kimmo tiilikainen: metsien merkitys suomen ilmastopolitiikassa
TRANSCRIPT
Metsien merkitys Suomen ilmastopolitiikassa
Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo TiilikainenHelenin Ympäristöpäivä 25.8.2016
Komission ”kesäpaketti” 20.7.2016
Annettu 7/2015: Tulossa vielä 2016:
2
Asetusehdotus jäsenvaltioiden
taakanjaosta (sitovat
päästövähennykset jäsenvaltioille 2030)
- vastuuministeriö: YM
Asetusehdotus maankäyttö,
maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin
(LULUCF) sisällyttämisestä
ilmastokehykseen- vastuuministeriö:
MMM
Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä
- vastuuministeriö: LVM
Ehdotus energiaunionista
Ehdotus kestävyyskriteereistä
biomassalle
Ehdotus päästökauppa-
järjestelmän tarkistamisesta
EU:n 2030 energia ja ilmastokehys
Miten EU:n lainsäädäntö -40% päästövähennyksistä vuoteen 2030 muodostuu?
3
Komission ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta annettu heinäkuussa 2015
Komission taakanjakoasetusehdotus ajalle 2021-2030
Ehdotus LULUCF –sektorin sisällyttämisestä pakettiin
43 %*
30 %*
*vähennys vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2030
mennessä
Joustomahdollisu
us
Taakanjakoasetusehdotus vuosille 2021-2030
• Ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen (-30% 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta) jako jäsenvaltiokohtaisiksitavoitteiksi vuodelle 2030
• Päästöjen väheneminen lineaarisesti vuoteen 2030, vuotuisetpäästökiintiöt tonneina myöhemmin täytäntöönpanosäädöksellä
• Nykyiset joustokeinot säilyvät, lisäksi uusia joustokeinoja
• Kattaa lähes 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä
• Sisältää rakennusten erillislämmityksen, liikenteen, maatalouden, jätteet, F-kaasut sekä päästökaupan ulkopuolelle jääviäpienempiä sektoreita
4
Suomen puuvarannon kehitys vv. 1800–2013
Lähde: Suomen metsäyhdistysVMI = Valtakunnan metsien inventointi, joita on tehty 1920-luvulta alkaen
Uusiutuvasta energiasta valtaosa on bioenergiaa
• Uusiutuvan osuus energian kokonaisloppukulutuksesta Suomessa on n. 38,7 %
• Uusiutuvasta energiasta n. 80 % on bioenergiaa
• Bioenergian kestävyydestä ja ilmastohyödyistä keskustellaan parhaillaan mm. EU:ssa• Komissio valmistelee bioenergian
kestävyyspolitiikkaa vuoden 2020
jälkeiselle ajalle
• Keskustelua käydään myös bioenergian
käytöstä aiheutuvien päästöjen
laskentametelmistä
Taulukko: Suomen energian kokonaiskulutus 2014, Tilastokeskus
Suomessa puupolttoainetta saadaan pääasiassa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö
Tuontipuu
Metsäteollisuuden tuotanto
Metsäteolli-suuden
sivuvirroista saatava energia:
-mustalipeä-puru ja kuori
Kotimaan hakkuut
Metsähake
Polttopuu,klapit ja pelletit
Puupohjaiset biomassat ja sivuvirrat liikenteen biopoltto-aineiden ja biones-
teiden raaka-aineina
Puupolttoaineetsähkön ja lämmön
tuotannossa(kaukolämpösektori ja
teollisuus)
Metsäbiomassoi-hin pohjautuvat
liikenteen biopolttoaineet
Puun pien-
käyttökotitaloudet ja maatilat
Päästökaup-pa (ETS)- 43%
Taakanjako (ESD)- 30%
Maankäyttö (LULUCF)
laskennallisesti vähintään nolla
UUSIUTUVAT; 27 %
ENERGIATEHOKKUUS; 27%
EU:n ilmasto- ja energiakehys”Päästövähennys vähintään 40 % 2030 mennessä”
max. 280 Mt CO2
UNFCCC & PARISIISIN SOPIMUS”Päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan loppupuolella”
EU:n maan-käyttösektorin nielu n. 7 % päästöistä
LULUCF:nlaskennallisenpäästönkorvaaminen
Alustavia havaintoja
Plussat Epävarmuudet Miinukset
• Arkkitehtuuri: LULUCF omana pilarina
• Rajoitettu jousto taakanjakosektorille
• Tunnustetaan maataloussektorin päästövähennysten vaikeus
• Biomassan päästöjen kaksoislaskennan välttäminen
• Luonnontuhojen ”putsaaminen” laskennasta
• Metsien vertailutason määrittäminen
• Komission toimivalta metsien osalta
• Jos metsien laskenta saadaan läpinäkyväksi, niin metsät voivat mahdollisesti tulla mukaan joustotekijäksi taakanjakopuolelle
• Nieluyksiköiden ”kauppa” jäsenmaiden kesken
• Laskentasäännöt eivät heijastele todellisuutta
• Eri maankäyttöluokkien laskenta ei tasapuolista, ei kannustetta
• Suomelle vaikeat LULUCF laskentasäännöt; metsäkato, metsien käytön taso määräytyisi menneisyyden mukaan, metsien kattoluku, maatalousmaan päästökehitys nouseva
• Metsät eivät vielä mukana joustossa taakanjakosektorille