lappeenrannan energian vuosikertomus 2011

1L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | LOrem

VuOs i kertOmus 2011

2

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

5 KONSERNI – AVAINLUVUT JA HENKILÖSTÖ

8 ENERGIAKAUPPA

12 LAPPEENRANNAN VERKONRAKENNUS OY

14 LAPPEENRANNAN ENERGIAVERKOT OY

16 LAPPEENRANNAN LÄMPÖVOIMA OY

18 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

24 TULOSTIEDOT

36 TIIVISTELMÄ

38 SAMMANDRAG

40 SUMMARY

42 РЕЗЮМЕ

sisäLLys

2 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | sisäLLys

3L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tOimitusjOhtajan k atsaus

Yhtiön yhdeksättä toimintavuotta hallitsi Lappeen-rannan Energia -konsernin ja Lappeenrannan Vesi Oy:n yhdistyminen sulautumalla maaliskuun alussa 2011. Huolimatta perusteellisesta valmistautumises-ta aiheuttivat yhtiöiden erilaiset yrityskulttuurit run-saasti ylimääräistä pohdintaa ja työtä vuoden mit-taan ja kohina jatkuu edelleen.

Edellisvuosiin verrattuna lämmin vuosi pienensi erityisesti kaukolämmön kulutusta mutta vaikutti myös muihin energiatuotteisiin. Osakkuusyhtiömme, Kaukaan Voima Oy:n, toinen täysi vuosi sujui edellis-vuotta paremmin ja sen tuottama osuus kaukoläm-möstä kohosi 75,9 %:iin. Mertaniemen voimalaitok-sen osalta tehtiin kevään kuluessa merkittävä päätös ja toukokuun 28. päivänä allekirjoitettiin sopimus Fingrid Oyj:n kanssa. Sopimuksen mukaisesti tytär-yhtiömme Lappeenrannan Lämpövoima Oy vuokraa Mertaniemen II kaasuturbiinit kantaverkko yhtiölle sähköverkon varavoimaksi 1.1.2013 alkaen. Tämän jälkeen olemme vuokranneet vara kapasiteettia Fingridille reilut 100 MW.

Lappeenrannan Energia -konsernin taloudellinen tulos jäi reilusti tavoitellusta 3,2 miljoonasta eurosta

päätyen 0,2 miljoonaa euroa tappiolle. Liikevaihto kasvoi vesifuusion seurauksena 13,5 % edelliseen vuoteen verrattuna eli 109,4 miljoonaan euroon. Emoyhtiön eli Lappeenrannan Energia Oy:n tulok-seksi muodostui tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen 2,3 miljoonaa euroa voitolliseksi. Sähkönhankintamää-räksi muodostui 825 GWh. Kaukolämmön myynti-määrä pieneni 573 GWh:iin eli vähennystä tuli -9,0 %. Lämpötilaltaan vuosi oli 11,7 % ns. normaalivuotta lämpimämpi.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n toimintavuosi sujui taloudellisessa mielessä hyvin. Liikevaihto kasvoi noin 11 miljoonalla eurolla 42,2 miljoonaan euroon ja liikevoitto kohosi 7,6 miljoonaan euroon. Suurin selittäjä voimakkaaseen kasvuun oli koko vesiliiketoiminnan sisältyminen Energiaverkot Oy:n liikevaihtoon.

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:n liikevaihto pomppasi 13,1 miljoonaan euroon. Osaselityksenä oli vesiverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon tu-lo yhtiön vastuulle, mutta toinen puoli kasvusta tuli pääosin sähköverkkojen voimakkaasta rakentami-sesta. Erityiskohteena oli kahden 110 kV-kaapelin

tOimitusjOhtajan katsaus

urakoiminen Lappeenrannan keskustassa. Liike-voittokin kasvoi merkittävästi ollen 863 000 euroa, joten yhtiön kannattavuus säilyi hyvällä tasolla.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n liikevaihto kasvoi vesitoimintojen lisääntymisen myötä 22,0 mil-joonaan euroon. Vuotta väritti erityisesti valmistau-tuminen seuraavan vuoden saneerausinvestointiin Mertaniemessä.

Lappeenrannan Energia -konsernin palveluksessa oli vuoden vaihteessa 243 henkilöä ( 184 ). Henkilöstö-määrää kasvattaa suhteellisen suuri määräaikaisten ( 19 ) henkilöiden tarve, joka johtuu sekä meneillään olevien kehitysprojektien tarvitsemasta lisäpanok-sesta että käytännöstämme, jossa uudet asentajat otetaan palvelukseen oppisopimuksien kautta.

Kiitokset työntäyteisen vuoden läpiviemisestä kuu-luvat ammattitaitoiselle henkilöstölle ja yhteistyö-kykyiselle hallitukselle.

Reijo Kolehmainentoimitusjohtaja

L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | LOrem4

kOnserni

5L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | kOnserni

Lappeenrannan Energia Oy vastaa asiakkaidensa energiatarpeiden täyttämisestä kilpailukykyisesti ja lisäarvoa tuottavasti toiminta-alueellaan. Toiminnan perustana on osaava ja motivoitunut henkilökunta, joka osallistuu aktiivisesti toiminnan suunnitteluun, tekemiseen ja parantamiseen.

Lappeenrannan Energia Oy on Lappeenrannas-sa toimiva, kaupungin kokonaan omistama osake-yhtiö. Yhtiön pääasiallinen toiminta on kaukoläm-mön, maakaasun, sähkön ja veden jakelu ja myynti. Kannamme vastuuta ympäristöstämme, josta osoi-tuksena ovat myynnissä olevat ekoenergia tuot-teemme Metsävoima ja Tuulivoima. Tuotteet ovat Suomen Luonnonsuojeluliiton sertifioimat.

Emoyhtiön lisäksi toimintaa hoidetaan kolmen tytär yhtiön voimin, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lisäksi olem-me osakkaina Kaukaan Voima Oy:ssä ja Suomen Hyötytuuli Oy:ssä.

Sähkönjakeluverkkomme ulottuu Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueille. Sähkönmyynnissä palvelemme asiakkaita ympäri Suomea. Vesihuollosta huolehdimme asemakaavoi-tetuilla alueilla koko Lappeenrannan kaupungin alueella.

Lappeenrannan energia Oy

Lappeenrannan Energia OyKonsernin avainluvut 2009 – 2011 2009 2010 2011

Liikevaihto (milj. euroa) 91,1 97,3 109,4Liikevoitto (milj. euroa) 9,4 11,1 9,2Tilikauden voitto/tappio (milj. euroa) 1,0 2,1 0,2Investoinnit (milj. euroa) 24,4 16,5 20,0Taseen loppusumma (milj. euroa) 196 202 263Omavaraisuusaste (%) 0,4 1,3 7,1Henkilöstö 31.12. 193 184 243

6 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | henkiLöstö

henkiLöstö

Lappeenrannan Energia Oy ja

Lappeenrannan Vesi Oy

yhdistyivät 1.3.2011.

Kevättalvella vietettiin yhteistä liikuntailtapäivää Huhtiniemessä hiihtäen ja Linnoituksessa rasteilla liikkuen. Syksyllä henkilöstökerho EnerTeam juh-listi 40 vuoden ikää yhteisellä liikunnallisella tapahtumalla Majaniemessä.

Henkilöstön omaehtoista liikkumista tuettiin lii-kuntaseteleillä, joita voi käyttää henkilökunnalle järjestetyissä ohjatuissa liikuntaryhmissä sekä myös muissa liikuntapaikoissa. Henkilökuntakerho tar-josi henkilökunnalle erilaisia harrastusmahdol-lisuuksia palloilulajien, kalastuksen ja kulttuuri-harrastuksen parissa. Työpaikkojen välisiin kilpai-luihin osallistuttiin mahdollisuuksien mukaan.

Konsernin henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 243. Lappeenrannan Vesi Oy:n palve-luksesta siirtyi 1.3.2011 yhteensä 52 vakituisessa ja kaksi määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Vakituisessa työsuhteessa vuoden lopussa oli 224 ja määräaikaisessa työsuhteessa 19 henkilöä. Kon-sernin henkilöstön keski-ikä oli vuoden lopussa 47 vuotta. Eläkkeelle vuoden loppuun mennessä jäi koko konsernista 13 henkilöä. Määräaikaisista työ-suhteista vakinaistettiin neljä ja uusia henkilöitä palkattiin viisi.

Koulutus ja kehittäminenHelmi- ja maaliskuussa järjestettiin koko henkilös-tölle laaja koulutuspaketti yrityksen eri toimialoista ja tuotteista (lämpö, maakaasu, sähkö ja vesi). Koulutuksiin sai osallistua oman tarpeen mukaan.

Henkilöstön koulutuspäiviä oli vuonna 2011 yh-teensä 1 038 päivää. Keskimäärin koulutuspäiviä oli per henkilö 4,4. Oppisopimuskoulutuksen osuus oli 61 % koko konsernissa. Uusia oppisopimuksia sol-mittiin kymmenen henkilön kanssa. Sähkölaitos-asentajan ammattitutkinnon suoritti kolme asenta-jaa ja ylemmän ammattitutkinnon kolme asentajaa.

7L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | LOrem 7


energiakauppa

9L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | energiak auppa

Biopolttoaineiden käyttö

ennätykseen

Lappeenrannan Energia Oy:n voimakas panostus uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi kantaa hedelmää.

Biopolttoaineiden käytössä saavutettiin vuonna 2011 ennätykset niin kaukolämmössä kuin sähkössä. Kaukolämmön energialähteistä biopolttoaineiden osuus oli 61,9 % ja yhtiön omistamassa sähköntuo-tannossa 75,5 %. Biopolttoaineiden osuuden kasvu verrattuna aikaisempiin vuosiin on ollut huomattava.

Tuulivoiman hankinnassa saavutettiin myös en-nätys vuonna 2011. Tuulivoiman hankinta kasvoi 68,4 % vastaten n. 5 500 kerrostalohuoneiston vuo-tuista käyttöä.

Kaukolämmön CO2-ominaispäästöt miltei puolittuneetLappeenrannan Energia Oy:n hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet oleellisesti biopolttoaineiden kor-vattua valtaosin fossiiliset polttoaineet. Energiatuo-tannon kokonaishiilidioksidipäästöt ovat vähenty-neet vuosien 2008 ja 2011 aikana n. 45,4 %. Päästövä-hennys vastaa 17 000 öljylämmitteisen omakotitalon vuotuisia päästöjä.

Kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöt (pääs-töt tuotettua energiayksikköä kohti) vuonna 2011 oli-vat 106 ton per MWh. Ominaispäästöt ovat vuoteen 2008 verrattuna pienentyneet peräti 47,0 %.

Sähkön myyntihinnat kilpailukykyisetLappeenrannan Energia Oy:n sähkön julkiset myynti-hinnat olivat koko kertomusvuoden valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Hintakilpailukyky säilyi vaik-ka myyntihinnat nousivat 1.1.2011 alkaen n. 9,8 %.

Kaukolämmön kokonaishinta nousi 1.1.2011 alkaen n. 6,7 % polttoaineiden valmisteveron korotuksen seurauksena. Hintavaikutukset olisivat olleet oleel-

lisesti suuremmat jos kaukolämmön hankinta olisi edelleen perustunut fossiilisiin polttoaineisiin.

Maakaasun myyntihintojen hinnoittelurakenne säilyi kertomusvuonna ennallaan.

Itsenäistä sähkökaupan riskienhallintaaEnergianhankinnan kannalta merkittävin kehitys-askel oli itsenäisen toiminnan aloittaminen sähkö-kaupan riskienhallinnassa. Päätös itsenäisestä ris-kienhallinnasta tehtiin kesän kynnyksellä ja valmis-televat toimet, mm. organisaation täydentäminen, prosessien täsmentäminen ja vastapuolien kartoitus, jatkuivat syksylle. Loppuvuodesta sähkökaupan riskienhallinta toimikin jo vakiintuneen itsenäisesti.

Asiakaspalvelua yhdeltä luukultaAsiakaspalvelutoiminnot muuttivat alkuvuodesta uusiin ja yhteisiin tiloihin Simolantien toimipistee-seen. Uuden toimipisteen myötä asiakkaat saavat yhdeltä luukulta haluamansa palvelut eri tuotteisiin (kaukolämpö, maakaasu, sähkö ja vesi) liittyen aina uusien liittymien tilaamisesta laskuselvityksiin ja energiankäytön neuvontaan.

9

ympäristöystäVäLListä energiaa

10 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | energiak auppa

Asiakaspalvelun laadun edelleen parantamiseksi käynnistettiin hanke nykyaikaisten online-palvelujen toteuttamiseksi. Online-palvelun tavoitteena on tar-jota asiakkaillemme tärkeimmät palvelut sopimuksen tekemisestä energiankäytön raportointiin ja reaali-aikaiseen jakelutilanteeseen kellon ympäri.

110-vuotiaan avoimet ovetLappeenrannan Energia Oy:lle tuli 17.5.2011 täyteen kunniakkaat 110 vuotta. Vuosipäivän tienoilla asiak-kaille järjestettiin avoimet ovet yhteistyössä Kaukaan Voima Oy:n kanssa. Näin asiakkaillemme järjestyi tilaisuus tutustua Simolantien toimipisteessä tuoree-seen vesienergiayhtiöön ja toista täyttä vuotta toimi-vaan biovoimatuottajaan Kaukaalla.

Markkinoinnin pääpainopiste oli ekoenergia-merkit-tyjen sähkötuotteiden, Metsävoiman ja Tuulivoiman, myynninedistäminen. Metsävoima ja Tuulivoima saivatkin hyvän vastaanoton ja tuotteiden markki-nointiin sitoudutaan pitkäjänteisesti.

10

Kaukolämmön hankinta energialähteittäin

2008 2009 2010 2011

GWh/a800700600500400300200100

0

muut

maakaasu

turve

puupolttoaineet

Sähkön hankinta energialähteittäin

2008 2009 2010 2011

muut

maakaasu

turve

puupolttoaineet

GWh/a1 000 000

800 000

600 000

400 000

200 000

0

11L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | energiak auppa 11

250

200

150

100

50

02008 2009 2010 2011

Kaukolämmön CO2-ominaispäästötg/KWh

12 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | L appeenr annan VerkOnr akennus Oy

Lappeenrannan VerkOnrakennus Oy

Lappeenrannan Verkonrakennus Oy:lle vuosi 2011 oli haltuunoton vuosi. Toiminnan pääpaino oli vesi liiketoiminnan tuomien muutosten haltuunot-toa ja toiminnan uudelleenjärjestelyä. Muutos su-jui kaiken kaikkiaan nopeasti ja hyvässä hengessä. Sähkö liiketoiminnan vakiintunut toiminta antoi hyvän mahdollisuuden keskittää muut voimavarat vesi liiketoimien mukaanottoon. Liikevaihdollises-ti vuosi oli merkittävä harppaus ja muutos saatiin tehtyä tuloksellisesti kannattavasti.

Vuoden 2011 alussa Lappeenrannan Verkonraken-nuksen henkilöstön keski-ikä laski reilusti alle 50 vuoden. Tähän oli syynä eläkkeelle jääneiden asenta-jien korvaaminen oppisopimuksella sähkölaitosasen-tajan tutkinnon suorittaneilla nuorilla asentajilla.

Sähköverkkoliiketoiminnassa oli merkittävä kauppa 110 kV-kaapelointi, joka saatiin kilpailutuksen kautta Lappeenrannan Energiaverkoilta. Projekti saatiin vietyä teknisesti, taloudellisesti että aikataulullisesti hyvin läpi. Projekti vaati venymistä koko osallistu-jaryhmältä kesän muiden kiireiden kanssa. Tähän projektiin liittyi myös paljon keskustassa tehtyä väli jännitekaapelointia.

Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit ja kunnos-sapitotehtävät jatkuivat aloitettujen suunnitelmien mukaisesti. Haasteellisimmat projektit olivat Saratien vesiverkkojen saneeraus ja Honkalan vedenottamon saneeraus.

Vuosi sujui rauhallisesti myrskyjen osalta aina vuo-den viimeisille päiville. Loppiaisen ja Hannun päivän epätavalliset sääilmiöt, jotka myrskyjen muodossa aiheuttivat suuria ongelmia ilmajohtoverkoille. Lähes kaikki verkostoasentajat ja toimihenkilöt olivat useita päiviä täysin kiinnitettynä verkon korjaamiseen.

12

Lappeenrannan Verkonrakennus rakentaa ja kun-nossapitää sähkö-, ulkovalaistus-, vesi- ja jätevesi-verkostoja sekä tuottaa energiamittausten asennus- ja ylläpitopalveluja. Tärkeimmät asiakkaat ovat Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan kaupunki. Yhtiön tavoitteena on kuitenkin laajen-taa asiakaskuntaa mm. lähialueiden sähköverkko-yhtiöihin.

L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | L appeenr annan VerkOnr akennus Oy


Lappeenrannan Energiaverkot vastaa verkosto-omai-suuden (sähkö, lämpö, vesi ja maakaasu) hallinnasta ja verkostojen kehittämisestä ja operoinnista. Lisäksi Energiaverkot vastaa sähkönjakelusta Etelä-Karjalassa Lappeenrannan, Lemin, Taipalsaaren ja Savitaipaleen alueella. Yhtiö hoitaa sähkönjakelua myös Saimaan kanavan vuokra-alueella. Yhtiö huolehtii myös kaukolämmön, maakaasun ja veden jakelusta, sekä veden hankinnasta Lappeenrannan alueella.

Sähköhäiriöiden kehittyminen

20

15

10

5

0

h / asiakas

2005

3,44

2006

16,03

2007

4,27

2008

5

2011: * 5,7 h, joista 4,26 h aiheutui Tapanin ja Hannun päivän myrskyistä.

1,42009

1,9

2010 2011

5,70

20041,64

2003

2,97

2002

18,12

Lappeenrannan energiaVerkOt Oy

15L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | L appeenr annan energiaVerkOt Oy

Lappeenrannan Energiaverkkojen vuoden 2011 merkittävin tapahtuma oli Lappeenrannan Ener-gian ja Lappeenrannan Veden yhdistyminen maa-liskuun alussa. Lappeenrannan Energiaverkoille yhdistyminen toi vastuun vesihuollon asiakasraja-pinnasta ja 12 700 asiakkaasta.

Vesihuoltoverkostot (puhtaan veden verkosto vesi-torneineen, jätevesiverkosto pumppaamoineen sekä hulevesiverkosto) siirtyivät Lappeenrannan Ener-giaverkkojen omistukseen ja samalla vastuu nii-den kunnossapidosta ja kehittämisestä. Yhdisty-misen myötä siirryttiin myös vesihuoltoverkoissa tilaaja – palveluntuottaja -toimintamalliin, minkä seu-rauksena Energiaverkoille siirtyi vain tilaajaorganisaa-tion henkilöstöä eikä yhtään vesihuollon asentajaa.

AsiakkaatLappeenrannan Energian ja Veden yhdistymisen yksi tärkein tavoite oli se, että muutokset eivät saa näkyä asiakkaille vesihuollon laadun heikkenemi-senä ja tässä onnistuttiinkin hyvin. Vesihuollon lisäksi myös kaukolämmön ja maakaasun toimitus-ten taso säilyi korkeana.

Sähkön toimitus sujui ennätyksellisen hyvin aina joulupyhiin saakka, mutta Tapanin ja Hannun päi-vien myrskyt nostivat sähköhäiriöiden määrän 1,4 tunnista 5,7 tuntiin asiakasta kohti. Noin 1 600 asi-akkaalla oli sähköt poikki yhtäjaksoisesti yli 12 h.

Jakelualueella siirrettiin energiaa vuonna 2011 leu-don syksyn takia hieman vähemmän normaalivuo-siin verrattuna. Sähköverkossa siirretyn energian määrä oli noin 775 GWh, kaukolämpöverkossa 573 GWh ja maakaasuverkossa 99 GWh. Puhdasta vettä toimitettiin asiakkaille 5,9 tm³.

Energiaverkkojen hankkeitaEnergian kulutusmittareiden etäluennan pilot- asennukset käynnistyivät syksyllä 2011. Asennukset viivästyivät alkuperäisestä aikataulusta mittareiden saantiongelmien ja järjestelmien välisten tiedon-siirto- ongelmien vuoksi. Pilot-asennuksilla oli tar-koitus varmistaa, että asennusprosessissa kaikki menee suunnitellusti, energian kulutustiedot me-nevät järjestelmissä oikeisiin paikkoihin ja kulutuk-senmukaiset laskut saadaan lähtemään asiakkaille. Varsinaisten massa-asennusten käynnistyminen siirtyi vuoden 2012 puolelle.

15

Sähköverkossa näyttävin hanke oli Valtakadun sähkö aseman ulkokytkinkentän purkaminen. Samassa yhteydessä korvattiin Valtakadun sähkö-asemaa syöttävät vanhat 110 kV:n kaasueristeiset kaapelit uusilla. Hankkeeseen liittyi myös keskus-tan keskijännitekaapelointia, jolla saatiin tasapaino-tettua eri sähköasemien merkitystä Lappeenrannan keskustan sähkön syötössä.

Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostushanke ete-ni suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Kun-nostushankkeessa Rakkolanjokea perataan ja Haa-pajärvi kuivatetaan osin painovoimaisesti ja osin pumppaamalla. Toimenpiteiden yhteydessä tehdään mm. ruoppauksia, tehokalastusta ja kasvillisuu-den niittoa. Haapajärven kuivattamisen aikana sen pohja sedimentti kuivuu, tiivistyy ja hapettuu, mikä parantaa sedimentin ravinteiden sitomiskykyä.

Rauhan alueella tehtiin uuden kylpylän ja loma-asuntoalueen sähköistystä, vesihuoltotöitä ja raken-nettiin mm. ensimmäiset muoviset alue lämmön kaukolämpöputket palvelemaan noin 40 loma-kiinteistöä.

16 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | L appeenr annan L ä mpöVOim a Oy

Lappeenrannan LämpöVOima Oy

Olennaiset tapahtumat tilikaudellaMertaniemi 2:lla tuotettiin sähköä ja kaukoläm-pöä yhteensä 287 ( 418 ) tuntia. Laitoksen käyttöaika oli vähäinen siksi, että Lappeenrannan Energian ja Pohjolan Voiman yhdessä omistama Kaukaan Voi-man biovoimalaitos toimi peruskuormalaitoksena ja Merta niemen voimalaitos toimi varavoimalaitoksena.

Mertaniemi 1:n kaasuturbiini oli varattu Fingridin nopeaksi reserviksi sähkön kantaverkon häiriö-tilanteisiin. Laitoksella tehtiin 15 ( 8 ) koekäyttöä mutta varsinaisessa hätäkäytössä koneistoa ei ajettu. Kaasuturbiinille kertyi yhteensä 10 ( 5 ) käyttö-tuntia. Mertaniemi 1:n kaasukattiloilla tuotettiin kauko lämpöä 2 417 ( 2 252 ) tunnin aikana.

Toukokuussa allekirjoitettiin Mertaniemen voima-laitoksen tulevaisuuden kannalta merkittävä käyt-töoikeussopimus. Mertaniemi 2 -laitoksen kaasu-turbiinien käyttöoikeus vuokrattiin Fingridille 15 vuodeksi alkaen 1.1.2013. Fingrid käyttää kaasutur-biineja nopeana häiriöreservinä. Toiminnan edelly-tyksenä ovat merkittävät modernisoinnit laitoksen sähkö- ja automaatiolaitteisiin. Modernisointien to-teuttamiseksi tehtiin sopimus konsulttiyhtiö SAV:n kanssa ja rahallisesti suurimmat hankinnat tehtiin vuoden 2011 lopulla.

Lappeenrannan Energia Oy:n omistuksessa olleet lämpö- ja höyrylaitokset ostettiin yhtiön omistuk-seen. Lämpölaitokset ovat pääosin kaukokäytettäviä. Vuonna 2011 jatkettiin aikaisemmin aloitettua kauko käyttöjärjestelmän uusimista. Hyrymäen

16

lämpö laitoksen ja Joutsenon keskustan alueen lämpö laitoksen (LK1) ohjaukset lisättiin kauko-käyttöjärjestelmään vuoden 2011 aikana.

Vuonna 2011 Mertaniemen voimalaitoksella tuotet-tiin sähköä 13 ( 19 ) GWh ja lämpöä 53 ( 62 ) GWh. Maakaasua käytettiin voimalaitoksella 79 ( 102 ) GWh. Muilla lämpökeskuksilla tuotettiin kaukoläm-pöä 75 ( 119 ) GWh. Maakaasua käytettiin lämpö- ja höyrykeskuksilla 107 ( 123 ) GWh. Kevyttä poltto-öljyä käytettiin kaasuturbiinilla ja lämpökeskuksilla yhteensä 4 ( 5 ) GWh.

AVAINLUKUJA (Milj. €) 2009 2010 2011Liikevaihto 32,5 19,1 22,0Liikevoitto 0,04 -0,01 -0,17Tilikauden tulos -0,01 0 0Investoinnit 0,7 1,7 2,7Vak.henkilöstö 43 35 50Taseen loppusumma 10,2 10,4 25,1

Yhtiön investoinnit olivat 2,7 (1,7) milj. euroa ja ne kohdis-tuivat pääasiassa Mertaniemi 2 -varavoimalaitostoiminnan vaatimien modernisointien suunnitteluun ja hankintojen etumaksuihin sekä lämpölaitoksien kaukokäyttöön.

Lappeenrannan Lämpövoima vastaa sähkön, kauko-lämmön, höyryn ja puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä. Yhtiö vastaa myös tuo-tantolaitosten käytöstä ja kunnossapidosta. Veden tuotannosta pääosa hoidetaan Huhtiniemen veden-ottamolla ja pääosa jäteveden käsittelystä hoidetaan Toikansuon jäteveden puhdistamolla.

Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Mertaniemi 2 -voimalaitos siirtyy Fingrid Oyj:n nopeaan häiriöreserviin 1.1.2013 alkaen.

17L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | LOrem

Maaliskuun alussa toteutettiin Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden fuusio. Fuu-siossa Vesi Oy:n toiminnot jaettiin Energia Oy:n eri yhtiöihin. Lämpövoimaan liitettiin puhtaan veden tuotanto ja jäteveden puhdistus. Henkilöitä siirtyi Lämpövoimalle 15.

Vesitoiminnoissa jatkettiin jo aikaisemmin aloitet-tua uuden pohjavedenottamon etsintää. Taipalsaaren Pönniälänkankaan maastoon tehtiin kolme pohja-vesikaivoa, joista heinäkuun ja joulukuun välillä teh-dyssä koepumppauksessa pumpattiin 8 000 – 10 000 m3 / vrk pohjavettä Saimaaseen. Koepumppaus osoitti, että alueelta voidaan ottaa pohjavettä n. 8 000 m3 / vrk.

Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan jatkaminen ja uuden purkuvesistön lupahakemus toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintovirastoon joulukuussa. Uutena purkuvesistönä lupahake-muksessa esitettiin Vuoksea Imatralla valtion rajan läheisyydessä. ELY-keskus esitti loppuvuonna, että uuden purkuvesistön ja siirtoputken sijainnista on vielä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

19L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | haLLituksen tOimintakertOmus

haLLituksen tOimintakertOmus VuOdeLta 2011

19

Konsernin rakenne ja yhtiön osakkeetLappeenrannan Energia -konsernin muodostaa Lap-peenrannan kaupungin kokonaan omistama Lap-peenrannan Energia Oy ja sen 100 %:sti omistamat tytäryhtiöt Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lap-peenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Lappeenrannan Energia Oy hankkii ja myy vettä, sähköä, kaukolämpöä, maa-kaasua ja höyryä. Lappeenrannan Lämpövoima Oy tuottaa yhteistuotantovoimalaitoksessaan sähköä ja kaukolämpöä emoyhtiölleen ja vastaa puhtaan veden tuotannosta sekä jäteveden käsittelystä Lappeen-rannan alueella. Lappeenrannan Energiaverkot Oy omistaa, käyttää, rakennuttaa ja ylläpitää vesi-, jäte-vesi-, sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasuverkkoja se-kä siirtää niiden kautta vettä ja energiaa asiakkaille. Lappeenrannan Verkonrakennus Oy rakentaa, käyt-tää ja kunnossapitää edellä mainittuja verkkoja se-kä ulkovalaistusverkkoa. Osakkuusyritys, Kaukaan Voima Oy, tuottaa Lappeenrannan Energia Oy:lle biopolttoaineella sähköä ja kaukolämpöä.

Vuosi 2011 oli Lappeenrannan Energia Oy:n yhdek-säs tilikausi.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkeiden määrä on 1 000 kpl ja osakkeen nimellisarvo on 10 000 euroa. Yhtiöllä on yksi osakelaji.

Kaukaan Voima Oy on Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiö (46 %).

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen toinen toi-mintavuosi osoitti laitoksen toimivuuden ja se tuotti suurimman osan yhtiön kaukolämmön hankinnas-ta sekä osan sähköstä.

Lappeenrannan Energia ja Lappeenrannan Vesi Oy sulautuivat 28.2.2011 alkaen. Koko konsernin liike-vaihto kasvaa sulautumisen myötä noin 12 miljoo-nalla eurolla vuodessa ja henkilöstön määrä kasvoi 54 henkilöllä.

Yhtiö on osakkaana Hyötytuuli Oy:ssä ja sen tuuli-voimalla tuotetun sähkön osuus kasvoi hyvän tuuli-vuoden ansiosta jo 12 GWh:iin. Yhtiö oli aktiivisesti mukana TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimaselvityksissä, joiden tuloksena mahdollistuu Muukon Tuuli-

puiston rakentuminen todennäköisesti vuoden 2012 aikana.

Lappeenrannan Energiaverkot Oy käynnisti reaali-aikaisen energian mittauksen järjestelmähankkeen. Lappeenrannan Lämpövoima Oy solmi sopimuksen Fingrid Oyj:n kanssa Mertaniemen voimalaitoksen vuokraamisesta kokonaisuudessaan Fingrid Oyj:n varateholaitokseksi vuoden 2013 alusta alkaen.

Pohjoismainen vesivarastotilanne jatkui vuoden 2010 jäljiltä vielä alkuvuoden ajan ennätyksellisen heikkona, mutta lauha syksy ja erittäin runsaat sa-teet käänsivät tilanteen päälaelleen. Loppuvuodesta vesivarastojen täyttöasteiden ylärajoilla tehtiinkin uusia ennätyksiä.

Runsaat sateet ja lauha keli pitivät myös sähkön päi-vittäisen elspot-hinnan matalalla tasolla loppuvuo-desta. Alkuvuoden korkeat hinnat pitivät kuiten-kin Suomen aluehinnan vuosikeskiarvon verrattain korkeana. Suomen aluehinta oli vuositasolla keski-määrin 49,3 € / MWh, joka on 6,34 € / MWh alem-pi kuin edellisenä vuotena. Eroa Suomen aluehin-nan ja Systeemihinnan välille kertyi 2,25 € / MWh,

20 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | haLLituksen tOimintakertOmus20

joka muodostui enimmäkseen elo-lokakuun aikana runsaiden sateiden painaessa sähkön hintaa Etelä-Norjassa.

Maaliskuussa tapahtunut Fukushiman ydinvoimala-onnettomuus ja sitä seurannut Saksan päätös sulkea ydinvoimalaitoksensa 2020-luvun alkuun mennessä aiheuttivat hetkeksi huolen sähkön riittävyydestä Euroopassa ja nostivat hintoja sähkön johdannais-markkinoilla. Euroopassa jatkunut kamppailu talous-huolien kanssa sekä hyvä vesitilanne ja leuto sää pai-noivat kuitenkin johdannaisten hinnat takaisin alas.

Helmikuun 18. päivän aamuna tehtiin Lappeen-rannan pääkaukolämpöverkossa uusi hetkellinen kaukolämmön kulutusennätys, kun yhden tunnin aikainen kaukolämpöteho kipusi 216 MW:iin. Lop-puvuosi oli kuitenkin myös Lappeenrannassa hy-vin lämmin, ja joulukuu oli lämpimin sitten vuo-den 2008. Koko vuoden osalta lämmitystarvelu-ku oli 4072, mikä oli 11,7 % normaalia matalampi Kaukolämmön myyntimäärä jäikin edellistä vuot-ta selvästi pienemmäksi ollen 652,0 ( 729,3 ) GWh.

Kaukolämmön ja sähkön julkiset myyntihinnat py-syivät ennallaan. Maakaasun hinnoittelujärjestel-mä säilyi myös entisellään eikä hinnoitteluun tehty muutoksia.

Taloudellinen kehitysKonsernin liikevaihto kasvoi 12,4 % edellisvuodesta ollen 109,4 milj. euroa. Emoyhtiön liikevaihto kasvoi 0,1 % edellisvuodesta ja oli 71,4 milj. euroa.

Konsernin liikevoitto pieneni -1,9 milj. euroa edel-lisvuodesta ja oli 9,2 miljoonaa euroa. Emoyhtiön

liikevoitto oli 3,3 ( 3,4 ) milj. euroa. Konsernin tili-kauden tulos oli -0,2 ( 2,1 ) miljoonaa euroa ja emo-yhtiön 2,3 ( 1,7 ) milj. euroa.

InvestoinnitKonsernin investoinnit olivat 20,0 ( 16,5 ) milj. euroa. Investoinneista 6,0 milj. euroa kohdistui sähkö verkkoihin, 1,0 milj. euroa sähköasemaan, 0,8 milj. euroa sähkömittareihin. Lämpöverkkoihin investoitiin 2,2 milj. euroa ja vesi- ja jätevesi-verkkoihin 5,9 milj. euroa.

Myynnin kehitys 2009 – 2011 (Milj. €)

2009 2010 2011ero % 10-11

Sähkön myynti (ulkoinen) 34,3 36,9 39,0 5,9Sähkön siirto 18,2 21,1 19,6 -7,1Lämmön myynti (ulkoinen) 24,1 24,5 23,3 -5,3Lämmön siirto 8,1 8,3 8,5 1,5Kaasun myynti 3,2 3,2 3,3 2,5Kaasun siirto 1,0 1,2 2,1 76,8Vesi 10,3

21L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | haLLituksen tOimintakertOmus 21

RahoitusKonsernin korolliset velat 31.12.2011 olivat 183,0 ( 146,6 ) miljoonaa euroa, josta velka Lappeen-rannan kaupunkikonsernille oli 130,7 ( 107,0 ) milj. euroa. Likvidit varat olivat vuoden lopussa 0,9 ( 7,4 ) miljoonaa euroa.

HenkilöstöVakinaisia henkilöitä oli vuoden lopussa 243 ( 171 ) ja määräaikaisia 19 (13). Henkilöstön keski-ikä oli 47 vuotta vuoden lopussa. Koko konsernissa jäi vuoden aikana eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Vakinaiseen työsuhteeseen palkattiin yhdeksän henkilöä.

Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut:Emo Konserni

2009 2010 2011 2009 2010 2011Liikevaihto milj. € 66,4 70,4 71,4 91,1 97,3 109,4Liikevoitto milj. € 4,1 3,4 3,3 9,4 11,1 9,2Liikevoitto / tappio % 6,2 4,9 4,7 10,3 11,4 8,5OPO:n tuotto % 59,1 25,9 2,6 101,6 163,5 -1,5Omavar.aste % 2,1 3,1 12,3 0,4 1,3 7,1

HallintoLappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäseninätoimivat seuraavat yhtiökokouksen valitsemat henkilöt: Kullervo Lehtonen (pj.), Tarmo Häk-kinen (vpj.), Anja Helvasto, Jouni Kemppi, Riitta Munnukka, Raila Oksanen, Markku Timonen ja henkilöstön edustajana Pekka Myyrä.

Henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä ovat: Pentti Belinskij, Soile Salla, Erkki Kämäräinen, Arto Ylikotila, Eija Hirvonen, Leena Kaijan sinkko, Minna Koponen, ja Heikki Herranen. Yhtiö-kokouk sessa 24.3.2011 hallitukseen valittiin lisäksi

Maksetut palkat ja palkkiot(Milj. €) 2009 2010 2011Emo 3,3 3,6 2,3Konserni 7,7 7,8 10,0

Henkilöstö keskimäärin(Milj. €) 2009 2010 2011Emo 86 84 60Konserni 199 193 238

Jorma Nisonen, Voitto Ampuja ja henkilöstön edustajana Ilpo Hulkkonen sekä heidän vara-jäsenikseen Pekka Haimila, Esko Huttunen ja Sami Väisänen.

Kaupungin konserniohjeiden muuttumisen myötä yhtiön hallitukseen tuli vielä muutoksia syysyhtiö-kokouksessa 30.11.2011. Anja Helvaston ja Markku Timosen tilalle varsinaisiksi jäseniksi valittiin Soile Salla ja Timo Haimila. Varajäsenissä Pentti Be-linskij:n, Soile Sallan ja Timo Haimilan tilalle valit-tiin Jerker Brandt, Leila Korte ja Markku Nokelainen.

22

Hallituksen kokouksissa on läsnäolo-oikeus ollut kaupungin nimeämänä apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkia koskella. Hallituksen kokouksissa toimi esittelijänä toimitusjohtaja Reijo Kolehmainen ja sihteerinä Pekka Turunen. Yhtiön varsinaisena tilintarkastajana toimi KPMG Oy Ab päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Heikki Tuomi.

Rakenne ja rahoitusjärjestelytLappeenrannan Energia Oy ja Lappeenrannan Vesi Oy sulautuivat 28.2.2011. Lappeenrannan Vesi Oy:n tytär-yhtiöt Lappeenrannan Vesiverkot Oy, Lappeenrannan Vesirakennus Oy ja Lappeenrannan Vesilaitokset Oy sulautuivat Lappeenrannan Energia Oy:n tytäryhtiöi-hin 3.3.2011. Lappeenrannan Vesi Oy:n sulautumis-suunnitelman mukaisesti Lappeenrannan Energia Oy laski liikkeelle Lappeenrannan kaupungin merkittä-väksi uusia osakkeitaan yhteensä 500 kappaletta, joiden merkintähinta oli 10.000,00 euroa. Lappeenrannan Energia Oy:n ulkona olevien osakkeiden lukumäärä merkinnän jälkeen on 1.000 kpl ja osakepääoman määrä 10.000.000,00 euroa. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkittiin 10.838.079,09 euroa.

Merkittävät riskit ja epävarmuus-tekijät sekä niiden hallintaLappeenrannan Energiassa toteutetaan riskien-hallintaa, joka perustuu säännöllisesti päivitettä-vään riskianalyysiin, vakuuttamissuunnitelmaan, energiakaupan riskienhallintapolitiikkaan, toimin-tajärjestelmään sekä poikkeusoloja varten laadit-tuun energiahuollon valmiussuunnitelmaan.

Energiakauppa altistuu sähkön markkinahinnan vaihtelun ja polttoaineiden hintamuutosten aiheut-tamalle riskille. Suojauksissa käytetään sähkö-termiinejä ja pitkäaikaisia sopimuksia. Suojaus-toiminnan päätarkoitus on varmistaa loppuasiakas-myynnille tavoiteltu kate. Johdannaissopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa. Suojausinstrumenttien nettoarvon tilitykset kirjataan energianhankinnan oikaisuksi ja johdannaissopimusten arvo esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Yhtiön hallitus hyväk-syi uudet riskipolitiikan periaatteet syksyllä 2011.

Sähköverkkoliiketoiminta altistuu poikkeuksellis-ten sääolojen riskille. Yhtiön vastuuvakuutus kattaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon, mutta ei lainsää-dännön mukaan asiakkaille yli 12 tunnin sähkö-

23L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | haLLituksen tOimintakertOmus 23

katkoista maksettavia vakiokorvauksia. Yhtiöllä on myös sähköntuotannon keskeytysvakuutus ja voima laitoksella konerikkovakuutus.

YmpäristöKonsernin ympäristövastuut hoidetaan toiminta-järjestelmään sisältyvän ympäristöohjeistuksen mukaisesti. Yhtiöllä ei ole tiedossa sellaisia yrityk-sen taloudelliseen asemaan vaikuttavia ympäristö-riskejä, jotka poikkeaisivat toimialan luonteeseen yleisesti kuuluvista.

Lappeenrannan Energia Oy osallistuu elinkeino-elämän energiatehokkuussopimuksen Energia-palvelujen toimenpideohjelmaan.

Kaukaan Voima Oy:n biovoimalaitoksen ansiosta energianhankinta oli entistä ympäristöystävällisempää.

Mertaniemen voimalaitoksen uuden lainsäädännön mukainen ympäristölupa on voimassa vuoteen 2015. Voimalaitoksen vuotuinen mitattu typenoksidi-päästö alittaa ympäristöviranomaisten vaatimukset.

Lakisääteisen ympäristövakuutuksen piiriin kuuluu Mertaniemen voimalaitos ja teholtaan yli 40 MW:n lämpökeskukset.

Suomen luonnonsuojeluliitto on myöntänyt Lap-peenrannan Energian puupolttoaineella tuotetulle sähkölle ja tuulivoimalle Ekoenergia -merkin.

Tutkimus- ja kehitystoimintaYhtiön tutkimus- ja kehitystoiminta on ollut pie-nimuotoista. Suurin panostus on kohdistettu tuuli-voimapotentiaalin löytymiseen maakunnassa Tuu-liSaimaa Oy:n kautta. Lisäksi yhtiössä teetetään vuosittain 1 – 3 lopputyötä kohdistuen tekniikkaan tai talouteen.

Olennaiset tapahtumat alkaneella tilikaudellaKonserniin mukaan tullut vesiliiketoiminta ja sen sisällä sekä puhtaan veden tuottaminen että erityi-sesti jätevesien käsittelyn toteuttaminen aiheuttavat runsaasti selvitystyötä kuluvan vuoden aikana.

Tulevaisuuden näkymätYhtiön taloudellisen tuloksen ja toiminnallisen tehokkuuden ennakoidaan kehittyvän positiivi-sesti. Tämä mahdollistaa jatkuvan kehittymisen toiminta- alueen yritysten ja asiakkaiden hyväksi. Voimakkaat investointipaineet aiheuttavat tila-päisesti haastavia tilanteita rahoituksen suhteen.

Lappeenrannan Energia Oy:n osakkuusyhtiön Kau-kaan Voima Oy:n biovoimalaitos on muuttanut energiantuotannon polttoainepohjan pääosin bio-polttoaineisiin perustuvaksi. Tämä vakauttaa ener-gian hinnoittelun jatkossa ja edesauttaa yhtiön me-nestystä kovenevassa kilpailussa.

Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestäTilinpäätöksen mukaan Lappeenrannan Energia Oy:n tilikauden voitto on 2 263 217,10 euroa. Jakokel-poiset voittovarat ovat tämän jälkeen 12 690 797,05 euroa. Hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 1 850 euroa osaketta kohti ja loput tilikauden voitosta siirretään edellisten tilikausien voitto/tappio-tilille.

24

tuLOstiedOt

L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tuLOstiedOt 25

TULOSLASKELMA (1 000 €) 2011 2010 2011 2010KONSERNI KONSERNI EMO EMO

LIIKEVAIHTO 109 370 97 300 71 387 70 414 Valmistus omaan käyttöön 6 603 3 889 Liiketoiminnan muut tuotot 364 266 5 093 5 522

Materiaalit ja palvelutAineet ja tarvikkeetOstot tilikauden aikana 65 528 61 173 65 874 63 974 Varastojen muutos -115 138 0 92 Ulkopuoliset palvelut 10 948 5 991 1 375 1 583

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 9 556 7 232 2 325 3 474 Henkilösivukulut

Eläkekulut 2 080 1 471 648 810 Muut henkilösivukulut 420 410 103 206

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot 11 174 8 580 783 986 Konserniliikearvon poisto 1 383 1 383

Liiketoiminnan muut kulut 6 476 4 418 2 047 1 385 Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta -362 -457 Kulut yhteensä -107 088 -90 340 -73 156 -72 510

LIIKEVOITTO 9 249 11 115 3 325 3 426

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko-ja rahoitustuotot 137 81 6 684 5 289 Korkokulut kaupungille -8 354Korkokulut ja muut rahoituskulut -9 752 -7 338 -1 019 -7 114

-9 615 -7 257 -2 689 -1 824

VOITTO/TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ -367 3 857 636 1 602 Satunnaiset tuotot 0 479 1 900 1 755 Satunnaiset kulut 0 -1 294 0 -1 294

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -367 3 043 2 536 2 063 Poistoeron muutos 1 145 Laskennalliset verot 10 422 -274 Muut välittömät verot -217 504 0 504

TILIKAUDEN TULOS -159 2 117 2 263 1 704

L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tuLOstiedOt26

TASE (1 000 €) KONSERNI KONSERNI EMO EMO31/12/2011 31/12/2010 31/12/2011 31/12/2010

VastaavaaPYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 4 230 1 338 128 257 Fuusiotappio 1 006 1 149 Konserniliikearvo 17 781 19 164 Muut pitkävaikutteiset menot 1 442 1 214 1 303 1 023

23 453 21 715 2 437 2 429 Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 1 719 1 708 846 1 082 Rakennukset ja rakennelmat 12 450 7 792 2 547 3 690 Verkostot 150 255 101 718 Koneet ja kalusto 12 163 6 100 94 2 980

176 586 117 318 3 487 7 753 Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 28 841 28 329 79 208 63 296 Muut saamiset 248 181 67 67

29 089 28 510 79 275 63 363 VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 2 302 2 188 0 1 838 Pitkäaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 85 522 69 657 Lainasaamiset 30 30 30 30

30 30 85 552 69 687 Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 19 262 16 267 10 345 11 416 Muut saamiset 1 014 573 123 15 Siirtosaamiset 2 593 819 1 971 682 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 6 211 7 370 4 335 5 694

29 081 25 030 16 774 17 806

Laskennalliset verosaamiset 1 525 1 157

Rahat ja pankkisaamiset 929 1 389 915 1 375

VASTAAVAA YHTEENSÄ 262 996 197 336 188 439 164 252


TASE (1 000 €) KONSERNI KONSERNI EMO EMO31.12.2011 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2010

VastaavaaOMA PÄÄOMA

Osakepääoma 10 000 5 000 10 000 5 000 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 838 10 838 Edell. tilik. voitto/tappio -1 940 -4 277 -410 -2 115 Tilikauden voitto/tappio -159 2 117 2 263 1 704

18 739 2 840 22 691 4 590 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Kertynyt poistoero 598 600

VIERAS PÄÄOMA

Laskennalliset verovelat 3 464 3 807

Pitkäaikainen vieras pääomaPääomalainat 30 003 Eläkelainat 363 419 Rahalaitoslainat 48 759 35 956 43 759 35 956 Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 93 603 101 634 93 603 98 085 Muut velat 52 56 52 56

Liittymismaksut 34 438 29 527 207 218 167 593 137 414 134 097

Lyhytaikainen vieras pääomaEläkelainat 56 54 Rahalaitoslainat 3 196 3 196 Ostovelat 7 608 8 560 4 202 4 086 Siirtovelat 3 176 2 188 987 1 640 Muut velat 5 575 3 653 5 548 5 048Velat kaupungille ja kaup.yhtiölle 13 964 5 445 16 999 Tilitysvelat 0 4 827 0 14 192

33 575 23 096 27 736 24 966

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 262 996 197 336 188 439 164 252


SÄHKÖN MYYNNIN TULOSLASKELMA (1 000 €) 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 LIIKEVAIHTO 41 604 39 247

Liiketoiminnan muut tuototSisäiset tuotot 3 441 1 340 Muut liiketoiminnan muut tuotot 116 94

Materiaalit ja palvelutAineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 38 669 37 630 Ulkopuoliset palvelut 861 1 029

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 1 276 759 Henkilösivukulut 934 507

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 47 47Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 489 442

Liiketoiminnan muut kulut 1 440 956 Kulut yhteensä -43 716 -41 370

Liikevoitto (tappio) 1 445 -688

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 2 025 1 605 Korkokulut kaupungille -1 748 -1 976 Muut korko- ja rahoituskulut -545 -275

-268 -646

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 1 177 -1 334

Satunnaiset tuotot 0 1 755 Satunnaiset kulut 0 -1 294

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja 1 177 -873

TilinpäätössiirrotPoistoeron muutos -25 -29

Voitto (tappio) ennen veroja 1 152 -902

Tuloverot Tilikauden ja ed.tilikauden verot 0 -504 Laskennalliset verot -124

Tilikauden voitto (tappio) 1 027 -1 406


SÄHKÖN MYYNNIN TASE (1 000 €)Vastaavaa 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 47 93 Fuusiotappio 503 574 Muut aineettomat hyödykkeet 910 923

1 459 1 590 Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 541 541 Rakennukset ja rakennelmat 1 630 1 683 Koneet ja kalusto 64 95

2 236 2 319 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 41 541 31 358 VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

Pitkäkaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 28 007 20 967 Saamiset muilta 30 30

28 037 20 997 Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 851 2 162 Saamiset kunnalta 2 905 751 Saamiset muilta 4 374 5 826

Laskennalliset verosaamiset 504Rahat ja pankkisaamiset 915 1 375

9 046 9 825 Vastaavaa yhteensä 82 319 66 378 Vastattavaa OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 1 600 1 600Osakepääoman lisäys 1.3.2011 3 200 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 6 936 Edell. tilik. voitto/tappio -3 266 -1 861 Tilikauden voitto/tappio 1 027 -1 406

9 497 -1 666 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 339 314 VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 24 748 19 499 Velat saman konsernin yrityksille 30 389 Velka kaupungille 52 34 012 Muut velat 77 56

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Lainat rahoituslaitoksilta 1 791 1 791Velka kaupungille 3 623 3 623

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 7 414 4 675 Velat kunnalle 394 31 Velat muille 3 994 4 043

17 216 13 874 Vastattavaa yhteensä 82 319 66 378


SÄHKÖN SIIRRON TULOSLASKELMA (1 000 €) 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010 LIIKEVAIHTO 20 560 21 291

Liiketoiminnan muut tuototSisäiset tuotot 155 228 Muut liiketoiminnan muut tuotot 90 5


Ostot tilikauden aikanaHäviösähkö 1 517 1 821 Muut ostot tilikauden aikana 69 40

Ulkopuoliset palvelutAlueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 2 541 2 635 Muut ulkopuoliset palvelut 5 647 3 935

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 536 604 Henkilösivukulut 342 409


Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 329 329 Sumu poistot sähköverkon hyödykkeistä 4 097 3 892 Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 128 113

Liiketoiminnan muut kulutVuokrakulut 20 15 Muut liiketoiminnan muut kulut 494 444

Kulut yhteensä -15 722 -14 236

Liikevoitto (tappio) 5 084 7 287

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Kunnalta 6 1 Muilta 0 0

Korkokulut ja muut rahoituskulutSaman konsernin yrityksille -2 830 -3 338 Kunnalle -162 -172 Muille -29 -11

-3 014 -3 519

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 2 069 3 768 Satunnaiset erät

Muut satunnaiset tuototMuut satunnaiset kulut -1 000 -749

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 069 3 019 Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutosPoistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -700 1 914 Poistoeron muutos muista pys. vast. hyödykkeistä 22 43

-678 1 957

Tilikauden voitto (tappio) 1 747 1 062


SÄHKÖN SIIRRON TASE (1 000 €)Vastaavaa 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 329 659 Muut aineettomat hyödykkeet 116 190

445 849 Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 75 127 71 295 Muut aineelliset hyödykkeet 2 310 2 257

77 437 73 552 SIJOITUKSET

Osakkeet ja osuudet 9 9 Muut saamiset 7 7

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 537 2 654 Saamiset kunnalta 6 772 6 476 Saamiset muilta 11 189 6 812

18 499 15 943

Vastaavaa yhteensä 96 396 90 359

VastattavaaOMA PÄÄOMA

Osakepääoma 1 367 1 367 Sijoitetun vapaan omanpääoman rahasto 243 243Edell. tilik. voitto/tappio 1 139 77 Tilikauden voitto/tappio 1 747 1 062

4 496 2 749 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero sähköverkon hyödykkeistä 9 828 10 549 Poistoero muista pys.vast. hyödykkeistä 144 101

9 972 10 650 VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 47 227 46 777

Pitkäaikainen koroton vieras pääomaLiittymismaksut 26 193 24 396

73 421 71 173 Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen korollinen vieras pääomaVelka kaupunkiyhtiölle 2 549 214

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 3 058 3 408 Velat muille 2 900 2 165

5 958 5 574

Vastattavaa yhteensä 96 396 90 359


KAASUN MYYNNIN TULOSLASKELMA (1 000 €) 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

LIIKEVAIHTO 3 331 3 248



Ostot tilikauden aikana 2 956 2 676 Ulkopuoliset palvelut 53 57



Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 19 17

Liiketoiminnan muut kulut 122 71 Kulut yhteensä -3 324 -3 024

Liikevoitto (tappio) 276 350

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 14 7 Muut korko- ja rahoituskulut -79 0

-65 7

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 211 357 Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos -3 -2

Voitto (tappio) ennen veroja 208 355Tuloverot

Laskennalliset verot -22 0

Tilikauden voitto (tappio) 185 355


KAASUN MYYNNIN TASE (1 000 €)Vastaavaa 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 0 0Fuusiotappio 25 29 Muut aineettomat hyödykkeet 27 10

53 39 Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet 68 68 Rakennukset ja rakennelmat 204 210 Koneet ja kalusto 7 10

278 288 Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 1 273 0

VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset

Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 880

Lyhytaikaiset saamisetSaamiset saman konsernin yrityksiltä 82 53 Saamiset kunnalta 1 701 2 268Saamiset muilta 1 059 990


Vastattavaa OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 1.1.2011 200 200 Osakepääoman lisäys 1.3.2011 400 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 867 Edell. tilik. voitto/tappio 83 -272 Tilikauden voitto/tappio 185 355

1 735 283 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 21 18 VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka rahoituslaitokselle 1 679 899 Velat saman konsernin yrityksille 508 1 017 Velka kaupungille 11

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen korollinen vieras pääoma

Rahalaitoslainat 100 100Velka kaupungille 508 508

Lyhytaikainen koroton vieras pääomaVelat saman konsernin yrityksille 501 577 Velat kunnalle 55 4

Velat muille 206 231 1 370 1 420



KAASUN SIIRRON TULOSLASKELMA (1 000 €) 1.1.-31.12.2011 1.1.-31.12.2010

LIIKEVAIHTO 2 207 1 198



Ostot tilikauden aikana 3 0 Ulkopuoliset palvelut

Alueverkko-, kantaverkko- ja verkkopalvelumaksut 1 524 930 Muut ulkopuoliset palvelut 151 125



Suunnitelman mukaiset poistot liikearvosta 12 12 Sumu poistot maakaasuverkon hyödykkeistä 163 156 Sumu poistot muista pysyvien vast. hyödykkeistä 4 3

Liiketoiminnan muut kulutMuut liiketoiminnan muut kulut 67 55

Kulut yhteensä -2 033 -1 399

Liikevoitto (tappio) 185 -189

Rahoitustuotot ja -kulutMuut korko- ja rahoitustuotot

Kunnalta 1 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille -96 -163

Muille -2 -1 -97 -163

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä 89 -353

Satunnaiset tuotot 0 0Satunnaiset kulut 0 0

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 89 -353 Tilinpäätössiirrot

Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykk. 15 51 Poistoeron muutos muista pys.vastaavien hyödykk. 3 4

18 55

Tilikauden voitto (tappio) 71 -408


KAASUN SIIRRON TASE (1 000 €)Vastaavaa 31.12.2011 31.12.2010 PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Liikearvo 12 24 12 24

Aineelliset hyödykkeetKaasuverkon aineelliset hyödykkeet 2 438 2 441 Muut aineelliset hyödykkeet 122 110

2 560 2 551 Sijoitukset

Muut saamiset 6 0

VAIHTUVAT VASTAAVAT

SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 43 151 Saamiset kunnalta 0 249 Saamiset muilta 868 189

911 589


VastattavaaOMA PÄÄOMA

Osakepääoma 40 40Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 33 33Edell. tilik. voitto/tappio 44 452 Tilikauden voitto/tappio 71 -408

188 117 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero kaasuverkon hyödykkeistä 383 369 Poistoero muista pys.vastaavien hyödykkeistä 13 10

396 378 VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikainen korollinen vieras pääomaVelka saman konsernin yrityksille 1 452 1 452 Muut velat

Liittymismaksut 972 945

Lyhytaikainen vieras pääomaLyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 154 213 Velat kunnalle 256 Velat muille 70 58

480 271


tiiVisteLmä

Yhtiön yhdeksättä toimintavuotta hallitsi Lappeen-rannan Energia -konsernin ja Lappeenrannan Vesi Oy:n yhdistyminen 1.3.2011. Huolimatta perusteelli-sesta valmistautumisesta, yhtiöiden toimintatapojen yhtenäistäminen vaati panostusta kaikilta tahoilta. Osakkuusyhtiömme, Kaukaan Voima Oy:n, ensimmäinen vuosi sujui toimintaa virittäessä, joten sen tuotanto jäi hieman asetetusta tavoitteesta. Mertaniemen voimalaitos käynnistettiin vuoden aikana kuusi kertaa. Lappeenrannan Energia -konsernin talou dellinen tappio oli 0,2 M €:a ja liikevaihto 109,4 ( 97,3 ) M €:a. Liikevaihto kasvoi 13,5 % edelliseen vuoteen ver-rattuna. Emoyhtiön ja tytäryhtiöiden taloudellinen tulos oli tavoitteiden mukainen. Henkilöstöä oli vuoden vaihteessa 243 henkilöä.

EnergiakauppaLappeenrannan Energia Oy:n voimakas panostus uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi alkaa tuottaa tulosta. Biopolttoaineiden käytössä saavutettiin vuonna 2011 ennätykset niin kauko-lämmössä kuin sähkössä. Kaukolämmön energia-lähteistä biopolttoaineiden osuus oli 61,9 % ja yhtiön omistamassa sähköntuotannossa 75,5 %. Tuulivoi-man hankinnassa saavutettiin myös ennätys vuonna 2011. Tuulivoiman hankinta kasvoi 68,4 %. Lappeenrannan Energia Oy:n hiilidioksidi-päästöt ovat vähentyneet oleellisesti biopolttoai-neiden korvattua valtaosin fossiiliset polttoaineet. Energiatuotannon kokonaishiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuosien 2008 ja 2011 aikana n. 45,4 %.

Kaukolämmön hiilidioksidin ominaispäästöt (pääs-töt tuotettua energiayksikköä kohti) vuonna 2011 olivat 106 ton / MWh. Lappeenrannan Energia Oy:n sähkön julkiset myyntihinnat olivat koko kertomusvuoden valtakun-nallisen keskiarvon alapuolella. Hintakilpailukyky säilyi vaikka myyntihinnat nousivat 1.1.2011 alkaen n. 9,8 %. Kaukolämmön kokonaishinta nousi 1.1.2011 alkaen n. 6,7 % polttoaineiden valmisteveron koro-tuksen seurauksena. Maakaasun myyntihintojen hin-noittelurakenne säilyi kertomusvuoden ennallaan. Energianhankinnan kannalta merkittävin ke-hitysaskel oli itsenäisen toiminnan aloittaminen sähkökaupan riskienhallinnassa. Asiakaspalvelutoiminnot muuttivat alkuvuo-desta uusiin ja yhteisiin tiloihin Simolantien toimi-pisteeseen. Uuden toimipisteen myötä asiakkaat saa-vat yhdeltä luukulta haluamansa palvelut eri tuottei-siin (kaukolämpö, maakaasu, sähkö ja vesi) liittyen aina uusien liittymien tilaamisesta laskuselvityksiin ja energiankäytön neuvontaan. Markkinoinnin pääpainopiste oli ekoenergia-merkittyjen sähkötuotteiden, Metsävoiman ja Tuuli-voiman, myynninedistäminen.

Lappeenrannan Energiaverkot OyLappeenrannan Energiaverkkojen vuoden 2011 mer-kittävin tapahtuma oli Lappeenrannan Energian ja Lappeenrannan Veden yhdistyminen maaliskuun alussa. Lappeenrannan Energiaverkoille yhdistymi-nen toi vastuun vesihuollon asiakasrajapinnasta ja 12 700 asiakkaasta.

37L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tiiVisteLm ä

Vesihuoltoverkostot (puhtaan veden verkosto vesi-torneineen, jätevesiverkosto pumppaamoineen sekä hulevesiverkosto) siirtyivät Lappeenrannan Energia-verkkojen omistukseen ja samalla vastuu niiden kun-nossapidosta ja kehittämisestä. Lappeenrannan Energian ja Veden yhdistymi-sen yksi tärkein tavoite oli se, että muutokset eivät saa näkyä asiakkaille vesihuollon laadun heikkenemisenä ja tässä onnistuttiin hyvin. Sähkön toimitus sujui ennätyksellisen hyvin aina joulupyhiin saakka, mutta Tapanin ja Hannun päivien myrskyt nostivat sähköhäiriöiden määrän 1,4 tunnista 5,7 tuntiin asiakasta kohti. Noin 1 600 asiak-kaalla oli sähköt poikki yhtäjaksoisesti yli 12 h. Jakelualueella siirrettiin energiaa vuonna 2011 leudon syksyn takia hieman vähemmän normaali-vuosiin verrattuna. Energian kulutusmittareiden etäluennan pilot- asennukset käynnistyivät syksyllä 2011. Asennukset viivästyivät alkuperäisestä aikataulusta mittareiden saantiongelmien ja järjestelmien välisten tiedonsiir-to-ongelmien vuoksi. Varsinaisten massa-asennusten käynnistyminen siirtyi vuoden 2012 puolelle. Haapajärven ja Rakkolanjoen kunnostushanke eteni suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti. Kun-nostushankkeessa Rakkolanjokea perataan ja Haapa-järvi kuivatetaan osin painovoimaisesti ja osin pump-paamalla. Rauhan alueella tehtiin uuden kylpylän ja loma-asuntoalueen sähköistystä, vesihuoltotöitä ja raken-nettiin mm. ensimmäiset muoviset aluelämmön kau-kolämpöputket palvelemaan noin 40 lomakiinteistöä.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyLappeenrannan Verkonrakennus Oy:lle vuosi 2011 oli haltuunoton vuosi. Toiminnan pääpaino oli vesi-liiketoiminnan tuomien muutosten haltuunottoa ja toiminnan uudelleen järjestelyä. Liikevaihdollisesti vuosi oli merkittävä harppaus ja muutos saatiin teh-tyä tuloksellisesti kannattavasti. Sähköverkkoliiketoiminnassa oli merkittävä kauppa 110 kV-kaapelointi, joka saatiin kilpailutuk-sen kautta Lappeenrannan Energiaverkoilta. Vesiverkkojen osalta saneerausprojektit ja kun-nossapitotehtävät jatkuivat aloitettujen suunni-telmien mukaisesti. Vuosi sujui rauhallisesti myrskyjen osalta ai-na vuoden viimeisille päiville. Loppiaisen ja Han-nun päivän epätavalliset sääilmiöt, jotka myrskyjen muodossa aiheuttivat suuria ongelmia ilmajohtover-koille. Lähes kaikki verkostoasentajat ja toimihen-kilöt olivat useita päiviä täysin kiinnitettynä verkon korjaamiseen.

Lappeenrannan Lämpövoima OyLappeenrannan Lämpövoima Oy:n kaasuturbiini Mertaniemi 2:lla tuotettiin sähköä ja kaukolämpöä yhteensä 287 (418) tuntia. Laitoksen käyttöaika vä-heni puolella viimevuoteen verrattuna, koska Lap-peenrannan Energian ja Pohjolan Voiman yhdessä omistama Kaukaan Voiman biovoimalaitos toimi peruskuormalaitoksena ja Mertaniemen voimalaitos toimi varavoimalaitoksena. Toukokuussa allekirjoitettiin Mertaniemen voimalaitoksen tulevaisuuden kannalta merkittävä

käyttöoikeussopimus. Mertaniemi 2 -laitoksen kaasu turbiinien käyttöoikeus vuokrattiin Fingridille 15 vuodeksi alkaen 1.1.2013. Fingrid käyttää kaasu-turbiineja nopeana häiriöreservinä. Lappeenrannan Energia Oy:n omistuksessa ol-leet lämpö- ja höyrylaitokset ostettiin yhtiön omis-tukseen. Lämpölaitokset ovat pääosin kaukokäytet-täviä. Vuonna 2011 jatkettiin aikaisemmin aloitet-tua kaukokäyttöjärjestelmän uusimista. Maaliskuun alussa toteutettiin Lappeenran-nan Energian ja Lappeenrannan Veden fuusio. Lappeenrannan Lämpövoimaan liitettiin puhtaan veden tuotanto ja jäteveden puhdistus. Henkilöitä siirtyi Lämpövoimalle 15. Vesitoiminnoissa jatkettiin jo aikaisemmin aloitettua uuden pohjavedenottamon etsintää. Tai-palsaaren Pönniälänkankaan maastoon tehtiin kol-me pohjavesikaivoa, joista heinäkuun ja joulukuun välillä tehdyssä koepumppauksessa pumpattiin 8 000 – 10 000 m3 / vrk pohjavettä Saimaaseen. Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristö-luvan jatkaminen ja uuden purkuvesistön lupahake-mus toimitettiin Etelä-Suomen aluehallintoviras-toon joulukuussa. Uutena purkuvesistönä lupahake-muksessa esitettiin Vuoksea Imatralla valtion rajan läheisyydessä. ELY-keskus esitti loppuvuonna, että uuden purkupaikan ja siirtoputken sijainnista on vielä tehtävä ympäristövaikutusten arviointi.

38 L appeenr annan energia Oy | ÅrsredOVisning 2011 | sa mm andr ag

Bolagets nionde verksamhetsår dominerades av sammanslagningen av koncernen Lappeenrannan Energia med Lappeenrannan Vesi Oy den 1 mars 2011. Trots grundliga förberedelser krävde förenhet-ligandet av bolagens verksamhetsmetoder en insats av alla parter. Vårt intressebolag Kaukaan Voima Oy:s första år ägnades åt att finjustera verksamheten, så bolagets produktionsresultat blev något lägre än målsättning-en. Kraftverket i Mertaniemi startades sex gånger under året. Koncernen Lappeenrannan Energias eko-nomiska förlust var 0,2 miljoner euro och omsätt-ningen 109,4 ( 97,3 ) miljoner euro. Omsättningen steg med 13,5 % jämfört med föregående år. Moder-bolagets och dotterbolagens ekonomiska resultat motsvarade målsättningarna. Personalen bestod vid årsskiftet av 243 personer.

EnergihandelLappeenrannan Energias kraftiga satsning på en ökad användning av förnybara energikällor börjar ge resultat. Rekord för användningen av biobränslen både vad gäller fjärrvärme och el uppnåddes 2011. Biobränslenas andel av energikällorna för fjärrvär-me uppgick till 61,9 % och till 75,5 % inom elproduk-

ÅrsredOVisning sammanfattning

tionen som ägs av bolaget. Även rekord uppnåddes 2011 inom anskaffning av vindkraft. Anskaffningen av vindkraft ökade med 68,4 %. Lappeenrannan Energia Oy:s koldioxidut-släpp har minskat avsevärt i och med att biobränslen har ersatt största delen av de fossila bränslena. En-ergiproduktionens totala koldioxidutsläpp har mins-kat med cirka 45,4 % mellan 2008 och 2011. Fjärr-värmens specifika koldioxidutsläpp (utsläpp per pro-ducerad energienhet) 2011 var 106 ton / MWh. Lappeenrannan Energia Oy:s officiella försälj-ningspris för el låg under det nationella genomsnit-tet under hela rapporteringsåret. Priskonkurrens-förmågan bestod trots att försäljningspriserna steg med cirka 9,8 % från och med den 1 januari 2011. Det totala priset för fjärrvärme steg från och med den 1 januari 2011 med cirka 6,7 % som en följd av höjningen av tillverkningsskatten för bränsle. Pris-sättningsstrukturen för försäljningspriserna för na-turgas bibehölls under rapporteringsåret. Det mest betydelsefulla utvecklingssteget vad gäller energianskaffningen var inledningen av en självständig verksamhet inom elhandelns risk-hantering. Kundtjänstverksamheten flyttades i början av året till nya gemensamma utrymmen i verksamhets-punkten på Simolantie. Tack vare den nya verksam-hetspunkten får kunderna alla tjänster som de öns-kar angående olika produkter (fjärrvärme, naturgas, el och vatten) från ett ställe, allt ifrån beställning av nya anslutningar till utredningar av fakturor och rådgivning om energiförbrukning.

Marknadsföringen koncentrerades i huvudsak på främjande av försäljningen av de ekoenergi-märkta elprodukterna Metsävoima och Tuulivoima.

Lappeenrannan Energiaverkot OyDen mest betydelsefulla händelsen under 2011 för Lappeenrannan Energiaverkot var sammanslag-ningen av Lappeenrannan Energia och Lappeen-rannan Vesi i början av mars. För Lappeenrannan Energiaverkots del medförde sammanslagningen ansvar över vattenförsörjningens kundgränssnitt och 12 700 kunder. Vattenförsörjningsnätverken (nätverket för rent vatten och dess vattentorn, spillvattennätver-ket och dess pumpstationer och dagvattennätver-ket) övergick i Lappeenrannan Energiaverkots ägo och därmed även ansvaret över deras underhåll och utveckling. En av de viktigaste målsättningarna i sam-band med sammanslagningen av Lappeenrannan Energia och Lappeenrannan Vesi var att kunderna inte ska känna av förändringarna i form av försäm-rad vattenkvalitet, och det lyckades man bra med. Leveransen av elektricitet löpte rekordartat väl ända fram till julhelgerna, men stormarna på julan-nandag och den 27 december ökade elstörningarna från 1,4 timmar till 5,7 timmar per kund. Cirka 1 600 kunder hade strömavbrott kontinuerligt i över 12 timmar. Något mindre energi överfördes 2011 jämfört med normala år inom distributionsområdet på grund av den milda hösten.

39L appeenr annan energia Oy | ÅrsredOVisning 2011 | sa mm andr ag

Pilot-installationerna av fjärravläsningen av energi-förbrukningsmätarna inleddes hösten 2011. Instal-lationerna försenades från den ursprungliga tid-tabellen på grund av problem med tillgång på mä-tarna och dataöverföringsproblem mellan systemen. Inledningen av de egentliga massa-installationerna förflyttades till 2012. Det mest synliga elnätsprojektet var rivningen av den yttre kopplinganläggningen vid elstationen på Valtakatu. Samtidigt ersattes de gamla gasisole-rade kablarna på 110 kV som matar elstationen på Valtakatu med nya. Projektet om iståndsättning av Haapajärvi och Rakkolanjoki framskred enligt planerna och tid-tabellen. Under projektet rensas Rakkolanjoki, och Haapajärvi torkas delvis med tyngdkraft och delvis genom pumpning. I området Rauha genomfördes elektrifiering och vattenförsörjningsarbeten i en ny badanlägg-ning och i ett nytt fritidsbostadsområde, och man byggde bland annat de första fjärrvärmerören i plast för områdesvärme för cirka 40 semester-fastigheter.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyFör Lappeenrannan Verkonrakennus Oy var 2011 ett år av kontroll. Tyngdpunkten i verksamheten var att få kontroll över förändringarna som vatten-affärsverksamheten fört med sig och att omorga-nisera verksamheten. Året kännetecknades av ett betydande språng i omsättningen och förändringen var resultatmässigt lönsam.

En betydande affär inom elnätsverksamheten var projektet med kablarna på 110 kV, som skaffades via anbudsförfarande från Lappeenrannan Energiaverkot. Vad gäller vattennätverken fortskred sane-ringsprojekten och underhållsuppgifterna i enlighet med de påbörjade planerna. Året framskred lugnt vad gäller stormar ända fram till årets sista dagar. De ovanliga väderfenome-nen med kraftiga stormar på trettondagen och den 27 december orsakade stora problem för luftlednings-nätet. Nästan alla nätverksmontörer och tjänstemän arbetade i flera dagar enbart med att reparera nätet.

Lappeenrannan Lämpövoima OyLappeenrannan Lämpövoima Oy:s gasturbin i Mertaniemi 2 producerade el och fjärrvärme i sam-manlagt 287 (418) timmar. Anläggningens drifttid minskade med hälften jämfört med året innan, ef-tersom Kaukaan Voimas biokraftverk, som tillsam-mans ägs av Lappeenrannan Energia och Pohjolan Voima, fungerade som huvudsaklig kraftanläggning och kraftverket Mertaniemi som reservanläggning. I maj undertecknades ett avtal om nyttjande-rätt som är betydande för kraftverket Mertaniemis framtid. Nyttjanderätten av Mertaniemi 2-anlägg-ningens gasturbin hyrdes ut till Fingrid för 15 år med start den 1 januari 2013. Fingrid använder gas-turbiner som en snabb reserv vid störningar. Värme- och ånganläggningar som tidigare ägts av Lappeenrannan Energia Oy köptes av bola-get. Värmeanläggningarna är i huvudsak fjärrstyrda.

Förnyelsen av fjärrstyrningssystemet fortsatte i 2011 som tidigare inletts. I början av mars fusionerades Lappeenrannan Energia och Lappeenrannan Vesi. Lappeenrannan Lämpövoimas verksamhet började omfatta produk-tion av rent vatten och rening av spillvatten. Femton personer övergick till Lämpövoima. Inom vattenverksamheten fortsatte den redan tidigare inledda sökningen av ett nytt grundvatten-tag. I terrängen i Pönniälä mo i Taipalsaari borrades tre grundvattenbrunnar, varifrån 8 000 – 10 000 m3 grundvatten per dygn pumpades ut i Saimen under testpumpningen som genomfördes mellan juli och december. En ansökan om fortsatt miljötillstånd för avloppsreningsverket i Toikansuo och en tillstånds-ansökan om en ny recipient lämnades in till Region-förvaltningsverket i Södra Finland i december. I till-ståndsansökan föreslogs Vuoksi i Imatra i närheten av Finlands gräns som ny recipient. Närings-, trafik- och miljöcentralen konstaterade i slutet av året att en bedömning av miljöpåverkan vid platsen för en ny utloppsplats och nya förflyttningsrör fortfarande måste göras.

40 L appeenr annan energia Oy | annuaL repOrt 2011 | summ ary38

annuaL repOrt summary 2011

Abstract The company’s ninth year of operation was domi-nated by the merger of the Lappeenrannan Energia Group and Lappeenrannan Vesi Oy on 1st March 2011. Despite excellent preparation, major efforts were required from all parties to integrate their op-erating principles. The activities of our partnership company Kaukaan Voima Oy during its first operating year consisted in launching its operations. Consequently, production fell slightly short of expectations. The Mertaniemi power plant was started six times dur-ing the year. Lappeenrannan Energia Group’s financial loss was €0.2 million, and turnover was € 109.4 (97.3) mil-lion. The turnover shows an increase of 13.5 % over the previous year. The financial result of the parent company and the subsidiaries was as expected. The Group had a staff of 243 at the end of 2011.

Electricity salesResults are beginning to be seen on the major invest-ments made by Lappeenrannan Energia Oy in pro-moting the use of renewable energy sources. The re-cord was broken in both district heating and electric-

ity production with regard to the use of biofuels in 2011. The proportion of biofuels of the energy sources used in district heating was 61.9 % and 75.5 % in the electricity production owned by the company. A new record for the acquisition of wind power was also set in 2011, which increased by 68.4 %. The carbon dioxide emissions of Lappeenran-nan Energia Oy have been reduced significantly, as most fossil fuel consumption has been replaced by biofuels. The total level of carbon dioxide emissions dropped by about 45.4 % between 2008 and 2011. The average intrinsic CO2 emissions level for the year (i.e., emissions per unit of energy produced) was 106 tons per MWh. The public electricity sale prices of Lappeen-rannan Energia Oy remained below the national average throughout the financial year under review. Competitiveness on price was maintained, although the sale priced increased by 9.8 % from the level on 1st January 2011. The total price of district heating increased by 6.7 % from the 1st January 2011 level, due to an increase in excise duty on fuels. The pricing structure of natural gas sales was maintained during the financial year. The most significant development with regard to energy procurement was the start of independent operations in electricity sales risk management. Customer service operations started in new and joint premises in the Simolantie office at the be-ginning of the year. The new premises give custom-ers better access to services for all products (district heating, natural gas, electricity, and water) under

one roof, from the opening of new connections to re-questing invoice clarifications and getting advice on energy consumption. The focus of marketing operations was on the promotion of our Forest Energy and Wind Power eco-energy electricity products.

Lappeenrannan Energiaverkot OyThe merging of Lappeenrannan Energia Oy and Lap-peenrannan Vesi Oy was the most significant event of Lappaanrannan Energiaverkot Oy in 2011. The merger gave Lappeenrannan Energiaverkot Oy re-sponsibility for water provision to 12 700 customers. Water service networks (the clean water network including water towers, sewerage network including pump stations, and rain water drainage network) trans-ferred to Lappaanrannan Energiaverkot Oy, which also handles maintenance and development. One of the main aims during the merger of Lappeenrannan Energia Oy and Lappeenrannan Vesi Oy was to ensure that the quality of water ser-vices to customers was not affected at any time. We succeeded in this. The reliability of electricity distribution re-mained high until the Christmas holidays, but the severe storms of 26th and 27th December increased the disruption rate from an average of 1.4 hours per customer to 5.7 hours. Around 1 600 customers were left without electricity for over 12 hours running. Slightly less power was transferred within the distribution area in 2011 than in previous years, due to the relatively warm autumn.

41L appeenr annan energia Oy | annuaL repOrt 2011 | summ ary 39

Test installations of power consumption meters sup-porting remote reading began in autumn 2011. The installations fell behind schedule because of prob-lems with their availability and with data transfer between systems. Due to these delays, large-scale installations were deferred until 2012. With regard to the electricity network, the most visible project was the dismantling of the outdoor switch and control device at Valtakatu electrical sub-station. During the project, the old 110kV gas-insulat-ed cables feeding the substation were replaced. The renovation of Lake Haapajärvi and Rak-kolanjoki River proceeded in accordance with the plan and the set schedule. The project involves dredg-ing of the Rakkolanjoki river, and partial draining of Lake Haapajärvi by a combination of gravity drain-ing and pumping. Electrification and water service tasks in the Rauha area were conducted at the new spa and holi-day house area, and the first plastic district heating pipes were installed. These will serve around forty holiday houses in the area.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyFor Lappeenrannan Verkonrakennus Oy, 2011 in-volved a lot of new starts. The focus was on adapt-ing to the changes brought about by water supply operations and on reorganizing operations. In terms of turnover, the year was a great success, and the change was completed profitably. The most significant sale within the electricity network operations was the 110 kV cabling project,

which was bought from Lappeenrannan Energia-verkot Oy after a bidding competition. With regard to the water supply networks, ren-ovation projects and maintenance tasks continued in accordance with the ongoing plans. No major storms occurred until the very end of the year. The unusual weather conditions of the 26th and 27th December caused great damage to overhead electricity lines. Nearly all grid engineers and officials worked full-time for several days to repair the grid.

Lappeenrannan Lämpövoima OyLappeenrannan Lämpövoima Oy’s gas turbine pro-duced a total of 287 (418) hours of electricity and dis-trict heat at the Mertaniemi 2 power plant. The oper-ating time of the plant was halved from the previous year. This was achieved through use of Kaukaan Vo-ima’s bio-fuel power plant, which is jointly owned by Lappeenrannan Energia and Pohjolan Voima, as the main power plant. The Mertaniemi plant was used as a stand-by facility during this time. A right-of-use contract for the Mertaniemi power plant was signed in May 2011, which is im-portant to the future of the plant. The right to use the gas turbines of the Mertaniemi 2 power plant was rented to Fingrid for 15 years starting on 1st January 2013. Fingrid will use the turbines as a quick-access emergency back-up reserve. The company purchased the Lappeenrannan Energia Oy’s heat and steam plants. The plants are mainly remote-controlled. Refurbishments to the remote control system continued in 2011.

The merger of Lappeenrannan Energia and Lap-peenrannan Vesi came into effect at the beginning of March. Clean water supply and waste water manage-ment were incorporated with the operations of Lap-peenrannan Lämpövoima Oy. Fifteen staff trans-ferred to the company. In water services, the search for a suit-able location for a new ground water pumping sta-tion continued. Three ground water wells were drilled in the Pönniälänkangas in Taipalsaari and 8 000 – 10 000 m3 / day of groundwater pumped into Lake Saimaa between July and December. Applications to extend the environmental per-mit of the Toikansuo waste water treatment plant and to acquire a permit for a new discharge water system were submitted to the Regional State Admin-istrative Agency of Southern Finland in December. The new discharge water system proposed in the application was the Vuoksi River in Imatra near the Finnish-Russian border. At the end of the year, the Centre for Economic Development, Transport and the Environment stated that an environmental impact assessment should be completed on the new discharge location and the transfer pipe.

42 L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tiiVisteLm ä

Годовой отчет о деятель-ности – резюме 2011

РезюмеДевятый год работы компании отмечен присое-динением 1 марта 2011 г. концерна Lappeenrannan Energia и компании Lappeenrannan Vesi Oy. Не-смотря на основательную подготовку, унифи-кация рабочего порядка компаний потребовала приложения усилий всеми сторонами. Первый год нашей аффилированной компа-нии Kaukaan Voima Oy прошел за налаживанием деятельности, поэтому объем ее производства не-много не дотянул до запланированного. Электро-станция Mertaniemi в течение года запускалась шесть раз. Убыток от деятельности концерна Lappeenrannan Energia составил 0,2 млн. евро при торговом обороте 109,4 (97,3) млн. евро. По срав-нению с предыдущим годом торговый оборот вы-рос на 13,5%. Финансовые результаты головной и дочерних компаний соответствовали поставлен-ной цели. Численность персонала компании на конец года составила 243 человека.

Торговля электроэнергиейЗначительный вклад Lappeenrannan Energia Oy в увеличение потребления возобновляемых источ-ников энергии начинает приносить результаты. В сегменте потребления биотоплива в 2011 году были достигнуты рекордные показатели в от-

ношении как тепловой, так и электроэнергии. В источниках энергии для производства тепла доля биотоплива составила 61,9%, а в собственном производстве энергии – 75,5%. В 2011 году также были достигнуты рекордные показатели в приоб-ретении ветровой электроэнергии – объем ее за-купок вырос на 68,4%. Выбросы углекислого газа у Lappeenrannan Energia Oy существенно сократились в связи с за-меной биотопливом основных объемов ископае-мого топлива. Общие выбросы углекислого газа в производстве энергии за период 2008–2011 гг. сократились примерно на 45,4%. В 2011 году ус-ловные выбросы углекислого газа (в расчете на единицу произведенной энергии) при производ-стве теплоэнергии составили 106 т/МВтч. Официальные отпускные цены Lappeenrannan Energia Oy на электроэнергию в течение всего отчетного года находились ниже среднего уровня по стране. Конкурентоспособ-ность по ценам сохранилась, хотя с 01.01.2011 отпускные цены выросли примерно на 9,8%. С 01.01.2011 общая цена на теплоэнергию выросла примерно на 6,7% из-за повышения акцизного сбора на топливо. Структура расценок в отпуск-ных ценах на природный газ сохранилась в отчет-ном году без изменений. С точки зрения закупки энергии значитель-ным шагом в ее развитии явилось начало само-стоятельной деятельности в сфере контроля ри-сков в торговле электроэнергией. В начале года отдел обслуживания клиентов переехал в новые помещения на улице Симолан-тие. В новой точке обслуживания клиенты полу-чат в одном месте сразу все нужные им услуги по отдельным видам продукции (теплоэнергия, при-

родный газ, электроэнергия и вода) от заключе-ния новых договоров до вопросов взаиморасче-тов и консультаций по потреблению энергии. В маркетинге был сделан акцент на содей-ствие реализации энергопродукции со знаком «Экологическая энергия» – Лесной энергии и Ве-тровой энергии.

Lappeenrannan Energiaverkot OyВ 2011 году наиболее важным для Lappeenrannan Energiaverkot событием было объединение в на-чале марта компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi. Lappeenrannan Energiaverkot объединение компаний принесло ответствен-ность за водоснабжение и 12.700 клиентов. Сети водоснабжения (сеть питьевого водоснабже-ния с водонапорной башней, канализационная сеть с насосными станциями и сеть ливневых вод) перешли в собственность Lappeenrannan Energiaverkot вместе с ответственностью за их эксплуатацию и развитие. Одна из основных целей при объединении компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi заключалась в том, чтобы клиенты не за-метили каких-либо изменений в виде снижения качества водоснабжения, и в этом компания до-билась успеха. Поставки электроэнергии происходили с рекордным успехом вплоть до рождественских праздников, но затем штормы увеличили пере-бои в электроснабжении с 1,4 до 5,7 часов на кли-ента, а примерно у 1600 клиентов электроснабже-ние прерывалось более чем на 12 часов. В 2011 году из-за умеренной осенней погоды электроэнергии в сети было распределено немно-го меньше, чем в нормальном году.

43L appeenr annan energia Oy | VuOsikertOmus 2011 | tiiVisteLm ä

Первые пилотные работы по установке счетчиков электроэнергии с дистанционным считыванием были начаты осенью 2011 года. Из-за проблем с получением счетчиков и передачей информации между отдельными системами график установки счетчиков был нарушен. Начало основных мас-совых установок счетчиков было перенесено на 2012 год. Самым крупным проектом в электросети стал демонтаж открытого коммутационного центра на улице Валтакату. Одновременно были заменены новыми старые кабели на 110 кВ с газовой изоля-цией, питающие станцию на улице Валтакату. Проекты реконструкции озера Хаапаярви и реки Ракколанйоки реализовывались в соот-ветствии с планами и графиком. Проектом ре-конструкции предусматривается расчистка русла реки Ракколанйоки и осушение озера Хаапаярви самотеком и частично насосами. В районе Рауха проводились работы по орга-низации электро- и водоснабжения спа и турба-зы, а также были проложены первые пластмассо-вые теплофикационные трубы для облуживания примерно 40 дачных домов.

Lappeenrannan Verkonrakennus OyДля компании Lappeenrannan Verkonrakennus Oy год 2011 стал годом освоения. Удельный вес в ее работе был направлен на освоение изменений по линии водоснабжения и на реорганизацию дея-тельности. В отношении оборота год стал знаме-нательным, и изменения удалось осуществить с прибылью. В сегменте сетей распределения электро-энергии крупную сделку составила прокладка кабелей на 100 кВ, заказ на которую был получен

у Lappeenrannan Energiaverkot после проведения тендера. В сегменте водопроводных сетей проекты по реконструкции и профилактике реализовыва-лись в соответствии с планами. В отношении штормов год прошел спокойно вплоть до самых последних дней года. Аномаль-ные погодные явления в конце года и на Кре-щение в виде штормов вызвали значительные проблемы для воздушных ЛЭП. Почти все мон-тажники сетей и служащие несколько дней были заняты устранением обрывов сети.

Lappeenrannan Lämpövoima OyГазовая турбина компании Lappeenrannan Lämpövoima Oy на станции Mertaniemi 2 выра-батывала электро- и тепловую энергию в сумме в течение 287 (418) часов. Срок эксплуатации установки сократился наполовину по сравнению с предыдущим годом, так как биоТЭЦ Kaukaan Voima, принадлежащая Lappeenrannan Energia и Pohjolan Voima, обеспечила удовлетворение ос-новной нагрузки, и станция выполняла функцию резервной установки. В мае в отношении будущего станции Mertaniemi был подписан важный договор на право эксплуатации. Право эксплуатации газо-вых турбин на Mertaniemi 2 было сдано в аренду компании Fingrid на 15 лет с 01.01.2013. Fingrid будет использовать газовые турбины в качестве срочного резерва при нарушениях электроснаб-жения. Тепловые и паровые станции, принадлежав-шие компании Lappeenrannan Energia Oy, были приобретены в собственность компании. Тепло-вые станции, как правило, имеют дистанцион-

ное управление. В 2011 году продолжалось нача-тое ранее обновление системы дистанционного управления. В начале марта было реализовано объ-единение компаний Lappeenrannan Energia и Lappeenrannan Vesi. Компании Lappeenrannan Lämpövoima были поручены производство чи-стой воды и очистка сточных вод. В Lämpövoima перешло 15 человек персонала. В сегменте водоснабжения продолжали на-чатый ранее поиск нового источника грунтовых вод. В Пённиялянкангасе, Тайпалсаари, было пробурено три скважины для забора грунтовых вод, из которых в Сайму за июль–декабрь при экспериментальном заборе грунтовых вод пере-качивалось 8–10 тыс. м3/сут. Заявление на продление экологической ли-цензии для очистных сооружений в Тойкансуо и заявление на новое место для сброса вод были переданы в Управление органов государственной власти по Южной Финляндии в декабре. В каче-стве нового места для сброса вод была предложе-на Вуокса в Иматре, вблизи госграницы. Центр экономического развития, транспорта и окружа-ющей среды заявил в конце года, что в отноше-нии нового места для сброса вод и расположение трубопровода необходимо еще провести оценку экологических последствий.


Lappeenrannan Energia OyValtakatu 25 A

53100 Lappeenrantapuh. 020 177 6111fax 020 177 6069

www.lappeenrannanenergia.fi

Vuosikertomuksen kuvat Mikko Nikkinen

Täm

än v

uosi

kert

omuk

sen

pape

rin

raak

a-ai

neen

a kä

ytet

ty p

uu o

n tu

otet

tu v

astu

ullis

esti

hoid

etui

sta

met

sist

ä. P

uun

tuot

tam

inen

ei o

le v

ahin

goitt

anut

luon

non

mon

imuo

tois

uutt

a ei

kä e

kolo

gisi

a pr

oses

seja

.

lappeenrannan energian vuosikertomus 2011

Documents