maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista · 2019-08-29 · water...
TRANSCRIPT
RURAL SOLUTIONS FOR SUSTAINABLE FUTURE
27/08/2019 Presentation Name / Firstname Lastname 1
Marja Roitto Ruralia-instituutti, Helsingin yliopisto
Maatalouden- ja kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista Euroopan eri maissa
2
KOTIELÄINTUOTANNON OSUUS
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA
EUROOPASSA 70-80%
• luonnon monimuotoisuuden häviäminen
(maaekosysteemit)
• happamoituminen ja ilman epäpuhtaudet
(ammoniakki ja typen oksidit)
• ilmaston lämpeneminen
• vesistökuormitus (P N)
Leip, A et al 2015. Impacts of European livestock production:
nitrogen, sulphur, phosporus and greenhouse gas emissions,
water eurtrophication and biodiversity. Environ Res Lett 10: 1-13
• maatalous / kotieläintuotanto
ympäristökuormituksen aiheuttajana
• Suomi verrattuna muihin EU-maihin?
Tanska, Ruotsi, Hollanti, Saksa, Viro, Puola,
Irlanti
TAVOITTEET
3
EU:n kehittämät kansainväliset
maatalouden ympäristöindikaattorit
• Ympäristön kuormitus, riskit,
ympäristön tila, luonnonvarojen
käyttö ml. maa ja vesi
• Päivitykset, osa kehitteillä, osa
arkistoitu (ei päivitetä)
Kansalliset indikaattorit
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Agri-
environmental_indicators
MAATALOUS JA KASVIHUONEKAASUT
4
A) Maataloussektori
1.kotieläinten ruuansulatus (CH4)
2.lannankäsittely (CH4, N2O) (lietelanta, kuivikelanta, lanta)
3.maatalousmaat (N2O)
keinolannoitus, eloperäiset lannoitteet
(lanta, puhdistamoliete), niittojäännös,
eloperäiset maatalousmaat ja typen
mineralisaatio
4.kalkitus ja urean käyttö (CO2)
5.oljen peltopolton päästöt (CH4, N2O).
B) Maankäyttösektori
Maaperä (CO2): hiilivaraston muutos kiv.mailla, eloperäiset
maatalousmaat
C) Energiasektori
Lähde: LUKE
Suomesssa viljelymaista noin 10 % eloperäisiä (≥ 12%
hiiltä), mutta ne tuottavat 50-60% maatalouden
kasvihuonekaasupäästöistä maankäyttösektorilla
Hanna Kekkonen, Hannu Ojanen, Markus Haakana, Arto Latukka & Kristiina
Regina (2019) Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation, Carbon Management, 10:2, 115-126, DOI: 10.1080/17583004.2018.1557990
IPCC:n uusi raportti (2019) korostaa turvemaiden ja
hiilivarastojen suojelua ilmastonmuutoksen
hillitsemisessä.
MAATALOUDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT PELTOHEHTAARIA KOHDEN
0
2
4
6
8
10
12
Bu
lgar
ia
Un
kari
Vir
o
Ro
man
ia
Latv
ia
Esp
anja
Liet
tua
Slo
vaki
a
Kro
atia
Kre
ikka
Po
rtu
gali
Pu
ola
Ru
ots
i
Tsek
ki
Ital
ia UK
Itäv
alta
Ran
ska
Suo
mi
Slo
ven
ia
Saks
a
Tan
ska
Irla
nti
Bel
gia
Ho
llan
ti
kt C
O2-e
kv 1
000
ha-1
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Agri-environmental_indicator_-_greenhouse_gas_emissions
Kotieläintiheys Euroopan eri maissa
0
1
1
2
2
3
3
4
4
Bu
lgar
ia
Latv
ia
Vir
o
Liet
tua
Slo
vaki
a
Ro
man
ia
Kre
ikka
Suo
mi
Kro
atia
Tse
kki
Un
kari
Ru
ots
i
Po
rtu
gali
Esp
anja
Pu
ola
Ital
ia
Ran
ska
UK
Itäv
alta
Slo
ven
ia
Saks
a
Irla
nti
Tan
ska
Bel
gia
Ho
llan
ti
LSU
per
ha
UA
A
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Agri-environmental_indicator_-_livestock_patterns
Ammoniakkipäästöt per peltoha
0
10
20
30
40
50
60
70B
ulg
aria
Liet
tua
Latv
ia
Ro
man
ia
Vir
o
Po
rtu
gali
Kre
ikka
Suo
mi
Un
kari
UK
Slo
vaki
a
Kro
atia
Ru
ots
i
Pu
ola
Esp
anja
Tsek
ki
Ran
ska
Itäv
alta
Irla
nti
Tan
ska
Ital
ia
Slo
ven
ia
Saks
a
Bel
gia
Ho
llan
ti
10
00
tn
per
mill
ion
ha
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Agri-environmental_indicator_-_ammonia_emissions
Maataloudessa ammoniakkia haihtuu
kotieläinten lannasta eläinsuojissa ja
lannan varastoinnin ja levityksen
yhteydessä. Ammoniakkia haihtuu myös
typpeä sisältävistä muista orgaanisista ja
epäorgaanisista lannoitteista
Tuotantoeläinten määrään suhteutettu mikrobilääkkeidenmyynti
0
50
100
150
200
250
300
350
400
Swed
en
Fin
lan
d
Latv
ia
Slo
ven
ia
Lith
uan
ia
Den
mar
k
Un
ited
Kin
gdo
m
Au
stri
a
Slo
vaki
a
Irel
and
Net
her
lan
ds
Cze
chia
Gre
ece
Esto
nia
Fran
ce
Ro
man
ia
Ger
man
y
Cro
atia
Po
lan
d
Be
lgiu
m
Bu
lgar
ia
Hu
nga
ry
Po
rtu
gal
Ital
y
Spai
n
mg
PC
U-1
https://www.ema.europa.eu/documents/report/sales-veterinary-antimicrobial-agents-30-european-countries-2016-trends-2010-2016-eighth-esvac_en.pdf
Kasvinsuojeluaineiden käyttö per peltoala
0
1
2
3
4
5
6
Bu
lgar
ia
Vir
o
Irla
nti
Liet
tua
Suo
mi
Kre
ikka
Latv
ia
Ro
man
ia
Ru
ots
i
Tan
ska
Slo
vaki
a
UK
Itäv
alta
Kro
atia
Pu
ola
Tsek
ki
Un
kari
Slo
ven
ia
Ran
ska
Po
rtu
gali
Saks
a
Esp
anja
Bel
gia
Ital
ia
Ho
llan
ti
kg h
a-1 U
AA
Uusiutuvan energian osuus maatalouden energian käytöstä
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%Ir
elan
dP
ort
uga
lIt
aly
Ro
man
iaC
roat
iaSp
ain
Fran
ce (
²)B
ulg
aria
Slo
ven
iaEs
ton
iaN
eth
erla
nd
sSl
ova
kia
Bel
giu
mH
un
gary
Latv
iaD
enm
ark
Lith
uan
iaG
ree
ceP
ola
nd
Cze
ch R
epu
blic
Fin
lan
dU
nit
ed
Kin
gdo
mSw
ede
nA
ust
ria
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Agri-environmental_indicator_-_energy_use
Energy consumption by
agriculture made up only 2.7 % of
final energy consumption in
the EU-28[1] in 2016
Trend in the shares of UAA managed high intensity farm
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Ro
man
ia
Bu
lgar
ia
Vir
o
Latv
ia
Po
rtu
gali
Slo
vaki
a
Liet
tua
Esp
anja
Un
kari
Kro
atia
Tsek
ki
Itäv
alta
Pu
ola
Ital
ia
Kre
ikka
Slo
ven
ia
Suo
mi
UK
Ru
ots
i
Irla
nti
Ran
ska
Tan
ska
Saks
a
Bel
gia
Ho
llan
ti
%
The inputs taken into account
are fertilisers, pesticides and
purchased feed. It allows
covering both crop and livestock
productions.
https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Agri-environmental_indicator_-_intensification_-_extensification
Pysyvien nurmien osuus
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90Su
om
i
Tan
ska
Ru
ots
i
Un
kari
Liet
tua
Pu
ola
Slo
vaki
a
Bu
lgar
ia
Ital
ia
Tsek
ki
Saks
a
Ran
ska
Ro
man
ia
Vir
o
Esp
anja
Latv
ia
Bel
gia
Kro
atia
Ho
llan
ti
Kre
ikka
Itäv
alta
Po
rtu
gali
Slo
ven
ia UK
Irla
nti
%
https://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&plugin=1&language=en&pcode=tag000
25
Maa Maito
Itävalta 21,2
Ruotsi 16,4
Latvia 12,7
Kreikka 12,4
Tanska 12,3
Liettua 5,4
Saksa 4,9
UK 4,0
Belgia 3,9
Ranska 3,6
Slovakia 3,5
Suomi 3,4
Italia 3,2
Viro 2,0
Hollanti 1,9
Kroatia 1,8
Tsekki 1,8
Unkari 1,3
Bulgaria 1,1
Romania 1,1
Espanja 1,0
Puola 0,5
Irlanti 0,2
Portugali 0,0
Maa Liha
Latvia 23,6
Itävalta 21,7
Ruotsi 21,2
Tsekki 18,7
Viro 16,0
Kreikka 14,6
Tanska 12,8
Slovakia 12,7
Liettua 8,5
Suomi 7,8
Slovenia 7,3
Saksa 6,4
Italia 5,3
Portugali 5,2
Belgia 4,5
Kroatia 3,8
Ranska 3,5
Espanja 3,2
UK 3,0
Unkari 2,0
Bulgaria 1,9
Hollanti 1,6
Romania 1,0
Irlanti 0,9
Puola 0,5https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Organic_farming_statistics
% / nuppimäärä LUOMUTUOTANTO
Ryhmittelyanalyysi
Greenhouse gases, ammonia, pesticides, livestock density, cattle, fodder area, antibiotics, N, P, permanent grasslands, intensity of agriculture, organic production
Country 1 2 3
Croatia 0,72 0,27 0,01
Poland 0,70 0,27 0,03
Bulgaria 0,65 0,31 0,04
Hungary 0,63 0,31 0,06
Romania 0,60 0,35 0,05
Greece 0,57 0,37 0,06
Spain 0,55 0,35 0,10
Portugal 0,51 0,41 0,08
Sweden 0,31 0,63 0,06
Czechia 0,34 0,62 0,05
Estonia 0,34 0,61 0,04
Austria 0,32 0,61 0,08
Latvia 0,37 0,60 0,03
Slovakia 0,43 0,55 0,02
Finland 0,41 0,54 0,05
France 0,40 0,51 0,10
Slovenia 0,35 0,50 0,15
Belgium 0,01 0,02 0,97
Netherlands 0,07 0,07 0,86
Germany 0,34 0,37 0,29
Ireland 0,33 0,39 0,28
Denmark 0,40 0,39 0,21
Italy 0,45 0,41 0,13
UK 0,43 0,46 0,12
Lithuania 0,47 0,49 0,04
sum 8 9 2
1
2 3
”nektariinit”
Ryhmät Jäsenyysaste
Kohdemaat ryhmittelyanalyysissä
• Maiden vertailuun vaikuttaa, mitä tekijöitä otetaan mukaan
• Puuttuu:
• Monimuotoisuus (maatalousympäristön lintupopulaatio, luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousmaiden osuus)
• Vesi
• Ilmaston muutos: peltojen hiilivarannot
Maatalouden ympäristökuormitus indeksinä EU
Torjunta-aineet Antibiootit Ammoniakki Typpi Fosfori Kasvihuonekaasut
Keskiarvo
Van Grinsven et al 2019
Ekotehokkuusindeksi EU
Van Grinsven et al 2019
Tuotannon arvo/päästöt tai kulutus
Bruttoarvon lisäys
Ympäristökuormitus
Eko
teh
okk
uu
s
Van Grinsven et al 2019
• Maatalouden ympäristöindikaattorit: soveltuvuus maiden tuotannon ympäristövaikutusten vertailuun?
• Maantieteellinen sijainti:satomäärät, taudit, tuholaiset,vesivarat, maaperä
• Tuotantomäärät, -tavat, jakautuminen • Paikalliset vaikutukset/ globaalit
• Yksikkö, jota kohden ympäristövaikutukset ilmoitetaan
JOHTOPÄÄTÖKSET
© Luonnonvarakeskus
11.4.2019
Kilpa2020 – hankkeen ohjausryhmä
Hannele Pulkkinen, tutkija
Biotalous ja ympäristö
Kestävyystutkimus ja indikaattorit
Kotieläintuotannon ympäristövaikutusten vertailu elinkaariarvioinnin (LCA) kirjallisuuden pohjalta
Kohdemaiden lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: maidon ilmastovaikutukset kgCO2-ekv./ kg raakamaitoa tilalla
22 27.8.2019 Hannele Pulkkinen
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
Fin
lan
d
Den
mar
k
Den
mar
k
Den
mar
k
Den
mar
k
Den
mar
k
Den
mar
k
Den
mar
k
Ger
man
y
Ger
man
y
Ger
man
y
Ger
man
y
Ger
man
y
Irel
and
Irel
and
Irel
and
Irel
and
Irel
and
Net
her
lan
ds
Net
her
lan
ds
Net
her
lan
ds
Net
her
lan
ds
Net
her
lan
ds
Net
her
lan
ds
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Swed
en
Lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: Maitorotuisen naudanlihan ilmastovaikutukset kgCO2-ekv./ kg ruhokg
23 27.8.2019 Hannele Pulkkinen
0
5
10
15
20
25
Suomi2016
Ruotsi2015
Ruotsi2009
Tanska,sonni9,4 kk,2016
TanskalypsyL2016
Norway2013
Norja2012
Saksa2012
UK2006
Irlanti2005
EU2010
kgC
O2
-ekv
./ru
ho
kg
Lähtötilanne LCA kirjallisuudessa: Liharotuisen naudanlihan ilmastovaikutus kgCO2-ekv./ kg ruhokg
24 27.8.2019 Hannele Pulkkinen
32
27 28 27 25
30
23 25
32
0
5
10
15
20
25
30
35kg
CO
2-e
kv.
/ ru
ho
kg
Lähtötilanne kirjallisuudessa: Sianlihan ilmastovaikutus kgCO2-ekv./ kg ruhokg
• Ruotsissa eri studeissa on isompi vaihtelu kuin eri maiden välillä…
25 27.8.2019 Hannele Pulkkinen
0
2
4
6
8
10
12
14
Seuraavat vaiheet
1. Parhaiden tutkimusten valikoiminen kohdemaista (jos useita) tai mahdollisten LCA-raporttien etsiminen
2. Tutkimusten tavoitteiden, lähtötietojen ja menetelmien läpikäynti vertailtavuuden arvioimiseksi
3. Tulosten raportointi mahdollisimman yhdenmukaisesti
4. Analyysi vertailtavuudesta ja tuloksien eroista
26 27.8.2019 Hannele Pulkkinen