maito ja me 1/2015

Teemana maitotilan kehittäminenSIVUT 14–31

Hallituksen puheenjohtaja haastattelussaSIVU 38

Lehden liitteenä Kuivitusopas

Yypänahon tilalla tarkka talous SIVU 14

Maito ja Me 1/2015

Teemme tilallesi robotin sijoitusehdotuksen, aikataulun ja muutossuunnitelman menestyksekkään robottilypsyn aikaan- saamiseksi. Lypsyrobotti toimitetaan asennettuna ja käyttöön-otettuna. Aloituskoulutus ja tilaneuvonta sisältyvät hintaan. Tuotetuilla lisälitroilla katat robotin kk-maksun! Saat heti käyttöösi tilan tuottavimman työntekijän ilman käsirahaa pelkällä kk-maksulla!

Tilan tuottavin työntekijä 1400 €/kk

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248 JYVÄSKYLÄ Jussi Paasikannas 043 211 3940 PIRKANMAA/SATAKUNTA Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257

KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243 YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593

TERVOLA Janne Jurva 045 124 9000 sähköpostit: [email protected]

Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää lypsypalvelusopimuksesta!

Maito ja Me 1/2015 3

Maitotilan kehittäMinenTarkalla suunnitelmalla hyvään tulokseen ........ 14Valioryhmän Alkutuotannosta tukea tilan kehittämiseen .............................................................. 18Leania maitotiloille yrittäjäkoulutuksen avulla ............................................................. 21Kasvalat rakensivat eläimilleen hyvinvointia .................................................................... 22Vasikkalan ilmanvaihtoratkaisuna ylipainepuhallus ............................................................................................ 26Uusi pihatto paransi työmukavuutta Ranckens Ranchilla .................................................................................. 28Tietojärjestelmät uudistuvat tänä vuonna ...... 30Salmonellavakuutukseen muutoksia ...................... 31Uusi nitraatti asetus voimaan huhtikuussa....... 31

Maito ja Me

1 /2015

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, [email protected] Päätoi mit taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, [email protected] Ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, [email protected] Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 22.4.2015.

valio.fi/maitojame

KUVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

inEn

KUVA

: MiK

KO M

än

TYn

iEM

i

KUVA

: MA

RKKU

PU

LKKi

nEn

PalstatPääkirjoitus 4ajankohtaista 5Uutiset 6hallituksen puheenvuoro 11Me maidontuottajat 13eläinlääkäri 42kysy asiantuntijalta 43koneklinikka 49Brysselistä 51työ kevyeksi 55Riitan aamulypsy 61

Anna Kurkinen ja Olli-Pekka Lumiaho ennakoivat tarkkaan tilansa menot.

kannessa

hyvinvointiHyvinvointi – mitä se on? .............................................................. 32Hyvä ruokinta ..................................................................................................... 33Utaretulehdusbakteerit esittelyssä ............................. 36nasevasti terveydenhuollosta ............................................. 37

henkilötHaastattelussa Vesa Kaunisto .............................................. 38Antti Rauhamaa päätti luottamusmiesuransa Valiossa .......................................... 41

Maatilan taloUsOsuuskuntien ylijäämän verotus muuttui ........ 44Miten hallita maksuvalmiutta .................................................. 45Maitotilan yhtiöittäminen .............................................................. 46

valioltaValio 110 vuotta ........................................................................................... 52Maito 2020 -nurmiseminaari Kuopiossa ........ 54Kevättalven herkullisia ruokalajeja.................................. 56Uutta Valiolta ...................................................................................................... 59Tavataan Valiolla: Kaupallinen johtaja Pekka Tola ...................................................................................... 62

[28]

[14]

[38][52]

KUVA

: MA

RKKU

PU

LKKi

nEn

4 Maito ja Me 1/20154 Maito ja Me 1/2015

valio 110 vuotta

Maitoala on tällä hetkellä kriisis-sä. Valioryhmän Alkutuotannon asiantuntijat tarjoavat tuottajil-lemme erilaisia palveluita, joiden

avulla oman tilan pullonkauloja voi poistaa ja tuottavuutta parantaa. Vaikeana aikana tuottajien hyvinvointi on koetuksella. Apua on pyydettävä ajoissa, kun oma jaksaminen tai taloudellinen tilanne sitä vaatii. Aukaisu-apua solmuihin saa asiantuntijoilta osuus-kunnista, neuvontaorganisaatiosta tai ter-veydenhuollosta, taloudellisissa vaikeuksis-sa pankista. Tuottajakollegoiden vertaistuki on usein parasta laatuaan. Hyvinvoiva tilan isäntäväki on edellytys sille, että myös tilan eläimet voivat hyvin.

Valio perustettiin vuonna 1905 vaali-maan Suomelle tärkeän vientituotteen, voin, laatua. Voinvientiosuusliikkeen, sittemmin Valion, perustamisasiakirjan allekirjoittivat 17 osuusmeijerien edustajaa. Jo silloin luo-tiin pohja suomalaisten maidontuottajien ja osuusmeijereiden yhteistyölle. Valion histo-rian kirkkaana tähtenä loistaa Valion labora-torion pitkäaikainen johtaja, Nobel-palkit-tu Artturi Ilmari Virtanen, jonka uuttera työ ja erinomaiset keksinnöt kantavat Valiossa edelleen. Tänä vuonna on kulunut 120 vuotta A.I. Virtasen syntymästä ja 70 vuotta hänen kemian Nobel-palkinnostaan.

Maito ja Me -lehteä on uudistettu sekä ulkoasultaan että sisällöltään. Hyvin-voinnin teemavuoden aiheita tämän vuo-den numeroissa käsittelee Valion terveyden-huoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari. Toi-nen terveydenhuoltoeläinlääkärimme Lau-ra Kulkas aloittaa utaretulehdusmikrobei-ta esittelevän sarjan. Lehden lukijat pääse-vät kurkistamaan myös Valiossa työtä tekevi-en arkiseen aherrukseen. Viimeisellä aukea-malla tapaamme tästä lähin Valiolla; ensim-mäisessä numerossa työstään kertoo kaupal-linen johtaja Pekka Tola.

Voimia lähenevästä keväästä,

25. helmikuuta 2015

KUVA

: SU

Vi- T

UU

Li K

An

KAA

nPä

ä

PääKiRJOiTUS

Anu ArtjokiPäätoimittaja

Vuosi 2015 on Valioryhmässä nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Teemavuoden aloitusseminaarissa pohdittiin käytännön maidontuottajien, eläinlääkäreiden ja neuvonnan kesken sitä, miten nautojen hyvinvointia Suomessa tulisi kehittää.

Yksimielisiä oltiin siitä, että hyvinvoinnin keskiössä tulee olla maitotilayrittäjän oma hyvinvointi. Jos yrittäjän jaksaminen arjessa on rajallinen, ei voida ajatella eläinten hyvinvoinnin kehittyvän itsestään. Kehittämisen on lähdettävä siitä, että yrittäjille on tarjolla toimiva tukijärjestelmä ja tietojärjestelmät sekä osaavat asiantuntijapalvelut. Tavoitteena onkin, että vuonna 2020 kaikki Valiolaiset maitotilat ovat toimivan tuotannollisen eläinten terveydenhuollon piirissä.

Teemavuosi on alkanut haasteellisena maitoalan vaikean markkinatilanteen johdosta. Maidon hinnan lasku sekä tukimuutokset asettavat varsinkin juuri investoineet tilat vai-keaan asemaan. On selvää, että tässä tilanteessa voimavarat suuntautuvat talouden hallin-taan ja niin pitääkin. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen onkin pitkäjänteistä työtä, ei pelkästään teemavuoden asia.

Teemavuotta värittää eläinsuojelulain valmistelu. Tässä yhteydessä on keskusteltu eniten nautojen kiinnipitämisestä ja parsinavetoiden kieltämisestä. Tällä hetkellä Suomessa noin puolet lehmistä hoidetaan pihatoissa. Uusia pihattopaikkoja

rakennetaan vajaat 10 000 vuodessa. Parsinavetat on pääosin rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla. Pihattokantaa on rakennettu 1970-luvulta lähtien, joten vanhimmat yksiköt ovat teknisen käyttöiän lopulla tai sen ohittaneet. Luontainen rakennekehitys siis vie pihatoihin.

Parsinavetoiden kiellolla ei paranneta yhdenkään tuotantoeläi-men hoito-olosuhteita eikä hyvinvointia. Tutkimusten pohjalta tie-detään, että eläinten olosuhteissa parsi- että pihattonavettatilojen kesken on suuri hajonta. Ei voida kategorisesti sanoa pihaton ole-van hyvinvoinnin kannalta hyvä ja parsinavetan huono. Kiellolla enemmän vahingollisesti syyllistetään kuin saavutetaan tuloksia. Samalla unohdetaan ne tilat, jotka ovat parsinavetassa panosta-neet hyvinvointiin, muun muassa parsien makuumukavuutta, poikimaolosuhteita, jaloittelua ja laiduntamista kehittämällä.

T ärkeintä lypsykarjojen hyvinvoinnin näkökulmasta on uusien pihatoiden laatutason varmistus hoito-olosuhteiden ja tuotantoprosessien näkökulmasta.

Valitettavasti löytyy uusiakin pihatoita, joissa ei ole täysin onnistuttu. Uusien parsinavetoiden rakentamiselle ei ole tarvetta, mutta vanhojen navetoiden peruskorjauksella voidaan pienillä investoinneilla sekä jatkaa niiden teknistä käyttöikää että parantaa eläinten olosuhteita.

Neuvonta- ja kehittämispanoksia tulee lisätä pihattojen toi-minnallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin varmistamiseksi. Tue-tun rakentamisen ohjauskriteerejä on arvioitava jatkuvasti, uusin tieto huomioiden. Lisäksi tukijärjestelmällä on varmistettava inves-tointien jatkuminen. Tällä hetkellä maitoala on EU:ssa kriisissä, joka voi kestää useamman vuoden. Ellei toimivaa investointitukijärjestel-mää ole, rakentaminen uhkaa hidastua.

Haasteellinen hyvinvoinnin teemavuosi

AJAnKOHTAiSTA

Juha NousiainenAlkutuotanto- ja maidonhankintajohtajaValio Oy KU

VA: M

iKKO

Mä

nTY

niE

Mi


6 Maito ja Me 1/2015

uutiset

häMeenkyröstä valion uusien tuot-tajien tilaisuuteen saapuneet länsi-Maidon tuottajat Laura Aho ja Eero Laitila pitivät kaksipäivästä tilaisuutta erittäin onnistu-neena. osuustoiminnalliset asiat eivät ole välttämättä kaikille tuottajille selviä, joten niihin on tarpeen tutustua.

nuoripari kiitti saaneensa päiviltä tuhdin tietopaketin valioryhmän toiminnasta. heidän mielestään myös valioryhmän yhtenäisyyden kannalta yhteisten tilaisuuk-sien järjestäminen on tärkeää.

”suuri kuva valioryhmän toiminnasta saattaa muuten kadota.”

Pariskunta hoitaa 50 lypsävän karjaa maatalousyhtymänä yhdessä eero laitilan vanhempien kanssa. laura aho toimii Proagrian maitotilaneuvojana, mutta on nyt vanhempainvapaalla hoitamassa kahdek-san kuukautta vanhaa Vilhoa.

Jaskaran tilalla on vuonna 1991 raken-nettu pihatto, jota on laajennettu vuonna 2000. tilaa kehitetään nuoren isännän

Valio ja osuuskunnat järjestävät vuosittain Valioryhmän uusil-le tuottajille Valion toimintaan perehdyttävän tilaisuuden. Viidet-

tä kertaa järjestettyyn tilaisuuteen kokoon-tui tammikuussa ennätysmäärä tuottajia: reilut 200 tuottajaa viidestä osuuskunnasta.

Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, ja vuoropäivinä eri osuuskuntien tuottajat kuulivat Valion johdon ja hallinnon esityk-siä pääkonttorin auditoriossa. Toisen päi-vän tuottajat viettivät oman osuuskuntan-sa tilaisuudessa.

”Osuuskuntienne jäseninä olette kaik-ki Valion omistajia. Olette oikeutettuja esi-merkiksi Valioryhmän Alkutuotannon pal-veluihin”, alkutuotanto- ja maidonhankin-

Uudet tuottajat valion vierainaValioryhmän uudet tuottajat perehtyivät Valion ja osuus-kuntien toimintaan ja hallin-toon kahden päivän ajan tammikuussa.

Ǐ Hämeenkyröläisten Laura Ahon ja Eero Laitilan mukana Valiolla oli Jaskaran tilalla seitsemättä sukupolvea edustava kahdeksan kuukauden ikäinen Vilho. ”Tätä lisää”, oli pariskunnan yksimielinen kommentti uusien tuottajien päivistä.

� Osuuskunta Maitosuomesta saapui uusia tuottajia Valioryhmän tilaisuuteen yli 40. Tuottajia oli paikalla viidestä osuuskunnasta kaikkiaan reilut 200.

tajohtaja Juha Nousiainen sanoi toivottaes-saan uudet tuottajat tervetulleiksi Valioon.

Maitomarkkinoiden tilannetta kävi läpi Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kau-nisto. Hän kertoi maidon hinnoista Euroo-passa, ja totesi Valion maksaneen vuosia Euroopan keskihintaa huomattavasti korke-

ampaa tuottajahintaa omistajatuottajilleen. Kaunisto kertoi, että Valion tehtävä on

tuottajiensa maidon arvon maksimointi. Maitotuotteiden tuonnin osuus on noin 26 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta, joten maitotuotteita on myös vietävä Suo-mesta. Käytännössä Valio hoitaa tätä vien-

valioryhmän toiminta tutuksimukaan maltillisesti, ja yhteistyötä teh-dään samalla kylällä sijaitsevien muiden lypsykarjatilojen kanssa. siten kustannuksia saadaan minimoitua.

Jepualla 50 lypsävän tilaa isännöivät Maaret ja JanOlav Elenius pitivät päivien parhaana antina sitä, että yhteisissä tilai-suuksissa saa tavata kollegoita eri puolilta maata ja eri osuuskunnista. eleniukset itse ovat Maitosuomen tuottajia.

tilaisuus sai kehuja eleniuksilta valioryh-män toiminnan avaamisen lisäksi yleisestä maatalousalan informaation jakamisesta.

”Muiden mielipiteiden ja ajatusten kuunte-leminen on tärkeää, koska silloin asioihin saa uutta näkökulmaa”, Jan-olav elenius totesi.

eleniukset odottavat kiintiöiden poistu-mista jännittyneinä. he seuraavat tarkasti tilan talousasioita, ja tästä eteenpäin niitä seurataan vieläkin tarkemmin.

eleniusten tilalle on tulossa keväällä lypsy-robotti. se on satsaus tulevaisuuteen, joka parantaa nuoren yrittäjäparin hyvinvointia.


Tämä on “Lystenkeli”, 3D-jääselfie. Onko näköinen?

LYSTiKKi

Valion hallitus 2015 Valion hallituksessa on vuonna 2015 neljä maidontuotta-jajäsentä. valion hallintoneuvosto valitsi 9.12.2014 valion hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2015 maanviljelijä Vesa Kauniston.

Uutena jäsenenä valion halli-tuksessa aloitti vuonna 2015 maanviljelijä Pentti Suokannas, joka valittiin erovuorossa olleen Antti Rauhamaan tilalle.

Esa Manninen kunniatohtoriksieläin-lääketie-teellinen tiedekunta on kutsunut valio alkutuotannon neuvontapääl-likkö, MMM Esa Mannisen tiedekuntansa kunniatohtoriksi.

valinnan perusteissa mainitaan muun muassa seuraavaa: neu-vontapäällikkö esa Manninen on lypsyn alalla kiistaton asiantuntija sekä suomessa että kansainväli-sesti. Mannisen asiantuntemuk-sessa yhdistyvät käytännön koke-mus ja laaja teoreettinen tietämys. hän on kehittänyt kansainvälisissä meijeriorganisaatioissa alan stan-dardeja ja käytäntöjä. Manninen on tuonut eläinlääketieteellisen tiedekunnan lypsykarja- ja maito-hygieniaopetukseen asiantunte-musta ja opettanut eläinlääkäreitä sekä tehnyt tutkimusyhteistyötä eläinlääketieteen tutkijoiden kanssa.

eläinlääketieteellisen tiedekun-nan tohtoripromootio on 5.6.2015. kunniatohtoreiksi nimetään myös yhdeksän muuta alansa vaikutta-jaa, muun muassa suomen tasa-vallan presidentti Sauli Niinistö.

LYHYESTi

Ǐ Esa Manninen

ken markkinoilta saamansa tuoton maidon-tuottajilleen.

Valion uutuuksista Valion johtoryhmän jäsen, Tuotanto ja logistiikka -toiminnon johtaja Mika Koski-nen kertoi maitomarkkinoiden lisäksi kaik-kia kiinnostavasta Venäjän tilanteesta. Kos-kisen mukaan Valiossa keskitytään nyt toi-mintaan, johon itse voidaan vaikuttaa.

”Venäjän vastapakotteisiin tai globaa-liin teollisuustuotteiden hinnankehityk-seen emme voi vaikuttaa, mutta omiin tuot-teisiimme, niiden saatavuuteen ja markki-nointiin sen sijaan voimme.”

Koskisen mukaan kotimaan markkinat ovat Valiolle entistäkin tärkeämmät. Venä-jällä pyritään säilyttämään näkyvyys ja hyl-lypaikat. Uusia kuluttajatuotemarkkinoita on löydetty muun muassa Tanskasta. Lopuk-si Koskinen esitteli tuottajille helmikuussa markkinoille tulevia Valion uutuuksia.

Uutuuksia tuottajat pääsivät maiste-lemaan minimessuilla, jotka järjestettiin tilaisuuden väliajalla.

Kaksipäiväisen tilaisuuden aikana tuot-tajat tapasivat myös Valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen sekä MTK:n puheenjoh-taja Juha Marttilan.

tiä. Useat muut toimijat eivät tähän pys-ty, vaan kilpailevat ainoastaan perusmaito-markkinalla. Taito kasvattaa lisäarvoa Vali-on tuotteille on tulevaisuudessa yhä tär-keämpää.

Kaunisto avasi tuottajille Valion tuottaja-hinnan muodostumisen; Valio tilittää kai-


Teksti ja kuvat Anu Artjoki

Valio-konsernin hallitus 2015 Maanviljelijä vesa kaunisto, veteli Maanviljelijä Jarmo Juutinen, vieremä Maanviljelijä sauli lähteenmäki, Rusko Maanviljelijä Pentti suokannas, askola.

UUTiSET

sopiVa tuotantoyMpäristö mah-dollistaa lehmien ja vasikoiden hyvinvoin-nin sekä korkeat elinikäistuotokset. Vasik-kaiän hyvinvointi heijastuu jopa toisen tuo-toskauden tuloksiin, kuultiin Valion navet-taseminaarissa helmikuun alussa.

Hyvinvoinnin teemavuosi näkyi useim-missa Valioryhmän navettaseminaarin esi-tyksissä. Lehmien makuumukavuus sekä esteetön rehun ja veden saanti on entis-tä useammin uusien navettainvestointien tavoitteina. Taloudellisuuden ohella yrit-täjät haluavat helpotusta työhön ja lisää vapaa-aikaa.

Maito syntyy makaamallaSuomalainen niukka kuivikkeiden käyt-tö huolestuttaa. Kuivikkeet pitävät leh-mät puhtaina, parantavat lypsyhygieniaa ja ovat tärkeitä lehmän makuumukavuu-delle. Mukava makuualusta mahdollistaa riittävän, mielellään 14 tunnin makuuajan ja hyvän utareen verenkierron, joka edistää maidon erittymistä. Myös vasikoiden tulisi voida leikkiä vapaasti ja kaivautua kylmis-sä tiloissa kuivikkeisiin.

Navetan raitis ilma vaikuttaa utareter-veyden ohella lehmien syöntihaluun. Viime vuosina navettarakentaminen onkin kes-kittynyt viileisiin pihatoihin, mutta verho-jen pitämisessä riittävän avoimena on vie-lä opettelemista.

”Lehmä viihtyy kuivassa ja viileässä, tau-dinaiheuttajat kosteassa ja lämpimässä”, kiteytti eläinlääkäri ja maidontuottaja Mer-vi Yli-Hynnilä Valion navettaseminaarin alustuksessaan.

valion navettaseminaarissa näkyi hyvinvoinnin teemavuosi

Ǐ Ruokolahtelainen maidontuottaja Riku Tella kertoi Valion navettaseminaarissa kokemuksiaan syväparsista.

Valio uudistaa perustuottei-densa pakkausilmettä. Perusmai-totölkkien piirroskuvat vaihtuvat valokuviin oikeista, valiolaisista lehmistä. Uusi ilme on alkanut näkyä osassa tuotteista jo viime vuoden lopulla, ja loput pakkaukset uudistetaan kevään aikana.

Pakkausilmeen uudistaminen koskee perusmaitojen lisäksi valio piimiä, viilejä, ruoanvalmistustuot-teita, kermoja, voita, edamjuustoja ja maitojauheita.

Uusista pakkauksista on haluttu selkeät, suomalaisen näköi-

set ja myös valio-merkin näkyvyyttä on parannettu. Pakkauksiin tulee valion 110-vuotislogo merkiksi

juhlavuodesta 2015.

viikin opetus- ja tutkimustilalla helsingissä asustava savanna on valio rasvattomien maitojen tähti. valio kevytmaitojen ja valio hyla® maitojen mannekiini on Unfica, joka on samoin viikin opetus- ja tutkimustilan lehmä.

valio ykkösmaito -tölkeissä poseeraa hausjärveläisen Pelto-Mattilan tilan iimu. valio täysmaito-tölkkien kuvassa on samalla tilalla asustava Jyrsky.

Maitotölkkien tähtinä oikeat lehmät – 110-vuotislogo juhlavuoden merkiksi

Arkkitehdit Jouni Pitkäranta ja Tapani Kivinen esittelivät toimivia vasikkalarat-kaisuja sekä kiinnostavaa wisconsinilaista ylipainetuubin käyttöä vasikkatilojen täs-mäilmastoinnissa. Kustannus on edullinen ja putki voidaan asentaa useimpiin vanhoi-hin tiloihin. Pitkärannan lisäksi tuubien suunnittelukoulutuksen käyneitä osaajia löytyy ProAgia Oulusta.

kokemuksia syväparsista ja vinokuivikepohjistaMaailmalla navettarakentajia kiinnosta-vat täyskuivikeratkaisut, ja kuivittami-nen separoidulla lannalla on yleistä. Työ-tehoseuran juuri valmistunut lantatutki-mus kertoo, että lisäselvityksiä tarvitaan. Raportti tutkimuksesta on julkaistu TTS:n nettisivuilla. Akka & koppa -jakomenetel-män aika on ohi ainakin isommissa yksi-köissä.

Maailmalla yleiset syväparret ovat meil-lä vielä harvinaisia. Suomalaisia kokemuk-sia vinokuivikkeesta ja syväparsista kertoi-vat maidontuottajat Kaisa Kivivuori ja Riku Tella.

Syväparsien teko-ohjeita ja soveltuvia täyttöratkaisuja niin hiekasta kuin olki-kalkki-vesi-seoksista tarvittaisiin myös Suomen oloihin. Lehmien kinnervauriot alkavat olla perinteisissä makuuparsinave-toissa niin yleisiä, ettei niitä edes ihmetellä.

Teksti Jaana Kiljunen

Vasikkalaan täsmäilmastointi?Nykytietämyksen mukaan vasikoita ei tule sijoittaa lehmien kanssa samaan tilaan. Vii-leät ja erilliset vasikkanavetat ovatkin yleis-tymässä. Myös vanhat tilat soveltuvat vasi-koiden kasvatukseen.


KUVA

: SU

Vi- T

UU

Li K

An

KAA

nPä

ä

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄLANNANPOISTOLAITTEESI!

Sveaverkenin valmistamat lannanpoisto järjestelmät sopivat pihattoon ja parsi navettaan.

Sveaverken alkuperäiset osat nyt Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimat-laitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odin-tuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080

Maitotilan

PropyleeniKorkeatuottoisille lehmille tuo-toksen häiriöttömyyden tur-vaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka te-hostaa maksan toimintaa.

Melassi-

ADE –liuosLypsylehmille ja nuorille kasva-ville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

propyleeniSisältää maittavuutta lisää-vää melassiseosta ja glysero-lia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliiniklo-ridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

E-liuosRunsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suo-jaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

KOTIMAISET

-tuotteet nyt saatavana meijeriltäsi!

Seuraa tonkkapo tiasi

www.biofarm.fi

Valion kesätyöhaku käynnissäValio tarjoaa tulevana kesänä kausi- ja kesätöitä eri toimipaikoillaan pääasiassa tuotannon ja logistiikan tehtäviin. nuoret pitävät valiota kiinnostavana työnantajana, ja viime vuonna yhtiö sai ennätykselliset 6 800 kesätyöhakemusta. valio on perinteisesti tarjonnut kesätyötä noin 300 nuorelle.

valio on jälleen mukana vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, joka edistää nuorten mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja oppia työelämän pelisääntöjä. kesätöihin valiolle voi hakea 2.2.–15.3.2015 välisenä aikana.

Luotettavaa neuvontaa Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmästä

neuVo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmä on osa Manner-suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Järjestelmän mukaiset neuvontapalvelut ovat käytettävissä kevään 2015 kuluessa. silloin Maaseutuvirasto julkaisee nettisivuillaan neuvojarekisterin hyväksytyistä neuvojista.

neuvonta on luottamuksellista ja viljelijälle vapaaehtoista. neuvonnan enimmäismäärä tilaa kohti on 3 500 euroa koko ohjelmakauden aikana. neuvoja hakee neuvonnan korvauksen ja laskuttaa viljelijältä ainoastaan arvonlisäveron osuuden neuvontakäynnin kustannuksista.

tuotantoeläinten osalta neuvontaa voi saada täydentävistä ehdoista, eläinten hyvinvoinnista ja eläinten hyvinvointikorvauksesta. Myös eläinlääkärien laatimat tuotantoeläinten terveydenhuoltosuun-nitelmat ovat osa maatilojen neuvontajärjestelmää.

LYHYESTi

Hae kesätöihin osoitteessa 0valio.fi/kesatyo

Lisätietoa Mavin nettisivuilta 0mavi.fi.

Räätälöi Justi-rehut oman tarpeesi mukaan tai valitse helposti vakioseos lypsylehmille, kasvaville tai ummessa oleville lehmille.

Tilaa Justia rehua tilallesi

06 429 8900 / karkiagri.fi

suunniteltuna kaikki tarvittavat ravintoaineet tehostamaan oman tilasi kotoisia rehuja.

Tuoreena suoraan tehtaalta!


Hallituksen puHeenvuoro

Sauli Lähteenmäki Valion hallituksen jäsen

V uosi 2014 jää Valion historiaan dramaattisena. Suomen talouden heikon tilan aiheuttama kulut-tajien luottamuksen lasku, kilpailuviranomaisten päätökset ja laskevat maailmanmarkkinahinnat

antoivat vuodelle huonot lähtökohdat. Huoli Ukrainan kriisin vaikutuksista oli suuri. Kesällä näytti kaikesta huolimatta mahdolliselta saavuttaa vuoden päätteeksi ennätystulos. Varsinkin Venäjän tuoretuotemarkkinalle tehdyt panostukset tuottivat ennätysmyyntikuukausia toisensa perään.

Kun Venäjän EU:lle määräämä tuontikielto toteutui, shokki oli suuri, ja juuri Valiolle yksittäisenä yrityksenä massiivinen. Valion tuotannonohjauksen toimivuutta ja yri-tyksen kriisivalmiutta kuvaa se, että 8. elokuuta kerätyis-tä maitolitroista jokainen ohjautui jalostettavaksi, yhtään litraa hukkaamatta. Venäjän rajan sulkeutumisen aiheutta-maa Valion ansaintakyvyn romahtamista kuvaa hyvin ohei-nen pylväikkö.

Lähes kolmannes Valion jalostamasta voista siirtyi kan-nattavasta kuluttajamyynnistä jo valmiiksi huonokattei-sen teollisuusvoin myyntiin. Sama tapahtui tuoretuotteis-sa, kun niiden raaka-aine siirtyi maitojauheen valmistuk-seen. Teollisuustuotteiden maailmanmarkkinahinnat puto-sivat suuren tarjonnan myötä syksyn aikana lähes interven-tiorajalle.

Venäjän kaupan palautuminen ennalleen tai edes jollekin tasolle, näyttää nyt kaukaiselta haaveelta. Valio on säilyttä-nyt asialliset suhteet Venäjän viranomaisiin eikä ole vaaran-tanut hyvää mainettaan Venäjällä. Korvaavien markkinoi-den nopea löytyminen on vaikeaa, mutta töitä tämän eteen tehdään koko ajan. Valiota on arvosteltu riskialttiin Venäjän kaupan suuresta osuudesta sen viennissä. Viennillä on ollut kuitenkin suuri vaikutus Valion maksamaan, Euroopan kor-

Maitokriisin kourissakeimpaan tuottajahintaan, jota yritys on jo vuosia omistajil-leen tilittänyt.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja markkinaoi-keuden määräämä sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsittelyssä oleva Valion perusmaidon hinnoittelumääräys on sysäämässä Valiota pois

perusmaitomarkkinalta. Kilpailijoiden on saatava maidon purkittamisesta sama tuotto, kuin Valio saa koko tuotevali-koimastaan. Valiolaisen tuottajahinnan laskiessa myös ns. kivi-maidon hinta laskee. Kilpailijoiden tuotto paranee ja Valion laskee. Näin toimii vapaa markkinatalous Suomessa.

Suomessa tuotetaan maitoa sama määrä kuin myydään. Avoimilla Euroopan markkinoilla elintarvike-erät liikku-vat vapaasti rajojen yli. Suomen kansantalouden etu ei ole se, että yli 25 prosenttia Suomessa kulutettavista maitota-loustuotteista tuodaan. Puolet Suomessa syödystä juustos-ta tulee Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta. Vastaavan määrän huonokatteisia jauheita ja voita Valio vie eri puolille maa-ilmaa. Jokainen Suomeen tuotava maitolitra eri tuotteiden muodossa syö suomalaisen maidontuottajan palkkaa.

On irvokasta, että sama läntinen meijerijätti, joka tuottaa suuren osan Suomeen tuotavista juustoista, esiintyy maa-kunnissa suomalaisen maidontuotannon pelastajana. Se pistehinnoittelee yhteistyökumppaneittensa kautta reiteil-leen sopivia, pääasiassa keskimääräistä suurempia Valioryh-män maitotiloja. Tietenkin ns. kivi-määräyksiä hyödyntä-en. Nykyinen, jo kriittisen alhainen tuottajahintataso, johon Valioryhmässä on jouduttu, voi altistaa hyvinkin kokonai-suuden ymmärtävän tuottajan näihin keskusteluihin.

Maitokiintiöiden poistuminen ja Euroopan maidon ylitarjontatilanne saattavat tuoda maitomarkki-nalle keväällä lisäturbulenssia. Globaalisti maito-tuotteiden kysynnän ennustetaan kuitenkin kas-

vavan, ja kysynnän ja tarjonnan kohtaavan. Valiossa on tehty kustannusten sopeuttamistoimenpiteitä kaikilla tasoilla, tulevaisuus huomioiden. Kaikkien harras toive on, että tilanne alkaa rauhoittua – siitä on onneksi jo viitteitä.

Alkanut vuosi tulee olemaan kuitenkin taloudellisesti äärimmäisen rankka valiolaisilla maitotiloilla. Hankinnat ja tuotantopanosten käyttö on tilakohtaisesti mietittävä ja las-kettava tarkasti. Neuvottelut velkojen hoidosta ja mahdolli-sista lyhennysten lykkäyksistä on syytä hoitaa etupainottei-sesti. Pankit tietävät maitotalouden poikkeuksellisen hanka-lan tilanteen. Kriisistä yli pääseminen edellyttää kuitenkin aina tilakohtaisia ratkaisuja.

Voimia ja parempaan uskoen,Sauli Lähteenmäki

teol li- suusmyynti

venäjä

Muu käyttöRuotsi

kotimaa

teollisuus myynti

Muu käyttöRuotsi

kotimaa49 %

4%2%

25%

4%

52%

5%3%

23%

noin 1 900 milj. l

Rasvan. 84 milj. kg

Valion rasvaraaka-aineen käyttö

ENNEN VENäJäN KRIISIä VENäJäN KRIISIN ALETTUA

27%5%


Me Maidontuottajat Valioryhmässä on 7 072 maidontuottajaa. Keinäset ovat Osuuskunta ItäMaidon tuottajia.

� Keinäsen yrittäjäperhettä: Henna (vas.),

sylissään Mikko (3 v.), Alli, Reko, ja Kari

Keinänen.

perhe Kari (47 v.) ja Alli (44 v.) Keinänen ottivat Petäismäen tilan haltuunsa EU-ajan alussa tammikuussa 1995. Lapsista Henna (26) toimii tilan karjanhoitajana. Rekolla (22 v.) on pelto- ja lumiurakoin-tiyritys. Tiia (17 v.) opiskelee maaseutu-yrittäjän perustutkintoa Savon ammatti- ja aikuisopistossa Muuruvedellä. Suvi (14) käy peruskoulun 7. luokkaa Tuusniemellä.tila Karin ja Allin aloittaessa maidon-tuottajina navetassa oli 14 lehmää ja vil-jelyssä peltoa reilut 40 ha. Nyt tilalla on vuokramaineen viljelyalaa 120 ha, josta omaa on noin 40 ha. Viljelyssä on nurmen lisäksi ohraa karjan rehuksi. naVetta Uusi vinokuivikepohjainen, 2 x 8 -paikkaisella kalanruotolypsyase-malla varustettu pihatto otettiin käyttöön 10.10.2014. Navetan suunnittelussa eläin-ten hyvinvointi oli punaisena lankana.

Kuivikkeena navetassa käytetään tur-peen, purun ja oljen seosta. Keinäset ker-tovat, että pihaton rakennuskustannuk-set eivät juuri poikenneet makuuparsipi-haton kustannuksista. Kuivikekustannus tulee olemaan huomattava ja sen riittä-vyys on varmistettava.

Karin ja Allin yrittäjäuran aikana use-aan otteeseen remontoidussa vanhassa navetassa asustavat nykyisin umpilehmät ja tiineet hiehot. karja Uuteen navettaan mahtuu 70 leh-mää. Allin ja Hennan mielestä jalostus on maidontuotannon suola: äskettäin syn-tyi perätysten kolme alkiolehmävasikkaa. Karjassa on ay-, holstein-, jersey- ja sk-rotuisia eläimiä, mutta kanadalaisen ayr-shiren osuutta on tarkoitus lisätä. Suo-menkarja on Suvin intohimo.

Tiia ja Suvi harrastavat junior hand-ler -kilpailuja. He kouluttavat ja tuunaa-vat esittelyeläimensä itse. Molemmat ovat olleet eri näyttelyissä Junior Championeja. Henna esittelee myös eläimiä näyttelyissä.

Karjan hyvinvointiin panostetaan. Leh-miä on ulkoilutettu talvella säännöllisesti joka toinen päivä 6–7 vuoden ajan.

Lehmät oppivat parsinavetassa laske-maan, milloin on ulkoilutuspäivä, Kei-näset kertovat. Myös uudesta pihatto-navetasta lehmät lasketaan ulkoilmaan joka päivä. Allin mielestä pihattoeläinten ulkoiluttaminen onkin helppoa aiempaan parsinavettaulkoilutukseen verrattuna.

Tilan 150-tonnari, kymmenen kertaa

maidon hinnan alenemisen takia. Menoja täytyy seurata ja karsia tarvittaessa.

”Maatalouden byrokratiassa on karan-nut mopo käsistä”, Kari sanoo. ”Se on vielä monimutkaisempaa kuin muussa yritys-toiminnassa. Esimerkkinä tästä on eläin-lääkinnän kirjanpito.”Vapaa-aika Lomalla Keinäset lähtevät pois tilalta. Se on edellytys loman onnis-tumiselle, silloin voi nukkua jopa kah-deksaan!

Alli ja Kari käyvät yhdessä säännöllises-ti kuntosalilla. Kun kroppaan tuli erilaista liikettä, kivut hävisivät. Yhteisiä harras-tuksia ovat myös lavatanssit ja lenkkeily. Kari harrastaa myös moottoripyöräilyä.

”Omiakin harrastuksia pitää olla”, Kei-näset perustelevat.

Eläinten trimmaus, esittely ja näyttelyt ovat perheen yhteinen harrastus.

Teksti ja kuva Taina Voutilainen

poikinut Omppis, on jo eläkkeellä. Kar-jassa on ollut lisäksi kolme muuta sata-tonnaria.ruokinta ja laatu Joulukuussa 2014 täyttyivät WE-hopeamitalivuodet, kuin Karin ja Allin 20-vuotisyrittäjäuran palkinnoksi.

”Kaikki lapsetkin halusivat olla mukana ratkaisevalla lypsyllä”, nauravat Keinäset.

Säilörehu säilötään pyöröpaaleihin ja näyte otetaan jokaiselta peltolohkolta. Seosrehuruokinta aloitettiin uuteen navet-taan siirryttäessä. Appeeseen sekoitetaan säilörehun lisäksi murskeviljaa, rypsiä, kivennäisiä ja E-seleeniä. Kioskilta anne-taan lypsäville täysrehua makupalaksi.tuleVaisuus Kaikki tilan lapset ovat kiinnostuneita maataloudesta; Kari ja Alli iloitsevatkin siitä, että tilalla on jatkaja.

”Lapsia varten navetan rakensimme-kin”, he sanovat. ”Uusi navetta on pian täynnä kauniita, ihania, hyvin tuottavia lehmiä!”

Tulevaisuudessa on tällä hetkellä myös uhkakuvia maitomarkkinatilanteen ja

Koko perheen yritys


Teema: maiToTil an kehiTTäminen

tarkka suunnitteluYypänahon maitotilalla kustannukset on laskettu aina tarkkaan. Kun tuottavuuskin on huipussaan, ei tuottaja-hinnan notkahdus vie yrittäjiltä yöunia. auttaa hyvään tulokseen


tarkka suunnittelu

tilan yrittäjät, Anna Kurkinen (39) ja Olli-Pekka Lumiaho (40), tutkailevat pirtin lämmössä Yypänahon tuoreimpia kannat-tavuuskirjanpidon lukuja Pro-

Agria Oulun talousneuvojan Hanne Hurs-kaisen kanssa.

Numerot näyttävät hyviltä, sillä useim-missa kohdissa tila on parhaan kymmenyk-sen joukossa. Miten näin hyvään kannatta-vuuteen on vuosien saatossa päästy? Olisi-ko siinä muillekin oppia?

kiinteät kulut minimissä”Olemme laajentaneet navettaa viimek-si kymmenen vuotta sitten, jolloin raken-simme myös uudet laakasiilot. Navetan van-hempi puolikas on vuodelta 1975. Sama auto-maattiruokkijakin on toiminut jo 25 vuot-ta. Kun navetat ovat vanhoja reuhkoja, ovat kiinteät kulutkin pienet”, Lumiaho veistelee.

”Navettareuhkat” ovat pientä liioittelua, sillä sekä parsinavetta että hiehojen kylmä-pihatto ovat edelleen toimivassa kunnossa. Sen osoittaa keskituotoskin: yli 12 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. 60 lypsylehmää ja nuoret vasikat mahtuvat vielä juuri reilun 600 neliön navettaan. Eläinmäärää ei voi kuitenkaan enää lisätä.

Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

yypänahon Maitotila� Vihanti, Raahe� Yrittäjät Anna Kurkinen (39) ja OlliPekka Lumiaho (40), lapset Jaakko (7) ja Lauri (8)� 60 holsteinlypsylehmää (holstein), 50 nuorta eläintä ja 4 navettakissaa� 80 ha omaa peltoa, 50 ha vuokrattua ja sopimusalaa� Keskituotos 12 200 kg/v., 4,3 % valkuaista ja 3,6 % rasvaa� 3,3 poikimakertaa/lehmä � Liikevaihto n. 400 000 e, josta tukien osuus 23 %

Kymmenen viime vuoden aikana navetas-sa on tehty joitain tarpeellisia korjauksia, muun muassa vanhan osan parsikalusteet on uusittu. Tulevana keväänä lasi-ikkunat korvataan nostopaneeli-ikkunoilla. Niiden avulla saadaan parannettua navetan ilman-vaihtoa. Ikkunaremontin kustannusarvio on 6 500 euroa.

Peltopuolella kiinteitä kuluja alentavat muun muassa yhteinen säilörehun korjuu-ketju Olli-Pekan serkun Markku Lumiahon kanssa sekä puintien, olkien paalauksen ja osittain myös lannanlevityksen ulkoistus. Kylvöt tilalla tehdään pääosin omin konein. Viljan kuivaus hoituu paikallisen maamies-seuran omistamissa kuivureissa.

”Säilörehun laadulla on niin keskeinen vaikutus maidontuotantoon, että rehuket-jun pidämme itsellämme. Viime vuonna uusimme tarkkuussilppurin. Omilla koneil-la korjuuseen pääsee silloin, kun rehu on parhaimmillaan. Urakoitsijaa voisi joutua odottelemaan ja etenkin alkukesän korjuu pitää tehdä juuri oikeaan aikaan”, Kurki-nen perustelee.

Kaikkien kiinteiden kulujen osuus reilun 400 000 euron vuosiliikevaihdosta on noin 11 prosenttia. Se on todella pieni, sillä Pro-Agrian ylläpitämässä 178 maitotilan talo-

� ”Meillä on 15 vuoden jälkeen navettatöissä edelleen mukavaa yhdessä”, Anna Kurkinen ja OlliPekka Lumiaho hymyilevät. Huttua keitetään korkeintaan ruoanlaittovuoroista.

1

auttaa hyvään tulokseen



proagria oulun maitotila-asian-tuntijoiden laatima lista tekijöistä, jotka vaikuttavat maitotilan tulokseen.1. panosta säilö rehuun ja analysoi se tavoitteena on D-arvo 680–720. 2. analysoi karjasi, älä ruoki hukkaakeskituotos ja päivämaito kuvaavat karjan keskitasoa. kuinka suuri ero on parhaiden ja heikoimpien lehmien välillä? vievätkö heikommat eläimet tilaa ja resursseja tuottavilta yksilöiltä?3. kasvata uudistuskarjaa vain todelliseen tarpeeseen30 lehmän karjassa, jossa poistopro-sentti on 30, on poikivien hiehojen tarve on 9/vuosi. kun karjasi hedelmällisyys ja käyttökestävyys on hyvä, et tarvitse kaikkia syntyviä lehmävasikoita uudis-tukseen. ylimääräisistä hiehoista saat 170 kilon lihapainolla noin 500 euron teurastilin ja tukea 300 euroa.4. kilpailuta rehutoimittajasiostorehukustannus vaihteli vuonna

2013 tilojen välillä 5 sentistä yli 15 sent-tiin maitolitraa kohti. tiedätkö, mikä on kustannus omalla tilallasi?5. Vältä turhia siemennyksiäMikä on karjasi tämän hetkinen tuotantokauden vaihe? aiheuttavatko poikimaruuhkat ongelmia vasikkatiloissa ja työmäärissä? kuinka monta turhaa siemennystä teet? 60 lehmän karjassa yksi turha siemennys maksaa noin 2 100 euroa vuodessa.6. hoida karjan terveyttätiesithän, että yksi utaretulehdus voi maksaa jopa 1 750 euroa.

ustietopankissa kiinteiden kustannusten osuus on keskimäärin 16 prosenttia.

tuotos huipussaan Yypänahon tilan holstein-karjan tuotos on huippuluokkaa. Vuonna 2013 maitoa herui 12 200 kiloa lehmää kohti. Valkuaispitoi-suus oli 4,3 ja rasvapitoisuus 3,6 prosent-tia. Soluluku on pysynyt alle sadan tuhan-nen. Poikimakertoja kertyy keskimäärin 3,3. Keskituotoksen nostaminen ei ole enää tilal-la tavoitteena.

Holstein-rodun hyviksi puoliksi Kurki-nen luettelee hyvän rakenteen, tuotoksen ja rauhallisuuden. Vielä viisi vuotta sitten kar-jasta puolet oli ayrshirejä.

Kurkinen on siementänyt tilan lehmät itse kymmenen vuoden ajan. Tilalta myy-dään vuosittain kymmenisen vasikkaa tai hiehoa muille tiloille. Sonnivasikat myy-dään pois saman tien.

”Olen ollut kotitilaltani lähtien kiinnos-tunut jalostuksesta. Se on minulle sekä into-himo että harrastus”, Kurkinen hymyilee.

rehusta ei tingitäHyvän karja-aineksen lisäksi toinen syy kor-keaan tuotokseen on ruokinta.

”Periaatteenamme on, että 300 grammal-la väkirehua pitää saada kilo maitoa. Kil-pailuttamalla ostorehujen hinnassa pystyy myös säästämään. Säilörehualaa pitää olla sen verran, että oma rehu varmasti riittää”, Lumiaho kertoo.

Säilörehu jaetaan keskellä navettaa sijait-sevalle ruokintapöydälle pienkuormaajalla kaksi kertaa päivässä. Automaattinen kis-koruokkija jakaa väkirehun. Väkirehu sisäl-tää ostettua puolitiivistettä ja omalla valssi-myllyllä litistettyä ohraa. Vasikoille tarjoil-laan täysrehua ja rypsitiivistettä käsipelillä.

Rehun kulutusta yrittäjät seuraavat tar-kasti. Tuotosseurantaa tehdään yhdessä ProAgrian kanssa juuri siitä syystä, että ruo-kinnalla saadaan optimoitua maitomäärä.

Lehmät lypsetään parsissa kymmenellä Milk Master -yksiköllä. Navettatyöt vievät kahdelta ihmiseltä kuutisen tuntia päivässä.

Viljana vain ohraaPeltoviljely pyritään hoitamaan mahdolli-simman tehokkaasti, jotta työtunteja sääs-tyy eläinten hoitoon. Viljelyssä on yhteensä 130 hehtaaria, joista 80 hehtaaria on omaa peltoa. Säilörehualaa on tänä vuonna 50–60 hehtaaria ja laidunta noin 35 hehtaaria. Lop-pu peltoalasta kylvetään ohralle.

Lumiahon mielestä maitotilallisen ei kannata kyttäillä sopivia puintikelejä, kos-ka oma työpanos on tilan talouden kan-

nalta arvokkaampi navetassa. Siksi puin-nit on ulkoistettu. Samalla tavalla Lumi-aho suhtautuu metsätöihin: parempi teet-tää ne ammattilaisilla ja säästää oma työ-panos muualle.

Säilörehunurmet korjataan kahteen ker-taan ja sillä menetelmällä on päästy reilusti yli 5 000 rehuyksikön hehtaarisatoon.

Työtä ja kuluja lisää hieman Kurkisen entisen kotitilan 40 hehtaarin peltojen vil-jeleminen, sillä ne sijaitsevat 70 kilometrin päässä Siikalatvalla. ”Kaukopelloilla” kasvaa etupäässä ohraa, jotta maantieajoa kertyisi mahdollisimman vähän.

Molemmilla yrittäjillä on agrologin kou-lutus Koivikon maatalousopistosta Muhok-selta. Siellä he myös tapasivat. Molemmat ovat myös työskennelleet ProAgrian maito-tilaneuvojina, mikä on antanut hyvää poh-jaa tarkkaan taloudenpitoon.

Muuttuvat kulutkin kurissaLumiaholle on kertynyt 13 yrittäjyysvuoten-sa aikana selvä näppituntuma tilan talou-den hoitoon ja suunnitteluun. Jos tulossa oleva vuosi näyttää normaalilta eikä isom-pia investointeja ole suunnitteilla, hän ei laadi vuosibudjettia.

”Omassa päässä pitää tietysti olla sel-vät pasmat, miten vuosi mennään. Tulot

Seuraa ja mittaa – älä hukkaa

ja menot sekä niiden ajoittuminen pysyvät vuodesta toiseen melko vakioina. Olemme molemmat onneksi luontaisesti säästäväi-siä ja teemme vain suunniteltuja hankinto-ja. Tuottajahinnan alentumisen vuoksi tar-kennamme ehkä vain hieman rehuostoja”, Lumiaho pohtii.

Talouden toteumaa Lumiaho seuraa yri-tyksen pankkitilin kautta sekä laatimalla välitilinpäätöksen syksyllä ja varsinaisen tilinpäätöksen alkuvuonna. Tilitoimistoa tai muuta ulkopuolista talousasiantunte-musta hän ei käytä. Alkuvuosina ProAgrian neuvoja oli mukana tilinpäätöksen teossa.

”Tuloksen pyrimme pitämään aika lailla vakiona vuodesta toiseen. Suurempaa vero-suunnittelua ei silloin tarvitse harrastaa. Tasausvaraus yleensä riittää.”

Kannattavuuskirjanpidon kautta kertyy tärkeitä vertailulukuja päätöksenteon tuek-si muun muassa omasta tuntipalkasta.

Tilan muuttuvat kulut olivat vuonna 2013 vain 45 prosenttia liikevaihdosta. Hanne Hurskaisen mukaan maitotilalle on hyvä saavutus, kun saa pidettyä muuttuvat kulut alle 60 prosentissa.

Lumiaho kuitenkin harmittelee, että muuttuvien kulujen osuus hiipii vuosi vuo-delta ylöspäin. Muutama vuosi sitten ne oli-vat vielä alle 40 prosenttia liikevaihdosta.

� Talousneuvoja Hanne Hurskainen ProAgria Oulusta kannustaa maitotiloja talouden suunnitteluun ja kuukausiseurantaan. Yksi tilinpäätös vuodessa ei riitä.

Kun sekä kiinteät että muuttuvat kulut ovat kurissa, seuraa siitä automaattisesti parempi palkka omalle työlle. Kurkisen ja Lumiahon tuntipalkka on viime vuosina pyörinyt 30 euron tietämissä. He ovat sii-hen tyytyväisiä. Oman pääoman tuottoon-kin yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä.

Omalta tilaltaan yrittäjät eivät tällä het-kellä löydä montaakaan kohdetta, josta voi-si vielä säästää. Sähköenergiankin he kilpai-luttavat suunnilleen vuoden välein. Tähän kannustaa se, että sähköyhtiön vaihtami-nen on nykyään vaivatonta. Navetan ja oma-kotitalon lämpö tuotetaan oman metsän puulla, jonka urakoitsija hakettaa.

uusi navetta kiikarissaKaikesta käy ilmi, että Yypänahon tilalla teh-dään päätöksiä harkiten. Nyt harkinnassa on kokonaan uuden navetan rakentaminen.

”Alkuperäinen navetta tulee tänä vuon-na 40 vuoden ikään, joten alkaa olla viimei-nen hetki uuden rakentamiselle. Tähtäimes-sä on kahden robotin navetta. Olemme käy-neet opintomatkoilla tutustumassa mui-den ratkaisuihin. Lisäpeltojen saaminen toissa vuonna nytkäytti lopulta investoin-tisuunnitelmamme eteenpäin”, Lumiaho kertoilee.

”Investoinnin teemme vain itsellemme, sillä molemmilla on työuraa edessä ainakin 25 vuotta ja pojat ovat vasta alakoululaisia”, Kurkinen säestää.

aikaa itselleEläinten tai yrittäjien hyvinvoinnista ei Yypänahon tilalla suostuta tinkimään.

”Jos jompikumpi meistä ei pysty teke-mään töitä, on tila vaikeuksissa. Siksi pidämmekin kaikki lomat ja ostamme myös maksullista lomitusta”, Kurkinen kertoo.

Lomien pitämiseen kannustavat myös pojat: 7-vuotias Jaakko ja 8-vuotias Lauri. Ainakin kolme kertaa vuodessa perhe läh-tee hieman pidemmälle lomalle tilalta pois. Lyhyempiä vapaita otetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa.

Kiireisempinä työsesonkeina lastenhoi-toapu järjestyy yleensä näppärästi, sillä Olli-Pekan vanhemmat ovat hyväkuntoisia ja asuvat puolen kilometrin päässä.

Omaan hyvinvointiin ja sosiaaliturvaan pariskunta panostaa myös pitämällä MYEL-työtulon mahdollisimman korkealla.

Yrittäjäpari tuntuu olevan kuin samassa puusta veistetty. Ajatukset osuvat yksiin ja työnjako tilalla sujuu kuin itsestään.

”Meillä on keskenämme kivaa navettatöis-sä”, Kurkinen vahvistaa, eikä hymystä jää epäselväksi etteikö hän sitä myös tarkoita.

Periaattee-namme on, että 300 grammallaväkirehua pitää saada kilo maitoa.

www.a-kauppa.fitai 020 472 7060

idea

alia

Viisi vahvaa vakuuttavaa.

Teknolla Tosi

Tempolla Vahvasti Tuottoa!

Tarvitsetko maksuaikaa?A-Rahoituksella saat kätevästi joustoa laskujesi maksamiseen. Korko on tällä hetkellä 1,928 %.

A-Rahoituksella

l isää maksuaikaa



Jaana KiljunenKehityspäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Kehitys -palvelut [email protected]

Valioryhmän Alkutuotannosta tukeaTILAN KEHITTäMISEEN

Valio hankintaosuuskuntineen tarjoaa maitotiloille muun muassa maidon laatuun, säi-lörehuun ja kehittävien tilojen tarpeisiin suunniteltuja palve-

luja. Kehittävien tilojen palvelut keskittyvät tilan ammattimaiseen johtamiseen, nave-tan toiminnalliseen suunnitteluun ja tilan kehitysedellytysten parantamiseen.

Valioryhmän Alkutuotannossa tuotteis-tetaan parhaillaan maitotiloille tarjottavia palvelukokonaisuuksia. Kehittävien tilo-jen palvelukokonaisuuteen eli Valio Kehitys -palveluihin kuuluu kolme osa-aluetta: tilan kehitysedellytysten tukeminen, navetan toi-minnalliseen suunnitteluun osallistuminen ja tilan johtamiseen liittyvät palvelut.

Jokaisessa valiolaisessa osuuskunnassa on nimetty maitotilojen kehittämiseen eri-koistunut asiantuntija, jolta saa apua inves-toinnin suunnitteluun ja läpivientiin, ja jonka rooli on toimia sparraajana ja varmis-tajana maitotilojen investointitilanteissa.

yhteistyötä tilan ja asiantuntijoiden kanssaValioryhmän asiantuntijat toimivat tiiviis-sä yhteistyössä muiden tilan kehittämiseen osallistuvien tahojen kanssa, kuten navet-tasuunnittelijoiden, terveydenhuoltoeläin-lääkäreiden ja ProAgrian asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjien kanssa luontevat kehittä-miskeskustelut käydään sukupolvenvaih-

Tilan kehitysedellytysten tukeminen- valmiudet, osaaminen- strategia, tavoitteet

Navetan toiminnallinen suunnittelu- managementti- rehut, logistiikka, lypsy, eläimet, työ

Maitotilan johtaminen- osaaminen- yrittäjyys

doksen yhteydessä sekä erityisissä tulevai-suuskeskusteluissa.

Navettasuunnittelussa apua saa erityi-sesti toiminnalliseen suunnitteluun. Vali-on terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä kannat-taa pyytää kommentit navetan pohjapiir-rokseen.

Valio Artturi® -palvelut sisältävät säilö-rehuanalytiikan ohella muun muassa jokai-sessa osuuskunnassa nimetyn Artturi®-säilörehuosaajan, jonka avulla onnistuu paitsi ongelmanratkaisu myös rehuket-jun ja ruokintajärjestelmien suunnittelu ja kehittäminen erityisesti investointia suun-niteltaessa.

Valio Laatu -palvelukokonaisuuteen kuu-luu maidon laatuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä lypsy- ja maidonkäsitte-lylaitteisiin tarvittavia kehittämis- ja ongel-

manratkaisupalveluja. Lisäksi tiimi antaa apuaan lypsy- ja maidonkäsittelylaitteiden valintaan ja toiminnan arviointiin.

navettaseminaarit ja tutustumismatkat hyödyllisiäValioryhmän valtakunnalliset ja paikalli-set navettaseminaarit kokoavat investoin-tia suunnittelevia yrittäjiä vertaisryhmiin, joissa opitaan paitsi luennoitsijoilta myös vierailukohteista ja muilta kollegoilta. Yhteiset ulkomaanmatkat ovat toimineet varsin monelle ensimmäisenä sysäyksenä navettainvestointiin.

Kehittämisasiantuntijat voivat järjestää pienryhmille päivän tai kahden räätälöity-jä tutustumismatkoja vaikkapa parsinave-tan remontointiin, ikkunoiden vaihtami-sesta kennoihin, vasikkatilojen parantami-

Valio Kehitys -palvelut tukevat tilojen kehittämistä, auttavat navettasuunnittelussa ja tuottavat tilan johtamiseen liittyviä palveluja.


Petri Uusitalo050 384 [email protected]

ValioryhMän alkutuotannon palVelu-kokonaisuudet

� Valio Artturi® palvelut� Valio Terveys palvelut� Valio Laatu palvelut� Lypsyn ja maidonkäsittelyn asiantuntijoiden palvelut � Valio Kehitys palvelut � Valion Tuote ja tarvikemyynti � Valion Seinäjoen aluelaboratorion palvelut.

valio kehitys -tiimi

seen tai muuhun juuri sillä hetkellä yrittä-jiä kiinnostavaan asiaan liittyen.

yrityskoulutukseen lean-filosofiaaKehittävien tilojen johtamispalvelut toteu-tetaan yhteistyössä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. ItäMaidon alueella vastaavaa kou-lutusta on tehty yhdessä ProAgrian kans-sa. Ympäri maata kokoontuu ryhmiä maa-tilan liiketoimintakoulutuksiin sekä yritys-

johtamisen erityisammattitutkintoon täh-tääviin koulutuksiin. Kursseille on osallis-tunut jo satoja valiolaisia maidontuottajia viime vuosien aikana. Uusin koulutusmuo-to on teollisuudessa käytetyn Lean-filosofi-an yhdistäminen yrityskoulutukseen. Pilot-tiryhmän avulla räätälöidään koulutusta parhaillaan.

Osuuskunnat osallistuvat tilan navettain-vestoinneissa usein muun muassa tilasäi-liön valintaan ja hankintaan. Käytössä on

myös eritasoisia investointi- tai suunnitte-lutukia navettainvestoijalle. Tiloja tuetaan navetan käyttöönottovaiheessa ja osallis-tutaan avajaisiin. Investoinnin jälkeen on hyvä analysoida asiantuntijan kanssa uuden navetan toimivuus ja käydä läpi investointi-prosessin onnistumiset ja parannuskohteet.

Tilan kehittämistä suunniteltaessa kan-nattaa olla ensimmäisenä yhteydessä oman osuuskunnan asiantuntijaan, olipa kehittä-miskohde iso tai pieni!

Jaana Kiljunen050 398 [email protected]

Antti Vauhkonen050 384 [email protected]

Olavi Koskimäki050 384 [email protected]

Pekka Petäjäsuvanto050 398 [email protected]

Tero Kanala050 384 1125 [email protected]

länsi-Maito tuottajain Maito

Kaija Laitinen050 384 [email protected]

MaitosuoMi itäMaito

pohjolan Maito

Valio alkutuotanto

Kristiina Sarjokari050 398 [email protected]

BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!

- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää- ritiläpalkit suoraan varastosta - VTT:n testivoittaja- navetat, lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt - avolantalat- laakasiilot- valmisbetonit

YKSILÖLLISET RATKAISUT VAHVIMMALTA BETONIOSAAJALTA

NYT RITILÖITÄ JA MUITA VAKIOTUOTTEITA SUORAAN VARASTOSTA!

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimetkäteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa: Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029


retisoida tekemistä. Näiden tekniikoiden avulla on kaikkien

tilalla työtä tekevien helppo sitoutua samoi-hin työtapoihin sekä tavoitteisiin. Yhdessä sovittu työtapa kuvataan yksinkertaiseksi ohjeeksi, SOPiksi (Standard Operation Pro-cedure), joka asetetaan kyseisen työn teke-misen paikalle kuvaamaan oikeaa toimin-

tatapaa, jolloin tilapäisenkin työvoiman on helppo toimia oikein.

Suomessa ProAgria on ostanut Tanskan neuvontaorganisaatiolta SOP-mallit vasi-kan hoitoon, poikimiseen, umpeenpanoon, hedelmällisyyteen, lypsyyn, ruokintaan, tautiturvallisuuteen ja sorkkiin. SOP-mal-leja voi ostaa ja tehdä oman tilan käytän-

Lean-filosofiaan liittyvät vahvas-ti yrityksen arvot, periaatteet ja menetelmät. Yksinkertaistettu-na Lean on jatkuvan parantami-sen menetelmä, jossa pyritään

resurssitehokkuuden sijaan virtaustehok-kuuden paranemiseen. Leanin soveltami-nen alkaa usein koko yrityksen toiminto-jen kuvauksella, josta etsitään pullonkaulat.

Meijeriteollisuudessa tämä tarkoittaa esi-merkiksi sitä, että maito pyritään virtautta-maan teollisten prosessien läpi tehokkaas-ti niin, että kuluttaja saa juuri sitä tuotetta, mitä kulloinkin haluaa ja mahdollisimman tuoreena. Valiolla Lean on käytössä muun muassa Lapinlahden ja Joensuun tehtailla.

Lean on jatkumoa SYOagrin jo pitkään valiolaisten osuuskuntien tuottajille tar-joamille Maatilayrittäjien liiketoiminta- ja Maatilan johtamisvalmennuksille. Jo useita satoja valiolaisia maidontuottajia on osal-listunut Yrittäjäopiston erilaisiin koulutuk-siin. Erityisesti investointia suunnittelevi-en yrittäjien kannattaa hakeutua kursseille.

Mitä lean tarkoittaa maitotilalla?Maitotilalla Lean tarkoittaa sitä, että tilan resurssit ovat tehokkaassa käytössä, tilalla tunnetaan arvoa tuottavat toiminnat, kes-kitytään niihin ja vältetään turhaa työtä tai ylilaatua.

Tavoitteena on tehdä kerralla asiat oikein ja oikeaan aikaan sekä sitouttaa koko tilan henkilöstö sovittuihin toimintatapoihin. Oikea suunta tilan kehittämiselle löytyy määrittelemällä pohjantähti, toisin sanoen visio, johon ollaan matkalla.

Leanissa käytettävät työkalut ovat ehkä tutumpia kuin filosofia itse. Lean-työkalu-pakkiin kuuluvat esimerkiksi usein Tans-kassa ja Ruotsissa tiloillakin nähdyt valko-taulut, joiden avulla paitsi johdetaan tilan arkea, myös asetetaan tavoitteita ja toteute-taan parannuksia. Visualisointitaulujen tär-keä tehtävä on lisätä läpinäkyvyyttä ja konk-

Leania maitotiloille yrittäjäkoulutuksen avulla

ǎ Leania yksikertaisemmillaan tanskalaisella maitotilalla: saappaat ja haalarit kokojärjestyksessä ja puhtaana vierailijoita varten.

töä kuvaavat versiot joko itse tai ProAgrian avustamana. Valiolaisille maitotiloille on tarjolla maksuton Lypsy-SOP-malli.

Visualisointitaulujen ja SOP-mallien ohella Leanista tunnetaan myös 5S – sort-teeraus, systematisointi, siivous, standar-dointi ja seuranta – siis oikea asia oikeal-la paikalla. Tanskalaisilla Lean-maitotiloil-la varastohyllyjen reunoissa oli teksti kun-kin tavaran paikasta tai seinällä mallikuva hyllyköstä, mihin mikäkin tavara kuuluu. Navetan eteisessä haalarit olivat kokonu-meronsa mukaisessa järjestyksessä, jokai-nen koko oikealla paikallaan. Lean siis hel-pottaa, selkeyttää ja tehostaa työtä tilalla.

Suomen Yrittäjäopiston ja Valioryhmän rakentamassa Lean-koulutuksessa on paras-ta aikaa pilottiryhmä meneillään. Kokemus-ten pohjalta rakennetaan valiolaisille yrittä-jille Leania hyödyntävä kurssi, jonka päät-teeksi suoritetaan yritysjohtamisen eri-tyisammattitutkinto. Se antaa eväitä tilan arjen johtamiseen, olipa tila minkä kokoi-nen tahansa.

Valioryhmä rakentaa tuottajille tarkoitettua Lean-koulutusta yhdessä Suomen Yrittäjäopiston kanssa. Uudessa koulutuksessa tuodaan maatilan johtamiskoulutukseen Japanissa Toyotan tehtaalla jo lähes sata vuotta kehitettyä Lean-filosofiaa.

Ǐ Yhdessä sovitut työohjeet löytyvät sieltä, missä työ tehdään. Kuvassa on vasikoiden juottoohje karsinoiden vieressä.

valiolaisille maitotiloille on

tarjolla maksuton lypsy-soP-malli.

Jaana KiljunenKehityspäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Kehitys -palvelut [email protected]

TEEMA: MAiTOTiL An KEHiTTäMinEn


HYVinVOinTiAKasvalat rakensivat eläimilleen

Salolaiset Päivi Kasvala ja Han-nu Lainio-Kasvala onnistuivat yli odotustensa tavoitteessaan rakentaa viihtyisä navetta. He kun eivät oikein malta edes pysyä

poissa sieltä. Päiväruoka valmistetaan ja syödään avarassa taukotilassa. Lapset kii-ruhtavat navettaan koulusta läksyineen.

Eläimet nauttivat myös olostaan uudes-sa, syksyllä valmistuneessa navetassa.

”Meille oli erittäin tärkeää saada eläimil-le hyvät olosuhteet. Vaikka kesällä laidun-netaan, vanhan parsinavetan puutteena oli lehmien vähäinen liikunta sisäruokintakau-della. Kun päätös uuden navetan rakentami-sesta kypsyi, pihatto oli itsestäänselvyys”, Hannu Lainio-Kasvala kertoo.

Yrittäjät halusivat myös automatisoida päivittäisiä töitä niin, että toinen vanhem-mista selviytyy tilapäisesti yksin navetassa. Tällöin toisen on helpompi kuljettaa 12-vuo-tiasta Vihtoria ja 9-vuotiasta Sakaria har-rastuksiin. Laskelmat puolestaan osoitti-vat, että eläimiä on lisättävä, jotta toimin-ta kannattaa taloudellisesti.

suunnittelu tärkeääRakentamisessa käytettiin asiantuntijoita suunnitteluvaiheesta lähtien.

Kenttäpäällikkö Petri Uusitalo Osuus-kunta Länsi-Maidosta oli ensimmäisiä, jon-ka kanssa asiaa pohdittiin. Pian mukaan tulivat navetan pääsuunnittelija ja talous-asioita, ympäristöluvitusta sekä maitoti-lan toimintoja tuntevia ProAgrian neuvojia.

”Neuvontajärjestön nurmiryhmässä olemme olleet mukana jo aiemmin. Sen kautta saimme tärkeää suunnitteluapua peltoviljelyn kehittämiseen kasvavalle eläinmäärälle. Pankissa kaksi luottohenki-löä suunnitteli rahoitukseen liittyviä yksi-tyiskohtia”, pariskunta kertoo.

Kasvalat korostavat asiantuntijoiden roo-lia rakennusprosessin aikana.

”Itse tulee olla mukana joka vaiheessa, mutta erilaisia tiloja ja tilanteita tuntevil-la asiantuntijoilla on näkemystä laajem-min kuin ainutkertaista navettaprojektiaan toteuttavalla”, Päivi Kasvala toteaa.

Kasvalat halusivat pihattoonsa yksinker-taisen seosrehuruokinnan. Piirustukset ja piha-alueen kartta pöydällä mietittiin pait-si rehujen siirtoa pihalla ja navetan sisäl-lä, myös seosrehussa käytettäviä väkirehu-vaihtoehtoja.

Jo vanhassa parsinavetassa käytössä ollut kuiva vilja tuntui murskeviljaa sopivam-malta. Tilalla oli entuudestaan kaikki siihen liittyvä teknologia ja kokemus.

� Villikkalan tilan uusi navetta sijoittuu jyrkähkön peltoalueen reunaan. Rakennusalueen alalaitaan ajettiin reilusti rakennuspaikalta räjäytettyä ja louhittua kalliomursketta. Navetan rakennussuunta muutettiin, jotta rakennusta olisi mahdollista jatkaa päädystä pellolle päin.

Ǐ Hannu LainioKasvalan takana avautuu näkymä uuteen navettaan toisessa kerroksessa olevasta taukotilasta.



HYVinVOinTiA

salolaistilalla rakennettiin kahden robotin pihatto, jossa viihtyvät niin eläimet kuin ihmisetkin. Rakennusvaiheessa käytettiin monipuolisesti asiantuntijoiden apua. Teksti ja kuvat Maija Kyrö

Emännän osallistuminen Agri-Husun Kanadan matkalle poiki ideoita ja kontak-teja navettarakentamista suunnitteleviin viljelijöihin. Matkalla oli mukana navetan tuleva kalustesuunnittelija. Hänen kaut-taan kalusteet, kuten parret, hankittiin Dai-ryTeckiltä Virosta.

Kasvalat vierailivat suunnitteluvaihees-sa useissa uusissa tai remontoiduissa nave-toissa myös kotimaassa.

”Keskustelut samassa tilanteessa olevien kanssa olivat arvokkaita”, isäntäväki pohtii.

Robotin ja kiiman havainnointia helpot-tavien apuvälineiden valinta oli vaikeaa. Mitä eri merkkien ominaisuuksia oikeas-taan kannattaisi painottaa? Käyntikohteissa he kuulostelivat hyviä ja huonoja kokemuk-sia ja halusivat kuulla, mitä navetastaan jo käyttökokemusta saaneet tekisivät toisin. Toisten rakentajien kokemuksia kuunnel-len tarvikkeista pyydettiin tarjouksia kyse-lemällä pääosin kotimaasta.

kallis louhintayllätysLuotettavia rakentajia ei ole yksinkertaista löytää, mutta tässäkin avuksi tuli kaksi lähi-alueella navettaa rakentanutta tilaa. Kasva-lat kyselivät navettansa jo valmiiksi saaneil-ta, millaisia rakentajia työmaalla oli ollut ja oltiinko heihin oltu tyytyväisiä.

Näin saatiin tieto virolaisesta rakennus-yrityksestä. NR-Lääne Gruppin edustajat kutsuttiin tilalle, asioista neuvoteltiin ja tehtiin sopimus rakentamisesta.

Suurin yllätys rakentamisen jo käynnis-tyessä oli navetan tieltä tehtävän louhin-

tatyön mittavuus. Rakennuksen sijoittu-missuuntaa jouduttiin kääntämään alku-perin suunnitellusta 90 astetta, jotta navet-ta ja lietesäiliö saatiin sovitettua jyrkähkön mäen reunaan niin, että rakennus olisi tar-vittaessa laajennettavissa pitävälle pohjalle. Tämä taas vaati kallion räjäytystöitä 12 000 kuution verran.

Vaikka louhittu kiviaines käytettiin perustuksiin, louhinta ja rakennustarvik-keiden hinnannousu nostivat kustannuk-sia ennalta arvioidusta. Kustannuksia tuli myös komponenttivaraston ja lietesäiliön

Ǐ Kalusteet ostettiin Virosta. Parressa on pehmeä Promatparsipeti, jonka alin kerros on kumirouhemakkaraa ja sen päällä on lateksipatja. Päällimmäisenä on kosteutta läpäisemätön pintamatto. Kuivikkeena käytetään turvetta.

rakentamisesta ja muun muassa seosrehu-vaunun hankkimisesta.

kaksi lantajärjestelmääValmiissa navetassa on tilat 64 lehmälle, yhteensä parsipaikkoja on 87. Toiselle robo-tille on varattu paikka.

Lopputiineille hiehoille ja ummessa ole-ville on 20 parsipaikkaa takakierto-osastos-sa. Siellä on myös kestokuivikealue, jossa käytetään olkea. Olkikuivitettu alue on nyt jaettu kolmeen osaan poikineita, poikimista odottavia ja juotossa olevia vasikoita varten. Tästä tilasta osa on myös mahdollista erot-taa sairaskarsinaksi. Makuuparsialueella on kolmipaikkainen alue huonommin liik-kuville, kiimaisille ja lääkittäville eläimille.

Makuuparsissa käytetään turvetta, mutta takakierto-osaston kestokuivikealueella on 40 senttiä syvä olkikuivitettu osuus. Ennen ensimmäistä kuivitusta kynnys olkipoh-ja-alueelta lantakäytävälle tuntui hurjalta.

”Onneksi kuuntelimme muita emmekä valaneet tyhjennystä haittaavaa askelmaa ennen kuin olimme kokeilleet toimivuutta.

Ǐ Lehmien puolella ja takakierron makuuparsiosastossa lannan poistaa Cleanmaticavokoururaappa. Raappa on kaksisiipinen ja lantakäytävällä on pehmikkeenä kumimatto.

Meille oli erittäin tärkeää saada eläimille

hyvät olosuhteet.

1


Nyt oljen kertyessä karsinatilaan kynnystä tuskin huomaa”, Päivi Kasvala kertoo.

Olkikuivitetun alueen lannan palami-sen huomaa pinnan alenemisesta ja alus-tan kovenemisesta. Kun alueella kävellessä askel ei enää painu, on aika lisätä kuiviketta. Olkipohja-alueen suuri kuivikemenekki on ollut pieni yllätys. Kasvalat myös miettivät, miten kärpäset saadaan torjuttua.

Navetan päädyssä on vasikkala, jonne vasikat siirretään heti, kun emä on ne nuol-lut. Sonnivasikat menevät sieltä suoraan sonnikasvattamoon 10 päivän ikäisinä. Leh-mävasikat sen sijaan palaavat navettaan kes-tokuivikealueelle juottokauden ajaksi.

Vanha parsinavetta jää nuoren karjan käyttöön pienillä muutoksilla.

panostusta alkuohjaukseenNavetta saatiin käyttöön laidunkauden päätteeksi.

”Se oli hyvä ajankohta”, isäntäväki sanoo. ”Parsinavetassa talven viettäneet eläimet olivat laitumella selvitelleet keskinäisiä välejään, tottuneet liikkumaan ruoan peräs-sä ja etsimään sopivan makuupaikan.”

Uusissa tiloissa lehmät löysivät rehun visiirikourusta nopeasti, samoin vesialtaat, mutta robotille menoa piti avustaa. Liikku-va lantaraappa pelotti jonkin aikaa.

Mukana oli aluksi eläinten käsittelyyn tottunutta apujoukkoa. He ohjasivat irto-aidoilla ensimmäistä kertaa robotille meni-jöitä. Toisella kerralla laite ei enää ihme-tyttänyt useimpia ja kolmannella kerralla aitakujaa ei käytetty. Eläimiä vain rohkais-tiin lypsylle.

Vaikka suurin osa tottui nopeasti makuu-parsiin, jotkut jäivät makailemaan lan-takäytävälle. Niille piti osoittaa, missä makuupaikka on. Yksi jouduttiin sitomaan vähäksi aikaa kiinni makuuparteen, jotta se ehti tottua siihen.

Eniten arvelutti muualla kasvatuksessa olleiden 17 hiehon käyttäytyminen. Poiki-misen jälkeen niitä siirrettiin lehmien puo-lelle pienissä ryhmissä ja isäntäväen yllä-tykseksi ne tottuivatkin miltei nopeimmin robottilypsyyn.

”Muiden eläinten malli selvästi ohjasi niiden käyttäytymistä”, emäntä toteaa.

Rakentaminen on vaikeuksista huoli-matta ollut myönteinen ja tulevaisuuteen tähtäävä kokemus. Syksyn ja talven uutiset tukijärjestelmien keskeneräisyydestä mie-tityttävät salolaisyrittäjiä. Heille se tarkoit-taa jo tehtyjen suunnitelmien muuttamis-ta, epävarmaa odottelua ja huolta tulevai-suudesta. Kevään viljelysuunnitelmia ei ole vielä voinut tehdä eikä siemeniä hankkia.

Ǐ Rehukomponentit siirretään komponenttivarastosta traktorin etukauhalla apevaunuun. Sekoitettu rehu jaetaan sillä navetan molemmin puolin oleviin visiirikouruihin.

Ǐ Seosrehu jaetaan apevaunusta visiirikouruihin ulkokautta. Visiirin yläpuolella oleva verhoseinä ja katon tuuletushormit mahdollistavat luonnollisen ilmanvaihdon.

NUUTIN sulavuuslisää maidon-

tuotantoa!

Kysy lisääpakkaamoilta

www.jips.fi

NuuttiBOR

-timotei onsulavuudeltaanmarkkinoiden

parhaimpialajikkeitaw

ww

.pel

tosi

emen

.fi

osuuskunta länsi-Maidon jäsenti-loille on viime vuonna asennettu yli 20 uut-ta tilatankkia. Osuuskunnan kenttäpääl-likkö Petri Uusitalon mukaan se tarkoit-taa, että uusia navetoita on tullut käyttöön suunnilleen sama määrä.

Uusitalo ei näe meijerin kannalta eroa, millainen navettaratkaisu on.

”Tärkeintä on, että maidontuottajam-me jaksavat työssään. Silloin myös meil-le tärkeät asiat kuten maidon laatu ja tasai-nen saatavuus ympäri vuoden toteutuvat,” hän pohtii.

Tuottajan työtä helpottavat monet uudet tai automaattiset sovellukset. Maidon tar-kemmalla analysoinnilla lypsyn yhteydessä saadaan selville nopeasti maitoon, lehmän terveyteen, ravitsemukseen tai kiiman vai-heeseen liittyviä tietoja.

”Osuuskunnan panos uuden navetan rakentamisessa vaihtelee. Toisten tilojen kanssa olemme paljon tekemisissä. Isäntä-väki käy koulutuksissa ja haluaa neuvonta-apuamme. Yhteydenpitoa lisää se, että mei-jeri useimmiten osallistuu maitohuoneen suunnitteluun ja vastaa tankin hankinnas-ta”, Uusitalo kertoo.

Länsi-Maidon Ikaalisissa järjestettävä kolmipäiväinen rakennuskurssi joulukuus-sa on muodostunut jo perinteeksi. Se on ollut suosittu navettainvestointia harkit-sevien tilojen keskuudessa. Osuuskunta järjestää avoimia ovia uudisrakennuskoh-teisiin ja myös tutustumismatkoja ulko-maille.

Petri Uusitalon kokemuksen mukaan muiden navetoihin tutustuminen on hyvä tapa lähteä suunnittelemaan omaa uut-ta navettaa tai jo käytössä olevan remon-tointia.

”Vaikka erityisasiantuntijoiden apua käy-tetään, myös oma silmä sanoo sen, mihin suuntaan ja mittasuhteisiin tilalla on mah-dollisuuksia.”

Myös pienempää korjaustaTyypillinen Osuuskunta Länsi-Maidon alu-een uusi navetta on ollut yhden tai kahden robotin pihatto. Uusitalon mukaan auto-maattilypsy on tullut jäädäkseen.

Automaattilypsyä puoltaa lypsyyn tarvit-tavan työn väheneminen. Jos tilalla on kor-keatuottoinen karja ja mietitään kolmat-ta lypsykertaa, automaattilypsyllä voi hoi-

taa tällaisen tilanteen. Muutoinkin robotti mahdollistaa keskittymisen lehmien hyvin-vointiin. Se voi myös antaa lypsäjälle lisä-työvuosia, jos lypsytyö on esimerkiksi kulu-mien takia vaikeaa.

Petri Uusitalo muistuttaa, että automaat-tilypsy ei kuitenkaan sovi kaikille.

”Varsinkin lehmämäärän lisääntyessä lypsyasema on usein kustannustehokkain, vaikka tarvittaisiin lisätyövoimaa. Toisil-le tiloille on merkitystä myös sillä, että leh-mää pystyy tarkkailemaan lypsyn yhteydes-sä joka päivä.”

Uusien navetoiden myötä kehittyvil-lä tiloilla uusitaan myös lanta- ja rehutoi-mintoja. Lietesäiliöitä ja laakasiiloja nou-see pihapiiriin. Vanhoihin parsinavetoihin remontoidaan nuoren karjan pihattoja tai vasikoiden ryhmäkarsinoita.

Kaikki eivät kuitenkaan rakenna uutta. ”Viime vuosina on saanut edullisesti esi-merkiksi käytöstä poistettuja lypsyasema-kalusteita. Näitä on asennettu silloin, kun parsinavetasta peruskorjataan pihatto, jos-sa on lypsyasema. Pienemmätkin korjauk-set voivat helpottaa karjanhoitoa”, Uusita-lo toteaa.

Osuuskunnista apua rakentamiseen

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Manure Master- älykäs lannanpoistojärjestelmä

• Puhtaus parantaa maitohygieniaa• Herkkyyden säädöllä turvallisuutta• Terveet sorkat• Energian säästö• Helppokäyttöinen• Liityntä lypsy- ja ruokintalaitteisiin

Kysy lisää aluemyyjiltämme!



Koneellisen ilmanvaihdon aika-kaudella navetat lämpöeristet-tiin ja tehtiin tiiviiksi. Oli tär-keää, että rakennus oli hieman alipaineinen ja sieltä imettiin

enemmän ilmaa ulospäin kuin sitä ehti vir-rata korvausilmaluukuista sisään. Tarkoi-tuksena oli estää sisäilmassa olevaa koste-utta tunkeutumasta rakenteisiin, jolla oli-si ollut kohtalokkaita vaikutuksia etenkin puurakenteisiin.

Ylipainepuhalluksen perusideana on aut-taa painovoimaisen ilmanvaihdon toimi-vuutta. Oleellinen ero perinteiseen koneel-liseen ilmanvaihtoon verrattuna on se, että rakennus ei ole tiivis ja ilma puhalletaan rakennuksen sisään imun sijaan.

Puhalluksen vaikutuksesta rakennukses-ta tulee aavistuksen ylipaineinen, mutta siitä ei katsota olevan haittaa, koska ilma pääsee poistumaan vapaasti seinien ver-ho-/kennoalueiden ja kattohormiston kaut-ta. Rakennus voi olla lämpöeristetty tai eris-tämätön. Ylipainepuhalluksesta on eniten apua talven minimi-ilmanvaihtotilanteissa ja kesällä tuulettomina hetkinä, kun ilma ei muutoin liiku tarpeeksi.

kehitystyö yhdysvalloistaYlipainepuhallusta on kehitetty Wisconsi-nin yliopiston eläinlääketieteellisessä tie-dekunnassa Yhdysvalloissa vuodesta 2004

Tapani KivinenArkkitehti, SAFA Luonnonvarakeskus LUKE [email protected]

YLIPAINEPUHALLUS

navetoiden ilmanvaihto on perinteisesti ollut painovoimainen 1960-luvulle, jonka jälkeen ilman vaihto koneellistui. 2000-luku toi painovoimaisen ilmanvaihdon takaisin. nyt koneellista ylipaine puhallusta tarjotaan erityisesti vasikkatiloihin.

alkaen tohtori Ken Nordlundin johdolla. Toimivilla maidontuotantotiloilla on teh-ty satoja erilaisia kokeita, joilla on haettu ylipainepuhalluksen käytännön ratkaisuja.

Kehitystyön pontimena oli havainto, jon-ka mukaan vasikoiden yksilökarsinoiden ilmassa oli ympäristöään korkeampi bak-teeripitoisuus, vaikka rakennuksessa muu-ten oli runsas luonnollinen ilmanvaihto.

Karsinoiden seinämärakenteet muodostivat ”suojataskun” ja estivät ilman optimaalisen vaihtumisen. Tämä johti hengitystiesaira-uksiin ja hidasti vasikoiden kasvua.

Ylipainepuhallus toimii niin, että kar-sinaan kohdistetulla ilmavirralla huuhdel-laan seisova, likainen ilma pois ja korva-taan se uudella, puhtaalla ilmalla. Puhallet-tu ilma otetaan ulkoseinästä lämmittämät-

Ǐ Suomen ensimmäinen ylipainepuhalluksella varustettu vasikkatalo valmistui keväällä 2014. Sen toimivuus testattiin mittauskokein.

vasikkalan ilmanvaihtoratkaisuna


tömänä, jolloin se pitää tuoda vasikoiden oleskelualueelle vedottomasti eli alle 0,25 m/s nopeudella etenkin talviolosuhteissa. Kesällä ulkoilman ollessa lämmintä nopeus voi olla korkeampi.

Wisconsinin yliopisto on kehittänyt puhallusjärjestelmän mitoittamista varten Excel-pohjaisen työkalun. Se on ammattilai-sille tarkoitettu ja Suomessa on muutamia työkalun käytön hallitsevia suunnittelijoita.

Ohjelmaan syötetään rakennuksen sisä-mitat, vasikoiden lukumäärä ja ikäluokat, ja tulokseksi saadaan puhallusputkien määrä ja läpimitta sekä puhallusreikien halkaisi-ja, välimitta ja suuntaus. Ohjelmassa olevat taustaparametrit ottavat huomioon koti-eläinrakennusten ilmanvaihdossa tarvit-tavat lämpö-, kosteus- ja kaasutaseet sekä ilmanvaihdon kanavointitekniikan virtaus-ominaisuudet.

suomen ensimmäinen mitattiin Ensimmäinen ylipainepuhallustekniikal-la varustettu vasikkatalo valmistui Suo-meen toukokuussa 2014. Useita kohteita on rakenteilla ja vielä useampia on suun-nittelupöydillä.

Ylipainepuhalluksen hyödyt vasikkater-veyteen ovat kiistattomat ja ensimmäisen suomalaiskohteen toimivuus testattiin mit-tauskokein. Pääpaino oli pelkästään ilman-vaihdon toimivuuden tarkastelussa. Pis-temäisestä, kertasuoritteisesta mittausta-vasta johtuen eläinterveyttä ei havainnoitu lainkaan, koska siihen olisi tarvittu pidem-piaikainen seurantatutkimus.

Mitatun vasikkatalon pinta-ala on 300 neliötä ja tilavuus 1 020 kuutiota. Vasikka-paikkoja on 57, joista 22 yksilökarsinoissa ja 33 ryhmäkarsinoissa. Rakennuksen seinät ja katto on lämpöeristetty, seinillä on ken-nolevyalueet luonnolliseen ilmanvaihtoon ja katossa neljä poistohormia.

Puhalluskanavia on yksi yksilökarsinari-viä varten ja ryhmäkarsinariviä varten toi-nen. Muoviset kanavat ovat läpimitaltaan 34 senttiä. Yksilökarsinarivin kanavassa on puhallusreikiä 30 sentin välein ja ne ovat läpimitaltaan kolme senttiä. Ryhmäkarsi-narivin kanavassa on 40 sentin välein 4,5 sentin reikiä ja 50 sentin välein 3,5 sentti-siä reikiä suunnattuna hieman eri suuntiin. Puhaltimien käyntinopeutta voidaan säätää portaattomasti nollasta maksimiin.

Mittausten perusteella voitiin päätel-lä, että minimipuhallinteholla ilmanvaih-tokerroin on 0,8 vaihtoa tunnissa. Noin 33 prosentin kohdalla kerroin on 1,3 vaihtoa tunnissa, 66 prosentin kohdalla kaksi vaih-toa tunnissa ja maksimiteholla kolme vaih-

toa tunnissa. Luvut on mitattu tilantees-sa, jossa seinien tuloaukot olivat kokonaan kiinni ja tuulen vaikutus oli nolla.

66 prosentin puhallinteholla toimittaes-sa ilman nopeus puhaltimien tuloaukoissa oli 3–4 m/s. Kanavien puhallusrei’issä nopeus oli jopa 6–7 m/s, mutta hidastui jo noin met-rin päässä 0,6 metriin sekunnissa. Ilmavirran nopeus eläintasolla vaihteli keskimäärin 0,1–

0,4 m/s. Ilmamäärä jakokanavan alku- ja lop-pupäässä oli sama eli ilmaa tuli yhtä paljon karsinarivistöjen koko pituudelta.

Maatalouden tuotantorakennusten huo-neilmaston suunnitteluohjeissa (MMM-RMO-C2.2) 0–2 kuukauden ikäisten vasi-koiden ilmanvaihdon minimitarve on 10 kuutiota tunnissa vasikkaa kohden. Mita-tussa vasikkatalossa se tarkoittaa 570 kuu-tiota tunnissa, mikä vastaa noin 0,5 vaihto-kertaa. Kun minimipuhallinteholla saavu-tetaan jo 0,8 vaihdon taso, voidaan järjes-

telmän todeta ylittävän minimivaatimuk-set ainakin ilmamäärien suhteen.

Mittauksissa tutkittiin vain toteutuvia ilmamääriä ja -nopeuksia. Tarkastelussa ei ollut mukana eläinterveyden tai ilmalaadun mittareita. Mittausten perusteella ei voitu todentaa, missä määrin karsinoiden baktee-ripitoisuudet saatiin hallintaan. Ken Nord-lundin tutkimuksissa riittävän puhdas yksi-lökarsinoiden mikroilmasto saavutettiin vasta 3,5–4 vaihdon tasossa. Mitatussa suo-malaiskohteessa tämä vaatimus merkitsee puhaltimien jatkuvaa käyttöä noin 70–80 prosentin teholla. Uusimman tiedon valos-sa MMM-RMO -ohje ilmamäärävaatimus vasikoiden osalta on vanhentunut.

sopii myös vanhoihin vasikkatiloihinVanhat vasikkatilat sijaitsevat yleensä samas-sa ilmatilassa muiden lehmäpaikkojen kans-sa. Tämä mahdollistaa bakteerien vapaan liikkuvuuden, jolloin vanhempien lehmien tautipaine siirtyy helposti vasikoihin.

Ylipainepuhallus sopii tästä syystä erityi-sen hyvin vanhojen vasikkatilojen olosuh-deparannuksiin. Ilmanjakokanavat sijoite-taan optimaalisesti vasikkakarsinoiden ylä-puolelle siten, että ylipaineinen ilmamassa purkautuu vanhempien lehmien suuntaan vasikkaosastosta poispäin.

ilmavirralla huuhdellaan seisova,

likainen ilma pois ja korvataan se uudella,

puhtaalla ilmalla.

Lisätietoja MTT:n sivuilta hakusanalla ”mttraportti 166” 0 jukuri.mtt.fi



UUSi PiHATTO paransi työmukavuutta Ranckens Ranchilla

Uusikaarlepyyläinen maatilayhtymä rakennutti robottinavetan laitumen laidalle. Uusi pihatto helpotti karjanhoitotöitä, jotka tehdään pääosin kolmen osakkaan voimin.Teksti ja kuvat Markku Pulkkinen

� John (vas.), Carita ja Stefan Hägerin kahden robotin navetta otettiin käyttöön marraskuun alussa.



Ranckens Ranch -maatilayhtymän osakkaat Carita, Stefan ja John Häger tiesivät mitä halusivat ja laativat kolme vuotta sitten itse alustavat piirustukset kahden

lypsyrobotin pihatosta. Navetan tarkem-pi suunnittelu, rakenteet ja laitteet tilattiin kokonaistoimituksena NHK-Keskukselta.

Rakennuttamisvastuun Hägerit kantoi-vat itse neljän palkatun työmiehen avustuk-sella. Rakennustyöt kestivät seitsemän kuu-kautta ja lehmät kävelivät uuteen kotiinsa viime marraskuun alussa. Kun ympäristölu-pakin heltisi aikanaan ilman valituksia alle vuodessa, sujui investointi ripeästi.

Ristin muotoisen navetan kokonaispin-ta-ala on 2 000 neliötä. 1 400 neliön lypsy-lehmäosastossa on 150 lehmäpaikkaa. Osas-ton pituus on 70 metriä ja leveys 20 metriä. Navetan ”siivissä” sijaitsevat poikimisalue, karsinat 30 vasikalle, sairasosasto ja mai-tohuone.

Ruokintapöytä on sijoitettu navetan kes-kelle. Rehu jaetaan traktorivetoisella ape-vaunulla. Täydennysrehu tarjoillaan lypsyn yhteydessä. Rakennuksen betonielementit valmistettiin Tara-Elementillä Alavetelissä.

Investoinnin kustannusarvio oli 1,4 mil-joonaa euroa, mutta se ylittyi jonkin verran, sillä suunnitelma täydentyi matkan varrel-la rehumyllyllä ja -mikserillä sekä kahdel-la rehusiilolla.

holstein valtaa alaa”Uuden navetan valmistuminen helpotti paljon karjanhoitotöitä. Aikaisemmin meil-lä oli eläimiä neljässä eri rakennuksessa, nyt enää kahdessa. Hiehot kasvatamme entises-sä robottipihatossa, jonka remontoimme. Sinne mahtuu jatkossa 110 eläintä”, Carita Häger kertoo.

Robottilypsystä tilalla on jo viiden vuo-den kokemus. Tekniikka on toiminut lähes moitteetta. Vanha robotti myytiin uusien tieltä pois, ja se meni helposti kaupaksi.

Robottilypsyä edeltänyt lypsyasema on edelleen käyttökunnossa ja sitä on joudut-tu tänä vuonna käyttämään päivittäin, kun lehmämäärää on lisätty 60 lehmästä nyt jo sataan ja ensi kesään mennessä 150:een. Suurin osa uusista lehmistä kasvatetaan omasta karjasta, mutta kolmisenkymmentä holstein-hiehoa on ostettu muualta.

Ranckens Ranch on panostanut eläin-ten valintaan ja jalostukseen aikaa ja rahaa. Kaksi kolmannesta karjasta on nyt ayr-shire- ja kolmannes holstein-rotua. Hol-steinin osuutta on viime aikoina lisätty helpomman ja nopeamman lypsettävyy-den vuoksi.

”11 000 kilon tuotos riittää””Tärkeimmät jalostustavoitteemme ovat lypsettävyys, jalkaterveys ja luonne. Levo-ton lehmä ei sovi yhteen robottilypsyn kanssa”, Carita Häger kuvailee.

Tilan tuotosluvut ovat hyvät. Keskituotos on 11 100 kiloa lehmää kohti vuodessa. Ras-vapitoisuus on 4,2 prosenttia ja valkuais-pitoisuus 3,6 prosenttia. Maidon hygienia on kunnossa, sillä soluluku oli viime syk-synä noin 150.

”Keskituotosta ei ainakaan vähään aikaan pyritä nostamaan. Tärkeintä on saada uusi navetta toimimaan kunnolla ja totuttaa eläi-met siihen.”

Sonnivasikat tila myy välitykseen. Kaikki lehmävasikat jätetään tällä hetkellä itselle.

rehu omasta takaaRanckens Ranchilla on omaa peltoa 125 heh-taaria. Lisäksi 65 hehtaarin alalla on sopi-musviljelyä, jolta ostetaan sato. Lähes koko peltoala palvelee oman eläintuotannon tar-peita. Laidunta ja rehunurmea on 105 heh-taaria, rehuohraa ja -kauraa 75 hehtaaria. Oman rehun lisäksi käytetään täysrehua ja rypsirouhetta. Säilörehu varastoidaan lähes yksinomaan laakasiiloihin.

Uuden navetan päädystä avautuu kym-menen hehtaarin laidunalue, missä ummes-sa olevat lehmät ja hiehot pääsevät laidunta-

maan jatkossakin. Mietinnässä on myös lyp-sylehmien ulkoilumahdollisuus, jos eläin-liikenne navetassa saadaan järjestettyä jous-tavaksi.

työmäärä mitoitettu kolmelleUuden navetan ja eläinmäärän mitoituksen lähtökohtana on ollut, että tilan työt pysty-tään hoitamaan pääosin kolmen henkilön työpanoksella. Kesäaikaan tilalla on harjoit-telijoina eläinlääketieteen ja maatalousalan opiskelijoita. Kunnalliset lomituspalvelut ovat myös tilan käytössä.

Johnin vaimo Pauliina työskentelee psykologina tilan ulkopuolella. He saivat ensimmäisen lapsensa, Edvin-pojan, jou-lukuussa.

”Maataloudessa on nykyään niin paljon byrokratiaa, että kyllä tilalle yksi psykologi tarvitaankin”, Carita nauraa.

Carita keskittyy eläinten hoitoon ja tilan paperitöihin, miehet peltotöihin ja eläinten ruokintaan. Ajatuksissa on, että John voisi tehdä tulevaisuudessa eläinten siemennyk-set itse. Tällä hetkellä lypsyrobotit hoitavat pääosin kiimantarkkailun ja seminologi käy siementämässä.

Carita ehtii valmistaa myös pienessä mit-takaavassa tilajuustoja paikalliseen suora-myyntipisteeseen. Suunnitelmissa on enti-sen maitohuoneen muuttaminen juusto-laksi. Tilalta myydään myös jonkin verran raakamaitoa.

Vanhemmat täyttävät vasta parin kolmen vuoden päästä 60 vuotta ja John 32-vuotias, joten lopulliseen sukupolvenvaihdokseen on vielä aikaa. Työinto ja työn ilo tuntuvat olevan kaikilla korkealla. Ja mikseivät olisi, kun työympäristökin muuttui aikaisempaa miellyttävämmäksi.

UUSi PiHATTO paransi työmukavuutta Ranckens Ranchilla

Ǐ Uusi pihatto tehtiin Taraelementeistä ja siinä on tilaa 2 000 neliömetriä.

ranckens ranch

� Kovjoki, Uusikaarlepyy� Maatilayhtymä: John (32), Carita (57) ja Stefan (58) Häger� 125 ha omaa peltoa ja 65 ha sopimusviljelyssä� 150 ha metsää� 100 lehmää, määrä kasvaa 150:een� Kahden lypsyrobotin pihatto, valmistui 11/2014� 65 % ayrshireä ja 35 % hosteinia� Keskituotos 11 100 kg/v., 3,6 % valkuaista ja 4,2 % rasvaa� Kaksi satatonnaria



Uudistustyön alla ovat mai-dontilitysjärjestelmä MOT, tuottajien nettiportaali Val-ma ja Seinäjoen aluelabora-torion LATO- järjestelmä sii-

hen liittyvine automaatioineen. Tulevissa uudistuksissa ei ole lähdetty

tyhjältä pöydältä, vaan vanhaa hyödynne-tään mahdollisimman paljon siltä osin kuin se on järkevää ja mahdollista. Tämä tarkoit-taa MOT- ja LATO-järjestelmien osalta nii-den modernisointia sekä tiettyjen uusi-en piirteiden lisäämistä uusiin versioihin. Ainoastaan Valma-portaali uudistuu täysin. Uudistukset tehdään yhdessä tutun toimit-tajan eli Fujitsun kanssa.

uusi Mot on u-MotMOT (= Maidon Osto Tuottajilta) on valio-laisten osuuskuntien omistama tietojärjes-telmä, jossa on keskitetysti kaikki maidon tilityksiin ja laatuun liittyvät tiedot. Lisäksi järjestelmällä hallitaan osuuskuntien jäsen-asioita. MOT:n avulla muodostetaan tililas-kelmat, joiden perusteella maidontuotta-jat saavat maksut tuottamastaan maidosta.

Nykyinen MOT on ollut käytössä vuo-desta 1998 alkaen eli se on palvellut jo yli 15 vuotta. Se on varsin kunniakas ikä tietojär-jestelmälle. Nyt järjestelmä on tullut tiensä päähän eikä sitä enää pystytä ylläpitämään vanhentuneella tekniikalla. On aika päivit-tää se vastaamaan tämän päivän ja lähivuo-sien tarpeita.

MOT:n uudistus on kaksivaiheinen. Ensin järjestelmä modernisoidaan eli siir-retään uudelle alustalle. Tämä vaihe valmis-tuu kevään 2015 aikana. Toisessa vaiheessa

modernisoituun versioon toteutetaan tar-vittavat uudet ominaisuudet ja poistetaan tarpeettomiksi jääneet. Tämä vaihe valmis-tuu joulukuuhun 2015 mennessä. Uudistus-ten jälkeen MOT:sta on tullut U-MOT, joka palvelee toivottavasti yhtä hyvin kuin edel-täjänsä.

nettiportaali ValmaValiolaisten maidontuottajien nettiportaa-li Valma on ollut käytössä kesästä 2001. Por-taalissa tuottaja voi selata omaa tuotanto-aan koskevia tietoja, kuten maidon määrää, laatua, hintaa ja tilityksiä sekä lukea ohjeita ja tiedotteita. Osuuskunnan neuvojat käyt-tävät Valmaa tilakontaktien tukena.

Valmankin tekniikka on vanhentunut ja verkkopalvelun tarpeet ovat kasvaneet. Jär-jestelmään halutaan parempaa toiminnalli-suutta ja visuaalisuutta. Neuvojat tarvitse-vat entistä enemmän asiakkuudenhallinnan

Tietojärjestelmät uudistuvat tänä vuonna

eli CRM:n piirteitä laadun- ja tuotannonoh-jaukseen. Myös Valman on aika uudistua.

Täysin uusi nettiportaali siirtyy Fujitsun käyttämään NetCommunity-julkaisujärjes-telmään. Se on joustava ja mobiilikäyttöön sopiva ratkaisu.

lato mahdollistaa automatisoinninValion Seinäjoen aluelaboratorion maito-laboratorion analysointiprosessiin tulee muutoksia huhtikuun 2015 alussa.

Näytteiden esikäsittelyä ja analysointia automatisoidaan, mikä mahdollistaa esi-koodattujen näytepikareiden käyttöönoton muun muassa maitoautoissa. Tämä edellyt-tää muutoksia myös LATO-järjestelmään, jonka avulla hallinnoidaan jatkossa näyt-teenottosuunnitelmaa (uusi ominaisuus) ja siirretään analyysituloksia MOT:iin ja Val-maan.

LATO uudistetaan MOT:n tavoin. Moder-nisoinnissa järjestelmä viedään uudelle alustalle, jonka jälkeen lisätään tarvitta-vat uudet piirteet, muun muassa näyttei-den käsittelyn automatisoinnin tarvitsemat ominaisuudet.

valmankin tekniikka on vanhentunut ja verkkopalvelun tarpeet ovat kasvaneet.

Kuluvana vuonna lähes kaikki valiolaiset maidon ostoon ja tuottajien palveluihin liittyvät tietojärjestelmät uudistuvat.

Hanna LaitinenLaatupäällikkö Valio Alkutuotanto, Valio Laatu -palvelut [email protected]

Ǐ Seinäjoen aluelaboratorion

tietojärjestelmän uudistus mahdollistaa esikoodattujen

näytepikareiden käytön.KUVA: AnU ARTJOKi


Salmonellavakuutukseen muutoksia vuoden alusta

Valioryhmän osuuskuntien maidontuottajille kohdennettuun sal-monellaryhmävakuutukseen tuli vuoden alussa muutamia muu-toksia. Suurin muutos koskee hiehojen kasvatusta maitotilojen ulkopuolella hiehokasvattamoissa.

Hiehot kuuluvat salmonellaryhmävakuutuksen piiriin niin kau-an, kun ne ovat maitotilan omistuksessa. Tärkeintä on, että hiehokasvattamot noudattavat ETT ry:n sääntöjä ja kuuluvat Nasevaan. Osuuskunnat eivät jatkos-sa solmi ryhmävakuutussopimuksia hiehokasvattamoiden kanssa.

AnnCharlott KjerpHankintapäällikköOsuuskunta [email protected]

Maitotilat ja hiehokasvattamotl hiehot ovat vakuutuksen alaisena ollessaan maitotilan omistuksessa valiolaisessa tai ulkopuolisessa hieho-kasvattamossa. l hiehosta/hiehoista otetaan salmonellanäyte, kun ne lähtevät omistajatilalta kasvattamoon ja uudet näytteet, kun ne palaavat kasvatta-mosta maitotilalle. eläimen/eläinten ei tarvitse olla karanteenissa, kun odotetaan näytteen vastausta.l Jos useita saman tilan hiehoja siirrettään samanaikaisesti, on jokaisesta hiehosta otettava näyte. näytteet yhdistetään yhteisnäytteeksi (max 20 eläintä). näytesaatteeseen täytyy merkitä, miltä eläimiltä näytteet on otettu. l hiehokasvattamon on kuuluttava nasevaan ja noudattaa ett ry:n ohjeita.l omistajalle eli maitotilalle korvataan hiehon arvo salmonellatapauksessa.l valiolainen salmonellavakuutus ei korvaa hiehokasvattamon salmo-nellaa, joten on toivottavaa, että kasvattamo ottaa oman salmonella-vakuutuksen.

Monivakuutus otetaan käyttöönl Mikäli tilalla on muita tuotantomuo-toja, vakuutus kattaa vain maidontuo-tantoon liittyvän toiminnan.l lihantuotantoon menevät vasikat ovat tämän vakuutuksen piirissä syntymähetkestä enintään kuukauden ikään. Jos tilalla on lihantuotantoa, siltä osin tilalla on oltava teurastamon vakuutus.l vahinkoilmoituksen ja korvausvaati-muksen käsittelee se vakuutusyhtiö, jonka vastuumäärä vahingosta on suurempi, eli pääsääntöisesti Pohjola.

Omavastuut pysyvät samanal omavastuut ovat entisellään: nase-vaan kuuluvilla tiloilla 2 000 euroa ja nasevaan kuulumattomilla tiloilla 4 000 euroa.

Mitä tehdä vahingon sattuessa?l ole välittömästi yhteydessä virka-eläinlääkäriin. tilalle tulee mahdolli-simman pian tehdä epidemiologinen selvitys ja laatia tilakohtainen sanee-raussuunnitelma.l ota yhteys Pohjola vakuutukseen. saneeraussuunnitelma tulee toimit - taa Pohjolaan.l ilmoita asiasta myös osuuskuntaan.

kansallinen asetus 1250/2014 nitraattidirektiivin toimeenpanemiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2014. Uudistettu asetus on osin aiempaa yksityiskohtai-sempi, ja se tulee huomioida kaikilla lantaa tuottavilla, varastoivilla ja käyttävillä tiloilla. Uudistus tulee voimaan 1.4.2015.

valmisteluprosessin aikana asetuksesta oli esillä versio, jossa oli myös fosfori mukana. Uusi asetus on edelleen kuitenkin rajattu koskemaan typpeä, lukuun otta-matta lanta-analyysiä, jossa pitää määrittää myös lannan fosforipitoisuus. lannan lisäksi asetus käsittää myös orgaaniset lannoitevalmisteet. asetuksen 3. pykälässä määritellään keskeisimmät asetuksessa mainitut asiat ja/tai termit.

lietelantalat ja nestemäisten orgaanis-ten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa kiinteällä tai kelluvalla katteelle. varastointitilavuutta tarvitaan esimerkiksi lypsylehmien osalta enemmän, mutta toisaalta hiehokohtainen vaatimus on pienentynyt. Uudessa taulukossa on ero-teltu tarkemmin nuorkarja, lehmä ja sonni sekä niiden iät. naudan lietelannan osalta kelluvaksi katteeksi määritellään myös kuorettuma.

lannan ja orgaanisten lannoitevalmis-teiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Pintalevityksessä, lukuun ottamatta kas-vustolevitystä, lanta on aina muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä. Jos pellon kaltevuus on enemmän kuin 15 prosenttia, lannan ja orgaanisten lannoittei-den käyttö on näille pellon osille kielletty.

typpimäärät on taulukoitu kasveittain ja maalajeit tain, kivennäismaat ja eloperäiset maat, ja joitakin muutoksia on tullut typen-käytön enimmäismääriin. Uudessa asetuk-sessa on lannan ravinnetaulukko, jossa on myös kokonaistyppi.

kirjanpidosta tulee selvitä lannoitteiden, orgaanisten lannoitevalmisteiden ja lannan määrät, sekä niiden sisältämät liukoisen ja kokonaistypen määrät ja lannanlevitysajan-kohdat.

asetus on hyvä lukea kokonaisuu-dessaan ja huomioida ensi kesän viljelyn suunnittelussa.

Teksti Mikko Korhonen

Uusi nitraatti-asetus voimaan huhtikuussa

Lue nitraattidirektiivi Finlexin nettisivulta, asetuksen nro 1250 0finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014Lisätietoja saat Valioryhmän osuuskunnista.



hyVän ruokinnan mittari on hyvinvoinnin näkökulmasta se, ettei eläin ole kokenut pitkittynyttä nälkää (WQ-1) tai janoa (WQ-2). tätä

arvioidaan järjestelmän mukaan katsomalla navetassa eläinten lihavuuskuntoa, veden puhtautta ja tarjolla oloa sekä ruokinta- ja juottolaitteiden toimivuutta.

hyVien pito-olosuhteiden keskeiset kohdat ovat WQ:n mukaan mukava lepopaikka (WQ-3), sopiva lämpötila (WQ-4) ja liik-

kumisen helppous (WQ-5). edellä mainittuja mitataan järjestelmässä havain-noimalla eläinten makuulle menoaikaa, osumista parsirakenteisiin, muualla kuin parsissa makaavien määrää, utareen ja jalkojen puhtautta sekä kytkettynä pitämisaikaa.

hyVä terVeys tarkoittaa WQ:ssa sitä, ettei eläimellä ole vammoja (WQ-6), sairauksia (WQ-7) tai toimenpiteistä aiheutuvaa kipua (WQ-8).

keskeisiä arviointikohtia ovat ontuminen, ihovauriot, yskiminen, tihentynyt hengitys, sierain- ja silmävuodot, ripuli, emätinvuoto, maidon soluluku, kuolleisuus, synnytysvaikeudet, makaamaan jääneet sekä kivun lievitys nupou-tuksessa.

tarkoituksenMukaiseen käyttäytyMiseen sisältyvät WQ -järjestelmässä eläinten välinen sosiaalinen käyttäytyminen

(WQ-9), muiden lajinmukaisien käyttäytymismuotojen mahdollisuus (WQ-10), eläimen ja ihmisen välinen suhde (WQ-11) ja positiivinen tunnetila (WQ-12). Mittareina käytetään eläinten välisten kahinoiden havainnoimista, pakoetäi-syystestiä ja laitumella olon mahdollisuutta.

Kristiina SarjokariTerveydenhuoltoeläinlääkäriValio Alkutuotanto, Valio Terveys [email protected]

Hyvinvointi – mitä se on?Kuluva vuosi on nimetty hyvinvoinnin teemavuodeksi. Kannattaako meidän edes puhua eläinten hyvinvoinnista, kun monilla ihmisilläkin on tällä hetkellä tiukkaa – taloudellisesti, henkisesti tai fyysisesti?

Mielestäni hyvinvoinnis-ta kannattaa puhua, var-sinkin asioista jotka ovat eläinten ja ihmisten hyvinvoinnille tärkeim-

piä. Mistä hyvinvointi koostuu käytännös-sä? Ensin kannattaa huolehtia perusasiois-ta. Ne ovat samat kaikilla eläinlajeilla. Ras-kas työ ei oikeasti vaadi raskaita huveja. Tärkeintä on levätä riittävästi, syödä ter-veellisesti, liikkua tarpeeksi ja seurustel-la samanhenkisten kanssa. Perusasioiden jälkeen voi kyetessään tarjota lisää elämän mausteita.

Eläinten hyvinvoinnin määritelmiä on useita. Nykyään painotetaan eläinyksilön kokemusta hyvinvoinnista. Karja koos-tuu yksilöistä ja voi sitä paremmin, mitä useampi tuntee olonsa hyväksi. Elämä voi tuntua hyvältä vaikka joka ikinen asia ei olekaan täydellisesti. Tosin yksikin todel-la huonosti oleva asia (esimerkiksi voima-kas kipu tai pelko) voi saada olon huonoksi. Kokonaisuus ratkaisee.

Welfare Quality® -järjestelmän periaatteet

Ǐ Kuvaarvoitus: mitkä hyvinvoinnin osaalueet toteutuvat tässä kuvassa?

[ 1 ]

[2]

[4]

[3]

tuotantoeläinten hyvinvointia kuvaamaan on kehitetty Welfare Quality® -järjestelmä, joka sisältää neljä periaatetta ja 12 mittaria (WQ 1-12). WQ:n periaatteet ovat: 1) hyvä ruokinta, 2) hyvä kasvatusympäristö, 3) hyvä terveys ja 4) tarkoituksenmukainen käyttäytyminen.

eläimen hyvä olo muodostuu siitä, että perusasiat ovat kunnossa: se saa riittävästi rehua ja vettä, voi levätä tarpeekseen mukavassa makuupaikassa, pääsee liikkumaan vaivatta ja eläin saa osakseen mukavaa kohtelua niin ihmi-sen kuin lajitovereidensakin taholta. sairaudet ja kipu pyritään ehkäisemään ja hoidetaan tarvittaessa.

HY VinVOinnin TEEMAVUOSi


OSA 1 /4

HYVä RUOKINTAHyvä ruokinta on yksi hyvinvoinnin osa-alueista. Eläinten hyvinvointia

määritelevä Welfare Quality® -järjestelmä kuvaa hyvän ruokinnan varsin yksinkertaisesti: ei pitkittynyttä janoa, ei pitkittynyttä nälkää.

Maitotilan eläinten pitää olla sekä hyvinvoivia että hyvin tuottavia. Ihmisten hyvinvointi on itsestään selvästi eläinten hyvin-

vointiakin tärkeämpää. Eivätkä karjatilan eläimetkään voi hyvin ilman taloudellisesti kohtuullisen hyvin toimeen tulevaa ja työs-sään jaksavaa hoitajaa.

Ruokinta vaikuttaa moneen asiaan. Oikein ruokkimalla karjasta saa pitkällä täh-täimellä irti parhaan mahdollisen talou-dellisen tuoton. Sopivan rehun ja riittävän veden saanti määrittelee suurimmalta osin syntyvän maitomäärän – jos eläimet vain pääsevät syömään ja juomaan niille suunni-tellun määrän. Ruokinta vaikuttaa erittäin paljon myös elimistön vastustuskykyyn ja sitä kautta eläimen sairastumisalttiuteen.

Viisas karjanomistaja aloittaa kestävän, erinomaisia maitomääriä ja maidon pitoi-suuksia tuottavan lehmän rakentamisen jo vasikasta. Hän saa vaivojensa palkaksi elin-voimaiset hiehot, jotka poikivat noin kah-den vuoden ikäisinä ja alkavat tienata lei-pää taloon.

Mitkä asiat kertovat, että ruokinta on kunnossa?Usein tarvitsee katsoa sekä eläimiä että mei-jerin ja tuotosseurannan raportteja tietääk-seen, onko ruokinta kunnossa. Joistain asi-oista kannattaa pitää lisäksi omaa kirjanpi-toa (esim. vasikoiden kasvut). Olen koon-nut artikkelissa olevaan taulukkoon tarkis-tuslistan, jota voit käyttää arvioidessasi kar-jasi ruokintaa.

Umpikauden ruokinta ratkaisee pitkälti

sen, kuinka poikiminen, syntyvän vasikan alku ja lehmän tuleva lypsykausi onnistu-vat. Tarpeeksi välttämättömiä hivenaineita saaneella emällä on tarjota niitä syntyvän vasikankin tarpeisiin.

Hyvin suunniteltu kivennäisruokin-ta auttaa ehkäisemään muun muassa poi-kimahalvauksia. Sopivassa lihavuuskun-nossa poikivalla on vähemmän synnytys-vaikeuksia ja heikkoja vasikoita. Kuolleena syntyneitä vasikoita tulee harvemmin kuin yksi viittäkymmentä syntynyttä kohden, ja ensimmäisen vuorokauden aikana kuollei-ta alle viisi prosenttia.

Riittävä ternimaidon saanti on vasikan henkivakuutus – mitä enemmän, laaduk-kaampaa ja aiemmin syntymän jälkeen, sitä parempi. Jos vasikka imee heikosti eikä juo itse tarpeeksi terniä, kannattaa se

� Hyvin ruokittu eläin jaksaa olla utelias.

1

Teksti Kristiina Sarjokari

KUVA

: KiM

MO

HA

iMi


antaa letkuttamalla. Letkutuslaitteen käyt-tö on helppoa ja turvallista. Kysy tarvittaes-sa opastusta tuotantoneuvojalta tai eläin-lääkäriltä.

Riittävästi ruokitut vasikat ovat virkeitä, leikkisiä ja tyytyväisiä. On paljon parempi antaa vasikalle harvemmin (2 krt/pv) kun-nolla maha täyteen maitoa (3–5 l) kuin tilk-ka monta kertaa päivässä. Nälkäiseksi juo-ton jälkeen jääneet vasikat alkavat helpom-min imeä toisia vasikoita, kun taas täydellä mahalla on hyvä nukkua ja kasvaa.

Kunnolla ruokitut pysyvät terveinä ja kasvavat hyvin. Hiehot saavuttavat riittä-vän siemennyspainon reilun vuoden iässä, painaen silloin noin 65 prosenttia odote-tusta aikuispainosta. Aikuisena 700 kiloi-sen pitäisi siemennettäessä painaa reilut 450 kiloa ja ensimmäistä kertaa poikiessaan noin 600 kiloa.

Lehmien onnistuneesta ruokinnasta ker-tovat hyvä tuotos ja maidon pitoisuudet. Keskimääräisellä, tavanomaisella tuotos-seurantatilalla oli vuonna 2014 noin 9 200 kilon ja luomutilalla 8 700 kilon keskituo-tos. Parhaat 10 prosenttia tiloista saavutti-vat yli 10 600 kilon keskituotoksen. Tavan-omaiset ensikot lypsivät keskimäärin noin 8 000 kiloa ja luomuensikot 7 300 kiloa.

Tuotoksen lisäksi kannattaa seura-ta herumishuippuja, lypsykäyrän muotoa sekä maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksia (+ niiden suhdetta).

Sopivaa rehua tarpeeksi saaneilla lehmil-lä ei ole vasemmassa nälkäkuopassa varoi-tuskolmioita, vaan pötsit sopivasti täynnä. Lantakäytävälle lätsähtävä sonta on kiil-tävää ja kiisselimäistä, eikä siinä ole juu-rikaan havaittavissa sulamattomia rehun osia. Lehmät säilyttävät sopivan kuntoluok-kansa jokaisessa tuotantovaiheessa ja laih-tuvat vain hieman alkulypsykaudesta. Ruo-kintaperäisten sairauksien esiintyvyys on vähäistä.

Mitä jos kaikki ei ole kunnossa?Korjaa itse jos osaat, ja ota tarvittaessa yhteyttä oman osuuskunnan tuotantoneu-vojaan tai ProAgrian maitotilaneuvojaan.

Hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja ovat esimerkiksi uunituore Ruokintahavaintoja – käytännön opas terveiden ja tuottavien lypsy-lehmien ruokintaan (julkaistu 2014), Vasikas-ta huippulypsylehmäksi (2012) ja Lypsylehmän ruokinta (2010). Niitä voi tilata ProAgrian verkkokaupasta (20–34 euroa/kpl).

lehmät

ruokinta ja Veden saanti● ruokinta hyvin suunniteltu● raikasta vettä aina vapaasti saatavilla● aina vapaasti tarjolla onnistuneesti

säilöttyä ja tuotantovaiheeseen sopivaa karkearehua

● karkearehuja täydentävä väkirehu- ja kivennäisruokinta

tuotos ja Maidon pitoisuudet● karjan keskituotos hyvällä tasolla rotu

ja tuotantosuunta huomioiden● ensikoiden keskituotos 85 % ja toisen

kerran poikineiden 95 % aikuisten lehmien tuotoksesta

● herumishuippu 30–40 päivää poikimisesta

● maltillisesti laskeva lypsykäyrän muoto ● yksilöiden maidon rasva-

valkuaissuhteista valtaosa välillä 1,2–1,4● maidon ureat pääsääntöisesti

20–35 välillälehMähaVainnot (yksittäisin poikkeuksin)● pötsin täyteisyys lypsävillä luokkaa

3–4 ja umpilehmillä 4–5● sopiva sonnan koostumus ja

sulaneisuus● kuntoluokat 3– ja 3,5 välillä● ei laihtumista umpikaudella● ei kielenpyöritystäterVeys● poikima-apua tarvitsee < 20 %

ensikoista● poikimahalvauksia < 15 % 3+

poikimakerroilla ● jälkeisiä jää < 5 % ● poikimisen jälkeen valuttevia < 10 %● juoksutusmahan siirtymiä < 2 %● hapanta pötsiä < 2 %● piilevää ketoosia < 10 %, asetonitautia

< 5 %● vertymiä sorkissa < 20 % alkulypsy-

kaudesta● vähän tiinehtymisvaikeuksia● ei puutossairauksien oireita

Ruokinta huippukunnossa? – tarkistuslista

viisas karjanomistaja aloittaa kestävän, erinomaisia maitomääriä ja

maidon pitoisuuksia tuottavan lehmän rakentamisen jo vasikasta.

Vasikat ja nuorkarja

terniMaito● laatu varmistetaan mittarilla (hyvä

lukema on > 22 %, > 50 g igG/litra)● tunnin sisällä syntymästä● tuttipullosta tuttiämpäristä ● niin paljon kun vasikka juo● annetaan tarvittaessa lisää letkulla● tavoite vähintään 100 g vasta-

aineita (igG) / juottokerta, kaksi ensimmäistä kertaa

Maitojuotto● noin 15 % vasikan painosta● kylmässä 1–5 litraa lisää / vasikka

(+2 %/1 C˚)Vesi, Väkirehu, karkearehu, kiVennäiset● raikasta vettä aina vapaasti tarjolla● maistuvaa väkirehua, aluksi

vapaasti● vieroitusikäinen syö noin 1,5 kg

väkirehua● vapaasti ikäluokalle sopivaa

karkearehua● ruokinta hyvin suunniteltupainon kehitys keskiMäärin● juottovasikoiden kasvu noin

1 000 g/pv● 3–12 kk kasvut noin 800–900 g/pv● siemennyskokoisia 13–15 kk

iässä siemennyspaino noin 65 % aikuispainosta

● poikiessa paino noin 85 % aikuispainosta

● hiehojen kuntoluokka 3- ja 3+ välillä terVeys ja käyttäytyMinen● virkeitä, uteliaita, lihaksikkaita● ripulia < 8 %:lla (syntymä–vieroitus)● yskää < 5 %:lla (syntymä–vieroitus)● ei puutossairauksien oireita● ei toisten vasikoiden imemistäkuolleisuus● kuolleena syntyneitä < 2 %● syntymästä 24 tunnin ikään < 5 %● 24 tunnin iästä vieroitukseen < 2 %● vieroituksesta 1. poikimiseen < 2 %

Hyvästä ruokinnasta kertovia kirjoja voit tilata 0proagriaverkkokauppa.fi

HY VinVOinnin TEEMAVUOSi OSA 1 /4

Laura KulkasTerveydenhuolto-eläinlääkäri Valio Alkutuotanto, Valio Terveys -palvelut [email protected]


UTARETULEHdUSbAKTEEREiTA

[3][2][1]

Prototheca sp.* Protothecat ovat yksisoluisia leviä, jotka ovat läheistä sukua viherleville, mutta ilman klorofylliä eli lehtivihreää. Ne aiheuttavat sairauksia sekä ihmisille että eläimille. Naudoilla Protothecan aiheuttama utaretulehdus on yleensä Prototheca zopfiin aiheuttama. Valion aluelaboratoriossa Prototheca sp. löytyi 573 maitonäytteestä eli 0,6 % näytteistä vuonna 2013.

ennaltaehkäisyMikäli karjassa ilmenee muuta-

makin Protothecan aiheuttama tulehdus lähekkäin, kannattaa viimeistään silloin pohtia levän ennaltaehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. kaikkien lehmien tarkistaminen ja lehmätason näytteiden analysoiminen saattaa olla järkevää. tartunnan kantajien poisto on perus-teltua tartuntapaineen vähentämiseksi.

ympäristöhygienian, erityisesti juoma-astioiden (pihatoissa harjapesu kesällä vähintään joka toinen päivä), ja pihatoiden lantakäytävien sekä parsien hygienian parantaminen on ensisijaisen tärkeää. hyvä lypsyhygienia ja paineiskujen välttäminen estävät

Prototheca-levien pääsyä vetimiin lypsyn yhteydessä. seisovaa vettä

ei saa olla ulkona juotavissa (lätäköt, ojat, pienet lammikot) ja kulkuväylien pitää olla puh-taita. kosteus edesauttaa Protothecoja elämään, jonka vuoksi ehkäisyssä toimiva ilmanvaihto on tärkeää.

esiintyMinenProtothecoja löytyy monista

paikoista ympäristöstä: kasvien (myös puiden) pinnoilta, maaperästä, mudasta ja liejusta, juoksevasta tai seisovasta vedestä, merivedestä, nautojen juoma-astioiden vesistä, nautojen ulosteesta (todennäköisesti juomisen kautta) ja navetoista, erityisesti pihattojen käytä-väpinnoilta, joista ulostekontaminaatio utareisiin on mahdollista. Protothecat tarttuvat helposti lypsyvälineiden välityk-sellä. vaikuttaa siltä, että joissakin nave-toissa leviä esiintyy, kun taas monista navetoista niitä ei löydy lainkaan.

oireet ja hoitoProtothecan aiheuttama

utaretulehdus on yleensä subkliininen (solunousu), mutta myös lieviä näkyviä eli kliinisiä oireita voi esiintyä. satun-naisesti myös vakavia oireita kuten utareen kovettumista, vetistä eritettä ja kokkareita voi esiintyä. levän erittyminen maitoon voi olla ajoittaista.

tartunnan saaneen neljänneksen maidontuotanto vähenee, eivätkä antibi-ootit tehoa. sairastunut eläin kannattaa poistaa tartuntapaineen vähentämiseksi. spontaania paranemista ei pidetä kirjalli-suudessa todennäköisenä.


*Lyhenne sp. tarkoittaa, että maitonäytteen analyysissä ei eroteta toisistaan eri Protothecan alalajeja.

KUVi

TUS:

OSS

i HiE

KKA

LA

Nasevasti ter veydeNhuollosta

Lääkitsemis - lainsäädäntö muuttui

Uusi laki ja uudet asetukset eläinten lääkinnästä tulivat voimaan 1.12.2014. ne antavat eläinlääkärille mahdollisuuden luovuttaa lääkkeitä varalle tavanomaisesti esiintyvien ja helposti tunnistetta-vissa olevien sairastapauksien hoitoon nasevaan kuuluvilla tiloilla.

lääkkeiden varalle luovutus kytketty terveydenhuoltoontilalla, jolle lääkkeitä luovutetaan, on oltava terveydenhuoltosopimus ja sen on kuuluttava nasevaan. vanhoihin terveydenhuoltosopimuksiin päivi-tetään karjakoon mukainen käyntitiheys ja päivitetty sopimus lähetetään nasevaan.

terveydenhuoltokäyntien määrää on lisättävä, jos lääkkeiden käyttötarve tai eläinten sairastavuus tätä vaativat. M. bovis -vastustusohjelman a-taso edellyttää kahta käyntiä vuodessa. Mikäli lääkkeitä ei luovuteta varalle, käyntitiheys on vähintään kerran vuodessa, eikä sopimuksia tarvitse uusia.

Mitä terveydenhuoltokäynnillä tehdään?terveydenhuoltokäynnillä eläinlääkäri käy läpi varalle luovutettujen lääk-keiden käytön, eläinten terveydentilan, eläinten poistojen ja sairastavuuden syyt sekä lääkkeiden käyttötarpeen arviointiin liittyvät raportit ja tutkimustu-lokset. eläinlääkäri tallentaa raportin terveydenhuoltokäynnistä nasevaan.

nasevan uudistamisen yhteydessä tullaan laatimaan erillinen, lääkeluo-vutukseen liittyvä suppeampi terveydenhuoltokäyntilomake. toistaiseksi käynnillä tehtävät havainnot tallennetaan nykyiselle naseva-ter-veydenhuoltokäynti- ja suunnitelmalomakkeelle kohtaan Suunnitel-mallinen lääkitys on toteutunut. lisätietoihin kirjataan havaitut poik-keukset.

lisäksi eläinlääkäri tallentaa nasevaan laajemman terveydenhuolto- sekä hoito- ja lääkityssuunnitelman. suunnitelmiin kirjataan tarkat ohjeet lääk-keiden käytöstä, kuten käyttötarkoitus, annostus, kuurin pituus ja varoaika sekä hoitokäytännöt, sairastuvuuden syyt, toimenpiteet sairastavuuden vähentämiseksi ja tautisuojaustoimet.

tilan on pidettävä lääkekirjanpito nasevassa, ja eläinlääkäri seuraa sieltä terveydenhuoltokäynnillä varalle luovutettujen lääkkeiden käyttöä. Mikro-bilääkkeiden luovutuksen ehtona on lisäksi säännöllinen näytteenotto ja herkkyysmääritys, mikäli niitä joudutaan käyttämään toistuvasti esiintyvien sairastapausten hoitoon. Utaretulehdusmääritykset löytyvät nasevasta, mikäli tutkimus on tehty valion aluelaboratoriossa. Muista kirjata laborato-riolähetteeseen: tiedoksi Nasevaan.

eläinlääkäri päättää lääkkeiden luovuttamisesta ja vastaa tilan lääkkeiden käytöstä (MMM asetus lääkkeiden käytöstä ja luovutuksesta, liite 3. luku 1. kohta 1.). eläinlääkärin on pidettävä huolta, että lääkkeiden luovutuksen ehdot täyttyvät. eläinlääkäri ei voi luovuttaa lääkkeitä varalle, jos katsoo tilanteen sellaiseksi, että edellytyksiä lääkkeiden luovutukseen ei ole.

Erja TuunainenAsiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

uuden lainsäädännön Mukaiset eläinlääkärin käyntitiheydet: l Neljä kertaa vuodessa, kun lypsylehmiä alle 60l Joka toinen kuukausi, kun lypsylehmiä 60–120l Kerran kuukaudessa, kun lypsylehmiä 121–300l Kerran kahdessa viikossa, kun lypsylehmiä yli 300

Maito & Me 1 2015.indd 1 4.2.2015 11:13:59

Lisätietoa Eviran nettisivuilta hakusanalla ”lääkitsemis lainsäädännön uudistus” 0evira.fi



turvaa maidontuotannon kannattavuuden Valion hallituksen uusi puheenjohtaja

Vesa Kaunisto sanoo, että valiolaisen maidon arvon maksimointi on yrityksen perustehtävä ja kaiken toiminnan tavoite. Uusi hallitus aloitti työnsä vuoden 2015 alussa haastavassa markkinatilanteessa.

Teksti Anu Artjoki Kuvat Mikko Mäntyniemi

Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto:

YHTEnäinEn VALi ORYHMä

HEnKiLö


Valion hallituksen puheenjoh-tajana vuoden alussa aloitta-nut Vesa Kaunisto on ollut mai-toalan luottamustoiminnassa mukana vuodesta 2000. Maito-

alan luottamustoiminnan Kaunisto aloitti Keski-Pohjan Juustokunnan hallituksesta, joka fuusioitui myöhemmin Osuuskunta Pohjolan Maitoon. Valion hallituksen vara-

puheenjohtajana hän on toiminut vuodet 2013–2014.

”Monenlaisia uhkia ja kriisejä on mahtu-nut tähän ajanjaksoon, mutta tällä hetkellä tilanne on kaikista haastavin.”

Kaunisto puhuu alkaneesta vuodesta vakavana: aika on vaikea sekä Valiolle että suomalaisille maidontuottajille. Tilanne sekä kotimaan että ulkomaiden markki-

noilla on haastava. Rasvan ja maitojauheen maailmanmarkkinahintojen viime kevää-nä alkanut lasku yhdessä Venäjän kaupan pysähtymisen sekä kuluttajien ostovoiman heikkenemisen kanssa ovat aiheuttaneet kriisin, johon Valiossa on haettu ratkaisuja muun muassa etsimällä uusia kuluttajatuo-temarkkinoita, tehostamalla teollisuustuo-temyyntiä entisestään ja karsimalla kulu-ja sekä parantamalla yrityksen kustannus-tehokkuutta.

”Markkinatilanteet muuttuvat, mutta perustehtävämme ei. Se on valiolaisten tilo-jen tuottaman maidon arvon maksimointi, jonka eteen teemme intensiivistä strategia-työtä jatkuvasti”, Kaunisto sanoo.

Valion historia osoittaa, että yritys kyke-nee maksamaan tuottajilleen Euroopan par-haimpiin kuuluvaa maidon hintaa. Tämä on Kauniston mukaan aina ykköstavoite, vaik-ka tuottajahintaa on jouduttu laskemaan Valion tilityskyvyn heikentymisen vuoksi. Valio maksaa tuottajille maidon hinnassa kaiken, mitä se markkinoilta saa.

”Kuitenkaan vaikeassakaan tilanteessa Valion vakavaraisuutta ei voida uhrata, vaan meidän pitää turvata yrityksen kyky menes-tyä myös jatkossa.”

Valiolla suurin syy tuottajahinnan las-kuun on ollut Venäjän kaupan pysähtymi-sestä johtuva yrityksen tilityskyvyn heik-keneminen. Lisäksi kotimaassa kuluttajien ostovoima on heikentynyt.

taloudellinen tilanne tuo lisähaastettaMaitoa on nyt runsaasti markkinoilla ja mai-don markkinahinnat ovat laskeneet. Euroo-passa ylijäämämaito on aiheuttanut juusto-jen hinnan laskun. Maitokiintiöiden poistu-minen maaliskuun lopussa ei tule Kaunis-ton mukaan helpottamaan tilannetta.

Tällä hetkellä tuottajahinnan lasku ja markkinoiden syklisyys aiheuttavat haas-teita maitoyrittäjien arkeen.

”Varsinkin investoineet maitotilat voivat olla hätää kärsimässä. Kun taloudellisia vai-keuksia ilmenee, tilojen on haettava apua ajoissa talousasiantuntijoilta sekä oman osuuskuntansa asiantuntijoilta. Pankkien kanssa on syytä neuvotella esimerkiksi lai-nojen lyhennyksistä. Kaikki keinot on otet-tava käyttöön, jotta selviämme vaikeimman ajan yli”, Kaunisto pohtii.

Valioryhmä ponnistelee Valiossa keskitytään nyt omaan, tehokkaa-seen tekemiseen. Valion vahvan tuotteiston uusiutuvuus tulee turvaamaan tulevaisuu-dessa parhaimmin maidontuottajien tulo-

YHTEnäinEn VALi ORYHMä

Valioryhmäntuottaja Vetelistä Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunistolla on vaimonsa Kirsi Kauniston kanssa vetelissä 34 lehmän maitotila. tilalla on peltoa 46 hehtaaria, joita kaunistot viljelevät itse. valion hallituksen puheenjohtajuus vie vesa kauniston työajasta noin 60 prosenttia.

”vaimoni hoitaa navettatöitä näinä aikoina yksin tai palkattu työntekijä apunaan.”

vesa kaunisto kertoo, että kotitilalla työskennellessä tulee mietittyä paljon valion asioita. Usein navetta- ja peltotöitä tehdessä hän hoitaa asioita puhelimitse.

kun vapaa-aikaa jää, puheenjohtaja harrastaa liikuntaa sekä lukee mielellään.

”Meillä on myös Flanderin paimenkoiria eli bouvierejä. vaimollani on kennelnimi ja tällä hetkellä meillä on viisi koiraa.”

kaunistojen poika, Patrik, opiskelee vetelin lukiossa ensimmäistä vuotta.

1

tason. Yrityksessä ponnistellaan myös esi-merkiksi teollisuustuotteiden eli jauheiden ja voin tuotekehityksessä ja myynnissä, jot-ta markkinoilta saadaan niille parasta mah-dollista hintaa.

”Ruotsissa ja Tanskassa olemme lisän-neet myyntiämme. Kaikki mahdolliset toi-menpiteet tehdään ja kivet käännetään, jot-ta saamme vaikeanakin aikana parasta mah-dollista maitotuottoa tuotteillemme. Vali-on markkinoilta saama tuotto tiliytyy aina tuottajillemme”, Kaunisto sanoo.

kaikki tuottajat samanarvoisiaKaunisto uskoo Valioryhmän tuottajien ymmärtävän osuustoiminnallisen yrityk-sen yhtenäisyyden merkityksen ja arvon. Valiossa tuottajilla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, ja lisäksi yhtenäisellä ja vahvalla toimijalla on neuvotteluvoimaa.

”On maidontuottajien etu, että Valio menestyy ja turvaa suomalaiselle maidon-tuotannolle kannattavat edellytykset. Mai-dontuotanto sopii Suomen olosuhteisiin erityisen hyvin ja on tuotantosuuntana kotimaisen maatalouden selkäranka.”

Valioryhmässä jokainen tuottaja on samalla viivalla, koska osuustoiminnan periaatteiden mukaisesti kaikenkokoiset tuottajat saavat samansuuruista tuottaja-

Vaikka aika on vaikea, puheenjohtaja on rauhallinen ja luottavainen.

”Valion hallinnon ja erittäin taitavan johtoryhmän kanssa vedämme samaa köyt-tä samaan suuntaan. Yhtenäisen ja vahvan sekä kannattavaan vientitoimintaan kyke-nevän Valion avulla voimme turvata suo-malaisen maidontuotannon jatkuvuuden”, Kaunisto vakuuttaa painokkaasti.

Vesa kaunisto

� Valion hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2015, varapuheenjohtajana vuosina 2013–14� Maitotila Vetelissä, 34 lypsävää, 46 ha peltoa� Osuuskunta Pohjolan Maidon tuottaja� Ikä 46 vuotta� Koulutus MMM/agronomi, valm. v. 1994, pääaine kotieläintiede� Maitoalan luottamustehtävissä vuodesta 2000, muita luottamustoimia mm. ProAgria KeskiPohjanmaan hallituksen puheenjohtaja vuosina 2005–2014 � Perhe vaimo Kirsi 46 v. ja poika Patrik 17 v.

hintaa. Maidosta maksettava hinta ei rii-pu tilalla tuotettujen maitolitrojen määräs-tä. Valiossa jokainen tuottaja myös omistaa osan yrityksestä, joka on erityislaatuista.

Kaunisto muistuttaa, että Valio ottaa aina vastaan jalostettavaksi jokaisen maitolit-ran, jonka valiolaiset tilat tuottavat. Syksyl-lä Venäjän tuontipakotteiden astuessa voi-maan kaikki vastaanotetut maitolitrat pys-tyttiin jalostamaan, vaikka tuotantoon tuli merkittäviä muutoksia yhdessä yössä.

tulevaisuudessakin vahva Edellisten sukupolvien hallintohenkilöille Kaunisto haluaa antaa kiitoksensa siitä, että he ovat rakentaneet pitkäjänteisellä työl-lä Valiosta yhtenäisen ja vahvan yrityksen. Valio on hyvämaineinen yritys, jolla on vah-vat brändit ja tuotteisto, joka tuo maidol-le lisäarvoa.

Kaunisto muistuttaa, että Suomi on kor-keiden kustannusten maa myös maidon-tuotannossa. Maidon jalostamisella bulkki-tuotteiksi ei saada riittävää tuottajahintaa, jotta maitotilat voisivat menestyä.

”Tässä hetkessä markkinatilanne on vai-kea, mutta Valion vahvuudet pysyvät. Kun-han markkinat korjaantuvat, pystymme jäl-leen palauttamaan maidon hinnan hyväl-le tasolle.”

MELICA KASVU LEMPIRunsaasti kalsiumia sisältävä kivennäisseos hiehoille ja kasvaville naudoille. Lisättyä biotiinia sorkkien kunnon ylläpitämiseen.

MELICA LEMPILypsykivennäisseos nautakarjalle laidun- ja säilörehuruokintaan ympärivuotiseen käyttöön. Lempi sisältää runsaasti kalsiumia korkeatuottoisten lehmien tarpeeseen ja korkean magne-siumpitoisuuden ansiosta se soveltuu erinomaisesti laidunruokintaan.

MELICA-TUOTEPERHEEN RAKEISET KIVENNÄISETMELICA TARMOFosforipitoinen kivennäisrehuseos ummessa oleville ja tunnutettaville lehmille.

www.vilomix.fi

Tiedustele tuotteita meijeristäsi

tai palvelevalta alue-edustajaltamme.

HEnKiLö

Valion hallituksen puheenjohtaja-na vuosina 2006–2014 toiminut kärköläläi-nen maidontuottaja, maanviljelysneuvos Antti Rauhamaa (62 v.) toteaa Valionryhmän vahvuudeksi muun muassa koko ryhmän keskinäisen hyvän yhteishengen.

”Yhteen hiileen on puhallettava myös jat-kossa, jotta yritys menestyy parhaalla mah-dollisella tavalla tulevaisuudessa. Hallin-non on oltava yhtenäinen varsinkin nyt, kun aika on vaikea”, Rauhamaa korostaa.

”Kaikkien Valiossa tehtävien päätösten tarkoitus on Valioryhmän tilojen tuotta-man maidon arvo maksimointi eli parhaan mahdollisen tuottajahinnan turvaaminen.”

Omaa aikaansa Valion hallituksessa Rau-hamaa kuvaa hyväksi.

”Kriisejäkin toki oli: esimerkiksi vuosi-en 2008–2009 vaihteessa maidon hinta las-ki jyrkästi. Pääosin aika oli kuitenkin yritys-toiminnan kannalta suotuisaa. Tällä hetkel-lä meneillään olevan markkinakriisin lisäk-si Valiossa haasteita luovat kilpailuviran-omaisten päätökset, joihin toivoisin lisää tervettä järkeä.”

Maanviljelysneuvos antti Rauhamaa johti valion hallitusta 9 vuotta

Venäjän markkinoille paluu samassa mit-takaavassa kuin ennen viennin pysähtymis-tä on maanviljelysneuvoksen mukaan haas-te. Venäjän talous on huonossa kunnossa, ja siksi korvaavien markkinoiden löytämi-nen on tärkeää. Se ei kuitenkaan ole help-poa eikä nopeaa.

”Venäjän kauppa on ollut pysähdyksis-sä lyhyitä ajanjaksoja aikaisemminkin. Esi-

merkiksi vuonna 1998 raja oli muutamia viikkoja kiinni”, Rauhamaa muistelee. ”Kos-kaan aiemmin se ei ole ollut kuitenkaan sul-jettu näin pitkään, eivätkä vaikutukset ole olleet Valion kannalta näin valtavia.”

Antti Rauhamaan työ Valion hallituksessa loppui vuoden vaihteessa. Hän kertoo aloit-taneensa taas täysipainoisen työn vaimon ja tyttären kanssa yhteisessä maatalousyhty-mässä, jossa on muun muassa kahden lypsy-robotin navetta. Puhelimeen maanviljelys-neuvos vastasi traktorin hytistä.

”Työ perusmaatalouden parissa on miele-kästä. Olemme rakentaneet tilalla lähes joka vuosi, joten luultavasti tulevaisuus tuo tul-lessaan myös rakennusprojekteja”, Rauha-maa arvelee.

Rauhamaa aloitti luottamustoimintan-sa oman osuuskunnan, Tuottajain Mai-don, hoitokunnassa vuonna 1980. Tuotta-jain Maidon hallituksessa hän toimi vuo-desta 1996, josta osuuskuntansa hallituksen puheenjohtajana vuosina 1998–2000. Vali-on hallintoneuvostossa hän toimi vuodesta 1997 ja Valion hallituksessa vuodesta 2006.

Ǐ Antti Rauhamaa kehuu Valioryhmän hyvää yhteishenkeä.

Käyttövalmis vedinsuihke

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet

MILKODEXTM

Pakkaukset:20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön)

Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO!

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

TM

El äinl ääkäri

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella [email protected], Maito ja Me, Pl 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Susanna PeiponenEläinlääkäri

Vasikka Voi syntyä ennenai-kaisena monesta eri syystä: kohdun-sisäisen tai istukan tulehduksen, vasikan kehityshäiriön, kohdunsuun toimintahäiriön tai emän vakavan sairauden seurauksena. ennenai-kainen vasikka on usein ulkoisesti normaalia pienempi ja sen karva voi tuntua silkkiseltä. vasikka on usein heikko eikä se pysty pitämään itseään rinnan päällä tai nousemaan ylös. sen elimien toiminnassa voi olla myös puutteita.

Useimmiten ongelmia aiheuttavat keuhkot, jotka vain harvoin toimivat normaalisti. vasikan keuhkoissa ei ole tarpeeksi surfaktanttia, mikä on keuhkojen toiminnalle välttämätön yhdiste. keuhkojen kaasujenvaihto on puutteellista eikä vasikka saa tarpeeksi happea.

lisäksi elimistöön alkaa kertyä happamia yhdisteitä, asidooseja, jotka aiheuttavat vasikan imureflek-sin heikentymistä, ja se vaikuttaa ”tyhmältä”. vaikka vasikka on vaikut-

tanut kohtalaisen hyväkuntoiselta, sen vointi alkaa heiketä noin tunnin sisällä syntymästä hoidosta huoli-matta.

suoliston ollessa alikehittynyt, vasikalla voi olla vaikeuksia hyväk-sikäyttää maitoa. Juotto voi johtaa ruoansulatuskanavan oireisiin kuten ripuliin ja turvotuksiin. vasikka tulee juottaa useissa erissä pieniä määriä kerrallaan. alikehittynyt suolisto voi aiheuttaa myös ternimaidon vasta-aineiden heikkoa imeytymistä ja johtaa vasikan heikentyneeseen vastustuskykyyn.

Jos vasikka on heikko eikä jaksa itse imeä tai nousta, vaikeutuu riittävä vasta-aineiden saanti terni-maidosta entisestään. heikentynyt vastustuskyky voi johtaa vakaviin tulehduksiin.

selvästi ennenaikaisen vasikan hoito on haasteellista. hyvä hoi-tokaan ei välttämättä takaa sen selviytymistä. erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota vasikan ensim-

mäisiin elinhetkiin. synnytystä olisi hyvä valvoa ja tarvittaessa avustaa.

ennenaikaisen vasikan hoidossa tilalla voi noudattaa samoja periaatteita kuin esimerkiksi poikimavaikeuden takia heikkona syntyneen vasikan kohdalla. on tärkeää varmistua, että vasikan hengitysteistä saa poistettua liman mahdollisimman tarkasti ja vasikka pääsee rinnalleen makaamaan. vasikka tulee kuivata huolellisesti eikä se saa päästä kylmettymään. epäkypsä vasikka hallitsee lämmön-säätelyään vielä huonommin kuin täysiaikainen.

näille vasikoille hyvälaatuisen ternimaidon saannista huolehtimi-nen on erittäin tärkeää. Jos vasikka ei itse lähde imemään, sille voidaan antaa ternimaito juottolaitteella. vasikan elinkelpoisuutta ennustaa hyvin sen ylösnouseminen ja imuref-leksi. eläinlääkäri auttaa arvioimaan vasikan elinkelpoisuutta ja antaa tarvittaessa lisähoitoa.

Miten hoitaa ennenaikaisesti syntynyttä vasikkaa?

,

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

• Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin

• Tasainen luonnonvalojakauma • Syttyy välittömästi sähkökatkon jäl-

keen täydellä teholla, myös kylmässä• Kestävä ja pitkäikäinen• Energiansäästö 50-70%• Lisävarusteena huoltoystävällinen

hissitoiminto pihatoihin• Investoinnin takaisinmaksuaika

keskim. 4 vuotta• EvoLED myös parsinavetoihin ja sika-

loihin

Energiaystävällinenkustannustehokas paloturvallinen

Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönottohetkestä alkaen. Kysy lisää aluemyyjiltämme!

EvoLED

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. [email protected], Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Kysy asiantuntijaLta

nännikuMi on lypsykoneen tärkein ja kuluvin kumiosa. lypsimen lyhyet ilmaletkut ovat osa nänni-kumin toimintaa ja yhdyskappaleen tiivisteiden tehtävänä on estää haitalliset ilmavuodot lypsimeen.

toimiva lypsy edellyttää nänniku-min sopivuutta suurimmalle osalle karjan lehmistä. Muita vaatimuksia ovat kunto, käyttöikä ja puhtaus. kaikille lypsykonemerkeille on valit-tavana useita erilaisia nännikumeja, joista valiolaisella neuvonnalla on

tietoa valinnan helpottamiseksi. nännikumin käyttöiän ilmoittaa

laitteen toimittaja ja ohjetta kan-nattaa noudattaa. nännikumi, joka pikaisesti vilkaistuna voi näyttää

hyvältä, saattaakin olla jo menettä-nyt kimmoisuuttaan.

veltostunut nännikumi vaikuttaa lypsyyn heikentävästi. Jos lypsy toimii paremmin nännikumin vaih-don jälkeen, vaihto on silloin pahasti myöhässä.

vanha vaihto-ohje oli perinteisen lypsyn kumiselle nännikumille kaksi kertaa vuodessa. osalle tiloistamme ohje on vieläkin käyttökelpoinen. arvioi vaihdettua nännikumia, sen muotoa ja kuntoa avaamalla se

saksilla. vaihtovälin pituuteen voi vaikuttaa myös nännikumin laatu. säästäminen nännikumien vaihtoa pitkittämällä voi tulla hyvinkin kalliiksi.

lypsimen alipaineletkujen tulee olla napakat ja oikean pituiset eikä niissä saa olla reikiä. lypsyn aikana kannattaakin kokeilla pieniä ilmalet-kuja. Jos tykyttimen toiminta tuntuu käteen ilmaletkun supistumisena, on vaihtamisella kiire. Pehmeät ilmalet-kut heikentävät nännikumin liikettä eli sen oikeaa toimintaa.

kaikkien kumiosien hyvä kunto on tärkeää. Jos mikä tahansa kumiletku tai osa supistuu alipaineen vaikutuk-sesta, se tulee uusia pikaisesti.

lypsimen nännikumien ja letkujen puhtaus lisää turvallista käyttöikää. Jos normaalipesut eivät toimi, vähäisetkin maitojäämät karheut-tavat varsinkin kumisen nännikumin sisäpintoja.

kun lypsin on puhdistettu päältäpäin jokaisen lypsyn jälkeen, kumiosien pinnat pysyvät kauemmin ehjinä. karheat kumiosat puhdistu-vat sileitä pintoja huonommin myös mahdollisista utaretulehdusbaktee-reista. siis puhdasta päältä ja sisältä!

Voivatko lypsimen kumiosat aiheuttaa utareongelmia? Kaija Laitinen

Tuotantoneuvoja Osuuskunta Tuottajain MaitoValio Kehitys [email protected]

säästäminen nännikumien vaihtoa pitkittamällä voi tulla

hyvinkin kalliiksi.

Valio Kefi r LGG® juotava välipala Kolme pirskahtelevaa makua,

jotka taipuvat moneksi

valio.fi /kefi r


MAiTOTiL An TALOUS

Kyseessä oli varsin iso rakenteel-linen uudistus, jota perustel-tiin yhteisöverokannan alen-nuksella, uudella osuuskunta-lailla sekä osuuskunnan varo-

jenjaon verotusta koskevien säännösten puutteellisuudella.

Aikaisemmin laissa oli ollut säännökset vain osuusmaksulle maksetun koron vero-tuksesta. Toisaalta perinteisesti lähes kaik-ki osuuskunnat ovat jakaneet ylijäämää pel-kästään osuusmaksun korkona.

Mitä on ylijäämän jako?Ylijäämän jaossa on aina kyse siitä erästä, jonka osuuskunta jakaa jäsenilleen osuus-kunnan vahvistetun tilinpäätöksen perus-teella tilikauden päättymisen jälkeen ja jonka jakamisesta päättää osuuskunnan tai edustajiston kokous.

Osuusmaksulle maksettavan koron ohel-la osuuskunta voi jakaa ylijäämää esimer-kiksi sen mukaan, kuinka paljon jäsen käyt-tää osuuskunnan palveluita. Tässä yhtey-dessä on syytä korostaa sitä, että tilikauden aikana annetut alennukset tai lisätilityk-set, kuten esimerkiksi Valioryhmässä käy-tössä olevat ostohyvitykset, eivät ole ylijää-män jakoa.

osuuskuntien yhteistyötä valmistelun aikanaKun hallituksen esitys osuuskuntien jaka-man ylijäämän verotusta koskevista muu-tosehdotuksista hylättiin eduskunnassa joulukuussa 2013, eduskunta edellytti, että

Anne KontkanenLakiasiainjohtajaPellervo-Seura [email protected]

Osuuskuntien jakaman ylijäämän verotus muuttuiEduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 osuuskuntien jakaman ylijäämän verotusta koskevan muutosesityksen. Muutetut verosäännökset tulivat voimaan vuoden 2015 alusta ja ne vaikuttavat sekä osuuskuntien että niiden jäsenten verotukseen.

tulevassa valmistelussa kuullaan alan toi-mijoita avoimesti. Pellervon johdolla perus-tettiin vuoden 2013 lopussa työryhmä, jon-ka jäsenet edustivat laajasti osuustoiminta-kenttää. Mukana olivat muun muassa sekä liha- että maito-osuuskuntien edustajat.

Työryhmän tavoitteena oli päästä mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa vaikutta-maan tulevien muutosehdotusten sisältöön. Toivottua laaja-alaista yhteistyötä muutos-ta valmistelevien virkamiesten kanssa ei kui-tenkaan onnistuttu saamaan aikaan.

Miten verotus muuttuu?Osuuskuntien henkilöjäsenten kannalta keskeisin muutos oli se, että jatkossa osuus-kunnan jakama ylijäämä on kokonaisuudes-saan veronalaista tuloa jäsenelle.

Henkilöjäsenille jaettavasta ylijäämäs-tä 75 prosenttia on verovapaata tuloa 5 000 euroon saakka. Tämän ylittävältä osalta maatalouden tai elinkeinon harjoittajan saamasta ylijäämästä 25 prosenttia ja muil-la henkilöjäsenillä 15 prosenttia on verova-paata. Jos esimerkiksi viljelijäpuolisoista molemmat ovat osuuskunnan jäseniä, lie-västi verotettava määrä on yhteensä 10 000 euroa. Yhteisöjäsenille maksettava ylijäämä on pääsääntöisesti verovapaata.

Jonkin verran epätietoisuutta aiheutti etenkin maataloustuottajien keskuudessa se, kuinka muutokset vaikuttavat jatkos-sa maatalouden nettovarallisuuden lasken-taan. Tähän ei esitetty mitään muutoksia ja myös valiokuntamietintöön on kirjattu, ettei esitys vaikuta siihen millään tavoin.

Osuuskuntien kannalta merkittävä muu-tos oli osuuskunnan palveluiden käytön perusteella jakaman ylijäämän vähennys-oikeuden voimakas rajoittaminen. Vaikka vähennysoikeuden rajoittamisella on nykyi-sellään vähäinen käytännön merkitys, on sen periaatteellinen merkitys suuri.

Osuuskuntien jakaman ylijäämän vähen-nysoikeuden kaventamiselle ei yrityksis-tä huolimatta saatu toivottuja muutoksi. Lopputulosta voidaan kuitenkin olosuh-teisiin nähden pitää jäsenten kannalta tyy-dyttävänä.

Vaikka osuusmaksun korkojen 1 500 euron verovapaus poistui, nousi lievästi verotettu ylijäämä eduskunnassa hallituk-sen esityksessä ehdotetusta 2 500 eurosta 5 000 euroon. Etenkin niillä tuottajajäse-nillä, joiden osuuspääomasijoitukset ovat suuret, korkojen verotus jopa jonkin ver-ran kevenee.

osuuskunnille ennakonpidätysvelvollisuusOsuuskuntien on jatkossa toimitettava ennakonpidätys pääsääntöisesti kaikesta osuuskunnan maksamasta ylijäämästä, jos sen määrä on vähintään 20 euroa.

Verohallinnosta saadun ennakkotiedon mukaan ennakonpidätys tulee toimittaa myös maatalouden harjoittajille maksetta-vasta ylijäämästä huolimatta siitä, että maa-talouden harjoittajat maksavat ennakkove-ronsa itse. Maatalouden harjoittajien kan-nattaa toimittaa osuuskunnalle verokortti, jolloin ennakonpidätystä ei toimiteta.


keinoja tiloille maksuvalmius-haasteiden hoitoonnordean Maatila ja kunta-asiakkaat -liiketoimintayksikön johtaja Timo Jaakkolan listaamat kassakriisin hallintakeinot.

1. otetaan viipymättä käyttöön kassabudjetointi, jotta osataan varautua tuleviin tuloihin ja menoihin.2. tuotantokapasiteetti täyteen käyttöasteeseensa. yksikkökus-tannus pienenee jakajaa kasvatta-malla. l kalliit tuotantotilat lypsylehmille,

nuorkarja tilapäistiloihin l lisää lypsytehoa esim. leasing-

robotilla l kiintiöt eivät rajoita tuotantoa

1.4.2015 jälkeen3. vähennetään työvoimaa, tehdään enemmän itse. l lomautetaan tai irtisanotaan

palkattua työvoimaa l Maksullista lomittaja-apua vain

työhuippujen ajaksi4. Myydään tuotannon kannalta vähemmän tärkeää omaisuutta ja maksetaan velkaa pois. l esim. tontteja tai viljantuotannon

kalustoa. tiukassa paikassa peltoa ja metsämaata myydään, jos ydinliiketoiminta saadaan pelastettua

5. keskitytään olennaiseen. l työpanos suunnataan kotieläinta-

louteen, mistä raha tulee

Miten hallitaMAKSUVALMiUTTA

T uottajahinnan lasku, EU:n mai-don ylitarjontatilanne, kiintiö-järjestelmän poistuminen ja muutokset tulotukien maksuai-kataulussa sekä maataloustuot-

teiden ja tuotantopanosten kasvanut hin-tavaihtelu tarkoittavat maitotilojen mak-suvalmiuden ja kassanhallinnan kannalta vaikeaa vuotta.

OP Ryhmän maa- ja metsätalousasiak-kuuksien johtaja Panu Kallio ja Norde-an maatila ja kunta-asiakastoiminnoista vastaava johtaja Timo Jaakkola kuitenkin muistuttavat, että vaikeuksien edessä ei kannata viivytellä, vaan pankkiin kannat-taa ottaa yhteyttä pikimmiten.

Pankkien keinot tilanteen helpottami-seksi ovat lainojen lyhennysten siirtämi-nen, lainojen yhdisteleminen ja maksuai-kataulun uudelleen miettinen sekä lyhytai-

kaisen lainan myöntäminen ylimenokauden ajaksi, esimerkiksi yritystilin luottolimiitin muodossa. Sopivat luotolliset tilit ja kortin luotto-ominaisuudet ovat erinomaisia mak-suvalmiuden tasaajia.

Kun lainalyhennysten ja tulojen ajalli-nen kohdentaminen on vaakalaudalla, pan-kit suhtautuvat yleensä myönteisesti laina-järjestelyihin.

”Jokainen päätös perustuu toki tilan luo-tonhoitokykyyn. Eniten velkaantuneet tilat saattavat tarvita perusteellisempia toimia, jotta niiden talous saadaan tasapainoon”, Panu Kallio toteaa. ”Monet tilat toisaalta pystyvät hoitamaan tilapäisiä rahoituson-

gelmia varojensa avulla, esimerkiksi puun-myyntituloilla.”

Kallion mukaan jokaisella tilalla pitäisi olla käytössä vararahasto, joka on kytket-ty maatilan yritystiliin. Sillä voidaan hoi-taa tilapäisiä rahoitustarpeita. Limiitti oli-si hyvä mitoittaa esimerkiksi rehu- tai lan-noitelaskujen suuruiseksi, jolloin kassasta suoraan voidaan hoitaa menot ja hyödyntää käytettävissä olevat alennukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysyvän mak-suvalmiusvajeen hoitamiseen.

Tilan rahoituksellinen reservi, helposti rahaksi muutettava varallisuus, kohentaa myös tilan maksuvalmiutta.

Budjetointi avuksiKassabudjetointi ja suunnitelmallinen rahaliikenteen hoito on tärkein apu maa-tilan maksuvalmiuden hoitamisessa, mut-ta edellyttää tarkkaa kirjanpitoa ja seuran-taa. Budjetti kädessä on helpompaa kääntyä myös pankin puoleen ja suunnitella sopi-vat toimenpiteet mahdollisten kassavajei-den kattamiseen.

”Paras budjetti on sellainen, jonka vilje-lijä tekee itse. Se päivitetään toteutuneilla luvuilla kuukausittain ja sitä tarkennetaan jatkuvasti, jolloin maksuvalmiuden suun-nittelu täsmentyy koko ajan. Budjetin sopi-va tarkkuus on tuhannen euron suuruus-luokka”, Panu Kallio sanoo.

Budjettiin mukaan otetaan suurimmat tulo- ja menoerät, lainaerät, verot sekä arvio yksityistalouden menoista. Kallio neuvoo pitämään tilan ja yksityistalouden rahat eri tileillä.

Tilan maksuvalmiutta voidaan säätää myyntejä ja ostoja ajoittamalla sekä kerää-mällä likviditeettiä ennen suuria lyhennys-, lannoite- tms. maksuja. Budjetissa lisära-hoitustarve on ennalta tiedossa ja kausiluot-tojen hankintaan on riittävästi aikaa.

Jokaisella tilalla pitäisi olla käytössä

vararahasto, joka on kytketty maatilan

yritystiliin.

Kassabudjetoinnista artikkeli Maito ja Me -lehden numerossa 4/14 sivuilla 49–51.

1

Maksuvalmiushankaluuksien hoidossa on tärkeää ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteyttä pankkiin ja sopia tarvittavista järjestelyistä.

Maataloustukia haki vuon-na 732 osakeyhtiömuo-toista ja 99 henkilöyhtiö-muotoista maatilaa. Tukia hakeneiden osakeyhtiöi-

den määrä nousee noin 30–50 kappaleel-la vuodessa, henkilöyhtiöiden määrä on pysynyt ennallaan. Käytännössä maatilo-jen yh tiöittäminen on ollut viime vuosina osakeyhtiöittämistä.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on eni-ten sika-, siipikarja- ja hevostaloudessa sekä viljanviljelyssä. Viime vuosina kasvu osake-yhtiöittämisessä on ollut nopeinta nauta-karjataloudessa. Vuonna 2014 osakeyhtiö-muotoisia maitotiloja oli 64 ja henkilöyh-tiöitä 18 kappaletta.

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on tällä hetkellä noin 1,3 prosenttia kaikista tiloista. Yleisin syy osakeyhtiöittämiseen on vero-edun hakeminen. Veroetua syntyy, kun yrit-täjän verotettavat tulot ylittävät pysyväs-ti 50 000 euroa vuodessa. Kyse on siis kun-kin yrittäjän henkilökohtaisista kokonais-tuloista. Lisäksi veroedun saanti edellyttää, että yrittäjälle riittää kohtuulliset palkkatu-lot (30 000–40 000 euroa), ja että osinkona jaetaan vain alemman verokannan osinko.

Osakeyhtiössä voittovaroja voidaan kerä-tä eli lipastoida odottamaan tulevia inves-tointeja. Vaihtoehtoisesti voittovaroilla voi-daan maksaa lainoja takaisin pankille.

Osayhtiömuoto soveltuu tällä haavaa

verotuksen näkökulmasta vain muutamal-le prosentille maatiloista, joten valtaosal-le toiminta yksityisenä maatalouden har-joittajana on edelleen järkevin omistus- ja yritysmuoto.

neljä tapaa yhtiöittääMaatilan yhtiöittäminen voidaan teh-dä ainakin neljällä tavalla. Yleisin tapa on yksittäisen maatilan muuttaminen osa-keyhtiöksi toimintamuodon muutoksel-la (TVL 24 §). Toinen tapa on eriyttää esi-merkiksi tuotteiden jatkojalostus ja mark-kinointi omaksi yhtiöksi. Nämä ovat ylei-siä erikoiskasvi- ja puutarhatuotannossa.

Kolmas tapa on perustaa yhteisyritys hoitamaan jotain maatilojen toiminnoista. Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiskuivurit ja koneasemat, jotka tarjoavat palveluita sekä osakkaille että ulkopuolisille. Neljäs tapa on yhdistää useamman maatilan koko liiketoi-minta. Maitotiloilla tämä tarkoittaa yhteis-navetan perustamista.

toimintamuodon muutosMaatila toimintamuodon muutos tarkoittaa sitä, että maatalouden varat ja velat siirre-tään tasejatkuvuudella osakeyhtiömuotoon niin, että omistussuhteet eivät muutu. Kun verottaja hyväksyy tämän menettelyn toi-mintamuodon muutoksena, ei siitä aiheu-du veroseuraamuksia. Maatalousomaisuus siirretään yhtiöön apporttina (muuna kuin

Juhani Paavilainen Yritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo [email protected]

Osakeyhtiömuotoisia maatiloja on tällä hetkellä noin 1,3 prosenttia tiloista. Yleisin syy osakeyhtiöittämiseen on veroedun hakeminen, muita merkittäviä syitä ovat yrityksen talouden ja riskien hallinta.

MAITOTILAN YHTIöITTäMINEN

l Panostetaan nurmirehun tuotantoon l ei urakointia tilan ulkopuolella,

jos se edellyttää työvoiman palkkaamista navettaan l karjatila ei usein pysty

tuottamaan rehuviljaa edullisemmin kuin millä hinnalla sitä voi ostaa

6. tehostetaan yhteistyötä muiden tilojen kanssa. l asetetaan tavoitteet

työprosessien kustannustehokkuuden parantamiselle

7. tehostetaan tuotantopanosten kilpailutusta ja lisätään yhteisos-toja.8. Panostetaan tulevalla kasvukaudella rehun laatuun ja riittävyyteen. l Mitä vähemmän teollisia

ostorehuja, sitä paremmin kassa yleensä kestää. l nurmien lannoituksesta ja

kasvinsuojelusta säästäminen tulee kalliiksi

9. lopetetaan kaikki pienet suun-nittelemattomat ja ei-kiireelliset ostot. l listataan tarpeet ja hankitaan

vain välttämättömät tavarat l Pienkaluston ja tarvikkeiden

hankintaan menee yllättävä määrä rahaa. Mietitään, mitä voidaan tuotantoa vaarantamatta jättää hankkimatta. l työkaluja voi vuokrata

lyhytaikaista tarvetta varten10. sovelletaan em. käytäntöä myös yksityistalouteen.11. konekauppaan välivuosi. koneet hankitaan kustannuste-hokkuuden eikä värin perusteella.1 2. tarkistetaan veroennakot vastaamaan todellisuutta.13. neuvotellaan pellon vuokriin alennusta, jos mahdollista.14. neuvotellaan lainojen maksusuunnitelmista tai haetaan lyhennysvapaita. ajoissa liikkeelle!15. korotetaan luotollisen tilin limiittiä, jos velkojen kokonais-määrä sallii.16. suunnitellaan uudet inves-toinnit 35 snt/l tuottajahintata-solle, jotta tulevat hintakuopat eivät tule yllätyksenä.

Koonnut Anu Artjoki

1

MAiTOTiL An TALOUS



rahasijoituksena yritykseen laitettua omai-suutena). Osakeyhtiöön ei siirretä yksityis-omaisuutta eikä pääsääntöisesti myöskään metsiä.

Rakennukset ja koneet siirretään appor-tilla niiden poistamattomilla menojään-nösarvoilla. Peltojen siirtoarvoina käytetään niistä maksettua hintaa. Tuotantoeläimet ja varastot siirretään arvolla nolla, koska nii-den hankintamenot on vähennetty vero-

tuksessa. Osuusmeijeriosuuksia ei tarvitse siirtää, jolloin osuudet irtisanotaan ja yhtiö hakeutuu uudeksi osuuskunnan jäseneksi.

Yhtiöön siirretään myös maatalouden velat. Siirtyvän varallisuuden ja velkojen ero-tus on nettoapportti, joka merkitään yhtiön omaan pääomaan osakepääomaksi ja sijoi-tetun vapaan pääoman rahastoon (SVOP).

Lisätietoa Pellervon taloustutkimuksen raportista 242 0ptt.fi/prognosis/242

Toimintamuodon muutoksia tehdään veroedun takia myös hyvin kannattavilla ja samalla hyvin velkaisilla tiloilla. Näillä tiloilla yhtiöittämisen ongelmana on usein negatiivinen nettoapportti.

Jos nettoapportti jää negatiiviseksi, on yhtiöittäminen silti mahdollista. Perintei-nen tapa on sijoittaa yhtiöön lisäpääomaa tai maksaa velkoja pois ennen yhtiöittämistä.

Maatilojen kohdalla yhtiöön siirretään usein omaisuutta alle niiden käyvän arvon. Pelloista maksettu hinta on usein alempi kuin niiden käypä arvo ja yhtiöön on siirty-mässä eläinpääoma nollan arvoisena. Tilin-tarkastaja voi antaa lausunnon, jossa hän toteaa, että siirtyvän omaisuuden käypä arvo on suurempi kuin yhtiöön siirtyvät velat. Tämän lausunnon avulla yhtiö mer-kitään kaupparekisteriin.

Yhtiö aloittaa tällöin toimintansa kirjan-pidossa negatiivisella omalla pääomalla, joka pitää sekä yhtiön edun mukaisesti että usein pankin vaatimuksesta korjata positii-viseksi. Tämä tapahtuu esimerkiksi voitol-lisen tuloksen ja toisaalta varastojen sekä eläinten (yhtiön hankkimien tai kasvatta-mien) arvostamisella taseeseen.

yhteisnavetta vaihtoehto laajentaaKeskikokoisilla maitotiloilla on tarve laajen-taa toimintaa niin, että päästään suurem-man yksikön avulla parempaan kustannus-

tehokkuuteen ja kannattavuuteen. Monille maitotiloille kynnys tuotannon laajentami-seen nousee liian korkeaksi. Tällaisille mai-totiloilla yhteisnavetta on vaihtoehto.

Pellot jäävät pääsääntöisesti yksityiseen omistukseen ja yhtiö vuokraa ne. Osakkaina on useita maidontuottajia ja myös kasvin-viljelijöitä, jotka tuovat mukanaan tarvit-tavaa peltoalaa. Yhtiö rakentaa omalle ton-tille navetan logistisesti keskeiselle paikalle ja ostaa eläimet käypään hintaan.

Useassa yhteisnavetassa on ollut lähtö-kohtana, että yrittäjillä on mahdollisuus säännöllisiin viikkovapaisiin ja lomiin, ja vastuu jää niiden ajaksi muille osakkaille.

Yhteisnavetalla on monia hyviä puolia, mutta sen haaste on osakkaiden keskinäisis-sä suhteissa ja niiden säilymisessä. Yhteis-yrittäminen ei sovellu itsenäiseen työsken-telyyn ja päätöksentekoon tottuneille ja sitä haluaville yrittäjille. Kun yhteinen tavoite on olemassa, niin tämä tahtotila tulee kir-jata kirjallisten sopimuksien (osakassopi-mus ja yhtiöjärjestys) muotoon.

Osakeyhtiössä päätökset tehdään enem-mistöperiaatteella. Henkilöyhtiöissä ja maa-talousyhtymissä (ei ole yhtiömuoto) edel-lytetään pääsääntöisesti yksimielisiä pää-töksiä.

Myel-vakuutusOsakeyhtiön osakas voidaan vakuuttaa MYEL:in mukaan, jos toimintaa verotetaan maatalouden tuloverolain mukaan ja omis-taa yksin yli 30 prosenttia yhtiön osakkeis-ta. Samoin menetellään avio- tai avopuoli-soiden kohdalla, jotka he yhdessä omistavat yli 50 prosenttia yhtiön osakepääomasta.

kirjanpito, tilinpäätös ja veroilmoitusMaataloutta harjoittavan osakeyhtiön tulee laatia tilinpäätös kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaan suoriteperusteiseksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhti-ön ostamia hiehoja, lehmiä ja lehmävasikoi-ta ei vähennetä tuloslaskelmassa vuosime-noina, vaan ne merkitään taseeseen ja niistä ryhdytään tekemään poistoja. Säilörehu- ja lietelantavarastot inventoidaan taseeseen.

Vaikka osakeyhtiö laatii virallisen tilin-päätöksen suoriteperusteisesti, maatalou-den tulolähteen tulot ja menot ilmoitetaan veroilmoituslomakkeella 6B maksuperustei-sesti. Tässä riittää haastetta kirjanpitäjille.

viime vuosina osakeyhtiöittä-misessä kasvu

on ollut nopeinta nautakarja-taloudessa.

� Reisjärven Maitolaituri Oy on kolmen viljelijän perustamana yhtiö. Kuvassa on yhtiön rakenteilla oleva navetta vuodelta 2012.


KoneKliniKKa


Ulkomailla on tarjolla runsaasti ainakin hankintahinnaltaan halpoja robotteja. omatoi-misessa maahantuonnissa

on kuitenkin monta potentiaalista sudenkuoppaa, jotka on syytä selvittää ennen ostopäätöksen tekoa.

Maahantuontia harkittaessa on selvi-tettävä tarkkaan laitteiston tekniset ominaisuudet ja mitä robotin käyttö-kuntoon saattaminen ja käyttöönotto maksavat. tämän lisäksi on myös huomioitava mahdolliset tautiriskit ja niiden hallinta.

tauti- ja hygieniariskien hallintakäytettynä ostetun lypsyrobotin mukana saattaa kulkeutua taudin-aiheuttajia sisältävää likaa ja lantaa tuotantotiloihin. tällöin aiheutuu riski ehkä vakavienkin tartuntojen (salmonella, paratuberkuloosi, virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ja ripulitartunnat, Mycoplasma bovis, pälvisilsa) leviämisestä karjaan.

Lypsyrobotin puhdistus- ja desinfiointioh-jeet 0ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/puh-distus_ja_saneerausohjeita

Kun harkitaan automaattilypsyyn siirtymistä tai lisärobottien hankkimista, voi käytetyn lypsyrobotin omatoiminen maahantuonti olla houkutteleva vaihtoehto.

Käytetyn lypsyrobotin maahantuonti

Kaj NymanLaatuasiantuntija, Lypsy ja maidon-käsittely Valio Alkutuotanto [email protected]

Ǐ Lelyn robotin käsivarsi alhaaltapäin kuvattuna. Jos tuontirobottia ei puhdisteta huolella, voi esimerkiksi käsivarren sisällä kulkeutua hyvinkin ikäviä ”tuliaisia”. Tällä suomalaistilalla on pidetty hygieniasta huolta. Puhdas robotin käsivarsi on myös huoltomiehen mieleen.

lypsyroBotin tekninen kunto, ominaisuudet ja varustelu on syytä selvittää mahdollisimman tarkasti, jotta epämiel-lyttäviltä ja mahdollisesti kalliiltakin yllätyksiltä vältytään. alla lista asioista, jotka ainakin tulisi selvittää ja huomioida.laitteiston vuosimalli ja varustelu l esim. lelyn suomen maahantuoja ei ota huoltosopimuksen

piiriin vuosimallia 2001 vanhempia a2 robottejaMitä osia ja komponentteja robotin mukana tulee? l esim. Delaval vMs -järjestelmä koostuu useasta osasta:

itse robottiboksi, konehuonevarustus, toimistovarustus, maitohuonevarustus, putkistot, venttiilit jne. on syytä selvittää, mitä tulee mukana ja mitä pitää tilata erikseen.

laitteen käyttö- ja huoltohistoria l Millainen huoltosopimus edellisellä käyttäjällä on ollut, onko

joillain komponenteilla mahdollisia jatkotakuita ym.?

tietotekniikan päivitystarve l Robotin mukana mahdollisesti tulevaa tuotannonhallinta-

ohjelmistoa ei välttämättä voi käyttää tai se on tarpeen päivittää uudemmaksi. tietokone on todennäköisesti myös uusittava. l tietotekniikkaan liittyvät asiat kannatta selvittää robotin

suomen maahantuojan kanssa.arvio huoltotarpeesta l ennen ostopäätöstä kannattaa aina olla yhteydessä

lypsy robotin suomen huolto-organisaatioon ja pyytää heiltä arvio lypsyrobotin käyttökuntoon saattamisen, päivittämisen, käyttöönoton ja huoltosopimuksen mahdollisuuksista ja kustannuksista.

tekniset kysymykset

lypsyrobotin lähtötilan tautitilanne kannattaa mahdollisuuksien mukaan selvittää.

laitteiston puhdistus ennen suo-meen lähettämistä pitää varmistaa. ennen kuin robotti viedään omaan navettaan, laitteisto on myös pestävä ja desinfioitava huolellisesti riskien minimoimiseksi. kaikki lika ja lanta tulee puhdistaa pois ja pinnat desinfioida. ett ry on laatinut lypsyrobotin puh-distus- ja desinfiointiohjeet. ohjeet löytyvät ett:n nettisivuilta.

huolellinen ja mahdollisimman kattava esiselvitys voi johtaa siihen, että hankintahinnaltaan halvasta tuontirobotista muodostuu edullinen, perusteltu vaihtoehto. Robottiakaan ei kannata ostaa säkissä, varsinkaan itse suoraan tilaamalla.

KUVA

: ESA

MA

nn

inEn

Seosrehuruokintaan

SME orgaaninen seleeni• sisältää E-vitamiinia 10 000 mg ja seleeniä 51

mg, josta orgaanista 15 mg (Saccharomyces cerevisiae CNCM I – 3060 (inaktiivinen seleenihiiva)) (3b8.10)

Pakkaus: 30 kg säkki

Rindavit Top Super ATGOma säilörehu lypsämään!

• sisältää kaikki korkeatuottoisen lehmän tarvitsemat vitamiinit ja orgaaniset Aminotrace- hivenaineet

• suuri määrä elävää hiivaa ja Bovin S- yhdiste tehostavat pötsin mikrobien toimintaa ja rehun hyväksikäyttöä


Sisältää orgaanisethivenaineet

Tutustu Rindavit aperesepteihin ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus:eurotrading.fi/seosrehuruokinta

Schaumasil TMR G -appeenparantajaEstää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä

• pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä• tuo säästöä työkustannuksissa, voit tehdä

suuremman määrään apetta yhdellä kertaa• turvallinen tapa nostaa seoksen

energiatasoa, ei sisällä tärkkelystä eikä rasvaa

Ravintosisältö: raakavalkuainen 205 g/kg ka, energia 22,2 MJ/ kg ka. Pakkaus: 210 kg tynnyri ja 1000 kg kontti

Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla mene telmällä valmistettuja uuden sukupolven orgaanisia hivenaineita. Aminotrace-hiven aineet ovat glysiinikelaatti-yhdisteitä, joiden imeytyminen on huomat-tavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäor-gaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:Valmistaja:

Maito ja Me 1/2015 51Maito ja Me 1/2015 51

osalta komissio toteaa, että esitys siirretään yhdeksi osaksi maatalouspolitiikan yksin-kertaistamista, joka on osa uuden maata-louskomissaarin työagendaa. Ohjelma on herättänyt erittäin paljon intohimoja par-lamentissa, ja ehkä siitä syystä komissio on katsonut parhaaksi siirtää ohjelman osaksi suurempaa kokonaisuutta.

Taustalla on parlamentin näkemys, että heille pitäisi antaa paremmat mahdollisuu-det vaikuttaa sisältöön. Jäsenmaat kuiten-kin katsovat, että he päättäisivät toimeen-

panijoina sisällöstä yksin kuten aiemmin-kin. Suomelle koulumaito-ohjelma on erit-täin tärkeä ja suurempia muutoksia nykyi-seen ei kaivata.

luomuesitykselle lisää valmisteluaikaaToinen paljon keskustelua aiheuttava esitys on komission luomuesitys. Jäsenmaat ovat käsitelleet sitä neuvostossa ja myös parla-mentti on aloittanut kantojensa hionnan.

Komission esitystä on näissä EU-insti-tuutiossa pidetty liian monimutkaisena. Esitys poistaisi myös tietyt poikkeukset, jotka hankaloittaisivat luomutuotantoa esi-merkiksi Suomessa. Tästä syystä komissio antoi omalle esitykselleen lisää valmiste-luaikaa kuusi kuukautta, ja jos tämän ajan sisällä esitys ei EU-instituutiossa etene ja yhteistä näkemystä ei löydetä, komissio tekee uuden esityksen.

Toivottavasti yhteinen näkemys löytyy siitä, miten luomutuotantoa EU:ssa voi-

Jonas Laxåback Kotieläinasiamies,maito- ja liha-alan edunvalvojaMTK brysseljonas.laxaback @mtk.fi

bRYSSELiSTä

Muutama viikko ennen vuoden vaihtumista Euroopan komis-sio esitteli toimintasuunni-telmansa vuodelle 2015. Eni-ten huomiota on herättänyt

komission uusi työskentelytapa. Komis-sion puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimittäin antoi muutamalle varapuheen-johtajalle tehtäväksi tarkastella ja koordi-noida komission esityksiä. Tämän muutok-sen kautta komissio toivoo, että säädösesi-tykset ovat paremmin linjassa komission kasvustrategian kanssa, ja että komission eri pääyksiköiden säädösehdotukset eivät ole ristiriidassa komission yleisten tavoit-teiden kanssa.

Suurin tavoite on välttyä turhilta säädök-siltä ja niistä aiheutuvilta hallinnollisilta kuluilta. Taustalla on näkemys siitä, että lii-an moni säädösesitys on jäänyt pyörimään EU:n säädösjärjestelmään, joka vie liikaa resursseja tärkeämmiltä säädösesityksil-tä. Säädösesitysten pitää olla komissiossa paremmin valmisteltuja, ennen kuin niitä viedään käsiteltäväksi EU-instituutioihin.

komissio karsi omia ehdotuksiaanPuheenjohtaja José Manuel Barroson komis-sio on ehdottanut, että useampia säädösesi-tyksiä käsiteltäisiin uudessa EU-parlamen-tissa. Joulukuun alussa EU:n uusi komissio totesi, että he tulevat tarkastelemaan noin 80 säädösesitystä, jotka oli esitetty Barro-son aikana.

Joidenkin esitysten osalta tämä tarkoit-taa, että komissio poistaa esityksensä tai tarkentaa sitä. Maataloussektorilla tämä koskettaa komission luomuesitystä, kou-lumaito- ja hedelmäohjelmaa sekä useaa pienempää yhteisen maatalouspolitiikan tarkennusesitystä.

Komissio toteaa, että EU:n yhteisen maa-talouspolitiikan uudistuksen yhteydessä tehtiin jo monta säädösmuutosta, jotka kat-tavat listalla olevia, ja nämä voidaan siksi poistaa. Koulumaito- ja hedelmäohjelman

Komissio terävöittää toimintaansa

Suomelle koulumaito-ohjelma on erittäin

tärkeä ja suurempia muutoksia nykyiseen

ei kaivata.

daan viedä eteenpäin, ja joka antaa jokai-selle jäsenmaalle mahdollisuuden kehittää omaa luomutuotantoaan.

Toinen esitys, joka koskettaa ilman epä-puhtauksien vähentämistä, on siirretty yhdeksi osaksi EU:n energia- ja ilmastopa-kettia. Ilmanlaatua parantava säädösesitys tarkoittaa EU:n kotieläintuotannolle erit-täin suuria haasteita.

Suurimmat ammo niakkipäästöjen vähentämisvelvoitteet vuoteen 2020 men-nessä oli annettu Tanskalle (24 %) ja Suo-melle (20 %), kun EU:n keskivelvoite on kuu-si prosenttia. Esitetyt velvoitteet perustu-vat kuitenkin jokaisen maan viranomaisten antamiin tietoihin. Parempaan säädösval-misteluun ei päästä, jos kansallisella tasol-la ei olla valppaita valmistelussa.

aina ei tarvita säädöksiäKomission työtapa on muuttumassa aina-kin työohjelman esityksen mukaan. Parla-mentti on esittänyt, että he haluavat olla aktiivisesti mukana säädösvalmistelussa. Heidän näkemyksiään pitää huomioida, jos esitysten halutaan etenevän toivotulla tah-dilla.

Parlamentissa on noussut huoli, että komissio pienentää lainsäätäjän roolia uudella työohjelmallaan. Komission kan-ta on, että kaikkiin mahdollisiin asioihin ei tarvita säädöksiä.

EU-maitokompensaation saaminen Suomelle oli erittäin haasteellinen proses-si. Komission perustelut kompensaatiosta ovat erittäin selkeät ja päätöstä on vaikeaa kyseenalaistaa, mutta rahamäärä olisi voi-nut olla paljon suurempi. Uudelta komis-siolta vaaditaan nyt tarkkuuta ja selkeitä kasvua kehittäviä esityksiä.

Tarkkuus löytyi ainakin Suomen ja Bal-tian maitopaketeista. Toivon, että uusi komissio pääsee tavoitteeseensa olla suuri suuressa ja pieni pienessä.

Uusi komissio on ottanut edeltäjänsä esityksiä uuteen tarkasteluun. Maataloussektorilta tarkennuksia on odotettavissa muun muassa koulumaito- ja luomutuotantoesityksiin.

Seosrehuruokintaan

SME orgaaninen seleeni• sisältää E-vitamiinia 10 000 mg ja seleeniä 51

mg, josta orgaanista 15 mg (Saccharomyces cerevisiae CNCM I – 3060 (inaktiivinen seleenihiiva)) (3b8.10)


Rindavit Top Super ATGOma säilörehu lypsämään!

• sisältää kaikki korkeatuottoisen lehmän tarvitsemat vitamiinit ja orgaaniset Aminotrace- hivenaineet

• suuri määrä elävää hiivaa ja Bovin S- yhdiste tehostavat pötsin mikrobien toimintaa ja rehun hyväksikäyttöä


Sisältää orgaanisethivenaineet

Tutustu Rindavit aperesepteihin ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus:eurotrading.fi/seosrehuruokinta

Schaumasil TMR G -appeenparantajaEstää tehokkaasti rehuseoksen lämpenemistä

• pienentää rehuseoksen ravinnehävikkiä• tuo säästöä työkustannuksissa, voit tehdä

suuremman määrään apetta yhdellä kertaa• turvallinen tapa nostaa seoksen

energiatasoa, ei sisällä tärkkelystä eikä rasvaa

Ravintosisältö: raakavalkuainen 205 g/kg ka, energia 22,2 MJ/ kg ka. Pakkaus: 210 kg tynnyri ja 1000 kg kontti

Aminotrace-hivenaineet ovat Schaumannin patentoimalla mene telmällä valmistettuja uuden sukupolven orgaanisia hivenaineita. Aminotrace-hiven aineet ovat glysiinikelaatti-yhdisteitä, joiden imeytyminen on huomat-tavasti parempi muihin orgaanisiin ja epäor-gaanisiin hivenaineisiin verrattuna.

www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:Valmistaja:


TAPAHTUMAT

Valion 110-vuotisnäyttely sekä Artturi ilmari Virtasen elämä-kerta julkistettiin 15. tammikuuta Helsingissä. Samana päivänä tuli kuluneeksi 120 vuotta nobelistin syntymästä ja 70 vuotta hänen kemian nobel-palkinnostaan.

valion perusti vuonna 1905 joukko osuusmeijereitä edistämään Suomel-le tärkeän vientituotteen, voin, vien-tiä ja laatua. Tällöin luotiin perusta

suomalaisten osuusmeijereiden ja maidontuot-tajien yhteistyölle.

”Valion ansiosta maidontuotanto antaa Suomessa yhä elannon kymmenille tuhansil-le ihmisille”, Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme sanoi tilaisuudessa avajaispuheessaan.

Valion 110-vuotisesta historiasta kertovan juhlanäyttelyn avautuminen yhdessä Valion laboratorion pitkäaikaisen johtajan, Artturi Ilmari Virtasen (1895–1973) syntymän 120-vuo-

tisjuhlan, hänen kemian Nobel-palkintonsa 70-vuotisjuhlan ja Virtasen elämäkerran julkis-tamisen kanssa antoivat moninkertaisen syyn juhlaan.

A. I. Virtanen palkittiin vuonna 1945 kemi-an Nobel-palkinnolla rehun ja voin säilyvyyden mahdollistavista keksinnöistään, AIV-rehusta ja AIV-voisuolasta. Hän on ainoa tiede-Nobe-lilla palkittu suomalainen.

Annikka Hurme totesi, että Valio ja AIV kyt-keytyivät vahvasti toisiinsa: AIV-rehun ansios-ta lehmät ovat lypsäneet jo pitkään huippuluo-kan maitoa myös talvella, ja vuonna 1925 kehi-tetyn AIV-voisuolan avulla vientivoin laatu päi-

valio 110 vUotta Suomen ainoasta tiede-nobelista 70 vuotta

Teksti Anu Artjoki ja Pia Kontunen Kuvat Jaakko Martikainen

Ǐ Dosentti Touko Perko kirjoitti kolme vuotta A.I. Virtasen elämäkertaa Mies, liekki ja unelma. Teos kertoo suorapuheisesta monilahjakkuudesta, joka tinkimättömällä työllään sai kemian Nobelpalkinnon AIVrehun ja AIVvoisuolan valmistuksen mahdollistavista keksinnöistään.

� Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme korosti avauspuheessaan Virtasen periksi antamattomuutta, joka on vaikeina taloudellisina aikoina Valiolla entistäkin tärkeämpää.


hitti kilpailijat kymme-nien vuosien ajan.

tiedemiehen vahva perintöSuomen Akatemian ensimmäinen esimies ja kahden korkeakoulun professori A.I. Virtanen johti Valion laboratoriota lähes 50 vuotta (1921–1970), ja Valio tarjosi Virtasen tutkimustyölle laboratorio- ja henkilöresurssit.

Suomalaisen rehun, maidon, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen tekemään tut-kimustyöhön, jonka kansantaloudellinen mer-kitys on valtava. Virtanen nosti suomalaisen maidontuotannon ja -jalostuksen maailman parhaiden joukkoon ja häntä pidetään suoma-laisen biokemian, biotekniikan ja ravitsemus-tieteen isänä.

Juhlatilaisuudessa Valion T&K ja Lastenruo-ka -vastuualueen johtaja, professori Tiina Mat-tila-Sandholm puhui A.I. Virtasen tieteen ja tin-kimättömän työn merkityksestä Valiolle.

Valion tutkimusperinne, joka nojautuu tut-kimukseen ja tuotekehitykseen, pohjautuu A.I. Virtasen työhön. Virtasen perintöä tarvitaankin Valiossa nyt kipeämmin kuin koskaan, kun Vali-on on kyettävä luomaan uusia huippuinnovaa-tioita, joihin kuluttajat ihastuvat.

Mies, liekki ja unelma – mittava teos VirtasestaMerkittävän työn A.I. Virtasen elämäkerran kirjoittamisen parissa tehnyt historiantutkija, dosentti Touko Perko kertoi tilaisuudessa A.I. Virtasesta toimittaja Unto Hämäläisen haas-tattelemana.

”Suurimman vaikutuksen minuun on tehnyt Artturi Ilmari Virtasen monipuolisuus ja -lah-jakkuus. Hänen elämänsä kokonaissaavutukset ovat valtavat, joihin tuskin kukaan muu pystyi-si”, kolme vuotta kirjaa työstänyt Perko totesi.

Elämäkerta Mies, liekki ja unelma antaa mie-lenkiintoisen ja monipuolisen kuvan monilah-jakkuudesta, isänmaan ystävästä ja oman tiensä kulkijasta, jonka perintö elää vahvana Valiossa. Mittava teos avaa Virtasen särmikästä persoo-naa useasta eri näkökulmasta.

Valiolaiset maidontuottajat ovat saaneet A.I. Virtasen elämäkerrasta omat kappaleensa mai-toautojen mukana.

Moninkertaista juhlavuotta juhlistetaan vuo-den 2015 aikana monin eri tavoin. Aalto-yliopis-to on perustanut tammikuussa 2015 A.I. Virta-nen -professuurin Kauppakorkeakoulun mark-kinoinnin laitokselle edistämään kuluttajatut-kimusta. Syksyllä tullaan järjestämään muun muassa Valion 110-vuotisjuhlaseminaari ravit-semusasiantuntijoille.

puh. 010 402 7700www.vilomix.fi

UUDISTUNUTHIVEN ON NYT

Tiedustele tuotteita meijeristäsi.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979Hivelic Ketoosi plus – Poikimisen jälkeen lehmän verenso-keri saattaa laskea haitallisen alas vähentäen lehmän ruo-kahalua ja energiansaantia. Hivelic Ketoosi on suunniteltu ylläpitämän veren sokeritasoa. Hivelic Ketoosi sisältää run-saasti propyleeniglykolia ja muita glukogeenisia aineita.

Hivelic Magnesium plus – Hivelic Magnesium plus sisäl-tää runsaasti magnesiumia ja tuotetta käytetään vähen-tämään laidunhalvausriskiä ja lisämagnesiumin lähteek-si lypsylehmille.

Hivelic Kalsium plus – Hivelic Kalsium plus sisältää mm. runsaasti nopeasti imeytyvää kalsiumia ja sitä suositel-laan käytettäväksi lehmille, joilla on poikimahalvausriski.

TILASÄILIÖTSIILOTANKIT• Tehokas pesuri• Toimintojen seuranta

ja rekisteröinti• Robottisäiliöt kaikille

robottimerkeille

DF953/95 • tilavuudet 1 600 - 8 000 l

LASER • tilavuudet 9 000 - 30 000 l

SIILOTANKIT• tilavuudet 10 000 – 40 000 l

WedholmsTeollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ

Tel. 041 - 437 0057www.wedholms.fi

[email protected] kertomus Valion vuosikymmenistä ja lyhytdo-kumentti A.i. Virtasesta 0valio.fi/suomesta


kuopioon oli kokoontunut tammikuun lopussa suuri joukko nurmes-ta kiinnostuneita maidontuottajia, jotka odottivat Maito 2020 -nurmisemi-naaripäivien aikana saavansa uusia vinkkejä nurmen viljelyyn. Kahden päivän aikana kuultiin lyhyitä alustuksia, joiden aikana yleisöllä oli mahdollisuus olla aktiivisesti mukana keskustellen ja kysellen, ja kantaa sai ottaa myös ”nappia painamalla”.

ItäMaidon toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen aloitti tilaisuuden katsauksel-la, jossa käsiteltiin maidon hintaa ja maitomarkkinoita. Valio Alkutuotannon Artturi®-tiimiä edustanut Mikko Korhonen painotti nurmen merkitystä mai-dontuotannossa. Satotasoa nostamalla saadaan tuotantokustannuksiltaan edullisinta säilörehua ja samalla vapautuu peltoalaa muuhun viljelyyn.

Valion Artturi®-säilörehuosaaja, tuotantoneuvoja Tero Jokelainen ItäMai-dosta toivoi tiloilta lisää säilörehunäytteitä, koska vajaa kolmannes tiloista ei lähetä kasvukauden aikana yhtään näytettä analysoitavaksi. Yara Suomen kehityspäällikkö Minna Toivakka oli huolissaan fosforin, kaliumin ja rikin hupenemisesta maasta ja Tamincon asiakkuus- ja tuotepäällikkö Saana Orko-la kertoi AIV:n menestystarinan.

nurminiksejä englannista ja suomestaEnglantilainen maidontuottaja Tom Rawson näytti kuvia ja kertoi, kuin-ka Englannissa hyödynnetään laidunnurmia. Kasvua seurataan viikoittain ja päästetään lehmät parikymmensenttiseen nurmeen. Lapinlahtelainen Mikko Heikkinen sen sijaan totesi, että joka vuosi pelloilla pitää tehdä perusparan-nusta, kuten ojitusta ja kalkitusta, jotta nurmet säilyttäisivät kasvukuntonsa.

”Hyvin sulavaa ja säilönnälliseltä laadultaan moitteetonta säilörehua kan-nattaa aina tavoitella. Ruokinnansuunnittelulla voidaan säästää euroja osto-rehuissa, mutta myös ruokkia eläimet oikein eri tuotantovaiheissa”, ProAgri-an huippuosaaja Minna Norismaa lupasi. Hänen vinkkinsä maitomäärän kas-vattamiseen oli satsaus eläinten hyvinvointiin ilman investointeja.

Nurmipäivien osanottajilla oli mahdollisuus tilaneuvontaan tilaisuuden järjestäjien kanssa. Artturi®-ständillä keskusteluja käytiin nurmen korjuun strategiasta, säilörehun säilönnällisen ja ruokinnallisen laadun kehittämi-sestä sekä homeisista paalirehuista. Muissa keskusteluissa nousi esiin muun muassa seleenin puutteen aiheuttamat ongelmat korkeatuottoisessa karjassa sekä miten sopeutua tilalla laskeneeseen maidon hintaan.

Teksti ja kuva Eija JärvinenTuotantoneuvoja, Osuuskunta Tuottajain Maito

Ǐ ItäMaidon Artturi®säilörehuosaaja, tuotantoneuvoja Tero Jokelainen (kesk.) keskusteli iisalmelaisten Airi Valtan ja Heikki Hartikaisen kanssa nurmiasioista. Pariskunnalla on 50 lehmän parsinavetta.

Maito 2020 -nurmiseminaarit starttasivat kuopiosta

TAPAHTUMAT

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Ajankohtaista

Rani -aumakalvotValmistetaan kolmikerros-kalvona, ensiluokkaisista polyeteeniraaka-aineista.

Kaikki myös 50 m:n rullina!

Aumarullateline Max. 2200 mm:n hylsylle, CAT 2-kiinnikkeet, akseli 73 mm halk., kokonaisleveys 2385 mm, korkeus 1040 mm. Kuumasinkitty.

-pyöröpaaliverkot-pyöröpaaliverkot

Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 % takaavat lujemman sidonnan vähemmällä verkko-määrällä. Erinomainen toiminta kaikissa koneissa.

Biologiset rehunsäilöntäaineet nurmirehujen säilöntään!

Säilörehun ja oman rehuviljan valkuaistäy-

dennykseen. Rapsirouheen irto-

toimitukset Kalajoelta. KYSY TARJOUS!

Mitat Rll/lava UV-suojaus TakuuRaniWrap 50 cm x 1800 m 48 125 Kly 3 vuottaRaniWrap 75 cm x 1500 m 40 125 Kly 3 vuottaRaniWrap 25 cm x 1800 m 48 125 Kly 3 vuottaRaniWrap 50 cm x 1800 m 48 125 Kly 3 vuottaRaniWrap 75 cm x 1500 m 40 125 Kly 3 vuottaAgri Wrap 75 cm x 1500 m 40 125 Kly 2 vuotta

Puhallusmenetelmällä valmistettumonikerroskalvo.

Supramil Calfcare Herapohjainen maittava vasikan juottorehu vasikoille. Sopii erityi-sesti tutti- tai sankojuottoon. Esihapatettu. GMO vapaa.25 kg/sk. 501101863

Easymil CalfCareSopii ensimmäiseksi juoma-rehuksi ja ternimaitokauden jälkeen juoma-automaatteihin ja hapanjuottoon. Herapohjainen, esihapatettu, pH 5,4 Liukenee hyvin, ei sakkaudu. GMO-vapaa.25 kg/sk. 501203163

Vasikkabaari Mitat: 70 x 36 x 28 cm. Viidellä tutilla. Voidaan kiinnittää seinään, aitaan tai putkeen. 501398572

149,-Hinnat sis. alv 24% ovat voimassa maaliskuun 2015 loppuun

tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

UUTUUS!

Svh.

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. [email protected], Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Melan asiantuntijat kirjoittavat maatalouden työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista.

Anna-Riikka PukariAsiantuntijaMela

T yö keV yeksi


Viileys kohottaa vireyttä, voimakas jäähtyminen vie toimin-takyvyn. kylmässä sattuu virheitä, reaktioajat pitenevät ja tulee tapa-turmia. kylmää vastaan voi taistella, sopeutuminen auttaa selviämään.

kerrospukeutuminen pitää kylmän loitolla. varsinainen lämmöneriste on ilma vaatekerrosten välissä.

kylmään säähän liittyy tyypillisesti tuuli ja sade. kosteus vie lämmön-eristävyydestä jopa 40 prosenttia. vaatetuksen ulkokerros suojaa tuulelta ja sateelta. Pakkassäällä parhaita ulkokerroksen materiaaleja ovat luonnonkuidut.

välikerros lämmittää. hyviä välikerroksen materiaaleja ovat esimerkiksi villa ja fleece. aluskerros siirtää kosteuden iholta seuraavaan kerrokseen. alusvaatetus voi olla teknistä materiaalia tai villaa.

suojaamattoman pään kautta haihtuu jopa 80 prosenttia läm-

möstä. Pue siis pipo päähän, jos varpaita paleltaa. Myös kasvojen suojaaminen kannattaa.

syöminen kohottaa kehon lämmöntuottoa 10–15 prosenttia, vaikutus kestää tunnista kahteen. kun syöt enemmän, juo myös

enemmän. Juomasuositus kylmässä on vähintään kaksi litraa nestettä päivässä ja kovassa fyysisessä rasituksessa enemmänkin.

Juo mieluiten lämmintä tai haaleaa. kylmä juoma, samoin kuin kahvi ja tee, lisäävät virtsaneritystä. alkoholi taas laajentaa verisuonia ja sitä kautta lämmönhukkaa.

kylmässä verenkierto supistuu kehon ääreisosissa, kuten jaloissa ja käsissä jopa 95 prosenttia. elimistö säästää verta selviytymisen kannalta tärkeimmille osille, eli sisäelimille ja aivoille. Jos sormet ja varpaat ehtivät jäähtyä, niiden lämpimiksi saaminen on vaivalloista.

kylmässä voi tehdä fyysisesti raskasta työtä: raskaassa työssä lämpötilasuositus on 17–21 °C, kevyessä istumatyössä 21–25 °C.

kylmyyden sietäminen on yksi-löllistä. kehon koko, ihonalaisen rasvakudoksen määrä, ikä, sukupuoli ja terveydentila vaikuttavat kylmän-sietokykyyn.

lyhytkin päivittäinen ulkoilu edis-tää kylmään sopeutumisessa. suurin hyöty saavutetaan noin viikossa, lopullinen tottuminen vie aikaa noin kuukauden. Perusterve voi karaista kehoaan avantouinnilla tai kylmällä suihkulla.

Kalvaako kylmä?

KONEMYYNTI P. 0424 720 600 • [email protected]

VARAOSAT JA HUOLTO P. 0424 720 300 • [email protected]

MYYMME

RAHOITAMME

HUOLLAMME

KAIKKI MITÄ TARVITSET LAATUREHUN VALMISTUKSEEN

+ + = KOKONAISUUS, JOSTA KARJASI PITÄÄ JA TALOUTESI TYKKÄÄ

PEECON SEOSREHUVAUNUT

JF TARKKUUS-SILPPURIVAUNUT

DIECIKUROTTAJAT

Pue siis pipo päähän, jos

varpaita paleltaa.


VALiOn KOEKEiTTiö

kevättalvenherkullisia ruokalajeja

l Mittaa pinnoitettuun kattilaan tai teräskattilaan vesi ja mausteet. keitä hiljalleen 10 min. l nosta kattila levyltä. lisää teepussit ja hauduta vielä 5 min kannen alla. l Mausta fariinisokerilla ja lisää maito. kuumenna. l vatkaa 1 dl maitoa kapeassa, korkeassa kannussa vaahdoksi sähkövatkaimella. siivilöi juoma kuumankestäviin laseihin. l lusikoi päälle maitovaahtoa. Ripota pinnalle kanelia. nauti heti.

VINKKI* kokeile rooibosin tilalla darjeeling- tai ceylonteetä. voit käyttää pussiteen tilalla myös teelehtiä. * korvaa neilikat hienonnetulla tuoreella inkiväärillä (½ rkl). * voit tarjoa juoman myös kylmänä. * käytä halutessasi tavallista valio kevytmaitoa tai täysmaitoa.

Katkarapu-uunilohi4–6 annosta, laktoositon

1 pussi (180 g) katkarapuja1 prk (2,5 dl) valio Crea® ruokakermaa grillattu paprika 1 (800 g) kirjolohifilee¼ tl suolaa½ tl sitruunapippuriapinnalle½ dl tuoretta tilliätarjoiluunsitruunalohkoja

l sulata katkaravut, valuta siivilässä. laita ne ruokakermaan maustumaan kattilaan. l huuhdo kalafilee kylmällä

vedellä. Poista ruodot. Ripota kalan nahattomalle pinnalle suola ja pippuri. nosta filee suunnilleen fileen kokoiseen uunivuokaan nahkapuoli ylöspäin. l kypsennä uunin ala-/

keskiosassa 175 asteessa 30 min. l kuumenna ruokakerma

kattilassa. l ota vuoka uunista. Poista

fileestä nahka vetämällä se pyrstöstä lähtien. l kaada fileen päälle kerma

ja katkaravut. kuumenna vielä 5 min uunissa. l Ripota kalan pinnalle

hienonnettua tilliä. tarjoa esim. perunasoseen kanssa.

Chai-tee latte4 annosta, laktoositon

4 dl vettä2 kanelitankoa2 kokonaista neilikkaa1 tl kokonaisia kardemumman siemeniä2 teepussia, esim. rooibos½ dl fariinisokeria tai hunajaa4 dl valio eila® maitojuomaa 3 %pinnalle1 dl valio eila® maitojuomaa 3 %jauhettua kanelia

Löydät lisää toimivia Valion uutuustuotereseptejä valio.fi/reseptit


l Murenna kotijuusto paloiksi uunivuoan pohjalle. kaada päälle kerma. Mausta sokerilla ja halkaistusta tangosta kaavituilla vaniljansiemenillä/vaniljajauheella. l sekoita marjojen joukkoon 1 tl sokeria ja perunajauho.

lusikoi marjat vuokaan. valuta päälle vaahterasiirappia. l nypi voi, sokeri ja ruishiutaleet kulhossa tasaiseksi.

levitä tasaisesti marjojen päälle. l Paista uunin ala-/keskiosassa 225 asteessa 30 min. l tarjoa lämpimänä jälkiruoaksi.

Valion uutuustuotteet antavat ryhtiä ja mehevyyttä kevättalven ruokiin. Valio Koskenlaskija® Ruoka maustamaton tai cheddar tuovat aivan uuden twistin pizzaan, pastaan, pataan tai keittoon.

l liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. lisää suola ja vehnäjauhot. vaivaa hyvin, kunnes taikina on kimmoisa. anna kohota kaksinkertaiseksi. l vaivaa taikinasta ilma pois. kauli tai taputtele taikinasta

leivinpaperille uunipellin kokoinen ohut pohja. l levitä päälle koskenlas-

kija, viipaloidut valko sipulit, pinjan siemenet ja valutetut latva-artisokat (pilko tar-vittaessa). nostele päälle ilmakuivatut kinkut. l Paista uunin alaosassa

250 asteessa n. 10 min. l viimeistele valmis pizza

tuoreella basilikalla.

l kuori ja hienonna sipulit. Poista chilistä siemenet. hienonna. kuullota kasarissa tai korkeareunaisessa paistinpannussa valio oivariini® rasvassa. l lisää etikka ja anna kiehahtaa. kaada joukkoon

tomaattimurska. huuhtele tölkki n. 1 dl:lla vettä ja kaada pannuun. l Paloittele tomaatit, lisää kastikkeeseen. Mausta. anna

kiehua hiljalleen miedolla lämmöllä n. 10 min. l Purista raakamakkarasta pieniä pullia kastikkeen

joukkoon siskonmakkaran tavoin. anna kypsyä muutama minuutti. l lisää valio koskenlaski-

ja® Ruokaa maustamaton ja runsaasti tuoretta, hie-nonnettua basilikaa. lisää kastike pakkauksen ohjeen mukaan keitetyn ja valute-tun pastan joukkoon.

Pizza bianca1 uunipellillinen, laktoositon

¼ pak (à 50 g) hiivaa2 dl vettä½ tl suolaa4 ½ dl vehnäjauhojatäyte1–2 prk (à 250 g) valio koskenlaskija® Ruokaa maustamaton

3–4 valkosipulin kynttä½ dl pinjansiemeniä1 prk (285 g) latva-artisokkaa öljyssä1 pak (n. 100 g) ilmakuivattua kinkkua tuoretta basilikaa

Tuoremakkarapasta4 annosta, laktoositon

1 pieni sipuli2–3 valkosipulin kynttä1–2 punaista chiliä2 rkl valio oivariini® juoksevaa2 tl vaaleaa balsamietikkaa1 tlk (n. 400 g) tomaattimurskaa250 g kypsiä tomaatteja1 tl sokeria½ tl suolaa

mustapippuria myllystän. 300 g mausteista raakamakkaraa1 prk (250 g) valio koskenlaskija® Ruokaa maustamaton½ dl tuoretta basilikaa

lisäksi320 g pastaa, esim. fettuccini

Kotijuusto-marjapaistos4–6 annosta

1 pak (250 g) valio eila® kotijuustoa 1 dl valio kuohukermaa2 tl sokeria1 vaniljatanko tai ¼ tl vaniljajauhetta150 g (3 dl) vadelmia ja/tai karhunvatukoita1 tl perunajauhoja1 rkl vaahterasiirappia75 g valio voita½ dl sokeria2 dl ruishiutaleita

VALIO RAEJUUSTO Uusi!

kannessa hedelmäpaloja ja siemeniä

Nyt voit nauttia Valio Raejuustosta raikkaana välipalana entistä helpommin. Uudessa Valio Raejuustossa on kannen sisällä lusikka sekä maukkaita hedelmäpaloja ja siemeniä. Annostele raejuuston sekaan ja vietä päivän proteiinipitoinen piristyshetki. Maista myös toista uutuutta: Valio Raejuusto juurespala-siemensekoituksella.

MUKANALUSIKKA!

VALIO_RAEJUUSTO_Maito_Me_210x297.indd 1 23.1.2015 11.28


Raejuusto-hyllyyn runsas-proteiininen välipala valion raejuustovalikoima kasvoi uudenlai-sella raejuustovälipalalla. Raikkaan raejuus-ton kaverina tarjotaan nyt juureksia ja sie-meniä sekä hedelmiä ja siemeniä. Ruokaisa välipala on helppo nauttia missä vaan, sillä pakkauksen kannessa on mukana lusikka.

Raejuustovälipala on hyvä proteiinin lähde, sillä yhdes-sä 150 gramman pikarissa on 20 grammaa proteii-nia. tuotteet ovat laktoosittomia. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

Rahkapohjaisten proteiinituot-teiden suosio on vankkumaton. valio PRofeel® sarjan uutuudet ovat sokeroimattomat proteii-nirahkajuomat, jotka sisältävät rahkan hyvät ominaisuudet helppokäyttöisessä, juotavassa muodossa.

Rahkajuomien proteii-nipitoisuus on koko valio PRofeel® sarjan korkein, 23 grammaa proteiinia an-noksessa. Makuja on kaksi: vadelma-aprikoosi ja mansik-ka. Proteiinirahkajuomat ovat laktoosittomia, rasvattomia ja

D-vitaminoituja. ne on pakattu 2,5 dl korkillisiin pakkauksiin.

lisäksi tuoteperhe sai kaksi uutta sokeroimatonta proteii-nirahkaa, makuina päärynä ja persikka. sokeroimattomat rah-kat ovat sydänmerkki-tuotteita. Valmistaja: Valio Seinäjoki.

UUTTA VALiOLTA

Valio Kefir LGG® – makua vähemmällä sokerillasuomalaisten sokerinsaanti herättää keskus-telua, ja kuluttajat ovat toivoneet enemmän vähempisokerisia välipalavaihtoehtoja. Uudet, valio kefir lGG® juotavat välipalat ovat vastaus toiveisiin. Raikas, pehmeän pirskahteleva valio kefir lGG® sopii sellaisenaan tai vaikkapa marjojen ja myslin kanssa nautittavaksi.

tuotteesta on kolme versiota: maustamaton, persikka ja vadelma. Maustamattomassa ei ole lainkaan lisättyä sokeria, ja vadelmalla ja persikalla maustetuissa lisättyä sokeria on vain 4 g / 100 g. Juoma sisältää D-vitamiinia ja lGG® maitohap-pobakteeria. tuote on laktoositon ja valio kefir lGG® myydään kilon pakkauksissa. Valmistaja: Valio Oulu.

Paprikan makua Valio Crea® ruokakermastaGrillatut ja paahdetut maut ovat suosittuja suomessa ja maailmalla. Uusi, grillatun pap-rikan makuinen valio Crea® ruokakerma grillattu paprika Uht laktoositon antaa makua ja kauniin punertavan värin monenlaisiin ruokiin: kastik-keisiin, keittoihin sekä uuni- ja pataruokiin. toimii myös suolaisessa leivonnassa esimerkiksi suolaisten pii-rakoiden täytteissä ja taiki-noissa. kestää kuumennusta. korkillinen pakkaus on 2,5 dl. Valmistaja: Valio Turenki.

Valio Koskenlaskija Ruoka® – täydellinen kumppani ruoanlaittoonsuomalaisten rakastama valio koskenlaskija® tuoteperhe kasvoi uudella, monikäyttöisellä valio koskenlaskija® Ruoka sulatejuustolla. tuote on kehi-tetty erityisesti sekä kylmään että lämpimään ruoanlaittoon. kokeile vaikkapa keittoihin, kastikkeisiin, laatikkoruokiin, gratinointiin tai sellaisenaan dippinä. tuotteista maustamaton sopii lisäksi pizza biancan eli valkoisen pizzan tekoon ja cheddarinmakuinen texMex-ruoanlaittoon.

valio koskenlaskija® Ruoka notkistuu lämmi-tettäessä, ja sen voi myös lämmittää mikrossa omassa pakkauksessa ilman kantta. Rasvaa 23 % sisältävä sulatejuusto myydään kätevässä kannellisessa, 250 gramman pikarissa. tuote on laktoositon. Valmistaja: Valio Vantaa.

Maakuntajuusto Haapavedeltä haapaveden kermajuusto on vahvasti paikallinen juustouutuus. valmistuspaikan nimeä kantavan juuston avulla valio haluaa lisätä lähiruoan ja paikallisen työn arvostus-ta. haapaveden kermajuustoon käytetyn maidon kuljetusmatka on alle 60 km tiloilta juustolaan.

haapaveden kermajuusto on murukoloinen, täyteläinen juusto, jossa on rasvaa 33 %. Juusto on laktoo-siton ja lisäaineeton. Pakkauskoko on 400 grammaa. Valmistaja: Valio Haapavesi.

Valio PROfeel® sarjaan sokeroimattomat rahkat ja rahkajuomat

Katso kaikki Valion uutuudet nettisivuilta valio.fi/tuotteetVALIO RAEJUUSTO Uusi!

kannessa hedelmäpaloja ja siemeniä

Nyt voit nauttia Valio Raejuustosta raikkaana välipalana entistä helpommin. Uudessa Valio Raejuustossa on kannen sisällä lusikka sekä maukkaita hedelmäpaloja ja siemeniä. Annostele raejuuston sekaan ja vietä päivän proteiinipitoinen piristyshetki. Maista myös toista uutuutta: Valio Raejuusto juurespala-siemensekoituksella.

MUKANALUSIKKA!

VALIO_RAEJUUSTO_Maito_Me_210x297.indd 1 23.1.2015 11.28

v a l i o . f i / c r e a

H Y V Ä O N N Y T N Ä I N H E L P P O A

VA L M I S T U S A I N E E T 4 annosta

Kuumenna Oivariini paistokasaris-sa. Lisää hienonnetut sipulit, valko-sipulit ja pieniksi suikaleiksi leikatut paprikat. Kuullota hetki. Lisää viinie-tikka, anna kiehahtaa. Lisää pasee-rattu tomaatti, sokeri ja suola. Anna kiehua 5 - 10 min kannen alla. Lisää ruokakerma. Kiehauta. Keitä pas-ta ja valuta se. Sekoita kastikkeen joukkoon. Tarkista suola. Tarjoa heti juustoraasteen ja basilikan kanssa.

1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 2 (200 g) punasipulia 3 valkosipulin kynttä 2 eriväristä paprikaa 1 rkl balsamiviinietikkaa 1 tlk (500 g) paseerattua tomaattia 1 rkl sokeria 1/2 tl suolaa 1 prk (2,5 dl) Valio Crea@ ruokakermaa Grillattu paprika

Tarjoiluun300 g pastaa, esim. rigatoni tai penne Valio Mustaleima™ raastetta tuoretta basilikaa

P A S TA P E P E R O N ATA

PAPRIKAAPIEMONTELAISITTAINVA L M I S T U S A I K A : 2 5 M I N

Valio_crea_grillattu_paprika_peperonata_210x297.indd 1 20/01/15 08:09


RiiTAn AAMULYPSY

V aliolaiset tuottajat ovat hyötyneet omistamansa yrityksen pitkäaikaisesta tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, sillä lisäarvomarkkinoilta on saatu tasaisempaa maitotuottoa kuin

teollisuudelle myytävästä voista ja maitojauheesta. Maitotuotto on viimeisten vuosien aikana ollut 8–11 senttiä parempi kuin Euroopassa keskimäärin. Vuoden 2009 maitokriisi kosketti myös valiolaisia tuottajia, mutta vuoden 2012 eurooppalaisen keskihinnan lasku jäi täällä toteutumatta, sillä toisin kuin muualla Euroopassa maidon hinta nousi Suomessa edelleen.

Venäjän pakotteet ja vastapakotteet muuttivat tilanteen. Yhdessä hetkessä Valion kuluttajatuotteiden myynti Venäjälle vaihtui maitojauheen ja voin myynniksi maailmalle. Lisäksi maailmanmarkkinahinnat olivat lähteneet laskuun jo vuoden 2014 alussa. Venäjän vastapakotteet, ennätyksellistä vauhtia kasvanut maidontuotanto kaikissa merkittävissä vientimaissa sekä Kiinan hiipunut kysyntä nopeuttivat hintojen laskua edelleen.

Maidontuotannon kasvuun vaikuttivat sekä otollinen sää eri puolilla maailmaa että korkea maidon hinta. Jos maitovalmisteiden kysyntä olisi jatkanut kasvuaan, ongelmaa ei ehkä olisi ollut, mutta tuonnin muutokset kahdessa merkittävimmässä tuontimaassa johtivat hintojen heikkenemiseen.

Muuttuneesta tilanteesta huolimatta Suomessa maksetaan edelleen parempaa maidonhintaa kuin tärkeimmissä eurooppalaisissa kilpailijamaissa. Hollannissa, Saksassa,

Tanskassa ja Ruotsissa maidon hinta on tällä hetkellä noin 30 senttiä tai alle litralta ja monissa maissa puhutaan jopa alle 25 sentin hinnoista.

Huonojen uutisten jatkoksi on todettava vielä yksi. EU:n maitokiintiöt loppuvat maaliskuun lopussa. Huh-tikuun maidontuotantomääriä ei tiedä kukaan. Useissa jäsenmaissa kiintiöiden poistumiseen on jo varauduttu ja viime vuonna tuotanto kasvoi EU:ssa ennätyksellisen nopeaa tahtia. Todennäköisesti maidontuotannon kasvu ei EU:ssa jatku yhtä voimakkaana joitakin voimakkaasti kehittyviä alueita lukuun ottamatta.

Onneksi näkyvissä on heikkoja positiivisia signaale-ja. Uuden Seelannin kuivuudesta ja kastelurajoituksista johtuva maidontuotannon supistuminen tuo helpotusta markkinatilanteeseen ja uusiseelantilainen Fonterra tar-joaa vähemmän maitojauheita maailmanmarkkinoille. Tilanne näkyy kahden viikon välein pidettävässä huuto-kaupassa, missä maitojauheiden ja voin hinnat ovat läh-teneet varovaiseen nousuun.

Myös Kiinan odotetaan palaavan markkinoille ennen pitkää. Ensimmäisiä merkkejä siitä on saatu jo joulu-kuussa. Sen sijaan Venäjän pakotteiden purusta ei uskalla sanoa mitään varmaa. Niiden pitäisi loppua elokuun alus-sa, mutta EU on jo pidentänyt omia pakotteitaan vuoden loppuun eikä rauhanneuvotteluissa näy etenemistä.

Tällä hetkellä Valion osaamista kaupallistetaan uusille markkinoille. Niille pääseminen on tie-tenkin tuottajan näkökulmasta tuskallisen hidasta. Se on kuitenkin ainoa tie. Maidontuo-

tanto jatkaa muualla kasvuaan, emmekä me pysty kilpai-lemaan hinnalla alhaisten tuotantokustannusten maiden kanssa.

Valion ja sen omistajien menestys on perustunut tutki-mukseen ja tuotekehitykseen sekä todellisten uutuuksien tuomiseen markkinoille. Nykyinen markkinatilanne vah-vistaa jälleen kerran tämän strategian oikeaksi.

Valion menestys on perustunut tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä todellisten uutuuksien tuomiseen

markkinoille. nykyinen markkinatilanne vahvistaa strategian oikeaksi.

Maailman maitomarkkinoiden armoilla

Riitta Brandt Edunvalvonta-johtaja Valio Oy

v a l i o . f i / c r e a

H Y V Ä O N N Y T N Ä I N H E L P P O A

VA L M I S T U S A I N E E T 4 annosta

Kuumenna Oivariini paistokasaris-sa. Lisää hienonnetut sipulit, valko-sipulit ja pieniksi suikaleiksi leikatut paprikat. Kuullota hetki. Lisää viinie-tikka, anna kiehahtaa. Lisää pasee-rattu tomaatti, sokeri ja suola. Anna kiehua 5 - 10 min kannen alla. Lisää ruokakerma. Kiehauta. Keitä pas-ta ja valuta se. Sekoita kastikkeen joukkoon. Tarkista suola. Tarjoa heti juustoraasteen ja basilikan kanssa.

1 rkl Valio Oivariini® juoksevaa 2 (200 g) punasipulia 3 valkosipulin kynttä 2 eriväristä paprikaa 1 rkl balsamiviinietikkaa 1 tlk (500 g) paseerattua tomaattia 1 rkl sokeria 1/2 tl suolaa 1 prk (2,5 dl) Valio Crea@ ruokakermaa Grillattu paprika

Tarjoiluun300 g pastaa, esim. rigatoni tai penne Valio Mustaleima™ raastetta tuoretta basilikaa

P A S TA P E P E R O N ATA

PAPRIKAAPIEMONTELAISITTAINVA L M I S T U S A I K A : 2 5 M I N

Valio_crea_grillattu_paprika_peperonata_210x297.indd 1 20/01/15 08:09


TAVATAAn VALiOLL A

kasVoPekka Tola (41 v.), kaupallinen johtaja, Ruokakesko ja muu vähit-täiskauppa

työsi ValiollaVastaamme tiimini kanssa Ruokakeskon ja muiden vähittäis-kauppa-asiakkuuksien sekä Valion myyntikentän ja asiakasmark-kinoinnin toiminnasta. Tiimimme vähittäiskauppa-asiakkuuksiin kuuluvat Ruokakeskon lisäksi muun muassa M-ketju, Wihurin Tarmo Lähikauppiaat, Tokmanni, Kokkolan Halpa-Halli ja Mini-mani.

Myynnin tehtäVätValion myynti pyrkii maksimoimaan maitokatteen myymällä mahdollisimman paljon tuotteita kilpailukykyiseen hintaan ja pienin kustannuksin. Päämääränä on kasvattaa yhdessä asiakkai-den kanssa tuoteryhmien myyntiä kannattavasti, huomioimalla molempien osapuolien toimintatavat.

Miten teeMMe parastaKotimaan myynti toteuttaa Valion arvoa ”Teemme parasta” panostamalla luottamuksellisen asiakasyhteistyön kehittämi-seen sekä ketju- ja tuoteryhmäosaamiseen. Vastaamme siis asiakastyytyväisyydestä ja -lähtöisyydestä. Toimintaympä-ristön, kuluttajien ostokäyttäytymisen ja kulutustrendien tunteminen on edellytys ammattitaitoiselle myynnille.

Koko Valioryhmä ja tuotevalikoimamme ovat kansain-välisestikin huippuluokkaa ja ilman niitä ei tietenkään myyntikään voi toimia. Proaktiivinen ja läheinen yhteistyö eri toimintojen välillä on ehdottomasti yksi menestyk-semme avaintekijöistä. On ollut tosi kiva nähdä, kuinka ainutlaatuisen sitoutunutta ja asiantuntevaa porukkaa meillä Valiolla on.

Myynnin taVoitteetValion myynnin ykköstavoite on olla asiakkaan eli kaupan paras ja halutuin yhteistyökumppani. Valio kehittää aktiivisesti ja pitkäjänteisesti omia tuoteryhmiään ja toimintatapojaan sekä yrityksen että asiakkaidemme menestyksen edistämiseksi. Toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteydenpito asiakkaiden kanssa joka organisaa-tiotasolla.

Asiakasyhteistyömme tavoitteena on kehittää nykyisiä toimintamalleja siten, että sekä Valion että asiakkaan kannalta lopputuloksena on tyytyväinen kuluttaja. Hyvään yhteistyöhön liittyy esimerkiksi

hyllysaatavuuden parantaminen myyntiä ennustamalla,

Paras ja halutuin yhteistyökumppani

�Kaupallinen johtaja Pekka Tola vastaa Valiolla Ruokakeskon ja muiden vähittäiskauppaasiakkuuksien sekä Valion myyntikentän ja asiakasmarkkinoinnin toiminnasta.


Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä. LYHYESTi

tilaus-toimitusprosessin kehittäminen tai päivittäiset myyntiti-lanteet myyntiedustajiemme ja myyntiesittelijöidemme toimesta kaupassa.

työn haasteetValion myynnin haasteita tällä hetkellä ovat yleinen taloudellinen tilanne ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen sekä päivittäista-varakaupan kasvun hidastuminen. Venäjän kriisi näkyy kotimaan markkinoilla meijerituotteissa, kun kansainvälinen kilpailu, tuot-teiden tarjonta ja siten myös hintakilpailu ovat lisääntyneet.

Vuosi 2015 on alkanut vauh-dikkaasti ja kukaan ei varmasti ole välttynyt mediailmiöltä hintojen laskusta päivittäista-varakaupassa. Hintaneuvottelut ovat kuitenkin osa normaalia työtämme, mutta epäilemättä niiden osuus keskusteluista tulee olemaan tänä vuonna suurempi kuin normaalisti. parasta työssäniOn hienoa olla alan parhaiden asiantuntijoiden ympäröimänä ja oppia joka päivä työssään lisää. Parasta työssäni ovat ihmiset ja jatkuva kehittyminen. Valio on upea yritys. Olen ylpeä siitä, että saan tehdä työtä tässä yrityksessä.

Olen perusluonteeltani positiivinen ja uskon yrittäjyyteen. Yksityisyrittäjät joutuvat usein itse hakemaan ratkaisuja haastaviin tilanteisiin – valmiita ratkaisuja ei ole missään, vaan menestymi-nen on kiinni omasta aktiivisuudesta ja intohimosta ratkaisun löytämiseksi. Tällaista rehtiä yrittämisen meininkiä on mielestäni myös Valiolla.

aieMMin töissäTyökokemusta minulla on yhteensä noin 14 vuoden ajalta Fazerilta, Hartwallilta ja Unileveriltä. Olen työskennellyt myös DDB Helsinki -mainostoimistossa kolmisen vuotta. Ennen Valiolle tuloa vastasin tiimini kanssa Suomen Unileverin ruokaliiketoiminnasta Suomessa sekä SOK:n ja Suomen Lähikaupan asiakkuuksista. Valiolla olen työskennellyt lokakuusta 2013 lähtien.

perhe ja harrastuksetPerheeseeni kuuluvat vaimo Aino ja kolme tytärtä: Eeva (11 v.), Anna (8 v.) ja Ulla (3 v.). Vapaa-aikani vietän enimmäkseen kotona perheen kanssa ja pyrin urheilemaan aina, kun voin. Käyn lenkillä, salilla tai pelaan etäisesti tennistä muistuttavaa peliä kavereiden kanssa. Lukeminen on minulle ja oikeastaan koko perheelleni tärkeää. On ollut ilo huomata vanhimman tyttäremme Eevan löytäneen kirjat ja lukevan itsenäisesti ja mielellään, omasta tahdostaan.

Valion tuotteista suosikkini on Valio Aura® sinihomejuusto ja volyymia perheemme tuo Valiolle rasvattoman maidon kulutuk-sella, jota kuluu keskimäärin noin kolme litraa päivässä.

Toiminnan lähtökohtana on tiivis yhteydenpitoasiakkaiden kanssa joka organisaatio-tasolla.

valiolle käyttöön kokonaan uusiutuva maitotölkki Valio on ottanut käyttöön kokonaan uusiutuvasta materiaalista valmistetun maitotölkin ensimmäi-senä maailmassa. valio haluaa lisätä uusiutuvan raaka-aineen osuutta pakkausmateriaaleissa. tavoitteena on, että tulevaisuudessa voitaisiin käyttää maitotölkkejä, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista.

kokonaan uusiutuvan maitotölkin käyttöönotto alkoi testivaiheella, joka tehdään valio eila® kevytmaitojuomissa tammi-maaliskuussa 2015. testauksen jälkeen päätetään, edetäänkö 100-pro-senttisesti uusiutuvien maitotölkkien pysyvämpään ja laajamittaisempaan käyttöön.

kokonaan uusiutuvassa maitotölkissä uusiutuvaa materiaalia ovat karton-kiaihio, aihion sisä- ja ulkopinnalla oleva muovi-kalvo, kierrekorkki ja korkin kaulaosa. tällä hetkellä valion korkilliset litran maitotölkit on valmistettu 84-prosenttisesti uusitu-vasta materiaalista. Mai-totölkkien valmistaminen kokonaan uusiutuvasta materiaalista vähentäisi riippuvuutta öljystä ja säästäisi luonnonvaroja.

kokonaan hajoavien, korkillisen maitotölkin käyttöominaisuudet säi-lyvät ennallaan. Pakkaus on helppo avata ja sulkea. avatunkin maitotölkin voi säilyttää jääkaapissa vaakatasossa. Uudenlainen pakkaus ei myöskään vaikuta maidon säilyvyyteen.

kokonaan uusiutuvasta materiaalista valmistetun korkillisen maitotölkin voi kierrättää samalla tavalla kuin nes-tekartonkipakkaukset. Pakkaus tulee huuhdella, kuivata, litistää ja pakata ja viedä sen jälkeen kartonkikeräysastiaan. korkin voi jättää paikoilleen tai halutes-saan irrottaa ja hävittää energiajätteenä. Uusiutuva pakkaus ei ole biohajoava.

Kuluttajat voivat antaa palautetta koko-naan uusiutuvasta maitotölkistä verkkoky-selyn kautta tammi–maaliskuun 2015 aikana 0valio.fi/eila

KUVA

: MiK

KO M

än

TYn

iEM

i

LAC-nännikumeja valmistetaan eri tuotenimillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta ja niitä käytetään yli 60 maassa. Uusi edistyksellinen kumilaatu mahdollistaa LAC-nännikumille vakuuttavat laskennalliset kestävyysarvot: 3000 lypsykertaa ja 1000 käyttötuntia.

UUTTA SUOMESSA – VAIHTOEHTO ALKUPERÄISILLE:LAC Nännikumi

LAC-nännikumi numero 20 – Vaihtoehto SAC nro 15020 (Uniflex).Tuotenumero 23020020

155

mm

ø 22,5 mm

ø 38 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mmø 20 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 24 – Vaihtoehto SAC nro 15022 (Uniflex).Tuotenumero 23020024

155

mm

ø 22,5 mm

ø 38 mm

ø 25 mm

ø 13,5 mmø 22 mm

300 mm

LAC-nännikumi numero 28 – Vaihtoehto DeLaval nro 964008-80 (Harmony ja Harmony plus)Tuotenumero 23020028

148

mm

ø 22,5 mm

ø 42,5 mm

ø 26 mm

ø 20 mmø 22 mm

315 mm

Perinteinen puuvillakuitu

Mikrokuitu ”imee” likahiukkasia

• Täysin synteettinen Meijerin® MIKRO-pyyhe on kehitetty erityisesti vedinten ja utareiden puhdistukseen

• Poistaa tehokkaasti mikrobien kasvualustaa • Imee vettä 4-5 kertaa painonsa määrän • Puhdistaa pienellä puristusvoimalla• Peseytyy helposti

MIKROPYYHE – parasta utarehygieniaan

Green Dip on uuden suku-polven 2-komponenttinen vedinhoitoaine. Tuote on suunniteltu Eurooppalai-seen käyttötapaan sopi-vaksi. Green Dip muodostaa vedinten pinnalle suojaavan kalvon. Vedintä kastetta-essa aine tappaa bakteerit, virukset, hiivan ja sienet 15 sekunnissa.

• allantoin-lisäaine hoitaa vedinihoa

• vetimet helppo puhdistaa• vain 2 snt / käyttökerta

GREEN DIP – vetimet huippukuntoon

Muodostaavetimille

suojaavan”kilven”

VÄRITÖN

– vasikan parhaaksiBenfital Plus on vasikoiden ripulinestovalmiste, joka voidaan sekoittaa juomarehuun. Benfital Plus sisältää pektiinikuituja ja hiivasoluja, jotka kuljettavat ripulia aiheuttavia bak-teereita pois suolistosta. Vettä hylkivät pektiinikuidut eivät ime vettä, joten ne eivät kuivata ri-pulista kärsivää vasikkaa.

Benfital Plus- vasikan ripulin

ensioireisiin

Ylivoimainen kestävyys

– kestää satoja pesuja

3 000 lypsykertaa

1 000 käyttötuntia

Myös kotimaiset Meijerin® nännikumit meijeristäsi.

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJA-PALVELUT

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

maito ja me 1/2015

Documents