lupapÄÄtÖs nro 132/12/1 dnro … · puhdistamolle johdetaan lisäksi ylikiimingin noin 1 200...

1

LUPAPÄÄTÖS Nro 132/12/1 Dnro PSAVI/113/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten

tarkistaminen ja purkuputken jatkamista koskeva ratkaisu, Haukipudas LUVAN HAKIJA Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy PL 14 90831 Haukipudas

2

SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS ........................................................................................................................................... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ............................................................................................................... 3 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE ............................................................................ 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE ................................................................ 4 TOIMINTA............................................................................................................................................ 5 Yleiskuvaus.......................................................................................................................................... 5 Jätevesien ja lietteen käsittely .............................................................................................................. 5 Puhdistamon mitoitusarvot ................................................................................................................... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ................................................................................................. 7 LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ .................................................................................................... 7 Alueen luonto ja suojelukohteet ........................................................................................................... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö .................................................................................................... 7 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus ........................................................................................................... 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN ...................................................................... 11 Päästöt pintavesiin ............................................................................................................................. 11 Päästöt maaperään ja pohjaveteen .................................................................................................... 13 Päästöt ilmaan ja liikenne .................................................................................................................. 13 Lietteet ja jätteet................................................................................................................................. 13 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN .................................................................................. 13 Vaikutus pintavesiin ........................................................................................................................... 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ........................................................................... 15 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ...................................................... 15 KORVAUSESITYS ............................................................................................................................. 16 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY..................................................................................................... 17 Lupahakemuksen täydentäminen ...................................................................................................... 17 Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 17 Lausunnot .......................................................................................................................................... 17 Muistutus ........................................................................................................................................... 19 Hakijan kuuleminen ja vastine ............................................................................................................ 19 MERKINTÄ ........................................................................................................................................ 20 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 20 LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISTA KOSKEVA RATKAISU ....................................................... 20 LUPAMÄÄRÄYKSET ......................................................................................................................... 21 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi......................................................................................... 21 Toiminnan lopettaminen ..................................................................................................................... 22 Tarkkailu- ja raportointimääräys ......................................................................................................... 23 KORVAUSMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................. 23 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE .................................................................. 23 RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 24 Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset ....................................................................................... 24 Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 25 Korvausmääräysten perustelut........................................................................................................... 26 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 26 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ............................................... 27 Päätöksen voimassaolo ..................................................................................................................... 27 Korvattavat lupamääräykset ............................................................................................................... 27 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen .................................................................................. 27 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 27 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 27 KÄSITTELYMAKSU ........................................................................................................................... 28 Ratkaisu ............................................................................................................................................. 28 Perustelut........................................................................................................................................... 28 Oikeusohjeet ...................................................................................................................................... 28 MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................................... 29

3

HAKEMUS

Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy on aluehallintovirastoon 8.9.2011 toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa hakenut Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista. Lisäksi hakija on esittänyt, että purkuputkea ei jatketa, koska jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy on harjoittanut jätevedenpuhdistus-toimintaa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristölu-van nro 71/05/2 nojalla. Lupamääräyksen 1 mukaan jätevedet on johdetta-va avomerelle päin vähintään 1,5 km etäämmälle nykyisestä purkupaikasta ja luvan saaja velvoitettiin hakemaan erikseen lupaa purkuputken raken-tamiseen. Lupamääräyksen 2 mukaan jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus saa olla enintään 20 mg/l O2 BOD7ATU ja 0,5 mg/l P kokonaisfosforia ja puhdistustehon tulee olla vähintään 95 % molempien osalta.

Lähtevän veden BOD7ATU:n jäännöspitoisuudet ja kokonaisfosforipitoisuu-det ovat alittaneet lupamääräykset. Lisäksi vesistöön johdettava jätevesi on täyttänyt valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 vähimmäisvaatimuk-set orgaanisen aineen, kemiallisen hapenkulutuksen, kokonaisfosforin ja kiintoaineen osalta. Typen osalta valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 vähimmäisvaatimukset ovat ylittyneet. Puhdistamolle tulevan jätevesimää-rän ja kuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla vuoden 2013 loppuun.

Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy on ilmoittanut, että jätevedenpuh-distamon toiminta loppuu vuoden 2013 loppuun mennessä ja jätevedet tul-laan johtamaan vuoden 2014 alusta lähtien siirtoviemärillä Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Nykyinen puhdistamo jää toimi-maan tasausaltaana ja pumppaamona. Tämän vuoksi Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy hakee ympäristöluvan nro 71/05/2 lupamääräysten tarkistamista siten, että toimintaa saadaan jatkaa vuoden 2013 loppuun saakka nykyisen ympäristöluvan lupamääräyksin. Lisäksi hakija on esittä-nyt, ettei purkuputken jatko-osaa tarvitsisi rakentaa, koska jätevedenpuh-distamon toiminta-aikaa on jäljellä enää kaksi vuotta.

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kiiminkijoen eteläpuolella Mustanniemen-lahden pohjoisosassa Haukiputaan keskustasta länteen Haukiputaan kun-nan omistamalla kiinteistöllä Puhdistamo (84-401-20-83). Kiinteistöllä ei si-jaitse jätevedenpuhdistamon lisäksi muita toimintoja. Puhdistetut jätevedet johdetaan purkuputkella mereen puhdistamon kohdalla, noin 0,6 kilometrin etäisyydelle rannasta.

LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISEN PERUSTE

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 20.12.2005 antamassa Ervastin-rannan jätevedenpuhdistamon päätöksessä nro 71/05/2 määrätään, että mikäli luvan haltija aikoo jatkaa päätöksessä tarkoitettua jätevedenpuhdis-tamon toimintaa vuoden 2011 jälkeen, on sanotun vuoden loppuun men-

4

nessä tehtävä ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista koskeva ha-kemus uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 13a) kohdan mukaan alue-hallintovirasto ratkaisee ympäristölupa-asian, kun kyseessä on puhdista-mo, joka on tarkoitettu vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 20.12.2005 antamallaan päätök-sellä nro 71/05/2 myöntänyt Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:lle ym-päristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja Haukiputaan pohjoisten taajamien sekä Kiimingin ja Ylikiimingin taajamien jätevesien johtamiseen Perämeren Mustanniemenlahteen Haukiputaan kunnassa. Päätöksen lu-pamääräyksessä 1 määrättiin, että jätevedet on johdettava avomerelle päin vähintään 1,5 km etäämmälle nykyisestä purkupaikasta. Tätä varten luvan saajan oli kuuden kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tu-lemisesta haettava ympäristölupavirastolta lupaa purkuputken rakentami-seen merialueelle. Luvassa määrättiin lisäksi luvan saaja maksamaan kor-vauksia vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä vuosilta 2005–2011, ammattikalastajille aiheutuneesta kalastustulojen menetyksestä vuosilta 2000–2004 ja rantakiinteistöjen omistajille virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosilta 2005–2011.

Vaasan hallinto-oikeus on 26.6.2007 antamallaan päätöksellä pysyttänyt lupamääräyksen 1. Päätös on tullut lainvoimaiseksi 27.7.2007. Näin ollen purkuputken jatkamiselle oli haettava lupaa ympäristölupavirastolta 27.1.2008 mennessä.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 11.12.2007 antamallaan päätök-sellä nro 99/07/2 jatkanut purkuputken jatkamista koskevan lupahakemuk-sen toimittamiselle asetettua määräaikaa 30.4.2008 saakka.

Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 27.2.2009 antamallaan päätök-sellä nro 20/09/2 myöntänyt Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:lle lu-van jätevedenpuhdistamon purkuputken jatko-osan rakentamiseen Mus-tanniemenlahteen. Lupamääräyksen 2 mukaan luvan saajan on ympäristö-lupapäätöksen nro 71/05/2 lupamääräysten tarkistamista koskevan hake-muksen yhteydessä toimitettava nykyisen purkuputken (noin 715 m) uusi-mista koskeva selvitys ja suunnitelma. Lupamääräyksen 3 mukaan raken-nustyöt on suoritettava neljän vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoi-maiseksi tulemisesta. Päätös on saanut lainvoiman 31.3.2009, joten raken-tamisen määräaika päättyy 31.3.2013.

Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, oikeusvaikut-teinen Oulun seudun yleiskaava 2020 sekä oikeusvaikutteinen Haukipu-taan kirkonkylän osayleiskaava. Maakuntakaavassa alue on osoitettu jäte-vedenpuhdistamon alueeksi (et-j). Oulun seudun yleiskaavassa alue on osoitettu erityisalueeksi (E), joka on tarkoitettu seutua palvelevaa yhdys-kuntateknistä tai energiahuoltoa varten. Haukiputaan kirkonkylän osayleis-kaavassa puhdistamo on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Purkuputki kulkee maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on eri-

5

tyistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), sekä retkeily- ja ulkoilualueen (VR) halki vesistöalueelle (W). Yleiskaavamääräysten mukaan Kiiminkijokivartta kehitetään virkistys- ja maisema-alueena sekä ydinkeskustaa rantoineen korkeatasoisena ja hyvät palvelut tarjoavana kuntakeskuksena.

Puhdistamon kiinteistö sijaitsee Rivinnokka–Halkokarin rantakaava-alueella. Rantakaavassa puhdistamo on merkinnällä ET (= yhdyskuntatek-nistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue). Puhdistamon ym-pärillä alueita on pääosin osoitettu merkinnällä M (= maa- ja metsätalous-alue). Puhdistamon länsipuolinen alue ja suuri osa merenranta-alueista on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL). Ranta-alueella on myös loma-asuntojen korttelialueita (RA).

TOIMINTA

Yleiskuvaus

Haukiputaan kunnassa on asukkaita noin 18 500. Viemärilaitoksen liittyjä-määrä on 89 % kiinteistöistä. Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon piiris-sä on noin 10 600 liittyjää. Keskimääräinen vedenkulutus pohjoisella vie-märöintialueella oli vuonna 2010 1 340 m3/vrk, ominaiskulutuksen ollessa 127 l/as/vrk. Puhdistamolle johdetaan lisäksi Ylikiimingin noin 1 200 asuk-kaan ja Kiimingin kunnan noin 9 000 asukkaan jätevedet. Jätevedet johde-taan puhdistamolle erillisviemärissä. Jätevesiviemärin kokonaispituus on noin 360 km. Viemäriverkostoon on liittynyt Ocotec Oy:n pintakäsittelylai-tos, jonka kemikaalipitoiset jätevedet erilliskäsitellään ennen niiden johta-mista viemäriverkkoon.

Ervastinrannan puhdistamo on valmistunut syksyllä 1999 ja otettu käyttöön vuoden 2000 alusta. Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis–kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottoreilla. Bioroottoreita käytetään sarjassa, mikä on toiminut hyvin. Fosfori saoste-taan alumiinipohjaisella kemikaalilla. Nykyään kemikaalia käytetään sa-manaikaisesti sekä nestemäisenä että jauheena. Yhtäaikaiskäyttö on osoittautunut parhaaksi puhdistustuloksen kannalta. Puhdistamolla on myös esikäsittely- ja lietteenkäsittely-yksiköt, selkeytys sekä sakokaivoliet-teen vastaanotto viemärilinjan varrella.

Liete kuivataan ruuvikuivaimella. Puhdistamolla koneellisesti kuivattu liete kuljetetaan kompostoitavaksi Haukiputaan Taatanperän kompostointialu-eelle. Kompostoitu materiaali käytetään viherrakentamiseen.

Jätevesien ja l ietteen käsittely

Esiselkeytys

pintakuorma 1,3 m/h pinta-ala 255 m2

Biologinen osa

10 jatkuvatoimista bioroottoria alkuosan bioroottoreissa (4 kpl) ilmansyöttömahdollisuus

(120 m3/t) ajetaan sarjassa 4+4+2, myös rinnankäyttö mahdollista

6

pinta-ala 62 000 m2

Kemiallinen käsittely

jälkisaostus alumiinipohjaisella kemikaalilla flokkausaltaiden tilavuus 3 x 98 m3 viipymä 35 min

Jälkiselkeytys

altaat tyyppiä S2 altaat varustettu koneellisella lietelaahalla pintakuorma 1 m/t pinta-ala 2 x 170 m2 Lietteen kuivaus

ruuvikuivain 1 800 kg Ts/vrk

Käsitelty jätevesimäärä on ollut vuosina 2000–2010 keskimäärin 1 082 655 m3/v eli noin 2 965 m3/vrk, ja suurimmillaan vuonna 2010, kes-kimäärin 1 224 897 m3/v eli noin 3 356 m3/vrk. Vuosien 2003–2010 keski-määräinen käsitelty jätevesimäärä on ollut noin 56 % mitoituksen Qkesk -virtaamasta (5 345 m3/vrk). Vuonna 2010 keskimääräinen suurin kuukau-sikeskiarvo oli huhtikuussa (5 452 m3/vrk), joka oli 2 % mitoitusvirtaamaa suurempi. Pienin kuukausikeskiarvo oli maaliskuussa (2 686 m3/vrk). Vuo-den keskimääräinen virtaama oli 3 356 m3/vrk, mikä on noin 63 % Qkesk -virtaamasta. Ohituksia ei ole jouduttu suorittamaan vuosina 2003–2010. Vuotovesikerroin oli vuonna 2010 noin 1,3.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolle vuonna 2010 tulleen jäteveden BOD7ATU-arvo on tarkkailukertojen keskiarvona ollut 247 mg/l (vaihteluväli 210–320 mg/l) ja kokonaisfosforipitoisuus keskimäärin 12 mg/l (vaihteluväli 7–14 mg/l).

Vuonna 2010 ALF-saostuskemikaalia käytettiin fosforin saostukseen 324 644 kg eli keskimäärin 265 g/m3. Ekoflock-saostuskemikaalia käytettiin 92 349 kg eli keskimäärin 75 g/m3. Lietteen kunnostamiseen käytettiin po-lymeeriä 2 440 kg/v.

Vuonna 2010 laitokselta poistettiin lietettä 3 800 m3. Lietteestä tehdyn lie-teanalyysin mukaan lietteen kuiva-ainepitoisuus oli 10,7 %, joten kuiva-aineeksi laskettuna lietemäärä oli noin 407 t. Jätevesikuutiota kohden las-kettuna lietettä poistettiin 332 g. Lieteanalyysin mukaan lietteen raskasme-tallipitoisuudet alittivat lainsäädännössä asetetut enimmäispitoisuudet.

Puhdistamon mitoitusarvot

Puhdistamo on mitoitettu vuodelle 2015 seuraavasti:

AVL 25 010 Qkesk 5 345 m3/vrk qmit 340 m3/t BOD7 1 395 kg/vrk kok.P 60 kg/vrk kok.N 225 kg/vrk

7

Puhdistamon hydraulinen mitoitusvirtaama on 340 m3/t ja esikäsittelyn maksimivirtaama 440 m3/t, kun kaikki tulopumppaamot käyvät yhtä aikaa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Hakemuksen mukaan puhdistamon tekniikka on parasta käytettävissä ole-vaa etenkin, kun otetaan huomioon puhdistamon jäljellä oleva käyttöaika.

LAITOSALUE JA SEN YMPÄRISTÖ

Alueen luonto ja suojelukohteet

Noin 3,5 km jätevedenpuhdistamolta ja 3 km jätevesien purkupaikalta poh-joiseen Kiiminkijokisuun pohjoispuolella sijaitsee Laitakarin–Häyrysen-niemen–Purjekarin Natura-alue. Alue on merenrantalehtoa, jossa kasvilli-suus on poikkeuksellisen rehevää. Perämeren saarten Natura-alueeseen kuuluvat kohteet ovat lähimmillään 6–7 km jätevesien purkupaikalta lou-naaseen ja luoteeseen. Kiiminkijoen suisto kuuluu Natura 2000 -täydennysalueisiin. Jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä ei ole luon-nonsuojelulain nojalla perustettuja luonnonsuojelualueita tai valtakunnallis-ten suojeluohjelmien alueita.

Asutus ja muu rakennettu ympäristö

Jätevedenpuhdistamon lähiympäristö on metsää, mutta kilometrin säteellä puhdistamosta sijaitsee runsaasti sekä vakituista että loma-asutusta. Lä-himmät loma-/asuinrakennukset sijaitsevat Johteenkankaan alueella noin 200–300 metriä puhdistamolta etelään. Lähimmät laajemmat asutuskeskit-tymät ovat Ervastinrannan asuinalue vajaan kilometrin etäisyydellä puhdis-tamosta sekä Santaholman alue noin 1,3 km:n etäisyydellä puhdistamosta. Lähimmät talot Ervastinrannan asuinalueella sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Haukiputaan keskustaan on matkaa Ervastin-rannan puhdistamolta noin 3 km.

Vesistön tila ja käyttökelpoisuus

Virtaukset

Mustanniemenlahdella virtaukset suuntautuvat kesäaikana pääosin merel-tä ja Kiiminkijokisuulta kaakkoon kohden Mustanniemenlahden pohjukkaa, mistä virtaus kääntyy rantaviivan mukaisesti takaisin merelle. Jääpeiteai-kana vesimassat eivät liiku lahdella juuri ollenkaan.

Kesäaikana tuuli on merkittävin virtauksia aiheuttava tekijä. Tuulen aiheut-tamille pintavirtauksille syntyy pohjanläheisiä vastakkaiseen suuntaan kul-kevia kompensaatiovirtauksia. Lisäksi virtauksia aiheuttavat varsinkin tal-vella jokivirtaamat sekä vedenkorkeuden muutokset, jotka liittyvät ilman-paineen vaihteluihin.

Vedenlaatu

Mustanniemenlahden vedenlaatuun vaikuttavat meren murtovesi, Kiiminki-joen vedet, Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon jätevedet sekä Mustan-

8

niemenlahden ranta-alueilta tuleva hajakuormitus ja ilmalaskeuma. Ajoit-tain myös Oulujoen ja Oulun alueen kuormituksen vaikutukset voivat vä-häisessä määrin ulottua Mustanniemenlahdelle.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu kuului vuoteen 2002 asti Kiiminkijoen yhteistarkkailuun. Vuodesta 2003 tarkkailu on ollut osa Oulun edustan merialueen tarkkailua. Jätevedenpuhdistamon kuormi-tuksen vaikutuksia vesistössä on tarkasteltu tässä lupahakemuksessa kahden velvoitetarkkailupisteen KIE1 ja KIE12 vedenlaadun perusteella. Tarkkailutiheys on vuosina 2007–2011 ollut neljä kertaa vuodessa; maalis-kuu, touko–kesäkuun vaihde, heinäkuu ja elokuu. Lisäksi on tarkasteltu Kiiminkijoen vedenlaatua jokisuulla.

Veden fysikaalis–kemiallinen laatu

Talvella jokivedet kerrostuvat tarkastelualueella meriveden päälle ja leviä-vät laajalle alueelle. Mustanniemenlahdella keskimääräinen virtaus käy pohjois–eteläsuunnassa, minkä takia jätevedet kulkeutuvat erityisesti tal-vella jokivesikerroksessa lahden pohjukan kautta merelle. Sähkönjohta-vuuden perusteella jokivesien osuus Ervastinrannan jätevedenpuhdista-mon edustan (KIE1 ja KIE12) pintavedessä on ollut talvisin noin 85–90 % ja kesäisin noin 40 %. Jokivesien vaikutus näkyy talvella pintakerroksessa myös kohonneina väriarvoina sekä rauta- ja ravinnepitoisuuksina. Kesällä jokivedet sekoittuvat pääosin meriveteen.

Happitilanne on ollut pääasiassa hyvä, merialueella alimmillaan pisteellä KIE1 maaliskuussa 2011 (9,3 mg/l, kyll. % 64). Veden pH on ollut neutraali, kesällä merialueella lievästi emäksistä. Meriveden väriarvoja nostaa hu-muspitoiset ruskeat jokivedet. Vesi on ollut merialueella lievästi sameaa.

Maaliskuun ravinnepitoisuuksissa on havaittavissa selvästi jokivesien ker-rostuminen meriveden päälle ja kulkeutuminen Mustanniemenlahden poh-jukan kautta merelle. Ravinnepitoisuudet ovat talvella suurempia pohjukan pisteellä KIE1 kuin ulompana pisteessä KIE12. Jätevesien vaikutukseen viittaa etenkin kohonneet ammoniumtyppipitoisuudet molemmilla pisteillä ja pisteellä KIE1 myös kohonneet fosforipitoisuudet. Kesällä ravinnepitoisuu-det ovat olleet rannikon läheisyydessä pääosin hieman korkeampia kuin ulompana, mutta vain ammoniumtyppeä vedessä on ollut selvästi enem-män kuin Kiiminkijoen vedessä. Kiiminkijoen fosforipitoisuus on ollut kesäl-lä keskimäärin noin kaksinkertainen merialueen pitoisuuksiin verrattuna ja epäorgaanisen fosforin osuus on ollut noin 30 %. Meripisteillä fosforista ja typestä on ollut epäorgaanisessa muodossa noin 15–19 %.

Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut Mustannie-menlahden pohjukassa (KIE1) vuosina 2007–2011 kesällä keskimäärin lie-västi rehevien ja rehevien vesien rajalla ja ulompana lievästi rehevää ta-soa. Epäorgaanisten ravinnepitoisuuksien perusteella tuotantoa rajoittava minimiravinne on ollut pääasiassa fosfori. Kiiminkijoen a-klorofyllipitoisuus ilmentää rehevyyttä.

Vedessä on todettu pieniä määriä fekaalisia kolimuotoisia bakteereja, mut-ta vesi on täyttänyt uimavedelle asetetut hygieeniset laatuvaatimukset.

9

Vedenlaadun kehitys

Vedenlaadun kehitystä on tarkasteltu vuosina 1995–2011. Ulommalta pis-teeltä KIE12 on saatavilla tuloksia ainoastaan vuosilta 2007–2011.

Happitilanne on ollut pääsääntöisesti hyvä ja lähinnä vain talvella on todet-tu satunnaisesti hieman alentuneita kyllästysasteita. Kesällä veden väri on vaihdellut paljon (15–83 mg/l Pt). Kesän 2008 kohonneet väriarvot johtui-vat runsaista sateista. Myös fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet melko pal-jon. Suurimmat kokonaisfosforipitoisuudet on havaittu 2000-luvun alussa. Viime vuosina fosforipitoisuudet ovat olleet karuille–lievästi reheville vesille tyypillisiä.

Kokonaistypen pitoisuudet ovat vaihdelleet melko vähän yksittäisiä pisteel-lä KIE1 todettuja kohonneita pitoisuuksia lukuun ottamatta. Pintavedessä pitoisuudet ovat olleet kesällä noin 260–500 µg/l ja pohjan lähellä 200–530 µg/l. Kesän keskimääräiset typpipitoisuudet ovat vuodesta 2001 lähti-en olleet karuille vesille tyypillisiä. Nitraatti–nitriittitypen sekä ammoniumty-pen pitoisuuksissa on havaittavissa lievästi nouseva suuntaus pisteellä KIE1.

Kasviplanktonin määrää kuvaava a-klorofyllipitoisuus on ollut molemmilla tarkkailupaikoilla pääasiassa lievästi rehevien vesien tasoa. Pisteessä KIE1 pitoisuuksissa on havaittavissa lievästi nouseva suuntaus.

Pohjaeläimet

Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti meri-alueen pohjaeläintarkkailu suoritetaan kolmen vuoden välein. Mustannie-menlahden edustalla sijaitseva tarkkailupaikka KIE12 on yksi neljästä näyt-teenottopaikasta. Mustanniemenlahdella pohjaeläimistön kokonaisyksilö-määrä oli noin 1 300/m2 vuonna 2007 ja 964/m2 vuonna 2010. Pohja-eläimistön kokonaisyksilömäärässä on tapahtunut pääosin vain pieniä muutoksia.

Vuosina 2007 ja 2010 valtaosa (noin 60 %) Mustanniemenlahden yksilö-määrästä koostui surviaissääsken toukista. Harvasukamatojen osuus ko-konaisyksilömäärästä oli noin 40 %.

Pohjaeläimistöstä lasketun rannikkovesien rehevyysindeksin perusteella Oulun edustan näytealueiden keskimääräinen rehevyystaso on laskenut hieman vuosina 1977–2010.

Vesienhoitosuunnitelma ja vesistön käyttökelpoisuus

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma. Vesienhoidon yleisenä ympäristötavoitteena on estää vesistön tilan heik-keneminen ja saavuttaa vähintään hyvä vesistön tila vuoteen 2015 men-nessä.

Vuosien 2000–2003 vedenlaatuaineiston perusteella tehdyn, aiemmin käy-tössä olleen vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kii-minkijoki kuuluu luokkaan tyydyttävä ja Haukiputaan edustan merialue luokkaan hyvä. Luokitus kuvaa vesistöjen keskimääräistä veden laatua se-kä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavedeksi ja virkistyskäyttöön. Vesis-töt on luokiteltu viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.

10

Nykyisin on käytössä pintavesien ekologinen luokitus, jossa tilan arvioinnin pääpaino on biologisissa laatutekijöissä kuten planktonlevät, vesikasvit, pohjalevät, pohjaeläimet ja kalat. Biologista tilaa kuvaavien muuttujien ar-voja verrataan oloihin, joissa ihmisen vaikutus on vähäinen. Pintavesien ekologista tilaa kuvaavat luokat ovat erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttä-vä ja huono. Ekologisen luokituksen mukaan Kiiminkijoen alaosa on luoki-teltu hyväksi ja Haukiputaan edustan merialue pääosin tyydyttäväksi.

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelman 2010–2015 mu-kaan Kiiminkijoen tavoitetila on estää nykyisen tilan heikkeneminen ja Haukiputaan edustan tavoitetila on nykyisen tyydyttävän tilan sijaan hyvä tila. Haukipudas–Martinniemi–Räinänlahti vesimuodostuman alueella arvioidaan päästävän hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä muun muas-sa rakentamalla siirtoviemäri ja keskittämällä jätevesien käsittely Ouluun. Siirtoviemäri mahdollistaa myös rannikon haja-asutuksen liitämisen viemä-riverkostoon.

Kalasto ja kalastus

Tiedot Mustanniemenlahden kalastuksesta on saatu Haukiputaan osakas-kunnan esimiehen haastattelusta. Kalastus Mustanniemenlahdella on vuo-sien mittaan hiipunut muun muassa heikentyneiden saaliiden ja lohen pyyntirajoitusten vuoksi. Lahdella ei harjoiteta enää varsinaista ammatti-maista kalastusta. Lahdella kalastaa nykyisin isorysillä noin 10 henkilöä 10–15 rysällä. Verkkokalastusta harjoittaa arviolta 20–30 henkilöä lähinnä keväällä ja syksyllä. Pienimuotoista talviverkkokalastusta harjoittaa noin viisi henkilöä. Tärkeimmät saalislajit ovat siika, muikku ja ahven. Näiden li-säksi saadaan muun muassa haukea, madetta, taimenta, lahnaa ja sär-keä. Rysillä saatu lohisaalis on vähäinen johtuen muun muassa lohen pyyntirajoituksista. Särkikalakannat ovat lahdella vuosien mittaan voimis-tuneet.

Kalastusta eniten haittaavia tekijöitä ovat Mustanniemenlahdella pyydysten limoittuminen ja rantojen rehevöityminen sekä heikko kalasaalis. Kaloissa ei kuitenkaan ole tiettävästi esiintynyt makuvirheitä.

Kiiminkijokisuun edustan merialueen vaelluskaloja ovat lohi, taimen ja vael-lussiika. Lohi ja taimen ovat käytännössä kokonaan ja vaellussiikakin suu-rimmaksi osaksi istutustenvaraisia. Merialueen karikoilla kutevia kalalajeja ovat silakka, maiva ja karisiika, joiden taloudellinen merkitys on suurempi kuin rantavesiin tai rannikon sisävesiin kutemaan nousevien kala-lajien ku-ten hauki, ahven, made, lahna, säyne ja särki.

Muu vesistön käyttö

Mustanniemenlahden rannalla on runsaasti loma-asutusta. Loma-asukkaat käyttävät vesialuetta uimiseen, veneilyyn ja kalastukseen. Innonnokalla si-jaitsee yleinen uimaranta. Mustanniemenlahden eteläpuolella Isoniemessä sijaitsee seurakunnan leirikeskus. Isoniemessä sijaitsee lisäksi yleisesti käytössä oleva uimaranta, joka ei kuitenkaan ole kunnan yleinen uimaran-ta. Mustanniemenlahden alueelle ei kohdistu Ervastinrannan jäteveden-puhdistamon jätevesien lisäksi muuta pistekuormitusta.

11

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

Päästöt pintavesiin

Puhdistamon saneerauksen jälkeisinä vuosina 2000–2010 on tuleva kuor-mitus ollut keskimäärin 970 kg/vrk orgaanista ainetta, 49 kg/vrk kokonais-fosforia, 250 kg/vrk kokonaistyppeä ja 1 500 kg/vrk kiintoainetta. Tulo-kuormitus on ollut vuosina 2000–2010 mitoitusarvoja pienempää BOD7ATU:n (keskimäärin 70 % mitoituskuormituksesta) ja fosforin (81 %) osalta. Typen tulokuormitus ylitti mitoituskuormituksen, lukuun ottamatta vuosia 2002 ja 2003, keskimäärin 12 prosentilla. Orgaanisen aineen tulo-kuorman osalta asukasvastineluku on ollut vuosina 2000–2010 9 930–22 500, keskimäärin 13 850.

Verrattaessa edellisessä lupahakemuksessa tarkasteltua saneerauksen jälkeistä jaksoa vuosina 2000–2003 ja uusimpia tuloksia vuosina 2004–2010 voidaan todeta, että tuleva kuormitus on kasvanut hieman BOD7ATU:n (11 %) ja typen (6 %) osalta. Tulokuormitus on kasvanut merkittävästi kiin-toaineen (48 %) ja kokonaisfosforin (55 %) osalta.

Lähtevän veden vuosittaiset keskimääräiset pitoisuudet ovat vuosina 2000–2010 olleet 8–14 mg/l BOD7ATU, 0,18–0,33 mg/l fosfori, 52–64 mg/l typpi ja 5–10 mg/l kiintoaine. Puhdistustehot ovat olleet vuosina 2000–2010 95–98 % orgaanisen aineen, 97–99 % kokonaisfosforin, 14–43 % kokonaistypen ja 98–99 % kiintoaineen osalta.

Vesistöön päätyvä kuormitus on ollut puhdistamon saneerauksen jälkeisi-nä vuosina 2000–2010 keskimäärin 29 kg/vrk BOD7ATU, 0,7 kg/vrk koko-naisfosforia, 170 kg/vrk kokonaistyppeä ja 20 kg/vrk kiintoainetta. Puhdis-tusteho on ollut keskimäärin 97 % BOD7ATU:n, 99 % fosforin, 32 % typen ja 99 % kiintoaineen osalta.

Vesistöön päätyvä orgaanisen aineen kuormitus on ollut vuosina 2004–2010 keskimäärin pienempi kuin vuosina 2000–2003 johtuen vuosien 2000–2001 korkeammista kuormitusluvuista. Kokonaisfosforin vesistö-kuormitus on ollut molemmilla jaksoilla samaa luokkaa ja noussut hieman typen (12 %) ja kohtalaisesti kiintoaineen (20 %) osalta. Kiintoaineen kuormitus vesistöön on ollut korkeimmillaan vuosina 2005 ja 2007.

Lupamääräysten täyttyminen

Vesistöön johdettava jätevesi on vuosina 2005–2010 täyttänyt voimassa olleet jäännöspitoisuuksien ja puhdistustehojen lupamääräykset orgaani-sen aineen ja kokonaisfosforin osalta.

Vesistöön johdettavan jäteveden on lupapäätöksen mukaan lisäksi täytet-tävä valtioneuvoston päätöksillä nro 365/94 ja nro 757/1998 määritellyt vä-himmäisvaatimukset sillä tavoin tarkkailtuna, kuin valtioneuvoston päätök-sessä nro 365/1994 edellytetään. Valtioneuvoston päätökset on kumottu 12.10.2006, jolloin voimaan on tullut valtioneuvoston asetus nro 888/2006. Sen mukaan vähimmäisvaatimuksien on toteuduttava BOD7ATU:n, CODCr:n ja kiintoaineen osalta näytekerroittain puhdistamoilla, joiden avl on vähin-tään 2000; biologinen hapenkulutus BOD7ATU -arvona enintään 30 mg/l tai poistoteho vähintään 70 %, kemiallinen hapenkulutus CODCr -arvona enin-tään 125 mg/l tai poistoteho vähintään 75 % sekä kiintoainepitoisuus enin-tään 35 mg/l tai poistoteho vähintään 90 %. Kun näytteitä otetaan vuo-

12

dessa 8–16 kpl, sallitaan kaksi näytettä vuodessa, jotka eivät täytä vaati-muksia.

Valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 mukaan vesistöön johdettavan jäteveden on kokonaisfosforin osalta täytettävä vuositasolla pitoisuus enin-tään 2 mg/l (avl 2 000–100 000) tai poistoteho vähintään 80 %. Typenpois-ton tarve jätevesistä on selvitettävä ympäristölupahakemuksessa ja rat-kaistava ympäristöluvassa. Jos vaatimukset asetetaan, niiden on täytettä-vä seuraavat ehdot: pitoisuus enintään 15 mg/l (avl 10 000–100 000) tai poistoteho vähintään 70 %. Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon luvassa on todettu, että laitoksen käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisim-man tehokkaaseen typen poistoon.

Vesistöön johdettava jätevesi on täyttänyt vuosina 2006–2010 valtioneu-voston asetuksen vähimmäisvaatimukset näytekerroittain orgaanisen ai-neen (maksimi 20 mg/l, teho minimi 94 %), kemiallisen hapenkulutuksen (maksimi 75 mg/l, teho minimi 89 %) ja kiintoaineen (maksimi 27 mg/l, teho minimi 91 %) osalta.

Kokonaisfosforin osalta vesistöön johdettava jätevesi on täyttänyt ympäris-töluvassa annetut määräykset sekä valtioneuvoston asetuksen nro 888/2006 vähimmäisvaatimukset vuositasolla. Kokonaistypen jään-nöspitoisuuden vuosikeskiarvo vuosina 2007–2010 on ollut 56–63 mg/l ja poistoteho 14–35 %, eli asetuksen mukaiset vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet. Puhdistamon voimassa olevassa ympäristöluvassa koko-naistypelle ei ole määrätty vähimmäisvaatimuksia.

Arvio jätevesimäärän kehittymisestä ja esitys päästöraja-arvoiksi

Jätevesimäärän ei arvioida muuttuvan olennaisesti vuoden 2010 tilantees-ta puhdistamon parin viimeisen toimintavuoden aikana. Myös kuormituksen arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla.

Puhdistamon toiminta-alueen viemäriverkostossa tehdään peruskun-nossapitoa. Vesihuoltolaitos tullaan yhdistämään uuden Oulun alueella toimivaan Oulun Vesi Oy:öön, minkä jälkeen toteutetaan uuden organisaa-tion saneerausohjelman mukaisia kunnostuksia.

Lupaa haetaan nykyisen luvan mukaisin raja-arvoin:

Lähtevä vesi (mg/l) teho (%)

BOD7ATU 20 95 Kok.P 0,5 95

Arvot lasketaan nykyisen käytännön mukaisesti puolivuosikeskiarvona ot-taen huomioon mahdolliset puhdistamolla tapahtuvat ohitukset ja poik-keustilanteet. Lisäksi otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksessa nro 888/2006 annetut vähimmäisvaatimukset.

Haukiputaan jätevedet tullaan johtamaan vuoden 2013 aikana Ouluun Taskilan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi, joten nykyistä Ervastinran-nan jätevedenpuhdistamoa ei saneerata eikä purkuputkea jatketa. Jäteve-denpuhdistamon rakenteet muutetaan pumppaamoksi sekä tasausaltaiksi ja jätevesiä ei johdeta puhdistamon purkuputkeen. Bioroottorit ja lietteen-käsittelylaitteet poistetaan käytöstä ja tavoitteena on myydä ne tai hävittää muutoin. Nykyiset rakennukset jäävät pääosin käyttöön muun muassa ta-sausaltaiden suojaksi.

13

Purkuputki esitetään jätettäväksi paikoilleen epätodennäköisiä, mutta teo-riassa mahdollisia poikkeustilanteita varten, jolloin tasausaltaiden varastoti-lavuus loppuu ja pumppaus Ouluun on jostain syystä estynyt. Mikäli purku-putki puretaan, hätäylivuotoviemärinä toimii Mustanniemenlahteen johtava oja. Tällaisia tilanteita arvioidaan esiintyvän erittäin harvoin.

Päästöt maaperään ja pohjaveteen

Haitallisia päästöjä maaperään tai pohjaveteen ei arvioida normaalioloissa tapahtuvan, koska jätevesien käsittely ja kemikaalien varastointi tapahtuu sisätiloissa. Myös liete kuivataan ruuvikuivaimella sisätiloissa.

Viemäriverkostossa ja pumppaamoilla tapahtuvat häiriötilanteet saattavat aiheuttaa jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen. Toiminta häiriöti-lanteissa on ohjeistettu kunnan varautumissuunnitelmassa. Häiriöistä ilmoi-tetaan valvovalle viranomaiselle, ja vika korjataan niin pian kuin mahdollis-ta. Tarvittaessa käynnistetään tarkkailu.

Päästöt i lmaan ja l i ikenne

Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan tai haju-haittoja. Haukiputaan kuntaan ei ole viime vuosina tullut valituksia Ervastin-rannan jätevedenpuhdistamon aiheuttamista hajuhaitoista.

Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu melua eikä tärinää ympäristöön.

Liikenne on pääasiassa huoltoliikennettä sekä lietteen ja välpejätteen kul-jetusta. Lietettä kuljetetaan päivittäin ja välpejätettä kerran kahdessa kuu-kaudessa. Lisäksi on kemikaalien tuontia 2–3 kuukauden välein.

Lietteet ja jätteet

Puhdistamolla koneellisesti kuivattu liete kuljetetaan Haukiputaan Taatan-perän kompostointialueelle päivittäin kahdeksan kertaa viikossa. Välppäys-jätettä ja hiekanerotussakkaa tulee noin 6–7 m3/2 kk. Jätteet toimitetaan Ouluun Ruskon jätekeskukseen. Kun puhdistamon toiminta lakkaa, ei lai-tokselta tule enää lietettä eikä jätteitä.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutus pintavesiin

Vaikutus vesistön vedenlaatuun ja vesistön käyttöön

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesimäärä on ollut viime vuosina keskimäärin noin 3 000 m3/vrk, suurimmillaan vuonna 2010 keskimäärin 3 360 m3/vrk. Jätevesimäärässä ei arvioida tapahtuvan merkit-tävää muutosta puhdistamon jäljellä olevana toimikautena. Myös kuormi-tuksen vesistöön arvioidaan pysyvän viime vuosien tasolla.

Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vaikutukset voivat olla lähinnä rehevöittäviä, happea kuluttavia ja hygieenistä haittaa aiheuttavia. Jätevesissä etenkin typpi on pääosin epäorgaanisessa, levästölle suoraan

14

käyttökelpoisessa muodossa. Selvimmin vaikutukset ilmenevät keski- ja loppukesällä, jolloin vedet ovat lämpimimmillään ja perustuotanto voima-kasta. Ravinteisuuden kasvu voimistaa sekä planktisen- että pintalevästön kasvua, mikä voi ilmetä rantojen ja seisovien kalanpyydysten limoittumisen lisääntymisenä. Myös rantakasvillisuus voi lisääntyä.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon jätevedet johdetaan Haukiputaan edustan merialueelle Mustanniemenlahteen, joka sijaitsee Kiiminkijoen ete-läpuolella. Purkupaikka sijaitsee noin 0,6 km Naistenleton kärjestä merelle päin. Purkupaikan vesisyvyys on noin kuusi metriä. Jätevesien laimentu-misolosuhteet ovat suhteellisen hyvät varsinkin kesällä, jolloin vesimasso-jen sekoittuminen on tuulten vaikutuksesta tehokasta. Talvella jätevedet nousevat merivettä kevyempinä kohti pintaa samalla sekoittuen ja laimen-tuen ja sekoittuvat lopullisesti jään alla jokivesikerrokseen.

Vuosina 2007–2010 jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa talvella Mus-tanniemenlahden pohjukassa kohonneina ravinnepitoisuuksina, etenkin ammoniumtyppi- ja fosforipitoisuuksina. Ulommalla pisteellä jätevesien vaikutus on ollut havaittavissa ainoastaan kohonneina ammoniumtyppipi-toisuuksina. Kesän analyysituloksista ei voi juuri havaita jätevesien vaiku-tusta. Kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat olleet kesäisin melko alhai-sella tasolla molemmilla pisteillä. Ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet hieman kohonneita Kiiminkijoen veteen verrattuna, mutta varsin alhaisia. Fosforin ja happea kulutavan aineen kuormitus oli puhdistamon sanee-raustöiden aikaan vuosina 1998 ja 1999 tavanomaista suurempaa, mutta vesistössä ei havaittu normaalia korkeampia ravinnepitoisuuksia tai nor-maalia heikompaa happitilannetta.

Mustanniemenlahden pohjukka on ollut kesän keskimääräisen fosforipitoi-suuden ja kasviplanktonin määrää kuvaavan a-klorofyllipitoisuuden perus-teella hieman rehevämpi kuin lahden edusta, mutta molempia alueita voi-daan luonnehtia lievästi reheväksi. Kiiminkijoki on edellä mainittujen muut-tujien perusteella rehevä.

Mustanniemenlahdella ei ole ollut happiongelmia. Happitilanteen arvioi-daan pysyvän pääosin hyvänä myös jatkossa. Vedessä on todettu pieniä määriä fekaalisia koliformisia bakteereja, mutta määrät ovat olleet pieniä ja veden hygieeninen laatu on ollut hyvä. Inkonnokan uimarannalla ei ole ol-lut uintirajoituksia.

Ajoittain Mustanniemenlahdella talvella havaitut kohonneet ravinnepitoi-suudet, erityisesti fosforin ja ammoniumtypen pitoisuudet, viittaavat jäteve-sien aiheuttamaan kuormitukseen alueella. Mustanniemenlahdella tilanne ei kuitenkaan ole stabiili, vaan erityisesti avovesikaudella virtauskentät vaihtelevat jatkuvasti ja alueen vedenlaatu saattaa vaihdella lähes päivit-täin. Talvella perustuotanto on vähäistä eikä ravinteista aiheudu silloin nä-kyvää haittaa. Kohonneiden ravinnepitoisuuksien havaitsemiseen näyttäisi vaikuttavan enemmän ympäristöolosuhteet, muun muassa virtauksen suunta, kuin kuormituksen määrä.

Ravinteisuuden kasvu voimistaa perustuotantoa, mikä voi olla havaittavis-sa erilaisilla pinnoilla kasvavan päällyslevästön eli perifytonin sekä rantojen ja pohjan makrofyyttikasvillisuuden lisääntymisenä Mustanniemenlahdella. Lisäksi maankohoaminen madaltaa rantoja, mikä edesauttaa rantakasvilli-suuden lisääntymistä.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon toiminnan loppuessa Oulun alueel-ta tuleva jätevesien kokonaiskuormitus Perämereen pienenee, koska puh-

15

distustulokset ovat Taskilan puhdistamolla paremmat. Mustanniemenlah-den tilan arvioidaan jossain määrin paranevan, kun kuormitus sinne lop-puu.

Vaikutus kalastoon ja kalastukseen

Vesistövaikutusarvion mukaan jätevesien vaikutus näkyy Mustanniemen-lahdella lähinnä talvella ajoittain kohonneina fosfori- ja typpi- ja erityisesti ammoniumtyppipitoisuuksina. Kesällä jätevesien vaikutusten havaitsemi-nen analyysituloksista on ollut satunnaista ja vaikutus on ollut yleensä vä-häistä. Happiongelmia alueella ei ole esiintynyt.

Mustanniemenlahti sijaitsee Kiiminkijoen välittömässä vaikutuspiirissä ja yhteys lahdelta ulapalle on avoin, joten kalat voivat vapaasti liikkua alueel-le ja sieltä pois. Vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävien kevätku-tuisten kalalajien kantoihin kuormituksella ei arvioida olevan haitallista vai-kutusta. Vesistön lievä rehevöityminen suosii särkikaloja vaateliaampien kalalajien kustannuksella. Tästä on viitteitä myös Mustanniemenlahdella. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkem-min. Ravinnekuormituksen aiheuttama perustuotannon kasvu seuraus-ilmiöineen sekä orgaaninen kuormitus voi yleensä ilmetä lähinnä syysku-tuisten kalalajien lisääntymisongelmina. Mustanniemenlahdella ei ole esiin-tynyt happiongelmia talvellakaan, joten jätevesien haitallinen vaikutus syyskutuisten kalojen mädin säilyvyyteen rajoittunee purkualueen välittö-mään läheisyyteen. Pääosa syyskutuisten kalalajien kutualueista sijaitsee kuitenkin purkualuetta matalammilla alueilla. Kalojen merkittävää karkot-tumista jätevesien vuoksi ei arvioida tapahtuvan.

Jätevesien ravinnekuormitus lisää osaltaan Mustanniemenlahden rehe-vyyttä. Rehevöitymisen haitat ilmenevät selvimmin erilaisina kalastukseen liittyvinä haittoina kuten pyydysten lisääntyvänä limoittumisena, vesikasvil-lisuuden lisääntymisenä ja ranta-alueiden rehevöitymisenä. Pyydysten li-moittuminen ja niiden puhdistamisesta aiheutuva lisätyö on merialueella nykyisin merkittävä kalastushaitta, joka on ollut myös Mustanniemenlahden ammattikalastajille maksettujen korvausten perusteena. Kalojen käyttökel-poisuuteen jätevesillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Tietoisuut-ta jätevesien johtamisesta voidaan sinällään pitää myös kalastushaittana, joka voi vähentää kalastushalukkuutta jätevesien purkualueen lähistöllä.

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

Vesistötarkkailu tullaan toteuttamaan hakemuksen liitteenä 11 olevan ”Ou-lun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 2012–2018” mukaisesti. Ohjelma on viranomaisilla hyväksyttävänä. Ohjelman mukaan Haukiputaan edustan pisteet poistuvat tarkkailusta vuodesta 2015 alkaen.

Käyttö- ja päästötarkkailua tehdään niin kauan kuin puhdistamolla on toi-mintaa 20.12.2005 annetun ympäristöpäätöksen nro 71/05/2 liitteen 2 mu-kaan.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN

Hakemuksen mukaan laitoksen toiminta on niin varmaa, ettei siihen liity riskejä tai onnettomuuden pelkoa. Häiriötilanteen voi aiheuttaa pitkäaikai-

16

nen sähkökatkos. Toiminta häiriötilanteissa hoidetaan valmiussuunnitel-man mukaisesti.

Jos vesistöön tai maaperään joutuu tai uhkaa joutua laadultaan tai määräl-tään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, ilmoitetaan asiasta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, jonka kanssa sovitaan mahdollisen lisätark-kailun tarpeesta.

KORVAUSESITYS

Korvaus vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä

Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saaja on velvoi-tettu maksamaan kertakorvaukset vesialueen omistajille jätevesien johta-misesta vuosina 2005–2011 aiheutuneesta kalastuksen tuoton menetyk-sestä.

Jatkossa kuormituksen arvioidaan olevan samaa tasoa kuin vuosina 2005–2011 keskimäärin, joten korvaukset voidaan laskea aiemman korvaustason mukaisesti indeksikorotus huomioon ottaen. Elinkustannusindeksin pistelu-vun muutoksella vuoden 2005 tasosta (pisteluku 1 594) vuoden 2011 elo-kuun rahanarvoon (pisteluku 1 815) korjauskertoimeksi saadaan 1,14. Jä-tevesien johtaminen Mustanniemenlahdelle loppuu vuoden 2013 aikana, joten korvattavaa vahinkoa kalastuksen tuoton menetyksestä vesialueiden omistajille ei arvioida syntyvän enää vuoden 2014 jälkeen. Siten korvauk-sia maksetaan vuosilta 2012–2014. Kertakorvausten kokonaissumma on 7 281 €, mikä jakautuu vesialueiden omistajille seuraavasti:

Vesialueen omistaja Korvaus v. 2005–2011 Indeksikorotettu Korvaus v. 2012–2014 €/v vuotuiskorvaus € Haukiputaan osakaskunta 1 796 2 047 6 141 Suomen valtio 333 380 1 140

Korvaus ammattikalastuksen tuoton menetyksestä

Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saaja on velvoi-tettu maksamaan kertakorvaukset kahdelle ammattikalastajalle jätevesien johtamisesta vuosina 2000–2004 aiheutuneesta pyydysten likaantumisesta johtuneesta ammattikalastuksen tuoton menetyksestä. Toinen ammattika-lastaja lopetti kalastuksen Mustanniemenlahdella jo vuonna 2003. Toista kalastajaa haastateltiin 13.10.2011. Hän ilmoitti kalastaneensa ammatti-maisesti vielä vuosina 2005–2006. Pyyntitoimien arvioitiin olleen vuosina 2005–2006 samantasoisia kuin vuosina 2000–2004 keskimäärin. Siten korvaukset vuosille 2005–2006 voidaan laskea aiemman korvaustason mukaisesti indeksikorotus huomioon ottaen. Elinkustannusindeksin pistelu-vun muutoksella vuoden 2005 tasosta (pisteluku 1 594) vuoden 2011 elo-kuun rahanarvoon (pisteluku 1 815) korjauskertoimeksi saadaan 1,14. Ker-takorvaus ammattikalastajalle jätevesien johtamisesta vuosina 2005–2006

17

aiheutuneesta pyydysten likaantumisesta johtuneesta ammattikalastuksen tuoton menetyksestä on 270 € seuraavan laskelman mukaisesti:

Korvaus v. 2000–2004 Indeksikorotettu Korvaus v. 2005–2006

€/v vuotuiskorvaus € 118 135 270

Korvaus rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta

Voimassa olevan ympäristölupapäätöksen mukaan luvan saaja on velvoi-tettu maksamaan kertakorvaus Mustanniemenlahden rantatilojen omistajil-le ja tilojen vuokramiehille jätevesien johtamisesta vuosina 2005–2011 ai-heutuvasta vesistösidonnaisen virkistyskäytön vaikeutumisesta. Jatkossa kuormituksen arvioidaan olevan samaa tasoa kuin vuosina 2005–2011 keskimäärin, joten korvaukset voidaan laskea aiemman korvaustason mu-kaisesti indeksikorotus huomioon ottaen. Elinkustannusindeksin pisteluvun muutoksella vuoden 2005 tasosta (pisteluku 1 594) vuoden 2011 elokuun rahanarvoon (pisteluku 1 815) korjauskertoimeksi saadaan 1,14. Jä-tevesien johtaminen Mustanniemenlahdelle loppuu vuoden 2013 aikana, joten korvattavaa virkistyskäytön vaikeutumista ei arvioida enää syntyvän vuoden 2014 jälkeen. Siten korvauksia maksetaan vuosilta 2012–2014. Kertakorvausten kokonaissumma on 2 981 €. Korvauksiin oikeutetut tilat on esitetty haitta-alueittain hakemuksen liitteessä 10.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydentäminen

Hakija on täydentänyt hakemustaan 27.12.2011 Pohjois-Suomen ympäris-tölupaviraston päätösten nro 71/05/2, nro 99/07/2 ja nro 20/09/2 sekä Vaa-san hallinto-oikeuden päätöksen nro 07/0336/2 jäljennöksillä, lupamää-räysten tarkistamista koskevalla hakemussuunnitelmalla liitteineen, kor-vausesityksellä sekä asianosaistiedoilla.

Lupahakemuksesta t iedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Hau-kiputaan kunnassa 24.1.–23.2.2012 ja kirjeellä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 24.1.2012 sanomalehti Kalevassa. Aluehallin-tovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä Poh-jois-Pohjanmaan ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmältä, Haukiputaan kunnalta se-kä Haukiputaan kunnan kaavoitus-, ympäristönsuojelu- ja terveydensuoje-luviranomaisilta.

Lausunnot

1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue

ELY-keskus on todennut, että Ervastinrannan jätevedenpuhdistamo on johtanut käsitellyt jätevedet purkuputkella mereen Mustanniemenlahden

18

pohjoisosaan Kiiminkijoen eteläpuolelle vuodesta 2000 alkaen. Jätevedet on tarkoitus johtaa Oulun Taskilan puhdistamolle vuodesta 2014 alkaen, jolloin laitoksen toiminta lakkaa ja kuormitus Mustanniemenlahteen loppuu.

Laitoksen vesistövaikutusten tarkkailua tulee jatkaa puhdistamon lopetta-misen jälkeen vähintään vuoden ajan havaintopaikoilla KIE1 ja KIE12, joita tarkkaillaan aiemman ohjelman mukaisesti vuoden 2014 loppuun asti, tai myöhempään, mikäli siirtoviemärin käyttöönotto viivästyy.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolle on tehty määräaikaistarkastus 6.6.2011. Jätevedenpuhdistamo ja puhdistamoa ympäröivä alue ovat siistit ja asianmukaisesti hoidetut. Virtaama oli tarkastushetkellä 163 m3/vrk, nä-kösyvyys oli 0,7 metriä ja lietettä kertyi noin 21 m3/vrk. Kemikaali oli ferro-sulfaattia ja sitä käytettiin 100 g/m3. Puhdistamon käyttöpäiväkirja oli kun-nossa. Jätevedenpuhdistamoa hoitaa ammattitaitoinen puhdistamon-hoitaja.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamo toimii hyvin ja sitä hoidetaan lupa-määräysten mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi on hoidettu ajallaan. Pur-kuputken uusiminen ja jatkaminen on tarpeetonta, koska sen käyttö lop-puu, kun rakenteilla oleva viemäri otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. ELY-keskus on puoltanut jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan jatkamis-ta uuden viemärin käyttöönottoon asti.

2. Kainuun ELY-keskus, kalatalouden ryhmä

Kainuun ELY-keskus on todennut, että toimintaa voidaan jatkaa vuoden 2013 loppuun saakka nykyisin lupamääräyksin. ELY-keskus on katsonut korvausesityksen olevan riittävä valtion vesialueen osalta.

3. Oulun seudun ympäristötoimi, liikelaitoksen johtokunta

Ympäristötoimi on Haukiputaan kunnan ympäristönsuojelu- ja terveyden-suojeluviranomaisena todennut, että toimintaa voidaan jatkaa entisen lu-van lupamääräyksin 31.12.2013 saakka. Toiminnan lakkaamisen vuoksi purkuputken jatkamisesta 1,5 kilometrillä voidaan luopua.

4. Haukiputaan osakaskunta ja Kiiminkijoen kalastusalue

Muistuttajat ovat puoltaneet luvan myöntämistä nykyisten lupamääräysten mukaisesti vuoden 2013 loppuun saakka ja todenneet, että purkuputken jatko-osan rakentaminen ei ole tarpeen, koska toiminta päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

Muistuttajat ovat vaatineet, että laitoksen fosfori- ja typpipäästöjen tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen vähimmäistavoitteet. Aiheutuvasta hai-tasta maksettavat korvaukset on säilytettävä nykyisellä tasolla elinkustan-nusindeksillä korotettuna toiminnan loppuun saakka.

Muistuttajat ovat todenneet, että purkuputkesta on huomattavaa haittaa ka-lastukselle minkä vuoksi nykyinen purkuputki tulee poistaa merestä toimin-nan päättymisen jälkeen. Purkuputki on mennyt rikki useita kertoja, joten vanhaa putkistoa ei saa missään tilanteessa jättää vesistöön ja maa-alueella putken käyttö tulee estää. Poikkeustilanteissakaan jätevesiä ei saa laskea suoraan vesistöön. Tämä tulee varmistaa riittävällä varoallasti-lavuudella ja muilla menetelmillä. Toiminnan päättymisen jälkeen vesialu-een käyttäjien tulee pystyä käyttämään vesistöä ilman, että ylijuoksutusjä-tevesien vesistöön pääsystä olisi vaaraa.

19

5. Keski-Perämeren kalastusalue

Kalastusalue on todennut, että jätevedenpuhdistamon purkuputki ja sitä kautta vesistöön johdettavien jätevesien aiheuttama vedenlaadun heikke-neminen haittaa alueen ammattimaista kalastusta ja heikentää alueen vir-kistyskäyttöarvoa. Koska puhdistamon jätevedet tullaan johtamaan vuoden 2014 alusta lähtien Taskilan puhdistamolle, ei purkuputkea ole tarpeen jat-kaa.

Kalastusalue on vaatinut, että korvauksia vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä ja rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta tulee maksaa vuosilta 2012–2015. Vaikutukset eivät lakkaa välittömästi toimin-nan lopettamisen jälkeen, minkä vuoksi korvauksia tulee maksaa vielä kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta. Lisääntynyt rehevyys ilmenee välittömästi alueen kalastorakenteessa, mikä aiheuttaa suoria ta-loudellisia tappioita alueen kalastajille.

Muistutus

6. Väinö Järvinen (Lehmikivenpolku 3 878:1–12 vuokratontti)

Muistuttaja on ilmoittanut, ettei vastusta luvan myöntämistä. Muistuttaja on vaatinut hakijan esittämien korvausten korottamista, koska hakija ei ole pystynyt saavuttamaan toiminta-aikana Pohjois-Suomen ympäristölupavi-raston päätöksessä asetettuja puhdistusvaatimuksia eikä kaikilta muilta-kaan osin ole noudattanut lupamääräyksiä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Luvan hakija on 22.3.2012 aluehallintovirastoon saapuneessa vastinees-saan todennut seuraavaa:


Jätevedenpuhdistamon toimintaa jatketaan nykyisen käytännön mukaisesti ja voimassa olevan päätöksen mukaisin luparajoin, kunnes siirtoviemäri Ouluun Taskilan puhdistamolle on valmistunut, arviolta vuoden 2013 aika-na. Nykyinen purkuputki esitetään jätettäväksi paikoilleen poikkeustilantei-ta varten, jolloin pumppaus Ouluun on jostain syystä estynyt ja tasausal-taiden varastotilavuus loppuu. Mikäli purkuputki puretaan, hätäylivuoto-viemärinä toimii Mustanniemenlahteen johtava oja. Ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät pienemmiksi, mikäli purku voidaan tehdä putken kautta etäämmälle rannasta. Tällaisia hätätilanteita arvioidaan esiintyvän hyvin harvoin.


Korvaus Haukiputaan osakaskunnalle ja Suomen valtiolle kalastuksen tuo-ton menetyksestä ja rantatilojen omistajille ja tilojen vuokramiehille vesis-tösidonnaisen virkistyskäytön vaikeutumisesta vuosille 2012–2014 on riit-tävä ja kattaa syntyvät haitat, koska jätevesien johtaminen vesistöön päät-tyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

20

6. Väinö Järvinen

Puhdistamo on toiminut kuluvalla lupakaudella lupamääräysten mukaisesti. Hakemuksessa esitetyt korvaukset ja niiden perustelut vuosille 2012–2014 ovat riittävät haittojen korvaamiseksi.

MERKINTÄ

Aluehallintovirastolla on tätä asiaa ratkaistessaan ollut esillä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 20.12.2005 antaman päätöksen nro 71/05/2 perusteena olleet asiakirjat.

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U

LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISTA KOSKEVA RATKAISU

Aluehallintovirasto tarkistaa Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n jäte-vedenpuhdistamolle toistaiseksi voimassa olevaksi myönnetyn ympäristö-luvan nro 71/05/2 lupamääräykset ja myöntää Ervastinrannan Keskuspuh-distamo Oy:lle määräaikaisen luvan Haukiputaan pohjoisten taajamien se-kä Kiimingin ja Ylikiimingin taajamien jätevesien johtamiseen Perämeren Mustanniemenlahteen Haukiputaan kunnassa. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Lupamää-räyksiin on selkeyden vuoksi sisällytetty sellaiset aiemman luvan lupamää-räykset, joita ei ole poistettu tai joita ei ole ollut tarpeen tarkistaa.

Purkuputken jatko-osaa ei tarvitse rakentaa Pohjois-Suomen ympäristölu-paviraston päätöksen nro 71/05/2 lupamääräyksen 1 toisessa kappaleessa sekä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 20/09/2 määrätyn mukaisesti, koska Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon toi-minta päättyy vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vesialueen omistajille aiheutuvasta ja yhdelle ammattikalastajalle aiheutu-neesta kalastuksen tuoton menetyksestä sekä Mustanniemenlahden ra-kennettujen rantatilojen vesistösidonnaisen virkistyskäytön vaikeutumises-ta määrätään korvausmääräyksestä sekä tämän päätöksen liitteestä 3 il-menevät korvaukset.

Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta merialueeseen tai sen käyttöön kohdistuvaa ympäristönsuojelulain mukaisesti toimenpitein estet-tävää, hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan ohjaus.

Luvan saajan on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä.

21

LUPAMÄÄRÄYKSET

Määräykset p ilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt pintavesiin

1. Puhdistamolle johdetut jätevedet on käsiteltävä nykyisessä biologis-kemiallisessa bioroottorilaitoksessa kaikissa olosuhteissa mahdolli-simman tehokkaasti.

2. Jätevedenpuhdistamoa on käytettävä ja hoidettava niin, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja vesistöön johdettavan jäteveden pitoi-suudet eivät ylitä seuraavia pitoisuuksia ja alita puhdistustehoja:

– BOD7ATU enintään 20 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 95 %

– kokonaisfosfori enintään 0,5 mg/l P ja puhdistusteho vähin-tään 95 %.

Raja-arvot tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina laskettuna mahdolli-set ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.

Lisäksi jäteveden käsittelytuloksen on täytettävä valtioneuvoston ase-tuksen nro 888/2006 vaatimukset sen mukaisesti tarkkailtuna.

Laitoksen käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehok-kaaseen typen poistoon.

3. Sade-, kuivatus- ja vuotovesien pääsy viemäriverkostoon on rajoitetta-va mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa tulee tehdä viemäriverkos-toa koskeva saneeraussuunnitelma.

4. Luvan haltijan on oltava selvillä yleiseen viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden tavanomaisesta yhdyskuntajätevesistä poikkeavien jätevesien sekä sakokaivolietteiden määrästä, laadusta ja esikäsittelystä. Tiedot on tarvittaessa toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että viemärilaitokseen johdettavi-en teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jäte-vesien sekä sakokaivolietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisen esikäsittelyn ja muiden toimenpiteiden avulla.

Luvan haltijan on valvontaviranomaisen vaatiessa esitettävä selvitys viemärilaitokseen johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja mahdollisesta esikäsittelystä.

Päästöt ilmaan

5. Jäteveden sekä lietteen käsittely on hoidettava niin, että hajupäästöt ovat mahdollisimman vähäiset.

Puhdistamolietettä ei saa kompostoida tai varastoida puhdistamoalu-eella. Puhdistamolietteen kuljetus on järjestettävä siten, ettei hajuhait-toja aiheudu.

22

Melu 6. Jäteveden sekä lietteen käsittely sekä puhdistamoalueella tapahtuva

liikenne on hoidettava välttäen tarpeetonta melua.

Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen

7. Puhdistamotoimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdol-lisimman vähän. Puhdistusprosessista syntyvien kiinteiden jätteiden, esimerkiksi välppäysjätteiden, kuljetuksesta ei saa aiheutua haju- tai hygieniahaittaa. Liete on kuljetettava suljetussa säiliössä jatkokäsitte-lyyn toimijalle, jolla on ympäristölupa lietteenkäsittelyyn. Muut jätteet on asianmukaisesti lajiteltuina toimitettava asiamukaisiin luvan saaneisiin käsittelypaikkoihin.

Kemikaalien varastointi

8. Puhdistamoprosessissa käytettävät kemikaalit on varastoitava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, ettei varas-toinnista aiheudu haittaa tai vaaraa ihmisten terveydelle ja ympäristöl-le.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

9. Viemäriverkoston pumppaamot on varustettava häiriöistä ilmoittavilla laitteilla.

Puhdistamon toiminnan ympäristön tilaa vaarantavista tai uhkaavista häiriöistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Haukiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja, mikäli häiriöstä saattaa olla vaaraa terveydelle, myös Haukiputaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjat-tava viipymättä ja tilanteen edellyttämä tarkkailu on järjestettävä.

Poikkeustilanteiden varalta on laadittava valmiussuunnitelma, jota on päivitettävä säännöllisesti. Toimintavalmius on pidettävä ajan tasalla.

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaa-raa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

10. Puhdistamoa ja koko viemärilaitosta on hoidettava siten, että saavute-taan mahdollisimman hyvä jätevesien puhdistustulos ja minimoidaan ympäristöhaitat.

Puhdistamolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka yhteystiedot ja pätevyys on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle.

11. Puhdistamon rakenteet ja laitteet on pidettävä asianmukaisessa kun-nossa. Niihin voidaan tehdä sellaisia muutoksia, joilla ei ole haitallista vaikutusta yksityisen tai yleisen edun kannalta. Muutokset on tehtävä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

Toiminnan lopettaminen

12. Luvan haltijan on toimitettava hyvissä ajoin ennen toiminnan lopetta-mista aluehallintovirastoon hakemusasiana suunnitelma jäteveden-puhdistamon rakennusten, altaiden (tilavuustietoineen), laitteistojen ja purkuputken mahdollisesta jatkokäytöstä, muuttamisesta tai purkami-

23

sesta, purkuputken nykykunnosta ja mahdollisesta kunnostamisesta, mikäli käyttöä esitetään jatkettavaksi, sekä toiminnan lopettamisen edellyttämistä kunnostus-, maisemointi- ja muista toimenpiteistä ympä-ristön pilaantumisen vaaran sekä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja ym-päristön tilan parantamiseksi sekä edelleen aiheutuvien vaikutusten tarkkailusta. Lisäksi on esitettävä selvitys jäljelle jäävien rakennelmien ja laitteiden hoidosta, kunnossapidosta ja vastuutahosta sekä ajan-tasaiset vesialueen omistajien, ammattikalastajien ja hankkeen vaiku-tusalueen rantatilallisten yhteystiedot (rantatilalliset numeroituna luette-lona) sekä rekisterikartta, johon on merkitty asianosaisluettelossa ole-vat vastaavat numerot.

Tarkkailu- ja raportointimääräys

13. Luvan haltijan on oltava selvillä toiminnan aiheuttamista päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaiku-tusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätök-sen liitteen 2 mukaisesti.

Aluehallintovirasto voi tarvittaessa muuttaa ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

Vesistötarkkailuohjelmaa ja raportointia voidaan muuttaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun katta-vuutta. Kalasto- ja kalastustarkkailun osalta ohjelmaa voidaan muuttaa Kainuun ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla.

KORVAUSMÄÄRÄYKSET

Korvaus vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä

14. Luvan haltijan on maksettava tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevät korvaukset vuosina 2012–2015 aiheutuvasta vesialueen kalastuksen tuoton menetyksestä Haukiputaan vesialueiden osakaskunnalle ja val-tion vesialueiden osalta Kainuun ELY-keskukselle.

Korvaus ammattikalastuksen tuoton menetyksestä

15. Luvan haltijan on maksettava tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevät korvaukset ammattikalastajalle aiheutuneesta kalastustulojen mene-tyksestä vuosilta 2005–2006.

Korvaus rantakiinteistöjen virkistyskäytön vaikeutumisesta

16. Luvan haltijan on maksettava tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevät korvaukset vuosina 2012–2015 aiheutuvasta vesistösidonnaisen virkis-tyskäytön vaikeutumisesta mainitussa liitteessä lueteltujen rantatilojen omistajille ja vuokramiehille.

OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALLE

Vahingonkärsijä voi vaatia luvan haltijalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä

24

aluehallintovirastolle. Ennakoimattoman vahingon korvaamista koskevan hakemuksen yhteydessä voidaan esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskeva vaatimus.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupamääräysten tarkistamisen edellytykset

Kyseessä on Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupa-määräysten tarkistaminen. Lupaharkinta on tehty ja luvan myöntämisen edellytykset on ratkaistu ympäristönsuojelulain mukaisesti Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 20.12.2005 antamalla päätöksellä nro 71/05/2. Toi-minta ja päästöt ympäristöön säilyvät nykyisellään. Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu jäteve-denpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä nii-den nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka on luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetty.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy vuoden 2013 lop-puun mennessä ja jätevedet johdetaan vuoden 2014 alusta lähtien siirto-viemärillä Ouluun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Purkuputken jatko-osan rakentaminen jäljellä olevaksi lupakaudeksi Pohjois-Suomen ympä-ristölupaviraston päätöksen nro 20/09/2 mukaisessa määräajassa, eli 31.3.2013 mennessä, ei ole tarpeen vesistön tilan parantamiseksi, koska rakentamisesta saatava hyötyvaikutus olisi niin lyhytaikainen, ettei sillä ole merkitystä vesistön tilan kannalta.

Nykyisen puhdistamon toiminta-aika sekä mahdolliset luvan haltijasta riip-pumattomat ennalta arvaamattomat aikataulumuutokset huomioon ottaen tämä lupa on myönnetty määräaikaisena siten, että lupa on voimassa 30.6.2014 saakka. Mikäli jätevedenpuhdistamon toiminta suunnitellusta poiketen kuitenkin jatkuu tämän jälkeen, on toiminnalle haettava uutta ym-päristölupaa asianmukaisine selvityksineen.

Tämän luvan ja lupamääräysten mukaisen toiminnan voidaan katsoa ole-van parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista Ervastinrannan jäteve-denpuhdistamon olosuhteissa.

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolla on kuluneella lupakaudella päästy voimassa olevassa ympäristöluvassa asetettuihin puhdistusvaatimuksiin, mutta puhdistamolla ei ole pystytty täyttämään valtioneuvoston asetukses-sa nro 888/2006 asetettuja puhdistusvaatimuksia typenpoiston osalta.

Jätevesien johtamisesta Perämeren Mustanniemenlahteen aiheutuu edel-leen haittaa kalastolle ja kalastukselle sekä vesistön virkistyskäyttöhaittaa. Näiden haittojen hyvittämiseksi luvan haltijalle on määrätty korvausvelvoit-teet.

Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa Perämeren ekologinen tila on luokiteltu rannan läheisyydessä tyydyttäväksi ja ulom-malla merialueella hyväksi. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuo-teen 2015 mennessä. Ervastinrannan jätevedenpuhdistamolta Peräme-reen tuleva kuormitus pysyy ennallaan eikä merialueen tila heikkene ha-

25

kemuksen mukaisen jäljellä olevan lyhytaikaisen toiminnan seurauksena. Näin ollen hanke ei ole vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen.

Toimintaa voidaan jatkaa määräaikaisen luvan nojalla, koska toimittaessa tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti puhdistamon jäljellä olevasta ly-hytaikaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt-tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuuton-ta rasitusta naapuritiloille.

Lupamääräysten peruste lut

Lupamääräykset 1. ja 2. on annettu jätevesien tehokkaan käsittelyn var-mistamiseksi ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Päästörajat on mää-rätty hakemuksen mukaisesti.

Typpi ei ole Perämeren Mustanniemenlahdella perustuotannon minimiteki-jä, mutta osaltaan se vaikuttaa rehevöitymiseen. Typpipäästön rajoittami-seen on kiinnitettävä huomiota, mutta sitä koskevia tarkempia määräyksiä ei ole tarpeen antaa erityisesti, kun otetaan huomioon jäljellä oleva lyhyt puhdistamon käyttöaika. Puhdistamon huolellisella hoidolla voidaan typpi-päästöjä rajoittaa.

Lupamääräys 3. viemäriverkostojen hoidosta on annettu erityisesti puhdis-tamon tehon parantamiseksi, ohijuoksutusten vähentämiseksi ja jätevesien tehokkaan käsittelyn toteutumiseksi. Viemäriverkoston saneeraus tarvitta-essa on tarpeen vuotovesien määrän pienentämiseksi.

Lupamääräyksen 4. tarkoituksena on varmistaa viemäriverkostoon ja jäte-vedenpuhdistamolle johdettavien teollisuus- ja laitosjätevesien tehokas esikäsittely, vähentää viemärilaitoksen ja puhdistamon toimintahäiriötä se-kä estää terveydellisen vaaran tai haitan aiheutuminen puhdistamon työn-tekijöille.

Lupamääräyksillä 5. ja 6. varmistetaan, ettei toiminnasta ja huoltoliiken-teestä aiheudu häiritseviä haju- tai meluhaittoja.

Lupamääräyksissä 7. ja 8. on annettu yleisluonteiset ohjeet toiminnassa muodostuvien jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta asianmukaiseen kä-sittelyyn sekä kemikaalien varastoinnista ympäristön pilaantumisen ja ros-kaantumisen ehkäisemiseksi.

Puhdistamolla on oltava valmius häiriö- ja poikkeustilanteiden varalla (lu-pamääräys 9.), jotta mahdolliset vahingot voidaan rajoittaa mahdollisim-man lyhytaikaisiksi ja pieniksi. Häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava valvontaviranomaisille, jotta tarvittaessa voidaan käynnistää riittävät tark-kailutoimet.

Lupamääräys 10. jätevedenpuhdistamon hoidosta on tarpeen laitoksen huolellisen ja asiantuntevan hoidon toteutumiseksi.

Lupamääräys 11. puhdistamon rakenteiden ja laitteiden kunnossapidosta on tarpeen, jotta varmistetaan puhdistamon toiminta ja minimoidaan ympä-ristövaikutukset.

26

Jätevedenpuhdistamon toiminta-alue on saatettava toiminnan loputtua sel-laiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantu-mista tai sen vaaraa. Tarvittavien jälkihoitotoimenpiteiden toteutumiseksi luvan saaja on velvoitettu esittämään aluehallintovirastolle hakemussuun-nitelma kyseessä olevista toimenpiteistä. Myös olemassa purkuputken osalta asia ratkaistaan eri hakemuksesta annettavalla päätöksellä (lupa-määräys 12.).

Tarkkailu- ja raportointimääräys (lupamääräys 13.) on tarpeen valvonnan ja toiminnan vaikutusten selvittämisen kannalta sekä mahdollisten enna-koimattomien vahinkojen varalta.

Korvausmääräysten perustelut

Jätevesien johtamisesta Mustanniemenlahteen aiheutuu edelleen aikai-semman kaltaista haittaa kalastolle ja kalastukselle sekä vesistön virkistys-käyttöhaittaa. Jätevesien johtamisesta aiheutuva haitta ei pääty välittömäs-ti jätevesien johtamisen päättyä, vaan vesistön tilan parantuminen saattaa kestää useamman vuoden ajan. Tämän vuoksi aluehallintovirasto määrää korvauksia maksettavaksi vielä kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta, minkä jälkeen haittoja ei arvioida enää aiheutuvan. Vesialue- ja virkistyskäyttöhaittakorvaukset määrätään hakemuksen mukaisesti kerta-korvauksena koko haittojen ilmenemisen ajalta eli vuosilta 2012–2015. Ammattikalastajakorvaus vuosilta 2005 ja 2006 määrätään vuotuiskor-vauksena. Korvausperusteet ovat samat kuin ympäristölupaviraston pää-töksessä nro 71/05/2. Korvausmäärät on tarkistettu elinkustannusindeksin muutoksella vuoden 2012 lokakuun rahanarvoon seuraavasti:

Elinkustannusindeksi pisteluku vuonna 2005 oli 1 594 ja vuoden 2012 lo-kakuussa 1 875, josta saadaan rahanarvokerroin 1,18.

Korvauksen saaja Päätöksen nro 71/05/2

mukainen korvaus €/vuosi Indeksikorotettu kor-vaus €/vuosi

Haukiputaan osakaskunta 1 796 2 120 Suomen valtio 333 393 Ammattikalastaja 118 140 Rantakiinteistöt / haitta-alue 1 17,7 21 Rantakiinteistö / haitta-alue 2 13,3 16

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN


Lupamääräyksestä 2 ja sen perusteluista ilmenevästi luvan haltijalle on asetettu tarpeelliseksi katsotut jätevesien puhdistusvelvoitteet.

Korvausmääräyksestä ja sen perusteluista sekä tämän päätöksen liitteestä 3 ilmenevästi luvan haltijalle on asetettu korvausvelvoitteet. Korvauksia on määrätty maksamaan vielä kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta.

Nykyisen purkuputken purkamista koskevan vaatimuksen osalta viitataan lupamääräykseen 12 ja sen perusteluihin ja todetaan, että purkuputken osalta asia ratkaistaan eri hakemuksesta annettavalla päätöksellä.

27


Korvausvaatimuksen osalta viitataan korvausmääräykseen ja sen peruste-luihin sekä tämän päätöksen liitteeseen 3.

6. Väinö Järvinen

Korvausvaatimuksen osalta viitataan korvausmääräykseen ja sen peruste-luihin sekä tämän päätöksen liitteeseen 3. Lisäksi todetaan, että hakemuk-sesta poiketen korvauksia on määrätty maksettavaksi kahdelta toiminnan päättymisen jälkeiseltä vuodelta.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä lupapäätös on määräaikainen ja se on voimassa 30.6.2014 asti. Mi-käli toimintaa halutaan jatkaa Ervastinrannan jätevedenpuhdistamossa 30.6.2014 jälkeen, uutta lupaa on haettava 31.3.2014 mennessä. Toimin-taa saadaan nyt myönnetyn ympäristöluvan nojalla jatkaa, kunnes uusi ympäristölupahakemus on lainvoimaisesti ratkaistu.

Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomai-sen aloitteesta peruuttaa luvan.

Korvattavat lupamääräykset

Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 71/05/2 lupa-määräykset.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännök-siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistami-sesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 §:n nojalla.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Sitä ennen on noudatettava ympäristölupaviraston päätöksen nro 71/05/2 lupamää-räyksiä.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 41 §, 42 § 1 ja 2 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 momentti, 46 § 1 ja 3 momentti, 50 § 2 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 1 momentti, 66 § 1 momentti, 67 §, 74 § 3 momentti ja 90 §

28

Jätelaki (1072/1993) 4 §, 6 § ja 15 §

Ympäristövahinkojen korvaamisesta annettu laki 3 §, 5 § 1 momentti ja 7 § 1 momentti 1) kohta

Vahingonkorvauslaki 5 luku 1 § ja 5 §

Korkolaki 4 § 1 momentti

Yhdyskuntajätevesistä annettu valtioneuvoston asetus nro 888/2006

KÄSITTELYMAKSU

Ratkaisu

Lupa-asian käsittelymaksu on 2 435 euroa.

Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

Perustelut

Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteen mukaan jätevesien käsittelystä, jossa jäteveden määrä on asukasvastineluvultaan vähintään 4 000–50 000, ympäristöluvan käsit-telymaksu on 4 870 euroa. Luvan olennaista muuttamista tai luvanmukai-sen toiminnan lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsit-telystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta mak-susta eli 2 435 euroa.

Oikeusohjeet

Valtionneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

29

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Mikko Keränen Anna-Maria Juntunen

Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen.

Tiedustelut: asian esittelijä p. 0295 017 647 tai 0295 017 500.

A-MJ/es

Liitteet Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Tarkkailuohjelma Liite 3 Korvausluettelo

Päätös Hakija

Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Haukiputaan kunta Haukiputaan kunnan kaavoitusviranomainen Haukiputaan kunnan terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomainen / Oulun seudun ympäristötoimi Suomen ympäristökeskus

Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu-

tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon.

Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia

saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo-jelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai sääti-öt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomai-set ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.

Valitusaika Valitusaika päättyy 7.1.2013, jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa.

Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut-tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaa-sa, sähköposti: [email protected])

- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)

Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai-

semmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvi-

tys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse)

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kir-jaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimi-tetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vas-taanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot

käyntiosoite: Linnankatu 1–3 postiosoite: PL 293, 90101 Oulu puhelin: vaihde 0295 017 500 telekopio: 08 - 3140 110 sähköposti: [email protected] aukioloaika: klo 8–16.15

Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeuden-

käyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräis-tä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

1

Liite 2 ERVASTINRANNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON TARKKAILU

Ervastinrannan jätevedenpuhdistamon tarkkailu on suunniteltava siten, et-tä laitteiden ja menetelmien toimivuus ja teho, toiminnasta aiheutuvat päästöt sekä toiminnan ympäristövaikutukset voidaan laskea tai arvioida riittävällä tarkkuudella.

Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailu on puhdistamolla tehtävää päivittäistä puhdistusprosessin tarkkailua. Puhdistamon hoitaja tekee käyttötarkkailua puhdistamon toi-minnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden, hajuhaittojen, ke-mikaalien kulutuksen ym. selvittämiseksi.

Käyttötarkkailusta pidetään puhdistamolla päiväkirjaa, johon merkitään ai-nakin seuraavat tiedot:

– jätevesivirtaamat – ohitukset – tulevan ja vesistöön johdettavan jäteveden laatu – kuormitukset vesistöön – puhdistustehot – puhdistusolosuhteet – käytetyt kemikaalit – jätetiedot – jätevesinäytteen ja lietenäytteen ulkopuolisessa laboratoriossa tehtyjen

analyysien tutkimusselosteet – lietteenkäsittelytiedot – jäteveden lämpötila.

Päästötarkkailu

Päästötarkkailussa näytteet otetaan kokoomanäytteinä 24 tunnin ajalta au-tomaattisella näytteenottimella kerran kuukaudessa eli 12 kertaa vuodes-sa.

Puhdistamolle tulevista ja sieltä lähtevistä näytteistä määritetään lämpötila, happi (vain lähtevä vesi), pH, sähkönjohtavuus, BOD7ATU, CODCr, koko-naisfosfori, PO4-P (vain lähtevä vesi), kokonaistyppi, NO3+2-N, NH4-N, kiin-toaine, alkaliniteetti, fekaaliset koliformiset bakteerit (vain lähtevä vesi) ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuus (Al, vain lähtevä vesi).

Kullakin päästötarkkailukerralla selvitetään lisäksi

– näytteenottovuorokauden virtaama, maksimituntivirtaama ja kemikaalin annostus

– selkeytysaltaiden näkösyvyys ja pintakuorma.

Kunkin puhdistamokäynnin yhteydessä yhdessä puhdistamonhoitajan kanssa käydään läpi käyttötarkkailupäiväkirja ja selvitetään mahdollisten ohijuoksutusten ja häiriöiden syyt. Lisäksi tarkistetaan kemikaalin annos-tus.

2

Lisäksi noudatetaan valtioneuvoston päätöksessä nro 888/2006 annettuja ohjeita.

Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tutkitaan kerran vuodessa. Lietteestä määritetään kuiva-aineen (TS) pitoisuus, hehkutusjäännös ja pH sekä seu-raavien ravinteiden, hivenaineiden ja raskasmetallien pitoisuudet:

Ravinteet ja hivenaineet Raskasmetallit Typpi Kadmium Fosfori Koboltti Kalium Kromi Kalsium Kupari Magnesium Elohopea Mangaani Nikkeli Lyijy Sinkki

Vaikutustarkkailu

Vesien johtamisen vaikutusta merialueen veden laatuun ja käyttökelpoi-suuteen sekä kalastoon ja kalastukseen tarkkaillaan vuosille 2012–2018 laaditun Oulun edustan vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman ja siihen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen (vesistötarkkailu) ja Kainuun ELY-keskuksen (kalataloustarkkailu) mahdollisesti tekemien muutosten mukai-sesti.

Tarkkailua tehdään vielä yhtenä toiminnan päättymisen jälkeisenä vuo-tena.

Raportointi

Käyttötarkkailun yhteenvetolomakkeet (viikkovirtaamat, päivittäiset ohituk-set sekä käyttötarkkailun yhteenveto toimitetaan) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle sähköisesti ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Käyttö-tarkkailutiedot toimitetaan ELY-keskukselle ja kuormitustarkkailusta vas-taavalle konsultille puolivuosittain kahden viikon kuluessa laskentajakson päättymisestä.

Päästötarkkailutulokset toimitetaan Haukiputaan kunnan ympäristönsuoje-luviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle vedenlaaturekis-teriin liitettävässä muodossa heti niiden valmistuttua ja viimeistään kuu-kauden kuluttua näytteenotosta. Tarkkailutuloksiin liitetään lyhyt yhteenve-to puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä.

Päästötarkkailuraportti laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa tarkastellaan erityisesti lupamääräysten toteutumista, puhdis-tamon kuormitusastetta, toimintaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Päästö-tarkkailuraportit toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Hauki-putaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä vesistötarkkailua hoitavalle konsultille.

Vesistötarkkailun tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeis-tään kuukauden kuluttua näytteenotosta Haukiputaan kunnan ympäristön-

3

suojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa kolmen kuukauden välein. Poikkeuksellisiin tuloksiin tulee liittää lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto, jonka laadinnassa on soveltuvin osin käytettävä hyväksi ELY-keskuksen vesistöstä ottamien näytteiden analyysitulokset, valmistuu huhtikuun lop-puun mennessä ja toimitetaan edellä mainituille tahoille, Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmälle sekä Kiiminkijoen ja Keski-Perämeren kalastusalueille.

Kalasto- ja kalastustarkkailun tuloksista laaditaan vuosittainen yhteenveto-raportti, joka toimitetaan Kainuun ELY-keskuksen kalatalouden ryhmälle toukokuun loppuun mennessä sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Haukiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kiiminkijoen ja Keski-Perämeren kalastusalueille.

Laadunvarmistus

Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viran-omaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Vesinäytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai valvovan viranomaisen hyväksymä pätevyys näytteenottoon.

Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuosi-tukset.

lupapÄÄtÖs nro 132/12/1 dnro … · puhdistamolle johdetaan lisäksi ylikiimingin noin 1 200...

Documents