vuosikertomus 2011 - turku energia · 8 strategia ja johtaminen ... naantalin ja raision kaupungit...

2011Vuosiker tomus

2011Vuosiker tomus

Lukuisat turkuenergialaiset varmistavat työllään joka päivä, että kaupunkilaisten arki pyörii tuttuun tapaan. Vuosikertomuksemme sivuilla pääset tutustumaan muutamaan heistä. Lue myös vuoden 2011 tapahtumistamme tämän sivun sisäpuolelta sekä värikkäästä historiastamme takakannen sisäpuolelta.

s.14

Verkostosuunnittelija tero kotikivi

s.22 s.65

s.32s.46

s.50

s.53

s.67

Verkostotarkastaja kari sanevuori

Kaukolämpöasentaja tarmo tuominen

Kaukolämpöasentaja tarmo tuominen

Yhteiskuntavastuuasiantuntija minna niemelä

Verkonrakennusteknikko maaret murto

AsiakaspalvelupäällikköPia sillstén

Polttolaitosmies tero sePPä

Vuosi 2011 lyhyesti

helmi maalis huhti touko kesätammi

1.1. Jätteenpoltto-laitos turku energialle. Turun kaupungin jätteenpoltto-laitos ja sen 29 työntekijää siirtyi Turku Energiaan.

24.2. Pansion monipolttoainevoimalaitoksen Yva valmistui. Ympäristövaikutusten arviointiselostus esiteltiin yleisötilai-suudessa 23.3. ja Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi siitä lausuntonsa 14.6. Selostusta pidettiin riittävänä ja jatkosuun-nittelun mahdollistavana.

4.-6.2. rakentaminen ja sisustaminen 2011 -messut. Uudet etäluettavat sähkömit-tarit ja energiavinkit kiinnostivat 21 000 kävijää.

3.3. vuoden 2010 tilinpäätös. Turku Energian ener-giamyynti ja liikevaihto kasvoivat – tulos laski

4.4. Pakkarin sähköaseman modernisointi alkaa. Kojeistojen uusinta vahvistaa Turun kes-kustan sähkönsyöttöä.

6.4. työvuosimerkkipäivää vietettiin kaupungin-talolla. Tilaisuudessa jaettiin Tasavallan presidentin kunniamerkit sekä palkittiin pyöreitä vuosia Turku Energi-assa työskennelleitä työntekijöitä.

huhtikuu: linnankadun vanhan kivihiilivoimalaitoksen purku valmistuu. Tyhjälle voimalaitos-rakennukselle etsitään uutta käyttöä.

toukokuu: etäluettavien sähkö- mittareiden asenta-misprojekti alkaa. Vuoden 2011 aikana asennettiin yhteensä n. 35 000 uutta tuntimittaukseen kykenevää mittaria.

24.5. touko 2011 suurhäiriöharjoitus. Historian suurimmassa kriisiharjoituksessa harjoiteltiin yhteistoimintaa ja tiedottamista kuvitteellisessa, koko Etelä-Suomen kattavassa laajassa sähkökatkossa.

19.3. turku 2011: energo – maailmankaikkeuden soundtrack. Turku Energia toimi Turku 2011-produk-tion isäntänä ja kutsui asiakkaitaan ainutlaa-tuiseen musiikkikoke-mukseen.

27.3.earth Hour 2011. WWF:n ilmasto-tempaus pimensi Turkua. Turku Energia sammutti Fibonacci-piipun ja Aurajoen rantamuurien ja -puiden valot.

+

heinä elo syys loka marras joulu

1.7. sähköenergian hintaa nostetaan. Syynä koko alkuvuo-den jatkunut sähkön hankintakustannusten nousu.

8.8. osavuosikatsaus 1-6/2011 Sähkön ja kauko-lämmön kulutus laski hieman Turussa alkuvuonna.

9.8. ari saukkonen aloittaa Turku Energia Sähkönmyynnin johtajana

18.8.-21.8. turun messut 2011 – 34 000 kävijää. Turku Energia toi messuille ainutkertaisia elämyksiä, sähkön aika-matkan, tiedetyöpajan, sähkötohtorin vas-taanoton ja sähköisen liikkumisen maailman!

10.-16.10. energiansäästöviikko. Turku Energia järjesti yhteistyökumppanei-den kanssa jälleen runsaasti ohjelmaa omalle henkilöstölle ja eri asiakasryhmille. Energiansäästöön aktivoitiin myös Sähkötohtori-mai-noksin televisiossa ja radiossa.

26.11. tuomiokirkon joulukuusen led-valot sytytetään. Turun tuomiokirkon perinteikäs joulukuusi valaistiin kolmatta vuotta peräkkäin energiatehokkaasti uusilla led-lampuilla.

16.12. valotaideteos mater marinum julkistetaan kulttuuripääkaupunki-vuoden päättäjäisissä. Turku Energia ja Turun Satama tukivat vanhaan telakkanos-turiin toteutetun ympäristötaidete-oksen toteuttamista pysyväksi maamerkiksi Turkuun.

26.12. tapani-myrsky murjoo myös turun sähköverkkoa. Voimakkain talvimyrs-ky miesmuistiin katkoi sähköt enimmillään 7 500 turkulaiselta. Vian-korjaus ja tiedottami-nen onnistuivat hyvin.

28.12. seudullinen energiaratkaisu varmistui Turun seudun lähitu-levaisuuden merkittä-vimpiin ja mittavimpiin lukeutuva energiayh-teistyösopimus allekir-joitettiin. Kaukolämmön myynti ja jakelu Turku Energian vastuulle ja energiantuotanto sekä sen kehittäminen Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n vastuulle v. 2012 alusta.

26.9. turun kaupungin- valtuustolta vihreätä valoa seudulliselle energiaratkaisulle. Valtuusto kannatti 46-21, että nk. seudullisen energiaratkaisun valmistelua voidaan jatkaa marraskuussa 2010 allekirjoitetun ja kevään 2011 aikana muokatun osakassopi-muksen mukaisesti. 20.7.

Jälleen uusia taidesähkökaappeja! 25 Turun keskusta-alueen sähkökaappia on saanut uuden jännittävän asun kult-tuuripääkaupunkivuo-teen kuuluvassa BOX-hankkeessa. Portsassa lisäksi 9 kaappia sai uuden kuosin.

turku palaa. Turku Energia oli yksi Turun kulttuuri- pääkaupunkivuoden sponsoreista tuoden energiaa lukuisiin kulttuuritapahtumiin ja kohteisiin.

Turku Energia -konsernin vuosikertomus tilin-päätösliitteineen kattaa konsernin vastuurapor-toinnin lisäksi liiketoimintakatsauk sen, hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätösraportin vuodelta 2011. Konserni on julkaissut vuosina 2002–2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuodesta 2007 yritysvastuusta on raportoitu osana vuosikertomusta.

Raportointi kattaa koko Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab -emoyhtiön ja tytäryhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy:n toiminnan. Raportti ei kata Turku Energian muita tytär- eikä osakkuusyhtiöitä. Sen toteutuksessa on huo-mioitu Kirjanpitolautakunnan (KILA) yleisohje toimintakertomuksen laatimisesta.

Ympäristömittareiden osalta raportoi-daan oman toiminnan ympäristövaikutuk-set milloin toisin ei ole ilmoitettu. Tiedot perustuvat viranomaisille raportoitaviin tietoihin ja ulkopuolisten tekemiin tutkimuk-siin. Tunnuslukujen laskenta perustuu talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmiin ja sertifioituun ISO 14001 -ympäristöjärjes-telmään. Talouden tunnusluvut perustuvat tarkastettuun kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Raportissa uutena tuotantolaitoksena on mukana Turku Energialle 1.1.2011 siir tynyt Turun kaupungin jätteenpolttolaitos. Raportin tiedot ovat vertailukelpoisia edellisen vuoden raportin kanssa.

Raportissa on huomioitu ensisijaisesti ener-gian tuotanto, hankinta ja jakelu sekä energia-alan verkostourakointi yhteiskuntavastuun taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen vastuun näkökulmasta. Raportti noudattaa mahdollisim-man pitkälle Global Reporting Initiative (GRI) -suosituksia ja sen energia-alan toimialakohtaisia indikaattoreita, mutta kaikilta osin suositusten mittareita ei ole Turku Energian toiminnan luonne huomioiden raportoitu. Kuvaus raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin löytyy vuosikertomuksen takaliepeestä. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen tahon toimesta.

Seuraava, vuoden 2012 raportti julkaistaan keväällä 2013.

tämän vuosikertomuksen sisältö Ja kattavuus

Sisällys

6 turku energian vuosi 2011

8 strategia ja johtaminen

12 toimitusjohtajan katsaus

14 toimintaympäristön näkymät

22 katsaus liiketoimintoihin

24 lämpö

26 sähkönmyynti

28 sähköverkot

30 urakointipalvelut

32 ympäristövastuu

46 taloudellinen vastuu

50 sosiaalinen vastuu

52 Henkilöstö

58 asiakkaat

62 konsernihallinto

64 riskienhallinnan periaatteet

68 svensk resumé

71 english in brief

74 raportin Gri-vertailu

76 sanastoa

5

liikevaihto(milj.euro)

11

226,

8

07 08 09 10

172,

2

185,

8

197,

4

205,

7

liikevoitto(milj.euro)

11

23,4

07 08 09

26,9

27,5

21,1

10

18,5

tulos ennen satunnaiseriä(milj.euro)

11

24,5

07 08 09 10

28,4 31

,0

20,1

18,9

2011 2010 2009

Liikevaihto, milj. euroa 226,8 205,7 197,4

Lämmönmyynti, GWh 1612 1891 1712

Sähkönmyynti, GWh 1656 1712 1617

Sähkönsiirto, GWh 1473 1548 1513

Liikevoitto, milj. euroa 23,4 18,5 27,5

% liikevaihdosta 10,3 9,0 13,9

Tilikauden voitto, milj. euroa 19,3 15,1 23,2

Investoinnit, milj. euroa 14,1 17,7 12,3

Oman pääoman tuotto (%) 16,5 13,3 20,9

Sijoitetun pääoman tuotto (%) 17,3 14,4 21,5

Gearing (%) 14,7 20,3 17,6

Henkilöstö keskimäärin 310 293 293

Osingot, milj. euroa 14,0 14,0 21,3

tunnusluvut 2011

Turku Energian vuosi 2011

Liikevaihto Turku Energia -konsernissa nousi 10,3 prosenttia ja oli 226,8 milj. euroa (2010: 205,7 milj. euroa).

Liikevoitto parani 26,4 prosenttia 23,4 milj. euroon (18,5 milj. euroa).

Investoinnit olivat 14,1 milj. euroa (17,7 milj. euroa). Investoinnit koh-distuvat pääosin toimintavarmuuden parantamiseen ja ylläpitämiseen, energiaverkostojen laajentamiseen sekä etäluettavien sähkömittareiden asentamiseen.

Henkilöstön määrä keskimäärin oli henkilötyövuosina 310 (293). Vuoden lopussa vakituisessa työsuhteessa oli 277 (283) henkilöä.

Kaukolämmön myynti laski 14,7 % ja oli 1 612 GWh (1 891 GWh). Kotimaisella puupolttoaineella, kaato-paikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla hankittiin 36,5 % kokonais-energiasta. Kaukojäähdytystä myytiin 27 GWh (24 GWh) ja höyryä 45 GWh (45 GWh).

Sähkönmyynti laski noin 3,3 pro-senttia 1 656 GWh:in (1 712 GWh). Sähkönmyynnin asiakasmäärä nousi kuitenkin hieman edellisvuodesta. Myös liikevaihto ja kannattavuus paranivat edellisvuodesta.

Sähkönsiirto pieneni 4,8 prosenttia 1 473 GWh:iin (1 548 GWh). Sähkön siirtohinnoittelu Turussa oli koko Suomen edullisimpiin kuuluvaa. Toimitusvarmuus laski edellisvuo-desta loppuvuoden talvimyrskyjen aiheuttamien sähköverkkovaurioi-den johdosta.

Urakointipalvelut myi 11,5 milj. eurolla (10,7) sähköverkon sekä ulko-valaistus- ja liikennevaloverkostojen rakentamis- ja kunnossapitopalve-luita Turku Energia Sähköverkoille sekä Turun kaupungille.

Turku Energian sähkön ja lämmön myyntimäärät laskivat vuonna 2011 edellisvuotta lämpimämmän sään johdosta. Liikevaihto kuitenkin kasvoi polttoaineiden hinnannousun ja energiaverojen korotuksen johdosta, ja myös liiketoiminnan tulos kasvoi edellisvuodesta.

Turku EnErgia vuosikErTomus 2011

bruttoinvestoinnit (milj.euro)

11

14,1

07 08 09 10

12,3

17,7

15,1

19,0

henkilöstö keskimäärin

11

310

07 08 09 10

297

298

293

293

hiilidioksidipäästöt(1 000 t)

07

67,5

08

38,9

09 10

103,

6

11

65,4

Turku Energia on asiakasmäärällä ja energiatoimitusten suuruudella mitattuna Varsinais-Suomen johtava energiayhtiö. Toimintaamme kuuluu sähkön, kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuottaminen, hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen. Toimintamme perustuu hinnal taan kilpailukykyisen energian toi mittamiseen, toimintavarmuuteen, kannattavuuteen ja ympäristövastuullisuuteen.

Turku Energia -konserni on organi-soitu liiketoimintaperusteisesti. Energialiiketoimintaa harjoittavat Turku Energia Lämpö ja Turku Energia Sähkönmyynti -liiketoimintayksiköt sekä sähkön siirtoliiketoimintaa tytär-yhtiö Turku Energia Sähköverkot Oy (omistusosuus 100 %). Urakointipal-velut-liiketoimintayksikkö harjoittaa verkostourakointia ja kunnossapitoa.

Konsernin ja liiketoimintojen tarvitse-mat liiketoiminnan tukipalvelut tuottaa Konsernipalvelut-yksikössä. Turku Ener-gia -konsernin emoyhtiö on Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab jonka koko osakekannan omistaa Turun kaupunki.

turku energian tytäryhtiöt

ja omistusosuudet

Turku Energia Sähköverkot Oy (100 %)Yhtiö vastaa sähkönsiirrosta Turussa, konsernin sähköverkko-omaisuuden hallinnasta, verkon toimitusvarmuu-desta ja verkkopalvelusta.

Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %)Turun Seudun Kaukolämpö Oy on seudullinen kaukolämmön siirtoyhtiö. Sen muina osakkaina ovat Kaarinan, Naantalin ja Raision kaupungit sekä Fortum Power and Heat Oy.

turku energian osakkuudet

ja omistusosuudet energian-

tuotannossa

Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) Yritys tuottaa lämpöä ja sähköä osakkailleen sekä vastaa uuden energiantuotanto-kapasiteetin kehit-tämisestä. TSME:n muita osakkaita ovat Fortum (49,5 %) sekä Raision (9

%), Kaarinan (3 %) ja Naantalin (3 %) kaupungit.

Svartisen Holding AS (34,74 %)Turku Energian osakkuus Svartisen Holdingissa oikeuttaa 26,1 % osuuteen norjalaisen vesivoimalaitoksen tuotan-nosta. Muut osakkaat ovat Vantaan Energia Oy ja Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö.

Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %)Suomen Hyötytuuli tuottaa tuuli-sähköä Porin Reposaareen ja Tahko-luotoon sekä Raaheen rakennetuissa tuulivoimalaitoksissa.

Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %)Voimaosakeyhtiö SF on Fennovoiman pääomistaja 66 % osuudella. Siihen kuuluu 15 Suomessa toimivaa teolli-suuden ja kaupan alan yritystä sekä 54 paikallista, pääosin kuntaomisteista energiayhtiötä.

turku energian muut

osakkuudet ja omistusosuudet

Turku Science Park Oy (27,56 %) toimii korkean teknologian toimialojen kehittäjänä Turussa kaupunkikonser-nin ohjauksessa. Kiinteistö Oy Biotor-nissa (100 %) sijaitsee Turku Energian energiakeskus.

turku energia -konserni

lämpö sähkön-myynti

sähkö-verkot

urakointipalvelut

turku energian tytär- ja osakkuusyritykset

Muut Turku Energian osakkuudet ja omistusosuudet:Kiinteistö Oy Biotorni (100 %) ja Turku Science Park (21,24 %)

Turun SeudunKaukolämpö Oy

(60,75 %)

Turun Seudun Maakaasu ja Ener-giantuotanto Oy

(39,5 %)

Svartisen Holding AS (34,74 %)

Yhtiö omistaa Svartisenin

voimalaitokses-ta 26,1%

Turku Energia Sähköverkot Oy

(100 %)

Suomen Hyötytuuli Oy

(12,5 %)

Voimaosakeyhtiö SF Oy (3,3 %),

jota kautta omistus

Fennovoimassa 2,2 %

energialiiketoiminnat palvelut67

,5

7

Visio

Strategia

Asiakas

Toiminta

Energiaa elämiseen, asumiseen ja yrittämiseen

turku enerGian strateGia Ja JoHtaminen

Turku Energia on yksi Suomen parhaista energiayhtiöistä.

Lisäämme uusiutuvan ja vähäpäästöisen energian tuotantoa ja hankintaa sekä panostamme henkilöstömme osaamisen kehittämiseen ja resurssienhallintaan. Kohennamme energia- tuotteidemme ja -palveluidemme asiakaslähtöisyyttä ja kannattavuutta sekä kehitämme toimintamalliamme.

Asiakkaitamme ovat yritykset, kotitaloudet ja julkiset yhteisöt, jotka haluavat käyttää hinnaltaan kilpailukykyistä ja laadultaan sekä toimitusvarmuudeltaan ensiluokkaista energiaa.

Tuotamme, hankimme, myymme ja siirrämme sähköä ja lämpöä pääasiassa Turun seudulla. Rakennamme ja ylläpidämme energiaverkostoja ja tuotantolaitoksia.


Strategiset suuntaviivat kohti vuotta 2015

Turku Energian visiona on olla yksi Suomen johtavista energiayhtiöistä asi-akkaiden, henkilöstön ja omistajan nä-kökulmasta. Strategian toteuttamisen perustana ovat kannattava ja kasvava liiketoiminta valitulla markkina-alu-eella, asiakaslähtöiset energiapalvelut, ympäristövastuun kantaminen sekä osaavat ja työssään viihtyvät työnte-kijät.

vuoden 2012 keskeisiä

strategisia muutoksia

• Turku Energia aloittaa seudullisena lämmönmyyjänä

• Uusi seudullinen energiantuotanto-yhteistyö käynnistyy

• Uusia energiatuotteita ja -palveluita tuodaan asiakkaille

• Kehitämme työhyvinvointia sekä muutosvalmiuksiamme

• Päivitämme riskienhallintaa ja toi-mintaprosessejamme

liiketoiminta-alueet

• Kaukolämpö, jäähdytys ja höyry• Sähkönsiirto ja jakelu• Sähkönmyynti koko Suomeen• Urakointipalvelut• Energiantuotanto itse ja

osakkuusyhtiöiden kautta

taloudelliset tavoitetasot

vuodelle 2020

• Konsernin liikevoitto on vähintään 10 %

• Sijoitetun pääoman tuotto vähintään 12 %

• Omavaraisuusaste vähintään 40 % ja • Konsernin liikevaihto yli 300 milj.

euroa.

strategiset tavoitteet

1. Lisäämme uusiutuvaa ja vähähiilistä energiantuotantoa ja hankintaaKannattavan kasvun edellytyksiin kuuluu myös energianhankinnan omavaraisuuden lisääminen. Turku Energia pyrkii lisäämään päästövapaa-ta ja vähäpäästöistä energiantuotantoa investoimalla osakkuusyhtiöidensä kautta uusiin energiantuotantolaitok-siin sekä lisäämällä päästötöntä ener-gianhankintaa muista lähteistä.

Merkittävin lähivuosien hanke on Turun Seudun Maakaasu ja Energian-tuotanto Oy:n kautta tehtävä inves-tointi käytöstä poistuvan Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon korvaamiseksi vähäpäästöisemmällä tuotantoratkaisulla. Tavoitteena on saavuttaa sekä sähkössä että lämmössä 50 % uusiutuvien osuus vuoteen 2020 mennessä.

2. Parannamme asiakaslähtöisyyttämme ja varmistamme kannattavuutemmeEnergiatuotteiden ja -palveluiden asiakaslähtöisyyden ja kannattavuu-den lisääminen tapahtuu kehittämällä tasapainoisesti energiapalveluiden houkuttelevuutta, kannattavuutta ja kilpailukykyä kehittyvillä energia-markkinoilla. Kehitämme uudenlaisia tuotteita ja palveluita sähköön ja läm-pöön, joissa energiatehokkuuspalvelut ovat osa kokonaispalvelua. Kehitämme sähköisiä asiointi- ja viestintäkanavia vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.

Kannattavuuden varmistamisessa keskeiseen asemaan nousee riskien-hallinnan jatkuva parantaminen sekä kannattavien asiakkuuksien pitkäjän-teinen kehittäminen.

3. Kehitämme henkilöstön hyvinvointia ja osaamista Energia-alan muutosvauhti ja osaa-misvaatimukset kasvavat nopeasti. Tavoitteemme on taata nykyisille ja tuleville työntekijöille mahdollisuudet kehittää itseään vastaamaan muuttuvia osaamistarpeita. Tärkeimmät osaami-sen kehittämisen osa-alueet ovat mm. energiantuotanto ja -hankinta, verkos-to-omaisuuden hallinta, palvelukehitys sekä sisäinen tehokkuus.

Hyvän esimiestyön, toimivan työn-kiertojärjestelmän ja motivoivan työ-ilmapiirin avulla pyritään siihen, että jokainen turkuenergialainen viihtyy ja kokee onnistuvansa työssään yhdessä toisten kanssa. Kiinnitämme huomiota työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen sekä luottamuksen ja vuorovaikutuk-sen kehittämiseen työyhteisössämme.

4. Kehitämme toimintarakenteitamme ja -prosessejamme Toiminnan jatkuva parantaminen takaa menestymisen pitkällä tähtäi-mellä. Kehitämme toimintatapojamme sekä organisaatiotamme vastaamaan markkinoiden, asiakkaiden ja omis-tajan odotuksia. Tämä pitää sisällään ydin- ja tukiprosessien laaja-alaista parantamista ja keskinäisten syner-gioiden hyödyntämistä sekä organi-saatiorakenteen kehittämistä näitä prosesseja tukevaksi. Olennainen osa kehittämistä on huolehtia myös siitä, että muutosjohtaminen ja -viestintä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla uudistumista.

9

vastuullista yritystoimintaa

Turku Energian toiminta perustuu vas-tuulliseen liiketoiminnan ja toiminta-tapojen johtamiseen ja kehittämiseen. Vahvistetut yritysvastuun periaatteet edellyttävät, että toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristönäkökohdat huomioidaan, havaitut epäkohdat kor-jataan ja toimintaa kehitetään jatkuvas-ti johtamisjärjestelmän puitteissa.

Turku Energiassa yritysvastuu ja sen johtaminen kattavat koko arvoketjun energian hankinnasta sen käyttämi-seen. Vastuullisen yritystoiminnan periaatteiden toteutumista valvotaan linjaorganisaation mukaisesti. Edelly-tämme lisäksi, että toimittajamme ja yhteistyökumppanimme noudattavat määrittelemiämme yritysvastuun peri-aatteita. Toiminnassa noudatetaan hyvää hallintotapaa, lainsäädäntöä ja toimin-taan liittyviä ympäristö- ja työturvalli-suusmääräyksiä sekä -sitoumuksia.

Turku Energian johtoryhmä seuraa ja omalla toiminnallaan varmistaa yritysvastuun periaatteiden mukaisten

toimenpiteiden ja ohjelmien toimeen-panon säännöllisissä katselmuksis-saan. Yritysvastuuasiat ovat pysyvästi mukana konsernin johtoryhmän sekä yksiköiden johtoryhmien kokousten asialistoilla. Lisäksi konsernilla on erilliset ohjelmat ympäristö- ja työsuo-jeluasioihin. Vastuullisuuteen liittyviä kansainvälisten suositusten mukai-sia mittareita (GRI, G3) seurataan ja raportoidaan vuosittain. Konserni on julkaissut vuosina 2002–2006 erillisen yhteiskuntavastuuraportin, vuosina 2007–2011 vastuullisuudesta on rapor-toitu osana vuosikertomusta.

johtaminen turku energiassa

Turku Energian johtamiskäytännöt perustuvat tasapainotettu tuloskortti -malliin. Siinä yhtiö- ja yksikkökohtai-set tavoitteet johdetaan yhtiön visiosta ja strategiasta. Johtoryhmä seuraa ja analysoi säännöllisesti mittariston toimivuutta suhteessa yhtiön tavoit-teisiin. Hallituksen, johtoryhmän ja yksiköiden johtoryhmien strategiapäi-

vät pidetään vuosittain. Strategiapäivil-lä suunnitellaan konsernin strategiaa ja tavoitteita. Johtamisjärjestelmä on dokumentoitu sähköisesti intranetiin.

Turku Energiassa on käytössä vuon-na 2004 sertifioitu johtamisjärjestelmä, johon kuuluvat laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusjärjestelmät (standar-dit ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007). Järjestelmä auditoitiin sisäisesti kaksi kertaa sekä ulkoisesti kahdesti. Osa Turku Ener-gian henkilökunnasta on koulutettu suorittamaan sisäisiä auditointeja. Järjestelmään kuuluvat myös säännölli-set johdon katselmukset.

Tulospalkkiojärjestelmä on ollut käytössä Turku Energiassa jo vuo-desta 1999. Koko henkilöstö kuuluu tulospalkkiojärjestelmän piiriin. Järjestelmän tavoitteena on motivoida henkilöstöä yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tulospalkkiojärjestel-mässä on konsernin yhteiset mittarit sekä yksikkökohtaiset mittarit, joita päivitetään vuosittain.

Tutustu Turku Energian yritysvastuun periaatteisiin osoitteessa www.turkuenergia.fi > tietoa konsernista

Vuonna 2009 käyttöönotettu Kakolan jätevedenpuhdistamon yhteyteen sijoittuva lämpöpumppulaitos on täyttänyt odotukset erinomaisesti. Vuonna 2011 se tuotti lähes 10 % turkulaisten kaukolämmöstä hyödyntämällä jäteveden hukkalämpöä.

turku enerGian strateGia Ja JoHtaminen


yritysvastuu turku energiassa

ympäristövastuu taloudellinen vastuu sosiaalinen vastuu

Energiatuotteet ja -palvelut

Prosessit, suositukset ja toimintatavat

Yritysvastuun periaatteet

Turku Energian johtamisjärjestelmä (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001 -sertifioitu)

Turku Energian strategiset tavoitteet, visio, missio ja arvot

Lait ja asetukset

Sidosryhmien odotusten ja toiminnan vaikutta-vuuden tunnistaminen, avoin vuorovaikutus sekä luottamuksen

kehittäminen.

Kannattavuuden varmistaminen yhteiskunnan, henkilöstön ja

omistajan eduksi.

Ympäristövaikutusten minimointi ja oman sekä asiakkaiden

energiatehokkuuden parantaminen.

Asiakas ja yhteiskunta

11

uosi 2011 oli Turku Energi- alle merkittävä toiminta- vuosi, jonka aikana tehdyt päätökset loivat vahvan yhteistyöpoh-jan Turun seudulla tulevina vuosina tehtäville energiantuotantopäätöksil-le. Pitkään valmisteltu seudullinen energiaratkaisu saatiin viimeisteltyä ja uuden toimintamallin mukainen toi-minta aloitettiin vuoden 2012 alussa. Vuosi oli kokonaisuutena onnistunut myös asiakastyytyväisyyden ja talou-den näkökulmasta.

Turun seudun tavoitteena on tur-vata energiantuotannon ilmastomyö-täisyys samalla energian maltillinen hintataso ja toimitusvarmuus varmis-taen. Syksyllä 2011 Turku Energian ja Fortumin sekä Turun, Raision, Naanta-lin ja Kaarinan kaupunkien hyväksymä seudullinen perustuotantoratkaisu on merkittävin energiapäätös vuosi-kymmeniin, sillä se linjaa tuotettavan

energian ilmastomyötäisyyden, hinnan ja kustannustehokkuuden pitkälle tulevaisuuteen. Ratkaisu keskittää seu-dullisen energiantuotannon ja uuden tuotantokapasiteetin yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan kaukolämpöverkostot ja asiak-kuudet Turku Energian vastuulle.

Seudullinen energiaratkaisu parantaa Turku Energian edellytyksiä menestyä tulevaisuudessa. Ratkaisu vahvistaa ase-maamme ja lisää omavaraisuuttamme sekä sähkön että lämmön tuotannossa, kasvattaa asiakasmääräämme ja mahdol-listaa nopeamman siirtymisen uusiutu-viin energialähteisiin Turun seudulla.

perustehtävämme ei muutu

Turku Energian tehtävä on tarjota asiakkailleen vuorokauden jokaisena tuntina luotettavasti ja kilpailukykyi-sesti hinnoiteltua, ja mahdollisimman

ympäristöystävällisesti tuotettua sähköä ja lämpöä. Onnistuminen tässä perustehtävässä antaa Turku Energialle mahdollisuuden kehittää omaa toimin-taansa omistajaa, henkilöstöä ja muita sidosryhmiä palvelevalla tavalla. Vain kannattava ja asiakaslähtöinen yritys voi kantaa vastuunsa sidosryhmiään, ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan.

Mittaamme onnistumista tehtä-vässämme säännöllisesti asiakastyy-tyväisyystutkimuksin. Vuonna 2011 tutkimme sekä yksityis- että yritysasi-akkaiden tyytyväisyyttä ja odotuksia toimintaamme kohtaan. Erityisen hyvin menestymme asiakaspalvelussamme ja toiminnan luotettavuudessa, kehittämis-kohteiksi olemme nostaneet viestinnän ja tiedottamisen.

energian kysyntä laski hieman

Energian käyttö laski vuonna 2011 Turussa edellisvuoden huippulukemis-

V

Huomista rakentamassa

toimitusJoHtaJan katsaus


laajoja vaurioita sähkönjakeluverkostolle. Enimmillään Turussa oli sähköttä 7 500 asiakasta, mutta sähköt saatiin palau-tettua suurimmalle osalle muutamien tuntien kuluessa. Pisimmillään katkot kestivät yksittäisissä asuinrakennuksissa 3,5 vuorokautta.

Vuoden aikana asennettiin asiakkaille 35 000 etäluettavaa sähkömittaria, ja niiden tarjoamien lisäominaisuuksien käyttöönotto tapahtuu vuoden 2012 aikana. Asiakkaille etäluettavat säh-kömittarit tarjoavat entistä yksinker-taisempaa sähkölaskutusta, parempaa palautetta energiankulutuksesta sekä mahdollisuuden hyödyntää uudenlaisia sähkötuotteita.

muutos tehdään yhdessä

Turku Energian tärkein voimavara on työstään innostunut, hyvinvoiva ja kehitysmyönteinen henkilöstö. Monet muutokset toiminnassamme ja suurten strategisten päätösten valmistelu ovat olleet myös johtamisen ja sisäisen viestinnän haaste. Vuoden 2011 aikana käynnistimme johtamisen ja työrooli-en kehittämistyön, jonka tavoitteena on parantaa luottamusta, vuorovai-kutusta ja lisätä jämäkkyyttä. Näiden kehittämishankkeiden onnistuminen on meille tärkeää.

Pyrimme huolehtimaan jokaisen turkuenergialaisen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta sekä tarjoamaan

ta lämpimän loppuvuoden ja teolli-suuden vähentyneen sähkönkäytön johdosta. Konsernin liikevaihto kasvoi, sillä vuoden 2011 alussa nousseet energiaverot vietiin vaikutuksensa mu-kaisesti loppuasiakashintoihin. Uusiu-tuvan energian osuus kaukolämmössä nousi merkittävästi 37 prosenttiin. Lämpimän vuoden johdosta lämmön-hankinta Naantalin voimalaitoksesta laski hieman, samalla kun Kakolan lämpöpumppulaitos, Orikedon bioläm-pökeskus ja jätteenpolttolaitos pääsivät tuotantotavoitteisiinsa. Uskomme vakaasti nostavamme uusiutuvien osuuden 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Suurin osa myymästämme sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörs-sistä Nord Poolista. Vuoden aikana säh-könmyyntimme kannattavuus parani oleellisesti, mutta kärsi edelleen korkeis-ta aluehintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Vuoden aikana onnistuimme kuitenkin kasvattamaan sekä asiakas-määräämme että erityisesti kannatta-vuuttamme. Tuulisähkökapasiteettim-me nousi edelleen Suomen Hyötytuuli Oy:n neljän uuden tuulivoimalaitoksen ansiosta. Yhtiö jatkaa uuteen tuulivoi-makapasiteettiin investoimista.

Sähköverkkoliiketoiminnan vuosi oli toimitusvarmuuden näkökulmasta hyvä, mutta loppuvuoden Tapani-myrsky murjoi myös Turkua voimalla aiheuttaen

mielenkiintoisia tehtäviä nykyisille ja uusille tekijöille. Olemme luoneet mallin työssäjaksamisen turvaamiseksi ja pyrimme puuttumaan työkykyä ja -jaksamista uhkaaviin tekijöihin mah-dollisimman aikaisin.

vastuu on jokapäiväistä

Vastuullisuus on toimintamme ydin. Se kattaa vastuun ympäristöstä sekä sosiaalista ja taloudellisista tekijöistä ja on osa strategista päätöksentekoa sekä päivittäistä toimintaa. Hyvä tulos ja kestävä kasvu mahdollistavat jatkuvan uudistumisen.

Toimintamme tukee Turun kykyä onnistua tehtävässään hyvän asuin-, työskentely- ja elinkeinoympäristön tarjoajana. Takaamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle ym-päristömyötäisesti tuotettua energiaa luotettavasti, toimintavarmasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

Vuoden 2012 näkymät ovat hy-vät. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti, mutta energian ja erityisesti lämmön kysyntään vaikuttavat eniten vuotuiset lämpötilavaihtelut. Turku Energia -kon-sernin liiketoiminnan tuloksen arvioi-daan pysyvän vuoden 2011 tasolla.

Kiitän Turku Energian työntekijöitä, emoyhtiön hallitusta, yhteistyökump-paneitamme sekä asiakkaitamme yhteistyöstä kuluneena vuonna.

Turussa 22.3.2012Risto Vaittinen toimitusjohtaja

13

Toimintaympäristönnäkymät

Jakeluverkko on se sähköverkon

osa, jonka kautta sähkö siirretään

sähköasemilta kuluttajille. Suunnit-

telemme, rakennutamme ja doku-

mentoimme verkkoa, joka kattaa

noin 2 300 km sähkölinjoja ja noin

1 000 muuntamoa toimittaen

sähköä turkulaisten koteihin ja

työpaikoille.

tero kotikivi

verkostosuunnittelija

asia

kk

aid

en o

do

tukset

muuttuvat markkinat


turku energiaan vaikuttavia toimintaympäristön muuttujia

T ulevina vuosina tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä

kohti kestävää kehitystä, jossa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristö-

tekijät ovat tasapainossa.

energian käyttö suomessa

Vuosi 2011 oli kaksijakoinen energian kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuolis-

kolla kulutus kasvoi kylmän talven myötä ja teollisuuden suhdanteet näyttivät

vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi selvään laskuun,

kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden näkymät heikkenivät euro-

kriisin ja synkkien talousnäkymien vuoksi.

Energia-alan yritykset ovat merkittävien muutosten edessä. Energiapoliittinen toimintaympäristö kohtaa haasteita, jotka liittyvät energian jatkuvasti kasvavaan kysyntään, kiristyvään kilpailuun, energian saatavuuteen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin.

ener

Giantarve

enerGia- Ja ilmasto-

Politiikka

asia

kk

aid

en o

do

tukset keHit

tYvä

tek

no

loG

ia

muuttuvat markkinat

15

toimintaYmPäristön näkYmät

uomi käytti sähköä viime vuonna 84,4 TWh, (2010: 87,5 TWh), laskua vuoteen 2010 verrattuna oli 3,8 prosenttia. Edellis-vuonna sähkönkulutus oli kasvanut lähes kahdeksan prosenttia. Suurin osa laskusta selittyy lämpimällä talvella, sillä lämpötilakorjattuna sähkönkäyttö laski viime vuonna vain 1,3 prosenttia.

Suomen taloustilanteen heikentymi-nen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa. Teolli-suuden osuus Suomen sähkönkulutuk-sesta on noin puolet, asumisen ja maa-talouden reilu neljännes ja palveluiden ja julkisen sektorin vajaa neljännes.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi Suomen sähkönkäytöstä viime vuonna lähes 31 %. Ydinvoiman osuus oli 26 %, vesivoiman lähes 15 % sekä hiili- ja muun lauhdutusvoiman yhteensä 11 %. Tuulivoiman prosent-tiosuus kaksinkertaistui 0,6 %:iin. Sähkön nettotuonti kasvoi Ruotsin ydinvoimaloiden edellisvuosia pa-remman käyttöasteen sekä Norjan ja Ruotsin hyvän vesitilanteen johdosta kolmanneksella edellisvuodesta ja oli lähes 16,4 % sähkön käytöstä.

kaukolämpö

tehokkainta taajamissa

Kaukolämmön kulutus Suomessa laski yli 10 % ja sitä myytiin 30,1 TWh (35,8 TWh). Kulutus laski edellistä vuotta

lämpimämmän sään vuoksi. Lämpö-tilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli 4 %. Kaukolämmön kulu-tuksen oletetaan Suomessa kääntyvän rakennuskannan energiatehokkuuden parantumisen johdosta hitaaseen las-kuun, mutta vuotuiset kulutusmäärät voivat vaihdella runsaastikin vuotuisen keskilämpötilan perusteella.

Kaukolämpöä tuotettiin erityisesti suurissa kaupungeissa energiatehok-kaissa yhteistuotantolaitoksissa. Kau-kolämmöstä tuotettiin sähkön kanssa yhteistuotantona 74 %, osuus kasvoi 3 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta.

Lähes puolet kaikkien rakennus-temme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Kaukoläm-mitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpö-taloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Turun kaltaisissa suurimmissa kaupungeissa rakennusten lämmitys-energian tarpeesta yli 90 % katetaan kaukolämmöllä.

energian kulutus ja

uusiutuvat energialähteet

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Suomi on vahvistanut YK:n ilmasto-sopimuksen vuonna 1994 ja Kioton pöytäkirjan vuonna 2002. Vuoden 2008 joulukuussa EU vahvisti energia- ja ilmastopaketissaan vuodelle 2020

useita Kioton pöytäkirjaan perustuvia tavoitteita, joista merkittävimmät ovat: • Kasvihuonekaasujen 20 prosentin

sitova vähennystavoite EU:ssa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä.

• Uusiutuvien energialähteiden sitova 20 prosentin osuus EU:n energiankäytöstä.

• 20 prosentin energiantuotannon ja -käytön tehostamisvaatimus vuoteen 2020 mennessä.Suomi on asettanut tavoitteekseen

energian kulutuksen kasvun pysäyt-tämisen ja kääntämisen laskuun niin, että loppukulutus olisi vuonna 2020 noin 310 TWh eli likimain nykyisen suuruinen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää energiankäytön tehostamista erityisesti asumisessa, rakentamisessa ja liikenteessä. Liikenteen sähköistymi-nen saattaa kuitenkin lisätä sähkön-kulutusta muiden energiamuotojen kustannuksella. Arvion mukaan säh-könkulutus vuonna 2020 olisi noin 91 TWh ja vuonna 2030 noin 100 TWh (2011: 84,4 TWh)

Sähkön kulutuksen kasvun hidastu-misesta huolimatta Suomeen tarvitaan uutta, mahdollisimman vähäpäästöistä ja uusiutuvaa voimalaitoskapasiteettia korvaamaan vanhoja voimalaitoksia sekä muuttamaan energian tuotan-torakennetta vähäpäästöisempään suuntaan. Energiateollisuuden

Kestäviä ratkaisuja etsimässä

Energiatarpeen kehittyminen, vuotuiset energiankulutuksen vaihtelut sekä ilmasto-politiikan toteuttaminen vaikuttavat energia-yhtiöiden toimintaan merkittävästi. Voimak-kaimmin energiankulutusmääriiin vaikuttaa vuotuinen keskilämpötila.

S


laskelmien mukaan kokonaisinves-tointitarve vuoteen 2030 mennessä on 5 500–8 000 MW:a , jos vuositarve on 100–110 TWh.

Valtioneuvoston tavoitteena on nos-taa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 %:iin komission Suomelle esittämän velvoitteen mukai-sesti. Koska erilaiset energian käyttö- ja tuotantomuodot eivät ole keskenään hiilidioksidipäästöjen osalta saman-tasoisia, pyrkii Suomen valtio ohjaa-maan energian käyttöä ja tuotantoa erilaisilla ohjaustavoilla, usein osana valtion taloussuunnittelua ja myös sen motivoimana.

suuret investoinnit jatkuvat

Energia-ala on jo vuosikausia ollut eri teollisuudenaloista suurin inves-toija. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n investointitiedustelun mukaan energiasektorin vuotuiset investoinnit ovat noin 2 miljardia euroa vuosina 2011–2012. Seuraavan 15 vuoden aika-na sähkön ja kaukolämmön investoin-neiksi arvioidaan yhteensä noin 25–30 miljardia euroa.

Energiateollisuuden loppuvuodes-ta 2009 julkistamassa vuoteen 2050 yltävässä visiossa on arvioitu, että sähkö korvaa fossiilisia polttoainei-

ta mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Tämä vähentää merkittävästi hiilidioksidi-päästöjä, parantaa energiatehokkuutta ja lisää samalla sähkön käyttöä. Uutta sähköntuotantokapasiteettia arvioi-daan vuoteen 2030 mennessä tarvitta-van 7 000–8 000 MW ja vuoteen 2050 mennessä 19 000–27 000 MW, eli jopa enemmän kuin koko nykyinen tuotan-tokapasiteettimme.

energia-asiakkaiden

vaatimukset kasvussa

Kilpailu energia-asiakkaista on viime vuosina kiihtynyt. Tämän kehityksen arvioidaan edelleen jatkuvan niin lämmitys- kuin sähköasiakkaidenkin osalta. Energiatoimialalla kiristyvä kilpailu ja hintavertailujen tekemisen helppous tarkoittaa sitä, että erityisesti sähkönmyyjien, mutta myös kauko-lämmönmyyjien, on etsittävä uuden-laisia asiakasuskollisuutta parantavia palvelukonsepteja. Sähkötuotteet rakennetaan yhä enemmän tarjoamaan erilaisia lisäpalvelu-, viitehinta- ja ener-gianlähdevaihtoehtoja.

Helppous asioinnissa mahdol-listuu sähköisten palvelukanavien kautta. Perinteisten kanavien käyttö on edelleen yleistä, mutta suurimmat

kehityspanokset sekä asiakastyytyväi-syyden ylläpitämiseksi että uusasiakas-hankinnan turvaamiseksi on tehtävä sähköiseen ympäristöön. Energiatoimi-alan asiakkailleen tarjoamat sähköiset palvelut ovat tällä hetkellä sekä muita kaupallisia toimijoita että julkispalve-luita hieman jäljessä sekä sähköisten palveluiden käytettävyyden että hyö-dyllisyyden osalta.

Asiakkaat odottavat entistä parempaa sähköistä yhteydenpitoa energiayhtiönsä suunnasta. Odotukset esimerkiksi kulutuspalautteen, ener-gianeuvonnan, energiasäästövinkkien ja energianjakelun keskeytystietojen tarjontaa kohtaan lisääntyvät. Asiak-kuuden säköinen hoito sopimusten-teon ja asiakkuusmuutosten osalta on nykypäivää, jota asiakkaat odottavat luonnollisena osana palvelua.

Tunnetasolla vahva brändi sekä käytännön hyvästä toiminnasta raken-tuva yrityksen maine tukevat osaltaan asiakasuskollisuutta sekä aineettomas-ta energiatuotteesta koettua lisäarvoa. Erityisen merkittäviä osa-alueita ovat asiakaslähtöinen ja vastuullinen toi-minta sekä ympäristöystävällisyys.

Lue lisää: Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia ja päästökauppa: www.tem.fi > energia

Lue lisää: Sähkön ja kaukolämmön vuositilastot : www.energia.fi > energiavuosi

energiateollisuuden kasvihuonekaasupäästöt suomessa vuosina 2000–2010 (mt Co2-ekv)

35302520151050

Lähde: Tilastokeskus00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10

päästöoikeuksien hintakehitys vuosina 2010–2011 (euro/tonni Co2)

20

15

10

5

Lähde: Carbon Capital Markets10 11

17

turun seudun kauko-

lämmöntuotanto uusiutuu

Kaukolämmön asema tulevaisuudessa säilyy vakaana erityisesti Turun kaltai-silla taajama-alueilla, joissa suuret läm-mön tuotanto- ja kulutuskeskittymät ovat lähellä toisiaan. Kaukolämmön korkea markkinaosuus uudiskohteissa säilyy, vaikkakin markkinaosuutta voi verottaa kiinteistökohtaisten lämmitys-muotojen kilpailukyvyn paraneminen, liittyen mm. kehittyvään lämpöpump-putekniikkaan. Asumisväljyyden lisä-yksen ja taajamien väkiluvun kasvun vaikutus kaukolämmön kasvuun kom-pensoituu energiansäästötavoitteilla.

Energiatehokkuuden ja taajamien kustannustehokkaan energiainfra-struktuurin näkökulmasta on tärkeätä huolehtia siitä, että kaukolämpöä ei syrjitä markkinoilla korkealla verotuk-sella. Kaukolämpö on jo päästökaupan piirissä, jolloin sen polttoaineiden verottaminen päästöperusteisesti heikentää sen asemaa muihin lämmi-tysmuotoihin, erityisesti lämpöpump-puihin, verrattuna.

Yhdyskuntien tiiviimmällä kaavoi-tuksella voidaan parantaa kaukoläm-mön kilpailukykyä ja myös yhdyskun-tien energiatehokkuutta merkittävästi.

Vastatakseen haasteeseen kaukoläm-pöalan on kyettävä kehittämään uutta kustannustehokkaampaa jakelu- ja asia-kastekniikkaa sekä aiempaa selkeämpiä ja läpinäkyvämpiä hinnoittelumalleja.

Vuonna 2011 noin 37 prosenttia Tu-run kaukolämmöstä tuotettiin uusiutu-villa energialähteillä bio- ja kierrätyspolt-toaineilla sekä lämpöpumpputekniikalla Kakolan jätevedenpuhdistamon yhtey-dessä. Tuotannossa jatkuu siirtyminen fossiilisia polttoaineita käyttävistä säh-kön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista puu- ja sekapolttotekniikkaan perustu-viin uusiin yhteis- ja erillistuotantolaitok-siin sekä lämpöpumppulaitoksiin.

sähkömarkkinat kehittyvät

Sähkön hintakehityksen on ennustet-tu olevan maltillisesti nouseva mm. ilmastopoliittisten ohjauskeinojen johdosta. Sähkön hintaan vaikuttavat voimakkaasti fossiilisten polttoainei-den ja päästöoikeuksien hintataso, pohjoismaisten vesivarantojen suu-ruus, voimalaitosten käytettävyys sekä pääosin maiden rajoja noudattelevien hinta-alueiden välisten sähkönsiirtoyh-teyksien kapasiteetti.

Kauppaa käydään pohjoismaisessa sähköpörssissä sekä kahdenvälisenä

kauppana. Sähkön hinta noteerataan kysynnän ja tarjonnan perusteella pörssissä vuorokauden jokaiselle tunnille. Sähköä siirretään maiden ja alueiden välillä markkinatilanteen mu-kaan, sähkönsiirtoyhteyksien kapasi-teetin rajoissa. Pohjoismaiset sähkö-markkinat ovat yhteydessä Venäjään, Viroon, Puolaan, Saksaan ja pian myös Alankomaihin.

Vähittäismarkkinoiden integroi-tuminen ensin Pohjoismaiden ja myöhemmin muun Euroopan kanssa jatkuu. EU-tasolla sovittavat pelisään-nöt vaikuttavat entistä enemmän kuluttajien ja sähköyhtiöiden välisiin asiakassuhteisiin. Sähkökaupan me-nettelytavat eri maiden välillä ovat kui-tenkin suuret, ja vie vielä vuosia ennen kuin vähittäismarkkinoita eri maiden välillä voidaan pitää käytännön tasolla integroituneina.

Euroopan sähkömarkkinoiden integ-roitumisen sekä ilmastopoliittisten oh-jaustekijöiden ennakoidaan pitkällä täh-täimellä edelleen nostavan hintatasoa Pohjoismaissa. Nämä tekijät aikaansaa-vat haasteita kilpailussa asiakkaista ja riskienhallinnassa, kun samanaikaisesti sähkönmyynnin katteiden arvioidaan pysyvän matalina kilpailusta johtuen.

Lue lisää: Hyvä tietää sähkömarkkinoista: www.energia.fi > sähkö > sähkömarkkinat.

Lue lisää: Sähkönsiirron viranomaisvalvonta ja hintatilastot: www.energiamarkkinavirasto.fi > tilastot ja lomakkeet >


pohjoismaisen sähköpörssin hintakehitys 2001–2011 (eur/mWh, alv 0%)

10 11090807060504030201Systeemihinta

60

50

40

30

20

10

0

Suomen aluehinta

pohjoismaisten vesivarastojen täyttöaste 2010 ja 2011 (%)

1 10 20 30 40 50 Viik

ot

100

80

60

40

20

0

2011 Mediaani 1990–20062010


Tuulivoiman lisärakentaminen on pääsemässä vähitellen täyteen vauhtiin. Vuonna 2011 tuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta kaksinkertaistui mutta se on edelleen kansainvälisesti matalalla tasolla, 0,6 prosentissa.

19

kaukolämmön ja lämmön tuotannon polttoaineiden hintojen sekä elinkustannusindeksin kehittyminen (1999 =100)

400

320

240

160

80

KaukolämpöMaakaasuJyrsinturveKivihiiliPORPolttohake/metsähake

Lähteet: Tilastokeskus, TEM, Energiamarkkinavirasto04 05 06 07 08 09 10 11 12

sähkönsiirto ja

älykkäät sähköverkot

Sähköverkkoyhtiöiden toimintaym-päristö kehittyy jatkuvasti. Yhtenä keskeisenä haasteena ovat verkkora-kenteiden pitkät pitoajat samalla kun asiakkaiden ja yhteiskunnan vaati-mukset sähkön toimitusvarmuudelle lisääntyvät. Sähköverkkojen rooli on muuttumassa aktiiviseksi markkina-paikaksi, joka tarjoaa asiakkailleen joustavan liitynnän sähkön ostamiselle ja myynnille. Muutos markkinapai-kaksi tulee tarjoamaan innovatiivisille toimijoille uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia.

Vuoden 2012 aikana Turussa jatke-taan etäluettavien sähkömittareiden käyttöönottoa. Yli 90 % Turun käyttö-paikoista oli vuoden alussa etäluennan piirissä. Valtioneuvoston asetuksen mukaan sähkölaskutuksen tulee Suo-messa perustua vuoden 2014 alusta lukien sähkömittareiden etäluentaan ja tuntipohjaiseen mittaukseen.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan, energiatehokkuuden lisäämiseen ja sähkön toimitusvarmuuden kasvatta-miseen tarvitaan uudenlaista sähkö-

verkkoa. Älykästä sähköverkkoa (smart grid) on luonnehdittu merkittäväksi uudistukseksi, joka muuttaa tuotannos-ta käyttöön sähköä siirtävän yksisuun-taisen sähköverkkoa kaksisuuntaiseksi, jonka puitteissa sähköä tuotetaan, kulutetaan, varastoidaan ja vaihdel-laan erityyppisten sähköverkkoon liittyneiden toimijoiden kesken. Tämä edellyttää etäluettavien sähkömittarei-den lisäksi muita merkittäviä teknolo-giainvestointeja sähköverkkoon.

Sähköverkkotoiminta on luonteel-taan luonnollinen monopoli, jossa yleensä kilpailevien sähköverkkojen rakentaminen kansantaloudellisesti ei ole toimivaa. Sähkömarkkinalain-säädännössä sähköverkkotoiminta on säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi, jonka hinnoittelua valvoo Energiamark-kinavirasto. Turussa sähkönsiirto on Energiamarkkinaviraston hintatilasto-jen mukaan valtakunnallisesti edullista.

palveluliiketoiminta

energiatoimialalla

Sähköyhtiöt ostavat enenevässä mää-rin laitteistojen huoltoa, kunnossapitoa ja rakentamista ulkopuoliselta palve-

luntuottajalta sen sijaan että tekisivät itse. Tällä pyritään oikeaan työvoiman resursointiin alalla, jossa on suuret kausivaihtelut. Lisäksi tämä helpottaa osaamisen hallinnassa.

Palveluntuotannon arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä markkinoiden avautumisen ja energia-alan tulevien suurten inves-tointien myötä. Ulkomaisten toimijoi-den ja työntekijöiden osuus palve-luiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy entisestään aiheuttaen paineita kustannustehok-kuuteen. Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon.

Palvelutuotannossa kilpailukykyä haetaan investoinneilla skaalaetuun, tehostuksilla ja kiinteiden kustannus-ten supistuksilla. Tällä toiminnalla päästään parhaimmillaan turvaamaan nykyinen kannattavuus kilpailun ki-ristyessä. Tämä edellyttää panostuksia johtamiseen, osaamiseen, innovointiin ja asiakastarpeiden ymmärtämiseen.

07

150

120

90

60

30

0 08 09 10 11Kaukolämpö Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy

kaukolämmön ja raskaalla sekä kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön vertailuhinnat turussa (euro/mWh alv 0 %)


kaukolämmön kulutus suomessa (GWh)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 122010

6000

5000

4000

3000

2000

1000

0

2011

Vuoden 2010 lämpötilakorjattu kulutus (Keskilämpötilat v. 1971–2000)

sähkön pörssihinta suomessa 2007–2011 kk-keskihinta (euroa/mWh, alv 0 %)

07

80

60

40

20

008 09 10 11

Lähde: Nord Pool


CASE

S eutukunnallisen yhteistyön hahmot- telu alkoi jo 2000-luvun alussa, kun Turku Energia, Fortum sekä Rai-sion, Naantalin ja Kaarinan kunnat perus-tivat yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n. Sille annettiin tehtäväksi rakentaa maakaasuvoimalaitos tuottamaan sähköä ja lämpöä.

Maakaasu oli Turun seudulle suuri lu-paus 2000-luvun alkuvuodet. Se oli kivi-hiiltä puolet vähäpäästöisempää ja siksi sen verotuskin oli muita polttoaineita matalampi. Saatavuus näytti hyvältä, ja maakaasuputkea rakennettiin vauhdilla Etelä-Suomen halki.

Turku oli kuitenkin kaukana itärajas-ta, mikä näkyi putken hinnassa. Vaikka energiantarve alueella oli suuri, ei Turun tarvitsema kaasukuutiomäärä ollut niin suuri, että maakaasuputken ja -voimalai-toksen rakentaminen olisi muodostunut taloudellisesti kannattavaksi.

Hetken aikaa putken päässä näkyi kui-tenkin valoa, kun Neste Oilin jalostamo osoitti kiinnostuksensa maakaasun hyö-dyntämiseen öljynjalostuksessa. Suunni-telmat etenivät vauhdilla, kunnes vuosien 2000-luvun lopun taloustaantuma iski.

Taloustaantuma ja yleinen epävarmuus pakotti jalostamon irtautumaan maakaa-suhankkeesta. Lisää esteitä kaasun tielle nosti energiavero, joka heikensi sen kil-pailukykyä oleellisesti.

maakaasulle vaihtoehtoja

Sen sijaan biopolttoaineiden yleistymi-nen ja uusiutuvan energian tukipolitiik-ka paransivat erityisesti puupohjaisten polttoaineiden käyttöedellytyksiä. Puu-pohjaisten polttoaineiden käytön kar-toittamiseksi Turku Energia ja Fortum käynnistivät vuonna 2010 tahoillaan ympäristövaikutusten arvioinnin moni-polttoainelaitoksen rakentamisesta joko Pansioon tai Naantaliin.

Uusia vaihtoehtoja haettiin myös TSME:ssä. Asiantuntijaselvitykset osoit-tivat, että uudessa tilanteessa seutukun-nallinen yhteistyö olisi hyvä vaihtoehto

maakaasun poisjäämisestä huolimatta. Selvitysten valossa energiantuotannon keskittäminen yhteen yhteisomistuksessa olevaan yritykseen olisi kokonaisuuden kannalta tehokkain vaihtoehto ja helpot-taisi kivihiiltä korvaavan energiantuotan-non kehittämistä seudulle.

Sen sijaan, että alueen kunnat ja ener-giayritykset kehittäisivät omia ratkaisu-jaan, päätettiin TSME-yhteistyössä ryhtyä kehittämään tuotantoa yhdessä.

mistä seudullisessa

energiaratkaisussa on kysymys?

Seudullinen energiaratkaisu kattaa sekä energiantuotannon keskittämisen yhteis-yritys Turun Seudun Maakaasu ja Energi-antuotanto Oy:lle (TSME) ja Turun sekä sen naapurikuntien kaukolämpötoimin-nan keskittämisen Turku Energian vas-tuulle.

sähkön ja lämmön perus-

tuotantolaitokset tsme:lle

Fortum, Turku Energia sekä Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungit keskittävät alueen sähkön ja lämmön perustuotannon TSME:hen. Se vastaa sähkön ja lämmön tuotannosta ja ottaa vastuun kivihiiltä korvaavan vähäpäästöisemmän energian-tuotantoratkaisun kehittämisestä.

Nykyiset perustuotantolaitokset siir-tyvät TSME:lle, joka aluksi vuokraa ja myöhemmin ostaa Fortumilta Naantalin kivihiilivoimalaitoksen, Turku Energian Kakolan lämpöpumppulaitoksen, Orike-don biolämpökeskuksen sekä jätteenpolt-tolaitoksen. Tuotettu energia myydään osakkaille omakustannuspohjaiseen hin-taan. Kaukolämpö myydään Turku Energi-alle, höyry Fortumille ja sähkö omistus-osuuksien suhteessa TSME:n osakkaille. Yhtiön omistuspohja on Fortum 49,5 %, Turku Energia 39,5 %, Raisio 5 %, Kaarina 3 % ja Naantali 3 %.

tsme ottaa vastuun uusiutuvien

energiamuotojen lisäämisestä

Sekä Fortum että Turku Energia ovat

suunnitelleet korvaajaa Naantalin voima-laitokselle, ja nämä suunnitelmat hyödyn-netään TSME:ssä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että toimitusvarmuuden, ilmaston ja energianhinnan näkökulmasta paras vaihtoehto olisi rakentaa monipoltto-ainevoimalaitos, jonka rakentamisesta tehdään päätös vuonna 2012 tai 2013. Ilmastotavoitteiden ja energian hinnan näkökulmasta on perusteltua huolehtia myös siitä, että voimalaitos voi käyttää useita eri polttoaineita saatavuuden ja hinnan mukaan.

turku energian energiaomava-

raisuus paranee

Osakkuus TSME:ssä parantaa Turku Ener-gian tuotanto-omavaraisuutta. Vielä vuon-na 2011 Turku Energia hankki noin 2/3 myymästään sähköstä ja lämmöstä muilta. Lämpöä on ostettu Fortumilta ja sähköä pohjoismaisesta sähköpörssistä. Uudessa tilanteessa Turku Energian sähköomava-raisuus kasvaa olennaisesti: se saa 39,5 % TSME:n nyt ja tulevaisuudessa tuottamas-ta sähköstä. Tämä vähentää merkittävästi riippuvuutta pohjoismaisesta sähköpörs-sistä Nord Poolista.

kuntien kaukolämpöverkostot,

-jakelu ja -myynti siirtyvät turku

energian vastuulle

Kaukolämmön jakelu- ja myyntitoimin-ta keskitetään Turku Energialle, joka on vuokrannut Raision, Kaarinan ja Naan-talin kaukolämpöverkot sekä vara- ja huipputeholaitokset käyttöönsä. Kuntien kaukolämpöhenkilöstö siirtyi vuoden alussa Turku Energian palvelukseen, mikä on osaltaan helpottanut asiakassuhteiden sujuvaa siirtoa.

Keskittämisen tavoitteena on paran-taa kaukolämpöverkostojen teknistalou-dellista hallintaa, säilyttää kaukolämmön kilpailukyky sekä optimoida vara- ja huip-puteholaitoksien käyttöä koko verkoston alueella.

Seudullinen energiaratkaisu 2012 – Uusi energiantuotanto- ja lämpöyhteistyö alkoi Vuoden2011lopussasaatiinpäätökseenlähesvuosikymmenenkestänytvalmistelutyöTurunseudunenergiantuotan-nonjakaukolämpöpalveluidenyhteisestä,kunta-jayritysrajatylittävästäkehittämisestänykyistävähäpäästöisem-päänjatehokkaampaansuuntaan.Muttamistäkaikkiaikanaanalkoi?

Lue lisää lämpöyhteistyöstä s. 25

21

Katsausliiketoimintoihin

Lämpökeskuksia käytetään eniten

paukku pakkasilla, kun lämpöä tarvitaan

paljon. Siksi huolehdimme tarkkaan

niiden luotettavuudesta ja kunnossa-

pidosta ympäri vuoden.

tarmo tuominen,

kaukolämpöasentaja


S euraavilla sivuilla pääset tutustumaan

Turku Energian eri liiketoimintayksi-

köihin ja niiden tuloksiin vuonna 2011.

Turku Energia on Suomen suurimpiin kuuluva kaupunkienergiayhtiö. Tavoitteemme on taata asiakkaillemme mahdollisimman ympäristöystä-vällistä ja hinnaltaan kilpailukykyistä energiaa sekä palveluita varmasti ja luotettavasti. Ydinliiketoimintaamme on sähkön ja lämmön hankkiminen, siirtäminen ja myyminen sekä energian tuotantolaitosten ja energiaverkkojen kehittäminen, rakentaminen ja ylläpitäminen.

turku energia -konsernin liiketoiminta-alueet (1.1.2011 alkaen)

* Konsernipalveluissa työskentelee 11 % konsernin henkilöstöstä.

osuus konsernin liikevaihdosta

Lämpö 48 % Sähkönmyynti 38 %

Sähköverkot 12 % Urakointipalvelut 2 %

226,8 m€

osuus konsernin henkilöstöstä*

Lämpö 31 % Sähkönmyynti 13 %

Sähköverkot 15 % Urakointipalvelut 30 %

312 hlöä

lämpö

asiakkaat

sähkönmyynti sähkönsiirto urakointipalvelut

Kaukolämmön, -jäähdytyksen ja höyryn hankinta, siirto ja myynti sekä käytön neuvonta ja tarkas-tukset.

Tuotantolaitosten ja jakeluverkostojen rakennuttaminen, ylläpitäminen ja kehittäminen.

• Kotitaloudet• Yritykset• Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt • Yhteisöt

Mahdollisimman ympäristömyötäi-sesti tuotetun sähköenergian hankinta, myynti sekä sähköasiak-kaiden asiakas-palvelu ja -laskutus.

• Kotitaloudet• Yritykset• Yhteisöt

Sähkönsiirto ja siihen liittyvä asiakasneuvonta luotettavasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

Sähköverkon suunnittelu, rakennuttaminen, moderni sointi ja käyttö.

• Kotitaloudet• Yritykset• Yhteisöt

Sähkö-, ulkovalais-tus- ja liikennevaloverkoston rakenta-mis- ja kunnossa-pitopalvelut.

• Turku Energia Sähköverkot• Turun kaupunki


11

226,

8

07 08 09 10

172,

2

185,

8

197,

4

205,

7

23

Lämpö, jäähdytys ja höyryKaukolämpöasentaja Kari Kartimo asiakkaan lämmönjakohuoneessa.

uoden 2011 loppupuolen sää oli Suomessa selvästi tavanomaista lämpimämpi, mikä alensi myös Turku Energian asiak-kaiden käyttämän lämmitysenergian määrää. Kaukolämmön myynti laski 1 612 GWh:iin (2010: 1891 GWh). Lii-kevaihto kasvoi kuitenkin merkittäväs-ti, sillä lämmöntuotantoon käytettyjen polttoaineiden hinnat olivat energia-verotuksen vaikutuksesta edellisvuot-ta korkeammalla tasolla ja lämmön asiakashinnat nousivat vuoden alussa keskimäärin 13 %.

Kaukojäähdytyksen kysyntä lisään-tyi edelleen ja sitä myytiin 11,2 % enemmän kuin vuonna 2010. Suurin osa kaukojäähdytyksestä tuotettiin ekologisesti Kakolan jätevedenpuh-distamon lämpöpumpulla. Höyryn myynti ei muuttunut edellisvuodesta. Uusia lämpöasiakkaita verkkoon liittyi 50 kpl (tilausteho yht. 15 MW) ja jäähdytysasiakkaita 9 kpl (tilausteho yht. 6,1 MW).

Investoinnit olivat yhteensä 3,6 milj. euroa (9,6 milj. euroa). Kau-kolämpöinvestoinnit kohdistuivat pääosin lämpö- ja jäähdytysverkos-tojen laajentamiseen sekä laitteisto-hankintoihin. Uusia tuotantoinves-tointeja perustuotantoon ei tehty. Verkostoinvestoinneista merkittäviä olivat Raision ja Turun kaukolämpö-

verkkojen yhdistäminen Haunisten alueella, lentoaseman alueen liittämi-nen kaukolämpöön, Kakolan alueen kaukolämpö- ja jäähdytysverkkotyöt sekä jäähdytysjohtojen asentaminen uuteen Myllysiltaan.

lämmöntuotanto

Vuonna 2011 kaukolämmöstä jopa 37 % (28 %) ja kaukokylmästä noin 90 % tuotettiin uusiutuvilla tai päästökauppavapailla energialähteillä, kuten kotimaisella puupolttoaineel-la Orikedon biolämpökeskuksessa, Kakolan lämpöpumpulla, kierrätyspolt-toaineilla tai biokaasulla. Uusiutuvien osuus nousi korkeaksi, sillä lämpimän talven johdosta lämmönhankinta Naantalin kivihiilivoimalaitoksesta ja öljykäyttöisistä lämpökeskuksista laski edellisvuodesta samalla kun omien, uusiutuvaa energiaa käyttävien tuotan-tolaitosten käyttöaste nousi.

Turun kaupungin jätteenpolttolai-tos siirtyi Turku Energialle vuoden 2011 alussa. Jätteenpolttolaitos käsitteli lähes 50 000 tonnia yhdyskuntajätettä, josta tuotettiin 102 GWh kaukoläm-pöä. Polttolaitoksella on voimassaoleva ympäristölupa vuoteen 2014 saakka, mutta sille on haettu jatko lupaa vuo-teen 2017 saakka kunnes uusi seudulli-nen jätteenpolttolaitos on suunnitelmi-en mukaan toiminnassa.

seudullinen

energiayhteistyö alkoi

Vuoden aikana lämpöyksikössä valmis-tauduttiin uuden seudullisen energian-tuotantoyhteistyön käynnistymiseen yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) puit-teissa sekä Turun, Raision, Naantalin ja Kaarinan välisen lämpöyhteistyön käynnistämiseen vuoden 2012 alusta.

Vuoden 2012 alusta vastuu seudul-lisesta kaukolämpötoiminnasta on siir-tynyt Turku Energialle, joka on vuok-rannut Naantalin, Raision ja Kaarinan kaukolämpöverkostot pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Samalla perus-lämmöntuotanto on siirtynyt TSME:lle, joka on vuokrannut käyttöönsä For-tumin Naantalin voimalaitoksen sekä Turku Energialta Orikedon biolämpö-keskuksen, jätteenpolttolaitoksen sekä Kakolan lämpöpumppulaitoksen.

Turku Energia vastaa seudullisesta kaukolämpötoiminnasta ja omien tuotantolaitostensa käytöstä ja kun-nossapidosta sekä niiden kapasiteetin kasvattamisesta.

kaukolämmön

toimitusvarmuus hyvä

Kaukolämmön toimitusvarmuus vuo-den 2011 aikana oli hyvä, eikä vuoden aikana koettu merkittäviä tuotanto-

li iketoiminnat > lämPö

Kaukolämmön kulutus laski vuonna 2011 edellisen vuoden kaikkien aikojen ennätyksestä. Liikevaihto kasvoi kuitenkin läm-möntuotantokustannusten noustua energiaverotuksen kiristymisen johdosta. Toiminnan tulos pysyi edellisvuoden tasolla.

V


CASE

K

tai jakeluhäiriöitä. Keskimääräinen asiakaskohtaisen keskeytysaika oli 1:08 (4:37) h:min. Verkostovaurioita oli vuoden aikana 23 (44) kpl. Keskeytyk-set aiheutuivat pienistä verkosto- tai tuotantohäiriöistä tai uuden asiakkaan liittämisistä verkkoon. Suunnitellut käyttökeskeytykset pyritään aina ajoit-tamaan ja tiedottamaan niin, ettei niis-tä koituisi asiakkaille suurta haittaa.

2011 2010

kaukolämpö, -jäähdytys ja höyry

Kaukolämmön myynti (GWh) 1 612 1 891

Kaukojäähdytyksen myynti (GWh) 27 24

Höyryn myynti (GWh) 45 45

Liikevaihto (milj. euroa) 111,1 92,9

Liikevoitto (milj. euroa) 19,8 20,3

Henkilöstö 97 97

tunnusluvut

Neljä kuntaa lämpöyhteistyöhön

aukolämpötoiminnan ja energiatuotan- non tehokkuuden parantaminen antoi- vat vauhtia Turun seudun kuntien ener-giayhteistyölle. Kaarina, Naantali, Raisio ja Tur-ku sopivat joulukuussa 2011 yhteistyömallista, jossa kaukolämmön myynti, markkinointi ja jakelu siirretään vuoden 2012 alusta Turku Energian vastuulle ja energiantuotanto Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n vastuulle.

Turun seudun kuntien välinen kaukoläm-pöyhteistyö ei ole uusi asia, sillä yhteistyö alkoi jo 1970-luvulla, kun Naantalin voimalai-toksen kaukolämmön siirtämistä varten pe-rustettiin neljän kunnan ja Fortumin toimesta siirtoyhtiö, Turun Seudun Kaukolämpö. Kun-nat saavat edelleen yli 60 % kaukolämmös-tään Naantalista Kaarinaan kulkevan siirtoyh-teyden kautta.

Vuoden 2012 alusta Turku Energia on vastannut seudullisesta kaukolämpötoimin-nasta, ja sen palvelukseen on siirtynyt Turun naapurikunnista 7 henkilöä. Kaukolämmön yhteismyynnin lasketaan vuonna 2012 nouse-van yli 2 000 GWh:iin. Lähes 500 kilometrin kaukolämpöverkon hoito keskitetään Turku Energialle, kun muut kunnat vuokraavat verk-konsa sille.

Turussa kaukolämpö on markkinajohtaja, sen markkinaosuus on 92 prosenttia. Raisios-sa kaukolämmön markkinaosuus on 75, Naan-talissa 59 ja Kaarinassa 35 prosenttia. Neljän Lounais-Suomen kunnan alueella on yhteensä yli 251 000 asukasta, joista 202 000 asuu kau-kolämmöllä lämmitettävässä talossa.

kaukolämpöliiketoiminnan liikevaihto (milj. euroa)

lämmönmyynti, kaukolämpö (GWh)

kaukolämpöliiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta

48 %

226,8 m€

kaukolämmön hankinta 2010–2011 (GWh)

140012001000800600400200

0

2010 2011

Läm

pöke

skuk

set j

a er

illisv

erko

t

16826

3

Muu

CO

2-va

paa

hank

inta

9351Jätt

enpo

lttol

aito

s

102

95

Kako

lan

läm

pöpu

mpp

ulai

tos

168

181

Orik

edon

läm

pöke

skus

283

236

Fort

um N

aant

ali 1

280

952

07 08

73,8 80

,5

09

89,7

10

92,9

11

111,

1

07

1 63

0

08

1 57

0

09

1 71

2

10

1 89

1

11

1 61

2

Lisätietoa Turku Energian myymän lämmön alkuperästä ja tuotannon ilmastovaikutuksista löydät sivulta 36.

kaukolämmön toimituskatkot 2007–2011keskimääräinen kesto asiakasta kohden (min)

*Vuoden 2010 korkean luvun selittää yksittäinen koko Turkua koskettanut kaukolämpökatko tammikuussa.

09

60 m

in

10*

277

min

11

277

min

07

90 m

in

08

90 m

in

68 m

in

Kaukolämpöverkkoa ja tuotantolaitok-sia suunnitellaan, rakennetaan ja käyte-tään siten, ettei yksittäinen vika verkossa tai laitoksessa katkaise lämmöntoimitusta pitkäksi aikaa. Tehon riittävyys varmiste-taan rakentamalla vara- ja huippulaitoksia. Vikatilanteiden selvittämiseksi tarvittavat henkilöresurssit ovat käytössä ympäri vuoden. Kaukolämpöverkon ja tuotanto-laitteistojen toimintaa valvotaan kaikkina vuorokauden aikoina.

25

Sähkönmyynti

uoden aikana sähköasiakkaiden määrää pystyttiin hieman lisäämään kovasta kilpailusta huolimatta. Sähkön myynnissä pyrit-tiin tarjoamaan sekä nykyisille että uusille asiakkaille mahdollisimman kilpailukykyinen sähkösopimus. Asia-kastyytyväisyys oli korkealla tasolla sekä yksityis- että yritysasiakkaiden keskuudessa.

Liiketoiminnan kannattavuus oli edellisvuotta parempi, mutta sitä rasittivat edelleen erityisesti syksyl-lä hankintakustannuksia nostaneet suuret aluehintaerot Suomen ja muun pohjoismaisen markkina-alueen välillä. Lisäksi haasteeksi osoittautui yritys-asiakaskannan myyntimarginaalien pienuus suhteessa toteutuneisiin mark-kinariskeihin.

Sähkösopimusten tarjoushinnat seurasivat vuoden aikana sähkön yleis-tä hintakehitystä. Toimitusvelvollisia sähkönmyyntihintoja nostettiin kesällä paremmin vastaamaan nousseita säh-könhankintakuluja.

Vuoden aikana tehdyissä yksityis- ja yritysasiakkaiden tyytyväisyyskyse-lyissä saatiin hyviä tuloksia ja tietoa asiakkaiden odotuksista toiminnan kehittämiseksi. Yksityisasiakkaista 58% ja yritysasiakkaista 71 % on täysin tai hyvin tyytyväinen Turku Energiaan.

sähkönhankinta

keskittyi nord pooliin

Valtaosa Turku Energian myymästä sähköstä hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Hankinta kasvoi vuonna 2011 ja oli 1440 GWh (2010: 1 286 GWh). Pohjoismaisen sähköpörssin lisäksi sähköä hankittiin vesi- ja tuulivoimaosakkuuksien kautta sekä kahdenkeskisin sopimuksin muil-ta energiantuottajilta.

Merkittävin oma tuotanto-osuus on norjalainen Svartisenin vesivoima-laitos, jonka tuotanto vuonna 2011 jäi tavoitteista voimalaitoksen kesken-eräisten uudistustöiden johdosta. Hyö-tytuuli Oy:n Porin ja Raahen sekä Via Windin Dragsfjärdin tuulipuistoista hankitun tuulivoiman määrä lisääntyi merkittävästi 25 GWh:in (16 GWh). Tuulivoiman osuus Turku Energian kokonaissähkönhankinnasta nousi 1,5 prosenttiin (1%).

omavaraisuus nousussa

Turku Energian tavoitteena on vä-hentää riippuvuutta pohjoismaisesta sähköpörssistä sähköomavaraisuutta kasvattamalla. Turku Energian sähkö-omavaraisuus parantui merkittävästi vuoden 2012 alusta kun seudullinen energiantuotantoyhteistyö käynnistyi Turun Seudun Maakaasu ja Energian-

tuotanto Oy:n (TSME) puitteissa. Tur-ku Energian osuus TSME:n Naantalin voimalaitoksella tuottamasta sähköstä on vuosittain noin 400 GWh.

Sekä vesi- että tuulivoimaan poh-jautuvien sähköntuotanto-osuuksien kautta saatavan vihreän sähkön määrä lisääntyy edelleen lähivuosina mm. Svartisenin vesivoimalaitoksen ja Hyö-tytuuli Oy:n uusien tuulivoimapuis-tojen tehonostojen myötä. Myös Fen-novoiman ydinvoimahanke parantaa pitkällä tähtäimellä omavaraisuutta.

toimintatapojen ja

kannattavuuden kehittäminen

Vuonna 2011 käynnistettiin useita kehittämistoimenpiteitä, joiden tarkoi-tuksena on kehittää toiminnan kannat-tavuutta, pienentää liiketoiminnan ris-kejä sekä nopeuttaa asiakaslähtöisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Vuoden loppuun mennessä otettiin käyttöön useita uusia omia voimava-roja vapauttavia toimintamalleja mm. ulkoistamalla IT- ja tukipalveluhankin-taa. Myös uusien asiakaslähtöisempien energiatuotteiden uudistustyö käynnis-tyi loppuvuodesta.

li iketoiminnat > säHkönmYYnti

Sähkön myyntimäärä laski hieman edellisvuotta lämpimämmän talven johdosta. Toiminnan liikevaihto ja kannattavuus kuitenkin parantuivat.

V

Lue lisää Turku Energian asiakastyytyväisyydestä s. 58.

Tutustu tarkemmin sähkön alkuperään s. 34.

Tutustu Turku Energian energianhankintaan s. 37.

Sähkönmyynnin asiakaspalvelun iloista väkeä.


CASE

Y

Asiakaspalvelu- päällikkö Pia Sillstén

2011 2010

sähköenergian myynti

Sähkönmyynti (GWh) 1 656 1 712


Liikevoitto (milj. euroa) -3,4 -6,4

Henkilöstö 41 42

tunnusluvut

07

1 60

5

08

1 56

0

09

1 61

7

10

1 71

2

11

1 65

1

sähkömyynti (GWh)

sähkönhankinta eri lähteistä 2011

1 656 GWh

Osto Nord Pool -sähköpörssistä 87 %

Osto muilta energiayhtiöiltä 4 %

Osuustuotanto vesivoima (Svartisen) 8 %

Osuustuotanto ja ostot tuulivoima (Hyötytuuli) 1,5 %

sähkönmyynnin osuus konsernin liikevaihdosta

38 %

226,8 m€

50 868 asiakaspuhelua

hä useampi turku energian asiakas hoitaa nykyään sähkösopimuksiin liittyviä asioita sähköisesti energiaonlinessä. tämä ei kuitenkaan ole vähentänyt asiakas-palveluhenkilöstön tarvetta, vaan tehnyt hei-dän työstään tekstivoittoista ja vähentänyt samalla päivittäisiä suosituimpiin soittoaikoi-hin ajoittuvia ruuhkahuippuja.

turku energian asiakaspalvelu toimii inter-netin lisäksi myös palvelupisteessä ja puheli-messa. Parinkymmenen hengen porukka on jaettu tiimeihin, joilla on myös omaa erikois-osaamista.– tulipa kontakti minkä kanavan kautta tahan-sa, etsimme aina parhaan mahdollisen vas-taajan asiakkaan kysymykseen tai ongelmaan, kertoo asiakaspalvelupäällikkö Pia Sillstén.

asiakaspalvelu on onnistunut työssään hy-vin, sillä asiakastyytyväisyystutkimusten arvo-sanat ovat vuodesta toiseen korkealla tasolla. Hyvien arvosanojen takana on mainio yhteis-henki ja korkea työmoraali.– Pidämme koulutuksia ja puramme säännöl-lisesti tiimipalavereissa työn ongelmakohtia ja haasteita. viilaamme kokonaisuutta jatkuvasti, jotta palvelu sujuu mukavasti sekä asiakkaan että oman työmme näkökulmasta, kertoo sillstén.

asiakaspalvelija kohtaa työssään laajan ih-misten ja elämäntilanteiden kirjon, sillä vuo-den 2011 aikana asiakaspalvelu käsitteli yh-teensä 50 868 yksittäistä puhelua.

sähkömyynnin liikevaihto(milj. euroa)

07 08

74,0 81

,1

09

85,0

10

89,5

11

91,5

27

li iketoiminnat > säHköverkot

ähkönkäyttö oli vielä alkuvuonna kasvussa, mutta lämmin syksy ja erityisesti telakkateollisuuden toiminnan supistuminen näkyivät säh-könkäytön 4,8 prosentin pienentymi-senä. Sähköä siirrettiin vuoden aikana yhteensä 1 473 GWh (1 548 GWh) ja sähkönsiirron kulutushuippu 275 MW koettiin alkuvuonna 15.2.2011 (2010: 288,4 MW).

Turku Energia Sähköverkot Oy:n verkkoalueeseen kuuluu lähes koko Turku, vuoden lopussa käyttöpaikkoja oli yhteensä 71 212 (2010: 69 966). Turussa on lisäksi noin 50 000 sellaista sähkönkäyttöpaikkaa, jotka ovat liitty-neet sähköverkkoon yhteisen käyttö-paikan, esimerkiksi taloyhtiön kautta.

Sähkön toimitusvarmuus oli ko-konaisuutena hyvä, mutta Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheuttamat laajat sähkökatkot kasvattivat asiakaskohtaista vikakeskeytysaikaa. Enimmillään sähkö-katkot koskettivat 7 500 asiakasta.

etäluettava sähkömittari

jo 64 000 kohteessa

Suomessa siirrytään valtioneuvoston asetuksella vuoden 2013 loppuun men-nessä tuntimittaukseen perustuvien sähkömittareiden etäluentaan. Vuoden aikana etäluettava mittari asennettiin noin 35 000 uuteen käyttöpaikkaan, minkä lisäksi mittari oli vaihdettu jo aiemmin 28 500 kohteeseen. Mitta-

reiden asentamista jatketaan edelleen vuoden 2012 aikana. Turku Energia siirtyy mittarien vaihdon valmistuttua koko sähköverkon alueella etäluentaan perustuvaan lukemapohjaiseen lasku-tukseen ja kulutuspalautteeseen.

Etäluettavien mittareiden käyttöön siirtyminen on ensimmäinen konk-reettinen askel kohti ns. älykkäitä sähköverkkoja. Mittaustiedon määrä kasvaa ja sen hallinta tulee korostu-maan. Asiakkaiden kiinnostus omaan sähkönkulutukseensa kasvaa uusien mittareiden myötä joten asiakaspal-velun ja energianeuvonnan merkitys tulee korostumaan.

sähkönsiirtohinnoittelu suo-

men edullisimpien joukossa

Sähkön siirtohinnat nousivat Suomessa keskimäärin 2,3–2,8 prosenttia vuoden 2011 aikana, pääosin kasvaneiden inves-tointitarpeiden ja kantaverkkomaksujen korotusten johdosta. Turussa sähkön siirtohintoja ei korotettu vuoden 2011 aikana. Turku Energia Sähköverkkojen siirtohinnat olivatkin valtakunnallises-sa vertailussa edelleen edullisimpien joukossa. Sähkönsiirtoliiketoiminta on viranomaisen sääntelemää ja sähköverk-kolupaan perustuvaa toimintaa. Energia-markkinavirasto valvoo sähkönsiirron kohtuullista hinnoittelua määrittelemällä verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomal-le kohtuullisen tuoton suuruuden.

investoinnit takaavat

verkon kunnon

Sähköverkkotoiminta on hyvin pää-omavaltaista toimintaa. Vuoden aikana tehtiin saneeraus- ja laajennusinves-tointeja yhteensä 9,6 (5,7) milj. euroa. Perusparannusinvestoinneilla taataan sähköverkon korkea tekninen kunto ja hyvä toimitusvarmuus. Etäluettavien sähkömittareiden lisäksi merkittävin investointi oli Pakkarin sähköaseman 110 kV:n kojeiston uusiminen, jonka avulla vahvistettiin ydinkeskustan sähkönsiirron toimintavarmuutta sekä lisättiin kohteen turvallisuustasoa.

vaatimukset kasvussa

Asiakkaiden vaatimukset häiriöt-tömästä sähkön saannista kasvavat samalla kun yhteiskunnan riippuvuus sähköstä lisääntyy. Toimintavarmuu-den edistämisen painopisteet koh-distuvat erityisesti ilmajohtoverkon korvaamiseksi maakaapeleilla sekä johtojen sijoittamiseen teiden varsille. Myös häiriötiedottaminen on edelleen kehitettävä osa-alue sähkönkäyttäjien odotusten kasvaessa.

Turku Energia Sähköverkot Oy:n toimialueella vaatimukset katkea-mattomasta sähkönjakelusta tulevat vaikuttamaan käytettäviin verkkorat-kaisuihin ja verkojen sijoittamiseen. Laadittu verkostostrategia tuleekin

Sähkönkäyttö Turussa laski hieman vuonna 2011 lämpimän syksyn ja teollisuuden heikentyneiden näkymi-en johdosta. Sähkönsiirron hintataso Turussa kuului Suomen edullisim-piin. Vuoden lopussa Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat laajoja sähkökatkoja.

S

Sähkönsiir to2011 2010

sähkönsiirto ja jakelu

Sähkönsiirto (GWh) 1 473 1 548


Liikevoitto (milj. euroa) 7,0 7,2

Henkilöstö 48 44

tunnusluvut

Verkostosuunnittelija Jari Lepistö toimistolla.


häiriökeskeytysten aiheuttajat 2011

Tuuli ja myrsky 86,5 %

Rakenneviat 8 %

Ulkopuoliset 4 %

Käyttö 1 %

Tuntematon 0,5 %

87 kpl

07

25,3

08

25,0

09

25,8

10

26,9

11

27,9

sähköverkkojen liikevaihto (milj. euroa)

07

17

08

14,5

09

16,3

10

33,5

11

75,6

sähkönjakelukeskeytysten kesto asiakasta kohden (keskiarvo/minuuttia)

sähköverkkojen osuus konsernin liikevaihdosta

12 %

226,8 m€

entistä tarkemmin ja pitkäjänteisem-min ohjaamaan tulevien investoin-tien ja kunnossapidon toteuttamista erityisesti sähkön toimitusvarmuuden paranemisen näkökulmasta.

vastuu sähkönjakelun

luotettavuudesta

Turku Energia varmistaa sähkönjake-lun luotettavuuden, laadun ja turval-lisuuden huolehtimalla verkkojen järjestelmällisestä kunnossapidosta, uusimisesta ja kehittämisestä. Turun merkittäviltä osin kaapeloitu sähkö-verkko ei ole yhtä altis esimerkiksi myrskyjen tai lumen aiheuttamille rasituksille kuin maaseudulla yleisem-pi ilmajohtoverkko.

Sähkönjakelun toimitusvarmuus oli joulukuun lopulle saakka keskimää-räistä vuotta paremmalla tasolla, mutta vuoden viimeisen viikon myrskyt muuttivat tilanteen täysin päinvastai-seksi. Toimitusvarmuuden tunnuslu-vut vuodelta 2011 ovat tilastointihisto-rian heikoimmat. Osa asiakkaistamme kärsi loppuvuodesta jopa usean päivän mittaisista sähkökatkoista. Viois-ta johtuva keskeytysaika asiakasta kohden oli keskimäärin 1 h 12 min (25 min) ja kokonaiskeskeytysaika, johon lasketaan lisäksi myös suunni-tellut huoltokeskeytykset 1 h 15 min (33 min). Tapani- ja Hannu-myrskyjen 26.–27.12.2011 osuus keskeytysajasta oli lähes 1 tunti.

valmistautuminen vikatilanteisiin

Sähköverkkojen toimintavarmuus perustuu ennakoivaan verkon kun-nossapitoon, johtokatujen raivauksiin, korkeaan maakaapelointiasteeseen sekä henkilöstön ammattitaitoon. Keskeytyksiin varaudutaan jatkuvasti henkilö-, kalusto- ja varaosaresurssein,

siirretty sähköenergia (GWh)

07

1 46

0

08

1 45

8

091

517

10

1 54

8

11

1 47

3

turun sähköverkosto 2011(sulkeissa maakaapelin osuus)

Alueverkko 110 kV 73 (13) km

Keskijänniteverkko 10–30 kV 723 (464) km

Pienjänniteverkko 0,4 kV 1 604 (1 057) km

Sähkö- ja kytkinasemia 17 kpl

Jakelumuuntamoita 1 044 kpl

Jakokaappeja 2 675 kpl

valmiussuunnittelulla ja henkilöstön koulutuksella. Säätekijät ja monet ulkopuoliset tahot aiheuttavat häiriöitä varautumisesta ja ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta.

Turku Energia tiedottaa asiakkail-leen sähkönjakelun keskeytyksistä tiedotusvälineiden, päivystyspuheli-men ja internetin kautta. Niistä näkee reaaliajassa sähköverkon häiriöiden syy- ja kestotiedot. Lisäksi palvelusta voi tarkastella menneitä ja suunnitteil-la olevia jakelukeskeytyksiä.

sähköenergian riittävyyden ta-

kaaminen poikkeusoloissa

Suomen oma sähköntuotantokapasi-teetti ei huippukulutustilanteessa riitä kattamaan kaikkea sähköntarvetta. Jos sähköntuonti ulkomailta esimerkiksi kovan pakkaskauden aikana vaikeutuu, tai jos Suomen oma sähköntuotanto tai siirtoverkko joutuu ongelmiin, turvau-dutaan sähkötoimituksen rajoituksiin. Rajoituksilla taataan maamme sähkön-jakelujärjestelmän toimivuus.

Turku Energia Sähköverkot Oy noudattaa tehopulatilanteessa kanta-verkkoyhtiö Fingridin kanssa sovittuja toimintaperiaatteita. Vakavassa teho-pulassa sähkön jakelua rajoitettaisiin alueellisina noin 2 tunnin pituisina keskeytysjaksoina siten, ettei yksit-täiselle asiakkaalle kohdistu kohtuut-toman pitkää keskeytystä. Lisäksi yhteiskunnan kannalta kriittisimmät kohteet pyritään jättämään rajoitusten ulkopuolelle.

29

Urakointipalvelut

rakointipalvelut-liiketoiminta tuotti vuoden 2011 aikana samaan konserniin kuuluvalle Turku Energia Sähköverkot Oy:lle sähköverkon rakentamiseen ja kunnos-sapitoon liittyviä palveluita. Lisäksi Tu-run kaupungille myytiin ulkovalaistus- ja liikennevaloverkoston suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitopalveluita.

Vuoden hankkeista kaupunkiku-vallisesti näkyvimpiä olivat uuden Myllysillan valaistuksen toteutus sekä Wärtsilän vanhaan telakkanosturiin Turku 2011 -kulttuuripääkaupunkivuo-den puitteissa toteutetun Mater Mari-num -ympäristötaideteoksen tekninen toteutus. Vuoden lopussa koettujen Tapani- ja Hannu-myrskyjen aiheutta-mien sähköverkon vikojen korjaustöi-hin osallistui lähes kaikki sähköverk-koasentajat ja myös tästä työstä saatiin hyvää palautetta sekä sähköverkko-yhtiöltä että loppuasiakkailta.

työhyvinvointi ja uudistuminen

Urakointiliiketoiminnassa työturval-lisuus ja työkyvyn ylläpitäminen ovat työhyvinvoinnin kannalta keskeisiä tekijöitä, joten näihin osa-alueisiin panostetaan paljon. Tämä näkyi mm. siinä, että sairauspoissaolot vähenivät reilut kymmenen prosenttia edellis-vuoteen verrattuna. Henkilöstönäkö-kulmasta haasteeksi on noussut nopea eläköityminen ja tulevaisuuden osaa-

jien rekrytoiminen työmarkkinoilta. Teknisen toimialan yleinen haaste on parhaiden osaajien houkutteleminen alalle.

kannattavuuden kehittäminen

Urakointiliiketoiminta saavutti positii-visen kannattavuuden vuonna 2011. Jatkuvana haasteena on kuitenkin ra-kennus- ja työvoimakustannusten nou-su, jota ei voi kovan kilpailun johdosta siirtää täysimääräisesti asiakashintoi-hin. Tästä syystä eräs tärkeimmistä toiminnan kehittämisen osa-alueista on tehokkuuden parantaminen. Vuo-den 2011 aikana tehokkuutta pyrittiin parantamaan uudistamalla organisaa-tiorakennetta entistä yksinkertaisem-maksi, tehostamalla ajankäyttöä sekä kehittämällä aiempaa joustavampia työskentelytapoja. Tavoitteena oli myös täsmentää työtehtäviä vastaamaan pa-remmin sekä työntekijöiden osaamista että muuttuvan urakointiliiketoimin-nan tarpeita.

vuosi 2012 keskittyy liike-

toiminnan kannattavuuden

säilyttämiseen

Turku Energian palveluliiketoimin-nalle asetettujen kehitystavoitteiden saavuttaminen vaatii toiminnan mal-tillista kasvattamista nykyisin resurs-sein. Strategian mukaisesti palveluja tarjotaan ensisijaisesti konsernin

sisäisille yksiköille ja Turun kaupun-gille. Sisäisten asiakkuuksien lisäksi palveluja suunnataan tarvittaessa myös ulkoisille asiakkaille. Teknisten palveluiden markkinoilla hintakilpailu on edelleen kireää alan ylikapasiteetista johtuen.

Palveluntuotannon urakointialalla arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Arvio poh-jautuu markkinoiden avautumisen jatkumiseen ja energia-alan tuleviin suuriin investointeihin. Ulkomaisten toimijoiden ja työntekijöiden osuus palveluiden tuottajina lisääntyy. Samalla kilpailutilanne kiristyy enti-sestään aiheuttaen paineita kustannus-tehokkuuteen.

Yksittäisten urakoiden sijaan tulevaisuudessa kiinnitetään huomiota verkostojen koko elinkaareen. Tämä tuo kilpailuetua toimijoille, jotka hallitsevat koko ketjun suunnittelusta kunnossapitoon. Nämä palvelut voi-daan tuottaa kaikki itse tai järkevästi verkostoitumalla muiden toimijoiden kanssa. Kehitys kohti suurempia pal-velukokonaisuuksia jatkuu. Urakointi-palveluiden tavoitteena on menestyä parantamalla kustannustehokkuutta, muutoskykyisyyttä ja palvelualttiutta vastaamaan asiakkaiden kasvavia toiveita.

li iketoiminnat > urakointiPalvelut

Vuonna 2011 urakointiliiketoiminnan kannattavuus ja liikevaihto paranivat oleellisesti saavuttaen niille asetetut tavoitteet. Samaan aikaan yksikön henkilöstömäärä laski hieman eläköitymisten johdosta.

U

Nostolavatyöskentely on ilmajohtoasentajan arkipäivää.


CASE

L2011 2010

sähkö- ja ulkovaloverkostojen rakentaminen ja kunnossapito


Ulkopuolisen liikevaihdon osuus yksikön koko liikevaihdosta (%) 45 46

Liikevaihto/htv (t€/htv) 126 108

Henkilöstö 92 99

tunnusluvut

oppuvuoden Tapani- ja Hannu- myrskyjen aiheuttamat vauriot olivat Turun sähkönjakelussa poikke-uksellisen suuria. Pahimmin sähköver-kot vaurioituivat Paimalassa, Moisiossa, Topinojalla, Saramäessä, Kakskerrassa, Harjattulassa, Satavassa, Ruissalossa sekä Hirvensalossa.

Turku Energian omat asentajat työs-kentelivät vaativissa olosuhteissa ja saivat apua paikallisilta asukkailta muun muassa venekuljetusten järjestelyssä ja työväli-neiden lainaamisessa. Kaikissa korjaus-töissä huolehdittiin myös, että töitä teh-tiin työturvallisuus ja tarvittavat lepoajat huomioiden; korjaustöissä ei sattunut yhtään työtapaturmaa.

sähköttä enimmillään 7 500 turkulaistaPahimmillaan tapaninpäivänä oli sähköt-tä noin 7 500 Turku Energian asiakasta, mutta vielä samana maanantai-iltapäivänä luku laski jo vajaaseen puoleen. Keskiviik-kona sähköjen palautumista odotteli enää 20 asiakasta ja loputkin asuinkiinteistöt saatiin sähkönjakelun piiriin torstaina 29. joulukuuta. Energiateollisuus ry:n teke-män kartoituksen mukaan sähkökatkois-ta kärsi koko maassa yhteensä 570 000 asiakasta ja pisimmillään katkot kestivät jopa yli kaksi viikkoa.

ennaltaehkäisyä ja korjaustöitä Turku Energia pyrkii varautumaan myrs-kyihin erityisesti ennakoivilla kunnossa-pitotoimilla, jotta vaurioita sähköverkolle ei pääsisi syntymään. Tähän kuuluu niin puuston raivausta kuin karsintatöitäkin.

Kaikkia katkoja ei kuitenkaan voi en-naltaehkäistä. Myrskyjen sattuessa linjoja lähdetään korjaamaan säässä kuin säässä vuorokauden ajasta huolimatta. Turku Energialla on valmiudessa jatkuvasti kaksi asentajaa ja hankalan sään aikana varal-laolovalmiutta lisätään. Kun sähkövalvo-mosta havaitaan, että sähköverkossa on vaurio, lähtee asentaja paikalle.

Sähkövalvomosta näkyy, millä linja-osuudella ongelma on, ja korjauspartion tehtävänä on löytää kohde maastosta. Ensimmäiseksi on erotettava vikapaikka muusta jänniteverkosta ja sitten ryhdyt-tävä poistamaan esimerkiksi linjalle kaatu-neita puita. Tässä työssä valvomon ja ken-tällä työskentelevien asentajien saumaton yhteistyö on onnistumisen edellytys. Hyvä yhteistyö ja sekä asentajien että valvomo-henkilöstön kokemus näkyy asiakkaalle ly-hyempänä sähkönjakelun keskeytyksenä.

urakointiliiketoiminnan liikevaihto(milj. euroa)

myydyt työtunnit ulkoisille asiakkaille (tuntia)

urakointipalveluiden osuus konsernin liikevaihdosta

2 %

226,8 m€

Ensin tuli Tapani, sitten vielä HannuTapani-jaHannu-myrskyjenaiheuttamientuhojenkorjaustyöllistisähköverkkoasentajiaaamustayöhön.

07 08 09 10

10,7

11

11,5

9,5

9,6

9,5

07

2200

0

08

2040

0

09

2230

0

10

3280

0

11

30 1

00

Sähkölaitosasentaja Joni Uusitalo linjanraivaustöissä.

31

Vastuuympäristöstä

Panostamme ympäristöasioihin

sekä ympäristöjärjestelmän että

käytännön tekojen kautta. Työssä-

ni koordinoin ympäristöohjelmam-

me valmistelua ja toteuttamista.

Huolehdin myös ympäristöasioi-

den raportoinnista, lupa- ja laki-

velvoitteiden hallinnoinnista

sekä monenlaisesta sidos-

ryhmätyöstä – omaa hen-

kilöstöä unohtamatta.

minna niemelä

Yhteiskuntavastuuasiantuntija


T urku Energian ympäristöpäämäärät vuonna 2012–2014 ovat ilmasto-

kuormituksen vähentäminen, ympäristövahinkoriskien minimointi,

energiatehokkuuden lisääminen sekä ympäristöviestinnän lisääminen.

Turku Energian ympäristöjärjestelmä on ISO 14001 -sertifioitu, ja siinä on sitou-

duttu ympäristöasioiden jatkuvaan parantamiseen. Ympäristövastuuta koskevat

periaatteet on päivitetty vuoden 2011 aikana yritysvastuun periaatteisiin, joista

löytyvät myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun suuntaviivat.

Ympäristövastuun kivijalka on ympäristölainsäädännön sekä tuotantolai-

toksia koskevien ympäristölupavelvoitteiden noudattaminen. Konkreettisia

tekoja ympäristön hyväksi löytyy konsernin ympäristöohjelmasta, joka laa-

ditaan kolmen vuoden välein. Sen suunnitteluun osallistuvat aina konsernin

kaikki yksiköt sekä sidosryhmät erilaisten palautekyselyjen avulla.

Erilaisia ympäristömittareita seurataan ja raportoidaan vuosittain. Tällaisia

mittareita ovat energiantuotantoon liittyvät päästöt sekä käytettyjen polttoai-

neiden ja kemikaalien määrät, oma energian ja veden kulutus, hyöty-, ongelma-

ja polttojätteiden määrät, vahinkotilanteet, ympäristömenot ja -tuotot sekä

investoinnit. Yksiköiden toiminnoille on avattu erilliset ympäristötyönumerot,

joihin kirjataan toimintoa koskevat ympäristömenot. Ympäristötilinpäätök-

seen voi tutustua sivuilla 44–45.

Energian tuottaminen ja käyttäminen kuluttaa luonnonvaroja sekä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä. Turku Energia pyrkii pienentämään omaa ekologista jalanjälkeään sekä investoi-malla uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen energiantuotantoon että toteuttamalla omaa ympäristöohjelmaansa.

Luettavissa Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi

ympäristöohjelman päämäärät

1

2

3

4

Ilmastokuormituksen vähentäminen

Ympäristövahinkoriskien minimointi

Energiatehokkuuden lisääminen

Ympäristövastuullisuuden lisääminen

33

Turku Energian tavoitteena on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sekä sähkön että kaukolämmön myynnissä yli 50 %:in vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2011 37 % kaukolämmöstä ja 30 % sähköstä tuotettiin uusiutuvasti.

sähkönhankinta

Turku Energian sähkönmyynti vuonna 2011 oli 1 656 GWh. Uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2011 oli 30 %. Sähkö hankittiin pääosin (87 %) pohjoismaisesta sähköpörssistä Nord Poolista. Sähköä hankittiin myös kahdenkeskisillä hankintasopimuksilla muilta energiayhtiöltä sekä osakkuusyh-tiöiden kautta norjalaisesta Svart isenin vesivoimalasta ja kotimaisista tuulivoi-maloista Hyötytuuli Oy:n Porin ja Raa-hen sekä Via Wind Oy:n Drags fjärdin tuulivoimaloista.

kaukolämmön hankinta

Turkulaisista noin 90 % asuu kauko-lämmöllä lämmitetyissä taloissa, joiden käyttämästä lämmöstä yli kolmannes on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Turku Energian tavoitteena on tuotan-toa uusimalla lisätä hiilidioksidivapaan kaukolämmön osuus yli 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Kaukolämmön myynti vuonna 2011 oli 1 612 GWh (2010: 1 891 GWh). Kaukolämmön kulutus laski merkittä-västi edellisvuodesta. Aiempia vuosia

suurempi osuus kaukolämmöstä tuotettiin uusiutuvia energialähteitä hyödyntävissä perustuotantolaitok-sissa Orikedon biolämpökeskuksessa ja Kakolan lämpöpumppulaitoksessa. Kotimaisella puupolttoaineella, kaato-paikkakaasulla, lämmön talteenotolla ja jätteellä sekä muulla uusiutuvalla energialla tuotettiin 37 % lämmöstä. Naantalin kivihiilivoimalaitoksen osuus lämmöntuotannosta oli 54 % ja laski hieman edellisvuodesta (60 %).

Turku Energian omista öljykäyttöi-sistä kaukolämpökeskuksista Turun alueella pääosa on vara- ja huipputuo-tantolaitoksia, jotka ovat käytössä vain talvisin kovempien pakkasten aikaan.

energiantuotannon

kehittäminen

Turun seudun energiantuotantorakenne on lähivuosien aikana oleellisesti uudis-tumassa sekä Naantalin kivihiilivoimalai-toksen että Turun jätteenpolttolaitoksen korvaamisen tai uudistamisen johdosta. Turku Energian tavoitteena on lisätä uusiutuvaa ja vähäpäästöistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa investoimalla uuteen tuotantokapasiteettiin pääosin yhteisyritys Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n kautta.

seudullinen

energiantuotanto uudistuu

Turku Energia on osakkaana Turun

Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:ssä (TSME) Fortumin sekä Raision, Naantalin että Kaarinan kuntien kans-sa. Yhteisyritys TSME toimi vuonna 2011 kehittäen uusia tuotantohankkeita nykyistä vähäpäästöisempään yhdis-tettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon sekä kierrätyspolttoaineeseen perustu-via energiantuotantohankkeita.

Vuoden 2012 alusta Turun seudun perusenergian tuotantolaitokset on keskitetty TSME:n vastuulle. Se on vuokrannut vuoden alusta Fortumilta Naantalin voimalaitoksen ja Turku Energialta Orikedon biolämpökeskuk-

Ympäristökysymykset ohjaavat merkit-tävästi energiantuotannon kehittämistä. Turku Energian tavoitteena on kasvihuo-nekaasujen vähentäminen, uusiutuvien energialähteiden lisääminen ja energia-tehokkuuden lisääminen. Nämä tavoitteet sisältyivät Turku Energian strategiaan ja ympäristöohjelmaan vuosille 2009–2011

Energianhankinnan ympäristövaikutukset

sosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > YmPäristövaikutukset

Omassa lämmöntuo-tannossa käytetyt polttoainemäärät on raportoitu sivulla 43.

myydyn sähkön alkuperä

1 656 GWh

Uusiutuvat energialähteet 30 %

Fossiiliset energialähteet ja turve 39 %

Ydinvoima 31 %

Sähkön CO2-ominaispäästöt olivat 284 g/kWh. Ydinpolttoaineen kertymä 0,6 mgU/kWh (v.2008)


sen, Orikedon jätteenpolttolaitoksen ja Kakolan lämpöpumpun. TSME suunnittelee käynnistävänsä uuden, Naantalin kivihiilivoimalaitoksen tuo-tantoa korvaavan tuotantokapasiteetin rakentamisen vuosina 2012–2013.

Seudullisen energiantuotantoyh-teistyön tavoitteena on lisätä uusiutu-vien energialähteiden osuutta Turun seudulla. TSME:n osakkaista sekä Turku Energialla että Fortumilla on useita tuotantovaihtoehtoja, joiden avulla tavoitteeseen päästään. Näistä merkittävimpiä ovat Orikedon bioläm-pökeskuksen ja Kakolan lämpöpump-pulaitoksen laajennukset, monipoltto-ainevoimalaitoksen rakentaminen joko Naantaliin tai Turkuun tai Naantalin voimalaitoksen uudistaminen käyttä-mään biopolttoaineita. Lisäksi Turun Seudun Jätehuolto aloitti vuonna 2011 ympäristövaikutusten arvioinnin uuteen seudulliseen jätteenpolttolai-tokseen liittyen.

vesivoiman hankinta norjasta

Turku Energialla on 34,74 % osuus Svartisen Holdingista mikä oikeuttaa 9,1 % osuuteen norjalaisen vesivoi-malaitoksen tuotannosta. Hankinta vuonna 2011 oli 133 GWh, mikä vastasi 8,0 % kokonaishankinnasta. Sähkön tuonti norjalaisesta Svartisenin vesivoimalasta laski sen toisen turbii-nin asennustöiden ja muuntajavaurion aiheuttaman pitkän seisokin johdosta.

ydinvoimaa Fennovoimasta

Turku Energia on osakkaana 53 muun paikallisen energiayhtiön ja useiden teollisuuden ja kaupan yritysten kanssa vuonna 2007 perustetussa Fennovoimas-sa. Tavoitteena on rakentaa Suomeen 1 500–2 500 MW:n tehoinen ydinvoi-mala lisäämään Suomen energiaomava-raisuutta ja parantamaan osakkaidensa kilpailuedellytyksiä sähkömarkkinoilla. Fennovoima sai vuonna 2010 eduskun-nalta myönteisen periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta.

Fennovoima valitsi lokakuussa 2011 tulevan ydinvoimalan sijoitus-paikkakunnaksi Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoen. Reaktoritoimittaja valitaan vuonna 2012–2013. Itse voimalaa ryhdytään rakentamaan vuonna 2014 edellyttäen, että valtioneuvosto on tätä ennen myöntänyt hankkeelle rakenta-misluvan. Tavoitteena on, että voimala tuottaa sähköä vuonna 2020.

tuulisähkön

lisärakentaminen kiihtyy

Suomen Hyötytuuli on vuonna 1998 perustettu kahdeksan kaupunki-energiayhtiön yhteinen tuulivoiman tuotanto- ja kehitysyhtiö. Sen tuuli-puistot sijaitsevat tällä hetkellä Porissa ja Raahessa. Vuonna 2011 Hyötytuulen tuulipuistoissa tuotettiin yhteensä 94 GWh tuulisähköä, josta Turku Energi-alle toimitettiin 12 GWh.

Turku Energian tuulivoimakapasi-teetin odotetaan lähivuosina kasvavan moninkertaiseksi. Vuonna 2012 Suo-men Hyötytuuli on aloittanut viiden tuulivoimalan kaavoitus- ja selvitys-työt Porin Kirrinsannalla. Lisäksi se tekee ympäristövaikutusten arviointia Raahen Pöllänperällä, Hummastinvaa-rassa, Yhteinenkankaalla, Annankan-kaalla ja Nikkarinkaarrossa yhteensä 90–104 tuulivoimalan rakentamisesta, minkä lisäksi YVA-prosessia ollaan aloittamassa 12 voimalan rakentami-sesta Pyhärannalle. Lisäksi Hyötytuuli on kahden muun tuulivoimatuottajan kanssa suunnittelemassa tuulipuistoa Merikarvialle. Puisto tulee koostumaan 30–50 voimalasta. Kehitteillä on siis yhteensä jopa 150 tuulivoimalaa.

oman lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt (1 000 tonnia)

09

53,3

10

103,

6

11

65,4

07

67,5

08

38,9

oman lämmöntuotannon rikkidioksidipäästöt (tonnia)

07

246,

5

08

153,

2

09

214.

3

10

518,

6

11

302

oman lämmöntuotannon typenoksidipäästöt (tonnia)

07

266,

1

08

207,

7

09

257,

7

10

352,

9

11

340,

5

oman lämmöntuotannon hiukkaspäästöt (tonnia)

07

16,0

08

11,7

09

14,9

10

24,7

11

20,5

kaukolämmön alkuperä 2011

1 765 GWh

Orikedon lämpökeskus 16 % Kakolan lämpöpumppulaitos 9,5 % Jätteenpolttolaitos 5,8 % Kaatopaikkakaasu 0,2 % Lämmön talteenotto 0 % Muu osto 5 %

Fortum (Naantali) 52,3 % Lämpökeskukset 8,5 % Erillisverkot 1 %

TSK siirtohäviöt 1,7 % Uusiutuvat energialähteet 37 %, Fossiiliset energialähteet 53 %

Hiukkaset 0,04 g/kWh

Typenoksidit NOx 0,75 g/kWh

Rikkidioksidi SO2 0,50 g/kWh

hiilidioksidi CO2 309,9 g/kWh

kaukolämmön hankinnan ominaispäästöt

35

vastuu YmPäristöstäsosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > YmPäristövaikutukset

turku energia 2011

energianhankinta energia asiakkaalle

jätteet ja häviöt

päästöt ilmaan

SÄHKÖ 1 656 GWh

LÄMPÖkaukolämpö 1 612 GWhkaukojäähdytys 27 GWh

höyry 45 GWh

Jätteetkierrätettävät jätteet 42 t

metallit 87 tongelmajäte 44 t

kaatopaikkajäte 0,3 tenergiajae 8,4 t

palamistuotteet 11 845 tvoimalaitoksen

purkutyön jätteet 2481 t

Päästöt maaperään

0

Jätevedet15 974 m³

siirtohäviötsähkö 48 GWh (3,2 %)

kaukolämpö 155 GWh (8,7 %)

Oma kulutussähkö 88 GWh

kaukolämpö 8 GWhvesi 49 895 m³

välilliset lämmönhankinnan päästötSO2 476 tNOx 869 t

hiilidioksidi 424 923 thiukkaset 44 t

oman lämmöntuotannon päästötSO2 302 tNOx 341 t

hiilidioksidi 65 thiukkaset 22 t

Sähkönhankinta 1656 GWhOstolämpö 1045 GWhOma lämmöntuotanto 721 GWh Puupolttoaineet 99 594 tRaskas polttoöljy 21 949 tBiokaasu 1,41 milj. m³ Kevyt polttoöljy 348 tTurve 3 943 tJäähdytyksen tuotanto 27 GWh Höyryn tuotanto 45 GWhKuljetuskaluston polttoaineet 96 tKemikaalit 603 t

s ä h k ö

l ä m p ö

2008 Svartisenin vesivoima myyntiin

2008 Drags-fjärdin tuulipuisto (ViaWind)

2011 Svartisenin vesivoimalan laajennus

2012- Hyötytuuli Oy:n uudet tuulivoima-hankkeeet

2017-2020 Fennovoima ydinvoimala-hanke

2010-luku Asiakkaiden lämmön-talteenotto

Teollisuusprosessien lämmöntalteenotto Topinojan biokaasu-laitos II

2013- Kakolan lämpö- pumppu II

Oriketo biolämpö- keskus II

2016- Turun seudun monipolttoainelaitos

2016- Turun seudun uusi jätteen-polttolaitos

vähäpäästöinen ja uusiutuva oma energiatuotanto sekä vaihtoehtoja sen lisäämiseksi

1998 Hyötytuuli, Porin ja Raahen tuulipuistot

vähäpäästöinen ja uusiutuva tuotanto

tuotannon ja hankinnan omavaraisuusaste

1976 Orikedon jätteen-polttolaitos

2009 Kakolan lämpö-pumppu-laitos

Topinojan biokaasu-laitos

2001 Orikedon biolämpö-keskus


s ä h k ö

l ä m p ö

toiminta YmPäristönäkökoHta YmPäristövaikutus mitä turku enerGia on teHnYt asialle?

Energiantuotanto ja -hankinta Savukaasupäästöt ilmaan

Fossiilisten polttoaineiden käyttö

Rikki- ja typpipäästöthappamoittavat maaperää ja vesistöjä ja osallistuvat otsoninmuodostumiseen.Hiilidioksidi ei aiheutapaikallisia ilmanlaatuhaittoja, mutta edistää kasvihuone-ilmiötä. Hiukkaset vaikuttavat hengitysilman laatuun.

Lisätty uusiutuvien ja hiilidioksidivapaiden energialähteiden käyttöä. Kakolan lämpöpumppulaitos valmistui 2009; laajennus laitokseen on suunniteltu. Orikedon biolämpökeskuksen laajennukselle haettu ympäristölupaa. TE osti jätteenpolttolaitoksen 31.12.2010 ja jätteet hyödynnetään kaukolämpöenergiaksi.

Energiaverkostojen rakentaminen Maankaivuutöiden melu- ja pölyhaitat

Liikenneturvallisuus riskit

Maisemavaikutukset kaavoituk-seen ja kasvillisuuteen

Avoimet kaivannot

Verkkojen suunnittelussa jatkuvaa yhteistyötä kaupungin kaavoitus- ja tarvittaessa ympäristöviranomaisten kanssa.Kaivantojen turvallisuusasiat tarkistettu.

Sähkön siirto ja jakelu SF6-kaasun käyttö ja mahdol-liset vuodot

Terveydelle haitallinen kaasu

Voimakas kasvihuonekaasu

Päästöt raportoidaan vuosittain Energiateol-lisuudelle ja SF6-taseseurantaa on tarkennettu. SF6 vuotoja ei ole ollut.

Sähkön siirto ja jakelu Sähkö- ja magneettikentät (SMG)

Ihmisten mahdollinen pelko

Väestöaltistumisen rajat

Tulevat työntekijäaltistumisen rajat

SMG-mittauksia tehty kiinteistömuuntamoissa,suojauskohteita on työn alla.

Voimajohtoesitteitä jaetaan kiinnostuneille. Seurataan alan lainsäädäntöä.

Ilmajohtojen raivaustyöt Puiden karsinta johtoalueella Laajan karsinnan maisemavaikutukset

Puiden vaurioituminen väärän leikkaustavan johdosta

TE on lisännyt tiedottamista raivauksista, muuttanut niiden ajankohtaa sekä käyttänyt töihin Ruissalon alueella Turun kaupungin Viheryksikköä.

Polttoaineiden kuljetus, varastointi ja käyttö

Öljyriski, öljyvuoto öljysäiliössä tai tankkaustilanteissa

Meluhaitat

Meren, maaperän taipohjaveden saastuminen

Melu

Sähköasemien päämuuntajien valuma-altaisiin on lisätty pinnanhälyttimet vuotojen varalle ja valuma-altaita on tiivistetty. Orikedon laitok-silla on käytössä jatkuvatoimiset melumittarit.

Kaukokylmän hankinta ja jakelu Kylmäaineiden käyttö ja mah-dollinen vuoto häiriötilanteessaPutkistokaivuut

Työterveys- ja ympäristövaara

Kaivannot auki

Kylmälaitteiden ja -varoitusjärjestelmien toiminnan varmistaminen.Kaivausten turvallisuusasiat tarkistettu.

Kaupungin ulkovalaistuksen suunnittelu ja huolto

Lamppujen oikea jätehuolto

Energian kulutus

Ympäristön epäsiisteys ja vääränlainen kierrätys

Tarpeeton energian käyttö

Lamput toimitetaan ongelmajätehuoltoon.

Katuvalaistuksen energiansäästöneuvontaa jatketaan.

Kemikaalien käyttö ja varastointi Kemikaalivuoto Terveys- ja ympäristövaara Käyttöturvatiedotteiden säännöllinen päivitys.Konsernin kemikaalirekisteri päivitetään sään-nöllisesti.

Kiinteistöjen jätehuolto Hyötyjätteet kierrätykseen

Ongelmajätteiden käsittely ja kuljetukset

Materiaalin tuhlaus, kaato-paikkojen turha täyttyminen

Maaperän ja/tai pohjavesiensaastuminen

Kierrätettäville jätteille omat keräyspaikat.

Ongelmajätteille oma ongelmajätekontti, mahdolliset noudot lämpökeskuksilta hoitaa ympäristöluvan omaava käsittelijä.

Työajot, yhtiön autokanta

Henkilökunnan liikkuminen

Typenoksidi-, hiukkas- ja hiilidi-oksidipäästöt

Vaikutukset ilman laatuun Yhtiön autojen hankintaa säätelee ympäristö-ohjelmassa määritellyt CO2-päästörajat.Otettiin käyttöön autojen varausohjelma, jolla lisätään kimppakyytejä. Etäluennan lisääntyessä henkilökunnan työajot asiakaskohteisiin ovat vähentyneet. Henkilökunnalla on mahdollisuus käyttää työsuhdebussilippuja.

Energian käyttö Etäluettavien mittareiden asennukset

Verkostojen siirtohäviöt

Oma käyttösähkö

Tarpeettoman suuri energian kulutus

Etäluettavia mittareita on asennettu sähkö-asiakkaille yhteensä 63 500 kpl. Näiden avulla asiakkaiden tietoisuus kulutuksesta kasvaa. TE ja TESV kuuluvat Energiateollisuuden kautta energiatehokkuussopimukseen.

Hankinnat ja ostot

Toimittajaketjun hallinta

Hankintojen elinkaari

Yhteistyökumppaneiden toiminta

Turha materiaalin kulutus

Vastuullisen toiminnan tärkeys

Yhteistyökumppaneille lähetetään tarjouspyyn-töjen yhteydessä yhteiskuntavastuukyselyjä.Konsernin hankintaohjeita on päivitetty.

energialiiketoimintojen ympäristövaikutukset

37

vastuu YmPäristöstäsosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > sidosrYHmät Ja YmPäristö

Turku Energian eri sidosryhmät vaikutta-vat omilla valinnoillaan myös ympäristön tilaan sekä energian käytöstä ja jakelusta aiheutuvaan ympäristökuormitukseen.

Sidosr yhmät ja ympäristö

Turku Energia on tunnistanut sidos-ryhmiä ja vaikuttamismahdollisuuksia, joiden avulla voidaan vaikuttaa myön-teisesti ympäristön tilaan. Tärkeimmät keinot ovat ympäristötietoisuuden parantaminen, koulutukset, energiate-hokkuusviestintä sekä tiivis yhteistyö eri ryhmien kanssa.

turku energia ja

energiatehokkuussopimukset

EU:n ilmasto- ja energiastrategian tavoitteeksi on asetettu 20 % ener-giatehokkuuden lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Tähän tavoitteeseen ovat Turku Energia ja Turku Energia Sähköverkot sitoutuneet. Omassa energiankäytössä on 5 % ja asiak-kaiden energian loppukäytössä 9 % säästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteet on kirjattu osaksi yhtiön ympäristöohjelmaa.

Toteutusta seurataan johdon tieto-järjestelmän ja katselmusten kautta. Kaikki energiatehokkuustoimenpiteet raportoidaan vuosittain Motivan säh-köiseen seurantajärjestelmään.

henkilökunnan ympäristö-

vastuullisuuden lisääminen

Oma henkilöstö on ympäristöviestin-

nän tärkeä kohderyhmä. Henkilökun-nalle jaetaan vuosittain ympäristö- ja turvallisuusoppaat, joissa kerrotaan mm. uusimmat jätehuolto-ohjeet sekä toimintaohjeet vahinkotilanteiden varalle. Ympäristöasioista tiedote-taan myös henkilöstölehtien kautta, sähköpostitse tai intranetissa. Yritys-vastuuasiat ovat pysyvästi konsernin johtoryhmän ja yksiköiden johtoryh-mien asialistalla.

Ympäristökoulutuksen tarve määritellään yksiköissä vuosittaisen koulutussuunnitelman yhteydessä. Kaikki uudet työntekijät saavat pe-rehdytyskansion, jossa on tietoa myös konsernin ympäristöasioista. Henki-löstö osallistuu mm. Energiateollisuu-den kautta pidettäviin ajankohtaisiin ympäristö- tai energiatehokkuussemi-naareihin. Koulutusta järjestetään myös omissa tiloissa tarpeen mukaan. Esimerkiksi syyskuussa järjestettiin vapaaehtoinen ryhmänjohtajien öljyn-torjuntakoulutus yhteistyössä WWF:n ja Turun kaupungin kanssa. Koulutuk-sen toinen, käytännön harjoittelupäivä pidetään keväällä 2012.

Lokakuun energiansäästöviikolla järjestettiin henkilökunnalle toimi-talon ruokalassa ajankohtaisia infoja energiatehokkuuteen liittyvistä asiois-ta. Marraskuussa järjestettiin Kierrä-tysinfot yhteistyössä Turun Seudun Jätehuollon kanssa. Turku Energia osal-

listui myös Turun kaupungin Ekotuki-hankkeeseen ja koulutuksiin.

asiakkaille työkaluja

energian säästämiseen

Vuoden 2011 aikana Turku Energia asennutti sähköasiakkailleen etäluettavia mittareita, joiden avulla asiakkaiden tietoisuutta omasta sähkönkulutukses-taan on mahdollista lisätä merkittävästi. Uusien mittareiden myötä asiakkaat saavat jopa tuntipohjaista tietoa säh-könkäytöstään, minkä lisäksi he voivat tulevaisuudessa valita tuntihinnoitellun sähkötuotteen, jonka avulla omaa säh-könkäyttöä on mahdollisuus kohdistaa halvemmille tunneille. Tuntipohjainen kulutusraportointi on tarkoitus ottaa käyttöön yksityisasiakkaiden online-pal-velussa vuoden 2012 aikana. Yritysasiak-kaat ovat voineet seurata tuntipohjaista sähköenergiankäyttöään jo aiemmin.

Turku Energialla on myös laajaa energiatehokkuusviestintää. Asiakkail-le tarjotaan tietoa energiankäyttöön liittyvissä asioissa kuten sähköturval-lisuudessa, valaistuksessa, sähköläm-mityksen käytössä ja rakentamisasi-oissa sekä kaukolämmön laitteiden ja lämmitysenergian tehokkaaseen käyttöön liittyen. Yhtiön verkkosivuilta löytyy Energiaopas energiansäästövink-keineen. Asiakkaiden energiatehok-kuusneuvontaa lisätään edelleen sekä erilaisten sidosryhmätilaisuuksien ja


neuvontaesitteiden kautta että lisäämäl-lä sähköisiä energiankäytön raportoin-tia ja seuranta- ja opastuspalveluita.

Toimitalon asiakaspalvelupisteessä Linnankatu 65:ssa lainataan sähkön-käytön kulutusmittareita, joiden avulla selviää kodin yksittäisen sähkölaitteen todellinen kulutus. Joulukuussa han-kittiin kulutusmittareita lisäksi myös Turun pääkirjastoon lainattaviksi.

Turku Energia osallistuu vuosittain valtakunnalliseen energiansäästöviik-koon. Vuonna 2011 Turku Energia oli mukana jo 15. kertaa ja viikolla järjestettiin useita tapahtumia, esim. energia-aamubrunssi yhteistyökump-paneille, energiainfot henkilöstölle toimitalon ruokalassa sekä Energiakli-nikka Valoniassa. Tapahtumat saivat paljon kiinnostusta, yhteensä kävijöitä oli yli 600 henkeä. Turku Energia oli mukana myös Työväenopiston Rakentaja-illassa sekä kauppakeskus Skanssin ympäristöpäivillä.

energiatehokkuus -

neuvontaa koululaisille

Turku Energia on vuosittain ollut mukana Energiaa Länsi-Suomessa -hankkeessa, joka tarjoaa 9-luokkalai-sille energiatietoutta. Turku Energiassa vieraili vuonna 2011 351 koululaista, yhteensä vierailijoita kävi noin 420. Myös tokaluokkalaisten energiatietoutta on haluttu lisätä jakamalla opetusmate-riaaleja Turun kouluille. Vuonna 2011 jaettiin paketit kuuden koulun oppilail-le ja opettajille. Lisäksi Turku Energia osallistui Motivan koordinoimaan hank-keeseen, jossa järjestettiin Energiakil-pailu Turun koulujen tokaluokkalaisille. Turku Energian valitsema alueen voitta-jatyö Hannunniityn koulusta osallistui myös valtakunnalliseen Energiakilpai-luun ja tuli kilpailussa hienosti toiseksi. Turku Energia järjestää Energiakilpai-lun myös vuonna 2012 Turun kouluille.

sidosryhmille jatkuvaa

ympäristöviestintää

Ympäristöasioista kerrotaan sidos-ryhmille mm. vuosikertomuksen, asiakaslehti Valopilkun ja konsernin verkkosivuston kautta www.turku-energia.fi/ymparisto. Turku Energia saa ympäristöasioihin liittyviä kyselyjä puhelimitse, sähköpostitse ja verkkosi-vujen kautta. Kyselyt kohdistuvat mm. päästöjen määriin, sähkön alkuperään ja ominaispäästökertoimiin sekä uusiu-tuvien polttoaineiden osuuksiin.

Jakokaappien maalaushanketta jatkettiin Portsan kauniissa puutalomiljöössä (vuosina 2010–2011)sähköverkkojen jakokaappeja kaunis-tettiin jälleen kaupunkikuvaa piristävin ympäristötaideteoksin. Hanke aloitettiin kesällä 2010 yhteistyössä Portsan asu-kasyhdistyksen, sunnuntaimaalareiden ja turku energian omien taiteilijoiden kans-sa. tällöin maalattiin 9 jakokaappia. Han-ketta jatkettiin kesällä 2011 mm. turun sunnuntaimaalareiden ja muiden vapaaeh-toistaiteilijoiden voimin. tällöin kaappeja maalat-tiin 11 kpl.

turku energian aiemmat kokemukset kaappien maalaushankkeista mm. varissuolla ja linnankadun lä-hiympäristössä ovat olleet positiivisia. Hanke on saa-nut paljon julkisuutta ja positiivista palautetta, joten sitä mahdollisesti vielä jatketaan.

Jakokaappien taidehanke BoX (v. 2011)turkulaiset kuvataiteilijat kati immonen ja minna maija lappalainen ovat tuoneet taiteen keskelle ar-kista kaupunkiympäristöä yhteistyössä turku energi-an kanssa. 25 turun keskusta-alueen sähkökaappia sai uuden jännittävän asun kulttuuripääkaupunkivuoteen kuuluvassa BoX-hankkeessa.

adato energia & valoniaWattitalkoot (v. 2010-2011) www.turkuenergia.fi vapaaehtoisia asukkaita rekrytoitiin ja koulutettiin energianeuvojiksi laajan koulutusmateriaalin ja sähkö-tohtorin avulla.

voimaa varsinais-suomesta (v. 2010-2011, valonia)Hankkeen avulla jatketaan kotitalouksien energianeu-vontaa, lämmitysjärjestelmäneuvontaa, matalaenergia-rakentamisneuvontaa sekä kootaan energianeuvonta-paketteja kunnille ja yhdistyksille.

kymppi -hanke (v. 2011-2013, valonia) Järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia pk-yri-tyksille energia- ja materiaalitehokkuuteen, innovaati-oihin ja ympäristöasioiden hallintaan liittyen.y

mp

är

ist

öh

an

kk

ee

t s

ido

sr

yh

mie

n k

an

ss

a Kuvia kaapeista

löytyy Turku Energian verkkosivuilta www.turkuenergia.fi > ymparisto

39

sosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > Jatkuvaa tarkkailua

Keskeiset Turku Energian toiminnan ympäristövaikutukset on tunnistettu. Vuonna 2011 ympäristövaikutuk-sia seurattiin kattavasti.

Ympäristövaikutusten jatkuvaa tarkkailua

Energialiiketoiminnan merkittävim-mät ympäristövaikutukset liittyvät energiantuotannon fossiilisiin ja uusiu-tuviin energialähteisiin sekä niitä hyö-dyntävien tuotantolaitosten päästöihin, meluun ja polttoaineiden kuljetuksiin, energiaverkostojen rakentamisen ja käytön ympäristövaikutuksiin sekä energiankäyttöön ja -siirtoon.

päästöjen ja melutasojen

seurantaa

Kaukolämpökeskuksilla ei ole jatkuva-toimisia päästömittauslaitteita, joten niiden ominaispäästöt selvitetään ulkopuolisen mittaajan tekemillä päästömittauksilla. Lupamääräyksissä mittausvelvoite on yleisimmin kolmen vuoden välein. Palamisprosessia kui-tenkin tarkkaillaan jatkuvasti savukaa-sujen lämpötila-, tummuus- ja happi-pitoisuusmittareilla, joita kalibroidaan säännöllisesti. Kaikki yli 5 MW:n tehoisten laitosten päästöt, energian ja polttoaineiden kulutukset, jätemäärät ja kemikaalien määrät raportoidaan vuosittain TyviElman sähköiseen ym-päristöraportointijärjestelmään.

Orikedon jätteenpolttolaitoksella noudatetaan myös laitoksen ympäristö-lupaa mm. jatkuvatoimisin päästö- ja melumittauksin. Myös laitokselle mene-vät jätekuormat tutkitaan Turun seudun Jätehuollon toimesta ja pohja- ja tuhka-näytteet analysoidaan säännöllisesti.

Jätteenpolttolaitoksen kuukausi- ja vuosiraportit löytyvät verkkosivuilta www.turkuenergia.fi > ympäristö > tuotantolaitokset

Päästökauppalain mukaan hiili-dioksidipäästöt on varmennettava ulkopuolisen todentajan toimesta joka vuosi. Todentamisen yhteydessä on tarkistettu päästöjen laskentatavat ja tarkkailusuunnitelmat.

ilmanlaadun seuranta

Turku Energia on osallistunut Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryh-mään 23 vuoden ajan. Työryhmään kuuluu teollisuuden ja kuntien edustajia. Työryhmän toimintaa ja mittauksia koordinoi Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, joka mittaa säännöllisesti ilman epäpuhtauksia. Kerran vuodessa työryhmä julkaisee toiminnastaan ja mittauksistaan rapor-tin. Ilmanlaatuindeksillä luonnehdit-tuna ilman laatu Turun keskustassa oli yleensä tyydyttävä.

Ilmanlaaturaportit ja muut tehdyt tutkimukset: www.turkuenergia.fi > ympäristö > ilmanlaadun seuranta

jätehuolto ja kierrätys

Turku Energia noudattaa kiinteistöil-lään ja työmaillaan jätelakiin perustuvia määräyksiä ja jätteiden kierrätys on jär-jestetty jatkuvilla jätehuoltosopimuksil-la. Kierrätettävät jätteet (paperit, lehdet,

pahvit, metallit, lasit) kerätään omiin lajittelupisteisiin ja ongelmajätteille on Linnankadulla ongelmajätekontti, jonka tyhjentää tarvittaessa luvanvarai-nen ongelmajätteiden käsittelijä. Myös metallit kerätään hyötykäyttöön sekä Linnankadulla että nk. Agan varastolla. Jätteiden määriä seurataan vuosittain, ja ne löytyvät raportin sivulta 43.

henkilöstön liikkuminen

ja työajot

Turku Energialla on omia ajoneu-voja ja työkoneita mm. verkostojen rakentamis-, huolto- ja korjaustöihin. Ympäristöohjelman mukaisesti yhtiön autokantaa on uusittu systemaattisesti noin 10 % vuodessa. Vuoden 2009 alusta ympäristöohjelman mukaisesti uusien autojen hankinnassa otettiin käyttöön CO

2-päästörajat.

Autoja on yhteensä 62 kpl, joista yksi on sähköauto. Autoja ja työkoneita käytettiin yhteensä 536 969 km. Henki-lökunnan työajot omilla autoilla olivat vuonna 2011 207 125 km (2010: 258 824 km) ja Sähköverkoilla 16 676 km (14 114 km). Luvut eivät sisällä kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Yhtiön käy-tössä olevien ajoneuvojen ja työkonei-den polttoaineen kulutusta seurataan vuosittain, ja vuonna 2011 kulutus oli yhteensä 96 tonnia (99 t).

Turku Energia on kannustanut hen-kilöstöään ympäristöystävällisempään

Turku Energian lämpövalvomossa seura-taan kaukolämpöverkoston ja tuotanto-laitosten tilaa ympäri vuorokauden. Valvomopäivystäjä Pauli Jokinen vuorossa.


liikkumiseen seuraavin keinoin: • Henkilökunnalle annettiin mahdolli-

suus hankkia työsuhdematkalippuja, joita voi käyttää Turun kaupungin si-säisessä joukkoliikenteessä asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten. Lippua voi käyttää myös vapaa-aika-na. Työsuhdematkalipusta työnanta-ja maksaa 25 % valitun lipputyypin hinnasta.

• Työmatkoihin on hankittu 3 kpl yh-teisiä latauskortteja linja-autoihin.

• Syksyllä otettiin käyttöön sisäinen yhtiön autojen varausohjelma intra-netissa. Tämä mahdollistaa kimppa-kyytien lisäämisen pidemmillä työmatkoilla.

• Henkilökunnalla on käytössä 2 kpl polkupyöriä työajoihin kesällä.

ympäristöriskeihin varautuminen

Vuoden 2011 aikana ei tapahtunut ym-päristövahinkoja. Jäkärlän lämpökes-kuksesta saatiin muutamia valituksia koskien laitoksen poikkeuksellisia no-kipäästöjä, joiden seurauksesta alueella olleita autoja nokeentui.

Suurin ympäristöinvestointi vuonna 2011 oli etäluettavien sähkömittareiden asennukset sekä Orikedon lämpökes-kuksella tehdyt pisaroinnin vähen-tämiseksi tehdyt muutostyöt. Muut

ympäristökulut ja -investoinnit löytyvät ympäristötilinpäätöksestä s. 44

luonnonsuojelu

Turku Energia ei omista ympäristöl-lisesti arvokkaita maa-alueita. Turun kaupungilta vuokrattuja maa-alueita on yhteensä 224 624 m2. Maa-alueita ei ole luonnonsuojelu- tai Natura-alueilla. Lämpökeskusten isompia öljysäiliöitä ei sijaitse ympäristöllisesti arvokkailla alueilla, ja pohjavesialueilla sijaitsevien muuntamoiden öljyvahinkoriskejä on vähennetty. Energianjakeluverkkojen suunnittelussa huomioidaan ympäristöl-lisesti arvokkaat alueet ja maisemalliset asiat. Jo suunnittelun alkuvaiheessa pyri-tään tekemään yhteistyötä kaupungin eri viranomaisten kanssa. Yhteispalaverien kautta pystytään vähentämään myös ympäristö-, melu- ja liikennehaittoja.

Sähköverkkojen sijainti on selvitetty Turun luonnonsuojelu- ja Natura-alueilla. Turku Energian on ajoittain suoritettava linjaraivauksia mm. Ruis-salon luonnonsuojelualueilla. Työhön liittyvää toimintaohjeistusta on muutet-tu, tiedottamista ja koulutusta on lisätty. Raivaustyössä Ruissalossa on käytetty Turun kaupungin Viheryksikköä.

CASE

T

Sidosryhmät mukana uuden ympäristö- ohjelman teossa

urku energian uuden ympäristöoh- jelman suunnittelu käynnistyi sidosryhmien kuuntelulla. Ympäristökysely tehtiin sähköisesti omalle henkilökunnalle, yhteistyökumppaneille sekä suurelle yleisöl-le asiakaslehti valopilkun kautta. Yhteenveto saaduista palautteista raportoitiin konsernin johtoryhmälle. Yhteistyökumppaneista 64 % koki, että turku energia oli onnistunut ym-päristövastuunsa kantamisessa erittäin hyvin tai hyvin. omasta henkilökunnasta 70 % vas-taajista koki, että turku energia on kantanut ympäristövastuunsa hyvin tai erinomaisesti. eniten toivottiin yhtiöltä panostusta ilmas-tonsuojeluun uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentä-miseksi.

saatu palaute huomioitiin uuden ohjelman suunnittelussa. ohjelma suunniteltiin turku energian eri yksiköiden johtoryhmissä sekä ympäristötyöryhmän avulla. ohjelma valmis-tui joulukuussa 2011, ja siinä on 49 toimenpi-dettä vuosille 2012–2014. ohjelman päämää-rät ovat ilmastokuormituksen vähentäminen, ympäristövahinkoriskien minimointi, energia-tehokkuuden lisääminen ja ympäristöviestin-nän lisääminen. uusi ohjelma on luettavissa turku energian verkkosivuilta www.turkuener-gia.fi/ymparisto.

myös vuosien 2009–2011 ohjelmaa toteu-tettiin vuoden 2011 aikana. katsaus ohjelman toimenpiteisiin löytyy vuosikertomuksen si-vulta 42

41

turku energian ympäristöohjelman päämäärät ja tavoitteet 2011

toteutus

1. Päämäärä: kasvihuonekaasujen vähentäminen 1.1Tavoite: Lisätään uusiutuvan energian osuutta kaukolämmön kokonaishankinnasta 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä

Tehdään päätös Orikedon lämpökeskuksen laajennuksen tai toisen lämpöpumpun rakentamisesta Kakolaan ✓1.2 Tavoite: Lisätään tuulivoiman tuotantoa ja asiakasmäärää Käytetään Hyötytuuli -osakkuuden ja Högsåran kautta saatu lisätuulivoimakapasiteetti ✓1.3 Tavoite: Vähennetään paikallisia kasvihuonekaasupäästöjä

Suunnitellaan laajennus Kakolan lämpöpumppulaitokseen ✓Liitetään kaukolämmön erillisverkkoja runkoverkkoon ✓Huomioidaan CO2-päästörajat työautojen hankinnassa ✓Lisätään työautojen varausohjelma intranetiin yhteiskyytien lisäämiseksi ✓

2. Päämäärä: Ympäristövahinkoriskien minimointi2.1 Tavoite: Vähennetään öljyvahinkoriskejä

Vähennetään alle 50 m etäisyydellä juomavesilähteistä olevien muuntamoiden riskejä ...Saneerataan kiinteiden lämpökeskusten öljyn purkupaikat ✓

2.2 Tavoite: Vähennetään verkon käyttöön liittyviä ympäristöhaittojaSelvitetään 110 kV:n voimajohtoalueella olevat kasvit ja puut, merkitään raivauskarttoihin ennakkoon suojeltavat kasvit ja puut ...Lisätään maakaapeloinnin määrää Ruissalossa tietyissä kohteissa – Toteutetaan sähkö- ja magneettikenttien vähentämistoimet valituissa kiinteistömuuntamoissa ...

3. Päämäärä: Ympäristövastuullisuuden lisääminen3.1 Tavoite: Sisäisen ympäristövastuullisuuden lisääminen

Tehostetaan kriisiviestintää ...Henkilökunnan ympäristö- ja turvallisuusoppaan päivitys ja jakelu ✓

3.2 Tavoite: Lisätään yhteistyötä sidosryhmien kanssaLisätään yhteistyötä ja tiedottamista asukasyhdistyksiin päin uusia rakennushankkeita suunniteltaessa ✓Lisätään jakokaappien maalaushankkeita Turun katukuvassa ✓

4. Päämäärä: energiatehokkuuden lisääminen4.1 Tavoite: Asiakkaiden energian loppukäytön tehostaminen 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä

Markkinoidaan asiakkaille lisää sähköisiä laskutuskanavia, tavoite 50 prosenttia ...Lisätään asiakkaiden todettuun kulutukseen perustuvaa laskutusta ✓Osallistutaan valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon erilaisilla tapahtumilla ✓Tehostetaan energiatehokkuusviestintää isännöitsijöiden,yhdistysten, yrittäjien ja sähköurakoitsijoiden kanssa ✓Lisätään verkkosivuille interaktiivinen koti kulutusesimerkein ...Lisätään verkkosivuille esimerkkejä eri asumis- ja lämmitysmuotojen kulutusluvuista ...

4.2 Tavoite: Oman energiankäytön tehostaminen 5 prosenttia vuoteen 2016 mennessä4.2.1 Tavoite: Kaukolämmön jakelu- ja mittaushäviöiden vähentäminen

Omien tuotantolaitosten menolämpötilan tarkistus ja lasku ✓Valvomo-ohjeisiin liitetään ohje tyhjennettävän veden talteenotosta –

4.2.2 Oman erillistuotannon energian kulutuksen pienentäminenHoidetaan laitosten lämpimänäpito pumpuilla ✓Tehdään Artukaisten alueen kokonaisenergiatarkastelut ja hukkalämpöjen hyödyntämisselvitys ✓

4.2.3 Tavoite: Vähennetään sähköverkon häviöitäKoroisten sähköaseman lämmitysjärjestelmän ekonomisointi ✓Sähköasemien sisälämpötilojen kontrollointi (automaattinen ohjaus) ...Laaditaan ohje loissähkön kompensoinnin toteutuksesta alue- ja jakeluverkossa ...

4.2.4 Tavoite: Kiinteistöjen energiatalouden tehostaminenVähennetään laitosten lämpöhäviöitä pumpuilla ✓Tehdään Artukaisten alueen kokonaisenergiatarkastelut ja hukkalämpöjen hyödyntämisselvitys ✓Toteutetaan lämpökeskuksissa energiakatselmoinnit (1 kpl vuodessa) – Hankitaan ajastimella ohjattuja autolämmityspistorasioita työautoille ...

4.2.5 Tavoite: Uuden energiatehokkaan teknologian ja energiapalvelujen kehittäminenSelvitetään sähkön kulutuksen kysyntäjouston ja dynaamisen hinnoittelun tuotteistamismahdollisuuksia ✓Osallistutaan Solar LED -aurinkosähkö valaistushankkeeseen ✓

✓ Tehty ... Aloitettu – Ei toteutunut

sosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > YmPäristöPäämäärät Ja tavoitteet


2011 2010 2009 2008 2007

energiantuotannon polttoaineiden käyttö (t)kivihiili 0 0 0 0 0raskas öljy 21 949 27 870 15 766 9 923 15 680kevyt öljy 348 401 486 466 1 072puupolttoaineet 99 594 89 414 112 925 105 381 86 166turve 3 943 5 456 3 902 4 484 7 742puupelletti 0 0 0 0 0biokaasu (m3) 1 410 000 1 690 000 1 400 000 1 550 000 1 442 434Yhtiön kuljetuskaluston polttoaineet (t) 96 99 99 92 98Osuus raaka-aineista, jotka on jätettä 0 0 0 0 0

Toimintojen sähkönkulutus (GWh) 88 86.7 73.5 30 31Siirtohäviöt Sähköverkot (laskennallinen häviö %) 3 3 3 3 3Siirtohäviöt Kaukolämpö 8.7 7.2 7,7 7,1 6,7Toimintojen lämmönkulutus (GWh) 8 9.7 7.8 6 8

Kokonaisvedenkulutus (m3) 49 895 60 284 58 835 36 163 41 738Jätevesipäästöt (m3) 15 974 17 108 8 939 12 117 24 428Lauhdevedet veteen (m3) * 100 000 100 000 100 000 100 000 100 000Luonnon monimuotoisuuden kannalta rikkaat Turku Energian omistamat maa-alueet

0 0 0 0 0

Päästöt omasta tuotannosta (t) Rikkidioksidi 302 518 214 153 246Typen oksidit 341 353 258 208 266Hiukkaset 20 24 15 12 16Hiilidioksidi (1000 t) 65 103 53 39 67

Haitalliset raskasmetallit (t) 0,7 1,02 0,517 0,186 0,382SF6-vuodot (t) 0,002 0 0 0 0

oman tuotannon ominaispäästöt t/GWhRikkidioksidi 0,398 0,721 0,351 0,401 0,532Typenoksidit 0,448 0,491 0,421 0,543 0,574Hiukkaset 0,027 0,034 0,024 0,030 0,034Hiilidioksidi 1000 t/GWh 0,086 0,144 0,087 0,101 0,146

Jätteet (t)Kierrätettävät jätteet (paperit, pahvit) 42,1 32,9 40,6 33 41Poltettavat jätteet (jätteenpolttolaitokselle) 8,4 15,5 18,7 64 66Ongelmajätteet 44 98 85 66 61Kaatopaikkajätteet 0,3 0,3 1,9 0,9 23,4Voimalaitoksen purkutyön jätteet (t) 2 481 799 - - -

Energiantuotannon tuhkat; Oriketo + jpl (t) 11 845 3061 2809 3062 2767Muu hyötykäyttöön menevä aines (metallit) (t) 87 181 167 166 180Merkittävät kemikaali-, öljy- ja polttoainevuodot 0 0 0 0 1Ympäristömääräysten rikkomisesta aiheutuvien sakkojen ja sanktioiden määrä

0 0 0 0 0

*) arvioitu määrä

ympäristövastuun mittarit

43

euro 2011 2010YmPäristöinvestoinnit ilmastonsuojeluSF6-vuotomittarit 2 740Osuus uusien autojen hankinnasta 22 085 5 387Orikedon biolämpökeskuksen pisaranerottimet 128 839

Jätteiden hyödyntäminenJätteenpolttolaitoksen osto 6 254 960

maaperän ja vesiensuojeluMaarian sähköaseman maaperätutkimus 1 295Päämuuntajien suoja-altaat ja öljyhälyttimet 13 159Vesialueiden lähellä olevien muuntamoiden suojaus 24 993Öljykaapelin vaihto ympäristöystävällisempään 200 000Artukaisten lämpökeskuksen öljysäiliön valuma-allas 47 649

muut ympäristönsuojelutoimenpiteetOrikedon tuhkasiilo 192 738Sähkö- ja magneettikenttien vähentäminen 10 276Luonnon monimuotoisuuden suojelu 3 226

energiansäästöinvestoinnitEtäluettavat mittarit 248 597 32 381Linnankadun lämpökeskuksen energiatalouden tehostaminen 2 357Sähköasemien energiatalouden tehostaminen 18 655 15 404Ympäristöinvestoinnit yhteensä 424 569 6 800 172Ympäristöinvestointien osuus vuosi-investoinneista % 3,0 % 38,4 %

YmPäristökulutkäyttö- ja kunnossapitokulutBiokaasun osto 78 090 74 340Savukaasupäästöjen vähentäminen 31 522 27 144Päästöjen verifiointiin liittyvät kulut 14 813 5 996Ympäristövaikutusten tarkkailu 18 731 11 957Jätteenpolttolaitoksen ympäristökulut 314 832 0Jätehuolto 34 595 28 629Ongelmajätehuolto 53 017 56 475Palamistuotteiden jätehuolto 154 841 225 679Voimalaitoksen purkutyön jätehuolto 360 858 149 500Jätevesien käsittely 149 126 76 864

Ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulutÖljyvahinkoriskien vähentäminen 4 985 32 432Energiatehokkuustoimet 47 919 38 566Ympäristöhallinnon kulut 77 902 72 199Ympäristöviestintä ja markkinointi 34 464 53 451Tutkimus- ja kehityshankkeet 16 000 18 000Meluhaittojen vähentäminen 9 020 560

muut ympäristökulutYmpäristövakuutukset 7 994 6 895Annetut avustukset 7 881 28 135Pansion voimalaitoksen YVA-hanke 56 277 86 635

Ympäristöinvestointien poistot 2 899 764 1 321 655Ympäristökulut yhteensä 4 372 631 2 315 112Ympäristökulujen osuus kokonaiskustannuksista % 2,14% 1,23 %

YmPäristötuototSaadut energiatuetRomumetallin myynti 11 609 21 895

Ympäristötuotot yhteensä 11 609 21 895Ympäristötuottojen osuus liikevaihdosta % 0,01 % 0,01 %

ympäristötilinpäätös 2011

vastuu YmPäristöstäsosiaalinen vastuu > asiakkaatvastuu YmPäristöstä > YmPäristötilinPäätös


Ympäristötilinpäätöksessä on esitetty Turku Energia -konserniin kuuluvista yhtiöistä emoyhtiö Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab:n sekä tytäryritysten Turku Energia Sähköverkot Oy:n (omis-tusosuus 100 %) ja Turun Seudun Kau-kolämpö Oy:n (omistusosuus 60,75 %) tiedot. Tilinpäätöksessä on raportoitu jätteenpolttolaitoksen ympäristövelvoit-teisiin liittyvät kulut omana eränään.

Osakkuusyritysten Svartisen Hol-ding AS:n, Turku Science Park Oy:n ja Turun Seudun Maakaasu ja Energian-tuotanto Oy:n tietoja ei ole raportoitu, sillä ne on yhdistelty konsernitilinpää-tökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tytäryritys Kiinteistö Oy BioTornin tietoja ei ole esitetty, sillä ne eivät ole olennaisia.

Kustannukset on kerätty pääosin suoraan taloushallinnon järjestelmästä, osittain kulut on saatu toimittajien vuo-siraportoinneista. Tilinpäätös on tehty Turun kaupungin antamien tilinpää-tösohjeiden ja kirjanpitolautakunnan (KILA) suositusten mukaan.

ympäristö- ja energian-

säästöinvestoinnit

Merkittävimmät ympäristöinvestoinnit Lämpö-yksikössä vuonna 2011 olivat Orikedon biolämpökeskuksen pisaran-erottimet. Sähköverkon merkittävim-mät ympäristöinvestoinnit kohdistuivat energiansäästön hyväksi mm. etäluetta-vien mittareiden asennuksiin. Mittarit tulevat lisäämään asiakkaiden tietoi-suutta omasta energiankulutuksestaan sekä ne myös vähentävät huomattavasti mittarinlukijoiden työajoja asiakaskoh-teisiin. Lisäksi Raunistulan ja Koroisten sähköasemien energiatehokkuutta tehostettiin.

Ilmastonsuojeluun liittyvinä toimen-piteinä huomioitiin myös osuus uusien, vähäpäästöisempien autojen hankin-tamenoista (7 %) sekä sähköverkkojen hankkimat SF6-vuotomittarit sähköase-mille.

ympäristökulut

käyttö- ja kunnossapitokulutBiokaasun ostoTähän on kirjattu biokaasun ostoon liittyvät kulut.Savukaasupäästöjen vähentäminen

Hiukkasten vähentämiseen liittyvät kustannukset perustuvat Orikedon lämpökeskuksen sähkösuodattimen sähkönkulutukseen. Tähän on kirjattu myös henkilökunnan työsuhdebussi-lippuihin liittyvät kulut.

Päästöjen verifiointiPäästöjen verifiointiin on kirjattu pääs-tökauppaan liittyviä kuluja.

Ympäristövaikutusten tarkkailuKustannukset muodostuvat vesi- ja tuhka-analyyseistä sekä Turun seudun ilman laadun seurantaan liittyvän mit-tausjärjestelmän maksuista.

Jätteenpolttolaitoksen ympäristökulutJätteenpolttolaitoksen ympäristöku-lut sisältävät jätteenpolttolaitoksen ympäristölupavelvoitteista aiheutuneet kulut sekä prosessin palamistuotteiden kaatopaikka- ja kuljetuskulut.

JätehuoltoKustannukset muodostuvat kierrätet-tävien sekä seka- ja ongelmajätteiden käsittely- ja kuljetuskustannuksista. Mukana ovat myös saastuneen maape-rän tutkimiseen ja käsittelyyn liittyvät kulut. Jätteenkäsittelymaksut sisäl-tävät jäteveron. Energiantuotannosta syntyvien palamistuotteiden kaato-paikka- ja kuljetuskulut on raportoitu omana eränään, samoin Linnankadun voimalaitoksen purkutöihin liittyvät jätehuoltomaksut.

Jätevesien käsittelyJätevesien käsittelyyn sisältyy Turun vesilaitokselle maksetut jätevesi- ja puhtaan veden maksut.

ympäristönsuojelun tasoa parantavat kulutÖljyvahinkoriskien vähentäminenÖljyvahinkoriskien vähentämiseen liittyvät kulut on raportoitu pääosin investointien lisäyksinä. Tähän erään sisältyy myös öljyvahinkojen ennalta-ehkäisyyn liittyviä hankintoja.

EnergiatehokkuustoimetEnergiansäästökustannuksiin on otettu energiansäästöviikkoon sekä kaukoläm-

mön ja sähköverkkojen energiansäästö-opastukseen liittyviä kuluja.

Ympäristöhallinnon kulutKustannukset muodostuvat oman ym-päristötyön kuluista, ympäristöjärjes-telmän ulkoisten auditointien kuluista ja vuosimaksusta sekä ympäristökou-lutus- ja kurssimaksuista matka- ja majoituskuluineen. Myös ympäristölu-pamaksuihin liittyvät kulut sisältyvät hallintokuluihin. Ympäristöviestintään ja -markkinointiin liittyneet kulut on ilmoitettu omana eränään.

Tutkimus- ja kehityshankkeetTutkimus- ja kehityshankkeisiin on otettu Åbo Akademin hukkalämpöjen hyödyntämisestä tehty tutkimus sekä Urakointipalvelujen Solar-LED -hank-keeseen liittyvät kulut.

muut ympäristökulutAnnetut avustukset Kustannuksiin kuuluu ympäristö-järjestöille tai ympäristöön liittyviin projekteihin annetut avustukset, lah-joitukset ja jäsenmaksut eri yhdistyk-sille. Avustuksiin on laskettu myös yhteistyösopimus Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa. Ympäristövakuutukset on kirjattu omana eränään.

Pansion YVA-hankeTurku Energia jatkoi energiantuotan-tovaihtoehtojen selvittämistä Pansion voimalaitoksen YVA-hankkeen kautta.

Ympäristöinvestointien poistot Ympäristöinvestoinneista laskettuja suunnitelmapoistoja ovat mm. jät-teenpolttolaitokseen, lämpöakkuun, Orikedon lämpökeskukseen ja Kakolan lämpöpumppuun liittyvät poistot.

Ympäristövastuut Euroopan unionin arseenidirektiivistä 2003/2/EY johtuen Turku Energialla on pylväiden käsittelyvastuu. Vanhat pyl-väät katsotaan ongelmajätteeksi ja ne pitää hävittää ongelmajätelaitoksissa.

ympäristötuotot

Tuotoiksi raportointiin romumetallien myynti.

Ympäristötilinpäätöksen laadintaperiaatteet

45

Taloudellinen vastuu

Kaukolämpöverkostomme tuo lämpöä

yli 200 000 asiakkaalle. Työssäni suun-

nittelen ja valvon verkon rakentamista

niin, että se toimii kesän helteistä

talven huippukulutuksiin luotettavasti

ja tehokkaasti.

maaret murto

verkonrakennusteknikko


K annattava liiketoiminta mahdollistaa toiminnan pitkäjänteisen

kehittämisen, investoinnit ja panostuksen henkilöstön hyvinvointiin ja

ympäristöön. Taloudellinen vastuu on myös vastaamista omistajan aset-

tamiin tuotto-odotuksiin. Turku Energia noudattaa vastuullista liiketoiminta-

tapaa ja vastuulliseen yritystoimintaan liittyviä hyviä käytäntöjä suhteissa

sidosryhmiinsä.

2011 2010 2009

Liikevaihto, milj. euroa 226,8 205,7 197,4

Lämmönmyynti, GWh 1612 1891 1712

Sähkönmyynti, GWh 1656 1712 1617

Sähkönsiirto, GWh 1472 1548 1513

Liikevoitto, milj. euroa 23,4 18,5 27,5

% liikevaihdosta 10,3 9,0 13,9

Tilikauden voitto, milj. euroa 19,3 15,1 23,2

Investoinnit, milj. euroa 14,1 17,7 12,3

Oman pääoman tuotto (%) 16,5 13,3 20,9

Sijoitetun pääoman tuotto (%) 17,3 14,4 21,5

Gearing (%) 14,7 20,3 17,6

Henkilöstö keskimäärin 310 293 293

Osingot, milj. euroa 14,0 14,0 21,3

tunnusluvut 2011

Turku Energian taloudellinen vastuu perustuu hyvän taloudellisen suorituskyvyn ylläpitämiseen toiminnan vastuullisuudesta tinkimättä. Kannattava liiketoiminta ja positiivinen taloudellinen tulos luovat pohjan Turku Energian kestävästi kehittyvälle vastuulliselle liiketoiminnalle. Tämä synnyttää taloudellista hyvinvointia yhteiskunnan ja kuntaomistajan hyväksi.


11

226,

8

07 08 09 10

172,

2

185,

8

197,

4

205,

7

liikevoitto(milj.euro)

11

23,4

07 08 09

26,9

27,5

21,1

10

18,5

tulos ennen satunnaiseriä(milj.euro)

11

24,5

07 08 09 10

28,4 31

,0

20,1

18,9

47

ra

ha

vir

ra

t s

isä

än

23

4,3

m€

ra

ha

vir

ra

t u

lo

s 2

42

m€

Myyntitulot 227,8 milj. euroa

Liittymismaksut 2,7 milj. euroa

Saadut osingot ja muut rahoitustuotot 3,8 milj. euroa

Ostot toimittajilta 193,5 milj. euroa

josta energian osuus 152,1 milj. euroa

Osingot omistajille 14 milj. euroa

Henkilöstökulut 16,4 milj. euroa

Maksetut palkat (joista verot)

12,8 milj. euroa (4,1 milj. euroa)

Tuloverot 5,2 milj. euroa

Sponsorointi ja avustukset 0,1 milj euroa

vastuu YmPäristöstäsosiaalinen vastuu > asiakkaattaloudellinen vastuu

Taloudellisesti kestävää energialiiketoimintaa

sijoitetun pääoman tuotto, roi (%)

11

17,3

07 08 09 10

18,8 21

,5

14,4

13,3

gearing (%)

11

14,7

07 08 09 10

21,1

17,6

20,325

,1

oman pääoman tuotto, roe (%)

11

16,5

07 08 09 10

20,9

13,3

19,8

12,1

Kannattava liiketoiminta mahdollis-taa myös toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen, investoinnit ja panos-tuksen henkilöstön hyvinvointiin ja ympäristöön. Taloudellinen vastuu on myös vastaamista omistajan asetta-miin tuotto-odotuksiin. Turku Energia noudattaa vastuullista liiketoimintata-paa ja vastuulliseen yritystoimintaan liittyviä hyviä käytäntöjä suhteissa sidosryhmiinsä.

energianmyynti laski,

liikevaihto ja tulos kasvoivat

Vuonna 2011 sää oli Suomessa keskimäärin selvästi tavanomaista lämpimämpi, mikä alensi merkittäväs-ti myös Turku Energian asiakkaiden käyttämän lämmitysenergian mää-rää. Konsernin liikevaihto kuitenkin kasvoi polttoaineiden hinnannousun ja energiaverojen korotuksen johdosta ja

oli 226,8 milj. euroa (2010: 205,7 milj. euroa). Kasvua edellisvuodesta oli 10,2 %. Liikevoitto oli 23,4 milj. euroa (18,5 milj. euroa), jossa nousua edellisvuo-desta oli 26,4 %.

sähkön hankinta ja myynti

Myydyn sähkön määrä laski edellis-vuotta selvästi lämpimämmän sään johdosta. Sähköä myytiin 1 656 gigawattituntia (1 712 GWh), ja säh-könmyynnin liikevaihto oli 91,5 milj. euroa (89,5 milj. euroa). Kasvua edellis-vuodesta oli 2,2 %. Liiketappio oli 3,4 milj. euroa (6,4 milj. euroa).

Sähkönmyynnin kannattavuus kär-si merkittävästi aluehintaeroista, jotka aiheutuivat siirtoyhteyksissä olevista pullonkauloista muun Nord Pool -alu-een ja Suomen välillä. Sähkö hankittiin pääasiassa pohjoismaisesta sähkö-pörssistä Nord Poolista sekä lisäksi

omista vesivoimatuotanto-osuuksista ja tuulituotannosta.

sähkönsiirto suomen

edullisimpiin kuuluvaa

Sähköä siirrettiin 1 473 gigawattituntia (1 548 GWh), jossa oli laskua edellis-vuoteen 4,8 %. Turku Energia Sähkö-verkot Oy:n liikevaihto oli 27,9 milj. euroa (26,9 milj. euroa) ja liikevoitto 7,0 milj. euroa (7,2 milj. euroa). Siirron laatuun vaikutti loppuvuoden myrskyt, joiden seurauksena syntyi ylimääräisiä korjauskustannuksia. Lisäksi asiakkail-le maksetaan sähkönsiirron keskeyty-misestä vakiokorvauksia 0,2 milj.euroa.

Sähkönsiirron hintoja ei korotettu vuonna 2011. Turku Energia Sähkö-verkkojen hinnoittelu on jo pitkään ol-lut Energiamarkkinaviraston hintaver-tailuissa Suomen suurten kaupunkien edullisimpiin kuuluvaa.


osingot(milj.euro)

palkat, eläkkeet ja henkilösivukulut(milj.euro)

09

21,3

10

14,0

11

14,0

08

13,5

07

14,6

07

13,1

09

15,4

08

14,8

10

15,0

11

16,4

kaukolämmön hinta laski,

myynti kasvoi

Kaukolämmön myynti laski 14,7 % ja oli 1 612 gigawattituntia (1 891 GWh). Kaukokylmää myytiin 27 GWh (24 GWh) ja höyryä toimitettiin 45 GWh (45 GWh). Kaukolämpö-liiketoiminnan liikevaihto oli 111,1 milj. euroa (92,9 milj. euroa). Lämmön myyntihintaan sisältyvien polttoaineverojen kasvusta ja polttoaineiden hintojen noususta johtuen liikevaihto kasvoi 19,6 %. Kaukolämpö-liiketoiminnan liikevoitto laski hieman ja oli 19,8 milj. euroa (20,3 milj. euroa).

investointeja sähkö-

ja lämpöverkostoihin

Varsinaiset investoinnit olivat 14,1 milj. euroa (17,7 milj. euroa). Inves-toinnit kohdistuvat pääosin toiminta-varmuuden parantamiseen ja ylläpitä-miseen.

Kaukolämpöinvestoinnit kohdistui-vat pääosin lämpöverkoston laajen-tamiseen sekä laitteistohankintoihin. Investoinnit olivat yhteensä 3,6 milj. euroa (9,6 milj. euroa).

Sähköverkkoyhtiön investoinnit kohdistuivat automaattiseen mittarin-luentajärjestelmään sekä verkon uusi-miseen ja laajentamiseen. Investoinnit olivat yhteensä 9,6 milj. euroa (6,9 milj. euroa).

asiakkaat ja energian hinta

Turku Energia -konsernilla on yli 70 000 asiakasta ja yli 180 000 loppu-asiakasta. Asiakkaita ovat pääasiassa Turun alueen kotitaloudet, yritykset ja julkiset palvelut. Konsernin toimin-nasta syntyvä arvo asiakkaillemme muodostuu varmuudesta saada sähköä ja lämpöä hinnaltaan ja laadultaan kil-pailukykyisesti, energian tehokkaaseen käyttöön liittyvästä neuvonnasta sekä asiakkaidemme tarpeiden mukaisesti

räätälöidyistä urakointi- ja kunnossapi-topalveluista.

Tuloja asiakkailta kertyi tavaroiden ja palveluiden myynnistä 227,8 milj. euroa (206,5 milj. euroa) ja liittymis-maksuista 2,4 milj. euroa (1,4 milj. euroa).

henkilöstö

Turku Energia -konsernilla on työl-listämisen, maksettujen palkkojen ja henkilöstön maksamien tuloverojen kautta myönteinen vaikutus alueensa hyvinvointiin. Henkilökunnan määrä viime vuonna oli 310 (293). Konsernin maksamat palkat vuonna 2011 olivat 12,8 milj. euroa (11,7 milj. euroa). Seu-raavan kymmenen vuoden aikana mer-kittävä osa henkilöstöstä jää eläkkeelle, mikä lisää tarvetta järjestää työtehtäviä uudelleen, lisätä koulutusta ja rekrytoi-da uutta henkilökuntaa. Turku Energia -konserni tarjoaa myös harjoittelupaik-koja opiskelijoille. Henkilöstöstä on lisätietoja sosiaalisen vastuun osiossa sivuilla 52.

Eläkevastuu on katettu kunnallisen eläkelain (KuEL) mukaisesti.

toimittajat

Turku Energia -konsernilla oli vuonna 2011 noin 400 tavaran ja palvelun toimittajaa, joista merkittävä osa toimii konsernin toimialueella. Vuonna 2011 materiaalien ja palveluiden ostot olivat yhteensä 193,5 milj. euroa (185,0 milj. euroa). Suurin osa hankinnoista, 79 prosenttia (82 prosenttia), oli energian hankintaa.

yhteiskunta ja omistaja

Turku Energia -konsernissa liiketoi-mintaa ohjaavat lainsäädäntö ja hyvä hallintotapa. Konserni maksoi vuodel-ta 2011 veroja 5,2 milj. euroa (4,0 milj. euroa). Lisäksi konserni on toiminnal-laan kerännyt yhteiskunnalle huo-

mattavan määrän veroja ja maksuja kuten arvonlisäveroja, työntekijöiden ennakonpidätysmaksuja ja sähkövero-ja. Vaikka näitä maksuja ei voida lukea Turku Energia -konsernin varsinaisen yhteiskuntavastuun piiriin, on konser-ni omalta osaltaan huolehtinut siitä, että yhteiskunta on saanut maksut ajallaan ja täysimääräisinä.

Turku Energia jakoi vuoden 2010 tuloksestaan omistajalleen Turun kau-pungille osinkoa viime vuonna 14,0 milj. euroa (14,0 milj. euroa).

Kulttuuria, urheilua sekä ympäristö-kohteita tuettiin viime vuonna 0,1 milj. eurolla (0,1 milj. eurolla).

bruttoinvestoinnit (milj.euro)

11

14,1

07 08 09 10

12,3

17,7

15,1

19,0

henkilöstö keskimäärin

11

310

07 08 09 10

297

298

293

taseen loppusumma (milj.euro)

11

240,

3

07 08 09 10

223,

0

223,

6

236,

0

222,

1

293

49

Sosiaalinenvastuu

Messut ja muut tapahtumat

ovat oiva tapa tavata asiak-

kaita kasvotusten ja keskustella

heidän kanssaan energiaan

liittyvistä asioista – ja usein

monesta muustakin asiasta.

Tärkeä osa työtämme on olla

läsnä siellä, missä asiakkaam-

mekin.

Pia sillstén

asiakaspalvelupäällikkö


turku energian sidosryhmät 2010

asiakkaat

vuorovaikutusAsiakassuhdeviestintä, tilaisuudet, yh-teyshenkilöt, asiointipalvelut verkossa, asiakaslehti, tiedotteet ja uutiskirjeetmittaritAsiakastyytyväisyyden jatkuva seuranta, markkinaosuuksien kehitys, palauttei-den määrä ja laatu, asiointipalveluiden käyttö, toimitusvarmuuden seurantasidosryhmän odotuksetEnergian toimitusvarmuus, helppo asiointi, kilpailukykyiset palvelut, energian käytön ja -säästön neuvonta, vastuullisuus

henkilöstö

vuorovaikutusJohtaminen, sisäinen viestintä, tiedotteet, julkaisut, intranet, kehityskeskustelut, aloitetoiminta, osaamisen kehittäminen ja työturvallisuusjohtaminenmittaritHenkilöstötutkimukset, kehityskeskus-telut, poissaolot, työtapaturmien määrä, kiinnostavuus työpaikkanasidosryhmän odotuksetTyön arvostus ja pysyvyys, vaikuttamis-mahdollisuudet, avoin viestintä, kilpailu-kykyinen palkkataso, työtyytyväisyys ja -turvallisuus, luottamus, vastuullisuus

tavaroiden ja palveluiden toimittajat

vuorovaikutusPalaverit, yhteistyösopimukset,toimittaja-arvioinnitmittaritYhteistyökumppaneiden mää-rän ja laadun seuranta, ostojen kehitys, arviointien tuloksetsidosryhmän odotuksetYhteistyön toimivuus ja tasa-vertaisuus, hyvä maksuvalmius, vastuullisuus

oppilaitokset

vuorovaikutus ja mittaritKoululaisyhteistyö EnergiaaLänsi-Suomessa, Energiaa tokaluokkaisille, koululaisvie-railutmittaritVierailijoiden määrä sidosryhmän odotuksetTyö-, opinnäyte- ja harjoit- telupaikat, toiminnan ja urapolkujen esittely

suuri yleisö, media

vuorovaikutus Mediatiedotteet, toimittajatapaamiset,vuosiraportit, valmiudet kriisiviestin-täänmittaritJatkuva mediaseuranta, julkisen keskustelun ja ilmapiirin seurantasidosryhmän odotuksetAktiivinen, asiantunteva ja luotettava viestintä, tavoitettavuus

omistaja turun kaupunki

vuorovaikutus Säännöllinen yhteydenpito, osallistuminen hallintokuntien hankkeisiin, kokoukset, raportointimittaritLiikevoitto, sijoitetun pääoman tuotto, toimitusvarmuus, toiminnan vastuullisuussidosryhmän odotuksetSijoitetutun pääoman tuotto, riskien hallinta, kannattava kasvu, infrastruktuurin ylläpitäminen, kuntalaisten tyytyväisyys

viranomaiset, järjestöt ja muut energiayhtiöt

vuorovaikutusYhteistyö ja osallistuminen tutkimus-hankkeisiin, raportointivelvollisuusmittaritKontaktien ja yhteistyön määrä,saadut palautteet toiminnasta ja rapor-toinnista sidosryhmän odotuksetMääräysten ja ohjeiden noudattaminen, riittävä tiedonkulku, avoimuus, osallistu-minen yhteistyöhön

O ma henkilöstö on Turku Energian liiketoiminnan kehittymiselle ja

jatkuvuudelle vahva pääoma. Tavoittelemme sitä, että sisäinen vies-

tintämme on avointa ja luottamusta kasvattavaa. Kehitämme ja seuraamme

jatkuvasti henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota laatimamme työhyvinvointistra-

tegian mukaisesti.

Energia- ja palveluliiketoimintamme koskettaa myös lukuisia ulkoisia sidosryhmiä.

Päivittäinen toimintamme perustuu siihen, että yhteistyömme eri sidosryhmien kanssa

on hedelmällistä. Tavoittelemme sitä, että viestintämme on avointa ja käymme raken-

tavaa ja luottamusta lisäävää vuoropuhelua eri sidosryhmiemme kanssa. Toivomme

sidosryhmiltämme yhteistyötä, luottamusta ja johdonmukaista toimintaa.

Sosiaalinen vastuu Turku Energiassa on sidosryhmien odotusten tunnistamista ja niiden täyttämistä. Merkittävimpiä odotuksia ovat avoin vuoropuhelu ja toiminnan läpinäkyvyys. Eri sidosryhmien ja Turku Energian välinen vuoropuhelu lisää luottamusta joskus etäi-seksi koettua energialiiketoimintaa kohtaan. Sidosryhmien odotus-ten tunnistaminen ja tasapainon löytäminen erilaisten odotusten välille on oleellinen osa sosiaalisen vastuun toteutumista.

51

Henkilöstö

Lähivuosien haasteena on osaavien työntekijöiden rekrytointi sekä osaami-sen ja tietämyksen siirtäminen uusille työntekijöille vanhempien työntekijöi-den siirtyessä eläkkeelle. Myös uusien työtekijöiden sitouttaminen on keskei-nen haaste. Liiketoimintakauppojen myötä henkilöstömäärämme on kasva-nut ja keskeistä on aikaansaada koko henkilöstölle yhteinen kehitysmyöntei-nen työkulttuuri, jossa oppia otetaan sekä nykyiseltä että yritysjärjestelyissä siirtyvältä uudelta henkilöstöltä.

henkilöstöpolitiikka

ja johtaminen

Turku Energian henkilöstöpolitiikan tavoitteena on henkilöstön työhyvin-voinnin, motivoituneisuuden ja osaamisen kehittäminen. Työsuh-teemme ovat usein pitkiä ja osaamista arvostetaan. Suurten ikäluokkien

siirtyessä eläkkeelle uusia työpaikkoja on vapautumassa aiempaa enemmän. Seuraavien 10 vuoden aikana eläk-keelle siirtyy lähes 40 % henkilöstöstä. Hyvin onnistuneet rekrytoinnit ja suju-vat perehdytyskäytännöt ovat keskei-siä menestystekijöitämme. Pyrimme tietoisesti myös lisäämään henkilöstön sisäistä liikkuvuutta ja työkiertoa. Vuoden 2011 alussa toteutuneessa liiketoimintakaupassa ostimme Turun kaupungilta jätteenpolttoliikelaitoksen, jonka yhteydessä henkilöstömääräm-me kasvoi lähes 10 % eli 29 henkilöllä.

Turku Energiassa kehitetään vahvas-ti esimiestoimintaa, koska hyvällä joh-tamisella tiedetään olevan suora yhteys henkilöstön hyvinvointiin. Esimies-työn kehittämisen tavoitteena on, että johtavassa asemassa toimivat henkilöt oppivat tuntemaan omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa esimiehinä,

kehittämään omaa johtamistapaansa ja esimiestyötään sekä toimimaan ra-kentavalla tavalla erilaisissa haastavissa esimiestyöhön kuuluvissa tilanteissa.

palkitseminen

Konsernin palkitsemisjärjestelmä, joka kattaa koko henkilöstön, tukee osaltaan liiketoimintastrategiaa ja on kiinteä osa johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltaisen palkitsemisen ja harkittujen kannusti-mien avulla Turku Energia houkuttelee uusia tulevaisuuden työntekijöitä sekä innostaa ja tukee osaltaan henkilöstön työtyytyväisyyttä. Työntekijöillä, toimi-henkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä on omat Energiateollisuus ry:n kanssa sovitut työehtosopimukset. Lisäksi kullakin henkilöstöryhmällä on oma paikallinen sopimuksensa.

Konsernin keskeiset palkitsemi-selementit ovat tehtävän vaativuu-

sosiaalinen vastuu > asiakkaatsosiaalinen vastuu > Henkilöstö

Turku Energian tulos perustuu työssään viihtyvän henkilöstön vahvaan osaamiseen ja toimivaan yhteistyöhön asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa (2007–2011)

MääräaikaisetVakituiset

sukupuolijakauma yksiköittäin 31.12.2011 (lkm)

NaisetMiehet

Kons

erni

palv

elut

Ura

koin

tipal

velu

t

Sähk

önm

yynt

i

Läm

pö

Sähk

över

kot34

21

92

10

41

28

97

790

48

1236

13

82

13

09

300

280

10

293

277

11

312

295

08

303

285

07

306

290

sukupuolijakauma 31.12.2011 (%)

Hen

kilö

stös

tä

NaisetMiehet

Esim

iehi

stä

Turk

u En

ergi

an

joht

oryh

mäs

sä

Turk

u En

ergi

an

hallit

ukse

ssa

25 1090

257575

4456

Kaukolämpöasentaja Tarmo Tuominen ja käyttöinsinööri Jussi Suvanto Haunisten lämpökeskuksella.

20

16

17

1816


Käsittelemme jätteenpolttolaitoksella

50 000 tonnia syntypaikkalajiteltua

polttokelpoista jätettä vuodessa ja

tuotamme siitä kaukolämpöä kaupun-

kilaisten tarpeisiin. Kahmarinkäyttäjä

huolehtii siitä, että polttolinjalla on

jatkuvasti polttoainetta ja ettei linjalle

joudu mitään sinne kuulumatonta.

tero sePPä

Polttolaitosmies-lämmittäjä

53

teen perustuva peruspalkka sekä henkilökohtaiset palkanosat. Lisäksi koko henkilöstö on mukana tulos-palkkiojärjestelmässä. Muita keskeisiä palkitsemiskokonaisuuteen liittyviä tekijöitä ovat hyvät kehittymismahdol-lisuudet, joustavat työaikajärjestelyt ja työsuhteen pysyvyys. Vakituisia ja määräaikaisia työntekijöitä kohdellaan yhdenmukaisesti. Eräät henkilöstö-etuudet edellyttävät vähintään neljän kuukauden mittaista työsuhdetta. Palk-koja ja palkkioita maksettiin vuonna 2011 yhteensä 12,8 milj. euroa (11,7 milj. euroa). Tulospalkkioita ei vuodel-ta 2011 tullut maksettavaksi.

koulutus ja kehittäminen

Osaamisen kehittämiseen panostetaan Turku Energiassa järjestelmällisesti. Henkilöstön kehittämistä ohjataan kol-mevuotisella osaamisresurssien hallin-taohjelmalla. Osaava ja motivoitunut henkilöstö on avainedellytys sille, että yhtiön strategian mukaiset tavoitteet toteutuvat. Konsernin menestymisen kannalta tärkeät osaamisalueet on määritetty, ja niiden pohjalta laaditaan yksikkö- ja toimintokohtaiset osaamis-tavoitteet. Osaamista rakennetaan systemaattisesti sekä koko konsernin että liiketoimintojen näkökulmasta katsottuna. Alaisen ja esimiehen välillä vuosittain käytävässä kehityskeskuste-lussa määritellään koulutus- ja kehittä-

mistarpeet. Koulutuspäivien määrä henkilöä

kohden oli vuonna 2011 keskimäärin 2,8 pv/hlö (2010: 3,0 pv/hlö). Keskeisin koulutusteema oli työturvallisuus- ja ympäristöasiat, jota oli keskimäärin päivä henkilöä kohden. Henkilöstön ammattitaitoa on laajennettu edelleen myös oppisopimuskoulutuksen avulla. Myös työnohjaukseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen luodaan syste-maattisia toimintatapoja. Henkilöstön koulutukseen investoitiin keskimäärin 1 000 euroa/henkilö (990 euroa/hlö).

työhyvinvointi

Konsernissa noudatetaan työhyvin-vointistrategiaa, joka kattaa työterveys- ja turvallisuusasiat. Turku Energian pysyvä tavoite on nolla tapaturmaa. Työhyvinvointistrategian mukaan yrityksen toiminta perustuu korkeaan osaamiseen ja toimialan luonteen vuoksi toiminnassa edellytetään erityisen korkeaa turvallisuustasoa. Henkilöstö on Turku Energian liiketoi-minnan kehittymiselle ja jatkuvuudelle pääoma, jonka työhyvinvoinnista kan-netaan vastuuta kaikilla organisaation alueilla. Turku Energiassa on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi henkilöstön työhyvinvoinnin varmistaminen suunnitelmallisella ja pitkäjänteisellä toiminnalla. Työhyvinvoinnin edistä-miseksi suunnitellut toimenpiteet ja

sosiaalinen vastuu > Henkilöstö

tavoitteet kirjataan vuosittain päivitet-tävään työhyvinvointiohjelmaan.

Keväällä 2011 toteutettiin henkilös-tötutkimus, johon vastasi 60 % henki-löstöstä. Kokonaisuutena henkilöstötyy-tyväisyys oli ns. tyytyväisyysindeksien valossa hieman parantunut, mutta suuria muutoksia viimeksi kaksi vuotta sitten toteutettuun tutkimukseen ei ollut. Henkilöstötutkimuksen pohjalta nostettiin kehittämiskohteiksi erityi-sesti johtajuuden kehittäminen sekä vuorovaikutteisuuden lisääminen koko organisaatiossa. Näiden kahden teeman uskotaan yhdessä vievän työilmapiiriä parempaan suuntaan ja lisäävän tätä kautta henkilöstön työhyvinvointia.

työterveys ja turvallisuus

Turku Energian työterveyspalvelut hankitaan Suomen Terveystalo Työ-terveys Oy:ltä. Työterveyshuoltoon panostettiin vuonna 2011 keskimäärin 606 euroa/henkilö (534 euroa/henkilö). Tavoitteena on kehittää ennaltaehkäi-sevää toimintaa ja tukea henkilöstön työkykyä. Yhteistyössä työterveys-huollon kanssa Turku Energialle on kehitetty työssä selviytymisen malli, jonka tavoitteena on mm. edistää pu-heeksiottamisen kulttuuria yrityksessä. Sairauspoissaolojen määrä laski 0,9 pv/henkilö edellisvuodesta. Ilahduttavaa oli erityisesti työtapaturmapoissaolo-jen ja pitkien poissaolojen määrän

henkilöstön ikäjakauma sukupuolittain 31.12.2011 (lkm)

Miehet Naiset

Alle

30

vuot

ta

19

4

30–3

4 vu

otta

17

61115 35

–39

vuot

ta

18

414 40

–44

vuo

tta

42

1527

45–

49 v

uott

a

46

1432

50–5

4 vu

otta

54

1143

yli 6

0 vu

otta

49

55–5

9 vu

otta

58 58

15 9

työntekijöiden vaihtuvuus 2007–2011 (lkm)

Uud

et

Läht

enee

t

07

Uud

et

Läht

enee

t

08

Uud

et

Läht

enee

t

09

Uud

et

Läht

enee

t

10

Uud

et

Läht

enee

t

11

Muualle siirtyneet määräaikaiset Muualle siirtyneet vakinaiset Eläkkeelle siirtyneet vakinaiset

Uusia määräaikaisia Uusia vakinaisia

80

60

40

20

0

43


lasku. Henkilöstön sairauspäivien kokonaismäärä oli 18,2 päivää/henkilö, mikä on edelleen melko korkea alan muihin yrityksiin nähden.

Turku Energiassa on panostettu ennakoivaan työsuojeluun. Mahdollisia vaaratilanteita pyritään tunnistamaan ja estämään etukäteen ns. läheltä piti -il-moitusten avulla. Ilmoituksen voi tehdä kuka tahansa työturvallisuutta vaaran-tavan tilanteen havaittuaan. Jokainen jätetty ilmoitus palkitaan muodollisella palkkiolla. Vuonna 2011 läheltä piti -ilmoituksia tehtiin 31 kpl (54 kpl). Ris-kien arviointityö on säännöllistä ja koko henkilöstölle tehdään työterveystarkas-tukset säännöllisin väliajoin.

Työtapaturmien osalta kehitys on ollut viime vuosina myönteistä. Työtapaturmia sattui kuitenkin 21 kpl eli kolme enemmän kuin vuonna 2010. Näistä kuitenkin yli yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli kaksi vähemmän eli 11 kpl (13 kpl). Tapaturmista aiheutuneiden sairaus-lomien keskimääräinen pituus laski merkittävästi 25 päivästä 4,6 päivään. Tapaturmista suurin osa johtui liukas-tumisista ja kompastumisista. Turku Energia on mukana Nolla tapaturmaa -foorumissa. Työtapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden oli konser-nissa 23,6, mikä laski edellisen vuoden tasosta 29,2. Vuoden 2008 aikana aloitettu hanke ”Turvallisuuden jämäk-kä johtaminen” useine työryhmineen on edistänyt johtamiskulttuuria ja asenteita turvallisuusmyönteisempään suuntaan.

Myös alihankkijoiden ja urakoit-sijoiden turvallinen työskentely on meille tärkeää. Turku Energiassa on käytössä vakioturvallisuusasiakirjat, joita noudatetaan kaikissa tilaajan ja urakoitsijan välisissä verkonrakentami-seen tai ylläpitoon liittyvissä työkoh-teissa tai muissa toimeksiannoissa.

Asiakirjan tarkoituksena on tunnis-taa rakennushankkeeseen liittyvät turvallisuustekijät, jotta ne tulevat otetuksi huomioon työn toteutuksessa sekä asettaa vaatimuksia työturvalli-suusasioissa toteuttajalle. Urakoitsija huolehtii, että heidän henkilöstönsä on koulutettu vakioturvallisuusasiakirjan edellyttämällä tavalla ja esittää siitä vaadittaessa todistuksen. Lisäksi Turku Energia järjestää tarpeen mukaan ura-koitsijoille kohdennettuja turvallisuus-koulutuksia, kuten kaivutyöt, verkon käyttötyöt ja työskentely verkostojen läheisyydessä. Alihankintana tehdyt rakennus-, käyttö- ja kunnossapitotyöt tehdään normaalisti kokonaishankinta-na, joten alihankintatöihin käytettyjen työntekijöiden työpäivien määrää ei erikseen pystytä selvittämään.

Turku Energian työsuojelutoimi-kunta avustaa linjaorganisaatiota työsuojeluun liittyvissä toimenpiteissä ja suunnittelussa vuosittain laaditun työsuojelun ja työsuojelutoimikunnan toimintasuunnitelman mukaisesti. Toimikunta kokoontui kuusi kertaa vuonna 2011. Näissä kokouksissa käsiteltiin mm. kaikki Turku Energian työtapaturmat ja läheltä piti -tilanteet.

tasa-arvo

Kaikki syrjintä ja eriarvoisuus on kielletty Turku Energian työhyvin-vointistrategiassa. Johtamisjärjestel-mästämme löytyy myös toimintaohje mahdollisen työpaikkakiusaamisen varalta. Tasa-arvosuunnitelmaa päivi-tettiin viimeksi syksyllä 2009 ja siinä

sairauspoissaolot 2007–2011(pvä/hlö)

TapaturmapoissaolotSairauspoissaolot

07

14,9

0,9

14,0

08

15,4

1,4

14,0

09

16,9

1,5

15,4

10

19,3

2,9

16,4

11

18,2

117

,2

CASE

T

Roolipeliä

Johdon,keskijohdonjatyöntekijöidenroolitovatkuinnäytelmänkäsikirjoi-tus.Jokaisentulkintaonhiemanerilai-nen,vaikkaitsetarinasäilyysamana.

urku energiassa käynnistettiin vuonna 2011 aktiivinen työ eri organisaatiota- sojen välisen vuorovaikutuksen ja luot-tamuksen lisäämiseksi. ensimmäisenä omaa rooliaan työyhteisön hyvinvoinnin rakentaja-na tarkasteli johto. – Johtajuuden kehittäminen nousi esiin ke-vään henkilöstötutkimuksesta. tulosten poh-jalta tavoitteeksi nostettiin jämäkkä ja osal-listava esimiestyö, kertoo henkilöstöjohtaja Tiina Aho.

kehittämistyö aloitettiin työroolien täs-mentämisellä ja määrittelyllä. roolit työstet-tiin yhdeksästä eri näkökulmasta.

kun johto oli määritellyt omat roolinsa, niiden toimivuutta arvioivat keskijohto ja liiketoimintojen johtoryhmien jäsenet. myös keskijohto määritteli omat roolikorttinsa, jotka työntekijät arvioivat. keskustelu roo-lien määrittelystä jatkuu henkilöstön kanssa.– keskeistä on keskustelu siitä, millainen rooli on. sen kautta ne viedään toimintaan.

vuorovaikutuksella työhyvinvointiatoinen kehityskohde oli vuorovaikutteisuu-den lisääminen johdon ja työntekijöiden vä-lillä. – sen tärkeimmäksi välineeksi valittiin yhteiset tapaamiset. Painopistettä muutettiin tiedon jakamisesta vuorovaikutteisuuteen. tilaisuuksissa rohkaistaan tuomaan keskuste-luun asioita, joihin haluaa muutosta.

lisäksi perustettiin sisäisen viestinnän oh-jausryhmä kuuntelemaan henkilöstön vies-tejä ja toimimaan viestinviejänä. – toimivan vuorovaikutuksen merkitys työilmapiiriin ja -hyvinvointiin on merkittävä, siksi näistä asioista kannattaa keskustella, päättää aho.

henkilöstön koulutusjakauma 31.12.2011

Peruskoulu 6 %

Ammatillinen koulutus 54 %

Alempi teknillinen, kaupallinen tai tietotekniikan koulutus 23 %

Ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto 10 %

Korkeakoulututkinto 7 %

Kokonais- henkilömäärä

312

Henkiöstöjohtaja Tiina Aho huolehtii turkuenergialaisista.

55

tehtyjen johtopäätösten perusteella tasa-arvotilanne miesten ja naisten välillä on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Työtehtävissä konsernissa on kuitenkin sukupuoleen liittyviä eroja. Ne liittyvät ensisijaisesti yhteiskunnas-sa perinteisesti vallitseviin koulutus- ja ammattitekijöihin. Teknisissä työteh-tävissä toimiva on lähes poikkeuksetta mies ja vastaavasti asiakaspalvelu-tehtävissä toimiva on nainen. Pitkän tähtäimen kehityskohteina nähtiin kuitenkin yhdenmukaisten etenemis-mahdollisuuksien luominen.

Konsernin yhteinen yhteistoimin-nan neuvottelukunta kokoontui vuo-den aikana neljä kertaa. Henkilöstöllä on edustaja sekä Turku Energia Oy:n johtoryhmässä että hallituksessa. Myös aloitetoimintaan kannustetaan erilai-sin kampanjoin. Ammattiyhdistyksiin järjestäytyneiden työntekijöiden määrä ei ole raportoitavissa, koska vain osalta ammattiyhdistysmaksut peritään suoraan palkasta. Mahdollisissa uudel-leenjärjestelytilanteissa noudatetaan työlainsäädännön ja työehtosopimus-ten määräyksiä ja määräaikoja.

vapaa-aika ja virkistys

Henkilöstön omaehtoinen liikkuminen lisää työssä jaksamista ja viihtymistä. Vuonna 2011 henkilöstön tuettujen vakioliikuntavuorojen ja -paikkojen lisäksi käytettiin liikuntaseteleitä, jotka toimivat maksuvälineenä useimmissa liikuntapaikoissa. Työnantaja maksaa puolet liikuntasetelin nimellisarvos-ta. Työhyvinvointia edistetään myös

Tomi Laakso on opiskellut oppisopimuksella sähkölaitos-asentajan ammattitutkintoon.

sosiaalinen vastuu > Henkilöstö

muuta harrastus- ja virkistystoimintaa tukemalla. Toukokuussa järjestettiin koko henkilöstön yhteinen henkilöstö-tapahtuma, elokuussa oli mahdolli-suus osallistua Turun musiikkijuhlien konserttiin, marraskuussa vietettiin pikkujoulujuhlaa ja alkutalvesta talvi-riehaa, johon myös henkilöstön lapset ja lastenlapset olivat tervetulleita. Lisäksi Turku Energia osallistui mm. niska-hartiahieronnan kustannuksiin ja urheilukilpailujen osallistumismak-suihin. Yksiköiden välillä järjestettiin myös lentopalloturnaus. Henkilöstöllä on mahdollisuus ruokailla toimitalon osuustoimintaperiaatteella toimivassa henkilöstöravintolassa. Harrastus- ja vir-kistystoimintaan käytettiin 179 euroa/henkilö (161 euroa/henkilö).

keskeiset mittarit

Vuoden 2011 aikana Turku Energia -konsernin henkilöstökapasiteetti oli keskimäärin 310 henkilötyövuotta (2010: 293 htv). Vuoden lopussa kon-serni työllisti yhteensä 312 henkilöä (293 henkilöä), joista 295 (277) oli vakituisessa ja 17 (16) määräaikaisessa työsuhteessa. Osa-aikatyössä oli 23 (21) työntekijää. Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2011 lopussa noin 49 vuotta 1 kuukautta (49 v 5 kk). Vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitiin vuoden aikana 10 (13) henkilöä, lisäksi liiketoi-mintakaupan kautta yhtiöön siirtyi 27 vakituista henkilöä. Vastaavasti 20 (17) henkilön vakituinen työsuhde päättyi vuoden aikana – näistä 14 (13) henki-löä jäi yhtiöstä eläkkeelle.

CASE

Nuoret tekevät huomisen energiaa

urku energiassa panostetaan nuoriin osaajiin ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. energia-alalla nuorten tarve on suuri, sillä alan henkilöstöstä reilut 40 % on yli 50-vuotiaita. uusien ammattilaisten löytämiseen oman haasteensa tuo se, että esimerkiksi sähköverkkoasennuksiin valmis-tavaa nuorisoasteen peruskoulutusta ei tällä hetkellä ole, joten yritysten on kasvatettava työntekijät itse. se tarkoittaa työssäoppi-misjaksojen ja kesätyöpaikkojen tarjoamista sähkö- ja energia-alan opiskelijoille, minkä jälkeen osaamista syvennetään suorittamalla sähkölaitosasentajan ammattitutkinto oppi-sopimuksella.

vuonna 2011 turku energiassa oli yhteen-sä 41 työssäoppijaa ja kesäharjoittelijaa, jois-ta suurin osa oli tekniikan alan opiskelijoita. työskentelyn ja opiskelun yhdistämisestä hyötyvät niin työnantaja kuin opiskelijakin. opiskelija saa kuvan turku energialla työs-kentelystä ja samalla yhtiö pääsee tutustu-maan uusiin osaajiin.

nuoret arvostavat sitä, että heidät pereh-dytetään kunnolla. tärkeintä onkin, että he ovat aidosti osana työryhmää. Yhteistyöllään alueen ammatillisten oppilaitosten kans-sa turku energia pyrkii varmistamaan, että ammattitaitoista henkilökuntaa on saatavilla myös jatkossa.

turku energia on mukana valtakun-nallisessa energiaa suomessa -hank-keessa, joka järjestää yhdeksäsluokka-laisille vierailukäyntejä energiayrityksiin. se tukee matemaattis-luonnontieteel-listä opetusta ja jakaa energiatietoutta oppilaille. vierailulla käy vuosittain noin 400 ysiluokkalaista.

T

työtapaturmataajuus 2007–2011(yli päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien lukumäärä/milj. työtuntia)

40

30

20

10

007 08 09 10 11


2011 2010 2009 2008 2007

työntekijöiden profiili (31.12.)joista kokoaikaisia 289 272 275 277 282osa-aikaisia 23 21 25 26 24vakituisia 295 277 280 285 290määräaikaisia 17 16 20 18 16henkilöstö yhteensä 312 293 300 303 306

Henkilötyövuosien määrä keskimäärin 310 293 293 297 298Vuokratyövoiman osuus keskimäärin henkilötyövuosina 1,5 2 0 0 0Työntekijöiden keski-ikä (vuotta) 49,5 49,5 49,2 48,9 48,7Työsuhteen keskipituus (vuotta) 19,1 18,9 18,9 18,8 18,8

työntekijöiden vaihtuvuus (kpl)uusia vakinaisia 37 1) 13 3 8 11eläkkeelle siirtyneet vakinaiset 14 13 8 10 5muualle siirtyneet vakinaiset 6 4 1 4 1määräaikaiset (aloittaneet/lopettaneet) 41/39 20/22 25/21 26/24 24/25

Avoimet kesätyöpaikat/hakemusten määrä 17/331 21/427 20/355 19/260 21/267Avoimet työpaikat/hakemusten määrä 17/499 13/296 11/43 11/286 6/162

Avoimet työpaikat ulkoiset/hakemusten määrä 11/481 6/265 2/22Avoimet työpaikat sisäiset/hakemusten määrä 6/18 9/31 9/21

sairauspoissaolot (päivää/hlö) 18,2 19,3 16,9 15,4 14,9joista tapaturmien aiheuttamia 1,0 2,9 1,5 1,4 0,9joista palkatonta kuntoutusta tai työkokeilua 1,8 3,3 2,2 1,9 2,1

Työtapaturmataajuus (yli päivän poissaoloon johtaneiden 23,6 29,2 18,2 26,2 22,5tapaturmien lukumäärä/milj. työtuntia) 2)

Työtapaturmien määrä yht./kesto > 1 pv 21/11 18/13 18/8 20/12 21/10Kuolemantapaukset 0 0 0 0 0Terveydenhoitoon käytetyt varat (€/hlö) 606 534 568 406 419Virkistys- ja harrastustoimintaan käytetyt varat (€/hlö) 179 161 153 175 169Raportoidut läheltä piti -tilanteet 31 54 66 80 74Aloitteiden määrä 57 46 34 33 33

koulutuspäiviä/henkilö 2,8 3,0 3,6 5,1 5,2johto/esimiehet 4,5 4,5 6,2 10,0 9,7työntekijät 2,6 2,7 3,1 4,2 4,4

Sijoitus koulutukseen (€/hlö) 1 000 990 1 114 2 244 1 938

tyytyväisyysindeksit (laskettu henkilöstötutkimuksesta) 3)

jaksaminen 75,0 - 74,1 61,9 -sisäinen yhteistyö 50,9 - 51,0 27,8 -esimiestyö 66,7 - 66,2 61,3 -muutosedellytykset 51,8 - 49,4 50,3 -osaamisen kehittäminen 51,3 - 49,6 48,4 -indeksien keskiarvo 59,1 - 58,1 49,9 -

tasa-arvomittarit (naisten osuus %)henkilöstöstä 25 26 29 28 26esimiehistä 10 9 9 9 9Turku Energian johtoryhmässä 22 25 20 20 20Turku Energian hallituksessa 44 44 44 44 44

1) Luku sisältää Jätteenpolttolaitokselta siirtyneet 27 vakinaista henkilöä.

2) Työtapaturmien laskentatapaa muutettu vastaamaan yleistä tilastointitapaa.

3) Indeksiarvo kuvaa tyytyväisten vastaajien osuutta kaikista vastaajista. Vuodesta 2009 alkaen kysymyksiä on hieman muutettu johtuen palveluntarjoajan vaihtamisesta.

sosiaalisen vastuun mittarit

57

sosiaalinen vastuu > asiakkaat

Asiakkaiden palvelut monipuolistuvat

asiakaspalvelua

ympärivuorokautisesti

Yhä useammat asiakkaat hoitavat säh-köasiansa internetissä. Turku Energian internet-palveluiden käyttäjämäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Uusia Energia-Online-palveluita kehitetään aktiivisesti, ja erityisesti etäluettavien sähkömittarei-den yleistyessä kodin sähkönkäytön tun-tipohjainen kulutuspalaute ja -neuvonta monipuolistuu huomattavasti.

Tulevaisuudessa lähes kaikki sähkö- ja lämpöasiakkuuteen ja energian käy-tön raportointiin liittyvät asiat voidaan hoitaa vaivattomasti ja tehokkaasti sähköisesti yhden verkkopalvelun puitteissa. Sähköisen asiakaspalvelun lisäksi merkittävä osa-alue on hen-kilökohtainen asiakaspalvelu puhe-limitse tai paikan päällä. Erityisesti energialaskutukseen, sähkönkäyttöön sekä lämmitys- ja rakentamisasioihin liittyvissä kysymyksissä henkilökoh-taisella asiakaspalvelulla on suuri rooli. Myynnin asiakaspalvelun lisäksi asiakkaiden käytössä on sähkönkäytön ja -liittymisasioiden tekninen neuvon-tapuhelin sekä energianjakelun ympä-rivuorokautinen vikapäivystys.

Tällä hetkellä yksityisasiakkaille suunnatussa EnergiaOnlinessä voi vaivatta hoitaa keskeiset sähkösopi-mukseen liittyvät asiat, mm. selata ja maksaa sähkölaskuja, ilmoittaa mitta-rilukeman, päivittää yhteystietoja sekä

tarkastella lukema- ja käyttötietoja. Tuntimittauskohteiden sähkönkulutus-ta on mahdollista seurata tunneittain. Myös kaukolämpöasiakkaamme voivat seurata energiankulutusta Raportteri-palvelusta.

asiakastyytyväisyyttä

seurataan

Asiakastyytyväisyys on yksi Turku Energian tulospalkkiomittareista ja sen kehitystä seurataan johtamisjärjestel-män puitteissa. Yksityisasiakkaiden asiakastyytyväisyyttä tutkittiin kolme kertaa vuodessa toteutettavan, 600 hengen vuosiotokseen perustuvan tyytyväisyyskyselyn avulla. Vuonna 2011 tutkittiin lisäksi sähkönsiirron, kaukolämmön ja sähkönmyynnin yritys- ja yhteisöasiakkaiden tyytyväi-syyttä kuluttajatutkimuksen kanssa samalla asteikolla.

Vuoden aikana toteutettiin lisäksi useita muita pienempiä tutkimuksia mm. sähköisten palveluiden ja palaute-kanavien käytöstä, tapahtumista sekä asiakasviestinnästä.

Kokonaisuutena kuluttaja-asiakkai-den asiakastyytyväisyys pysyi vuonna 2011 keskimäärin ennallaan. Vuoden aikana otettiin vanhan viisiportaisen asteikon tilalle uusi Taloustutkimuk-sen Corporate 360 -mallin mukainen prosenttiasteikko 0–100, joka mittaa erittäin ja hyvin tyytyväisten asiakkai-

den prosenttiosuutta asiakaskunnasta (CSI, customer satisfaction index). Van-ha viisiportainen asteikko suhteutettiin uuteen asteikkoon vuoden alussa niin, että vuoden 2010 keskimääräinen asia-kastyytyväisyys (3,81) asetettiin uuden tutkimuksen lähtöpisteeksi (CSI 58 %).

Suhteessa parhaimmat arvosanat Turku Energia sai edellisvuosien ta-paan asiakaspalvelun ystävällisyydestä ja palveluhalukkuudesta, ammattitai-dosta sekä sovittujen asioiden hoita-misesta. Myös tyytyväisyys laskujen virheettömyyteen oli korkealla tasolla. Kaikissa näissä kokonaistyytyväisyys-indeksi CSI oli yli 68 %, asteikolla 0–100.

Sen sijaan kehittämismielessä tär-keimpiä asioita ovat asiakasviestinnän riittävyys ja hyödyllisyys, sähkön ja lämmön tuotantotavan tai -lähteen ym-päristöystävällisyys ja hinnoittelupe-rusteiden ymmärrettävyys. Kokonais-tyytyväisyysindeksi jäi kaikilla näillä osa-alueilla alle keskiarvon. (CSI-arvo 58 tai pienempi). Nämä kaikki vaikut-tavat merkittävässä määrin kokonais-tyytyväisyyden muodostumiseen ja ne on siksi valittu myös vuoden 2012 kehittämistoimenpiteiksi.

asiakasviestintä ja asiakas-

palvelun saavutettavuus

Turku Energia on yhteydessä asiak-kaisiinsa sekä henkilökohtaisesti että

Turku Energian asiakkaat pitävät tärkeänä energian kilpailukykyistä hintaa, toiminnan luotettavuutta, energian toimitusvarmuutta sekä ympäristöystäväl-lisyyttä. Turku Energia pyrkii täyttämään odotukset tarjoamalla asiakaslähtöisiä turvallisia, vaivattomia ja luotettavia energiapalveluita. Energiansäästöön ja sähköturvallisuuteen liittyvä neuvonta ovat asiakas-palvelumme keskeisiä osatekijöitä.


www-sivujen, lukuisten tapahtumien ja asiakastiedotteiden sekä asiakasleh-den välityksellä. Odotukset yritysten internet-palveluita kohtaan kasvavat jatkuvasti, ja käynnistimme vuonna 2011 uudistusprojektin sähköisten palvelukanavien kehittämiseksi. Tavoitteena on kuulua toimialan par-haimmistoon.

Palveluiden saavutettavuuden näkö-kulmasta Turku Energian internet-pal-velut ovat pääsääntöisesti suomenkieli-siä välttämättömien tietojen löytyessä myös englanniksi ja ruotsiksi. Asiakas-palvelunumero on maksuton ja se pal-velee arkisin klo 8.00–16.00 välisenä aikana. Asiakaspalvelussa on valmius palvella asiakkaita suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Käynti Turku Energian toimitaloon on esteetön.

Asiakaspalautetta voi antaa sekä suoraan maksuttomaan palvelunume-roomme että verkossa www-sivujen ja EnergiaOnlinen kautta. Asiakaspa-lautekanavien monipuolistaminen on tasoittanut asiakaspalvelun ruuhka-huippuja ja helpottanut asiakkaan yhteydenottoja.

Asiakaspalautteet ja reklamaatiot käsitellään viivytyksettä, jotta mahdol-liset ongelmat ja avoimet kysymykset saadaan ratkaistuksi mahdollisimman pikaisesti. Toimintaa, tuotteita ja pal-veluita koskevat reklamaatiot käsitel-lään tapauskohtaisesti ko. yksikössä. Asiakastyytyväisyyttä ja -palautetta koskevat asiat käsitellään kunkin yksi-kön palaverissa.

vastuu tuotteista ja laadusta

Turku Energian energiapalveluiden toimitus- ja laatuvaatimukset määritel-lään sähkön ja kaukolämmön myynti- ja liittymisehdoissa, jotka perustuvat Energiateollisuus ry:n suosituksiin. Konsernin kaikki toiminnot ovat ISO 9001- ja ISO 14001- laatu- ja ympäris-töjärjestelmien piirissä, mikä osaltaan varmistaa toimintamme laadun. Kaukolämpö-toiminnalla on myös Reilu Kaukolämpö -laatumerkki, joka myönnetään yhtiölle, joka kehittää asiakasturvallisuutta ja avointa viestin-tää sekä turvaa hinnoittelun avoimuu-den ja vertailtavuuden.

Turku Energia ilmoittaa myymänsä sähkön alkuperän sähkölaskussa, min-kä lisäksi tietoa sähkön ja lämmöntuo-tannon päästöistä on saatavilla Turku Energian verkkosivuilla.

Sähkömittareiden asentamisesta vastasi Are Oy.

Sähköturvallisuus ja energiatehok-kuus korostuvat sekä sähkönkäytössä, -asennuksissa että sähkönsiirrossa. Puhelimitse tapahtuvan teknisen neu-vontapalvelun lisäksi Turku Energia in-formoi säännöllisesti sähköturvallisuu-teen ja energiatehokkuuteen liittyvistä seikoista www-sivuillaan, asiakasleh-dessään ja erilaisissa tapahtumissa. Tarjoamme asiakkaillemme myös Turvatekniikan keskuksen (TUKES) valtuuttaman tarkastajan palveluita.

yksityisyydensuoja

Turku Energian toimintatavat nou-dattavat henkilötietosuojaa koskevia määräyksiä ja asetuksia. Asiakastietoja käsitellään ja säilytetään tietoturvalli-sesti, jolloin taataan asioinnin luotta-muksellisuus ja yksityisyydensuoja. Asiakastietoja käytetään ainoastaan asiakassuhteen hoitoon eikä niitä luovuteta edelleen ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena tästä on ainoastaan S-Bonuksen laskemista var-ten TOK:lle luovutetut sähkön myyn-tituotteen tiedot, joiden luovuttamisen asiakas on erikseen hyväksynyt. Turku Energian internetissä tarjoamissa Ener-giaOnline-palveluissa ei ulkopuolinen tarkkailija pysty näkemään käyttäjän ja Turku Energialle välillä välitettyjä tietoja.

CASE

P

asiakastyytyväisyysindeksin kehitys (2007–2011)

(Asteikko 1–5, tavoitearvo 3,9)

* Uudella asteikolla CSI 58, tavoite CSI 61

09

3,77

08

3,81

10

3,81

11*

3,81

07

3,77

Voit tutustua Turku Energian sähköiseen asiakaspalveluun osoitteessa www.energiaonline.fi

Etäluettavat sähkömittarit tulivat

UusiaetäluettaviasähkömittareitaryhdyttiinasentamaanTurussakesällä2011.Vuodenlopussajolähes90%:llaasiakkaistaonetäluettavasähkömittari.

aljon keskustelua herättäneet etäluetta- vat sähkömittarit saapuivat turkuun. Jo aiemmin noin 28 000 turkulaiseen ta-louteen on vaihdettu uusi mittari, ja nyt yli 40 000 taloutta saavat sellaisen.

mittarien asennusprojektin piti alkaa kaupungissa jo huhtikuussa, mutta aikataulu venyi hieman mittarien toimitusvaikeuksien johdosta. varsinaisiin asennustöihin päästiin heinäkuussa ja urakan toteuttajaksi valittu are pääsi toden teolla töihin. kaupunki oli jaettu postinumeron mukaan alueisiin, joilta toiselle työt etenivät.

vuoden loppuun menneessä are oli suo-rittanut urakan, johon kuului varsinaisen asennuskierroksen lisäksi yksi tai kaksi jälki-asennuskierrosta alueesta riippuen. urakan aikana are sai suoritettua vajaat 35 000 mit-tarinvaihtoa eli noin 90 prosenttia tilatuista asennuksista.– se, miksi mittareita jäi näin paljon asenta-matta, johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että asiakkaita ei saatu kiinni tai ehdotetut asen-nusajat eivät sopineet heille. loput noin 3 500 mittaria turku energia asentaa itse niin sanottuina rästiasennuksina, joita riittää vuo-deksi 2012, kertoo turku energian verkko-palvelupäällikkö Jari Mustaparta.

turku energian tavoitteena on saada kaikki taloudet, joihin etäluettava mittari on

asennettu, lukemalaskutuksen piiriin vuonna 2012.

59

sosiaalinen vastuu > sidosrYHmätsosiaalinen vastuu > asiakkaatsosiaalinen vastuu > sidosrYHmät

Sidosr yhmät

vierailut lisäävät tietoa

Turku Energia esittelee vuosittain toimintaansa useille eri sidosryhmille. Merkittävimpiä vierailukohteita ovat toimitalo, vanha voimalaitos, Orikedon lämpökeskus, Kakolan lämpöpump-pulaitos sekä sähköverkkovalvomo. Vuosittain Turku Energiassa vierailee kymmeniä ryhmiä eri alojen yrityksis-tä sekä yhdistyksistä ja järjestöistä.

Turku Energia on lisännyt panos-tuksiaan lasten ja nuorten energia- ja ympäristökasvatuksen edellytysten parantamiseen kouluissa. Merkittä-vin yhteistyön muoto on Energiaa Länsi-Suomessa, jonka puitteissa Turku Energiassa vierailee vuosittain noin 400 peruskoulun yhdeksäsluok-kalaista energia-alaan tutustumassa. Turku Energia lahjoitti lisäksi Turun alakoulujen 2. luokille ja opettajille Motivan energia-aiheisia oppimateriaa-lipaketteja sekä järjesti Motivan kanssa Tokaluokkalaisten Energiakilpailun. Turku Energian edustajat vierailevat säännöllisesti alueen ammatillisissa oppilaitoksissa esittelemässä yritystä työnantajana sekä työharjoittelupaik-kojen tarjoajana.

naapurit

Nykyisten ja suunnitteilla olevien energiantuotantolaitosten lähel-lä asuvat ihmiset kaipaavat tietoa naapurustossa olevasta toiminnasta.

Vuonna 2011 valmistui Pansioon suunnitellun monipolttoainevoimalai-toksen ympäristövaikutusten arviointi, johon osallistui merkittävä määrä alueen asukkaita mm. seurantaryhmän kokouksissa sekä maastokäynneillä ja yleisötilaisuuksissa. Lisäksi voimalai-toksen ympäristövaikutuksia tutkittiin asukaskyselyn välityksellä.

energiansäästön ja kestävän

kehityksen edistäminen

Turku Energia on vuosien ajan toiminut tiiviissä yhteistyössä Turun kaupungin kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian ja sen edeltäjien kanssa. Vuonna 2011 yhteistyötä tehtiin mm. osallistumalla hankeryhmiin. Valonian toiminnan painopisteitä ovat kestävän kehityksen edistämi-nen, ilmastonmuutoksen hillitsemi-nen ja siihen sopeutuminen, palve-luiden ja hankkeiden tuottaminen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi sekä puolueettomana asiantuntijana toimiminen koko Varsinais-Suomen alueella. Vuosina 2008–2011 Turku Energia on osallistunut energiansääs-töteemoin myös Valonian Kelaa-hankkeeseen, jonka lähtökohtana on ilmastonmuu-toksen hillitseminen kestävämpiä kulutustottumuksia edistämällä.

sponsorointi ja tuet

Turku Energia sponsoroi laaja-alaisesti paikallisia yhdistyksiä, seuroja ja ta-pahtumia. Yhteistyökohteet päätetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, ja niiden valinnassa painotetaan toimin-nan vastuullisuutta, paikallisuutta sekä lasten ja nuorten huomioimista. Turku Energian sponsorointia ohjaavat spon-sorointiperiaatteet, ja koko konserni sponsorointiyhteistyön hallinnointi ja suunnittelu on keskitetty konsernin viestintätoimintoon.

Urheilukohteista merkittävimpiä vuonna 2011 olivat Kalevan Kisat, TPS jääkiekko, Naisten Kuntovitonen, Paavo Nurmi -kuntotapahtumat, TuTo Hockey, Naantalin Salibandyn junio-ritoiminta, Liedon Parma, Kaarinan Urabasket ja Raision Loimu.

Kulttuurikohteista sponsoroitiin Turku 2011 kulttuuripääkaupun-kihanketta, Turun Musiikkijuhlia, Ruisrockia ja Ilmiö-festivaalia. Yhteis-kunnallisia kohteita edustivat Turun Joulukaupunki ja Turun tuomiokirkon joulukuusen led-valaistus. Ympäristö-kohteista merkittävimpiä olivat Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminta, Saaris-tomeren suojelurahasto sekä Valonia, Varsinais-Suomen kestävän kehityk-sen ja energia-asioiden palvelukeskus.

Sidosryhmien odotusten ja ominaispiirtei-den tunteminen sekä odotuksiin vastaami-nen ovat tärkeitä tekijöitä niin luottamuk-sen kuin myös hedelmällisten asiakas- ja yhteistyösuhteiden synnyttämisessä ja vaalimisessa. Pyrimme avoimeen ja sään-nölliseen vuoropuheluun keskeisten sidos-ryhmiemme kanssa.

Kiviveistoksesta sekä video- ja valo- elementeistä koostuva Tarja Ervastin ympäristötaideteos Mater Marinum herätti henkiin museoidun Wärtsilän telakkanosturin.


osallistuminen

tutkimushankkeisiin

Turku Energia osallistuu oman toimi-alansa tutkimus- ja kehityshankkeisiin aktiivisesti. Vuonna 2011 käynnissä ol-leita tai päättyneitä tutkimuksia olivat: • SolarLED on Aalto-yliopiston

teknillisen korkeakoulun valaistus-laboratorion koordinoima tutkimus-hanke, jonka tavoitteena on edistää energiatehokkaiden ja energiankulu-tusta säästävien led-ulkovalaistusrat-kaisujen käyttöönottoa ja nopeuttaa niiden markkinoille tuloa.

• Tutkimushanke ”Sähköhuollon suurhäiriöiden riskianalyysi- ja hallintamenetelmien kehittäminen” toteutettiin 2009–2011. Tutkijata-hoina olivat Tampereen teknillisen yliopiston Sähköenergiatekniikan laitos ja VTT:n Riskienhallintaan eri-koistunut tutkimusryhmä. Projektin tavoitteena oli kehittää tietoteknisiä menetelmiä sähkönjakelun suurhäi-riöiden hallintaan. Sähköverkkoyhti-öiden lisäksi keskeisiä tarkasteltavia toimijoita ovat yhteiskunnan toimin-nan turvaamisesta vastaavat tahot kuten pelastuslaitokset ja kunnat sekä sähkökäyttäjät.

• Turku Energia ja Åbo Akademi aloittivat vuonna 2009 tutkimuksen, jossa pyritään kartoittamaan Turun yritysten ja yhteisöjen toiminnassa syntyviä hukkalämpöjä ja niiden

hyödyntämismahdollisuuksia kauko-lämmön tuotannossa. Tavoitteena on löytää ne kohteet, jossa hukka-lämmön syöttäminen kaukolämpö-verkkoon on teknisesti ja taloudelli-sesti kannattavaa.

osallistumien

yhteisöjen toimintaan

Turku Energia maksoi jäsenmaksuja vuonna 2011 seuraaville yhteisöille: Adato Energia, Aurajoen Nuorkauppa-kamari, Energiajohtajat Ry, Energiate-ollisuus Ry, Fingrid, Finnish Business & Society, Green Know-How-Turku, Nord Pool Finland, Suomen Bioener-giayhdistys, Suomen Laatuyhdistys, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto, Sähkö-energialiitto Ry, Sähkötarkastusyhdis-tys, TTL / Nolla tapaturmaa -foorumi, Turun Kauppakamari, Turunmaan Sähköyhdistys, Veronmaksajain Kes-kusliitto, Varsinais-Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijat, Ympäristöjohtamisen yhdistys.

Vuoden 2011 Turun tokaluokkalaisten ener-giakilpailun voittajaksi selvinnyt Hannunniityn koulun 2C-luokan tekemä Hanttarin Hassut Härvelit on 20-sivuinen teos joka esittelee mitä ihmeellisimpiä energia tehokkuuslaitteita.

sponsorointikohteiden jakauma vuonna 2011

0,2 milj. euroa

Kulttuuri 48 %

Urheilu 36 %

Ympäristö 12 %

Yhteiskunnalliset 4 %

61

Konsernihallinto

leena koikkalainen varanotaari, toiminnanjohtaja

minna arveKTM, SH, kaupunginhallituksen puheenjohtaja

ulla achrénEM, förvaltningsdirektör

petteri orpo VTM, kansanedustaja

pekka aaltonenulkoilualueiden esimies

saara uotila opiskelija, fil. yo

reijo hakamäkikaukolämpöyliasentaja, henkilöstön edustaja

ilkka kanervaVTM, hallituksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja

jarmo rosenlöfhallituksen puheenjohtaja,toimitsija

Hallitus 1.1.2012


leena koikkalainen varanotaari, toiminnanjohtaja

ari postiUrakointipalvelut-yksikön johtaja,DI, s. 1971, Turku Energiassa vuodesta 2010.

risto vaittinen toimitusjohtaja, energianeuvos, DI, s. 1949, Turku Energiassa vuodesta 2000.

juha peltolaKonsernipalvelut -yksikön johtaja, VT, eMBA, s. 1960. Turku Energiassa vuodesta 2000.

anne märritalousjohtaja, KTM, s. 1962, Turku Energiassa vuodesta 1990.

mika karbinKaukolämpöasentaja,henkilöstön edustaja,s. 1974, Turku Energiassa vuodesta 2004.

ari saukkonenSähkönmyynti-yksikön johtaja, FM, s. 1960, Turku Energiassa vuodesta 2011.

rauli saarelaLämpö-yksikön johtaja vuonna 2011, DI, s. 1948, Turku Energiassa vuodesta 1976.Siirtynyt 1.1.2012 asiantuntijatehtäviin

vesa vaskikariTurku Energia Sähköverkot Oy:n johtaja,DI, s.1955 Turku Energiassa vuodesta 2002

tiina ahohenkilöstöjohtaja, KTM, s. 1966, Turku Energiassa vuodesta 1996.

tilintarkastajat

Pertti Palmroth, kauppatieteen maisteri, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Tomi Moisio, kauppatieteen maisteri, KHT, JHTT, PricewaterhouseCoopers Oy

varatilintarkastajatJohan Kronberg, diplomiekonomi, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy Kalle Laaksonen, kauppatieteen maisteri, KHT, PricewaterhouseCoopers Oy

TIlintarkastajat ja varatilintarkastajat on valittu yhden vuoden toimikaudeksi.

Johtoryhmä 1.1.2012

63

Riskienhallinnan periaatteet

Turku Energian riskinhallinta liittyy energiatoimialan riskien ominaispiirtei-siin ja harjoitettujen liiketoimintojen tu-loksellisuuden varmistamiseen hallitulla riskitasolla. Riskinhallinta perustuu toimintaympäristön kehityksen järjestel-mälliseen analysointiin sekä toimialaan liittyvien uhkien ja mahdollisuuksien hallintaan. Tavoitteena on tunnistaa ja analysoida riskit, hallita niitä eri toimen-pitein sekä seurata riskienhallinnan onnistumista varmistaen asetettujen tavoitteiden toteutumisen riskinhallin-nan avulla.

laatujärjestelmä

Turku Energian laatujärjestelmä tukee riskiajattelun kehittämistä ja riskinhal-linnan laajaa ymmärtämistä. Konser-nilla on käytössä laatujärjestelmä ISO 9001:2008, ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2004 sekä työterveys- ja turval-lisuusjärjestelmä OHSAS 18001:2007.

Järjestelmiin kuuluu toiminnan ulkoi-nen ja sisäinen auditointi säännöllisin väliajoin.

riskienhallinnan periaatteet

Riskienhallinta on Turku Energiassa hajautettu riskin luonteen perusteella. Riskienhallintaan liittyvät prosessit on määritelty asiakas-, lämmöntoimitus- ja sähkönsiirtoprosessien ja niitä tukevien logistiikka ja ostot-, tuotekehitys ja pro-jektit-, informaatio ja tietojärjestelmät-, taloudellisen informaation hallinta- ja osaamisresurssien hallinta-prosessien kautta. Myös yksittäisillä liiketoiminta-tasoilla on määritelty niille tyypillisiä riskienhallintamenettelyjä.

Turku Energian energiantoimituksen riskinhallinnan perustan muodostaa hyvä teknistaloudellinen toimitusvar-muus, energianhankintaprosessien laadukkuus ja tehokkaat sitoutuneen pääomankäytön menettelyt. Näihin ta-

voitteisiin päästään liiketoimintaosaami-sen ja henkilöstöriskin hallinnalla, joka Turku Energiassa laajasti ymmärrettynä sisältää konsernitasoisen osaamisresurs-sien hallinnan ja työhyvinvointia tuke-vat motivointi-, työterveys ja työturvalli-suusjärjestelmät.

operatiiviset riskit

Lämmön ja sähkön toimitusvarmuuden näkökulmasta keskeisiä ovat liiketoi-mintaan tyypillisesti liittyvien operatii-visten riskien hallinta. Niihin kuuluvat toimintahäiriöt energian hankinnassa, tuotannossa, siirrossa tai jakelussa ja näihin liittyvissä tietojärjestelmissä. Operatiivisiin riskeihin kuuluvat edel-listen lisäksi inhimilliset virheet ja puutteet osaamisessa, sopimuksissa tai suojautumisessa.

Ympäristöriskejä aiheuttavat ympä-ristölle tai ihmisille haitallisten aineiden käsittely sekä tekniset häiriöt tuotanto-laitoksissa tai sähkönjakeluverkostossa. Ympäristöriskien tarkastelu on osa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää.

asiakasriskit

Alueellisesti Turku Energian asiakasris-kit liittyvät pääosin Varsinais-Suomeen. Turku Energian liikevaihdosta valtaosa syntyy liiketoiminnasta Varsinais-Suomessa. Lämmönmyynnin osalta asiakasriski liittyy asiakkaiden lämmi-tysenergian käyttöön, koska liikevaih-dosta noin 60 % muodostuu energian myynnistä kiinteistöjen lämmitykseen. Sekä sähkön- että lämmönkysynnän lyhytaikaisena suurimpana vaihtelute-kijänä ovat keskimääräisten vuosiläm-pötilojen vaihtelut, jotka vaikuttavat erityisesti lämmitykseen käytettävän energian kysyntään.

Sähkönmyynnin osalta asiakasriski liittyy nopeisiin ja odottamattomiin asiakasmäärän muutoksiin Varsinais-Suomessa. Teollisuus- tai suurasiakkai-den asiakkaiden määrän kehitys alueella määrittää myös muun asiakaskannan

riski oHJeisto vastuutaHot

Operatiiviset riskit

Turku Energian strategiaToimintasuunnitelma ja talousarvioLiiketoimintasuunnitelmatISO 9001 -laatujärjestelmä

JohtoryhmäLiiketoiminnat

Energianhankinnan riskitSähkömyynnin riskikäsikirjaKaukolämmön riskikäsikirja

JohtoryhmäLiiketoiminnatRiskitiimi

Henkilöriskit

TyöhyvinvointistrategiaTasa-arvosuunnitelmaOsaamisresurssien hallintamalliTyöturvallisuus ja työterveysohjeisto OHSAS 18001 -laatujärjestelmä

LiiketoiminnatHenkilöstötoiminnotTyöturvallisuusorganisaatio

YmpäristöriskitYritysvastuun periaatteetYmpäristöohjelma 2009–2011ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä

JohtoryhmäYmpäristöasioista vastaavat

Talous- ja rahoitusriskit Sijoitustoiminnan periaatteet

JohtoryhmäLiiketoiminnatTaloustoiminnotRahoituksesta vastaavat

MaineriskitHallintoperiaatteet Yritysvastuun periaatteetKonserniohjeet

Koko henkilökuntaViestinnästä vastaavat

Vahinko ja luottoriskit Vakuutusperiaatteet Luotto-ohjeet

JohtoryhmäLiiketoiminnat

turku energian riskienhallintamalli ja vastuut

sosiaalinen vastuu > asiakkaatriskienHallinnan Periaatteet


kehittymispotentiaalia Varsinais-Suomen alueella. Lisäksi asiakasriski liittyy säh-könkysynnän lämpötila- ja suhdanne-riippuvaiseen kysyntään.

talous- ja markkinariskit

Energian hankintaan liittyvät riskit ovat riippuvaisia kansainvälisistä energia-markkinoista, vaikka energiantuotanto tapahtuukin varsinkin lämmöntuotan-nossa sekä lämmön ja sähkön yhteistuo-tannossa alueellisesti. Merkittävän ris-kin muodostavat myös yleiset talouden kehityspiirteet sekä rahamarkkinoihin liittyvät riskit. Markkinariskin kaltai-sena tekijänä nähdään myös julkisen vallan toimet, joiden pontimena voivat olla mm. fiskaaliset, ympäristönsuoje-lulliset tai huoltovarmuuteen liittyvät seikat. Sähkömarkkinoilla Pohjoismais-sa merkittävän riskin muodostaa myös sähkönsiirtojärjestelmien kapasiteetin rajallisuus sekä häiriöt hinta-alueiden välisissä siirtoyhteyksissä.

Sähkömarkkinoilla riskiä lisäävä yhdistelmä on vähittäismyynnin hyvin ohuet katteet yhdistettynä sähkön-hankinnan hintavaihteluihin. Kulut-tajamarkkinoilla sähkön hinta sekä yritysmarkkinoilla myös myyjän mar-ginaali ovat sähköhyödykkeessä tärkein yksittäinen peruste hankintapäätökselle.

Sähkökaupassa ei ole tunnistetta-vissa viitehankintahintaa esimerkiksi Nord Pool -sähköpörssistä, johon myyjät hinnoittelunsa perustaisivat vaan kil-pailustrategiat lähtevät kunkin toimijan yksilöllisistä sähkökauppatavoitteista. Päästökauppa, kansalliset ilmastotavoit-teet ja valtiovallan energian käyttöä ohjaavat päätökset muuttavat kilpailu-tilannetta eri energiantuotantomuotojen välillä ja lisäävät hintariskien mahdolli-suutta.

Suuri osa Turun seudun kaukolämmöstä

siirretään Naantalin voimalaitoksesta alueen

kuntiin Turun Seudun Kaukolämmön (TSK)

maanalaista siirtoputkea pitkin. Sen kunnosta

huolehtiminen onkin tärkeä osa koko seudun

kaukolämmön toimitusvarmuuden varmista-

mista.

tarmo tuominen

kaukolämpöasentaja

65

sosiaalinen vastuu > asiakkaatkonserniHallinto

turun kaupungin konserniohjeet

Turku Energia on Turun kaupungin kokonaan omistama yksityinen osakeyhtiö. Turun kaupunki ohjaa kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä kaupunginhallituksen päättämien eril-listen konserniohjeiden avulla. Turun kaupungin konserniohjeet on Turku Energian yhtiökokouspäätöksellä hyväksytty Turku Energiassa nouda-tettaviksi. Konserniohjeet sisältävät johtamiseen, ohjaukseen ja seurantaan liittyviä määräyksiä ja ohjeita liittyen rahoitukseen, riskienhallintaan, henki-löstöön, konsernitason valvontaan ja tilintarkastukseen. Konserniohjeissa määritellään mm. minkä luonteiset ja laajuiset tytäryhteisön toimet edel-lyttävät ennakkosuostumusta Turun kaupungin eri päätöksentekotahoilta.

Lisäksi Turun kaupunki sisällyttää Turku Energialle ja muille omistuk-silleen taloudellisia tavoitteita liittyen vuosittain vahvistettavaan taloussuun-nitelmaansa.

konsernirakenne

Turku Energia -konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat emoyhtiö Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab:n toimi-elimet, jotka ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Toimitusjohtajaa avusta-vana elimenä toimii johtoryhmä.

Turku Energia konsernin toimintaa ohjataan sen omalla konserniohjeella. Tytäryhtiöiden toiminnasta vastaa kon-serniohjeen mukaisesti kunkin yhtiön oma hallitus ja toimitusjohtaja. Turku Energia Sähköverkot Oy:n (omistus-osuus 100 %) johto, tarkoittaen hallitusta ja toimitusjohtajaa, on sähkömarkkina-lain mukaisesti eriytetty emoyhtiöstä.

Turun Seudun Kaukolämpö Oy (60,75 %) on Turku Energian tytäryhtiö. Osakkuusyhtiöitä ovat Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (39,5 %) ja norjalainen Svartisen Holding A/S (34,74 %). Muita osakkuuksia ovat

Suomen Hyötytuuli Oy (12,5 %), Turku Science Park Oy (27,56 %) ja Voima-osakeyhtiö SF (3,3 %).

Toiminnallinen organisaatio koostuu energialiiketoiminnoista ja palveluliike-toiminnoista, jotka vastaavat asiakkuuk-sista, myynnistä ja tuloksesta. Liiketoi-minnat ovat:• energia: Lämpö, Sähkönmyynti ja

Sähköverkot • palvelut: Urakointipalvelut.

Liiketoimintojen tukitoiminnot on koottu Konsernipalvelut-yksikköön.

yhtiökokous ja sen tehtävät

Turku Energian yhtiökokous valitsee yhtiön hallituksen ja tilintarkastajat vuodeksi kerrallaan, hyväksyy tilin-päätöksen ja myöntää hallitukselle ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden.

hallitus ja sen tehtävät

Turku Energian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Halli-tukseen kuuluu tällä hetkellä yhdeksän jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilö-kohtainen varajäsen. Yhtiön henkilöstö nimeää yhden hallituksen jäsenen ja hänelle varajäsenen. Hallituksen toi-mintaa johtaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee keskuudestaan.

Hallitus vastaa osakeyhtiölain mu-kaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Halli-tus nimittää toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa.

Turku Energian hallitus on erikseen täsmentänyt hallituksen, toimitusjohta-jan, johtoryhmän ja yksiköiden johdon roolit ja tehtävät. Hallitus johtaa yhtiötä päättämällä yhtiön strategisista paino-pisteistä sekä hyväksymällä yrityksen kokonaistavoitteet, sisäiset kehittämista-voitteet, vuosisuunnitelmat, investointi-ohjelmat ja suuret investointipäätökset. Hallitus vahvistaa myös yhtiön liiketoi-

mintatasoisen organisaatiorakenteen. Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 13 kertaa.

toimitusjohtaja ja

hänen tehtävänsä

Toimitusjohtajalle kuuluu osakeyhtiö-lain mukainen vastuu yhtiön johtami-sesta ja hallinnosta. Toimitusjohtaja vastaa konsernin kokonaisjohtamisesta, strategisesta suunnittelusta ja toimin-taorganisaation täsmentämisestä ja keskeisimmistä henkilöstövalinnoista, muun muassa johtoryhmän kokoon-panosta. Toimitusjohtaja huolehtii päivittäisjohtamisesta, tekee resur-sointipäätökset ja vastaa konsernin kokonaistuloksesta. Toimitusjohtajan varahenkilöksi on nimetty Konserni-palvelut-yksikön johtaja.

johtoryhmä

Johtoryhmä on toimitusjohtajaa avus-tava työryhmä. Johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi liiketoiminto-jen johtajat, Konsernipalvelut-yksikön johtaja, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja sekä henkilöstön edustaja. Johtoryhmä täsmentää strategiasuunnitelman vuo-sittain ja laatii vuosittaisen toiminta-suunnitelman. Johtoryhmä koordinoi liiketoimintojen, ryhmien ja organi-saation jäsenten tavoitteita, kehittä-mistoiminnan päämääriä, toiminnan suunnittelua ja päivittäisjohtamista.

Johtoryhmä kokoontui vuoden 2011 aikana yhteensä 45 kertaa.

valvontajärjestelmät

Turku Energiassa on liiketoiminnan, resurssienhallinnan ja varainhoidon valvontaa varten taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin järjestel-mät. Hallitus on hyväksynyt seuraavat säännöt ja periaatteet:• johtamisorganisaatio ja periaatteet• toimivaltuudet ja hyväksymisme-

nettelyt

Konsernihallinto


• taloudellinen suunnittelu ja raportointi

• sähkökaupan riskikäsikirja• lämmönhankinnan riskikäsikirja• sijoitustoiminnan periaatteet• palkkioperiaatteet• yritysvastuun periaatteet

Turku Energia -konsernilla ja sen tytäryhtiöillä on samat tilintakastajat. Tilintarkastajat antavat yhtiöiden omistajille lain edellyttämän tilintar-kastuskertomuksen yhtiöiden vuositi-linpäätöksen yhteydessä.

osinkopolitiikka

Yhtiön tavoitteena on jakaa osinkoa, joka on kilpailukykyinen toimialan yrityksiin nähden ottaen huomioon Turun kaupungin rahoitustarpeet sekä yhtiön kulloisenkin tuloksen ja pääoman tarpeen.

Sähköä voi myös kuunnella. Maamikrofonilla

selvitetään, missä kunnossa sähkökaapeli maan

alla on. Näin myös oikean vikapaikan löytä-

minen on helpompaa ja viankorjaus nopeampaa.

kari sanevuori

verkostotarkastaja

67

Koncernens omsättning var 226,8 miljo-ner euro (205,7 miljoner euro). Tillväxten från året innan var 10,2 procent.

Rörelsevinsten var 23,4 miljoner euro (18,5 miljoner euro), tillväxten från året innan var 26,4 procent.

Antalet anställda under året räknat i års-verken var i genomsnitt 310 (293). Vid ut-gången av året hade koncernen 312 (293) anställda, varav 295 (277) var ordinarie.

Försäljningen av fjärrvärme minskade med 14,7 procent till 1612 GWh (1891 GWh). Av den totala energin kom 36,5 procent från inhemskt träbränsle, depo-nigas, värmeåtervinning och avfall samt annan förnybar energi. Försäljningen av fjärrkyla uppgick till 27 GWh (24 GWh) och av ånga till 45 GWh (45 GWh).

Försäljningen av el minskade under 2011 till 1656 GWh (1712 GWh). Antalet kunder inom elförsäljningen ökade dock något jämfört med 2010. Omsättningen och lönsamheten inom elförsäljningen ökade jämfört med året innan.

Elöverföringen minskade till 1473 GWh (1548GWh), dvs. med 4,8 procent jämfört med året innan. Elens överföringspris-sättning i Åbo var bland de förmånligaste i hela Finland. Försörjningstryggheten försämrades från året innan på grund av vinterstormarna i slutet av året.

Entreprenadtjänsterna fokuserade på att stödja Åbo Energis elöverföringsproces-ser samt på att tillhandahålla infrastruk-turtjänster i anslutning till gatubelys-ningen och trafikljusen för Åbo stad. År 2011 var verksamheten lönsam och omsättningen uppgick till 11,5 miljoner euro (10,7 miljoner euro).

De egentliga investeringarna var 14,1 mil-joner euro (17,7 milj. euro). Investeringar-na fokuserades i huvudsak på att förbättra och upprätthålla försörjningstryggheten.

Åbo energi levererar

energi till hem och Företag

Åbo Energi är det ledande energibola-get i Egentliga Finland mätt i kund-antal och energileveransernas volym. Vår verksamhet omfattar produktion, anskaffning, överföring och försäljning av el, fjärrvärme och fjärrkyla samt utveckling, byggande och underhåll av energiproduktionsanläggningar och energinätverk.

Vår verksamhet baserar sig på leve-rans av energi till ett konkurrenskraftigt pris, leveranstrygghet, lönsamhet och miljöansvar. Vårt huvudsakliga mark-nadsområde är Åbo med närområden, men för elförsäljningens del täcker vår verksamhet hela Finland.

Åbo Energis kundkrets omfattar företag, sammanslutningar och hushåll som behöver energi till ett konkurrens-kraftigt pris, med hög kvalitet och först-klassig leveranssäkerhet – men också en vänlig och sakkunnig kundservice.

Åbo Energi ägs av Åbo stad.

Åbo energis strategi

För 2012–2015

• Kundbelåtenhet • Lönsamhet• Pålitlighet• Miljövänlighet• Attraktivitet som arbetsgivare

vision 2020

Vision 2020: Åbo Energi är ett av Fin-lands bästa energibolag, som• levererar kundinriktade

servicelösningar• producerar och levererar

miljövänlig energi• har effektiva verksamhetsstrukturer

och processer• är utvecklingsinriktat och sakkunnigt

koncernens ekonomiska mÅl

• Rörelsevinst ≥ 10 procent (2011: 10,3 %)• Avkastning på sysselsatt kapital ≥ 12

procent (2011: 17,3 %)• Soliditet ≥ 40 procent (2011: 50,0 %)• Koncernens omsättning ≥ 300 milj.

euro (2011: 226,8)

strategiska mÅl

Ökad produktion och anskaffning av förnybar energi och lågutsläppsenergi• Större elproduktionskapacitet ge-

nom samproduktion samt av vatten-, vind- och kärnkraft

• Målet är en så miljövänlig och förny-bar produktion som möjligt

Ökad kundinriktning inom energi-produkter och energitjänster samt ökad lönsamhet• Nya konkurrenskraftiga produkter

och tjänster inom el och värme• Energieffektivitetstjänster ska bli en

del av utbudet• Från försäljning av produkter mot

mera omfattande kundrelationer• Utveckling av elektroniska ärendehan-

terings- och kommunikationskanaler• Bättre lönsamhet genom riskhantering

Utveckling av personalen och kompetensen samt förbättring av resurshanteringen• Kompetensen utvecklas genom ut-

bildning inom de viktigaste delområ-dena, bl.a. produktion, upphandling, hantering av den egendom som består av nätverk, tjänsteutveckling samt intern effektivitet

• Fokus på arbetshälsa och arbetssä-kerhet – branschgenomsnittet som mål för sjukfrånvaro

Utveckling av verksamhetsmodellen för att motsvara marknadens, kundernas och ägarnas förväntningar• Vi förbättrar kontinuerligt våra kärn-

och stödprocesser• Vi utvecklar vår organisationsstruk-

tur för att den ska fungera så bra som möjligt

• Vi satsar på förändringsledarskap och kommunikation

År 2011 i kor thet

sosiaalinen vastuu > asiakkaatsvensk resumé

2011 2010 2009

Omsättning (miljoner euro) 226,8 205,7 197,4

Rörelsevinst (miljoner euro) 23,4 18,5 27,5

Vinst före skatter (miljoner euro) 24,5 20,1 31,0

Balansomslutning (miljoner euro) 240,3 236 223,6

Investeringar (miljoner euro) 14,1 17,7 12,3

Avkastning på eget kapital (%) 16,5 13,3 20,9

Avkastning på sysselsatt kapital (%) 17,3 14,4 21,5

Gearing (%) 14,7 20,3 17,6

Personal i genomsnitt 310 293 293

key group Figures 2011


ansvarsFull Företagsverksam-

het och ansvarsFullt ledarskap

Åbo Energis verksamhet baserar sig på ledning och utveckling av en ansvarsfull företagsverksamhet och ett ansvarsfullt arbetssätt. Våra fastställda principer för samhällsansvar förutsät-ter att verksamheten tar hänsyn till sociala, ekonomiska och miljömässiga aspekter, att missförhållanden som upptäcks rättas till och att verksamhe-ten ständigt utvecklas inom ramen för ledningssystemet.1. Socialt ansvar inom Åbo Energi

innebär att olika intressentgrup-pers förväntningar uppfylls och att deras förtroende upprätthålls.

2. Miljöansvar innebär att miljö-påverkan av verksamheten mini-meras och att energieffektiviteten förbättras.

3. Ekonomiskt ansvar innebär en lönsam affärsverksamhet som gynnar samhället och ägarna.

Åbo Energis ledningsgrupp följer och säkerställer i sina regelbundna översikter att åtgärder och program som är förenliga med principerna för samhällsansvar genomförs. Iakttagan-det av principerna för ansvarsfull fö-retagsverksamhet övervakas i enlighet med linjeorganisationen. Vi förutsätter dessutom att också våra leverantörer och samarbetspartner följer Åbo En-ergis principer för samhällsansvar. Vi följer god förvaltningssed och gällande lagstiftning samt miljö- och arbetssäker-hetsbestämmelser och förbindelser som relaterar till verksamheten.

Åbo Energi har ett ledningssystem som certifierades 2004 och består av kvalitets-, miljö- och arbetarskyddssys-tem (standarderna ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 och OHSAS 18001:2007). Systemet genomgick både en intern och extern revision två gånger.

tillFörlitliga energileveranser

utgör kärnan i vÅr verksamhet

Åbo Energi säkerställer tillförlit-ligheten, kvaliteten och säkerheten i energisystemet genom att systema-tiskt underhålla, förnya och utveckla nätverken samt genom att upprätthålla en hög kompetens hos personalen. Le-veranstryggheten av el låg i sin helhet

på en god nivå, men de skador som vinterstormarna i slutet av året orsaka-de på elnätet höjde den genomsnittliga avbrottstiden per kund till 1 timme, 15 minuter och 41 sekunder (2010: 33 min 26 s). Leveranstryggheten av fjärr-värme under 2011 var god, och inga större produktions- eller distributions-störningar upplevdes under året. Den genomsnittliga avbrottstiden per kund var 1:08 (4:37) h:min. Under året före-kom 23 (44) fall av nätverksskador.

personal

Åbo Energis resultat är en följd av en kunnig personal som trivs med sitt ar-bete och samarbetar kontinuerligt med kunder och andra intressegrupper.

En utmaning under de närmaste åren är rekryteringen av kompetenta medarbetare samt överföringen av färdigheter och kunskaper till nya medarbetare när de äldre går i pen-sion. En annan central utmaning är att engagera nya medarbetare. Antalet medarbetare har ökat i och med våra köp av affärsverksamheter. Det är viktigt att skapa en gemensam, utveck-lingsinriktad arbetskultur för alla där de nuvarande medarbetarna och de som kommer till bolaget till följd av företagsköp tar lärdom av varandra.

Åbo Energis målsättning för per-sonalpolitiken är att utveckla perso-nalens välbefinnande, motivation och kompetens. Våra anställningsförhållan-den är ofta långvariga och vi värdesät-ter kompetens. När de stora årskullar-na går i pension kommer antalet lediga arbetsplatser att öka.

Förvärvet av Åbo stads avfallsför-bränningsverk ökade antalet anställda med 29 personer vid ingången av 2011.

Antalet utbildningsdagar per person var år 2011 i genomsnitt 2,8 dagar/person. (3,0 år 2010). Sjukfrån-varon minskade med 0,9 dagar/per-son jämfört med året innan. Särskilt glädjande är att frånvaro på grund av arbetsolyckor och långvarig sjukfrån-varo minskade. Den totala sjukfrånva-ron bland personalen var 18,2 dagar/person, vilket fortfarande är tämligen högt jämfört med andra företag inom branschen.

miljöansvar

I dagsläget är det i stor utsträckning klimatfrågor som sätter agendan när det gäller utvecklingsutsikterna för energiproduktionen. Målen för Åbo Energis verksamhet är att minska utsläppen av växthusgaser samt att öka energieffektiviteten och användningen av förnybara energikällor.

Dessa mål ingår i Åbo Energis stra-tegi- och miljöprogram för 2009–2011. Miljöprogrammet syftar också till att minska riskerna för miljöskador och öka miljöansvaret. I januari 2012 antog Åbo Energi ett nytt miljöprogram för 2012–2014.

År 2011 kom hela 37 procent av den totala fjärrvärmeanskaffningen från koldioxidfri produktion. Intres-sebolaget Hyötytuulis vindkraftspro-duktion skedde enligt planerna och Åbo Energi sålde hela sin andel av dess energiproduktion till sina kunder.

Inom elanskaffningen stod förny-bara energikällor för 30 procent år 2011. Elen anskaffades i huvudsak (87 procent) på den nordiska elbörsen Nord Pool. Därtill skaffades el genom bilaterala anskaffningsavtal av andra energibolag samt via intressebolag från Svartisens vattenkraftverk i Norge och från inhemska vindkraftverk i Björneborg, Brahestad och Högsåra.

Åbo Energis elkällor (uppgifter för 2010 inom parentes)Förnybara energikällor 30%(48,1%) Kärnkraft 31%(18,0%)Fossila energikällor och torv 39% (33,9%)

Elens specifika utsläpp av koldioxid uppgick till 284 g/kWh. Ansamlingen av kärnbränsle var 0,6 mgU/kWh (år 2008).

De 35 000 nya fjärravlästa elmätare som installerades 2011 förbättrade kundernas möjligheter att effektivisera sin elanvändning med hjälp av mätar-uppgifterna. Målet för effektivisering av kundernas slutanvändning av energi är 9 procent fram till 2016. Detta stöd-des genom att öka kommunikationen om energieffektivitet till kunderna och samarbetet med intressentgrupper

69

ekonomiskt ansvar

Lönsamhet och ett positivt ekonomiskt resultat utgör grunden för Åbo Energis ansvarsfulla och hållbart växande affärsverksamhet, som i sin tur skapar ekonomisk välfärd till förmån för sam-hället och ägarkommunen.

Lönerna som koncernen betalade 2011 uppgick till 12,8 miljoner euro (11,7 milj. euro). År 2011 hade koncer-nen Åbo Energi ca 400 varu- och tjäns-televerantörer av vilka en betydande del är verksamma inom koncernens verksamhetsområde. År 2011 köpte Åbo Energi material och tjänster för sammanlagt 193,5 miljoner euro (185,0 milj. euro). Merparten, 79 procent (82 procent), utgjordes av anskaffning av energi.

Koncernen betalade 5,2 miljoner euro i skatt för 2011 (4,0 milj. euro). Därtill har koncernen genom sin verk-samhet genererat en betydande mängd skatter och avgifter till samhället såsom mervärdesskatt, arbetstagares förskottsinnehållning och elskatt. Till sin ägare, Åbo stad, betalade Åbo En-ergi 14,0 miljoner euro (14,0 miljoner euro) i utdelning för 2010.

verkställande

direktörens översikt

vi bygger en ny Framtid

År 2011 var ett viktigt verksamhetsår för Åbo Energi, och de beslut som fattades skapade en stark samarbets-grund för energiproduktionsbeslut i Åboregionen under de närmaste åren. Det långa arbetet med den regionala energilösningen blev äntligen klart, och den nya verksamhetsmodellen tillämpas sedan början av 2012.

Målet för Åboregionen är att trygga en klimatvänlig energiproduktion och samtidigt säkerställa en rimlig prisnivå och hög leveranssäkerhet. Den regionala basproduktionslösning som godkändes av Åbo Energi och Fortum samt av Åbo, Reso, Nådendal och S:t Karins hösten 2011 är det mest betydande energibeslutet på årtion-den, i och med att det ger långsiktiga riktlinjer för klimatvänlighet, pris och kostnadseffektivitet.

Genom lösningen koncentreras den regionala energiproduktionen och den nya energiproduktionskapaciteten till samföretaget Åbonejdens Naturgas och Energiproduktion Ab, och Åbo Energi

tar över ansvaret för fjärrvärmenäten och kunderna i Åbo, Reso, Nådendal och S:t Karins.

Den regionala energilösningen ger Åbo Energi bättre förutsättningar för framgång i framtiden. Lösningen stärker vår position och ökar vår självförsörjning i fråga om både el- och värmeproduktion, ger oss fler kunder och möjliggör en snabbare övergång till förnybara energikällor i Åboregionen.

vÅr grundläggande uppgiFt För-

blir oFörändrad

Åbo Energis uppgift är att erbjuda sina kunder tillförlitlig och så miljö-vänlig el och värme som möjligt till ett konkurrenskraftigt pris, varje timme av dygnet. Om vi lyckas med denna grundläggande uppgift ger det oss möj-lighet att utveckla vår verksamhet på ett sätt som gagnar ägaren, personalen och övriga intressentgrupper.

Bara ett lönsamt och kundinriktat företag kan bära sitt ansvar gente-mot sina intressegrupper, miljön och samhället. Vi mäter hur vi lyckats med vår uppgift genom regelbundna kundnöjdhetsundersökningar. År 2011 genomförde vi undersökningar bland både privat- och företagskunder. Vi har lyckats särskilt bra när det gäller kundservice och tillförlitlighet, medan kommunikations- och informations-verksamheten är ett område som tål att utvecklas.

eFterFrÅgan pÅ

energi minskade nÅgot

År 2011 minskade energianvändnin-gen i Åbo jämfört med föregående års rekordnivå till följd av den varma hösten och vintern och mindre elan-vändning inom industrin. Koncernens omsättning steg i och med att den höjda energiskatten övervältrades på slutkundspriserna i motsvarande grad.

En betydligt större andel av fjärr-värmen, 37 procent, producerades med förnybar energi. Värmepumpanlägg-ningen i Kakola och biovärmeverket och förbränningsanläggningen i Oriketo nådde sina produktionsmål. Vi är starkt övertygade om att vi kan öka andelen förnybart till 50 procent före år 2020.

Största delen av den el vi säljer köptes på den nordiska elbörsen Nord Pool. Under året förbättrades lönsam-

heten i vår elförsäljning avsevärt, men den påverkades fortfarande negativt av de stora regionala prisskillnaderna mellan Finland och Sverige.

Året inom elnätsverksamheten var gott med avseende på försörjnings-tryggheten, men stormen Tapani i slutet av året drabbade även Åbo med en aldrig tidigare skådad kraft och orsakade omfattande skador på eldist-ributionsnätet. Som värst var 7 500 kunder utan el i Åbo, men för merpar-ten av kunderna åtgärdades problemet inom loppet av några timmar.

Under året installerades 35 000 fjärravlästa elmätare. De extra egenska-per som mätarna för med sig tas i bruk under 2012. För kunderna innebär de fjärravlästa elmätarna enklare elfakturering, bättre uppföljning av energiförbrukningen och en möjlighet att utnyttja nya typer av elprodukter.

Förändring genom samarbete

Åbo Energis viktigaste resurs är en engagerad, välmående och utveck-lingsinriktad personal. De många förändringarna i vår verksamhet och beredningen av stora strategiska beslut har varit utmanande även för lednin-gen och den interna kommunikatio-nen. Under 2011 påbörjade vi arbetet med att utveckla ledarskapet och arbets-rollerna. Målet är att öka förtroendet, växelverkan och beslutsamheten.

Vi vill att hela vår personal ska må bra och ha en säker arbetsmiljö samt erbjuda intressanta arbetsuppgifter för både nuvarande och nya medarbe-tare. Vi har skapat en modell för att säkerställa arbetsmotivationen och vi strävar efter att så tidigt som möjligt motarbeta faktorer som hotar arbets-förmågan och motivationen.

utsikter För 2012

Utsikterna för 2012 är positiva. Det uppskattas att det allmänna ekonomis-ka läget utvecklas i positiv riktning, men efterfrågan på energi och i syn-nerhet värme påverkas mest av årliga temperaturvariationer. Koncernen Åbo Energis affärsresultat beräknas förbli på samma nivå som 2011.

Åbo, den 22 mars 2012 Risto Vaittinenverkställande direktör

sosiaalinen vastuu > asiakkaatsvensk resumé


The Group’s turnover was EUR 226.8 million (EUR 205.7 million), showing an increase of 10.2% from the year before.

Operating profit amounted to EUR 23.4 million (EUR 18.5 million), with an inc-rease of 26.4% from the year before.

The Group’s staff numbers were on average 310 person-years in 2011 (293 in 2010). At year end, this figure was 312 (300), of which 298 in permanent employment relationships (283).

The sales of district heat dropped by 14.7% to 1,612 GWh (1,891 GWh). The share of renewable energy sources, including domestic wood fuel, landfill gas, heat recovery and waste as well as other renewable energy sources amounted to 36.5% of the total energy requirement. The sales of district cooling totalled 27 GWh (24 GWh) and the sales of steam 45 GWh (45 GWh).

Electricity sales decreased in 2011 to 1,656 GW (1,712 GWh). However, the number of electricity sales customers went up slightly from 2010 levels. Electricity sales turnover and profitabi-lity improved from the year before.

Electricity transmission amounted to 1,473 GWh (1,548GWh), with a decrease of 4.8% from the year before. Electricity transmission pricing in Turku was among the least expensi-

ve in the country. Security of supply decreased due to damage caused by winter storms to the distribution net-work towards the end of 2011.

In contracting services, the Group focused on supporting the electricity transmission processes of the Turku Energia Group and providing infra-structure services related to street lighting and traffic lights to the City of Turku. The operation was profitable in 2011, with a turnover of EUR 11.5 million (EUR 10.7 million).

Actual investments were EUR 14.1 million (EUR 17.7 million). They main-ly targeted improving and maintaining security of supply.

turku energia powers up

homes and businesses

In terms of its customer numbers and amount of energy delivered, Turku Energia is the leading energy company in Southwest Finland. Our operations include the production, purchasing, transmission and sales of electricity and district heating and cooling, as well as the development, construction and maintenance of energy generation plants and energy distribution networks.

Our operations are based on sup-plying energy at competitive prices, security of supply, profitability and environmental responsibility. Our main market is Turku and its surrounding ar-eas, but with regard to electricity sales, our operations cover the entire country.

The customers of Turku Energia comprise companies, organisations and households requiring competitive-ly priced energy that offers first class quality and reliability – not forgetting friendly and expert customer service.

Turku Energia is owned by the City of Turku.

turku energy’s

strategy in 2012 – 2020

• Customer satisfaction• Profitability• Reliability• Environmental friendliness• A preferred employer

vision 2020

Turku Energia will be one of the best

energy companies in Finland...• as a provider of customer-oriented

service solutions• as a producer and supplier of envi-

ronmentally friendly energy• for the efficiency of its operating

structure and processes• as an expert company that welcomes

improvement

the group’s Financial targets

• Operating profit ≥ 10% (2011: 10.3%)

• Return on investment ≥ 12% (2011: 17.3%)

• Equity to debt ratio ≥ 40% (2011: 50.0 %)

• Group’s net sales > EUR 300 million (2011: 226.8)

strategic aims Increasing the share of renewable and low-carbon energy production and purchases• Increasing electricity production

capacity through co-production and the use of hydroelectric, wind and nuclear power

• Aiming for low-emission and renew-able production whenever possible

Increasing the customer-oriented approach and profitability of energy products and services• New, competitive products and ser-

vices in electricity and heat provision• Including energy efficiency services

as part of our range• Moving from product sales towards

more inclusive customer relationships• Developing online service and com-

munication channels • Improving profitability through risk

management

Developing staff and skills and im-proving resource management• Providing training that improves

skills in key areas, including produc-tion, purchases, network property management, service development and internal efficiency

• Focusing on well-being at work and occupational safety – aiming for industry averages in absences due to illness

sosiaalinen vastuu > asiakkaatenGlisH in BrieF

Year 2011 in brief

2011 2010 2009

Net sales (EUR million) 226,8 205,7 197,4

Operating profit (EUR million) 23,4 18,5 27,5

Profit before taxes (EUR million) 24,5 20,1 31,0

Total assets (EUR million) 240,3 236 223,6

Gross investments (EUR million) 14,1 17,7 12,3

Return on equity (%) 16,5 13,3 20,9

Return on investment (%) 17,3 14,4 21,5

Gearing (%) 14,7 20,3 17,6

Personnel (average) 310 293 293

key group Figures 2011

71

enGlisH in BrieF

Developing an operating model that meets market, customer and the own-ers’ expectations• Constant improvement of our core

and support processes• Developing our organisation struc-

ture with view to being as functional as possible

• Focusing on change management and communications

responsible enterprising

and management

The operations of Turku Energia are based on managing and developing corporate social responsibility and res-ponsible working practices. The prin-ciples of corporate social responsibility adopted in the Group require us to take into account the social, financial and environmental aspects of our ope-ration, to deal with any shortcomings observed and to continuously develop our operations within the framework of the management system.1. Corporate social responsibility at

Turku Energia means fulfilling the expectations of various stakehol-ders and maintaining their trust.

2. Environmental responsibility is based on minimising the environ-mental impacts of our activities and improving energy efficiency.

3. Financial responsibility means profitable business for the benefit of society and the owners.

Turku Energia’s management team monitors, and by its own actions ensu-res, the implementation of measures and programmes in line with the prin-ciples of corporate social responsibility through regular reviews. Compliance with the principles of responsible enterprising is monitored by the line organisation. We also require all our suppliers and partners to observe Turku Energia’s corporate social responsibility principles. In our operations, we obser-ve the principles of good governance, comply with the valid legislation and environmental and occupational safety regulations relevant to our operations, and fulfil our commitments.

Turku Energia’s management system was certified in 2004, and it encompas-ses a quality system, an environmental system and an occupational safety system (standards ISO 9001:2008, ISO 14 001:2004 and OHSAS 18 001:2007). The system has undergone two internal and two external audits.

reliable energy supply is at the

core oF our operations

Turku Energia ensures the reliability, quality and safety of the energy system by systematic maintenance, renewal and development of networks and by maintaining a high level of profes-sional competence among our staff. High standards were achieved in the reliability of electricity transmission as a whole, while network faults caused by the winter storms in late 2011 brought the average downtime up to 1 hr 15 mi-nutes 31 seconds per customer ( 33 min 26 s in 2010). The security of supply in district heating in 2011 was good, and no major interruptions of production or distribution took place during the year. The average downtime was 1 hour 8 minutes (4 hours 37 minutes) per custo-mer. The number of network faults was 23 during the year (44).

staFF

Turku Energia’s results are based on strong skills of a staff who enjoy their work and good cooperation with custo-mers and other stakeholders.

The challenges facing us over the next few years will be recruiting skilled staff and passing on skills and knowledge to new employees as their seniors retire. Ensuring the commit-ment of new employees is another key challenge. Business acquisitions have increased our staff numbers, and it is critical that all staff members embrace a working culture that is positive about improvement and where we can learn both from our current employees and from the new ones joining us through mergers and acquisitions.

The objective of Turku Energia’s personnel policy is to improve the well-being, motivation and skills of our staff. Employment relations in our Group are often long and skills are valued. As the large age classes are retiring, an increasing number of vacancies will become available.

As Turku Energia took over the City of Turku’s Waste Incineration Plant, the staff numbers increased by 29 from the beginning of 2011.

An average of 2.8 days of training per person was provided in 2011 (in 2010, 3.0 days/person). The number of days of absence due to illness went down by 0.9 days/person from the year before. It was particularly delightful to note a decrease in the number of absences due to accidents at work and

long-term absences. The number of sick days was 18.2 days/staff member, which remains at rather a high level compared to other companies in the industry.

environmental responsibility

Climate issues today play a major role in determining the outlook for energy production. The aims of Turku Energia are reducing green-house gas emissions, increasing the use of renewable energy sources and improving energy efficiency.

These aims are contained in Turku Energia’s strategy and environmental programme for 2009–2011. The envi-ronmental programme also includes targets for reducing environmental damage risks and increasing environ-mental responsibility. Turku Energia adopted its new environmental pro-gramme for 2012-2014 in January 2012.

The share of CO2-free production

in total purchases of district heat was as high as 37% in 2011. Production at the wind power stations of the affiliate company Hyötytuuli reached its tar-gets, and Turku Energia’s entire share of energy produced by this company was sold to customers.

In electricity purchases, the share of renewable energy sources was 30% in 2011. Electricity was mainly (87%) purchased from the Nordic Nord Pool electricity market. Electricity was also purchased through bilateral procu-rement contracts from other energy companies as well as from Norwegian hydroelectric plants and Finnish wind farms in Pori, Raahe and Högsåra through affiliate companies.

Sources of electricity sold by Turku Energia (in brackets, figures for 2010)Renewable energy sources 30.0% (48.1%)Nuclear power 31.0% (18.0%)Fossil fuels and peat 39% (33.9%)

Specific CO2 emissions from electricity

production were 284 g/kWh. Nuclear fuel use was 0.6 mgU/kWh ( in 2008).

The 35,000 new remote electricity me-ters installed in 2011 will in the future provide the customers better possibilities for more efficient electricity consumpti-on based on measured data. A target of 9% for more efficient end use of energy by customers has been set for 2016, which was supported by increasing ener-gy efficiency communications targeting customers and stakeholder cooperation.

sosiaalinen vastuu > asiakkaatenGlisH in BrieF


Financial responsibility

Profitable business and a positive financial result lay the foundation for the sustainable development of Turku Energia’s responsible business opera-tions, which in turn generate financial well-being for the benefit of society and the municipal owner.

In 2011, the Group’s payroll amounted to EUR 12.8 million (EUR 11.7 million). In 2011, the Turku Ener-gia Group had some 400 suppliers of goods and services, a significant share of which are based within the Group’s operating area. In 2011, purchases of materials and services totalled EUR 193.5 million (EUR 185.0 million). Ma-jority of the purchases, or 79% (82%), concerned energy.

The Group’s tax bill for 2011 amounted to EUR 5.2 million (EUR 4.0 million), and its operations also contributed considerable amounts to society in other taxes and levies, such as value-added taxes, payroll taxes and electricity taxes. Turku Energia paid a dividend of EUR 14.0 million (EUR 21.3 million) on its 2010 profits to its owner, the City of Turku.

managing director’s review

building tomorrow

2011 was an important year in the operations of Turku Energy, and the decisions made during the year created a strong foundation of cooperation for energy production solutions needed in Turku area in the years to come. Finis-hing touches were put on the subre-gional energy solution, the drafting of which had taken an extensive period, and operations following the new model began in early 2012.

The objective of Turku subregion is to ensure that due consideration is given to climate friendly energy pro-duction while maintaining a moderate price level and the security of supply. The subregional basic production solu-tion adopted in autumn 2011 by Turku Energy and Fortum as well as the City of Turku, Raisio, Naantali and Kaarina was the most significant energy sector decision in decades, as it sets out the policies for the climate friendliness, price and cost-effectiveness of energy production well into the future.

The solution concentrates subre-gional energy production and new production capacity to a joint venture, Turun Seudun Maakaasu ja Energian-tuotanto Oy, as well as lays the respon-

sibility for the district heat networks and customer relationships of Turku, Raisio, Naantali and Kaarina on Turku Energia.

The subregional energy solution will improve Turku Energia’s prereq-uisites for success in the future. It will reinforce our position and improve our self-sufficiency in the production of both electricity and heat, increase our customer numbers and enable a faster transition into renewable energy sources in Turku region.

no change in our mission

The mission of Turku Energia is to bring our customers competitively priced electricity and heat produced as ecologically as possible, reliably and every hour of the day. Succeeding in this basic task will enable Turku Energia to develop its own activities to optimally serve the interests of the ow-ner, the staff and other stakeholders.

Only a profitable and customer-oriented company can shoulder its responsibility towards its stakehold-ers, the environment and society. We carry out regular customer satisfaction surveys to measure our success in this task. In 2011, we surveyed the satisfac-tion of both private and corporate cus-tomers and their expectations towards our operation. We scored particularly highly for our customer services and reliability of operation, while com-munications emerged as a target for development.

slight decrease

in demand For energy

Energy consumption in Turku went down in 2011, particularly in compa-rison to the peak figures of the year before, due to the mild winter months and reduced industrial electricity consumption. The Group’s turnover increased, however, as energy taxes that went up in the beginning of 2011 were reflected in end customer prices according to their impact.

The share of renewable energy in district heat increased significantly to 37%. The heat pump plant of Kakola and the bioheat and incineration plant of Oriketo reached their production targets. We firmly believe we can increase our share of renewable energy sources to 50% by 2020.

A large share of the electricity sold by us had been purchased from the Nordic electricity market, Nord Pool.

During the year, there was an essential improvement in the profitability of our electricity sales, even if major regional price differences between Finland and Sweden continued to affect the figures.

In terms of security of supply, 2011 was a good year for the electric-ity network business, whereas the St Stephen’s Day storm hit Turku with an exceptional force, causing wide-scale damage to the distribution network. At its height, 7,500 customers in Turku were cut out, while the majority of them were reconnected within hours.

During the year, 35,000 remote elec-tricity meters were installed for our customers, and their optional features will be introduced during 2012. For the customer, the remotely read electric-ity meters offer more simple billing, better feedback on energy consump-tion and a possibility of making use of electricity products of a new type.

working together For change

The most important resource of Turku Energia is its enthusiastic staff who feel well at work and have a positive attitude towards improvement. Many operative changes and the preparation of major strategic decisions have also presented a challenge for management and internal communications. In 2011, we launched efforts to develop ma-nagement and work roles, the aim of which was to improve trust, interacti-on and firm management practices.

We are striving to ensure the well-being and safety of each staff member at Turku Energia, and we offer inter-esting tasks to our current and new employees. We have created a model that facilitates coping at work, and we aim for early intervention in factors that threaten work ability and coping at work.

outlook For 2012

The outlook for 2012 is positive. The general financial situation is expected to show a positive trend, but the de-mand for energy and heat in particular is mostly affected by annual variations in temperature. The profits of the Turku Energia Group are expected to remain at the 2011 level.

Turku 22th March 2012 Risto VaittinenManaging Director

73

raportin vertailu gri-raportointisuositukseen

tunnus sisältö sivu Huomiot / Poikkeamat

1. strategia ja analyysi1.1. Toimitusjohtajan katsaus 12–131.2 Keskeisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus 14–21, TP 4–72. organisaation taustakuvaus2.1–2.10 Perustiedot organisaatiosta 7–11, 22–323. raportin muuttujat3.1–3.3 Raportointiajanjakso, edellisen raportin julkaisemisajankohta ja raportointitiheys 53.4 Yhteystiedot takalieve3.5–3.7 Raportin sisällön määrittely ja laskentaperiaatteet 53.8 Laskentaperiaatteet yhteisyritysten, tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden raportoinnille 5, 45, TP 113.9 Kuvaus mittaus- ja laskentamenetelmistä 453.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa 43, 47, 573.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuudessa, laskentaperiaatteissa tai mittausmenetelmissä - Ei merkkittäviä muutoksia3.12 GRI-indeksit 743.13 Periaate ja käytäntö ulkopuolisen varmennuksen käytölle 54. Hallintokäytännöt, vastuut ja sidosryhmävuorovaikutus4.1 Organisaation hallintorakenne 66-674.2–4.3 Hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten riippumattomuus 66-674.4 Sidosryhmien ja henkilöstön aloite- ja vaikutusmahdollisuus 66-67

4.5 Kestävän kehityksen tulosten vaikutus johdon tulospalkkaukseen -Ympäristömittaukset olivat v. 2011 osa Lämpö- ja Urakointipalvelut-yksiköiden omia tulospalkkiomittareita.

4.6 Menettelytavat eturistiriitojen välttämiseksi johtorhmässä - Ei käsitelty4.7 Arviointiprosessit johtoryhmän tarvitsemalle pätevyydelle ja asiantuntemukselle yritysvastuun alueilla - Ei käsitelty4.8 Missio, arvot ja periaatteet, jotka ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä 8–114.9 Prosessit, joiden avulla johtoryhmä valvoo yritysvastuutyötä 104.10 johtoryhmätyön arviointi liittyen yritysvastuutyön tuloksiin 104.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen 64–654.12 Vapaaehtoisten aloitteiden tekeminen ja osallistuminen ulkoisiin sitoumuksiin 38–41, 52–564.13 Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä 614.14–4.17 Organisaation sidosryhmäyhteistyö 38–39, 51, 60–615. talousvastuun tunnusluvuutEC1 Organisaation tuottama lisäarvo 47–49

EC2 Ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen organisaation toimintaan 14–21 Erityisesti ilmastonmuutokseen perus-

tuvia taloudellisia vaikutuksia ei raportoituEC3 Eläketurvan kattaminen yrityksessä 49EC4 Valtiolta saadut merkittävät avustukset - Ei merkittäviä avustuksia vuonna 2011

EC5 Organisaation pienin aloituspalkka verrattuna kansalliseenm minimipalkkaan merkittävissä toiminta-maissa - Ei käsitelty

EC6–EC7 Paikalliset toimittajat ja paikallisten rekrytointi 49 Käsitelty vain hankinnan osaltaEC8 Investoinnit paikalliseen infrastruktuuriin 49, TP 4EC9 Muut epäsuorat taloudelliset vaikutukset 48–496. Ympäristövastuun tunnusluvutEN1 Materiaalien käyttö (paino tai volyymi) 44, 48, TP 12 Euromäärät ja polttoainetiedot raportoituEN2 Kierrätysmateriaalin käyttö Ei käsiteltyEN3 Välitön energiankulutus 36, 43EN4 Välillinen energiankulutus - Ei käsiteltyEN5 Säästetty energia energiatehokkuuden parantamisen myötä - Säästötoimet raportoitu Motivalle

EN6 Toimenpiteet energiatehokkuuden käytön lisäämiseksi tuotannossa 38 Toimenpiteet ympäristöohjelmassa

EN7 Toimenpiteet välillisen energiankulutuksen vähentämiseksi 38 Toimenpiteet ympäristöohjelmassa

EN8 Veden kokonaiskulutus 36, 43EN9 Vesilähteet, joiden ekosysteemiin vedenotto vaikuttaa - Vesi hankitaan Turun vesilaitokselta

EN10 Veden kierrätys ja uudelleenkäyttö - Selvitys veden hyötykäytöstä Orikedolla tehty

EN11–12 Maankäyttö suojelualueilla ja toiminnan vaikutukset alueella 37EN14 Ohjelmat biodiversiteettiin vaikuttamisen hallitsemiseksi 38EN15 Uhanalaisten lajien määrä organisaation toiminta-alueilla - Ei käsiteltyEN16 Välittömien ja välillisten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt 36, 43EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaasupäästöt 36, 43EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset 38 YmpäristöohjelmaEN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt 36, 43EN20 NOx, SOx ja muut merkittävät päästöt ilmaan jaoteltuna päästölajeittain 34–36EN21 Päästöt vesistöön jaoteltuina päästölajeittain ja kohteen mukaan 36, 43EN22 Jätteiden kokonaismäärä jaettuna tyyppeihin ja jatkokäytön mukaan 36, 43EN23 Merkittävien kemikaali-, öljy- ja polttoainevuotojen määrä ja suuruus 36, 43EN24 Kuljetetun, maahan tuodun, maasta viedyn tai käsitellyn ongelmajätteen määrä 36, 43

Turku Energian vuoden 2011 vuosikertomuksen vertailu Global Reporting Initiativen G3-suositukseen. Vuonna 2011 raportoimme lisäksi energiatoimialan sektorikohtaiset EUSS-indikaattorit (EUSS, The Electric Utilities Sector Supplement)

Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimesta. Johtopäätökset raportin kattavuudesta suhteessa GRI-suosituksiin perustuvat Turku Energian omaan arviointiin.

TP = Takaliepeestä löytyvä tilinpäätösliite

raportin vertailu gri-raportointisuositukseen

tunnus sisältö sivu Huomiot / Poikkeamat

EN25 Organisaation päästöjen vaikutus vesialueisiin - Ei ole tutkittuEN26 Tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentäminen 38 YmpäristöohjelmaEN27 Kierrätettyjen tuotteiden ja pakkausmateriaalien suhteellinen osuus myydyistä tuotteista tuoteryhmittäin - Ei olennainen energia-alalla

EN29 Tuotteiden ja materiaalien kuljetuksiin sekä henkilöstön matkustamiseen liittyvät merkittävät ympäris-tövaikutukset 40–41

EN30 Ympäristönsuojelun menot ja ympäristöinvestoinnit 44–45 Ympäristötilinpäätös ja laadintaperiaatteet7. sosiaalisen vastuun tunnusluvutLA1–LA2 Henkilöstön työsuhdetyypit ja vaihtuvuus 52–54LA4 Järjestäytyneiden työntekijöiden prosenttiosuus 56 Raportoitu osittainn

LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäisirtisanomisaika 56 Käytössä normaalit työehtosopimusten irtisanomisajat

LA6 Työsuojelutoimikuntien toiminnan piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus 54–55LA7 Työperäisten onnettomuuksien ja sairauksien määrä, sairauspäivät ja poissaolot 54–55, 57LA8 Organisaation jäsenille ja heidän läheisilleen suunnatut ohjelmat vakavien sairauksien varalta - Ei käsiteltyLA10 Koulutukseen keskimäärin käytetty aika henkilöä kohti 54, 57

LA11 Koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat, jotka tukevat työntekijöiden jatkuvaa työlli-syyttä ja antavat tukea työsuhteen päättymistilanteissa 54

LA12 Prosenttiosuus henkilöstöstä, joka on mukana urasuunnittelussa 54LA13 Organisaation hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus 52, 57LA14 Keskimääräinen palkkajakauma miesten ja naisten välillä jaoteltuna työsuhdekategorioihin - Ei käsitelty

SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviontiin ja hallintaan liittyvien ohjelmien luonne, katta-vuus ja tehokkuus - Ei käsitelty

S02-04 Korruption tunnistaminen ja estäminen - Ei käsiteltyS05-SO6 Poliittinen vaikuttaminen, lobbaus sekä raha- ja muut lahjoitukset poliittisille puoleille, poliitikoille ja instituutioille - Ei käsiteltySO8 Laki- ja sääntörikkomukset ja niistä saadut sakot ja sanktiot - Ei rikkomuksia eikä sakkoja vuonna 2011PR1 Tuotteiden ja palveluiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi 37PR3 Tuote- ja palvelutietoihin liittyneet vaatimukset ja niiden prosentuaalinen osuus - Ei vaatimuksia vuonna 2011PR5 Asiakastyytyväisyyden kehitys 59

PR6 Markkinointiviestintään liittyvien lakien, normien ja vapaaehtoisten sääntöjen noudattamista tukevat käytännöt - Noudatamme lakeja ja suosituksia

PR9 Merkittävien tuotteiden ja palveluiden käyttöön liittyvän lainsäädännön ja säännösten rikkomisesta aiheutuneiden sakkojen rahallinen määrä - Ei rikkomuksia eikä sakkoja vuonna 2011

HR1-HR2 Ihmisoikeusarviointien soveltaminen hankinnoissa ja investoinneissa - Ei käsiteltyHR4 Syrjintätapausten lukumäärä 57–58 Ei syrjintätapauksia 2011HR5 Toiminnot, joissa oikeus järjestäytymiseen ja työehtosopimusneuvotteluihin on vaarassa - Turku Energiassa on järjestäytymisvapausHR6-HR7 Lapsityövoiman sekä pakko- ja rangaistustyövoiman estämiseksi tehdyt toimenpiteet - Ei olennaineneuss-lisäindikaattorit

EU1 Tuotantokapasiteetti energialähteittäin jaoteltuna 34–35 Raportoitu kokonaisenergianhankinnan jakautuminen

EU2 Energian tuotanto energialähteittäin jaoteltuna 34–35 Raportoitu kokonaisenergianhankinnan jakautuminen

EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä 49 Raportoitu kokonaismäärätEU4 Sähköverkoston pituus (ilma- ja maakaapelit/siirto- ja jakelulinjat) 29EU5 Hiilidioksidipäästöoikeudet päästökauppajärjestelmän mukaan TP 17EU6 Sähkön saatavuuden ja toimitusvarmuuden varmistaminen 29, 64–65EU7 Energian kysyntää ja energiatehokkuutta ohjaavat suunnitelmat ja toimenpiteet 38–41

EU8 Sähköntoimitusvarmuuteen ja kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä toiminnasta aiheutuvat kulut 44–45

EU9 Varautuminen ydinvoimaloiden käytöstä poistamiseen - Ei raportoituEU10 Varautuminen sähkön kysyntään pitkällä tähtäyksellä energiantuotantolähteittäin jaoteltuna 34–36

EU11 Lämpövoimalaitosten keskimääräinen hyötysuhde - Turku Energialla ei ole omia sähköä tuottavia lämpövoimalaitoksia

EU12 Siirto- ja jakeluhäviöt (%) 43EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen 37EU14 Ohjelmat ja prosessit, joilla varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus 52EU15 Eläkkeelle jäävien määrä seuraavien 5 ja 10 vuoden aikana 54

EU16 Yhtiön, sen alihankkijoiden ja urakoitsijoiden henkilökuntaa koskevat työhyvinvointi- ja työturvallisuusohjelmat 54–55 Turku Energian hankinnoissa käytetään vakioturvallisuusasiakirjoja

EU17 Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden rakennus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä toimivien työntekijöiden työpäivien määrä 57 Ei raportoitu

EU18 Työturvallisuuskoulutukseen osallistuneiden alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työntekijöiden määrä (%) 55 Turku Energian hankinnoissa käytetään vakioturvallisuusasiakirjoja

EU19 Sidosryhmien osallistuminen energian tuotantoon liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon sekä infrastruktuurin kehittämistä koskevaan päätöksentekoon 41 Sidosryhmät osallistuivat uuden

ympäristöohjelman valmisteluun

EU20 Yhtiön toimintatavat tilanteissa, joissa väestö joutuu muuttamaan pois uusien tuotantolaitosten, jakelu-verkkojen tai muun rakentamisen takia - Ei raportoitu

EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen, niihin liittyvät suunnitelmat ja koulutus 29

EU23 Sähkön saatavuuden parantamiseen tai ylläpitoon liittyvät hankkeet, yhteistyö muiden insituutioiden kanssa ja asiakastuki 29

EU24 Sähkön ostoon ja käytön turvallisuuteen liittyvät, kulttuurierot sekä kieli-, lukutaidottomuus- ja vaaja-kuntoisuuteen liittyvät tekijät huomioonottavat toimenpiteet ja asiakastuki - Ei raportoitu

EU25 Ulkopuolisiin kohdistuneet vahingot sekä vahinkoihin liittyvät oikeudenkäynnit ja korvaukset. - Ei raportoituEU26 Energiapalvelujen tavoittamattomissa olevan väestön määrä (%) yrityksen toimialueella 28 EU27 Kotitalouksien maksamattomista laskuista johtuvien sähkönjakelun keskeytysten määrä - Ei raportoituEU28 Sähkönjakeluhäiriöiden esiintymistiheys 29EU29 Sähkönjakeluhäiriöiden keskimääräinen kesto 29EU30 Voimalaitosten käyttöaste jaoteltuna energialähteiden mukaan - Ei raportoitu

Sanastoa

Konsernihallintoauditointi Systemaattinen ja dokumentoitu todentamisprosessi, joka voidaan tehdä organisaatiossa sisäisesti tai ulkopuolisesti. Tarkoituksena on tarkastaa miten eri johtamisjärjestelmät toimivat käytännön tasolla.

energiatehokkuussopimus Eri toimialajärjestöjen tekemä sopimus, jossa sitoudutaan energiatehokkuuden parantamiseen v. 2008-2016. Energia-ala kuuluu Energiateollisuus ry:n kautta Elinkeinoelämän sopimukseen. Sopimuksen kautta sitoudutaan määrällisiin energiansäästötavoitteisiin, tehdyistä toimista raportoidaan Motivalle vuosittain.

etäluettava mittari Sähkömittari, joka mahdollistaa asiakkaiden siirtymisen arviolaskutuksesta todettuun kulutukseen. Asennuksen jälkeen asiakas pystyy seuraamaan sähkönkäyttöään tunnin tarkkuudella mikä lisää tietoisuutta omista energiansäästömahdollisuuksista.

gri-mittarit (Global Reporting Initiative) GRI on useiden sidosryhmien yhteistyönä syntynyt kansainvälinen yhteiskuntavastuuraportoinnin ohjeisto taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöasioista. Organisaa- tiot käyttävät sitä apunaan vastuullisuuteen liittyvässä vuosiraportoinnissaan.

ilmanlaadun ohjearvo Ilmanlaadun mittaustuloksia verrataan ohje- ja raja-arvoihin. Kansalliset ohjearvot ovat pääosin terveysperusteisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeiksi viranomaisille.

iso 14 001 Kansainvälisen standardisoimisliiton ympäristöjärjestelmästandardi, joka sisältää minimivaatimukset organisaation ympäristönhallinnalle.

kasvihuonekaasut Ilmakehän kaasut, jotka päästävät auringon säteilyn esteettä pinnalle, mutta pidättämällä lämpösäteilyä lämmittävät alailmakehää. Tätä lämpöä pidättävää vaikutusta sanotaan kasvihuoneilmiöksi, luonnollinen kasvihuoneilmiö on maapallolle elintärkeä. Ihmisten toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasuja ovat hiili - dioksidi, metaani, typpioksiduuli, otsoni, vesihöyry ja CFC-yhdisteet. Kun em. kaasuja pääsee liikaa ilma- kehään, luonnon tasapaino järkkyy.

lämpökeskus Lämpökeskus tuottaa kaukolämpöä kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä tai biopolttoaineilla. Lämpökeskus ei tuota sähköä.

monipolttoainelaitos Monipolttoainelaitos voi käyttää puupohjaisia polttoaineita, turvetta sekä kivihiiltä. Monipolttoainelaitos tuottaa sekä sähköä että lämpöä.

nord pool Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool on tärkeä osa sähkön tukkumarkkinoita. Sähköpörssin yhteiseen markkina-alueeseen kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi ja Suomi. Sähkön tuottajat, vähittäis- myyjät ja suuret sähkön käyttäjät ostavat ja myyvät sähköä ja sähköjohdannaisia pörssissä.

ohsas 18 001 Kansainvälinen standardoimisliiton työterveys- ja turvallisuusjärjestelmästandardi, joka sisältää minimivaatimukset työterveysasioiden hallinnalle. päästökauppa EU:n käynnistämä hiilidioksidipäästökauppa, joka koskee energia-, metalli,- mineraali- ja metsäteollisuutta. Lupien myöntäminen kuuluu Energiamarkkinavirastolle. Ko laitosten on luovutettava viranomaisille pääs- töjään vastaava määrä päästöoikeuksia. Yritykset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia EU:n alueella.

yhteistuotanto Lämmön ja sähkön yhteistuotanto (CHP= Combined Heat and Power) tarkoittaa energian tuotantoprosessia, jossa sähkö ja hyödyksi käytettävä lämpö tuotetaan samanaikaisesti. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto sellaisenaan vähentää ympäristökuormitusta erillistuotantoon verrattuna.

ympäristölupa Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen lupa. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi metsä-, metalli- ja kemianteollisuus, energiantuotanto, eläinsuojat ja kalankasvatus. Ympäristöluvassa annetaan lupaehtoja mm. päästömääristä, jätehuollosta, vaikutusriskien tarkkailusta, vahinkoriskien hallinnasta sekä meluntorjunnasta.

ympäristöohjelma Vapaaehtoinen organisaation luoma ja koordinoima ohjelma ympäristöpäämääriensä saavuttami- seksi. ISO 14 001 mukaan tehdyssä ohjelmassa on määriteltyinä päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut ja mittarit. Ohjelman toteutuminen vaatii säännöllistä seurantaa.

yva Ympäristövaikutusten arviointiprosessi, jossa selvitetään tietyn hankkeen alueellisia ympäristövaiku- tuksia. YVA-menettelyyn kuuluvat yva-ohjelman sekä yva-selostuksen laadinnat sekä sidosryhmätie- dottaminen työryhmien ja yleisötilaisuuksien kautta. Ympäristölupaviranomainen valvoo prosessin lainmukaisuutta ja antaa hankkeesta lausunnot. Lyhenteitä kv = kilovoltti eli tuhat volttia (jännite) W = watti (tehon yksikkö) kW = kilowatti mW = megawatti eli tuhat kilowattia kWh = kilowattitunti GWh = gigawattitunti eli miljoona kilowattituntia

Energian historiaaTurussa

1898 aktiebolaget electron perustetaan harjoitta-maan sähkölaitostoi-mintaa Turussa.

1907 aeG saa luvan aloittaa sähkö laitostoiminnan Turussa.

1908 linnankadun voimalaitos otetaan käyttöön.

1919 sähkölaitos kunnallis tetaan Turun kaupungille osaksi teknillisiä laitoksia.

1925 aiemmin kaasukäyttöisten katuvalojen sähköis-täminen aloitetaan.

1929 sähköntoimitukset Imatran kosken voima laitoksesta Koroisten kautta Turkuun alkavat.

1951 Jakeluverkon jännite vaihtuu 125 voltista 380/240 volttiin.

1976 kaukolämpötoiminta alkaa Turussa siirrettä-vien lämpökeskusten muodossa.

1961 linnankadun 100 MW:n kivihiili-voimalaitos otetaan käyttöön.

1978 linnankadun voimalaitos muunnetaan lämmitys-voima laitokseksi. Turun Seudun Kaukolämpö perustetaan.

Jo vuodesta 1899 Turku Energia ja sen edeltäjät ovat tuoneet energiaa turkulaiseen elämiseen, asumiseen ja yrittämiseeen – kilpailukykyisesti, luotettavasti ja ympäristöystävällisesti.

1982 kaukolämpö- toimitukset Naan-talin voimalaitoksesta Turkuun alkavat TSK:n tunnelia pitkin.

1990 liikelaitostaminen: Turun Energialaitos.

1995 turun energialaitos yhtiöitetään ja sen nimeksi tulee Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab.

2000 kaukokylmä- toimitukset alkavat Turussa.

2001 orikedon 52 MW:n biolämpökeskus valmistuu.

2008 uusi asiakaspalvelu-järjestelmä otetaan käyttöön.

2006 sähköverkkoliiketoiminta eriytetään emoyhtiöstä. Turku Energia Sähkö-verkot Oy syntyy.

2009 kakolan jäteveden puhdistamon lämpöpumppulaitos otetaan käyttöön.

2011 etäluettavien sähkömittareiden asentamisprojekti alkaa.

1998 turku energia osakkaaksi Suomen Hyötytuuli Oy:öön. Tuulisähkön myynti alkaa.

Oy Turku Energia – Åbo Energi AbPL 105, Linnankatu 6520101 TurkuPuhelin (02) 262 8111Faksi (02) 230 [email protected]

Vikapäivystyksemme puh. 0800 02001 palvelee 24h/vrk

vuosikertomuksen toimitus

vastaava päätoimittajaToimitusjohtaja Risto Vaittinen, Turku Energia

PäätoimittajaViestintäpäällikkö Mikko [email protected], puh. (02) 262 8355

YmpäristöasiatYhteiskuntavastuuasiantuntija Minna Niemelä[email protected], puh. (02) 262 8428

taloudellinen raportointiTalousjohtaja Anne Mä[email protected], puh. (02) 262 8210

HenkilöstöraportointiHenkilöstöjohtajaTiina [email protected], puh. (02) 262 8352

Julkaisija Oy Turku Energia – Åbo Energi Ab 4/2012toimitus Turku Energia Viestintäpalvelutulkoasu Zeeland Oykuvat Seilo Ristimäki sekä Esko Keski-Oja, Riitta Krannila, Markku Sormunen, Olli Sulin, Jussi Vierimaa, ShutterstockPaperi Painettu ympäristöystävälliselle Edixion paperillePainopaikka Newprint Oy

Turku Energianyhteystiedot

Linnankatu 65, 20100 Turku | PL 105, 20101 Turku | Puhelin (02) 262 8111 | Faksi (02) 230 4437 | www.turkuenergia.fi

vuosikertomus 2011 - turku energia · 8 strategia ja johtaminen ... naantalin ja raision kaupungit...

Documents