PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

2/2012

Liikunnan iloa temppupyörällä

Kielen ja motoriikan yhteys

Musiikki auttaa oppimaan

Nuortentalo tukee itse-

näistymistä

KIELIPOLKU 2/20122

Motorinen kehitys rikastaa lapsen kielellistä kehitystä.s. 6

Kannen kuva: Scandinavian Stock Photo / Simone van den Berg

(Ilmestynyt aikaisemmin nimellä Dysfasia)

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa.11. vuosikertaISSN 1799-5868Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

JULKAISIJAAivoliitto ry

YHTEYSTIEDOTSuvilinnantie 2, 20900 Turkup. 02 2138 200, f. 02 2138 210info@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@aivoliitto.fiwww.aivoliitto.fiwww.sunnanvind.fi

TOIMITUStoimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanenp. 040 833 1511, 02 2138 292tiina.viljanen@aivoliitto.fiToimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassilap. 040 715 5198, 02 2138 262paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fiToimitussihteeri Pia Puustellip. 050 568 8149pia.puustelli@aivoliitto.fi

TOIMITUSNEUVOSTOProfessori Pirjo KorpilahtiTurun yliopisto, puheenjohtajaErityisluokanopettaja Mari JaakkolaVeromäen koulu, Vantaan kaupunkiErikoistutkija Elisa PoskipartaOppimistutkimuksen keskus, Turun yliopistoErityisopettaja Tiina SiiskonenNiilo Mäki Instituutti ja Haukkarannan kouluYhdistyksen jäsen, toimittaja Tarja AutioAivoliitto ry:n edustajat:Puheterapeutti Anna-Kaisa AntilaSuunnittelija Elina SaloViestintäpäällikkö Päivi Seppä-LassilaTiedottaja Pia PuustelliToiminnanjohtaja Tiina Viljanen

PAINO JA ULKOASUMIKTOR Taitto Marko Vuorio, MIKTORKuvat futureimagebank.com jaScandinavianStockPhoto, ellei toisin mainita

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOTTJM-Systems Oy, Ritva Helander p. ja f. 019 325 010ritva.helander@tjm-systems.fiaineistot@tjm-systems.fip. 09 849 2770, f. 09 852 1377

JÄSENREKISTERI, OSOITTEENMUUTOKSET,TILAUKSET JA JAKELUHÄIRIÖTPia Vuoltee, p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)pia.vuoltee@aivoliitto.fi

TILAUSHINNAT35 € vuosikerta, 9 € irtonumero.Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun.Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

TEEMA: Liikunta ja musiikki

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Kielipolku-lehden aikatauluNO TEEMAT AINEISTOT ILMOITUKSET ILMESTYY

3. Perusopetuslain muutosten vaatimukset* pe 10.8. pe 17.8. pe 14.9.

4. Tietotekniikka kaikille + lehti 10 vuotta pe 12.10. pe 19.10. pe 16.11.

*yhteistyössä Autismi- ja Aspergerliiton sekä ADHD-liiton kanssa

32/2012 KIELIPOLKU

s isältö2/2

01

2

ARTIKKELIT6 Tallaako lapsi kielensä päälle?8 Oppimisen ja kasvun tukeminen psykomotoriikan keinoin 10 Musiikki kielenkehityksen apuna13 Tietoa motoriikasta, musiikista ja oppimisesta18 Temppupyöräilyä ja videokuvausta20 Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella22 Yhteiskuntatakuun avulla koulutusta ja työtä kaikille nuorille24 Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea29 Terveet aiheet vaalikeskusteluun30 Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

PALSTAT4 Ledare5 Pääkirjoitus17 Kolumni26 Liitto tiedottaa33 Tapahtumakalenteri34 Koulutuskalenteri36 Poimittua40 Yhdessä – postia yhdistyksiltä41 Yhdistykset alueittain43 Aivoliiton yhteystiedot

Yhteistoiminnalliset harjoitukset pa-rantavat lapsen kykyä itsensä ilmai-semiseen ja kuuntelemiseen.

s. 8Musiikkiharrastus auttaa lasta oppimaan.s. 10

Ani

ta A

hlst

rand

KIELIPOLKU 2/20124

LED

ARE

TEIJ

A K

UJA

LA

Musik och motion, som vi upplever som något väldigt vardagligt, kan förbättra inlärningsresultaten.

Skolåldern påverkar människans utveckling på många olika sätt. Det gäller kunskaper och fär-digheter, men också självbilden och självkäns-

lan påverkas. Det är en väldig utmaning för skolan att kunna erbjuda en god undervisning som är så jämlik som möjligt. Skoleleverna är mycket olika varandra och har alla sina egna individuella behov. En del av dem kan ha inlärningssvårigheter såsom läs- och skrivproblem eller problem med koncentrationen. För en del av eleverna är takten i skolan bedövande långsam, vilket kan försvaga deras motivation.

Numera finns det mycket forskning om de fak-torer som påverkar inlärningen och hjärnans form-barhet. Det finns rehabiliteringsprogram som stödjer barnens inlärning och är specifikt inriktade just på de svårigheter man har. Färska undersökningar visar att de språkliga färdigheterna hos barn som har en språklig specialstörning eller läs- och skrivsvårighe-ter kan förbättras genom att tillämpa sådana pro-gram.

Hjärnforskningen har visat att de förbättrade färdigheterna har samband med att verksamheten i hjärnan blir effektivare. Man har kunnat påvisa en positiv inverkan t.o.m. hos förskolebarn, vilket är vik-tigt när man vill förebygga inlärningssvårigheter. Ett barn som är utrustat med goda inlärningsfärdigheter får inte besvikelser utan hon känner i stället att hon har lyckats och hon blir således väl motiverad i sko-larbetet. Om man stödjer inlärningsprocessen mår den enskilda eleven bra och hela klassens arbetsför-hållanden blir bättre.

Rehabiliteringsprogrammen är inte det enda sättet att förbättra inlärningsförutsättningarna. Så vardagligt som det än låter kan musik och motion påverka inlärningsresultaten. Det har man vetens-kapliga bevis för, bland annat genom studier av å ena sidan elever och å den andra sidan patienter med hjärnskador. Man har t.ex. påvisat att ett tillskott av gymnastiklektioner förbättrar resultaten i de aka-

demiska ämnena, i kognitiva färdigheter och i upp-förandet. Motion förbättrar även koncentrationen och aktivitetskontrollen, där problemen har ökat de senaste åren. I hjärnan kan motionens goda påver-kan synas bland annat i en förbättring av syreupp-tagningsförmågan och produktionen av neurotropin som främjar hjärnans formbarhet.

Musiken aktiverar ett omfattande nätverk av ner-ver i hjärnan och påverkar också hjärnans lustsystem, som spelar en stor roll för inlärningen. Man har ob-serverat att musiken stödjer den språkliga rehabili-teringen och förbättrar humöret hos strokepatienter. Att hjärnan har rehabiliterats märks också i en effek-tivering av den auditiva hjärnbarkens verksamhet. Musiken har också många andra kort- och långvariga påverkningar som effektiverar inlärningen även hos andra patientgrupper liksom hos friska försöksper-soner. Man tror att en ljudvärld som berikats med musik gör att vissa signalämnen i hjärnan ökar. Pro-duktionen av nervceller ökar också i de hjärnstruk-turer som är viktiga för inlärningen och för minnet.

Inga dyra investeringar behövs för att få in me-ra musik och motion i skolornas och daghemmens vardag. Denna satsning kan ändå föra med sig att välmåendet och inlärningen blir bättre på ett mång-sidigt sätt.

Mera forskning om musikens och motionens påverkan på inlärningen behövs, men redan nu är bevisen uppmuntrande, och det är klart att musik och motion har en positiv inverkan på skolarbetet och borde utökas. ■

Professor Teija Kujala fungerar inom Cicero Lear-ning och på beteendevetenskapliga fakultetens enhet för kognitiv hjärnforskning vid Helsingfors universitet.

Översättning: Susanne Aminoff

Inlärningen kan stödjas månsidigt

52/2012 KIELIPOLKU

PÄÄ

KIRJOITU

STE

IJA K

UJA

LA

Kouluikä vaikuttaa monella tavalla ihmisen kehitykseen, ei pelkästään tiedollisesti ja tai-dollisesti, vaan myös minäkuvan ja itsetunnon

muodostumiseen. Koulujen valtava haaste on tarjo-ta mahdollisimman tasapuolisesti hyvää opetusta, vaikka oppilaina on suuri kirjo erilaisia yksilöitä. Näil-lä yksilöillä on hyvin erilaisia tarpeita. Osalla heistä voi olla oppimista haittaavia tekijöitä, kuten lukivai-keutta tai tarkkaavuuden häiriöitä. Osalle taas tahti koulussa on puuduttavan hidas, mikä voi heikentää motivaatiota oppimiseen.

Nykyisin on jo valtavasti tutkimukseen perustu-vaa tietoa oppimiseen ja aivojen muotoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Lasten oppimisvalmiuksia voidaan tukea täsmällisesti kohdennetuilla kuntou-tusohjelmilla. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että niiden lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai lukihäiriö, kielellisiä taitoja voidaan parantaa tällä tavoin.

Aivotutkimus on osoittanut, että nämä parantu-neet taidot ovat yhteydessä tehostuneeseen aivo-toimintaan. Positiivisia vaikutuksia on voitu näyttää jopa esikouluikäisillä, mikä on merkittävää oppimis-vaikeuksien ennaltaehkäisyn kannalta. Hyvillä op-pimisvalmiuksilla varustettu lapsi kokee pettymys-ten sijaan onnistumisia ja suhtautuu koulutyöhön motivoituneesti. Tehokkaalla oppimisvalmiuksien tukemisella saadaan parannettua paitsi yksilön hy-vinvointia myös koko luokan työskentelyolosuhteita.

Kuntoutusohjelmat eivät ole ainoa keino paran-taa oppimisen edellytyksiä. Niinkin arkiselta tuntuvat seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppi-mistuloksia. Tästä on saatu tieteellistä näyttöä muun muassa koululaisia ja aivovammapotilaita tutkimalla. On esimerkiksi osoitettu, että liikuntatuntien lisää-minen parantaa akateemisissa aineissa pärjäämistä, kognitiivisia taitoja ja käyttäytymistä. Liikunta paran-

taa myös tarkkaavaisuutta ja toiminnanohjausta, joi-hin liittyvien häiriöiden on havaittu olevan kasvussa. Aivoissa liikunnan hyvää tekevät vaikutukset näky-vät muun muassa hapenottokyvyn parantumisena ja aivojen muotoutuvuutta edistävän neurotropiinin kasvuna.

Musiikki aktivoi aivoista laajan hermoverkon ja vaikuttaa mielihyväjärjestelmään, jolla on tärkeä osuus oppimisessa. Musiikin on havaittu tukevan kielellistä kuntoutumista ja parantavan mielialaa aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Nämä kuntouttavat vaikutukset näkyivät heillä myös kuuloaivokuoren toiminnan tehostumisena. Musiikilla on myös osoi-tettu olevan monia lyhyt- ja pitkäkestoisia oppimista tehostavia vaikutuksia muillakin potilasryhmillä sekä terveillä koehenkilöillä. Musiikilla rikastetun ääni-maailman on esitetty lisäävän tiettyjä välittäjäaineita aivoissa. Se kasvattaa myös hermosolujen tuotantoa oppimiselle ja muistille tärkeissä aivorakenteissa.

Musiikin ja liikunnan lisääminen koulujen ja päi-väkotien arjessa ei edellyttäisi kalliita investointeja. Ne saattaisivat silti parantaa hyvinvointia ja oppimis-ta monipuolisesti. Musiikin ja liikunnan oppimisvai-kutuksia koskevaa tutkimusta tarvitaan lisää, mutta jo nyt positiivisia vaikutuksia koskeva näyttö kannus-taa niiden lisäämiseen koulumaailmassa. ■

Professori Teija Kujala toimii Cicero Learningissä ja käyttäytymistieteiden laitoksella Kognitiivisen aivo-

tutkimuksen yksikössä Helsingin yliopistossa.

Oppimista voidaan tukea monipuolisesti

Niinkin arkiselta tuntuvat seikat kuin musiikki ja liikunta voivat parantaa oppimistuloksia.

Mar

kku

Verk

asal

o

6KIELIPOLKU 2/2012

Nykyisen käsityksen mukaan motorinen kehitys tapahtuu vuorovaikutuksessa ympä-

ristön kanssa. Lapsi siis oppii sellai-sia taitoja, joiden harjoittelemiseen hänellä on mahdollisuus. Harjoit-telumahdollisuuden lisäksi taitojen omaksumiseen ja sen nopeuteen vaikuttavat myös perinnölliset taipu-mukset. Osalle lapsista motoristen taitojen oppiminen on helppoa ja osalta niiden oppimiseen tarvitaan enemmän aikaa.

Usein ongelmat ja niiden pääl-lekkäinen esiintyminen näyttävät kulkevan suvussa. Lapsilla, joille mo-toristen taitojen oppiminen on vaike-aa, on enemmän sukulaisia, joilla on samanlaisia ongelmia. Myös aivojen toiminnassa ja rakenteessa saattaa olla erilaisuutta.

TAITOJEN OPPIMISEN YHTEYDET

Perinteisesti motoristen taitojen op-pimista on tarkasteltu erillään muiden taitojen kehityksestä. Siksi tiedämme varsin vähän siitä, miten esimerkiksi motorinen ja kielellinen kehitys ovat yhteydessä toisiinsa. Tiedämme toki, että motorisen oppimisen pulmat usein esiintyvät samoilla lapsilla kuin lukemisen pulmat tai tarkkaavuuden ongelmat. Erittäin usein myös kielel-lisen kehityksen pulmat yhdistyvät

motorisen kehityksen pulmiin. Mutta ymmärrämme toistaiseksi varsin vä-hän sitä, miksi nämä ongelmat esiin-tyvät usein yhdessä.

Uudemman näkökulman ongel-mien yhtäaikaiseen esiintymiseen tuovat tutkimukset, joissa katsotaan motoristen taitojen oppimisen yh-teyttä vauvaiässä muiden taitojen oppimiseen. Niissä onkin havaittu, että vauvan oppiessa liikkumaan tapahtuu muutoksia lapsen havait-semisen taidoissa sekä siinä, miten koko perhe alkaa keskustella vauvan kanssa.

MATKAILU AVARTAA MIELTÄ

Omien liikkumiskokemusten ja kä-sillä tapahtuvan ympäristön ilmiöi-den tutkimisen myötä lapsi oppii ymmärtämään syy-seuraussuhteita. Tullessaan rappusten äärelle vasta

HE

LEN

A V

IHO

LAIN

EN

Tallaako lapsi kielensä päälle?

Sananlaskun mukaan varhain kävelemään lähtevä lapsi oppii muita myöhemmin puhumaan. Olemme myös kuulleet kertomuksia päinvastaisista

lapsista, jotka oppivat varhain puhumaan, mutta myöhään kävelemään. Tukevatko tutkimukset näitä kansanuskomuksia?

72/2012 KIELIPOLKU

konttaamaan oppinut lapsi helposti alkaa laskeutua rappusia pää edellä. Kokeneempi konttaaja taas tietää, et-tä turvallisempaa on kääntyä ympäri ja peruuttaa rappuset alas. Liikkues-saan lapsi siis oppii antamaan ympä-ristöstään tekemilleen havainnoille merkityksen.

Tällainen itsenäinen uusien tilan-teiden ja asioiden äärelle liikkuminen synnyttää vanhemmille tarpeen ra-joittaa kielellisesti lapsen toimintaa. Lapsen itsenäinen liikkuminen siis lisää myös aikuisen lapselle suuntaa-maa kielen käyttöä.

Toisaalta lapsen kokemukset kie-lenkäytöstä laajenevat myös, koska lapsi alkaa kiinnostua enemmän itsestään etäällä olevista esineistä, tapahtumista ja ihmisistä. Puhe lap-selle lisääntyy aikuisen alkaessa ker-toa molempia kiinnostavista asioista. Lapsen liikkumisen ja kädenkäytön taidot mahdollistavat myös lapsen osallistumisen leikkeihin toisten kanssa, joka sekin lisää kielellisten virikkeiden määrää. Matkailu, siis lapsen itsenäinen liikkuminen, näyt-täisikin avartavan mieltä.

Motorinen kehitys rikastaakin monin tavoin niin kielellistä kuin muutakin kognitiivista kehitystä. Näin ollen lapsi ei tallaisikaan kielen-sä päälle, vaan päinvastoin tallaami-nen näyttäisi vahvistavan myös kie-lellistä toimintaa.

TUKEEKO MOTORIIKKA KEHITYSTÄ?

Perinnöllisyystutkimusten mukaan toimintaamme ohjaa geenien lisäksi myös elinympäristömme. Lasten ja vanhempien välinen vuorovaikutus on erityisen tärkeää kielen kehittymi-sen kannalta. Lapsi tarvitsee mallia ja tukea omalle kielenkäytölleen. Edellä kerrottiin, kuinka motorinen kehitys lisää kielellisen kehityksen mahdol-lisuuksia. On siis tärkeää tarkkailla lapsen varhaista motorista kehitys-tä silloinkin, kun perheessä esiintyy kielen kehityksen riskitekijöitä, kuten lukemisvaikeutta tai kielellistä erityis-vaikeutta.

Lapsi, jonka niin liikkuminen kuin käsienkin käyttö on rajoittunutta, ei

itse hakeudu kielenkehitystä tukeviin vuorovaikutustilanteisiin yhtä usein ikätovereihinsa verrattuna. Jos van-hemmat eivät tässä vaiheessa lisää oma-aloitteisesti lapselle puhumista, jäävät lapsen kielelliset virikkeet tältä osin vertaisiaan pienemmiksi. Kuiten-kin juuri ne lapset, joilla on esimer-kiksi lukemisvaikeusriski, näyttäisivät tarvitsevan alkuvaiheessa kielelliselle kehitykselleen paljon tukea.

Toistaiseksi ei tiedetä, voidaanko motorista kehitystä tukemalla vah-vistaa lasten myöhempää kielellistä kehitystä. Tutkimusten mukaan var-haisia motorisia taitoja, kuten kont-taamista ja tuettuna kävelyä, voidaan

kuitenkin kehittää melko lyhytkes-toisellakin harjoittelulla. On myös viitteitä siitä, että nopea varhainen motorinen kehitys on yhteydessä laajemminkin koulumenestykseen peruskoulun päättövaiheessa. Vaikka vahvaa näyttöä motorisen kehityksen tukitoimien yhteydestä muiden tai-tojen kehittymiseen ei olekaan, voisi varhaisen motorisen kehityksen tu-kemisen olettaa edesauttavan myös kielellisten taitojen kehittymistä.

HARJOITTELU MUKAAN HOITORUTIINEIHIN

Vauvoilla tukitoimet ovat parhaim-millaan lasten jokapäiväisiin hoitoru-tiineihin liittyviä toimintoja. Niiden tulisi antaa lapselle mahdollisuus hankkia erilaisia liikekokemuksia it-senäisesti erilaisilla alustoilla ja erilai-sissa ympäristöissä liikkumalla ja toi-mimalla. Luohan tällainen ympäris-tön tutkimisen mahdollisuus pohjaa havainnoimisen ja tiedonkäsittelyn taitojen kehittymiselle, joille myös kielellinen kehitys pohjautuu.

Toimintamahdollisuuksien lisäksi on huolehdittava siitä, että lapsi myös harjoittelee taitojaan monipuolisesti. Tarvitaan siis myös kannustavia aikui-sia turvamaan niin motoristen kuin kielellistenkin taitojen harjoittelua. ■

Kasvatustieteen tohtori, dosentti, erityislastentarhanopettaja Helena

Viholainen toimii tutkijatohtorina Jy-väskylän yliopistossa. Hän on tehnyt

väitöskirjan kielen ja motoriikan kehi-tyksen välisistä yhteyksistä.

8KIELIPOLKU 2/2012

Lapsen elämä on täynnä liikettä ja liikkumisen iloa. Hän tutkii, kokeilee ja löytää liikkeen ja

toiminnan avulla ympäröivän maail-man sekä itsensä. Jokainen päivä tuo uusia asioita ja haasteita.

Lapselle tuleekin tarjota riittäväs-

ti mahdollisuuksia maailman löytä-miseen oman tekemisensä kautta. Mediakulutuksen määrän lisäänty-minen köyhdyttää omalta osaltaan lapsen välitöntä kokemusmaailmaa ja kaventaa liikkumatilaa, jolloin omatoimisuus ja vaikuttamisen tarve vähenevät.

LIIKUNNAN OPETUKSEN LÖYTÖRETKI

Olemme tienneet olevamme liikun-nan opetuksessa oikealla suunnalla, mutta joutuneet ihmettelemään,

miksi perinteinen lajisisältöinen lii-kunnan opetus ei välttämättä sellai-senaan istu tämän päivän koulumaa-ilmaan ja oppilasainekseen. Tai onko se istunut siihen koskaan?

Nyt kauan etsitty polun pää näyt-tää löytyneen ja polku on muut-tumassa moottoritieksi. Olemme saaneet vahvistusta ajatukselle siitä, että liikuntaa voi opettaa muullakin tavalla. Löytöretkemme on alkanut!

RYHMÄSSÄ EI KILPAILLA

Ihminen oppii suurelta osin vuoro-vaikutuksessa muiden kanssa. Op-pimisen ei enää ajatella olevan niin yksilökeskeistä kuin ennen. Ryhmäs-sä ja pareittain toimimalla opitaan ottamaan toiset huomioon.

Yhteistoiminnalliset harjoitukset edistävät oppimista ja tukevat samal-la oppilaan kykyä itsensä ilmaisemi-seen, kuuntelemisen sekä erilaisuu-den sietämiseen. Yhteistoiminta on vuorovaikutusprosessi, jossa pyritään ymmärtämään toisia.

Psykomotorisessa tuokiossa lap-set saavat sosiaalisia kokemuksia yhteisten sääntöjen sopimisesta ja noudattamisesta sekä toimimises-ta toisten kanssa. Kaikilla on oikeus osallistua ja onnistua, ilman pelkoa pelistä pois joutumisesta tai epäon-nistumisen esille tuomisesta. Kilpai-lu ja vertailu eivät ole tärkeitä, vaan tärkeämpää on yhdessä tekeminen ja onnistuminen.

PARIN KANSSA YHDESSÄ

Liikuntakasvatuksen yhtenä pääta-voitteena on positiivisen sosiaalisen käyttäytymisen edistäminen. Lii-kuntatunneilla ei kuitenkaan auto-maattisesti synny oppilaiden välistä

AN

ITA

AH

LSTR

AN

D J

A M

AR

I JA

AK

KO

LA Oppimisen ja kasvun tukeminen psykomotoriikan keinoin

Jokaisella lapsella on oikeus liikunnan iloon ja

elämyksiin, ei vain taitavilla ja

motorisesti lahjakkailla!

Jonn

a Pe

llonp

ää

Se miten asiat tehdään on tärkeämpää kuin mitä tehdään, toteavat tsemppis-jumppaa Veromäen koulussa vetävät erityisopettajat Anita Ahlstrand ja Mari Jaakkola.

92/2012 KIELIPOLKU

yhteistoimintaa. Liikunta ja urheilu eivät sinällään lisää sosiaalista käyt-täytymistä ja liikunnan opetus näh-dään edelleen pitkälti fyysisenä toi-mintana.

Tutkimuksissa ei myöskään ole saatu tukea aikaisemmalle käsityk-selle joukkuepelien sosiaalistavista vaikutuksista. Sen sijaan on todettu runsaan parityöskentelyn edistävän liikuntatunnilla huomattavasti oppi-laiden sosiaalisia suhteita ja empa-tiaa. Tärkeää on parin vaihtaminen usein, jolloin oppilas tottuu työsken-telemään erilaisten ihmisten kanssa.

Oleellista on liikunnan järjestä-misen tapa ja se, mitä tekemisessä korostetaan. Sosiaaliset taidot kehit-tyvät, kun liikunnallinen toiminta on aktiivista ja siinä on paljon mahdolli-suuksia aitoihin vuorovaikutussuhtei-siin ja todelliseen yhteistyöhön.

LIIKUNTA PARANTAA OPPIMISTULOKSIA

Liikkuminen ja toiminta antavat lap-selle uusia mahdollisuuksia oppia monia asioita. Liikkumistaitojen op-piminen heijastuu lapsen pätevyy-den kokemiseen ja oman itsetunnon kehittymiseen. Liikunnalla voidaan tukea lapsen kokonaisvaltaista hy-vinvointia.

Tutkimusten mukaan koululiikun-nan määrän lisääminen ja sisältöjen kehittäminen parantavat keskitty-miskykyä, tarkkaavaisuutta ja me-nestymistä akateemisissa aineissa. Luokkatilassa tapahtuvat oppitunnin aikaiset liikuntatuokiot ja -tehtävät parantavat myös oppimistuloksia ja käyttäytymistä.

AUTA LASTA TEKEMÄÄN ITSE

Opettamisen tapa vaikuttaa ratkaise-vasti siihen, mitä ja miten lapsi oppii. On tärkeää järjestää liikuntatunti ja antaa ohjeet niin, että lapsi saa vai-kuttaa tunnin kulkuun. Psykomoto-riikassa annetaan luovuudelle paljon tilaa ja vahvistetaan uskoa omiin ky-kyihin antamalla kannustavaa palau-tetta.

Myös aikuisten suhtautuminen virheisiin vaikuttaa ratkaisevasti il-mapiiriin. Virheet tulisi nähdä osana oppimista eikä kenenkään tulisi pe-lätä epäonnistumista.

TSEMPPISJUMPPAA VEROMÄEN KOULUSSA

Vantaalla Veromäen koulussa on pi-detty tsemppisjumppaa jo kymme-nen vuoden ajan. Kokonaisvaltainen liikuntakasvatus ja psykomotoriikka nähdään liikuntapainotteisessa kou-

lussa tärkeäksi tueksi lapsen oppimi-selle ja kasvulle.

Tsemppisjumppa on liikuntatuo-kio, jossa käytetään musiikkia, psyko-motorisia pelejä ja leikkejä kokonais-valtaiseen kuntoutukseen. Siinä har-joitellaan motoristen taitojen lisäksi ryhmässä toimimista, aistimusten käsittelyä ja yhdistelyä sekä aktiivi-suuden säätelyä ja rauhoittumista.

Onnistumisen elämykset ja yh-dessä tekemisen meininki ovat toi-minnan perusta. Tsemppisjumpalla pyritään vahvistamaan myös oppi-laan koulunkäyntiin liittyviä taitoja, kuten keskittymistä, itsehillintää ja itsensä hyväksymistä.

Tsemppisjumppa järjestetään oppilaan koulupäivän aikana ja ryh-mään kuuluu 8–10 oppilasta samalta luokka-asteelta. Jo alkuajoista lähtien on pidetty tärkeänä riittävän pitkä-kestoista harjoitusjaksoa. ■

Anita Ahlstrand on erityisliikun-taan ja psykomotoriikkaan erikoistu-

nut liikunnan lehtori ja Mari Jaakkola on erityisliikuntaan ja psykomotoriik-

kaan erikoistunut varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Molemmat työskente-

levät Veromäen koulussa Vantaalla.

Artikkeliin liittyvän lähdeluettelon saa toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi.

PSYKOMOTORIIKKAon kehon ja mielen toiminnallinen kokonaisuus.

TAVOITTEETVahvistaa ihmisen luottamusta omiin kykyihinsä, edistää omatoimi-suutta, antaa valmiuksia toimia muiden kanssa ja tukea ihmisen kasvua ja kehitystä kokonaisvaltaisesti.

TÄRKEÄÄOnnistumisen kokemukset ja liikunnan ilo sekä elämys- ja kokemuspai-noitteinen liikunta.

Lisätietoja: www.psykomotoriikka.org

Ani

ta A

hlst

rand

Lapselle tulee liikunnassakin antaa mahdollisuuksia päätöksentekoon ja oma-toimisuuteen. Kun lapsi oppii tekemään itse aloitteen, hän ottaa vähitellen myös vastuun tekemisistään.

10KIELIPOLKU 2/2012

Ensimmäinen äidinkielemme on musiikillinen. Vauva ymmärtää kaiken, mitä hänelle puhutaan,

vaikkei hän tiedä yhdenkään sanan merkitystä. Vauva ymmärtää puheen emotionaalisen prosodian, eli sen viestin, jonka kerromme vauvalle äänenpainoilla, äänenkorkeuksilla, äänensävyillä ja puhenopeuksilla. Tämä kieli muistuttaa musiikkia: emotionaalisen ilmaisun säännöt, jotka musiikissa viestivät esimerkiksi rauhoittumista tai innostumista, vies-tivät samaa puheessa.

LAULA VAUVALLE

Vauvojen ja pienten lasten hoidossa on kaikissa kulttuureissa käytössä aivan erityistä vauvoille suunnattua musiikkia. Vauva nauttii laulun ja soi-ton kuuntelemisesta ja pystyy laulua kuuntelemalla oppimaan tehokkaas-ti äidinkieltään.

Laulu sisältää puheen ymmärtä-misen kannalta tärkeitä elementtejä (tavu, sana, lause, riimi) helpotetussa ja hidastetussa muodossa ja toistet-tuna. Tavu hahmottuu laulusta hel-

pommin kuin puheesta, sillä puhees-sa äänenkorkeus vaihtelee liukuen, mutta laulussa hyppäyksittäin tavu-jen rajoilla.

Vauvan kielen kehitystä voi tukea laulamalla vauvalle tuttuja lauluja yhä uudelleen ja uudelleen. Laulami-nen säätelee vauvan tunnetilaa hel-lävaraisesti: kehtolaulu tyynnyttää ja unettaa vauvaa, leikkilaulu innostaa ja antaa voimia. Laulajan laulutai-doilla ei ole merkitystä, vauvalle saa laulaa ”nuotin vierestä”. Tärkeintä on toistuminen ja katsekontakti.

MIN

NA

HU

OTI

LAIN

EN

Musiikki kielenkehityksen apunaMusiikki on tärkeä osa ihmisten kulttuuriperintöä. Musiikki näyttää kuuluvan olennaisena osana esimerkiksi juhlapäiviin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin. Se tuntuu ympäröivän meidät kaikkialla ja monet kantavat musiikkia mukanaan

kuunnellen sitä taukoamatta. Tutkijat väittävät, että musiikista voisi olla aivoillemme hyötyäkin, mutta millaista?

Kuusivuotias Taimi osallistuu Helsingin yliopistossa tutkimukseen, jossa selvitetään musiikkiharrastuksen vaikutuksia lapsen aivojen kehitykseen.

Veik

ko S

omer

puro

112/2012 KIELIPOLKU

Monet nuoret vanhemmat eivät osaa kehtolauluja tai leikkilauluja tai pelkäävät laulaa niitä. Täytyypä toivoa, että silloin löytyy suvusta tai naapurista mummo tai vaari, joka voi virkistää vanhempien muistia tai että perhe löytää tiensä vauvamuskariin. Jokainen vauva ansaitsee kuulla lau-lua, joka on tarkoitettu vain ja aino-astaan hänen korvilleen. Sitä ei voi levyltä tuleva laulu korvata.

LEIKKI-IKÄINEN MUSIIKKIMESTARI

Musiikki innostaa leikki-ikäisiä lapsia laulamaan, tanssimaan, hyppimään, soittamaan oikeita ja keksittyjä soit-timia sekä keksimään itse musiikkia. Lapsella on luonteva minäkuva it-sestään soittajana, laulajana, tans-sijana, säveltäjänä ja sanoittajana. Myöhemmin hänelle voi tulla käsitys, että musiikin parissa toimimiseen tar-vittaisiin jotain erityistä lahjakkuutta tai koulutusta. Varjelkaamme lapsia tältä harhakäsitykseltä niin pitkään kuin mahdollista.

Leikki-ikäisistä lapsista suurin osa viihtyy erinomaisesti musiikkileikki-kouluissa. Nämä leikin opettavaan voimaan perustuvat musiikkituokiot ovat mitä erinomaisinta aivojumppaa lapsille. Itsenäinen toiminta musiikin parissa kehittää lapsen kielellisiä kykyjä, liikkumistaitoja, tarkkaavai-suutta, sosiaalisia taitoja ja tunteiden tunnistamista ja hallintaa. Nämä ovat tärkeitä taitoja lapsen tulevaisuutta ajatellen.

Kaikki leikki-ikäiset lapset eivät viihdy musiikkileikkikoulussa tai ei-vät muusta syystä käy siellä. Jos lapsi on arka luonteeltaan, ei ole hyödyksi yrittää työntää häntä muskariin vas-tentahtoisesti. Lasten kanssa voi har-rastaa ihan omaa muskaritoimintaa. On hauskaa hullutella lapsen kanssa musiikin maailmassa vaikka tans-simalla tai ämpäreistä rakennettua rumpusettiä paukuttamalla.

Suomessa tehdään aivan erin-omaista lastenmusiikkia, jota kan-nattaa hyödyntää DVD- ja CD-levyjen muodossa. Osa lastenmusiikin sävel-täjistä ja sanoittajista ottaa nimen-omaan huomioon teoksissaan kielel-

lisen kehityksen tukemisen korosta-malla pitkää sekä lyhyttä vokaalia ja konsonanttia sekä riimejä.

SOITTOHARRASTUS AUTTAA OPPIMAAN

Kouluiän soittoharrastuksen myötä ei opita vain soittamista, vaan kehi-tetään samalla aivoja niin, että oppi-misvalmiudet paranevat. Viulun- ja pianonsoiton harrastuksen aloitta-neilla lapsilla nähdään vuoden ku-luessa muutoksia: aivojen kuulo- ja tuntoalueet ovat laajentuneet ja nii-den toiminta on tehostunut. Lisäksi nähdään, että aivokurkiainen on vahvistunut, jolloin tieto aivopuolis-kojen välillä kulkee nopeammin ja tehokkaammin.

Tällaiset musiikkiharrastuksesta johtuvat aivomuutokset ovat mer-kittävä liitännäisetu lapselle, sillä musiikkiharrastuksen seurauksena laajentuneet alueet ovat käytettävis-sä kaikkeen muuhunkin kuulemiseen ja tuntemiseen liittyvään toimintaan. Tällaisia ovat vaikkapa melussa kuu-leminen tai vieraiden kielten kuullun-ymmärrys ja lausuminen.

Riia Kivimäki (ent. Milovanov) onkin tutkinut väitöskirjassaan tur-kulaisten lasten ja nuorten englannin kielen lausumisen ja kuullunymmär-ryksen taitoja. Musiikkia harrastavilla lapsilla nämä vieraan kielen taidot oli-vat selvästi kehittyneempiä kuin mu-siikkia harrastamattomilla. Samoin tutkimuksissa on havaittu musiikkia harrastavilla lapsilla jopa kahden

vuoden etumatka tarkkaavaisuuden taitojen kehittymisessä muihin lap-siin verrattuna. Nämä ovat isoja ero-ja, jotka varmasti näkyvät koulussa ja koulun ulkopuolella.

MUSIIKKIHARRASTUS JA KUULOVAMMA

Musiikkiharrastus on erittäin hyödyl-linen myös kuulovammaisille lapsille. Lapsi, joka käyttää kuulolaitetta tai sisäkorvaistutetta, oppii paremmin puhumaan ja ymmärtämään puhet-ta, jos hän harrastaa musiikkia. Mu-siikkiharrastus kehittää kuulotaitoja yleisesti. Näitä taitoja kuulovammai-nen lapsi tarvitsee normaalisti kuu-levaa lasta enemmän kehittyäkseen kielellisesti yhtä taitavaksi.

Lindforsin säätiö on kehittänyt puhemuskariohjelman, jonka avulla kuulovammaisen lapsen puhetaito-ja voidaan järjestelmällisesti kehit-tää. Kuulovammaiselle lapselle sopii myös tavallinen musiikkitoiminta, kun lapsen kuulojärjestelmän eritys-piirteet huomioidaan. Laulu saattaa olla kuulovammaiselle lapselle hyö-dyllisin musiikillisen ilmaisun muoto.

Helsingin yliopistossa väitöskir-jaansa valmisteleva puheterapeutti Ritva Torppa on tutkinut musiikki-harrastuksen ja monenlaisen kotona tapahtuvan musiikkitoiminnan vai-kutusta sisäkorvaistutetta käyttävien lasten kielelliseen kehitykseen. Tulok-set ovat erittäin rohkaisevia. Kotona tapahtuva musiikkitoiminta, lapsen kanssa laulaminen, iltalaulut ja mu-

12KIELIPOLKU 2/2012

Muista myös nämä Tietopalvelut!

Liity jäseneksi alasi Tietopalveluun

ja saat myös nämä kirjat

edullisilla jäsenhinnoilla.

Säästät heti 14 euroa!

Lue lisää ja tutustu muihin puheen- ja kielenkehittymisen kirjoihin:

www.opettajantietopalvelu.fi /kielipolkup. 014 337 0050 • asiakaspalvelu@tietopalvelut.fi

Kunnari – Savinainen-Makkonen (toim.)

Pienten sanatLasten äänteellinen kehitysMitä lapsi tarvitsee oppiak-seen puhumaan? Milloin jokelluksen kuuluisi alkaa? Onko normaalia, että kol-mivuotiaan puheessa pork-

kanasta tulee pookkana? Kirjassa kuvataan lasten äänteellistä kehitystä uusinta tutkimustietoa hyödyntäen. Kirjassa käsitel-lään suomalaislasten äänteellisen kehityksen tyypillisiä piirteitä ja edellytyksiä, normaalia äänteellistä kehitystä ja kehityksen merkkipaaluja sekä äänteellisen kehityksen ongelmia ja niiden kuntoutusta. Monipuolinen teos tarjoaa hyödyllistä tietoa kai-kille lasten puheen ja kielen kehitystä koskevien kysymysten parissa työskenteleville.PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 352 s. Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,- Tilausnro 491835664

Loukusa – Paavola (toim.)

Lapset kieltä käyttämässä Pragmaattisten taitojen kehitys ja sen häiriöt

Kirja tarjoaa uusia näkökulmia lapsen vuorovaikutuksellisen toi-minnan ja kielen käyttötaitojen arviointiin ja käsittelee kuntou-tuskäytäntöjä varhaisten taitojen kuntoutuksesta kouluikäisten lasten kielenkäyttötaitojen tukemiseen.PS-kustannus, Opetus 2000, sid. 336 s. Hinta 45,- Tietopalvelun jäsenille 38,- Tilausnro 491833666

Juuri ilmestynyt

uutuus!

Kattavat perusteokset Kielipolku-lehden

lukijoille

Tekstiä on toimituksen käytössä

siikkileikkikoulussa käyminen näyttävät edistävän lapsen kielellistä kehitystä.

EN OLE MUSIKAALINEN - MITÄ TEHDÄ?

Eräs melko yleisesti hyväksytty epämusikaalisuuden mää-ritelmä on, että henkilö ei nauti minkään musiikin kuun-telemisesta. Jos tilanne kohdallasi on tällainen, kuulut tosiaankin siihen harvaan epämusikaalisten henkilöiden joukkoon, joille voidaan suositella muita kulttuuriharras-tuksia.

Suurin osa epämusikaaliseksi itseään väittävistä on jotain aivan muuta: laulutaidottomia, soittotaidottomia, musiikillisesti kouluttamattomia, mutta musikaalisia ihmisiä. Silloin tilanne ei ole ollenkaan toivoton. Laula-maan oppii laulamalla ja soittoharrastuksen aloitteleville aikuisille on saatavilla harrastusryhmiä. Moni vain on lap-suusiässään kuullut vaikka ankaralta musiikinopettajalta, että laulaa väärin tai että lauluääni on ruma. Toivottavasti nykypäivänä ei enää sanota kenellekään näin.

Musiikin tohtori Ava Numminen Sibelius-Akatemias-ta on tutkinut väitöskirjassaan laulutaidottomuutta. Hän on osoittanut, että jokainen hänen täysin toivottomasti laulutaidottomiksi havaitsemistaan henkilöistä oppi lau-lamaan laulutaidottomien aikuisten laulukoulussa.

VAIKUTTAAKO MUSIIKIN KUUNTELEMINEN?

Musiikin kuunteleminen vaikuttaa keskushermostoom-me. Musiikin avulla voidaan lievittää stressiä ja uniongel-mia. Tällöin itselle mieluisaa hidasta musiikkia kuunnel-laan päivittäin puolen tunnin ajan tunti tai pari ennen nukkumaanmenoa.

Toisaalta reippaan musiikin avulla voi myös piristää ja motivoida itseään. Jos on tarkoitus pian ryhtyä esimer-kiksi siivoamaan tai tekemään läksyjä, voi laittaa riittävän kovalle kuuluviin jotain sellaista musiikkia, josta pitää ja jonka rytmi on vauhdikas ja riittävän nopea. Sellainen musiikki vaikuttaa elimistöömme siten, että vireystilam-me nousee ja väsymys vähenee hetkeksi.

Kokonaisuutena musiikin vaikutus oppimiseen ja kielen kehitykseen on merkittävä. Musiikkia tulisikin hyödyntää nykyistä enemmän ja mahdollistaa sen avulla lapsen kielellisen kehityksen ja oppimismotivaation tu-keminen. ■

Minna Huotilainen toimii kognitiotieteen professorina ja tutkijana Helsingin yliopistossa ja vanhempana

tutkijana Työterveyslaitoksella.

Artikkeliin liittyvän kirjallisuusluettelon saa lehden toimituksesta:

toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi

132/2012 KIELIPOLKU

MATERIAALIA MOTORISTEN TAITOJEN KEHITTÄMISEEN

HIPPA, LITTA, NATTA. Hippaleikki havaintomotorisena kokemuksena. Taipale-Oiva, S. (2006). Jyväskylä: Hauk-karannan koulu.Kirja esittelee yli sata hippaleikkiä erilaisissa leikkiym-päristöissä. Siinä kuvataan myös niiden tarjoamien ha-vainto- ja liikuntakokemusten välisiä yhteyksiä sekä vaikeuksien ilmenemismuotoja.

Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena. Käyttäjän opas. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. & Kokko, J. (2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.Hupsis! Sensomotorinen rata lapsen kielenkehityksen tukena. DVD. Taipale-Oiva, S., Kuittinen, T. & Kokko, J. (2004). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.Käyttäjän oppaassa kuvataan kielenoppimisen ja mo-toriikan välisiä yhteyksiä sekä esitellään sensomotori-sen radan taustalla olevia kuntoutuksellisia näkökul-mia, valmiita harjoitusmalleja ja niiden sovellusmah-dollisuuksia. DVD on tarkoitettu käyttäjän oppaan tueksi.

Lapset Liikkumaan. Leikkejä, liikuntaa ja harjoituksia. Järvinen, T. (2012). Karisto.Lapset liikkumaan -kirja on käytännönläheinen ja an-toisa opas, jossa on vinkkejä ja virikkeitä kaikille lasten parissa työskenteleville ohjaajille ja opettajille ja tie-tenkin vanhemmille.

Liiku ja leiki – motorisia perusharjoitteita lapsille. Autio, T. (toim.), Nenonen, P. & Louhiala, L. (2005). Helsinki: VK-Kustannus Oy.

Liiku ja leiki on perusteos lasten ja nuorten liikunnas-ta. Liikunta, musiikki ja kuvallinen ilmaisu samoissa kansissa. Se sisältää runsaasti virikkeellisiä ja havain-nollisia harjoitteita, malleja ja tuntisuunnitelmia. Kirja on tarkoitettu käytännön oppikirjaksi ja kaikille lasten parissa toimiville.

Liikuntatuokion strukturointi - DVD. Autististen lasten liikuntakerho. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.DVD:llä näytetään strukturoidun motorisen radan eri pisteet, kuinka niissä toimitaan, miten ne on struktu-roitu ja kuinka lapsi käyttää omaa strukturointikansio-taan motorisella radalla.

Loikkiksella ketteräksi. Kummi 7. Arviointi-, opetus- ja kuntoutusmateriaaleja. Viholainen, H., Hemmola, P-M., Suvikas, J. & Purtsi, J. (2011). Jyväskylä: Niilo Mäki Ins-tituutti ja Suomen CP-liitto ry.Kirjassa perehdytään motorisessa oppimisessa ilme-neviin vaikeuksiin, niiden havainnointiin ja oppimi-sen tukemiseen. Mukana on Loikkis-kerhoa esittelevä DVD, oppimisen arviointiin soveltuvia lomakkeita ja valmiita tuntisuunnitelmia.

MOPA – Motoriikka paremmaksi. Luokassa toteutettavia motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S. & Uosukai-nen, L.K. (2002, 5.painos). Jyväskylä: Haukkarannan koulu. Kirja.

MOPA – Motoriikka paremmaksi DVD. Luokassa to-teutettavia motorisia harjoituksia. Latva, T., Taipale, S. & Uosukainen, L.K. (2007). Jyväskylä: Haukkarannan koulu.

Tietoa motoriikasta, musiikista ja oppimisesta

14KIELIPOLKU 2/2012

MOPA sisältää lähes 400 pienessä tilassa toteutettavaa motorista harjoitusta. DVD:lle on poimittu esimerkin-omaisesti yli 50 harjoitusta motoriikan eri osa-alueilta. Materiaali on tarkoitettu kaikille, jotka kaipaavat ide-oita motorisesti ongelmaisten lasten opetukseen. Se sopii myös päiväkoteihin ja liikuntakerhoille.

MOTO-TAITURIKSI – Vinkkejä ja virikkeitä 4–12-vuotiai-den lasten motoristen taitojen harjoitteluun. Tuomi, J. (2009). Suomen Mielenterveysseura, Perheliikunnan koordinointi -hanke. Ladattavissa pdf-tiedostona verk-kosivulta: www.mielenterveysseura.fi/files/173/mototaituriksi_low.pdfOpas antaa vinkkejä lasten ja aikuisten yhdessä to-teuttamaan liikuntaan. Se soveltuu käytettäväksi niin kotona, kerhoissa, päivähoidossa kuin koulussa.

Perheliikunnan vinkkikortit. (2011) Korttisarjan on tuot-tanut Suomen Mielenterveysseuran Perheliikunnan koordinointi -hanke valtakunnallisen perheliikuntaver-koston kanssa. Kortit ladattavissa pdf-tiedostona verk-kosivulta: www.perheliikunta.fi/files/perheliikunta/ Liikuntavinkit/Perheliikunnan_vinkkikortit.pdf11 kortin sarja on suunniteltu niin perheiden kuin per-heiden kanssa työskentelevien käyttöön. Korteista saa vinkkejä perheliikuntaan sisällä ja ulkona.

Varhaisvuosien liikunta. Siren-Tiusanen, H., Karvonen, P. & Vuorinen, R. (2003). VK-Kustannus OyKäytännönläheinen ja kokonaisvaltainen teos, joka si-sältää runsaasti helposti omaksuttavia ideoita ja har-joitteita pienten lasten liikunnan suunnitteluun ja sen toteutukseen.

MATERIAALIA MUSIIKKIHARJOTTEISIIN

Kadonnut avain. Aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikun-taseikkailu. Mäki, M (2009). Kehitysvammaliitto ry, Opi-ke. Kirja + CD. Materiaali on suunniteltu 3–9-vuotiaille lapsille, jotka hyötyvät tietoisesti tarjotuista aistikokemuksista, tun-netaitoja kehittävistä keskusteluista sekä motoriikkaa, kehon tietoista käyttöä ja kehonhahmottamista kehit-tävistä harjoituksista. Soveltuu käytettäväksi päiväko-dissa, koulussa, iltapäiväkerhoissa ja kotona.

Maharumpu. Vannasmaa, P. & Luukkanen, M. (2008). Kehitysvammaliitto ry, Opike. Kirja + CD.Maharumpu sisältää lauluja, loruja ja sävelmiä arjen hetkiin. Materiaali soveltuu käytettäväksi erityises-ti kehitysvammaisten oppilaiden opetuksessa sekä pienten lasten päivähoidossa.

Rytmikylvyn Pikku-kuplat. Kivelä-Taskinen, E. (2008). Kultanuotti. Kirja + CD.Rytmiikan oppikirja varhaiskasvattajille, jotka opet-tavat lapsia vauvoista kouluikään. Kirja sisältää tietoa keskushermoston ja aivojen kehittymisestä, lapsen motoristen taitojen ja tasapainoaistin kehittymisestä, rytmitajusta ja musiikin vaikutuksista ihmiseen. Mate-riaalipaketti sisältää mm. aistiharjoituksia, hahmotus-leikkejä, lauluja, leikkejä ja tansseja.

Taputa! Kivelä-Taskinen, E. (2011). Kultanuotti. DVD.Rytmileikki-DVD houkuttelee lapsia keksimään omia leikkejä ja harjoitukset kehittävät rytmitajua, moto-

152/2012 KIELIPOLKU

riikkaa ja sosiaalisuutta. Se soveltuu kouluikäisten oh-jaamiseen. Harjoitukset voidaan tehdä myös yhdessä musiikin kanssa.

TIETOA MOTORIIKAN, MUSIIKIN JA OPPIMISEN YHTEYKSISTÄ

Aivot, oppimisen valmiu-det ja koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökul-ma. Tilannekatsaus tam-mikuu 2012. Kujala, T. Krause, C. M., Sajaniemi, N. Silvén, M., Jaakkola, T. & Nyyssölä, M. (toim.) (2012). Muistiot 2012:1. Opetushallitus. Ladattavissa pdf-tiedostona verkkosivulta: www.oph.fi/download/138958_Aivot_oppimisen_valmiudet_ja_koulunkaynti.PDFTilannekatsauksessa tarkas-tellaan aivojen ja oppimisen välistä suhdetta kognitio- ja neurotieteellisestä näkökul-masta. Teemoina ovat aivojen kehittyminen ja siihen liittyvät ilmiöt oppimisen kannalta, op- pimiseen liittyvät ongelmat, kielen kehittyminen sekä liikunnan merki-tys aivoille ja oppimiselle.

Liiku ja opi. Liikunnasta apua oppimisvaikeuksiin. Rin-tala, P., Ahonen, T., Cantell, M. & Nissinen, A. (2005). Jyväskylä: PS-kustannus.Liikkumalla lapselle avautuu uusia sekä sosiaalisia että kognitiivisia mahdollisuuksia oppia. Kirja lähtee liikkeelle motoriikasta ja liikunnasta pohtien oppimis-vaikeuksia liikunnan näkökulmasta ja pyrkii antamaan erilaisia liikunnallisia mahdollisuuksia oppimisvaike-uksia elämää helpottavaan toimintaan.

Motoriikka. Viholainen, H. & Ahonen, T. (2003). Teok-sessa T. Siiskonen, T. Aro, T. Ahonen & R. Ketonen (toim.), Joko se puhuu? Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (ss. 220-234). Opetus 2000. Jyväs-kylä: PS-kustannus.

Motoriikka. Ahonen, T., Taipale-Oiva, S., Kokko, J., Kuit-tinen, T. & Cantell, M. (2001). Teoksessa T. Ahonen, T.

Aro & T. Siiskonen (toim.), Sanat sekaisin? Kielelliset oppimisvaikeudet ja opetus kouluiässä (ss.175-199). Opetus 2000. Jyväskylä: Ps-kustannus.

Musiikkia aivoille läpi elämän. Särkämö, T. & Huoti-lainen, M. Suomen Lääkärilehti, 17/2012, (ss.1334

– 1339). Ladattavissa pdf-tiedostona verk-kosivulta: www.laakarilehti.fi/files/

nostot/nosto17_3.pdfArtikkelissa kerrotaan musiikin vaikutuksesta lapsen kielenke-hitykseen jo vauvasta lähtien.

Näkökulmia liikuntapedagogiik-kaan. Heikinaro-Johansson, P. Huovinen, T. (toim.) (2007, 2. pai-nos). Sanoma Pro Oy.Kirjassa kuvataan liikuntaa ja sen

opettamista elämänkulun eri vaiheissa. Se antaa myös

perustiedot moto-risesta oppimi-sesta, erilaisten

liikuntamuotojen opettamisesta sekä

liikunnanopetuk-sen soveltamisesta

erityisryhmiin kuulu-ville henkilöille. Kirja

on tarkoitettu oppikir-jaksi liikunta- ja kasva-

tusalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuk-seen. Se soveltuu hyvin

myös käsikirjaksi kaikille liikunnanopetuksen paris-

sa työskenteleville.

Psykomotoriikan käsikirja – teoriaa ja käytäntöä lasten psykomo-

toriseen tukemiseen. Zimmer, R. (2011). Lahti: VK-Kustannus Oy.Kirjassa käsitellään erilaisia liikuntaan ja toimintaan perustuvia mahdollisuuksia ja toimintamalleja, joiden avulla lasten psykomotorista kehitystä ja toimintaky-kyä voidaan monipuolisesti tukea. Punaisena lankana ovat liikunnan merkitys positiivisen itsetunnon ja mi-näkäsityksen muodostumisessa sekä lapsen kehityk-sessä ja sen tukemisessa. Kirja soveltuu erinomaisesti oppimateriaaliksi sekä ammattilaisten käsikirjaksi. ■

16KIELIPOLKU 2/2012

172/2012 KIELIPOLKU

KOLU

MN

ITA

RJA

AU

TIO

Sijoitus harrastustoimintaan on kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen tulevaisuuteen.

Elämän pieniä suuria iloja on, kun lapsi löytää itselleen liikunnan ilon, ja vielä kun hän oppii sen kautta jotain uutta. Nuorimmainen poika-

ni, autisti, oppi adjektiivin vertailumuodot hevosen satulassa. Talvisena iltapäivänä vaelsimme yhdessä, minä ja lapsi, pienen pörröisen ponin selässä, lumi-sella metsäpolulla. Polulla oli liikkunut muitakin he-vosia, erikokoisia kavionjälkiä näkyi lumessa. Poika totesi, että ponin jälki on pienempi kuin hevosen. Siellä polulla lapselle valkeni ensimmäistä kertaa, mitä vertailumuodot tarkoittavat.

Myös erityistä tukea tarvitsevalla lapsella ja nuo-rella on oikeus liikkua ja harrastaa. Tavoitteet ja mer-kitys ovat samat kuin muillakin: perustoimintojen ja taitojen kehittäminen, yhdessä tekemisen ja osalli-suuden kokeminen. Harrastustoiminta tukee muuta-kin oppimista ja kehitystä; minäkuvan ja itsetunnon vahvistumista, sosiaalisten taitojen kehittymistä, kommunikaatiota ja ajattelua.

Oman erilaisuuden havaitseminen voi olla kova koettelemus. Harrastukset estävät syrjäytymistä, sillä niissä korostuu aktiivinen toimijuus, omat vaikutta-mismahdollisuudet ja yhteisöllisyys.

Erityistä tukea tarvitsevien tasa-arvoinen mah-dollisuus harrastuksiin ei toteudu itsestään. Tarvitaan valinnanvaraa harrastustarjontaan, mahdollisesti avustajia ja ohjaajia, joilla on motivaatiota perehtyä erityistarpeisiin. Kaiken tämän saavuttamiseksi tarvi-taan oma-aloitteisuutta ja yhteistyötä.

Harrastustoimintaa järjestäviä tahoja voivat olla esimerkiksi kunnat, koulujen kerhot, kansalaisopis-tot, yksityiset palveluntuottajat, yhdistykset ja yhtei-söt. Näinä kroonisen resurssi- ja rahapulan aikoina tehokkaaksi tavaksi järjestää aktiviteetteja on osoit-tautunut verkostoyhteistyö, esimerkiksi yhdistykset keskenään tai yhdistykset ja kunta yhdessä.

Kuntien tehtäviin kuuluu muun muassa sosiaalis-ten ongelmien ehkäisy ja ihmisten omatoimisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen. Kunta saattaa tarjota esi-merkiksi tilat ja välineet, ehkä ohjaajankin. Välillisesti kunnat tukevat yhdistyksiä toiminta-avustuksin.

Harrastusryhmien syntyyn tarvitaan riittävästi ky-syntää, toimintaa haluavien olisi löydettävä toisensa. Liittykää siis yhdistyksiin tai perustakaa vapaamuo-toisempia yhteistyöryhmiä, hakekaa yhteistyötä, ot-takaa selvää osaajista sekä rahoitus- ja muista tuki-mahdollisuuksista. Sijoitus harrastustoimintaan on kannattava panostus mielekkääseen ja aktiiviseen tulevaisuuteen.

Talvisesta ratsastusretkestämme on jo vuosia ai-kaa. Ponipojasta on tullut teini, joka kuuntelee räp-piä, pitää rumpujen soitosta ja luontoretkistä. Toivon hänelle elämäniloa vahvistavia elämyksiä vastakin. ■

Tarja Autio on autistisen pojan äiti, toimittaja ja Kielipolku-lehden toimitusneuvoston jäsen.

Oikeus kokea ja iloita

Pekk

a Au

tio

18KIELIPOLKU 2/2012

Polkupyörät ovat jo pienestä asti olleet Joni Kanervion juttu.

– Muistan, miten ala-as-teella kaverini kanssa teimme hui-mia temppuja pyörillämme. Kun jo kolmas pyöräni hajosi kovassa käy-tössä ollessani 9-vuotias, päättivät vanhempani ostaa minulle 20-tuu-maisen BMX-pyörän. Sillä temppuilu oli helpompaa ja ennen kaikkea tur-vallisempaa, 21-vuotias Kaarinassa asuva nuorimies kertoo.

TEMPPUPYÖRÄILY SYNTYI KALIFORNIASSA

Temppupyöräily eli BMX on Kalifor-niasta 60-luvulla alkunsa saanut har-rastus- ja urheilulaji. Palms Parkissa nuoriso-ohjaajana toiminut moto-crosskuljettaja Ron Mackler rakensi paikallisten nuorten kanssa hiekasta pieniä motocrossratoja jäljitteleviä ratoja polkupyörille. Lyhenne BMX tuleekin englannin kielen sanoista Bicycle Motocross.

Vuonna 1971 kuvattiin motocross-dokumentti nimeltä On Any Sunday. Elokuvassa kuvattiin ohimennen myös nuoria ajamassa BMX:ää ja tä-män elokuvan myötä nuoret ympäri Amerikkaa kiinnostuivat lajista. Do-kumentin jälkeen myös useat yrityk-set kiinnostuivat BMX:stä ja alkoivat kehittää ja valmistaa erilaisia välineitä ja varusteita uuteen lajiin.

PYÖRÄ ON KEKSITTÄVÄ AINA UUDELLEEN

Temppupyörät ovat hakeneet erilai-sia muotoja tähän päivään asti ja ke-hitys jatkuu edelleen. Suomeen BMX rantautui 80-luvulla. Myös pyöräilijät itse haluavat kokoa ajan kehittää ja parannella pyöriään. Joni ajoi kolmi-sen vuotta ensimmäisellä temppu-pyörällään, mutta säästi koko ajan rahaa saadakseen entistä paremman.

– Sama tahti jatkuu edelleen, koko ajan tekee mieli hienompaa ja parempaa pyörää. Luulen, että

jokaisella BMX- ja MTB-pyöräilijällä on pakonomainen tarve rakentaa ja kehittää omasta pyörästään ainut-laatuinen, erikoinen ja juuri itselleen sopiva.

Joskus pyöränrakentaja tarvitsee luovaa ajattelua, kun kaikkia tarvitta-via osia ei välttämättä ole saatavissa edes ulkomailta.

– Ostan yleensä Briteistä osia, joita sitten vaihdan pyörääni. Viimeisem-pänä hankintanani on 26 tuuman vanteilla oleva pyörä runkoineen. Tämä pyöräni onkin enemmän MTB eli maasto- tai englanniksi mountain-pyörä kuin BMX-pyörä, Joni kertoo.

KUUSI ERI TAPAA TEMPPUILLA

Temppupyöräilyssä on kuusi eri ala-lajia. Racing on alkuperäinen BMX:n muoto, jossa ajetaan pienikokoisella motocrossradalla mahdollisimman nopeasti eikä tehdä temppuja. Dirtti ja trailssi sisältävät hyppyreissä aja-mista samalla temppuja tehden. Ramppi ja street vaativat samat olo-suhteet kuin rullalautailu. Flätissä tasapainotellaan ja temppuillaan ta-saisella maalla.

BMX-harrastajat hyödyntävätkin usein lajissaan samantyyppisiä ym-päristöjä kuin rullalautailijat.

MTB:llä voi ajaa melkein kaikkea mitä BMX-pyörälläkin. BMX- ja MTB-katuajossa on kuitenkin se ero, että BMX on enemmänkin temppuilua, kun MTB:llä yritetään etsiä kaikkea maaston korviketta, kuten vaikka-pa rappusia, muureja ja aitoja, joilla tehdä erilaisia asioita. BMX-pyörä on jäykkä ja jouseton, kun taas MTB:ssä on jouset, mikä mahdollistaa kor-keammat hypyt.

– Temppupyöräilyssä on kivaa se, että kukaan ei ole sanomassa mitä pitää, saa tai voi tehdä. Jokainen saa harrastaa lajia omalla tyylillään.

MA

RIA

NN

E K

ULM

ALA Temppupyöräilyä ja

videokuvausta

Joni Kanervio on temppupyöräillyt jo pienestä pojasta lähtien. Muista harrastuksistaan hän teki itselleen ammatin. Videokuvausta ja äänittämistä

harrastava nuorimies on nyt valmis media-assistentti.

Temppupyöräily eli BMX on motocrossia polkupyörällä.

Ant

ti Si

mol

a

192/2012 KIELIPOLKU

Tekstiä on toimituksen käytössä

TEMPPUPYÖRÄILYPAIKOISTA ON PULAA

Joni on opiskellut Oulussa ja siellä sijaitsee hänen mu-kaansa yksi Suomen parhaista temppupyöräilypaikoista, Hovinsuon skeittipuisto.

− Siellä tuli vietettyä opiskeluvuosina paljon aikaa. Kerran olen myöhemminkin käynyt siellä kokeilemassa uutta, upeaa hiekkahyppyriä, hän kertoo.

Turussa sen sijaan on vähemmän temppupyöräilijöille osoitettuja paikkoja.

– Kupittaalla me pyöräilemme sulassa sovussa skeitta-reiden kanssa. Talvella pyöräilyä voi harrastaa Cube-hallis-sa, joka on tosi hyvä paikka. Siitä voi olla tyytyväinen, sillä läheskään joka kaupungissa ei ole talviharjoittelupaikkaa.

Pienet haaverit kuuluvat Jonin mukaan väistämättä tähän vauhdikkaaseen lajiin.

− Vaikka minulla on tarvittavat suojavarusteet, olen kerran murtanut käteni ja kerran jalkani. Viimeksi sain leu-kaani neljä tikkiä. Pienempiä mustelmia ja kolauksia en ole edes jaksanut laskea, hän nauraa.

VIDEOHARRASTAJASTA MEDIA-ASSISTENTIKSI

Jonin pyöräilyharrastukseen liittyy läheisesti toinenkin harrastus: videokuvaus. Hän osti yläasteella ollessaan itselleen videokameran ja alkoi kuvata temppuja. Opis-kellessaan media-assistentiksi Luovin ammattiopistossa Oulussa hän pystyi hyödyntämään harrastustaan.

− Koulutukseemme sisältyi sekä video- että valoku-vausta. Koulusta sain myös lainata parempia välineitä, joilla kuvasin paljon pyöräilyharrastustani. Lisäksi editoin ja nauhoitan musiikkia. Olen muun muassa äänittänyt StrongBows-yhtyeen demon.

Joni valmistui media-assistentiksi keväällä 2011. Kuva- ja äänialan harrastuksista tuli siis hänelle ammatti. Omat laitteet ovat tällä hetkellä vahvasti hänen haaveissaan sa-malla kun hän etsii kuumeisesti töitä.

Ahkera työntekijä siis odottaa tarjouksia työpaikoista tai keikkahommista. Myös sponsori pyöräilyharrastuk-seen olisi tervetullut. ■

Marianne Kulmala toimii neuropsykiatrisena valmentajana Turun Nuortentalossa.

Jonin ja hänen ystäviensä temppupyöräilyä voi katsoa vi-deolta verkkosivuilla: http://vimeo.com/25942870

http://www.youtube.com/user/piko92/videos

Temppupyörän kehittelyyn jää koukkuun. – Koko ajan tekee mieli hienompaa ja pa-rempaa pyörää, Joni Kanervio kertoo.

Ant

ti Si

mol

a

20KIELIPOLKU 2/2012

Aivoliitto ry:n omistama Suo-men Nuortentalo Oy tukee asiakkaidensa arjessa selviy-

tymistä yksilöllisesti suunniteltujen palveluiden avulla. Palveluja tarjo-taan arjen ja asumisen tueksi sekä asumisyksiköissä Turun, Kuopion ja Jyvässeudun Nuortentaloilla että avopalveluiden avulla kaikenikäisten asiakkaiden omissa asumis- ja toi-mintaympäristöissä.

JYVÄSSEUDUN NUORTENTALON

ENSIMMÄINEN ASUKAS

Jyvässeudun Nuortentalo avasi oven-sa asukkaille syksyllä 2006. Tuolloin ensimmäisenä asukkaana Kuuhan-

kaveden rannalla Hankasalmella sijaitsevaan Nuortentaloon muutti parikymppinen helsinkiläismies Jan-Erik Leikkari. Muutto pääkaupungin vilskeestä järvien ja metsien ympä-röimään maisemaan sujui ilman suu-rempia sopeutumisvaikeuksia.

– Hankasalmella on hiljaisempaa kuin Helsingissä. Täällä on helpompi asioida, kun oppii tuntemaan ne ih-miset, jotka ovat töissä työvoimatoi-mistossa tai Kelassa, hän kertoo.

KOKEMUSTEN JA TIEDON VÄLITTÄJÄ

Jan-Erik on ollut haastateltavana alan ammattilaisten ja muiden kiin-nostuneiden edessä kevään aikana

Suomen Nuortentalon järjestämissä Neuropsykiatrinen erityisvaikeus ar-jessa -luentotilaisuuksissa Jyväskylän ja Pieksämäen Bovallius-ammatti-opistoilla.

Hän on kertonut tilaisuuksissa kielelliseen erityisvaikeuteensa liit-tyvistä tuen tarpeistaan arjessa se-kä kokemuksistaan Nuortentalon palveluista. Jyväskylän tilaisuus oli Jan-Erikille ensimmäinen kerta olla haastateltavana suuren ihmisjoukon edessä ja se luonnollisesti jännitti häntä. Hän kuitenkin koki, että kaik-ki haastattelussa sujui hyvin ja hän nautti esiintymisestä. Jan-Erik pitää tällaisia esiintymisiä tärkeinä.

– Olisi hyvä, että ihmiset ymmär-täisivät kielellistä erityisvaikeutta pa-remmin ja näin heidän kanssaan olisi sitten helpompi tulla toimeen, Jan-Erik perustelee.

LUONTORETKIÄ JA YHTEISIÄ HARRASTUKSIA

Haastatteluissa Jan-Erik kertoi elä-mästään Nuortentalolla. Nuorten-talotoiminnassa hän piti erityisesti retkistä luontoon kalastamaan, ve-neilemään, marjastamaan tai mök-keilemään.

– Minulla on hyviä muistoja. Eri-tyisesti mieleen ovat jääneet retkien lisäksi muut yhteiset toiminnat, kuten liikuntavuorot, yhteisruokailut ja lu-kuryhmä. Tyttöystäväkin sieltä tart-tui mukaan, hän muistelee hymyssä suin.

EV

ELI

INA

VA

SK

ELA

INE

N

Jan-Erik itsenäistyy Nuortentalon tuella

Jan-Erik Leikkari asuu rivitaloyksiössä Hankasalmella, mutta suunnittelee yhteen muuttamista tyttöystävänsä kanssa. Hän etsii myös ahkerasti

työpaikkaa. Tähän elämänvaiheeseen on edetty pikku hiljaa pienempien välitavoitteiden avulla. Ohjausta ja valmennusta Jan-Erik on saanut Suomen Nuortentalon asumis- ja valmennuspalveluilta. Matkalla kohti itsenäisempää

elämää on iloittu jo monista onnistumisen kokemuksista.

Jan-Erik Leikkari kertoi elämästään ja arjestaan luentotilaisuudessa Jyväskylässä.

Evel

iina

Vask

elai

nen

212/2012 KIELIPOLKU

TUKEA OPISKELUUN JA ARJEN ASKAREISIIN

Jan-Erik asui Nuortentalolla noin kol-me vuotta ja opiskeli tuona aikana jo toisen ammatin itselleen Jyväskylän aikuisopistossa. Aiemmin hän oli val-mistunut maalariksi Keskuspuiston ammattiopistolta Helsingistä.

– Opiskelin vielä merkonomiksi ja sain Nuortentalolta tukea opintoihi-ni. Minulla on kielellinen erityisvai-keus ja vaikeuksia keskittymisessä. Oli hyvä juttu, että sain apua myös virastoissa asioimiseen ja asioiden hoitamiseen.

Jan-Erikiä autettiin myös työhar-joittelupaikan löytymisessä. Arkias-kareissa, kuten ruoanlaitossa, siivouk-sessa sekä kauppa-asioiden hoitami-sessa ohjaajat neuvoivat aluksi ihan kädestä pitäen.

– Lisäksi minulla oli apuna kirjalli-sia ohjeita ja käytössä viikko-ohjelma, hän kertoo saamastaan tuesta.

VALMENNUS JATKUU OMASSA ASUNNOSSA

Jan-Erik siirtyi Nuortentalolta omaan asuntoon Hankasalmelle kaksi vuot-ta sitten. Hän saa edelleen tukea neuropsykiatrisen valmennuksen

muodossa Nuortentalolta. Muutto-vaiheessa häntä autettiin asunnon hankkimisessa, muutossa ja siihen liittyvien paperiasioiden hoitamises-sa.

– Olen kehittynyt monilla arjen osa-alueilla. Tarvitsen vieläkin tukea virastoasioiden hoidossa, mutta en niin paljon kuin ennen. Tarvitsen yhä valmennusta myös arjen juttuihin, työn hakuun ja diagnoosini käsitte-lyyn. Lisäksi saamme nyt apua yhdes-sä tyttöystävän kanssa yhteen muut-toon liittyvien asioiden miettimiseen, Jan-Erik kuvaa.

Nuorten ohjaaja ja neuropsykiat-rinen valmentaja Niina Valkonen korostaakin, että Nuortentalolla opit-tujen asioiden siirtyminen omaan asuntoon ja itsenäiseen elämään on tärkeää. Siksi valmennus jatkuu myös asukkaiden muuttaessa pois Nuor-tentalolta.

– Haluaisin asunnon ehkä Helsin-gistä ja muuttaa sinne tyttöystävän kanssa. Lisäksi toivoisin löytäväni mukavan työpaikan, Jan-Erik listaa lopuksi tulevaisuuden haaveitaan ja suunnitelmiaan. ■

Eveliina Vaskelainen toimii Jyvässeudun Nuortentalon

vastaavana ohjaajana.

Arjen askareet sujuvat jo Jan-Erik Leikkarilta omassakin kodissa.

Merkonomiksi Nuortentalossa opiskellut Jan-Erik Leikkari etsii nyt työtä.

Eeva

Sal

omaa

Eeva

Sal

omaa

Lisätietoja Suomen Nuortentalon palveluista:www.nuortentalo.fi

Jyvässeudun Nuortentalop. 050 303 7703eveliina.vaskelainen@nuortentalo.fi

Kuopion Nuortentalop. 040 562 9118satu.pasanen@nuortentalo.fi

Turun Nuortentalop. 050 442 0092heidi.selonen@nuortentalo.fi

Turun seudun valmennuspalvelutp. 050 447 87 63pia.laverman@nuortentalo.fi

22KIELIPOLKU 2/2012

Vuosittain noin 4 000 nuorta jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutuspaikkaa. Lisäksi

neljäsosa keskeyttää ammatillisen koulutuksen ja noin joka kymmenes lukion. Näin jokaisesta ikäluokasta 15 prosenttia jää vaille toisen asteen tutkintoa. 20–29-vuotiaista pelkän perusasteen varassa olevia on noin 110 000. Alle 29-vuotiaita työttömiä on noin 55 000. Kokonaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien kouluttamattomien nuorten määrä on selvitysten mukaan noin 40 000.

Näiden lukujen valossa työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan nuorten yhteiskun-tatakuuta. Sen tavoitteena on, että kaikki nuoret löytävät polun koulu-tukseen ja työhön. Yhteiskuntatakuu

tulee täysimääräisesti voimaan vuo-den 2013 alusta. Takuun tarkoituk-sena on taata koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.

NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

Tulevia sukupolvia koskevien ehdo-tuksien lisäksi työryhmä esittää pe-rustettavaksi määräaikaista nuorten aikuisten osaamisohjelmaa vuosille 2013–2016. Tätä ei ole mahdollista toteuttaa yhteiskuntatakuuseen va-ratulla 60 miljoonalla eurolla, vaan siihen esitetään lisävaroja kehysrii-hessä päätettäväksi. Tavoitteena on, että vuonna 2016 nuorten palvelu-

verkosto toimii, eikä yhteiskunnalli-seen marginaaliin ajautuneita nuoria aikuisia ole laajassa mittakaavassa.

TYÖRYHMÄN JATKOTYÖ

Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimi-vuutta koskeviin kysymyksiin, jotka liittyvät koulutukseen, työllistymi-seen ja kuntien toimintaan. Tässä yhteydessä uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkina-järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä nuorten kanssa. ■

Satu Lukka toimii järjestösuunnittelijana Aivoliitossa.

SA

TU L

UK

KA Yhteiskuntatakuu

kaikille nuorilleMerkittävä osa suomalaisista nuorista jää ilman toisen asteen tutkintoa. Myös nuorten työttömyys on vakava ongelma. Nuorten yhteiskuntatakuulla pyritään

ehkäisemään nuorten syrjäytymistä pysyvästi työmarkkinoilta.

Yhteiskuntatakuun koulutus-takuu perusasteen päättäneille nuorille, jotka ovat vailla koulu-tuspaikkaa tai tutkintoa:• Lisätään ammatillisen koulu-

tuksen aloituspaikkoja niillä alueilla, joilla on muita vähemmän paikkoja suhteessa nuorisoikäluokkaan.• Muutetaan ammatillisen pe-

ruskoulutuksen opiskelijaksi otta-misen kriteereitä.• Korotetaan työnantajalle osoi-

tettavaa koulutuskorvausta koulu-tustakuun piirissä oleville nuorille ja tuetaan oppisopimuskoulutusta.

Yhteiskuntatakuu nuorille, jotka ovat työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa):• Lisätään TE-toimistojen palve-

lujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta.• Lisätään TE-toimistojen uraoh-

jausmahdollisuuksia .• Vakinaistetaan Sanssi-kortti,

jonka on todettu alentavan työn-antajien kynnystä palkata nuoria. • Lisätään maahanmuuttaja-

nuorten opiskeluvalmiuksia tuke-vaa koulutusta ja kielikoulutusta. • Kehitetään uusia yrittämisen ja

yrittäjyyden edistämisen muotoja.

Yhteiskuntatakuu nuorille, joi-den ei tiedetä olevan mukana missään aktiivisessa toiminnassa tai jotka tarvitsevat muuta tukea:• Säädetään kunnille vastuu pe-

rusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta.• Vahvistetaan nuorten työpaja-

toimintaa ja parannetaan sen katta-vuutta.• Laajennetaan etsivä nuoriso-

työ koko maahan.• Tehostetaan nuorisolain muu-

toksen toimeenpanoa nuorten oh-jaus- ja palveluverkostoissa.

TYÖRYHMÄN KESKEISIMMÄT EHDOTUKSET

Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön tie-dote 15.3.2012, www.tem.fi

232/2012 KIELIPOLKU

24KIELIPOLKU 2/2012

Kansainvälistä aivoviikkoa vie-tettiin viikolla 11 ja viikon ai-kana Neurologisten vammais-

järjestöjen (NV) alueryhmät järjesti-vät tapahtumia eri puolilla Suomea. Alueryhmissä vapaaehtoiset yhdis-tysten jäsenet järjestävät tapahtumia järjestötyöntekijöiden tuella oman alueen tarpeisiin. Osallistujamäärät kertovat, että tarvetta tällaisille il-maistapahtumille on.

LAPPEENRANNASSA AIHEENA VUOROVAIKUTUS

Lappeenrannan tapahtumassa vuo-den 2012 Toimiva arki -teemaa lä-hestyttiin puhevammaisen henkilön kommunikaation ja vuorovaikutuk-

sen tukemisen näkökulmasta. Täy-sivaltainen yhteiskunnallinen osalli-suus tai toimiva arki ei voi puhevam-maisen henkilön kohdalla toteutua, ellei hänellä ole toimivaa vuorovaiku-tuskanavaa.

Aiheesta olivat puhumassa viitto-makielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen ja puhetera-peutti Annakaisa Ojanen Tikotee-kista. Ojanen kertoi kommunikoin-nin apuvälineistä sekä siitä, mistä ja miten niitä tulee hakea. Tikoteekki, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspii-rin apuvälinekeskus sekä Aivoliitto esittelivät tilaisuudessa kommuni-koinnin apuvälineitä. Tilaisuudessa oli noin 140 kuulijaa.

ELI

NA

VIE

NO

NE

N, S

ATU

LU

KK

A J

A H

ELL

Ä V

ILJA

NE

N

Aivoviikolla tapahtui ympäri Suomea

Aivoviikolla maaliskuussa Neurologisten

vammaisjärjestöjen alueryhmät järjestivät

tapahtumia. Niissä käsiteltiin eri

näkökulmista kuluvan vuoden teemaa Toimiva

arki.

Viittomakielen- ja puhevammaisten tulkki Marianna Mikkonen puhui puhevammaisen henkilön vuorovaikutuksen tarpeista.

Hel

lä V

iljan

en

252/2012 KIELIPOLKU

KOTKASSA RATKOTTIIN KOMMUNIKOINNIN

HAASTEITA

Kotkan iltatapahtuma Kommunikoin-nin haasteet arjessa keräsi kirjastolle lähemmäs 80 henkeä.

Puheterapeutti Anne Länsimies kertoi työntekijän näkövinkkelistä erilaisista haasteista ja tarjosi myös arkea selkeyttäviä ratkaisuja niihin. Kokemuspuheenvuoron käytti Marjo Jokisalo puhevammaisten tulkki An-ne Eväkosken kanssa. Puheenvuo-ron tärkeä anti oli, ettei ketään saa jät- tää keskusteluiden tai toiminnan ul-kopuolelle sen vuoksi, ettei hän kyke-ne kommunikoimaan samalla tavalla tai samalla nopeudella kuin muut ih-miset. Myös tämän tapahtuman yh-teydessä oli esillä kommunikoinnin apuvälineitä ja tukimateriaaleja.

LAHDESSA KUULTIIN ARJEN KOKEMUKSISTA

Lahden alueen verkosto toteutti saman päivän aikana kaksi eri tilai-suutta aiheenaan Toimiva arki. Tilai-suuksissa oli useita kokemuspuheen-vuoroja, jotka keräsivät kuulijoita yh-teensä yli 80. Puheenvuoroissa joko vammaiset, sairastuneet, erityispiir-teiden kanssa elävät ihmiset tai hei-dän omaiset kertoivat kokemuksiaan omasta näkökulmastaan.

Päijät-Hämeen Autismi- ja Asper-geryhdistyksen Tuula Peltola kertoi tilaisuuksissa Asperger-pojan äidin näkökulmasta koulumaailman haas-teista ja onnistumisen kokemuksista. Lahden Seudun CP-yhdistyksen Pek-ka Solasaari kertoi muun muassa työllistymisen ratkaisuista ja piirtei-den erilaisuudesta jokaisella vam-maisella ihmisellä. Lahden seudun ADHD-yhdistyksen Helena Kuokka-nen käytti iltatilaisuudessa positiivi-sen puheenvuoron. Hän kertoi äidin näkökulmasta niistä vahvuuksista, joita on henkilöllä, jolla on todettu adhd. Kaikissa muissakin päivän ai-kana käytetyissä puheenvuoroissa positiivisuus nousi tärkeänä voima-varana esiin.

Lahden ja Kotkan tilaisuuksien päätteeksi katsottiin osia NV-verkos-

ton tuottamasta uudesta Pala palalta – eväitä elämään -dokumentista. Mo-lempien paikkakuntien kirjastoilla oli Aivoviikon ajan NV-verkoston ja pai-kallisyhdistysten esitepöydät, joista asiasta kiinnostuneet kirjastoilla kävi-jät saivat tietoa kätevästi mukaansa.

HELSINGISSÄ POHDITTIIN ITSENÄISEN ARJEN

TOTEUTUMISTA

Helsingissä pääkaupunkiseudun NV-verkosto järjesti jäsenistölle tilaisuu-den, jonka teemana oli Toimiva arki − miten itsenäinen arki toteutuu? Tilaisuus järjestettiin Kampin palve-lukeskuksessa iltatilaisuutena.

Helsingin kaupungin apulaiskau-punginjohtaja Pekka Sauri esitteli 2000-luvulla toteutettua Helsinki kai-kille -projektia. Hankkeen tavoitteena on ollut tuottaa kaupungille esteet-tömyyssuunnitelma sekä kehittää tarkoituksenmukaisia käytäntöjä ja toimintamalleja esteettömyyden toteuttamiseksi. Saurin esitys viritti vilkasta keskustelua muun muassa lumisen talven aiheuttamista esteis-tä ja myönteisistäkin puolista sekä hissien rakentamisesta kaupungin pienkerrostaloihin. Helsingin kau-punki tekee hankkeessa yhteistyötä

vammaisneuvoston kanssa, jossa on myös Neurologisten vammaisjärjes-töjen edustus.

Yhdistysten kokemuskouluttajat esittivät omakohtaisia puheenvuo-rojaan siitä, miten neurologisen sai-rauden kanssa pärjää arjessa ja mil-laisia ratkaisuja kukin on kohdallaan löytänyt. Erinomaisia puheenvuoroja käyttivät tilaisuudessa Mervi Piispa-nen Suomen Aspergeryhdistyksestä, Helinä Kujansuu Epilepsiayhdistyk-sestä, Anu Niskanen MS-yhdistyk-sestä ja Liisa Erähalme Parkinson-yhdistyksestä.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Seppo Sarkkula Helsingin epilepsiayhdistyksestä. Illan aikana oli mahdollisuus tutustua järjestöjen näyttelyyn ja seurata Pala palalta − eväitä elämään -dokumenttia.

Tilaisuuteen osallistui noin 45 sairastavaa ja läheistä. Illan päätteek-si viriteltiin myös uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja esitettiin toiveita vastaavanlaiselle yhteistyölle, jossa yhdistysten jäsenistö pääsisi tutustu-maan enemmän toisiinsa. ■

Elina Vienonen toimii järjestösuunnit-telijana Autismi- ja Aspergerliitossa ja Satu Lukka Aivoliitossa. Hellä Viljanen toimii aluesihteerinä Epilepsialiitossa.

Puheterapeutti Annakaisa Ojanen esitteli kommunikoinnin apuvälineitä Lap-peenrannassa.

Hel

lä v

iljan

en

KIELIPOLKU 2/201226

TUNNE PULSSISI ALOITTAA AIVOLIITON YKSI ELÄMÄ -HANKKEET

Yksi elämä on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) rahoittama ja Aivoliiton, Suomen Diabetesliiton ja Suomen Sydänliiton hankekokonaisuus, jonka ta-voitteena on kokonaisvaltainen valtimoterveyden edistäminen.

Yksi elämä -hankkeet pyrkivät siihen, että ihmiset tahtovat edistää omaa terveyttään ja tietävät saavan-sa tarvittaessa hyvää hoitoa. Yksi elämä -hankekoko-naisuus sisältää useita osahankkeita, jotka ajoittuvat vuosille 2012–2017. Tarkoituksena on vaikuttaa vä-estöön, terveydenhuoltoon ja koko yhteiskuntaan siten, että kansanterveys paranee. Hankkeiden pää-tavoitteena on tukea valtimoterveyttä läpi elämän, ehkäistä valtimosairauksia ja edistää varhaista diag-nosointia sekä sisällyttää kuntoutus ja vertaistuki kiinteäksi osaksi sairauksien hoitoa.

Tunne pulssisi

Yksi elämä -hankekokonaisuuden osahanke Tunne pulssisi (2012–2015) on lähtenyt käyntiin. Aivoliiton ja Sydänliiton yhteisellä hankkeella pyritään lisää-mään eteisvärinätietoisuutta. Eteisvärinä (flimmeri) on yleisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö. Noin joka kymmenennellä yli 65-vuotiaalla on eteisväri-nä. Eteisvärinän suurin merkitys on sen osuus aivoin-farktin taustatekijänä. Huomattavaa vahinkoa syntyy siitä, että eteisvärinä jää liian usein huomaamatta.

Tiedottamalla väestölle ja terveydenhuollon am-mattilaisille eteisvärinän merkityksestä sekä opet-tamalla pulssin tunnustelua ja epäsäännöllisen syk-keen tunnistamista laajasti yli 60-vuotiaalle väestölle, helpottuu eteisvärinän havaitseminen ajoissa ja siten on mahdollista ehkäistä vakavia seurauksia. Tiedo-tus voidaan toteuttaa parhaiten viestintä- ja toimin-takampanjalla, jonka järjestöt toteuttavat yhdessä omia verkostojaan hyödyntäen. Eteisvärinän havait-seminen ja hyvä hoito ja siten aivoinfarktin ehkäisy ovat kansantaloudellisesti merkittävin ikäihmisen arkea keskeisesti turvaava toimenpide.

Tavoitteena on, että väestö tiedostaa eteisvärinän ja pulssin tuntemisen merkityksen ja osaa hakeutua ajoissa hoitoon. Näin eteisvärinän tunnistaminen jää pysyvästi terveydenhuollon ja vanhustyön ammatti-laisten koulutukseen ja hoitorutiineihin. Lisäksi eteis-värinäneuvonnasta tulee osa järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoistyötä.

Tunne pulssisi -hankkeessa Aivoliiton vastuulla ovat viestintäkampanja, opetusaineistojen tuotta-minen sekä ammattihenkilökunnan koulutustapah-tumat. Viestintäkampanjassa pyritään tavoittamaan mahdollisimman kattavasti yli 60-vuotias väestö sekä terveydenhuollon ja vanhustyön ammattihenkilöt.

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeissa työskentelevät projektipäällikkönä Marika Railila, viestintäsuunnit-telijana Miia Suoyrjö, liikuntasuunnittelijana Virpi Lumimäki ja projektisihteerinä Anna Helin-Välkky sekä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana Liisa Koivula ja koulutussuunnittelijana Anita Rajala. Heidän lisäkseen koko liiton muu henkilökunta osal-listuu omalta osaltaan hankkeeseen.

Yksi elämä -hankkeiden etenemistä seurataan lehden seuraavissa numeroissa.

Lisätietoja: projektipäällikkö Marika Railila, Aivolii-ton Yksi elämä -hankkeet, p. 040 5437 287, marika.railila@aivoliitto.fi

Anna Helin-Välkky projektisihteeriksi

Anna Helin-Välkky on aloittanut maaliskuussa pro-jektisihteerinä Aivoliiton Yksi elämä -hankkeiden parissa. Annan toimipaikka on Helsingin aluetoimis-tossa.

Anna on koulutukseltaan filosofian maisteri. Tut-kintonsa hän on suorittanut Helsingin yliopistossa. Pääaineenaan hänellä oli suomen kieli ja sivuaineena kotimainen kir-jallisuus. Hänen opintojensa eri-koisalana oli so-siolingvistiikka ja kieli sosiaa-lisena ilmiönä. Hän on opiskel-lut myös radio-toimittamista ja työskennellyt aikaisemmin MTV Mediassa mediatuotannon ja tv-viestinnän parissa.

Annan perheeseen kuuluu aviomies. Anna viet-tää vapaa-aikaansa pääosin valokuvauksen, eloku-vien ja kuntosaliliikunnan merkeissä. Niiden ohella erilaiset kulttuuritapahtumat, musiikki ja lukeminen

Pasi Hytti

Liitto tiedottaa

272/2012 KIELIPOLKU

ovat hänelle myös tärkeitä harrastuksia. Kesäisin pyöräilyharrastus vie hänet ihastelemaan Suomen kaunista luontoa.

Liisa Koivula tiedottajaksi

Toimittaja Liisa Koivula on aloittanut työnsä Tunne pulssisi -hankkeen tiedottajana. Tehtävä on toistai-seksi puolipäiväinen.

Liisa on yhteiskuntatieteitten maisteri ja lääketie-teeseen sekä lääketeollisuuteen erikoistunut vapaa toimittaja. Hän on tehnyt juttuja moniin suomalaisiin aikakaus- ja ammattilehtiin.

− Ihmisen biologia on äärimmäisen kiehtovaa, ja hyvin mielenkiintoista on myös se, kuinka me eri ai-koina määritämme terveyden ja sairauden. Viime ai-koina olen seurannut muun muassa tutkimusta, joka on hiljalleen alkanut muuttaa käsitystämme aivojen kyvystä toipua ja kompensoida omia toimintojaan, Liisa kertoo.

Tunne pulssisi -tiedottajana Liisalla on yksi tavoi-te ylitse muiden: tuoda kaikkien tietoisuuteen eteis-värinän ja aivoinfarktien yhteyttä.

− Tarvitsemme värinä-älyä, sillä estetään monta aivoinfarktia, hän tiivistää.

Liisa puoliso on myös toimittaja, ja hänen lähipii-rinsä kuuluu kaksi puolison lasta perheineen. Vapaa-aikoina hän lukee, harrastaa liikuntaa, kokkaa ja tark-kailee saaristoluontoa Korppoossa.

Anita Rajala koulutussuunnittelijaksi

Anita Rajala on aloittanut koulutussuunnittelija-na Tunne pulssisi -hankkeessa huhtikuussa. Hänen toimipaikkansa on Aivoliiton toimistossa Turussa. Anitan vastuualueeseen kuuluvat sosiaali- ja tervey-

denhuollon ammattilaisten ja asiantuntijoiden kou-lutustapahtumien suunnittelu ja organisointi sekä erilaisten opetusaineistojen suunnittelu ja tuotta-minen yhteistyössä muiden hankekumppaneiden kanssa.

Koulutukseltaan Anita on kasvatustieteen kandi-daatti, sairaanhoidonopettaja ja suuhygienisti. En-nen Turkuun asettumistaan Anita on työskennellyt eri puolilla Suomea terveydenhuollossa suuhygienis-tinä ja osastonhoitajana. Turun ammattikorkeakou-lussa hän on toiminut opettajana yli kaksikymmentä vuotta. Työ on sisältänyt opetuksen lisäksi esimies-tehtäviä ja erilaisia kehittämisprojekteja sekä suun terveydenhuollon koulutusohjelmassa että moniam-matillisessa aikuiskoulutuksessa.

Järjestökokemusta Anita on hankkinut toimimal-la vuodesta 2009 lähtien Suomen Sydänliiton pro-jektissa ohjaajakouluttajana. Mielenkiinto ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sek-torirajat ylittävään yhteistyöhön ovat säilyneet toi-mintaa ohjaavina punaisina lankoina työtehtävistä ja työpaikoista riippumatta.

Perheeseen kuuluu kesällä armeijaan menevä poika. Ikuiseksi opiskelijaksi ja oppijaksi tunnustau-tuvan Anitan harrastuksiin kuuluvat lukeminen, lii-kunta ja ulkoilu eri muodoissaan.

HENKILÖVAIHDOS TURUN NUORTENTALOSSA

Turun Nuortentalolla vastaavana ohjaajana toi-minut Anne Ingman on jäänyt hoitovapaalle 2.5.-31.12.2012 väliseksi ajaksi. Hänen sijaisekseen tulee Turun Nuortentalon ohjaajana toiminut Hei-di Selonen. Heidin tavoittaa puhelimitse nume-

Liisa Koivula (vas.) ja Anita Rajala ovat aloittaneet Tunne pulssisi -hankkeessa.

Liitto tiedottaaH

anne

Itär

inne

KIELIPOLKU 2/201228

Suvilinnantie 2, 20900 TURKU • puh. 02 2138 200 • info@aivoliitto.fi • www.aivoliitto.fi

rosta 050 442 0092 ja sähköpostilla osoitteesta heidi.selonen@nuortentalo.fi.

KYSELY SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOPALVELUISTA

Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ovat jatkuvassa muutoksessa muun muassa säästötoi-menpiteiden, lakimuutosten ja aluehallinnollisten uudistusten myötä. Suomessa kunnilla on laajat velvoitteet ja valtuudet toteuttaa sosiaali- ja terve-ydenhuollon palveluja kuntatasolla. Tämä aiheuttaa alueellista epätasa-arvoa palvelujen laadussa ja saa-tavuudessa.

Jatkuva yhteiskunnallinen muutos aiheuttaa haasteita järjestöjen oikeuksienvalvontatyölle. Ai-voliitto haluaa kartoittaa jäsenistönsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta pienimuo-toisella kyselyllä. Kyselyn tulosten avulla haluamme kohdentaa järjestömme oikeuksienvalvontatoimin-taa paremmin jäsenistömme tarpeita vastaavaksi.

Käy vastaamassa kyselyyn 30.6.2012 mennessä osoitteessa www.aivoliitto.fi. Tuloksia käsitellään ti-lastollisena joukkona ja luottamuksellisesti. Mielipi-teesi on meille arvokas, kiitos vaivannäöstäsi!

AIVOLIITON TOIMISTO KIINNI HEINÄKUUN

Aivoliiton toimisto on suljettuna kesällä neljän viikon ajan 2.7.−29.7.2012.

Toivotamme kaikille aurinkoista ja hyvää kesää!

Liitto tiedottaa

NUORTEN KURSSEILLA VIELÄ TILAASeuraaville kursseille mahtuu vielä mukaan. Kurssit on suunnattu henkilöille, joilla on kielel-linen erityisvaikeus. Hakuaika on päättynyt tai päättymäisillään, mutta hakemuksia otetaan vielä vastaan. Toimi siis pian!

• Aktivointi- ja elämyskurssi 14-16-vuotiaille nuorille, joilla on kielellinen erityisvaikeus 9.7.-14.7.2012 Summassaari• Kurssi yli 18-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on kielellinen erityisvaikeus16.7.-20.7.2012 Suvituuli

Tule viettämään antoisa kurssiviikko muiden nuorten kanssa. Pääset muun muassa tutustumaan erilaisiin harrastusmahdollisuuksiin. Lisätietoja Aivoliitosta, p. 02 2138 200.

292/2012 KIELIPOLKU

Erityishuomiota ensi syksyn kunnallisvaaleissa vaatii toi-minta- ja työkyvyn palauttava

kuntoutus. Lailla säädetyt palvelut vaihtelevat luvattoman paljon eri kunnissa. Valitettavasti kuntoutuja saattaa joutua tekemään vaatimuksia ja todistamaan oikeutensa niihin, jos kunnan säästöinto voittaa palveluta-voitteet. Tukistusta tarvitsevat yhtä hyvin viranhaltijat kuin tähänastiset luottamushenkilötkin.

VAALIVAIKUTTAMINEN OSANA YKSI ELÄMÄ

-HANKETTA

Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto osallistuvat kuntavaalikeskusteluun ainutlaatuisessa yhteishankkeessa Yksi elämä. Ehdokkaille laaditaan omat tietopaketit. Vaikuttaminen on osa hanketta.

Kuntalaiset ja järjestöt voivat vai-kuttaa – ja niiden pitää vaikuttaa – sekä vaalikeskustelun aiheisiin että laatuun. Myös paikallisasioita käsit-televää julkista sanaa pitää käyttää hyväksi. Kuntien säästämisvimman ja puutteellisen terveysjohtamisen vuoksi terveyspolitiikka on lähinnä korjaavaa eli sairastuneiden hoita-mista ja kuntouttamista. Suunni-telmallinen ehkäisevä toiminta on usein vierasta. Päähuomio on lyhyt-näköisesti vain seuraavassa budjetti-vuodessa.

Valtuusto edustaa kuntalaisia. Se pätee myös tiedon määrään ja ta-soon. Vaalikeskustelussa ovat peri-aatteessa kaikki ehdokkaat mukana. Jos mielipiteiden vaihtoon osallistu-taan puutteellisin tai väärin tiedoin, voi vahinko olla suuri. Kansanterveys-

järjestöjen ja niiden jäsenten tehtävä on pitää ehdokkaat, puolueet ja valit-sijayhdistykset perillä perusasioista ja estää luulon muuttuminen tiedoksi.

TERVEYSPÄÄTÖKSIÄ TEHDÄÄN KAIKILLA

TOIMIALOILLA

Ehkäisevä terveystyö sisältyy kaik-keen. Luottamushenkilöiden ja vir-kamiesten tulee ymmärtää, että jokainen hallintokunta tekee tervey-teen vaikuttavia päätöksiä. Yhtä hy-vin maankäytön suunnittelussa kuin opetuksessa vaikutetaan liikuntaan, ravintoon, asumisviihtyvyyteen tai henkiseen hyvinvointiin.

Ehkäisevän päätöksenteon hyö-dyt näkyvät viiveellä vuosien kulut-tua ja niiden yhteyttä parannuksiin on joskus vaikea osoittaa. Hyödyistä voidaan silti kertoa päättäjien ym-märtämällä kielellä eli rahassa. Hoi-tokustannukset, hoitopäivämenot ja sekä sosiaali- että terveydenhuollon velvoitteet ovat muutettavissa ra-haksi vertailulaskelmien tekemistä varten.

Toinen tärkeä aiheryhmä on elä-mänlaatu ja arvot. Asumisviihtyvyys, ympäristökysymykset ja eri väestö- ja ikäryhmien tarpeiden suhteuttami-nen oman kunnan mahdollisuuksiin kasvattavat jatkuvasti merkitystään. Kuntaliitosten huolet koostuvat val-taosaltaan näistä teemoista.

MUISTA KÄYDÄ VAALIKESKUSTELUA

Kannattaa muistaa, että vaalikeskus-telua käydään joka paikassa: tuttava-piirissä, työpaikalla, kaupan kassajo-nossa ja harrastuspiireissä. Jokainen voi myös kirjoittaa seudun tiedotus-välineeseen paikallisia oloja koske-van kannanoton tai kysymyksen tai ehdottaa toimitukselle juttuaihetta. Ehtona on paikallisuus. Valtakunnal-lista yleistekstiä ei helposti saa jul-kaistuksi. ■

Jarmo Vuorinen on toimittaja ja Ter-veystoimittajat ry:n hallituksen jäsen.

JAR

MO

VU

OR

INE

N

Terveet aiheet vaalikeskusteluun

Lokakuun viimeisen sunnuntain kuntavaaleissa määritellään paikallisen päätöksenteon suunta neljäksi vuodeksi eteenpäin. On varmaa, että

kuntaliitosten lisäksi keskusteluun nousevat terveysasiat ja sairaanhoito, olipa kyse arvoista tai rahasta.

30KIELIPOLKU 2/2012

Ennen Aivoliiton uuden valtuus-ton kokousta järjestettiin se-minaari, jossa käsiteltiin sekä

kuluneen että meneillään olevan toi-mintakauden asioita. Valtuuston ko-kouksessa käsiteltävinä olivat sääntö-määräiset asiat kuten tilinpäätöksen sekä vuosikertomuksen hyväksymi-nen sekä kaksi valtuustoaloitetta.

Uuden valtuuston edustajat esit-täytyvät vastaamalla seuraaviin kysy-myksiin:

1. Kertokaa kuka olette.2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joiden puolesta haluatte toimia edustamassanne paikallisyhdis-tyksessä?3. Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joihin haluatte vaikuttaa Aivolii-ton liittovaltuustossa?

Risto Ahlman

1. Olen 56-vuotias ja asun Tampe-reella. Toimin Pirkanmaan AVH-yhdis-tyksen varapuheenjohtajana ja Kala-keisarit-kerhon puheenjohtajana.

2. Vertaistuki, kuntoutus sekä jä-senten etujen valvonta.

3. Toimia oman alueen yhdyshen-kilönä liittoon.

Oili Holopainen

1. Olen iältäni 67-vuotias ja asun Kuopiossa. Olen ollut Pohjois-Savon aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-tajana vuodesta 2004 alkaen.

2. Haluan toimia aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden ja heidän läheistensä vertaistuen, virkistyksen ja kuntoutuksen hyväksi. Olemme yhdistyksessä olleet tuetuilla lomilla, meillä toimii neljä erilaista liikunta-ryhmää ja lisäksi kerhotoimintaa on viidellä eri paikkakunnalla.

3. Liittovaltuutettuna pyrin toimi-maan jäsenten asialla. Aivoverenkier-tohäiriön sairastaneiden kuntoutus ei ole vielä Käypä hoito -suositusten mukainen. Toivon, että Aivoliitto ja jäsenyhdistykset saavat näkyvyyttä ja että kaikki sairastuneet löytäisivät meidät.

Seija Jokela1. Olen 65-vuotias inarilainen ja

Lapin aivohalvaus- ja afasiayhdistyk-sen jäsen.

2. On hyvä, että koko maa on

edustettuna liittovaltuustossa. Ha-luan toimia sen eteen, että kaikki aivoverenkiertohäiriön sairastaneet voisivat päästä mukaan toimintaan. Toiveena on, että löytyisi aktiivisia henkilöitä. Lapin alue on suuri ja vä-limatkat pitkiä. Jos vetäjiä löytyisi, kerhoja voitaisiin perustaa lisää ja muutenkin toiminta monipuolistuisi ja jäsenmäärä kasvaisi.

3. Haluan vaikuttaa siihen, että

valtakunnallisesti eri tahoilla otettai-siin huomioon aivoverenkiertohäiri-ön sairastaneiden ihmisten hoitoon-pääsy ja kuntoutus. Myös valistus on tärkeää niin, että ”tavallinen tallaaja” tietäisi miten toimia kohdatessaan sairaan tai vammaisen henkilön. Myös sairaanhoito- ja kotipalvelu-henkilöstölle tarvittaisiin lisää tietoa. Sairastuneelle on tärkeää vertaistuki. Syrjäinen asuinpaikka tai varatto-muus ei saa olla esteenä osallistumi-selle. Myös terveydenhoito pitää olla tasapuolista kaikille asuinpaikasta riippumatta.

Ari-Pekka Klami1. Olen 54-vuotias perheenisä

Kotkasta. Edustan Kymenlaakson Aada Ry:tä. Olen ollut vuodesta 2001 hallituksessa toimien sen varapu-heenjohtajana. Yhdistyksemme nimi oli aiemmin Kymenlaakson Dysfasia-yhdistys. Vuonna 2006 yhdistyksestä tuli nimenmuutoksen myötä kolmi-kantayhdistys. Perheeseeni kuuluu

Aivoliiton uusi valtuusto esittäytyy

Valtuustokauden 2012–2015 ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä 3.4.2012. Kokouksen puheenjohtajana toimi Oili Holopainen Pohjois-Savon

Aivohalvausyhdistyksestä.

Han

ne It

ärin

ne

Päiv

i Sep

pä-L

assi

la

312/2012 KIELIPOLKU

viisi nuorta, joista neljällä on todettu kielellinen erityisvaikeus.

2. Virkistys- ja vertaistukitoimin-nan sekä neuvonnan järjestäminen nuorille ja aikuisille jäsenille. Toimin-nan aktivointi ja uusien, aktiivisten ihmisten saaminen mukaan toimin-nan jatkumisen turvaamiseksi alueel-lamme.

3. Haluan olla mukana toteut-tamassa Aivoliiton Tavoitteet ja Strategiat 2020 -ohjelmaa sekä olla vaikuttamassa ajankohtaisiin asi-oihin esimerkiksi nyt esillä olevaan Itä-Suomen alueen järjestösuunnit-telijan työtehtävään, joka on saatava alueen käyttöön täysipainoisesti.

Hannu Kuusela1. Iältäni olen 54-vuotias ja kotoi-

sin Äänekoskelta. Olen Afasialasten tuki ry:n puheenjohtaja.

2. Yhdistys on valtakunnallinen ja vanhin SLI-yhdistys Suomessa. Se keskittyy tällä hetkellä vertaistukitoi-mintaan, joka on myös minun sydän-täni lähellä. Vertaistuessa tärkeimpä-nä tehtävänäni pidän oikeuksista ja etuisuuksista informoimista.

3. Liittovaltuustossa haluan vai-kuttaa siihen, että SLI-yhdistykset ja eri alueet Suomessa saavat liitolta tasapuolisen kohtelun.

Pekka Lehtonen

1. Olen 62-vuotias espoolainen ja Länsi-Uudenmaan Afasia- ja aivohal-vausyhdistyksen puheenjohtaja

2. Kerhotoiminnan järjestäminen ja aktiviteettien luominen jäsenille. Vertaistuen huomioiminen kaikessa toiminnassamme. Jäsenten oikeuk-sien puolustaminen tarvittaessa ja tiedon jakaminen.

3. Jäsenten ja jäsenyhdistysten toi- minnan tukeminen ja jäsenten huo-mioiminen Aivoliiton toiminnassa.

Marja Paavonkallio1. Olen 64-vuotias, asun Joen-

suussa ja toimin Pohjois-Karjalan ai-vohalvaus- ja afasiayhdistyksen pu-heenjohtajana.

2. Tärkeimpiä asioita, joiden puo-lesta haluan toimia paikallisyhdis-tyksessä on aivoverenkiertohäiriöi-hin sairastuneiden erityispiirteiden tunnetuksi tekeminen. Järjestämme itse ja olemme mukana järjestämässä

muun muassa toisten potilasjärjestö-jen kanssa erilaisia virkistys- ja koulu-tustilaisuuksia. Yhteistyö Pohjois-Kar-jalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelu-jen neurologisen kuntoutusosaston kanssa on tärkeää.

Tärkeää on myös jäsenmäärän kasvattaminen tuomalla yhdistyk-sen toimintaa laajasti esille. Koska meillä on pitkät matkat, pyrimme laajentamaan aluekerhotoimintaa mahdollisimman moneen kuntaan. Vertaistukitoiminnan laaja-alainen kehittäminen ja nykyisten resurssien tukeminen on tärkeää.

3. Minusta Aivoliitto on jäänyt vieraaksi ja kaukaiseksi yhdistyksen ja yksityisen jäsenen kannalta. Näki-sin, että Aivoliiton tulee enemmän kiinnittää huomiota alueyhdistysten toimintaan ja tukea niitä paljon ny-kyistä enemmän. Tässä asiassa odo-tan paljon Yksi elämä -hankkeelta. Liittovaltuuston jäsenenä haluan osaltani kehittää liiton ja alueyhdis-tysten yhteistyötä.

Armi Parviainen1. Olen Armi ”pipopää” Parviainen,

syyskuun 15. päivä 50 vuotta täyttä-vä uusperheen typykkä, jonka lapset ovat jo lentäneet pesästä. Olen Aivo-liiton valtuustossa kolmatta kautta.

2. Toimin Pyhä- ja Kalajokilaakson aivohalvausyhdistyksen puheenjoh-tajana ja joka paikan höylänä. Vedän aktiivisesti Ylivieskassa neuroklubia ja toimin osa-aikaisena kansalaisopis-ton opettajana Juttu-tupa-ryhmässä.

Han

ne It

ärin

neH

anne

Itär

inne

Kirs

ti Le

hton

en

Han

ne It

ärin

ne

32KIELIPOLKU 2/2012

Yhdistyksemme nimi tulee muuttu-man Jokilaakson AVH ry:ksi. Jokilaak-son AVH ry on pieni, mutta pippuri-nen yhdistys Pohjois-Pohjanmaan eteläosasta 15 pikkukunnan alueelta.

3. Tärkein tehtävä olisi mielestäni liiton työntekijöiden tuki paikallisille yhdistyksille, enkä tässä tarkoita ra-hallista tukea. Työntekijöiden pitäisi olla meidän paikallisyhdistysten ää-nitorvia ja muistaa ajatella asioita ko-ko Suomen kannalta sekä yksittäisen jäsenen kannalta. Suomi ei rajoitu Etelä-Suomeen.

Eija Pyötsiä

1. Olen 64-vuotias eläkeläinen Kouvolan Utista ja Kymenlaakson afa-sia- ja aivohalvausyhdistyksen halli- tuksen jäsen. Olen itse aivoveren-kiertohäiriön kokenut psykiatrinen erikoissairaanhoitaja. Terveydenhoi-toalan ammattilaisena mielenkiin-non kohteenani on kuntoutukseen,

toimintakykyyn ja arjessa selviytymi-seen liittyvät asiat.

2. Yhdistyksessä yhteisten tapaa-misten ja tapahtumien lisäksi haluai-sin olla auttamassa sairastuneita ar-jessa selviytymisessä tiedottamalla ja tekemällä yhteistyötä hoitopaikkojen yhdyshenkilöiden kanssa sekä paikal-lisen vammaisyhdistyksen kanssa ja sitä kautta vaikuttaa paikallisiin päät-täjiin.

3. Valtuustossa haluaisin olla mu-kana sairastuneitten kuntoutuksen puolestapuhujana. Potilaan hoito-polku pitäisi saada saumattomaksi kokonaisuudeksi toimivaan kuntou-tukseen asti.

Maire Valli

1. Olen 63-vuotias ja asun Seinäjo-ella. Edustan Etelä-Pohjanmaan AVH-yhdistystä. Olen toiminut pitkään yhdistyksen hallituksen puheenjoh-tajana ja varapuheenjohtajana ja nyt varajäsenenä.

2. Yhdistys toimii vertaistukena, ehkäisee syrjäytymistä, toimii yhteis-työssä sairaaloiden kanssa ja järjestää virkistystä ja matkoja.

3. Aivoliitossa tärkeää on yhdis-tysten aktiivinen koulutus, jäsenten kuntoutus ja edunvalvonta sekä esillä oleminen ja toiminta jäsenistön hy-vinvoinnin edistämiseksi.

Rauno Veijanen

1. Olen 55-vuotias ja asun Mik-kelissä. Edustan Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistystä. Oltua-ni 10 vuotta yhdistyksen puheenjoh-tajana sain kunniapuheenjohtajan nimen ja arvon.

2. Kielihäiriöisten henkilöiden tu-keminen on lähellä sydäntäni.

3. Samalla linjalla toimin myös val-tuustossa.

Kauko Vesanto

1. Olen iältäni 70-vuotias ja Pori- Satakunnan afasia- ja aivohalvausyh-distyksen puheenjohtaja. Meillä on yhdistyksen nimi vaihtumassa ja uusi nimi tulee olemaan Satakunnan AVH-yhdistys. Tulin tähän ”hommaan” edellisen puheenjohtajan kuoltua.

2. Kaikki sairastuneet yhdistyk-seen, ei saa luovuttaa elämässä!

3. Sama tavoite Aivoliitossa.

Ville

Har

tikai

nen

Han

ne It

ärin

ne

Han

ne It

ärin

ne

Päiv

i Sep

pä-L

assi

laH

anne

Itär

inne

332/2012 KIELIPOLKU

TAPAHTUMAKALENTERI

SYYSKUUSYKSY 2012

Erityismusiikkiryhmät, HelsinkiPaikka: Keski-Helsingin musiikki-opistoErityismusiikkiryhmiä järjestetään muskari- ja kouluikäisille lapsille van-hempineen.Keskiviikkoisin: 17.30–18.15 (pienet erityislapset)Keskiviikkoisin: 18.20–19.05 (poikien rytmiryhmä)Torstaisin: 18.15–19.00 (autismikirjon tytöt)Syksylle 2012 on perusteilla uusi ryh-mä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Musiikkiterapeutti Petriina Auramo, petriina.auramo@gmail.com, 040 506 4130. Lisätietoja: www.khmusiikki.fi/index.php?mid=215

Dysfasialla on uusi nimi – kielelli-nen erityisvaikeus -yleisötilaisuu-

det, Pori ja KuopioAivoliitto järjestää yleisötilaisuudet syyskuussa sekä Porissa että Kuopi-ossa. Lisätiedot kesän aikana: www.aivoliitto.fi ja www.facebook.com/Puhetta.

5.10.2012Varhaiskasvatus-messut, HelsinkiPaikka: Wanha SatamaAivoliitto on mukana messuilla näyt-teilleasettajana. Lisätiedot www.varhaiskasvatusmessut.net

LOKAKUU

6.10.2012Vinkkipäivä vanhemmille – kuvat,

eleet ja viittomat leikki-ikäisen lapsen kielen kehityksen tukena -tilaisuudet, Turku ja Lempäälä

Paikat: Suvituuli, Turku ja PiiPoo, LempääläLisätiedot elokuussa: www.aivoliitto.fi ja suunnittelija Elina Salo, elina.salo@aivoliitto.fi.

17.-18.10.2012Neuvolapäivät, Helsinki.

Paikka: Helsinki Congress Paasitorni.Aivoliitto on mukana näytteilleaset-tajana. Lisätiedot: www.stakes.fi

Tilaukset Aivoliitosta: kirsi.haanpera@aivoliitto.fi tai p. 040 7155 223.

Ostamalla juhlakorun tuet Aivoliiton toimintaa.

Aivoliitto ry 35-vuotta juhlakorut

Solmioneula 75 €

Rintaneula 70 €Kaulakoru ja ketju 100 € Riipuksen leveys n. 3 cm

Korut hopeaa, kivenä aito pinkki safiiri. Hinta sisältää lahjapakkauksen sekä toimitus- ja postimaksut. Koruja saatavilla juhlavuoden ajan.

Kultaseppä Mikko Laineen Aivoliitolle suunnittelemat upeat hopeakorut itselle tai lahjaksi.

34KIELIPOLKU 2/2012

KOULUTUSKALENTERI

ERILAINEN LAPSI LIIKUNTA- TAI HARRASTUSRYHMÄSSÄ

Miten tunnistaa ja ottaa huomioon lapsen vaikeuksia toi-mia ryhmässä:• keskittyminen, ohjeiden ymmärtäminen• kömpelyys, aistitiedon käsittely

Järjestäjä: Aivoliitto, Suomen Nuortentalo, yhteistyössä Ok-opin-tokeskuksen kanssa.

Aika: 22.9.2012

Paikka: Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku.

Kohderyhmä: Lasten liikuntaryhmien ja muiden harrastusryhmien vetäjät, iltapäiväkerhojen ohjaajat, urheiluseurojen valmentajat.

Tavoite: Osallistujat kykenevät tunnistamaan lasten erityisvai-keuksia ryhmässä ja heillä on keinoja toimia näiden lasten kanssa.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: 70€, sisältää opetuksen ja materiaalin lisäksi lounaan.

Kouluttajat:Puheterapeutti, fysioterapeutti ja neuropsykiatrinen valmentaja.

Ohjelma ja ilmoittautuminen: 1.9. mennessä Aivoliiton nettisivujen kautta www.aivoliitto.fi/koulutukset.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288.

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -SEMINAARIPÄIVÄ

KOULUUN!Järjestäjä:

Aivoliitto yhteistyössä Ok-opintokeskuksen kanssa.Paikka:

Vega-talo, Synapsia, Nordenskiöldinkatu 18 A.Aika:

20.9. 2012

Kohderyhmä: Opettajat ja muu koulun henkilökunta, terapeutit, kuntoutusohjaajat ja muut kiinnostuneet.• oppimisen ja koulunkäynnin tuki• kielihäiriöinen lapsi koulussa• lasten neuropsykiatriset vaikeudet• maahanmuuttajataustaisten lasten kielellinen eri-tyisvaikeus

Ohjelma ja ilmoittautumiset Aivoliiton nettisivuilla www.aivoliitto.fi/koulutukset.Ilmoittautuminen 3.9. mennessä.

Lisätietoja: Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa, riitta.tuusa@aivoliitto.fi, p. 040 543 7288.

AISTITIEDON KÄSITTELYN HAASTEET -KOULUTUS

Järjestäjä: ADHD-liitto, Aivoliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto.

Aika: 27.11.2012

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, HelsinkiKohderyhmä: Aistihaasteita arjessaan kohtaavat hen-kilöt, heidän kanssaan työskentelevät ammattilaiset, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiiri sekä jäsenyhdistysten jäsenet.

Sisältö: Lyhyt teoriaosuus ja käytännön ratkaisujen etsiminen esimerkkien ja harjoitusten avulla.

Hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.

Ilmoittautuminen 26.10.2012 mennessä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta: www.autismiliitto.fi/aistikoulutus.

352/2012 KIELIPOLKU

10 000 taideteosta sairaaloihin -kampanjaLisätietoja Ortonin yhteyspäällikkö Sirpa Viljanen, sirpa.viljanen@orton.fi

Aistitiedon käsittelyn haasteet – neuropsykiatrisen kuntoutuksen näkökulmaa

Koulutus tiistaina 27.11.2012 Valkea talo, auditorio, Helsinkiklo 9 -16 (ilmoittautuminen alkaa klo 8.30)

Kaikki ympäristöstä ja omasta kehostamme tuleva tieto välittyy meille aistijärjestelmän kautta. Uusien taitojen oppimisessa, vuorovaikutustaitojen kehittymisessä ja vireystason säätelyssä aistit ja niiden antaman tiedon käsittely ovat välttämättömiä. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöihin, autismin kirjoon ja kielelliseen erityisvaikeuteen liittyy usein aistitiedon käsittelyn vaikeutta, mikä tulee huomioida kuntoutuksessa. Koulutuspäivä tarjoaa tietoa aistitiedon käsittelyn haasteista, tuen tarpeista ja mahdollisuuksista.

Koulutuksen ohjelma luettavissa liittojen internetsivuilla kesäkuussa. Koulutuksen yhteydessä järjestettävässä näyttelyssä esillä aistiaiheista tietoa.

Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu aistihaasteita arjessaan kohtaaville henkilöille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille, erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten lähipiirille sekä jäsenyhdistysten jäsenille.

Paikka: Valkea talo, Ilkantie 4, Pohjois-Haaga, Helsinki (www.valkeatalo.fi )

Koulutuksen hinta: Ammattihenkilöt 160 €, jäsenistö ja opiskelijat 100 €.Koulutusmaksu sisältää osallistumisen, ohjelmassa mainitut kahvit sekä lounaan.Matkoista ja majoituksesta vastaa osallistuja itse.

Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset pe 26.10.2012 mennessä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.autismiliitto.fi/aistikoulutus

Järjestäjät: ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry.

Lisätiedot: Verkossa www.adhd-liitto.fi, www.aivoliitto.fi ja www.autismiliitto.fi

Autismi_3_2012.indd 52 24.4.2012 10:17:30

36KIELIPOLKU 2/2012

PoimittuaElämä pelissä

Elämä pelissä -ohjelmasarja pureutuu kolmannella kau-dellaan siihen, miten ihmisen

kielteisyys vaikuttaa hänen hyvin-vointiinsa ja terveyteensä. Ensi syk-synä Yle TV1:ssä nähdään 7-osainen sarja ja Ylen sivustolla julkistetaan uusi Elämä pelissä -nettitesti. Lisäksi koko kansalle tarjotaan laaja-alaista terveysvalmennusta. Elämä pelissä -hankkeen toteuttavat Yle, Tarinatalo ja Kustannus Oy Duodecim.

Elämä pelissä tv-tuotantoa tuke-vat Sitra, Sosiaali- ja terveysminis-teriö, Mielenterveyden keskusliitto

sekä Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sy-dänliiton yhteinen Yksi elämä -han-kekokonaisuus.

OSALLISTU SUUREEN IHMISKOKEESEEN

Suuri ihmiskoe on harjoiteohjelma, jonka antaa eväitä sietää vastoinkäy-misiä entistä paremmin. Valmennus tukee myös elämäntavan muutta-mista muutenkin terveellisemmäk-si. Osallistujat tekevät Elämä pelissä -testin ensi syyskuussa. Valmennus alkaa lokakuun alussa. Osallistujat

valmentautuvat samanaikaisesti TV1:n ohjelmasarjan päähenkilöiden kanssa kahdeksan viikon ajan. Heillä on myös mahdollisuus liittyä samaan Facebook-ryhmään kuin päähenkilöt.

Osallistujiksi ovat tervetulleita erilaiset ryhmät, kuten yhdistykset, harrastuspiirit, työpaikat ja vapaa-muotoiset porukat. Mukaan pääsee ilmoittautumalla sähköpostitse: mari.vesala@tarinatalo.fi

Lisätietoa hankkeesta: http://blogit.yle.fi/elama-pelissa/hermostutko-helposti. ■

Papunetin kuvataidekilpailu on ratkennut

Papunetin jo kymmenettä kertaa järjestetyn kuvatai-dekilpailun parhaat on palkittu. Kuvataidekilpailuun lähettiin yhteensä 263 eri tekniikoin toteutettua työtä.

Taideopetusta saaneiden henkilöiden sarjan voitti Lasse Rinne työllään ”Omakuva”. Lisäksi sarjassa palkit-tiin Raija Raitio työstään ”Lehmuksenlehdet” ja Petteri Rautajärvi työstään ”Pellervo Pöllö”. Kilpailun harrastaja-sarjan voitti Anna-Mari Leino työllään ”Jääkarhu”. Lisäksi sarjassa palkittiin Hannah Sklar työstään ”Lintumaisema” ja Johanna Karvinen työstään ”Kasvissyöjä” (sarjasta ”Mui-naiseläimet”). Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n Kannel-mäen taidekerho sai valotaidekuvistaan kunniamaininnan.

Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Lisätietoa kilpailusta löytyy Papunetin verkkosivulta: www.papunet.net/yksikko/kilpailu/. ■

372/2012 KIELIPOLKU

Aivoliitto ry

Tunnus: 5006009Info: 1200

00003 VASTA

USLÄ

HETYS

Vastaanottaja m

aksaa postim

aksun

Tervetuloa jäseneksi!

Taita keskeltä ja kiinnitä puolet yhteen.

✂

Poimittua

Lasten- ja nuortenkirjoihin eri-koistunut kustantamo Kustan-nusosakeyhtiö Saarni-kirjat jär-

jestää yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa nuorille lukijoille suunnattu-jen selkokirjojen avoimen kirjoitus-kilpailun. Kilpailussa etsitään nuo-rille suunnattuja, selkokielellä kirjoi-

Nuorille suunnattujen selkokirjojen kirjoituskilpailu

tettuja romaaneja, joiden suositeltu kokonaislaajuus on 40-50 liuskaa. Kilpailutöiden kirjallisuuden lajia ei ole rajattu eli kilpailuun osallistuvat työt voivat olla esimerkiksi realistisia nuortenromaaneja tai fantasiaa. Kil-pailuaika on 1.4.–15.9.2012.

Voittajatyön kirjoittaja saa palkin-

noksi kolmetuhatta euroa ja kustan-nussopimuksen kyseisestä kirjasta Saarni-kirjojen kanssa. Lisätietoja ja osallistumisohjeet löy-tyvät Selkokeskuksen verkkossivul-ta: http://papunet.net/selkokeskus/selkokirjallisuuden-valtiontuki/sel-kokirjoituskilpailu.html ■

38KIELIPOLKU 2/2012

Haluan liittyä:SLI-yhdistykseen (aiemmin dysfasiayhdistys)

liiton kannatusjäseneksi.

Kieli suomi ruotsi muu

Sukupuoli nainen mies

Olen

Lähetämme tietosi paikallisyhdistykseen. Jäseneksi liittyvän pitää olla 15 vuotta täyttänyt. Jäsenmaksu on 10-25 € yhdistyksestä riippuen.

Liiton kannatusjäsenten jäsenmaksu on yksityi-siltä 50 € ja 80 € yhteisöiltä ja yrityksiltä.

Suostun tietojeni tallentamisen jäsen- ja lehtirekis-tereihin. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_______________________________________

Allekirjoitus

henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus läheinenlapsen syntymävuosi ____________________ammattilainenmuu _________________________________

Nimi ____________________________

Osoite ____________________________

Postinumero ____________________________

Postitoimipaikka __________________________

Puhelin ____________________________

Sähköposti ____________________________

Syntymäaika ____________________________

✂

PoimittuaVastaa kyselyyn kielellisestä erityisvaikeudesta

Kaksi Rovaniemen ammatti-korkeakoulun terveydenhoi-tajaopiskelijaa haastattelevat

vanhempia, joiden lapsella päädiag-noosina on kielellinen erityisvaikeus aikaisemmalta nimeltään dysfasia.

Opiskelijat haluavat selvittää van-hempien kokemuksia terveydenhoi-tajan varhaisesta puuttumisesta lap-sen kielellisiin vaikeuksiin.Jos olet kiinnostunut osallistumaan, ota yhteyttä opiskelijoihin:

Kelalta uusi tulkkauspalveluesiteKela on julkaissut uuden esitteen vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista. Lisätietoa palveluista ja linkki esitteeseen löytyy verkkosivulta: www.kela.fi/vatu. ■

Eveliina Ollila, p. 040 843 3182, eveliina.ollila@edu.ramk.fiElina Lohi, p. 040 730 9367, elina.lohi@edu.ramk.fi ■

392/2012 KIELIPOLKU

Nummenmäen ApteekkiHämeentie 24, Turkupuh. 02-276 4740

Kuljetusliike J & J OyVinkkilä

Korsholms KommunMustasaaren Kunta

LUMON OYKiviveistämöLevander Oy

Latokartanontie 45 A, Helsinkipuh. 09-387 6284

Malmin asematie 6, 00700 Helsinkipuh. (09) 3509 290, faksi (09) 3511 380www.kiinko.fi

Mielen kodikkuutta 15 henkilölle

MIKKELIN PALVELUKOTI KY

50130 Mikkeliwww.mikkelinpalvelukoti.fi

LAITILAN KAUPUNKI

A-lehdet

Tmi Kaj-Erik GustafssonEspoo, puh. 0400 504 742

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALI-

PALVELUJEN KUNTAYHTYMÄwww.pkssk.fi

Yhteisöhoitoa � asumispalvelua � työtoimintaa

päiväkoti � esikoulu � steinerpedagoginen erityiskoulu

Kyläkatu 140, 15700 Lahti

(03) 8831 30, fax (03) 8831 315

info@sylvia-koti.fi

Sylvia-koti

Erityistä huolenpitoa tarvitsevien

lasten ja nuorten yhteisö.

Niittylounas

40KIELIPOLKU 2/2012

Lähetä postiaYhdessä - postia yhdistyksiltä -sivulle yhdistykset voivat lähettää tekstejä ja kuvia esimerkiksi toiminnastaan, merkkipäivistään, tärkeistä tapahtumis-taan tai toimintavinkeistään muille yhdistyksille. Lyhyet tekstit (enintään 2 700 merkkiä väleineen) ja kuvat (jpg-muodossa) toimitetaan mieluiten säh- köisesti lehden toimitukseen osoitteeseen: toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi. Kuviin mukaan tiedot kuvatekstiä varten ja tieto kuvaajasta. Toimitus valit-see julkaistavan aineiston ja lyhentää tekstejä tarvittaessa. Lehteen 3/2012 tarkoitetut aineistot 31.8.2012 mennessä.

Yhdessä

POSTIA YHDISTYKSILTÄ

Poimittua

Opetushallitus ja SEA LIFE ovat yh-teistyössä suunnitelleet ja toteutta-neet Itämeri-aiheisen Erikoinen kala-soppa -pelin. Peli on toteutettu iPad-sovelluksena. Erikoinen kalasoppa on myös pioneeriprojekti, jonka myötä kouluilta toivotaan palautetta uu-

Ikinuori Ransu on avannut oman pelastuskoulunsa in-ternetissä. Sivusto tarjoaa toimintaohjeita tulipalojen sekä veden vaarojen varalle. Sivustolla opastetaan myös hätänumeron 112 käyttöä ja annetaan ohjeita vaaratilan-teiden välttämiseksi.

Erikoinen kalasoppa on iPad-opetuspeli

dentyyppisten opetusmateriaalien käyttökokemuksista.

Erikoinen kalasoppa on interakti-ivinen opetuspeli, joka on suunnattu erityisesti peruskoulun 7. luokan op-pilaille ja se on toteutettu biologian opetussuunnitelman perusteet huo-mioiden.

Ransu avasi oman pelastuskoulun

Ransun pelastuskoulussa on viisi pelastustoimintaan liittyvää videota. Lisäksi sivustolta löytyy Ransun reipas musiikkivideo Ei savua ilman tulta.Ransun pelastuskouluun pääsee verkkosivulla: www.ransu.net ■

Pelin voi ladata iPadiin internet-sivulta: h t t p : / / i t u n e s . a p p l e . c o m / u s /a p p / e r i k o i n e n - k a l a s o p p a /id499285535?mt=8 ■

412/2012 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittainETELÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009Malmin kauppatie 2600700 HELSINKIveijo.kivisto@aivoliitto.fi

LOHJAN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS DYFA RY

www.dyfa.fiArto Mäenpää (pj), p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.comAila Peippo (siht), p. 046 85678 23aila.peippo@dnainternet.net

Sporttikerho (kerran viikossa)Arto Mäenpää, p. 040 567 7073Käpytie 16, 09220 SAMMATTIarto.o.maenpaa@gmail.com

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Kaika Korhonen, kaika.korhonen@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fiJäsenasiat Katja Niemi, katja.niemi@paakaupunkiseudun-dysfasiayhdistys.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUESuunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292Hämeenkatu 13 B33100 TAMPEREelina.salo@aivoliitto.fiVastuualue: kielellinen erityisvaikeus

Hannele Selin, p. 045 2602 141hannele.selin1@gmail.com

Vertaistukiopintokerho (Tampere)Hannele Selin, ks. tiedot yllä

Sastamalan seudun erityislasten tukiryhmä ERKKI

Hannu Laaja, p. 0500 886 037hannu.laaja@saunalahti.fi

SALON SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYJari Kilpiö, p. 02 734 7824 (k), 040 502 6907Kuusjoenperäntie 55, 25340 Kanunki

SUOMEN ERITYIS- JA DYSFASIANUORTEN YHDISTYS ED RY

Elina Salo, p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi

TURUN SEUDUN DYSFASIA-, ADHD- JA AUTISMIYHDISTYS RY

www.dyma.info/dyma@dyma.infoKalevantie 25, 20520 Turkup. 0400 347 385

Dysfasia-aikuisten ryhmäDyma ry toimisto, p. 0400 347 385

Isovanhempien ryhmäReino Lemmetyinen, p. 0400 720 460reino.lemmetyinen@tuakk.fi

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY

Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaansamdy@samdy.infoTuija Koskipuheenjohtaja@samdy.infoSaara Korkeamäki, jäsenasiatjasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin)

Kankaanpään aluekerhokankaanpaa@samdy.infoSatu Holopainenp. 040 575 2188sadut@netti.fiMinna Lehtinenp. 050 330 5068minlehti@suomi24.fi

Kokemäen aluekerhokokemaki@samdy.infoOuti Juhela 0400 807 171outijuhela@luukku.com

Rauman aluekerhorauma@samdy.infoADHD-aikuisten ja -nuorten vertais-tukihenkilöMira p. 044 992 2165mira.rokka@raumalainen.com

ETELÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Satu Lukka, p. 040 526 2855Kauppamiehenkatu 4, 2. krs45100 KOUVOLAsatu.lukka@aivoliitto.fiVastuualueet: kielellinen erityisvaikeus ja sosiaaliturva

KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFA-SIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY

www.kymenlaaksonaada.orgkymenlaakson.aada@gmail.com

Kotkan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu kuukauden 1.maanantaina klo 18 - 20 NuorisotaloGreipissä, os. Kirkkokatu 22, Kotka.

Kouvolan vertaisryhmä vanhemmilleRyhmä kokoontuu joka kuukauden 2.maanantai klo 18-20 osoitteessa Kappelikatu 10 A 1.Yhteyshenkilö Kata Kaukiainen,puh. 040 732 0285,kata.vertsikka@gmail.com

PÄIJÄT-HÄMEEN DYSFAATTISTEN JA KUULOVAM-MAISTEN LASTEN TUKI RY

www.dysfasia.orgHämeenkatu 26 A15140 LAHTIJäsenasiatTuomo Leppänen, p. 0440 776 845tuomo@leppaset.com

HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.hsdy.org/Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.comPäivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi

AFASIALASTEN TUKI RYwww.nic.fi/~hkuusela/Maarit Heimonenmaarit.heimonen@elisanet.fi

Keski-Suomen kerhoks. yhdistyksen tiedot

Ääneseudun kerhoks. yhdistyksen tiedot

ELLA RY - ERITYISLASTEN LOIMAAN JALÄHIKUNTIEN ALUEKERHO RY

ellary@suomi24.fiPaula Immonen, p. 040 542 0345Vanha Hämeentie 68 32200 Loimaapaula.immonen1@luukku.com

PIRKANMAAN DYSFASIAYHDISTYS RYwww.saunalahti.fi/pdypdy@sci.fiPL 11, 33451 Tampere

KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY

koti.aina.net/~hymy/Johanna Lehmusoksaj.lehmusoksa@netti.fi

www.es-ada.com/Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net

Puumalan aluekerhoMarjo Montonen, p. 044 349 1004, 050 349 1003Koivutie 15, 52200 Puumalamarjoa.montonen@netti.fi

Ristiinan aluekerhoAnu Puttonen, p. 040 567 8770Katariinantie 10, 52300 Ristiinaanu.puttonen@luukku.com

KAINUUN, POHJOIS-POHJANMAAN ALUE JA ITÄ-SUOMEN ALUE

järjestösuunnittelija Risto Lappalainenp. 040 5437 290Kauppakatu 34 A 987100 Kajaaniristo.lappalainen@aivoliitto.fiVastuualue: tuettu lomatoiminta

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYIS-VAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY

www.eijsveikeet.fiTulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta)p. 044 7211 127 (ma klo 15-18)Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse:toimisto@eijsveikeet.fi

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY

42KIELIPOLKU 2/2012

Yhdistykset alueittain

POHJOIS-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879Korkalonkatu 1896200 ROVANIEMIvirpi.lumimaki@aivoliitto.fiVastuualue:liikunta

Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

ITÄ-SUOMEN ALUEjärjestösuunnittelija Heli Taskinen, työlomalla 31.7.2012 asti Sijaisena Risto Lappalainenks. tiedot yllä

ITÄ-SAVON PUATTI RYwww.puatti.comKati Sairanen (pj) p. 050 542 8499puheenjohtaja@puatti.comAnne Otranen-Silvennoinen (sihteeri, jäsenasiat)sihteeri@puatti.com

POHJOIS-KARJALAN ADHD- JA AUTISMI- JA DYS-FASIAYHDISTYS AKSONI RY

www.aksoni.suntuubi.comAnne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261

annemaarit.palviainen@gmail.comNoora Mikkonen (siht.) p. 040 412 3792nmikkone@luukku.com

VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RYAnita Rikalainen, p. 040 732 8360Koivukuja 8, 78210 Varkauswww.wamdy.infovarkaudenseudun@wamdy.info

Lähetä Papunetin joulukortti!www.papunet.net/kortti/

Käytä hetki haaveiluun!

papunet.net

Tutustu Minun haaveeni -työkaluun osoitteessa

www.papunet.net/pelit/minun-haaveeni.html

Käytä hetki haaveiluun!

KAINUUN JAPOHJOIS-POHJANMAAN ALUE Alueella ei ole tällä hetkellä dysfasiayhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yh-distyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

Kielipolku-lehti toivottaa lukijoilleen aurinkoista ja rentouttavaa kesää!

Seuraava lehti ilmestyy 14.9.2012

432/2012 KIELIPOLKU

YhteystiedotAIVOLIITTO RYSuvilinnantie 220900 TURKU p. 02 2138 200, f. 02 2138 210Henkilökunnan sähköpostiosoitteet:etunimi.sukunimi@aivoliitto.fietunimi.sukunimi@nuortentalo.fiinfo@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi

ALUEELLINEN TOIMINTAJärjestöpäällikkö Tom AnthoniMalmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivuilla 41-42

JÄSENREKISTERI JA TILAUKSETToimistosihteeri Pia Vuoltee p. 02 2138 222, 040 777 4571 (ma-ke)

LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLELakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviinsosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@ms-liitto.fi.

KUNTOUTUSPALVELUT JAKOMMUNIKAATIOKESKUSPalvelupäällikköAnn-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592Kurssisihteeri Sari Hietanen p. 02 2138 221Kurssisihteeri Pirkko Pohjola p. 02 2138 272Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220Fysioterapeutti Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 275Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359Puheterapeutti Salla Pallari p. 02 2138 252, 0400 386 001Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738

TULKKIPALVELUTPuhevammaisten tulkki Sinikka VuorinenTulkkikeskus p. 02 2138 278, p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi

KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTAKoulutussuunnittelija Riitta TuusaTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 5437 288

KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTASuunnittelija Elina SaloTampereen aluetoimistoHämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292

PROJEKTITYksi elämä -hankkeetProjektipäällikkö Marika RajalaMalmin kauppatie 26 p. 040 5437 287Viestintäsuunnittelija Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 5714 588Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 5343 201Tunne pulssisi -hankeTiedottaja Liisa Koivula p. 050 5689 263Koulutussuunnittelija Anita Rajala p. 050 4095 675

Ovet auki afaattisille – Juttu-tupaProjektikoordinaattoriVictoria Mankki p. 0400 909 904Projektityöntekijä Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663

Onnistunut työhönpalaaminen -projektiPalvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoskiks. Kuntoutuspalvelut

Kielellinen erityisvaikeus tutuksi -projektiSuunnittelija Elina Saloks. Kielellinen erityisvaikeus -toiminta

TOIMISTO JA HALLINTOToiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 7155 223

VIESTINTÄViestintäpäällikköPäivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 7155 198Järjestötiedottaja Hanne Itärinne p. 050 3623 217Tiedottaja Pia Puustelli p. 050 5688 149

SUOMEN NUORTENTALO OYTurun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Heidi Selonen p. 050 442 0092Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Satu Pasanen p. 040 562 9118Jyvässeudun Nuortentalo Ruokoniementie 8 A 9 41520 HANKASALMI p. 040 526 2364 jyvasseutu@nuortentalo.fi Vastaava ohjaaja Eveliina Vaskelainen p. 050 303 7703Valmennuspalvelut Vastaava ohjaaja Pia Laverman p. 050 447 8763 pia.laverman@nuortentalo.fi

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAOili HolopainenPohjois-Savon aivohalvausyhdistys ryp. 044 5376021oili.holopainen@suomi24.fi

LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJANeurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Eriläterttu.erila@aivoliitto.fi

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULITilat ja majoitus: p. 02 2138 500 taisuvituuli@sunnanvind.fi.Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydänp. 02 2138 509libbe.ranta@gmail.com

M3 Itella Oyj

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto rySuvilinnantie 220900 Turku

Suomen Nuortentalo tarjoaa turvallisia, luotettavia ja asiantuntevia palveluita asiakkaan tarpeiden mukaan. Nuortentalon palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa ja itsenäistymisessä. Tuen tarve saattaa johtua kielellisestä tai muusta neuropsyki-atrisesta erityisvaikeudesta, esimerkiksi adhd:stä tai Aspergerin tai Touretten oireyhtymästä. Nuortentalo tarjoaa asumispalveluita valtakunnallisesti. Valmennus- ja muita palveluita on tarjolla Turun, Kuopion ja Jyvässeudun alueilla. Asiakasta ohjataan muun muassa näillä osa-alueilla

• arjen- ja elämänhallinta• terveys ja hyvinvointi• sosiaaliset suhteet ja taidot• itsetunto ja positiivinen minäkuva• opiskelu, työ ja vapaa-aika• taloudelliset asiat.

Nuortentalo tukee arjessa selviytymistä

Suomen Nuortentalo Oywww.nuortentalo.fi  Turun Nuortentaloturku@nuortentalo.fiVastaava ohjaaja, p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalokuopio@nuortentalo.fiVastaava ohjaaja, p. 040 562 9118 

Jyvässeudun Nuortentalojyvasseutu@nuortentalo.fiVastaava ohjaaja, p. 050 303 7703 Valmennuspalvelutvalmennus@nuortentalo.fiVastaava ohjaaja p. 050 447 8763