kielipolku 4/2011

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

KKIELIPOLKUIELIPOLKU4/2011

Lomatoiminta 2012Lomatoiminta 2012

Olen ainutlaatuinenOlen ainutlaatuinen

Kuinka tuen lapseni Kuinka tuen lapseni minäkuvaa?minäkuvaa?

Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukenalapsen kasvun tukena

KIELIPOLKU 4/20112

Kannen kuva: ScandinavianStockPhoto

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

10. vuosikerta

ISSN 1799-5868

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJA

Aivoliitto ry

YHTEYSTIEDOT

Suvilinnantie 2, 20900 Turku

p. 02 2138 200, f. 02 2138 210

[email protected]

[email protected]

www.stroke.fi /www.aivoliitto.fi

www.sunnanvind.fi

TOIMITUS

Päätoimittaja Tiina Viljanen

p. 040 833 1511, 02 2138 292

[email protected]

Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila

p. 040 715 5198, 02 2138 262

[email protected]

Toimittaja Miia Suoyrjö

p. 050 5714 588, 02 2138 231

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO

Professori Pirjo Korpilahti

Turun yliopisto, puheenjohtaja

Erityisluokanopettaja Mari Jaakkola

Veromäen koulu, Vantaan kaupunki

Yhdistyksen jäsen Maarit Koivumäki

Pirkanmaan dysfasiayhdistys ry

Erikoistutkija Elisa Poskiparta

Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto

Erityisopettaja Tiina Siiskonen

Niilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan koulu

Aivoliitto ry:n edustajat:

Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila

Suunnittelija Elina Salo

Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila

Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

Suomen Nuortentalo Oy:n edustaja:

Johtaja Marjatta Laakso

PAINO JA ULKOASU

Painotalo Miktor Oy

Taitto Marko Vuorio, Painotalo Miktor Oy

Kuvat futureimagebank.com ja

ScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT

TJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010

[email protected]

[email protected]

p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENPALVELUT, OSOITTEENMUUTOKSET,

TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖT

Pia Vuoltee, p. 02 2138 222 (ma-ke)

[email protected]

TILAUSHINNAT

35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.

Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Minäkuvan tukeminen

Tavoitteena myönteinen minäkuvas. 6

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

34/2011 KIELIPOLKU

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksi

S I S Ä LT ÖS I S Ä LT Ö4/2

01

1

ARTIKKELIT6 Tavoitteena myönteinen minäkuva –

Olen ainutlaatuinen

10 Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?

14 Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena

16 Koulutytöstä äidiksi

21 Ajankohtaista sosiaali- ja terveysturvasta

30 Neurologiset oireyhtymät eivät näy päälle päin

PALSTAT4 Ledare

5 Pääkirjoitus

24 Liitto tiedottaa

26 Nuortentaloissa tapahtuu

29 Tapahtumakalenteri

34 Poimittua

38 Yhdessä – postia yhdistyksiltä

41 Yhdistykset alueittain

43 Aivoliiton yhteystiedot

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukenas. 14

Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?s. 10

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

TULOSSA

Forever-hyväntekeväisyyskon-sertti 15.1.2012 Musiikkitalos-sa, ks. takakannen ilmoitus.

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomats. 18-20

KIELIPOLKU 4/20114

LE

DA

RE

HA

NN

ELE

ME

RIK

OS

KI

När jag läser raderna i Aaro Hellaakoskis dikt

tänker jag att skattsökare vore en bra yrkes-

beteckning på mitt arbete. Att dyka in i bar-

nets värld är alltid ett stort och spännande äventyr.

Man känner sig privilegierad när man får delta med

barnet på en gemensam resa i världen trots att det

ibland bara varar en liten stund.

”Vet du vem jag är?”, frågar en liten pojke på dag-

hemmet med ögonen på skaft. När barnet möter ut-

maningar i växelverkan med andra människor är det

av största vikt att man lär känna barnet. Att studera

denna växelverkan är i sig en omöjlig uppgift. Bar-

net handlar, uppträder och kommunicerar på mycket

olika sätt eftersom situationerna och människorna

är olika.

Barn kan förnimma olika saker mycket känsligt.

När man går på besök där barn borde vara tysta och

snälla, något som ingen märker, kan föräldrarnas

spänning eller nervositet leda till att barnen reagerar

tvärtom. Om man går till vänner för att fi ra kvällen

leker barnen kanske utan några som helst problem.

På daghemmet kan saker och ting fungera. Man

behöver ingen napp eller blöja, men hemma är livet

omöjligt utan dem. Hos mormor är barnet snällt och

äter bra. Mormor säger att barnet har varit så snällt. I

dikten säger man ”de rymmer många av oss”. Säkert

är det också så, men ibland känns det som om ett

barn är många olika barn.

En mor sa till mig att hennes barn inte alls är mu-

sikaliskt och därför är det onödigt att sjunga med

det. Ja, jag har sedan liten fl icka blivit övertygad om

att jag inte är det minsta matematiskt begåvad. Ma-

tematik intresserade mig inte och jag blev heller inte

på något sätt uppmuntrad till det.

Jag blev en gång i tiden förtjust i suggestopedin,

som betonade att man ska undvika sådana kommen-

tarer som förverkligar sig själva. Man säger inte att

något är svårt utan att det kan kännas svårt, men att

du kan göra det. Man påstod till och med att vi alla

har en Paganini inom oss, det gäller bara att hitta

honom.

Barnet är fyllt av möjligheter. Att barnet möter

utmaningar under sin utveckling minskar inte möj-

ligheterna. Speciellt på Sunnanvind har jag haft en

chans att följa med familjers liv lite närmare. Just i

kväll fi ck jag vara med om när en liten fl icka med

fl ytväst modigt tog sig iväg från sin mamma och

glädjestrålande rörde sig framåt. Det kan ju ibland

vara svårt att lösgöra sig från barnet.

En gång när man åt gjorde en av pojkarna en

smörgås som han gav till sin storebror. Sådana små,

fi na stunder har jag ofta sett. Man märker stolthet i

föräldrarnas ögon när barnet kan stänka vatten på

stenarna i bastun, när barnet skär upp gurkan fi nt,

med en pinne låtsas dirigera musik, knäcker ett ägg

i bakdegen, tecknar eller använder någon apparat

skickligt.

Barnet tillägnar sig färdigheter och kan själv om

det ges en möjlighet därtill. Om man gör saker i stäl-

let för barnet, hjälper barnet i alla sammanhang och

är så rädd att man hindrar ett självständigt handlan-

de hos barnet blir det passivt och får lätt rollen som

en som bara sitter och iakttar.

När man kan och är förmögen till det kan man

säga att ”man är bra”, hörde jag en av våra pojkar sä-

ga. När barnet har en god självkänsla är det fyllt av

möjligheter! När vi föräldrar tror på barnen kommer

de också att tro på sig själva. Våra barn är verkligen

unika, som man konstaterar i en av artiklarna i den

här tidningen. ■

Talterapeut Hannele Merikoski fungerar som

specialexpert i projektet Hinderfri kommunikation,

något som Avainsäätiö fi nansierar. Hon arbetar också

på Hjärnförbundets anpassningskurser om bilder och

tecken.

Översättning: Susanne Aminoff

Barnet har ändlösa möjligheter”Barnet är en värld i sig,

De spår barnet ritar verkar endast skenbart vara små,

De rymmer många av oss,

I högre grad än vad man kunde tro .”

När barnet har en god självkänsla är det fyllt av möjligheter!

54/2011 KIELIPOLKU

PÄ

ÄK

IRJO

ITU

SH

AN

NE

LE M

ER

IKO

SK

I

Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän on todella täynnä mahdollisuuksia!

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssil

a

”Lapsi on maailma sinänsä,

Lapsen jälki vain näennäisesti pieneksi piirtyy,

Mutta siihen on mahtunut monia meitä,

Kenties laajemmin kuin mitä meissä lie.”

Aaro Hellaakosken runon säkeitä lukiessa

ajattelen, että työssäni aarteenetsijä olisi

hyvä ammattinimike. Lapsen maailmaan su-

keltaminen on aina suuri ja kiehtova seikkailu. Sitä

tuntee olevansa etuoikeutettu, kun saa olla mukana

lapsen maailmassa yhteisellä matkalla vaikka joskus

vain pienen hetken.

”Tiäksä kuka mä oon?”, kysyy pieni poika päiväko-

dissa tapittaen tiukasti silmiin. Kun lapsella on haas-

teita vuorovaikutuksessaan, lapseen tutustuminen

on ensiarvoisen tärkeää. Lapsen vuorovaikutuksen

tutkiminen on sinällään mahdoton tehtävä. Eri tilan-

teissa ja eri ihmisten kanssa lapsi toimii, käyttäytyy ja

viestii hyvinkin eri tavoin.

Lapsi aistii herkästi asioita. Kun lapsen kanssa

menee kyläpaikkaan, jossa pitäisi olla hiljaa, huo-

maamaton ja ns. kiltisti, vanhempien jännitys tai

hermostuneisuus johtaa siihen, että lapsi reagoi juuri

päinvastoin. Kun taas mennään ystäväperheen luo

iltaa viettämään, lapset leikkivät ja toimivat ilman

minkäänlaisia ongelmia.

Päiväkodissa asiat saattavat sujua: ei tarvita tuttia,

ei vaippaa, mutta kotona elämä ei ilman niitä onnis-

tu. Mummolassa on käymässä lapsi, joka nukkuu ja

syö hyvin. Mummi tuumaa, että lapsi on ollut niin

kiltisti. Runossa sanotaan ”siihen on mahtunut monia

meitä”. Varmasti näinkin, mutta joskus tuntuu, että

yksi lapsi onkin monta erilaista lasta.

Eräs äiti tuumasi minulle, että lapsi ei ole tippaa-

kaan musikaalinen ja siksi lapselle on aivan turha lau-

laa. Niin, minulle on pienestä asti vakuutettu, että

en ole tippaakaan matemaattinen. Matematiikka ei

koskaan kiinnostanut, eikä minua siihen mitenkään

rohkaistu.

Aikoinaan ihastuin suggestopediaan, jossa pai-

notettiin, että tällaisia itseään toteuttavia komment-

teja tulisi välttää. Ei sanota, että tämä on vaikeaa,

vaan että tämä saattaa tuntua vaikealta, mutta sinä

pystyt siihen. Väitettiinpä jopa, että meissä jokaisessa

on Paganini, se pitää vain löytää.

Lapsi on täynnä mahdollisuuksia. Se, että lapsella

on kehityksessään haasteita, ei pyyhi pois mahdolli-

suuksia. Erityisesti Suvituulessa minulla on ollut mah-

dollisuus seurata perheiden elämää hieman lähem-

pää. Juuri tänä iltana sain olla mukana hetkessä, jossa

pieni tyttö uimakellukkeen kanssa rohkeasti erkani

äidistään ja liikkui riemuissaan eteenpäin. Sepä on-

kin joskus vaikeaa, se lapsesta irrottautuminen.

Ruokailutilanteessa yksi pojista voiteli leivän ja

vei sen isoveljelleen. Näitä pieniä hienoja hetkiä olen

nähnyt useinkin. Kun lapsi osaa purskuttaa vettä kiu-

kaalle, kun hän leikkaa hienosti kurkkua, tahdittaa

taikasauvalla kuvitetun laulun, rikkoo munan pulla-

taikinaan, viittoo tai käyttää hienosti puhelaitetta,

näkyy vanhempien silmissä ylpeys.

Lapsi omaksuu ja pystyy, jos siihen annetaan

mahdollisuus. Jos tehdään puolesta, autetaan joka

käänteessä ja pelätään siinä määrin, että estetään

oma itsenäinen toiminta, tuetaan passiivisuutta ja

lapsi omaksuu helposti sivustakatsojan roolin.

Kun osaa ja pystyy, voi sanoa itsekin, että ”olen

hyvä”, kuten kuulin juuri yhden pojistamme sanovan.

Kun lapsella on hyvä itsetunto, hän on todella täynnä

mahdollisuuksia! Kun me vanhemmat uskomme las-

temme mahdollisuuksiin, teemme ne mahdollisiksi.

Lapsemme ovat todella ainutlaatuisia, kuten tämän

lehden yhdessä artikkelissa todetaan. ■

Puheterapeutti Hannele Merikoski toimii erityisasian-

tuntijana Avainsäätiön Esteetön viestintä – yhteinen

asia -hankkeessa. Hän työskentelee myös Aivoliiton

Kuvat ja viittomat -sopeutumisvalmennuskursseilla.

Lapsi on täynnä mahdollisuuksia

6KIELIPOLKU 4/2011

SA

RI K

UJA

NP

ÄÄ

Eräs 14-vuotias tyttö tuli luokse-

ni minäkuvalla ”olen käytöshäi-

riöinen”. Kun kävimme yhdessä

läpi hänen potilaskertomuksiaan, ei

tällaista niissä mainittu. Se oli leima,

jolla hän oli itseään leimannut. Ne

olivat sanoja, jotka hän oli muualta

kuullut. Siitä oli muodostunut ”diag-

noosi”, jonka mukaan hän toimi.

Hänellä oli kielellinen erityisvaike-

us, jota hänen kanssaan työstin oire

oireelta. Piirsimme yhdessä hänen

pulmistaan visuaalisen ketjun. Sen

kautta hän saattoi nähdä, miten on-

gelmista tulee syitä ja seurauksia hä-

nen käyttäytymiseensä, ajatteluunsa

ja tunteisiinsa. Tämä piirretty käyttäy-

tymisen ketju ohjasi hänet huomaa-

maan, ettei hän ole paha eikä käytös-

häiriöinen. Hänen elämänsä ketju oli

muodostunut hankalaksi.

– Sinä et ole käytöshäiriöinen,

vaan sinun kielelliset vaikeutesi häi-

ritsevät ja aiheuttavat ei-toimivaa

käyttäytymistä.

Tyttö itki kysyen, miksi kukaan ei

ollut kertonut.

MIKÄ MULLA ON?

Meillä saattaa olla sellainen oletus,

että lapsille ja nuorille ”on jo kerrot-

tu” heidän erityisyydestään. Me saa-

tamme luulla, että he tietävät, mitä

ADHD tarkoittaa tai mikä kielellinen

erityisvaikeus on, ja miten se juuri

tällä nuorella ilmenee. Usein kuulen

sanottavan, että ”onhan siitä puhut-

tu”. Kohtaan työssäni valtavan paljon

niitä lapsia ja nuoria, joita on syrjitty

erityisyytensä vuoksi. Lapsilla ja nuo-

rilla ei ole omaa sanastoa sille, miten

kertoa omasta ainutlaatuisuudestaan

muille.

Olen tullut vakuuttuneeksi siitä,

että oma erityisyys tulee työstää vii-

Tavoitteena myönteinen minäkuvaOlen ainutlaatuinen

Työssäni Haukkarannan ohjauspalveluissa kohtaan ainutlaatuisia lapsia, nuoria ja aikuisia. Ainutlaatuisiksi heidät tekevät monet yksilölliset ominaisuudet, joiden joukossa yksi piirre on oma

erityisyys, erityisen tuen tarve tai toimintarajoitteet. Osa kohtaamistani nuorista ei tiedä, mikä heillä on.

He ihmettelevät, miksi on niin vaikea ymmärtää muita tai tulla ymmärretyksi. Miksi koulunkäynnin

ohjaaja tukee juuri häntä tai miksi häntä on kiusattu?

74/2011 KIELIPOLKU

meistään ennen murrosikää ja aika

ajoin uudelleen varsinkin elämän ni-

velvaiheissa. Tavoitteena tässä työot-

teessa on oman erityisyyden hyväk-

syminen osaksi minäkuvaa, kaverik-

si, joka on elämän matkakumppani,

vaikkei niin ehkä haluakaan.

MITÄ MINÄKUVALLA TARKOITETAAN?

Minäkuva alkaa kehittyä jo varhain

kuvana omasta kehosta. Lapsi huo-

mioi omaksi minäkuvakseen aluksi

konkreettisia asioita, ulkoisia omi-

naisuuksiaan: Olen pitempi kuin toi-

nen, minulla on eriväriset silmät, olen

tyttö jne.

Oma perhe muokkaa lapsen mi-

näkuvaa sanoillaan ja teoillaan: ”Olet

niin reipas ja taitava.” Näillä puheilla

on valtavan suuri merkitys elämän

matkalla. Yhtä syvä jälki jää negatiivi-

sesta puheesta ”olet rasittava, raskas,

et ymmärrä, et osaa leikkiä” tai lapsen

omista havainnoista, ettei häntä ote-

ta leikkiin tai ymmärretä oikein.

Kun lapsi havaitsee eron itsensä

ja muiden välillä, hän alkaa pohtia

mistä on kyse. Silloin on tärkeää van-

hempien rehellinen puhe. He kerto-

vat lapsen vahvuuksista ja rakentavat

näin hänelle myönteistä minäkuvaa

ja vahvaa itsetuntoa. Vahvalla itse-

tunnolla on helpompi ottaa vastaan

myös puhetta toimintarajoitteista.

”Olen arvokas, taitava ja rakastettu”

on varmasti yksi parhaista havain-

noista, jonka lapsi voi itsestään tehdä!

Minäkäsitys on ajatuksia, tunteita,

toiveita ja tekoja, tietoja ja taitoja se-

kä havaintoja näistä. Tällainen minä

olen ja itsetuntoon liittyen ”tällaisek-

si ajattelen itseni”. Työstän lasten ja

nuorten kanssa minäkuvaa tukikes-

kusteluissa.

Tukikeskustelut ovat terapeuttista

keskustelua lapsen ja nuoren kanssa.

Keskustelemme tavoitteista tai vai-

keuksista. Annan tietoa ja kuuntelen.

Osana tukikeskusteluita on oman eri-

tyisyyden työstäminen. Kymmenen

tapaamiskerran aikana käyn lasten,

nuorten ja aikuisten kanssa läpi hei-

dän vammaansa, erityisyyttään.

MITEN KERTOA TOIMINTARAJOITTEESTA?

Toimintarajoitteesta puhutaan rehel-

lisesti, suoraan ja sillä kommunikaa-

tion tasolla, minkä lapsi ymmärtää.

Kertomisen tapa ei juuri eroa siitä,

miten asiasta kerrotaan lapsen van-

hemmille ensitiedon yhteydessä tai

miten sisaruksille ja luokkakavereille

kerrotaan. Kommunikointitapa mu-

kautetaan niin, että se tulee ymmär-

rettäväksi ja tarkistetaan, miten lapsi

puhutun ymmärsi.

Eräs nuori ajatteli itsestään, että

on ”mielisairas”. Työstimme käsitettä

auki piirtäen. Mitä mielisairaus on ja

miksi saattaa ajoittain tuntua siltä,

että mieli on sairas? Ajatukset ovat

silloin hyvin masentavia ja mikään ei

kiinnosta. ”Mieli on sairas vai mielisai-

ras…”. On tärkeää olla mukana avaa-

massa näitä vääristyneitä käsityksiä

itsestään.

8KIELIPOLKU 4/2011

MIKSI EMME KÄY ERITYISYYTTÄ LÄPI?

Luulen meidän ajattelevan, että eri-

tyisyyden käsitteleminen on vaikeaa

ja saattaa masentaa lasta. Olen tehnyt

kymmenien lasten ja nuorten kanssa

masennuksen arvioinnin (CDI tai BDI)

ennen ja jälkeen oman erityisyyden

työstämistä.

Kokemukseni mukaan masennus

lievenee, mikäli sellaista on ollut.

Nuori ottaa paremmin apua vastaan

ja moni jopa puhuu hyväksyvänsä

itsessään tämän erityisyyden entistä

paremmin. Moni kertoo, että nyt hän

ymmärtää, mistä jotkut elämän on-

gelmat johtuvat. Joku kokee, että on

oppinut ymmärtämään paremmin

omaa osuuttaan hankaliin tilantei-

siin. Joku nuori ymmärtää, miksi elä-

mä on ajoittain niin sotkussa tai miksi

on joutunut kiusatuksi tai kohdannut

kritiikkiä.

EIVÄTKÖ NUORET OLE TIETOISIA PULMISTAAN?

Nuorilla on yllättävän vähän oikeaa

tietoa pulmiensa taustasta tai aivo-

jensa toiminnasta. He peittelevät on-

gelmiaan ja koettavat luovien selvitä

vaikeuksiensa kanssa. Luovimisessa

kuluu paljon energiaa. Joku ottaa pel-

len roolin, jonka takana saa anteek-

si erityisyyttään. Siihen pukuun voi

kömmähdykset kätkeä. Joku aloittaa

välttelykäyttäytymisen. Hän välttelee

sosiaalisia tilanteita, etteivät pulmat

tulisi näkyviin.

Lisäksi monella saattaa olla hy-

vin epärealistinen kuva itsestään ja

omasta tulevaisuudestaan. En ajat-

tele, että unelmia kuuluu murentaa.

Ajattelen, että menemme kohti unel-

maa pienennetyin askelin ja tuetusti,

samalla omat rajoitteet tiedostaen ja

huomioiden.

KUKA KERTOO JA MILLOIN?

Vanhemmat varmasti jossain vai-

heessa käyvät läpi lapsensa kanssa

hänen diagnoosiaan. Heidän kan-

nustuksellaan ja hyväksynnällään on

suuri merkitys lapsen itsetunnolle.

Silti toivon, että erityisyyttä työs-

tää joku ”ulkopuolinen” henkilö. Voisi-

ko se olla koulupsykologi, kuraattori,

terveydenhoitaja tai erityisopettaja?

Henkilö, jolla on kokemusta ja tietoa

erityisen tuen tarpeessa olevista ih-

misistä ja reppu, johon mahtuvat vas-

talauseet, kiukku ja kritiikki tällaista

työotetta kohtaan.

Lapset pohtivat itseään jo 3–4

vuoden iässä. Siksi suosittelen, että

pienin askelin ja vaiheittain ainutlaa-

tuisuus käydään läpi jo 10 ikävuoden

kohdalla. Kaverit päiväkodissa ja ala-

koulussa sietävät melko hyvin erityi-

syyttä ja hyväksyvätkin.

Yläkouluun mentäessä joidenkin

sietokyky kapeutuu. Silloin käsitys

itsestä muotoutuu vahvemmin juuri

kavereiden kautta. Näin ollen on hyvä

olla vahvoilla omien rajoitteiden tie-

dostuksessa, jotta löytyy oikeat sanat

kertomaan: ”Vaikken osaa tätä, niin

olen taitava tässä. Minun on vaikea

muistaa mitä piti tehdä, voitko aut-

taa. En ymmärtänyt ohjetta, sanotko

uudelleen. Minulla on Aspergerin oi-

reyhtymä, josta johtuen juutun näi-

hin juttuihin” jne.

Minäkuva kehittyy koko elämän

ajan. Käynkin monen asiakkaani

kanssa tukikeskustelua toimintara-

joitteesta siinä vaiheessa, kun opin-

not ovat jääneet kesken, sopivaa

koulua ei tunnu löytyvän, elämän

suunta on hukassa ja syrjäytyminen

on lähellä.

Realistinen minäkuva on hyvien

ja huonojen puolien kohtaamista ja

hyväksymistä omaan minään kuulu-

94/2011 KIELIPOLKU

TUKIKESKUSTELUT TUKIMUOTONA

• Tukikeskustelu on keskustelua toiveista, päämääristä sekä jokapäiväi-

sen elämän vaikeuksista.

• Tukikeskustelutyö on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jonka

tarkoitus on auttaa yli siirtymä- ja nivelvaiheiden sekä masentuneisuus-

ja eristäytyneisyyskausina.

• Tukikeskustelut eivät ole varsinaista terapiaa, vaan terapeuttista kuun-

telua, keskustelua ja ohjaamista.

• Keskustelun osapuolina ovat tuettava ja tukija.

• Tuettavan elämää voivat mutkistaa muun muassa autismin kirjon oi-

reet, kielellinen erityishäiriö, ADHD tai vaikkapa Touretten oireyhtymä.

• Kaikki, joilla on neuropsykiatrisia pulmia, hyötyvät elämäntaitojen ja

ongelmanratkaisukykyjen vahvistamisesta ja mielialan parantamisesta.

• Tukikeskusteluissa ei tutkita menneisyyttä, vaan keskitytään senhet-

kisiin pulmiin ja kysymyksiin, jotka tuettava itse tuo esille.

• Tukijan tehtävänä on auttaa tuettavaa hyväksymään vaikeutensa, tun-

nistamaan ongelmansa ja keksimään niihin toteutuskelpoisia, eteen-

päin vieviä ratkaisuja.

• Tukija voi olla kuka tahansa, joka osaa kuunnella, kuulla ja joka hyväk-

syvästi ja kannustavasti tukee ja auttaa haastaviakin tuettavia.

• Usein tukijat ovat kuraattoreita, psykologeja, terveydenhoitajia, opet-

tajia, ohjaajia tai muita, jotka toimivat vastaavissa tehtävissä.

• Tuettavan neurologiset oireet pitää tuntea, jotta ne osataan ottaa toi-

mintatavoissa huomioon.

• Tukikeskustelun käsikirjassa kuvataan tukikeskustelujen kulkua ja

huomioon otettavia asioita sekä esitellään sopivia toimintatapoja ja

työvälineitä.

Lähde: Kujanpää, Sari. 2009. Tukikeskustelun käsikirja. Terapeuttista kes-

kustelua hyväksyvässä ilmapiirissä. Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

vana. Kun omat mahdollisuudet eivät

ole tiedossa ja ovia sulkeutuu enem-

män kuin avautuu, tarvitaan tukea

erityisyyden työstämiseen. Vahvaa

identiteettiä on haastava rakentaa,

mutta se on yksi nuoruusikäisen ke-

hitystehtävistä.

ERITYISYYDEN YMMÄRTÄMISEN PROSESSI

– Ei ole mitään pulmia, en tarvitse

apua.

– Muilla on ongelmia, ei minulla.

– Eikö minua voida hyväksyä täl-

laisena?

Näin kuulen nuoren reagoivan.

Tässä prosessissa surun ja vihan tun-

teiden tai pettymysten äärellä tah-

don olla lapsen ja nuoren mukana.

En poistamassa erityisyyttä tai korjaa-

massa ”vikoja”, vaan toteamassa, että

tämä on ainutlaatuinen tapasi toimia.

Olen jotakin erityistä on työkirja,

jonka avulla käyn läpi mm. autismin

kirjon henkilöiden erityisyyttä. Kir-

ja toimii työvälineenä myös muille

vammaryhmille. Nykyään on ole-

massa paljon erityisyyttä ja toiminta-

rajoitteita käsitteleviä kirjoja lapsille,

nuorille sekä sisaruksille erilaisista

sairauksista ja vammoista. Tämäkin

kertoo siitä, että asian työstäminen

on koettu tärkeäksi.

Lapsi ja nuori tarvitsee ja on oi-

keutettu saamaan asiallista tietoa ja

vastauksia kysymyksiinsä. He tarvit-

sevat tietoa ilman monimutkaisia ter-

mejä ja aikaa asian työstämiseen. Kun

saa tietoa omasta toimintarajoittees-

taan, on helpompi löytää itse toimin-

tatapoja, jolla jokapäiväinen elämä

on saatavissa parempaan hallintaan.

Ainakin on tieto siitä, että tarvit-

see elämäänsä arjen apuvälineitä:

toimintaohjeita, muistilistoja, kalen-

terointia, selkeytystä ja ennakointia,

selkokieltä tai terapiatukea. Tieto on

tie oman elämän hallintaan tai asiak-

kaani sanoin ”se avaa portin totuu-

teen”. ■

Sari Kujanpää toimii Haukkarannan

ohjauspalveluissa psykologina. Hän

on kognitiivisen käyttäytymisterapian

psykoterapeutti.

10KIELIPOLKU 4/2011

Meille vanhemmille on tärke-

ää nähdä, että lapsemme

pärjää. Kun lapsi kasvaa

vauvasta koululaiseksi, pyrimme tar-

joamaan kussakin tilanteessa sopivia

eväitä kasvuun, sopivassa suhteessa

hoivaa ja huolenpitoa sekä kannus-

tusta selviämään itse. Kun lapsella

on jokin erityisominaisuus, voi tämä

tehtävä olla haastavampi.

Millaisia tunteita oma lapseni mi-

nussa herättää? Koenko syyllisyyttä

hänen erityisyydestään? Tunnenko

häpeää kun vertailen lastani muihin

samanikäisiin? Muistuttaako lapseni

siitä, miten minua kohdeltiin lapse-

na? Miten omat vanhempani tukivat

minua omissa erityishaasteissani?

Muun muassa näitä kysymyksiä van-

hemmat ehkä pohdiskelevat.

MINÄKUVASTA

Minäkuva on ihmisen kokemus mi-

nuudestaan. Minäkuva on kaikkien

ominaisuuksiemme, piirteidemme,

toimintojemme, kokemustemme

ja päämääriemme muovaama kuva

omasta itsestämme. Osana minäku-

vaamme on itsetunto, se kuinka ar-

vostamme omaa itseämme.

Minäkuva ei ole pysyvä tila, vaan

se muotoutuu ja muuttuu elämäm-

me ja kokemustemme myötä.

TUKEA JA ROHKAISUA OIKEASSA SUHTEESSA

Oman lapsen erityisyys saattaa he-

rättää meissä vanhemmissa pelkoja.

Kelpaako lapseni kaveripiirissä vai

joutuuko hän ehkä kiusatuksi? Miten

voin suojella lastani liioilta kolhuilta?

Joskus vanhemmat kohtelevat

omista peloistaan käsin lastaan silk-

kihansikkain ja pyrkivät tasoittamaan

hänen tietään ja suojelemaan vaike-

uksilta ja pettymyksiltä. Silloin on

mahdollista, että lapsen erityisyys

kaveripiirissä vain korostuu ja suoje-

lumme hyvä tarkoitus kääntyykin las-

ta vastaan. Jos vaadimme lapsellem-

me erityiskohtelua muiden seurassa,

lapsesta saattaa tulla silmätikku ja

muut lapset karttavat häntä.

Kasvamiseensa ja kehittymiseen-

sä lapsi tarvitsee, että hänen lähellä

olevat aikuiset kykenevät ja uskal-

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

tavat päästää lastaan tutkimaan

maailmaa ja elämään siinä muiden

kanssa. Lapsi tarvitsee itsetunnol-

leen kokemuksia ja luottamusta siitä,

että pärjää ja osaa toimia erilaisissa

tilanteissa.

AINUTLAATUINEN LAPSI

Kaikki lapset ovat ainutlaatuisia ja

meidän vanhempien on opeteltava

tuntemaan juuri oman lapsemme

erityisyys ja tavat, miten häntä par-

haiten tuemme ja rohkaisemme. Me

voimme pohtia, mitkä ovat oman

lapsemme erityishaasteet, joissa hän

tarvitsee erityistä tukea.

Yhtä tärkeää on myös nähdä hä-

nen erityiset lahjansa, ne asiat joissa

hän pärjää ja on hyvä, jopa parempi

kuin ikätoverinsa. Jos lapsi ei käytä

taitavasti puhetta, hän voi olla ket-

terä liikkuja tai taiteellisesti lahjakas.

Lapsen vahvuuksia voi pohtia yhdes-

sä hänen kanssaan.

Me vanhemmat voimme harjoi-

tella näkemään lapsemme kokonai-

sena yksilönä, jolla on monia erilaisia

ominaisuuksia, osa vahvuuksia ja osa

AN

JA S

ALO

HE

IMO

, MIN

NA

OU

LAS

MA

A J

A S

UV

I LA

RU

Miten tuen erityisen lapseni minäkuvaa?

114/2011 KIELIPOLKU

sellaisia, jotka vaativat kehittämistä ja

vahvistamista.

VAILLA KIIRETTÄ

Lapsen vaikeudet puheen tuottami-

sessa voivat aiheuttaa meissä kiirei-

sessä maailmassa elävissä aikuisissa

kärsimättömyyttä ja turhautunei-

suutta. Tekisi mieli sanoa asia lapsen

puolesta, kun hän joutuu hakemaan

sanoja, on vaikea malttaa pysähtyä

kuuntelemaan ja rauhoittua ja samal-

la rauhoittaa lasta.

Olemalla rauhallinen ja kärsiväl-

linen annamme lapselle rohkeutta

omiin taitoihinsa. Rohkaiseva tuki ja

kannustus auttavat häntä ylläpitä-

mään ja vahvistamaan uskoa itseen-

sä.

KESKENERÄISYYDEN KAUNEUS

Erään laulun mukaan “ehkä kauneinta

on keskeneräisyys”. Me emme synny

valmiina, vaan pieninä taimina, jois-

sa kehittyy uusia valmiuksia pitkän

ajan kuluessa. Aikuisenakaan emme

ole täysin valmiita ja täydellisiä. Kes-

keneräisyyden hyväksyminen osana

itseä saattaa olla vaikeaa. Me kaikki

ihmiset tarvitsemme kokemuksen sii-

tä, että kelpaamme sellaisenaan.

Lapsi tarvitsee lähelleen aikuisen,

joka rakastaa häntä ja hyväksyy hä-

net ilman ehtoja. Aikuisen läsnäolo,

hymy, katse ja kosketus muovaavat

lapsen varhaiset kokemukset siitä,

että on arvokas ja ihana juuri sellai-

sena kuin on. Vaikka taitojen opet-

telu on keskeistä, kaipaamme kaikki

palautetta omasta itsestämme ilman

suorituksia. Vanhemman silmistä lap-

si näkee hyväksynnän ja ilon. Lempeä

kosketus kertoo: olet minulle tärkeä.

VANHEMMAN OMA ERITYISYYS

Vanhempana usein tunnistamme it-

sessämme samoja erityisiä piirteitä,

mitä lapsellamme on. Tämä saattaa

tuntua jopa ahdistavalta ja pelotta-

valta. Tiedämme, miten monien eri-

laisten asioiden parissa lapsi kenties

joutuu elämänsä aikana kamppaile-

maan.

Muuta ahdistuksesi vahvuudek-

si! Omalla kokemuksellasi kykenet

samaistumaan lapseesi, auttamaan

häntä niissä haasteissa, jotka tuot-

tavat hänelle vaikeutta. Kykenet

ymmärtämään ja kuulemaan lastasi,

hänen pelkojaan ja mahdollisia heik-

kouden kokemuksiaan.

Älä pidä tietoa itselläsi, vaan kerro

niistä aikuisille, joiden parissa lapsesi

elää, kuten päivähoidossa, koulussa,

harrastustoimissa. Näin kaikki lasta

ympäröivät aikuiset osaavat tukea

lastasi yhä paremmin ja yksilöllisem-

min. Vaikka erityisyydessä voi sinulla

ja lapsellasi olla samankaltaisia piir-

teitä, lapsesi on kuitenkin aina oma

erilainen yksilönsä ominen tuntei-

neen ja kokemuksineen.

LEIKIT, PELIT JA HARRASTUKSET

Vanhemman kanssa yhdessä vietet-

ty aika saa lapsen kokemaan olonsa

merkittäväksi. Yhteinen leikkituokio

tai pelihetki antaa kokemuksen vuo-

rovaikutuksesta, onnistumisesta ja

auttaa oppimaan pettymysten sie-

toa. Erilaisia lautapelejä pelaamalla

lapsi oppii monia hyödyllisiä asioita,

kuten odottamaan vuoroaan ja nou-

dattamaan sääntöjä.

Yhteinen pelituokio vanhemman

kanssa voi olla mukava vuorovaiku-

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

12KIELIPOLKU 4/2011

tustuokio molemmille. Pelilaudan

äärellä voi ehkä puhua muutakin.

Aikuiselle yhteinen pelihetki on oiva

tilaisuus osoittaa lapselle huomiota ja

välittämistä.

Monet koko perheille suunnatut

lautapelit ovat hauskoja myös aikuis-

ten mielestä. Pelit on suunniteltu

usein siten, että aikuinen ei välttä-

mättä ole pärjäävin osallistuja, vaan

lapsi tai nuori voi sen kautta osoittaa

omia vahvuuksiaan.

Vanhemmat kertovat usein siitä,

miten lapsi tai nuori viihtyy turhan-

kin hyvin tietokoneen äärellä ja suut-

tuu, kun aikuinen rajoittaa peliaikaa.

Tietokoneen kanssa vietetty aika ei

tue sosiaalisten taitojen opettelua

ja jotkut lapset tulevat levottomiksi

ja kärsimättömiksi tietokonepelien

maailmassa.

Monet lautapelit sen sijaan kehit-

tävät lapselle tärkeitä taitoja muiden

ihmisten kanssa yhteistyössä toimi-

miseen, strategista ja loogista ajatte-

lua ja auttavat keskittymiskyvyn ke-

hittymisessä. Kun aikuiset nauttivat

pelituokioista ja ovat rentoja ja läsnä-

olevia, lautapelin vetovoima voittaa

usein jopa tietokoneen kiinnostavuu-

den lapsen tai nuoren valinnoissa.

Kun lapsi on sopivan ikäinen, voi

häntä ohjata ja kannustaa hänelle

sopivien harrastusten pariin. Itselle

mieluinen harrastus tuo iloa ja koke-

muksia pärjäämisestä ja osaamisesta.

Harrastusten kautta lapsella on mah-

dollisuus ystävyyssuhteiden luomi-

seen ja ylläpitämiseen ja näin hänen

sosiaaliset taitonsa ja omatoimisuu-

den kokemuksensa vahvistuvat.

KOKONAISENA NÄKYVÄKSI

Haluamme tarjota lapsillemme pa-

rasta ja tukea heitä niin, että heistä

tulee tasapainoisia ja elämäänsä tyy-

tyväisiä aikuisia. Parasta tarjoamme

omalla läsnäolollamme, hyväksyn-

nällä ja kannustuksella. Lapsemme

haluaa tulla nähdyksi omana itse-

nään, kokonaisuutena, johon kuu-

luvat osana hänen erityispiirteensä,

mutta olennaisinta on nähdä koko

paketti, kokonainen ihminen. ■

Pari- ja seksuaaliterapeutti

Anja Saloheimo, pari- ja seksuaali-

terapeutti, perheneuvonnan koordi-

naattori Minna Oulasmaa sekä lail-

listettu psykologi, opettaja Suvi Laru

työskentelevät Väestöliitossa.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

134/2011 KIELIPOLKU

14KIELIPOLKU 4/2011

TIM

O T

ER

ÄS

AH

JO J

A A

NN

A-K

AIS

A A

NTI

LA

Sopeutumisvalmennuskurssille

osallistuu kahdeksan kielihäi-

riöistä lasta perheineen. Kurssit

on suunnattu eri-ikäisille lapsille alle

kouluikäisistä nuoreen aikuisikään

asti. Nuorten ja nuorten aikuisten

kursseille kuntoutujat osallistuvat il-

man perhettään.

Kurssit kestävät kuusi päivää ja

niiden ohjelma koostuu luennoista,

keskusteluryhmistä, toiminnallisista

ryhmistä sekä perheiden yhteisestä

toiminnasta.

Sopeutumisvalmennuksella pyri-

tään tukemaan kielihäiriöisen lapsen

kasvua ja kehitystä tukemalla koko

perhettä.

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS STRESSAA

PERHETTÄ

Kielihäiriöiselle lapselle pärjääminen

sosiaalisissa suhteissa ja koulutai-

doissa voi vaatia paljon ponnistelua,

koetella itsetuntoa ja jopa fyysistä

jaksamistakin. Joskus koulupäivä voi

tarkoittaa pinnistelyä aivan omien

kykyjen äärirajoilla.

Myös vanhemmille tilanne voi ol-

la stressaava. Kun ynnätään yhteen

huolet lapsen pärjäämisestä ja oi-

keanlaisesta tukemisesta, hoidetta-

vana olevat paperiasiat, lapsen mah-

dolliset käyttäytymisen ongelmat ja

ympäristön luoma sosiaalinen paine,

ei olekaan ihme, että tutkimuksis-

sa on havaittu stressiä sekä erilaista

mielialaoireilua vanhempienkin kes-

kuudessa.

Tilanne voi rasittaa myös sisaruk-

sia, jotka saattavat joutua tilanteen

sanelemana joustamaan perheessä,

toimimaan tulkkina tai eräänlaisena

apuäitinä.

Tilanteen kuormittavuus on yksi-

lökohtaista ja perhekohtaista, mutta

selvää on, että tehokas tuki auttaa

monella tasolla.

KOKEMUSTEN VAIHTOA KESKUSTELURYHMISSÄ

Kurssilla vanhemmat jakavat koke-

Sopeutumisvalmennus lapsen kasvun tukena

Sopeutumisvalmennuskurssit ovat oiva paikka tukea lasta tai nuorta, jolla on kielellinen erityisvaikeus. Kursseilla on yleensä mukana koko perhe, jolloin

vanhemmat saavat tietoa ja vertaistukea.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

154/2011 KIELIPOLKU

muksiaan keskusteluryhmissä. Pu-

heenaiheena voivat olla esimerkiksi

diagnoosin nostattamat tunteet, lap-

sen kohtaamat haasteet koulussa ja

arjessa, työnjako perheessä, lapsen

tukemisen keinot, toisten ihmisten

suhtautuminen sekä oma jaksami-

nen.

Myös lasten kokemukset ja käsi-

tykset omista vaikeuksistaan nou-

sevat esiin. Pienikin lapsi voi kysyä

vanhemmilta oman puhevaikeuten-

sa syytä tai ihmetellä, miksi häntä

viedään puheterapiaan.

Usein vanhempia vaivaa epätie-

toisuus siitä, mitä lapset vaikeudes-

taan ajattelevat. Voi olla, ettei lapsi

Lisätietoja ensi vuoden kurs-

seista on tarjolla Kielipolku

3/2011-lehdessä julkaistusta

Sopeutumisvalmennuskurssit

2012 -liitteestä. Kurssiesite

löytyy myös osoitteessa

http://www.aivoliitto.fi /kie-

lellinen_erityisvaikeus_(sli)/

kuntoutuspalvelut/sopeutu-

misvalmennus

Aukeaman kuvat ovat yhdeltä Suvi-tuulessa kesällä 2011 järjestetyltä

sopeutumisvalmennuskurssilta.

ole osannut tai halunnut asiasta

puhua, vaikka vanhemmat ovat

huomanneet reaktiivista käytöstä,

esimerkiksi sosiaalisista tilanteista

vetäytymistä tai välttelyä.

Vaikeammissa tilanteissa usko

omaan osaamiseen on mennyt ehkä

monellakin elämänalueella. Lasten

masennus ja itsetuhoisuus eivät ole

vieraita ilmiöitä sopeutumisvalmen-

nuksessa.

Tärkeää on, että vanhemmilla on

mahdollisuus käsitellä näiden tilan-

teiden herättämiä tunteita, saada

tietoa tukemisen keinoista ja sekä

pystyä huolehtimaan omasta jaksa-

misestaan. Rennommat vanhemmat,

jotka tuntevat olevansa paremmin

tilanteen tasalla pystyvät paremmin

tukemaan lastensa valmiuksia koh-

data stressaavat tilanteet. Sopeutu-

misvalmennuksessa toivomme, että

yhteinen toiminta, saatu tieto ja ver-

taistuki osaltaan lisäisivät vanhempi-

en voimia toimia lastensa tukena.

LASTEN KOKEMUS VÄLITTYY RYHMISSÄ

Kielihäiriöisten lasten ryhmissä kie-

lellistä erityisvaikeutta käsitellään

usein omia vahvuuksia ja haasteita

pohtimalla. Vaikeita asioita pohdit-

taessa on tärkeää, että lapsille jää

positiivinen kuva omista taidoista.

Tämä kuvastuu hyvin pienen pojan

kommentissa omista vahvuuksis-

ta ja heikkouksista keskusteltaessa:

– Puhuminen on joskus vaikeaa, mut-

ta olen kyllä meidän perheen paras

jalkapallossa.

Keskusteluiden tukena käytetään

aina kuvia, tukiviittomia ja piirtä-

mistä, jolloin kaikki lapset pystyvät

osallistumaan keskusteluun tasaver-

taisesti.

Sisaruksille on järjestetty omia

ryhmiä, joissa tilannetta on voitu kä-

sitellä sisaruksen näkökulmasta.

Isompien lasten kohdalla, jotka

jo tiedostavat haasteet, ryhmä voi jo

tarjota tilaisuuden todelliseen ver-

taistukeen. Kun ryhmässä on muita-

kin, joilla on samantyyppisiä haastei-

ta, voi erityisvaikeuteenkin suhtautua

ehkä hieman lempeämmin.

Lasten minäkuvan tukemisen

kannalta ehkä tärkeintä lienee kui-

tenkin mahdollisuus myönteisten

sosiaalisten kokemusten keräämi-

seen. Etenkin temperamentiltaan ujo

lapsi ei välttämättä edes tiedä toisten

seuran voivan olla palkitsevaa, jollei

hänelle kerry myönteisiä kokemuk-

sia toisten kanssa toimimisesta. Kun

haasteena ovat lisäksi kielellisen eri-

tyisvaikeuden asettamat rajoitteet

ja vaikeudet, voi myönteisten vuoro-

vaikutuskokemusten kertyminen olla

entistäkin tärkeämpää. ■

Timo Teräsahjo toimii psykologina ja

Anna-Kaisa Antila puheterapeuttina

Aivoliitto ry:ssä.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

16KIELIPOLKU 4/2011

Me isäsi kanssa seisottiin käsi kädessä

tässä ja juteltiin ihan hiljaksiin ”No pi-

an se on elämässä.”

Katri on hoiva-alan opiskelija ja

nykyään myös 2-vuotiaan Ron-ja-tytön äiti. Kolmisen vuotta

sitten Katri asui Turun Nuortentalossa

ja eli normaalia nuoren elämää; kävi

koulua, hengaili kavereiden kanssa

ja juhli kuten nyt hiljattain 18 vuotta

täyttäneet tekevät. Oltiin huoletto-

mia ja vauhdikkaita.

HALUAMME PITÄÄ LAPSEN

Perheen perustaminen tuntui tuossa

vaiheessa kaukaiseen tulevaisuuteen

kuuluvalta asialta. Joulun alla vuonna

2008, Katrin tilanne muuttui.

– Olimme juuri katsoneet poika-

kaverini kanssa televisiosta nuorista

äideistä ja isistä kertovan ohjelman ja

muistan miten sanoin poikaystäväl-

leni, että olisi aivan hirveää, jos noin

kävisi. Meni kaksi viikkoa ja olimme

samassa tilanteessa kuin ohjelman

nuoret; raskaustestini näytti positii-

vista tulosta, kertoo Katri hymyillen.

Nuorille tuleville äideille saate-

taan ehdottaa aborttia tai lapsen an-

tamista adoptoitavaksi, minkä monet

nuoret kokevat jopa loukkaavana.

Katri ja hänen poikaystävänsä ei-

vät miettineet hetkeäkään keskeytyk-

sen mahdollisuutta.

– Meille oli heti selvää, että halu-

amme pitää tämän lapsen. Taisin jo

heti testin tekoa seuraavalla viikolla

olla ostamassa lastenhuoneeseen

muumiverhoja. Vaikka ei siis ollut

vielä lastenhuonettakaan. Kävin

myös ihailemassa kaikkia ihania las-

tenvaatteita ja leluja. Myös pinnasän-

ky meillä oli jo paljon ennen Ronjan

syntymää, nauraa Katri.

Raskaudenkeskeytysten määrä

onkin laskenut 2000-luvun loppu-

puolella tasaisesti, mikä johtuu pää-

asiallisesti alle 20-vuotiaiden naisten

keskeytysten vähenemisestä.

RASKAUDEN AIKANA EHTII SOPEUTUMAAN

Sinä olit ihan pikkuinen ehkä viikon

vanha vasta.

Minä sanoin: ”Pilvi kukkasten kai ym-

päröi tätä lasta,

Raskauden aikana naisessa tapahtuu

merkittäviä biologisia, sosiaalisia ja

psykologisia muutoksia. Kehossa ta-

pahtuu hormonaalisia ja fysiologisia

muutoksia ja hänen ulkonäkönsä ja

ruumiinkuvansa muuttuu. Minäkuva

pitää rakentaa raskauden myötä uu-

delleen.

– Se, että kehoni muuttui raskau-

den myötä, ei aiheuttanut minulle

minkäänlaista ahdistusta enkä ko-

kenut olevani vähemmän kaunis sen

takia, että rintani ja vatsani kasvoivat.

Myöskään poikaystäväni, josta tässä

vaiheessa oli tullut avomieheni, ei

koskaan antanut minulle aihetta aja-

tella, etten olisi yhtä viehättävä kuin

ennenkin. Koska raskaus kuitenkin

kestää sen yhdeksän kuukautta, ehtii

siinä asennoitua tulevaan äitiyteen

ja identiteetti koulutytöstä äidiksi

muuttui minunkin kohdallani vähi-

tellen, Katri kertoo.

Puolivälissä raskautta Katrille tuli

huoli lapsen voinnista.

– Sikiön ollessa liikkumatta viikon

ajan, tai en siis tuntenut hänen liik-

keitään, hakeudun sairaalaan ja siellä

sain varmuuden, että kaikki on hyvin,

Katri sanoo.

ONKO LAPSELLAKIN KIELELLINEN

ERITYISVAIKEUS?

Katrilla on kielellinen erityisvaikeus.

Häiriön syy on useimmiten perin-

nöllinen. Kielellisen erityisvaikeu-

MA

RIA

NN

E K

ULM

ALA Koulutytöstä äidiksi

Helsinkiläinen Katri on nuori äiti, joka on sopeutunut hyvin yllättävään rooliinsa.

Ma

ria

nn

e K

ulm

ala

174/2011 KIELIPOLKU

den esiintyvyys on noin 7 prosent-

tia eli Suomessa on noin 70 000 alle

18-vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on

kielellinen erityisvaikeus.

– Ajattelin kyllä raskauden aika-

na, että mahtaako lapsellamme olla

kielellistä erityisvaikeutta. Joskus toi-

voin, ettei olisi.

Nyt näyttäisi siltä, että Katrin toive

olisi toteutunut ja Ronjan kielen ke-

hitys kulkisi ikätason mukaista rataa.

Ronja puhuu ja laulaa paljon.

– Kuuntelin itse raskauden aikana

paljon lastenlauluja. Liekö tarttunut

siitä, sillä Ronja rakastaa laulamista

ja soittamista. Motorisesti Ronja on

jopa ikätasoaan edellä, kertoo Katri

ja Ronja todistaa tämän vähän väliä

hienoilla hypyillään.

ja perhoset, lintuset untuvapäät tun-

tuu lentävän korin yllä.”

Isä kysyi: ”Näkyjäkö sinä näät?” Ja mi-

nä: ”No ihmeitä kyllä.”

NUORET JA VANHEMMUUS

Nuoret äidit voivat kokea, että heidän

kykyjään, osaamistaan ja pärjäämis-

tään kyseenalaistetaan yhteiskunnan

tukien ja palveluiden tarjoajien tahol-

ta. Tämä laskee nuoren itsetuntoa.

Pahimmassa tapauksessa he alkavat

itsekin uskoa, että eivät ole nuoruu-

tensa takia hyviä äitejä.

– Mielestäni äitiyttä ei voi oppia

kirjoista eikä kasvatusoppaista, enkä

niitä juuri lukenutkaan. Äitiys täytyy

kokea itse ja oppia käytännön kaut-

ta. Koen, että olen kypsynyt vanhem-

muuteen huomaamatta ja luonnolli-

sesti. Toki ensin jännitti, kun tulimme

vauvan kanssa kotiin, että mitenkä-

hän me selviämme. Kaikki sujui kui-

tenkin hyvin, pohtii Katri.

Äitiysneuvolan tehtävänä on edis-

tää raskaana olevan naisen, sikiön,

vastasyntyneen lapsen ja koko lasta

odottavan perheen terveyttä ja hy-

vinvointia. Neuvola tukee vanhempia

valmistautumaan vanhemmuuteen

ja lapsen tuomiin muutoksiin per-

heessä.

– Minulla on hyvät muistot neu-

volakäynneistä. Kielellisestä erityis-

vaikeudestani johtuen avomieheni

oli käynneillä mukanani ja kävimme

neuvolassa puhuttuja asioita vielä

kotona läpi. Jos en jotain ymmärtä-

nyt, pyysin terveydenhoitajaa selittä-

mään sen minulle uudelleen.

Ronjan syntymän jälkeen nuorille

tarjottiin perhetyöntekijän palveluja.

He olivat ensin kovasti asiaa vastaan.

– Emme halunneet vieraita ihmi-

siä kotiimme. Meillä oli vahvoja en-

nakkoluuloja heitä kohtaan. Onneksi

kuitenkin suostuimme ottamaan per-

hetyöntekijät tutustumiskäynnille,

sillä ajatuksemme muuttuivat täysin.

He olivat suuri apu ensimmäisten

kuukausien aikana. Teimme yhdessä

mm. retken Korkeasaareen, kävimme

puistoissa ja kahviloissa. Laitoimme

yhdessä ruokaa ja sain hyviä vinkke-

jä perheen aterioihin. Joskus perhe-

työntekijät hoitivat Ronjaa ja minä

sain nukkua päiväunet tai käydä vaik-

ka kuntosalilla, Katri kertoo.

Sinä olit se ihme tietysti vaikka poruun

puhkesitkin.

Imit minusta maitoa nälkääsi. Minä

ilosta nauroin ja itkin.

ELÄMÄ MUUTTUU – MYÖS KAVERIPIIRI

Äitiyden myötä kavereiden kanssa

vietetty aika vähenee pakostikin.

Lapsi ottaa aikansa ja entistä useam-

min joutuu vastaamaan kavereiden

tapaamispyyntöihin, että nyt ei sovi.

Saattaa olla, että kavereilla on vie-

lä hurja menovaihde päällä. Nuoret

vanhemmat unohdetaan kokonaan,

koska heidän elämäntilanteensa on

erilainen.

– Kaverini suhtautuivat raskau-

suutiseeni hyvin eri tavoin. Jotkut

antoivat suoraan ymmärtää, etteivät

ymmärrä ratkaisuani lainkaan. On-

neksi oli kuitenkin myös niitä, jotka

vilpittömästi onnittelivat uutisestani,

Katri kertoo.

Katrista kuitenkin tuntuu, että

monet hänen kavereistaan ovat hy-

länneet hänet.

– Usein tunnen itseni oman ikäis-

teni seurassa heitä vanhemmaksi.

Ajatusmaailmani on joissain asioissa

muuttunut äitiyden myötä niin, että

heidän juttunsa tuntuvat olevan eri

maailmasta. Joskus mietin, että luu-

levatkohan kaverit, että olen jotenkin

muuttunut täysin eri ihmiseksi äitiy-

den myötä, eivätkä siksi pidä yhteyt-

tä. Olen kuitenkin se sama Katri kuin

aina ennenkin.

Katri on kutienkin löytänyt uusia

tuttavuuksia muun muassa kotipihan

muista äideistä.

EN VAIHTAISI POIS

”Sil on ripsissä tähden säkenet”, isäs

naurahti ja keksi:

”Sen varpaat on puolukan raakileet.” Ja

hän puki sinut puhtoiseksi.

Katri kertoo miten hänen ennen ras-

kautta aloittamansa hoiva-avustajan

koulutus on ollut avuksi Ronjan hoi-

dossa ja kasvatuksessa.

– Tiesin hieman jo etukäteen, mi-

ten pienen vauvan kanssa toimitaan.

Ronjan ollessa 1-vuotias jatkoin opis-

keluja ja valmistun hoiva-avustajaksi

nyt tulevana jouluna. Toiveena olisi,

että pääsisin päiväkotiin töihin. Toi-

sen lapsen aika ei ole aivan vielä. Sen

verran tuoreessa muistissa ovat vielä

Ronjan koliikkivaivat, nauraa Katri.

Tämän haastattelutuokiomme

ajan Ronja on järjestänyt meille ohjel-

maa. Välillä on luettu kirjaa ja soiteltu

kellopeliä. Moneen otteeseen Ronja

on ottanut ohjat käsiinsä ja laittanut

meidät laulamaan Ih-hah-haata. To-

della tomera pieni neiti, jolta ei oma-

aloitteisuutta ja mielikuvitusta puutu.

– Hetkeäkään en ole katunut nuo-

rena äidiksi ryhtymistä. Jos minun pi-

tää valita baari-illan ja Ronjan kanssa

vietettävän ajan välillä, on itsestään

selvää, että valitsen Ronjan. En sil-

ti suosittele kavereilleni varhaista

äitiyttä, sillä rankkojakin päiviä on.

Minulle vaan äitiys sattui sopimaan,

enkä päivääkään vaihtaisi pois, Katri

toteaa. ■

Sinä nukuit. Oli talo hiljainen. Löi kol-

misin sydämemme.

”Tästä tulee kai hyvä ihminen”, me pu-

huttiin toisillemme.*

*Kursivoitu teksti Kaarina Helakisan

runosta Iltalaulu Riikalle.

Marianne Kulmala toimii neuro-

psykiatrisena valmentajana Suomen

Nuortentalo Oy:ssä.

18KIELIPOLKU 4/2011

YLEISTÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTATuetut lomat ja Soluku-lomat ovat sosiaalista lomatoi-

mintaa, jota Aivoliito ry järjestää yhteistyössä Maaseudun

Terveys- ja Lomahuollon kanssa. Lomalla oloa tuetaan siis

taloudellisesti. Tuki tulee Raha-automaattiyhdistykseltä ja

tuki jaetaan hakemusten perusteella.

Vuosittain järjestetään vaihteleva määrä lomia aivove-

renkiertohäiriön sairastuneille ja perheille, joiden lapsella

on kielellinen erityisvaikeus. Lomakohteita ovat yleensä

kylpylät, hotellit ja kylpylähotellit. Myös yhdistykset jär-

jestävät lomia omille jäsenilleen, joten myös paikalliselta

AVH- tai SLI-yhdistykseltä kannattaa kysyä lomista.

Lisäksi lomajärjestöillä on omaa valtakunnallista lo-

matoimintaa, johon voi jokainen suomalainen hakea.

Lomissa on kuitenkin tietyt sosiaaliset ja taloudelliset ha-

kuehdot. Niihin voit tutustua lomajärjestöjen nettisivuilla.

HAKEMINEN LOMILLELomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tu-

ettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa liiton alue- ja

keskustoimistoista. Soita ja tilaa kaavakkeet. Kaavakkeita

saat myös netistä osoitteesta www.mtlh.fi . Netissä voi

myös täyttää sähköisen hakukaavakkeen. Hakuaika lo-

mille päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua.

VALINTAPERUSTEET Tuen saamiseen vaikuttaa hakijan ja perheen tulotaso,

jonka on käytävä ilmi hakemuksessa. Tuen saantiin vai-

kuttavat myös huollettavien lasten määrä sekä sosiaaliset

ja terveydelliset seikat, jotka on hyvä kertoa hakemuk-

sessa.

Lomille valinnat tehdään Maaseudun Terveys- ja Lo-

mahuollon kanssa yhdessä. Lomille hyväksytyt saavat

kutsukirjeen lomalle noin kuukautta ennen loman alkua.

Muille lomille valinnan tekee Maaseudun Terveys- ja Lo-

mahuolto tai loman järjestävä lomajärjestö. Kielteisestä

päätöksestä ei ilmoiteta.

LISÄTIETOJALisätietoja lomista antaa järjestösuunnittelija Risto Lap-

palainen, p. 040 5437 290 tai sähköpostitse risto.lappalai-

[email protected] sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto,

p. 010 2193 460 tai 040 5366 058, sähköpostitse lomat@

mtlh.fi .

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto

Mannerheimintie 31 B 20

00250 Helsinki

Tai tee sähköinen lomahakemus netissäwww.mtlh.fi

SLI-LOMATLomat SLI-perheille, -nuorille ja -aikuisille (henkilöille, joil-

la kielellinen erityisvaikeus)

1. Talviloma Kuusamossa 9.–14.4.2012Kohderyhmä: Yli 17-vuotiaat nuoret ja aikuiset.

Lomakohde: Kuusamon Tropiikki (Rukan vieressä).

Paikkoja: 20 henkilöä.

Hinta: 28€/vrk.

Sisältö: Loma on yhteisloma ADHD- sekä Autis-

mi- ja Aspergerliiton kanssa. Lomalla voi

liikkua ja urheilla omaan tahtiin. Kuusa-

mon ladut ja läheinen Rukan laskettelu-

keskus tarjoavat oman lisänsä kylpylän

palveluihin. Rinneliput jokainen kustan-

taa halutessaan itse.

Lisätietoja: www.holidayclub.fi /kohteet/

kuusamontropiikki

Hakuaika: 9.1.2012 mennessä.

Järjestäjä: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry.

Tuetut lomat ja Soluku-luontolomat vuonna 2012

KIELIPOLKU 4/201118

194/2011 KIELIPOLKU

2. Perheiden lomaviikko Ikaalisissa 18.–23.7.2012Lomakohde: Ikaalisten kylpylä.

Paikkoja: 8–10 perhettä.

Hinta: 23 €/vrk aikuinen, 8–16v lapsi 7 €/vrk ja

alle 8-vuotiaat maksutta.

Sisältö: Täyshoito ja majoitus perhekoon mukai-

sissa huoneissa, lomapaikan allasosaston

ja kuntosalin käyttö sekä vapaa-ajan oh-

jelma ja ryhmälle suunnattu oma ohjel-

ma.

Lisätietoja: www.ikaalistenkylpyla.fi .



3. Perheiden lomaviikko Yyterissä 17.– 22.6.2012Lomakohde: Yyterin kylpylähotelli, Pori

Paikkoja: 8–10 perhettä

Hinta: 23€/vrk aikuinen, 8–16-vuotias lapsi7€/

vrk ja alle 8-vuotiaat maksutta.

Sisältö: Loma on yhteisloma ADHD- sekä Autismi-

ja Aspergerliiton kanssa. Täyshoito ja

majoitus perhekoon mukaisissa huoneis-

sa, lomapaikan allasosaston ja kuntosalin

käyttö, lomapaikan vapaa-ajan ohjelma ja

ryhmälle suunnattu oma ohjelma.

Lisätietoja: www.yyterinkylpylähotelli.fi .



TIETOA SOLUKU-LOMISTA Yleistä Soluku-lomistaLomat toteutetaan yhteistyössä Neurologisten vammais-

järjestöjen (NV) kanssa ja ne on suunnattu kaikille neuro-

logisen vamman tai sairauden saaneille henkilöille. Eri-

tyisryhmien sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku)

edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten

mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoakti-

viteetteja.

Toiminnalla pyritään lisäämään yksilön omatoimisuut-

ta ja elämän mielekkyyttä sekä vahvistamaan sosiaalista

verkostoa. Luonto on monelle ihmiselle tärkeä voimavara

ja luontolomatoiminnalla pyritään edistämään ihmisten

mahdollisuuksia liikkua luonnossa sairaudesta tai vam-

masta huolimatta. Tutustu alla oleviin lomiin ja hakuoh-

jeisiin.

Lomien järjestäjät Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry järjestää loma-

toimintaa yhdessä Aivoliiton ja Neurologisten vammais-

järjestöjen kanssa. Lomat toteutetaan yhteistyössä eri

palvelutuottajien kanssa, jotka vastaavat yleensä lomien

ruoka- ja majoituspalveluista ja joistakin oheispalveluista.

Lisäksi lomille osallistuu sosiaali-, terveydenhuolto- sekä

liikunta-alan oppilaitosten opiskelijoita apuohjaajina.

HinnatLomien hinta on 28 €/vrk aikuiset ja perhelomilla aikuiset

23 €/vrk, lapset 8–16 vuotta 7 €, alle 8-vuotiaat maksutta.

Hinta sisältää ruoat, majoituksen ja ohjelman. Lomat ovat

siis ns. täyshoitopaketteja. Matkat lomapaikoille ja takai-

sin kustantaa jokainen lomalainen itse.

HakeminenLomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon

tuettujen lomien hakukaavakkeilla, joita saa tulostettua

netistä (www.mtlh.fi ) ja liitojen toimistoista.

Hakukaavakkeet postitetaan suoraan Maaseudun Ter-

veys- ja Lomahuoltoon, missä tehdään valinnat yhteis-

työssä vammaisjärjestöjen kanssa. Maaseudun Terveys- ja

Lomahuollon sivuilla voi täyttää hakukaavakkeen myös

sähköisesti.

Lomille voi hakea yhdessä omaisen tai puolison kans-

sa. Lomat ovat avoimia kaikille Suomen kansalaisille. Tär-

keää on, että hakukaavakkeessa on nimesi ja osoitteesi

lisäksi sosiaaliturvatunnuksesi sekä perustelut siitä, miksi

haluat lomalle. Lomille otetaan myös pyörätuolin käyttä-

jiä ja vaikeavammaisia, heille on omat kiintiöt lomakoh-

teen mukaan.

Mikäli lomalainen tarvitsee henkilökohtaista apua päi-

vittäisissä toiminnoissa, hänen tulee itse huolehtia oma

avustaja mukaan lomalle. Mahdollisesta henkilökohtai-

sesta avustajasta maksetaan sama omavastuu kuin loma-

laisesta ja sen maksajana on lomanhakija.

Palauta avustus- ja turvallisuuskysely Hakemusten tulee olla perillä kolme kuukautta ennen

loman alkua. Sen jälkeen valituille lähetetään kutsukirje,

jossa on liitteenä avustus- ja turvallisuuskysely. HUOM!

Lomalle valittujen tulee palauttaa kysely takaisin kahden

viikon sisällä valintatiedon saamisesta. Näin järjestäjät

pystyvät varautumaan riittävästi avustamiseen ja tarvitta-

vien turvallisuusseikkojen huomioimiseen. Palauttamalla

avustus- ja turvallisuuskyselyn lomalainen vahvistaa sa-

malla lomalle tulonsa.

Lomien vakuutukset Lomalaisten on itse huolehdittava vapaa-ajan vakuutuk-

sista, sillä lomat ovat lomaa ja vapaa-aikaa. Järjestöt eivät

vakuuta lomalaisia.

Lisätietoja Lisätietoja lomista saat Risto Lappalaiselta,

p. 040 543 7290, s-posti: [email protected]

sekä Aivoliiton sivuilta osoitteessa www.aivoliitto.fi .

194/2011 KIELIPOLKU

20KIELIPOLKU 4/2011

SOLUKU-LUONTOLOMAT 20121. Vuokatin talviliikuntaloma nuorille ja aikuisille Vuokatissa 30.3–4.4.2012 Lomakohde: Vuokatin urheiluopisto.

Kohderyhmä: Aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Ryhmän koko: 20 henkeä.

Tervetuloa liikkumaan Vuokatin keväisille hangille ja

nauttimaan hyvästä seurasta ja ohjatusta liikunnasta.

Vuokatti monipuolisena urheilukeskuksena tarjoaa liikun-

nan lisäksi hyvää ruokaa ja hienoja maisemia. Loma sopii

myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle.

Lisätietoja: www.vuokattisport.fi

Loman ohjattu liikunta sisältää mm: • Kelkkalaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja yhdessä

opiskelijoiden kanssa

• Pystylaskettelua, yksi päätoiminen ohjaaja ja opiskelijat

• Murtomaahiihtoa

• Sisäliikuntaa, uintia ja muita mahdollisia sisäpelejä

• Mahdollisuus pilkkikalastukseen ja lumikenkäilyyn.

Hinta: 28 €/vrk eli 140 € koko loma.


2. Lapsiperheiden liikuntaloma Pajulahdessa 12–17.6.2012Lomakohde: Liikuntakeskus Pajulahti, Nastola

Ryhmän koko: 10 perhettä

Loma toteutetaan yhteistyössä Pajulahden urheiluopis-

ton kanssa. Loma soveltuu myös pyörätuolin käyttäjille.

Tule perheen kanssa kokeilemaan ja nauttimaan kauniista

luonnosta ja Pajulahden palveluista. Lomaohjelmassa on

päivittäin ohjattua sisä- ja ulkoliikuntaa. Opistolla perheet

majoitetaan perheille soveltuviin soluhuoneisiin. Pajulah-

ti on lähtenyt aktiivisesti kehittämään soveltavaa liikuntaa

myös aisti- ja liikuntavammaisille henkilöille. Tule tutustu-

maan liikunnan tarjontaan.

Lisätietoja: www.pajulahti.com

Hinta: 23 €/vrk aikuinen, 8–16-vuotias lapsi 7 €/

vrk ja alle 8-vuotiaat maksutta.

Hakuaika lomalle päättyy 12.3.2012.

3. Perinteinen luontolomaviikko Hossassa 20.–25.8.2012Kohderyhmä: Aikuiset ja nuoret aikuiset.

Voit valita kolmesta eri ryhmävaihtoehdosta itsellesi par-

haiten sopivan ryhmän. Ilmoita haluamasi ryhmä hake-

muksessa.

Vaikeavammaiselle on avustusta lomalla päivittäisissä

toiminnoissa. Jos tarvitset yöllä säännöllistä avustusta, on

henkilökohtainen avustaja hyvä olla mukana. Loma sopii

myös pyörätuolin käyttäjälle.

Ryhmä 1 on päivätoimintaryhmä, joka jakaantuu pie-

nempiin toimintaryhmiin, kuten kalastus, marjastus ja

lyhyet päiväretket. Tämä ryhmä soveltuu hyvin myös huo-

nompikuntoiselle ja pyörätuolin käyttäjille.

Ryhmä 2 on vesistövaellusryhmä, jossa on kanoottien li-

säksi käytössä myös veneitä. Tämä ryhmä soveltuu hyvin

myös pyörätuolia käyttäville. Teemme päivittäin vesistö-

vaelluksia.

Ryhmä 3 on patikointiryhmä, joka liikkuu jalkaisin alueen

polkureitistöjä kapeilla luonnonkauniilla järvikankailla.

Sopii myös toispuolihalvaantuneille. Patikkaryhmässä

on kaksi pienryhmää, hyvin liikkuvat patikoivat 12–15 ki-

lometriä päivässä ja hitaammin liikkuvat 2–6 kilometriä

päivässä. Pidämme leiriä omassa kämppätukikohdassa.

Ryhmässä on mahdollista yöpyä myös maastossa.


Hakuaika päättyy 23.5.2012.

4. Luontovalokuvaus- ja kalastusloma Ilomantsissa 12.–16.9.2012Kohderyhmä: aikuiset ja yli 18-vuotiaat nuoret.

Lomakohde: Möhkön Manta, Ilomantsi.

Ryhmän koko: 12–15 henkeä.

Majoitus: Kaksi päivää Jänissaaressa ja kolme päi-

vää Möhkön kylässä esteettömissä majoi-

tustiloissa.

Teemme kahden päivän kalastus- ja kuvausretken erätu-

kikohtaan (esteetön) Jänissaareen. Retkeilemme veneel-

lä Petkeljärven kansallispuistoon ja tutustumme alueen

sotahistoriaan ja luontopolkuihin sekä nautimme luon-

tohenkisen porukan seurasta ja Savottakahvila Möhkön

Mantan karjalaisesta ruokapalvelusta. Loma sopii siis

toimintarajoitteisille henkilöille ja pyörätuolin käyttäjille,

mutta henkilökohtainen avustaja tulee olla mukana.


Hakuaika päättyy 15.6.2012.

Lähetä hakukaavake osoitteeseenMaaseudun Terveys- ja Lomahuolto

Mannerheimintie 31 B 20

00250 Helsinki

tai tee sähköinen hakemus netissäwww.mtlh.fi

KIELIPOLKU 4/201120

214/2011 KIELIPOLKU

PERUSPÄIVÄRAHAAN JA TYÖMARKKINATUKEEN

KOROTUS

Työttömyysturvan peruspäivärahaa

ja työmarkkinatukea ehdotetaan

korotettavaksi sadalla eurolla kuu-

kaudessa. Lisäksi etuuksiin tehdään

indeksikorotus, joten peruspäivära-

ha nousisi yhteensä noin 120 eurolla

kuukaudessa. Taso- ja indeksikoro-

tukset tehtäisiin etuuksiin vuoden

2012 alusta. Tällä hetkellä peruspäi-

väraha on 553 euroa kuukaudessa, ja

täysi työmarkkinatuki on yhtä suuri

kuin peruspäiväraha, sosiaali- ja ter-

veysministeriö tiedottaa.

(www.stm.fi .)

PÄIVÄHOITOA YLI KUNTARAJOJEN

Lasten päivähoidosta annettuun la-

kiin on lisätty säännös, jonka mukaan

kunta voi järjestää lasten päivähoi-

toa myös muille kuin kunnan omille

asukkaille. Tavoitteena on edistää

asiakaslähtöisyyttä ja kuntien välis-

tä yhteistyötä päivähoitopalveluissa

lapsen edun määrittelemissä rajoissa.

Uudistuksella ei laajenneta kunnan

järjestämisvelvollisuutta.

Subjektiivinen oikeus saada päi-

vähoitopaikka kunnasta koskee edel-

leenkin vain kuntien omia asukkaita

ja esimerkiksi niitä henkilöitä, jotka

oleskelevat kunnassa opiskelun, työn

tai vastaavien syiden vuoksi.

Kun kunta järjestää päivähoitoa

toisen kunnan asukkaalle, kuntien

on sovittava keskenään korvauksen

perimisestä lapsen asuinkunnalta.

Päivähoitolain muutos astui voimaan

1.8.2011. (www.stm.fi )

MUUTOKSIA SIJAIS- JA PERHEHOITOON

Lastensuojelulakiin on tehty muutos,

jonka mukaan lapsen sijaishuolto jär-

jestetään laitoshoitona vain, jos sitä

ei voida järjestää lapsen edun mu-

kaisesti riittävien tukitoimien avulla

muualla. Perhehoito on laitoshoitoon

nähden ensisijainen sijaishuollon

muoto. Kunta voi järjestää perhehoi-

tajan vapaan tai muun poissaolon

ajaksi tarvittavan sijaishoidon teke-

mällä toimeksiantosopimuksen sel-

laisen henkilön kanssa, joka täyttää

perhehoitajalta vaadittavat edelly-

tykset.

Sijaishoitaja voi tulla perhehoi-

tajan kotiin hoitamaan perhehoita-

jan hoidossa olevia henkilöitä, jos

perhehoitaja suostuu siihen ja se on

hoidettavien etujen mukaista. Myös

SA

TU LU

KK

A

Ajankohtaista sosiaali- ja terveysturvasta

omaishoitajan vapaan tai muun pois-

saolon aikainen sijaishoito voidaan

järjestää samaan tapaan siihen sovel-

tuvan henkilön kanssa tehtävän toi-

meksiantosopimuksen perusteella.

Muutos antaa kunnille uudenlai-

sen vaihtoehdon sijaishoidon järjes-

tämiseen, mutta se ei velvoita kuntaa

järjestämään sijaishoitoa tietyllä ta-

valla. Perhehoitajan ja omaishoitajan

vapaata koskevat säännökset tulivat

voimaan elokuun alusta 2011. Muita

muutoksia sovelletaan vuoden 2012

alusta. (www.stm.fi ) ■

Satu Lukka toimii

järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

KIELIPOLKU 4/201122

234/2011 KIELIPOLKU

KIELIPOLKU 4/201124

Liitto tiedottaa

VALTUUSTOKAUSI PÄÄTTYI

Aivoliitto ry:n vuosien 2008–2011 valtuusto kokoon-

tui viimeiseen kokoukseensa 26.10.2011 Tampereel-

la. Valtuusto muun muassa hyväksyi liiton toiminta-

suunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012.

Valtuusto kävi myös läpi kulunutta valtuustokaut-

ta ja sen itselleen asettamien tavoitteiden toteutu-

mista. Hyvinä asioina pidettiin muun muassa ennen

kokousta pidettävää seminaaria, AVH-kuntoutustut-

kimusta, perheenjäseneltä perittävän jäsenmaksun

pienentämistä, liiton uutta nimeä sekä Nuortenta-

lojen yhtiöittämistä. Yhteisesti todettiin valtuuston

olleen rakentavasti keskusteleva.

Kokouksen lopussa Tiina Viljanen ja Kirsi Haan-perä jakoivat Aivoliitto ry:n standaarit kiitoksena

valtuustossa lopettaville jäsenille, joita ovat Sirpa Kuukkanen, Maire Kivimäki, Reino Kairavuo, Esko Sieppi, Risto Salovaara ja Kikka Toivanen.

LIITON HALLITUS 2012–2013

Liittovaltuusto valitsi liittohallituksen jäsenet ja vara-

jäsenet. Aivoliitto ry:n hallitus on vuosiksi 2012–2013

seuraava:

Puheenjohtaja: Terttu Erilä.

Varapuheenjohtaja: Matti Lehtihalmes (varajä-

sen Minna Vironmäki).Jäsenet: Risto Laalo (varajäsen Terhi Isotalo),

Heikki Lehmusto (varajäsen Tuula Vainikainen),

Anne-Mari Virolainen (varajäsen Kaisa Kiiski), Matti Pelttari, Pirkanmaan AVH-yhdistys ry, AVH-

sair. edustaja, (varajäsen Risto Ryhänen, Ylä-Savon

aivohalvausyhdistys ry), Johanna Antila, Afasia- ja

aivohalvausyhdistys ry, omaisjäsenen edustaja, (va-

rajäsen Olavi Kettunen, Pirkanmaan AVH-yhdistys

ry), Hannu Kuusela, SLI-edustaja, Afasialasten tuki

ry, (varajäsen Taito Puttonen, Afasialasten tuki ry).

TERTTU ERILÄ JA TIINA VILJANEN

ASIANTUNTIJARYHMÄÄNTerveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimennyt Ai-

voliitto ry:n puheenjohtajan Terttu Erilän ja toi-

minnanjohtaja Tiina Viljasen jäseniksi sydän- ja

verisuonisairauksien ja diabeteksen asiantuntijaryh-

mään vuosiksi 2011–2014. Ryhmässä on kaikkiaan

kaksikymmentä asiantuntijaa.

Asiantuntijaryhmän tehtävänä on arvioida sy-

dän- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen nykytilaa

ja kehityssuuntia, arvioida nykyisten toimenpiteiden

vaikuttavuutta yhteiskunnan eri sektoreilla, tehdä

ehdotuksia sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyn,

hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseksi ja seurata, ar-

vioida ja antaa asiantuntijatukea käynnistyvään val-

timoterveyden hankekokonaisuuteen 2012–2017.

HAE SOPEUTUMIS-

VALMENNUSKURSSEILLE

Tietoja ensi vuoden sopeutumisvalmennuskursseis-

ta on tarjolla Kielipolku 3/2011 ja AVH 3/2011 -lehdis-

sä julkaistuissa Sopeutumisvalmennuskurssit 2012

-liitteissä. Kurssiesite löytyy myös osoitteessa http://

www.aivoliitto.fi /kielellinen_erityisvaikeus_(sli)/kun-

toutuspalvelut/sopeutumisvalmennus.

Huomaathan, että ensi vuoden alussa järjestet-

tävien kurssien hakuajat päättyvät jo tämän vuoden

puolella.

Valtuusto kokoontui potrettiin: Maire Valli (vas.), varapuheenjohtaja Rauno Veijanen, Seija Jokela, Armi Parviainen, Maire Kivimäki, Risto Salovaara, Esko Sieppi, Oili Holopainen, Reino Kairavuo, Kikka Toivo-nen ja puheenjohtaja Sirpa Kuukkanen.

Ve

sa-M

att

i Vä

ärä

Pä

ivi S

ep

pä

-La

ssil

a

254/2011 KIELIPOLKU

Liitto tiedottaa

VERTAISTUKIARVAT VIELÄ MYYNNISSÄ

Vertaistuki-arpajaiset ovat käynnissä vielä vuoden

loppuun saakka. Arpajaisten tuotto jaetaan Aivoliit-

to ry:n ja muiden järjestöjen kesken niiden myynti-

osuuksien suhteessa ja käytetään järjestöjen vertais-

tukityöhön.

Kultareuna ry on lähettänyt liiton jäsenille 10 kpl

3 euron hintaista arpaa, jotka voi joko lunastaa tai

myydä edelleen. Vaikka saajalla ei ole arpojen osto-,

palautus- tai tilitysvelvollisuutta, järjestäjät toivovat,

että myymättömät tai lunastamattomat arvat pa-

lautettaisiin samassa kuoressa kirjoittamalla kuoren

päälle “palautetaan”. Arpojen tilitys käy kätevästi ti-

lisiirrolla.

Arpajaisten päävoittona on Opel Astra 1.4 T -hen-

kilöauto.

JOULUKORTIT

Valkoisia hankia, tuikkivia tähtiä, punalakkisia tonttu-

ja, metsäneläimiä ja joulukirkko – kaikkia näitä löytyy

taiteilija Päivi Mansikka-ahon kuvittamista joulu-

korteista. Aivoliitto ry on postittanut jäsenilleen jo

perinteiseen tapaan näitä kortteja, joiden avulla voi

ilahduttaa sukulaisia, ystäviä ja tuttavia.

Lähetyksessä on neljä yksiosaista korttia ja kaksi

kaksiosaista korttia kuorineen sekä pankkisiirtolo-

make, jolla voi maksaa tukimaksun. Se on vapaaeh-

toinen ja vapaavalintainen. Kortteja voi tilata lisää

soittamalla numeroon 02 2138 200. Yksiosaisen

kortin hinta on 1 € ja kaksiosaisen 1,5 €. Lähetyksen

hintaan lisätään toimituskulut.

PUHETTA-SIVUSTO FACEBOOKISSA

Lasten ja nuorten kielellisestä erityisvaikeudesta löy-

tyy nyt myös tietoa Facebookista.

Aivoliiton Puhetta-sivu tarjoaa tiedonhaku- ja

keskustelukanavan niille, joita asia tavalla tai toisella

koskettaa. Sivu pyrkii kasvattamaan tietoutta ja vai-

kuttamaan yleiseen mielipideilmastoon.

Tutustu Puhetta-sivustoon osoitteessa

www.facebook.com.

Liiton toimisto suljettuna vuodenvaihteessaAivoliitto ry:n keskustoi-

misto on suljettuna ajal-la 22.12.2011–3.1.2012.

Iloista Joulua

26KIELIPOLKU 4/2011

NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTALOISSA TAPA

Aivoliitto ry:n omistaman Suo-

men Nuortentalo Oy:n Jyväs-

seudun Nuortentalo avasi

ovensa asukkaille 1.8.2006. Sitä en-

nen Nuortentaloja oli jo Turussa ja

Kuopiossa. Kolmannelle Nuortenta-

lolle etsittiin tiloja Keski-Suomesta,

Jyväskylän läheisyydestä. Sopivat ti-

lat löytyivätkin luonnon läheisyydes-

tä Kuuhankaveden rantamaisemista

Hankasalmen kirkonkylästä.

Paikka oli Nuortentalon johtajan

Marjatta Laakson mielestä juuri

sopiva uudelle Nuortentalolle, sillä

tarpeelliset palvelut ja monipuoliset

harrastusmahdollisuudet sijaitsevat

kävelymatkan päässä ja asunnot rivi-

talossa olivat tarkoitukseen soveltu-

via soluasuntoja. Pieni paikkakunta

on myös oiva ympäristö opetella pal-

veluiden käyttöä, asioiden hoitoa ja

esimerkiksi yksin liikkumista.

Nuortentalolla vietettiin elokuus-

sa viisivuotisen taipaleen kunniak-

si Avoimien ovien päivää. Paikalle

kahvittelemaan saapui niin entisiä

asukkaita, yhteistyötahoja, naapurei-

ta kuin ensimmäistä kertaa palvelui-

hin tutustumaan tulleitakin. Yhdessä

vaihdettiin kuulumisia ja muisteltiin

menneitä valokuvia katsellen ja tie-

tenkin hymyssä suin.

Jyvässeudun Nuortentalon en-

simmäinen asukas Jan-Erik Leikkari muutti Nuortentaloon heti sen avat-

tua ovensa. Jan-Erik tulikin Avoimien

ovien päivänä pitkäksi aikaa Nuoren-

talolle jutustelemaan ja muistele-

maan menneitä. Hän asui Nuorten-

talolla noin kolme vuotta.

– Hirveästi opin sinä aikana uutta

ja kaikesta on ollut hyötyä. Minulla

on kielellinen erityisvaikeus ja vaike-

uksia myös keskittymisessä. Virasto-

asioiden hoidossa tarvitsen edelleen

tukea, mutta en niin paljon kuin en-

nen. Nuortentalon ihan paras juttu

on ollut lukuryhmä ja varsinkin siihen

kuuluneet retket. Lukuryhmässä opin

paljon uutta, Jan-Erik muistelee.

Jyvässeudun Nuortentalolla alus-

ta saakka ohjaajana työskennellyt

Jonna Pääkkönen toimi heti alusta

asti Jan-Erikin omaohjaajana.

– Kun alussa ei ollut mallia, minkä

mukaan toimia, niin Jan-Erikin kans-

sa tuli sitten ohjaustyöstä kokemus-

ta. Mieleen onkin jäänyt, kuinka Jan-

Erikille tuli onnistumisen kokemuksia

ja edistymistä. Se on työntekijänkin

kannalta todella merkittävää, Jonna

kertoo.

– Aika on mennyt todella nopeas-

EV

ELI

INA

VA

SK

ELA

INE

N Jyvässeudun Nuortentalo on toiminut jo viisi vuotta

Jyvässeudun Nuortentalon viiteen vuoteen Hankasalmella mahtuu paljon yhteisiä ikimuistoisia hetkiä. Niitä oli Avoimien ovien päivänä muistelemassa

Nuortentalon ensimmäinen asukas Jan-Erik Leikkari yhdessä entisen omaohjaajansa Jonna Pääkkösen kanssa.

Ev

eli

ina

Va

ske

lain

en

Nuortenohjaaja Jonna ja Jyvässeudun Nuortentalon ensimmäinen asukas Jan-Erik pysähtyivät Avoimien ovien päivänä hetkeksi valokuvien pariin muistelemaan menneitä.

Jyvässeudun Nuortentalon ensimmäisiä pikkujouluja vietettiin mökkielämän merkeissä. Jan-Erik tiskausvuo-rossa.

274/2011 KIELIPOLKU

APAHTUU NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTAL

ti. Alku oli jännää ja haastavaa, kun

viisi toisilleen tuntematonta ihmistä

tulee töihin paikkaan, mikä on oi-

keastaan olemassa vain fyysisesti ja

alkaa kehittää toimintaa ja yhteisiä

toimintamalleja. Välillä lyötiin päätä-

kin seinään ja sieltä vaan sitten pon-

nistettiin taas eteenpäin. Harvalla on

mahdollisuus päästä näin paljon luo-

maan ja kehittämään, Jonna sanoo.

– Vähän kaavoihin kangistumis-

takin tässä on jo ollut nähtävissä.

Joistain alusta asti totutuista tavoista

pidetään edelleen kiinni. Sitten joku

ulkopuolinen, vaikkapa harjoittelija,

tulee ja sanoo, että miksi ette tee tätä

asiaa näin ja avaa meidänkin silmät

sitten uusille jutuille. Se on kyllä hyvä

juttu, Jonna nauraa.

– Palkitsevinta tässä työssä on

huomata, kuinka nuorella itsenäis-

tymisen taidot kasvavat. Siinä ne

työnsä jäljet sitten näkee. On se kyllä

vähän haikeaa aina, kun joku nuori

täältä lähtee, mutta silti iloitaan siitä

nuoren itsenäistymisestä, Jonna ker-

too.

Jan-Erik siirtyi Nuortentalosta

omaan asuntoon Hankasalmelle.

Hän saa kuitenkin edelleen tukea

neuropsykiatrisen valmennuk-

sen muodossa Nuortentalosta.

– Muutoshan se oli siihen, mihin oli

Nuortentalolla oppinut. Se oli jännit-

tävää. Valmennus on ollut hyvä juttu.

Olen saanut apua työpaikkojen hake-

miseen. Ja kyllä siihen muutakin on

kuulunut. Välillä ollaan hurviteltukin,

kun ollaan esimerkiksi käyty kaupun-

gissa ja lenkkeilty, Jan-Erik kertoo val-

mennuksesta.

Jonna ja Jan-Erik muistelevat yh-

dessä, kuinka Jan-Erikin muutettua

Nuortentalolle hän monesti totesi,

ettei halua olla aikuinen.

– Nyt on ajatusmaailma muuttu-

nut. Siinä aikuisuudessa on niitä hy-

viäkin puolia, Jan-Erik hymyilee.

Jonnan kysyessä Jan-Erikiltä, mitä

hän toivoisi elämältään viiden vuo-

den päästä, joutuu Jan-Erik hetken

aikaa miettimään.

– Haluaisin asua jossakin kaupun-

gin laitamilla ja olla kaupassa töissä.

Asuisin isossa asunnossa tyttöystä-

väni kanssa. Vapaa-ajalla harrastaisin

piirtämistä ja liikuntaa, Jan-Erik haa-

veilee.

– Tuohan on ihan sellainen haa-

ve, mikä voisi hyvinkin toteutua. Ei

muuta kuin sitä kohti vaan, Jonna

riemuitsee. ■

Eveliina Vaskelainen toimii

Jyvässeudun Nuortentalon

vastaavana ohjaajana.

Jan-Erik kokeili kalaonneaan Nuortentalon viereisen Kuuhankaveden jäällä järjestetyissä Nuortentalon pilkkikilpailuissa.

Ee

va

Sa

lom

aa

Selkokielisen lukuryhmän retkellä tutustut-tiin jokaisen ryhmäläisen haaveammattiin. Jan-Erik kirjastonhoitajan tehtävissä.

Ee

va

Sa

lom

aa

Ev

eli

ina

Va

ske

lain

en

Selkokielisen lukuryh-män kanssa päästiin myös tutustumaan Ylen tiloihin. Jan-Erik Kotika-dun lavasteissa.

28KIELIPOLKU 4/2011

Suomen Nuortentalo Oy:n Turun

Nuortentalossa vietettiin 10.9.

entisten asukkaiden tapaamis-

päivää. Se oli vilkkaan puheensori-

nan, halausten ja naurun täyttämä.

Oli hauska tavata vanhoja tuttuja ja

vaihtaa kuulumisia. Mukana oli niin

talon ensimmäinen asukas, asukkaita

matkan varrelta kuin aivan viime vuo-

sina talosta pois muuttaneita.

Juttelimme muun muassa muis-

toista, joita nuorille on Nuortentalos-

sa asumisesta jäänyt. Joku muisti vain

nalkuttavat ohjaajat ja paras päivä oli

talolta pois muuttopäivä. Joku taas

kertoi, että haluaisi talolle takaisin

heti, jos se vain suinkin onnistuisi.

– Tuntui siltä, kuin olisi kodin jät-

tänyt taakseen, kun täältä lähdin.

Eniten kaipaan ruuan laittoa, sillä

nykyisessä asumismuodossani en

MA

RIA

NN

E K

ULM

ALA Entiset asukkaat koolla

voi kokata. Kokkaus oli minulle kuin

taidetta, jossa sain toteuttaa itseäni.

Mitään ikäviä muistoja minulle ei jää-

nyt, muistelee entinen asukas, Mika Aalto.

Mika Metsäranta puolestaan

muisteli, miten kivaa oli mennä po-

rukalla ravintolaan syömään. Mika oli

tuolloin cateringalan opiskelija, joka

varmasti osaltaan selittää kiinnostuk-

sen ravintoloihin ja niissä saataviin

erilaisiin makuelämyksiin. Parasta

Nuortentalossa oli Mikan mielestä

yhteishenki: jokainen sai olla oma

itsensä ja ketään ei kiusattu. Tällä

hetkellä Mika on cateringalan am-

mattilainen ja hänellä on Raumalla

vakituinen työpaikka.

Myös Vasangon Pekalle oli jäänyt

hyviä muistoja Nuortentalosta. Pek-

ka asui Nuortentalolla kolme vuot-

NUORTENTALOISSA TAPAHTUU NUORTENTALO

ta. Tuona aikana ehtivät jo taidotkin

kertyä monenlaisissa kodinhoitoon

liittyvissä tehtävissä. Pekka opiskeli

talolla asuessaan PopRockJazz-oppi-

laitoksessa ja sai opiskelujen jälkeen

työpaikan samaisesta paikasta.

– Kaikkein mieleenpainuvinta

Nuortentalossa taisi olla piknikris-

teily ja muut retket. Ne olivat aivan

parhaita hetkiä.

Yhteistuumin päätimme, että vii-

meistään vuoden kuluttua tapaam-

me taas porukalla. Toivottavasti myös

ne, jotka eivät nyt päässeet osallistu-

maan, olisivat silloin mukana. ■

Marianne Kulmala toimii

neuropsykiatrisena valmentajana

Suomen Nuortentalo Oy:ssä.

Papunetissa avattu Papumarket on virtuaa-linen kauppa, jossa voi harjoitella ostoksil-la käymistä annetun ostoslistan mukaan ja maksamista tasarahalla. Harjoituksissa voi valita vaikeustason. Papumarket löytyy osoitteesta www.papunet.net/pelit/papumarket/.

Papunetissa voi harjoitella ostosten tekoa ja rahankäyttöä

Sivusto kommunikoinnista ja selkokielestä

Kaveripiiri on tapaamispaikka verkossa puhe- ja kehitysvammaisille.

Siellä voi jutella, tavata uusia ihmisiä ja viestiä kuvilla ja kirjoittamalla.

w

Löydä ja tapaa kavereita verkossa

294/2011 KIELIPOLKU

23.11.Dysfasialla on uusi nimi -yleisötilaisuus, Espoo

Keskiviikkona 23.11. klo 18.00–20.00,

Keskuspuiston ammattiopisto, Arlan

toimipaikka, auditorio, Puustellinmä-

ki 4–6, Espoo. Aivoliiton järjestämä

avoin yleisötilaisuus lasten ja nuorten

kielellisestä erityisvaikeudesta ja sen

tunnistamisesta. Luennoitsijana on

LT, foniatrian erikoislääkäri Marja Asi-

kainen. Pääkaupunkiseudun dysfa-

siayhdistys ry esittelee toimintaansa.

Lisätiedot suunnittelija Elina Salo, eli-

[email protected] , p. 040 5437 292.

28.11.Etelä-Karjalan NV-yhdistysten

verkoston kokous, LappeenrantaEtelä-Karjalan NV-yhdistysten verkos-

ton kokous maanantaina 28.11. klo

17.00–18.30 Lehmuskodissa, Armi-

lankatu 33, Lappeenranta. Kokous on

avoin kaikille asiasta kiinnostuneille

NV- yhdistysten jäsenille. Ilmoittau-

tumiset [email protected] tai p.

040 526 2855.

Joulukuu

7.12.Kuntakampanja, Kuusamo

ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autis-

mi- ja Aspergerliitto ry kutsuvat Kuu-

samon kaupungin päättäjät, sosiaali-,

terveys- ja opetustoimessa työsken-

televät, muut alueelliset toimijat ja

asiasta kiinnostuneet sekä median

edustajat Näkymätön näkyväksi

-kuntakampanjatilaisuuteen.

Aika:

keskiviikko 7.12. klo 13.30–16.00.

Paikka: Kuusamon kaupungin val-

tuustosali, Kaiterantie 22, 93600 Kuu-

samo.

Tilaisuudessa kerrotaan neurologisis-

TAPAHTUMAKALENTERITAPAHTUMAKALENTERI

MARRASKUU ta oireyhtymistä (ADHD, kielellinen

erityisvaikeus, autismi ja Aspergerin

oireyhtymä) ja niiden aiheuttamista

toimintarajoitteista.

Tilaisuus on maksuton. Ennakkoil-

moittautumiset 30.11. mennessä

sähköpostitse aslak.rantakokko@au-

tismiliitto.fi . Lisätietoja tapahtumasta

antaa Autismi- ja Aspergerliiton jär-

jestösuunnittelija Aslak Rantakokko,

p. 050 502 2269.

15.–16.12.Avoimet ovet ELOkololla,

RovaniemiAvoimet ovet ELOkololla torstaina ja

perjantaina 15.–16.12. klo 12–16, os.

Pohjolankatu 10, Rovaniemi. Tervetu-

loa tutustumaan Erityislasten omai-

set ry:n toimintaan. Tarjolla glögiä,

torttuja ja pipareita.

15.1.Forever-konsertti, Helsinki

Juhlakonsertti Aivoliiton 35-vuoti-

sen toiminnan kunniaksi sunnun-

taina 15.1. klo 15 Musiikkitalossa,

Mannerheimintie 2. Solisteina mez-

zosopraano Monica Groop, baritoni

Gabriel Suovanen ja pianisti Gustav

Djupsjöbacka. Konsertin tuotto AVH-

potilaiden hyväksi. Ks. ilmoitus taka-

kannessa.

17.1.Kotkan seudun NV-yhdistysten

verkoston kokous, KotkaKotkan seudun NV-yhdistysten ver-

koston kokous tiistaina 17.1.2012 klo

17.00–18.30 Kotkan kirjaston Einon

kamarissa, Kirkkokatu 24, Kotka. Ko-

kous on avoin kaikille asiasta kiin-

nostuneille NV- yhdistysten jäsenille.

Ilmoittautumiset kokoukseen satu.

[email protected] tai p. 040 526 2855.

27.–28.1.Educa-messut, Helsinki

Aivoliitto ry:llä on Educa-messuilla

Helsingin Messukeskuksessa osasto

yhdessä Autismi- ja Aspergerliiton,

ADHD-liiton ja ADHD-Centerin kans-

sa.

Helmikuu

2.-3.2.Sillalla-seminaari, Espoo

Lisätiedot Kehitysvammaliitto/kou-

lutukset.

10.–11.2.Autismin talvipäivät, Helsinki

Aivoliitto on mukana talvipäivillä

esittelemässä omaa toimintaansa.

15.–16.2.Hyvä alku -messut, Jyväskylä

Aivoliitto on mukana messuilla esitte-

lemässä omaa toimintaansa.

Maaliskuu

12.–18.3. Aivoviikko

Aivoviikko viikolla 11 eli 12.–18.3. Li-

sätietoja Kielipolku-lehdessä 1/2012.

Huhtikuu

25.–26.4.Kielellinen erityisvaikeus

–seminaari, HelsinkiKielellinen erityisvaikeus -seminaari

järjestetään keskiviikkona ja torstaina

25.–26.4. Teemana on koulunaloitus.

Lisätietoja myöhemmin.

JOULUKUU

2012TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

30KIELIPOLKU 4/2011

TER

HI S

IIPPA

INE

N

Neurologiset oireyhtymät eivät näy päälle päin

ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry kokosivat jo kahdeksatta kertaa voimansa yhteen tiedottaakseen neurologisista

oireyhtymistä kuntapäättäjille. Vuoden 2011 kampanjakunniksi valittiin Varkaus ja Kuusamo.

Virpi Dufva ADHD-liitosta, Pekka Nokelainen KYS:istä sekä Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta kertoivat Varkaudessa neurologisista oireyhtymistä ja niiden huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa.

Näkymätön näkyväksi -kun-

takampanjassa tiedotetaan

neurologisista oireyhtymistä

ja niiden aiheuttamista toimintara-

joitteista, jotka harvoin näkyvät pääl-

le päin.

Lokakuussa tilaisuus järjestettiin

ensimmäistä kertaa Varkaudessa,

jossa erilaisten neurologisten oireyh-

tymien kanssa eläviä perheitä on

arvioiden mukaan noin sata. Määräl-

linen arviointi erilaisten neurologis-

ten ongelmien kanssa kamppaile-

vien ihmisten suhteen on kuitenkin

vaikeaa, sillä diagnoosin saaneilla oi-

reilu vaihtelee, osalla on oireita jotka

sopivat moneen eri oireyhtymään ja

diagnoosikin päivittyy usein.

– Jäsenperheitä Varkauden Seu-

dun Wamdyssa on 137, kertoo pai-

kallisen autismi-, asperger-, adhd- ja

dysfasiayhdistyksen puheenjohtaja

Anita Rikalainen.

Paikallisyhdistyksen toiminta

painottuu vertaistukeen, ja jäsenille

järjestetään erilaisia keskusteluiltoja,

tapahtumia ja retkiä. Yhdistys toimii

myös jäsentensä edunvalvojana.

Alkunsa yhdistys on saanut

1990-luvun alkupuolella Varkauden

MBD-yhdistyksestä, joka myöhem-

min laajeni kolmikantayhdistykseksi

kattaen adhd:n, autismin kirjon ja

dysfasian. Uutena oireyhtymänä mu-

kaan on nyt tullut myös Tourette.

ADHD-liiton toiminnanjohtaja

Virpi Dufva kiittelee paikallisyh-

distystä aktiivisesta toiminnasta.

– Varkauden seudun Wamdy on jär-

jestänyt erilaista ohjelmaa, kuten kai-

kille avoimia konsertteja. Olemme tu-

tustuneet yhdistyksen toimintaan, ja

se on erittäin aktiivista. ADHD-liiton

vuosikokous järjestetäänkin vuonna

2012 Varkaudessa, Dufva kertoo.

KASVATTAMALLA EI MUUTETA NEUROBIOLOGIAA

Varkautelaisyleisölle adhd:sta, autis-

min kirjon diagnooseista ja kielelli-

sestä erityisvaikeudesta luennoinut

lastenneurologian ylilääkäri Pekka Nokelainen Kuopion yliopistollisesta

sairaalasta törmää usein ajatteluun,

että adhd-henkilöt ovat ilkeitä, laisko-

ja tai saamattomia, vaikka tosiasiassa

Terh

i Sii

pp

ain

en

314/2011 KIELIPOLKU

tausta on biologiassa. Ajatus siitä, et-

tä kuka tahansa huonosti käyttäyty-

vä lapsi saadaan kasvatettua kunnol-

liseksi on virheellinen. Neurologiset

ongelmat piilevät aivojen neurobio-

logiassa ja ovat paitsi synnynnäisiä,

usein myös periytyviä.

– Mieli ei ole tyhjä taulu, jonka

täyttää kasvatus, Nokelainen painot-

taa.

Adhd:ssa eli aktiivisuuden ja tark-

kaavuuden häiriössä henkilö ei pysty

riittävästi keskittymään normaaleihin

arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin.

Tarkkaavaisuuden häiriintyminen ja

impulsiivisuus johtuvat niin ulkoisista

kuin sisäisistäkin ärsykkeistä.

– Yksinkertaisesti sanottuna se

tarkoittaa sitä, että aivojen toimin-

nallinen jarrujärjestelmä ei pelitä.

Koulumaailmassa on levoton olla,

kun fokus vaihtuu koko ajan asiasta

toiseen, Nokelainen kuvailee.

Toisilla jarruverkko kypsyy hi-

taammin kuin toisilla. Toisinaan lää-

kehoitoa tarvitaan muutamia vuosia,

toisinaan lääkityksen tarve on elin-

ikäinen. Osalla myös sosiaaliset taidot

kehittyvät jäljessä.

Adhd:n yleisyydestä on vaihte-

levia käsityksiä, mutta Nokelaisen

mukaan oireyhtymä koskettaa 4–10

prosenttia suomalaisista lapsista.

– Pohjois-Savon sairaanhoitopii-

rissä lapsia on kaikkiaan noin 40 000.

Sen pohjalta adhd-lapsia ja nuoria

olisi sairaanhoitopiirissä 1 200–2 400,

Nokelainen arvioi.

MUIDEN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ

Autismi ja Aspergerin oireyhtymä

aiheuttavat toimintarajoitetta erityi-

sesti kommunikoinnissa ja sosiaali-

sessa vuorovaikutuksessa.

– Lapsuuden klassinen autismi on

vaikea oireyhtymä. Autistinen lapsi ei

oikeastaan ymmärrä, että toisella ih-

misellä on minuus. Kun lapsi on kui-

tenkin ulkoisesti täysin samanlainen

kuin muut, on muiden vaikea ymmär-

tää, miten eri tavalla hän ajattelee.

Aspergerin oireyhtymä puoles-

taan näkyy ulospäin lähinnä sopeutu-

mattomana persoonana. Sosiaalinen

vuorovaikutus on vaikeaa, lapsella

on usein tärkeät rutiinit ja erikoiset

harrastukset. Oireyhtymä diagnosoi-

daan noin 4–6 lapsella tuhannesta.

– Moni AS-lapsi näyttäytyy pikku-

professorina, ja esimerkiksi 7-vuotias

voi luennoida tuntikausia Jupiterin

kuiden pintarakenteesta, kuvailee

Nokelainen.

Ongelmia koulumaailmassa tuot-

tavat esimerkiksi motoriikan erikoi-

suudet, katsekontaktin puuttuminen,

hankaluudet lukea muiden ilmeitä ja

eleitä ja sitä kautta ymmärtää mui-

den tarkoitusperiä. Helpotusta tilan-

teeseen tuo jo tiedon lisääminen.

Kaikissa neurologisissa oireyhty-

missä ennustetta parantavat riittä-

vä, varhain aloitettu toimintakyvyn

tukeminen arjessa sekä riittävä kun-

toutus, joka on ajoitettu oikein. Apua

tulee saada kouluun ja kotiin, lapsen

lähelle.

– Tavallisella tarhainterventiolla

säästetään rahaa, sillä kieli ja sosiaa-

liset taidot opitaan vertaisryhmissä.

BYROKRATIA TUHLAA VAROJA

Poikkeavaa kielenkehitystä tarkoit-

tavalla dysfasialla on nyt uusi nimi,

kielellinen erityisvaikeus, josta käy-

tetään lyhennettä SLI. Nokelainen

on huomannut, että terminologian

muutokset vaikeuttavat asioiden

ymmärtämistä entisestään. Vaikka

termi vaihtuu, biologinen perusta on

silti sama.

Kielellinen erityisvaikeus on laaja-

alaisesti toimintakykyyn, osallistumi-

seen ja vuorovaikutukseen vaikutta-

va ongelma, joka ilmenee puheen

tuottamisen tai ymmärtämisen vai-

keutena.

– Lievemmät kielelliset vaikeudet

mukaan lukien esiintyvyys on seitse-

män prosenttia. Heistä kaikista pitäisi

ottaa koppi, mutta kaikkia ei viiväs-

tyneen puheenkehityksen vuoksi

tarvitse lähettää poliklinikalle, Noke-

lainen huomauttaa.

Ongelmana kuntabyrokratiassa

onkin varojen hukkaaminen turhiin

lääkärikäynteihin. Esimerkkinä eri-

laisista mahdollisuuksista lasten ke-

hitystä tukevien resurssien käytössä

Nokelainen mainitsee toimintaa

avustavat tietokoneet.

– On lapsia, joiden on vaikea op-

pia kirjoittamaan käsin. Kunnalla voi

olla varaa ostaa neljä tietokonetta

näiden lasten avuksi, mutta kun tie-

tokoneen hankkimiseen tarvitaan to-

distus erikoislääkäriltä, menee varoja

jo kahden tietokoneen verran.

AVUSTAJAN HANKKIMISEEN EI TULISI TARVITA

LÄÄKÄRINTODISTUSTA

Kokonaisuudessa tärkeää on sekä

lapsen että vanhempien tukeminen

ja opetuksellisten perusoikeuksien

takaaminen kaikille oppilaille. Autis-

mi- ja Asperger-liiton toiminnanjoh-

taja Mirjami Hagman peräänkuu-

luttaa kuntien ja koulujen vastuuta

oikein kohdennettujen tukitoimien

ohella.

– Lapset kärsivät, kun kouluja lak-

kautetaan. Ryhmäkoot ovat avain-

asemassa, ja opettajan terve maa-

laisjärki.

Pekka Nokelainen kannustaa

suuntaamaan koulujen resursseja ni-

menomaan ryhmäkokojen pienen-

tämiseen, vaikka valinnaisaineiden

kustannuksella.

– Valinnaisuus ei ole niin suuri etu

kuin pienet ryhmät.

Virpi Dufva ADHD-liitosta painot-

taa, että oikea-aikaisesta tuesta mo-

nialaisesti kohdennettuna hyötyvät

sekä lapsi, perhe että koulumaailma.

– Jos opettaja kokee, että lapsi

tarvitsee avustajan, tulisi opettajan

mielipiteellä olla painoarvoa, ettei

aina tarvita kalliita erikoislääkärin to-

distuksia asiaa puoltamaan. ■

Terhi Siippainen on Sinun

Savo -lehden toimittaja. Artikkeli

on julkaistu Sinun Savo-kaupunkileh-

dessä 15.10.2011.

32KIELIPOLKU 4/2011

Puhtaus ja kauneusSisältää mm. seuraavat aiheet:

Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset,

kasvot, kädet, jalat, hampaat ja meikkaus.

Puhtaus ja komeusSisältää mm. seuraavat aiheet:

Vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hiukset,

kasvot, kädet, jalat, hampaat, parranajo, fi nnit ja

ihomadot.

Siistii!Opettaa perus- ja erikoissiivoukset vaiheittain

kuvien kanssa.

Opastaa siivousaineiden ja -välineiden käytössä.

Tilaukset:

Suomen Nuortentalo Oy

Suvilinnantie 10, 20900 Turku

Marianne Kulmala, p. 050 3377 282, [email protected]

Hinta: 50 € /kpl

Maksutavat: Yritysasiakkaat: laskutus. Yksityisasiakkaat: postiennakko

Toimitusmaksu: 1 kansio 5 €, 2 tai useampi 10 €

Toimitusaika: 1–2 viikkoa tilauksesta, tuotteet toimitetaan postitse.

Selkokieliset ohjauskansiot puhtaudesta ja siisteydestä huolehtimiseen. Ohjauskansiot ovat oiva apu ohjaustyöhön ja itsenäiseen käyttöön. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat onnistumaan sekä tukevat oppimista. Laminoidut sivut kestävät käytössä.

334/2011 KIELIPOLKU

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

MIKKELIN PALVELUKOTI KY50130 Mikkeli

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MONISTUSPALVELUA, POSTITUSPALVELUA

JUMOJulkaisumonistamo Eteläranta Oy

Eteläranta 10, 00130 Helsinki

Kiinteistö Oy KissantassuPL 2000, 33521 Tampere

puh. 050 304 0146

TAMPEREEN PSYKOLOGIKESKUS OY

Antikaisen PuutarhaPekkolankuja 43, Reitkalli

puh. 040 7750 155

Turun Vapaavarasto Oy

Tuontikatu 7, Turkupuh. 02-2779 999

Maustaja OyTuotetie 13, 92930 Pyhäntä

puh. 020 799 1399

KUOPION EV.LUT.SEURAKUNNAT

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

FORSSANLVI-VALMISTE OY

30300 Forssa

Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky

Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunkipuh. 02-841 3247

Pesutupa ViherpeippoKavallinpelto 13, 02710 Espoo

puh. 09-509 3115, 0400 631 182

SATU-KOTI OYRäiskylänkatu 12, 11120 Riihimäki

puh. 050 5912 185 www.satu-koti.fi

VARATTU

LihatukkuHarri Tamminen Oy

Itäinen Valkoisenlähteentie 21, Vantaapuh. 09-868 9000

Kotkan Kontio ApteekkiEteläinen Karjalantie 9, Kotka

puh. 05-2200 440

Jokihaara OyKoivuniementie 6, Uurainen

puh. 0400 643 486

Ämmän Betoni OyÄmmänsaari, puh. 08-617 900

34KIELIPOLKU 4/2011

Poimittua

Ainakin joka kolmannella suo-

malaisella on perinnöllinen

taipumus sairastua tyypin 2

diabetekseen ja noin 200 000 suoma-

laista sairastaa diabetesta tietämät-

tään. Sairaus on usein vähäoireinen

ja kehittyy hitaasti vuosien kuluessa.

Diabetesliitto suosittelee kaikille ai-

kuisille helpon diabetestestin teke-

mistä internetissä.

Tyypin 2 diabetes on yksi nopeim-

min yleistyvistä sairauksista Suomes-

sa, ja diabetesta sairastavien määrän

arvioidaan kaksinkertaistuvan nyky-

isestä 10 vuodessa.

Lievästi koholla oleva verensokeri

voi toimia diabeteksen ennusmerk-

kinä. Oireet voivat pahimmassa ta-

pauksessa tulla vasta 10–15 vuoden

päästä siitä, kun verensokeri on al-

kanut olla koholla. Tällöin sairaus on

useimmiten jo ehtinyt edetä pitkälle.

Tyypin 2 diabetes saatetaankin diag-

nosoida vasta vakavien lisäsairauks-

Tunnista tyypin 2 diabeteksen oireet ajoissa!

ien, kuten sydänveritulpan tai aivove-

renkiertohäiriöiden yhteydessä.

Tyypin 2 diabeteksen tavallisim-

pia oireita ovat väsymys ja uupumus,

johon unikaan ei oikein auta. Muita

tyypin 2 diabeteksen oireita ovat

mielialan vaihtelut, jalkojen puutu-

minen, näöntarkkuuden muuttumin-

en, virtsanerityksen lisääntyminen ja

tulehdukset.

Vaikka tyypin 2 diabetes on vahv-

asti perinnöllinen, jokainen voi elint-

apojensa myötä itse vaikuttaa siihen,

mitä geenit saavat aikaan. Kysymys

on pitkälti itsensä huolehtimisesta.

– Tyypin 2 diabetes on ehkäistävissä

tai ainakin sen puhkeaminen on siir-

rettävissä vuosiksi eteenpäin kohtu-

ullisen helpoilla keinoilla, kuten lii-

kunnalla ja terveellisellä ruokavalio-

lla. Jo muutaman kilon painonpudo-

tus yhdessä säännöllisen liikunnan ja

monipuolisen syömisen kanssa tekee

hyvää elimistölle ja tehostaa eli-

mistössä jäljellä olevan insuliinin toi-

mintaa. Tässä tarvitaan myös ripaus

itserakkautta eli itsestä välittämistä

ja miksei myös hyvän esimerkin an-

tamisesta omille lapsilleen, Diabe-

tesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parik-ka kertoo.

Koska tyypin 2 diabeteksen oireet

ovat usein vaikeasti tunnistettavissa,

riskitekijät kannattaa kartoittaa ajois-

sa. Helppo ja luotettava tyypin 2 dia-

beteksen sairastumisvaaraa arvioiva

testi löytyy osoitteesta www.diabe-

tes.fi /tyyppi2. ■

Papunetin tulkkauspalvelusi-

vut on nyt käännetty myös

ruotsiksi. Tolktjänst för talhan-

dikappade personer -sivut löytyvät

Papunetin tulkkauspalvelusivut ruotsiksi

osoitteesta http://papunet.net/infor-

mation/tolktjanst/.

Käännöstyö on toteutettu yh-

teistyössä FDUV:n (Förbundet De Ut-

vecklingsstördas Väl) ja Folkhälsanin

kanssa. ■

354/2011 KIELIPOLKU

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Poimittua

Alkoholimainonnan rajoituk-

set eivät suojaa nuoria. Selvi-

tyksen mukaan nuoret myös

kokevat, että mainonta suoranaisesti

suunnataan heille. Mainonta myös

vetoaa heihin.

– Terveyden edistämisen keskuk-

sen (Tekry) teettämässä selvityksessä

nuorilta tiedusteltiin heidän havait-

semastaan alkoholimainonnasta

ja kartoitettiin heidän näkemyksi-

ään alkoholimainonnan sisäl-löstä.

TNS Gallup Oy haastatteli selvitystä

varten heinäkuussa 2011 viisisataa

13–17-vuotiasta nuorta.

Selvityksestä kävi ilmi, että nuo-

ret kohtaavat alkoholimainontaa

arkiympäristössään. Eniten mainon-

taa he kohtasivat televisiossa (76 %).

Lehtien alkoholimainoksia havaitsi 49

%, kauppojen 44 %, ulkomainoksissa

ja internetissä 37 % ja radiossa 29 %

vastaajista. Lisäksi mainokset tulevat

vastaan liikennevälineissä, urheilu-

ja musiikkitapahtumissa, peleissä ja

elokuvissa.

Vaikka laki kieltää alkoholimai-

nosten esittämisen televisiossa kello

7–21, niin nuoret kuitenkin katsele-

vat ohjelmia huomattavan myöhään

tai tallentavat niitä. Viikonloppuisin

81 % katsoo televisiota kello 23 jäl-

keen ja viikolla yli puolet.

Suuri osa nuorista kokee, että

mainoksissa esitetään tilanteita, jois-

sa alkoholin juominen saa vastakkai-

sen sukupuolen kiinnostuksen he-

räämään. Nuorten mukaan mainos-

ten maailmassa juominen myös lisää

hauskanpitoa kavereiden kesken.

Suurin osa nuorista (58 %) oli sitä

mieltä, että alkoholimainontaa ei tar-

vittaisi lainkaan.

Kehittämispäällikkö Ritva Vara-mäki Terveyden edistämisen kes-

kuksesta vahvistaa, että selvityksen

tulokset tukevat järjestöjen vaati-

muksia alkoholimainonnan rajoitta-

miseksi. ■

Alkoholimainonta vetoaa nuoriin

36KIELIPOLKU 4/2011

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

Poimittua

Tupakointi on muuttumassa

henkilökohtaisemmaksi ja yk-

sityisemmäksi asiaksi ja siihen

liittyvän sosiaalisen kanssakäymisen

merkitys on pienenemässä. Tupak-

kalain kehitys on lisännyt ihmisten

tietoisuutta savuttomuuden myön-

teisyydestä ja suurin muutos on ta-

pahtunut päivittäin tupakoivien jou-

kossa. Tiedot ilmenevät VTT Martti Puohiniemen Suomen ASH ry:lle te-

kemästä trendianalyysistä miten suh-

tautuminen tupakointiin on muuttu-

nut vuosina 2002–2010.

– Tupakoinnista on tullut suuren

yleisön keskuudessa ei-toivottu ilmiö

ja sen suhteen lähestytään Savuton

Suomi -tavoitetta. Sekä lähipiirin ja

erilaisten yhteiskunnallisten auktori-

teettien antama esimerkki koetaan

tehokkaimmaksi tavaksi vaikuttaa

nuorten tupakointiin tai aloitusaikei-

siin, toteaa Martti Puohiniemi. Hän

näkee tupakkamainonnan päättymi-

sellä olleen ilmeisen tärkeä vaikutus

siihen, että tupakoinnin yhteys pe-

rusarvoihin on muuttunut.

Suomalaisten suhtautumisessa

tupakointiin tapahtui radikaali muu-

tos tutkimusjakson aikana. Yleisten

tupakointikieltojen kannatus on

noussut selvästi ja erityisesti ravin-

tolatupakointia koskevien lakimuu-

tosten jälkeen tyytyväisyys lainsää-

däntöön on lisääntynyt ajan myötä.

– Vahvin syy suhtautua savuttomuu-

teen kielteisesti oli yksilön oikeuksiin

puuttuminen. Muut syyt puoltaa tu-

pakointia (mm. ravintolan tunnelma

katoaa, työntekijöiden oma tupa-

kointi, nuuskan käytön lisääntymi-

nen) ovat menettämässä kannatus-

taan, ja lienevät siksi enemmänkin

tekosyitä. Savuttomuuden konkreet-

tiset seuraukset puolestaan koetaan

voimakkaan myönteisinä, toteaa Pu-

ohiniemi.

Suomen ASH (Action on Smo-

king and Health) ry on vuonna 1989

tupakkapolitiikan kehittämiseen pe-

rustettu kansanterveysjärjestö. Toi-

minta painottuu tupakkatuotteiden

käytön loppumiseen ja aloittamisen

ehkäisyyn, tavoitteena on Savuton

Suomi 2040. ■

Yhteisöllinen tupakointi on väistymässä

374/2011 KIELIPOLKU

ainutlaatuinen suhde

Jokaisella meistä on omat syymme uppoutua aikakauslehtiin.

“Suomen kielen kaunein sana ei suinkaan ole aamu. Se on journalismi. Nautin lukea ammattitaitoisten urheilutoimittajien juttuja, joissa sujuva kynä yhdistyy syvälliseen taustatietoon ja terävään näkemykseen.”

Sari Mikkonen-Mannila Luova johtaja Mainostoimisto Skandaali

38KIELIPOLKU 4/2011

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Olen 21-vuotias tyttönen Jo-

ensuusta. Opiskelen toista

vuotta Humanistisen am-

mattikorkeakoulun Joensuun kam-

puksella kansalaistoimintaa ja nuo-

risotyötä. Valmistun kahden vuoden

päästä yhteisöpedagogiksi.

Teen tällä hetkellä Erityiskasva-

tuksen käytäntöjä ja toimintamal-

leja -opintojaksoa harjoitteluna

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja

dysfasiayhdistyksessä, Aksoni ry:ssä.

Opintojakson tavoitteena on saada

kokemusta erityiskasvatuksesta yksi-

löiden ja ryhmien kanssa sekä yleis-

kuvaa yhdistystoiminnasta. Myös

erilaiseen ohjaustoimintaan tutustu-

minen on yksi tavoitteistani.

Harjoittelu kestää kaksi ja puo-

li kuukautta. Tähän mennessä olen

päässyt jo osallistumaan moniin eri

Aksoni ry:n järjestämiin toimintoihin

ja sen lisäksi Joensuun seudun erilais-

ten oppijoiden ry:n toimintaan. Olen

ollut mukana Lasten kuntoutuksen

foorumissa, Lastentarhaopettajien

päivillä, Opinpesän avajaisissa Joen-

suun seutukirjastossa sekä tutustu-

massa erilaisiin vertaisryhmiin.

Olen myös päässyt osallistumaan

JOSE:n ja Aksonin keilausvuorolle jo

muutaman kerran. Pääsen harjoit-

teluni aikana osallistumaan moniin

JOSE:n järjestämiin toimintoihin ja

saan tätä kautta myös JOSE:sta ja

heidän toiminnastaan kattavan ku-

van. Tutustun myös muihin Aksoni

ry:n yhteistyökumppaneihin harjoit-

teluni aikana.

Harjoitteluohjaajani Aksoni ry:n

puheenjohtaja Anne-Maarit Palviai-nen luetteli minulle harjoittelusuun-

nitelmaa ja -sopimusta tehdessäm-

me monia erilaisia tulevia työtehtäviä

ja kokoontumisia sekä muita asioita,

joihin pääsen osallistumaan ja tutus-

tumaan. Tulen harjoitteluni aikana

olemaan mukana erilaisissa mielen-

kiintoisissa koulutuksissa, Varhais-

kasvatuksen päivillä esittelemässä

Aksonia, pääsen tutustumaan rahoi-

tuksenhakuun ja kotisivujen päivityk-

seen.

Saan harjoitteluni aikana erittäin

laajan ja hyvän kuvan yhdistys- ja

järjestötoiminnasta. Olen todella in-

noissani harjoittelustani. Saan siitä

varmasti paljon eväitä tulevaisuutta

varten, ellen jopa hieman jalkaa oven

väliin mahdollisten töiden merkeissä!

Tulevaisuudessa toivon tekeväni

työtä lasten ja nuorten kanssa. Olen

opinnoissani nyt keskittynyt erityis-

kasvatukseen, koska se on mielen-

kiintoista ja uskon sillä saralla olevan

töitä. HUMAKin kansalaistoiminnan

ja nuorisotyön koulutusohjelmassa

annetaan erittäin hyvät valmiudet

monenlaiseen työhön. Voin tehdä

valmistuttuani töitä mm. projekteis-

sa, järjestöissä, nuorisotyössä, kou-

luttajana tai vaikka vapaa-ajan oh-

jaajana.

Myös Aksoni ry:ssä tekemäni har-

joittelu auttaa saamaan monenlaisia

erilaisia kokemuksia järjestö- ja eri-

tyiskasvatustyöstä. Minulla ja opis-

kelukavereillani on paljon mahdol-

lisuuksia työurallemme. Saa nähdä

mitä tulevaisuus tuo tullessaan! ■

Lämpimin syysterveisin

Marjaana Herranen

Yhteisöpedagogi-opiskelija,

Humanistinen ammattikorkeakoulu

Aksoni ry

Työharjoittelussa Aksoni ry:ssä

Vasemmalta oike-alle: Anne-Maarit Palviainen (Aksoni ry:n puheenjohta-ja), Tuula (JOSE ry) ja Marjaana Herranen (harjoit-telija, Aksoni ry)Tu

om

o T

an

tta

ri

394/2011 KIELIPOLKU

Runsaslukuinen osallistujajouk-

ko kokoontui ensimmäisille

yhteisille yhdistysten puheen-

johtaja- ja sihteeripäiville 1.10.2011

Haukkarannan kouluun Jyväskylään.

Päivän avannut Aivoliiton toimin-

nanjohtaja Tiina Viljanen totesi ter-

vetulotoivotuksessaan tapahtuman

historialliseksi, sillä kahdeksan vuo-

den liittotason yhteistyön jälkeen ko.

päivät olivat ensimmäiset laatuaan.

Liitot ovat tehneet yhteistyötä muun

muassa kuntakampanjoiden, aisti-

koulutuksen ja yhteisten lehtiartik-

keleiden myötä.

Yhdistykset sen sijaan ovat teh-

neet yhteistyötä jo pidemmän aikaa.

Nyt tämä yhdistysten pitkään tekemä

yhteistyö on vakiintunut myös liitto-

tasolle.

Päivän aluksi psykologi, psykote-

rapeutti ja Keski-Suomen autismiyh-

distyksen varapuheenjohtaja Sari Ku-janpää esitteli Haukkarannan koulun

tiloja ja toimintaa. Yhteistyö koulun

kanssa olikin tärkeää päivien onnis-

tumisen kannalta. Erityiskiitos siitä!

Satakunnan Autismi-, ADHD- ja

Dysfasiayhdistys SAMDY ry:n Saara Korkeamäki ja Tuija Koski kertoivat

ensimmäisenä toimintansa aloitta-

neen kolmikantayhdistyksen toi-

minnan haasteista ja vahvuuksista.

Vahvuutena esiin nousi jäsenmäärän

tuoma voima asioiden eteenpäin vie-

misessä. Positiivisena koettiin, että

diagnoosien vaihtuessa tai täsmen-

tyessä voivat perheet usein pysyä sa-

man yhdistyksen jäsenenä. Haastee-

na kolmikantayhdistyksessä koettiin

esimerkiksi kolmen eri jäsenrekisterin

ylläpitäminen.

Seuraavana puheenvuoron sai-

vat Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry:n

Päivi Pietiläinen ja Tapani Salonen.

Yhdistyksen toiminnoista vahvimmin

esiin nousivat vertaisryhmät sekä

adhd-aikuisille että perheenjäsenille.

Pulmana on vapaaehtoisten vähäi-

nen vaihtuvuus ja lukumäärä.

Kaikki yhdistykset kokivat haas-

teena rahavarojen keräämisen ja ra-

hojen riittävyyden. Huomionarvoista

on se, että toimintojen ja tapahtumi-

en järjestämiseen vapaaehtoisvoimin

tarvitaan rahavarojen lisäksi myös

runsaasti aikaa.

Yhteistyöpyyntöjä Keski-Suomen

ADHD-yhdistykselle tulee eri tahoilta

paljon, mutta vapaaehtoisten resurs-

sit eivät välttämättä riitä vastaamaan

niihin.

Aamupäivän viimeisen puheen-

vuoron pitivät Afasialasten tuki ry:n

Maarit Heimonen ja Päivi Putto-nen. Jo vuonna 1977 perustettu yh-

distys on saanut alkunsa Haukkaran-

nan koululla. Afasialasten tuki ry:n

kotipaikka on Jyväskylä, mutta se

toimii valtakunnallisesti.

Vilkkaimmat keskustelut yhdistys-

väen kesken nousivat diagnosoinnis-

ta, ensitiedosta ja kolmannen sekto-

rin ja viranomaisten (mm. keskussai-

raalat) kanssa tehtävän yhteistyön

tärkeydestä.

Iltapäivän ohjelman avasi rävä-

kästi Sari Kujanpää aiheesta Yhdis-

tystyö innostaa ja innostus lopahtaa.

Mitä sitten? Otsikon alla keskeisin

teema oli yhdistyksessä jaksaminen.

Esitys lähti liikkeellä sarkastisella

listalla: kahdeksan askelta uupumuk-

seen. Lista herätti sekä monenlaisia

ajatuksia että ironista naureskelua

osallistujissa. Ajatuksena kaiken taka-

na oli totaalihurahtaminen yhdistys-

toimintaan. Se, mikä eniten kuormit-

taa yhdistystyössä, saattaa olla myös

se, josta saa voimaa.

Yhdistysten hallituksissa on hyvä

pohtia vastauksia erilaisiin toimin-

taan liittyviin kysymyksiin. Tärkeä

mietittävä henkilölle itselleen ja yh-

distyksen jäsenille on yhdistystoimin-

nan tarkoitus.

Sari Kujanpää kysyi kuulijoilta

muun muassa kysymyksen, miten

voi auttaa muita, ellei anna itselleen

tarpeeksi happea? Hänen mukaansa

kannattaa laittaa happinaamari ensin

omille kasvoille ja auttaa vasta sitten

muita.

Luento antoi paljon ajattelemi-

sen aiheita ja mietittävää jokaiselle

osallistujalle, niin vapaaehtoisille

yhdistystoimijoille kuin järjestöjen

työntekijöillekin. Lennokas ja tem-

peramenttinen esiintymistapa antoi

oman ainutkertaisen lisämausteensa

esitykseen.

Lopuksi osallistujat jakaantuivat

vielä ryhmiin, joissa learning cafe

-menetelmää käyttäen työskennel-

tiin neljän eri aiheen parissa. Työs-

kentelyn tulokset toimitetaan päivien

jälkeen osallistujille ja toivottavasti

ne leviävät sitä kautta yhdistyksien

keskusteluihin. ■

Elina Vienonen toimii järjestösuunnit-

telijana Autismi- ja Aspergerliitossa.

ELIN

A V

IEN

ON

EN

Yhdistysväki koolla HaukkarannassaADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton yhteisiä puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä vietettiin

lokakuun alussa Jyväskylässä. E

lin

a V

ien

on

en

40KIELIPOLKU 4/2011

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää teks-

tejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä

tapahtumistaan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet

tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa)

toimitetaan mieluiten sähköisesti lehden toimituspäällikölle osoittee-

seen [email protected] . Kuviin mukaan tiedot kuvateks-

tiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valitsee julkaistavan aineiston

ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 1/2012 tarkoitetut aineistot

9.1.2012 mennessä.

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012!

Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry

Autismin talvipäivät10.–11.2.2012 Helsingissä

Teema ”Aikuisuus on mahdollisuus”

Näkökulmia autismityöhön ja omavoimaisuuden tukemiseen sekä ajankohtaista asiaa tutkimuksesta ja kuntoutuskäytännöistä.

Tietotori on avoinna päivien ajan.

Kohderyhmä: sosiaali-, terveys- ja vammaispalveluiden henkilöstö, opetusalan ja päivähoidon henkilöstö, lääkärit ja eri alojen terapeutit, autismin kirjon henkilöt, vanhemmat ja

isovanhemmat sekä opiskelijat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Hinta: 220 € /2 pv, 140 € /pv (jäsenille 180 € /2 pv, 110 € /pv) Lisätietoja p. (09) 774 2770

Autismi- ja Aspergerliitto ry

414/2011 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 [email protected]

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fi Arto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected] Peippo (siht), p. 046 85678 [email protected]

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 [email protected]

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Kaika Korhonen, [email protected] Jäsenasiat Katja Niemi, [email protected]

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 [email protected] Vastuualue: kielellinen erityisvaikeus

Lasten ja vanhempien kerhoHannele Selin, p. 045 260 [email protected]

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Marjaana Laaja, p. 050 331 [email protected]

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Elina Salo, p. 040 543 7292, [email protected]

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/[email protected] 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 [email protected]

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen [email protected] [email protected] Korkeamäki, jä[email protected] p. 040 848 3414

Kankaanpään [email protected] Holopainenp. 040 575 [email protected] Minna Lehtinenp. 050 330 [email protected]

Kokemäen [email protected] Juhela 0400 807 [email protected]

Rauman [email protected] ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 [email protected]

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 [email protected] Vastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

[email protected]

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,[email protected]

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 [email protected]

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), p. 040 877 [email protected]äivi Heikkinen, p. 040 568 0505 [email protected]

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi /~hkuusela/Maarit [email protected]

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

[email protected] Paula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 [email protected]

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi /[email protected] PL 11, 33451 TampereElina El-Sayed, p. 040 512 7009

KANTA-HÄMEEN ASPERGER-, AUTISMI-,DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna [email protected]

Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 [email protected]

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 [email protected]

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 [email protected]

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 [email protected] Vastuualue: tuettu lomatoiminta

ITÄ-SUOMEN ALUEEIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fi Koljonniemenkatu 2, 2.krs, 70100 Kuopiop. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:[email protected]

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

www.es-ada.com/

42KIELIPOLKU 4/2011

Yhdistykset alueittain

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 [email protected] Vastuualue:liikunta

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comSaku Linnamurto [email protected] .

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 [email protected] Mikkonen (siht.) p. 040 412 [email protected]

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 [email protected]

KAINUUN JAPOHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Aivoliitto ry ja Kielipolku-lehden toimitus toivottavat lukijoille tunnelmallista ja leppoisaa

joulunaikaa ja kaikin tavoin onnekasta vuotta 2011.

434/2011 KIELIPOLKU

AIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:[email protected] [email protected] [email protected] , www.aivoliitto.fi .

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Marika RaililaMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 040 543 7287Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENPALVELUTToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai [email protected] .

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905

[email protected]

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITOvet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223Toimistosihteeri Pia Vuolteelaskutus ja tilaukset (ma–ke) p. 02 2138 222

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588

SUOMEN NUORTENTALO OYJohtaja Marjatta Laakso Toiminnan esittely ja asukasvalinnatNuortentalo Turku Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 [email protected] Vastaava ohjaaja Anne Ingman p. 050 442 0092Nuortentalo Kuopio Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 [email protected] Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Nuortentalo Jyvässeutu Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 [email protected] Vastaava ohjaaja Eveliina Kananen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 [email protected]

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJASirpa Kuukkanen, p. 040 534 6221Lapin Aivohalvaus- ja afasiayhdistys [email protected].

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAAsiantuntija, LKT Terttu EriläTampereen yliopistollinen [email protected]

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 [email protected] .Ravintola ja ruokailu: Ravintola Suvituulip. 02 2138 509

Yhteystiedot

M3 Itella Oyj

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

MANNERHEIMINTIE 2 • HELSINKI

HENRIK STRÖMBERG

Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hyväksiTill förmån för Stroke-patienterKonserttiliput a’ 35 / 25 Kannustusliput a’ 250 Lippupalvelu

Monica mezzo

Gabriel baryton

Gustavpiano

35 vuotta

kielipolku 4/2011

Documents