kimmo lind piirrosanalyysi, tee something -hanke humak 2013

Kimmo Lind: Tee SOMEthing piirrosanalyysi

sivu 1

2014

Kimmo Lind: Hieman anarkiaa ja paljon opintotukea – muutamia analyyseja eri oppilaitosten opiskelijoiden piirroksista heille tärkeistä yhteiskunnallisista asioista

(julkaistu http://teesomething.wordpress.com -hankeraportissa 2013 )

Analysoin seuraavaksi piirroksia, joita TeeSOMEthing-hankkeen piirissä on teetetty

hankkeen yhteistyöoppilaitoksissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa että Humakin

Joensuun kampuksen ensimmäisen vuoden yhteisöpedagogiopiskelijoille. Toisen asteen

oppilaitosten opiskelijoiden piirrokset tehtiin Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä,

Keudan ammattiopistossa Tuusulassa, Peräpohjolan opistossa Torniossa sekä

ammattiopisto Lappiassa Torniossa. Keudan ja Peräpohjolan opiston opiskelijat olivat

nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijoita (nuva), Lappian opiskelijat opiskelivat metalli- ja

palvelualoja. Voidaan arvella, että iältään opistojen opiskelijat olivat pääosin noin 16-18-

vuotiaita, yhteisöpedagogiopiskelijat noin 19-20-vuotiaita. Osaan piirroksista on liitetty

mukaan myös tekijän ikä. Piirrosten tekijöiden sukupuolijakauma noudattanee yleistä ko.

alojen jakaumaa: nuvalaisilla ja yhteisöpedagogiopiskelijoista tyttöjä/naisia valtaosa, noin

70-80 prosenttia, Lappian opiskelijoilla sukupuoliasetelma kääntynee suurin piirtein toisinpäin.

Erilaisten kuvien, piirrosten ja sarjakuvien analysoinnissa on huomioitava niiden

tuottamisen tila, niiden vastaanottamisen tila sekä kuvan, piirroksen tai vastaavan oma tila.

Tuottamisen tilalla viitataan yleisesti niihin ehtoihin, motiiveihin, tuottamisen genreen tai

tehtävänantoihin, jotka kuvan tekijällä on ollut. Tässä tapauksessa tuottamisen tilan ehdot

määrittyvät annetussa tehtävänannossa, joka esitellään hieman myöhemmin.

Vastaanottamisen tilalla viitataan kuvien vastaanottajan tulkintapositioon, hänen

motiiveihinsa, syihinsä tehdä tulkintaa sekä kuvien väliseen keskinäiseen suhteeseen.

Kuvien välinen suhde määrittyy tässä tapauksessa eri opiskelijaryhmien tekemiin

piirroksiin saman tehtävänannon perusteella, joten ensisijaiset viittauskohteet tai kuvien

väliset suhteet muodostuvat eri opiskelijaryhmien tekemien piirrosten kokonaisjoukosta,

niiden keskinäisestä vertailusta, erojen ja samankaltaisuuksien hahmotuksesta. Piirroksen,


sivu 2

2014 2014

kuvan tai sarjakuvan omalla tilalla viitataan kuvan visuaalisiin merkityksiin, erilaisiin

yhdistelmiin merkityksiä, tehostekeinoihin, viittauksiin kuvan ulkopuolelle tai muihin

kuviin jne.

Avaan hieman tarkemmin tulkitsijaposition käsitettä. Kirjoittajan syyt tehdä tulkintaa

liittyvät hänen rooliinsa TeeSOMEthing-hankkeen osallisena, asiantuntijalehtorina, jolta on

pyydetty tulkintoja kyseisistä piirroksista. Varsinaisen tulkitsijaposition määrittäminen on

jo hieman moniulotteisempaa. Erilaisissa kuvien analysoinnin menetelmäkuvauksissa on

hyvin yleistä vaatimus tulkitsijan oman position esille tuomisesta – toisen sanoen täytyisi

koettaa selvittää, mistä asemasta käsin tulkitsija itse katsoo, tulkitsee ja lukee piirroksia ja

niiden tekstejä, millainen on tulkitsijan oma esiymmärrys, suhde tekijöihin ja

kohderyhmään, näkemisen tapa. Lyhyesti sanottuna positioni on: olen keski-ikäinen,

akateemisesti koulutettu mies, yhteiskuntatieteilijä, arvoiltani uskon olevani liberaali. En

tunne tekijöitä, mutta olen opettajana ja isänä päivittäin tekemisissä kohderyhmien ikäisten

nuorten ja nuorten aikuisten kanssa. Voin sanoa tuntevani varsin hyvin kohderyhmien

ikäisten ajattelua ja näkemyksiä. Tunnen ja tiedän myös sarjakuvagenrestä tai

paremminkin sarjakuvagenreistä varsin paljon, vaikken tällä hetkellä enää vakituisesti

mitään sarjakuvalehtiä seuraakaan – paitsi sanomalehtien strippejä. Tästä kaikesta

huolimatta en voi jakaa elämällä nuorten tai nuorten aikuisten elämismaailmaa, en heidän

kokemuksiaan – voin saada niistä vain viitteitä ja voin eläytymiskykyäni kehittäen muistella omaa nuoruuttani ja varhaisaikuisuuttani.


sivu 3

2014 2014

Tehtävänanto opiskelijoille ja yleistä analyysia

Opiskelijoille annettu tehtävänanto on ollut seuraavanlainen: ”Mieti yksi sinulle tärkeä

yhteiskunnallinen asia. Pohdi tästä yhdestä asiasta tarina ja juoni (mietintäaikaa noin 5

minuuttia). Piirrä sarjakuva (aika noin 10-15 minuuttia). Huom! Ei tarvitse olla taitava

piirtäjä, jokainen on sopivan taitava tässä”.

Tehtäväannon mukaisesti analyysini kohteena on se, mitä opiskelijat esittävät heille

tärkeinä yhteiskunnallisina asioina, millaisia tarinoita he näistä asioista esittävät, ja mitä

niistä voitaisiin päätellä. Analyysin kulku on sellainen, että esitän ensin lyhyesti

teemoittelevan yleiskuvan kunkin oppilaitoksen piirrosten ryhmästä, jonka jälkeen

tarkennan analyysia mahdollisesti muutamiin sen ryhmän piirroksista nostettaviin

esimerkkitapauksiin. Tämän jälkeen teen eri ryhmien piirrosten välillä vertailua ja lopuksi

esitän yhteenvetoa. Tehdessäni analyysin yhteydessä viittauksia piirroksiin, viittaan

piirrosten numeroinneilla piirroksista koottuihin PDF-tiedostoihin ja niitä vastaavien sivujen piirroksiin.

Yleiskuva yhteisöpedagogiopiskelijoiden piirroksista: Piirroksia on yhteensä 21. Yleisesti –

ja tehtävään käytettyyn varsin lyhyeen aikaan nähden – piirrokset on varsin hyvin ehditty

tehdä sarjakuvan muotoon, noin 3-6:een yksittäiseen ja juonellisesti kehittyvään strippiin.

Mutta genreltään suinkaan kaikki piirrokset eivät ole sarjakuvia – osa on myös yksittäisiä

yhden sivun piirroksia, jotka joko yksityiskohdiltaan tai lisäksi myös teksteiltään

muodostavat jonkinlaisen yhtenäisen tarinan. Kuitenkaan aivan kaikki piirrokset eivät

muodosta tällaista tarinaa: joukossa on myös pelkkä, Unicefin kaikkien tasa-arvoisuutta

kuvaavaan piirrostunnukseen viittaava piirros, ja yksi sarjakuvamainen vitsi. Mutta

joukossa on myös muutama piirros, jotka ovat hyvinkin monitasoisia, useampaan suuntaan viittaavia. Otan ne hieman myöhemmin esimerkkitapauksiksi lähempään esittelyyn.

Piirrokset ovat yleisesti varsin taidokkaasti piirrettyjä. Teemoja, jotka piirroksista

tulevat esille ovat suomalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus ja siihen

liittyvät haasteet, suvaitsevaisuus, median luomat ihanteet vs. itsearvostus,

henkilöstöleikkaukset, äänestämisen tärkeys, yhteiskunnallisten asioiden

kiinnostavuuden lisääminen nuorille toiminnan kautta, uskonnonopetuksen


sivu 4

2014 2014

tärkeys, mielen pahoinvointi, yksinäisyys ja sen ehkäisy, eläinten hyvinvointi

ja oikeudet, lasten pahoinpitely, toisista huolehtiminen, hyvät tavat, tasa-

arvoisuus, työttömyys, tasa-arvo, verotuksen epätasa-arvo, moniarvoisuus.

Nämä teemat nousevat sarjakuvapiirroksista katsojalle varsin nopeasti esille käytännön

kokemukseen nojaavina, sarjakuvien olennaisina merkityksinä. Yleisesti voidaan sanoa, että

tärkeiden yhteiskunnallisten asioiden teemavalikoima on piirroksissa hyvin laaja. Kaikkia

teemoja voidaan pitää myös yhteiskunnallisina – esitellyt teemat ovat tuttuja, ajassa ja

mediassa liikkuvia yleisiä yhteiskunnallisia teemoja. Perinteistä yhteiskunnallista

vaikuttamista korostavia, esimerkiksi äänestämisen, mielenosoittamisen, järjestöelämän,

poliittisen toiminnan tai muun vastaavan tärkeyttä esille tuovia piirroksia on tässä

ryhmässä vain yksi. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että tehtävänanto korostaa oman,

tutun ja läheisen, näkökulman esille tuomista. Kyse voi siis olla siitä, että ryhmän piirtäjille

esimerkiksi moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden teemat näyttäytyvät ensisijaisesti

erilaisena pitämisenä ja haluamisena kuin tietämisenä, tekemisenä, voimisena tai

täytymisenä. Toisin sanoen siis piirrokset kuvaavat yhteiskunnallisia asioita enemmän

erilaisten vaihtoehtojen väliltä valitsemisena (moraalisina ja yhteiskunnallisina valintoina)

kuin selkeän toimijuuden kautta (poliittisena, tietoisena toimintana). Tässä mielessä

piirrosten teemat ilmentävät ehkä nykyajan nuorten ja nuorten aikuisten perinteistä

yhteiskunnallisuutta – moniarvoisuuden ja suvaitsevaisuuden korostamista siten että nämä

kaksi teemaa kuvastavat laajemminkin yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden jäsentämistä sekä erilaisten arvojen oikeuttamisen tapaa.

Mielenkiintoista ajankuvaa, ironiaa ja monitasoisuutta

Jos piirrosten teemat ja tarinat vaikuttavat yleisesti 1990- ja 2000-lukujen

monikulttuurisuus- ja suvaitsevaisuuskasvatuksen näköisiltä ja oloisilta, on muutamaan

piirrokseen upotettu mielenkiintoista ajankuvaa, ironiaa tai monitasoisuutta. Otan

piirrosten joukosta kaksi esimerkkiä. Toinen piirros on nimeltään Kun ymmärrys ei riitä

(kuva 8), toinen Suomella töissä (kuva 18). Edellinen piirros tai sarjakuva on esimerkki

yhteiskunnallisesta aiheesta, joka piirrosten joukossa on yksittäinen mutta samalla sen voisi

sanoa ilmaisevan uudenlaista yhteiskunnallista asiaa. Se käsittelee masennusta sairastavaa

Jaakko-sutta, jota kaksi lintua (varista tai harakkaa) kiusaavat nimittelemällä ja


sivu 5

2014 2014

pilkkaamalla. Sarjakuvan eläimet on inhimillistetty pukemalla ja asettamalla toimijoiksi.

Tapahtumaympäristö on kaupunki ja linnut vaikuttavat olevan Jaakon naapureita.

Sarjakuvan otsikko kuvaa sen tematiikkaa: masennus on sairaus, joka sinänsä varsin

näkymättömänä saa helposti aikaan ulkopuolisissa ennakkoluuloja, pelkoja, syytöksiä – ja

vieläpä niin, että masennusta sairastavan on hyvin vaikea, ellei mahdotonta, puolustautua.

Piirtäjä on rohkeasti sarjakuvassaan ilmaissut teemaa, joka nyky-Suomessa ja nuortenkin

keskuudessa on hyvin yleinen, mutta se mitä ilmeisimmin on edelleen tavalla tai toisella

tabu, se ei ole edelleenkään kovin helposti sosiaalisesti jaettava yhteiskunnallinen asia, vaan enemmän privaatin alueelle sijoitettu.

Suomella töissä -piirros kuvaa Oravanpyörä Oy:n toimintaa. Kyseistä piirrosta voisi pitää

jopa perinteisessä mielessä poliittisena ja radikaalina. Piirroksessa keskiössä on

liukuhihnamainen rata, joka kuljettaa tikku-ukkomaisia tai tikkuakkamaisia hahmoja


sivu 6

2014 2014

eteenpäin erilaisiin rakennuksiin ja paikkoihin (oppilaitoksiin/työpaikkoihin/muihin

laitoksiin päättyen vanhainkodin kautta hautausmaalle), tiputtaen osan matkan varrella

ulos hihnalta alaspäin johtavaan Syrjäytyneet-nimiseen paikkaan. Piirroksen yläosassa

sikareita polttavat Oravanpyörä Oy:n tehtaan johtajat esittelevät alapuolella levittäytyvää

näkymää kertomalla: ”Kuten näette, tämähän toimii kuin junan vessa”. Piirroksen oikeassa

yläreunassa on tekstikehys, jossa lukee: ”Suomen presidentin Sauli Niinistön otsaan

ilmestyi vielä yksi uusi ryppy, kun huomattiin, ettei ihan tavalliset asiat nostaneetkaan

Oravanpyörä Oy:n osakkeen arvoa. Kenties fuusio Hullunmylly Oy:n kanssa kääntäisi

talouskasvuun”. Piirros on kaikkiaan varsin ironinen, Sauli Niinistön kampanjaan ihan

tavallisista asioista viitaten jopa sarkastinen. Piirroksessa on käytetty viittauksia, jotka on

tuttuja jo aiemmilta vuosikymmeniltä. Liukuhihna-metaforaa on käytetty kuvaamaan

yhteiskunnan kokonais- tai osajärjestelmiä ja eri instituutioiden toimintaa jo 1960-1970-

luvuilta lähtien. Syrjäytymisen käsitteistö on enemmän 1980-1990-lukulaista, joskin käsite

on varsin aktiivisessa käytössä tänäkin päivänä. Toimii kuin junan vessa viittaa

mekanismiltaan hyvin yksinkertaisiin ja samalla toimintavarmoihin käymälöihin

lättähattujunissa ja 1970-luvun ns. sinissä junissa. Niiden toimintavarmuudesta on tullut ns.

lentävä lause. Piirroskokonaisuuden tulkinnallinen ydin on sarkastisessa ironiassa:

ihmisten elämä sujuu kliinisen varmasti vain siten, että se pudottaa osan liikehihnaltaan

kuin jätteet junan käymälästä. Tasavallan presidentin kampanja nuorten elämänhallinnan

tukemiseksi oli piirtäjän mukaan kosmeettinen ele, todelliset ihmisten elämään vaikuttavat

muutokset nyky-yhteiskunnassa ovat taloudellisia, kuten yritysfuusiot. Talouden

korostaminen ihmisten elämään vaikuttavissa yhteiskunnallisissa asioissa ei sekään ole

mikään uusi näkemys, mutta fuusioiden ja osakekaupan merkitys – ihmisten ja

työntekijöiden kustannuksella –taloudellisen toiminnan arvonnousussa on. Tässä on myös tämän piirroksen varsin tuore ja poliittinen ydin.


sivu 7

2014 2014

Yleiskuva Perä-Pohjolan opiston opiskelijoiden piirroksista

Yleiskuva Perä-Pohjolan opiston opiskelijoiden piirroksista: piirroksia on yhteensä 25.

Verrattuna muutamaa vuotta vanhempien hieman yhteisöpedagogiopiskelijoiden

piirroksiin, ovat piirrokset tekniikaltaan yksinkertaisempia ja teemat hieman

yksiulotteisempia. Esille nousevia teemoja ovat muun muassa: varusmiespalveluksesta

hylkääminen, auttaminen, villin kissan loukutus, puuttuvat linja-autoyhteydet, suomalaisen

hyvinvoinnin hyväksikäyttö, ympäristön puhtaana pysyminen, opintotuki ja sen

riittämättömyys, opiskelijakortin hankkiminen, kiusaaminen, kierrätys, ajokortin suuri

hinta. Verrattuna yhteisöpedagogiopiskelijoiden tekemiin piirroksiin, opiskelijoille

merkittäviä yhteiskunnallisia asioita näyttäisivät olevan hyvin lähellä omaa elämää olevat

asiat, kuten opintotuki ja sen saamattomuus tai riittämättömyys, liikenneyhteydet,

kutsunnat. Tehtävänannon näkökulmasta tällainen lähelle katsominen on toisaalta varsin

ymmärrettävää. Mielenkiintoista on se, että piirrosten joukossa on myös nk.

maahanmuuttokriittisyyttä – teema, joka muutamaa vuotta vanhemmilla

yhteisöpedagogeilla voisi oletettavasti (viitaten suvaitsevaisuusteeman yleisyyteen) katsoa

olevan ei niin sovelias teema tärkeälle yhteiskunnalliselle asialle. Maahanmuuttokriittisessä


sivu 8

2014 2014

piirroksessa zambialainen pariskunta kuulee, että Suomessa annetaan ilmaista rahaa

maahanmuuttajille ja muuttonsa jälkeen perheen isä makaa sohvalla ja kertoo saavansa

mitä haluaa tarvitsematta tehdä mitään työtä. Viereisessä stripissä kantasuomalainen henkilö työskentelee siivoojana ja kertoo maksavansa 25 prosenttia työstään veroja.

Yleiskuva Lappian opiskelijoiden piirroksista

Yleiskuva Lappian opiskelijoiden piirroksista: piirroksia on yhteensä 13. Piirrosten tekninen

taso sekä niiden suunnitelmallisuuden taso on heikompaa kuin Perä-Pohjolan opiston

(PPO) opiskelijoiden. Ikä- ja sukupuolijakauma lienee varsin samankaltainen kuin PPO:n

opiskelijoiden. Kovinkaan monia piirroksia ei ole tehty sarjakuvan tai tarinan muotoon,

vaan ne ovat yksittäisiä, hyvinkin yksinkertaisia tikku-ukkomaisia piirroksia. Esille

nousevia teemoja ovat muun muassa: opiskelijan niukka opintotuki, toimeentulo,

tyytymättömyys elintasoon, bensan hinta. Kuten edellisessäkin ryhmässä, piirtäjille tärkeät

yhteiskunnalliset asiat ovat hyvin lähellä, omassa arjessa, muttei niihin toisaalta liitetä sen

suurempaa kritiikkiä kuin niiden niukkuus (esimerkiksi opintotuen). Voi olla, että ohjeistus

on jäänyt tälle kohderyhmälle liian niukaksi, ajankohta piirtämistehtävälle on ollut huono,

yleinen motivaatio jäänyt heikonlaiseksi tai – mikä myös mahdollista – että tämän alan

nuorille, pääosin 16-17-vuotiaille opiskelijoille, kysymys tärkeistä yhteiskunnallisista

asioista on syystä tai toisesta jäänyt vieraaksi tai vaikeaksi hahmottaa. Joko he eivät ole

tottuneet sellaisen pohdintaan, he eivät syystä tai toisesta ole tarvinneet sellaista pohdintaa tai heitä ei ole siihen riittävästi rohkaistu tai tuettu.


sivu 9

2014 2014

Yleiskuva Keudan opiskelijoiden piirroksista

Keudan opiskelijoiden piirrokset muodostavat mielenkiintoisen vertailumahdollisuuden

Lappian opiskelijoiden piirroksille. Kyseessä on samanikäisten mutta eri alaa opiskelevien

ryhmä. Keudan opiskelijoiden piirroksia on 23 ja verrattuna Lappian opiskelijoiden

piirroksiin niiden tekninen ja

sisällöllinen toteutus on

huomattavan paljon tasokkaampi

ja tarinallisempi. Esille nousevia

teemoja ovat muun muassa:

ympäristönsuojelu, väestön

keskittyminen Etelä-Suomeen,

julkinen liikenne, opiskelun vs.

työttömyyden kustannukset,

kuntauudistus, KELAssa

asioiminen, nopean valmistumisen

hyödyt vs. haitat, opintotuen riittämättömyys, passiivisuus, äänestäminen, anarkia

yhteiskunnallisena vaikuttamisena, kiusaaminen. Erilaisten teemojen määrä on varsin suuri

ja piirroksista voi päätellä, että erilaisten yhteiskunnallisten asioiden tarkastelu ja pohdinta

on tälle opiskelijaryhmälle tuttua. Samoin kuin Lappian opiskelijoille myös Keudan

opiskelijoille opintotuki ja siihen liittyvät asiat nousivat piirroksissa selvästi esille. Asian

käsittelytapa oli Keudan opiskelijoiden piirroksissa kuitenkin moniulotteisempi.

Piirroksissa käsiteltiin opintotukea niin riittämättömyyden kuin siihen liitettyjen

ongelmatilanteiden ja yhteiskunnan odotusten ristiaallokon (nopea valmistuminen vs.

puuttuva työkokemus; työkokemus vs. opintotuen vähentäminen) näkökulmasta. Mukana

on myös yksi ironiselta vaikuttava sarjakuva (kuva 10), jossa politiikasta kiinnostumaton

nuori kiinnostuu maanläheisemmästä, anarkistisesta vaikuttamisesta polttopulloilla – hän

sytyttää polttopulloilla monikansallisten yritysten kiinteistöjä ja huutaa: ” YAY! Nyt minäkin vaikutan!”.


sivu 10

2014

Yhteenvetoa

Yhteenvetona voisi sanoa, että tehtäväanto on vaikuttanut monille opiskelijalle varsin

vaativalta. Selkeimmin annetussa ajassa ja tällä tehtäväannolla tehtävästä ovat saaneet

kiinni sellaiset opiskelijaryhmät, joilla opintoihin ja niiden odotusarvoihin kuuluu

sisältöjä/näyttöjä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta

(erityisesti yhteisöpedagogiopiskelijat, mutta myös PPO:n ja Keudan opiskelijat). Piirrosten

teemakirjo on yleisesti varsin laaja, mutta samalla se keskittyy kuitenkin opiskelijoiden

lähipiiriin: opintotukeen, julkiseen liikenteeseen, kiusaamiseen ja sen ehkäisemiseen. Mutta

toisaalta teemoissa nousee selkeästi esille myös suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden

korostukset. Nämä teemat kuitenkin korostetusti vasta hieman vanhemmilla opiskelijoilla,

yhteisöpedagogiopiskelijoilla. Selkeät perinteiset poliittiset teemat (mielen

osoittamiset/aktiivisuus jonkin asian puolesta, poliittisen yhteisöllisyyden esittäminen,

taloudellisen/sosiaalisen eriarvoisuuden esille tuominen jne.) näyttävät olevan piirrosten

joukossa varsin harvinaisia, samoin ironian tai moniulotteisten merkitysviittausten käyttö.

On ymmärrettävää, että tehtävään käytettävä aika ei varmaankaan ole mahdollistanut kovin

monimutkaisia tai viittauksenomaisia tarinankehittelyjä, mutta on mahdotonta sanoa,

olisiko sellaisia sitten tullut pitemmän ajan myötä tai sitten opiskelijoiden yhteistyönä –

nythän kyseessä oli yksilötyöt. Voi olla, että ainakin tarinallisuus olisi voinut lisääntyä, vaikkeivät teemojen merkityssisällöt sinänsä olisi muuttuneet toisenlaisiksi.

Lopuksi haluan kiittää Humakin Äänekosken kampuksen syyslukukauden 2013 Tutkivan ja

kehittävän työotteen opiskelijoita, jotka harjoituksenaan analysoivat

yhteisöpedagogiopiskelijoiden tekemiä piirroksia ja joiden kanssa kävin piirroksista ja

niiden tulkinnoista hyviä keskusteluja. Olen koettanut hyödyntää analyysissani myös näiden harjoitusten ja keskustelujen antia.

Kimmo Lind, Humak 2013 http://teesomething.wordpress.com/piirrosten-analysointi/

kimmo lind piirrosanalyysi, tee something -hanke humak 2013

Education