Taimikonhoito

Metsänomistajatilaisuus Loimaa 10.3.2016

MH Timo Silver

(kuvat Timo Silver, pl. Koneellinen taimikonhoito Karri Uotila ja Ville Kankaanhuhta)

Taimikonhoitorästit

-Taimikonhoito myöhässä VMI II (2009-2013 maastotyöt) Lounais-Suomessa (Satakunta + Varsinais-Suomi)

37 000 ha

-Rästien lisäksi tulevan 5-vuotiskauden tarve noin 16 000 ha/v

-KEMERA-varoin tehtiin 2014

4027 ha, josta palkkatyönä 76 %

Maanmuokkaus / taimikonhoito

-Maanmuokkausmenetel-mä vaikuttaa tulevaan taimikonhoitotarpeeseen

-Laikutus ja laikkumätästys vähentävät taimikonhoitotarvetta; kannonnosto lisää

Kannonnosto lisää taimikonhoidon tarvetta

-Kannonnostoaloilla 20 000 – 100 000

koivuntainta 5-10 vuotta muokkauksesta; muokkaamattomilla muutama tuhat

(Saksa ym. 2016)

Taimikon varhaishoito -Puustoa haittaavan pintakasvillisuuden poistaminen muutaman vuoden ajan istutuksesta

-Heinittyneimmillä ja pellonmetsitysaloilla kemiallinen torjunta kannattavinta > mm. Focus Ultra, Agil 100 EC ja Maatilan Propaforp heinämäisiin kasveihin ; myös kasvussa oleville taimille.

-Mekaaninen polkemalla, niittämällä tai katelevyillä (voivat hidastaa roudan sulamista ja aiheuttaa kuivumista = kevätahavaa)

Taimikonhoidon ketju

- Usein välttämätöntä 2 – vaiheinen taimikonhoito =

Taimikon varhaisperkaus + taimikon harvennus

- Jos ei synny merkittävästi lehtipuuvesakkoa 1 – vaiheinen yleensä riittää

TAVOITTEENA KUSTANNUSTEN MINIMOINTI JA LAADUN MAKSIMOINTI

-Taimikonhoidon keskihinta 424 €/ha. Varhaisperkaus (manu)

n. 200 – 350 €/ha, ja sen jälkeinen taimikon harvennus n. 300- 450 €/ha. Varhaisperkaamattomissa taimikon harvennuksissa n. 450 – 750 €/ha. Taimikonhoidon rästikohteet (järeä) 700 – 1200 €/ha (Saksa ym. 2016).

Taimikon varhaisperkaus

• Voidaan tehdä reikäperkauksena tai täysperkauksena

• Reikäperkauksessa poistetaan kilpaileva puusto 1 m etäisyydellä taimesta ja välialueelta selvästi etukasvuiset puut

• Täysperkauksessa taimikosta poistetaan pääsääntöisesti kaikki lehtipuuvesakko lukuun ottamatta puita, jotka säästetään monimuotoisuuden turvaamiseksi

Taimikon varhaisperkaus = reikäperkaus mänty -Toteutetaan havupuuston ollessa n. 1 – 1.5 m (KEMERA 0.7 – 3 m) tiheyteen 2500 – 5000 r/ha -Vain alle 1 metrin etäisyydellä männystä kasvaneet ja mäntyjä pitemmät koivut aiheuttavat vakavia mekaanisia latvavaurioita männylle -Reikäperkaus parantaa männyn laatua verrattuna täysperkaukseen; vrt. puusto tiheyteen 4000 – 5000 (KEMERAssa maksimi 5000 r/ha)

Taimikon varhaisperkaus mänty

-Männyn kylvötuppaita voi harventaa varhaisperkauksen

yhteydessä -Taimet voivat kasvaa lengoiksi ellei harvenneta ajoissa -Jokaiseen kylvökohtaan jätetään 1 päätaimi kasvamaan; taimien

etäisyys yli 0.5 m -Koneellisella kylvöllä ei yleensä synny kylvötuppaita

• Männiköissä kasvu paranee 5 – 10 %, vähentää erityisesti

latvavaurioita(Uotila & Saksa 2014) • Reikäperkaus vähensi mäntyjen kuolleisuutta 25 %

mäntytaimikossa (Saksa & Miina 2010)

Taimikon harvennus mänty -Reikäperkauksessa jätetään 4000 – 5000 r/ha (minimi 2500 r/ha). -Taimikonharvennus syytä lykätä 5 – 7 metrin keskipituuteen, jolloin latvuksen luontainen karsiutuminen jo päässyt vauhtiin, tavoitetiheys 2000 r/ha. -Luontaisten ja kylvömänniköiden laatu parempi kuin istutusmänniköiden (jos niissä yli 6000 r/ha, taimikon harvennus 3 – 4 metrin keskipituudessa.)

Männyn laatukasvatus

-Tärkeintä laadussa hidaskasvuisuus taimivaiheessa.

-Vanhan laatupuun ostajien ohjeen mukaan parhaaseen u/s-saantoon (yli 60 %) päästään , jos puu on kasvanut ensimmäisten 12 cm paksuudella 0.5 – 2 mm lustoja (lähde Arvio 2014).

Männyn laatukasvatus

-U/S –huippulaadussa edellytys korkeintaan 2 mm lustonleveys (keskimäärin) ja 20 mm oksanpaksuus. Hyvälaatuisessa sahatavarassa minimivaatimus vastaavasti 3 mm ja 25 mm, ei päästä MT-istutusmänniköissä. Puun laatu paranee selvästi kun ytimen lähellä lustonleveys pienenee 3 mm:stä 2 mm:iin

(mm. Saksa ym. 2016).

-Oksan paksuus pienenee voimakkaasti tiheyden kasvaessa 2500

runkoon hehtaarilla, jonka jälkeen tiheyden vaikutus on

vähäisempi.

Huippulaatua vain CT – VT- männiköissä (kuva Köyliö)

Istutusmännystä ei huippulaatua eikä mäntyä yleensä pitäisi istuttaa MT – OMT kasvupaikoilla (kuva MT Köyliö)

Pystykarsinta mänty

• Karsintakorkeus 4 – 6 m, 300 – 500 laadultaan parasta puuta

• Karsittavien puiden rinnankorkeusläpimitta

7 – 13 cm

- Perusteltua vain hyvälaatuisissa männiköissä; karsittavaksi vain alle 25 mm oksat

- Ei 16.9. – 31.1. Etelä-Suomessa syyshaavakan tuhojen takia eikä myöskään nila-aikana

Taimikon varhaishoito kuusi

- Nopeuttaa kuusen läpimitan kasvua 20 – 30 % seuraavan 2 – 3 vuoden aikana perkauksesta

- Jos lehtipuuston täysperkaus tehdään havupuutaimiston ollessa 2-3 m valtapituusvaiheessa, lehtipuusekoitus ei enää kasva ylispuujaksoksi

- Koivikon merkitys on tällöin lähinnä biologinen eikä koivusta juurikaan saada arvopuuta

- Kuusen taimikkoon suositellaan jätettäväksi korkeintaan 20 % koivusekoitus

Taimikon harvennus kuusella

- Taimikonhoito kuusikossa tiheyteen 1800 – 2000 r/ha suositellaan tehtäväksi 3 – 4 metrin keskipituudessa tiheyteen 1800 – 2000 runkoa/ha

- Turvemailla ja hallanaroilla alavilla kangasmailla kuusta hyvä kasvattaa verhopuuston alla

- Verhopuuston poisto kuusen ollessa 4 – 5 metrin pituista

Taimikon harvennus kuusi

-Voidaan myös aikaistaa (2 – 3 m kuvassa), jolloin myös kuusi tiheyteen 1800 – 2000 runkoa/ha > koivu ei enää yllä ylispuustoksi

-Kannattavin (Saksa ym. 2016) kasvatusvaihtoehto kaksijaksoisen sekametsän kasvatus MT-OMT:llä. Jätetään 500 – 800 rauduskoivua/ha ylispuustoksi, vaikka kuusikkossa latvavaurioita ja hakataan koivut 40 v iällä.

Taimikonharvennus koivu -Koivu perusteltua jättää aina aukkopaikkaan havupuutaimikossa

-Runkolukutavoite 100-200 r/ha koivulla sekapuuna männiköissä, 200-400 kuusikossa

-Puhtaassa rauduskoivikossa taimikonharvennus 4 – 5 metrin keskipituudessa tiheyteen 1600 runkoa/ha,

hieskoivulla 2000 r/ha

Perkauksen ajankohta ja vesominen

-Koivuihin vesat syntyvät kantojen leposilmuista, joista 70 – 95 % sijaitsee maan alla

-Koivun kaatoajankohta ei vaikuta vesojen määrään

-Kaatoajankohdalla vaikutus vesojen pituuskasvuun; vähäisintä kesä-heinäkuussa

-Optimiajankohta varhaisperkaukselle kesä - elokuu;

voi kuitenkin tehdä ympäri vuoden lehtipuuvesakoita

-Kuunkierrolla ei merkitystä vesomiseen

© Luonnonvarakeskus

0

50

100

150

200

250

300

350

400

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12

Pit

uu

s , c

m

Kaatoajankohta, kuukausi

21 11.3.2016

Lähde: Johansson 1992

Varhaisperkausvesan pituus 5 vuotta

katkaisun jälkeen

Työn toteutusajankohdan vaikutus

varhaisperkausvesojen kasvuun

Varhaisperkauksen

toteutusajankohdan

kustannustehokkuus

Kemiallinen torjunta

• Kemiallinen lehvästöruiskutus kielletty kasvinsuojeluaineilla PEFC-sertifiointi; kantokäsittely mahdollista

• Round-Up kantokäsittelyyn; lupa voimassa 30.6. 2016, jatko auki

Purppuranahakkasieni

(Stereum purpureum)

-Lupaavia tuloksia vesomisen estämiseksi purppuranahakkasienellä (koivulla ja haavalla 80 % vesattomiksi)

(kuva samantapainen verinahakkasieni Stereum sanguinolentum)

Haavan mustaverso

-Paikoitellen rajoittaa voimakkaasti haapavesakon kasvua

-Biologinen torjuntakeino männynversoruosteen torjunnassa?

-Haavan ja harmaalepän kanto – ja juurivesat iso ongelma uudistusaloilla

Hirvituho lisää laatuongelmaa

-Kasvatustiheys vähenee.

Ensimmäisen (ja yleensä toisenkin) latvakasvaimen katkaisu korjaantuu hyvin ulospäin; tosin vaurio puun sisällä. Kolmannen latvakasvaimen katkaisusta paha laatuongelma.

-Varjostetut männyn taimet kelpaavat hirville eli varhaisperkaus vähentää hirvituhoriskiä. Haavan ja pihlajan jättämisellä tai poisottamisella ei liene merkitystä.

Millä tiheydellä kuitupuun mittoihin

Korkein ensiharvennukseen mennessä saavutettavissa oleva kuitupuun mitat täyttävä runkoluku (Vuokila 1980) -minimirinnankorkeusläpimitta 8 cm: Mänty CT 1700 VT 1800 MT 2000 OMT 2100 -MT-OMT istutuskuusikossa 2500 r/ha kasvatustiheydellä vain 1800 puuta/ha saavuttaa 8 cm rinnankorkeusläpimitan ensiharvennusvaiheeseen (valtapituus 13-15 m mennessä). --Kokonaistuotos kasvaa havupuilla 4000 r/ha saakka. (Saksa ym. 2016)

Motoharvennuksen kannattavuus

-Motoharvennus huonosti kannattavaa 3000 - 4000 r/ha taimikonhoitotiheyksillä männiköissä. Ensiharvennuksessa poistettavien puiden keskitilavuus vain noin 35 dm3 (Saksa ym. 2016).

> Riittävän voimakas taimikonharvennus männiköissä 5-7 m pituusvaiheessa , tavoitetiheys 2000 r/ha

-Istutuskuusikossa taimikonharvennuksessa ei jätetä yli 2000 puuta hehtaarille.

Männyn juurikääpä = tyvitervastauti -Tyvitervas ongelma myös Lounais-Suomessa (Silver & Piri 2013)

-Levinnyt tutkimuksissa 3-5 cm kannoista kesäaikaan.

n. 3 % kannoista saastunut toisena kesänä > 1000 r/ha poistuma > n. 30 uutta tartuntapesäkettä /ha (Jokinen 1984)

-Tartunnan riski pienenee 10 cm kantoläpimitasta alaspäin.

Männyn juurikäävän torjunta (kuva Lokalahti)

-Männiköissä taimikon harvennukset

talvella tai varhaiskeväällä ja loppusyksystä (keskilämpötila alle 5 C).

-Juurikäävän itiöt leviävät yleensä huhtikuusta marraskuuhun; vaihtelu suurta

-Itiöitä muodostuu eniten kesällä ja syyskesällä (ei lumen alla)

-Kesäaikaan torjunta kannoissa harmaaorvakkasieni tai urealiuos

Kuusen juurikääpä

-Ongelma saattaa olla iso alikasvoksissa (turvemailla vähemmän)

-Etelä-Suomessa juurikäävän vaivaamilla kasvupaikoilla juurikääpä oli levinnyt yhdestä juurikäävän lahottamasta kuusen kannosta kasvullisesti rihmastona keskimäärin 1,2 kuusen istutustaimeen ja 4,5 kuusen alikasvostaimeen.

Kuusen juurikäävän torjunta

-Juurikääpä pystyy leviämään

tiheissä taimikoissa jopa parisenttisistä kuusen kannoista kesäaikaan. Tartunnan riski pienenee 10 cm kantoläpimitasta alaspäin.

-Taimikon harvennus kuusikoissa talvella tai varhaiskeväällä ja loppusyksystä (keskilämpötila alle 5 C)

-Torjunta kesäaikaan harmaaorvakkasienellä tai urealiuos (raivaussahaan kantokäsittelylaite)

Kannonnosto / juurikääpä

-Koivusekoitus vähentää juurikääpää (vähintään yli 50 % koivua) >pahoilla kuusen juurikääpäkohteilla saattaa olla hyvä

vaihtoehto kannonnosto ja täystiheä koivikko kiertoajan alkuvaiheeseen

-Kannonnosto itsessään ei poista juurikääpää, ainoastaan vähentää pahoilla juurikääpäkohteilla. Juurikääpä säilyy maassa olevissa juuren pätkissä (tutkimuksissa 6 v jälkeen 8 % taimista oli saanut tartunnan; laho juurenpätkä taimen läheisyydessä)

(Tuula Piri)

Hallavauriot

-Kuusella hallavaurioita kasvukaudella pituuskasvun päättymiseen asti, jos pakkasta – 3 C. Tällöin 50 % uusista versoista vioittuu

Hallavaurio mänty (kuva Viljakkala 1984)

-Harvinaista

-Pituuskasvun alkuvaiheessa männyllä vaaditaan -6 C pakkanen, jotta 50 % uusista versoista viottuu (metinfo)

Kevätahava

-Keväällä juuret jäässä, mutta aurinkoisella säällä puu haihduttaa.

-Neulaset ruskettuvat keväällä

-Puu ei yleensä kuole, uusi kasvain ylimmästä elävästä silmusta.

-Yleinen kuusella ja katajalla; männyllä harvinaisempi

Verhopuusto hallanaroille maille

-Hallanaroilla paikoilla (= turvemaat, kangassoistumat ym.) verhopuusto tarpeen

-Verhopuuston harvennus tiheyteen 1000 – 1500 r/ha

-Verhopuusto pois vasta kun kuusen taimisto on 4 – 5 metriä pitkää

-Kokonaan pois tai jos hyvälaatuista hies- tai rauduskoivua > noin 300 r/ha kasvamaan tukkipuuksi

Männyn versoruoste

-Väli-isäntä haapa, myös isojen haapojen lehdet (talvi-itiöt)

-Jos männyn versojen kasvuaikaan kesäkuussa ei sada (yhtäjaksoista sadetta ja kosteutta 1 vrk) tartuntaa ei tapahdu

-Kasvutappio (pituus) n. 40 % vuodessa: laatutappiot / mutkaisuus, joka yleensä korjaantuu yllättävän hyvin.

Männyn versoruoste

-Mäntyjen etäisyys 50 m itiölähteestä (haavan lehti) vähentää tartunnan puoleen ja 200 m päässä merkityksetöntä

-Torjunta: haavan vesakon hävitys

kantokäsittelyllä tai mekaanisesti, jolloin vaatii 2-3 toistoa

-Isot haavat kaulattava useita vuosia ennen päätehakkuuta, jos haluaa välttyä haapavesakolta uudistusalalla (kaulattu haapa vesoo ja vesojen häviäminen kestää vuosia)

-Haavat (myös kaulatut) jättöpuuksi

Ytimennävertäjät =pystynävertäjä ja vaakanävertäjä (kuva)

-Tuhoja voidaan vähentää järeässä taimikonhoidossa, kun korjataan tuore mänty energiapuuksi 1.7. mennessä metsästä ja varastopaikalta Etelä-Suomessa

-Riskikohteita tyviläpimitaltaan yli 7 cm mäntytaimikot (keskipituus yli 5 m)

Ytimennävertäjän tuhot

• Nuoret aikuiset lentävät heinäkuun lopulla nuorimpiin kasvaimiin ja kaivertavat ne ontoiksi

• Merkittävää kasvutappiota (pahimmillaan 50 %:iin ja jatkua vuosikausia), jos nuoresta männystä tuhoutuu 20 – 50 kasvainta ja suuresta männystä 50 – 150 kasvainta

• Ei yleensä tapa kuin heikentyneitä puita

Kuusen tähtikirjaaja

-Riski kasvaa järeissä kuusikoiden taimikon- ja ensiharvennuksissa parveiluaikaan ja juuri ennen sitä; lisääntyy myös hakkuutähteissä (parveilu toukokuun lopulta heinäkuulle)

-Tappaa yleensä heikentyneitä kuusia vrt. harvennuksen ”valoshokki”

-Mikäli kuusikossa on kuusen tähtikirjaajan tappamia kuusia, harvennuksia syytä välttää siihen asti kunnes tuhot ovat ohitse

-Kuusi kuljetettava metsästä ja varastopaikalta Etelä-Suomessa 15.7 mennessä

-Energiapuukorjuu vähentää tähtikirjaajan kantaa.

Kuusen tähtikirjaaja syömäkuvio Suomen yleisin kaarnakuoriainen

Koneellinen taimikonhoito konekitkentä (kuva Karri Uotila LUKE)

Koneellinen taimikonhoito konekitkentä

- Konekitkentään soveltuvat vähäkiviset ja tasaiset kuusen ja männyn taimikot, vain sulan maan aikana

- Kasvatettavan puuston pituus n. 1 m ja perattava puusto < 2 m

- Kustannus n. 600 €/ha; suorassa kustannusvertailussa ei pärjää metsurille, mutta hieman edullisempaa, jos ei tarvita taimikon harvennusta (Uotila 2016)

- Kustannus 1.6 x vrt. metsuri eikä saa olla runsaasti haapa/pihlajavesakkoa (Sahlman 2016)

- Myös raivauspäitä kokeilukäytössä

© Luonnonvarakeskus

Koneellisen taimikonhoidon

menetelmät

Yleisimmät käytössä olevat

koneellisen taimikonhoidon laitteet

ovat Naarva Oy:n P25 kitkevä

perkaaja, sekä katkaisevalla

periaatteella toimivat Usewood Oy:n

Tehojätkä ja MenSe Oy:n raivauspää.

Ville Kankaanhuhta Karri Uotila

Karri Uotila

Naarva P25 kitkevä perkaaja

Usewood Tehojätkä ja UW40 raivain Mense raivauspää