1

Meeqqat pisinnaatitaaffii

nakussassartigit

peqatigiilluta

Meeqqat pisinnaatitaaffii

nakussassartigit

peqatigiilluta

Imai

5 Siulequt

6 Kommuneqarfik Sermersooq aamma MIO meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimoorussaqarput

7 Isumaqatigiissutip ingerlanera

7 Suleqatigiinnerup nalaani suliniutigineqartut

9 KS Young Advisors

11 Nunaqarfimmi aqutsisunut isumasioqatigiissitsinerit

12 Meeqqanut inuusuttunullu isumasioqatigiissitsinerit

13 Meeqqanik sullissisunut isumasioqatigiissitsinerit

14 Qeqertarsuatsiaani meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

15 Tasiilami meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

18 Ittoqqortoormiini meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

19 Paamiuni meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

21 Nuummi meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

27 Misilittakkat suliamullu tunngatillugu katersinerit

Suleqatigiit

Kommuneqarfik Sermersuup aamma MIO

Nalunaarusiamik suliarinnittut

MIO Meeqqat Pisinnaatitaaffiinik Sullissivik/ Børnerettighedsinstitution

Allaaserinnittut

Ellen Bang Bourup, Nauja Benjaminsen, Ingeborg S. Leere, Trine Nørby Olesen & Camilla Nymand Petersen

Aaqqissuisut

Trine Nørby Olesen, Ingeborg S. Leere

Assitai

Helle Nørregaard, Nauja Benjaminsen & Ingeborg S. LeereAssit tamarmik piumamik inissinneqarsimapput, aamma illoqarfimmut eqqartorneqartumut naleqqussagaanngillat.

Ilusilersuisoq

Nuisi Grafik

Naqiterneqarfia

Nuuk OffsetISBN: 978-87-996098-9-5

5

Siulequt

Kommuneqarfik Sermersooq kommuneqarfiuvoq kusanartoq assigiinngisitaartorlu, assigiinngissutsit akimorlugit suleqati-giinnissamik periarfissarpassuarnik ammaassisoq. Kangianiit kitaanut aamma illoqarfimmiit nunaqarfimmut sumiiffiit inuillu assissaqanngitsut takussaapput, tamarmik kommuneqarfiup kille-qarfiata iluani katersuussimasut. Kommuneqarfimmi meerartavut taamatoqqissaaq ipput; assigiinngisitaartut assissaqanngitsullu, tamarmik ataatsimoorussaqartut, tassalu tamarmik Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanit illersorneqaramik.

Taanna aallaavigalugu Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik, MIO, aamma Kommuneqarfik Sermersooq 2014-miilli aaqqis-suussaasumik suleqatigiipput, meeqqat pisinnaatitaaffiisa nukit-torsarneqarnissaat aamma kommuneqarfiup killeqarfiata iluani ilisimasanik annertusaanissaq siunertaralugu. Suleqatigiinneq nersuerpaluttumik aallaaveqarluni ingerlanneqassasoq aalajangi-unneqarpoq, tamatumani siunertaalluni angajoqqaat inuiaqatigiillu meeqqat pisinnaatitaaffiinik isumaginnillutillu ineriartortitsissaasa kaammattorneqarnissaat. Isumaqatigiissummut tassunga atatillugu meeqqat, inersimasut aamma meeqqanik sullissisut amerlasuut, assigiinngissutsit akimorlugit, meeqqat pisinnaati-taaffii pillugit ilinniagaqarsimapput aamma kommunimi meeqqat pisinnaatitaaffii qanoq nukittorsarneqarnissaat pillugit akunner-passuit atorlugit oqallittoqartarsimavoq. Suleqatigiinerup ukiut marluk ingerlanerani, meeqqanut sullissisut amerlasuut aamma meeqqat 1.000-it missaat ilinniartinneqarput. Suliniutip ingerlane-ra tamaat meeqqat, inuusuttut inersimasullu tunniusimasut MIO-p naapittarpai, tamarmik meeqqat ajunnginnerpaamik atugassaqar-nissaanik kissaateqartut. MIO-mi nuannaarutigisorujussuuarput kommunip meeqqat atugarissaarnissaat salliutimmagu, aamma kikkut tamarmik nukissamik ilisimasassanillu tunniussaqarnerat pillugu qujamasuppunga. Ulluinnarni meeqqanut qaninnerullutik suliaqartut akornanni taamak tunniusimalluarlutik suliaqartut isigalugit pisuunnguallannarpoq. Taamaattumik meeqqanut sullissisut aamma MIO-p sulisui qutsavigerusuppakka, tassami Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat pisinnaatitaaffii qaffas-sarniarlugit annertuumik nukinik atuisimapput. Aammattaaq immikkut qujaffigerusuppakka meeqqat inuusuttullu, meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniuteqarnermi tunniusimallutik peqataasimasut aamma ammasumik inuunertik, meeqqat pisin-naatitaaffii qanoq eqqarsaateqarfiginerlugit aamma nammineq meeqqallu peroriartornerminni atugaat pillugit oqaluttuarsimasut. Taakkoqanngitsuuppat suleqatigiinneq una isumaqarsimassan-ngikkaluarpoq.

Immikkorluinnaq qujaffigerusuppakka inuusuttut siunnersorti-vut »KS Young Advisors«. Ilissi pineqarpusi, aamma meeqqat inuusuttullu qanoq innerannik ilisimasortaavusi. Akunnerpassuarni atorsimasassinni, aamma uagut ilisarisimannilerfitsinni, ilinniar-simavusi, ineriartorsimavusi aamma oqaluttuuppatsigut, ilissi pisinnaatitaaffisi pillugit qanoq ajunnginnerpaamik sulisoqarsin-naanersoq. Oqaatsit taakku atorlugit ilissi inersimasullu inner-suussutersi Kommuneqarfik Sermersuumut ingerlateqqippavut.

Inussuarnersumik inuulluaqqusillunga

Aviâja Egede Lynge, Meeqqat Illersuisuat

2014-imi Kommuneqarfik Sermersooq sinnerlugu kommunimi meeqqat pisinnaatitaaffii nukittorsarniarlugit MIO-mik suleqatigiin-nissamik isumaqatigiissut atsiorpara. Kingorna MIO-p meeqqat sullinniarlugit ilungersorsimavoq kommunimilu innersuussassanik paasisanillu katersiniarluni angalasimalluni, meeqqallu 1.000-it missaat meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartinneqarsimapput. Meeqqat Kommuneqarfik Sermersuumi siunnersortinngorsimap-put inuusuttut, piffissamilu tassani qaammammut ataasiarlutik meeqqanut siunnersorti peqatigalugu MIO-mi naapeqatigiittar-lutik.

Allatut oqaatigalugu annertuumik pingaarutilimmillu ukiuni marlunngulersuni sulisimapput.

Suliaasa inernerat tigummivat kisianni soorunami meeqqat pisin-naatitaaffii nukittorsarniarlugit sulineq tassunga killeqassanngilaq. Meeqqat tusaaniarneqarnissaat

meeqqallu tamarmik pitsaanerpaamik atugaqarlutik ineriartornis-saminnut periarfissaqarnissaat ataatsimoorluta qulakkiissavarput. Tunaartaqarnerulluta pitsaanerusumillu suleriaqqinnissatsinnut meeqqanit, inuusuttunit, innuttaasunit meeqqanillu sullissisunit erlinnaqisumik misilittagaqalersimavugut.

Sulisut ataasiakkaat kikkulluunniit innuttaasullu meeqqat inger-lalluarnissaannut kivitseqataanissamut akisussaaffimmik tigusi-nissaat pingaartuuvoq. Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat tamarmik iluaqutissaannik suliniuteqaqqinnissatsinnut nalituunik sakkussaqalerpugut.

Naggataagut sulisut tamaasa tunniusimallutik annertuumik sulisi-manerannut qutsavigaakka, MIO-lu sulilluarsimaneranut suleqa-tigiilluarsimanitsinnullu qutsavigalugu, neriuppugullu meeqqat tamarmik pisinnaatitaaffiisa attanneqarnissaannut siuarsarnis-saannullu tamanna aqqutissiuusseqataassasoq.

Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga

Asii Chemnitz Narup, Borgmesteri, Kommuneqarfik Sermersooq

6

Kommuneqarfik Sermersooq aamma MIO meeqqat

pisinnaatitaaffii pillugit ataatsimoorussaqarput

2014-mi MIO-mi Meeqqat Illersuisorisimasaat, Aaja Chemnitz Larsen, aamma Kommuneqarfik Sermer-suumi borgmesteri, Asii Narup Chemnitz, Kommu-neqarfik Sermersuumi meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaat siunertaralugu suleqati-giinnissamik isumaqatigiissuteqarput.

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit isumaqatigiissutaat aallaavigalugu Kommuneqarfik Sermer-sooq aamma Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik MIO, meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaanik kissaateqarput. Isumassarsiaq tassaavoq ilisimasat annertu-sineqarnerisigut nukittunerusumik periarfissaqarnerusumillu meeqqanut ajunnginnerusussaq pillugu iliuuseqartoqarsin-naanngornissaq. Taamaalilluni suleqatigiinneq kommune-qarfiup killeqarfiata iluani meeqqat pisinnaatitaaffi pillugit oqaloqatigiinneq ilisimasaqarnerulernerlu aqqutigalugit nukit- torsaassaaq, aamma suliniutigineqartut meeqqanut, inuusut-tunut, innuttaasunut (inersumasunut), meeqqanut sullissisu-nut aamma kommunimi politikerinut attuumatinneqassapput.

Borgmesteri Asii Chemnitz Narup aamma Meeqqaat Illersuisorisimasaat Aaja Chemnitz Larsen.

Kommuneqarfik Sermersuumut aamma MIO-mut pingaarpoq suleqatigiinnerup nersuerpaluttumik toqqammaveqarluni ingerlanneqarnissaa, aamma sutigut kommunimi meeqqat pisinnaatitaaffii nakussassarneqarsinnaanersut aallutissallu-git, assersuutigalugu aalajangersimasunik suliniuteqarnikkut, suleriaatsinik pingaartitanillu allannguinikkut. Taamaattumik inuit ataasiakkaat akisussaaffimmik taassuminnga qanoq kivitsiqataasinnaanersut aallunneqarsimavoq.

Suliassaqarfiit akimorlugit ingerlatsineq, ataatsimut isiginnin-neq aamma meeqqat aallaavigalugit suliaqarneq suleqatigiin-nissamut isumaqatigiissummi qitiutillugit inissisimatinneqarsi-mapput.

MIO isumaqatigiissummut ilaatillugu pisussaaffilerpoq Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit Isumaqatigiissutaata kommuneqarfimmi meeqqanut inuusuttunullu ilisimaneqar-nerata siammarternissaa. MIO-p ilanngullugu suliassarisima-vaattaaq Kommuneqarfik Sermersuumi sulisut/meeqqanik sullissisut suliamut tunngatillugu ineriartortinneqarnissaat aamma suliniutigineqartut nutaamik eqqarsaatigineqarnissaat ilanngullugu, taamaaliornikkut meeqqat taakkulu pisinnaati-taaffii sulinerannut aallunneqarnerulerniassammata.

Suliniutinut tunngatillugu Kommuneqarfik Sermersooq sulisussanik piareersimasuuteqarsimavoq aamma atuarfinnut attaveqarnissanik suliaqarsimavoq, taamaaliornikkut MIO meeqqat inuusuttullu taakku pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartit-sisinnaaniassammat, aamma pisinnaatitaaffiit qanoq kingu-neqarneri ilanngullugit. Kommuni aamma pisussaaffilerpoq meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermut tunngatillugu avammut nalunaaruteqartarnissamik isumagisaqassalluni, tamatumani pineqarlutik sulisunut, tusagassiuutinut innut-taasunullu nalunaaruteqartarnerit.

Suleqatigiinneq ukiuni marlungajanni ingerlareerpoq, naam-massineqassallunilu 2015-imi novembarimi. Piffissap ingerla-nerani Kalaallit Nunaat nutaamik Meeqqat Illersuisortaarpoq, Aviâja Egede Lynge. Taanna novembarimi MIO-p sulisui kommunimilu inuusuttut eqimattat peqatigalugit Kommune-qarfik Sermersuup kommunalbestyrelsianut suleqatigiinneq, misilittagarineqalersimasut aamma innersuussutigineqartut pillugit oqaaseqassaaq, tamakkulu peqataasorpassuarnit saqqummiunneqarput

Aningaasaqarneq

Suleqatigiinnermut atatillugu aningaasartuutit Kommuneqar-fik Sermersuup aamma MIO-p avippaat. Kommuneqarfik Sermersooq Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaf-fii pillugit Isumaqatigiissutaat ilisimaneqarneruleqqullugu aningaasartuutinut ukiumut 100.000 koruuninik immikkoortit-sisarpoq. Aningaasartuutit tamakku meeqqanik atuartitsiner-nut, meeqqanik sullissisunut aamma kommunimi politikerinut atorneqarput; ilaatigut nerisaqarnermut, atortussanut, Kom-muneqarfik Sermersuumi inoqarfinnut assigiinngitsunut anga-

Ataatsimut

isiginninneqSuliassaqarfiit akimorlugit ingerlatsineq

Meeqqat aallaavigalugit

suliaqarneq

7

lanernut aamma nalunaarusiap uumap ilusilersorneqarneranut naqiterneqarneranullu. MIO-p angalanermut aningaasartuutit affai matussuserpai. MIO-p ilanngullugu meeqqat pisinnaati-taaffii pillugit paasisitsiniaanermut atatillugu sulisoqarnermut aningaasartuutit tamaasa isumagai.

Isumaqatigiissutip ingerlaneraMIO-p meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermini sullinniakkat tamakkerniarnissaat qulakkeerniarpaa. MIO-p meeqqat inuusuttullu, meeqqerivinni atuarfinnilu meeqqanik sullissisut aamma kommunimi sulisut allat politikerillu toq qaannaq suleqatigivai. Periarfissaqarfinni ilanngullugu Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat kingorna oqalliseqatigiinnissamik peri arfissiilluni innuttaasunut ataatsimiissutigineqarpoq.

MIO-p annertuumik pingaartippaa meeqqat nammineq atuga-risartik pillugit tusarneqarnissaat. Taamaattumik kommunimi meeqqat qanoq oqaasissaqarnerat aallaavigalugu suleqati-giinneq ingerlanneqarpoq. Tamanna periaatit marluk atorlugit ingerlanneqarpoq; kommunimi meeqqat klassinit assigiin-ngitsuneersut ilinniartinnerisigut suleqatigiiliortarnertigullu aamma sammineqartut itinerusumik iserfiginiarlugit kommuni-mi inuusuttut suleqatiginerisigut, tamatumani sammineqarluni Kommuneqarfik Sermersuumi inuusuttuuneq qanoq ittuuner-soq. Eqimattat taakku MIO-p taavai »KS Young Advisors«.

Isuma tassaavoq kommunimi inoqarfinni assigiinngitsuni meeqqat ilisimasaasa innersuussutaasalu meeqqanik sullissisunut ingerlateqqinneqarnissaat, tamannalu pissasoq Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit taakkununnga aaqqissuun-neqarsimasunik ilinniartitsinikkut suleqatigiissitsinikkut. Tas-sannga ataatsimut ilisimalikkat Kommuneqarfik Sermersuup kommunalbestyrelsianut ingerlateqqinneqartussanngorlugit.

Meeqqat piginnaatitaaffii pillugit ilisimasanik siammarteriner-mut suleriaasissatut MIO-p toqqarpaa ilinniartitsineq suleqa-tigiissitaliornerlu. Meeqqanut siunnersorti Ellen Bang Bourup aamma siunnersorti Nauja Benjaminsen, tamarmik MIO- meersut, meeqqat meeqqanillu sullissisut ilinniartillugit Kom-muneqarfik Sermersooq tamangajaat ornippaat. Illoqarfinni nunaqarfinnilu assigiinngitsuni ilisimasat ilinniartitsinermut atatillugu oqaloqatigiinnikkut ataavartumik katersorneqarput, aamma kommunalbestyrelsemut kingorna nalunaarusiatut innersuussutitullu atugassanngorlugit allattorneqarlutik.

Una nalunaarusiaq suliniuteqarnerup ingerlaneranik aamma paasiniaaqatigiittarnerit tamaasa pillugit katersuinerullunilu allaatiginninneruvoq. Nalunaarusiami ilanngunneqarputtaaq meeqqanit, inuusuttunit, innuttaasunit meeqqanillu sullissi-sunit kommunalbestyrelsemut innersuussutit, pineqarluni Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat piginnaatitaaffii qanoq

nukittorsarneqarsinnaanersut aamma meeqqat atugaasa pitsanngortinnissaat siunertaralugu sutigut suliniuteqarto-qarsinnaanersoq.

Kommunip qanoq suleriaaseqarnera imaluunniit meeqqat pillugit qanoq politikkeqarnera MIO-p nalilersussallugit periarfissaqarfiginngilai, aamma isumaqatigiissummi tamanna siunertaannngilaq. Taamaattumik nalunaarusiami innersuus-sutigineqartut MIO-p innersuussutiginngilai, kisianni kommu-nimi innuttaassuneerput – utoqqarnit inuusuttunillu.

Suleqatigiinnerup nalaani suliniutigineqartutIsumaqatigiissutip piviusunngortinniarnera 2014-imi aggusti-mi aallartippoq, taamaalinerani MIO Nuup nunaqarfiisa ilaani Qeqertarsuatsiaani tikeraarluni, tassanilu nunaqarfimmi meeqqanik sullissisut Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisin-naatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat pillugu ilinniartinneqar-lutik. Aasaanerani atuanngiffeqarneq pissutigalugu nunaqar-fimmi meeqqat ilinniartinneqanngillat.

2014-imi septembarimi Tasiilamut angalasoqarpoq, tassani Tasiilami Alivarpimmi atuartut toqqarneqarsimasut MIO-mit ilinniartinneqarlutik. Tamatuma saniatigut meeqqat pisin-naatitaaffii pillugit meeqqanik sullissisunut paasiniaaqati-giissitsisoqarpoq, aamma aqqanilinnik peqataasoqartumik innuttaasunut ataatsimiititsisoqarpoq, tassani meeqqat pisinnaatitaaffii Tasiilamilu atugaat pillugit oqallittoqarluni.

Aammattaaq 2014-imi septembarimi kommunip nunaqar-finni aqutsisuinut oqallissaarisoqarlunilu suleqatigiiliornikkut ataatsimiititsisoqarpoq. Ilinniartitsinermi sungiusarnermilu tassami kommuni nunaqarfinni aqutsisut 16-nit peqataapput. Ilinniartitsineq Nuummi kommunalbestyrelsip ataatsimiittar-fiani ingerlanneqarpoq.

2014-imi oktobarimi aaqqissuussineq Ittoqqortoormiini ingerlanneqarpoq. Tassani Ejner Mikkelsenip Aluarpiani 4.- 9. klassit Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat pillugu ilinniartinneqarput. Illoqarfimmi meeqqanik sullissisut ilanngullutik meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit oqallissaaruteqarfigineqarlutillu suleqatigiiliornikkut ataatsimiitinneqarput.

2014-imi decembarimi Paamiuni Atuarfik Tuiisami 4.- 9. klassinut Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat pillugu ilinniartinneqarput, tama-tumalu kingorna kommunimi meeqqat pisinnaatitaaffi qanoq nukittorsarneqarsinnaanersut pillugit suliaqarlutik ingerlaq-qipput. Aammattaaq illoqarfimmi meeqqanik sullissisut tamarmik meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit oqallissaarute-qarfigineqarput suleqatigiiliornikkullu ataatsimiitinneqarlutik. Innuttaasunuttaaq ataatsimiititsisoqarpoq, tassani 15-nit

Meeqqat

Meeqqanik sullissisartut/Innuttaasut

Politikerit

8

takkullutik, taamalu illoqarfimmi meeqqat atugaat pillugit oqallillutik.

2015-imi januaarimi kommuneqarfik Sermersuup Peqqinner-mut, Pitsaaliuinermut Susassaqartitsinermullu immikkoor-tortaqarfiani ilinniartitsisoqarlunilu suleqatigiissitaliorluni ataatsimiititsisoqarpoq.

2015-imi septembarimi Nuummi atuartut 850-init amerlaneru-sut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit MIO-p ilinniartippai. Ilinni-artitsineq kommunip atuarfiutaanni ingerlanneqarpoq; Atuar-fik Samuel Kleinschmidt (ASK), Atuarfik Hans Lynge (AHL), Kangillinguit Atuarfiat (KA), Atuarfik Ukaliusaq (USK), Nuus-suup Atuarfiat (NA), aamma atuarfik namminersortoq Nuuk Internationale Friskole (NIF). Ilinniartitsineq sapaatit-akunne-rini 37-imi 38-imilu ingerlanneqarpoq. Atuarfinni tamani ilinniartitsineq ulloq ataatsimik sivisussuseqarpoq. Meeqqanut suleqatigiiliornikkut ilinniartitsineq ingerlanneqarpoq, taakkulu atuaqatigiikkuutaannut agguarneqarlutik pingaartumik ukioqa-tigiit aalajangersimasut sullinniarneqarput. Pingaarnerutillugu sullinniarneqartut imaluunniit ukioqatigiit kingorna klassimi ilinniartitsisortik peqatigalugu ilisimalikkatik atuartut sinnerinut siammarterniarlugit suliniuteqarniartussaapput.

Sapaatip-akunnerani 39-imi Nuummi meeqqat atuarfiini, meeqqerivinni allanilu meeqqanik sullissisut 125-it ilinniartin-neqarput. Meeqqanik sullissisunut paasiniaaqatigiissitsineq

illoqarfiup immikkoortitaarneqarnera naapertorlugu ingerlan-neqarput. Siunertarineqarpoq meeqqanik sullissisut peqataa-sut paasiniaaqatigiinnerup kingorna meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit illoqarfiup immikkoortortaanni meeqqanik sullissisunut allanut ilinniartitsissasut.

Meeqqanut meeqqanillu sullissisunut paasiniaaqatigiinnerit amerlasuut saniatigut 2014-ip ingerlanerani inuusuttut eqimattat sisamanik-arfinilinnik inuttallit, 13-17-nillu ukiullit MIO-p suliniuteqarfigivai, taaguutillit »KS Young Advisors«. Inuusuttut Nuummi najugaqarput. KS Young Advisors tas-saapput Meeqqat Illersuisuata Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat inuusuttullu pillugit siunnersortai. KS Young Advisors ataavartumik meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartinneqar-simapput, Nuummi inuusuttuuneq pillugu assigiinngitsutigut oqallittarput aamma kingorna kommunalbestyrelsimut innner-suussuteqaatiminnik allattuipput, taakkulu 2015-imi novem-barimi kommunalbestyrelsimut saqqummiunneqassapput.

Suliniuteqarnerup qanoq ingerlanissaa aallaqqaataaniit isumaqatigiissummi allattorneqareerpoq, taamaaliornikkut suliniutigineqartut ukiup ataatsip ingerlanerani naammassi-neqarsinnaanniassammata, kisianni Kommuneqarfik Sermer-suumi aamma MIO-mit sulisoqarnikkut unamminartorsiorneq pissutigalu tamanna ajornarluni. Suliniutigineqartussat tamarmik naammassineqarsinnaaqqullugit isumaqatigiissut sivitsorneqartariaqarpoq.

Ulloq Najugaqarfik Peqataasut Suliniut

Aggusti 2014 - Oktobari 2015 Nuuk KS Young Advisors SuleqatigiitAggusti 2014 Qeqertarsuatsiaat Meeqqat, meeqqanik

sullissisut, innuttaasutOqallissaaruteqarneq, suleqatigiit, innuttaasunut ataatsimiititsineq

Septembari 2014 Tasiilaq Meeqqat, meeqqanik sullissisut, innuttaasut

Oqallissaaruteqarneq, suleqatigiit, innuttaasunut ataatsimiititsineq

Septembari 2014 Nuuk Nunaqarfinni aqutsisut Oqallissaaruteqarneq aamma suleqatigiit

Oktobari 2014 Ittoqqortoormiit Meeqqat, meeqqanik sullissisut

Oqallissaaruteqarneq aamma suleqatigiit

Decembari 2014 Paamiut Meeqqat, meeqqanik sullissisut, innuttaasut

Oqallissaaruteqarneq, suleqatigiit, innuttaasunut ataatsimiititsineq

Januaari 2015 Nuuk Peqqinneq, Pitsaaliuineq Susassaqartitsivillu

Ilinniartitsineq

Septembari 2015 Nuuk Meeqqat, meeqqanik sullissisut

Oqallissaaruteqarneq aamma suleqatigiit

Oktobari 2015 Nalilersuineq nalunaarusiornerlu

Ataatsimeeqatigiinneq nalunaarusiornerlu

Novembari 2015 Kommunalbestyrelsimut saqqummiussineq

Nalunaarusiaq innersuussutitalik saqqummiunneqarpoq

9

KS Young Advisors

KS Young Advisors tassaapput Meeqqat Illersuisuata Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat inuusuttullu pillugit siunnersortai. Ilinniartitsineq aamma oqalli-siginninnerit aqqutigalugit KS Young Advisorsikkut innersuussutit arlallit allattorsimavaat.

KS Young Advisors MIO-p Kommuneqarfik Sermersuumut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutaanut atatillugu pilersin-neqarsimapput, ilaappullu inuusuttut eqimattat sisamanik- arfinilinnik inuttallit, 13-17-nillu ukiullit. KS Young Advisorsik-kut nalinginnarmik qaammammut naapittarput – meeqqanut siunnersorti MIO-meersoq Ellen Bang Bourup peqatigalugu – sulinerminullu tunngavigisaat tassaapput »Meeqqat meeraa-nertik pillugu paasisimasaliupput« aamma »Nothing about us, without us«. Kommunimi inuusuttut akornanni tamarmik assigiinngitsunik tunuliaquteqarlutik aggersuupput – ilaatigut ilaquttat, atuarfik kulturilu eqqarsaatigalugit. KS Young Advi-sorsikkut assigiinngitsunik sammisaqartarsimapput, ilaatigut atuartuuneq, timip nammineq aalajangiiffigisinnaaneranut pisinnaatitaaffiit, ineqarneq, innarluuteqarneq peqqissuunerlu sammisimallugit, aamma sammisat tamakku Naalagaaffiit Pe-qatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaanut sanilliullugit oqallisigisimallugit, aamma namminneq ikinnguti-gisallu misilittagaat ilanngullugit.

Ataatsimiitarsimanerit tunuliaqutaralugit KS Young Advisors-ikkut kommunalbestyrelsimut innersuussuteqarlutik suliaqar-simapput, taakkulu inuusuttut namminneq 2015-mi novem-barimi kommunalbestyrelsimut saqqummiutissavaat.

Tamatuma pinnginnerani tamarmik oqariartuuteqarnissamut pikkorissarnissamut periarfissinneqassapput.

MIOp KS Young Advisorillu ataatsimiinneranit.

KS Young Advisorsikkut kommunalbestyrelsimut innersuussutaat

KS Young Advisorsikkut pisinnaatitaaffiit pingaarnerit sisamat sammisimavaat. Pisinnaatitaaffinnut ataasiakkaanut pissutsit assigiinngitsut eqqartortarsimavaat, tamakkulu kommunal-bestyrelsip isiginiartariaqarpai.

Nalinginnarmik meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit KS Young Advisorsikkut pingaartutut isigaat, tunngaviusumik atugassarititaasut, soorlu ineqarneq, nerisassaqarneq atisas-saqarnerlu, sammineqartariaqartut, aamma mobilimik atisa-nilluunniit nutaaliaasunik pigisaqarnerminngaanniit tamakku pingaarnerusut meeqqat ilinniartariaqaraat. Tamatumunnga atatillugu ilaqutariinnut pissakinnernut atisanik tunissuteqar-neq periarfissaasinnaavoq.

Inersimasuttaaq atornerluinerit suugaluartulluunniit meeqqanut illersuissutiginissaat eqqumaffigissavaat.

Meeqqat illersorneqarnissamut ineriartornissamul-lu pisinnaatitaaffeqarput, tamannalu isumaqarpoq, uummammiugisanik oqaatiginninnissamut meeqqat inersima-sumik ornissinnaasaminnik peqassasut. KS Young Advisorik-kut siunnersuutigaat taanna tassaassinnaasoq atuarfimmi isumaginninnermut siunnersorti. Aammattaaq inersimasut ilinniartitsinermikkut isumannaassavaat meeqqat nammineq allallu killeqarfiinik paasinnissinnaanngornissaat. Ilinniartitsi-neq allanngorassaaq, tassami meeqqat assigiinngisitaartumik ilinniartarput.

KS Young Advisorsikkut ilanngullugu eqqartorpaat meeqqanik atornerluineq unitsinneqassasoq, angerlarsimaffeqanngitsut pitsaanerusumik atugassaqassasut aamma suliffissaqan-ngitsut ikiorneqarnerussasut.

10

Meeqqat ilaat neriartorfigisinnaasaminnik pisariaqartitsipput, aamma neriniartarfiit niuertarfiillu annertuumik »nerisassanik maangaannartitsisarput«.

Meeqqat assigiinngisitsisoqannginnissaanik pisin-naatitaaffeqarput aamma naligisatut iliorfigineqassapput. Angerlarsimaffimmi allamiluunniit najugaqartoqaraluarpat angerlarsimaffik toqqissisimanartuussaaq. Siniffeqassaaq, nerisassat, kialaarneq, tv-qarnissamut uumasuuteqarnissa-mulluunniit periarfissaqassaaq ilaalu ilanngullugit. Meeqqat soqutigisaat siuarsarneqassapput, assersuutigalugu sunngif-fimmi sammisassanut akisusinnaasunut akiliuteqartarnerit tapiissuteqarfiginerisigut. Meeqqat innarluutillit ikiortissaqan-ngitsutut misigisimassanngillat, aamma taamaattumik tamanit orninneqarsinnaasut, soorlu atuarfiit niuertarfiillu, innarluuti-linnut naleqqussarneqassapput. Isumassarsiatsialaassaaq innarluuteqartuulluni qanoq ittuunersoq pillugu ilinniartoqar-sinnaappat.

Meeqqat atuarfiini atuartuuneq pitsanngorsarneqassaaq aamma nikassaarisoqartassanngilaq. Inuiaqatigiit ataatsimut isigalugit nikassaanermik atugaqarfiussanngillat.

Meeqqat aamma aalajangeeqataanissaminnut peqa-taatinneqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput. KS Young Advisorsikkut isumaqarput illoqarfimmi nunaqarfim-miluunniit nutaanik pisoqartillugu kommuni meeqqanut nas-suiaateqartassasoq. Massakkutut itsillugu, assersuutigalugu nutaamik arsaattarfittaartoqarsimatillugu ilisimatitsisoqarneq ajorpoq. KS Young Advisorsikkut naapertorlugit paasissutissat meeqqanut tunniunneqartartut naammaginanngitsorujussuup-put. Kommunalbestyrelsip ataani meeqqanik siunnersortissa-nik kommuni pilersitsisinnaavoq, taannalu meeqqanut tunngassuteqartunik aalajangersaasoqartillugu ikiuisinnaavoq. Aammattaaq atuarfinnut klassinullu allagaqarnikkut nalingin-narmik kommunip meeqqat tusarniarsinnaavai.

KS Young Advisorsikkut isumaqarput, pinnguartarfiit pitsaa-nerusut atorfissaqartinneqartut imaluunniit sunngiffimmi sammineqarsinnaasut allat, assersuutigalugu timersornerit, aamma sunngiffimmi sammineqarsinnaasut tapiissuteqarfigi-neqarnissaanut periarfissaqartariaqarpoq imaluunniit akikin-nerusumik/akeqanngitsumik pissarsiarineqarsinnaasunngor-tinneqarlutik. 1

1 KS Young Advisorsikkut innersuussutaat ilanngussami 1-mi atuakkit.

Inuusuttut eqimattat mikisut sulinermut peqataatinneqarnerinut misilittakkat

Eqimattat – KS Young Advisorsikkut – katitigaanerannut siunertaasimavoq inuusuttut akornanni assigiin ngisitaartumik eqimattaliornissaq, taakkulu assigiinngitsunik paasisaqar-nissamut piginnaaneqarlutillu atugarisatigut assigiinngit-sumik tunuliaquteqassasut. Eqimattani inuusuttut inuiannit assigiinngitsuninngaanneerput, inuusuttunit innarluutilinnit, inuusuttunit angerlarsimaffiup avataani inissinneqarsinasunit (aamma angerlarsimaffimmi najugalinnit) inuusuttunittaarlu nunaqarfinni peroriartorsimasunit. Inuusuttunik taamak assi-giinngisitaartigisumik tunuliaqutalinnik katersuineq imaannaa-simanngilaq, sulinerulli ingerlanerani tamanna iluatsissima-voq. Ataatsimiittarnernut atatillugu aallaqqaammulli MIO-p aalajaatsumik takkuttarneq misigaa. Sulinerup ingerlanerani inuusuttut arlallit inuttut atugaqarnertik pissutigalugu ataatsi-miinernut takkutinngitsoortarsimapput. 2015-imi ukiariartoraa eqimattat inissivissimapput, inuusuttullu eqimattat aalaja-ngersimasut ataatsimiinernut pinerit tamaasa takkuttalerput. Inuusuttut imminnut ilisarisimalernissaminnut piffissamik pisariaqartitsisimapput aamma MIO-p ilisimalernissaa ilanngullugu. Inuusuttut piffissap ingerlanerani peqataajun-naartartut ataatsimiinnernut pinerit tamaasa takkussinnaan-nginnertik pissutigalugu unittarsimapput. Ataatsimut isigalugu MIO misigisimavoq inuusuttut Kommuneqarfik Sermersuumi meeraaneq inuusuttuunerlu pillugit ilisimaarinnittut aamma allanut ilisimasaminnik avitseqatigiissuteqarusuttut. Ilinniartit-sinerit oqaloqatigiinnerillu aqqutigalugit pisinnaatitaaffiit pillugit inuusuttut ilisimasaqarnerulernissamik ineriartortit-sisimapput, tamakkulu ikinngutiminnut ilaquttaminnullu avitseqatigiissutigisarsimavaat. MIO misigisimavoq inuusuttut ammanerulerlutillu ineriartortut.

11

Nunaqarfimmi aqutsisunut isumasioqatigiissitsinerit

Kommuneqarfik Sermersooq tamakkerlugu nunaqar-finni aqutsisut nunaqarfinni meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit isumasioqatigiinnernut peqataapput. Aqutsisut pisinnaatitaaffiit pillugit oqallissaarum-mik tunineqarput aamma pisinnaatitaaffiit pillugit sungiusarnermut assigiinngitsunut tunniusimallutik suleqatigiikkuutaanut peqataapput.

Nunaqarfimmi aqutsisut meeqqaat pisinnaatitaaffii pillugit isumasioqatigiissitsinerannit assit

Peqataasut

Anda Nathanielsen, Qeqertarsu. (IA)

Peter Jonathansen, Tiniteqilaaq (IA)

Otto Nakinge, Tiniteqilaaq (A)

Peter Uitsatikitseq, Sermiligaaq (A)

Daniel Pîvat, Kuummiut (A)

Justus Poulsen, Kulusuk (S)

Peter Natanielsen, Sermiligaaq (S)

Salo Kajangmat, Kuummiut (S)

Ingvar Motzfeldt, Qeqertarsuat. (S)

Jakob Josefsen, Kapisillit (S)

James B. Ignatiussen, Isortoq (S)

Bent Abelsen, Kulusuk (S)

Boas Boassen, Kuummiut (S)

Jonathan Jacobsen, Qeqertarsu. (S)

Niels Peter Mikaelsen, Arsuk (S)

Suleqatigiikkuutaarluni sulinermut aqutsisut ilaatigut sule-qatigivaat »Meeqqat pisinnaatitaaffii ilinniartitsissutigisigit«. Nunaqarfinni aqutsisut nammineq misigivaat, Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat ilinniartitsissutigineqarneranut meeraalluni qanoq misiginar-nersoq. Meeqqat atugaat pillugit oqallilluartoqarpoq paasin-nittoqarlunilu.

12

Meeqqanut inuusuttunullu isumasioqatigiissitsinerit

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput. Oqaaseqatigiit taakku tassaapput MIO-p najoqqutarisai aamma MIO-p meeqqanut isiginnittaasianut takussutissaapput. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat erseqqissuliorpoq, meeqqat namminneq atugarisaminnut tunngatillugu peqataatinneqassasut, aamma nammineq isum-mersorsinnaatitaasut. Taava inersimasut ajunnginnerpaamik meeqqanut pitsaanerusussat isumagisussaavaat, kisianni taakku pillugit isumaliutiginninnermi, nalilersuinermi aalaja-ngernermilu meeqqat isumaat sanilliutissanagit.

Taamaattumik ilanngullugu pingaartorujussuuvoq meeqqat inuusuttullu suleqatigiinnermut peqataasutut inissisimatinne-qarnissaat. Akulikitsumik uagut inersimasut meeqqat qanoq atugaqarnerat, sutigut unamminartorsiornerat imaluunniit nuannersumik misigisaqarnerat pillugit oqariartortarpugut. Suleqatigiinnermi uani meeqqat nipaat tusaaneqarpoq.

Meeqqat peqatigalugit isumasioqatigiissitsinerit ingerlanne-qarnerini meeqqat pisinnaatitaaffitsik pillugit ilisimasaqar-nerujussuat tupaallassutigiuarparput. Pinerit tamaasa meeqqat tassaassanngillat pisinnaatitaaffitik pillugit eqqor-tumik oqaasertalersuisinnaasut, kisianni tunngaviusumik pisinnaatitaaffiit suunersut nalunngilaat. Aammattaaq ikinngutigisat imminnut naleqqiullutik allatut atugassaqarnerat meeqqat annertuumik paasisimasaqarfigaat, aamma immaqa artornartorsiortut. Kommunimi isumasioqatigiittarnerpassuarni MIO-p meeqqat naapittagai qiimasuupput, tunniusimapput aamma suut pineqarnersut eqqarsaatigisarpaat. Innersuus-suteqaatiminni tigussaasunik tunniussaqarput, aamma naak tamarmik nalinnaavigineqarsinnaanngikkaluartut, taamaattoq kommunimi meeqqat sunik soqutigisaqarneranik ajunngitsu-mik takussutissiisoqarpoq.

”Meeqqat pisinnaatitaaffii atuartitsissutigineqarlik” pillugu sungiusarnermit assit.

Meeqqat inersimasutulli naleqarput.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput.

Meeqqat atugarissaarnerat ineriartornerallu ataatsimut isigineqassapput.

Meeqqat toqqissisimallutik, asaneqarlutik, killilerneqarlutik akuerineqarlutillu peqqissumik alliartornissaannut inersimasut akisussaapput.

Meeqqap pisariaqartitai tamatigut siulliunneqassapput.

Meeqqat tamarmik tamatigut qanilaartumik, akuersaartumik pimoorussisumillu naapinneqartassapput.

Meeqqap siornatigut, ullumikkut siunissamilu atugai eqqarsaatigalugit inuunera tamakkiisumik isiginiarneqassaaq.

13

Meeqqanik sullissisunut isumasioqatigiissitsinerit

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu kommu-nimi sumiiffinni assigiinngitsuni meeqqanik sullissisunut isumasioqatigiissitsisoqartarpoq, meeqqanut inuusuttunullu suliaqarfiit assigiinngitsut aallartitaqarnermikkut peqataaffigi-saannik. Kommunimi atorfillit saniatigut politiit peqqinnissa-qarfimmilu sulisut peqataanermikkut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliassaqarfiit akimorlugit iliuuseqartoqarnissaata pisariaqarnera suleqatigiittoqartariaqarneralu paasillugulu uppernarsarpaat.

Paasiniaaqatigiissitsinerni siunertaavoq Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatigaaffii pillugit Isumaqatigiissutaata ilisima-neqarnerulernissaa aamma meeqqanik sullissisut ulluinnarni qanoq tamakku atulersissinnaaneraat. Isumasioqatigiinnerni suliassaqarfiit akimorlugit ingerlatsinissaq pingaartinneqar-poq, aamma ulluinnarni suleqatigiinnerup nukittorsarneqar-sinnaaneranut siunnersuutit saqqummiunneqarput.

Isumasioqatigiinnerit MIO-mik ilisarititsinermik aallaqqaaser-neqartarput, atorfeqarfiup qanoq siunertaqarneranik aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat ilanngullugu. Angalanissat eqqarsaati-galugit periarfissaqartillugu atorfeqarfik sinnerlugu Meeqqat Illersuisuat Aviâja Egede Lynge Nuummi peqataasarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat suleqatigalugit inner-suussutigineqartut ingerlateqqinneqarnerisa saniatigut isuma-sioqatigiinnerit suleqatigiinnissamut sungiusaatinik imaqar-tinneqartarput, tamatumani pingaarnertut sammineqartarluni ’meeqqamut ajunnginnerusussaq’. Aammattaaq siunissami meeqqanut inuusuttunullu sullissinissat pillugit suliassaqarfiit akimorlugit eqimattakkuutaarluni sulisoqartarpoq. Eqimattani sulinerit aallaavigalugit kattulluni ataatsimiinnerit aqqutigalu-git Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit siunissami suliniuteqarnissat eqqartorneqartarput. Ataani innersuussutigineqartut taamak eqqartueqatigiinnernut atatillugu saqqummiunneqartunit tigusaapput.

Ataatsimut isigalugu peqataasut tunniusimanerat imaappoq, sammineqartut suliassaqarfiillu akimorlugit ilisimasanik avitseqatigiinnissamut periarfissaqarneq naleqquttutut isigi-gaat. Paasiniaaqatigiinnerit sammineqartumut annertuumik soqutiginninnermik takutitsiviusarput, tamannalu paasisaqar-nerulerfiusunik qaammaasaqarnerulerfiusumillu oqallinnermik pilersitsiviusarpoq. Paasiniaaqatigiinnerni amerlanerni oqari-artuutigineqarpoq suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinneq siunissami anguniarneqarnerulissasoq.

”Meeqqat pisinnaatitaaffii atuartitsissutigineqarlik” pillugu sungiusarnermit assit.

Meeqqat inersimasutulli naleqarput.

Meeqqat meeraaneq pillugu ilisimatuujupput.

Meeqqat atugarissaarnerat ineriartornerallu ataatsimut isigineqassapput.

Meeqqat toqqissisimallutik, asaneqarlutik, killilerneqarlutik akuerineqarlutillu peqqissumik alliartornissaannut inersimasut akisussaapput.

Meeqqap pisariaqartitai tamatigut siulliunneqassapput.

Meeqqat tamarmik tamatigut qanilaartumik, akuersaartumik pimoorussisumillu naapinneqartassapput.

Meeqqap siornatigut, ullumikkut siunissamilu atugai eqqarsaatigalugit inuunera tamakkiisumik isiginiarneqassaaq.

MIO-p meeqqanik isiginnittaasia

14

Qeqertarsuatsiaanimeeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

Siuliani oqaatigineqareersutut Qeqertarsuatsiaat tassaavoq, Kommuneqarfik Sermersuup MIO-llu akornanni meeqqat pisinnaatitaaffiisa nukittorsarneqarnissaat siunertaralugu suleqatigiinnerup misilinneqaqqaarfissaa. Taamaattumik periutsit assigiinngitsut misilittarnerisigut suleriaasissaq naleqquttoq MIO-p nassaariniaqqaarpaa. Qeqertarsuatsiaa-nut angalaneq aggustip qaammataani pivoq, tamannalu isumaqarpoq meeqqat suli aasaanerani atuanngiffeqarnerisa nalaani pimmat. Taamaattumik MIO-p sulisuata taarsiullugu nunaqarfimmi inersimasut suliniuteqarfigivai.

Qeqertarsuatsiaani meeqqanik sullissisut

MIO-p siunnersortaata Nauja Benjaminsenip nunaqarfimmi Qeqertarsuatsiaani meeqqanik sullissisut ilinniartinnerini meeqqat pisinnaatitaaffii aallaqqaasiutigai. Ilinniartitsinermi MIO-p saqqummersitaa »Meeqqat pisinnaatitaaffii ilinniartit-sissutigisigit« aallaavigineqarpoq.

Ilinniartitsinermi nunaqarfimmi meeqqanik sullissisut arlallit peqataapput, tamakkununnga ilaallutik atuarfimmi meeqqe-rivinnilu sulisut, soorluttaaq peqqinissaqarfimmi sulisut kommunefogilu peqataasut. Peqataasut eqimattanut marlun-nut avinneqarput, taakkulu isumaliutinik marlunnik-pingasunik saqqummiussaqassapput qanoq Qeqertarsuatsiaani meeqqat ajunngitsumik inuuneqarsinnaanerat sammillugu. Immikkoor-titsinnginnissamik, naligiissitsinissamik, illersorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarnermik, ineriartornissamik peqataasinnaa-titaanermillu aallaavilinnik suliaqarput.

Meeqqanik sullissisut kingorna nunaqarfimmi meeqqat Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isu-maqatigiissutaat pillugu ilinniartissavaat. Meeqqanik sullissisut meeqqat piginnaatitaaffii pillugit suliamut tunngatillugu avit-seqatigiissinnaaneq nuannaarutigaat, aamma ilinniartitsineq nunaqarfimmi meeqqat atugaannut meeqqallu pisinnaatitaaf-fiinut tunngatillugu oqallinnermik pilersitsivoq.

Qeqertarsuatsiaani meeqqanik sullissisut angerlarsimaffimmi meeqqat atugaat eqqumaffigisorujussuuaat, aamma ataani oqallissimanerup sammiveqarnerinut pingaarnersiuinerit tamatuminnga takussutissaapput.

Angajoqqaat imerajuttuunerat ludomaneeqartarneralluunniit pissutigalugu meeqqat kaattarput. Tamatuma kingunerisarpaa meeqqat niuertarfinni nerisassanik tillinniartarnerat.

Meeqqat aalajangersimasumik killilersuiffigineqartanngil-lat, unnuarsuarmut aneertarput; qaatiguunik naleqquttunik peqanngillat aamma qatanngutigiinni angajulliit nukarlernik paarsisarput.

Meeqqat atuarnerminni (inatsisitigut aalajangersarneqarsima-suni) ikorfartorneqarneq ajorput; naammattumik sinissiman-nginnertik pissutigalugu qasusarput aamma angerlarsimaf-fimminnut pisariaqartitaminnik ikorfartorneqarneq ajorput.

Nuummi atuartut angerlarsimaffiannit angerlartinneqartut atuartinneqarneq ajorput. Aammattaaq atuarfimmi nikassaa-nerit annertuumik ajornartorsiutaapput. Angajoqqaat atuarfik assortortarpaat imaluunniit ajornartorsiuteqartillugu takuju-maneq ajorpaat.

Meeqqat maligassaminnik amigaateqarput aamma anga-joqqaat imminnut unammisut isigisarpaat.

Meeqqat 7-18-nik ukiullit sunngiffimmi susassaqannginnertik pissutigalugu aserorterisarput, naamaartarput, ikiaroortarput imaluunniit aalakoornartutortarput.

Meeqqanik sullissisut ilanngullugu oqaatigaat angajoqqaat ilaat meeqqaminnut apersortereersimasunut aalakoornartunik pisisartut. Allat meeqqat ikiaroornartuerniartut takusarpaat.

Meeqqanik sullissisut arlallit iliuuseqarsinnaanngitsutut misigisarput, aamma assersuutigalugu tusarliisoqartillugu oqartussaniit tapersersorneqannginnerminnik nalaattaqartar-put. Aamma saaffissaqarnissamik iliuuseqarsinnaanissamullu periarfissanik ujartuipput.

Aamma atornerluisunut imaluunniit ilaqutariinnut nakuuserfiu-sartunut ikiuisussaqanngilaq.

Nunaqarfiup kommunalbestyrelsimut innersuussutai

Meeqqanik sullissisut erseqqissunik Kommuneqarfik Sermer-suup kommunalbestyrelsianut innersuussuteqarput.

Nunaqarfimmi qanoq innuttaasut aalajangersimasu-mik killissalerneqarnissaat qanoq pilersinneqarsinnaa-nersoq pillugu oqallittoqarumavoq, aamma meeqqat qanoq illersorneqarnissaat qanoq pisinnaanersoq ilanngullugu.

Ilanngullugu kissaatigineqarpoq meeqqat pisinnaatitaaf-fii qanoq paasineqassanersut pillugit oqalliseqa-giittoqassasoq.

Meeqqanik sullissisut innersuussutigaat ukiuinut naleqqut-tumik meeqqanut inuusuttunullu sunngiffimmi sammisassaqartitsisoqassasoq, aamma tikkuarpaat meeqqat unnuarulernerani aneertut unnuap tulugaanik pisariaqartitsimmata.

Innersuussutigineqarpoq, ludomani aamma imigassa-mik ikiaroornartumillu atornerluinerit akiorniarlu-git iliuuseqartoqassasoq.

Innersuussutigineqarportaaq, meeqqat atuarfiannut atatillugu angerlarsimaffinnut nakkutilliisoqar-nerulissasoq.

15

Tikkuarneqarportaaq suliamut tunngatillugu pikko-rissarneqarnissamut nunaqarfimmi ataavartumik neqerooruteqartoqartarnissaanik pisariaqartitsiso-qartoq.

Meeqqanik sullissisut pisortaminnut oqartussanullu kajumis-saarutigaat meeqqat angajoqqaaminnit sumiginnarneqartut pillugit ikiorneqarnissaminnut pisariaqartitsillutik. 2

Innuttaasunik ataatsimiititsineq

Qeqertarsuatsiaat tassaavoq isumaqatigiissummut atatillugu MIO-p siulliullugu suliniuteqarfigisaa, taamaattumik isumaqa-tigiissutip qanoq ilusilerlugu piviusunngortinneqarnissaa suli nassaarineqartinnagu tamanna pivoq. Aasaanerani sulinngif-feqarneq pissutigalugu nunaqarfimmit amerlasuut peqanngin-nerisa nalaani pimmat, tamanna innuttaasunik ataatsimiitit-sinngitsoornermik kinguneqarpoq.

”Meeqqat pisinnaatitaaffii atuartitsissutigineqarlik” pillugu sungiusarnermit assit

2 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 2-mi atuakkit.

Tasiilami meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

Meeqqanut siunnersorti, Ellen Bourup Bang, aamma MIO-mi siunnersorti, Nauja Benjaminsen, 2014-mi septembarimi meeqqanut, meeqqanik sullissisunut aamma innuttaasunut allanut ilinniartitsiartorlutik Tasiilamiipput. Ilinniartitsineq nalinginnaasumik meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngassute-qarpoq, kisianni pingaartumik assigiinngisitsisoqannginnis-saanik naligisatullu pineqarnissamik pisinnaatitaaffinnut sammitinneqarpoq. Meeqqat inuusuttullu tamarmik oqalo-qatigiissutissaqaqaat, aamma illoqarfiup meerartaanut amerlasuunut eqqasuuteqarneq oqariartuutigineqarpoq.

Tasiilami atuartunik ilinniartitsineq

Tasiilami meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit paasiniaaqatigiilluni ilinniartitsinermi atuartut 5.- 9. klassimeersut aqqaneq-marluk peqataapput. Siunnersortit MIO-meersut pisinnaatitaaffiit pillugit meeqqanut suleqatigiissitsillutik ilinniartitsipput aamma Tasiilami meeraanerup qanoq innera ilanngullugu. Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartitsinerup ukiuinut naleqqussar-neqarsimasup saniatigut meeqqat pisinnaatitaaffii tigussaas-sunngorniarlugit sungiusaatinik assigiinngitsunik ingerlatsi-soqarpoq, taamaaliornikkut inuunerminnut ulluinnarnullu tunngatissinnaanniassammatigik.

Naak atuartut ikitsuinnaagaluartut Tasiilami meeraaneq sammillugu apersuisoqarpoq oqallisiginnittoqarlunilu, aamma Tasiilami meeqqat ajunngitsumik peroriartorsinnaanerat sunik pisariaqartitsiffiunersoq oqallisigineqarpoq.

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit oqallissaarummut aallaq-qaasiutitut siunnersortit MIO-meersut oqaluttuaraat 18-inik ukioqalernissap tungaanut meeraasoqartartoq, tamatumalu kingorna 18-leereernerup kingorna qanoq pisoqartarnersoq oqallisigineqalerpoq. Nukappiaraq 6. klassimi atuartoq oqaluttuarpoq tamanna isumaqartoq pujortartalerlunilu aalakoornartutortoqarsinnaanngortartoq, aamma 10. klassimi atuartoq oqaluttuarpoq tamanna isumaqartoq biilinik ingerlat-sisinnaanermut allagartartaartoqarsinnaanngortartoq aamma nammineq isumagineq aallartisarneqalertartoq. Taamaattumik inersimasunngornermi nalinginnarmik qanoq periarfissaqar-nera akisussaaffeqartoqarneralu pillugit meeqqat paasinnit-tariaasiat assigiinngisitaartorujussuuvoq.

16

Aammattaaq oqaluttuaq Kaassassuk aallaavigalugu sungi-usartoqarpoq, tassani nukappiaraq iliarsuk pillugu oqaluttuaq isummerfigineqarluni, nukappiaqqallumi ullumikkut qanoq pisinnaatitaaffeqarnissaa oqaluuserineqarluni. Meeqqat illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffik immikkut soqutigivaat oqallisigalugulu, ullumikkut tamanna pisuuppat sumi ikiortissarsiortoqarsinnaassagaluarnersoq.

Meeqqat ilanngullugu oqaluttuaraat atuarfimminni nikassaa-nermik misigisaqartarlutik.

Tasiilami meeqqat kommunalbestyrelsimut innersuussutis-sa nik suliaqanngillat, kisianni illoqarfimmi inuuniarnikkut atu gassarititaasut assigiinngitsut pillugit meeqqat ammallutillu oqallisiginnillaqqipput. Eqqumaffigisorujussuuaat, meeqqat tamarmik ajunngitsumik toqqissisimasumillu peroriartunngim-mata.

Tasiilami meeqqanik sullissisut

Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suleqatigiinnik ingerlatsinermi isumaginnittoqarfiit akimorlugit peqataasoqarnissaa MIO-p kissaatigivaa, taamaaliornikkut anguniarneqarluni meeqqat piginnaatitaaffii pillugit ilisimasaqarnerup qaffassarneqar-nissa, aamma Tasiilami meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilungersunartut tamanit ilisimaneqalernissaat anguniarlugu. Tasiilami inersimasut suleqatigiinnut peqataasut tassaapput kommunimi sulisut, Piareersarfik Piorsaavillu ilanngullugit, aamma peqqinnissaqarfimmit politiinillu aallartitat. Taamaat-toq kommunimi pisortat ingerlatsiviinnit peqataasussat amigaatigineqarput.

Suleqatigiiliorluni ataatsimiititsineq tunngaviusumik meeqqat pisinnaatitaaffii aamma assigiinngisitsinnginnissat aallaavi-galugit ingerlanneqarpoq. Peqataasut aamma MIO-p SMS 1899 aqqutigalugu siunnersuisarneranut atatillugu misilitta-gaalersunik paasisaqalaarput, siunnersuisarfillu sumiiffimmit piffissallu ilaani meeqqanit inuusuttuniillu arlalinnit saaffigi-neqartarpoq.

Kommunalbestyrelsimut innersuussutit

Peqataasut eqimattakkuutaarlutik sulipput, aamma meeqqat pisinnaatitaaffii atugaallu pillugit assigiinngitsorpassuarnik eqqumaffigisassaqarnera eqimattat eqqummaariffigivaat. Innersuussutigineqartut tamatuminnga takussutissaapput.

Meeqqanik sullissisut nalinginnarmik innersuussutigaat aatsaat pisoqareersimanerata kingorna iliuu-seqartoqartarani pinaveersaartitsisoqassasoq, aamma kinguaassiuutitigut innarliinerit, nakuusernerit, nikas-saanerit, imigassamik ajornartorsiuteqarnerit aamma imminut toquttarnerit pinaveersaartinneqarnissaat sammineqassasut.

Innersuussutigineqarpoq angajoqqaangortussat perorsaaneq meeqqanillu peqataatitsineq pillugit pikkorissartarfissamik pilersitsisoqassasoq.

Innersuussutigineqarpoq meeqqanik sullissisut akornanni assigiinngitsunik suliaqartut suleqatigiinnermik ajornar-torsiuteqarnerat annikillisarniarlugu iliuuseqarto-qassasoq.

Innersuussutigineqarpoq meeqqat angajoqqaangor-tartut suliniuteqarfigineqassasut. Tikkuarneqarpoq tamanna akulikitsumik ilaquttat peqqusineranik pissuteqar-tartoq, kisianni inuusuttut taakku amerlanertigut namminneq meeqqat toqqissisimasumik peroriartornissaanut naammat-tumik sakkussaqarneq ajortut. Angajoqqaangujaartatut namminneq amerlanertigut angajoqqaaminni suli najugaqar-tarput aamma meeqqaminik perorsaanissamut periarfissa-qarneq ajorput, tassami taakku angajoqqaavisa perorsaaneq isumagilertarmassuk. Atuarfimmi siusissumik iliuuse-qartoqartarnissaa pisariaqartinneqartoq tikkuarne-qarpoq.

Meeqqanut suliassaqarfinni ilinniarsimasunik sulisussaaleqineq ilanngullugu peqataasut soqutigivaat. Sullissisut akornanni pitsanngorsaasoqartariaqarnera tikkuarneqarpoq.

Innersuussutigineqarpoq meeraaqqerivinniit meeqqeri-vinnut ikaarsaartarneq sammineqarnerulissasoq.

Innersuussutigineqarpoq meeqqat immikkut pisaria-qartitsisut sunngiffimmi sammisassaqartinne-qarnissaanut neqeroorummik pilersitsisoqassasoq.

Innersuussutigineqarpoq ulloq unnuarlu siunnersor-neqarnissamut pitsannerusumik periarfissanik pilersitsisoqassasoq, aamma pigaartumut imaluunniit qimar-nguimmut akeqanngitsumik saffiginnissinnaanermik periarfis-saqartitsisoqalissasoq (tamannattaaq illoqarfimmi atulissasoq kissaatigineqarpoq).

Tikkuarneqarpoq, nammineq piumassutsimik suli-suulluni pisinnaatitaaffiit sammissallugit ajornakusoor-sinnaasoq, tassami nammineq piumassutsiminnik sulisut Tasiilami peersinneqartarput. Taamaattumik nammineq piumassutsimik sulisut pillugit politikkiliortoqarnissaa inner-suussutigineqarpoq, aamma pisinnaatitaaffiit pillugit sulinermi meeqqat peqataatinneqartassasut. Innersuussutigineqarpoq unnuarulernerani meeqqanik isuma-ginnissinnaasunik unnuap tulugaanik aaqqissuussinermik pilersitsisoqassasoq. Innersuussutigineqarpoq, angajoqqaanik ataatsimiititsisarnerit angajoqqaat akornanni meeqqat pisinnaatitaaffiisa ilisimaneqarnerulernissaanut atorneqartassasut.

Innersuussutigineqarpoq saaffiginninnissamut periar-fissat nukittorsarneqassasut, taakkulu meeqqanik qitiutitsinerussasut. 3

3 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 3-mi atuakkit.

17

Tasiilami innuttaasunik ataatsimiititsineq

Ataatsimiititsinermut innuttaasut aqqanillit takkupput, Tasiila-milu meeqqat pisinnaatitaaffi atugaallu oqaloqatigiissutigine-qarput. Tullinnguuttut eqqartorpaat, taakkulu kommunal-bestyrelsimut apuukkusuppaat.

Tasiilami innuttaasut takkussimasut innersuussutigaat kommunimi ileqqaaruteqarnerit meeqqanut inuusuttunullu sullissivinnut eqquissanngitsut, aamma meeqqat inuusuttullu pillugit inatsisit ma-linneqannginnerat isumanerluutitut eqqaaneqarput. Tamatuma pitsanngorsarneqarnissaanut suliamik ilinniagaqar-simasut pikkorissaqqinneqartarnissaat aalajangersimasumik siunnersuutisineqarpoq.

Nalinginnaasumik kinguaassiuutitigut innarliinerit ilisimaneqarnerulernissaat pisariaqartinneqartoq tikkuarneqarpoq, aamma kanngunarsaasartut pissusiler-suutigisartagaat aamma innarliinermut atatillugu navianar-torsiorfigineqarsinnaasartut ilanngullugit. Ilanngulluguttaaq ujartorneqarpoq, kanngunarsaasup eqqorneqartullu ikiorne-qarnissaanik periarfissat pillugit paasissutissanik tunineqar-nissaq.

Meeqqat toqusimasunik imaluunniit qanigisaralugu ilaquttap atianik atserneqartarnerat meeqqap kinaas-sutsianut qanoq kinguneqarsinnaanerata oqallisigineqarnissaa ilisimaneqarnerulernissaalu pisariaqartinneqarpasippoq.

Angutit nukappiaqqallu inuiaqatigiinni katataajartuinnavipput, assersuutigalugu ilinniartitaaneq imminullu toquttarnerit eqqarsaatigalugit. Nukappiaqqat pillugit ajornartorsi-utaasinnaasut assigiinngitsut sammineqarneru-nissaanut kissaateqartoqarpoq, tassami niviarsiaqqat nukappiaqqallu assigiinngitsumik inissisimanerat erseqqis-siartuinnavipput.

Naak meeqqat inuusuttullu assigiinngitsunik oqaase-qaraluarlutik imminnut paaseqatigiissinnaanis-saanut toqqammavissanik ajunngitsunik pilersitsiso-qarnissaa tikkuarneqarpoq, aamma meeqqat inuusuttullu namminneq oqaatsitik atorlugit meeqqat atuarfianni ilinniartin-neqarnissaanut periarfissaqatitsisoqalernissaa ilanngullugu.

Innuttaasut ataatsimiitinneqarnerani innersuussutigineqarpoq meeqqat pisinnaatitaaffii siammarterniarlugit oqallisigitinniar-lugillu atuarfiup klasseni angajoqqaat siunnersui-soqatigiivi atussagaat.

Innersuussutigineqarpoq meeqqat pisinnaatitaaffiisa isuman-naarneqarnissaanut sulinermi kommuni nunaqarfiit peqa-taatinneqarnissaanut pikkorinnerulernissaminut suliniuteqassasoq.

Innersuussutigineqarpoq inissiisarnermut suliassaqar-fiit eqqarsaatigeqqinneqassasut. Meeqqap ilaqutai ilanngutitinneqarsinnaapput taamalu meeqqat pillugit iliuusis-satut pilersaarutit pitsanngortinneqarsinnaallutik.

Innersuussutigineqarpoq meeqqat isummaminnik oqaluttuarsinnaanissaminnut nukittorsarneqas-sasut, taamalu ikiortissarsiorlutik namminneq saaffiginnin-nissamut piginnaaneqarnerulerniassammata.

Innersuussutigineqarpoq meeqqanut inuusuttunullu sammisassaqartitsivimmik pilersitsisoqassasoq, aamma aasaanerani taamak ingerlatsisoqartassasoq.4

4 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 4-mi atuakkit

18

Ittoqqortoormiini meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

MIO-p siunnersortaa Nauja Benjaminsen illoqarfimmi meeqqat pisinnaatitaaffii sammissallugit 2014-imi oktobarimi Ittoqqortormiiniippoq. Peqataasut akornanni sammineqartoq soqutigineqartorujussuuvoq.

Ittoqqortoormiini atuartunut ilinniartitsineq

Ittoqqortoormiini atuartunik ilinniartitsinermi MIO siullermeer-luni oqaatsit aporfiulaarneranik misigisaqarpoq, tamannalu ilinniartitsinerup ilaata ingerlanneqarneranut ajornakusoortit-sinerulerpoq. Taamaattoq meeqqat oqaloqatigineri tunngavi-galugit kommunalbestyrelsimut erseqqissunik innersuussute-qartoqarpoq.

PowerPoint atorlugu meeqqat pisinnaatitaaffii ilinniartitsissu-tigineqarput, aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani oqariartuutit atuarfimmi ilinniartitsisut ikiortigalugit nutserneqarput, taamaalilluni MIO aamma meeqqat imminnut malinnaavi-gisinnaanngortillugit. Oqaatsit assigiinnginnerisa saniatigut atuartut tunuarsimasorujussuunerat MIO-p misigaa, taman-nalu meeqqat eqqarsaatiminnik qanorlu isumaqarnerminnik annissuinissaanut aporfissalersuivoq. Taamaattoq ikioqatigiin-nikkut kommunalbestyrelsimut innersuussutinik oqariartuute-qarnissaq iluatsinneqarpoq.

Kommunalbestyrelsimut meeqqat oqariartuutaat

Meeqqat ujartorpaat sunngiffimmi sammisassat amerlanerussanut – pingaartumik silami aneertarne-rujussuartik pissutigalugu. Aamma ukioqqortussutsimut naleqqussarneqarsimasunik sunngiffimmi sammisassanik ujartuisoqarpoq. Tikkuarneqartut ilagaat timersortarfimmi sammineqarsinnaasut annikitsuinnaanerat aamma sungi-usaasussanik amigaateqartoqartoq.

Meeqqat isumaqarput inersimasuni ludomani ajornar-torsiutaasoq. Ilaani meeqqat inuuis siornerini inersimasut tamakkuninnga sammisaqartarput, inuillu ilaasa akornanni tamanna ileqquliunneqarluni.

Meeqqat oqaluttuarput meeqqat innarluutillit nikassaarneqartartut.

Ittoqqortoormiini meeqqanik sullissisut

Ittoqqortoormiini meeqqat atuarfiani aamma sunngiffimmi sammisassaqartitsisut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilin-niartitsinermut suleqatigiissitaliortarnernullu peqataapput.

PowerPoint atorlugu Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaa titaaffii pillugit Isumaqatigiissutaat pillugit saqqummius sisoqareermat meeqqanik sullissisut akornan-ni uummaarissumik oqallittoqarpoq. Illoqarfimmi meeqqat inuusuttullu qanoq atugassaqarnerat meeqqanik sullissisut eqqartussallugu soqutigisorujussuuaat, aamma Meeqqat

pillugit Isumaqatigiissutip immikkuualuttui erseqqissaavigine-qarnissaat paasineqarnissaallu immikkut soqutigineqarput.

Kommunalbestyrelsimut innersuussutit

Ittoqqortoormiini meeqqanik sullissusut annertuumik illoqar-finnut allanut atuariarlutik aallartinneqartartut pil-lugu eqqasuuteqarput. Meeqqat ilaasa Ittoqqortoormiit qimanngisaannarsimavaat, aamma angajoqqaatik ilaginagit ulluinnarni inuulernissaminnut meeqqat piareersarneqarnis-saminnik pisariaqartitsipput. Innersuussutigineqarportaaq illoqarfimmiiginnarluni atuarnissaq periarfissiissutigineqas-sasoq.

Meeqqanut illoqarfimmiiginnartunut innersuussutigineqarpoq sunngiffimmi sammisassaanik amerlanerusunik pilersitsisoqassasoq, aamma taakku sorusunnersut tusaaniarneqassasut, ilanngullugu pinaveersaartitsinermut tunngasutigut taakkununnga atuisunik suliniartoqartillugu.

Ludomani aamma imerajuttuuneq illoqarfimmi nalinginnaasuupput. Innersuussutigineqarpoq tamakku akiorniarlugit suliniutinik aallartitsisoqassasoq, taamaalior-nikkut angajoqqaat imerniartarfimmukarsimatillugit meeqqat sumiginnarneqan nginniassammata.

Meeqqanik sullissisut erseqqissarpaat meeqqat timikkut tarnikkullu illersorneqarnissamik pisinnaatitaaffeqarmata.

Innersuussutigineqarpoq inersimasunik killilersuinissamik meeqqaminnullu toqqissisimasumik atugaqartitsinis-samik ilinniartitsiniarluni iliuuseqartoqassasoq.

Pinaveersaartitsinermut siunnersortip kinguaas-siuutit atornerat, nerisassat peqqinnartut aamma sunngiffimmi sammisassat samminerusariaqar-pai. Illoqarfimmi inuunerup pitsaassusaa inuussuteqarnikkullu pissutsit iliuuseqarfiginissaat pisariaqarpoq. Assersuutigalugu kioskimi nerisassanik peqqinnanngitsunik nioqquteqatoqar-pallaartarpoq, aamma piffissap ilaani illoqarfimmi nerisassat peqqinnartut amigaatigineqalertarput.

Meeqqat peqqissusaannut tunngatillugu ernummatigineqar-poq aatsaat nakorsaq imaluunniit peqqissaasoq illoqarfimmut ornigukkaanngat kuppilersinnerit pissusissamisut ingerlaler-tarmata.5

Ittoqqortoormiini innuttaasunik ataatsimiititsineq

Illoqarfimmi innuttaasunut ataatsimiititsiniarneq MIO-p marlo-riarluni misilikkaluarpaa. Aaqqissuusseqqaarnernut taamaal-laat inuit marluk takkupput, taamaattumillu ullunik marlussun-nik ataatsimiinnissaq kinguartinneqarpoq, kisianni unnummi tassanittaaq nittaalluni anorersuarmat takkuttoqanngilaq.

5 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 5-mi atuakkit.

19

Paamiunimeeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

MIO-p siunnersortai Ellen Bourup Bang aamma Nauja Benjaminsen 2014-imi decembarimi meeqqat pisinnaati-taaffii samminiarlugit Paamiuniipput. Paamiuni atuarfimmi ilinniartitsisoqarlunilu suleqatigiissitaliorluni ingerlatsisoqar-poq, aamma kingorna illoqarfimmi meeqqanik sullissisunut assinganik ingerlatsisoqarpoq. Aammattaaq innuttaasunut ataatsimiititsinermik aaqqissuussisoqarpoq, tassani illoqarfim-mi innuttaasut illoqarfimmi meeqqat pisinnaatitaaffi atugaallu pillugit oqalliseqatigiillutik.

Paamiuni atuartunut ilinniartitsineq

Paamiuni ilinniartitsilluni paasiniaaqatigiissitsinermi 4.- 9. klassimi atuartut aamma specialklassini atuartut peqataap-put. Atuartut meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit ilinniartin-neqarput, aamma meeqqat ulluinnarni atugaannut tamakku qanoq isumaqarnersut ilanngullugit. Pisinnaatitaaffiit qanoq paasineqarsinnaanersut aallaavigalugit meeqqat assigiinngit-sunik sungiusarlutik oqallipput, aamma sooq meeqqat ajun-ngitsumik peroriartornissaasa pingaaruteqarnera ilanngullugu. Nikassaarisarneq ilanngullugu sammineqarpoq.

4.- 9. klassimi atuartut Paamiuni meeqqat qanoq iliorluni ajunngitsumik peroriartorsinnaanerat pillugu nuannersunik assigiinngitsorpassuarnik eqqartuipput. Ataatsimut isigalugu qanoq inuunermi atugassaqarnertik assigiinngitsutigut eqqartorpaat. Tamakku ilaat ataani eqqartorneqarput.

Meeqqat kommunalbestyrelsimut oqariartuutaat

Paamiuni meeqqat isumaqatigiissutigaat meeqqat ajunngit-sumik atugaqarnissaannut ilaqutariinni asanninneqar-fiusumi nakuuserfiunngitsumilu peroriartornissaq pingaarnerpaanut ilaasoq.

Pingaartuuvoq meeqqanik mikisuuteqartillutik angajoqqaat aalakoornartutortannginnissaat.Meeraaneq ikinngutinik amigaateqarfiunngitsoq, pinnguarfissaqartoq aamma atuariarsinnaaner-mik periarfissalik innersuussutaanut ilaavoq.

Meeqqat ilanngullugu tikkuarpaat annersarneqartan-nginnissaq imaluunniit meeqqanit allanit nikas saarneqartannginnissaq pingaartoq, aamma ataatsimoor nermut peqataasinnaaneq ilanngullugu.

Ilanngulluguttaaq illussaqarnissaq aamma peqqissuunissaq pingaarput.

Pingaarpoq asanninnermik, eqitaarneqarnermik aamma qungujunnermik tunineqarnissaq.

Meeqqat ilanngullugu isumaqarput killilersorneqarani oqalussinnaanissaq pingaartuusoq.

Meeqqat atuarfimmi assigiinngisitaarnerusunik nerisaqarsinnaanertik kissaatigaat.

Imminut titartarneq ataatsimooqatigiillu titartarnerat atuagaq ilinniartitsissut ”Meeqqat pisinnaatitaaffii ilinniartitsissutigisigit” atorlugu sungiusarnermi asseq tigune-qarsimasoq. Sungiusarneq tassaavoq, meeqqat qimuttutut takorloorlutik imminnut titartarnissaat. Qimuttut plakatimut katersorneqartarput, tassanilu ataatsimoorlutik qamutit qimuttarpaat, aamma qimuttut ataasikkaat ataatungaanni meeqqat qanoq pissuseqarnerat nammineq nuannarisaat aallaavigalugu allanneqartarpoq. Siunerta-rineqartoq tassaavoq meeqqat assigiinngisitaartoqarneranik paasinnillutillu akuersissasut, aamma tamarmik naligiittut inissisimasut.

20

Paamiuni meeqqanik sullissisunik paasiniaaqatigiissitsineq

Paamiuni aallaqqaamut illoqarfimmi ilinniartitsisut MIO-p naapippai. Meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit peqatigiillutik sulipput sungiusaatit marluk ilanngullugit ilaatigut sungiusaat »Atuarfitsialak«, ilinniartitsissummit »Meeqqat pisinnaatitaaffii ilinniartitsissutigisigit«-mit pisoq, tamakkulu aallaavigalugit atuarfimmi meeqqat atuagaat eqqartorneqarput. Tamatuma kingorna illoqarfimmi meeqqanik sullissisut allat MIO-p naapippai. Paamiuni meeqqanik sullissisut Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissu-taanit tigusanik oqallissaaruteqarfigineqarput. Tassanittaaq Paamiuni meeqqat atugaat eqqartorneqarput, aamma innersuussutigerusutat allattorneqarput.

Paasiniaaqatigiinnerup kingorna meeqqanik sullissisut nali-lersuipput. Arlallit isumaqarput paasisat tupaallaatissaasut, ilaatigut qulaajarneqarluni illoqarfimmi avissaartuuttoqarto-rujussuusoq aamma ataatsimooqatigiinnissap pilerseqqinne-qarnissaa pisariaqartinneqartoq.

Kommunalbestyrelsimut innersuussutit

Paamiuni eqqartorneqarpoq meeqqanik sullissisut akornanni suliat akimorlugit suleqatigiinnissaq pisariaqartinneqartoq, aamma angajoqqaat ilanngul-lugit. Innersuussutigineqarpoq meeqqat sammineqarnerulis-sasut, aamma suleqatigiinnermi meeqqat immikkut pisaria-qartitsisut sammineqarnerulertariaqartut.

Ilinniartitsisut tikkuarpaat atuartitsinermi sakkussanik amigaateqartoqartoq aamma atuartut pisinnaa-saasa uuttortarneqarnissaat ilanngullugu. Assi-giinngisitaarnerusumik atuartitsinissaq pisariaqartinneqarpoq aamma taamak ippoq atuartut angajoqqaavinut suleqateqar-neq. Innersuussutigineqarpoq atuartunut pilersaarusiortar-nermi angajoqqaat suleqatigineqartassasut. Atuartut ilisima-satigut qanoq inissisimanerat nassuiarneqassaaq aamma naqinnernik ilisarinnissinnaanngitsut ikiorneqarsinnaasapput.

Meeqqat atuarfiani nerisassat pitsanngortinneqarnis-saanik pisariaqartitsisoqarnera tikkuarneqarpoq, pissutsit taamaanerat meeqqat ilikkariartorsinnaaneranut sunniuteqar-tarmat (nerisassat pitsaanngitsut ilikkariartornermut ajoqu-taasarput).

Meeqqat assersuutigalugu assilissanik saqqummersitsivigi-sinnaasaannik sammisassat amerlanerit kiisalu pinngu-artarfiit ornittakkallu pitsanngorsarneqarnissaat kissaatigineqarpoq.

Innersuussutigineqarpoq angerlarsimaffinni ulluinnarni atukkat sammineqassasut, aamma tapersersuinerit angajoqqaat tunniussinnaasaat ilanngullugit. Meeqqat tapersersorneqarnissamik, sininnissamik nerisaqarnissamillu pisariaqartitsipput.

Atuarfimmi meeqqat innarluutillit isiginiarneqarneq ajorput, aamma meeqqat ilaat ersinngitsutupajaaq inissisi-masarput imaluunniit peqanngikkaanngamik maqaasineqar-neq ajorput.

Innersuussutigineqarpoq meeqqat naligiimmik inissi-simaneq pillugu ilinniartinneqassasut, aamma meeqqat tamarmik naleqarnerat ilanngullugu, tamannalu pissasoq inuttut misigisarsimasaat, sianissutsikkut piginnaasaat imaluunniit inuunerminni atugarisaat apeqqutaatinnagit.

Nikassaarisarnerup unitsinneqarnissaanut iner-simasut akisussaapput – tamaasa meeqqat aamma inersimasut akornanni ilanngullugit.

Innersuussutigineqarpoq meeqqerivimmi Mikisumi qaammatikkaartumik ataatsimiitarneq isumas-sarsiorfigineqassasoq, tassani meeqqat peqataatinne-qarlutik isumaanik apersorneqartarmata, assersuutigalugu nerisaqarnikkut sammisassaqartitsinikkullu.6

Paamiuni innuttaasunik ataatsimiititsineq

Innuttaasunik ataatsimiititsinermi inuit 15-it missaat illoqar-fimminni meeqqat pisinnaatitaaffii eqqartorpaat. Tunniusi-malluarput aamma atuarfiup angerlarsimaffiullu akornanni suleqatigiinneq soqutigaat, isumaqarlutik meeqqat pitsaa-nerusumik atuartinneqarnissaat siunertaralugu tamanna nukittorsarneqarsinnaasoq.

Kommunalbestyrelsimut innuttaasut oqariartuutaat innersuussutaallu

Paamiuni angajoqqaat kissaatigaat meeqqat atuarfim-mit angerlartinneqartarnerat sammineqassasoq. Meeqqat amerlasuut angajoqqaat attaveqarfigeqqaarnagit angerlartinneqartarput. Tamanna atuarfimmut tatiginnikkun-naarnermik kinguneqartarpoq.

Innuttaasuttaaq atuarfimmi siulersuisut eqeersi-maarnerusut kissaatigaat.Meeqqat inuusuttullu sunngiffimmi sammisassaqar-nissamik pisariaqartitsipput. Klubbi atortarsimasaat maanna matuneqarsimavoq, tamannalu inuusuttut amerlasuut suliassaqaratik angalaaginnarneranik kinguneqarpoq.

Innuttaasut ilisimatitsipput siusinnerusukkut »Paamiut Asa-sara« aqqutigalugu meeqqat illoqarfimmi atugassaqarnertik pillugu apersorneqartarsimasut. Innuttaasut kingorna suliniut pillugu tusagaqaqqissimanngillat, aamma paasissutissat katersorneqarsimasut sumut pisimanersut eqqumiigaat. Kissaatigineqarpoq, siunissami assingusunik paasissutissanik atuisoqartillugu, akisussaaffiit ingerlatitseqqinnissallu erseq-qinnerusumik agguataarneqartarumaartut.

6 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 6-mi atuakkit.

21

Nuummi meeqqat pisinnaatitaaffii sammillugit sulineq

Nuuk tassaavoq kommunimi meeqqat meeqqanillu sullissisut suleqatigineqarnerini kingulliulluni Kommuneqarfik Sermer-suup MIO-llu suleqatigiinneranik piviusunngortitsiviusussaq. Nuummi meeqqat meeqqanillu sullissisut amerlasoorujus-suunerat pissutigalugu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniuteqarneq kommunimi sumiiffinnut allanut naleqqiullugu allaanerulaartumik ingerlanneqarpoq. MIA-mik ingerlatsiviup qanimut suleqatiginerata kingunerisaanik illoqarfiup immik-koortortai naapertorlugit meeqqanut meeqqanillu sullissisunut pikkorissaanissat suleqatigiikkuutaartitsinisallu pilersaarusior-neqarput. Taamaalilluni 2015-imi septembarip ingerlanerani aaqqissuussinerit katillugit aqqanillit Nuummi ingerlanneqar-put.

Taamak ilusiliilluni sulineq innersuussutigineqartuni takune-qarsinnaavoq. Meeqqanit peqataasunit kissaatit siunnersuu-tillu ataatsimut innersuussutitut allanneqarnissaat toqqarne-qarpoq, tassami meeqqat atuarfii akimorlugit oqariartuutit amerlasuutigut qaleriittarput. Innersuussutigineqartut ilaat illoqarfiup immikkoortortaanut tunngatinneqarnerusinnaasutut isikkoqartartut allattorneqarput, taamaaliornikkut siunertalim-mik arlaatigut iliuuseqarnissat illoqarfiup immikkoortortaanut sammitinneqarsinnaaniassammata. Meeqqanik sullissisut suleqatigalugit innersuussutit suliarineqartut illoqarfiup immikkoortortaanut tunngatillugit immikkoortiterneqarput. Tamanna toqqarneqarpoq siunertaralugu kommunalbestyrelsi suleqatigiinnissaq siunertaralugu atorfeqarfinnut sulisuinullu saaffigineqavissussanut saaffiginninnissamut periarfissaqar-niasassammat.

Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsineq

Pilersaarusiornermi Nuummi innuttaasunik ataatsimiititsinis-saq ilaatinneqanngilaq, tassami MIO illoqarfimmi inisseqqa-voq aamma Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffi pillugit Isumaqatigiissutaanut tunngatillugu siunnersorneqar-nissamut ajornanngitsunnguamik orninneqarsinnaavoq.

Nuummi atuartunik ilinniartitsineq

Kommunip sinnera assigalugu Nuummi atuarfinni ilinniar-titsineq meeqqat pisinnaatitaaffiinik siammarterinissamik siunertaqarpoq, aamma kommunalbestyrelsimut innersuus-suteqarnissat ilanngullugit. Nuummi atuartut 850-it missaat atuarfinnut arfinilinnut agguataarneqarsimasut ilinniartinne-qarput.

Nuummi klassit immikkut toqqarneqartut aqqutigalugit ilinniartitsinikkut pisinnaatitaaffiit siammarterneqarnissaat toqqarneqarsimavoq (3., 6. aamma 9. klassit). Taamaalior-nikkut siunertarineqartoq tassaavoq klassit taakku klassip ilinniartitsisua aamma angajullernut nukarlernullu aqutsisoq peqatigalugit pisinnaatitaaffiit ilikkarsimasartik ukioqatiminnut allanut ingerlateqqissagaat.

Sungiusaatit assigiinngitsut atorlugit pisinnaatitaaffiit assi-giinngitsut klassinut ilinniartitsissutigineqarput. Klassit assigiinngitsunik sammisaqarput, ilaatigut sammineqarlutik assigiinngisitsisoqannginnissaanut, illersorneqarnissamut aamma peqataatinneqarnissamut pisinnaatitaaffiit. Sungiu-saatit aallaavigalugit Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat ajunngitsumik peroriartornissaannut piumasaqaatit assigiin-ngitsut pillugit atuartut oqallipput.

Qulaani pisinnaatitaaffiit pillugit sungiusarnerit taaneqareersut saniatigut Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat atugaat qanoq pitsanngorsarneqarsinnaanersut pillugit meeqqat saqqummiussaqarnissaminnik suliaqarput. Innersuussutigi-neqartut meeqqanit suliarineqarnerat takuneqarsinnaavoq, taamaattumillu innersuussutigineqartut ilaat toqqaannartumik meeqqat pisinnaatitaaffiinut tunngassuteqanngillat, kisianni meeqqat kissaateqarnerinik takussutissaapput. Illoqarfiup immikkoortortaani massakkorpiaq meeqqat sunik soqutigi-saqarneranik paasisaqarfiusinnaammata tamakku ingerlateq-qinneqarput. Meeqqat soqutigisaat pillugit paasisat tamakku annertunerusumik meeqqat peqataatinneqar-nissaanut aalajangeeqataatinneqarnissaanullu atorluarneqarsinnaapput.

Agguataarnerit Ukiui SammisatAgg. 1 3. klassit + klassimi

ilinniartitsisut marlukAssigiinngisinneqannginnissamik naligiissitaanissamilu pisinnaatitaaffiit

Agg. 2 6. klassit + klassimi ilinniartitsisut marluk

Illersorneqarnisamut ineriartornissamullu pisinnaatitaaffiit

Agg. 3 9. klassit + klassimi ilinniartitsisut marluk

Aalajangeeqataanissamut peqataatinneqarnissamullu pisinnaatitaaffiit

22

Atuartut oqariartuutaat kommunalbestyrelsenimullu innersuussaat

Nuummi atuartut atuarfik sunngiffimmilu sammisassat pillugit innersuussuterpassuarnik tunniussaqarput. Meeqqat soquti-gisaat tunngavigalugit ataani immikkoortiterneqarput.

Atuarfiit atoruminassusaat

Nalinginnaasumik annertuumik kissaatigineqarpoq atuarfiit pisatsersorneqarsimanikkut atortulersorneqarsimaner-mikkullu nutarterneqassasut. Pingaartumik tikkuarne-qarpoq nerriviit issiaviillu taarserneqartariaqaraluartut aamma ilinniartitsinermi iPadip atorneqarnissaa annertuumik atuartu-nit kissaatigineqarpoq. Peqqinnissamut tunngasutigut atuartut isumaat naapertorlugu peqqinnartuunngitsut arlaleriarlugit eqqaaneqartarput. Atuarfinni ataasiakkaani eqqaaneqarpoq asserorterisarneq pissutigalugu perusuersartarfeqarnikkut atugassat naammaginanngitsorujussuusut, aamma tamanna akiorniarlugu sakkortunerusumik iliuuseqartoqartariaqartoq. Tamakku saniatigut atuarfimmi nerisassat suussanersut aalajangerneqassatillugu peqataatinneqarneru-nissamik kissaateqartoqarpoq aamma amerlanerusu-nik peqqinnarnerusunillu qinigassaqarnissaq ilanngullugu, soorlu paarnat imerlu ajortumik mamaqanngitsut. Tamatu-munnga atatillugu atuarfinni tamani kantiinaqalernissaa ujartorneqarpoq. Atuarfinni oqariartuutigineqarpoq atuarfinnut atatillugu silami atortorissaatutit pitsanngortinneqarsinnaasut – tassani immikkut anitsiartarfiit arsaattarfiillu pineqarput. Atuartut ataasiakkaat ilanngullugu taavaat atuarfiit innarluu-tilinnut atoruminarsarneqartariaqaraluartut.

Atuarfinni pissusilersortarnerit

Atuarfinni pissusilersuutigineqartartunut tunngatillugu atuartut innersuussutaanni tamakku initullutik inisseqqapput. Atuartut taaguinerat naapertorlugu nikassarisarneq, kiserlior-neq, nikallunganeq aamma assigiinngisitsineq salliullutik ajornartorsiutaapput. NIF-imi atuartut eqqaavaat ulluinnarni takornartanik uumissuineq misigisarsi-mallugu, kissaatigaallu tamassumap annikillisinneqarnissaa. Nalinginnaasumik atuartut kissaatigaat nikassaarisarneq sammineqarnerulissasoq, ilinniartitsisut pisut assigiinngitsut iliuuseqarfiginissaanut piareersarneqarnerusimanissaat, aamma atuarfiup pisortaata pineqartut pimoorunnerullugit iliuuseqarfigissagai.

Atuarfiit ilaanni atuartut oqaluttuarput ilinniartitsisut atuartullu akornanni naammattumik ataqqeqati-giittoqanngitsoq. Ataqqeqatigiinnginnerup kingunerisaanik suleqatigiinneq ajornakusoornerulertarpoq taamalu atuartitsi-neq (atuarfigisami aamma atuarfinni allani). Tamatumunnga atatillugu atuartut ilaasa erseqqissarpaat inuttut ataqatigiiaar-nerit taamaallaat atuaqatinut tunngassuteqartoq. Tamanna illuatungilerniarlugu susassaqartitsilluni aaqqissuussinerit amerlanerusut siunnersuutigineqarput. Tunngavilersuutigi-neqarpoq peqatigiinnikkut ataqatigiinneq ataatsimoorussa-qarnerlu nukittorsarneqarsinnaammata, taamaaliornikkullu atuarnermi atugassarititaasut pitsanngortinneqarsinnaallutik. Taammarsimaarnerit amerlanerusut aamma illoqarfimmi meeqqat atuarfiisa akornanni pitsaanerusumik suleqatigii-lernissat aalajangersimasumik siunnersuutigineqarput.

23

Sunngiffik

Sunngiffimmi sammineqarsinnaasut naammagisimaarnartu-tut atuartut nalinginnaasumik oqariartuutigaat. Taamaattoq taaneqarpoq assassornissamut/pilersitsinissamut neqeroorutit amigaataasut – pingaartumik nipilersor-nermik ilinniartitsineq tamatumalu malitsigisaanik tusarnaar-titsineq ujartorneqarput, aamma meeqqaniit meeqqanut eqqumiitsulianik takutitsinissamut aaqqissuussisinnaaneq ilanngullugu. Skatertarfik annertuumik pingaartinneqarpoq, kisianni ataasiakkaat ujartorpaat atortunik attartortoqarsin-naanissaanut periarfissaqarnissaa. Ilanngullugu atuarfinnit tamanit tikkuarneqarpoq pinnguartarfiit amerlassusaanik aamma isumannaallisaanermut tunngasutigut pitsanngorsaasoqartariaqartoq. 2015-imi ukialernera-ni tivolimik ingerlatsisimaneq atuartut akornanni iluarisimaar-neqarluarpoq, aamma atuartut kissaatigaat aaqqissuussinerit assingusut amerlanerit ingerlanneqartalissasut.

Inuttut atugarisat

Kommunimi meeqqat ilaasa peroriartornerminni inuttut atugassaat qanoq unamminartorsiorfiusinnaanersut nalingin-naasumik atuartut ilisimagunarpaat. Imigassamik ajornartor-siuteqarneq, pujortarneq aamma tamakku meeqqanut kingunerisinnaasaat atuarfinni arlalinni ajornartorsiutivittut eqqartorneqarput. Tikkuarneqarpoq imigassap illoqar-fimmi saqqumisumik atugaanera unitsittariaqar-toq, aamma imigassarsisoqartillugu pujortagassarsisoqartil-lugulu ukioqqortussuseq naammattumik nakkutigineqarneq ajortoq. Ilanngulluguttaaq eqqaavaat angajoqqaat ilaasa meeqqatik paarilluarneq ajoraat, aamma taakku killiliinissamut pikkorinnerulertariaqartut. Meeqqat ataasiakkaat eqqartorpaat ulloq unnuarlu paaqqinnit-tarfinni peroriartornermut atugassarititaasut ajortut.

Ilinniagaqarnissamut periarfissat

Atuartut ataasiakkaat kissaatigaat meeqqat atuarfiani ilinni-artitsisut ilinniarluarsimanerunissaat pimoorussinerunissaallu. Atuartuttaaq meeqqat atuarfiannit naammasse-reernerup kingorna qanoq ilinniagaqarnissamut periarfissaqartoqarumaarneranik ernumapput. Pingaartumik efterskolit amigaataanerat tikkuarneqarpoq, aamma Nuummi akeqanngitsumik 11. klasseqannginnera ilanngullugu.

Aalajangeeqataaneq

Meeqqat oqariartorput aalajangeeqataanerulernissa-minnut kissaateqarlutik. Assersuutigalugu qinersisoqartil-lugu annertunerusumik ilisimatinneqartarusupput. Aam-mattaaq kissaatigaat, qinersinernut atatillugu atuarfinnut pulaartoqartalissasoq, taamaaliornikkut meeqqat namminneq atugarisaat aalajangiisarnerni eqqarsaatinut ilaatinneqarta-lernisassammata. Ilanngullugu atuarfiup kantiinaani nerisas-sanut tunngatillugu atuartut peqataatinneqartalernissartik kissaatigaat. 7

7 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 7-mi aamma 7.1-imi atuakkit.

24

Nuummi meeqqanik sullissisunut paasiniaaqatigiissinnerat

Sapaatip-akunnerata ataatsip ingerlanerani Nuummi meeqqa-nik sullissisut tallimariarluni ingerlatsinikkut ilinniartinneqarput. Atuarfinniit, meeqqerivinnit, meeqqanut ilaqutariinnullu im-mikkoortortaqarfimmiit, peqqinnissaqarfimmiit ilaalu ilanngul-lugit sapaatip-akunnerani 39-mi peqataallutik ingerlatsipput, tassani oqallissaaruteqarnerit suleqatigiissitsillunilu ataatsimii-titsinerit ingerlanneqartarlutik.

Nuummi atuartut assigalugit, meeqqanik sullissisut holdinut agguarneqarput. Paasiniaaqatigiinnerup kingorna meeqqanik sullissisut illoqarfiup immikkoortortaani najukkaminni meeqqanik sullissisut allat meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ilinniartittussaavaat.

Meeqqanik sullissisut tamarmik isumaqatigiissutigaat ataavartumik meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnissa-mik pisariaqartitsisoqartoq. Siunnersuutigineqarpoq ukiumut ataasiarluni suliassaqarfiit akimorlugit paasiniaaqatigiinnermik ingerlatsisoqartassasoq, tassani qanoq pisinnaatitaaffiit ataasiakkaat ulluinnarni inuunermut atuutinneqalersinnaanerat suliarineqartassalluni. Tamatuma saniatigut meeqqanik sullissisut innersuussutigaat ukiup ingerlanerani sulinermut atatillugu kommuni ukiumut sammisassamik aalaja-ngersimasumik meeqqanik sullissisut piviusun-ngortissinnaasaanik saqqummiussisassasoq.

Aammattaaq nalinginnaasumik takussaavoq meeqqanik sullissisut akornanni Kommuneqarfik Sermersuup meeqqa-nut inuusuttunullu politikkianik ilisimasaqarneq annikitsoq, tamannalu ajornartorsiutitut isigineqarsinnaasoq, pingaartu-mik sullissisut taakku tamannarpiaq aallaavigalugu ulluinnarni sulisussaatitaanerat eqqarsaatigalugu.

Kommunalbestyrelsimut illoqarfiup immikkoortortaanit 1-mit innersuussutigineqartut

Immikkoortortami 1-imi 8 meeqqanik sullissisut atuarfiit meeqqeriviillu akornanni nutaanik ilikkagaqarnissap ilisimasanik aamma misilittakkanik avitseqa-tigiinnissap pingaaruteqassusaa erseqqissarpaat. Tamanna atuuppoq suliap ingerlasarneranik aaqqissuus-sineq eqqarsaatigalugu, kisianni aamma meeqqat sullitat eqqarsaatigalugit. Immikkoortortami sammisassat nerisaqar-nermullu aaqqissuussisimanerit eqqarsaatigalugit meeqqat peqataatinneqarnissaanut periarfissiinissaq ilanngulluni pisariaqartinneqarpoq.

Meeqqat kommunip inunnik ikiuinermut ingerlatsiviinut attuumassuteqartut sukkasuumik ikiorneqarnermik misigissapput, aamma kalerriuteqarluni suliaqarnermut atatillugu suliassamik isumaginninneq sukkaneru-sassasoq kissaatigineqarpoq. Meeqqat angerlarsimaffiup

8 Illoqarfiup immikkoortortaanut 1-mut ilaapput: Atuarfik Ukaliusaq, Mee-raaqqerivik Amaat, Meeraaqqerivik Ajaaja, Meeqqerivik Najaaraq, Meeqqe-rivik Sisi, Meeqqerivik Ernutaq, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Ungaaq, ullukkut meeqqanik paaqqisaqartartoq Sara Josefsen, Atuartunik paarsaqar-luni klubbi, Atuareersunut ornittagaq Narsarmiutaq, BFA & BFC aamma Misi.

avataanut inissinneqassatillugit angajoqqaanik qanimut suleqateqarnissaq pingaaruteqarpoq.

Angajoqqaat pikkorissarneqartarnissamik neqeroo-ruteqarfigineqartarnissaat ilanngullugu innersuussutigineqar-poq. Inersimasut meeqqat pillugit apersuusersuinnginnissaat erseqqissarneqassaaq, taarsiullugulu namminneq aallaavigi-sassapput aamma maligassaalluartutut inissisimasassapput. Ilaqutariit pissakitsut meerartaat akeqanngitsumik nalukkiar-nissamut, bussernissamut fitnessernissamullu periarfissinne-qarnissamut ikiorneqassapput.

Meeqqat illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffe-qarput, aamma tamanna inersimasut akisussaaffigaat. Tamatumunnga atatillugu meeqqat nammineq killiliinissamut ilinniartinneqassapput, taamalu nammineq illersorlutik.

Ikiortissarsiorfigineqarsinnaassut nassaarinissaanut meeqqat periarfissinneqassapput, soorlu Meeqqat inuusuttu-aqqallu oqarasuaataat 134 imaluunniit MIO-p SMS-kkut siunnersortittarfiat 1899. Kommunip internetsikkut qupperneri meeqqanut paasiuminassapput. 9

Kommunalbestyrelsimut illoqarfiup immikkoortortaanit 2-mit innersuussutigineqartut

Eqimattani taakkunani meeqqanik sullissisut10 kissaatigaat meeqqanik sullissisut aamma politikerit kommunip meerar-taanut saqqumilaarnerussasut. Tusarniaanerit aqquti-galugit meeqqat peqataatinneqarnerulissapput, ilaatigut nerisaqarnissamut aaqqissuussinerni aamma meeqqat sunngiffimmi (peqqinnartunik) sammisassaqartin-neqarnissaanut eqqartuinerni.

Innersuussutigineqarportaaq kommunimi ilaqutariit mee-rartallit imigassartaqanngitsumik aaqqissuussi-nernik amerlanerusunik neqeroorfigineqartassasut, aamma tamatumunnga atatillugu meeqqat peqatigalugit nerisassi-orluni ingerlatsisarnerit qaqilerneqartassasut. Aammattaaq immikkoortortami pinnguartarfiit nutarterneqarnissamut pisariaqartitsipput.

Immikkoortortami meeqqanik sullissisut, meeqqanut inuusut-tunullu suliassaqarfiit sipaarfigineqannginnissaat erseqqis-sumik isumaqarfigaat, aamma ilaqutariit pissakitsut akeqanngitsumik bussersinnaanerat, klubbinut ilaasortaasinnaanerat aamma nalukkiartarsin-naanerat eqqartorneqarpoq.

Meeqqanik sullissisut akunnerminni eqqartue-qatigiinnissamut periarfissagissaarnerussapput. Siunnersuutitut saqqummiunneqartut ilagaat, kommunip internetimi quppernera aqqutigalugu quppersakkanik ataat-simoorussaqarnissaq. Meeqqat angajoqqaavinik suleqate-

9 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 8-mi atuakkit.10 Illoqarfiup immikkoortortaanut 2-mut ilaapput: Atuarfik Samual Kleinschmidt,

Meeraaqqerivik Ungaavaraq, Meeraaqqerivik Paannaat, Meeqqerivik Nuka, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Timmiaaqqat, Ataatsimoortitsilluni meeqqe-rivik Paarsisoq, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Meeqqat, Ataatsimoortit-silluni meeqqerivik Puiaq, ullukkut meeqqanik paaqqisaqartartoq Augustine Fleischer, Atuareersunut paaqqinnittarfik Illu, Atuareersunut paaqqinnittarfik Aqqaluk, BFA & BFC aamma Misi.

25

qarneq ilanngulluni pitsanngorsarneqarsinnaavoq, aamma qaammarsaalluni suliaqarneq, ilaatigut angajoqqaanngorneq sammineqarsinnaasut ilagalugu.

Meeqqat atuartussaatitaanermik paasinnittarnerat pitsan-ngortinneqarsinnaavoq, aamma atuarfimmi nerisassat taamatut inissisimapput. Aammattaq meeqqat pisin-naatitaaffii pillugit ilisimasaqarnerunissamik pisariaqartitsiso qarpoq aamma Kammagiitta – Nikassaarisoqannginnissaa – ilanngullugu. Innersuussutigineqarpoq kinguaassiuutitigut kanngunarsaa-nerit aamma kaanneq iliuuseqarfigineqartussatut misissor-neqassasut.11

Kommunalbestyrelsimut illoqarfiup immikkoortortaanit 3-mit innersuussutigineqartut

Tassani meeqqanik sullissisut 12 allat assigalugit uparuarne-qarpoq kommunip internetimi qupperneri meeqqa-nut naleqqussarneqartariaqartoq; assilissat atorlugit nittarsaanikkut meeqqanut naleqqussaasoqarsinnaavoq aamma ikiuisinnaasunik nalunaarsuiffimmik imaqarsinnaavoq.

Tamakku saniatigut sunngiffimmi sammisassaqartitsilluni suliassaqarfik eqqartorneqarpoq, aamma inuusuttuaqqat peqatigalugit 14-iniit ukiulinnut klubbimik pilersit-sisinnaaneq innersuussutigineqartunut ilaavoq. Nalingin-naasumik meeqqat peqataatinneqarnerusinnaapput, aamma Nuummi meeraaneq pillugu atuartut meeqqerivinniittullu pisa-riaqartitaannik isumaannillu tusarnaarnerusoqarsinnaavoq.

Naak meeqqanik sullissisut ilinniarsimasut amerlanerit kissaatigineqaraluartut (aamma suliassaqarfimmi sipaaru-teqannginnerunissaq ilanngullugu), innersuussutigineqarpoq sumiiffimmi nukiit meeqqanik sullissinermut atorneqassasut. Aalisartut peqatigalugit sammisassaqartitsisarnissaq aamma meeqqat namminneq inersimasunik ikiorteqarlutik cafémik ingerlatsinissaat tigussaasumik tamatumunnga siunnersuuti-gineqarpoq.

Ulluinnarni imaluunniit ilaqutariinni nukinginnartumik pisoqar-tillugu inersimasunik aamma utoqqaanerusunik eqimattanik meeqqanut ikiuisinnaasunik angajoqqaat pissakinnerit ikiorne-qarnissaanut siunnersuutigineqartutulli pilersitsisoqassasoq siunnersuutigineqarpoq.

Ilanngullugu innersuussutigineqarpoq Kommuneqarfik Sermersooq meeqqanut inuusuttunullu suliaqarnermi assi-giiaartumik periuseqarnissamik pilersitsissasoq. Meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit paasisitsiniaasoqassasoq, pinnguartar-finnik nutaanik pilersitsisoqassasoq aamma paaqqinnittarfinni tikilluaqqusilluarnerusoqartassasoq siunnersuutigineqarpor-taaq.13

11 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 8-mi atuakkit.12 Illoqarfiup immikkoortortaanut 3-mut ilaapput: Kangillinnguit Atuarfiat,

Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Sikkersoq, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Annersuaq Kangillinnguit, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Soralu, Atuareer-sunut paaqqinnittarfik Timaamiut, Atuareersunut paaqqinnittarfik Qajaasat, Meeqqerivik Esther, BFA & BFC aamma Misi.

13 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 8-mi atuakkit.

Kommunalbestyrelsimut illoqarfiup immikkoortortaanit 4-mit innersuussutigineqartut

Illoqarfiup immikkoortortaani 4-mi 14 meeqqanik sullissisut isumaqarput Nuummi meeqqanut ajunngitsorpassuarnik peqartoq, assersuutigalugu atuarianut bussi akeqanngitsoq, pinnguartarfik (Playground), klubbit, naluttarfik. Taamaattoq pitsanngoriaatsit arlallit pisariaqarput, soorlu pinnguartarfiit nutarternerat imaluunniit sumiiffimmi aalajangersimasumi taamaallaat atorneqarsinnaasunik anginerusunik ataatsimoo-russassanik pinnguartarfiliornerit.

Meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunuttaaq sammisassaqartitsisoqassaaq, timersoqatigiinnut akeqanngitsumik inissaqartitsisoqassaaq assigisaallu, aamma sumiiffimminni meeqqat qanoq kissaateqarnerminnik oqariar-tornissaanik periarfissinneqarnissaat innersuussutigineqarpor-taaq.

Piffissaq inersimasut meeqqanut atortagaat paasiniaaqatigiis-sitsinermi initungaatsiarpoq. Angajoqqaat soraajaartanngin-nerat pissutigalugu meeqqat kingusissukkut aaneqartarput aamma angajoqqaanngorlaat sivisunerusumik qitornar-taarlutik sulinngiffeqarnissaminnik pisariaqartitsipput. Meeqqanik sullissisut pikkorissarneqarnissamin-nut pisariaqartitsipput, aamma akunnerminni politike-rillu peqatigalugit ilisimasanik avitseqatigiinnissaq ilanngullugu. Ilinniarsimasut amerlanerit aamma/imaluunniit piginnaanernik qaffassaanissat aamma suliffimmi atugassa-rititaasut eqqartorneqarput.

Ingerlatsiviit tamarmik atortulersorneqarsima-nikkut minnerpaaffissalerneqassapput, asser-suutigalugu meeraaqqerivinni nerriviit siniffiillu, aamma kommunimi ornittakkat assigiiaarnerunissaat ilanngullugu eqqartorneqarpoq.15

Kommunalbestyrelsimut illoqarfiup immikkoortortaanit 5-mit innersuussutigineqartut

Illoqarfiup immikkoortortaani 5-imi 16 meeqqanik sullissisut innersuussutigaat angajoqqaanik annaasaqarnermut, nakuu-serfigineqarnermut imaluunniit allatigut pitsaanngitsumik nalaataqarnermut atatillugu kommunip internetimi qupperneri meeqqat ikiortissarsiornerminnut atorsinnaagaat. Aamma amerlasuut atortagaattut kommuni Facebookimut ilanngus-sinnaavoq.

Kommunimi meeqqat ajornannginerusumik ikiortissarsiorto-qarsinnaasariaqarpoq. Meeqqat amerlasuut inuunerminni inersimasumik tatigisinnaasaminnik peqanngillat, taakku-

14 Illoqarfiup immikkoortortaanut 4-ramut ilaapput: Nuussuup Atuarfia, Nuuk Internationale Friskole, Meeraaqqerivik Uiloq, Ataatsimoortitsilluni meeqqe-rivik Muku, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Apisseq, Ataatsimoortitsilluni meeqqerivik Umiaq, Atuareersunut paaqqinnittarfik Inneruulat, Ataatsimoor-titsilluni meeqqerivik Umiaq (bhv & pakkut), Atuareersunut paaqqinnittarfik Neriusaaq, BFA & BFC aamma Misi.

15 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 8-mi atuakkit.16 Illoqarfiup immikkoortortaanut 5-mut ilaapput: Atuarfik Hans Lynge, Ataatsi-

moortitsilluni meeqqerivik Nukariit, Atuareersunut paaqqinnittarfik Mini Klub, BFA & BFC aamma Misi.

26

nunngalu ikiorneqarnissamut periarfissat pitsaanerusumik inuuneqalernissamut periarfissaasinnaapput. Kommunip meeqqanut inuusuttunullu politikkia angajoqqaa-nut samminerunani meeqqanut samminerusin-naavoq.

Ilaqutariit kommunimut saaffiginnissimasut ilaqutariinnut katsorsarneqarnissamik periarfissinneqartariaqarput. Tamatumani ilaqutariit illuata piviusunngortinneqarnera aqqutaasinnaavoq.

Meeqqanut tunngatillugu suliassat suliarineqar-nerini pisariillisaanissaq ilanngullugu ujartorneqarpoq, suliassat taakkununnga tunngassuteqartut meeqqat isu-maanik ujartuinissamut periarfissaqartilerlugit. Tama-tumunnga atatillugu alaatsinaanneqartariaqarpoq meeqqat isummaminnik namminneq anitsinissamut ilikkartariaqarma-ta; assersuutigalugu qaammammut ataasiarluni sammisat assigiinngitsut pillugit meeqqat isummeqquneqarsinnaapput. Angajoqqaat ilanngullutik Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiis-sutaasa pingaaruteqassusianik qaammarsaavi-gineqassapput.

Ilanngulluguttaaq kissaatigineqarpoq meeqqanut sam-misassaqartitsinerit eqqumaffigineqassasut – aamma isorliunerusuni. Tamanna pingaartumik aasanerani ami-gaatigineqartutut isikkoqarpoq. Assersuutigalugu Nakuusamut imaluunniit MIO-mut atatinneqartunik aaqqissuussisoqartar-sinnaavoq. Tamatumunnga atatillugu erseqqissarneqarpoq meeqqanut inuusuttunullu suliniutigineqartartut iluini kommunalbestyrelsimiit ajornannginnerusu-mik akuersissummik tunniussisoqartalertariaqar-toq.

Meeqqat innarluuteqartut illoqarfigisaminni amerlanerusunik periarfissaqarnissaasa piviu-sunngortinnissaa anguniarneqartariaqarpoq. Sulisut aamma/imaluunniit meeqqanik sullissisut amerlanerusut annertunerusumik pikkorissarnissamut periar-fissinneqarnissaat innersuussutigineqarpoq. Tamakku meeqqanut inuusuttunullu suliassaqarfinni inatsisinut tunngatinneqarsinnaapput, inatsisimmi meeqqanik sullissisut naammattumik ilisimasaqannginnerat pissutigalugu eqquutin-neqarneq ajorput. Inatsisit akulikitsumik allanngortinneqartar-put, aamma malinnaaniarneq ajornakusoorsinnaavoq.17

17 Akissutit sukumiinerusut ilanngussami 8-mi atuakkit.

Peqqinnissaqarfik

Illoqarfiup immikkoortortaani 5-imi meeqqanik sullissisut ilinniartinneranni peqqinnissaqarfimmi sulisut peqataapput. Peqqinnissaqarfik ulluinnarni meeqqanik inuusuttunillu toqqaannartumik sullissisunut atassuteqartarpoq. Peqqin-nissaqarfimmi sulisut ilanngullutik meeqqat inuusuttullu pillugit Kommuneqarfik Sermersuumut pitsanngorsaataa-sinnaasunik innersuussuteqarput.

Peqqinnissaqarfimmi sulisut oqariartuutigaat meeqqanut, angajoqqaavinut qanimullu ilaqutaasunut inissalimmik immikkut immikkoortortaqarfiliornissaq erseqqissumik pisariaqartinneqartoq. Meeqqanut immikkoortortaqarfilior-nissamut atatillugu atortorissaarutit periarfissallu makku eqqartorneqarput:

• Oqaloqatigiittarfissaq, napparsimasut allat tusaa-sinnaanngisaanik nakorsat peqqissaasullu meeqqat suliarineqarnerinut tunngatillugu oqariartorfigisinnaasaat

• Misissuisarfik, meeqqanorpiaq tunngatillugu pisatsersorneqarsimasoq.

• Ilaqutariit inaat, meeqqat ineriartornerminnut sunner- tiffigisinnaasaat, aamma qanoq meeqqat pitsaaner paamik

ineriartornissaanut angajoqqaat ilitsersorneqarfigisin-naasaat eqqaanertunut ilaavoq.

• Napparsimavimmut piaartinneqarnermut atatullugu ilaqutariit inaat iluaqutaasinnaapput, tassami ilaquta-riit amerlasuut napparsimmavik ungasillugu najugaqar-tarput. Ilaqutariit akunnerminni attaveqarnerinut tamanna annertuumik pingaaruteqassaaq, aamma anaanaasup meeqqallu piaartumik attaveqalernerannut, taamalu meeqqat ineriartorneranut.

• Ini pillorissaasut aamma timimik sungiusaasut meeqqanik suliarinninnissaanut inissalik.

• Sivisuumik innangasoqartillugu meeqqat atuartinne-qarnissaanut periarfissaqarneq. Meeqqat napparsi-mavimmi innangasut ullumikkut atuartinneqarnissamut periarfissinneqanngillat.

Naggataatigut innersuussutigineqarpoq, meeqqat pisinnaa-titaaffii sammineqartillugit meeqqanut angajoqqaavinullu apersuilluni misissuisoqassasoq, tamatumani meeqqanut immikkoortortaqarfik pitsaasoq pillugu isumassarsiat qanorlu paasinnittariaaseqarnerit katersorneqarlutik.

27

Misilittakkat suliamullu tunngatillugu katersinerit

Nalunaarusiaq una meeqqat, meeqqanik sullissisut aamma innuttaasut, Kommuneqarfik Sermersuup aamma MIO-p akornanni meeqqat pisinnaatitaaffii nukittorsarniarlugit suleqatigiinnissamut isumaqati-giissut naapertorlugu aaqqissuussinerpassuit aqquti-galugit taakku misilittagaanik oqariartuutaanillu imaqarpoq.

Kommuneqarfik Sermersuup aamma MIO-p akornanni sule-qatigiinneq ukiunik marlunnik sivisussuseqarpoq, piffissallu tamassumap ingerlanerani qulaani takuneqarsinnaasutut meeqqat pisinnaatitaaffii, meeqqat inersimasullu akornanni oqallisigitinneqartarput, aamma meeqqat pisinnaatitaaffiisa nakussassarneqarnissaanut periarfissaasinnaasut sammi-neqarput, aamma iliuuseqarfiusinnaasunik amerlasuunik tigussaasunillu siunnersuuteqartoqarpoq.

Isumaqatigiissutip piviusunngortinnerani kommunimi najuga-qarfiit tamaasa MIO-p peqataatinniarpai. Sumiiffinni tamani ilinniartitsinissamut suleqatigiissitaliornikkullu ataatsimiititsi-nissamut periarfissaqanngilaq, kisianni sumiiffinni tikeraarne-qanngitsuni meeqqat pisinnaatitaaffii nunaqarfinni aqutsisut aqqutigalugit siammarterneqarnissaat anguniarneqarpoq, taakkulu 2014-mi septembarimi Nuummi nunaqarfiit aqut-sisuisa isumasioqatigiissinneqarneranut atatillugu ilinniartin-neqarput aamma suleqatigiissitaliorluni ataatsimiititsinerni peqataapput.

Innersuussutigineqartut oqariartuutillu amerlasuut tunulia-qutaralugit ataani suliassaqarfiit immikkut sammineqartut eqikkarneqarput. Suliassaqarfiit tamakku siunissami kommu-nip suliniuteqarfiginerusassaatut tiguneqarsinnaapput aamma suliniuteqarfigineqartussatut toraagarineqarsinnaallutik.

Ajornartorsiutit aamma innersuussutigineqartut ilaat kom-munip akisussaaffianut ilaanngillat imaluunniit isumalluutit eqqarsaatigalugit imaaliallaannaq piviusunngortinneqarsin-naanissaat apeqquserneqarsinnaavoq, kisianni qanorluunniit ilaatinneqarput, tassami kommunimi innnuttaasut sunik soqutigisaqarneranik takussutissiipput. Kommunip susas-saqartunut eqqortunut tamakku oqariartuutigisinnaavai.

Aalajangeeqataanissamut peqataatinneqarnissamullu pisinnaatitaaffiit

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatigaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani, immikkoortoq 12, tassaavoq meeqqat imminnut tunngassutilinnut tusarniarneqartarnissaanut tunngasoq. Pisinnaatitaaffik taanna meeqqat paasiniaaqati-giissittarnerani ilinniartinneqartarneranilu eqqartorneqartar-poq. Sumiiffinni amerlasuuni, nammineq ulluinnarni atukkatik pillugit aalajangiisoqartillugu tusaaneqarlutillu peqataatinne-

qartarnissamik meeqqat ujartuipput. Assersuutigalugu atuarfimmi nuannersumik atugaqarnissaq anguniarlugu qanoq iliortoqarsinnaanersoq pillugu aperineqarusupput. Meeqqat soqutigisaat atuarfimmiit atuarfimmut assigiinngillat, kisian-ni pineqartoq tassaavoq, ilinniartitsissutissat, atuarfimmi atortulersuisimanerit, atuarfimmi nerisassat, pinnguartarfiit anitsiartarfiillu pillugit aalajangeeqataarusussuseqarnerat.

Innuttaasunut ataatsimiititsinerni aamma meeqqanik sullissisut akornanni assigiimmik suliassanut taakkununnga tunngassuteqartutigut meeqqat ilanngutitinneqartarnissaat kissaatigineqarpoq. Meeqqat namminneq isummaminnik annissinissaminnut nukittorsarneqarnissaat sumiffinni assi-giinngitsuni arlalinni innersuussutitut uteqattaarneqarpoq.

MIO-p suleqatigiissitsilluni ataatsimiititsinerni arlalinni Kommuneqarfik Sermersuumi peqataatinneqarnissamut pisinnaatitaaffik qanoq nukittorsarneqarsinnaanersoq siun-nersuuteqarfigeqqullugu meeqqanik sullissisut qinnuigivai. Peqataasut tigussaasunik arlalinnik siunnersuuteqarput. Uani suleqatigiillutik eqimattat ilaasa siunnersuutaat taaneqassaaq, tassalu meeqqat pisinnaatitaaffiisa akornanni sammisassamik ataatsimik kommuni ukiumoortumik toqqaassassasoq, taan-nalu kommunimi najugallit tamarmik ukioq taanna sammillugu suliaqartassasut.

KS Young Advisorikkut aalajangeeqataanissamut aamma peqataatinneqarnissamut tunngasunik sammisaqarsimap­put, tamatumunngalu atatillugu kommuni kajumissaarpaat kommunalbestyrelsip ataani siunnersuisoqatigiinnik pilersit­sisoqassasoq, taakkulu aalajangigassanik meeqqanut tunngassutilinnut ikiuisassasut.

Illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffik

Meeqqanik paasiniaaqatigiissitsinerni meeqqat MIO-p oqa-loqatigisaanik amerlasuut ilisimannipput, meeqqat assigiin-ngitsunik atugassaqarlutik peroriartortartut, aamma meeqqat ilaat angerlarsimaffimminni artornartumik atugaqartartut. Angerlarsimaffimmi atornerluinerit, ludomani aamma nakuu-sernerit kingunerluutaat meeqqat oqaluttuaraat. Meeqqat ilanngullugu illersorneqarnissamut pisinnaatitaaffeqarneq sammisorujussuussimavaat, toqqissisimasumik angerlar-simaffeqarnissaq ilanngullugu. Meeqqat ilaasa tikkuarpaat angerlarsimaffiup avataani illersorneqarnissamik pisariaqar-titsisoqartoq, assersuutigalugu atuarfimmut qanittumi inuit aalakkuttut suaartartarnerannut tunngatillugu.

Meeqqanik sullissisut aamma innuttaasut amerlasuut ilanngullutik soqutigisarivaat meeqqat peroriartornerminnut atugarisaat eqqarsaatigalugit illersorneqarnissaminnut pisin-naatitaaffeqartut. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaati-

28

gaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani immikkoortut pingajuanni meeqqat pisariaqartutigut sernissorneqarnissaanik, isumas-sorneqarnissaanik ajunngitsumillu atugassaqarnissaanik qulakkeerinnittumik oqartussat naleqquttumik piareersaatitut iliuuseqarnissaat erseqqissuliuutigineqarpoq. Meeqqanik sullissisut akornanni oqariartuutigineqarpoq isumaqatigiissutip taakkununnga akisussaaffilersuinerata eqquutinneqarnissaa-nut unamminartorsiornarpoq. Tikkuarneqarpoq ikiaroornartoq, aalakoornartoq, kinguaassiuutitigut innarliinerit, ludomani, nakuuserneq aamma isumassugassanik sumiginnaaneq, meeqqat ilaanut atugassaasut unamminartorsiornartut. Ta-matumunnga atatillugu oqariartuutigineqarpoq inooriaatsinut ajornartorsiutinut tamakkununnga soriarsinnaannginnermik misigisimasarneq, meeqqanik sullissisunut pakatsinartutut misigineqartartoq. Arlaleriarluni oqaatigineqarpoq meeqqa-nut taakkununnga tunngatillugu kalerriuteqarnerup kingorna iliuuseqartannginneq aamma suliassamut pilersaarusiortan-nginneq ajornartorsiutaasut. Qeqertarsuatsiaani, Paamiuni aamma Nuummi tikkuarneqarpoq akisussaaffiup tamassuma meeqqat ajunnginnerpaamik atugassaqarnissaanut tunngas-suteqartup kivinnissaanut annertunerusumik ikiorneqarnissa-mik pisariaqartitsisoqartoq. Nalinginnarmik sukkanerusumik iliuuseqartoqartarnissaa ujartorneqarpoq. Meeqqanik sullis-sisut tikkuarpaat isumassugassanik sumiginnaasoqartillugu siunissami meeqqat inersimasullu saaffiginnissinnaanissaan-nut pitsanngorsaasoqarnissaa suliniutigineqarsinnaasoq, aamma tamatumunnga atatillugu kommunip internetimi qupperneri meeqqanut toraagaqarlutillu pitsanngorsarne-qarsinnaasut. Suliassamik isumaginninnermut tunngatillugu piffissaq atorneqartartoq sivikillineqassasoq pisariaqartitatut ilanngullugu tikkuarneqarpoq, suliariaatsit assigiiaarnerulissa-sut aamma iliuuseqarnissamut periarfissat pitsaanerulissasut. Sulisunik ilinniarsimasunik amigaateqarneq ilungersunartutut ilanngullugu erseqqissarneqarpoq, aamma sumiiffinni arlalinni pikkorissaqqinneqartarnissamut periarfissat ilinniaqqittarnis-sallu ujartorneqarput. Tasiilami inissiisarnermut suliassaqarfik tamarmi eqqarsaatigeqqinneqartariaqartoq oqaluuserineqar-poq, taamaaliornikkut ilaquttat ilanngutitinneqarnissaat annertusarneqarniassammat.

Suliniutigisassat tigussaasut peqataasut arlallit innersuus-sutigisaat tassaapput angajoqqaanik pikkorissaasarnissat, pikkorissaanerillu angajoqqaanngortussanut akisussaaffe-qarnermik piareersaassasut, assersuutigalugu meeqqat pisariaqartitaannut aamma toqqissisimasumik atugassaqartit-sinissamut, kisianni aamma killilersuisinnaaneq ilanngullugu. Tamanna Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatigaaffii pillugit Isumaqatigiissummut tunngatillugu naleqquppoq, tassani immikkoortoq 18-mi nunat peqataasut, meeqqap angajoqqaavinut meeqqat perorsarneqarneranut ajunngitsu-millu atugaqarnissaanut siunnersuinissamut ikiuinissamullu qulakkeerisussatut pisussaaffilerneqarput.

Alla peqataasut soqutigisorujussuussimasaat tassaavoq suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnissamik periarfissaqar-neq, aamma tamassuma meeqqap qanoq inissisimaneranut tamarmut isumaqarsinnaanera ilanngullugu. Tamatumunnga atatillugu meeqqanik sullissisut angajoqqaallu akornanni suleqatigiinnissaq salliutillugu inissinneqarnissaa kissaati-gineqarpoq. Sumiiffinni arlalinni suliassaqarfiit akimorlugit suleqatigiinnermik ajornartorsiuteqarneq eqqartorneqarpoq,

aamma tamassumap nukittorsarneqarnissaa pisariaqartinne-qartoq ilanngullugu.

KS Young Advisorsikkut innersuussutigaat atornerluinernut suugaluartunulluunniit meeqqanut sernissuinissamut kommu­ni salliutitsissasoq.

Nikassaarisarneq

Meeqqat amerlasuut akornanni soqutigineqartut ilaat tas-saavoq ajunngitsumik inuuneqarnissaq aamma ataatsimoor-nermut peqataanerup pingaaruteqassusaa. Nikassaarisarneq sammisaavoq sumiiffinni arlalinni meeqqanit eqqartorneqar-toq, aamma sumiiffinni arlalinni meeqqat isumaqarput atuar-fimminni nikassaarisarneq ajornartorsiutaasoq. Sumiiffimmi ataatsimi ilanngullugu eqqaaneqarpoq meeqqat innarluutillit atuarfimmi nikassaarneqartartut. Meeqqat ilanngullugu tikkuarpaat nikassaarisarneq akiorniarlugu inersimasut akisussaaffimmik annertunerusumik tigusisariaqartut, aamma nikassaarisartut kinguneqartitsivigineqarnissaat takorusuk-kaluaritsik – ajornanngippat atuarfiup angerlarsimaffiullu su-leqatigiinnerat aqqutigalugu. Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatigaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani immikkoortoq 2-mi pineqarpoq meeqqat assigiinngisitsinerit suulluunniit pillugit pinngitsoortitsinissamut qulakkeerunneqassasut, nikassaarisarnerlu tamakkununnga ilaavoq.

Sumiiffinni arlalinni meeqqanik sullissisut aamma innuttaasut nikassaarisarneq eqqartorpaat, aamma Kammagiitta pillugu paasissutissanik annertunerusunik pisariaqartitsisoqartoq ilanngullugu.

KS Young Advisorsikkut sulinerminni kommunimut apuussi­soqarnissaa kissaatigisimavaat, tassalu inuiaqatigiit nikassaa­rinertaqannginnerusut pilersinniarlugit suliniuteqartoqartari­aqartoq.

Atuartinneqarnissamut ineriartornissamullu pisinnaatitaaffiit

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani immikkoortoq 28-mi allassimasup pisinnaatitaaffiunera tunngavigalugu meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliaqarnermi ilinniagaqarnissaq atuartitaanissarlu soqutigineqartorujussuupput. Meeqqat akornanni, meeqqat atuarfiata kingorna ilinniagaqarnissamut periarfissat ernumassutigineqarnerat oqariartuutigineqarpoq, aamma ilinniarluarsimanerusunik tunniusimanerusunillu ilinniartitsi-soqarnissap kissaatigineqarnera ilanngullugu. Atuartitsiner-nut atatillugu meeqqat amerlasuut iPadip atorneqarnissaa kissaatigaat, aamma innersuussut taanna Nuummi atuarfinni initoorujussuulluni inissisimavoq

Sumiiffinni ataasiakkaanni meeqqanik sullissisut atuartitsinis-samut aamma atuartut ilisimasassatigut sumut killissimane-ranut nalilersuinissamut atortussanik amigaateqartoqarnera tikkuarpaat. Aamma angajoqqaat akisussaaffiinik suliaqar-nissaq pisariaqartinneqartutut tikkuarpaat, taamaaliornikkut sernissorneqarnissaq, sinissimanissaq aamma nerisassaqar-nissaq isumagineqarnersut eqqanaarneqarniassammat.

29

Suliassaqarfiit akimorlugit ataatsimooqatigiittuni peqqinnis-saqarfimmi sulisunit peqataaffigineqartumi, tikkuarneqarpoq meeqqat sivisuumik napparsimavimmi uninngatinneqartut atuartinneqarnissaanut neqeroorutinik amigaateqartoqartoq.

Aammattaaq Tasiilami innuttaasunik ataatsimiititsinermi oqa-riartuutigineqarpoq meeqqat namminneq oqaatsitik atorlugit atuartinneqarnissaminnut periarfissaqartinneqartariaqartut. Suliassaq tamanna immikkut meeqqanut nunaqarfimmeer-sunut atuuppoq, aamma ilinniartitsisunut qallunaatut oqaa-silinnut.

KS Young Advisorsikkut assigiinngisitaartumik atuartinneqar­nissaq ataasiakkaat ilinniagaqarsinnaaneranut pingaaruteqar­luinnartutut isigaat.

Meeqqat immikkut pisariaqartitsisut

Pingaartumik meeqqanik sullissisut tassaapput meeqqanut immikkut pisariaqartitsisunut pisinnaatitaaffiit pillugit nukittor-saasoqarnissaanik oqariartuuteqartut, aamma meeqqat innar-luutillit ilanngullugit. Pisinnaatitaaffiit tamakku Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissu-taani, immikkoortumi 23-imi nanineqarsinnaapput. Paamiuni oqaluttuarineqarpoq meeqqat immikkut pisariaqartitsisut atuarfimmi isiginiarneqarneq ajortut aamma tapersersorne-qarnissamik pisiaqartitaminnik isaassiffigineqarneq ajortut. Aammattaaq meeqqanik sullissisut angajoqqaallu akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa tikkuarneqarpoq.

Inersimasunittaaq siunnersuutigineqarpoq, meeqqat pisin-naatitaaffii pitsanngorsarniarlugit, illoqarfigisami meeqqanut innarluutilinnut amerlanerusunik periarfissaqartitsisoqassa-soq.

Nuummi ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq, meeqqat im-mikkut pisariaqartitsisut timersoqatigiiffinni akeqanngitsumik inissaqartinneqarsinnaassasut.

Meeqqat akornanni siunnersuutigineqarpoq atuarfiit innar-luutilinnut naleqqussarneqassasut.

KS Young Advisorsikkut innersuussutigaat, pisortat pigisaat, atuarfiit aamma niuertarfiit innarluutilinnut naleqqussarneqas­sasut, taamaalilluni meeqqat innarluutillit ikiorneqarsinnaan­ngitsutut misigisimannginniassammata.

Sunngiffimmi sammisassat

Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiissutaani immikkoortoq 31-mi meeqqat naleq-quttumik ineriartorfiusinnaasunillu sunngiffimmi sammisas-saqarsinnaanissaat eqqartorneqarpoq. Sunngiffimmi sam-misassarpiaat peqataasut amerlasuut immikkut soqutigalugit eqqartortarsimavaat.

Sumiiffiit ilaanni sunngiffimmi sammisassat ukioqqortus-sutsimut naleqqussarneqarsimasut meeqqanit soqutigine-qar torujussuupput, aamma meeqqanut immikkut pisaria-qartit sisunut naleqqussarneqarsimasut ilanngullugit. Kissaatigineqarpoq illoqarfiit nunaqarfiillu akornanni sammisassaqartitsinikkut assigiinngitsunik neqeroorute-

qartarnerit unitsinneqarnissaat, tamannalu Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat Pisinnaatitaaffii pillugit Isumaqatigiis-sutaanut immikkoortoq 2-mut assigiinngisitsinnginnissamut pisinnaatitaaffinnut naapertuuppoq. Sumiiffiit ilaanni pine-qartoq tassaavoq sunngiffimmi sammisassaqanngivinneq, assersuutigalugu aasaanerani atuanngiffeqarnermi, allanilu pineqartoq tassaalluni sammisassatut neqeroorutigineqartar-tut aamma taakku assigiinngisitaartarnerat. Ittoqqortoormiini meeqqat sammisassanik amerlanerusunik ineriartortitsinis-samut peqataatinneqarusupput.

Sumiiffinni amerlasuuni meeqqat inuusuttullu pinnguartarfe-qarneq eqqartorpaat. Pineqartut tassaapput pinnguartarfiit aserfallassimanerat, kisianni aamma pinnguartarfinni meeqqanik nakkutilliisoqartannginnera. Sumiiffinni arlalinnit-taaq unnuap tulugaanik pisariaqartitsisoqarnera oqaatigine-qarpoq.

Nuummi Paamiunilu meeqqanut ornittakkat ukioqqortussut-simut naleqqussarneqartut ujartorneqarput. Tigussaasumik siunnersuutigineqartut tassaapput meeqqanut cáfe aamma inuusuttuaqqanut klubbi.

Ataatsimut isigalugu kommunimi meeqqat akornanni aamma meeqqanik sullissisut akornanni, meeqqanut atugassat pillugit pissanganartorpassuarnik eqqarsaatersortoqartarpoq, aamma iliuuserineqarsinnaasunik amerlasuunik pitsaasunillu siunnersuuteqartoqartarpoq. Kommunimi aqutsisut siunissaq eqqarsaatigalugu meeqqat pisinnaatitaaffiinik nukittorsaanis-sat sutigut pissanersut nalilersussavaat, aamma kommunip suleqqinnissaanut oqariartuutigineqartut siunnersuutillu amerlasuut ilaasa ingerlateqqinneqarnissaanut kissaate-qartoqarnersoq ilanngullugu.

Suliniuteqarnerup nalaani misigisat

Meeqqanik inersimasunillu suleqateqarnermi aamma taakku-nunnga aaqqissuussisarnerni periuserineqartoq tassaavoq nersuerpaluttumik ingerlatsinissaq meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suleqqinnissamut kaammattuinissaq siunertaralugu aamma suliniutinik tigussaasunik ineriartortitsisoqarnissaa anguniarlugu. Meeqqanik sullissisunut suleqatigiissitsilluni ataatsimiititsinerpassuit siunertarivaattaaq suliamik inger-latsisut ataasiakkaat paasinninnissaat alaatsinaanissaallu, aamma innuttaasut meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit ajunngit-sumillu atugaqarnerat pillugit pisussaaffeqarlutillu akisussaaf-feqartut. Suliassaqarfiit akimorlugit ataatsimut isiginninneq aamma meeqqat atugaat aallaavigalugit isiginninnissaq suliaqarnermittaaq qitiutinneqarpoq.

MIO-p misigaa meeqqat meeqqanillu sullissisut tusaane-qarnissaminnut tusarnaarneqarnissaminnullu pingaartitsi-sorujussuusut. Oqallissaaruteqarluni suleqatigiissitsillunilu isumasioqatigiissitsinerit sumi tamani tigulluarneqarput. Suliassaqarfiit akimorlugit assigiinngitsunik oqallittarfiliorto-qarnissaa sumi tamani oqariartuutigineqarpoq, tamakkunani misilittakkat, isumassarsiat aamma pakatsinerit eqqartorne-qarsinnaanniassammata. Atorfeqarfiit assigiinngisitaarnerat pissutigalugu nammineq suliffigisami imaluunniit suliarisanut tunngasuinnarnik eqqartuilluni naapeqatigiittarnissaq kissaati-gineqarportaaq, assersuutigalugu ulluunerani paaqqinnittarfiit

30

immikkut, atuarfiit immikkut, suliassanik isumaginnittut immikkut ilaalu ilanngullugit.

Peqataasut oqariartuutigaat akunnerminni avitseqatigiinneq iluartoq, ajunngitsumik oqaloqatigiittoqartoq, isumassarsiorfi-usoq aamma piffissaq sukkavallaamik ingerlasoq. Meeqqanik sullissisut ilaasa ammasumik oqaloqatigiinneq takusatut tupaallaatissatut misigivaat, tamatumanilu takutinneqartoq katersuunnissamut pisariaqartitsisoqartoq aamma atorfe-qarfiit ataasiakkaat akornanni ataatsimoorussaqarnermik misiginerup pilerseqqinneqarnissaa pisariaqartinneqartoq.

MIO-p misigivaa, peqataasut meeqqat pisinnaatitaaffii pissa-nganartutut naleqquttutullu isigigaat, aamma isornartorsiuine-rit nalinginnarmik pitsaasuusut. Taamaattoq ataasiakkaannut pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu MIO-mit oqariartuutigineqar-tut suleqatinut imaluunniit angajoqqaanut qanoq ingerlateq-qinneqarnissaat paasiuminaatsinneqarpoq. Allat misigipput suliaqarneq tassaasoq namminneq pisinnaatitaaffiit pillugit suliaqarnerminnut tusarniaaneq.

Suleriaqqinnissaq eqqarsaatigalugu allat assingusumik suliaqartut peqataatinneqarnissaat peqataasut innersuussuti-gaat, assersuutigalugu Nakuusa18.

MIO misigaaq aaqqissuussinerni tamani peqataasut soquti-ginnittut, aamma meeqqat pisinnaatitaaffii nukittorsarniar-lugit, meeqqat atugaat pillugit sumiiffinnilu iliuuserineqarsin-naasut pillugit tunniussaqartut.

Isumasioqatigiinnerit ingerlanneqarneri eqqarsaatigalugit MIO-p siumorpaa atuarfiit aaqqissuussinermut piareersarsi-maneri allanngorartorujussuusut. Atuarfinni arlalinni atortut kissaatigineqartut piareersimapput aamma ilinniartitsisut ikiuinissaminnut neqerooruteqartarput, taamaatsilluguli atuarfinni allani piareersarsimaneq aamma ataqatigiissaarineq naammattanngilaq, tamannalu amigartumik eqqiaanermik, teknikkikkut unamminartorsiornermik aamma inissakilliorner-mik kinguneqartitsisarpoq.

Nakkutiginninneq

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutip piviusunngortinnis-saanut siunnersuummi, MIO-p Kommuneqarfik Sermersooq kajumiissaarpaa piffissap ilaani ataani pineqartut nakkutigine-qarnissaanik aallartitsisoqassasoq, taamaaliornikkut anguni-arneqarniassammat kommuni tamakkiisumik isiginnissasoq aamma paasissutissanik nutaanik pigisaqalissasoq, suliniutit assigiinngitsut aallartinneqarnissaanut aallunneqarnissaa-nulluunniit atorneqarsinnaasunik. Aammattaaq anguniaru-maneqarpoq paasissutissat tamakku kommunip MIO-mut ingerlateqqissagai, taakku sulinermut aamma naggataagut nalunaarusiornermut atorneqarsinnaanniassammata.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu meeqqa-nik sullissisunut aamma kommunalbestyrelsimut isumasioqa-tigiissitsinermi Kommuneqarfik Sermersuumi peroriartorner-mut atugassarititaasut ullumikkut atuuttut pillugit MIO qanoq isiginninnerminik saqqummiussaqartussaavoq, tamakkulu

18 Nakuusa MIO assigalugu paasiniaaqatigiissitsinernik naammassisaqar-simavoq, aamma Kommuneqarfik Sermersuumi Qeqqatalu Kommuniani ilinniartitsisunik ilinniartitsilluni aallarteqqammersimavoq (Nuuk pinnagu).

ilisimasanik pigineqareersunik aamma pigineqalersimasunik aallaaveqartinneqassapput. Suliassaqarfiit tamakkiisumik isiginiarlugit aamma Meeqqat Illersuisuata aallaqqaamut meeqqat pisinnaatitaaffiisa atuutsinneqarnerinut immikkut unamminartoqarsinnaaneranik ilimasuuteqarnera eqqarsaati-galugu kommunimut innersuussutigineqarpoq makku nakkuti-gineqarnissaanik / ataavartumik nalinnaavigineqarnissaanik qulakkeerisoqassasoq:

• Meeqqat amerlassusaat: – meeraaqqerivinni – meeqqerivinni – atuarfinni

• Suliassamik isumaginnittup ataatsip suliassasa amerlassusaat

• Meeqqat inissinneqarsimasut: – meeqqat inissinneqarsinasut amerlassusaat

– meeqqat inissinneqarsimasut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut ilaqutarsianullu agguataarnerat

• Meeqqat innarluutillit: – meeqqat innarluutillit amerlassussat

(ajornanngippat ukiui ilanngullugit) – ikiuinissamut aaqqissuussineq, aamma ajornanngippat

innarluutillit qassit inissinneqarnerat ilanngullugu

• Atuartut angerlarsimaffianni, skolehjemini, meeqqat qassiunersut

• Meeqqat pinngitsooratik atuartinneqartussat, meeqqat atuarfiini imaluunniit avataani atuartinneqartut:

– meeqqat immikkut atuartinneqartut – inuusuttut allamik neqeroorfigineqarsimasut (Piorsaavik,

angerlarsimaffimmi atuartitsineq, praktikkernermut assingusunik ingerlatsisut assigisaalluunniit)

– inuusuttut pinngitsooratik atuartinneqartussat, atuarfiit avataani inissinneqartut

• Tamakku avataasigut ajornanngippat paasissutissat makku:

– meeqqat inuusuttullu ilaqutariinni atornerluisuni najugallit – ilaqutariinnut qimarnguinnut inissinneqartut – inuusuttut pinerluttuliornissamut qanillutik inisseqqasut

Aaqqissuussamik nakkutiginninnissaq taanna piviusumik aallartinneqarsinnaasimanngilaq, kisianni MIO-p suliap ta-massumap aallartinneqarnissaa suli kissaatigaa, taamaalior-nikkut paasissutissat tamakku iliuuseqarnissanut aalajanger-simasunut toqqammavissatut atorneqarsinnaaniassammata. Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat atugaat pillugit MIO-p ilisimasai, allatigut katersorneqartut aallaavigalugit pilersinneqarput, ilaallutik innuttaasut saaffiginnittarnerat aamma MIO-p SMS 1899-i aqqutigalugu siunnersuisarne-ranut tunngassuteqartut, kiisalu meeqqat meeqqanillu sul-lissisut isumasioqatigiissittarnerinit amerlasuunit, KS Young Advisorsikkullu oqaloqatigisarnerinut atatillugu ilisimasanik pigineqalersuninngaanneersuullutik.

31

Naggasiullugit oqaaseqaatit siunissamullu isigineq

Suliniut ataatsimoorussarput aqqutigalugu meeqqat pisin-naatitaaffii pillugit ilisimasanik kommunimi meerarpasuarnut apuussivugut. Aammattaaq meeqqanik sullissisut meeqqat pisinnaatitaaffiinut atatillugu anguniagaqartumik eqqarsar-taaseqarlutik iliuuseqarnissaanut annertuumik kajumissaa-risoqarpoq, kisianni MIO-p pingaartippaa aamma siunissami meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit suliniartoqartuassasoq, kiisalu meeqqanik sullissisut meeqqap pisinnaatitaaffimminik ajunngitsumillu atugaqarnissaaminik qulakkeerunneqarnis-saanut akisussaaffeqarnerat erseqqissaassutigineqartuartas-sasoq.

MIO-p innersuussutigaa kommunalbestyrelsi aamma MIA-mi ingerlatsisut suleqatigiissitsilluni ataatsimiititsinerpassuarnit misilittagarineqalersut innersuussuterpassuillu aallaavigalugit iliuusissatut pilersaarummik suliaqassasut, tikkuarlugu qanoq iliorluni Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat pisinnaati-taaffii nukittorsarniarlugit tigussaasunik iliuuseqartoqassa-nersoq, tassalu kommunimi meeqqat najugaqartut ataatsimut isigalugit aamma najugaqarfiit allat ataasiakkaat eqqarsaati-galugit. Pingaaruteqarluinnarpoq ajornanngippat iliuusissatut pilersaarusiaq kommunimut tamarmut siammarneqarnissaa. Ajoraluartumik MIO-p paasivaa meeqqanik sullissisut amerlasuut kommunip meeqqanut inuusuttunullu politikkianik naammattumik ilisimasaqanngitsut, taamatullu inissisimaneq suliaqarnissamut ajornakusoortitsinerulersoq.

Kommuneqarfik Sermersuup aamma MIO-p akornanni isumaqatigiissummi ammaaneqarpoq MIA-mi ingerlatsisut sumiiffimmi suliniutinik ineriartortitsinissat aamma meeqqat pisinnaatitaaffii atugaallu pillugit MIO-mut ataavartumik oqaloqatiginnissinnaasasut. Siunissamittaaq MIO taamak oqaloqatigiinnissamut avitseqatigiinnissamullu atorneqar-nissaminut ammavoq, aamma meeqqat pisinnaatitaaffii nukittorsarniarlugit Kommuneqarfik Sermersooq iliuusissanik suliaqarnissamut atatillugu avitseqatigiinnissamut kissaate-qassappat.

Aammattaaq MIO misilittakkanik tunniussinissamut piareeq-qavoq, aamma meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit, Kommu-neqarfik Sermersuumi suliniaqqinnissamut atugassatut ilinniusianik tunniussaqarnissaq eqqarsaatigalugu.

Naggataatigut MIO suleqatigiinnermut qujassuteqarpoq, aamma Kommuneqarfik Sermersuumi meeqqat inersima-sullu qanittumik suleqatiginissaanut periarfissiinermut. MIO misigivoq, unammisassat, iluatsitsiffiusut aamma iliuusissatut isumassarsiat tigussaasut pillugit, peqataasut tusaaneqar-nerat pingaaruteqartorujussuartut isigineqartoq. Tamanna Kommuneqarfik Sermersuumi amerlasuut sunniuteqaqataa-nissaminnut aamma akisussaaffimmik tiguserusunnerannut qanimullu oqartussaaqataanermik soqutigisaqarnerannut, ilimasuuteqarnermut qularnarunnaarsitsisutut isigineqarsin-naasoq.