koulutusrahasto ja aikuiskoulutuksen rahoitus
TRANSCRIPT
Koulutusrahaston tarjoamat opintojen
rahoitusmahdollisuudet:
aikuiskoulutustuki ja
ammattitutkintostipendi
AMKE; Aikuiskoulutuksen
ajankohtaispäivä 23.9.2015
Kati Korhonen-Yrjänheikki
toimitusjohtaja, TkT, Koulutusrahasto
Twitter: katifuturist
Sisältö
• Koulutusrahasto lyhyesti
• Aikuiskoulutustuki: etuusehdot, hyödyt,
käyttö, rahoitus
• Ammattitutkintostipendi: etuusehdot,
rahoitus, tilastotietoa
2
Koulutusrahasto
• Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka
tehtävänä on edistää osaamisen kehittämistä ja
elinikäistä oppimista työmarkkinoilla.
• Rahaston hallinnoimia etuuksia ovat aikuiskoulutustuki ja
ammattitutkintostipendi.
• Rahasto myöntää ja maksaa em. etuudet, antaa
etuuksiin liittyvää neuvontapalvelua ja vaikuttaa
toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämiseen.
• Toimintaa säätelee Laki Koulutusrahastosta, laki
aikuiskoulutustuesta sekä STM:n asetuksella annetut
säännöt.
3 www.koulutusrahasto.fi
Aikuiskoulutustuki etuuslajit
• Palkansaajan täysimääräinen aikuiskoulutustuki
(perusosa + ansio-osa)
• Palkansaajan soviteltu aikuiskoulutustuki
(perusosa + ansio-osa)
• Yrittäjän aikuiskoulutustuki (perusosa)
• Halutessaan voi hakea ennakkopäätöksen
riittääkö oma työhistoria ja onko suunniteltu
koulutus aikuiskoulutustuen piirissä.
4
Saamisen edellytykset?
• Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen
ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija,
joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka
– on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta ja
– on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut
yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua ja
– jää palkattomalle opintovapaalle yhdenjaksoisesti vähintään
kahdeksi kuukaudeksi tai opiskelee lyhyemmillä opintojaksoilla
tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivän ajan ja
– ei saa opiskeluun muuta tukea.
• Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia.
Opintosuorituksia vähintään 3 opintopistettä / tukikk ; 2 /
osaamispistettä / tukikk; tai jos ei ole pisteytetty 20h
opiskelua viikossa.
5
Mihin koulutukseen? Kesto?
• Tukea myönnetään tutkintoihin, tutkinnon osiin sekä
ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen julkisen
viranomaisen alaisessa oppilaitoksessa Suomessa.
• Tukea EI voi saada harrastusluonteiseen opiskeluun.
• Tukea maksetaan enintään 19 kk koko työuran aikana.
6
Täysimääräinen palkansaajan
aikuiskoulutustuki • Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen
työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia.
• Perusosa 705,20€
• Ansio-osan suuruus määräytyy vakiintuneesta
kuukausitulosta 12kk hakemiskuukautta edeltävästä
kuukaudesta taaksepäin.
• Ansio-osa 45% palkan ja perusosan erotuksesta 3
444€/kk saakka. Ylittävältä osalta 20%.
• Tuen enimmäismäärä 90% perusteena olevasta
kuukausipalkasta.
• Keskimääräinen palkansaajan aikuiskoulutustuki vuonna
2014 oli 1 482€/kk.
7
Palkansaajan soviteltu
aikuiskoulutustuki • Ansiotuloja yli 250€/kk (pääomatuloja ei huomioida) TAI
opiskelujaksot kerrallaan alle 2kk.
• Pääsääntöisesti ratkaisee tulojen ansaitsemiskuukausi
(poikkeuksena lomaraha, tulospalkkiot,
tekijänoikeuskorvaukset maksuajankohdan mukaan).
• Yli 250€/kk ylittävältä osalta palkkatulot leikkaavat 80%
aikuiskoulutustuen määrää.
• Tukea haetaan aina jälkikäteen kokonaiselle
kalenterikuukaudelle.
– Jos sovitelluksi suunnitellun tukijakson aikana palkaton
kuukausi, täysimääräistä tukea haettava seuraavan kuukauden
aikana.
• Sovitellussa tuessa edellytetään samaa opintomäärää
kuin täysimääräisessä tuessa.
8
Yrittäjän aikuiskoulutustuesta
• Yrittäjä voi saada vain aikuiskoulutustuen perusosan
705, 20€.
• Yrittäjältä edellytetään, että tukikauden aikaiset
yritystoiminnan ansiotulot alenevat vähintään
kolmasosalla.
– Koulutusrahasto tarkistaa tulon aleneman jälkikäteen, kun
tukikauden aikainen verotus valmistunut.
• Muita kuin yritystoiminnan ansiotuloja voi olla enintään ¾
yrittäjän aikuiskoulutustuen määrästä ts. 528,90€/kk.
• Haetaan etukäteen ennen opintojen alkua. Jälkikäteen
voi saada ainoastaan hakemuksen jättämistä edeltävän
kuukauden alusta.
9
Miksi aikuiskoulutustuki?
• Kolmasosa nykyisistä työtehtävistä ja ammateista tulee
katoamaan vuoteen 2030 mennessä.
• Digitalisaation seurauksena kaikkiaan työtehtävien
osaamisintensiivisyys kasvaa ja vaatimukset osaamisen
uudistamiseen.
• Työmarkkinoiden voimakkaassa rakennemuutoksessa
tarvitaan toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan osaamisen
uudistamista työuralla ja myös ammatinvaihto, erityisesti
jos omalla alalla uhkaa työttömyys.
• Opintovapaa ja aikuiskoulutustuki voi olla myös
yritykselle vaihtoehto lomautukselle / irtisanomiselle
heikossa taloudellisessa tilanteessa.
• Aikuiskoulutustuki on tutkitusti toimivaksi osoittautunut
työttömyyttä ennaltaehkäisevän muutosturvan keino. 10
Heikki Pohja 11
Osaamistarpeet
työmarkkinoilla
voimakkaassa
muutoksessa, mitä
osaamista edellytetään?
Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti
1(2) • Aikuiskoulutustukea käyttäneistä 96 % sanoo, että tuen
merkitys oli melko tai erittäin merkittävä tekijä, mikä
mahdollisti koulutukseen hakeutumisen. Samaa mieltä
on 93 % tukea käyttäneiden työnantajista.
• Noin 2/3 aikuiskoulutustuen saajista käyttää etuutta
osaamisen uudelleen suuntaamiseen tai kokonaan
uuden ammatin hankkimiseen. Etuus on auttanut sen
käyttäjiä työllistymisessä uusiin tehtäviin tai kokonaan
uuteen ammattiin.
• Lähes 2/3 sanoo, että uuden työpaikan saaminen tai
kokonaan uudelle toimialalle siirtyminen helpottuu
aikuiskoulutustuen ansiosta. Noin kolmasosa on edennyt
nykyisissä tehtävissään aikuiskoulutustuella
kouluttautumisen ansiosta.
12
Aikuiskoulutustuen hyödyt tutkitusti
2(2) • Aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimus osoittaa, että
taloudelliset syyt ovat merkittävin este kouluttautumiselle
ja aikuiskoulutustuki mahdollistaa taloudellisesti
opiskelun monelle sellaiselle henkilölle, jotka muuten
eivät olisi voineet lähteä opiskelemaan.
• Ammatillisen kehittymisen ja ammatinvaihdon
mahdollistumisen lisäksi aikuiskoulutustuki tutkitusti
parantaa työkykyä ja työssä jaksamista. Siten
aikuiskoulutustuki on myös keino pidentää työuria.
13
Tilastotietoa
aikuiskoulutustuen käytöstä
Aikuiskoulutustuki
15
Aikuiskoulutustuki
16
Aikuiskoulutustuki
17
Aikuiskoulutustuen käyttö
koulutusaloittain
• 40% sosiaali- ja terveysala
• 17% yhteiskuntatieteet, liiketalous, hallinto
• 14% kasvatus ja humanistiset tieteet
• 11% tekniikka ja liikenne
• 7% kulttuuri
• 5% luonnonvara ja ympäristö
• 6% muut
18
Aikuiskoulutustuki
19
Aikuiskoulutustuki
20
Aikuiskoulutustuki
21
Aikuiskoulutustuen rahoituksesta yli puolet
tulee työttömyysvakuutusmaksuista
• Aikuiskoulutustuen rahoituksesta jo nykyisessä
järjestelmässä yli puolet (54%) tulee palkansaajien ja
työnantajien rahoittamien työttömyysvakuutusmaksujen
kautta.
• Valtio ei joudu maksamaan lainkaan aikuiskoulutustuen
hallinnointikuluja. Aikuiskoulutustuen toimeenpanosta
vastaa Koulutusrahasto, jonka hallinnointikulut
maksetaan työttömyysvakuutusmaksuista.
22
23
0
50
100
150
200
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
ME
UR
2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
perusosa (valtio) 15,4 19,9 28,8 43,6 52,6 63,2 73,0 88,7
ansio-osa (TVR) 13,3 20,4 41,2 51,1 60,6 73,3 89,0 104,2
yhteensä 28,7 40,3 70,0 94,7 113,2 136,5 162,0 192,9
Aikuiskoulutustukimenot vuosina 2009-2016
Menot vuosina 2009-14 toteutunut. Vuosina 2015-16 ennakoitu toteuma.
Aikuiskoulutustuella on osoitettu kasvava tarve.
Rahoitusvastuu on jaettu. Yli puolet rahoituksesta tulee
työttömyysvakuutusmaksuista.
Aikuiskoulutustuen taso nyt ja esitys
1.1.2017 alkaen, jos perusosa poistuisi • Palkansaajat täysimääräinen ja soviteltu tuki (M ja S hakemukset).
• Mediaani kuukausipalkka 2014 oli 2 657,50€
• Etuuden saajien määrät eri tulotasoilla vuonna 2014
24
Palkka €/kk Henkilöä % Nykyisin €/kk Esitys 1.1.2017
<1000 64 0,40 % 0 - 818 0 - 113
1000-1999 2521 13,90 % 817 - 1249 111 - 544
2000-2499 4812 26,50 % 1249 - 1464 544 - 759
2500-2999 4643 25,50 % 1465 - 1680 760 - 974
3000-3499 2665 14,70 % 1680 - 1895 975 - 1190
3500-3999 1558 8,60 % 1895 - 2014 1190 - 1309
4000-4999 1317 7,20 % 2015 - 2206 1309 - 1501
5000-5999 379 2,09 % 2207 - 2397 1501 - 1692
>5999 216 1,19 % 2 398 - 1693 -
Toteutuessaan aikuiskoulutustuen perusosan
poistaminen romuttaisi aikuiskoulutustuki-
järjestelmän ja poistaisi työttömyyttä
ennaltaehkäisevän muutosturvakeinon.
Erityisesti pienituloisten, alle 2 500€/kk
ansaitsevien, kouluttautuminen tulisi
taloudellisesti mahdottomaksi. Em. tuloryhmään
kuuluu lähes puolet aikuiskoulutustuen saajista.
Lisäksi yrittäjiltä aikuiskoulutustuki poistuisi
kokonaan.
Aikuiskoulutustuki on valtiolle
kustannustehokas muutosturvakeino
• Aikuiskoulutustuki on osa ennaltaehkäisevää
muutosturvaa, jolla mahdollistetaan yksilölle osaamisen
uudistaminen tai kokonaan uudelleen suuntaaminen
ennen työttömyyttä.
• Aikuiskoulutustuen perusosan rahoitus on valtiolle
kustannustehokas keino vauhdittaa osaamisen
uudistumista työmarkkinoilla, ennaltaehkäistä
työttömyyttä ja pidentää työuria.
• Erityisesti tässä työmarkkinatilanteessa – voimakkaassa
rakennemuutoksessa – työttömyyttä ennaltaehkäisevän
muutosturvan poistaminen valtion toimesta olisi järjetön
toimenpide. 26
Ammattitutkintostipendi
Saamisen edellytykset
• Ammatillisen näyttötutkinnon (ammatillinen perustutkinto,
ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto) suorittaneelle
• Edellyttää yhteensä vähintään viiden
vuoden työssäoloaikaa ja alle 64 vuoden ikää
• Ammattitutkintostipendin suuruus on 390 €. Henkilöille,
joilla näyttötutkinto on ensimmäinen perusasteen
jälkeinen tutkinto, suuruus on 450 €.
• Haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta
• Vuonna 2014 stipendin sai noin 24 000 henkilöä.
• Etuusmenot vuonna 2014 olivat yhteensä noin 9,3 m€.
28
Rahoitus
• Ammattitutkintostipendi rahoitetaan
palkansaajien ja työnantajien maksamista
työttömyysvakuutusmaksuista.
• Poikkeuksena on valtion työntekijät, joiden
osalta stipendin kustannukset rahoittaa valtio.
29
Ammattitutkintostipendi
30
Ammattitutkintostipendi
31
32
Ammattitutkintostipendi
Ammattitutkintostipendi
33
Ammattitutkintostipendi
34
Ammattitutkintostipendi
35
Kiitos!
Lisää tietoa Koulutusrahastosta ja
sen etuuksista
www.koulutusrahasto.fi
Twitter: katifuturist