Kasvisolut varastoivat yhdisteitä• Siemeniin, silmuihin ja varastojuuriin

kertyy yhdisteitä, jotka toimivat kasvin energiavarastoina

• Tärkeimmät varastoaineet ovat tärkkelys, rasva ja proteiinit

• Varastoaineita voi kertyä myös soluseiniin

• Tärkkelys on solujen tärkein varastohiilihydraatti

Kasvisolujen ominaisuuksia

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 11: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Rakenteeltaan samanlaiset kasvisolut muodostavat solukoita

• Solut liittyvät naapureihinsa plasmodesmien välityksellä

• Yhteyttämistuotteet kulkevat myös näitä pitkin - samoin kasvitaudit!

• Solukot jaetaan kahteen ryhmään• Kasvusolukot ylläpitävät kasvin

kasvua• Erilaistuneet solukot: Ei tapahdu

enää solunjakautumista.• Rajoitussolukot, tylppysolukot,

tukisolukot, johtosolukot ja eritesolukot

Kasvisolukot

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 12: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenne

• Pituus- ja paksuuskasvu• Paksuuskasvun aiheuttaa johtosolukon

yhteydessä sijaitseva kasvusolukko• Pituuskasvu tapahtuu verson ja juuren kärjissä

olevissa kasvupisteissä (kärkikasvusolukko).• Johtosolukot ovat ”verenkiertoelimistö”

• Johtosolukot muodostaa johtojänteen• Vesi ja ravinteet ylös puuosaa pitkin• Yhteyttämistuotteet nilaa pitkin muualle

• Lehtien ja juurten solut• Lehdissä ilmarakoja, joissa huulisoluja• Juuren pintasolukko erikoistunut veden ottoon

• Varastosolukko• Tylppysolukkoa mm. varren kuoressa ja

ytimessä, juuren kuoressa ja mukuloissa

Kasvin erilaisia solukoita ja niiden tehtäviä

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 13: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvin sisärakenneJuuren osia ja erilaisia solukoita

Timo Rinkinen – TTS - 2013

Page 14: Kasvin ulko  ja sisärakenne

Kasvien ulko- ja sisärakenneMitä opimme?

• Putkilokasvien pääosat ovat juuri, varsi ja lehdet

• Elävä kasvisolu koostuu soluseinästä ja protoplastista (rotoplasti= solukalvo, solulima + solunesteontelo)

• Viherhiukkasen (kloroplasti) sisältämä väriaine klorofylli antaa kasville vihreän värin

• Viherhiukkasta ympäröivässä kalvostossa tapahtuu yhteyttäminen

• Rakenteeltaan samanlaiset kasvisolut muodostavat solukoita

• On kasvusolukoita ja eri tehtäviin erikoistuneita solukoita