maito ja me 3/2015

Teemana ruokinta ja hyvinvointisivuT 18–43

suunnittele, seuraa, korjaa, analysoi sivu 18

Ritva Enäkosken ohjeet elämänhallintaan sivu 42

Vasikka arvostaa kivunlievitystäsivu 36

Maito ja Me 3/2015

HÄMEENLINNA/MIKKELI Tapani Komonen 040 901 1248HÄMEENLINNA/SEINÄJOKI Juha Vähäkallio 043 211 3941 SEINÄJOKI Jorma Rantala 040 901 1257 KOKKOLA Joakim Vidjeskog 040 901 1243

YLIVIESKA Timo Yli-Tokola 046 920 9007 Mikko Holmström 046 859 0111IISALMI/JOENSUU Simo Jokinen 046 859 0112 OULU Arto Toivanen 046 878 3593 TORNIO Janne Jurva 045 124 9000

Kysy huikeista juhlavuoden eduista!

Liity menestyvien Lely-tilojen joukkoon! Juhlaedut voimassa 31.11. saakka.

Maito ja Me 3/2015 3

RuokintaSuunnittele, seuraa, korjaa, analysoi ...........18Artturi®-rehuanalyysin tuloksia .............................22Tiedosta ja hallitse seosrehutilan ongelmat .......................................................26Eläinten hoito on jatkuvaa seurantaa ja ennakointia ...............................................................................................28Naudat tarvitsevat hivenaineita ............................32Perusteita seleenistä ...............................................................34Tue hedelmällisyyttä ruokinnalla .........................35

Maito ja Me

3 /2015

27. vuosikerta Julkaisija Valio Oy Toimitus PL 10, 00 039 Valio, puh. 010 381 121, [email protected] Päätoi mit taja Anu Artjoki, puh. 010 381 2904, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset Edita Prima Oy, Rekisteripalvelut/Maito ja Me, PL 650, 00 043 Edita, puh. 020 450 00, [email protected] ilmoitusmyynti Cupik-Media Oy, puh. (09) 278 7711, faksi (09) 278 7890, [email protected] Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki Tilaushinta 50 euroa/vsk, ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava Maito ja Me ilmestyy 2.12.2015.

valio.fi/maitojame

KuVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

iNEN

KuVA

: AN

u A

RTJO

KiKu

VA: T

uO

MO

KA

uTO

NEN

PalstatPääkirjoitus 4ajankohtaista 5toimitusjohtajalta 7uutiset 8Hallituksen puheenvuoro 15Me maidontuottajat 17Eläinlääkäri 52kysy asiantuntijalta 53Brysselistä 57tapahtumat 58Riitan iltalypsy 69työ kevyeksi 63

HyvinvointiVasikoiden nupotutuskipua syytä hoitaa .................................................................................................................36Hyvinvoinnin teemavuosi: Hyvä terveys ..............................................................................................................40Haastava vuosi – Miten jaksamme ja selviydymme? .......................................................................................42utaretulehdusmikrobit esittelyssä ...................44Nasevasti terveydenhuollosta .................................45

Maatilan tEkniikkaValio Lypsy – neuvontapalvelujen ydinosaamista .....................................................................................46Rutiinia solumittareiden käyttöön .....................48Automaattilypsy tilastojen valossa ....................51

valioltaValion hallintoneuvosto ........................................................12Mikä meille on tärkeää?..........................................................54Arki rules by pasta! ........................................................................64uutta Valiolta .........................................................................................66Kuka keksi kefiirin? ..........................................................................67Tavataan Valiolla: Kaupallinen johtaja Kari Finska ............................................................................70

[18] [58][28]

Vasikoiden nupoutuskipua syytä hoitaa. Kuvassa Lapaton Mytty.

kannEssa

[36]KuVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

iNEN

4 Maito ja Me 3/20154 Maito ja Me 3/2015

yhteisön tuki

V aliolaisille maitotilayrittäjille on perustettu oma Facebook-ryhmä, Valiomaidon tekijät. Ensimmäisen viikon aikana suljettuun ryhmään

on liittynyt yli 500 jäsentä – koko Valioryh-män yhteiselle keskustelupaikalle on ollut selvä tarve.

Valiomaidon tekijöissä voi jakaa tuntojaan ja keskustella mieltä askarruttavista asi-oista, hyvät sosiaalisen median käytösta-vat muistaen. Kaikki jäsenet ovat mukana omalla nimellään. Hyviä käytännön vink-kejä ja ammattitietoa saa muilta yrittäjil-tä ja Valioryhmässä työskenteleviltä alku-tuotannon asiantuntijoilta. Keskustelu käy jo vilkkaana!

Hyvinvointivalmentaja Ritva Enä-koski kirjoittaa sivulla 42 hauskasti vaka-vasta asiasta: ajat ovat monella tavalla tiu-kat, ja töitä tekevällä riittää. Hyvät neuvot voivat olla kullan arvoisia, jos oma jaksa-minen ei tahdo riittää. Kanssakulkijoilla on merkittävä rooli kannattelijoina vaikei-den aikojen yli.

Koska maalla asutaan yleensä kaukana toisistaan, antavat nettifoorumit mahdolli-suuden käydä keskustelua muillakin tavoin kuin pirtin pöydässä kasvokkain. Ammatil-lisia neuvoja tarjoavat Valioryhmän osaajat: yrittäjille tehokkaasti tuotetut palvelut ovat kansainvälisestikin huippuluokkaa.

valioryHmässä järjestetään paljon yhteisiä tapahtumia ympäri Suomen. Läh-teminen tilalta rientoihin vaatii järjestely-jä, mutta pienen hengähdystauon ja etäi-syyden ottaminen tilan töihin antaa rutkas-ti uutta energiaa.

Maitotiloilla tehdään paljon työtä, mut-ta myös työstä palautumiseen pitäisi löy-tää aikaa. Valion 110-juhlavuoden kunniak-si järjestettävä Valioristeily marraskuussa antaa mahtavan tilaisuuden rentoutua omi-en kollegoiden seurassa ja kuulla ajankoh-taiset Valioryhmän asiat.

Antoisaa yhdessäoloa pimenevään syksyyn!7. lokakuuta 2015

PääKiRJOiTuS

Anu ArtjokiPäätoimittaja

EU:n maitokiintiöjärjestelmän päättyminen alkaa näkyä markkinoilla karulla tavalla. Maidontuotanto lähti heti reiluun kasvuun lähes kaikissa jäsenmaissa, vaikka maidon tuottajahinnat ovat lasku-uralla joka puolella Euroopassa.

Maitotuotevarastot täyttyvät ja markkinahinnat jatkavat jo yli vuoden jatkanutta laskuaan. Tilannetta pahentavat suurten ostajien näkymät, Venäjä on vienniltä käytännössä kiinni ja Kiinan pitkään jatkunut talouskasvu hidastuu. Täällä kotimaan talousahdingossa ruoan kulutus ei ainakaan kasva, vaikka kuinka halpuutettaisiin. Ylitarjonnan paine purkautuu tännekin tuonnin muodossa.

Hyvää tilanteessa on se, että kotimaista vastuullisesti tuotettua maailman laadukkain-ta maitoa riittää kaikille toimijoille jalostettavaksi. Maitopulasta ei ole tietoakaan, sillä ennusteiden mukaan tänäkin vuonna koko Suomen maidontuotanto voi kasvaa jopa 1,0–1,5 prosentin vauhtia. Suurin huoli onkin siitä, miten maitoala selviää kriisin yli mahdol-lisimman vähin vaurioin.

EU:ssa ei ole jäljellä juuri mitään työkaluja markkinoiden tasapainottamiseen kiintiöi-den poistamisen jälkeen. Tuotteiden myynnistä interventiovarastoihin ei saa kummois-takaan puskuria markkinoille. Markkinavoimien korjausmekanismit ovat nyt ne mihin luotetaan. Markkinataloudessa kysynnän ja tarjonnan epäsuhde korjaantuukin varmasti, mutta seurauksena saattaa olla pitkä piina ja monen yrityksen ylipääsemättömät vaikeu-det. Tämä siksi, että maitoalan kriisissä ei ole nyt kyse normaalista suhdanneheilahtelusta.

Mitä Valiolaisessa maitoketjussa tulisi sitten tehdä tässä tilanteessa? Lienee selvää, että meidän on pystyttävä parantamaan omaa iskunkestävyyttämme kaikin

mahdollisin keinoin. Tuotekehityksen on tuotettava uusia innovaatioita ja meidän on pystyttävä jalostamaan ja jakelemaan ne tehokkaasti sekä perinteisille että uusille ja uusiutuville markkinoille. Meidän on tehtävä tämä kaikki jatkuvasti paremmin ja nopeammalla reagointitahdilla. Nämä asiat ovat omissa käsissämme ja Valioryhmällä on kaikki eväät onnistua tässä menestyksekkäästi.

Entä mitä meidän pitäisi tehdä tilatasolla? Viime keväänä tehdyssä maidontuottajien tulevaisuuskyselyssä selvisi kak-si merkittävää asiaa. Tuloksista lasketun ennusteen mukaan vuonna 2020 maitotiloja olisi Suomessa noin 4 500. Rakenneke-hityksen vauhti siis nopeutuisi. Toisaalta omaa tilaansa aktii-visesti kehittäviä yrittäjiä oli jopa enemmän kuin aiemmis-sa kyselyissä. Tämä antaa positiivisen pohjan tulevaisuudelle.

Valio ja valiolaiset osuuskunnat yhteistyökumppaneineen ovat sitoutuneet tukemaan tilaansa kehittäviä maitotilayrittäjiä kaikin keinoin. Kehitämme omia palveluitamme niin, että tuot-tavuuden parantamiseen löydetään tilakohtaiset lääkkeet mah-dollisimman tehokkaasti. Tätä samaa odotamme myös yhteistyö-kumppaneiltamme. Kannustan valiolaisia omistajayrittäjiä ole-maan yhtey dessä omaan osuuskuntaansa tai Valioon palvelujen ja maidontuotannon kehittämiseen liittyvissä asioissa.

Tavataan Valio 110 vuotta -juhlaristeilyllä marraskuun alussa!

Kiintiöjärjestelmän jälkeen kohti uutta kasvua

KuVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

iNEN

AJANKOHTAiSTA

Juha NousiainenAlkutuotanto- ja maidonhankintajohtajaValio Oy Ku

VA: M

iKKO

Mä

NTy

NiE

Mi


Haluatko tietää miten säästät ruokintakustannuksissa

tuhansia euroja vuodessa ?

Tutustu ruokintaratkaisuihimme ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus:www.eurotrading.fi/seosrehuruokinta

Rindavit Top Super ATGTuote sisältää:• Schaumannin patentoimat orgaaniset

Aminotrace-hivenaineet• kaikki korkeatuottoisen lypsylehmän

tarvitsemat vitamiinit • runsaasti elävää hiivaa• Bovin-S-komplexin, Schaumannin

patentoiman yhdisteen, joka tehostaa pötsimikrobien toimintaa ja säilörehun valkuaisen hyväksikäyttöä

Schaumann on Euroopan johtava probioottien, erikoisrehujen ja biologisten säilöntäaineiden valmistaja, jolla on toimintaa yli 40 maassa. www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:Valmistaja:

Tehosta säilörehusi hyväksikäyttöä ja pienennä ruokintakustannuksia Rindavitilla!

Ostorehukustannus vuonna 2014 oli maito-tiloilla keskimäärin noin 9 senttiä/litra. Rin-davitilla asiakkaamme ovat päässeet alle 5 sentin ostorehukustannukseen. 4 sentin säästö tarkoittaa esim. 50 lehmän tilalla noin 20 000 euron säästöä vuodessa!

1. Enemmän irti säilörehun valkuaisesta vähemmän ostovalkuaisrehua

2. Enemmän irti säilörehun kuidusta vähemmän väkirehua

3. Vähemmän väkirehua terveemmät lehmät


TOiMiTuSJOHTAJALTA

Suomalainen maito on maailman parasta: puh-dasta ja turvallista, ja sen tuotannossa sekä eläin-ten että luonnon hyvinvointi otetaan huomioon. Maitomme on voittaja, kun vertaillaan kotimai-

sesti tuotettua raaka-ainetta muiden maiden tuottamaan. Valion menestys on nojannut aina erinomaiseen raaka-aineeseen.

Omistajayrittäjämme tekevät pitkäjänteistä työtä tiloil-laan, jotta Valio voi jalostaa maidon mahdollisimman kannattavasti sekä kansainvälisille että kotimaisille kulut-taja- ja teollisuustuotemarkkinoille. Yrityksen menesty-minen markkinalla tuloutuu osuuskuntien kautta suo-raan omistajayrittäjille maitotuottona.

Suomalaisilla Valioryhmän maitotilayrittäjillä on käsis-sään 110 vuotta hioutunut timantti – kansainvälinen ja innovatiivinen huippuyritys, jonka maistuvat ja laaduk-kaat tuotteet tunnetaan ympäri maailman, ja jonka toi-mintaa he itse ohjaavat. Yritys on elintarviketeollisuu-den edelläkävijä ja maamme suurin elintarvikkeiden vie-jä. Valion viennin osuus on 30 prosenttia koko Suomen elintarvikeviennistä. Maamme maitotuotteiden viennistä Valio vastaa lähes 100-prosenttisesti.

Yrityksen vientikyky on Valion vahvuus. Uusien markkina-alueiden valloitus vaatii uutta osaa-mista. Suomalaiset ovat ”maitokansaa”, nyt maitotuotteiden kulutuksen nähdään kasva-

van myös esimerkiksi Kiinassa ja muualla Aasiassa. Teol-lisuustuotteiden lisäksi erilaisten kuluttajatuotteiden – jauheiden, voin ja lisäarvomaitojen – myynti kasvaa useis-sa eri vientimaissamme. Kotimaassa tuomme kuluttajil-le tarjolle suuria tuoteuutuuksia ja keskitymme hallitse-maan valikoimaa entistäkin paremmin.

Valion tuotekehitys on kansainvälistä huippua. Lisäar-

Maailmanluokan taitoa – kansainvälinen Valio

votuotteet ja lukuisat innovaatiot ovat mahdollistaneet Valion menestyksen. Lisäarvon tuottaminen on yksi avai-mista, joilla saadaan myös tulevaisuudessa maitotuotto kasvuun.

Kaiken Valioryhmän toiminnan tavoite on omis-tajayrittäjille maksettavan maitotuoton maksi-mointi – sen eteen meistä jokainen yrityksessä töitä tekee. Tiukka kulukuri ja toiminnan tehos-

taminen ovat arkipäivää työssämme. Maidonkäyttö tul-laan ohjaamaan entistä tehokkaammin ja kannattavam-min oikeisiin käyttökohteisiin. Säästöistä huolimatta laa-dukkaita palveluja omistajayrittäjillemme tullaan kehittä-mään edelleen.

Valion ja sen omistajayrittäjätilojen menestys kulkevat käsi kädessä: jokaisessa lenkissä eletään nyt tiukassa ajas-sa. Valion tavoite on maksaa maitotilayrittäjilleen raaka-aineesta enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Tavoi-te pitää – omistajayrittäjiemme toimeentulo ja menestys turvataan. Pitkäjänteisesti.

Annikka HurmeToimitusjohtaja Valio Oy

Suomalaisilla Valioryhmän maitotila-yrittäjillä on käsissään 110 vuotta hioutunut timantti – kansainvälinen ja innovatiivinen vientiyritys.

Haluatko tietää miten säästät ruokintakustannuksissa

tuhansia euroja vuodessa ?

Tutustu ruokintaratkaisuihimme ja tilaa ilmainen ruokintasuunnitelmaehdotus:www.eurotrading.fi/seosrehuruokinta

Rindavit Top Super ATGTuote sisältää:• Schaumannin patentoimat orgaaniset

Aminotrace-hivenaineet• kaikki korkeatuottoisen lypsylehmän

tarvitsemat vitamiinit • runsaasti elävää hiivaa• Bovin-S-komplexin, Schaumannin

patentoiman yhdisteen, joka tehostaa pötsimikrobien toimintaa ja säilörehun valkuaisen hyväksikäyttöä

Schaumann on Euroopan johtava probioottien, erikoisrehujen ja biologisten säilöntäaineiden valmistaja, jolla on toimintaa yli 40 maassa. www.eurotrading.fi • p. 010 321 1950

Myynti, ruokinnan suunnittelu ja neuvonta:Valmistaja:

Tehosta säilörehusi hyväksikäyttöä ja pienennä ruokintakustannuksia Rindavitilla!

Ostorehukustannus vuonna 2014 oli maito-tiloilla keskimäärin noin 9 senttiä/litra. Rin-davitilla asiakkaamme ovat päässeet alle 5 sentin ostorehukustannukseen. 4 sentin säästö tarkoittaa esim. 50 lehmän tilalla noin 20 000 euron säästöä vuodessa!

1. Enemmän irti säilörehun valkuaisesta vähemmän ostovalkuaisrehua

2. Enemmän irti säilörehun kuidusta vähemmän väkirehua

3. Vähemmän väkirehua terveemmät lehmät

8 Maito ja Me 3/2015

uutiset


maitotölkeistä kuluttajat ohjataan valio.fi/valiomaitoa-nettisivulle, missä Suo-men kartasta voi etsiä lähinnä sijaitsevan valiolaisen maitotilan.

Valiolla kampanjan toteutuksesta vastaa-va brändipäällikkö Tuula Hietanen on ilah-tunut siitä innokkuudesta, jolla pyydetyt tilat lähtivät kampanjaan mukaan.

”Saimme kokoon mahtavan porukan, ja haastattelut sekä kuvaukset hoidettiin tiloilla työnteon lomassa.”

Valion omistajayrittäjiä esittelevän tölk-kikampanjan aikana #Valiomaitoa-nettisi-vun kartasta kuluttajat löytävät postinu-meronsa syöttämällä omaa asuinpaikka-kuntaansa lähinnä sijaitsevat tölkkikam-panjassa mukana olevat valiolaiset maito-tilat. Kartasta he näkevät myös lähitilojen lukumäärän. Karttaa klikkaamalla löytyvät lisäksi maitotölkeissä olevien 10 valiolaisen tilan tarkemmat esittelyt.

”Haluamme kertoa kampanjalla kulutta-jille maitotilayrittäjien työstä ja arjesta sekä tehdä maidontuotantoa läpinäkyväksi. Yri-tyksellä on hyvä olla kasvot: siksi omista-jayrittäjiämme halutaan tuoda esille myös markkinoinnissa”, Tuula Hietanen toteaa.

omistajayrittäjät imagon rakentajinaSauvossa 50 lypsävän pihattoa hoitavat Eli-na ja Mika Kavander olivat miettineet vas-taavan kampanjan toteuttamista itsekin jo aiemmin.

”Yrityksen kotimaisuus ei enää riitä, vaan yrityksen kasvojen on näyttävä kulut-

omistajayrittäjät valion maitotölkeissä – etsi lähin maitotilasi

tajille asti”, Mika Kavander sanoo. ”Halu-amme välittää kuluttajille oikeaa tietoa sii-tä, mitä maitotiloilla tapahtuu. Arki on useimmiten hyvin tasaista ja tavanomais-ta, siinä ei ole juuri eksotiikkaa.”

Kavanderien mielestä maitotilojen jär-jestämät avoimien ovien päivät – vaikkapa vain omassa lähikylässä – ovat erinomais-ta kotimaisen maidontuotannon imagon rakentamista. Kuluttajat eivät aina tiedä, että maitotiloilla voi myös vierailla sopi-muksen mukaan.

”Tapahtumien järjestäminen ja niihin osallistuminen vaativat resursseja, mutta työ palkitsee ja on arvokasta yrityksellem-

me”, Kavander pohtii. ”Se tekee työstäm-me näkyvää”.

valio huolehtii omistaanValiolaisena maitotilayrittäjänä Mika Ka van-der antaa arvoa omistamansa yrityksen luo-tettavuudelle ja tasapuolisuudelle: maito haetaan joka tilanteessa, jokaisesta Suomen kolkasta 100-prosenttisella varmuudella. Kaikkien omistajayrittäjien edut ovat samat.

”Maidon markkinoinnin kanssa tiloille ei saa tulla ongelmia. Tuotantoa ei voi äkkiä vähentää, vaan on tuotettava tasaisesti tai lisättävä maitomäärää. On äärimmäisen tärkeää tietää, että kaikki maito vastaanote-taan aina”, Kavander sanoo.

”Yritystoiminnassa hyvät ja huonot het-ket vuorottelevat. Valio ei tee tässä poikke-usta”, yrittäjä toteaa. ”Pörssiin kuulumat-tomana yrityksenä Valio turvaa parhaal-la mahdollisella tavalla maitotilayrittäjien toimeentulon vaihtelevissa markkinatilan-teessa, pitkäjänteisesti.”

jännitys kasvaa kampanjan lähestyessäValiolaisten maitotilayrittäjien kampanjaa markkinoidaan Valion sosiaalisen medi-an kanavissa. Kampanjan avulla saadaan houkuteltua lisää kävijöitä keväästä lähtien omistajayrittäjien some-päivityksiä kerän-neelle #Valiomaitoa-sivulle.

”Nyt jännittää, miten paljon saamme yhteydenottoja kuluttajilta – vai tulee-ko niitä ollenkaan. Luultavasti kysymyk-siä saadaan pääasiassa sosiaalisen median kautta”, Mika Kavander arvelee.

Teksti Anu Artjoki

Kurkista valiolaisten omistajayrittäjien arkeen ja etsi lähin maitotilasi 0valio.fi/valiomaitoa

Maitotilayrittäjät jokaisesta Valioryhmän osuuskunnasta ovat esillä Valio perusmaitojen ja Valio hyvä suomalainen Arki® maitojuomien tölkeissä loka–marraskuussa.

yrityksen kasvojen on näyttävä kuluttajille.

Ǐ Mika Kavander on yksi valion maitotöl-keissä esiintyvistä omistajayrittäjistä.

Tunnetko sinä näitä syksyn antimia? Syytä olisi.

LySTiKKi

LyHyESTi


kuluttajat toivovat lisää vähempiso-kerisia vaihtoehtoja ruokapöytään. Valio on aloittanut sokeritalkoot laajentamalla vähemmän lisättyä sokeria sisältävien väli-palojen valikoimaa ja viestimällä tuottei-den sisältämästä sokerista entistä selkeäm-min esimerkiksi pakkausmerkinnöissä ja verkkopalvelussa. Vali-on tavoitteena on puolit-taa valmistamiensa maito-pohjaisten välipalatuottei-den, erityisesti jogurttien, sokeripitoisuus vuoteen 2020 mennessä – mausta tinkimättä.

Tällä hetkellä jo kol-mannes Suomessa myy-tävistä Valion maitopoh-jaisista välipalatuotteis-ta on sokeroimattomia tai sisältää vähintään 30 pro-senttia vähemmän lisät-tyä sokeria tavanomaisiin välipalatuotteisiin verrat-tuna. Lähtötilanne on siis erinomainen kansainväli-sestikin verrattuna.

Valio ryhtyi sokeritalkoisiinMaitotuotteiden sisältämä sokeri voi olla

luontaista tai lisättyä. Maitotuotteiden raa-ka-aineet, siis maito ja marjat sekä hedel-mät, sisältävät luontaisesti sokeria. Mai-dossa on luonnostaan maitosokeria eli lak-toosia noin 5 g / 100 g. Useissa maustetuissa maitotuotteissa on myös lisättyä sokeria.

Tämänhetkinen Maa-ilman terveysjärjestön, WHO:n suositus on, että päivittäisestä energian-saannista enintään 10 prosenttia tulisi lisätystä sokerista. WHO on ehdot-tanut jopa tiukempaa, vii-den prosentin kriteeriä sokerinsaannille.

Finravinto 2012 -tutki-muksen mukaan Suomes-sa aikuisten sokerinsaan-ti on juuri suositusten rajoissa (9–10 %), mutta lapsista jopa 80 prosenttia käyttää suosituksiin näh-den liikaa sokeria (Aino-Maija Elorannan väitös-tutkimus 2014).

Ǐ valio toi syyskuussa kauppoi-hin uudet vähempisokeriset jo-gurtit. valion kehittämillä ja pa-tentoimilla innovaatioilla välipa-lojen sisältämää sokeria voidaan seuraavan viiden vuoden aikana vähentää entisestään.

Maito ja Me -verkko lehti uudistuu valioryHmän Maito ja Me -lehden uudistunut verkkoversio julkaistaan lokakuussa. uudessa verkkolehdessä viestitään painetun Maito ja Me -lehden artikkeleiden lisäksi myös muista valion omistajayrittäjiä ja sidosryhmiä kiinnostavista asioista – muulloinkin kuin painetun lehden ilmestymisaikoina. Esimerkiksi valio-ryhmän tapahtumista kertovat jutut voidaan julkaista verkkolehdessä kätevästi.

Maito ja Me -verkkolehteen tulee oma osionsa ruotsinkieliselle mate-riaalille: esimerkiksi valioryhmän johdon katsauksia käännetään verkkoon ruotsiksi.

uuden Maito ja Me -verkkolehden osoite 0 valio.fi/maitojame

Tiineystesti otettiin käyttööntiineystesti on uusi valiolainen tuottajapalvelu. analyysin voi näppä-rästi tilata Proagrian näytelinkki-ohjelmalla valittujen lehmien tuotos-seurantanäytteistä, jos näytteet on otettu esikoodattuihin pikareihin.

tilojen, jotka tarroitavat tusE-näytteet itse sekä tilojen, jotka eivät kuulu tuotosseurantaan, on myös mahdollista hyödyntää analyysiä. tällöin analyysi tilataan laboratorioon erikseen lähetetyistä maitonäyt-teistä. näytesaate ja ohjeet löytyvät valmasta kohdasta Aluelaboratorio. tiineystestin tulokset näkyvät valmassa kohdassa Progesteroni/Tiineys.

testi tehdään valion seinäjoen aluelaboratoriossa ja sen hinta on 2,50 eur/kpl (+alv).

euroopan kotieläintutkijoiden ja alan teollisuuden kongressi EaaP kokoaa vuosittain yli 1 000 alan ammattilaista tutustumaan kotieläintuotannon uusim-piin tutkimustuloksiin. kongressi järjestet-tiin syyskuussa varsovassa ja ydinteema oli kestävä kehitys.

lypsykarjatutkimuksen suurin kiinnostuksen kohde on tällä hetkellä ilmastonmuutos ja päästöihin vaikut-taminen. kasvihuonekaasut, erityisesti ammoniakki- ja typpioksidi, kiinnostavat. Päästöt värittävät myös hyvinvointitutki-musta. Euroopassa ja usa:ssa yleistyvät

palavapohjaiset täyskuivikenavetat ilman luontaista makuuasentoa haittaavia parsia on todistettu erinomaisiksi lehmien hyvinvoinnille ja terveydelle. selvitysten kohteena ovat nyt näiden navettaratkaisu-jen vaikutukset kasvihuonepäästöihin.

kompostinavetoiden managementista kuultiin kongressissa myös runsaasti esityksiä. Muita aiheita olivat esimerkiksi rehunkäyttökyky, kotieläinjalostus sekä hyvinvointi.

Teksti ja kuva Jaana Kiljunen

Lue lisää kongressista Maito ja Me -verkkoleh-destä 0valio.fi/maitojame


vuonna 2014 Valion Seinäjoen tehdas vastaanotti lähes 490 miljoonaa litraa mai-toa noin 1 150 eteläpohjalaiselta maitoti-layrittäjältä.

Seinäjoella valmistetaan kaikki Valio voit, Valio KevytLevi® ja Valio Oivariini® tuotteet, Valio rahkat ja raejuustot sekä Valio Gefilus® ja Hevi® shot tehojuomat. Tehdas on Valion maitojauheiden ensisi-jainen valmistuspaikka. Vuonna 2014 Sei-näjoella valmistettiin 57 miljoonaa kiloa Valio voita. Lisäksi Seinäjoella tutkitaan jokaisen valiolaisen lehmän maidon koos-tumus ja laatu.

Viimeisen 10 vuoden aikana Valio on investoinut Seinäjoelle muun muassa uudistetun voitehtaan, energiatehokkuutta huimasti parantavan Euroopan mittavim-man lämpöpumppujärjestelmän ja uuden rahkan valmistuslinjan, yhteensä reilut 100 miljoonaa euroa.

valion seinäjoen tehdas 50 vuotta

ǌ valion seinäjoen tehdas on toiminut 50 vuotta.

Seinäjoen tehdas on tuotteistoltaan Valion monipuolisimpia ja maidonjalostusmää-rältään suurin.

Valio ja Valion omistajayrittäjien tilat työllistävät Etelä-Pohjanmaalla yli 4 000 henkilöä. Valioryhmän toiminta tulout-ti maakuntaan noin 180 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Tehdas juhli 50 vuoden tuotannollista taivaltaan 19.8.2015 pienimuotoisesti hen-kilöstön kesken ja vihkimällä käyttöön tehtaan tuoreimman investoinnin, uuden pesukeskuksen.

ilmastonmuutos tutkimuskohteena

uuTiSET

� Kongressissa esitetyt hyvin-vointitutkimukset osoittivat, että vasikan kasvuympäristöllä niin kohdussa kuin sen jälkeen-kin on merkittävä vaikutus sen myöhempiin vaiheisiin.


LyHyESTi

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | www.pellon.com

SERAP Tilasäiliöt maidon tehokkaaseen jäähdytykseen!

MIKSI SERAP?• Energiatehokkaan

SCROLL -kompresso-rin koko määräytyy jäähdytystehon tarpeen mukaan.

• SERAP tilasäiliöitä valmistettaessa huomioidaan lypsyta-van / maidon esijäähdytyksen vaikutus kylmälaitteen tehovaatimukseen.

• Kylmäaine R 404 A.• Helppo käyttöönotto: Kylmälaitteisto

/ lauhdutin voidaan asentaa kiinteästi tilasäiliöön tai irtokoneikkona.

• Jäähdytyksen ohjaus ja valvonta elekt-ronisella ohjauskeskuksella RL20

• Kylmäaineen PumpDown -ohjaus.• Pesuautomaatti WASH 2020, kahdella

pesunestepumpulla.• Peseytyvä tyhjennyshana.• Jäähdytyksen käsiohjausmahdollisuus.• Helppo huoltaa.

SERAP SE / SV tilasäiliöt toiveittesi mukaan!Ota yhteyttä aluemyyntiimme!

SERAP SV : Siilotilasäiliöt 10000 – 40000l

SERAP SE: Elliptiset umpitilasäiliöt26 eri kokovaihto-ehtoa900 – 30000l

Serap tilasäiliöiden myynti Suomessa Pellon Group Oy:lle.

Myydyin malli Euroopassa

Startti-rehujen valmistus siirtyy A-Rehulle valio siirtää startti-rehujen valmistuksen valion Haapaveden tehtaalta varkauteen a-Rehulle 10-vuotisella sopimuksella. startti-tuotemerkki ja tuotteen jatkokehitys säilyvät valiolla. siirto vapauttaa kapasiteettia valion Haapaveden tehtaalla maitojauhetuotannon kehittämiseen. Muutoksella ei ole vaikutusta tehtaan henkilöstön määrään.

a-Rehun varkauden tehtaalla vasikan juottorehua valmistetaan kustannustehokkaalla kuivasekoitusmenetelmällä, jossa rehujen eri komponentteja sekoitetaan keskenään reseptin mukaisesti. kuivase-koitusmenetelmällä valion maitopohjaisista jauheista tehty rehu on toiminut hyvin kokeeseen osallistuneilla maito- ja lihatiloilla.

”kuivasekoitusmenetelmä on energiatehokas, vettä säästävä ja hyväksi koettu juottorehujen valmistusmenetelmä. Juottorehut valmiste-taan valion omista kotimaisista raaka-aineista kustannustehokkaasti”, valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sanoo.

sopimukseen kuuluu laadunvarmistus valion määrittelemillä periaatteilla. a-Rehun varkau-den tehdas toimii GMo-vapaasti, joten siellä valmistettu startti on geenimuuntelematon tuote.

tavoitteena on aloittaa rahtivalmistus maaliskuussa 2016.

Tervetuloa Valiomaidon tekijät -ryhmään!valiomaidon tekijät on kaikkien valiolaisten maitoti-layrittäjien, valioryhmän osuus-kuntien ja valion alkutuotannon yhteinen Facebook-ryhmä. Ryhmässä voidaan keskus-tella mieltä askarruttavista ammattiasioista ja jakaa hyviä käytäntöjä sekä esimerkiksi kuvia ja videoita. Ryhmä on ulkopuolisilta suljettu.

näin pääset mukaan ryh-mään (3 vaihetta):

1. Etsi ryhmä. se löytyy sekä hakemalla Facebookissa ryhmän nimellä tai laittamalla tietokoneen selaimeen ryhmän osoitteen

2. klikkaa Liity ryhmään -painiketta.3. lähetä Facebookin yksityisviestillä tuottajanumerosi jollekin

oman osuuskuntasi alkutuotannon asiantuntijoista: - itäMaito: tero Jokelainen, laura Parmainen, taina voutilainen - Länsi-Maito: anu Potila, Rikard Westerlund, Petri uusitalo - Maitosuomi: sirpa Helin, sari Perälä, anne ylinen, ann-Charlott kjerp - Pohjolan Maito: Jari korva, Pekka Petäjäsuvanto - Tuottajain Maito: Mirja Heikkinen, Eija Järvinen, antti vauhkonen, kaija laitinen

Huomaa, että mukaan pääset vain omalla tai tilan nimellä olevalla Facebook-profiililla. Valiomaidon tekijät Facebookissa 0 facebook.com/groups/valiomaidon-tekijat/


uuTiSET

Kyösti Anttila, 55 v.luopajärven tila, Jalasjärvilypsylehmiä 41, nuor-karjaa ja lihakarjaa 55viljelyala 62,5 haosuuskunta Maito-suomen hallituksen jäsen, osuuskunta normilkin hallituksen puheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2005

Anu Fräntilä- Riihonen, 41 v.Riihiahon tila, keuruulypsylehmiä 60, nuorkarjaa 60viljelyala noin 140 haosuuskunta Maito-suomen hallituksen varapuheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

Tuomo Haikonen, 49 v.kotirannan tila, Heinolalypsylehmiä 40, nuorkarjaa 35viljelyala 85 haosuuskunta tuottajain Maidon hallituksen jäsen, valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2015

Jukka Hakkarainen, 53 v.Männistön tila, valtimolypsylehmiä 38, nuor-karjaa 42, lihanautoja 36viljelyala 88 haosuuskunta itäMaidon hallituksen jäsen,valion hallintoneuvos-tossa vuodesta 2013

Arto Heikkinen, 39 v.Peltolan tila, Pyhäntälypsylehmiä 70 ja nuorkarjaviljelyala 84 haosuuskunta itä Maidon hallituksen jäsen,valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013 alkaen

Katariina Lampela, 53 v. keski-Rötkösen tila, tervolalypsylehmiä 64, nuorkarjaa 103, sonnit kasvatetaan itse viljelyala 120 haPohjolan Maidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Marketta Laukkanen, 59 v.Retulammen tila, tohmajärvi lypsylehmiä 35 ja nuortakarjaa 75 viljelyala 85 ha osuuskunta itäMaidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2012

Tapio Lehto*, 58 v.seinäjoki, valio seinäjokituotepakkaajasuomen Elintarvike-työläisten liitto sEl ryvalion hallinto-neuvostossa vuodesta 2013

Pekka Lestinen, 55 v.nisuslahden tila, sysmälypsylehmiä 55, nuorkarjaa 40viljelyala 121 haosuuskunta tuottajain Maidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 1998

Pirjo Louhevirta*, 58 v. naantali, valio turku Myyntiedustajaammattiliitto PRovalion hallinto-neuvostossa vuodesta 2010, aiemmin valion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2002–2004

Jari Hekkala, 46 v.särkelän tila, kalajokilypsylehmiä 70, nuorkarjaa 60 viljelyala 75 haosuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, valion hallinto-neuvostossa vuodesta 2012

Raimo Kielenniva, 54 v.teerimäen tila, kärsämäkilypsylehmiä 33, nuorkarjaa 30viljelyala 85 haosuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2004

Esa Kotala, 50 v.kotalan tila, lapualypsylehmiä 50, nuorkarjaa 50viljelyala 90 haosuuskunta Maitosuomen hallituksen puheen-johtaja , valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Jarno Kämäräinen, 47 v.Maitoaho avoin yhtiö, kolme osakasta, kiuruvesilypsylehmiä noin 160,nuorkarjaa Maitoahon navetassa 50, muualla hiehoja kasvamassa 50viljelyala 270 haosuuskunta itäMaidon hallituksen puheen johtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010

Valion hallintoneuvosto


Jarkko Pirinen, 39 v. tupaselan tila, maatalousyhtymä, iittilypsylehmiä 90 ja nuorkarja viljelyala 132 ha osuuskunta tuottajain Maidon hallituksen varapuheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Jaakko Rouhiainen, 60 v.Hallintoneuvoston varapuheenjohtajaPiispalan tila, Juvalypsylehmiä 50, nuorkarjaa 45viljelyala 70 haosuuskunta itäMaidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Päivi saarentola*, 58 v.Helsinki, valio PitäjänmäkiMarkkinointipäällikköylemmät toimihenkilötvalion hallinto-neuvostossa vuodesta 2011

Anneli santa-aho, 63 v.Harjunpään tila, lempäälälypsylehmiä 20 ja nuorkarjaviljelyala 20 haosuuskunta länsi-Maidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2007

Lassi Mäkinen, 55 v.leppämäen tila, lietolypsylehmiä 73, nuorkarjaa 55viljelyala 100 haosuuskunta länsi-Maidon hallintoneuvoston puheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Markku Mäkinen, 46 v.Männistön tila, nivalalypsylehmiä 60, nuorkarjaa 65viljelyala 95 haosuuskunta Pohjolan Maidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2014

Anne Nykänen, 49 v.Jakolan tila, Mikkelilypsylehmiä 80, nuorkarjaa 80viljelyala 80 haosuuskunta tuottajain Maidon hallituksen jäsen, valion hallinto-neuvos tossa vuodesta 2011

vesa Parvinen, 43 v.tarvaslahden tila, Parikkalalypsylehmiä 145 ja nuorkarjaviljelyala 140 ha, lisäksi sopimusalojalihakunnan ja Mtk Parikkalan hallinnossa, osuuskunta tuottajain Maidon hallituksen jäsen, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2015

Mauri Penttilä, 58 v.Penttilän tila, maata-lous yhtymänä, vesilahtilypsylehmiä 60 ja nuorkarjaviljelyala 70 haosuuskunta länsi-Maidon hallituksen puheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2001

Pentti santala , 60 v.Hallintoneuvoston puheenjohtajaPellon tila, kauhajokilypsylehmiä 70, nuorkarjaa 100viljelyala 130 haPellervo-seura r.y:n hallituksen jäsen, osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen, osuuskunta Maitosuomen hallituksen jäsen, osuuskunta normilkin hallituksen varapuheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 1997

Risto sonninen, 49 v.Peräniemen tila, Maaninkalypsylehmiä 37, nuorkarjaa noin 40viljelyala 78 haosuuskunta itäMaidon hallituksen varapuheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2010 Juhani Ylikauma*, 60 v. Haapavesi , valio Haapavesituotantovastaava Meijerialanammattilaiset Mvlvalion hallintoneuvos-tossa vuodesta 2014

Päivi Ylä-Outinen, 52 v.aution tila yhtymänä katri-sisaren kanssa, lappeenrantalypsylehmiä 34, nuorkarja kasvatetaan muuallaviljelyala 50 haosuuskunta tuottajain Maidon hallituksen puheenjohtaja, valion hallintoneuvostossa vuodesta 2008

*Valion henkilökunnan edustaja

Valion hallintoneuvoston tehtävä on valvoa yhtiön hallintoa. Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet ja hallituksen puheenjohtajan. Hallitus nimittää toimitusjohtajan. Valion hallintoneuvoston 27 jäsenestä 23 edustaa omistajayrittäjiä.

KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA!

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää- Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja- navetat - lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt - avolantalat- laakasiilot- valmisbetonit

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

OLEMME KONEAGRIASSA 8.-10.10, TAMPERE. TULE KÄYMÄÄN OSASTOLLAMME D616!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa:

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027

www.lujabetoni.fi

7tnmurto-

kestävyys

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029


Hallituksen puHeenvuoro

Jarmo Juutinen Valion hallituksen jäsen

Erikoinen kasvukausi on päätöksessään. Kotipitäjässäni on kasvukauden aikana satanut enemmän kuin koskaan Ilma-tieteen laitoksen Vieremän mittauspisteen

historiassa. Onneksi elo–syyskuu on ollut kuivempaa ja viimeiset säilörehuksi suunnitellut nurmet on saatu korjattua. Korjatun säilörehun laadussa ja määrässä on tosin toivomisen varaa.

Tulevasta sisäruokintakaudesta on tulossa haasteellinen. Kaiken halpuuttamisen keskellä toivon, että myös ostopanosten hinnat kokisivat halpuuttamisen. Maitotiloilla ei ole nyt jaettavaa – ei ostopanosten hintojen muodossakaan.

Suomessa eletään historiallisen pitkää heikon talouden aikaa: bruttokansan-tuotteena mitaten vuoden 2008 tasolle emme ole vielä päässeet. Ostovoimaa

heikentävät lisäksi monet muut veron kaltaiset maksut, esimerkiksi rakentamisen lupamaksut. Talouden noususta ei ole juuri valon häivähdystäkään.

Ostovoiman ehtymisen lisäksi maito-markkinoiden muutosta ovat voimistaneet kansainväliset toimet ja maidon joutuminen poliittiseksi pelinappulaksi. Venäjän viennin rajoitukset iskivät ankarasti etenkin meihin

valiolaisiin. Venäjän kuluttajamarkkinoilta saadun hintatason saavuttaminen Euroopan tuotekylläisiltä markkinoilta on tämän hetken kasvavilla maitomäärillä vaikeaa.

EU:n vapautettua maitokiintiöt tuotanto lähti rajuun kasvuun. Euroopan maitomäärä kasvaa yli kahden prosentin vuosivauhtia – Suomen vuosituotannon verran. Eurooppalaisen tuottajahinnan nousua ei ole lähikuukausina odotettavissa. Vaikean yhtälöstä tekee se, että Euroopassa maitotuotteiden kulutus ei juurikaan kasva ja maailman suuret maidon vientimaat Kiina ja Venäjä pitävät ostoissaan tiukkaa linjaa. Samanaikaisesti muissakin suurissa maidontuotantomaissa (Uusi-Seelanti ja USA) tuotanto kasvaa. Tilanne on sama, kuin jos litran maitopulloon pakattaisiin kaksi litraa maitoa, tilanne on pitemmän päälle mahdoton.

Maitojauheiden ja rasvan hintojen laskiessa maitotuotteet tulevat uusien, jopa eksoottisten kohderyhmien käyttöön Aasiassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa. Uudet markkinat ovat ainakin aluksi pääosin edullisten teollisuustuotteiden varassa.

V aliolaisessa maitoketjussa tuottajalta kuluttajalle olemme tehneet leikkauksia jokaisessa portaassa, sekä maitotiloilla että teollisuudessa. Olemme suorittaneet

omaa osuuttamme yhteiskuntasopimuksesta jo tovin.

Kotimaiset tuottajahinnat seuraavat eurooppalaista hintatasoa ja siihen vaikuttavat kotimaassa Valion maidon suuri viennin osuus, kotimaisten kuluttajien heikko ostovoima, kilpailu kotimarkkinoista ja kasvava edullisten maitotuotteiden tuonti.

Kaikesta huolimatta, tästäkin edetään kohti uusia haasteita ja tämän päivän vaikeudet voivat tulevaisuudessa näyttäytyä uudessa valossa.

Hyvää syksyä,Jarmo Juutinen

Maito politiikan pelinappulana

Olemme suorittaneet omaa osuuttamme yhteiskunta-sopimuksesta jo tovin.

KOTIMAISET BETONIRATKAISUT KAIKKEEN MAATILARAKENTAMISEEN

NYT MYÖS UUDET PAKSUMMAT RITILÄT JA MUUT VAKIOTUOTTEET SUORAAN VARASTOSTA!

LUJAN TUOTEPERHEESTÄ LÖYTYY RATKAISU KAIKKIIN TARPEISIIN!- betonirungot - tuovat avaruutta navettaasi ja jatkavat sen ikää- Luja 7000 - ritiläpalkit - VTT:n testivoittaja- navetat - lihanautakasvattamot- sikalat- lietesäiliöt - avolantalat- laakasiilot- valmisbetonit

Meiltä saat yhteistyökumppaniverkoston kautta tuotantorakennuksen avaimet käteen -valmiina saakka. Kysy lisää!

OLEMME KONEAGRIASSA 8.-10.10, TAMPERE. TULE KÄYMÄÄN OSASTOLLAMME D616!

Neuvonta on osa palveluamme. Käänny puoleemme, kun tarvitset kokenutta maatilarakentamisen asiantuntijaa:

Pohjois-Suomi: Pekka Mönkkönen RI 044 585 2320Itä-Suomi: Ismo Hyvönen RI 044 585 2027

www.lujabetoni.fi

7tnmurto-

kestävyys

Länsi-Suomi: Timo Juutinen RI 044 585 2191 Etelä-Suomi: Olli Voutilainen RI 044 585 2029

Haluaisitko laskun

meijerin kautta?

Kysy lisää rehutilausta tehdessäsi!

A-MaitoRehut ja ruokintaratkaisut

Tuottajat, jotka ovat käyneet kanssamme eläinkauppaa*

ja ostaneet A-Rehun teollisia rehuja vähintään 3 tn,

saavat kiitokseksi kinkkulahjakortin.

*teurasnautoja

idea

alia

Tilaa helposti netissä: www.a-kauppa.fitai puhelimella: 020 472 7060

Lisää seleeniä!A-Rehun maitotilan rehuissa on nyt entistä enemmän seleeniä ja jopa puolet siitä on erittäin hyvin imeytyvää orgaanista seleeniä.

TuhtiTäysrehuTuhtiTäysrehu suunniteltiin tuottajien toiveiden mukaan:

runsaasti energiaa sisältävä rehu tuottaa entistä enemmän maitoa ja täydentää lehmien ruokintaa haasteellisen rehukesän jälkeen.

Me Maidontuottajat Valioryhmässä on 6 889 maitotilayrittäjää. Heinoset ovat Osuuskunta Länsi-Maidon yrittäjiä.

perHe Johanna (34) ja Antti (34) Heino-nen ovat pyörittäneet yhdessä maitotilaa Hämeenlinnan Hauholla viime vuoden alusta. Antti toimi jo vuodesta 1998 alka-en tilan vastuullisena hoitajana kuolinpe-sän ja perikunnan nimiin. Perheeseen kuu-luvat vilkkaat pellavapäät: 3-vuotias Akse-li ja 6-vuotias Eemil. Lemmikkieläiminä pihalla vilistävät labradorinnoutaja Luna ja kaksi kissaa.tila ja viljely Tilalla on peltoa 60 ja metsää 100 hehtaaria. Lisäksi rehua tuo-tetaan 25 hehtaarin sopimusaloilla. Puo-let omista pelloista sijaitsee 37 kilometrin päässä Lammilla.

Pelloilla keskitytään tuottamaan hyvä-laatuista säilörehua. Intensiivisesti viljel-lyt timotei-nurminatanurmet ovat kotinur-kissa. Niiden sato säilötään laakasiiloihin. Rehunkorjuu on hoidettu 12 vuoden ajan kolmen maitotilan yhteistyönä.

”Meillä on todella hyvä porukka ja nopea korjuu vähentää sääriskiä”, Antti kiittelee.

Lammin pelloilla viljellään apilapitoi-sia nurmia, jotka urakoitsija paketoi pyö-röpaaleiksi. Kaikki kuivattu vilja ostetaan yhteistyötiloilta. Ostosopimukset tehdään jo keväällä ennen kylvöjä.navetta Yhden robotin pihatto toisen robotin varauksella valmistui lokakuussa 2014. Parret ovat neljässä rivissä ja leveä, traktorilla läpi ajettava sisäruokintapöytä sijaitsee navetan toisella sivulla. Seinät ovat betonielementeistä ja niissä on isot ikku-na-aukot (2,2 x 4,2 m). Ilmanvaihto toimii automaattisesti ohjatuilla verhoilla. Lan-tarobotti pitää betoniritiläpalkit puh-taina. Navetan vieressä on pari hehtaa-ria laidunta lehmille.eläimet Navetassa on 83 lehmäpaik-kaa ja tällä hetkellä tuotannossa on 56 lehmää.

Hiehot kasvatetaan vanhassa nave-tassa. Sen lähellä on viisi hehtaaria laidunta, jolla laiduntavat siemen-nettävät hiehot. Lammilla, toisen tilakeskuksen yhteydessä, on hieho-jen ”kesäsiirtola”, jossa laiduntavat tiineet ja alle siemennysikäiset.

Holstein-rotu on kummankin yrit-

täjän mieleen. Holsteinin osuus on nyt 70 prosenttia. Ayrshiren osuus vähenee edel-leen. Johanna siementää itse karjan ja laatii myös jalostussuunnitelmat.

Navetanvaihdosta huolimatta 12 kuukau-den keskituotos on pysynyt 10 700 kilossa. Rasvaa on ollut 4 ja valkuaista 3,4 prosenttia.

ruokinta Ruokinta hoidetaan traktorive-toisella apevaunulla.

”Apevaunu on toimintavarmin ja riskit-tömin ruokintatapa”, Antti perustelee.

Appeen sekaan jauhettiin viime talvena ensimmäistä kertaa härkäpapua, joka toi-mii Antin mielestä hyvin valkuaisruokin-nan monipuolistajana rypsin rinnalla. Ruo-kintasuunnitelmat tehdään hyvissä ajoin, jotta koko talven rehut voidaan hankkia syksyllä. Karjakompassilla seurataan, että ruokinnalle saadaan vastinetta.Hyvinvointi ”Pidän laiduntamista ja tal-viulkoilua tärkeinä eläinten hyvinvoinnille. Ne olivat navetan rakentamisessakin lähtö-kohtina”, Johanna kertoo.

Parsissa lehmillä on vesipatjat. Nii-den ansiosta yrittäjät arvelevat lehmiensä märehtimisaikojen olevan keskimääräistä pidemmät. Navetassa on neliöitä enemmän

kuin säädökset määräävät ja vasikat saavat olla poikimakarsinassa emänsä kanssa jopa viisi päivää.talous Antti seuraa mielellään maidon-tuotannon tunnuslukuja. Tärkein seurat-tava suure on maitotuotos vähennettynä rehukustannuksella. Kuukausittaista mei-jerimaidon määrää seurataan myös.

”Minulla on koko ajan taskulaskin ja Excel-taulukko takaraivossa”, Antti nau-raa. ”Keskustelen mielelläni asiantuntijoi-den kanssa. Ulkopuoliset palvelut maksavat itsensä takaisin, koska silloin välttyy omal-ta putkinäöltä.”

Tuotosseurantaa molemmat pitävät hyö-dyllisenä palveluna.työn ilo Parhaan työn ilon puheliaat hämäläiset löytävät omien tavoitteiden saa-vuttamisesta olkoon se mieluinen lehmä-vasikka tai hyvälaatuinen rehusato. Kaikki tilan työt hoituvat sopuisasti kahdestaan, palkattuja työntekijöitä ei ole.vapaa-aika Pariskunta kertoo karsineen-sa harrastukset minimiin, sillä uusi navet-ta ja ”pikkujätkät” vievät kaiken ajan. Ant-ti kertoo nauttivansa lyhyistä metsäretkis-tä poikien kanssa. Johanna harrastaa raviur-heilua ja omistaa muutamia hevosiakin.

”Elitloppet-raveihin on ehdottomasti päästävä joka vuosi”, hän hymyilee.

Teksti ja kuva Markku Pulkkinen

ǌ Johanna ja Antti Heinonen elävät arkeaan lasten ehdoilla. Akselin (3) ja Eemilin (6) touhuista ei vauhtia puutu.

Motto: itku ei auta, tehdä täytyy.

Taskulaskin takaraivossa



Ruokinta

T alouden tsekkilistat ovat Nina ja Vesa Lapa-tolle tuttuja. He ovat johtaneet 200 lypsävän maitotilaansa Savitaipaleella tiukan ammat-timaisella otteella vuodesta 2002. Tätä ennen molemmille on kertynyt työtaustaa muun

muassa ProAgrian neuvonnasta, joten laskelmat ja tun-nuslukujen tarkkailu on heille tuttua.

”Laskelmia tehdään, usein jopa moninkertaisesti eri tahojen toimesta: varmuus on valttia”, Vesa Lapatto toteaa. ”Niitä lasketaan sekä ProAgrian ja pankin asian-tuntemusta apuna käyttäen että itse.”

Maitolitran tuottamisen kokonaiskustannuksista noin kolmannes kertyy omien rehujen tuottamisesta ja ostore-hujen hankinnasta. Miten tehokkaasti eläimensä ruokkii – sillä on tilan talouden kannalta merkitystä.

Lapatot käyttävät ProAgrian KarjaKompassi-ohjelman päivälaskelmaa ruokinnan suunnittelun ja seurannan apuvälineenä. Päivälaskelmasta tarkkaillaan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus, joka lasketaan eläintä ja päivää kohden. Toinen tarkkailtava luku on maitolitraa kohden laskettu ostorehukustannus.

Tilalla kaikki ruokinnassa käytettävä vilja ostetaan ja säilörehun tuotantokustannus on tiedossa, joten päivä-laskelman tiedot pitävät hyvin paikkansa.

Tänä vuonna Lapatoille on ehditty tehdä viisi päivälas-kelmaa. ProAgrian ruokinnan ohjauksen ja maidontuo-tannon asiantuntija Sari Jussila tekee laskelmat, joiden pohjatiedot hän yrittäjiltä saa.

”Päivälaskelma kuvaa ruokinnan taloudellisuutta reaa-liajassa. Ruokinnan tarkalla seurannalla ja nopeilla kor-

KarjaKompassin päivälaskelmasta maitotuoton ja rehukustannusten erotusta sekä ostorehukustannukset ovat Lapaton tilalla tarkassa seurannassa. Maitotilalla ei tehdä päätöksiä ilman yksityiskohtaisia laskelmia ja tunnuslukuja. Teksti Anu Artjoki Kuvat Jaakko Martikainen

SuunniTTele, Seuraa, korjaa, analySoi

Ǐ seosrehuruokinta on Lapatoiden mukaan helppoa, jos käytössä on hyvä säilörehu. Leike on todettu seosrehussa välttämättö-mäksi komponentiksi.


lapaton maitotila�savitaipale�Yrittäjät Nina (46) ja vesa (47) Lapatto, lapsista Juho (21) opiskelee seAMK:ssa agrologiksi ja Joonas (18) ammattikoulussa lvi-asentajaksi�Kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä�200 lypsävää + nuorkarja, 2 x 12 -paikkainen takalypsyasema�Keskituotos 9 800 kg/v., 3,6 % valkuaista, 4,2 % rasvaa�Nurmiala vuokramaineen 120 ha + yhteistyöalaa 40 ha. vilja ostetaan. �Liikevaihto 1,2 milj. euroa

1

SuunniTTele, Seuraa, korjaa, analySoi

jaavilla toimenpiteillä olemme pyrkineet parantamaan maidon hinnan laskusta aiheutunutta haastavaa talous-tilannetta”, Nina ja Vesa Lapatto toteavat.

On tilalla tässä onnistuttukin: ”Maitotuotto miinus rehukustannus oli keväällä 2014

noin 12,4 euroa eläintä kohden päivässä, heikoimmillaan kävimme 9,5 eurossa viime talvena. Nyt maitotuotto mii-nus rehukustannus on 9,8 euroa, vaikka maidon hinta ei ole noussut”, he kertovat.

Lapatot seuraavat tarkasti myös ostorehukustannuk-sia ja kilpailuttavat joka kerta rehutoimittajan. Leike ja rypsi hankitaan rekkalasteittain. Rypsiä he ostavat mon-ta rekkakuormaa kerrallaan, jos on odotuksia hintojen noususta. Mäski on ainoa ostorehu, joka tulee aina samas-ta paikasta.

� Nina ja vesa Lapatto suunnittelevat ja seuraavat 200 lypsävän ruokintaa yhteistyössä ProAgrian ruokinnan ohjauksen asiantuntijan sari Jussilan (oik.) kanssa. KarjaKompassin päivälaskelmasta seurataan erityisesti tunnuslukua maitotuotto miinus rehukustannus.


Ruokinta

”Hintojen ennakointi ei tosin ole ihan helppoa”, isäntä naurahtaa. ”Tällä hetkellä ostorehukustannuksemme on noin seitsemän senttiä maitolitraa kohden.”

ruokinnan ongelmiin tartuttava hetiLapattojen 200 lehmää lypsetään kahden lypsäjän voi-min 2 x 12 -paikkaisella takalypsyasemalla. Lehmät ruoki-taan seosrehulla, joka on heidän mukaansa ainoa ruokin-tavaihtoehto tässä tilakokoluokassa. Isäntäparin lisäk-si tilalla työskentelee kaksi vakituista työntekijää ja yksi keikkatyöntekijä.

”Lypsyasemaan päädyimme robottilypsyn sijaan sekä kustannusten että säännöllisten työaikojen vuoksi. Lyp-säviä on myös helpompi lisätä, jos peltopinta-ala kasvai-si. Eläimet tulevat nyt tarkkailtua pakostakin kaksi ker-taa päivässä”, Nina Lapatto sanoo.

Lypsävien tuotoksia hän seuraa päivittäin navetalla olevasta viikon seurantalistasta. Maitomäärän laskuun reagoidaan nopeasti, koska viikon tai kahden kuluttua

pudotusta on enää vaikea korjata. Jos ongelmaan pääs-tään heti kiinni, se säästää euroja.

”Lypsyasemalta tulee ensimmäiseksi kommentti, jos lehmät tiputtavat maitoaan. Silloin mietimme, mikä seosrehussa on voinut mennä vikaan. Jos selkeää syy-tä ei löydy, laitan ProAgriaan viestin”, Vesa Lapatto ker-too. ”Asiantuntija katsoo edelleen Valmasta analyysitu-loksiamme ja pohtii, mikä ruokinnassa voi olla vikana.”

Lehmien ruokintasuunnitelmaa on päivitetty syys-kuun alkuun mennessä tänä vuonna 10 kertaa. Viime vuonna seosrehun resepti päivitettiin 11 kertaa. Jos säi-lörehun laatu pysyy tasaisena, voi resepti pysyä sama-na kuukausiakin.

raaka-ainenäytteet suunnittelun perustaSäilörehun laatu on merkittävässä roolissa seosrehu-ruokinnassa: siihen Lapatot satsaavat. Mitä heikompaa säilörehu on, sitä kalliimmaksi sen täydentäminen tulee.

”Seosrehuruokinta on helppoa, kun säilörehun laatu pysyy tasaisena. Viime vuoden ykkössato oli äärettömän märkää ja sen kanssa taistelimme alkuvuoteen saakka”, he kertovat. ”Tänä vuonna sadon määrä on erinomainen ja laatukin muutoin hyvä, mutta kuiva-ainetta olisi saanut olla enemmän. Sateet haittasivat korjuuta ja kuivumista.”

Kolmossato on syyskuun alussa vielä korjaamatta, mutta odotukset ovat senkin suhteen hyvät.

Lapatot ottavat rehusta raaka-ainenäytteet laakasii-loilla rehuntekovaiheessa joka päivä. Ruokintaa suunni-tellaan jo näiden näytteiden perusteella. Syöttövaihees-sa seurantanäytteitä otetaan sitä mukaa, kun siilon rin-taus etenee. Jos maitomäärissä ei tapahdu muutoksia ja rehun laatu säilyy tasaisena, seurantanäytteitä ei välttä-mättä oteta niin paljoa.

D-arvotavoite säilörehun raaka-ainenäytteille on yli 700 g/kg ka.

”Jos tämä alittuu, ollaan rehunteossa pahasti myöhäs-sä. NDF-kuidun tavoitearvo on 500–600 g/kg ka ja valku-aisen yleensä yli 150 g/kg ka”, Vesa Lapatto sanoo.

Tilan rehunkorjuukalustona ovat 7-metrinen niitto-murskainyhdistelmä mattoperällä ja hinattava tarkkuus-silppuri. Kärryjä vaihdellaan ja lainataan naapuritilo-jen kanssa. Emolehmiä pitävä naapuri on apuna ajamas-sa rehua siiloon. Vastaavasti Lapatot auttavat naapuriti-laa rehunteossa.

suuret kuiva-ainesadot vaativat ravinteitaTilalla on vuokramaineen 120 hehtaaria nurmea, lisäk-si yhteistyöalaa on noin 40 hehtaaria. Tilan maat vaihte-levat hietamoreenista hiesuun, myös turvemaita löytyy.

”Hikevät maat sopivat hyvin nurmelle”, Vesa Lapat-to sanoo. ”Nurmiseoksessa on puolet timoteita ja toinen puoli nurminataa. Ostamme suuremman satsin valitse-miamme lajikkeita sisältäviä nurmiseoksia suoraan sie-menviljelijältä yhdessä veljeni ja naapurin kanssa.”

Lapatot pyrkivät tekemään kolme nurmisatoa lukuun ottamatta niitä lohkoja, jotka kynnetään. Nurmikierros-sa pyrkimys on kolmeen vuoteen. Säilörehunteon aikaan vuokralla on joissakin rehunteoissa vaakalaitteisto, joten säilörehukuormien paino tiedetään muutaman sadan kilon tarkkuudella.

Ǐ valioryhmän Osuuskunta Tuottajain Maidon tuotantoneuvoja Kaija Laitinen (vas.), ProAgrian sari Jussila sekä maitotilayrittäjät Nina ja vesa Lapatto teke-vät yhteistyötä, jonka tavoitteena on Lapaton tilan mahdollisimman hyvä talou-dellinen tulos.

ǌ KarjaKompas-si-ohjelman päi-välaskelmasta Lapatot seuraa-vat erityises-ti tunnuslukuja maitotuotto mii-nus rehukustan-nus sekä mai-tolitraa kohden laskettava osto-rehukustannus.

”Nurmen kuiva-ainesatomme ovat olleet keskimää-rin 6 800–8 500 kg ka hehtaarilta, viime vuonna keskiar-vo oli 7 500 ka kg. Tämän suuruinen sato kuluttaa ravin-teita runsaasti.”

”Fosforin ja kaliumin pitoisuudet ovat laskeneet pel-loillamme viime vuosikymmeninä, siksi lähdimme tänä vuonna pois ympäristökorvauksen piiristä”, Vesa Lapat-to kertoo.

Lietettä Lapatot ajavat osalle lohkoista jopa kolme ker-taa kesässä, sen lisäksi annetaan typpeä. Aiemmin typpeä lannoitettiin hehtaarille 230–240 kiloa, nyt nitraattiase-tuksen sallima maksimimäärä. Tarvittaessa tehdään rik-katorjunnat, koska varsinkin voikukka on ongelma. Nur-met täydennyskylvetään tarvittaessa.

maidolle lisähintaa vehnästäLapatot ostavat seosrehussa käytettävän viljan kymme-neltä yhteistyötilalta ja se murskesäilötään tuubeihin. Vilja vastaanotetaan katetun rehuvaraston laakasiiloon. Kun viljaa on kertynyt noin sata tonnia, satsi jauhetaan ja säilötään.

Vehnän osuutta pyritään lisäämään ruokinnassa, kos-ka se heijastuu suoraan maidon valkuaiseen ja tilityshin-taan. Vehnän osuus käytettävästä viljasta on jopa 60 pro-senttia, ohran 30 prosenttia ja loppu on kauraa.

”Jos vehnän osuus laskee 40 prosenttiin, maidon val-kuainen tippuu. Maidon valkuaisella teemme tiliä; yksi valkuaiskymmenys lisää maidon litrahintaa 0,7 sent-tiä. Kaksi kymmenystä on jo 1,4 senttiä litraa kohden eli miljoonassa maitolitrassa tämä tarkoittaa 14 000 euroa.”

lapattojen oHjeet taloudelliseen ruokintaan

�varmista laadukas ja riittävä säilörehu - ota aina raaka-ainenäytteet säilörehusta�Käytä KarjaKompassin päivälaskelmaa - maitotuotto miinus rehukustannus • mahdollisimman suuri - ostorehukustannus • mahdollisimman pieni�Reagoi heti maitomäärän laskuun�Käytä ruokinnan asiantuntijoita apunasi�Lisää vehnän määrää ruokinnassa • lisää valkuaista maitoon�Kilpailuta aina ostorehutoimittaja�Puntaroi kaikki hankinnat ja hinta-laatusuhde - osta ”hanttitavara” valmakaupasta

Viime talvi mentiin viljatuubeilla, joissa vehnää oli 56–58 prosenttia.

työvoimakustannuksesta ei haluta tinkiäLapatot johtavat tilaansa tarkan taloudellisesti. Kun kalustoon tulee muutoksia, tehdään Talouswisu. Vii-meksi se on tehty vuonna 2013. Tulosanalyysi tehdään kerran vuodessa. Lapaton tila kuuluu kannattavuuskir-janpitoon, ja tilan kirjanpito ja veroilmoitus tehdään itse.

”Enää voisimme kiristää työvoimakustannuksesta. Mikäli suunnittelu toimistossa jäisi vähemmälle, alkaisi se jossakin vaiheessa kuitenkin kostautua”, Nina Lapat-to toteaa. ”Oma jaksaminen on niin tärkeä juttu, että työ-voimasta emme ole valmiita luopumaan.”

Ota uusi näkökulma viljelyyn!Täysin uudistunut YaraMila-valikoima nyt saatavilla asiantuntevalta maatalouskauppiaaltasi.

www.yara.fi

Knowledge grows


Ruokinta

Määrällisesti säilörehu-sato jakautui tänä vuonna hyvin epätasaisesti. Sekä ensimmäisen että toisen säilörehusadon korjuu

ajoittui etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa erittäin pitkälle aikavälille. Vaihtelu säilö-rehusadon määrässä ja laadussa on huo-mattavan suuri eri alueiden ja paikallises-ti yksittäisten tilojen välillä.

Pääosin runsas sato on saatu ainakin Ete-lä-, Länsi- ja Kaakkois-Suomessa. Savossa ja Pohjois-Karjalan alueella on saatu korjat-tua normaali säilörehusato. Kainuun säilö-rehusato on tavanomaista niukempi. Säilö-rehun laatuvaihtelut ovat Kainuun alueel-la suuria, johtuen pitkäksi venyneestä kor-juuajasta. Sateet viivästyttivät ensimmäi-sen sadon korjuuta ja toisen sadon lohko-kohtaiset vaihtelut ovat suuria.

säilörehujen laatuRaaka-aine- ja säilörehunäytteiden perus-teella rehun sulavuus on tänä vuonna kes-kimäärin edellisvuosia parempi. Sekä 1. että 2. sadossa D-arvot ovat edellisvuosia kor-keammat, tosin tätä juttua kirjoitettaessa toisen sadon korjuu on osassa maata vielä kesken ja tulokset ovat siksi vasta alustavia.

Säilönnän aikana sulavuudesta mene-tetään aina osa säilöntätappioiden (esi-kuivaus, käyminen, puristeneste) vuoksi. Kun verrataan saman rehun raaka-aineen

ARTTURI®-rehuanalyysin tuloksiaKeskiarvokesästä poikennut kasvukausi toi mukanaan rehuntekoon paikoin suuriakin haasteita märkyyden ja kylmyyden muodossa. Toisaalta viileä alkukesä yllätti paikoin myös positiivisesti. Alkukesän viileyden vuoksi nurmien sulavuus laski maltillisesti: se mahdollisti paikoin huippusadot sekä määrällisesti että laadullisesti.

ja valmiin säilörehun sulavuuksia, raaka-aineen sulavuus on korkeampi, koska sula-via ravintoaineita menetetään rehunsäilön-nässä kaikilla säilöntätavoilla.

Epäonnistuminen rehunsäilönnässä lisää ravintoainetappioita ja voi laskea D-arvoa huomattavasti, jos esimerkiksi puristenes-teen mukana poistuu paljon sulavia ravin-toaineita kuten valkuaista ja sokereita.

Raaka-aine- ja säilörehunäytteiden kui-va-ainepitoisuus on etenkin 2. sadossa huo-mattavasti matalampi kuin yleensä. Syynä on sateinen kesä. Samoin valkuaispitoisuus on keskimäärin selvästi matalampi kuin

yleensä ja tiloilta tulleissa säilörehunäyt-teissä on huomattavan matalia raakavalku-aispitoisuuksia, jopa alle 100 g/kg ka. Raa-ka-ainenäytteiden sokeripitoisuudet ovat olleet poikkeuksellisen korkeita, mikä joh-tunee ympäristöolosuhteiden aiheuttamas-ta stressistä nurmikasveille.

Tähän mennessä säilörehunäytteitä on kertynyt vasta noin 2 200 kappaletta (vrt.

Laura NyholmKehityspäällikköValio Alkutuotanto Valio Artturi® [email protected]

koko vuosi noin 25 000 kpl). Niiden perus-teella ei säilöntälaatu keskimäärin näytä poikkeavan edellisvuodesta, mutta vertai-luaineisto tältä vuodelta on vielä niin pie-ni, että vertailu ei kerro koko totuutta. Tun-tuma on, että säilörehujen säilöntälaadus-sa on huomattavan isoja alueellisia eroja.

rehujen laatu kiinnostaaSäilörehujen koostumus ja laatu luon-nollisesti kiinnostavat tiloilla. Artturi®-rehuanalyysi kertoo rehujen koostumuk-sen sekä ruokinnallisen ja säilönnällisen laadun ja on luotettava pohja ruokinnan-suunnittelulle.

Kesän aikana valiolaisilta maitotiloilta on tullut ennätysmäärä myös korjuuaika- ja raaka-ainenäytteitä. Elokuun loppuun mennessä korjuuaika- ja raaka-ainenäyt-teiden määrä oli ylittänyt koko edelliskesän määrät. Säilörehujen analysointi on rehula-boratoriossa käynnistynyt nyt toden teolla ja Artturi®-rehuanalyysin näytemäärät ovat kokonaisuudessaan reilussa kasvussa viime syksyyn verrattuna. Kaikkien osuuskuntien alueella rehunäytemäärät ovat nousseet vii-me vuodesta.

valtaosa säilörehuista hapolla säilöttyjä Lähes puolet Artturi®-rehuanalyysiin tähän mennessä tulleista tämän kesän säi-lörehuista on tehty happosäilöntäaineilla.

artturi®-rehuanalyysi on luotetta

pohja ruokinnan-suunnittelulle.


Märissä olosuhteissa, kun esikuivauksen onnistuminen on epävarmaa, ovat AIV-hapot varmin valinta. AIV-happosäilön-nässä säilörehun käymislaatu ei ole riip-puvainen raaka-aineen sokeripitoisuudes-ta. Toki säilönnän onnistumiseen tarvitaan paljon muutakin kuin säilöntäainetta. Rau-tainen ammattitaito aina niitosta, säilöntä-aineen annosteluun ja siilojen tiivistämi-seen ja painottamiseen takaavat hyvän lop-putuloksen.

Säilöntälaadultaan hapoilla tehdyt säi-lörehut ovat keskimäärin muita säilöntäai-neita parempia: valkuaisen hajoamista on tapahtunut vähemmän (matalampi ammo-niakkityppi ja liukoinen typpi) ja rajoite-tumman käymisen vuoksi ravintoaineita on menetetty muita säilöntätapoja vähem-män (korkeampi sulavuus ja sokeripitoi-suus, matalampi haihtuvien rasvahappo-jen pitoisuus).

Kivennäis- ja hivenainepitoisuudet ovat säilörehuissa keskimäärin hieman mata-lampia edellisvuoteen verrattuna. Kiven-näisruokintaan kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota ja analysoida omien säi-lörehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuu-det seleeniä unohtamatta.

tutkimustietoa artturi®-analyysistä: vFa-tuloksetArtturi®-tiimi keräsi maitotilayrityksiltä viime syksyn ja talven aikana säilöntälaa-dultaan erilaisia rehunäytteitä, joista ana-lysoitiin voihappopitoisuus ja kaikki muut haihtuvat rasvahapot erikseen kemiallisilla menetelmillä. Artturi®-analyysissä haihtu-vat rasvahapot ilmoitetaan yhteismääränä, koska titrausmenetelmällä niitä ei saa ana-lysoitua erikseen.

Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa eri haihtuvien rasvahappojen osuudet ja etenkin voihapon pitoisuus erilaisissa säi-lörehuissa.

Tämän selvityksen perusteella voidaan sanoa, että kun haihtuvien rasvahappo-jen pitoisuus on suuri (yli 20 g/kg ka), ris-ki korkealle voihappopitoisuudelle kasvaa merkittävästi. Artturi®-säilörehuanalyysin haihtuvat rasvahapot (VFA) kuvaavat hyvin, kuinka suuri riski on sille, että rehussa on voihappoa.

Lue lisää ajankohtaisia Artturi®-asioita ja -uutisia joka kuukausi ilmestyvästä ”Art-turi® tiedottaa” -lehtisestä, joka julkaistaan osuuskunnan tuottajakirjeessä ja Valman Artturi®-palvelut osiossa. Myös Artturi® Facebook -ryhmässä jaetaan ajankohtaisia asioita ja päivän polttavia kysymyksiä säi-lörehuun liittyen.

säilörehun raaka-ainenäytteiden keskiarvotuloksia 2015 vs. 2014

Ǐ Artturi®-rehuanalyysien keskiarvotulokset elokuun aikana analysoiduista eri säilöntä-aineilla säilötyistä säilörehuista. Paras säilöntälaatu on saavutettu happosäilöntäaineilla.

2015 näyttEitä kPl

kuiva-ainE G/kG

RaakavalkuainEn G/kG ka

nDF G/kG ka

D-aRvo G/kG ka

sokERi G/kG ka

1.sato * 2 032 308 138 542 701 140

2.sato ** 929 335 145 525 681 138

2014 näyttEitä kPl

kuiva-ainE G/kG

RaakavalkuainEn G/kG ka

nDF G/kG ka

D-aRvo G/kG ka

sokERi G/kG ka

1.sato 2 457 330 150 558 686 113

2.sato 1 823 402 149 550 655 103

HaPot BioloGisEt Muut ilMan Ei tiEtoa kaikki

kuiva-aine, g/kg 290 321 325 331 359 310

pH 4,07 4,07 4,18 4,39 4,31 4,11

Maito-ja muurahaishappo, g/kg ka 48 52 45 39 40 49

Haihtuvat rasvahapot, g/kg ka 12 13 13 13 12 12

ammoniakkityppi, g/kg n 39 47 46 53 43 43

sokeri, g/kg ka 77 60 72 72 72 70

Raakavalkuainen, g/kg ka 136 132 127 136 128 133

D-arvo, g/kg ka 687 677 681 679 673 682

kuitu, (nDF) g/kg ka 543 549 546 539 550 546

inDF, g/kg ka 69 72 70 72 78 71

liukoinen typpi, g/kg ka 429 470 459 489 437 450

lukumäärä, kpl 998 821 90 125 151 2185

Ǐ Kesällä 2015 Artturi® -rehuanalyysillä analysoitujen säilörehun raaka-ainenäytteiden näytemäärä ei ole vielä lopullinen, koska rehunteko oli kesken tätä juttua kirjoitettaessa. säilörehun sulavuus on tänä vuonna keskimäärin viime vuotta parempi.

*tutkimuslaitosten näytteitä puuttuu vielä **2. sadon korjuu kesken

eri säilöntäaineiden vaikutus rehun laatuun

Ǐ Haihtuvat rasvahapot (vFA) Artturi®-rehuanalyysillä mitattuna antavat hyvän kuvan rehun riskistä sisältää voihappoa. Jos vFA-pitoisuus on yli 20 g/kg ka, on suuri riski, että rehu sisältää voihappoa.

Haihtuvien rasvahappojen (vFa) ja voihappopitoisuuden välinen yhteys

80

70

60

50

40

30

20

10

0

30

25

20

15

10

5

0

Säilörehun säilöntäaine, 1 = happo, 2 = muu, 3 = biologinen

VFA, g/kg ka (ArtturiR titraus) Voihappo, g/kg ka

1 2 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 3 2 1 3 3 3 2 3 3 3 3 1 3

1

Haihtuvat rasvahapot, g/kg kavoihappo, g/kg kayläraja hyvän säilörehun vFa-pitoisuudelle 20 g/kg kayläraja voihappopitoisuudelle 0,3 g/kg ka


Ruokinta

artturi® Facebookissaartturi® Facebook -ryhmä aloitti toimintansa pääsiäisen jälkeen ja muutaman kuukauden kokemusten perusteella kysyntä tällaiselle ryhmälle on suuri.

artturi® on Facebookissa kerännyt mukaansa jo yli 600 jäsentä. keskus-telu nurmen ja säilörehun ympärillä käy vilkkaana. Ryhmässä on esitelty omia havaintoja esimerkiksi nurmikasvustoista sekä rehunkorjuusta ja -säilönnästä. Myös omien korjuuaika-, raaka-aine- ja säilörehunäytteiden tuloksia on jaettu innokkaasti. kesän aikana poikkeukselliset sääolot ja nii-den tuomat haasteet ovat innostaneet ryhmäläisiä vaihtamaan kokemuksia.

joukossa on voimaa ja kaverilta saa apua! artturi® Facebook -ryhmässä saa jakaa ajatukset ja pohdinnat, ilot ja surut. tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, vaan usein löytyy joku toinen, joka on jo pähkäillyt samaa asiaa ja ehkä jo keksinyt vastauksen ongelmaan. artturi®-tiimi kiittää aktiivisia artturi® Facebook -ryhmän jäseniä mielenkiintoisista keskusteluista ja kannustaa kaikkia valiolaisia maitotilayrit-täjiä liittymään mukaan keskusteluun.

tuhannes artturi® fb -ryhmään liittyjä palkitaanartturi® Facebook -ryhmä kasvaa koko ajan ja uusia jäseniä saadaan mukaan päivittäin. artturi®-tiimi arpoo 1000. ensimmäisen joukosta voittajan ja palkitsee lisäksi tuhannennen ryhmään liittyjän yllätyspalkinnolla!

mikä artturi® Facebook?

� Artturi® Facebook -ryhmä palvelee valiolaisia maitotilayrittäjiä nurmeen ja säilörehuun liittyvissä kysymyksissä� Artturi® löytyy Facebookista osoitteesta: www.facebook.com/groups/343357469191462. Liittyäksesi ryhmään tarvitset Facebook-tilin omalla nimelläsi.� Ryhmään hyväksytään jäseneksi valion maitotilayrittäjiä ja tunnistamista varten tarvitaan tuottajanumero. Liity ryhmään Facebookissa ja lähetä tuottajanumerosi sähköpostilla [email protected] ja laita sähköpostin aiheeksi Artturi® Facebook. � Artturi® Facebook-ryhmä on lisäpalvelu valman Artturi®-palveluille. valman uudistustyö on käynnissä ja

uuteen valmaan Artturi® saa entistä hienomman sivuston.

Tervetuloa mukaan Artturi® Facebook -ryhmään!

puh. 010 402 7700www.vilomix.fi

UUDISTUNUTHIVEN ON NYT

Tiedustele tuotteita meijeristä tai alue-edustajiltamme.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Melica Melassoitu Rypsi – pelletöity, rypsirouhepohjainen valkuaistäydentäjä lypsylehmille ja lihanaudoille viljan ohessa käytettäväksi. Maittava Melica Melassoitu Rypsi sisältää pötsin hyvinvoinnin kannalta tarpeellista sulavaa kuitua sekä melassia. Soveltuu erinomaisesti automaattiruokintaan. Kivennäis- ja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica NDF puolitiiviste – edullinen valkuaisrehu korkeatuottoisille lypsylehmille. Täydentää hyvin paljon energiaa, mutta vähän kuitua sisältävää ruokintaa. Kivennäis- ja vitamiinitäydennyksestä on huolehdittava erikseen.

Melica Melassoitu

RypsiMelica

NDF puoli-tiiviste

3.

1.

2.

Aina laadukkaat ja suositut ravintolisätPelma Bolukset: Kalsium, Niasiini, Prepavel, Magnesium, Ferti, Long Active, Fosfori

Piilevän ketoosin havaitsemiseen!

ß-Keton - ketoosimittari

Pelma-bolussarjan UUTUUS Biotiini

Nuolukivet: Codibloc Umpi, Codibloc Luomu, Impulsion Magnabloc

Löydät meidät myös Facebookista!

Lehmille normaalin aineenvaih-dunnan ylläpitämiseksi ketoosin ja maksan rasitustilojen yhteydessä. Tehostaa pötsin toimintaa. Liukenemisaika 3 vrk.

Pelma Niasiini bolus

Piilevä ketoosi on ns. varsinaisen sairauden esiaste, joka voidaan määrittää verinäytteestä. Siinä ketoaineiden (beta-hydroksibutyraatti) määrä lisääntyyy verenkierrossa, vaikka näkyviä oireita ei vielä olisikaan.

Tuotteen pääominaisuudet:• Nopeadiagnoosikokoverestä-paikanpäällämuutamassasekunnissa!• Beta-hydroksibutyraatin(BHB)määrittäminenverestä

perusmenetelmänä,jottalöydetäänpiileväketoosiajoissa.• Helpponäytteenottohäntäsuonesta• Eivaadilaboratoriota,tulos5sekunnissa• Einäytteenvalmistelua(ajanhukka)•Järjestelmäonsäädettyerityisestinautojenverelle

5 s ->

Yli 200 kg painaville nau-doille. Tukee sorkkien ja ihon uusiutumista. Biotiini lisää myös maidontuotantoa. Liukenemisaika n. 5 kuukautta.


Ruokinta

Tiedosta ja hallitse

Laura Kulkas Terveydenhuolto-eläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut [email protected]

Seosrehuruokinta on kätevä, työtä ratio-nalisoiva tapa jakaa rehut isommissa karjoissa. Ravinto tulee tasalaatuisena, jolloin pötseissä ei tapahdu erillisruo-kinnan lailla väkirehu annon jälkeistä

pötsimikrobien toimintaa heikentävää happo-hyökkäystä.

Mitä enemmän kokemusta seosrehuruokin-nasta on tullut, sitä selvempää on, että rehukom-ponenttien, erityisesti säilörehun, laadulla on erittäin suuri merkitys ruokinnan onnistumisel-le. Kun käsitellään suuria määriä rehuja, on vai-keaa huomata pilaantuneita kohtia. Näin ollen pilaantuneita kohtia sekoittuu toisinaan jouk-koon.

Koska ape silputaan ja sekoitetaan, eläimet eivät kykene erottelemaan pilaantuneita kohtia pois. Seosrehun makuongelmat ovat yleensä niin lieviä, etteivät nälkäiset eläimet hylkää rehua. Syntyvät ongelmat näkyvät yleensä melko epä-määräisinä ja lievinä, mutta pahimmissa tapauk-sissa eläimiä jopa kuolee.

pilaantuneen rehun aiheuttamia ongelmia1. Maittavuus kärsii • energiavaje2. Mahdolliset homemyrkyt haittaavat eläimiä •

ruokahaluttomuutta, ripulia, vastustuskyvyn

oHjeet seosreHun laadun-valvontaan

� Tilalla tulee olla appeeseen sekoitettavien rehujen jatkuva laadun-valvonta ja toimintaohjeet kirjallisena paikan päällä kaikkien saatavilla� säilöttyjen rehujen laadun tulee olla moitteetonta� säilörehu ja -vilja säilötään asianmukaisesti käyttäen riittävästi säilöntäainetta� Kuivattujen rehujen säilymisen kannalta riittävä kuiva-ainepitoisuus varmistetaan.

SEOSREHUTILAN ONGELMAT

alenemista, huonoa hedelmällisyyttä, kuole-mia…

3. Mahdollisten raatojen ympärille muodostu-nut botulinum-myrkky (maaperän Clostridium botulinum -bakteerin muodostamaa) • halva-uksia, kuolemia

seosrehun rakenneongelmat Koska ape silputaan ja sekoitetaan, on aina mah-dollista, että siitä ei tule riittävän tasalaatuis-ta (koneen rakenne, tarvittavat kierrosmäärät?), jolloin eläimet voivat lajitella rehua. Siten jotkut eläimet voivat syödä pääasiassa väkirehukom-ponentteja korsirehujen jäädessä muille. Tämä johtaa pötsihäiriöihin (löysää ulostetta), juok-sutusmahan kiertymiin yms. ja osalla eläimistä mahdolliseen energiavajeeseen.

On myös mahdollista, että apetta silputaan liikaa, jolloin pötsin toiminta helposti häiriin-tyy. Huippuappeen tekeminen on taitolaji, johon tarvitaan harjoitusta! Kirjalliset seosrehun teko-ohjeet tulee olla kaikkien tekijöiden saatavilla!

ravinnemääräongelmat Lypsykarjoissa (lehmät ja nuorkarja) tarvitaan pääsääntöisesti kolme ruokintavaihtoehtoa, joil-la säädellään energian, valkuaisen ja kivennäis-ten saantia:

Rehun laadulla on erittäin suuri merkitys ruokinnan onnistumiselle seosrehutilalla. Appeen on oltava tasalaatuista, ja maitotilalla tarvitaan pääsääntöisesti kolme eri seosta.

Ǐ seosrehun on oltava tasalaatuista, jotta eläimet eivät pysty lajittelemaan sitä. Kirjalliset seosrehun teko-ohjeet tulee olla tilalla kaikkien tekijöiden saatavilla.

Huippuappeen tekeminen on taitolaji,

johon tarvitaan harjoitusta!

1. Väkevä, korkeatuottoisten lehmien seosrehu 2. Matalatuottoisten ja nuorkarjan ruokintavaih-

toehto/seosrehu (niukahko energiasisältö, kal-siumvoittoinen)

3. Ummessa olevien ruokintavaihtoehto/seosrehu (niukka energiasisältö, kalsiumköyhä) Korkeatuottoisissa karjoissa, joilla on lyhyt

poikimaväli, yhdistetään usein 1. ja 2. ruokinta-vaihtoehdot, mutta monissa karjoissa tulee täl-löin lihavuusongelmia poikiville/poikineille eläi-mille.

Jotta 2. ja 3. kohdat voidaan kunnolla toteuttaa, tarvitaan korsirehua, jossa on niukka energiasi-sältö. Tarvitaan joko olkea, heinää tai vanhem-pana tehtyä säilörehua (D-arvo 600–620 g/kg ka)!

Hiehot tarvitsevat syötävää pitkiksi ajoiksi, jotta niillä olisi riittävästi tekemistä eikä käytös-häiriöitä (esim. kielen pyörittämistä, toisten ime-mistä) alkaisi esiintyä. Tämän vuoksia niille tuli-si jakaa melko niukkaenergistä korsirehua/seos-rehua runsaasti mielellään ainakin kaksi kertaa päivässä.

On tietenkin selvää, että mitä useampi ruo-kintavaihtoehto, sitä enemmän työtä valmista-minen ja jako merkitsevät. Jokaisen on itse pun-nittava ruokintatyön ja tuloksen (eläinten tuo-tos, terveys ja hyvinvointi) optimaalista suhdet-ta omalla tilallaan!

Maito ja Me 3 2015.indd 1 24.9.2015 13:43:44

KuVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

iNEN


Ruokinta

SEuRANTAA JA ENNAKOiNTiA

Eläinten hyvinvointiin panostava ville Korhonen on nostanut karjansa keskituotosta tuntuvasti samalla meijeriin toimitettavaa maitoa lisäten. Näköala maitomarkkinoihin avautuu Osuuskunta itäMaidon edustajiston nuorimpana jäsenenä.Teksti ja kuvat Tuomo Kautonen

Eläinten hoito on jatkuvaa

ǌ valolan tilan nuori isäntäpari ville Korhonen ja Essi Hänninen. Perheeseen kuuluu myös viime syyskuussa syntynyt Enna.

RuOKiNTA


Rautalammilla Pohjois-Savossa sijaitsevalla Valolan tilalla teh-tiin sukupolvenvaihdos kolme ja puoli vuotta sitten. Ville Korho-sen puoliso Essi Hänninen hoi-

taa perheen alle vuoden ikäistä Enna-tytärtä ja valmistautuu ottamaan entistä suurem-paa vastuuta myös karjasta.

”Jotenkin sitä vaan kasvoi tähän ja tilal-la jatkaminen tuntui luonnolliselta”, neljäs-tä sisaruksesta nuorin, 24-vuotias Ville Kor-honen kertoo.

Ammatinvalintaa tuki myös Ylä-Savon ammattiopistossa suoritettu maatalouden perustutkinto. Sukupolven vaihtuessa Vil-

len vanhemmat muuttivat 2,5 kilometrin päässä sijaitsevaan, aiemmin matkailukäy-tössä olleeseen taloon. Äiti Anja Korhonen työskentelee navetassa vielä säännöllises-ti palkkaa vastaan. Isä Pentti Korhonen ”ei osaa olla jouten” ja tasaa tilan työhuippuja lähinnä peltotöissä.

Valolan eläintilat ovat kunnossa ja hyvä-pohjaiset pellot kätevällä etäisyydellä.

moneen kertaan laajennettu navettaNavetan ensimmäinen osa rakennettiin 1950-luvulla ja sen jälkeen rakennusta on laajennettu kolmeen kertaan. Viime talve-

na tehtyjen kolmen lisäpaikan rakentami-sen jälkeen lehmiä mahtuu navettaan 33.

Parret ovat lapatuki-malliset. Kaik-ki makuupaikat remontoitiin 2000-luvun alkuvuosina.

Parsiin laitettiin parsipedit ja lantakou-ruissa olevien avoraappojen yläpuolelle asennettiin metalliritilät. Lanta poistetaan kouruista hydraulipuristimella ja levitel-lään lantalassa traktorilla.

Korvausilma tulee sivuseinien luukuista ja ilma poistuu koneellisesti kattoon sijoi-tetuista hormeista.

Navettailma pysyy Villen mielestä yllät-tävän hyvänä. Matalan sisätilan ilmanvaih-to vaatii kuitenkin jatkuvasti sähköä tuu-lettimien pyöritykseen. Lantalassa tapah-tuvan lannan levityksen Ville katsoo navet-tatöistä kaikkein hankalimmaksi.

Lehmät lypsetään putkilypsimen neljäl-lä, automaattisella irrottimella varustetul-la Milkmaster-yksiköllä. Lypsystä vastaa yleensä Anja Korhonen Villen avustaessa tarvittaessa muiden navettatöiden ohessa. Myös pikkuvasikat ovat lämpimässä nave-tassa.

Kasvuikäiset vasikat ja hiehot hoidetaan kylmäpihatossa, joka on tehty erillisen, kaksiosaisen laakasiilorakennuksen toiseen siilloon. Eläintilassa on kestokuivikepohja, johon levitetään olkikuiviketta joka toinen päivä. Rehu jaetaan siilon etuosaan raken-netulta ruokintapöydältä.

”Molemmat navetat toimivat hyvin. Lyp-sylehmänavetan jokainen neliö on kuiten-kin käytössä ja ulkopihattokin alkaa käydä ahtaaksi”, isäntä kertoo.

peltoala riittää Rehun tuotantoon Valolassa on hyvät resurssit. Pääasiassa moreenimaita, mutta myös suota ja savikkoa on viljelyssä 138 heh-taaria. Pelloista noin sata hehtaaria sijaitsee 2,5 kilometrin säteellä talouskeskuksesta ja maapohja sallii tarvittaessa useiden hehtaa-rien lisäraiviot. 1

tilatiedot

� valolan tila, Rautalampi� Yrittäjät Essi Hänninen (23) ja ville Korhonen (24), lapset Enna (1) � 33 lypsävää + nuorkarja, putkilypsy 4 automaattisesti irrottavalla yksiköllä� Keskituotos 10 500 kg/v., valkuaista 3,6 %, rasvaa 4,0 %� viljelyala 138 ha � Tilan liikevaihto 330 000 euroa

RuOKiNTA

Tavanomaisessa tuotannossa viljeltävi-en peltojen nurmet uusitaan neljän vuo-den välein suojaviljan kanssa nurmiseok-sen sisältäessä apilaa noin 10–20 prosenttia.

Nurmien lisäksi kylvettiin menneenä kesänä rypsiä 23 hehtaaria, kauraa 24 heh-taaria ja ohraa 35 hehtaaria. Luonnonaloja on hoidossa seitsemän hehtaaria.

Säilörehu kääritään pyöröpaaleihin säi-löntäainetta käyttäen. Pyöröpaalaus sopii tässä vaiheessa hyvin tilan työketjuihin ja rakennuksiin. Paalit tuodaan traktorilla ruo-kintapöydän päähän ja matalassa navetassa Ville siirtää rehut talikolla lehmien eteen.

”Lämminhän siinä tulee, mutta ei se kovin rasittavalta tunnu”, nuori isäntä sanoo.

Säilörehun laadun osalta hän korostaa ennen kaikkea pyöröpaalien ehjänä pysy-mistä ja oikea-aikaista korjuuta.

Oman rehunkorjuun lisäksi tilan koneil-la urakoidaan myös vieraille. Koneketjuun kuuluu tehokkaiden traktoreiden lisäksi työleveydeltään 3,2 metrinen hinattava niit-tokone ja combi-paalain.

Myös viljat puidaan ja kuivataan omal-la kalustolla. Oman käytön lisäksi ohraa ja vehnää myytiin viime vuonna molempia sata tonnia. Tänä vuonna kaupataan lisäk-si rypsiä.

Ǐ Nuorkarjalle on rakennettu kylmäpihatto säilörehusiiloon.

Ennakkomyynnissä nopean päättäjän etu. Maukkaampaa säilörehua vuonna 2016

FeedtechTM rehunsäilöntäaineet M20XC ja M20XCE tuovat käyttöösi parhaan biologisen säilöntäosaamisen. Molempien tuotteiden perustana on patentoitu Lactobacillus Plantarum Milab 393 -bakteerikanta.

FeedtechTM -tuotteilla rehun pH laskee nopeasti alas, kuivissakin rehuissa. Homo-fermentatiiviset bakteerikannat parantavat rehun maittavuutta ja vähentävät etikka-hapon muodostusta. M20XCE on varustettu myös entsyymillä, joka varmistaa toimi-vuuden myös apilarehuissa.

Toimivan säilöntäaineen on oltava myös helppokäyttöinen. Uudet FeedtechTM -rehun-säilöntäaineet on saatavissa kätevässä pullossa 50 rehutonnille sekä annospusseina 100 ja 500 rehutonnille. Voit valita tuotteet omien tarpeittesi mukaisesti. Käyttöaika valmiilla liuoksella jopa 3 päivää.

Lactobacillus Milab 393 -bakteerikanta estää tehokkaasti jälkilämpenemistä!

Tilaa Agrimarketista tai DeLaval myyjältäsi nyt!

www.delaval.fi/feedtech

Maittavampaa säilörehua, koneita säästäen. FeedtechTM

Feedtech ennakot Maito ja Me 7.10.indd 1 18.8.2015 14:55:27

ajan ternimaitoa tuttipullosta kolme ker-taa päivässä.”

Hapanjuotosta luovuttiin kokeilujen jäl-keen ja jossain vaiheessa ilmeisesti hanki-taan juottoautomaatti.

Vanhemmat vasikat totutetaan säilöre-huun, ja niille annetaan myös kuivaa hei-nää sekä vähän väkirehua. Hiehot syöte-tään pelkällä säilörehulla lihomista varo-en.

vasikasta lehmä tuleeLehmien rehuannos sisältää hyvän säilöre-hun lisäksi omaa viljaa, viljatonta puolitii-vistettä sekä kivennäiset. DeLavalin sukku-laruokkija annostelee väkirehuseoksen leh-mien eteen.

”Hyvät lehmät saadaan hyvistä vasikois-ta”, Ville Korhonen korostaa. ”Vasikka tar-vitsee puhtaan ja vedottoman karsinan. Vasikat saavat kahden ensimmäisen viikon


tojen painottuminen ayrshire-lehmiin on nostanut holstein-eläinten osuuden noin kahdeksaankymmeneen prosenttiin.

Karsinnasta huolimatta keskipoikima-kertoja on 2,5 ja siemennyksiä per poiki-minen 1,6.

Maidon soluluku pysyy noin 150 000 paikkeilla, mutta on joskus laskenut alle sadantuhannenkin.

neuvontaa arvostetaanKirjanpidon ja vuosittaisen budjetin isäntä hoitaa itse. ProAgrian neuvoja käy vuosit-tain tekemässä tilinpäätöksen ja veroilmoi-tuksen, ruokintasuunnitelmista vastaa Pro-Agrian maitotilaneuvoja.

Myös Osuuskunta ItäMaidon ja Valioryh-män neuvontapalvelut Ville kokee tärkeiksi. Esimerkiksi viime kevättalvella karja sairas-tui coronavirus-ripuliin ja tuotos laski parin viikon ajaksi.

Meijerin neuvojalta saatiin käteväs-

Hoito eläinten seurantaaValolan karjanhoidolla on pitkä laatuhisto-ria. Viime vuoden keväällä Ville ja Essi vas-taanottivat Walter Ehrström -säätiön kul-taisen mitalin, joten nyt on menossa 26. peräkkäinen ensiluokkaisen maidon vuosi. Karjanhoito täyttää eläinten hyvinvointitu-en kriteerit ja lehmät lypsävät hyvin. Karjan keskituotos on noussut Villen aikana tuhat kiloa noin 11 000 kiloon.

Meijeriin lähti viime vuonna 320 000 mai-tolitraa ja tänä vuonna maitoauton odote-taan hakevan tilalta 350–360 000 maitolitraa.

”Karjan hoito on jatkuvaa seurantaa. Ongelmat on havaittava mahdollisimman aikaisin”, isäntä painottaa.

Käytännössä hän seuraa navetassa esi-merkiksi lehmien kävelyä, märehtimistä ja syöntiä. Myös korvien asento kertoo leh-mistä. Suunnilleen samat huomiot pätevät sisäruokintakaudella ja laitumella. Sorkka-hoitaja käy kahdesti vuodessa hoitaen puo-let eläimistä kerrallaan.

Keskituotoksen nostaminen on vaatinut myös määrätietoista eläinten karsintaa. Jo ensimmäisenä Villen vastuuvuonna vaih-tui noin kolmannes lehmistä.

Poistojen syynä ovat useimmiten uta-reterveys ja -rakenne, alussa karjaa vaivasi myös Staphylococcus aureus -bakteeri. Pois-

Hyvät lehmät saadaan hyvistä

vasikoista.

Ainut-

laatuista

Suomessa! Kirkkaasti lisää tehoa!

www.agrimarket.fi, www.suomenrehu.fi

IFE-arvo uudistaa käsityksen ruokinnan tehokkuudesta. IFE-arvo on ainutlaatuinen mittari ruokinnan tuottavuuden ja toimivuuden arviointiin. IFE-arvon avulla voit nostaa maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia turvaten samalla pötsin terveyden sekä hedelmällisyyden. Lue lisää Suomen Rehun sivuilta tai kysy Agrimarketin asiantuntijamyyjältä!

ti puhelimitse varmennettua toimintaoh-jeet, taudin leviämisriski myös väheni, kun navettaan ei tarvinnut kutsua ulkopuolisia.

edustajistosta ajankohtaista tietoaVille Korhonen valittiin ItäMaidon edusta-jistoon vuonna 2014. Luottamustehtäväs-sä Ville kokee saavansa ajankohtaisia tie-toja maitomarkkinoista ja toimialasta laa-jemminkin. Maidontuottajien omistamaa yritystä hän odottaa hoidettavan kestäväl-lä pohjalla, mutta samalla on myös tilitys-hinta turvattava.

Myös oma tila pidetään kunnossa. Uuden, ehkä kahden robotin navetan raken-taminen väikkyy kyllä mielessä, mutta aina-kin pari vuotta toivutaan vielä sukupolven-vaihdoskuluista ja veroista.

Anja Korhosen saavuttaessa eläkeiän ottaa nuori emäntä entistä enemmän vas-tuuta navettatöistä. Lastenhoito järjestynee kirkolla asuvan Essin vanhempien avulla.

Eläinten hyvinvoinnin lisäksi myös oma hyvinvointi on syytä muistaa. Rautalam-min kunta tarjoaa asukkailleen monia lii-kuntamahdollisuuksista. Ville Korhonen pelaa salibandya ja jääkiekkoa paikkakun-nan joukkueissa. Essi Hänninen hoitaa kun-toa paikkakunnan kahvakuularyhmässä.


Ruokinta

Hivenaineet ovat elintärkeitä monissa eläinten ja ihmis-ten aineenvaihdunnan toi-minnoissa. Ne ovat muka-na muun muassa immuu-

nipuolustus- ja hormonitoiminnoissa sekä ravintoaineenvaihdunnassa.

Eläinten hivenaineruokinnasta voi vetää johtopäätöksiä tarkastelemalla maaperän hivenainepitoisuuksia, rehujen ja etenkin säilörehun hivenainepitoisuuksia tai lait-tamalla maito- ja/tai verinäytteitä labora-torioanalyyseihin.

Oikeat tasot eivät ole mikään itsestään-selvyys, kuten olemme havainneet tankki-maitojen seleenin analyysituloksista. Vii-meisen puolen vuoden aikana tehdyissä analyyseissä noin puolella tavanomaisesti ruokituista karjoista ja 95 prosentilla luo-mukarjoista on ollut seleenivajetta ruo-kinnassa.

Maaperän ja säilörehujen seleenin puu-te sekä mahdollisesti kivennäisten ja/tai seleenivalmisteiden liian niukka ruokin-ta ovat ainakin taustalla. Seleenin liika-ruokintaakin esiintyy, onneksi harvoin!

Hivenaineiden analysoiminen maitonäytteestä Myös jodia, kupari ja sinkkiä voidaan mita-ta maitonäytteistä samoin kuten seleeniä. Suomessa ei toistaiseksi ole käytössä rutii-nidiagnostiikkaa muille kuin seleeniana-lyyseille. Mahdollisuutta kannattaa kuiten-

Laura KulkasTerveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut [email protected]

NAUDAT TARVITSEVAT HIVENAINEITANaudalle tärkeimmät hivenaineet ovat jodi, kupari, seleeni ja sinkki. Eläinterveyden vuoksi hivenaineruokinta olisi saatava tilalla tasapainoon tutkimalla säännöllisesti rehujen, maaperän tai maidon pitoisuuksia.

kin selvittää, koska maitonäytteen otto on tuottajalle huomattavasti helpompaa kuin verinäytteiden otto.

Olisi järkevää saada melko pienellä vai-valla mainittujen hivenaineiden ruokinta tasapainoon kaikilla tiloilla. Se merkitsi-si immuunipuolustustoimintojen, hormo-nitoimintojen ja muiden aineenvaihdun-tatoimintojen paranemista ainakin osal-la karjoista.

imeytymishäiriöt vaikuttavatJotta eläimet voivat saada ravinnosta riit-tävästi ravintoaineita, ei pelkästään rehu-jen riittävä hivenaineiden pitoisuus riitä vaan tärkeitä ovat myös ravinnon normaa-lit sulamis- ja imeytymisprosessit. Pötsi- ja suolistohäiriöt heikentävät näitä pro-sesseja. Mitä pitempään ne kestävät, sitä enemmän kärjistyy ravintoaineiden riit-tämätön saanti.

Erityisen huolestuttavia ovat hapanpöt-siongelmat, jotka ovat usein piileviä. Nämä johtuvat usein liiallisesta väkirehuruokin-nasta joko absoluuttisesti tai suhteessa säi-lörehun D-arvoon. Seosrehuruokinnassa liian epätasainen sekoittuminen tai liian hienoksi sekoittaminen aiheuttavat myös herkästi pötsihäiriöitä.

Erityisen huolestuttavia

ovat hapan-pötsiongelmat, jotka ovat usein

piileviä.

Ǐ säilörehun hivenainepitoisuudet on hyvä olla selvillä.

KuVA

: JA

AKK

O M

ART

iKA

iNEN

Maito- ja verinäytteiden analysointi 0valma.valio.fi, vetlab.fi, movet.fi

KuVA

: AN

u A

RTJO

Ki


jodi (j)Jodi vaikuttaa aineenvaihdunnan yleiseen tasoon kilpirauhashormonin kautta. se hidastaa aineenvaihduntaa (muun muassa tuotos laskee, hedelmällisyys heikkenee), aiheuttaa iho-oireita ja johtaa mahdollisesti kilpirauhasen koon kasvuun eli struumaan. struumaa on tiettävästi viime vuosina esiintynyt joitakin tapauksia vasikoilla.

seleenin puute aiheuttaa jodista riippu-vaisten toimintojen häiriytymistä, koska seleeniä tarvitaan jodiaineenvaihdunnan säätelyyn. Kylmässä (talvella) jodin tarve moninkertaistuu. suomen maaperässä on jodista puutetta, minkä vuoksi ihmisten suolavalmisteet on jodisoitu.

Eläinten jodin saannista tiedämme tällä hetkellä melko vähän. Puute liittyy joko vähäiseen seleenin saantiin tai maaperän alhaiseen jodipitoisuuteen. Kaupalliset kivennäiset ja väkirehut ovat osaltaan turvanneet eläinten jodin saantia. Koska emme ihan tarkasti tiedä joditasojen riittävyydestä, selvitys olisi tarpeen.

kupari (cu) Kuparin puute aiheuttaa huonoa kasvua, heikkoa immuunipuolustusta (utaretu-lehduksia), ripulia, anemiaa ja heikkoa hedelmällisyyttä. Nuorissa eläimissä tyypillinen kliininen oire on haalistunut (silmien ja korvien ympärillä) ja mahdolli-sesti harventunut karvapeite.

suomen maaperässä on jonkin verran kuparin puutetta, jota pyritään lannoit-teilla korjaamaan. Eläintemme kuparin saannista tiedämme melko vähän tällä hetkellä. Kaupalliset kivennäiset ja väki-rehut ovat pääsääntöisesti turvanneet eläinten kuparin saannin, mutta koska emme ihan tarkkaan tiedä tasojen riittä-vyydestä, olisi selvitys tästäkin tarpeen.

seleeni (se) seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa eli lihasten heikkoutta erityisesti pikku-vasikoilla selvästi näkyvänä ongelmana. Lisäksi seleenin puute lisää utaretuleh-duksia, jälkeisten jäämistä ja aiheuttaa hedelmällisyyden heikkenemistä.

Karjojemme heikosta seleenin saannis-ta alkoi tulla viitteitä joitain vuosia sitten ja tämän vuoksi hankimme valiolaisille tuottajille maidon seleenianalyysipalve-lun. Puutteen taustalla on karjojen koon suureneminen, jolloin omaa karjanlantaa on levitetty suuremmalle määrälle peltoja ja seleenipitoisten ostolannoitteiden käyttöä on vähennetty. Mutta myös ulkomaisten, seleenittömien ostolan-noitteiden käyttö on vaikuttanut eläinten seleenin saantiin.

Kaupallisiin kivennäisiin ja väkirehuihin on lisätty seleeniä, mutta se ei ole kaikilla tiloilla riittänyt kompensoimaan kotoisten rehujen seleenin määrän vähenemistä. seleenitasot laskevat omissa rehuissa

jo parissa vuodessa liian mataliksi, ellei maaperään lisätä seleeniä.

Kaikkien tuottajien kannattaa laittaa tankkimaitoa seleenianalyysiin! On kui-tenkin hyvä muistaa, että tankkimaidon taso heijastaa lehmien saamaa seleeni-ruokintaa, joten vasikoiden ja hiehojen tasot kannattaa tarkistaa verinäyteana-lyysien (pari näytettä riittänee!) avulla.

Kokemusten myötä on käynyt selväksi, ettei orgaanisen lisäseleenin ruokinnalla seleenitasoja saada heti kuntoon, vaan normaalitason saavuttaminen kestää useita kuukausia, joten tarkistusnäytteitä kannattanee laittaa vasta noin kolmen kuukauden lisäsyötön jälkeen. Liikasyöttö voi aiheuttaa myrkytysoireita (esimerkiksi pikkuvasikoiden juomattomuutta on havaittu). Liikasyöttö on myös kallista, joten ylisyöttö ei kannata.

sinkki (Zn) sinkin puute aiheuttaa immuunipuolus-tuksen heikkenemistä, heikkoa hedel-mällisyyttä, huonoa kasvua ja iho-oireita. ulkoisia iho-oireita ovat muun muassa takkukarvaisuus, ruunun rajan ihon hal-keamat sekä kuiva, hilseilevä iho korvissa. Emme tarkkaan tiedä, millä tasolla tuotantoeläinten sinkkitasot ovat tällä hetkellä, joten selvitys olisi tarpeellinen. Kaupalliset kivennäiset ja väkirehut ovat varmin tapa huolehtia sinkkiruokinnan tasoista.

Nautojen tärkeimmät hivenaineet: jodi, kupari, seleeni ja sinkki


KuVA

: AN

u A

RTJO

Ki


S eleeniä tarvitaan elimistös-sä valkuaisaineiden raken-nusaineina: selenoproteii-nit ovat osana esimerkiksi immuunijärjestelmän ja kil-

pirauhashormonien toimintaa. Seleeni on glutationiperoksidaasi-entsyymin osa, joka neutraloi elimistön happira-dikaaleja ja toimii siten yhdessä E-vita-miinin kanssa antioksidanttina.

”Seleenin tarve määräytyy eläimen kuluttaman energian mukaan. Naudal-la tarve on 0,1–0,3 mg/kg ka rehua vuo-rokaudessa”, eläinlääkäri Sanni Värrän-kivi kertoo.

Sanni Värränkivi on Emovet Oy:n eläinlääkäri, ja on perehtynyt tuotan-toeläinten seleenin saantiin ja hiven-aineen puutoksen aiheuttamiin ongel-miin.

”Aikuisilla eläimillä seleenin puu-tosoireet ovat seleeniresponsiivisia. Se tarkoittaa sellaisten sairauksien, jotka eivät ole suoranaisia seleenin puutos-oireita, lisääntymistä karjassa”, Sanni Värränkivi sanoo.

”Ne ilmenevät yleensä poikimisen jälkeen korkean tuotoksen vaihees-sa. Näiden sairauksien vähentäminen onnistuu parhaiten varmistamalla umpilehmien ja lopputiineiden hieho-jen seleenin saanti”, hän jatkaa.

Lehmän lopputiineyden aikana seleeni konsentroituu istukan kautta vasikkaan, joten jälkeläisen riittävän seleenin saannin kannalta erityisesti lopputiineyden aikainen seleenin saan-nin turvaaminen on tärkeää.

Vakavista seleenin puutosoireista kärsivällä vasikalla voi puhjeta akuutti sydänlihasrappeuma alle kahden kuu-kauden iässä. Oireena on äkillinen kuo-

lema ilman selkeitä, edeltäviä oireita. Subakuuttia luurankolihasrappeumaa voi esiintyä tästä vanhemmilla eläimil-lä, ja sen oireena on jalkojen pettämi-nen vaikka pää onkin kunnossa. Hoi-tona annetaan pistoksena seleeniä ja E-vitamiinia, ja hoitoennuste on hyvä.

”Nykyään seleenin puutos ilmenee kuitenkin nimenomaan seleenires-ponsiivisien sairauksien lisääntymise-nä varsinkin korkeatuottoisissa karjois-sa. Piilevää seleenin puutetta epäillään, jos utaretulehdukset, hedelmällisyys-ongelmat ja jälkeistenjäämiset lisään-tyvät, ja karjassa alkaa esiintyä heikko-ja ja sairastelevia vasikoita.”

Ongelmien selvitys aloitetaan ter-veydenhuoltoeläinlääkärin kanssa. Ensin seleeni analysoidaan tankkimai-dosta ja edetään tarvittaessa yksittäis-verinäytteisiin.

”Erityisesti siksi, koska lopputiineet hiehot ja umpilehmät jäävät tankki-maitonäytteen ulkopuolelle”, Värrän-kivi selventää.

orgaaninen seleeni tehokkaintaEläimet saavat seleeniä käyttöönsä kotoisesta rehusta, jos pellot on lan-noitettu seleenipitoisilla lannoitteilla. Hivenaine on lannoitteissa epäorgaani-sena natriumselenaattina, jonka kasvit muuttavat paremmin käyttökelpoisek-si orgaaniseksi selenometioniiniksi ja selenokysteiiniksi.

”Orgaaninen seleeni imeytyy märeh-tijöillä huomattavasti tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni”, Värrän-kivi toteaa.

”Orgaaninen seleeni myös varastoi-tuu elimistöön ja pitää GSH-Px-aktii-visuutta pidempään koholla. Maidon seleenipitoisuus siis nousee korkeam-malle ja pysyy korkeampana pidem-pään.”

Seleenin liiallisesta saannista joh-tuvan myrkytystilan kehittyminen on epätodennäköisempää, jos eläimet saa-vat seleenin orgaanisessa muodossa. Kaupallisiin rehuihin orgaanista selee-niä lisätään seleenihiivana.

Perusteita seleenistäKorkeatuottoisessa karjassa seleenin puute voi aiheuttaa utaretulehduksia, hedelmällisyysongelmia, jälkeisten jäämistä sekä heikkoja ja sairastelevia vasikoita. Hivenaineen tarve vaihtelee eläimen kuluttaman energian mukaan.

seleenin puutos ilmenee seleeni-responsiivisien

sairauksien lisääntymisenä.

Teksti Anu Artjoki

Ǐ sanni värränkivi on terveydenhuolto-eläinlääkäri Emovet Oy:ssä. Hän on pe-rehtynyt seleeniin erikoistuessaan tuo-tantoeläinten erikoiseläinlääkäriksi.

seleeniä lannoitteista

� suomalaisen maaperän seleeni on huonosti kasvien saatavilla, joten lannoitteisiin on lisätty natriumselenaattia vuodesta 1984 lähtien. Eläinten ja ihmisten seleeninsaanti on saatu turvattua, koska lannoitus on kymmenkertaistanut rehuaineiden seleeni pitoisuuden. seleenittömien lannoitteiden käyttö on johtanut siihen, että seleeniä ei tule karjan ruokintaan välttämättä kotoisista rehuista.

RuOKiNTA

KuVA

: ARi

Vä

RRä

NKi

Vi


V asikoiden ja hiehojen hyvä kasvu nopeuttaa ensimmäistä poikimista. Sukukypsyys on enemmän riippuvainen koos-ta kuin iästä. Riittävän kokoi-

nen hieho voidaan huoletta siementää niin, että se poikii jo 24 kuukauden iässä ja tuot-taa karjassa pitkään.

Vasikoiden hyvän kasvun salaisuus on riittävä juoman ja vasikkarehun tarjoami-nen, hiehot taas tarvitsevat riittävästi val-kuaista ja kivennäisiä. Oikein ruokittu hie-ho kasvaa hyvin, mutta ei liho, ja tiinehtyy ensisiemennyksellä.

sopiva kuntoluokkaLiikalihavuus on lehmille yhtä haitallis-ta kuin laihuus. Lihavana poikineiden leh-mien syöntikyky on huono ja ne käyttävät kudosrasvoja energiakseen. Sen vuoksi nii-den veressä on runsaasti vapaita rasvahap-poja, mikä lisää hedelmällisyysongelmia, ketoosia ja maksan rasvoittumista.

Lihomisriski on suurin loppulypsykau-della. Pitkämaitoisuutta voidaan tukea riit-tävällä valkuaisruokinnalla, mutta ehtyvä lehmä on siirrettävä täyttävälle ruokinnal-le ennen kuin se lihoo. Umpikaudella laih-duttamista ei suositella.

Poikivan lehmän kuntoluokka tulisi olla noin 3,5 ja se saisi laihtua herumisaikana vain 0,5 luokan verran. Jos paino alenee kokonaisen kuntoluokan, kiimojen näky-minen ja tiinehtyminen heikkenevät.

Heruvan lehmän haasteetPoikineen lehmän maitotuotos nousee nopeammin kuin syöntikyky, joten lehmäl-le jää energiavajetta. Tämä on ruokinnan

Pirjo HissaKehityspäällikkö, nautarehutHankkija Oy [email protected]

Tue hedelmällisyyttä ruokinnallaHyvä hedelmällisyys on monen onnistumisen summa. Terve, hyvän perimän omaava, hyvin hoidettu ja oikein ruokittu lehmä tiinehtyy helposti ja on pitkäikäinen.

haastavin vaihe. Veren sokeripitoisuus ale-nee, joten lehmä käyttää myös kudosrasvo-jaan energianlähteenä. Osa rasvoista muut-tuu maksassa myrkyllisiksi ketoaineiksi, kuten betahydroksibutyraatiksi. Mitä vaka-vampi ja pidempi on energiavaje, sen suu-rempi on ketoosiin sairastumisen riski: leh-mä lakkaa syömästä, sen maitotuotos puto-aa ja maidon rasvapitoisuus nousee.

Energiavajeen hoitoon sopivat erikoisre-hut sisältävät muun muassa propyleenigly-kolia sekä pötsissä propionihappoa tuotta-via rehuaineita. Ne nostavat verensokeria ja alentavat veren rasva- ja ketoainepitoisuut-ta niin, että rehu alkaa taas maistua.

Verensokerilla on myös suora vaikutus tiinehtymiseen. Munasolut käyttävät glu-koosia ravintonaan. Alhainen verensokeri ja veren korkea rasvahappopitoisuus heiken-tävät munasoluja ja haittaavat niiden kyp-symistä. Seuraavat kiimat jäävät heikoik-

si ja hedelmöittyminen vaikeutuu. Veren-sokeria nostava ruokinta nopeuttaa hedel-mällisyyden palautumista.

piilevä halvaus Joskus hedelmällisyysongelmien taustalla voi olla piilevä poikimahalvaus, jossa veren kalsiumpitoisuus on alentunut ja lihak-set toimivat laiskasti. Se voi johtaa erilai-siin terveysongelmiin kuten huono syön-ti, ketoosi, kohdun hidas palautuminen tai huono vastustuskyky, jotka puolestaan voi-vat heikentää hedelmällisyyttä.

Umpilehmien oikea ruokinta vähentää poikimahalvausriskiä. Karkearehun tulisi olla kuitupitoista ja täyttävää, ei apilaista, ja sisältää vain niukasti kalsiumia ja kaliumia. Lisäksi annetaan umpilehmille tarkoitettua kivennäisrehua, joka turvaa muun muassa riittävän magnesiumin saannin. Hankalis-sa tapauksissa voi olla apua erikoiskivennäi-sistä, joissa on anionisia suoloja.

riittävästi ravintoaineitaRavintoaineiden saanti vaikuttaa hedelmäl-lisyyteen. Jotta lehmä olisi valmis uuteen tiineyteen, sen energiataseen on oltava kun-nossa ja sen on saatava rehusta riittävästi valkuaista ja kivennäisaineita. Myös suojara-vintoaineita, vitamiineja ja hivenaineita, tar-vitaan. Umpilehmien ja poikivien hiehojen kivennäisrehun saanti kannattaa varmistaa.

Hivenaineilla on oma osuutensa hedel-mällisyyden ylläpitämisessä. Mangaani vai-kuttaa sukupuolihormonien määrään ja kel-tarauhasen toimintaan, seleeni jälkeisten irtoamiseen, ja kupari ja sinkki kohdun toi-mintaan ja tiinehtymiseen. Korkeatuottoisil-la tai stressaantuneilla eläimillä tarve kasvaa.

Suomalaisissa pelloissa on usein puutet-ta hivenaineista. Säilörehuanalyysin, laajan kivennäisanalyysin ja maidon seleenimää-rityksen perusteella ruokintaa voidaan täy-dentää oikein ja varmistaa kaikkien ravin-toaineiden riittävä saanti.

Ǐ sopivan ruokinnan avulla voidaan auttaa lehmät kriittisten tuotantovaiheiden yli ja tukea niiden hyvää hedelmällisyyttä.

KuVA

: HA

NKK

iJA

Oy


Nupoutus on yleisesti käytössä oleva toimenpide, jossa vasi-koiden sarvien aiheet tuho-taan. Sarvettomat eläimet eivät vahingoita niin helpos-

ti tosiaan eivätkä hoitajiaan. Nupoutus on ilman asianmukaista kivunlievitystä kui-tenkin erittäin kivulias toimenpide, ja kipu jatkuu useita päiviä toimenpiteen jälkeen.

Nykyisen lainsäädännön mukaan alle 4-viikkoisen vasikan saa Suomessa nupout-taa pätevä henkilö ilman kivunlievitystä. Tästä vanhemman eläimen saa nupouttaa vain käyttäen eläinlääkärin antamaa asia-mukaista kivunlievitystä. Kansainvälinen suositus on, että eläimet nupoutetaan aina kivunlievitystä käyttäen, vaikkakaan kivun-lievityksen käyttö ei ole kovin yleistä. Maail-malla nautoja nupoutetaan myös kylmäpol-tolla, erilaisilla pastoilla ja amputaatiolla.

”Suomessa vasikat nupoutetaan aina kuumapoltolla: toimenpiteestä aiheutuu vasikalle III-asteen palovamma. Suomalai-sen suosituksen mukainen vasikan rauhoit-taminen, sarvenaiheiden ja niitä hermotta-vien hermojen puudutus sekä operaation jälkikipua hoitavan tulehduskipulääkkeen käyttö olisi tästä syystä poikkeuksetta erit-täin perusteltua”, maitotilaa leipätyökseen hoitava eläinlääketieteen tohtori Ann-Hele-na Hokkanen sanoo.

Hokkanen tutki viime huhtikuussa tar-kastetussa väitöskirjassaan miten suoma-laiset maidontuottajat suhtautuvat vasikoi-

Vasikoiden nupoutushetken kivusta on tutkimuksia runsaasti, mutta toimenpi-teen aiheuttamasta pidempikestoisesta kivusta tiedetään vähemmän: on kuitenkin vahvat viitteet siitä, että kipu kestää päiviä nupoutuksen jälkeen. Myöskään ei tiedätä, miten ilman kivunlievitystä tehty nupoutus ja hoitamatta jätetty kipu vaikuttavat vasi-kan myöhempään elämään.

yrittäjän suhtautuminen ratkaiseeTutkimustyönsä aikana eläinlääkärille sel-visi, että merkittävin seikka, joka vaikut-taa nupoutuksessa käytettävään kivunlie-vitykseen, on karjanomistajan suhtautu-minen kipuun. Jos yrittäjä kokee, että vasik-kaan sattuu ja että kipua on tärkeää hoitaa, hän kutsuu eläinlääkärin paikalle lääkit-

Kangasniemeläinen eläinlääkäri Ann-Helena Hokkanen selvitti väitöstyössään hyviä käytäntöjä vasikan nupoutuskivun hoitoon. Teksti Anu Artjoki

Vasikoiden nupoutuskipua syytä hoitaa

KuVA

: AN

N- H

ELEN

A H

OKK

AN

EN

Ǐ Nupoutuksesta aiheutuu vasikalle iii-as-teen palovamma. vasikan rauhoittami-nen, sarvenaiheiden ja niitä hermottavien hermojen puudutus sekä jälkikipua hoita-van tulehduskipulääkkeen käyttö olisi poik-keuksetta erittäin perusteltua ja suositel-tavaa.

den nupoutuskipuun sekä kivunlievityksen käytön tarpeellisuuteen. Kyselytutkimuk-seen osallistui 451 yrittäjää. Lisäksi hänen tutkimuksessaan kehitettiin automaatti-nen mittalaite vasikan unen ja makuuajan mittaamiseen sekä tutkittiin suun limakal-volta imeytyvän rauhoiteaineen toimintaa. Hokkasen väitöskirjassa tarkasteltiin myös mahdollisuuksia tutkia ja hoitaa nupou-tuksen aiheuttamaa kipua entistä tehok-kaammin sekä keinoja lisätä kivunlievityk-sen käyttöä.

Hy ViNVOiNTi


semään vasikan. Kipuun ja sen hoitami-seen vakavasti suhtautuvat tuottajat ovat myös valmiita maksamaan kivunlievityk-sen käytöstä.

”Jos olen saanut karjanomistajat kerran kokeilemaan kivunlievityksen käyttöä, he ovat poikkeuksetta olleet hyvin yllättyneitä siitä, että vasikka on niin reipas ja peloton toimenpiteen jälkeen”, Ann-Helena Hokka-nen sanoo. ”He ovat myös jatkossa kutsu-neet eläinlääkärin lääkitsemään nupoutet-tavat vasikat.”

Asiaa pitäisi pohtia laajemminkin: kyse ei ole vain nupoutuksesta, vaan vasikas-ta ja sen hyvinvoinnista. Hokkasen mieles-tä meillä ei ole oikeutta aiheuttaa vasikoil-le kipua, jota voitaisiin myös hoitaa tehok-kaasti. Nupoutus ilman kivunlievitystä on aina haitallinen toimenpide vasikalle ja lisäksi kivunlievityksen käyttö voi vaikut-taa siihen, millaisia lypsylehmiä meillä on navetassamme viiden vuoden kuluttua.

”Karjakoot kasvava ja yhden hoitajan on hoidettava yhä useampia eläimiä. Tällöin eläinten pelottomuus hoitajiaan kohtaan nousee entistä tärkeämmäksi, koska yksit-täisen eläimen kanssa seurusteluun käytet-tävissä oleva aika vähenee. Miksi aiheuttaa vasikalle tarpeetonta kärsimystä sekä siitä aiheutuvaa pelkoa ja levottomuutta, jos se voidaan välttää?”, Ann-Helena Hokkanen kysyy. ”Kipu haittaa myös vasikoiden lepo-käyttäytymistä ja unta.”

kivunlievitystä kolmiportaisestiAnn-Helena Hokkasen suosittelema tapa hoitaa nupoutuksen kivunlievitys on kol-mivaiheinen. Ensin eläin rauhoitetaan, sit-ten sarvenaiheiden ympärys puudutetaan ja kolmantena käytetään tulehduskipulääket-tä pitkäaikaisemman kivun hoitoon.

Rauhoitelääke pistetään ensin suonensi-säisesti laskimoon tai lihakseen. Hokkasen väitöskirjassa tutkittiin myös geelimäisen, suun limakalvolle annosteltavan rauhoit-teen käyttöä. Se toimi tutkimuksessa hyvin. Oikein käytettynä rauhoitteet ovat vasikoil-le turvallisia, kunhan rauhoitetut eläimet pidetään lämpiminä.

”Rauhoitus vähentää käsittelyn, lää-kitsemisen ja itse toimenpiteen aiheutta-maa stressiä sekä vähentää osaltaan myös nupoutuksen aiheuttamaa kipua. Rauhoite ei kuitenkaan yksin riitä poistamaan kipua,

unen ja kivun tutkija hoitaa länsisuomenkarjaaann-Helena Hokkanen on vasikoiden kipua ja unta tutkiva 32-vuotias eläinlääketieteen tohtori. Hokkanen kiinnostui vasikoiden kipu- ja unitutki-muksesta jo opiskeluaikanaan. Helsingin yliopiston Eläinlääke-tieteellisen tiedekunnan kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osastolle ja Eläinten hyvin-voinnin tutkimuskeskukseen tehty väitöskirjatyö vasikoiden nupoutuskivusta tarkastettiin huhtikuussa 2015.

Eläinlääketieteen tohtori on opettajapariskunnan tytär sulkavalta. kun tyttö täytti kolme vuotta, hän sai lahjaksi isältään shetlanninponin, aapon. aapo täytti tänä kesänä 30 vuotta, joten jouluna yhteistä taivalta on täynnä jo kolme vuosikymmentä.

”aapo on varmaan suurin syy sille, että minusta tuli eläinlääkäri”, ann-Helena Hokkanen sanoo.

Hokkanen totesi 4-vuotiaana ryhtyvänsä eläinlääkäriksi, jos vain oppisi lukemaan. lukemaan hän oppi niin hyvin, että pääsi opiskelemaan Eläinlää-ketieteelliseen tiedekuntaan ensi yrittämällä. Eläinlääkäriksi hän valmistui keväällä 2007.

kandikesänään 2006 hän kävi hoitamassa tulevan miehensä Pekka Hok-kasen lypsylehmää, ja sillä tiellä eläinlääkäri on edelleen: naimisiin pariskunta meni joulukuussa 2006 ja väitöskirjatyö alkoi emännän työn ohessa vuonna 2008.

Eläinlääkäri onkin siis päätyökseen maitotilayrittäjä luonnostaan nupoja länsisuomenkarjan eläimiä kasvattavalla Hulikan tilalla.

Hulikassa on 54 länsisuomenkarjan lypsävää ja peltopinta-alaa 120 hehtaaria. keski tuotos on noin 8 000 kiloa, yli kolme kertaa poikineiden yli 9 000 maitokiloa. tilalla on myös ravihevoskasvatusta, joka on pariskunnan rakas, yhteinen harrastus. Hokkasen mukaan länsisuomenkarja on sopinut Hulikkaan aina hyvin.

”suomenkarja on meidän juttu, samoin suomenhevoset. ne ovat hienoja eläimiä ja suuria persoonia. samalla ne ovat osa omaa historiaamme ja olemme onnekkaita, että saamme tehdä töitä niiden kanssa. Pekka on jalos-tanut länsisuomenkarjaa koko ikänsä. Jalostuksessa olemme keskittyneet varsinkin tuotokseen, rakenteeseen ja kestävyyteen. Meillä on navetassa kaikkiaan 13 eri emälinjaa, jotka pyrimme säilyttämään.”

koska Hokkasen päätyö on tilalla emäntänä ja tilan omana seminologina ja eläinlääkärinä, tutkijan töitä hän tekee jatkossakin osa-aikaisesti.

”nämä kaksi työtä tukevat hyvin toisiaan: tutkijalle on etua käytännön kokemuksesta ja emännän työhön ja tilan kehittämiseen väitöskirjaopinnot ovat antaneet tosi paljon”, Hokkanen tiivistää.

Ǐ Ann-Helena Hokkanen tutki viime kevää-nä tarkastetussa väitöskirjassaan yrittäjien suhtautumista vasikoiden nupoutuskipuun ja sen hoitoon.

Jos yrittäjä kokee, että nupoutettavaan vasikkaan sattuu ja että kipua on tärkeää hoitaa, hän kutsuu eläinlääkärin paikalle.

1

KuVA

: KA

iSA

LEP

PäN

EN


se vain vähentää eläimen reagointia kaiken-laisiin ärsykkeisiin”, Hokkanen selvittää.

Rauhoituksen jälkeen vasikan sarven-aiheita hermottavan hermon ympärille ja itse sarvenaiheiden ympärille pistetään puudute: tämä on tärkein nupoutuskivun hoitoon käytettävä lääke. Puudute poistaa kivun polttohetkeksi ja noin kahdeksi tun-niksi toimenpiteen jälkeen.

Koska puudutteen vaikutusaika on lyhyt, suositellaan vasikalle annettavaksi lisäk-si tulehduskipulääkettä, joka vaikuttaa pidempään. Ennen toimenpidettä annet-tava tulehduskipulääke hoitaa kipua noin vuorokauden ajan. Myös seuraavana päivä-nä on hyvä antaa kipulääkettä, jonka eläin-lääkäri voi jättää tilalle.

”On merkkejä siitä, että vasikat kärsivät nupoutuksen aiheuttamasta kivusta 3–5 päivää, joten ne hyötyvät kipulääkkeen käy-töstä seuraavinakin päivinä”, Ann-Helena Hokkanen sanoo. ”Asiaa pitää tutkia kuiten-kin lisää, jotta tiedetään mikä on paras tapa hoitaa jälkikipua.”

vinkkejä kivunlievityksen toteuttamiseenAvainasemassa kivunlievityksen yleistymi-selle on eläinlääkärin mielestä koulutuksen ja terveydenhuoltosopimusten lisääntymi-nen. Hokkanen myöntää, että kivunlievi-

tys toki maksaa, mutta ei niin paljoa, että se saisi ajaa vasikan hyvinvoinnin edelle. Hok-kasen maitotilayrittäjien haastattelututki-muksesta kävi ilmi, että noin 40 prosenttia piti kivunlievityksen käyttöä nupoutettaes-sa melko kalliina toimenpiteenä. Suurim-mat kustannukset ovat eläinlääkärin käynti tilalla ja työ, käytettävät lääkkeet ovat koh-tuullisen edullisia.

”Jos kivunlievityksestä tulee kustannus-kysymys matkojen takia, ensimmäiseksi miettisin yhteistyötä lähitilojen kanssa”, Hokkanen sanoo.

Järkevintä olisi saada kerättyä samalta alueelta suurempi joukko eläimiä, jotka

eläinlääkäri nupouttaa kerralla. Normaa-lin vasikan voi nupouttaa kivunlievitystä käyttäen myös vanhempana kuin 4-viik-koisena, riippuen miten suuret sarvenai-heet vasikalla on.

On hyvä muistaa, että eläinlääkäri tekee myös muuta kuin toimii lääkeautomaatti-na. Samalla kun hän lääkitsee vasikan, hän tarkastaa sen terveydentilan. Nupoutuk-sen voi myös yhdistää muihin terveyden-huoltotoimiin, kuten esimerkiksi lehmien tiineystarkastuksiin. On erittäin hienoa, että jo lähes kaikki terveydenhuoltotilois-ta nupouttavat eläimensä käyttäen kivun-lievitystä.

Ǐ Ann-Helena Hokkanen ja miehensä Pekka Hokkanen isännöivät kangasniemeläistä Hulikan tilaa. Tilalla kasvatetaan länsisuomenkarjan lisäksi suomenhevosia.

KuVA

: KA

iSA

LEP

PäN

EN

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuritaloudellinen merkitys maidontuotannossaNurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästy-essä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laa-dukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

Laskelman lähtötiedotLehmien lukumäärä ....................................................................................120Maidon tuottajahinta, 9/2015 Valio. .....................................................37 snt / litraOhran hinta, vko 37/2015, Altia Oyj ......................................................0,155 eur / kgTäysrehun hinta, Raisioagro 9/2015 verkkokauppa .......................0,288 eur / kgRypsirouheen hinta , Raisioagro 9/2015 verkkokauppa ................0,307 eur / kgSisäruokintakauden pituus .......................................................................275 vrkD-arvotNuuttiBOR ............................................................................................................67,4Muu lajike .........................................................................................................65,7

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 10 379 €Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,7%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 104 euroa / lehmä ....... 12 484 euroa / lypsykarjaLisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 135 euroa / lehmä ....... 16 157 euroa / lypsykarja

D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden par-haimpia lajikkeita

Siemenmyynti:

Jalostaja:

Hy ViNVOiNTi

Nurmiviljelyn lajikevalinnalla on suuritaloudellinen merkitys maidontuotannossaNurmiviljelyyn kannattaa valita lajike, jolla voidaan nostaa lehmän maitotuotosta. NuuttiBOR -timotein sulavuus on erittäin korkea ja se laskee hitaasti korjuun viivästy-essä. NuuttiBOR on myös satoisa ja talvenkestoltaan erinomainen. Meiltä myös laa-dukas InkeriBOR -nurminata sekä KarolinaBOR -ruokonata.

Laskelman lähtötiedotLehmien lukumäärä ....................................................................................120Maidon tuottajahinta, 9/2015 Valio. .....................................................37 snt / litraOhran hinta, vko 37/2015, Altia Oyj ......................................................0,155 eur / kgTäysrehun hinta, Raisioagro 9/2015 verkkokauppa .......................0,288 eur / kgRypsirouheen hinta , Raisioagro 9/2015 verkkokauppa ................0,307 eur / kgSisäruokintakauden pituus .......................................................................275 vrkD-arvotNuuttiBOR ............................................................................................................67,4Muu lajike .........................................................................................................65,7

Nuutin laadun aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo vuodessa 10 379 €Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,7%-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa —> lisäkustannus

Lisäkustannus viljan hinnan kautta .............. 104 euroa / lehmä ....... 12 484 euroa / lypsykarjaLisäkustannus täysrehun hinnan kautta...... 135 euroa / lehmä ....... 16 157 euroa / lypsykarja

D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu MTT:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säilörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia.

NuuttiBOR -timotein lisätuotto

ww

w.p

elto

siem

en.f

i

NuuttiBOR-timotei on sulavuudeltaan markkinoiden par-haimpia lajikkeita

Siemenmyynti:

Jalostaja:


Terveyden edistämiseen kannat-taa panostaa, sillä sairastami-nen on kallista. Sairaudet aihe-uttavat sekä näkyviä että piile-viä kuluja ja tuotantotappioi-

ta. Ne vähentävät maitotuotosta ja nuorten eläinten kasvua sekä lisäävät kuolleisuutta.

Hyvällä terveydellä on vaikutusta mai-don laatuun. Etenkin utaretulehdukset muuttavat maidon koostumusta ja heiken-tävät sen säilymistä ja käyttökelpoisuutta elintarvikkeiden raaka-aineena. Eläinten hyvä terveys on myös osa positiivista mai-dontuotannon imagoa, sitä mielikuvaa joka välittyy kuluttajille.

Hyvä terveys tarkoittaa sitä, että eläi-met eivät tarpeettomasti kärsi vammois-ta, sairauksista tai toimenpiteistä johtuvas-ta kivusta. Terveydentilaa on suhteellisen helppo mitata. Vertailukohteita oman kar-jan terveyden arvioimiseksi löytyy muun muassa tuotosseurannan raporteista, Nase-vasta ja eläinten hyvinvointia määrittelevän Welfare Quality® -järjestelmän julkaisuis-ta sekä terveydenhuoltoa käsittelevästä kir-jallisuudesta.

mitkä asiat kertovat, että karjan terveys on hyvällä tasolla?Eläinten hyvinvointia määrittelevän Wel-fare Quality® -järjestelmän (WQ , www.wel-farequality.net) mukaan lehmien terveyden keskeisimpiä mittareita ovat ontumisen, ihovaurioiden, hengitystieoireiden (yskä, sierainvuoto, vaikeutunut hengitys), silmä-sairauksien oireiden, ripulin ja tulehduk-

sellisten emätinvuotojen esiintyvyys sekä soluttavien, synnytysvaikeuksista kärsi-neiden ja makaamaan jääneiden osuus sekä kuolleisuus.

Vasikoiden terveyden mittareina WQ-jär-jestelmässä käytetään ihovaurioiden, sork-ka-alueen tulehdusoireiden, niveltulehdus-ten ja -vaurioiden, pureskeltujen häntien tai korvien, ontumisen, hengitystieoirei-den (yskä, sierainvuoto, tihentynyt hengi-tys), silmävuodon, ripulin, puhaltuneiden pötsien, pitkän elottoman karvapeitteen, selvästi sairaana olevien vasikoiden ja kas-vaneen kuolleisuuden esiintyvyyttä. Sai-rauden oireiden lisäksi järjestelmässä arvi-oidaan joidenkin kivuliaiden hoitotoimen-piteiden (nupoutus, sarven sahaus, hännän amputointi) määrää ja toteutustapaa.

Hyvän terveyden raja-arvot vaihtelevat hieman lähteestä riippuen. WQ-järjestel-mässä huomioidaan pistelaskussa eri pai-nokertoimin sekä oireen esiintyvyys että sen vakavuusaste. Esimerkiksi lieväastei-sen ontumisen painokertoimena lasken-nassa käytetään lukua 0,14 ja vakava-astei-sen ontuman kertoimena lukua 1.

Laskentatapa hyvinvoinnin arvioinnis-sa on siis suhteellisen monimutkainen, mutta laskennan apuvälineeksi on kehi-tetty Excel-pohjaisia laskureita. WQ-jär-jestelmää onkin koettu tarpeen yksin-kertaistaa, muun muassa ETU Lypsykar-ja-asiantuntijaryhmä on työstänyt raja-arvoja Nasevan luokituksiin (www.naseva.fi=>Ohjeet=>Naseva_tilakäynnin_ohjeet_ver-sio_2-2012.pdf).

Sairastavuus- ja kuolleisuusluvut oli-si hyvä suhteuttaa karjakokoon ja karjas-sa esiintyvien tapahtumien määrään (esi-merkiksi syntyneiden vasikoiden määrä, poikineiden lehmien määrä) eikä niinkään tiettyyn ajanjaksoon (esimerkiksi vuosi). Tämä kannattaisi huomioida myös erilais-ten raporttien kehitystyössä.

Näin erikokoiset karjat saataisiin parem-min ”samalle viivalle” ja vertailukelpoisik-si keskenään. Todella isossa karjassa tapah-tuu paljon lyhyessäkin ajassa, 100 vasik-kaa saattaa syntyä vaikkapa puolen vuoden aikana. Pienessä karjassa vastaava määrä syntymiä tapahtuu esimerkiksi 5–10 vuo-den kuluessa. Vuosi voi olla tarkastelujak-

Kristiina sarjokariTerveydenhuoltoeläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut [email protected]

HYVÄ TERVEYSHyvä terveys on osa eläinten hyvinvointia. Se on erittäin

olennaista myös tilan taloudellisen tuloksen kannalta.

Hyvä terveys tarkoittaa sitä, että eläimet eivät tarpeettomasti kärsi

vammoista, sairauksista tai toimenpiteistä johtuvasta kivusta.

Hy ViNVOiNNiN TEEMAVuOSi


sona huono erityisesti pienemmille karjoil-le, vuodet kun eivät ole keskenään saman-laisia (esimerkiksi 1 kuollut vasikka vuo-dessa / 10 syntynyttä = 10 % laskennallinen kuolleisuus, 1 kuollut vasikka viidessä vuo-dessa / 50 syntynyttä => 2 % laskennallinen kuolleisuus).

Hyvän lehmien terveyden tunnusmerk-kejä ovat muun muassa alle 5 prosentin lehmäkuolleisuus, alle 10 prosentin ensi-koiden poistoprosentti ja alle 20 prosentin vanhempien lehmien poistoprosentti, alle 10 prosentin ihovaurioiden ja ontumisen esiintyvyys ja alle 15 prosentin hoitoa vaa-tivien utaretulehdusten esiintyvyys.

Poikimahalvauksia tulisi esiintyä har-vemmilla kuin 15 prosentilla kolmatta ker-taa poikivista ja sitä vanhemmista leh-mistä, jälkeisiä jäädä alle viidellä prosen-tilla poikineista ja valutteluja esiintyä alle 10 prosentilla poikineista. Piilevää ketoo-sia tulisi esiintyä vähemmän kuin 10 pro-sentilla lehmistä, asetonitautia alle viidel-lä prosentilla ja juoksutusmahaongelmia tai hapanta pötsiä alle kahdella prosentil-la lehmistä.

Hyvän vasikoiden terveyden tunnuslu-kuja ovat WQ-järjestelmän mukaan esimer-

kiksi alle kahden prosentin vasikoiden syn-tymäkuolleisuus, alle kahden prosentin elä-vänä syntyneiden vasikoiden kuolleisuus puolen vuoden ikään mennessä, alle kuu-den prosentin yskivien vasikoiden ja alle viiden prosentin ripuloivien vasikoiden osuus karjassa.

Vasikoiden nupoutuksessa on suositel-tavaa käyttää rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievistystä. Muutoin kuin sairauden vuoksi tehtävät kivuliaat toimenpiteet, kuten esimerkiksi joissain maissa yleinen hännän amputointi, ovat meidän eläinsuo-jelulaissamme kiellettyjä.

kuinka hyvää terveyttä kannattaa edistää?Tärkeimmät terveyden edistämiskeinot ovat suunnitelmallisia terveydenhuollon toimenpiteitä – huolellisesti mietityt toi-mintatavat, säännöllinen eläinten ja karjan terveystilanteen seuranta ja varhainen rea-gointi poikkeamatilanteisiin.

Kunnossa olevat perusasiat riittävät useimmiten: esimerkiksi eläinten iän ja tuotantovaiheen mukainen ruokinta, riit-tävä tila ja raitis ilma, runsaasti kuivitettu ja pehmeä makuupaikka, tehokas lannan-

poisto, säännöllinen sorkkahoito ja tarttu-vilta taudeilta suojautuminen.

Sairaustapauksiin kannattaa reagoida nopeasti, sillä vähennetään tuotostappioi-den määrää. Sairaiden hoitoa tärkeämmäs-sä roolissa on kuitenkin terveyden edistä-miseksi tehtävät toimet.

Mikäli karjasi terveydentila kaipaa kohentamista, ota yhteyttä terveydenhuol-toeläinlääkäriin ja osuuskuntasi neuvojaan. Tekemäsi terveydenhuoltotyön tueksi kan-nattaa koota joukko alan rautaisia ammat-tilaisia, joiden kanssa keskustellen voitte tehdä suunnitelman asioiden parantami-seksi. Avoimuus on tässä työssä tärkeää. Kun kaikki tiimissäsi mukana olevat asian-tuntijat puhaltavat kanssasi yhteen hiileen, saavutatte tavoitteet nopeammin ja kustan-nustehokkaammin.

Ǐ Hyvän terveyden edistämiseksi täytyy joskus muuttaa suuntaa – joskus hiukan vähempikin riittää kuin tässä kuvassa.

OSA 3/4


Hy ViNVOiNTi

Me olemme selvinneet ennenkin ja mehän sel-viämme tästäkin! Elasti-nen laulaa: ”Katse eteen ja suupielet ylöspäin, tee

vastoinkäymisistä voimaa! Katse eteen ja suupielet ylöspäin, antaa tulla, kestän kyl-lä, periks en tuu antamaan!”

Tiukassa tilanteessa on hyvä muistaa, miten omaa jaksamistaan voi vahvistaa.

selviytyjän kymmenen käskyä1. mieti, miHin voit vaikuttaa, mihin voimasi eivät riitä tai mille tilanteille et ker-ta kaikkiaan voi mitään. Kuten: Suomi elää tällä hetkellä taantumassa, hallitusta voi arvostella ja aiheesta rutkuttaa, mutta joh-taako se mihinkään?

Mieti, mihin haluat vaikuttaa ja mitä väylää voit käyttää? Jos et voi vaikuttaa, kannattako uhrata omia, tärkeitä voimia rutkutuksen alttarille? Tai, miten voisi puo-lison muuttaa toisenlaiseksi? No, älä edes yritä. Ihminen muuttuu vain, jos itse sitä haluaa.2. palastele ! Jos otat niskaasi koko maa-ilman murheet ja politikkojen synkkämieli-set puheet, ihmissuhteiden ristiriidat, omi-en vanhempien vanhenemiset ja heikkou-det, muserrut varmasti. Mieti, minkä palan pystyt hoitamaan juuri nyt. Tee suunnitel-ma, palastele tavoite.3. terve itsekkyys kunniaan ! Mieti, mikä antaa sinulle voimia? Keskustele asi-asta läheistesi kanssa. Jos vedätte yhdes-sä siipan kanssa omaa maitotilaa, kerto-kaa rehellisesti toisillenne, mikä antaa voi-maa, mikä saa jaksamaan. Ja pitäkää voi-

HAASTAVA VUOSI– Miten jaksamme ja selviydymme?Paljon on panostettu, rakennettu uusia, suurempia navetoita, investoitu ja odotettu parempaa. Kun uutisia seuraa ja lehtiä lukee, paremman toivo saattaa pikku hiljaa hiipua. Ajat ovat kovat, turha sitä on hyssytellä. Mutta!

manlähteistä kiinni. Tehkää vaikka viikko-suunnitelma, missä kummankin sekä per-heen voimapaukut tulevat huomioiduiksi. Yksi tykkää metsässä vaeltamisesta, toinen teatterista, jumpasta, ihmisten seassa pyö-rimisestä. Jos et kerro, toinen ei arvaa, sillä pään sisään EI näe.4. olisiko se iHan itsestä kiinni? Mitä enemmän ihmisten selviytymistä, onnelli-suutta, tasapainoista mieltä ja elämän mer-kityksellisyyttä on tutkittu, tulos on kiis-taton: paljon on itsestä kiinni. Elämää ei voi hallita, elämä kulkee, potkii, on epä-reilua, haastaa ja palkitseekin, mutta on aina omasi.

Kun aamulla päätät, tästä tulee hyvä aamu, mieti illalla, oliko sillä merkitystä. Ihminen ohjaa ajatteluaan, ajattelu luo toi-mintaa ja toiminta tuo tulosta. Jos aamul-la päättää, että tästä ei sitten tule lasta eikä mitään muutakaan, ei siitä tulekaan. Mis-sään ei ole muuten luvattu, että elämä oli-si helppoa. Mutta se on sinun elämäsi! Kan-nattaisiko ohjata sitä? Ajatteluun voit vai-kuttaa, moneen asiaan et.

Elämää ei voi hallita, elämä kulkee, potkii, on epäreilua, haastaa ja palkitseekin, mutta on aina omasi.


Ritva Enäkoski on viestintävalmentaja ja kouluttaja, joka maalaistyttönä tietää, mistä lehmä poikii ja miten lehmiä lypsetään. Ritva on onnellinen jokaisesta uudesta laktoosittomasta maitotuotteesta. ”Muistan teitä aina salitreenien jälkeen, kun juon palautus-juomana proteiinikahvimaitoa. 100 kiloa nousee maastavetona! tsempataan eteenpäin!”

5. ”asenne ratkaisee, oon nähnyt omin silmin senkin!” Viisas mies tuo Elastinen! Kirjoita vaikka paperille tai koneellesi, mikä on tällä hetkellä asenteesi omaan elä-määsi, työhösi, vaikeuksista ja haasteista selviytymiseen, omaan puolisoosi, lapsii-si, niihin kauniisiin elikoihin, jotka vastaa-vat menestyksestäsi. Helsingin Sanomissa oli vuonna 1999 lääkäripäivien jälkeen otsikko (lääkärit olivat diagnosoineet elämää): ”Elä-mä on kuolemaan joh-tava saraus, joka tarttuu suku-

riä. Usein negatiivinen märehtiminen joh-taa pahempaan negatiiviseen kierteeseen ja edessä alkaa olla toivoton tie. 7. myönteisyydellä, positiivisella ajat-telulla on merkitystä terveydelle, vaikeuk-sista poisponnahtamiselle, uusien ideoiden havaitsemiselle, ihmissuhteiden laadulle, onnellisuuden havaitsemiselle, onnistumi-sille. Tämä ei ole enää ”mielipidekysymys”, nämä ovat kiistattomia tutkimustuloksia.Viisi ilon kokemusta per päivä pitää lää-kärin loitolla! Näe, havaitse, jaa ilon koke-muksia.

Eräs äiti kertoi vaikeuksista selviytymi-sen salaisuudeksi sen, että he illalla nave-tasta tultuaan kävivät perheen kanssa joka päivä läpi sen, mikä oli ollut sen päivän ilon kokemus. Aamut olivat niin eriaikai-sia pesueella, että he kirjoittivat liitutaulul-le joka aamu toiveen, mitä odottavat päiväl-tä. No, usein siinä oli myös ruokatoivomuk-sia, iloja nekin. 8. kiitollisuuden Huomaaminen, anteeksi antaminen ja tässä ja nyt eläminen. Nämä ovat psykologian profes-sori Sonja Lyubomirskyn tutkimuksen kol-me selkeintä havaintoa siitä, mikä erottaa onnelliset ihmiset vähemmän onnellisis-ta. Miettikää vaikka yhdessä, mistä olette kiitollisia juuri tänään? Viekö anteeksian-tamattomuus sinulta voimia? Ja missä on mielesi juuri nyt? Mielen temppuihin kuu-luu karata aina silloin tällöin ihan muualle, mutta siirrä se päättäväisesti siihen tilaan ja tilanteeseen, jossa juuri nyt olet. Et voi elää ruho täällä, mutta pää muualla -elämää tai ainakin se kuluttaa voimia.9. iHminen tekee kaikki päätöksen-sä tunteella, selittää järjellä. Kun vilutus t-viivalla valtaa mielen, anna sille se arvo ja aika, minkä se tarvitsee. Positiivinen ajatte-lu ei tarkoita negatiivisten tunteiden kiel-tämistä.

Kaikki tunteet ovat arvokkaita. Yksittäi-

nen tunne kestää vain 90 sekuntia, sitten alkaa tulkinta. Kun tunnet stressin kasva-van, toivottomuuden kolkuttelevan mieltä, mieti, mitä tämä tunne haluaa sinulle ker-toa? Nimeä tunne, anna sille arvo ja käsit-tele se. Jos toinen ihminen on negatiivinen, kysy vaikka, miten tämä vie meitä eteen-päin? Tai sano, että auta minua ymmärtä-mään.10. aitouden Haistaa aina. Te, jotka teette eläinten kanssa töitä, tiedätte, että eläin vaistoaa tunnetilat. Niin ihminenkin.

Kehon kieli on ensimmäinen kielem-me, se on tunteidemme sekä alitajuntam-me kieli. Se on siksi aina oikeassa. Jos sanat ja sanaton kehon kieli ovat ristiriidassa, sanaton voittaa aina. Me vaistoamme, että tilanteessa oli jotain kummallista. Rehelli-syys maan perii, sanotaan, mutta loukkaa-minen, mollaaminen, vähättely ei ole samaa kuin rehellisyys. Arvostuksen näkee toises-ta, näkee myös, jos ei arvosteta.

Puhukaa! Uskaltakaa jakaa tunnetiloja ja löytää yhdessä sanoja, vaikka se on jos-kus vaikeaa. Jos aina sanoo ” ei mulla oo mikään” ja naamasta näkee, että kyllä on, arvuuttelija saattaa väsyä ja lakata kysy-mästä.

ja kerta kiellon päälle: Yhdessä olemme enemmän. Teillä on kanssakulki-joita, samassa työssä ”räsääntyneitä”, pitä-kää yhtä. Kun joku väsyy, kannatelkaa hän-tä. Me voimme antaa toisillemme voimaa, neuvoja, apua, uusia näkökulmia, vaihto-ehtoisia ratkaisuja. Kun kerran itse on saa-nut kokea sen, että ”tämän kuralätäkön yli mennään yhdessä”, on valmiimpi autta-maan toista.

Hyvän tekeminen lisää tutkitusti omia voimavaroja ja lisää elämän merkityksel-lisyyttä. Hyvän tekeminen voi olla sano-ja, konkreettista apua, pyyteetöntä toisen elämän laadun kohottamista. Me kaikki osaamme sen.

puoliyhteydessä.” Joka sana totta! Voi-

siko sen ajatella toi-sin?

6. lakkaa vatuloimas-ta! Vatulointi on kuopionkiel-

tä ja tarkoittaa märehtimistä. Lehmät märehtivät, se heille sallittakoon, ihmiset vatuloivat ihan liikaa. Totta on, että kun oikein rutkuttaa ja puhua paapattaa, hen-gitystien kautta purkautuu ”höyryä” ulos ja se puhdistaa.

Mutta märehtiminen kuluttaa kanssa-kulkijoiden voimia. Kun esimerkiksi puo-lisonkin taakka alkaa olla painava, vatu-loija ikään kuin jatkomyrkyttää ilmapii-

UtaretUlehdUsmikrobeja


Laura Kulkas Terveydenhuolto-eläinlääkäri Valio Alkutuotanto Valio Terveys -palvelut laura.kulkas @valio.fi

Trueperella pyogenes / Peptococcus indolicusTrueperella pyogenes (ent. Arcanobacterium) aiheuttaa utaretulehduksen yleensä yhdessä Peptococcus indolicuksen, Streptococcus dysgalactiaen tai jonkun muun bakteerin kanssa. P. indolicus aiheuttaa tunnusomaisen pahan hajun utaretulehduseritteeseen. Vuonna 2013 Valion aluelaboratorioon lähetetyistä näytteistä 8,8 prosentista löytyi T. pyogenes ja/tai P. indolicus.

[3][2][1] ennaltaeHkäisyMikäli karjassa ilmenee ajallisesti

lähekkäin muutamakin pyogenes-tulehdus, kannattaa ennaltaehkäisyä pohtia. Pihatoissa sairastunut lehmä kannattaa eristää tartuntapaineen vähentämiseksi ja poistaa lehmä mahdollisuuksien mukaan. koska kaikenlaiset haavat ja haavaumat erityisesti vetimissä ja lähellä vetimiä (myös puhkeavat mätäpaiseet) lisäävät riskiä, tulee pohtia, miten niitä voidaan hoitaa, vähentää ja ennaltaehkäistä tarmokkaasti.

kärpästen torjunta on avainasemassa T. pyogeneksen torjunnassa. kohtuva-lutuksen, mahdollisen utare-eritteen ja mädän siivous parsilta ja poikima-karsinoiden makuualueilta on tärkeää

tartuntapaineen kurissa pitämiseksi. Puhdas kuivitus estää vetimien

päiden lähikontaktin konta-minoituneiden parsien ja poikimakarsinoiden pintoihin. Jälkeisten jättäminen kestopeh-

kupoikimakarsinoiden makuualustoille on suuri

riski erityisesti kesäaikaan.

esiintyminentauti on yleisin loppukesällä

(kesämastiitti) erityisesti hiehoilla ja ummessa olevilla lehmillä, mutta voi iskeä myös lypsykaudella. tällöin puhkeaminen liittyy yleensä vedin-vammaan. Myös sisäruokintakaudella ongelmia voi esiintyä, mutta kesän lämpö lisää riskiä sairastua merkittävästi, samoin bakteereja levittävien kärpästen esiintyminen.

T. pyogenes on opportunisti, jota voi-daan normaalistikin eristää lehmien lima-kalvoilta. Mikrobia kumppaneineen on paljon tulehtuneen utareen eritteessä, haavojen mädässä, mätäpaiseissa, kohtuvalutuksessa sekä mätänevissä jälkeisissä, mutta myös parsien pinnoilla ja poikimakarsinoiden makuualustoissa,

erityisesti ellei niitä siivota ja kuiviteta kunnolla päivittäin.

oireet ja HoitoPyogenes-tulehdukselle on

tyypillistä voimakkaat näkyvät oireet sekä tulehtuneen neljänneksen mätämäinen ja haiseva erite. sairas eläin on jäykkä ja haluton liikkumaan utarekivun takia. akuutin sairauden hoitamiseksi annetaan penisilliiniä ja kipulääkitys. Mätää on kivun lievittämiseksi lypsettävä pois, ainakin aluksi.

intensiivisestä hoidosta huolimatta vain muutama prosentti neljänneksistä palaa maidontuotantoon. ajan myötä neljännes umpeutuu ja surkastuu, ja mätää saattaa purkautua neljänneksestä ajoittain. Pyogenes-tulehdusta esiintyy myös lievässä muodossa (solunousu) lypsykaudella, jolloin penisilliini puree hoitona hyvin.

KuVi

TuS:

OSS

i HiE

KKA

LA



Nasevasti ter veydeNhuollosta

Nyt kannattaa liittyä Nasevaan!suunnitelmallinen terveydenhuoltotyö parantaa maitotilan kannat-tavuutta, eläinten hyvinvointia ja tilalla työskentelevien ihmisten työssä jaksamista. se auttaa huomaamaan hyvin tehdyt asiat ja valitsemaan oikeat kehityskohteet.

säännöllisten terveydenhuoltokäyntien avulla saavutetaan yhdessä mietityt, maitotilayrittäjän valitsemat tavoitteet. yrittäjän ja karjanhoitajan rooli on terveydenhuoltotyössä keskeisin. He tekevät terveydenhuolto-työtä osana karjan päivittäistä seurantaa ja hoitoa, yhteistyössä valitsemi-ensa asiantuntijoiden kanssa. kun kaikki tilan terveydenhuoltokumppanit ovat selvillä tilan tavoitteista ja sovituista toimista niiden saavuttamiseksi, keskitytään olennaiseen ja säästetään yrittäjän aikaa ja rahaa.

uudistunut nasevaterveydenhuollon työkalu naseva on nyt edeltäjäänsä ketterämpi ja nopeatoimisempi. nasevasta tilan luvittamat yhteistyökumppanit löytävät taustatietoja tilakäyntiin valmistautuessaan, jolloin itse käynnillä voidaan keskittyä olennaisimpaan – ratkaisujen pohdintaan. yhdessä laadittu terveydenhuoltosuunnitelma säilyy nasevassa hyvässä tallessa.

nasevan avulla voidaan hoitaa hoito- ja lääkekirjanpito ja teuraiden ilmoittamisen yhteydessä vaadittava informaatio. Eläinlääkäri voi luovut-taa lääkkeitä tulevien sairastapausten varalle sellaisille nasevaan kuuluville tiloille, jotka pitävät siellä sähköistä lääkekirjanpitoa ja joille tehdään riittävän usein terveydenhuoltokäyntejä. näin voidaan vähentää päivys-tysaikaisia eläinlääkärikäyntejä ja säästää selvää rahaa.

oman karjan terveyttä voi suojella käymällä eläinkauppaa vain nasevaan kuuluvien tilojen kanssa, joiden eläintautitilanne on tiedossa. Myös myytä-vien eläinten arvo nousee, kun ostaja voi luottaa saavansa vain sitä mitä tilaa.

miksi nasevaan kannattaa liittyä juuri nyt?nasevaan kuuluminen tuo maidolle lisäarvoa ja kilpailuetua kiristyvillä kuluttajamarkkinoilla. sen avulla voidaan osoittaa hyvin tehdyt asiat ja toimintatavat. kuluttaja haluaa tuotteen, jonka tuotantotapojen todenpe-räisyys voidaan osoittaa.

nasevan avulla voidaan osoittaa, että tiloilla eläinten terveydentila on hyvä ja hoitokäytännöt hyväksyttäviä, eläimiä lääkitään vain sairastapauksissa, ja käytettyjen lääkkeiden jäämien hallinnasta huolehditaan. nasevan avulla voimme osoittaa myös sen, että valio toimii yrityksenä vastuullisesti ja puuttuu havaittuihin ongelmiin. valion ulkomaisille yritysasiakkaille tervey-denhuoltojärjestelmään kuuluminen on usein kaupan syntymisen edellytys.

suuret teurastamot tulevat edellyttämään nasevaan kuulumista vuo-den 2016 alusta kaikilta niiltä tiloilta, joilta he ostavat teuraita ja välittävät vasikoita. nasevaan kuuluminen on edellytys myös sille, että saa täyden vakuutuskorvauksen salmonellatapauksessa.

Jo yli 70 prosenttia valiolaisista tiloista kuuluu nasevaan. liittyminen on maksutonta. nasevaan liitytään solmimalla terveydenhuoltosopimus eläin-lääkärin kanssa. sitoudut ainoastaan kerran vuodessa tehtäviin eläinlääkä-rin terveydenhuoltokäynteihin. naseva-koulutuksen käyneiden eläinlääkä-reiden lista löytyy nasevan nettisivuilta. neuvo2020-kelpoisen eläinlääkärin tekemästä käynnistä maksat vain arvonlisäveron. Jos tilasi on jo nasevassa, siirtyy olemassa oleva sopimus uuteen nasevan järjestelmään.

Kristiina sarjokari, Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ValioErja Tuunainen, Asiantuntijaeläinlääkäri, ETT ry

Naseva osoitteessa 0naseva.fiKatso Neuvo2020-kelpoiset eläinlääkärit 0 tilaneuvojat.mavi.fi/#/fi

Maitotilan

PropyleeniKorkeatuottoisille lehmille tuo-toksen häiriöttömyyden tur-vaamiseksi ja veren normaalin sokeritason ylläpitämiseksi. Sisältää mm. betaiinia joka te-hostaa maksan toimintaa.

Melassi-

ADE –liuosLypsylehmille ja nuorille kasva-ville eläimille perusvitamiinina ympäri vuoden.

propyleeniSisältää maittavuutta lisää-vää melassiseosta ja glysero-lia sekä korkean tuotannon vaiheessa maksan toiminnan kannalta tärkeää koliiniklo-ridia. Soveltuu erinomaisesti myös houkutusrehuksi.

E-liuosRunsaasti elimistön kannalta tärkeää e-vitamiinia ja sen suo-jaa täydentävää seleeniä.

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1050 kg

Pakkauskoot: 10 kg, 30 kg, 1200 kg

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

Pakkauskoot: 5 l, 10 l

KOTIMAISET

-tuotteet nyt saatavana meijeriltäsi!

Seuraa tonkkapo tiasi

www.biofarm.fi


Lypsäminen, lypsykone, pesut ja maidon jäähdytys ovat olleet valiolaisen neu-vonnan ydinosaamista jo vuosikymme-nien ajan. Tämän ansiosta valiolaisilla asiantuntijoilla on ainutlaatuinen osaa-

mispääoma. Sellaista ei ole kenelläkään muulla. Nämä ihmiset ovat vain valiolaisten maitoti-

layrittäjien palveluksessa ja asiantuntijuutta kan-natta hyödyntää aina tilaisuuden tullen.

suunnitteletko lypsykoneen tai tilasäiliön hankintaa?Lypsyrobotti vai lypsyasema? Millainen lypsyase-ma? Näihin ja moniin muihin investointikysymyk-siin vastaamisessa valiolaisten osuuskuntien asi-antuntijat pystyvät antamaan tietoa päätöksente-on tueksi. Heidän vuosikymmenien aikana kerää-mänsä kokemus antaa vankan pohjan investointi-en suunnittelulle. Aivan uudentyyppisten järjestel-mien käyttökokemuksista saamme tietoa kansain-välisten yhteyksiemme avulla.

toimiiko uusi lypsy- järjestelmä kuten pitää?Uuden lypsyjärjestelmän tulee toimia suunnitellul-la tavalla. Nykyään lypsykoneiden mitoitus on var-sin hyvin toteutettu, joten siinä tulee harvemmin vastaan puutteita.

Lypsykoneessa on kuitenkin paljon erilaisia sää-tökohteita, joiden sopivilla arvoilla saadaan paras lopputulos niin työn tuottavuuden kuin myös mai-don laadun ja utareterveyden kannalta. Tärkeää on myös se, että rutiinit ovat uuden järjestelmän mukaisia.

Esa ManninenNeuvontapäällikköValio AlkutuotantoValio Lypsy [email protected]

VALIO LYPSY– neuvontapalvelujen ydinosaamistaValiolaisella maitotilayrittäjällä on käytettävissään erinomaiset Valioryhmän tuottamat asiantuntijapalvelut, jotka on jaoteltu seitsemään kokonaisuuteen. Valio Lypsy -palvelut ovat omistajayrittäjien neuvontapalvelujen ydinosaamista.

Valioryhmän huippuasiantuntijat käytössäsi �valio laboratorio Maidon laatu, rehuanalyysit, utareterveys,

tiineys ja talousveden laatu�valio artturi® Rehuanalyysit, korjuuaikapalvelu, valma tietokana-

vana, kuukausikirje, Facebook-ryhmä, erikoistuneet asiantuntijat�valio keHitys liiketoimintakoulutus, kehitysedellytysten tukeminen,

navetan toiminnallinen suunnittelu, sukupolven vaihdokset, erikoistuneet asiantuntijat�valio terveys utareterveydenhuoltosuunnitelmat, pienryhmät,

navettaolosuhteiden konsultointi ja navettapiirustuksien kommentointi, ongelmanratkaisut, terveydenhuollon kehittäminen, uusimman tiedon välittäminen�valio laatu vastuullisen maidontuotannon edistäminen (tuotantota-

paohjeet), arvioinnit ja toiminnan kehittäminen, maidon tuotantohygienia ja päivittäisen laatutyön tuki�valmakauppa valiolaisten maitotilayrittäjien oma kauppaketju

� vaDia-alipainemittarit valmiina käyttöönotetta-vaksi. syksyn aikana ryh-mä valiolaisia neuvojia pe-rehdytetään vaDian käyt-töön. vastaavat mittarit ovat olleet jo vuosia valion Kaj Nymanin ja Esa Manni-sen käytössä.

MAATiL AN TEKNiiKKA

valio lypsy -tiimi

Laura Parmainen, itäMaito 050 384 0476Anu Potila, Länsi Maito 050 384 0990Carola Kankkonen, Maitosuomi 050 384 0542sanna Jokela, Pohjolan Maito 050 398 1065Paula Pesari, Tuottajain Maito 050 384 0541Kaj Nyman, valio Alkutuotanto 050 398 7885Esa Manninen, valio Alkutuotanto 050 398 7887

Sähköposti: [email protected]

Tämä kokonaisuus käydään läpi valiolais-ten asiantuntijoiden toimesta, oli sitten kysees-sä perinteinen lypsy parressa tai asemalla, tai lyp-syrobotti.

epäiletkö lypsyä tai lypsykonetta utareterveysongelmien aiheuttajaksi?Osa valiolaisista asiantuntijoista saa tämän syk-syn aikana käyttöönsä edistykselliset VaDia-ali-painetallentimet. Näiden mittareiden avulla voi-daan analysoida lypsytapahtuma mahdollisimman läheltä lehmää. Mittaustulokset yhdessä asiantun-tijan osaamisen kanssa antavat vastauksia muun muassa kysymyksiin: Onko lypsyalipaine oikeal-la tasolla? Onko nännikumi sopiva tälle karjalle? Esiintyykö tyhjälypsyä liikaa?

Nämä havainnot ja mittaukset ovat mahdollisia vain lypsyn aikana ja ne voidaan tehdä sekä lypsy-robotille että perinteiselle lypsykoneelle.

Lypsyssä kohtaavat ihminen, eläin ja kone. Valio-laiset asiantuntijat ovat käytännössä ainoa ammat-tiryhmä, joka hallitsee lypsytapahtuman tarkaste-lun. Nyt osalla heistä on käytössään mittarit, joi-den avulla saadaan tarkemmin arvioitua biologian ja tekniikan kohtaamista. Tekniikan pitää täyttää biologian asettamat ehdot.

mistä maidon bakteeriongelmat johtuvat?Kun lypsyssä tarkastellaan biologian ja tekniikan yhtymäkohtaa, niin toinen päätarkastelukohta on elintarvikkeen ja tekniikan yhteispeli. Jos lypsy-kone tai tilasäiliö ei toimi suunnitellusti, romah-taa elintarvikkeen laatu. Yleisin merkki tästä on maidon bakteeripitoisuuden nousu. Syynä voi olla puutteellinen pesuaineen annostelu, alhainen pesulämpötila tai hidas maidon jäähdytys.

Maidon makuvirheitä voi syntyä, jos maitoa käsitellään liian rajusti. Tämän vuoksi maidosta analysoidaan maidon happoluku. Makuvirheiden syynä voi olla myös puutteet lehmien ruokinnas-sa. Maidon laatu on siten hyvin laaja-alainen aihe ja vaatii siksi rautaista osaamista. Sitä Valioryhmän asiantuntijoilla on.

K-MAATALOUSK-MAATALOUSK-MAATALOUSwww.k-maatalous.fi

Hinnat sis. alv 24 % (rehuissa 14%) ovat voimassa lokakuun 2015 loppuun tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.

K-AGRO

-PESUAINEET

TARJOUSHINNOIN

Tilatoimitusmaksu

40 €/tilaus (sis. alv).

Vuoropesunesteet Annostelu 0,4 - 0,8 dl/10 l. Kehitetty ja valmistettu Suomessa.

K-Agro AamupesunesteEmäksinen, klooripitoinen pesuneste lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Iltapesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

20 l 60 l 200 l29,95 89,90 233,-K-Agro Iltapesuneste Hapan, typpihappopohjainen pesuneste lypsykoneen ja tilasäiliön pesuun. Vuoropesuun K-Agro Aamupesunesteen kanssa. Kiiltoclean.

30,95 89,90 242,-20 l 60 l 200 l

K-Agro YhdistelmäpesunesteTehokas pesu- ja desinfi oimisaine lypsykoneille ja tilatankeille, hellävarainen kumiosille. Kätevä tynnyri isommille tiloille. Kiiltoclean. Annostelu: 0,4 - 0,6 dl/10 l.

29,95 89,90 238,-20 l 60 l 200 l

Kiertopesu jauheella K-Agro YhdistelmäpesujauheJauhemainen emäksinen pesuaine lypsykoneille ja tilasäiliöille. Kotimaista! Hellävarainen kumiosille, sisältää desinfi ointiaineen, hyvät raudansidontaominaisuudet. Kiiltoclean.

67,9020 kg

Lypsyn jälkeenK-Agro Hm Vir Gold -vedinsprayDesinfi oi, hoitaa ihoa ja parantaa haavoja, karkottaa kärpäset ja tehoaa taudinaiheuttajiin. Irrottaa kuollutta ihoa ja vahvistaa desin-fi ointivaikutusta. Tehoaa myös valelehmärokkoon.

129,- 329,-22 kg 60 kg

Soveltuu erinomaisesti tuoreen ja esikuivatun nurmirehun säilöntään sekä murskeviljan säilöntään, vasi-koiden hapanjuottoon ja sikojen liemirehun pH:n säätelyyn!Muurahaishappoa 77,5 %, propionihappoa 3 %.

Vasikkasuola Milka 2,5 kgSuolistohäiriöihin vasikoille. Diax-kuituja, glukoosia ja elektrolyyttejä. 58,95

Milka Milk Start, 7 kgPoikimisen jälkeiseen energiavajeeseen. 35,95

sis. alv 24 % ( ovat voimassa lokakuun 2015

Kysy sadon-

käsittely-

tarvikkeiden

ENNAKKOMYYNTI-

TARJOUSTA!

Rondotex -pyöröpaaliverkot

• Vetolujuus 2600 N ja elastisuus 15-20 %

RaniWrap-kiristekalvotKotimaista takuulaatua!


lelylelyn uudempi MQC-C2 -malli ottaa näytteen lehmän koko maidosta. a3- ja a3next-robotteihin on saatavana tätä uudempaa mallia. MQC-C2 mittaa maidosta ja reagenssiaineesta tehdyn seoksen viskositeetin. testitulokset siirtyvät t4C-ohjelmaan, josta näh-dään suoraan solujen määrä, esimer-kiksi 143 (1 000 kpl/ml).

t4C-ohjelmassa voidaan määritellä otetaanko näyte kaikista lypsyistä vai ns. smart-asetuksella. smart-asetus ottaa automaattisesti näytteen leh-män joka kolmannesta lypsystä, jos maidon solupitoisuus on alle huomio-rajan. Jos solupitoisuus ylittää huo-miorajan, laite tihentää näytteenottoa automaattisesti ja ottaa näytteen myös seuraavista kolmesta lypsystä. Huomiorajan tuottaja voi itse määritel-lä ohjelmaan välille 200–1 000. oletus-asetus on 500.

Esa ManninenNeuvontapäällikköValio AlkutuotantoValio Lypsy [email protected]

RUTIINIA lypsyrobottien solumittareiden käyttöön

Kerran kuussa tai kahden vii-kon välein otettavat lehmä-kohtaiset tuotosseurannan solunäytteet riittävät uta-reterveyden seurantaan, jos

utareterveystilanne karjassa on hyvä: solu-luku on pysyvästi alle 200 000 eikä pahoja tartunnallisia bakteereja ut-näytteissä ole (Str. agalactiae, S. aureus).

Lypsyrobottien automaattinen solumit-taus helpottaa seurantaa ja nopeuttaa rea-gointia poikkeamiin. Ylidiagnosoinnin välttämiseksi mittausta ei kannata tehdä joka lypsykerralla kaikista lehmistä. Solu-mittaria on kuitenkin hyvä käyttää joka päivä teknisen toimintavarmuuden yllä-pitämiseksi.

Keskimäärin lähes puolet utaretuleh-duksista paranee itsestään. Pelkkiä soluja

ei tarvitse hoitaa: jos jokainen solunousu hoidetaan heti, ajaudutaan turhiin antibi-oottihoitoihin ja kustannuksiin sekä anti-bioottiresistenssin mahdolliseen lisään-tymiseen.

Lypsyroboteissa onkin nykyään mah-dollisuus asettaa solumittaukselle ns. äly-käs, tarveharkintainen analysointi. Ohessa DeLavalilta ja NHK Dairylta saadut solu-mittareiden toimintakuvaukset.

NYT ON AIKA PÄIVITTÄÄLANNANPOISTOLAITTEESI!

Tervetuloa osastollemme C422 KoneAgriassa!

Sveaverken alkuperäiset osat Ransucolta, mm. DeltaMaster, Robust ja Komprimat-laitteisiin (aikaisemmin myyty myös Odin-tuotemerkillä).

ransuco.fi 02-484 080

Ǐ DeLaval

Ǐ Lelyautomaattinen mittaus nopeuttaa

reagointia poikkeamiin.

MAATiL AN TEKNiiKKA


Delavalin oCC-solulaskurin on hankki-nut yli puolet vMs:n käyttäjistä. oCC:n toiminta perustuu solutumien vär-jäämiseen reagenssilla, jonka jälkeen niiden määrä lasketaan digitaalisesti.

oCC-solulaskurissa voidaan valita sekä asetukset karjakohtaisesti tai lehmäkohtaisesti. Molemmilla tavoilla laitetta voidaan käyttää niin, että se ottaa näytteen koko karjan kaikista leh-mistä tai halutuista lehmistä. lisäksi on mahdollista käyttää oCC:tä älykkäällä näytteenottotoiminnolla. älykkäässä näytteenotossa solunäyte otetaan lehmiltä, joilla on suurin riski sairastua utaretulehdukseen. vastaavasti solunäyte otetaan harvennetusti, kun riski on pienin. tällöin säästetään noin 40 prosenttia reagenssikustannuksista riippuen karjan utareterveystilantees-ta.

älykkäässä näytteenotossa näyttei-den ottaminen perustuu poikimapäi-vään ja edellisten näytteiden tuloksiin. lisäksi näytteenottoa ohjataan edellisestä näytteestä kuluneen ajan perusteella. Parametrit, jotka antavat impulssin näytteenottoon:•Poikimisesta on kulunut alle 61 vrk

(näyte otetaan aina)• Jos viimeisimmässä näytteessä

soluluvun nousu on ollut yli 300 000 verrattuna edelliseen tulokseen

• Jos edellinen näyte otettiin periaat-teella ”nousua 300 000 solua”

• Jos soluluku viimeisimmässä mitta-uksessa on ollut alle 100 000 ja siitä on kulunut yli 30 tuntia

• Jos soluluku viimeisimmässä mitta-uksessa on ollut 100 000–300 000 ja siitä on kulunut yli 15 tuntia

• Jos kolme edellistä näytettä on yli 500 000

• Jos viimeisten kolmen näytteen geometrinen keskiarvo on 300 000–500 000 ja viimeisimmästä näyt-teestä on kulunut alle 6 vuorokautta

•Manuaalisesti ohjattu näytteenotto kaikille lehmille yhden kerran vuo-rokauden aikana (saadaan tulos jokaisesta lehmästä, jolloin päivite-tään tilasto Lehmän solujen osuus tankkimaidossa).

delaval

TILASÄILIÖTSIILOTANKIT• Tehokas pesuri• Toimintojen seuranta

ja rekisteröinti• Robottisäiliöt kaikille

robottimerkeille

DF953/95 • tilavuudet 1 600 - 8 000 l

LASER • tilavuudet 9 000 - 30 000 l

SIILOTANKIT• tilavuudet 10 000 - 40 000 l

WedholmsTeollisuustie 8, 16600 JÄRVELÄ

Tel. 041 - 437 0056www.wedholms.fi

[email protected]

Murrontie 291600 Utajärvip. 08 514 4700www.kinnusenmylly.fi

Myynti:maatalouskaupat

Lisätiedot kampanjasta:www.kinnusenmylly.fi

KIVENNÄIS-

JA ERIKOISREHU-

KAMPANJA

Kun tilaatrakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja

ja Premi-Tähti-kivennäisiä

Ultrapoint Maasto

-karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi

kännykkään tai tablettiin

UltrapointPro

-karttaohjelmistokännykkään tai tablettiin

Kaupan päälle Kaupan päälle

500 kgtai 1 000 kg muita jauheisia

kivennäisiä kerralla

2 000 kgtai 4 000 kg muita jauheisia

kivennäisiä kerralla

Tarjo

ukse

t eiv

ät si

sällä

puh

elin

ta.

Voimassa: 1.9.–31.10.Saat halutessasi edun alennuksena.

valio.fi/Startti

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Correct Magnesium

Tehoannos lypsylehmänmagnesiumvajaukseen

Correct Hiili+tanniini

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisenjälkeiseen energiavajaukseen

Correct Pötsi-Potku

Märehtijöille pötsinvajaatoiminnan yhteydessä

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastatSuomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus:1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin.2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa

pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria.

Sisältää magnesiumia.

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi.Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Uhkaako kallis poikimahalvaus?Ota avuksi Correct-Calcium Pro


KoneKliniKKa

valio.fi/Startti

Pidä aina saatavilla tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastat. Maatalouskaupoista ja meijeristäsi.

Correct Magnesium

Tehoannos lypsylehmänmagnesiumvajaukseen

Correct Hiili+tanniini

Auttaa lehmää ripuliongelmissa

Correct Ketosis

Energialisä lypsylehmille poikimisenjälkeiseen energiavajaukseen

Correct Pötsi-Potku

Märehtijöille pötsinvajaatoiminnan yhteydessä

Correct-pastat ovat eläinlääkäreiden kehittämiä ja lääketehtaan tarkkuudella valmistettuja tuotteita. Huippulaatuiset pastat valmistaa ranskalainen Virbac-yhtiö, joka on valmistanut tuotteita maanviljelijöille ja eläinlääkintään lähes 50 vuoden ajan.

Tehokkaat, nopeavaikutteiset ja helppokäyttöiset Correct-pastatSuomen suosituin pastasarja lehmille – jo yli kymmenen vuoden ajan.

Correct Calcium Pro -pastalla on nopea ja pitkäaikainen vaikutus:1. Kalsiumkloridi nostaa nopeasti veren kalsiumin.2. Kalsiumpropionaatilla on pitkä vaikutusaika, samalla se suojaa

pötsiä happamoitumiselta sekä nostaa nopeasti veren sokeria.

Sisältää magnesiumia.

Vaikeissa sairastapauksissa ota aina yhteyttä eläinlääkäriisi.Correct-tuotteet soveltuvat myös eläinlääkärihoidon tueksi.

Uhkaako kallis poikimahalvaus?Ota avuksi Correct-Calcium Pro

nMSM (Nordiske Meieriorgani-sasjoners Samarbeidsudvalg for Mjølkekvalitetsarbeid) on Poh-joismaisten meijerijärjestöjen yhteistyöelin maidon laatuun

liittyvissä asioissa. NMSM:n tekniikkatyö-ryhmän tehtäviin kuuluu muun muassa vuosittain kerättävä AMS-tilasto.

Uusimmasta tilastosta nähdään, että voi-makkainta AMS:n kehitys on tällä hetkellä Norjassa. Vuoden 2014 lopussa Norjassa oli 1 376 AMS-tilaa. Myös Suomessa AMS-tilo-jen määrä kasvaa tasaisesti ja oli vuoden 2014 lopussa 904 tilaa. Ruotsissa kasvu on hidastunut vuoden 2011 jälkeen. Tanskas-sa AMS-tilojen määrä kasvoi rajusti vuo-teen 2008 asti, mutta sen jälkeen tilamää-rä on vähentynyt.

vajaa kolmannes lehmistä lypsetään robotillaVuodenvaihteessa 2014–2015 Pohjoismais-sa oli yhteensä 6 894 lypsypaikkaa (robot-tiboksia) 4 293 tilalla, mikä tekee noin 1,6 lypsypaikkaa/tila. Maitotiloja Pohjoismais-sa oli vuodenvaihteessa 2014–2015 yhteen-sä 26 325 kappaletta, joten noin 16 prosent-tia Pohjoismaisista tiloista on AMS-tiloja. Nämä tilat ovat kuitenkin selkeästi keski-määräistä suurempia.

NMSM tekniikkatyöryhmän arvion mukaan Pohjoismaiden 1,4 miljoonasta lyp-sylehmästä noin 28 prosenttia lypsetään robotilla ja maidosta noin 29 prosenttia eli 3,5 miljardia litraa lypsetään robotilla.

tanskassa eniten lypsypaikkojaNorjassa on eniten AMS-tiloja, mutta Tans-kassa on eniten lypsypaikkoja. Tanskalai-set AMS-tilat ovat selvästi suurempia kuin muiden Pohjoismaiden AMS-tilat.

Tanskalaisella AMS-tilalla on keskimää-

Kaj NymanLaatuasiantuntija Valio AlkutuotantoValio Lypsy -palvelut [email protected]

Pohjoismaissa tilastojen valossaAutomaattilypsy (AMS) on käytössä runsaalla 16 prosentilla pohjoismaisista maitotiloista. AMS-tilat tuottavat arviolta 29 prosenttia Pohjoismaissa tuotetusta maidosta ja 28 prosenttia Pohjoismaiden lehmistä lypsetään robotilla.

rin 2,8 lypsypaikkaa, kun taas Suomalai-sella AMS-tilalla on keskimäärin 1,4 lyp-sypaikkaa.

pohjoismainen yhteistyöVaikka maidontuotannon tuotanto-olosuh-teet vaihtelevat paljon Pohjoismaiden välil-lä, niin yhteistä on se, että merkittävä osa maidosta tulee AMS-tiloilta ja maidon laa-tuun sekä siten hyvin toimivaan maidon-tuotantoon kiinnitetään paljon huomio-ta. Tästä syystä Pohjoismainen yhteistyö

automaattilypsyyn liittyvän tutkimuksen ja kokemustenvaihdon ympärillä on entis-täkin tärkeämpää.

Tanska suomi islanti Norja Ruotsi Pohjoismaat

osuus lehmistä aMs, % 25,7 23,1 32,6 33,6 31,5 27,8

osuus maidosta aMs, % 25,5 25,3 33,7 32,1 34,9 28,7

osuus aMs tiloja, % 24,2 10,8 19,2 14,5 24,2 16,3

lypsypaikkoja/tila, kpl 2,8 1,4 1,2 1,0 1,7 1,6

ams:n osuus lehmistä, maidosta ja tiloista pohjoismaissa 31.12.2014

automaattilypsytilojen määrän kehitys pohjoismaissa 1996–2014

1400

1200

1000

800

600

400

200

0

tanskasuomiislantinorjaRuotsi

1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014

Lähde: NMSM tekniikkatyöryhmäSnorri Sigurdsson, puheenjohtaja,SEGES P/S, Islanti ja Tanska, Esa Manninen, Kaj Nyman, Va-lio Oy, Suomi, Tilmann Hettasch, Odd Jarle Fiskvik, TINE SA, NorjaCarolina Hagberg Markey, Karin Thunberg, Växa Sverige, RuotsiHelge Kromann, Hans Henrik Bentin, Seges P/S, Tanska

El äinl ääkäri

Tällä palstalla eläinlääkäri vastaa lukijoiden kysymyksiin lypsykarjan terveydestä. lähetä kysymyksesi Maito ja Me -lehden toimitukseen osoitteella [email protected], Maito ja Me, Pl 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Liisa KaartinenylitarkastajaElintarviketurvalli-suusvirasto Evira

penisilliinivalmisteiden saatavuudessa on tällä hetkellä vakavia ongelmia. tämä johtuu siitä, että vaikuttavasta aineesta on pulaa Euroopan laajuisesti. Häiriötilanteen arvioidaan jatkuvan alkuvuoteen 2016 ja se koskee suomessa erityi-sesti pistoksina annettavia penisil-liinejä. toistaiseksi utareensisäisesti annettavia valmisteita on saatu maahan riittävästi.

suomessa yli 80 prosenttia kaikista pistoksina annettavista mikrobilääkkeistä on penisilliiniä, joten tilanne on meille hyvin haas-teellinen. Penisilliinivalmisteiden maahantuojat ja myyntilupien haltijat tekevätkin yhteistyötä viran-

omaisten kanssa kaikin tavoin, jotta lisäeriä saataisiin riittävästi maahan ja vältyttäisiin valmisteiden loppumi-selta kokonaan. Joitakin lisäeriä on maahan myös saatu ja lisää saadaan

toivon mukaan syksyn aikana. tämä varmistaisi, että penisilliini-injektiot eivät loppuisi kokonaan.

velvoitevarastojen käyttöä rajoitettuPenisilliinivalmisteet kuuluvat suomessa huoltovarmuuden piiriin. valmisteita on velvoitevarastoin-tisäännösten perusteella oltava varastoituna kolmen kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. sosiaali- ja terveysministeriö antoi alkukesästä päätöksen, jossa on määritelty käyttökohteet, joihin eläinlääkärit saavat hankkia penisil-liiniä velvoitevarastosta. käyttöra-joituksilla on pyritty vähentämään

kulutusta niin, että penisilliiniä riittäisi kaikkein tärkeimpiin käyttö-tarkoituksiin koko häiriötilanteen ajan. velvoitevarastorajoituksien mukainen käyttö alkoi heinäkuussa.

Rajoituksilla keskeisten penisillii-nivalmisteiden käyttö on rajattu vain märehtijöihin, sikoihin ja hevosiin. naudoilla käyttörajoitukset ovat esimerkiksi seuraavia: Eläinlääkärien on harkittava utaretulehduksia hoi-taessaan, onko mahdollista hoitaa tautitapaus vain penisilliiniä sisältä-villä utaretuubeilla ja mahdollisella tukihoidolla ilman penisilliini-injek-tioita. vakavaoireisissa tapauksissa penisilliinin pistoshoitoa on edelleen mahdollista käyttää. sorkkavälin ajotulehduksissa eläinlääkärin tulee käyttää ensisijaisesti tetrasykliiniä. vasikoiden napatulehduksien ja ni-veltulehduksien hoidossa käytetään penisilliinin sijasta aminopenisilliine-jä tai tetrasykliinejä.

Joitakin korvaavia valmisteita joudutaan käyttämään ohjeannoksia suuremmilla annoksilla ja pidempinä kuureina. Eläinlääkärin on tällöin määrättävä pakkauksen merkintöjä pidempiä varoaikoja. on tärkeää noudattaa eläinlääkärin määräämää varoaikaa ja testata maidon jäämät vasta varoajan päättymisen jälkeen.

Miltä näyttää penisilliinin saatavuustilanne?

Penisilliinivalmisteet kuuluvatsuomessa huoltovarmuuden piiriin.

Käyttövalmis vedinsuihke

on tehokkaampi kuin perinteiset aineet

MILKODEXTM

Pakkaukset:20 litraa (värillinen) 60 l litraa (väritön)

Liuokset eroavat ainoastaan väriaineen osalta

MILKODEX : • nopeuttaa haavojen paranemista

• estää tehokkaasti bakteerien kasvun Paras suoja utaretulehdusta vastaan on vetimen pään EHJÄ IHO!

PL 31, 20781 Kaarina Puh. 02 2437 600 www.pharmaxim.com

TM

Maidon- ja rehuntuotannon asiantuntijat vastaavat tällä palstalla lukijoiden kysymyksiin. Lähetä kysymys Maito ja Me -lehden toimitukseen os. [email protected], Maito ja Me, PL 10, 00039 Valio tai puh. 010 381 2904.

Kysy asiantuntijaLta

muuttuva toimintaympäristö edellyttää yrittäjiltä entistä enemmän strategisia valintoja, joiden taustalla on oltava tieto. automaattilypsytila saa tuotosseurannasta parhaan hyödyn käyttäessään tuotosseu-rannan tuottamaa tietoa suunnit-telun ja valintojensa pohjana.

robotti rytmittää päivittäistä tekemistäautomaattinen lypsyjärjestelmä kerää paljon tietoa lypsyllä käyvistä eläimistä, samoin kuin tiloilla, joilla lypsyjärjestelmään on kytketty tuotannonohjausjärjestelmä. Järjestelmä säätää muun muassa ruokintaa maitomäärän perusteella. Myös aktiivisuuden mittaus ja kiimanseurannan järjestelmät ovat usein tuotannonohjausjärjestelmien yhteydessä.

Muihin lypsyjärjestelmiin verrat-tuna robotti tekee toki muutakin: lypsää esimerkiksi automaattisesti erilleen maidot, jotka eivät täytä maidon laatuvaatimuksia. Robottien ohjelmistot laskevat paljon erilaisia

sanna NokkaKehityspäällikköProAgria Maito ProAgria Keskusten [email protected]

Miten robottitila saa parhaan hyödyn tuotosseurannasta?

tunnuslukuja, joiden avulla yrittäjä voi seurata navetan päivittäisen toiminnan onnistumista. Järjestelmä lähettää yrittäjälle hälytyksiä hoito-töissä tärkeistä asioista.

tieto pohjana johtamisessa ja suunnittelussa tuotosseurannan tunnuslukujen avulla voidaan tunnistaa tuotannon pullonkaulat. sen avulla on mahdol-lisuus mitata, seurata ja verrata eri prosessien onnistumista omiin ja muiden tuloksiin.

Monesti muun muassa nuor-karjaprosessin toimivuus on este maitotuotoksen kasvulle. Mikä on meidän yrityksessämme vasikka-kuolleisuus, hiehojen hedelmällisyys ja poikimaikä? ollaanko tavoitellulla tasolla ja millaiset tulokset ovat muilla automaattilypsytiloilla?

tätä tietoa tarvitaan, kun pääte-tään kehittää nuorkarjan tuloksia. kun on päätetty, mitä muutetaan, tuotosseurannan tulokset kertovat, onko myös toiminta muuttunut haluttuun suuntaan.

lehmäkohtaisten maidon ana-lyysitulosten perusteella voidaan seurata ruokinnan tasapainoa. kausiraportista näkee pitoisuuksien lisäksi lehmäkohtaisen maidon rasva- ja valkuaispitoisuuden välisen suhteen, jota voi hyödyntää ruokin-nan tarkennuksessa. lukemat an-tavat tietoa siitä, miten lehmät ovat rehua syöneet ja onko suunnitelma toteutunut tavoitteen mukaisesti.

solutulosten perusteella voidaan tehdä utareterveyteen vaikuttavat valinnat ja hoitosuunnitelma yhteis-työssä eläinlääkärin kanssa. Jokai-nen solutulos tallentuu historiaan lehmäkohtaisesti ja on käytettävissä pohjatietona utareterveystyössä. tuotosseurantatiedoista laskettava lehmän umpikausi puolestaan vaikuttaa keskituotokseen, rehun-kulutukseen ja tätä kautta tietysti euroihin. tuotosseurantatiedot ovat erittäin tärkeitä kaikkien tilojen terveydenhuollossa. Proterveys-lomakkeella olevat tiedot ovat pitkälti tuotosseurannassa lasket-tuja tietoja.

Naturally ahead

Säilöö säilörehun energian!Biologinen säilöntäaine

Homo- ja heterofermentatiivisten bakteerien seos• Parempi maitohappokäyminen• Pitempi aerobinen stabiilisuus • Vähemmän kuiva-aine- ja energiahävikkiä• Korkeampi tuotanto ja kannattavuus

biostabil.biomin.net

Biomin®

BioStabil

www.vetagro.fi


VALiORyHMä

Venäjän rajan sulkeutuminen elokuussa 2014 aiheutti kotimaan maitomarkkinoilla ennen näkemättömän turbulenssin – sellaisen, jota maitotilayrittäjät tai Valioryhmässä työskentelevät eivät olleet

aiemmin kokeneet. Se oli tavallaan viimeinen korsi, joka katkaisi kamelin selän ja johti tilanteeseen, missä nyt olemme.

Merkkejä muutoksesta oli olemassa jo aiemmin: Kiinassa ostokäyttäytyminen oli muuttunut, maa il-malla jauhevarastojen määrä kasvoi ja ostot piene-nivät. Hinnat lähtivät laskuun jo ennen Venäjän kriisiä, kotimainen ostovoima väheni ja muutos kulutuskäyttäytymisessä näkyi.

vahvat kuluttajatuotteet säilyttävät hintansaMaailmanmarkkinahintojen muutokset menevät oman sisäisen logiikkansa mukaan. Kasvava maidon määrä Europan unionin alueella sekä odotukset kasvun jatkumisesta yhdessä Yhdysvaltojen ja Uuden-Seelannin maitomäärien kasvun kanssa heiluttavat hintoja. Pitkän aikavälin arvioissa uskotaan kuitenkin maidon kulutuksen kasvun nielevän kasvavat tuotantomäärät.

Markkinahintojen vaihtelut ovat merkki tuotannon ja kulutuksen kasvun epätahdista. Tämäntapaiseen

syklisyyteen on meidän Suomessakin totuttava. Maail-manmarkkinahintojen merkittävä vaihtelu ei ole kovin vanha ilmiö, ja lisäksi meidän suuri myyntimme Venäjällä tasasi aiemmin hintavaihteluiden vaikutuksia.

Vahvat kuluttajatuotteet säilyttävät hintatasonsa aina paremmin kuin kaupan merkit tai teollisuus-tuotteet. Hintojen vaihtelu tulee jatkossa heijastumaan myös tilityshintoihin eri tavalla kuin mihin olemme tottuneet, tähän on opittava ja osattava mitoittaa investointien laskelmat.

kotimainen ruoka arvostetumpaa kuin koskaanKotimaassa kaupan rakennemuutos on kiihdyttänyt taistelua markkinaosuuksista ja kasvanut käyttö-tavaroiden nettikauppa on johtanut historialliseen tilanteeseen, missä vähittäiskaupan myynti on laskenut alkuvuonna aiempaan verrattuna. Kauppa on halunnut jo pitkään kasvattaa omien merkkiensä myyntiä, ja Venäjän kriisi ja siitä johtunut Valion tilapäinen ahdinko yhdessä kilpailuviraston päätösten kanssa toi kaupoille Tami Tammisen lanseeraaman ”momentumin”.

Kaupan merkkien kasvu kuluttajatuotteiden bulkkituotteessa eli perusmaidossa on ollut ennätyksellisen nopeaa. Vahvoissa brändeissä kuten

MIKÄ MEILLE ON TÄRKEÄÄ?Valioryhmä tarjoaa omistajayrittäjilleen tehokkaasti tuotettuja palveluita. Kotimainen maidontuotanto tarvitsee käyttöönsä kaikki keinot, joilla varmistamme suomalaisen maidontuotannon kilpailukyvyn kansainvälisillä markkinoilla.

Reima LuomalaToimitusjohtajaOsuuskunta [email protected]


Oivariini® tai Oltermanni® ei vastaavaa kaupan merkkien kasvua ole ollut. Vähittäiskaupan laskenut myynti on johtanut kaupparyhmien väliseen voimakkaaseen markkinaosuustaisteluun.

Ristiriitaista on, että juuri nyt kun kotimainen ruoka on ehkä arvostetumpaa kuin koskaan aiemmin, ABC-ketju on päättänyt siirtyä kotimaisen lihan käyttöön, S-ryhmän Kotimaista-sarja menestyy ja Arla pyrkii häivyttämään tanskalaisen omistuksen viestinnässään, niin hintataso on alempana kuin koskaan!

ainutlaatuiset valioryhmän palvelut Valion omistajaosuuskunnista on siirtynyt joitakin tuottajia kilpailijoiden leiriin paremman hinnan toivossa. Siten ahdingossa oleva tuottaja on saanut väliaikaista helpotusta elämäänsä.

Jos katsoo pitemmällä tähtäimellä, Valioryhmä tarjoaa kuitenkin runsaasti sellaisia palveluita, joiden arvon huomaa parhaiten vasta sitten, kun niitä ei enää ole. Valioryhmän laboratoriopalvelut ovat maailmanluokkaa – maailman parhaat – voidaan sanoa. Niiden avulla pystyy kehittämään kestävästi maidontuotantoa tilallaan.

Myös muut palvelut, jotka liittyvät esimerkiksi rehuntuotantoon, eläinten hyvinvointiin tai muuhun

tilan kehittämiseen, ovat hyvin korkeatasoisia. Jos tilalla aiotaan tuottaa maitoa kannattavasti ja pitkään, on Valioryhmän palveluiden kautta saatavissa sellaista etua, mitä muut eivät voi tarjota.

Meidän kaikkien on käärittävä hihat ja luotava sellaiset olosuhteet ja toimintamallit, joiden avulla suomalainen maidontuotanto kestää ja pärjää kilpailulle. Kotimaisen maidontuotannon jatkuvuuden kannalta suurin kisa ei ole maan rajojen sisällä, vaan siinä miten maidontuotantomme pärjää eurooppalaiselle tuotannolle. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua.

Valioryhmän palveluiden kautta on saatavissa sellaista etua, mitä muut eivät voi tarjota.

Juuri poikinutjanoaa

energiajuomaa

Helunan Herätys -energiajuoma

virkistää poikineen lehmän.Helunan Herätys -energiajuoma

virkistää poikineen lehmän.

Uutta energiaa ja virkistystä juuri poikineille lehmille

Juuri poikineen lehmän saadessa nopeasti energiaa:1. stressin haitat vähenevät2. syönti lisääntyy nopeasti – energiavaje vähenee3. hyvän alun vaikutus jatkuu koko lypsykauden

www.valio.fi/Startti

Helunan Herätys -energiajuoman saat meijereistä ja maatalouskaupoista.5 kg pakkaus riittää 10 lehmälle.Kustannus lehmää kohti vain noin 2,80 €/vuosi.


tason inflaatiokorjaus, joka nostaisi sitä noin neljällä sentillä.

yksinkertaistamistaKun komissaari Phil Hogan aloitti tehtä-vänsä maatalouskomisaarina, hän toi esil-le EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yksin-kertaistamisen. Hän on jo esittänyt muu-tamia muutoksia yhteiseen maatalouspo-litiikkaan ja esitykset tulevat jatkumaan syksyn aikana.

Moni olettaa, että Hoganin taktiikka on tehdä vain pienempiä muutoksia tai tarken-nuksia EU:n maatalouspolitiikkaan, ja suu-rempia välitarkastusmuutoksia ei tehdä.

Tämä lähestymistapa sopii varmasti komis-sion puheenjohtajalle Jean-Claude Juncke-rille, jonka mukaan komission esitysten on oltava hyvin perusteltuja. Hoganin loppu-kaudelta odotetaan uutta, yhteisen maata-louspolitiikan esitystä.

Nykyisellä maatalouskomissaarilla on poliittista kokemusta, joka tuo varmasti tuleviin yksinkertaistamisesityksiin poliit-tisen ulottuvuuden. Seitsemän pohjoiseu-rooppalaista maataloustuottajajärjestöä mukaan lukien MTK ja SLC, ovat lähettä-neet komissaarille kirjeen, jossa järjestöt esittävät kymmenen yksinkertaistettavaa asiaa. Näistä kymmenestä seikasta jokin saattaa olla sellainen, johon komissaari Hogan tarttuu.

Kymmenestä kaksi koskettaa suoraan myös maitotiloja. Toisessa niistä järjestöt esittävät, että suorien tukien maksatusta

Jonas Laxåback MTK, BrysselKotieläinasiamies,maito- ja liha-alan edunvalvoja

BRySSELiSTä

Euroopan parlamentti hyväksyi ennen kesätaukoaan maitoalaa koskevan raportin, jonka oli laa-tinut pohjoisirlantilainen EU-parlamentaarikko James Nichol-

son. Raportin kirjoittaja on prosessin aika-na huomauttanut, ettei hän saanut mistään hyviä ja konkreettisia esityksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta EU:n maitoala olisi jat-kossa paremmin valmistautunut kriiseihin ja hintavaihteluihin.

Nicholsonin mukaan monet ovat sitä mieltä, että viimeisimmät lisäykset maito-politiikkaan ovat hyviä, ja niiden kehitty-miselle olisi annettava nyt aikaa. Yksi esi-merkki on avoin Milk Market Observatory, joka kaipaa vielä enemmän ajankohtaista markkinatietoa kuin mitä sieltä tällä het-kellä löytyy.

Parlamentin raportti menee tiedoksi EU:n neuvostoon ja komissioon, jotka läh-tevät kehittämään maitopolitiikkaa rapor-tin perusteella. Raportin yksi vahvimmista vaatimuksista on, että nykyistä interven-tiontasoa pitäisi nostaa: nykyinen taso vas-taa noin 21,7 senttiä/litra, joka on alle tuo-tantokustannusten. Komissaari Phil Hogan on ehtinyt jo vastata, että hän ei katso inter-ventiotason nostamisen olevan tarpeellista. Alan ongelmat tulisi ratkaista muilla toi-menpiteillä.

Interventiotason osalta on merkillistä, että EU:ssa on vain yksi interventiotaso, vaikka tuotantokustannukset ovat erilaiset eri EU-maassa. Siksi olisi paikallaan tarkas-tella, miten eritasoinen interventiomalli, joka huomioisi tuotantokustannuksia EU:n eri osissa, voisi käytännössä toimia.

Intervention käyttöön vaikuttavat myös jäsenmaiden voin ja maitojauheen tuotan-to sekä varastointikapasiteetti. Tämä saat-taa olla osasyy siihen, että Baltian maista ei ole vieläkään tullut tarjousta interventi-oon, vaikka tuottajahinta on alle interven-tiotason.

Toinen vaihtoehto voisi olla interventio-

Tavoitteena vahva maitoala

Maitoala on aktiivisesti ajanut

kiintiösakkomaksujen palauttamista jollakin

tavalla.

pitäisi voida aikaistaa ja maksatuksen tuli-si olla mahdollista jo silloin, kun hallin-nolliset tarkastukset on tehty. Toinen koh-dista koskee täydentävien ehtojen puittei-den rangaistuksia ja näiden epäsuhdetta rikkeeseen. Järjestöt esittävät, että pitäisi olla mahdollisuus käyttää varoitusjärjes-telmää, eikä siirtyä suoraan taloudellisiin rangaistuksiin.

vuoden 2016 talousarvioSyykuussa ja lokakuussa EU:n parlament-ti, neuvosto ja komissio käyvät keskustelu-ja ensi vuoden EU:n talousarviosta. Tämän vuoden talousarvio maatalouden osalta on käytetty suunnitelmien mukaisesti. Maa-talouden talousarviokohtaan on kuitenkin palautumassa rahaa johtuen muutamien jäsenmaiden tukirahoituskorjauksista ja viimeisen kiintiövuoden kiintiösakkomak-suista.

Käyttämätöntä rahaa, jota maatalousala voi käyttää, on arvion mukaan noin 1,6 mil-jardia euroa. Viime vuonna käytettiin noin 220 miljoonaa euroa erilaisiin tukitoimen-piteisiin Venäjän tuontikiellon takia. Mai-toalalle suunnattiin tästä noin 53 miljoo-naa euroa, josta 40 miljoonaa euroa käy-tettiin Baltian maiden ja Suomen kohdis-tettuun kompensaatioon. Maitoala on EU-tasolla aktiivisesti tuonut esiin, että kiin-tiösakkomaksut pitäisi palauttaa jollakin tavalla alan kehittämiseksi.

Suomen maitoalan osalta on tärkeää, että EU-tason päättäjät ymmärtävät Venä-jän tuontikiellon taloudelliset vaikutuk-set ja varaavat riittävästi rahaa budjetissa pahiten kärsivien maiden kompensoimi-seksi. Ratkaisu EU:n ja Venäjän poliittiselle solmulle Krimin niemimaan takia ei synny nopeasti – ei ole kuitenkaan oikeudenmu-kaista, että maatalous ja maitoala joutuvat maksamaan ongelmasta.

Euroopan parlamentin maitoraportti esittää muun muassa interventiotason nostoa vastauksena maitoalan kannattavuusongelmiin. Maatalouskomissaari pyrkii puolestaan yksinkertaistamaan Eu:n maatalouspolitiikkaa alan vahvistamiseksi.

Milk Market Observatory 0ec.europa.eu/ag-riculture/milk-market-observatory


TapahTumaT

väHempisokeriset välipalat ja syksyl-lä kauppoihin tulevat juustouutuudet oli-vat pääosassa heinäkuussa Joensuussa jär-jestetyn Farmari-maatalousnäyttelyn Vali-on osaston maistatuspisteillä. Valion uudet tuotteet keräsivät näyttelyvierailta kehu-ja. Tavoite vähentää Valion välipalatuottei-den sokeripitoisuutta on otettu positiivi-sesti vastaan.

Vähempisokerisista tuotteista maistel-tavina olivat sokeroimaton Valio PROfeel® rahka, Valiojogurtti® Rahkainen, pehmeän pirskahtelevaa Valio Kefir juotava välipala ja Valio Hörppy™ mehujuoma. Kuluttajat toivovat vähempisokerisia välipaloja ja eri-tyisesti lapsiperheissä arvostetaan, jos tuot-teessa on vähemmän lisättyä sokeria.

Valion Joensuun tehtaan juustoista esillä oli muun muassa syyskuussa kaup-poihin tullut Valio Polar® Saaristo. Valion 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi osastol-la tarjoiltiin juhlakakkua, joka oli valmis-tettu uudistuneesta Valio Viola® tuorejuus-tosta ja kostutettu Valio HörppyTM mehu-juomalla.

maitojuhlassa keskusteltiin maitoketjustaOsuuskunta ItäMaito ja Valio järjestivät ensimmäisenä näyttelypäivänä valiolaisil-le maitotilayrittäjille ja kutsuvieraille Mai-tojuhlan. Juhlan avasi Osuuskunta ItäMai-don hallituksen puheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen, maanviljelijä Jar-no Kämäräinen, joka korosti puheessaan niitä asioita, joiden avulla valiolainen mai-toketju pärjää tulevaisuudessakin:

"Valtiovallan pitää ottaa huomioon se, että vahva tuottajaomisteinen Valio pitää maaseudun elinvoimaisena ja asuttuna. Tämän säilyttämiseksi tarvitaan vahva ja yhtenäinen tuottajakenttä. Lisäksi maidon-

Farmari 2015 -näyttely:

valion osastolla esillä syksyn uutuudetKatkeamaton virta messuvieraita jonotti Valion osaston maistatuspisteille heinäkuussa Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä. Valioryhmän omistajayrittäjiä osastolla vieraili yli 1 000.Teksti Anu Artjoki ja Pia Kontunen

Ǐ Tasavallan presidentti sauli Niinistö vieraili Farmari 2015 -maatalousnäyttelyssä torstaina. valion osastol-la hän keskusteli muun muassa valion toimitusjohtaja Annikka Hurmeen ja valion hallituksen puheenjohtajan vesa Kauniston kanssa.

Ǐ valion terveydenhuoltoeläinlääkäri Kris-tiina sarjokari kertoi yleisölle perusasioi-ta lehmän lypsystä Farmarin näyttelyeläin-ten iltalypsyllä.

Ǐ valio Akatemia® kummi Kiira Korpi kertoi kuulumisis-taan maitotilayrittäjille Maito-juhlassa.

Ǐ Maitojuhlassa puhunut maatalous- ja ympäristömi-nisteri Kimmo Tiilikainen to-tesi maitotilojen olevan maa-seudun vetureita.

KuVA

: KA

iSA

TiK

KAN

EN

KuVA

: AN

u A

RTJO

Ki

KuVA

: AN

u A

RTJO

KiKu

VA: A

Nu

ART

JOKi


Terveyttä, hedelmällisyyttä ja kestävyyttä

www.agrimarket.fiwww.suomenrehu.fi

Patentoidut Acetona-terveysrehut tukevat lehmän haasteellista poikimisen seudun ruokintaa edistyksellisesti. Selätä poikimisen ajan haasteet ja paranna lehmien kestävyyttä!

Acetona Dry Strong Sisältää anionisia suoloja, jotka aktivoivat lehmän kalsiumaineenvaihdunnan jo ennen poikimista. Tämä ennalta ehkäisee kalsium- vajetta poikimisen jälkeen.

Acetona Energy Power Nostaa lehmien veren sokeripitoisuutta tehokkaasti. Tämä ylläpitää hyvää syöntiä ja hillitsee haitallista kudosrasvojen runsasta käyttöä.

Voit tilata Acetona- terveysrehut myös verkkokaupasta www.agrimarket.fi

tuotannon tukipolitiikka on pidettävä kun-nossa", Kämäräinen totesi.

Valtiovallan tervehdyksen maitotilayrit-täjille toi maatalous- ja ympäristöministe-ri Kimmo Tiilikainen.

"Suomessa on palautettava usko työn tekoon ja lopetettava velaksi eläminen. Maitotilat ovat maaseudun vetureita, jotka ovat avainasemassa muun muassa tavoit-teessamme, että ruoan kauppatase saadaan oikaistua noin 500 miljoonalla eurolla. Tuonti- ja vientiruoan suhdetta on oikais-tava myös julkisissa hankinnoissa", minis-teri sanoi.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander kes-kustelivat suomalaisen maitoketjun näky-mistä ja merkityksestä Osuuskunta ItäMai-don toimitusjohtaja Ilpo Lukkarisen juon-tamassa paneelikeskustelussa.

Tärkeimmäksi viestiksi nousi se, että suo-malaisella ruoalla on sekä laadultaan että yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan niin pal-jon lisäarvoa, että meidän tulisi olla siitä yhtä ylpeitä kuin eteläeurooppalaiset ovat omastaan. Ruokaketju työllistää satojatu-hansia ihmisiä, ja pelkästään valiolainen maitoketju lähes 400 pk-yritystä ja kymme-niätuhansia ihmisiä. Vahva ruokaketju takaa myös ruoan huoltovarmuuden Suomessa.

"Puhdas luonto, vähäinen eläinlääk-

keiden ja torjunta-aineiden käyttö, GMO-vapaus ja lähes soijaton tuotanto erotta-vat valiolaiset maitotuotteet kilpailijoista. Nämä ovat tekijöitä, joiden merkityksestä pitäisi keskustella” Annikka Hurme totesi.

tasavallan presidentti vieraili valion osastolla Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vie-raili ensimmäisenä näyttelypäivänä Vali-on osastolla. Presidentin isäntinä toimivat Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kau-

nisto, Osuuskunta ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen ja Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme.

Presidentti Niinistölle välitettiin tietoa Valion suomalaisesta omistajuudesta ja sen merkityksestä, Valioryhmän toiminnasta ja valiolaisten maitotilayrittäjien nykytilan-teesta. Niinistö puolestaan korosti innova-tiivisuuden merkitystä suomalaisten yri-tysten kilpailukykytekijänä ja piti Valiota hyvänä esimerkkinä yrityksestä, joka luo lisäarvoa innovatiivisuudellaan.

Ǐ valtakunnallisen vuoden maatalouslomittaja 2015 -kilpailun finaali kisattiin Farmari-näytte-lyssä. voittajaksi karsiutui Jarmo Brandt (alhaalla keskellä) Keuruun paikallisyksiköstä. voitta-ja on toiminut 24 vuotta lomittajana ja osallistunut kisoihin aiemminkin. ”Pitäkää ammattitai-toista lomittajaa arvossa”, oli voittajan viesti maitotilayrittäjille.

KuVA

: AN

u A

RTJO

Ki


TAPAHTuMAT

Parhailla analyyseillä paras sato

• varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö

• uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen

• rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä

• kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon

Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE!

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.�

Parhailla analyyseillä paras sato

• varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö

• uusi lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen

• rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä

• kasvianalyysillä varmistat hyvän sadon

Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE!

nurmiammattilaiset koolla ylivieskassa

Teksti ja kuvat Anu Artjoki

elokuun 13. päivänä Ylivieskassa järjestetyssä Nurmi 2015 -näyttelyssä nähtiin mittava määrä nurmenviljelyn koneita tosi toimissa. Tapahtuman pääjärjestäjinä olivat Yara Suomi, Agrimarket ja K-Maatalous. Työnäytöksissä olivat mukana uusimmat nurmen koneketjut ja nurmisa-don mittauslaitteet.

Näyttelyalueen nurmen havaintoruuduilla osoitettiin, miten esimerkiksi lannoituksen ajoitus ja lannoitusmäärä vaikuttavat nurmen satotasoon. Näyttelyalueella oli myös eri viljalajien havaintoruutuja.

Potentiaalia nurmisatojen nostoon on. Tapahtumassa esiteltiin mittavia tehokkuushyötyjä, joita voitaisiin saa-vuttaa nostamalla nurmen keskisatoa nykyisestä 5 000 kuiva-ainekilosta jopa yli 10 000 kuiva-ainekiloon.

”Nurmen satotason nosto 2 000 kuiva-ainekilolla alen-

taa säilörehun tuotantokustannusta kuusi senttiä kuiva-ainekiloa kohti. Lypsylehmän vuotuinen ruokintakustan-nus vähenee siten 250 eurolla ja hiehon 80 eurolla. Saman-aikaisesti maitolitran tuotantokustannus laskee neljä senttiä. Laskelmassa ei huomioida sadon nousun muka-naan tuomia laatuhyötyjä”, Yara Suomen nurmien kehi-tyspäällikkö Minna Toivakka sanoo.

Nurmisadon määrään ja laatuun voidaan vaikuttaa perus-viljelytoimilla: huolehtimalla pellon kasvukunnosta, kalki-tuksesta, lannoituksesta ja kasvinsuojelusta. Oikeilla lajike-valinnoilla ja nurmen uusimisiällä on myös merkitystä.

valio artturi® -palvelut esillä Nurmi 2015 -näyttelyssä oli mukana noin 30 nurmi-alan toimijaa. Valion Artturi® tiimistä tuotantoneuvojat Rikard Westerlund Osuuskunta Länsi-Maidosta, Jari Kor-va Pohjolan Maidosta, Tero Jokelainen ItäMaidosta, Aila Loikkanen ja Eija Järvinen Tuottajain Maidosta sekä Valio Artturi® -palveluiden kehityspäällikkö Laura Nyholm Valio Alkutuotannosta keskustelivat Artturi®-ständillä rehuntuotantoon liittyvistä kysymyksistä.

”Tulevan sisäruokintakauden rehun laatu puhutti vie-railijoita ylivoimaisesti eniten”, Laura Nyholm kertoo.

Näyttelyvierailla oli mahdollisuus arvioida aistinva-raisesti muun muassa eri säilöntäaineilla säilöttyjä rehu-näytteitä. Osastolla esillä olleen vanhan, lasisen pullon käyttötarkoitus oli arvoitus, josta vierailijat saivat esittää veikkauksia. Osallistuneiden kesken arvottiin kaksi tuo-tepalkintoa. Aika moni tiesi, että lasipulloissa säilytettiin aiemmin AIV-rehun säilöntäainetta. Tuotepalkinnot voit-tivat Elina Uusitalo Kiimingistä ja Eero Hukkanen Viere-mältä. Onnea voittajille!

Ǐ Yara suomen Minna Toivakka (vas.) jutteli Mauri, Paula ja Anne sammalkan-kaan sekä Henri Parkkasaaren kanssa. sammalkankailla on siikajoella kolmen lypsyrobotin maitotila ja lihakarjaa. vilje-lyssä on nurmea 200 hehtaaria.

� Rikard Westerlund (vas.) tutki vaala-laisen maitotilayrittäjä Tenho Taipaleen-mäen kanssa säilöntäaineiden eroja valio Artturi® -ständillä. Hapolla säilötty rehu erottui hyvin hajunsa perusteella.

Nurmi 2015 -näyttely panosti nurmen-tuo tannon tehostamiseen teemalla #sadostamittaa.

Kotimainen Startti – vahva tuotanto alusta alkaen

Startti AutoStartti Maito Instant

Startti tuotannon kasvulle. Maitotiloille ja vasikkakasvattamoille.www.valio.fi/Startti

Hyvin hoidettu vasikka tulee aikuisena lypsämään paremmin.

Startissa on maidon raaka-aineet ja kaikki, mitä vasikka tarvitsee terveeseen kasvuun.

Tuottajat tietävät, että kotimainen Startti antaa varmat tulokset

kaikissa juottomuodoissa.

Siksi se on Suomen suosituin – vuodesta toiseen.


TapahTumaTTAPAHTuMAT

Parempaa tuottoa sinulle!

Faban kumppani

Terveydeltään parhaat

FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkärihoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

• terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet

• pienemmät eläinlääkärikulut• lisääntynyt tehokkuus

ja eettisen tuotannon edistäminen

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Kuva: Elisabeth

laitumellelaskut ilahduttivat yleisöäValionryhmän toukokuussa järjestämät Laitumellelasku-tapahtumat keräsivät tänä vuonna lähes 7 000 kävijää. Tapahtumia järjestettiin kuusi eri puolilla Suomea.

� Riuttaskorven luomumaitotilalle Loimaalle oli kerääntynyt runsaasti yleisöä 16. toukokuuta katselemaan lehmien keväistä riemua.

puh. 010 402 7700www.vilomix.fi

UUDISTUNUTHIVEN ON NYT

Tiedustele tuotetta meijeristä tai alue-edustajiltamme.

PALVELUA MAATILOILLE VUODESTA 1979

Minergel – Mineraalivalmiste poikimahalvauksen ennaltaeh-käisyyn. Sen kalsiumlähde ei ai-heuta ripulia eikä ruokahalun alentumista. Eläinystävällinen tuote.

Hy väntuulise t Laitumellelasku-tapahtumat ovat Valioryhmän Osuuskun-tien, maitotilayrittäjien ja Valion yhdes-sä järjestämiä tilaisuuksia, joihin kulut-tajat ovat tervetulleita seuraamaan lehmi-en keväistä riemua, kun ne päästetään ulos ensimmäistä kertaa pitkän talven jälkeen syömään vihertävää nurmea. Samalla teh-dään tutuksi suomalaista maidontuotan-toa ja maitotilayritysten sekä myös Valion toimintaa.

Laitumellelasku-tapahtumat starttasi-vat tänä vuonna Helsingin yliopiston Vii-kin opetus- ja tutkimustilalta 9. toukokuu-ta. Pääkaupunkiseudulta vierailijoita tilai-suuteen saapui noin 4 000 – suuri väkimää-rä kertoo kaupunkilaisille ainutlaatuises-ta mahdollisuudesta päästä nauttimaan kevätsäässä maatilan tunnelmasta. Eten-kin lapsiperheitä näkyi runsaasti, ja monel-le kuluttajalle tapahtumasta on tullut joka-vuotinen perinne.

maitotilat avaavat ovensa kuluttajilleOn erityisen hienoa, että kevätkiireiden aikaan maitotilayrittäjät ehtivät ottaa vie-raita vastaan tiloilleen. Keväisten tapahtu-mien järjestäjinä toimivat Riuttaskorven luomumaitotila Loimaalla, Metsämäen tila

Otavassa, Lappalan tila Siilinjärvellä, Kvi-kantin tila Kokkolassa sekä viimeisimmän tapahtuman järjestäjänä Muhoksen koulu-tila Oulussa.

Lehmien laitumelle laskun lisäksi tapah-tumissa oli runsaasti muuta hauskaa ohjel-maa erityisesti lapsiperheet huomioiden: Vasikoille vierailijat saivat keksiä M-kir-jaimella alkavia nimiä ja harjoitella lypsyä kumiutareella ansaiten oman lypsydiplo-min. Valion maistiaistarjoilut olivat super-suosittuja. Yliopiston opetus- ja tutkimus-tilalla Viikissä navetan ylisille oli pystytet-ty lisäksi Valion 110 -vuotisnäyttely, joka oli erityisen näyttävän näköinen kokonai-suus harmaantuneet lautaseinät ja olkipaa-lit ympärillään.

Valioryhmän tämänvuotiset Laitumelle-lasku-tapahtumat saivat runsaasti media-huomiota ympäri Suomen.

Suurkiitokset kaikille tilaisuuksien jär-jestelyihin osallistuneille!

Teksti Anu Artjoki

KuVA

: ESA

MA

NN

iNEN

Anna-Riikka PukariAsiantuntijaMela

T yö kev yeksi

sukulainen kyseli melkein sata-vuotiaalta Esteriltä, miten aika kuluu vanhainkodissa. vauhdikas vanhus ei enää pystynyt kävelemään, kuulo ja näkökin olivat heikentyneet ja muutto kotoa hoitokotiin oli tullut ajankohtaiseksi.

”Hyvin on aika kulunut, ei ole täh-teekskään jäänyt”, tuli nopea vastaus virnistyksen saattelemana.

työikäiseltä ei kysellä, miten ajan saa kulumaan. Ehkäpä joskus olisi hy väkin. vastaus voisi olla melko lailla sama kuin vanhuksella: aikaa ei jää yli, tuskin se edes riittää. tosin kannattaa varmasti harkita, keneltä kyselee, sillä kiireen keskellä sinnitte-levä voi kysymyksestä jopa suuttua.

Pelkkä ajan riittävyyden miettimi-nen voi johtaa kiireen tunteen lisään-tymiseen. toimintaa ohjaa ajatus siitä, että aika ei riitä. kannattaisiko kuitenkin pohtia, miten rajallisen ja arvokkaan ajan pystyy käyttämään mahdollisimman mielekkäästi?

Mielekkääseen ajankäyttöön auttaa suunnittelu, erityisesti realistinen sellainen. Elämää ei kannata täyttää jatkuvalla kiireellä ja täyttymättömillä tavoitteilla. vauhti välillä pitää virkeänä, mutta jatkues-saan syö jaksamista. kiire täytyy aika ajoin pysäyttää, tavoitteet tarkistaa, hengähtää syvään ja palkita itsensä

aikaansaannoksista. ihan mukavalta tuntuu esimerkiksi hyväksyvä itsensä taputtaminen olkapäälle. vielä parempi, jos joku toinen hoksaa sen tehdä.

työn hallitseminen on helpompaa kuin ajan hallitseminen. Hyvällä tiellä olet, kun hahmotat työn kokonai-suuden ja sen eri vaiheet, erotat oleellisen epäoleellisesta, teet asiat tärkeysjärjestyksessä ja rohkenet jättää jotain tekemättä. ongelmat kannattaa ratkaista silloin, kun ne ovat vielä pieniä.

aikapaineiden kanssa painis-kelevan kannattaa ottaa hiukan etäisyyttä ja pohtia monipuolisesti: mitkä asiat on välttämätön tehdä itse, mitkä voi jakaa muiden kanssa ja mitkä voi hyvillä mielin antaa toisten tehtäväksi. tämän jälkeen joutuu toki myös miettimään, millä resurs-seilla työnjako tosiasiassa tehdään tarkoituksenmukaiseksi.

ajankäytön suunnitelmaan pitää sisältyä töiden lisäksi aikaa vapaa-seen, virkistykseen ja sosiaaliseen elämään. Ettei käy niin, että vain tähteeksi jäänyt aika on varattu harrastuksille ja perheelle.

Ei jää tähteeks

Vauhti välillä pitää virkeänä, mutta jatkuessaan syö

jaksamista.

Parempaa tuottoa sinulle!

Faban kumppani

Terveydeltään parhaat

FabaTerveVG-sonnit on valittu erittäin hyvän utareterveyden, vähäisten solujen, hyvän sorkkaterveyden sekä vähäisten eläinlääkärihoitojen vuoksi. Näillä sonneilla on terveys geeneissä. Terveet eläimet ovat huolettomia ja ne pitävät kulut kurissa. Ne ovat näkymättömiä lehmiä.

• terveet, tuottavat ja pitkäikäiset eläimet

• pienemmät eläinlääkärikulut• lisääntynyt tehokkuus

ja eettisen tuotannon edistäminen

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat, me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Kuva: Elisabeth

Anna-Riikka PukariAsiantuntijaMela

Melan asian-tuntijat kirjoitta-vat maatalouden työturvallisuu-desta ja -hyvin-voinnista.


VALiO KOEKEiTTiö

arki ruleS by paSTa!

�Ruskista jauheliha ja sipuli paistokasarissa tai isossa, pinnoitetussa kattilassa. Ripottele päälle vehnäjauhot ja kääntele hetki. Mausta. �sekoita joukkoon

Vihreä pasta 4 annosta

200 g vihreitä papuja½ (n. 150 g) parsakaalia 320 g pastaa 2 valkosipulin kynttä 3 rkl valio oivariini® juoksevaa 50 g lehtipinaattia mustapippuria myllystä 1 prk (180 g) valio Eila® salaattijuustoa yrtti basilikaa �Poista pavuista kovat kannat. leikkaa kahteen tai kolmeen osaan.�leikkaa parsakaalin kukinnot irti. kuori varsi. viipaloi varsi. � kiehauta vettä isossa kattilassa. Mausta suolalla. � keitä papuja ja parsakaalia noin 4 min, kunnes ne ovat al dente. nosta kasvikset kattilasta reikäkauhalla ja laita sivuun odottamaan. laita pasta kattilaan kiehumaan kasvisten keitinveteen. � kuori ja hienonna valkosipuli. kuumenna oivariini paistinpannussa. lisää valkosipulit, pavut, parsakaali ja pinaatti. Paista muutama min. � lisää valutettu salaattijuusto. Rouhaise päälle pippuria. � sekoita joukkoon valutettu pasta. viimeistele tuoreelle, hienonnetulla basilikalla.

Lihapulla-pastakeitto 4 annosta

�kiehauta kattilassa vesi. lisää liemikuutio ja pasta.�keitä pasta puolikypsäksi. �lisää lihapullat, paloitellut tomaatit ja paprika. Mausta.�anna kiehua, kunnes pasta on kypsää ja paprika pehmennyt. �lisää koskenlaskija, sekoita.tarkista suola. �viimeistele keitto tuoreella basilikalla.

1 l vettä 1 lihaliemikuutio 4 dl pastaa esim. farfalle n. 300 g pieniä lihapullia 2–3 (200 g) tomaattia 1 pieni vihreä paprika 1 prk (250 g) valio kosken laskija® Ruokaa cheddar tuoretta basilikaa

Lasagnette 6–8 annosta

600 g naudan jauhelihaa 1 pussi (200 g) pakastesipulikuutioita tai hienonnettua sipulia 2 rkl vehnäjauhoja 2 tl oreganoa 1 tl rouhittua mustapippuria 1 tl suolaa 2 tlk (à 400 g) tomaattimurskaa 1 dl vettä 400 g (täysjyvä) pastaa, esim. torino mini lasagnepastaa 2 prk (à 3 dl) valio kermaista juustokastiketta

voiteluun 1 rkl valio oivariini® juoksevaa

parsavinkki �voit korvata vihreät pavut nipulla (250 g) tuoreita vihreitä parsoja (kuvassa). Kuori parsat nupun alta tyveen. Napsauta poikki puumaiset kantaosat. Leikkaa noin 4 cm:n pituisiksi paloiksi. valmista muuten samaan tapaan.


Tiesitkö valion ruokablogistaujo kerma?valio.fi/reseptit/

blogi

�survo mustikat, sokeri ja ruisjauho tasaiseksi seokseksi.�lisää jogurtti. sekoita.�tarjoa jälkiruokana tai aamu-/välipalana.

Syksyn kiireissä pastaruuat ovatnopea, helppo ja edullinen vaihtoehto. Lisää potkua tuo täysjyväpasta ja nopeutta arkea helpottavat Valio Koskenlaskija Ruoka® ja syksyn uudet Valio kermaiset kastikkeet.

300 g pastaa, esim. tagliatelle 350–400 g marinoituja broilerin fileesuikaleita (1 rkl valio oivariini® juoksevaa ) ½ tl currya 1 tl rakuunaa 1 tlk (227/140 g) ananaspaloja 1 prk (3 dl) valio kermaista juustokastiketta

�keitä pasta suolalla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. �Paista sillä aikaa broilerin suikaleet kypsiksi. lisää tarvittaessa rasvaa.

�sekoita joukkoon mausteet ja valutetut ananaspalat. �lisää juustokastike. Huuhtele purkki tilkkasella vettä ja lisää pannulle. kuumenna. �valuta pasta. yhdistä

joukkoon broilerikastike tai tarjoa se erikseen. �tarjoa ateria vihersalaatin tai tomaattilohkojen kanssa.

vinkki * Jos et pidä rakuunan mausta, voit jättää sen kokonaan pois tai korvata sen kuivatulla persiljalla tai kirvelillä. ** kastikkeen makuun sopii hyvin myös valio auRa® juusto. Ripottele sitä annoksen pinnalle tai lisää kastikkeen joukkoon.

Pikapullat 14–16 pullaa

tomaattimurskat. Huuhtele tölkit vedellä (½ dl /tlk) ja lisää joukkoon. keitä 2–3 min. lisää joukkoon pasta. sekoita. �lado voidellun uunivuoan�(2 l) pohjalle puolet jauheliha-pastaseoksesta ja kaada päälle 1 prk kastiketta. toista samanlainen kerros. �Paista uunin keskiosassa 175 asteessa noin 35 min. �anna lasagnen vetäytyä hetki ennen tarjoilua. �tarjoa salaatin ja raikkaan maidon kanssa.

Nopea kanapasta 4 annosta

�vatkaa munat, sokeri ja vaniljasokeri vaahdoksi. �sekoita muna-sokeri-vaahtoon rahka. lisää kuivat aineet seoksena ja lopuksi ja lopuksi oivariini. sekoita älä vaivaa.

2 munaa ½ dl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 1 rasia (200 g) valio maustettua rahkaa appelsiini 5 ½ dl vehnäjauhoja 1 rkl leivinjauhetta ½ rkl kardemummaa ¾ dl valio oivariini® juoksevaa

pinnalle 1 rasia (200 g) valio maus-tettua rahkaa appelsiini tai vanilja

voiteluun muna

�Pyöritä taikinasta pullia. nosta leivinpaperin päälle uunipellille. �Painele pulliin jauhotetulla sormella tai esim. pienen lasin pohjalla syvennys. voitele pullan reunat kanan-munalla. täytä syvennys rahkalla. �kypsennä uunin keski-tasolla 175 asteessa 15–17 min tai kunnes kypsiä. �tarjoa pikapullat jäähtynei-nä mielellään samana päivä-nä. Pullat voi myös pakastaa.

Mustikka-möllö4 annosta

4 dl mustikoita 2 rkl sokeria 1½ dl ruisjauhoja 2 dl valio luomu™ luonnonjogurttia


uuTTA VALiOLTA

Kermaiset kastikkeet kokkailuun arjen ruoanlaittoon helpotusta tuovat valio kermainen juustokastike ja valio kermainen ruskea kastike. kastikkeiden paksu rakenne ja täyteläinen maku syntyvät valio kermasta. kastikkeet voi lämmittää kattilassa tai mikrossa, jolloin ne ovat valmiita tarjottaviksi. Halutessaan niitä voi maustaa lisää tai hyödyntää erilaisten ruokien ainesosana. kastikkeet ovat laktoo-sittomia ja gluteenittomia. Pakkaus-koko 3 dl. Valmistaja: Valio Turenki.

suomen suosituin jogurttiperhe kasvoi uudella rahkaisella vaihtoehdolla. vähempisokeriseen jogurttiin yhdistetty runsasproteiininen rahka takaa täyteläisen aamu- tai välipalan. valiojogurtti® Rah-kainen sisältää 30 prosenttia vähemmän sokeria kuin tavanomaiset jogurtit. Juotavissa valiojogurtti® Rahkaisissa maistuvat mansikka ja persikka. lusikoita-vissa rahkajogurteissa on kolme eri makua: mansikka-metsämansikka, päärynä-vanilja ja vadelma-passion. Jogurtit ovat vähälaktoosisia. Pakkauskoot lusikoitavissa jogurteissa 150 g ja juotavissa 750 g.Valmistaja: Valio Oulu (lusikoitavat) ja Valio Jyväskylä ( juotavat).

Herkutteluun Valio Eila® kermavanukas vallan kumouksellinen herkku valio Eila® kermavanukas on nopea ja maukas valinta jälkiruoaksi tai herkutteluhetkiin. kermavanukas maistuu molemmin päin: sen voi kumota tarjolle näyttäväksi annok-seksi tai nauttia suoraan pikarista. suussa sulavan vanukkaan kave-rina tarjotaan raikas kastike, jonka makuina ovat mango ja vadelma. valio Eila® kermavanukkaissa on 6 % mangoa tai 5 % vadelmaa. tuote on laktoositon ja säilöntäaineeton. Pakkauskoko 120 g. Valmistaja: Valio Oulu.

Valio Kefir sarjaan suosikkimaku mustikka Pehmeän pirskahteleva valio kefir sarja kasvaa suomalaisten suosikkimaulla mustikalla. Mustikka-kefiirissä on lisättyä sokeria vain 4 g / 100 g, mikä on 40 % vähemmän kuin tavanomaisissa maustetuissa maitopohjaisissa välipaloissa. valio kefir lGG® sisäl-tää maailman tutkituinta lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria ja tuote on laktoositon. Pakkauskoko 1 kg. Valmistaja: Valio Oulu.

suomalainen juustomaku on kehittynyt voimakkaampaan suuntaan. uutuusjuustot valio Keisarinna® ja valio Juhla® cheddar ovat makuasteikon vahvemmasta päästä. valio keisarinna® lainaa herkullisen karamel-limaisia makuvivahteita kovilta italialaisilta

juustoilta, mutta on rakenteeltaan goudamaisen kimmoisa ja aavistuksen kiteinen. valio

keisarinna® kypsyy 6 kuukautta. siinä on rasvaa 30 % ja suolaa 1,8 g / 100 g.

Hienostuneen hapan, suolainen ja mure-neva valio Juhla® juusto kehitettiin aikanaan valion 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. nyt juusto tuotiin kauppoihin juhlistamaan 110-vuotiasta valiota. Juusto kypsyy vähin-tään 6–7 kuukautta. siinä on rasvaa 32 %

ja suolaa 1,8 g / 100 g. Molempien juustojen pakkauskoko 300 g.

valion juusto-osaamisen taidonnäyte valio Hienoin Mustaleima™ palaa joulun-ajan kausituotteeksi valikoimaan. Juusto kypsytetään vähintään 18 kuukautta ja se on makuasteikolla vahvin valion kolmio-palajuustojen sarjassa. Juusto sisältää rasvaa 31 % ja suolaa 1,6 g / 100 g. Pakkauskoko 245 g. Valmistaja: Valio Joensuu.

valio Polar® saaristo on hyvin höylättävä, häivähdyksen makea juusto, joka on erityisen hyvä makupari saaristolais-leivän tai ruisleivän kanssa. viipaleina tuttu valio Polar® Leppäsavu saapui kauppoihin kuluttajien toivomana pala-juustona. Juusto on savustettu aidolla lepällä.

valio Polar® saaristo ja valio Polar® leppäsavu

sisältävät rasvaa 28 % ja suolaa 1,3 g / 100 g. Juustot ovat laktoosittomia ja säilön-täaineettomia. Pakkauskoot valio Polar® saaristo 600 g ja valio Polar® leppäsavu 300 g. Valmistaja: Valio Joensuu (Saaristo) ja Valio Vantaa (Leppäsavu).

vahvoja makuja juustopöytään

Uusia makuja Valio Polar® perheeseen

Valiojogurtti® Rahkainen – jogurttia ja rahkaa yhdessä

katso kaikki valion uutuudet nettisivuilta 0 valio.fi/tuotteet/haku/?uutuudet=nayta


toriossa olosuhteita on helpompi hallita kuin tehtaassa isoilla valmistusmäärillä. Testasim-me tuotteen valmistusta tehtaalla monta ker-taa. Vasta täydellisesti onnistu-neiden koeajojen jälkeen tuo-te pääsee kauppoihin, sillä laatu on Valiolla ykkösjuttu”, Jaana Oksanen kertaa.

Uuden synnyttäminen herättää monenlaisia ajatuksia ja tunteita. Se on jännittävää ja opettavaista työtä, jossa avoin mieli on tärkeä työkalu. Valio Kefir on ryhmätyön tulos, jossa isolla joukolla valiolaisia on mer-kittävä rooli.

kuluttajat toivoivat vähemmän sokeriaPehmeän pirskahtelevat Valio Kefir juotavat välipalat ovat val-loittaneet suomalaisten sydä-met. Myös Ruotsissa tuote on saanut erinomaisen vastaan-oton.

Kuluttajat ovat ihastuneet juotavan välipalan raikkaa-seen makuun mutta myös sii-hen, että se on vähempisokeri-nen vaihtoehto. Sokerin vähen-täminen on trendi maailmalla ja myös Suomessa, ja kulutta-jat toivovat vähempisokerisia välipalavaihtoehtoja. Maus-tamattomassa Valio Kefir juo-tavassa välipalassa ei ole lain-kaan lisättyä sokeria ja maus-tetuissa versioissakin vain nel-jä grammaa 100 grammaa koh-ti. Se on 40 prosenttia vähem-män kuin tavanomaisissa maus-tetuissa maitopohjaisissa väli-paloissa.

”Kuluttajien toiveet ja mieli-piteet ovat olennainen osa uuden tuotteen kehittämistä. Tuotekehityksen alku-metreillä Valio selvittää, millaisia tarpeita ja toiveita kuluttajilla on. Kuluttajat myös tes-taavat uutuuksia matkan varrella, ja palaut-teen perusteella tuotteen makua ja rakennet-ta hiotaan entistä paremmiksi”, tuotekehit-täjät valottavat.

valiolaiset etsivät maailmalta inspiraa-tiota uusiksi tuotteiksi ja käyvät tapaamas-sa yhteistyökumppaneita ja raaka-ainetoi-mittajia saadakseen tietoa uusista mahdol-lisuuksista. Euroopassa vastaan tuli kefiiri, jonka juuret ovat tuhansien vuosien taka-na Kaukasuksella ja joka oli noussut tren-dituotteeksi Yhdysvalloissa ja läntisessä Euroopassa erityisesti terveystietoisten kuluttajien keskuudessa.

”Saimme tehtäväksi kehittää oman versi-omme kefiiristä. Tavoitteena oli synnyttää maitojen samppanja: Raikas ja pirskahte-leva juotava välipala, joka sopii jokapäiväi-seen käyttöön ja maistuu kuluttajille niin Suomessa, Ruotsissa kuin Venäjälläkin”, Valio Kefir juotavan välipalan tuotekehi-tyksessä mukana ollut tuotekehittäjä Jaana Oksanen kiteyttää.

uusi tuote syntyy kokeilemalla Uuden tuotteen keksiminen on kokeilemis-ta, kokeilemista ja vielä kerran kokeilemis-ta. Euroopassa vastaan tullut kefiiri toimi Valio Kefir juotavan välipalan kehitystyös-sä inspiraation lähteenä, mutta Valion tuo-te ei ole perinteisen esikuvansa kopio, vaan moderni kefiiri, joka on vähemmän makea ja maultaan miedompi.

Kuinka keksitään aivan uudenlainen tuote? Valiolaiset tuotekehittäjät saivat kesällä 2013 tehtävän kehittää valiolainen versio maailmalla trendiksi kasvaneesta kefiiristä. Teksti ja kuva Kaisa Tikkanen

”Aloitimme maistelemalla ja analysoi-malla Euroopan matkalta löydettyä kefii-riä. Valmistimme useita pieniä kefiirieriä, joissa kokeilimme eri tekijöiden vaikutus-ta tuotteen ominaisuuksiin. Maistoimme ja arvioimme näytteitä pienen ryhmän kes-ken”, Jaana Oksanen kuvailee.

”Arvioimme eri asioiden vaikutusta kefii-rin happamuuteen, makeuteen, maun voi-makkuuteen ja rakenteen paksuuteen”, Valio Kefir tuotekehitystiimin tuotekehi-tysassistentti Essi Kilpeläinen lisää.

Lopulta löytyi Valio Kefir resepti, johon tuotekehitykseen osallistuneet olivat tyy-tyväisiä.

Seuraavaksi valmistusta testattiin isom-massa mittakaavassa Valion Oulun tehtaalla.

”Uuden tuotteen siirtäminen tuotanto-mittakaavaan ei ole yksinkertaista. Labora-

� Tuotekehittäjä Jaana Oksanen (vas.) ja tuotekehitysassistentti Essi Kilpeläinen kertovat, että kaikki valio Kefir maut, myös uusin mustikka, on kuluttajien myötävaikutuksella valittuja. valio Kefir mustikka on maultaan aidon mustikkainen, vähemmän makea maku, joka on testeissä hyväksi todettu.

sokerin vähentäminen on

trendi maailmalla ja myös suomessa.

kuka keksi kefiirin?

Yhdistimme raikkaan Valio Raejuuston ja pohjoisen maukkaat marjat. Näin syntyivät herkulliset välipalauutuudet Valio Raejuusto Lakka ja Valio Raejuusto Karpalo. Vie nälkäsi nautiskellen tai kruunaa ateriasi herkullisella jälkiruoalla.

Lue lisää valio.fi /raejuusto.

VALIO RAEJUUSTO

NYT MARJAISANA VÄLIPALANA

Valio_Raejuusto_Lakka_210x297.indd 1 7.9.2015 15.46


RiiTAN AAMuLyPSy

Euroopan maitokiintiöjärjestelmästä luovut-tiin maaliskuun lopussa. Ensimmäisten kiintiöttömien kuukausien aikana maidon-tuotanto on kasvanut merkittävästi EU:n

alueella. Nykyinen EU:n maitosektorin maatalous-politiikka korostaa markkinaohjautuvuutta.

Ajatuksena on, että markkinoiden tasapaino voidaan saavuttaa kehittämällä maidontuottajien markkina tie-toi suutta ja siihen liittyviä työkaluja, kuten futuuri-markkinoita. Maidon hinta on EU:ssa ja muualla maail-massa luisunut voimakkaasti alaspäin, mutta tieto siitä ja heikosta markkinakehityksestä ei ole johtanut maitomäärän laskuun, vaan tuotanto jatkaa kasvuaan niin EU:ssa, Pohjois-Amerikassa kuin Oseaniassakin.

EU:ssa tuottajat lopulta hermostuivat heikkoon kannattavuuteen ja marssivat Brysselin kaduilla. Heinä-paalien palaessa ja maidon suihkutessa maatalous-ministerit päättivät antaa 500 miljoonan tukipaketin lähinnä maito- ja sianlihasektoreille. Summa voi kuulos-taa suurelta, mutta Suomeen siitä herui vaivaiset yhdeksän miljoonaa euroa. Summa ei riitä kattamaan edes yhden kuukauden Venäjän pakotepolitiikasta johtuvia tulonmenetyksiä.

Muut maitosektorille ohjatut kriisipaketin rahat koostuvat vieläkin pienemmistä rahavirroista. On mahdollista, ettei niitä Suomessa kannata hyödyntää lainkaan.

Rasvattoman maitojauheen ja juuston yksityisen varastoinnin tukiohjelmiin osallistuminen tarkoittaisi sitä, että tukea voisi anoa varastointikustannusten kattamiseen. Varastossa säilytettävän maitojauheen arvo muuttuisi maailmanmarkkinahintojen muutosten perässä. Joka tapauksessa vanhan jauheen arvo olisi alempi kuin tuoreen. Juuston vanhentaminen varastossa on edullista niissä tapauksissa, että säilytysajan jälkeen sille on sopivat markkinat. Luultavasti joitakin juustoja voitaisiin pyöräyttää yksityisen varaston tukiohjelman kautta, mutta korvauksen taso jäisi muutamaan kymmeneen tuhanteen euroon.

Jälleen kerran ehdotetaan myös menekin edistämis-rahojen lisäämistä. Järjestelmän hyödyntämisen ehdot

ovat kuitenkin sellaiset, että uusia innovatiivisia tuot-teita omalla brändillään vievän yrityksen on niitä vaikea täyttää. Rahaa ei myönnetä suoraan yritysten käyttöön. Koska tukimuoto näyttää saavan EU:ssa yhä enemmän painoa, on näiden rahojen hyödyntämiseen löydettävä sopiva yhteistyökuvio.

Euroopan meijeriteollisuus on vaatinut maitojauheen ja voin interventiohinnan nostoa. Toimenpide kuitenkin ylläpitäisi ja lisäisi maidontuotantoa sellaisilla alueilla, joilla tuotantokustannukset ovat matalat. Paras lääke nykyiseen markkinatilanteeseen olisi maidontuotannon vähentäminen Euroopassa.

ymmärrystä Brysselistä Suomen tilanteeseen ei sitten tullut. Maitomäärään suhteutettuna Suomelle osoitettu tuki on toki hieman keski-arvoa korkeampi. Vaikka komissiossa hyvin

tiedetään, että tuotantokustannukset ovat Suomessa korkeat, niin reilusti EU:n keskiarvon yläpuolella oleva maidon hinta taitaa kuitenkin olla se syy, että meille osoitettiin vähemmän rahaa maitomäärään suhteutettuna kuin Baltian maihin.

Synkistä uutisista huolimatta Valion syksyn uutuudet ilahduttivat. Juustoihin tuli taas uusia mielenkiintoisia makuja ja jogurtteihin erottuvia uutuuksia. Olemme myös lähteneet näyttävästi sokeritalkoisiin. Valion tuote kehitysprosessi tuntuu siis olevan kunnossa. Kun minulta yhdessä tilaisuudessa kysyttiin, miten teillä nyt menee, päätin keskittyä hyviin asioihin ja esittelin innostuneena syksyn uutuuksiamme.

Paras lääke nykyiseen markkinatilanteeseen olisi maidontuotannon vähentäminen Euroopassa.

Brysselistä laihat eväät

Riitta Brandt Edunvalvonta-johtaja Valio Oy

Yhdistimme raikkaan Valio Raejuuston ja pohjoisen maukkaat marjat. Näin syntyivät herkulliset välipalauutuudet Valio Raejuusto Lakka ja Valio Raejuusto Karpalo. Vie nälkäsi nautiskellen tai kruunaa ateriasi herkullisella jälkiruoalla.

Lue lisää valio.fi /raejuusto.

VALIO RAEJUUSTO

NYT MARJAISANA VÄLIPALANA

Valio_Raejuusto_Lakka_210x297.indd 1 7.9.2015 15.46


TAVATAAN VALiOLL A

Suomalainen maito maailmalla

ǌ valio shanghai Ltd.:n tytäryhtiön toimitusjohtaja Albin Wang ja valion viennin kaupallinen johtaja Kari Finska korostavat luottamuksen merkitystä kansainvälisessä kaupassa.

kasvoKari Finska (52 v.), kaupallinen johtaja, Valion vienti

työni valiollaVastaan Valion teollisuustuotteiden viennistä sekä kuluttaja-tuotteiden myynnistä Kiinassa. Syyskuusta lähtien toimipis-teeni on ollut Shanghaissa Valion Kiinassa toimivassa tytär-yhtiössä, jonka operatiivisesta toiminnasta vastaan.

Valion vientiorganisaatiossa työskentelee 25 henkilöä. Hoi-damme vientiä ulkomailla oleville asiakkaille, joille myydään noin 40 prosenttia Valion vastaanottamasta rasvasta ja prote-iinista teollisuustuotteina: maito- ja herajauheina, teollisuus-voina ja juustona. Tiimimme hoitaa sekä myynnin, tilausten, logistiikan että rahaliikenteen tehtävät.

miHin valio vie tuotteitaanValion tärkeimmät teollisuustuotteiden vientimarkkina-alu-eet ovat Kiina, Kaakkois-Aasia, Lähi-Itä, Pohjois-Afrikasta Egypti, Keski-Eurooppa ja toistakymmentä entistä IVY-maa-ta. Valion vienti mahdollistaa suomalaisen maidontuotannon mittakaavan. Valion vienti on 30 prosenttia koko Suomen elin-tarvikeviennistä ja 97 prosenttia maitotuotteiden viennistä.

Valio on toiminut Kiinassa jo 24 vuotta ja on siellä arvos-tettu raaka-ainetoimittaja lastenruokateollisuudelle. Nyt vali-koima laajenee Kiinassa myös kuluttajatuotteisiin: ensim-mäisenä markkinoille tulevat laktoosittomien mai-tojauheiden kuluttajapakkaukset. Tulevaisuudes-sa tarjonta voi laajentua UHT-maitoihin ja mui-hin säilyviin tuotteisiin.

näkymiä kansainvälisiltämarkkinoiltaGlobaalisti maitotuotteiden kulutus jatkaa kasvuaan. Keskituloisen väestön määrä maa-ilmassa kasvaa, jolloin maitotaloustuottei-den käyttö henkeä kohden lisääntyy. Raa-kamaidon tuotantoa rajoittaa tietyil-lä alueilla esimerkiksi veden riittävyys, ilmasto ja laidunmaiden puute, minkä takia Suomessa tuotetul-le maidolle riittää kysyntää.

millaisia uusia markkinoita on näkyvissä Valion uusin markkina avautuu Iraniin. Yhteistyötä iranilais-ten kanssa on tehty jo 1980-luvulta ja tietotaitoa on myyty maahan aiemmin. Iranissa liikkeelle lähdetään jauheilla. Kun tuotteita viedään Keski-Euroopan ulkopuolelle, on säilyvyys ratkaiseva tekijä. Sen vuoksi pidemmälle vietävät tuotteet ovat käytännössä aina jauheita, UHT-tuotteita tai voita.

tavarantoimittajilleasetetaan tiukat vaatimuksetKun kansainväliset asiakkaat valitsevat tavaran-toimittajia, he edellyttävät tuotteilta tasaista ja korkeaa laatua ja pitävät alkuperätietoa tärkeä-nä. Eettisten toimintatapojen painoarvo ket-jun jokaisessa vaiheessa on kasvanut.


Tällä palstalla esitellään valiolaisia kasvoja työnsä ääressä. TuLOSSA

KuVA

: Su

Vi- T

uu

Li K

AN

KAA

NPä

ä Valio 110 vuotta -risteily valion 110-vuotisjuhlaristeily järjeste-tään silja serenadella välillä Helsinki–tuk-holma–Helsinki 5.–7.11.2015.

Matkan laaja ohjelmapaketti sisältää jokaiselle jotakin: valion johdon ja hallin-non katsauksia, laajan näyttelyosaston ja kehittävien tilojen seminaarin. Juhlapu-hujina ovat Pellervon ja Metsä Groupin hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta ja europarlamentaarikko Nils Torvalds. Maidontuottaja Hannu Kemoff ja sikati-lallinen Juha sipilä tuovat maatalousyrit-täjien terveiset.

Risteilyvieraita viihdyttävät Laura vou-tilainen sekä huikea tanssiryhmä todes, ja risteilyisäntänä toimii Janne Kataja. tukholmassa toisena risteilypäivänä on mahdollisuus osallistua järjestetyille retkille. tähän mennessä risteilylle on ilmoittautunut jo lähes 1 100 henkilöä.

Risteilyn ilmoittautuminen on auki lokakuun loppuun 0 www.matkapojat.fi/valioristei-ly110 tai puh. 010 232 3109 (ma–ke 8–19, to–pe 8–17, su 10–14.30)

Uudet yrittäjätValiolla 19.–20.1.2016valioryHmän osuuskuntien uudet maitotilayrittäjät kokoontuvat tammi-kuussa kaksipäiväiseen perehdyttämis- ja tutustumistilaisuuteen valiolle Hel-sinkiin. suuren suosion saavuttaneessa tapahtumassa sukupolvenvaihdoksen tehneille omistajayrittäjille avataan valion liiketoimintaa, strategiaa, maidon-tuotannon näkymiä ja oman osuuskun-nan toimintaa. osuuskunnat kutsuvat yrittäjät tilaisuuteen.

Navettaseminaari10.–11.2.2016valion rakennussuunnittelijoille, neuvojille ja asiantuntijoille suunnattuun seminaariin voivat osallistua myös maitotilayrittäjät. kaksipäiväinen semi-naari käsittelee navettarakentamista, eläinten hyvinvointia ja tilan johtamista. tilaisuuden pääesiintyjä professori Nigel Cook Wisconsinin yliopistosta luennoi ontumisesta ja navettasuunnittelusta.

tilaisuus järjestetään Rantasipi airport Congress Centerissä Helsinki-vantaan lentokentän läheisyydessä. tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet lähem-pänä tuottajakirjeistä ja valmasta.

perHe ja HarrastuksetHarrastan liikuntaa eri muodoissa. Viime kesänä uin, pyöräi-lin ja juoksin läpi puolimatkan triathlonin. Talvisin lasken lumilaudalla ja hiihdän sekä käyn vaelluksilla Suomessa ja ulkomailla. Luen mielelläni sekä kauno- että tietokirjallisuut-ta. Vaimoni on myös töissä Valiolla, lapsemme ovat aikuisia.

Minulla on Valion tuotteista läheisin suhde juustoihin, koska aloitin työni Valiolla juustojen tuotekehityksessä. Suo-sikkijuustojani ovat Valio Aura® ja Valio Mustaleima™.

Meidän etunamme kansanvälisillä markkinoilla on vähäi-nen vakavien eläintautien esiintyvyys Suomessa. On tehtävä kaikkemme, että tilanne säilyy eläintautien osalta näin hyvä-nä. Tuotteiden turvallisuus on erityisen tärkeää kansainvä-lisille asiakkaille. Ulkomaiset ostajat auditoivat tehtaamme ennen hyväksymistä tavarantoimittajaksi. Kaikki tuotannon vaiheet on oltava hyvin dokumentoitu, jota käytäntö vastaa. Erityisesti kiinalaisille on järjestetty myös vierailuja valiolai-sille lypsykarjatiloille, jolloin he ovat päässeet tutustumaan valiolaisen ketjun alkupäähän.

miten teemme parastaTeollisuustuotteiden myynnissä pyritään saamaan tehok-kaasti toimien mahdollisimman hyvä hinta tuotteista kulloi-sessakin markkinatilanteessa. Asiakassuhteet pidetään jatku-vina ja luottamuksellisina. Luottamuksen merkitys kasvaa, kun toiminta-alueena on koko maapallo.

Yrityksen maine ja uskottavuus ovat erityisen tärkeitä kan-sainvälisessä kaupassa. Näiden tekijöiden rakentaminen läh-tee valiolaisilta maitotiloilta. Tiloilla tehtävä työ maidon laa-dun ja karjan terveyden eteen on ensiarvoisen tärkeää Valion vienninkin kannalta. parasta työssäni ja työni Haasteet Suurin haaste työssäni on markkinatilanteiden jatkuva muu-tos: välillä hinnat nousevat rakettimaisesti ja välillä putoavat kuin kivi. Vastuualueeni on myös hyvin laaja, asiakkaita on

neljällä mantereella. Toisaalta pidän siitä, että työssäni on riittävästi haastetta ja vastuualueeni monipuolinen: tämä

on sekä haaste että parasta työssäni.Valiossa omistajarakenne on selvä ja työnanta-

jan arvot kunnossa. Työtä tehdään pitkäjänteisesti, ei lyhytaikaista voittoa tavoitellen. Omaa työtään on hyvä tehdä, kun ympärillä on osaavia ja työhönsä sitoutu-neita kollegoita.

työurani

Olen työskennellyt Valiossa vuodesta 1988, jolloin valmis-tuin elintarviketieteiden maisteriksi Helsingin yliopistos-

ta. Tänä aikana olen tehnyt työtä tuotekehityksessä, koti-maan myynnissä ja markkinoinnissa sekä teollisuustuottei-

den myynnissä. Kuusi vuotta olen viettänyt ulkomaanko-mennuksilla Virossa ja USA:ssa, Valion kahdessa eri tytär-

yhtiössä. Tänä syksynä alkoi parin vuoden työkomennus Shanghaissa Kiinassa.

• käynnistyy eläimen koskiessa harjaa• varustettu ylikuormitussuojalla:

pysähtyy ja pyörähtää 2 kierrosta vastakkaiseen suuntaan, jos jokin takertuu harjaan tms.

• kiinnitystarvikkeet ja sähköjohto sisältyvät toimitukseen

• käyttöjännite 230 VAC

LAC-KARJAHARJA

• Automaattinen lukitus • Isot siirtopyrörät, helposti siirrettävissä• Edistyksellinen nostojärjestelmä• Liukueristematto• Säädettävä pään lukitus• Erittäin tukeva rakenne• Mitat: 195 x 130 x 215cm, 350 kg

LAC-SORKANHOITOTELINE

EASYFIX-PARRENEROTINEläinystävällinen ja turvallinen• Easyfix-parrenerotin tuo laitumen

vapauden navettaasi• Easyfix-parrenerottimet on

valmistettu erikoisvalmisteisesta joustavasta ja kestävästä muovista

• Voidaan asentaa vanhojen metallisten erottimien tilalle

• 10 vuoden täystakuu

OLKIPAALIPEITE POLYTEX

LAC-KARJAHALLI

• Olkipaalien ympärivuotiseen suojaamiseen ulkona

• PolyTex-materiaali hengittää kosteuden, mutta ei läpäise sadetta.

• Koko: 9,8 m x 25 m.• Materiaali: huopamainen, päättymätön PP-kuitu• Ei lähde lepattamaan tuulessa• Asennetaan 45 asteen kattokulmaan• Katso lisää www.finnlacto.fi

Tukeva halli esim vasikoiden kasvatukseen, poikimatilaksi, tilapäisvarastoksi ym.• Tukeva runko• Vahvistetut kaksoiskaaret• Peite 610 g/m2

• Mitat 6000 x 6000 x 3700• Aitaosan korkeus 1550• Portin leveys 2700• Vapaa korkeus 3400Toimitus metallilaatikossa, 850 kg

Säästää aikaa ja terveyttä• heittää kuivikkeen

noin 90-120 cm• säiliön tilavuus 215 l• mukana älylaturi• 50-100 partta

noin 1-2 minuutissa• soveltuu monille kuivikemateriaaleille• tyytyväiset käyttäjät

LAC-MAXI-PARRENKUIVITTAJA

• Materiaali HDPE• Iglun mitat: korkeus 121cm.

leveys 128,7cm, pituus 169cm

• Aitaus: pituus 143,2cm, leveys 128cm

• Sis. rehukaukalot, sadesuojan kaukalolle ja tuttisangon

LAC-VASIKKAIGLU, ETUAIDALLA

Kaikki hinnat alv 0%. Hintoihin lisätään toimituskulut. Hinnat voimassa 31.10.2015 mennessä

tehdyille tilauksille.

Hinta2100,-

Hinta305,-

Hinta alkaen110,-

/parsipaikka

Hinta1200,-

Hinta3500,-

Hinta2350,-alv 0%

5+ kpl430,-

/kpl

1-4 kpl450,-

/kpl

Toimitus sisältää kaiken

tarvittavan!

UUTUUS !

www.finnlacto.fi • (06) 4210 300

MYYNTI:MEIJEREIDEN

TUOTTAJA-PALVELUT

YHTEISTYÖSSÄMEIJEREIDEN

KANSSA

Edelläkävijän ratkaisutkannattavaan tuotantoon

Tervetuloa KoneAgriaan Tampereelle, osasto K206

maito ja me 3/2015

Documents