kimmo tiilikainen: metsien merkitys suomen ilmastopolitiikassa

13
Metsien merkitys Suomen ilmastopolitiikassa Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Helenin Ympäristöpäivä 25.8.2016

Upload: helen

Post on 20-Feb-2017

509 views

Category:

Environment


0 download

TRANSCRIPT

Metsien merkitys Suomen ilmastopolitiikassa

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo TiilikainenHelenin Ympäristöpäivä 25.8.2016

Komission ”kesäpaketti” 20.7.2016

Annettu 7/2015: Tulossa vielä 2016:

2

Asetusehdotus jäsenvaltioiden

taakanjaosta (sitovat

päästövähennykset jäsenvaltioille 2030)

- vastuuministeriö: YM

Asetusehdotus maankäyttö,

maankäytön muutos ja metsätalous-sektorin

(LULUCF) sisällyttämisestä

ilmastokehykseen- vastuuministeriö:

MMM

Tiedonanto vähähiilisestä liikenteestä

- vastuuministeriö: LVM

Ehdotus energiaunionista

Ehdotus kestävyyskriteereistä

biomassalle

Ehdotus päästökauppa-

järjestelmän tarkistamisesta

EU:n 2030 energia ja ilmastokehys

Miten EU:n lainsäädäntö -40% päästövähennyksistä vuoteen 2030 muodostuu?

3

Komission ehdotus EU:n päästökauppajärjestelmän tarkistamisesta annettu heinäkuussa 2015

Komission taakanjakoasetusehdotus ajalle 2021-2030

Ehdotus LULUCF –sektorin sisällyttämisestä pakettiin

43 %*

30 %*

*vähennys vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2030

mennessä

Joustomahdollisu

us

Taakanjakoasetusehdotus vuosille 2021-2030

• Ei-päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen (-30% 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta) jako jäsenvaltiokohtaisiksitavoitteiksi vuodelle 2030

• Päästöjen väheneminen lineaarisesti vuoteen 2030, vuotuisetpäästökiintiöt tonneina myöhemmin täytäntöönpanosäädöksellä

• Nykyiset joustokeinot säilyvät, lisäksi uusia joustokeinoja

• Kattaa lähes 60 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä

• Sisältää rakennusten erillislämmityksen, liikenteen, maatalouden, jätteet, F-kaasut sekä päästökaupan ulkopuolelle jääviäpienempiä sektoreita

4

Suomen puuvarannon kehitys vv. 1800–2013

Lähde: Suomen metsäyhdistysVMI = Valtakunnan metsien inventointi, joita on tehty 1920-luvulta alkaen

Suomen puuston kasvu ja poistuma 1935–2013

Biotalous perustuu luonnon ekosysteemipalveluille

Uusiutuvasta energiasta valtaosa on bioenergiaa

• Uusiutuvan osuus energian kokonaisloppukulutuksesta Suomessa on n. 38,7 %

• Uusiutuvasta energiasta n. 80 % on bioenergiaa

• Bioenergian kestävyydestä ja ilmastohyödyistä keskustellaan parhaillaan mm. EU:ssa• Komissio valmistelee bioenergian

kestävyyspolitiikkaa vuoden 2020

jälkeiselle ajalle

• Keskustelua käydään myös bioenergian

käytöstä aiheutuvien päästöjen

laskentametelmistä

Taulukko: Suomen energian kokonaiskulutus 2014, Tilastokeskus

Suomessa puupolttoainetta saadaan pääasiassa metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivuvirroista

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö

Tuontipuu

Metsäteollisuuden tuotanto

Metsäteolli-suuden

sivuvirroista saatava energia:

-mustalipeä-puru ja kuori

Kotimaan hakkuut

Metsähake

Polttopuu,klapit ja pelletit

Puupohjaiset biomassat ja sivuvirrat liikenteen biopoltto-aineiden ja biones-

teiden raaka-aineina

Puupolttoaineetsähkön ja lämmön

tuotannossa(kaukolämpösektori ja

teollisuus)

Metsäbiomassoi-hin pohjautuvat

liikenteen biopolttoaineet

Puun pien-

käyttökotitaloudet ja maatilat

Suomen päästöjen ja nielujen kehitys 1990–2015

Lähde: Tilastokeskus

Päästökaup-pa (ETS)- 43%

Taakanjako (ESD)- 30%

Maankäyttö (LULUCF)

laskennallisesti vähintään nolla

UUSIUTUVAT; 27 %

ENERGIATEHOKKUUS; 27%

EU:n ilmasto- ja energiakehys”Päästövähennys vähintään 40 % 2030 mennessä”

max. 280 Mt CO2

UNFCCC & PARISIISIN SOPIMUS”Päästöt ja nielut tasapainossa vuosisadan loppupuolella”

EU:n maan-käyttösektorin nielu n. 7 % päästöistä

LULUCF:nlaskennallisenpäästönkorvaaminen

Alustavia havaintoja

Plussat Epävarmuudet Miinukset

• Arkkitehtuuri: LULUCF omana pilarina

• Rajoitettu jousto taakanjakosektorille

• Tunnustetaan maataloussektorin päästövähennysten vaikeus

• Biomassan päästöjen kaksoislaskennan välttäminen

• Luonnontuhojen ”putsaaminen” laskennasta

• Metsien vertailutason määrittäminen

• Komission toimivalta metsien osalta

• Jos metsien laskenta saadaan läpinäkyväksi, niin metsät voivat mahdollisesti tulla mukaan joustotekijäksi taakanjakopuolelle

• Nieluyksiköiden ”kauppa” jäsenmaiden kesken

• Laskentasäännöt eivät heijastele todellisuutta

• Eri maankäyttöluokkien laskenta ei tasapuolista, ei kannustetta

• Suomelle vaikeat LULUCF laskentasäännöt; metsäkato, metsien käytön taso määräytyisi menneisyyden mukaan, metsien kattoluku, maatalousmaan päästökehitys nouseva

• Metsät eivät vielä mukana joustossa taakanjakosektorille

Kiitos!

MMM/HG 22082016