KES

ÄK

UU

1/2

011

ETELÄ-POHJANMAAN METSÄKESKUKSEN ASIAKASLEHTI

Metsä Pohjanmaa

pihkassa metsään

2

Metsäkeskus uudistuu

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu metsäkeskusten organisaatiota koskeva lakiuudistus saavutti yhden merk-kipaalun, kun laki hyväksyttiin presidentin esittelyssä toukokuun alussa. Uusi Suomen metsäkeskus aloittaa toimintansa 1.1.2012. Tuolloin kolmetoista nykyistä metsäkeskusta lakkautetaan itsenäisinä metsäkeskuksina ja niistä tulee Suomen metsäkeskuksen alueyk-siköitä. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtokunta on esittänyt maa- ja metsätalous-ministeriölle, että meidän alueemme nimeksi tulisi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö. Nimenmuutoksen tavoitteena on se, että uusi nimi kuvaisi paremmin alueen kokonaisuutta ja keskipohjalaiset voisivat kokea alueyksikön paremmin omaksi organisaatiokseen.

Metsätalouden edistäminen päätehtäväksi

Metsäkeskusuudistuksen keskeisin tavoite on kirkastaa metsätalouden edistäminen metsäkeskuksen päätehtäväksi. Metsäkeskus hoitaa tulevaisuudessa myös metsälakien toimeenpanotehtävät kuten tähänkin saakka. Metsien täysimääräinen hyödyntäminen, hyvä metsien hoidon taso ja metsäluonnon

monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat met-sätalouden edistämisen ydintä. Metsätalouden edistämisessä työtä riittää. Erityinen haaste tällä hetkellä on hakkuiden jääminen varsin kauas hakkuumahdollisuuk-sista. Alueellamme alamäki metsien hakkuissa alkoi vuoden 2008 � nanssikriisin ja taloudel-lisen taantuman seurauksena. Vuonna 2009 hakkuut jäivät 65 %:iin hakkuusuunnitteesta ja vuonna 2010 75 %:iin, kun 2000-luvulla on keskimäärin päästy 95 %:iin suurimmasta kestävästä hakkuumäärästä. Aleneva kierre hakkuissa on saatava nopeasti oikaistuksi, ettei neljännes, yli miljoona kuutiometriä, hakkuu-mahdollisuuksistamme jää pysyvästi hyödyntä-mättä. Metsäkeskus keskittyy tulevaisuudessa entistä enemmän edistämistehtävään. Tässä työssä tarvitaan kaikkien metsäalan toimijoiden yhteistyötä ja ennen kaikkea metsänomistajien valmiutta hyödyntää ja hoitaa metsiään. Metsätalouden edistämisen kenttää laajenne-taan uudessa metsäkeskuksessa. Uusiutuvan metsäenergian käytön edistäminen, puutuo-teteollisuuden, erityisesti puurakentamisen kasvattaminen, metsätilojen tilusrakenteen kehittäminen ja metsätalousyrittäjyyden laa-jentaminen ovat esimerkkejä metsäkeskuksen edistämistyön laajenevasta kentästä.

Metsätiet, kunnostusojitus ja metsäsuunnitelmat liiketoiminnaksi

Metsäkeskuslain uudistamisen yhtenä kes-keisenä tavoitteena on ollut myös kilpailun lisääminen metsäpalvelumarkkinoilla ja kil-pailuedellytysten saattaminen samalle viivalle kaikkien toimijoiden kesken. Tämä tarkoittaa metsäkeskusten asiakasrahoitteisten tehtä-

vien eriyttämistä metsäkeskuksen muusta toiminnasta liiketoimintayksikköön. Näitä tehtäviä ovat metsäteiden perusparannus, kunnostusojitus ja metsäsuunnitelmien laati-minen. Toiminnan on oltava liiketaloudellisesti kannattavaa, sillä rahoitus perustuu jatkossa asiakkaiden maksamiin palvelumaksuihin. Metsäkeskuksen toimihenkilöille liiketoi-mintayksikön muodostaminen merkitsee suurinta muutosta koko uudistuksessa, sillä liiketoimintayksikkö eriytetään taloudellisesti, toiminnallisesti ja henkilötasolla metsäkes-kuksen muusta toiminnasta. Ensi vuoden alusta lukien ja viimeistään kesällä 2012 hen-kilöstö työskentelee joko valtionapuyksikössä tai liiketoimintayksikössä. Taloudellisesti kannattavan liiketoimintayksikön ylösajo on haastava tehtävä. Siihen on kuitenkin kaikki edellytykset, sillä kyse on valtakunnallisesti toimivasta palveluntarjoajasta, jolla on vahva osaamispohja. Liiketoimintayksikkö tulee tarjoamaan mielenkiintoisia tehtäviä niin siinä työskenteleville toimihenkilöille kuin metsäalan yrittäjille.

Asiakastyö ratkaisee

Uusi metsäkeskuslaki antaa tälle ajalle kuu-luvat puitteet metsäkeskuksen toiminnalle. Se, miten hyvin metsäkeskus työssään onnistuu, riippuu paljon asiakastyöstä ja asiakkaan kohtaamisesta. Asiakkaina ovat metsänomistajat, metsäalan toimijat ja koko yhteiskunta. Arvioni on, että asenne hyvään asiakastyöhön on kunnossa.

johtajaJorma Vierula

Metsä pohjanmaa

pä

äk

irjo

itu

s

sisällysluettelo

Kuv

a: T

erttu

Väl

kkilä

Pääkirjoitus: Metsäkeskus uudistuu ....................... 2Vaikuttajahaastattelussa Esa Härmälä ................... 3Suomen metsäkeskus aloittaa 2012 .................. 4Viranomaispäälliköstä kehittämisjohtajaksi ........... 5Hyödynnä metsäsuunnitelmasi oheispalvelut ..... 6Uudistettu metsävaratiedon keruu etenee ............. 7Uusi vuosi - uudet keilausalueet ........................ 7Yhteistyöllä parempaan vesiensuojeluun ............ 8Hunurijärvellä hermo lepää ................................. 9Pystykarsintatiedot sähköiseen tietokantaan .......... 10

Hirvivahingot vähenivät .......................................... 11Kemeravarat taas kortilla ...................................... 11Tiekuntapalvelut vakiintuneet ................................. 12Puuseppämestari ..................................................... 14Sata vuotta puuseppiä ............................................. 14Puusepälle monipuolisuus on vahvuus ................ 15Koneistutuksen pilottihankkeet ................................ 16Kerrostaloissa sahatavaramarkkinat ........................ 17Vireillä isoja yhteismetsähankkeita ........................... 18Usko omaan tekemiseen ......................................... 19

Metsäenergiatutkimusta ja tietoutta ......... 20Metsäenergiavarat kuntakohtaisesti ........ 20Puu palaa Kokkolassa ............................... 21Vihtojen ja vastojen teko ............................ 21Kuortaneen kouluissa metsäkylpyjä ......... 22Johtokunnan puheenjohtajan palsta ........ 23Marjatanahon kuusen siemenviljelmä ........... 23Yhteystietoja, OTA TALTEEN ! .................. 24

Piirros: Pentti PuputtiMetsäkeskustelijat Metsä pohjanmaa

KESÄKUU 1/2011

Päätoimittaja:Pertti Mäki-Hakola

Toimitussihteeri:Terttu Välkkilä

Toimituskunta:Mauri HyytiäJaakko LiinamaaAntti PajulaHannu UlvinenArto Valkama

Taitto ja sivunvalmistus:Terttu Välkkilä

Painosmäärä: 31 000 kpl

Painopaikka: I-print Oy, Vaasa

Osoitelähde:Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen asiakasrekisteri

Osoitemuutokset tulee tehdä postiin ja väestörekisteriin.

Kansikuva: Jaakko LiinamaaKuvassa: metsäsuunnittelija Mari Oja

Julkaisija:Metsäkeskus Etelä-PohjanmaaHuhtalantie 260220 SEINÄJOKIPuh. 020 772 6700Fax 020 772 6730epmk@metsakeskus.� www.metsakeskus.� /epm

3

Viime syksynä syntyi pieni myrsky vesilasissa, kun Työvoima- ja elinkeinoministeriön energiaosaston osastopäällikön paikka tuli avoimeksi. Hakijoiden joukkoon ilmaantui tuttu henkilö, Esa Härmälä. Puhuttiin jopa poliittisesta virkanimityksestä, mutta testeissä ilmeni Härmälän ylivoimaisuus mm. johtamistaidoissa ja EU-osaamisessa. Härmälä valittiin. Häntä ei prosessi hätkäytä: ”Juoksen oma juoksuni”, hän toteaa vaativan työtehtävänsä alkutaipaleella.

Metsä pohjanmaa

Teksti: Pertti Mäki-Hakola, kehittämispäällikkö

Juoksen oman juoksuni,

vakuuttaa Esa Härmälä

Vaikuttajahaastattelussa

Työvoima- ja elinkeinoministe-riön hulppeassa työhuoneessa istuu tuore energiaosaston ylijohtaja, agronomi Esa Här-mälä. Hän on tällä hetkellä valtakunnan korkein energia-virkamies. Kuuluu suomalais-ten energiapäättäjien eliitin harvalukuiseen joukkoon. Ylijohtaja Härmälä on ollut monessa mukana. Euroopan unionissa Brysselissä, Esko Ahon talouspoliittisena neu-vonantajana, mtk:n puheen-johtajana, Euroopan lannoi-teteollisuuden johtajana ja nyt tem:n energiaosaston johtajana. Vaikeimpana pestinä niin fyysisesti kuin henkisesti hän pitää aikaa, kun haettiin jäse-nyyttä Euroopan unionissa. Esa Härmälä oli vastuussa neuvottelujen maatalousosuu-desta, joka oli laajin ja talou-dellisesti sekä poliittisesti haastavin neuvottelujen osa-alue.

Turvetta tarvitaan, metsähake ylivoimainen

Suomen energiasektorin Här-mälä näkee olevan hyvässä kunnossa. Vahvuutemme on monipuo-lisuus energiantuotannossa. Mistään käytössä olevasta osa-alueesta ylijohtaja ei luopuisi. Kaikkia tarvitaan. Painopisteet toki muuttuvat. Kivihiilen ja fossiilisten poltto-aineiden käyttöä yleensäkin tullaan vähentämään ja uusiu-tuvien lisäämään. Härmälä tunnustautuu turpeen kan-nattajaksi. Sillä on erityisesti seospolttoaineena metsäha-ketta poltettaessa vakaa ja tärkeä rooli. Olisi haitallista ajaa sen käyttö alas. EU:ssa on sovittu vaati-vasta paketista: uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tulee lisätä energiantuotannossa, päästöjä on vähennettävä ja energiatehokkuutta kas-vatettava. Velvoitepakettia

Ylijohtaja Esa Härmälä

ylijohtaja pitää pääsääntöi-sesti realistisena ja myön-teisenä lähtökohtana. Meille ratkaisevaa on metsähake, jota Härmälä pitää Euroopan edullisimpana uusiutuvana energialähteenä. Turpeen kanssa käytettäessä ei tarvita investointeja voimalaitoksiin, ei raaka-ainetuotantoon, ei korjuuketjuihin. Moni maa kadehtii metsähakettamme.

Menet tai itket ja menet

Energiatehokkuuden lisää-misvaatimus tulee olemaan haastava harjoitus. Se vaikut-taa niin moneen asiaan läpi

yhteiskunnan. Teollisuus on jo siihen opetellut, mutta mm. asuminen, liikenne, ilmas-tokysymykset tuovat isoja haasteita. Kasvihuonekaasujen pääs-töjen vähentämisvelvoite 20%:lla vuoteen 2020 men-nessä hoidetaan päästökau-palla. Senkin Härmälä sanoo olevan ”putkessa”. Putkessa joko menet tai itket ja menet! Kysyessäni haastateltavalta, mitä hän odottaa uudelta eduskunnalta ja hallitukselta, hän sanoo, ettei suuria lin-janmuutoksia tarvita. Istunut hallitus on tehnyt hyviä pää-töksiä energiapolitiikassa. Sen toivomuksen hän esittää, ettei

energiaverotusta enää koro-tettaisi – hinnat ovat nousseet jo muutenkin ja velvoitepaketin toimeenpano edelleen lisää kustannuspaineita.

Viljaetanolitehdas

Härmälä oli myös ministe-rin toimeksiannosta selvittä-mässä viljaetanolitehtaiden rakentamismahdollisuuksia. Selvityksessä päädyttiin siihen, että Suomeen voisi tulla 2-3 yrityslähtöistä vil-jaetanolitehdasta, joista yksi sijoittuisi Etelä-Pohjanmaalle. Ilmajoen Koskenkorvallehan sitä on maakunnassa sijoiteltu. Viljan hinnan heilahtelu on investoijan kannalta ongelmal-lista, mutta edelleen ylijohtaja uskoo ainakin yhden tehtaan lähtevän rakentumaan vuoden kuluessa. Metsäpolitiikan ajankohtai-sista aiheista Härmälä ottaa esiin teollisuuden huolen kui-tupuun riittämisestä teollisuu-den käyttöön. Hän ei usko olevan yhtään suomalaista, joka ei lähtisi siitä, että puuta jaostavan teollisuuden puun saanti on prioriteettinä ykkö-senä. Energiapuu ei ole uhka vaan uusi mahdollisuus.

Väittelytaidon Suomen mestari

Esa on väittelytaidon Suomen mestari 1995. Ihmettelyyni, mistä moinen taito, hän nau-rahtaa olleensa suhteellisen suulas nuori. Suvussa on kertojia, äiti Pohjois-Karjalasta ja isä kanta-uusimaalainen, heiltä juttu luisti. Joku tuttava on todennut, että Esa hyp-päsi mopon sarvista suoraan teiniliittoon. 1970-luvun radi-kalismi erityisesti opiskelija-maailmassa tarjosi yllin kyllin väittelymahdollisuuksia. Metsä merkitsee Härmälän Esalle paljon. Paimiossa on metsätila, jossa reilut 200 heh-taaria kasvullista metsämaata. Sillä on jo taloudellista merki-

tystä, mutta ei sillä perhe elä. Sitä Esa harmittelee, että vapaaseen myyntiin tulevat metsäpalstat maksavat niin paljon, ettei niitä ole talou-dellisessa mielessä järkevää ostaa. Härmälä ymmärtää, että metsillä on tunnearvoa eikä niistä suvussa haluta luopua. Perikuntien päätöksentekoa pitäisi helpottaa, että työt metsissä tulisivat tehdyiksi tai metsät pantaisiin myyntiin.

Metsäsuunnitelma tärkein työkalu

Kysymykseen, koska ylijoh-taja viimeksi kävi metsässä, hän muistelee edelliskuussa olleensa tarkastelemassa metsänsä tilaa talven jäljiltä. Parin viikon päästä olisi tar-koitus mennä tarkastamaan tänä keväänä tehdyn neljän hehtaarin metsänistutuksen lopputulos. Moottori- ja raivaussaha Härmälästä löytyy, mutta use-ammin metsään tulee mentyä aseen kanssa. Härmälä on intohimoinen metsästäjä. Monet olivat ne hirvijahdit, joita hän isännöi mtk:n puheenjoh-taja-aikana mtk:n edustusti-lalla Suomujärven Kettulassa. Tärkeimpänä metsällisenä työkalunaan Esa Härmälä pitää ajantasaista metsäsuun-nitelmaa. Sen kanssa metsäs-sään kulkiessa voi opetella tuntemaan metsänsä, sen tilan ja tarvittavat työt.

MetsäPohjanmaa kiittää haastattelusta ja toivot-taa ylijohtajalle pihkan-tuoksuista kesää!

Kuv

a: J

uliu

s K

ontti

nen

/ TE

M

4 Metsä pohjanmaa

Suomen metsäkeskus aloittaa toimintansa

vuonna 2012

Nykyisistä alueellisista metsäkeskuksista muodostetaan yksi, koko maan kattava metsätalouden kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio Suomen metsäkeskus. Metsäkeskuksissa harjoitettava liiketoiminta eriytetään selkeästi perustettavan Suomen metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta siirtymäajan kuluessa, viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä.

Muutokset sisältyvät 1.1.2012 voimaan tu levaan lak i in Suomen metsäkeskuksesta, joka vahvistettiin toukokuun alussa. Uudistuksella tehos-tetaan ja yksinkertaistetaan metsähallintoa sekä taataan mahdol l is imman hyvä ja yhdenmukainen palvelu maan eri osissa. Metsäkeskukseen siirretään osa Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion tehtävistä. Met-sätalouden kehittämiskeskus Tapion muu toiminta organi-soidaan siirtymäajan loppuun mennessä valtion kokonaan omistamaksi yhtiöksi. Suomen metsäkeskus toimii maa- ja metsätalousministeriön alai-suudessa sekä sen tulos- ja resurssiohjauksessa. Maa- ja metsätalousminis-teriön asettama metsäkesku-sorganisaation uudistamisen ohjausryhmä jatkaa työtään kuluvan vuoden loppuun. Met-säkeskus 2012 -projektiksi nimetyn muutoshankkeen vetäjänä toimii metsäkeskus-ten yhteinen kehittämisjohtaja Pekka Hovila.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö

Suomen metsäkeskuksessa tulee olemaan julkisen palve-lun yksikkö ja liiketoimintayk-sikkö. Yksiköillä on yhteinen johtokunta. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään vuosittain val-tionapua. Julkisen palvelun yksik-köön kuuluu keskusyksikkö ja nykyisistä metsäkeskuksista muodostettavat 13 alueyksik-köä, jotka palvelevat yksittäisiä metsänomistajia. Alueyksi-köissä toimivat alueneuvotte-lukunnat. Nykyiselle Etelä-Pohjan-maan metsäkeskuksen toimi-alueelle tulee lausuntokierrok-sella olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan toimimaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö. Päätöksen keskusyksikön sijaintipaikkakunnasta tekee tuleva hallitus. Maa- ja met-sätalousministeriö on alkanut

valmistella väliaikaisen joh-tajan nimittämistä Suomen metsäkeskukselle 1.8.2011 alkaen.

Metsäelinkeinojen edistäjä

Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustu-vien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädän-nön toimeenpano ja metsä-tietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Valtakunnallinen metsäkes-kus yhdenmukaistaa ja tehos-taa palveluiden tarjontaa. Koko maan kattavalla, uudella metsätalouden kehit-tämis- ja toimeenpano-organi-saatiolla tulee olemaan vahva strateginen rooli metsiin liitty-vien elinkeinojen edistäjänä. Uusi valtakunnallinen met-säkeskus mahdollistaa toimin-taprosessien tehostamisen, niiden laadun parantamisen ja resurssien käytön tarkoi-tuksenmukaisella tavalla yli nykyisten metsäkeskusrajo-jen. Jatkossa kehitetään yli

hallinnollisten rajojen tehtävää yhteistyötä sekä aluetasolla että valtakunnallisella tasolla. Suomen metsäkeskuksesta halutaan kehittää asiakas-lähtöinen metsäalaa ja sen elinkeinojen kehitystä edistävä palvelutalo. Uuden metsä-keskuslain mukaan sama toimihenkilö voi 30.6.2012 jälkeen työskennellä vain joko julkisen palvelun yksikössä tai liiketoimintayksikössä. Julkisen palvelun yksikön sisällä tavoitteena – ja samalla mahdollisuutena, on kehittyä työssä sekä madaltaa kyn-nystä saman toimihenkilön työskentelylle eri tehtävissä. Esimerkiksi julkisen palvelun yksikön puolella metsäva-ratiedon keruuta ja metsän-käyttöilmoitusten tarkastuksia saattaa jatkossa tehdä sama toimihenkilö.

Valtakunnallinen prosessiohjaus

Julkisen palvelun yksikön toi-mintaa ollaan ryhmittämässä kolmeen palvelukokonai-

suuteen: metsätietopalvelut, rahoitus- ja tarkastuspalvelut sekä metsäalan edistämis-palvelut. Painotus on sanassa palvelut: asiakaspalveluiden kehittäminen ohjaa kaikkea toimintaa. Näitä kolmea asia-kasprosessia ja metsäkes-kuksen tukiprosesseja sekä niiden kehittämistä ohjaa kes-kusyksikkö. Metsätietopalvelut sisältävät laserkeilauksen, ilmakuva-uksen ja maastotarkastusten kautta tapahtuvan metsätie-tojen keruun, laskennan ja tiedon kokoamisen metsikkö-kuvioille. Rahoitus- ja tarkastus-palvelut sisältävät kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera), kaavaillun pien-puun energiatuen (Petu) sekä Etelä-Suomen metsien suoje-luohjelman (Metso) mukaisten ympäristötukien hakemusten käsittelyn, rahoituspäätökset sekä maksatukset. Tarkastus-palveluissa seurataan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä ohjaavien säädösten ja mää-räysten toteutusta. Tarkastus-

tieto kytketään osaksi metsä-alan elinkeinojen edistämistä. Metsäalan edistämispalve-luissa neuvotaan, koulutetaan ja ohjataan metsänomistajia metsänhoidossa, ympäristö-kysymyksissä ja bioenergian käytössä. Metsäalan elinkei-noja edistetään kehityshank-keissa ja neuvonnalla. Vuoden 2012 aikana käyt-töön otettava sähköinen Met-sään.fi -asiointipalvelu on tärkeä osa metsäkeskuksen palvelukokonaisuutta. Met-sänomistaja saa tietoa omista metsistään yhtä ajantasaisena kuin tieto metsäkeskuksella on. Sähköinen Metsään.fi -asiointipalvelu nopeuttaa ja monipuolistaa metsätiedon hyödyntämistä. Asiakkuuden hallinta tapah-tuu keväällä 2011 käyttöön otetulla Ahjo -asiakkuudenhal-lintaohjelmistolla.

Teksti: Pekka Hovila, kehittämisjohtaja (metsäkeskusten yhteinen)

Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksiköt Palvelut koostuvat kolmesta palvelukokonaisuudesta. Näistä erillään tuotetaan liike-toimintayksikön palvelut.

5Metsä pohjanmaa

Viranomaispäälliköstä kehittämisjohtajaksi

Metsälait ja metsätalouden organisaatiot uudistuvat. Puhutaan vuosisadan remon-tista. Teollinen rakennemurros siirtää savupiipputeollisuutta. Onneksi metsiä ei voida siirtää paikasta toiseen, eikä niissä tehtävää työtä. Siksi alueel-lisuus on vahvasti huomioitu metsäkeskusuudistuksessa. Sen tuloksena syntyy komeaa nimeä - Suomen metsäkeskus - kantava valtakunnallinen organisaatio. Tästä muutok-sesta on tarkempi kuvaus lehdessämme toisaalla. Oman metsäkeskuksemme viranomaispäällikkö, metsän-hoitaja Pekka Hovila valittiin luotsaamaan tämä mittava muutos onnellisesti satamaan. Työhön sisältyvä haaste kuuluu raskaaseen sarjaan. On luotava täysin uusi toi-mintamalli ja pelisäännöt. Rakenteiden tulee tukea asiakaslähtöisyyttä, työtä ja alueellisuutta. On katsottava tulevaan, uuteen asiointikult-tuuriin. Tilanteessa, jossa lakimuutokset ovat luonnoksia ja tietojärjestelmiä viilataan uuteen nettiaikakauteen. Met-säkeskusväen ja alan toimi-joiden on löydettävä yhteinen visio ja oikeat strategiset lin-jaukset. Nyt tarvitaan sekä hyvää joh-tamista että alaistaitoja. Kun yhteinen sävel löytyy, yhte-näistyvät tekemisen tavat niin Lapissa, Savon sydämessä kuin varmaan Hämeessäkin. Meidän kaikkien parhaaksi.

Ansioluettelolla ammattiin

Koulutus, kokemus ja työn tulokset kirjataan ansioluette-loon. Kukin meistä kantaa his-toriaansa, ansioitaan hyvässä ja pahassa mukanaan. Kun CV on kunnossa, aukeavat ahtaatkin työelämän ovet. Ei ole mikään ihme, että valitsijat iskivät kehitysjohtajaa valitessaan silmänsä Pek-kaan. Hänen poikkeuksellisen monipuolinen ammatillinen kokemuksensa ja sektorin tuntemuksensa ovat se kivi-jalka, jolta mittavan miehen on helppo katsoa huomiseen. Niin sodassa kuin siviili-elämässä on tärkeää osata katsoa asioita kokonaisuu-tena. Kyky nousta niiden ylä-puolelle auttaa oikeiden valin-tojen tekemisessä. Haltin val-loitus 50-v. syntymäpäivänään käy tästä oivaksi käytännön

Teksti: Mauri Hyytiä, viranomaispäällikkö

esimerkiksi. Perheen harrastuksissa veneily merkitsee vastuullista kipparin roolia, joka luonnos-taan on kuulunut kahden nyt jo aikuisikään ehtineen pojan isälle. Pekalla on myös tunnetusti rytmi-/tilannetajua. Luotsaus auttaa löytämään määräsa-taman – uudenkin. Rytmitaju taas on välttämätön ominai-suus, jotta joukko saadaan astumaan tulevaan yhtä jalkaa - eikä pelkästään lavatans-seissa. Kun tähän liitetään Pekan reserviläisharrastus ja yliluutnantin sotilasarvo, merkitsee se, että tietty jämäk-kyys ja hallittu marssijärjestys syntyy ilman Lammion elkeitä. Kun valinta oli tehty, eipä aikaakaan, kun metsäkeskus 2012 johtoryhmällä oli edes-sään tuoreen kehittämisjohta-jan laatima 20-sivuinen kehit-tämissuunnitelma. Lentävä lähtö sai siivet alleen.

Ei tullut juristia eikä maanmittaria

Miksi metsäalalle, kysyin Pekalta? Nuori ylioppilas oli

valmistautunut lukemaan kolmen tiedekunnan pääsy-kokeisiin, mutta sairastuminen ratkaisevilla viikoilla ei suonut armoa. Oli keskityttävä yhteen vaihtoehtoon. Hän valitsi Maa-talous- metsätieteellisen tie-dekunnan kokeet, ja pääsi kirkkaasti sisään. Maatilan pojalla oli edessä uusi valinta: pelto- vai met-säpuoli? Metsäala oli tuolloin suosittu ja näytti vihreämmältä kuin maatalous. Siinä aja-tuskulku, joka saatteli hänet Metsätalolle Helsinkiin. Iskel-mänikkarin sanat todentuivat taas kerran - sattuma kuljettaa! Metsänhoitajatutkinto mah-dollistaa montakin urapolkua. Pekan tiekartalla ennen Keski-Pohjanmaan metsäkeskuksen palvelukseen astumista 1983 olivat Metsäntutkimuslaitos ja opetustehtävät Ilmajoen maatalousoppilaitoksessa. Listaa täydentävä tehtävien nimikkeistö on komea: piiri-metsänhoitaja, oto metsänhoi-topäällikkö/- viljelypäällikkö, piiripäällikkö ja viranomais-päällikkö. Hankittu monipuolinen ammatillinen täydennyskou-

Henkilökuvassa metsänhoitaja Pekka Hovila

lutus ja erilaisten kehittämis-projektien vetäminen myös naapurimaakunnissa ovat arvokas osa hänen työkalu-pakkiaan.

Vimpeli ilman vetoa on kuin …

Totta kai. Pesäpallo on mie-hellä veren perintönä. Siis geeneissä. Vakiopaikka Saa-rikentän pyhäkössä todentaa asian. Kunnon mies vaalii myös kuntoaan – talvella hiihtäen ja kesällä pyöräillen. Terveys on kallis asia! Työt kotitilan metsissä tuulet-tavat sopivasti ja ovat oiva side metsän arkeen. Saha pysyy kädessä ja ajatus ohjaa työtä. Metsänhoitajan työ on pääosin toimistotyötä ja joskus puu-duttavaa asiakirjaperusteista hallinnointia ja johtamista. Kotitilan pelloilla Pekka on pätevöitynyt myös maanvilje-lijäksi erikoisalanaan vimpeli-läisittäin peruna. Työkiireet ja triangelielämä Kokkola-Vim-peli-Seinäjoki akselilla johtivat siihen, että maanviljelys sai jäädä 2007.

Lopuksi

Pekka on ainakin kahden maakunnan metsämies. Hän tietää että metsävarat kestä-vät. Hän toivoo, että sahat, jatkojalostus ja kasvuhakuinen yrittäjyys saisivat tuulta pur-jeisiinsa. Bioenergia on jo nyt merkittävällä kasvu-uralla, jota tulee vahvistaa. Kysymykseeni maakuntien kulttuurien eroista hän vastaa diplomaattisesti: sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaalla huo-mista rakennetaan terveellä arvopohjalla. Työ on lääk-keistä parhain. Joskin ete-lässä asiat ehkä omaksutaan hieman nopeammin.

Metsäpohjanmaa-lehti toivottaa tuoreelle kehittämisjohtajalle viisautta, jaksamista ja menestystä uudessa tehtävässään. Jotkut menevät historiaan, nyt Pekka on sitä teke-mässä. Näköalapai-kalta.

Pekka Hovilla hyvillä mielin haasteiden kimppuun.

Kuv

a: M

auri

Hyy

tiä

6 Metsä pohjanmaa

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vertailulaskelmia esiteltiin metsänomistajille Seinäjoen MetsäTori tapahtumassa 11.5.2011. Antti Pajula metsäkeskuksesta esittelemässä vaihtoehtoja Martti ja Anni Karjanlahdelle.

Kuv

a: T

erttu

Väl

kkilä

Teksti: Jarmo Sinko, suunnittelupäällikkö

Hyödynnä metsäsuunnitelmasi

oheispalvelutMetsäsuunnitelman tietojen perusteella on helppo määrittää metsän käypä arvo. Ajantasaisen tiedon avulla metsätilan sukupolvenvaihdoksen toteutusvaihtoehtojen vertailu on helppoa. Maastokäynnillä yhdessä suunnitelman laatijan kanssa voidaan tutustua tarkemmin oman metsän kiinnostavimpiin kohteisiin.

Metsän arvon laskelma

Uuden metsäsuunnitelman tietojen perusteella tilan käypä arvo voidaan määrittää tar-kasti ja edullisesti. Metsän arvoa tarvitaan mm. tilakau-pan valmistelussa ja sukupol-venvaihdostilanteessa. Metsäomaisuuden arvo on metsänomistajalle muutenkin

mielenkiintoinen ja tärkeä metsän taloudellisen mer-kityksen mittari pinta-alan, puumäärien ja hakkuumahdol-lisuuksia ohella. Metsäsuunnitelman liitteeksi tila-arvolaskelman saa metsä-keskuksesta nyt edullisesti.

• Metsäsuunnitelman kaksoiskappale• Ilmakuva metsätilasta

• Sähköinen Metsään|Net verkkometsäsuunnitelma http://www.metsakeskus.� /web/� n/palvelut/ metsasuunnittelu/verkkometsasuunnitelma/• Metsään|Palstat palvelu, metsänomistajan ja palveluntarjoajien yhteinen sähköinen kohtauspaikka hakkuu- ja metsänhoitotyökohteiden välitystä varten. https://palstat.metsakeskus.� /

Metsänomistaja, ota yhteyttä metsäsuun-

nitelmasi laatijaan, jos jokin lisäpalveluista

kiinnostaa. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden

takakannesta.

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtolaskelmat

Metsänomistajien keski-ikä on jo noin 60 vuotta, ja 45 %omistajista on eläkeläisiä. Myös perikunta tai kuolinpesä on yleinen omistusmuoto. Ikä-rakenteen vanhetessa metsä-tilojen sukupolvenvaihdosten määrä kasvaa. Metsäkeskus

tarjoaa metsäsuunnitelman liitteeksi vertailulaskelmia sukupolvenvaihdoksen eri toteutusvaihtoehdoista. Pääasiassa metsätilan suku-polvenvaihdos tapahtuu joko tilakaupalla vapailla mark-kinoilla, sukulaiskaupoin tai perillisille tehtävänä lahjoituk-sena. Laskelmilla saadaan sekä luopujan että uuden met-sänomistajan näkökulmasta

selville vaihtoehtoisten toteu-tustapojen verotukselliset ja muut taloudelliset vaikutukset. Metsätilan sukupolvenvaih-doksen vaihtoehtolaskelmien hankkiminen on edullisinta uuden metsäsuunnitelman valmistumisen yhteydessä.

Maastokäynti yhdessä metsäsuunnitelman laatijan kanssa

Tilan metsien paras ulkopuoli-nen asiantuntija on se metsä-suunnittelija, joka on suunni-telmaa tehdessään käynyt läpi tilan jokaisen metsikkökuvion. Asiantuntijan tiedot ja neuvot metsänomistaja saa parhaiten käyttöönsä yhteisen maasto-käynnin aikana. Maastokäynnin yhteydessä voidaan kartoittaa vaikkapa seuraavan leimikon tai puu-kaupan paikka ja etsiä kiireel-lisin metsänhoitotyökohde. Tänä vuonna tehtäviin met-säsuunnitelmiin metsäkeskus tarjoaa puolen päivän mit-taisen maastokäynnin 100 eurolla. Tilalla tai metsäkes-kuksen toimistolla tapahtuva metsäsuunnitelmaneuvonta on maksutonta.

Muut metsäsuunnitelmatietoja hyödyntävät oheispalvelut:

7Metsä pohjanmaa

Metsikkökuvion puustotiedot lasketaan hilaruutujen sisältämistä puustotiedoista.

Kuv

at: A

arni

-järje

stel

mä

Uudistettu metsävaratiedonUudistettu metsävaratiedon

keruu eteneekeruu etenee

Metsäkeskukset ovat siirtyneet kaukokartoitusperusteiseen metsävaratiedon keruuseen. Tiedonkeruussa yhdistyvät laserkeilaus, ilmakuvaus, koealamittaus, laskennalliset menetelmät sekä kohdennettu maastoinventointi. Vuonna 2010 laserkeilatuilla alueilla Seinäjoen seudulla ja Kokkolassa tehdään tänä vuonna kohdennettu maastoinventointi niille metsikkökuvioille, joilla ei voida tuottaa luotettavaa tietoa muilla menetelmillä.

Talven aikana varttuneille met-sille on tuotettu puustotiedot hilamuotoisesta puustotul-kinta-aineistosta. Hilaruudu-kossa alueet on jaettu 16 m x 16 m kokoisiin ruutuihin. Jokaiselle ruudulle on tuo-tettu tieto sen sisältämästä puustosta. Kuviokohtaiset tunnukset voidaan laskea yhdistämällä kuvion sisään jäävien hilaruutujen tiedot.

Aukeille alueille ja taimikoille ei voida tuottaa tietoja kauko-kartoitusperusteisesti. Nämä kuviot kävellään läpi maas-tossa. Tarkastettava ala on noin 30 prosenttia koko inven-tointialueen pinta-alasta. Tänä vuonna kohdennetun maas-toinventoinnin yhteydessä tehdään myös tilakohtaista metsäsuunnittelua samalla maastokäynnillä.

Kauhajoen ja Jalasjärven inventointialueet liittyvät Lou-nais-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yhteiseen inventointialueeseen. Etelä-Pohjanmaan osuus, noin 27 000 ha, on kymmenisen pro-

senttia koko yhteishankkeen metsäpinta-alasta. Yhteishankkeen lisäksi Etelä-Pohjanmaan metsäkes-kus inventoi laajan alueen, joka ulottuu Lapualta Veteliin saakka. Alueen metsäpinta-

Kasvillisuuden korkeusvaihtelu erottuu laserkeilauksen tuottamasta pistepilvestä.

Koealamittaajat ovat aloittaneet työnsä toukokuun puolivälissä. Mittauksia tekevät Essi Laaksonen (vas.), Kaisa Uusitalo, Kirsi Kangas, Perttu Ollila ja kuvasta puuttuva Kai Nieminen.

Kuv

a: J

arno

Ran

tam

äki

ala on noin 85 000 ha. Näillä alueilla tehdään vuonna 2011 laserkeilaus ja ilmakuvaus. Lisäksi suorite-taan puustotulkintaa varten tehtävää koealamittausta.

Härmänmaan-Järviseudun inventointialue.

Jalasjärven ja Kauhajoen inventointialueet.

Teksti: Henna Etula, suunnitteluesimies

Uusi vuosi, uudet keilausalueetUusi vuosi tuo mukanaan uudet inventointialueet. Tänä vuonna laserkeilausta tehdään metsäkeskusalueen etelä- ja keskiosissa.

8 Metsä pohjanmaa

Lapuan Kortesojan ja Kellojan alueilla on soistuneita kankaita, joiden maalajit ovat paikoin eroosioherkkiä ja maaston korkeuserot vaihtelevat voimakkaasti. Alueen maanomistajat ovat esittäneet metsäkeskukselle alueelta vesiensuojelukohteita, ja metsäkeskus on suunnitellut alueelle luonnonhoitohankkeen vesiensuojelun tehostamiseksi.

Yhteistyöllä parempaan vesiensuojeluunLapuan Kortesojan metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen

Teksti: Marko Ämmälä, luonnonhoitosuunnittelilja, bioenergianeuvoja

HANKKEEN NIMI KUNNATLuonto-Simpsiö virkistyskäyttösuunnittelu ja toteutus (EAKR-hanke) LapuaTorojan metsäojitusalueiden vesiensuojelun tehostaminen KälviäVähä-Vuosjärven metsäojitusalueiden vesiensuojelun tehostaminen KauhavaIsojoen latvavesien metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen IsojokiKolunjoen metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen ÄhtäriMiekkaojan metsäalueiden vesiensuojelun tehostaminen AlavusIsojoen lettokeitaan elinympäristöjen kunnostus (Merenkurkun virtavedet –BAhanke) IsojokiMerenkurkun virtavedet, purokunnostussuunnittelu (Botnia-Atlantica –hanke) Isojoki, KauhajokiLähteiden kunnostushanke, suunnittelu ja toteutus, METSOhanke Seinäjoki, ÄhtäriJärviseudun pienvesien kunnostus, suunnittelu ja toteutus, METSOhanke Järviseudun kunnatTorakkapuron elinympäristöjen kunnostaminen ÄhtäriJokinevanpuron-Itäjoen metsäojitusalueiden vesiensuojelutyöt, Elinvoimainen Lestijoki -hanke

Lestijärvi

Elinvoimainen Lestijoen vesistö – EAKR-hanke, vesiensuojelun suunnittelu ToholampiHangasnevan elinympäristöjen ennallistaminen HalsuaHaarusjärven ja Kunnarinluoman vesiensuojelun kehittämishanke, suunnittelu ja toteutus Kauhava (Alahärmä)Ojajärven-Honkakylän metsäalueen vesiensuojelun ja riistanhoidon tehostaminen Ilmajoki, Jalasjärvi,

SeinäjokiVimpelin lettokeitaan elinympäristöjen kunnostamissuunnitelma VimpeliKuortaneen länsirannan metsäalueen vesiensuojelun tehostaminen KuortanePurmojärven valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen KortesjärviMetsien kulttuuriarvot Merenkurkun alueella (Botnia-Atlantica –hanke) Laihia, KyrönmaaTikanojan-Korpiojan vesiensuojelun tehostaminen HalsuaKauhajoen pienvesien elinympäristösuunnittelu, METSOhanke KauhajokiLatojoen-Unkanpuron valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen (EAKR-hanke) AlajärviMatinpuron valuma-alueen vesiensuojelun tehostaminen, suunnittelu ja toteutus TöysäKuukkelielinympäristöjen luonnonhoito, METSOhanke Lappajärvi, VimpeliÄystön vesiensuojelun tehostaminen TeuvaRuhan Kortesojan vesiensuojelun tehostamishanke LapuaSusinevan vesiensuojelun tehostamissuunnittelu JalasjärviYmpäristötukialueiden METSOelinympäristöjen hoito useita kuntiaTervanevan vesiensuojelun tehostamishanke IsokyröKuntaMETSO kohteiden inventointihanke Kauhava, Lapua,

SeinäjokiVesiensuojelurakenteiden kunnossapito-hanke useita kuntia

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen käynnissä olevat luonnonhoitohankkeet:

http://www.metsakeskus.� /epm

tai luonnonhoitopäällikkö Matti Seppälä, 050 3140378matti.seppala@metsakeskus.�

Suunniteltu hankealue sijait-see Lapuan Alanurmon alu-eella noin 5 km keskustasta etelään. Suunnitellun vesien-suojelualueen pinta-ala on noin 2 300 ha, josta peltoa on

Kuv

a: M

arko

Äm

mäl

ä

Kuva Ojalanluomasta keväällä 2011. Kohteeseen on suunniteltu pohjapatokosteikko ja syöpymänkorjaus louheella.

noin 800 ha. Valuma-alueella sijaitsee kaksi puroa Ojalan-luoma ja Ohmenluoma sekä useampia muita laskuojia, jotka laskevat Nurmonjokeen. Nurmonjoelle on vesipuitedi-

rektiivin vesienhoitosuunnitel-massa esitetty erityistoimen-piteitä heikon vedenlaadun vuoksi. Korkeuserot hankealu-eella ovat suuria ja siten osa-syynä alueen runsaaseen eroosioon. Suurimmillaan putous on yli metri sadan metrin matkalla. Valuma-alueen metsä-maasta valtaosa on ojitettuja soistuneita kivennäismaita. Nurmonnevan alueella on pak-suturpeisempia turvemaita. Osa ojituksista on noin 15 - 30 vuotta vanhaa, jolloin vesien-suojelutietämys ja -tekniikka eivät ole olleet nykyisellä tasolla.

Yhteistyöllä eteenpäin

Päärahoitus hankkeelle tulee Kemeran luonnonhoitova-roista, ja osarahoitusta saa-daan Lapuan kaupungilta sekä Lapuanjokirahastolta. Maanomistajat ovat suhtau-tuneet hankkeeseen alusta alkaen myönteisesti, ja heiltä onkin tullut hyviä esityksiä vesiensuojelun parantami-seksi. Ari Tynjälä, paikallinen maanomistaja, on mielissään suunnitellusta hankkeesta. Tynjälä toivoo, että suunni-tellut vesiensuojeluratkaisut tulevat vähentämään syöpy-mää Ojalanluomassa hänen maillaan.

- Kaikkien etuhan se on, että piretään huoli vähistä vesis-tämme, Tynjälä toteaa. Maanomistajille ei hank-keesta tule kustannuksia, vaan toteutustuki on 100 %. Maanomistajia hankealueella on noin 180 kpl. Hankkeessa on suunniteltu toteuttavaksi 7 pohjapato- tai allaskosteikkoa, 6 syöpymän kiviverhousta, 17 pohjapatoa, 11 putousporrasta ja 14 uutta tai kunnostettavaa laskeu-tusallasta. Vesiensuojelura-kenteet tullaan toteuttamaan vuosien 2011 ja 2012 aikana.

Lisätietoja

9Metsä pohjanmaa

Komea kesäkahvila palvelee asiakkaita.

Kuv

a: A

nssi

Han

him

äki

Teksti: Arto Valkama, yritysneuvoja

Keskelle karua luontoa Alahärmän Kuoppalan kylään rakentuu hiljaisuuden tyyssija, matkailukeskus Hunurijärvi. Karuudestaan huolimatta ympäröivä luonto huokuu monimuotoisuuttaan. Kaiken keski-pisteessä, järvellä ja sen rannoilla, elää ja pesii parikymmentä eri lintulajia, luonnonläheisestä kelosta rakennetut rakennukset luovat rauhaisan tunnelmaa ja lähimetsien karut kalliot, käkkärämännyt ja kallioiden välissä poimuilevat suojuotit tarjoavat kiireiselle ihmiselle rauhaa ja lepoa.

Suuret ideat syntyvät yllättäen

Kymmenen vuotta sitten luo-muviljelijä Kalevi Hanhimäki lähti kiireisen työpäivän jäl-keen samoilemaan kotitilansa lähimetsään. Metsässä Kalevi osui metsäojalle, jota lähti kul-kemaan. Ojassa oli runsaasti koskia. Suojuottien kohdalla veden kulku rauhoittui, kunnes jatkoi taas kulkemistaan kalli-oiden välissä. Yhden suojuotin rantaan isäntä istahti kivelle ihaile-maan kaunista luontoa. Siinä istuessa välähti ajatus: ”Järvi, tähän minä teen järven, en itseäni varten, mutta ihmisiä varten”. Ympäröivät kalliot ja karu luonto lumosivat isännän mielen täydellisesti. Oli synty-nyt idea, joka oli vielä silloin selkiytymätön, mutta on sen jälkeen jalostunut ja jalostuu edelleen.

Haaveista totta

Tänä päivänä järvi on totta. Ensimmäinen este, alueen omistus, poistui kun kesällä 2004 Kalevi osti suon ja sitä ympäröivän alueen itselleen. Jo seuraavalla viikolla iskettiin kauha maahan ja alkoi suon kaivu. 3,1 ha:n alueelta siir-rettiin noin 50 000 m3 maata. Syntyi järvi, jonka syvyys on enimmillään 5 m. Järven vesi on Isä Mitron siunaamaa, Pyhää vettä. Met-säojien lisäksi vesihuollosta huolehtivat useat pohjassa olevat lähteet.

Hunurijärvellä hermo lepää

Arkkitehti suunnittelijana Samalla käynnistyi yhdessä arkkitehdin kanssa ranta-rakentamisen suunnittelu. Ensimmäisenä valmistui pie-nelle saarelle kelosauna. Nyt alueelle on valmisteilla ranta-asema kaava, joka ohjaa tulevaisuuden rakentamista.

Asiakkaat tyytyväisiä

Kalevi alkoi tarjota saunaa yrityksille ja erilaisille ryhmille. - Ensisijainen tavoitteeni ei ole taloudellinen, mutta kun rakentaminen ja alueen kehittäminen vaatii rahaa, oli heti alusta lähtien siirryttävä tekemään myös bisnestä, kertoo Kalevi. Palaute on ollut myönteistä mika kannustaa jatkamaan.

Hunurijärvi rakentuu pikkuhiljaa

Tällä hetkellä Hunurijärvellä on valmiina saunan viereen nousut hieno kokoustila, järven rannalla kesäkahvila ja kaksi majoitusmökkiä yhteensä 16 hengelle. Rakenteilla on ravin-tolarakennus. Kalevi on tehnyt myös ympä-ristön kanssa paljon töitä. Erilaisia kiviä on aseteltu aja-tuksella ja tunteella. - Tuossa vaeltaa eteenpäin villisika ja tuossa lentää jout-sen, osoittaa Kalevi uuden ravintolan edessä olevia kiviä tai pikemmin taideteoksia.

Kuv

a: A

rto V

alka

ma

Vihkialttari komeassa luontoympäristössä.

Kuv

a: A

rto V

alka

ma

Yrittäjä Kalevi Hanhimäki palvelee asiakkaita Hunurijärvellä.

Lähiympäristön luonto- ja vaellusreittejä pitkin voi kier-tää järven lähiympäristössä tai tehdä retken lähikylään. Erilaisia palveluja tarjoavat yhteistyökumppanit.

Yritystilaisuuksia

Viikolla Hunurijärvellä vierailee runsaasti yritysasiakkaita pitä-essään johtoryhmäpalavereja, tykypäiviä, koulutustilaisuuk-sia, eläkkeelle lähtöjuhlia tai käydessään asiakasneuvotte-luja luonnon rauhassa. - Jos omalla pienellä panok-sellani voin auttaa ison yrityk-sen hyvinvointia, olen saa-vuttanut tavoitteeni, kertoo Hanhimäki tyytyväisenä. Rau-hallinen ympäristö, hyvä ruoka ja palvelu ovat onnistumisen edellytykset. Perhejuhlia

Viikonloppuina ja iltaisin Hunu-rijärvellä järjestetään runsaasti perhe- ja sukujuhlia. Avioliit-toon vihkimiselle Hunurijärven rannassa oleva kivialttari tar-joaa luonnonläheiset puitteet. Matkailukeskuksella on myös oma pappi. - Oman pojan vihkiminen oli minulle ja kaikille paikalla olijoille ikimuistoinen hetki joka pysyy mielessä, muistelee Kalevi viimekesäistä perhe-juhlaa.

Ei massojen kohtauspaikaksi

Hanhimäen haave, intohimo

ja tavoite, on luonnonrauhan vaaliminen ja sen tarjoaminen asiakkaille. - Täällä saa nauttia lep-poisasta luonnosta ja kiireettö-myydestä, eikä täällä saa olla kellään otsa rutussa, toteaa

Hanhimäki. - Isoille massoille ja melua aiheuttaville toiminnoille ei Hunuri järveä rakenneta, jatkaa hän.

10 Metsä pohjanmaa

Teksti: Antti Pajula, metsänhoitopäällikkö

Etelä- ja Keski-Pohjanmaan yksityismetsissä on pystykarsittu nuoria metsiä laajemmin vuodesta 1985 lähtien. Sellaisia pystykarsittuja metsiköitä, joiden karsintatyöhön on myönnetty valtion tukea, on metsä-keskusalueella kaikkiaan lähes 7 000 hehtaaria. Ylivoimainen valtaosa karsituista metsistä on ollut nuoria männiköitä. Jonkin verran on karsittu myös rauduskoivikoita. Vanhimmat pystykarsitut metsiköt saavutta-vat uudistamiskypsyysvaiheen jo kuluvalla vuosikymmenellä.

Pystykarsintatiedot siirretty sähköiseen

metsävaratietokantaan

Vuosina 1985-2010 pystykarsitut metsät kunnittain (vanha kuntajako) Kunta Metsänomistajien

lukumäärä, kplPystykarsintapinta-ala, ha

Alahärmä 29 69Alajärvi 52 229Alavus 55 230Evijärvi 22 103Ilmajoki 37 109Isojoki 48 273Isokyrö 40 128Jalasjärvi 46 210Jurva 22 93Karijoki 13 48Kauhajoki 70 254Kauhava 18 34Kortesjärvi 30 107Kuortane 34 198Kurikka 26 119Laihia 21 183Lappajärvi 40 280Lapua 44 143Lehtimäki 58 206Nurmo 35 177Peräseinäjoki 34 133Seinäjoki 3 35Soini 64 388Teuva 21 113Töysä 93 507Ylihärmä 6 21Ylistaro 42 167Vimpeli 37 144Vähäkyrö 1 3Ähtäri 81 535E-P yhteensä 1122 5238Halsua 49 377Kannus 5 19Kaustinen 62 238Kälviä 30 127Lestijärvi 33 243Lohtaja 13 57Perho 48 226Toholampi 16 67Ullava 7 50Veteli 38 218K-P yhteensä 301 1620Koko metsä-keskusalue

1423 6858

Eniten pystykarsittuja metsiä on Suomenselän metsäisissä kunnissa Ähtärissä, Töysässä, Soinissa ja Halsualla.

Ilmajoella vuonna 1987 pystykarsittu metsikkö on nyt 55-vuotiaana järeytynyt keskiläpimitaltaan jo 24 senttiseksi. Pystykarsitut rungot on merkitty sinisellä nauhalla. Edessä on vielä yksi harvennushakkuu ja puuston lihottaminen vähintään 30 senttimetrin keskiläpimittaan, joka kestää noin 20 vuotta.

Kuv

a: A

ntti

Paj

ula

Pystykarsinnan tarkoituksena on lisätä merkittävästi korkea-laatuisen oksattoman sahata-varan määrää. Kun pystykarsitussa met-sikössä 30 - 50 vuotta pys-tykarsinnan jälkeen tehdään uudistushakkuu, kannattaa metsänomistajan ehdotto-masti kertoa puun ostajalle, että kyseessä on pystykarsittu metsikkö. Pystykarsituista metsiköistä hakatusta tukki-puusta maksetaan parempaa kantohintaa. Edellytyksenä on, että metsänomistajalla on näyttö toteutetusta pystykar-sinnasta.

Tieto pystykarsinta-metsiköistä katoaa omistajanvaihdosten yhteydessä

Pystykarsintatyöhön liittyvän valtion tuen maksun jälkeen on metsänomistajille aikanaan toimitettu metsäkeskuksen toi-mesta paperiset pystykarsinta-kortit karttoineen. Nämä pystykarsintakortit on tarkoitettu virallisiksi todisteiksi puun ostajien suuntaan siitä,

että kyseessä on pystykar-sittu metsikkö. Monilta met-sänomistajilta ovat paperiset pystykarsintakortit kuitenkin kadonneet. Lisäksi lukuisilla metsätiloilla on omistaja vaihtunut eikä uusi omistaja välttämättä tiedä, että hänen metsässään on tehty pystykarsintaa tai sitä, missä pystykarsitut metsikkökuviot sijaitsevat. Metsäkeskus on nyt siirtänyt pystykarsintatiedot paperisilta pystykarsintakorteilta sähköi-seen metsävaratietokantaan, jossa tiedot säilyvät siihen saakka, kunnes pystykarsi-tulla metsikkökuviolla tehdään uudistushakkuu.

Pystykarsinta-metsiköiden harvennukset kannattaa tehdä ajallaan

Metsäkeskus lähestyi huh-tikuussa 2011 kirjeellä niitä metsänomistajia, joiden met-sässä on yksi tai useampi pystykarsintakuvio.

Kirjeen sai kaikkiaan 1 423 metsänomistajaa, ja keski-määrin näillä metsänomista-jilla on 4,8 hehtaaria pystykar-sittuja metsiköitä metsässään. Pystykarsintaan liittyvän saa-tekirjeen lisäksi metsänomis-tajille lähetettiin paperikartat pystykarsituista metsiköistä. Osa pystykarsituista metsi-köistä on harvennushakkuun tarpeessa. Kirjeen mukana metsänomistajia informoitiin pystykarsittujen metsiköiden harvennushakkuutarpeesta. Pystykarsittujen metsiköiden harvennushakkuista kannat-taa pitää huolta, sillä ilman säännöllisiä harvennushak-kuita pystykarsinnan hyödystä merkittävä osa valuu hukkaan.

Lannoitus ennen uudistushakkuuta

Pystykarsitut metsiköt ovat myös erinomaisia lannoitus-kohteita. Taloudellisesti kan-nattavinta on tehdä lannoitus kiertoajan viimeisen harven-nushakkuun jälkeen 10-15 vuotta ennen uudistushak-kuuta.

11Metsä pohjanmaaTeksti: Jussi Pasanen, esittelijä

Hirvivahinkojen määrä putosiHirvivahinkojen määrä putosi

vuoden 2010 arvioissavuoden 2010 arvioissa

Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueella tehtiin yhteensä 66 kpl hirvivahinkoarviota. Näissä korvattavaa tehtiin yhteensä 66 kpl hirvivahinkoarviota. Näissä korvattavaa puuston kasvun ja laadun menetystä kertyi noin 59 000 euron puuston kasvun ja laadun menetystä kertyi noin 59 000 euron arvosta. arvosta.

Männynversoruoste vaikeuttaa arviointia

Vahinkoarviointeja mutkistavat vielä monet muut luonnon-tuhot. Kauhajoella ja muualla Suupohjan suunnassa sekä Seinäjoen seudulla esiintyi viime vuonna männynverso-ruostetta monissa männyn-taimikoissa. Taudin kuvaan kuuluu vuosikasvaimen mut-

Osalla kohteista tehdään myös taimikon täydennys- tai uudelleenviljelyä, ja näihin töihin laskettiin kuluvan noin 79 000 euroa hirvivahinko-varoja. Yhteensä metsien hirvivahinkoihin kuluu noin 149 800 euroa hirvien kaatolu-

pamaksuista kerättyjä varoja. Vuonna 2009 tehdyissä arvi-oissa summa oli noin 200 000 euroa. Jyrkkä pudotus vahingoissa ei ole aivan todel-lista vahinkojen vähentymistä, vaan osittain se johtui riista-vahinkolaissa tapahtuneista

muutoksista. Tällöin osa arvi-oista siirtyi tehtäväksi vuoden 2009 puolella ja siten summa on suurempi kuin muina vuo-sina. Selkeästi suurin tuhoka-sauma viime vuoden arvioissa on Kurikassa. Pinta-alalla

mitattuna Kurikan metsissä tehtiin vahinkoarviot 31 heh-taarille. Muista pitäjistä suu-rimpia vahinkopinta-alaltaan olivat Seinäjoki 15,3 ha, Lap-pajärvi 11,7 ha ja Lapua 10,8 ha. Toisaalta monissa kun-nissa ei vahinkoja ilmoitettu

ollenkaan. Esimerkiksi isoihin metsäpitäjiin Ähtäriin ja Alavu-delle sekä Keski-Pohjanmaan suunnalla Kannukseen, Kaus-tisille, Halsualle tai Veteliin ei tuhoarviointeja tehty lainkaan.

Metsäkeskusten hirvivahin-kojen arvioinnissa käyttämä arviointijärjestelmä uudistuu. Uutta järjestelmää kutsu-taan nimellä HirviVirta, ja se liittyy samalla muissa tarkas-tuksissa käytettävään Virta -järjestelmään. Kun nyt myös hirvivahinkojen arviointi tallen-netaan maastotallentimelle, saatetaan loppuun kaikkien tarkastustöiden siirtäminen tehtäväksi tallentimen kautta. Uusi järjestelmä koulutetaan

tarkastajille alkukesästä ja samassa koulutuksessa ovat mukana myös riistanhoitoyh-distyksien vahinkoarvioijat. HirviVirta käyttää aluksi samoja summa-arvomene-telmän taulukkoja kuin vanha Hivala -ohjelma. Taulukkoja ollaan kuitenkin päivittämässä, ja todennäköisesti vuonna 2012 arviot tehdään uusilla summa-arvomenetelmän tau-lukoilla.

Hirvivahinkojen arviointi uudistuu, HirviVirta käyttöön

kaisuus ja pihkavuodot sekä jopa kasvaimen katkeaminen ja kuivuminen syntyvän koron kohdalta. Männynversoruos-teen katkaisema vuosikasvain näyttää usein samanlaiselta kuin hirven katkoma, mutta vahingot erottuvat kuitenkin selkeästi toisistaan tarkem-malla tutkimuksella. Lämpimät ja kosteat kesä-säät näyttävät edesauttavan männynversoruosteen leviä-

mistä, ja toisaalta monissa taimikoissa lisääntynyt haapa-vesakko toimii männynverso-ruosteen kasvualustana. Haapavesakkojen hävittämi-nen männyntaimikoista paran-taa kasvatettavien mäntyrun-kojen laatua huomattavasti ja on siten yksi tärkeä työlaji parhaiten tulosta tuottavien maanomistajan omatoimisten töiden listalla.

Kuva: Niilo Orava

Hirvieläinvahinkoarviot 1990-2010 Suomen hirvikanta, - saalis ja kolarit

Teksti: Mauri Hyytiä, viranomaispäällikkö

- haketustuen maksatus jäissä

Metsänhoitoon suunnattu-jen tukivarojen krooninen niukkuus kiusaa toimijoita. On myönteistä, että varoja haetaan. Se kertoo, että met-sissä tehdään töitä. Laajalla rintamalla. Metsäenergian toi-mituslogistiikka on kunnossa. Siihen kytkeytyvät julkiset porkkanat niin säädösten kuin eurojenkin osalta ovat jumitta-neet toimintaa. Metsäkeskus toivoo, että työt

rahaliikenteen riesoista huoli-matta jatkuvat. Rahoitushake-muksia tulee toimittaa meille töiden etenemisen tahdissa. Hoidamme maksatukset varo-jen puitteissa hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Elvytyslannoitukset käynnistyneet

Elvytyslannoitusten kysyntä ruskomäntypistiäistuhon hei-

• Vuodelle 2011 myönnetty haketustuki on jo käytetty loppuun• Energiapuun korjuutukia on jäljellä vajaa viidennes • Nuoren metsän hoidon tuesta on käytetty yli puolet

Hirvikolareissa huono kehitys Etelä-Pohjanmaalla

Suomen teillä tapahtui viime vuonna 1304 hirvionnetto-muutta, kun niitä vielä vuosi-tuhannen alussa sattui noin 3000 vuodessa.

Ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen hirvionnettomuuk-sissa ei kuollut yhtään ihmistä. Hirvionnettomuudet jakaantu-vat tasaisesti eri puolille maata liikennemäärien suhteessa. Etelä-Pohjanmaalla ne ovat lisääntyneet, muualla vähen-tyneet tai pysyneet ennallaan.

kentämiin metsiin ylitti rahoit-tajan (siis valtion) resurssit. Jouduimme rajaamaan rahoi-tuksen myöntämisen taloudel-lisuusharkinnan perusteella vain kangasmetsien varttunei-siin männiköihin. Tästä syystä moni hakija joutui pettymään, kun hänen muutoin asiallinen hakemuk-sensa eritoten suokohteissa tai nuorissa kasvatusmetsi-köissä sai kylmän hylkäävän

päätöksen. Lappajärven ja Keski-poh-janmaan alueella pörisee monessa kylässä helikopteri tuoden tarpeellista typpeä puiden menetettyä kasvua korvaamaan. On hyvä muis-taa, että metsänomistaja maksaa kuluista vähintään puolet.

Metsätiet ja kunnostusojitukset

Varojen puitteissa työohjelma voi edetä tasapainoisesti. Met-säteillä tienormien mukainen laatutaso on rahoituksen edel-lytys, kunnostusojituksissa vesiensuojelun tärkeys on alati korostunut.

Kemeravarat taas kortilla

12 Metsä pohjanmaa

KUNNOSSA ON. Kunnossa oleva yksityistieverkosto on maaseudun elinehto.

Kuv

a: H

annu

Ulv

inen

metsänparannusteema

Teksti: Hannu Ulvinen, metsänparannusesimies

Tiekuntapalvelut vakiintuneet Tiekuntapalvelut vakiintuneet

metsäkeskuksen työlajiksimetsäkeskuksen työlajiksi

Etelä-Pohjanmaa metsäkeskus on toteuttanut pitkään metsätiehankkeita. Etelä-Pohjanmaa metsäkeskus on toteuttanut pitkään metsätiehankkeita. Viimeiset kymmenen vuotta metsäkeskus on tarjonnut yhä laajempia Viimeiset kymmenen vuotta metsäkeskus on tarjonnut yhä laajempia yksityistiepalveluita muillekin yksityisteille. Tärkeimpiä näistä ovat yksityistiepalveluita muillekin yksityisteille. Tärkeimpiä näistä ovat tiekuntien hallintopalvelut ja yksityisteiden perusparannushankkeet. tiekuntien hallintopalvelut ja yksityisteiden perusparannushankkeet. Kunnat ovat alusta saakka olleet tärkeänä hankkeiden alullepanijana. Kunnat ovat alusta saakka olleet tärkeänä hankkeiden alullepanijana. Kauhava on yksi näistä kunnista.Kauhava on yksi näistä kunnista.

Metsäkeskukset tarjoavat jatkossa tiekuntien palve-lutöitä koko valtakunnassa samanlaisella toimintamallilla. Monissa metsäkeskuksissa toiminta on jo vakiintunut. Palveluita ovat tiekuntien hallintopalvelut ja peruspa-rannusten suunnitteleminen ja toteuttaminen. Järviseu-dulla, Kauhavalla ja Lapualla palvelut ovat vakiintuneet pysyväksi toimintamuodoksi.

Palveluita kahdellesadalle tiekunnalle

Kenttäesimies Taisto Hyvä-rinen toimii tiekuntapalvelui-den asiantuntijana Järviseu-dulla, Kauhavalla ja Lapualla. Hänen hoidossaan on vaki-tuisesti reilut 170 tiekunnan hallintopalvelut ja lisäksi kym-meniä kerta-asiakkaita, joille tehdään esimerkiksi uusia tieyksiköintejä. - Yksityisteille on tehty myös kymmeniä kilomet-rejä tiehallinnon rahoittamia perusparannussuunnitelmia

ja perusparannusten toteutuk-sia, Hyvärinen sanoo. Nämä hankkeet on tehty yhteistyössä metsäkeskuksen metsänpa-rannustoiminnon kanssa.

Kauhavalla koetaan kehittämishankkeet tärkeäksi

- Metsäkeskuksen tekemä Eu-rahoitteinen tiekuntien hal-linnon kehittämishanke oli val-tavan tärkeä tiekuntien herät-telijänä, sanoo Kauhavan kau-pungin yksityisteistä vastaava tiemestari Aaro Härmänmaa. - Samaten alueella tehty tiestön perusparannustarpeen esiselvityshanke on tärkeänä kunnan työkaluna, kun rahoi-tustarpeita määritetään, Här-mänmaa toteaa. - Esimerkiksi kunnan hoi-dossa olevia valtionapukelpoi-sia yksityisteitä on Kauhavalla 450 kilometriä ja kaupungin tukea saavia muita teitä yli 180 kilometriä. - Ulkopuolisen tekemä selvi-tys on helpottanut päätöksen tekoa, hän jatkaa.

- Metsäkeskuksen kanssa yhteistyö on sujunut hyvin.

Jatkossa tarvitaan tieyksi-köinti- ja hallintopalveluita

sekä perusparannuksia edel-leen.

TIEVERKOSTOA. Kauhavan tiemestari Aaro Härmänmaa (oik.) ja kenttäesimies Taisto Hyvärinen metsäkeskuksesta tutkivat parannettavaa tiestöä.

Kuv

a: H

annu

ulv

inen

13Metsä pohjanmaa

metsänparannusteema

Perusparannus- rahoitusta saatavilla

Tuki yksityisteiden peruspa-rannukseen kanavoituu pää-asiassa kahta kautta: metsä-keskuksen ns. Kemera-varat metsäteiden parantamiseen ja Ely-keskuksen (aiemmin tiehallinnon) perusparannus-varat muiden yksityisteiden parantamiseen. Rahoitusta budjetoidaan vuosittain, hakemusten määrä vaikuttaa rahoitukseen etenkin Ely-keskuksen yksityistie-varoissa. Ajoissa ja ripeästi tehdyt päätökset edesauttavat rahoituksen saamista. Hankkeita toteutetaan useita kymmeniä vuosittain esimer-kiksi Lapua-Kauhava-Järvi-seutu-alueella. Yhteydenotolla Metsäkes-kukseen hanke saadaan liik-keelle, mikäli tarvetta paran-nukseen on.

VAROVAISUUTTA LIIKENTEESEEN. Vaikka tiet olisivat hyväkuntoisia, voi pihapiirien tuntumassa tulla yllätyksiä.

Kuv

a: H

annu

Ulv

inen

Ota yhteyttä - kysy lisää

Yhteystiedot takasivulla

Sähköposti: etunimi.sukunimi@

metsakeskus.�

14 Metsä pohjanmaa

Puuseppämestari

Jani Rinta-Keturia puutyöt ovat aina kiinnostaneet. - Jo ala-asteella innostuin puutöistä, ja niinpä peruskou-lun jälkeen oli helppo valita puuseppäkoulutus perinteik-käässä Jurvan ”kotikoulussa”. Kolmen vuoden opintojen jälkeen Jani valmistui puualan artesaaniksi. Soveltuvuutta alalle kuvaa hyvin se, että arvostetuissa Taitaja-kisoissa puusepäntöissä hän sai kol-mannen sijan tekemällään kaapilla vuonna 2008. Välissä olleen sotilaspoliisia-liupseerikoulutuksen jälkeen, puualan opinnot jatkuivat samaan pihapiiriin kuuluvassa perinteikkäässä Hirvelän vers-

Sata vuotta puuseppiä

Jurvassa puuseppiä on kou-lutettu sata vuotta. Nykyään opetuksen järjestää koulu-tuskeskus Sedu Jurvan toi-mipiste. Peruskoulutus on kolmi-vuotinen puualan artesaani ja jatkokoulutus puualan ammat-titutkinto sekä erikoisammat-titutkinto. Artesaanit oppivat tilauspuusepän perustaidot ja saavat yrittäjyyskasvatusta. Ammattitutkinto ja erikois-ammattitutkinto ovat pääasi-assa koristeveistokoulutusta

Hirvelän verstaan perinteik-käissä tiloissa alan mestarien johdolla. Lähijohtaja Mikko Peräaho lupaa opettajakunnan kanssa kouluttaa innostuneesta ja oppimishaluisesta nuoresta muotokie len hal l i tsevan ammattitaitoisen ja asiakas-lähtöisen puusepän.

Oikeita töitä Ammattivalmiudet opetellaan hyvin käytännönläheisesti

taassa. - Koristeveistoa minulle opettivat mestarit Arto Hauru ja Risto Kreko. - Ja he taas olivat saaneet oppinsa pitkäaikaiselta Hir-velän verstaan opettajalta ja mestarilta Oiva Kentalta. Nyt kahden vuoden verstas-työn tuloksena myös Janilla on saavutettuna puusepän erikoisammattitutkinto eli mes-tarinkirja. - Toukokuussa kävin pää-sykokeissa Ikaalisissa. Tar-koituksenani on yhdistää koristeveisto-osaamiseni soi-tinrakennukseen, ja perustaa myöhemmin mahdollisesti oma yritys.

Puuseppä Jani Rinta- Keturi soitti puutavarakauppiaalle Turkuun ja sanoi haluavansa kuution biboloa eli ”afrikanpähkinäpuuta”. Puhelun jälkeen Etelä-Afrikassa kuivattiin lankut ja lähetettiin Janille sänkyvärkeiksi.

Töihin Italiaan

Jurvassa käy säännöllisesti puusepänopissa eurooppa-laisia käsityöläisiä varsinkin Ranskasta ja Italiasta. Näiden tuttavuuksien kautta Janille tarjoutui mahdollisuus lähteä kolmeksi kuukaudeksi puuse-päksi Pohjois-Italiaan. - Työpaikkani on pieni viiden työntekijän verstas, jossa on töissä Jurvassa opiskellut italialainen. Kun tällainen mah-dollisuus tarjoutui, niin eihän sitä voinut jättää käyttämättä, tuore puuseppämestari sanoo.

Tekemällä oppimista

Puusepän koulutus on teke-mällä oppimista.

- Yleisaineita opiskellaan aivan samoin kuin toisen asteen kouluissa muual-lakin, ja se on hyvä, koska käytännön kielitaidosta on aina hyötyä, eikä haittaa vaikka vähän tietää asioista tekemiensä huonekalujen tyylisuuntien taustalta. Var-sinainen puusepänkoulutus hyödyntää paljon vanhaa mes-tari-oppipoika menetelmää. Hyvässä ohjauksessa tehdään oikeita töitä, ja niitä tehdessä kaikinpuolinen ammattitaito karttuu koko ajan materiaalien ja työtekniikoiden osalta. - Tärkeintä on oma motivaa-tio ja innostus alaan, kaikki muu on opittavissa. Esimer-kiksi minä en osannut piirtää mitään tänne tullessani, mutta

pikkuhiljaa olen harjaantunut niin, että nykyään sekin sujuu riitävästi, Jani muistelee.

Puuseppää tarvitaan

Puusepän tekemät huoneka-lut kestävät sukupolvia, olipa ne tehty jonkin perinteisten mallin mukaan tai muuten vaan tilaan sopivana. Niissä materiaalit valitaan oikein ja esine tehdään niin, että se kestää sukupolvelta toiselle. - Puusepäntyö on ekologinen vaihtoehto kertakäyttöhuone-kalujen sijaan kestävää kehi-tystä arvostavalle kuluttajalle, mestari muistuttaa

tekemällä oikeita töitä. Esi-merkiksi puun ominaisuuksiin perehdytään sahaamalla tukit koulun tontilla ja kuivaamalla sahatavara omassa kuivaa-mossa. - Ja valmista tuotetta voi sitten kaupitella messuilla oikean hinnoittelun oppimi-seksi, Peräaho selventää.

Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja

Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

Veistämisessä tärkeää on materiaali, hyvä työasento ja terävät veistoraudat.

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

Kempeleeltä kotoisin oleva Ilkka Hauru esittelee alajyrsimen terää lähijohtaja Mikko Peräaholle.

Jani Rinta-Keturin tekemään sänkyyn kului puoli kuutiota afrikanpähkinäpuuta ja seitsemän kuukautta työaikaa.

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

15Metsä pohjanmaa

Puusepälle monipuolisuus on vahvuusKoristepuuseppämestari Martti Parkkamäki on kuudennen polven puuseppä. Jurvan mieskotiteollisuus-koulun hän kävi vuosina 1952- 1954. Parkkamäen viidestä veljeksestä neljä kouluttautui aikoinaan puuse-pänalalle ja kolmella on mestarinkirja seinällä. Koulun jälkeen Martti Parkkamäki oli 15 vuotta puuseppänä eri verstailla ja 26 vuotta tulevien puuseppien opettajana.

Martti Parkkamäelle on luon-teenomaista monipuolisuus ja määrätietoisuus. - Opettajana ollessani har-

joittelin aina kaikki työvaiheet hyvin itse, koska olen sitä mieltä, että jos jotain opettaa tekemään ja toisilta vaatii, niin

asia pitää osata itse erittäin hyvin. - Toinen itselleni tärkeä asia on monipuolisuus: toinen

materiaali opettaa aina toista. - Vaikka olenkin puuseppä, niin perehdyin mielelläni esi-merkiksi kivitöihin ja kultauk-seen, koska koin, että moni-puolinen materiaalituntemus auttaa myös puusepäntöissä ymmärtämään kokonaisuuk-sia. - Sairaslomalla ollessani solmin jopa seinäryijyn. Nyt eläkeläisenä jatkan edelleen voimieni mukaan käsityöläi-syyttä eri materiaaleista. - Yksi tärkeä vuosirutiinini on veistää pieni puulusikka rasiaan dendrologisen seuran valitsemasta vuoden puusta.

Asenne ratkaisee

Pitkän puualan opettajan-uran perusteella, Parkkamäki kertoo tärkeimmäksi puuse-pän vaatimukseksi asenteen. - Kun on intoa asiaan ja oppi-mismieltä, niin kyllä kalustoja ja muita töitä valmistuu, hän tietää. Hyvien peruspuusepäntai-

tojen jälkeen voi sitten jatko- opiskella koristeveistoa. - Koristeveisto on ikään kuin kruunu laadukkaalle tuotteelle ja itse veistäminen on jatkuvaa oppimista, hän tähdentää. Parkkamäki kannustaa nuoria hakeutumaan sellai-seen koulutukseen jolla voi toimia monessa eri amma-tissa. - Sanotaan, että nykyihmisen pitää varautua viiteen ammat-tiin. Artesaanikoulutus antaa siihen mahdollisuuden. - Esimerkiksi nykyelämässä tärkeä tyylisilmä kehittyy var-masti koulutuksen aikana. Enkä voi kuvitella parempaa pohjakoulutusta nykyisten omakotitalojen vaativiin sisus-tustöihin kuin puusepällä on: puuseppä osaa listoittaa tar-kasti, oppii helposti maalaa-maan ja tapetoimaan. - Ja varsinkin saunan sisus-tuksessa muotolauteilla ja eri puulajeilla puusepänkoulutus pääsee erinomaisesti esille, hän muistuttaa.

Puualan koulutuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä suoraan Jurvaan.

Yhteystiedot: mikko.peraaho@sedu.� tai puhelin 040 8304 296

Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

Vuoden puusta tehty lusikka saa paikkansa taidolla tehdyissä lusikkalaatikoissa.

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

Alajärveläinen Kyösti Mäkelä on tehnyt artesaanin tutkinnon opinnnäytetyönään asiakirjakaapin.

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

Jalasjärveläinen Ida Nevala on opiskellut kaksi vuotta Hän on viihtynyt hyvin Jurvassa ja kehuu pitäjän harrastemahdollisuudet opiskelemaan tulleelle riittäviksi

Koristepuuseppämestari Martti Parkkamäen asunnossa käsityöläisyys näkyy. Istuimena on oman mestarintutkinnon työnäyte rankanrokokoo-tuoli vuodelta 1972 ja edessä puuvalmiina Elina-tyttärelle valmistuva uusrokokoo-tuoli. Taustalla olevan ranskanrokokoo-kaluston on tehnyt poika Hannu vuonna 1981 opiskellessaan Jurvassa puusepäksi.

Kuv

a: J

aakk

o Li

inam

aa

16 Metsä pohjanmaa

Pilottihankkeissa pyritään luomaan toimintamallit koneel-liselle metsän uudistamiselle

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen yhteistyössä toteuttama koneistutus-hanke on edennyt pilottihankkeiden käynnistämisvaiheeseen. Valtakunnallisessa hankkeessa toteutetaan kaikkiaan viisi toisistaan riippumatonta pilottia. Pilottihankkeet toteutetaan neljässä metsänhoitoyhdistyk-sessä sekä Metsähallituksessa. Mukana yhteistyössä ovat seuraavat metsänhoitoyhdistykset: Mhy Suomenselkä, Mhy Lounametsä, Mhy Loimaan seutu ja Mhy Kalajokilaakso.

Teksti: Mikko Syri, projektipäällikkö

Koneistutuksen pilottihankkeet

käynnistyneet

Isolla uudistamiskohteella mönkijä on toimiva työkalu taimihuollon toteuttamiseen.

Kuv

a: M

ikko

Syr

i

Piloteissa on mukana kaikki kolme konemerkkiä. Kuvassa Risutec PM100 istutuskone. Muut markki-noilla olevat konevalmistajat ovat M-Planter ja Bracke.

Kuv

a: M

ikko

Syr

i

erityisesti yksityismetsätalou-den toimintaympäristössä. Tehtävä on haasteellinen,

sillä koneellisessa istutusket-jussa on mukana monta eri toimijaa: taimitarha, metsän-

hoitoyhdistys tai jokin muu palveluntuottaja, koneyrittäjä, sekä tietysti asiakas eli met-sänomistaja. Yhteistyö eri toimijoiden kesken on oleellista, sillä laadukas ja tehokas uudista-misketju vaatii ketjun jokaisen toimijan sopeutumista uusiin koneellisen istutuksen käy-täntöihin.

Kahden kauden seuranta

Pilottihankkeet toteutetaan kaksivuotisina istutuskausilla 2011 ja 2012. Piloteissa seu-rataan useita eri tekijöitä. Yksi seurattavista tekijöistä on koneistutuksen työajan jakautuminen. Toistaiseksi käytännön olosuhteissa tapah-tuvasta koneistutuksesta on vielä suhteellisen vähän tut-kittua tietoa. Pilottihankkeissa toteu-tettavan työajanseurannan avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, mihin työvaiheisiin aikaa kuluu. Saatujen tulosten perusteella voidaan keskittyä kehittämään ja parantamaan niitä osa-alueita, jotka vievät aikaa varsinaisesta istutus-työstä. Tässä vaiheessa tiedetään kohteella tapahtuvan taimi-huollon, kuten käsin tapahtu-van taimikasetin täytön, vievän noin 15 % kuljettajan koko-naistyöajasta. Toiveissa on, että tulevaisuudessa taimien yksittäisestä käsittelystä pääs-täisiin eroon. Tämä nostaisi istutuskoneiden tuottavuutta jo merkittävästi. Edellytyksenä on laitevalmis-tajien ja taimituottajien tiivis yhteistyö standardien luomi-seksi, niin taimituotantoon kuin laitteisiinkin.

Hyvä kuljettaja ja oikein valitut istutuskohteet ovat avainasioita

Kuten koneellisessa metsä-työssä yleensäkin, kuljettajalla on suuri rooli työn tuottavuu-teen. Pelkkä toimiva istutus-

laite ei riitä koneellisen istu-tuksen yleistymiseen, lisäksi tarvitaan ammattitaitoisia kul-jettajia. Kuljettajat, joilla on aikaisem-paa kokemusta kaivinkoneen käytöstä, ovat selvästi tuotte-liaampia kuin kokemattomat kuljettajat. Toisaalta työno-peus kasvaa sitä mukaa kun istutuskokemusta karttuu. Kaikki uudistuskohteet eivät sovellu koneelliseen istutuk-seen, ja siksi kohteiden valin-taan on kiinnitettävä huomiota. Kivisyys hidastaa työtä mer-kittävästi, mutta vastaavasti oksa-, latva- ja kantobiomas-san korjuu helpottaa työolo-suhteita. Istutuskoneiden tuot-tavuuspotentiaalia ei kannata pilata viemällä niitä väärille kohteille. Tuottavuustaso koneistu-tuksessa on 150–250 tainta tunnissa, kohteesta ja kuljet-tajasta riippuen.

Taimihuolto mietittävä tarkkaan

Taimihuollolla on ratkaiseva merkitys koko uudistamisket-jun toimivuudessa. Koneel-lisen istutuksen yleistyessä perinteistä kevät- ja syysistu-tusta on pidennettävä ja taimia on oltava saatavilla koko sulan maan ajalle, myös kasvukau-delle. Biologisesti tälle ei ole esteitä. Jos taimia istutetaan koko sulan maan aika, taimituo-tannossa tarvitaan neljästä kuuteen kasvatusohjelmaa ja vähintään kuusi taimien kulje-tuserää istutuskoneelle. Tämä on suuri muutos nykyiseen pääosin keväälle ajoittuvaan metsuri-istutukseen verrat-tuna. Pilottihankkeiden kautta saadaan arvokasta tietoa ja kokemusta taimihuollon erilai-sista toimintamalleista. Koneyrittäjälle koneistutus ja pidentynyt istutuskausi tarjoa-vat mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja tarjota uusia metsänhoidon palveluja kau-tena, jolloin esimerkiksi hak-kuissa on hiljaisempaa.

17Metsä pohjanmaa

Kerrostalojen rakentamisessa

hyödyntämätön sahatavaramarkkina

Suomi on Euroopan toiseksi kerrostalovaltaisin maa heti Espanjan jälkeen. Suomalaisista yli 43 prosenttia asuu kerrostaloissa. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitaten Suomi on puolestaan Euroopan met-säisin maa, metsät peittävät yli 70 % Suomen maapinta-alasta. Jostain syystä puurunkoisten kerrostalojen osuus kaikista kerrostaloista on metsäisessä Suomessa kuitenkin vain alle 2%.

Ruotsissakin tilanne oli pit-kään samanlainen, muttei ole enää. Siellä puurunkois-ten kerrostalojen osuus on uusissa rakennushankkeissa noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana jo liki kah-teenkymmeneen prosenttiin. Taustalla on sekä yksityisten että julkisten tahojen määrätie-toinen kehittämistyö. Onneksi vastaava työ on meilläkin jo aloitettu.

Palomääräykset eivät enää sorsi puuta

Yksi merkittävimmistä Suo-messa tehdyistä puuraken-tamista helpottavista uudis-tuksista ovat uudistetut, huhtikuussa 2011 voimaan astuneet palomääräykset. Yli 4-kerroksisen puukerrosta-lon rakentaminen on tähän saakka vaatinut nk. toimin-nallisen paloturvallisuustar-kastelun tekemisen. Tämä ei ole innostanut rakentajia edes harkitsemaan puuvaih-toehtoa. Betoni on ollut paljon helpompi. Uusien palomääräysten mukaan puukerrostalo on aina 8-kerrokseen saakka mahdol-linen vaihtoehto yksinkertai-silla taulukkovalinnoilla ilman erillisiä lisäselvityksiä, kun talo varustetaan automaat-

Teksti: Yrjö Ylkänen, projektipäällikkö

tisella sammutuslaitteistolla. Muutos on merkittävä ja tulee alentamaan puukerrostalojen suunnittelu- ja rakentamiskus-tannuksia. Myös kellareiden ja rappu-käytävien osalta vaatimukset asetetaan jatkossa palokuor-man mukaan eli ne muuttuvat samoiksi kuin muissakin ker-rostaloissa. Uudet palomäärä-

ykset helpottavat puunkäyttöä myös sisä- ja ulkoverhousma-teriaalina.

Puuelementeille vastaava standardi kuin betonielementeillä

Finnish Wood Research (FWR):n on käynnistänyt tut-kimuksen suomalaisen teol-

lisen puuelementtirakenta-misen avoimen standardin, RunkoPES:in, kehittämiseksi. Betonielementeillä vastaava BES-järjestelmä on ollut käy-tössä jo 1970 luvun alusta. RunkoPES järjestelmän tavoitteena on vakioida eri puurakentamisjärjestelmien kantavien osien liitokset. Jär-jestelmä helpottaa suunnit-telua, runko-osien kilpailutta-mista ja mahdollistaa element-tien hankinnan usealta eri toi-mittajilta samaan kohteeseen. Vakioitu järjestelmä nopeuttaa myös elementtien asennusta ja toimii samalla alan yritysten yhteisenä kehittämistoiminnan lähtökohtana. Tämä tulee jatkossa näkymään puura-kentamisen kustannustason laskuna. PES-järjestelmä on määrä olla valmiina ja testat-tuna vuonna 2013. Suurista yrityksistä Met-säliiton Puutuoteteollisuus, StoraEnso Wood Products Oy ja Versowood Oy tarjoavat jo tänä päivänä järjestelmään sopivia valmiita ratkaisuja kerrostalojen rakentamiseen. Yhteinen standardi antaa jat-kossa pienemmillekin toimi-joille mahdollisuudet lähteä mukaan markkinoille esim. rakennusosatoimittajiksi.

Energiamääräykset ohjaavat puunkäyttöön

Vuoden 2012 heinäkuun alusta tulevat rakentamisessa

voimaan primäärienergiaan perustuvat energiamuotoker-toimet, joiden avulla arvioi-daan rakennusten kokonais-energiankulutusta ja lasketaan nk. E-luku uudisrakennusten rakennuslupaa varten. Vuo-sina 2015 – 2017 tullaan lisäksi ottamaan huomioon eri raken-nusmateriaalien valmistuksen aiheuttamat ja rakentamisen aikaiset ympäristövaikutuk-set. Tässä kisassa puu tulee hiiltä sitovana materiaalina päihittämään pahimmat kil-pailijansa betonin ja teräksen ylivoimaisesti.

Kuntapäättäjät paljon vartijoina

Yleiset edellytykset alkavat Suomessakin olla nyt sel-laiset, että puukerrostalojen rakentamishankkeita voitaisiin käynnistää huomattavasti nykyistä enemmän. Toimialalla odotetaankin eritoten kunta-päättäjien toimivan nyt asiassa päänavaajina ja yksityisten seuraavan sitten perässä. Kunnat ovat paitsi kaavoitta-jia myös merkittäviä rakennut-tajia. Molemmissa toimissaan ne voivat niin halutessaan edistää puurakentamista mer-kittävästi. Ilmastonmuutos- ja ympäristösyistä tämä olisi kiistatta perusteltua. Samalla puurakentamisen edistäminen olisi kunnilta myös erinomaista kotimaisen elinkeinoelämän ja työllisyyden tukemista.

Puukerrostalo Ruotsin Växjössä.

Kuv

a: P

uuin

fo

Yksityiskohtia puutalosta Ruotsin Växjössä.

Kuv

a: P

uuin

fo

Kerrostalorakenteet SuomessaCLT:n soveltaminen PES-järjestelmään

StoraEnson ristiinliimatuista laudoista valmistettu CLT elementti sovellettuna PES-järjestelmään.

Kuv

a: P

uuin

fo

18 Metsä pohjanmaa

Maakunnassa vireillä viisi isoa

yhteismetsähanketta

Metsänomistajien kiinnostus uusia perusteilla olevia yhteismetsiä kohtaan on ollut pääsääntöisesti positii-vinen. Tilanteet, joissa päädytään yhteismetsän osakkaaksi ovat monesti hyvin erilaisia.

Teksti: Ari Niemelä, projektipäällikkö

Etelä-Pohjanmaalla on käyn-nistynyt vuoden 2011 alku-puolella neljä kuntakohtaista yhteismetsähanketta. Kuntien halu edistää mm. maaseudun elinkeinotoimin-taa on saanut Kauhajoen, Kurikan, Seinäjoen ja Soinin lähtemään mukaan selvittä-mään mahdollisuutta perustaa yhdessä yksityisten metsän-omistajien kanssa kuntakoh-taisia yhteismetsiä. Yhteisenä tunnuspiirteenä on se, että kunta sijoittaa myös omia metsiään perustettavaan yhteismetsään.

Hankkeet eri vaiheissa, Kauhava edelläkävijä

Kauhavalla yhteismetsän perustaminen on pisimmällä. Alkutahdit hanke on saanut vuonna 2009. Tila-arviot on laadittu ja perustamissopi-mus solmittu, parhaillaan ovat käynnissä maanmittaustoimi-tukset. Yhteismetsän koko-naispinta-alaksi muodostui 1400 hehtaaria, josta kaupun-gin osuutta on 400 hehtaaria. Tuleva yhteismetsä koostuu perustamissopimuksen allekir-joittaneista metsänomistajista. Kun yhteismetsä alkaa toimia itsenäisesti, osakaskunnalla on päätäntävalta, haluaako se ottaa uusia osakkaita mukaan.

Kauhajoki ja Kurikka

Kauhajoella maastotyöt ovat täydessä vauhdissa, Kuri-kassa alkumetreillä. Puustotiedot kerätään kesän aikana ja arviolaskelmat teh-dään syksyllä. Perustamisso-pimuksen allekirjoittaminen ajoittuu loppusyksyyn. Yksi-tyismetsien osalta mukaan on ilmoittautunut Kauhajoella 1600 ja Kurikassa 1300 heh-taaria metsämaata. Kaupunkien osuudet ovat kummassakin 400 hehtaaria.

Seinäjoki

Seinäjoella pinta-alaa on yksi-tyismetsien osalta kertynyt noin 500 ha, mutta yhteismet-sään osakkaaksi haluavia on pinta-alaan nähden paljon. Tällä hehtaarimäärällä yhteis-metsästä ei tulisi järin suuri, mutta se voisi olla monelle metsänomistajalle nykyistä

Yhteismetsien ohjesääntöluonnokset ja muuta materiaalia on nähtävillä metsäkeskuksenwww.metsakeskus.� /epmsekä paikkakunnalla toimivien metsänhoitoyhdistysten nettisivuilta.

Hoidettu metsä tuottaa. Yhteismetsässä metsiä hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan.

Kuv

a: A

ri N

iem

elä

omistusmuotoa miellyttävämpi vaihtoehto. Seinäjoella kaupunki on valmis sijoittamaan yhteismet-sään 250 hehtaaria.

Soini

Soinissa halukkaat metsän-

omistajat tilaavat seuraavaksi tila-arviot yhteismetsään lii-tettäviltä tiloilta. Maastotöihin päästään kesän loppupuo-lella. Yksityistä pinta-alaa on kertynyt reilu 600 ha. Kunnan sijoitus on 200 hehtaaria. Myös Metsähallitus sijoittaa

Seinäjoen ja Soinin yhteismetsään haluavat ehtivät vielä mukaan. Kauhajoella ja Kurikassa maastotyöt jo käynnistymässä.

yhteismetsään 200 hehtaaria metsämaata.

Toholampi

Myös Toholammilla kunta on sitoutunut lähtemään yhteis-metsän perustajaosakkaaksi. Selvitystyö metsänomistajien kiinnostuksesta alkaa paikal-lisen metsänhoitoyhdistyksen toimesta kesän aikana.

Yhteismetsäosuuden suuruuden määrittäminen

Metsänomistajan yhteismet-sään sijoittaman metsäpalstan

arvo ratkaisee sen, kuinka suuren osuuden hän saa perustettavasta yhteismet-sästä. Kaikkien yhteismetsään liitettävien palstojen puus-totiedot päivitetään maasto-työnä. Tällä menettelyllä var-mistetaan metsänomistajien tasapuolinen kohtelu, koska tärkeintä arvonmäärityksessä ovat tilojen väliset arvosuhteet. Tila-arviot tehdään metsäkes-kuksen ja paikallisten metsän-hoitoyhdistysten yhteistyönä. Metsänomistaja maksaa tila-arvioon liittyvät kustannukset. Tulevat maanmittaustoimituk-set maksaa puolestaan valtio.

19Metsä pohjanmaa

Järvi-Z:n tuotannossa käytetään tehokkaita CNC koneita.

Kuv

a: A

rto V

alka

ma

Puutarhakalusteet päätuote

Järvi-Z:n päätuotteet ovat Rei-mann massiivipuiset puutarha-kalusteet. Puutarhakalusteita yritys on valmistanut vuodesta 2004 alkaen. Kilpailijoina toi-mivat kalusteita massiivimän-nystä tekevät ruotsalaiset toimijat. Kalusteiden lisäksi yritys tekee jonkun verran ket-tutarhatuotteita ja alihankintaa huonekaluteollisuudelle.

Laatu ykköskriteeri

Laatu on yrityksen ykkösta-voite. Kaikki tuotteet tehdään huolella aina raaka-aineen valinnasta pinta-käsittelyyn saakka. Lisäksi yritys pyrkii palvelemaan asiakkaitaan mahdollisimman hyvin.

Kotimaisuus toinen tärkeä tekijä

Kotimaisuus on toinen yri-tykselle tärkeä tekijä, jota pyritään tukemaan ja tuomaan esille. - Sitä samaa teemaa toi-vomme myös asiakkaidemme tukevan, toivoo Janne Järvi-nen. Viime vuosina kotimaisten kalusteiden suosio on noussut varsinkin ns. kovapuukalus-teiden kustannuksella, mutta vielä on parantamisen varaa. - Ostamalla kotimaista tar-

Teksti: Arto Valkama, yritysneuvoja

Evijärvellä uskotaan omaan tekemiseenja omiin vahvuuksiin

Järvi-Z Oy on Evijärven Jokikylässä toimiva nuorekas perheyritys, jossa innostutaan työstä ja puhalle-taan yhteen hiileen. Yritys valmistaa massiivipuisia puutarhakalusteita. Yrityksen omistavat veljekset Jani, Janne ja Jyrki Järvinen. Yritys työllistää yrittäjien lisäksi noin kymmenen henkilöä. Puualalla veljekset ovat toimineet vuodesta 1991 lähtien.

joamme työtä kotimaisille valmistajille ja samalla niiden työntekijöille, toteaa Janne

Nykyaikainen konekanta

Konekanta on nykyaikainen, CNC tekniikkaan perustuva, ja erittäin tehokas massiivi-puuntyöstöön. Uudesta hal-lista löytyy mm. optimoiva katkontasaha, 2 kpl CNC

-muotojyrsintä, 12 -akselinen CNC -työstökeskus ja Flaw-coat -maalauslinja. - Hyvä laatu, tehokas tuotanto ja pitkät sarjat tuovat kilpailu-etua, joiden avulla uskomme pärjäävämme, kertoo Janne Järvinen.

Tulipalo pysäytti kasvun

Järvi-Z:n toimitilat kaikkine

koneineen tuhoutuivat tuli-palossa joulukuun puolivä-lissä 2008. Nuoret yrittäjät eivät lannistuneet vahingosta, vaan uudelleen rakentamisen suunnittelu käynnistyi miltei välittömästi. Tänä vuonna yritys yltänee noin 900 000 euron liike-vaihtoon, joka on sama kuin vuonna 2008. Kaikki koneet on uusittu ja yrityksen tuotan-totilat rakennettu uudelleen vii-meisen parin vuoden aikana.

Työntekijöitä kouluttamalla

Tulipalo ja lähes parin vuoden katko tuotannossa aiheutti myös ongelmia työntekijäpuo-lella. Kaikki aiemmat työnte-kijät hakeutuivat muihin hom-miin. Viime syksynä oli edessä uusien etsintä ja koulutus. - Pienellä paikkakunnalla on ollut ongelmia löytää riittävästi

uusia ja osaavia työtekijöitä, toteaa tuotannosta vastaava Jani Järvinen ja jatkaa - Lisäksi nykyaikainen kone-kanta vaatii käyttäjältään paljon osaamista. Uusia työntekijöitä on koulu-tettu yhteistyössä Te-toimiston kanssa.

Usko omaan tekemiseen

Yrityksessä uskotaan omaan tekemiseen. - Toimintaa koskevat pää-tökset tehdään huolella ja sen jälkeen niihin uskotaan, sanoo Janne Järvinen ja jatkaa - Jos usko alkaa horjua ei hommasta tule mitään. Toki yrityksessä ei hakata päätä seinään. Jos jokin asia ei toimi tai tuote ei mene kaupan, on muutettava suuntaa tai tarjot-tava jotain muuta tuotetta.

Tuotekehitys jatkuvaa

Markkinoilla pysyminen edel-lyttää jatkuvaa tuotekehitystä. Joka vuosi on tuotava mark-kinoille muutama uusi tuote. Tällä tavalla pystytään uusiu-tumaan ja elinkaaren loppu-puolella olevat tuotteet kor-vaamaan uusilla. Tuotteiden kehitystyössä lähdetään oman konekannan ja osaamisen vahvuuksista.

Tulevaisuuden odotukset maltillisia

Yritys pyrkii jatkossa kehit-tymään, mutta ei suuryrityk-seksi. - Perheyritys on meille jatkossakin toimintamallina, toteaa Janne Järvinen. - Katsomme avoimin silmin tulevaisuuteen, seuraamme alan kehitystä ja pyrimme vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin omilla vahvuuksil-lamme, lopettaa Janne.

Yrittäjäveljekset Jani, Janne ja Jyrki Järvinen.

Kuv

a: A

rto V

alka

ma

Kuv

a: A

rto V

alka

ma

Järvi-Z:n uusi halli tarjoaa hyvät puitteet toiminnalle.

20 Metsä pohjanmaa

Teksti: Jussi Laurila, vastuututkija SeAMK ja Risto Lauhanen, T&K -päällikkö, SeAMK

Luku ei sisällä teollisuuden ainespuuta, vaan ainoastaan energiapuun. Tällä hetkellä alueen metsäenergian käyttö on noin 0,5 miljoonaa kiinto-kuutiometriä vuodessa. Luku-jen valossa metsäenergian nykyinen käyttömäärä voitai-siin näin ollen lähes kaksin-kertaistaa. Mikäli myös männyn kannot hyödynnettäisiin energia-käyttöön, niin alueen metsä-energiavarat olisivat jopa 1,4 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Alueen metsäenergiavaro-jen täysimääräiseen hyödyn-tämiseen tarvittaisiin paljon

Metsäenergiavarat laskettiin kuntakohtaisesti

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen metsäenergiavarat laskettiin ensimmäistä kertaa kuntakohtaisesti 31 kunnalle. Metsäkeskusalueen vuotuiset metsäenergiavarat ovat yhteensä noin 0,8 miljoonaa kiintokuutiometriä. Määrä vastaa suunnilleen 80 000 keskikokoisen omakotitalon vuotuista energiantarvetta.

energiapuun korjuukalustoa ja kuljettajia. Eniten resursseja tarvittaisiin ensiharvennusten yhdistet-tyyn aines- ja energiapuun korjuuseen. Toiseksi eniten resursseja tarvittaisiin nuoren metsän hoitokohteiden ener-giapuun korjuuseen. Kaiken kaikkiaan eri työvaiheissa käytettäviä koneita tarvittaisiin 185 kpl vuodessa, ja niihin kul-jettajia kaksinkertainen määrä.

VMI 10

Metsäenergiavarat laskettiin Metsäntutkimuslaitoksen tuot-tamasta valtakunnan metsien

Alkuperäinen tutkimus: ”Metsäenergiapotentiaali ja energiapuun korjuun resurssitarpeet Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella” on julkaistu Metsätieteen aikakauskirjassa: http://www.metla.� /aikakauskirja/full/ff10/ff104355.pdf

Hanke käynnistyi kuluvan vuoden alussa ja kestää vuoden 2013 loppuun. Yli-maakunnallisen hankkeen rahoituspäätöksen on tehnyt Etelä-Pohjanmaan ELY-kes-kus. Hankkeen rahoittajana on Manner-Suomen maaseu-tuohjelma. Kestävä metsäenergia -hankkeen tavoitteena on tuot-taa tutkimustietoa kestävästä metsäenergian tuotannosta, hankinnasta ja käytöstä Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Kyrönmaan alueella. Lisäksi tavoitteena on välit-tää tutkimustietoa ja muuta metsäenergiatietoutta alueen toimijoiden tarpeisiin.

KESTÄVÄ METSÄENERGIA - HANKE

Metsäenergiatutkimusta ja -tietoutta

Hanke tulee järjestämään ajankohtaisia teemapäiviä, seminaareja ja retkeilyjä sekä kotimaahan että ulkomaille. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat alkutuot-tajat. Muita hyödynsaajia ovat lämpöyrittäjät, koneyrittäjät, metsäorganisaatiot ja yksityi-set asukkaat. Hankkeen tulokset näkyvät alkutuottajien kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantumisena metsäenergian käytön lisään-tymisen myötä. Lisäksi hanke edistää met-säenergia-alan yritystoimintaa ja kannattavuutta Etelä-Poh-janmaan metsäkeskuksen toimialueella.

Kaiken kaikkiaan tuloksilla on moninaisia suoria ja välillisiä positiivisia aluetaloudellisia vaikutuksia. Hanke edistää maakunnallisten sekä laajem-pien bioenergian lisäämista-voitteiden toteutumista ja sitä kautta hillitsee ilmastonmuu-tosta. Yksilöidyt toimenpiteet toteu-tetaan neljän osahankkeen avulla: 1. teknologia,2. kannattavuus3. ympäristö4. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotiedon välittäminen käytännön toimijoille. Etelä-Pohjanmaan metsä-keskuksessa hankkeessa toi-

Teksti: Juha Viirimäki, projektipäällikkö

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus ja Seinäjoen ammattikorkea-koulu ovat saaneet rahoituksen yhteiselle uudelle kolmevuoti-selle bioenergiahankkeelle.

mivat kolme energianeuvojaa sijoituspaikkoina Seinäjoki, Lapua ja Kokkola. Seinä-joen ammattikorkeakoulun tutkimusosiota tehdään maa-

ja metsätalouden yksikössä Ähtärissä kahden päätoimisen tutkijan ja osa-aikaisten tutki-joiden toimesta.

Kuv

a: J

ussi

Lau

rila

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen suurimmat metsäenergia-varat ovat nuorissa kasvatusmetsissä.

inventointiaineistosta (VMI10) kuntakohtaisesti Etelä-Poh-janmaan metsäkeskuksen toimialueelle. Metsäenergialaskelmat tehtiin Etelä-Pohjanmaan met-säkeskuksen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun yhtei-sessä kolmivuotisessa ”Kehit-tyvä metsäenergia” -hank-keessa, jota rahoitti Manner-Suomen maaseutuohjelma. Alueellisten metsäenergia-varojen tunteminen edistää maamme metsien ekologista, sosiaalista ja taloudellista kes-tävää käyttöä.

Kestävä metsäenergiahanke kerää yhteen bioenergia-alan väkeä tuottajista maanomistajiin.

Tarkoituksena on kerätä kattava osoiterekisteri, joka jaotellaan alueittain ja toimialoittain. Jatkossa pystymme tiedottamaan sähköisesti hankkeen tapahtumista, retkistä ja koulutuksista, kaikesta mitä metsäenergiakentällä tapahtuu. Ilmoittautuminen on ilmaista ja eikä siihen liity mitään velvoitteita.

Lähetä nimesi, osoitteesi, y-tunnus tai henkilötunnus, puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi tatu.viitasaari@metsakeskus.� . Yrittäjä kerrothan hieman myös yrityksestäsi, näin varmistat pääsyn oikealle jakelulistalle.

Haluatko tietoa

sähköpostiisi?

Bioenergia-alan toimijat, tuottajat ja maanomistajat

21Metsä pohjanmaa

Vihtojen ja vastojen teko lähestyy

Vihdat ja vastat on perinteisesti tehty

juhannuksen jälkeen, mutta

kuitenkin ennen heinäkuun helteitä.

Koivun lehden pitää olla täy-sin kehittynyt, mutta kuitenkin vielä pehmeä. Metsänhoitaja Juha Riippi Teuvalta teki leh-temme lukijoille mallivihdan.

1.Notkeat koivunoksat asetel-laan siistiksi kimpuksi. Juha tekee vihtoja hies- ja raudus-koivuista. Tärkeää on lehtien puhtaus ja pehmeys.

2. Oksakimppu sidotaan vih-daksi vitsaksella. Taipuisa vit-sas syntyy nuoresta koivusta. Sen voi pehmentää nirhaa-malla kuorta puukonhamaralla yhdeltä sivulta ja vääntelemäl-lä se halkeamaan pitkittäin. Tämän oppii vain tekemällä ja kokeilemalla.

3. Vihdan kahva viimeistel-lään käteen sopivaksi terävällä puukolla tai kirveellä pölkyn päällä.

4.Valmis vihta viedään käyt-töön tai säilytykseen. Vihdan voi kuivattaa ja säilyttää ulko-na kuivassa paikassa ilmavas-ti roikottaen niin, että eläimet eivät pääse käsiksi. Myös pa-kastamista voi kokeilla. Kui-vattu vihta saatetaan käyttö-kuntoon pehmentämällä se saunan lämmössä liottamalla tai vaikkapa varovasti kiukaan höyryllä lämmittäen.

Teksti: Jaakko Liinamaa, metsätaloustarkastaja

Kokkolan Energian energialii-ketoimintojen kokonaisuuteen kuuluvat Kokkolan Energia, KENET Oy sekä voimalaito-syhtiöt Kokkolan Voima Oy ja Oy Kokkola Power Ab. Tämä energiakonserni tuot-taa ja siirtää sähköä sekä lämpöä Kokkolan voiman ja Kokkola Powerin voimalaitok-silta, jotka sijaitsevat Kokkolan suurteollisuusalueella. Vuodessa poltettu puumäärä vastaa pinoa, joka olisi 3 m leveä, 4 m korkea ja 21 km pitkä. Polttoaineen toimittajia on noin kymmenen puulle ja saman verran turpeelle. Vaikka voimalaitokset sijait-sevat sataman ja junaradan välittömässä läheisyydessä,

Puu palaa Kokkolassa

niin kaikki polttoaine kulje-tetaan autoilla ympäröivistä maakunnista. Polttoainepäällikkö Petri Ahokangas kertoo, että he ostavat lisäksi myös suoraan tien varresta energiapuuta, omaa korjuuorganisaatiota heillä ei ole. Voimalaitosprosessi tarvitsee toimiakseen oikein vähintään 100 GWh puuta vuodessa, joka tarkoittaa 150 000 i-m3 haketta. Lisäksi n 200 GWh tuntia voidaan tuottaa joko puulla tai turpeella riippuen markkinatilanteesta ja poltto-aineiden saatavuudesta. Viime vuonna tämä säätö-vara täytettiin lähes kokonaan puulla. Voimalaitospäällikkö

Veli-Matti Tuliniemi kertoo, että Biopolttoaineiden määrää voidaan jatkossa myös mah-dollisesti lisätä, mutta se vaatii investointeja raaka-aineen vastaanottoon Kokkola Powe-rin voimalaitoksella. Tuliniemi ja Ahokangas pitävät turvetta ja puuta hyvin yhteensopiviksi polttoaineiksi, jotka täydentävät toisiaan. Puu poistaa turpeesta rikin ja turve puusta alkalimetallit. Lisäksi turpeen kuljetusvarmuus ja ennustettavuus luovat var-muutta. Energiapuukauppaan he toivovat lisä vakautta ja ennus-tettavuutta, jolloin myös tule-vaisuuden suunnitelmia olisi helpompi tehdä.

Teksti: Tatu Viitasaari, bioenergianeuvoja

Liikelaitos Kokkolan Energia on kunnallinen liikelaitos, joka huolehtii Kokkolan energiahuollosta ja harjoittaa energia-alan liiketoimintaa.

11

3322

44

Kuv

a: T

atu

Viita

saar

i

Tuliniemi ja Ahokangas tarkistamassa kuivatun hakkeen laatua.

Voimalaitokset tuottavat energiaa vuodessa• sähköä 200 GWh• kaukolämpöä 450 GWhProsessihöyryä• teollisuuden käyttöön 350 GWhVuodessa käytetään• jyrsinturvetta 500 GWh• biopolttoaineita n 300 GWh, josta hakkeen osuus on n. 150 GWh, purun n. 99 GWh ja ruokohelpin n. 4,5 GWh.

22 Metsä pohjanmaa

Kuortaneen koulut saavat ”metsäkylvyn”

Teksti ja kuvat: Riitta Raatikainen, luonnonhoitosuunnittelija ja Terttu Yli-Koski, koulutusasiantuntija

Lasten ja nuorten metsävalistustiimit ovat toimineet vuoden 2009 alusta lähtien lähes jokaisessa metsäkeskusalueen kunnassa. Niiden puitteissa on tehty mittava työ: kahdessa vuodessa on järjestetty 60 metsäpäivää, joihin on osallistunut 3800 koululaista ja 210 opettajaa.

Kuortaneen metsätiimin toiminnassa ovat mukana metsäkeskuksen lisäksi Kuortaneen metsänhoitoyhdistys ja 4H-yhdistys, koulut, Metsäliitto sekä UPM Metsä. Kävimme kiirastorstaina järjestämässä yläkoulun metsäpäivää ja haastattelemassa koululaisia ja metsätiimiläisiä.

Kaikki koulut saavat metsäpäivän Kuortaneen metsätiimi järjesti vuonna 2009 Ruonan ja Mäyryn koulun metsä-päivät. Toukokuussa 2010 oli 4H-piirin luontopolkukilpailu Kuortaneella ja sen ohessa oli metsätiimin järjes-

Metsä ja luonto mukana Kuortaneen 4H:n toiminnassaKuortaneen 4H-yhdistyksen toimin-nanjohtaja Kaija Lassila kertoo, että luonto- ja metsäaiheet ovat osa 4H-yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksellä on noin 300 jäsentä ja kerhoja toimii 9. Viime syyskaudella on kokoontunut myös luonto- ja eräkerho. Syksyisin 4H:lla on marja-asema, jossa vastaanotetaan puolukkaa. Kerhoissa on keväällä ja syksyllä ainakin yksi ker-hokerta, jolloin käydään tutustumassa lähimetsään. Luonnonmateriaaleja kuten käpyjä, lehtiä, kiviä ja oksia käytetään vaih-televasti askarteluissa. Keväisin on lintubongauskisa. Kesällä muutama nuori käy tekemässä puutarhatöitä asiakkaille.

Nuoret ovat tulevaisuuden metsänomistajia

- Näin maaseudulla asuessamme meillä on jokaisella lähellä kotia metsää. Pieni eväsretki lähimet-sään voi olla lapsille tapahtuma, jota muistellaan vielä kenties vuosienkin kuluttua. Samalla voi opettaa lapsille jokamiehen oikeuksia. Lapsille metsä voi tuntua pelottavalta paikalta, mutta

Koulussa opiskellaan metsäasioita- Metsäekosysteemi on keskeinen osa etenkin biologian opetusta, missä met-säasioille on varattu kokonainen kurssi. Sen aikana tutustutaan erityisesti metsän eläimiin ja kasveihin, biologian opettaja Terttu Rajala kertoo. Hänen mielestään opetusta pitää ehdottomasti viedä metsään ja luon-toon. Koululaiset lähtevät mielellään maastokäynneille ulos luokasta. - Viimeksi seikkailtiin Lehtimäen Heininevalla. Siellä oli aika haasteel-lista kulkea, sillä tulvavesiä oli paljon - opimme rimpipinnan hyvin! Kaikkein parasta olisi, jos metsä-luonto olisi lähellä koulua, jolloin maas-tokäynnit tapahtuisivat vaivattomasti ja edullisesti. - Metsäpäivät ovat tarpeellinen ja tervetullut tapahtuma koulutyöhön! Metsäpäivän järjestäjät ansaitsevat isot kiitokset, Terttu Rajala kiittelee.

Kasviot kerätään

Kaikki 7. – luokkalaiset keräävät noin 20 kasvia sisältävän herbaarion, joten he ”joutuvat” lähtemään luontoon myös koulun jälkeen. - Tästä luontoläksystä ei ole tullut ollenkaan valituksia, vaan homma on hoidettu hyvin. Moni innostuu herbaa-

Kiinnostaako metsä ja luonto?Kuortanelaiset nuoret vastaavat

1. Milloin ja miksi viimeksi kävit met-sässä? 2. Mitä metsän tuotteita olet tänään käyttänyt?3. Kiinnostaako metsäala sinua tule-vaisuudessa?

tämää ohjelmaa ja mönkijäajelua. Lokakuussa 2010 oli Alvarin koulun metsäpäivä Aholankankaalla, ja nyt huhtikuussa oli yhteiskoulun vuoro. Alakoululaiset ovat saaneet kotiin vietäväksi puuntaimen, jonka on voinut istuttaa kotipihalle ja seurata sen kasvua vuosien varrella.

Metsätiimi käy kaikki koulut vuorol-laan läpi. Vielä on käymättä Kuorta-neen kouluista Leppälänkylä ja Ylijoki, joista ainakin toisessa järjestetään metsäaiheinen päivä ensi syksynä. Metsätiimi on toiminut Kuortaneella hyvin aktiivisesti ja tiimin jäsenet ovat innolla suunnittelemassa tapahtumia.

Konsta Ruismäki 7b 1. Syksyllä kävin sedän kanssa puita katkomassa ja kesällä yksin raivaa-massa.2. Puiset huonekalut puutalossa, marjat, ksylitolipurkka.3. Ammatti on vielä mietinnässä, mutta ehkä olen tuleva metsänomistaja. Isällä ja sedällä on metsää.

Fanni Stevander 8b 1. Käyn hiihtosuunnistuskisoissa talvella, syksyllä suunnistamassa, marjassa ja sienessä ja keräämässä herbaariota kouluun.2. Puusänky ja muut puiset huonekalut, mustikat puurossa, paperi.3. Yläasteen jälkeen olen menossa lukioon ja sen jälkeen ehkä korkeakou-luun, kaupallinen ala on tällä hetkellä mielessä.

Jasmi Joensuu 9a 1. Käyn melkein päivittäin hiihtämässä (SM-hopeaa) tai juoksulenkillä. Viime syksynä keräsin mustikkaa kotikäyt-töön ja puolukkaa myös myyntiin, kun puolukkasato oli hyvä kotiseudulla.2. Puusänky ja puiset huonekalut, puu-lattiat, puinen voiveitsi, kynä, paperi, kirjat, ksylitolipurkka.3. Olen hakenut Kuortaneen urhei-lulukioon. Tulevasta ammatista on mielessä eläinlääkärin ammatti tai urheiluun liittyvä.

rion tekemisestä niin paljon, että kerää huomattavasti vaadittua enemmän. Enimmillään lajeja on ollut noin 150 ja se on kyllä mittava saavutus!

Laatuaikaa luonnossa

Terttu Rajalan mielestä luonto kiinnos-taa nuoria. Varsinkin eläimet tuntuvat olevan mieluisia. Luontoon liittyvä harrastustoiminta kuten luontokerho lisäisi kiinnostusta. Myös vanhempien ja isovanhempien rooli on tärkeä. Lapset olisi hyvä totut-taa metsiin, soilla liikkumiseen ja vesille jo pienestä pitäen. - Marjastus ja sienestys lasten kanssa ovat laatuaikaa parhaimmillaan ja luontosuhde tuo valtavan paljon iloa ja rikkautta elämään.

heille voi kertoa, että on turvallista liikkua merkityillä poluilla ja opetella seuraamaan maamerkkejä. - Jos saamme lapset kiinnostumaan metsästä ja luonnosta jo alakouluikäi-senä on suurempi todennäköisyys, että kiinnostus säilyy nuoruudessa ja aikuisenakin. Monet tämän päivän nuorista ovat tulevia metsänomistajia. - Itse tykkään liikkua luonnossa ja metsässä, sillä sama metsä on eri vuodenaikoina erilainen. Metsässä ja luonnossa liikkuminen rauhoittaa, ja siellä unohtuu työkiireetkin. Metsä kuuluu perheemme jokapäiväiseen arkeen, sillä mieheni on metsäkone-yrittäjä, Kaija Lassila kertoo.

Kyselimme

23Metsä pohjanmaa

Kuv

a: T

erttu

Väl

kkilä

Marjatta Elomaa ihastelee vartetta nimikkosiemenviljelyksellä.

Teksti: Marjatta Elomaa puheenjohtajan palsta

Naisten metsäkoululle kiitosta

Marjatanahon kuusen siemenviljelmä

Kesä tästä nyt tulee. Sen aistii tuolla luonnossa liikku-essa. Vihreän eri sävyt ovat parhaimmillaan, kun lehdet puhkeavat eri puihin. Toukokuun alkupuoliskolla ajel imme poikki Suomen Pohjois-Karjalaan metsäkes-kusten puheenjohtajien ja johtajien kevätkokoukseen,

ensin Juukaan ja sitten Kolin jylhiin maisemiin. Matkan ede-tessä sen kevään muuttumi-sen kesäksi todella huomasi. Hieman oli Pohjanmaalla kesän tulo edellä Karjalaan verrattuna, mutta ero ei ollut suuri. Matkan varrella näimme konkreettisesti sen, mitä vii-

eläkkeelle pankkivirkailijan työstään. Häntä myös haas-tateltiin paikallislehdessä siitä, mitä hän pitkän pankkiuran jäl-keen aikoo tehdä. Hän kertoi odottavansa malttamattomana metsäkoulun alkamista, jotta saisi kunnon opin ja pääsisi sitten raivaussahan kanssa risusavottaan. Jutellessamme kysyin onko kurssi tähän mennessä vas-tannut odotuksia. Tyytyväinen oli saamastaan opista. Seu-raavaksi oli vuorossa käytän-nön työskentelyä raivaussa-han kanssa ylistarolaisessa metsässä. Hieman kuulemma jännittikin, mutta kovasti hän odotti käytännön harjoittelua. Naisten metsäkoulun opettaja Jyrki Ilves sai kiitosta hyvästä opetuksesta. Opinhaluisten naisten raivaussahat teke-vät varmasti jatkossa hyvää jälkeä taimikoissa ja naiset uskaltavat rohkeasti tarttua raivaussahan kahvoihin.

Kesän lämpimiä säitä odotellessa toivotan lukijoille hyvää kesää!

Kuv

a: T

erttu

Väl

kkilä

mekesäiset myrskyt saivat aikaan. Todella isoja aukkoja, joissa kaikkialla kaatuneit-ten puitten kantoja nojallaan. Näkyipä vielä korjaamatonta myrskypuutakin muutamissa paikoissa. Kokoustimme viimeisen päälle upeissa maisemissa. Minuun tuo Kolin maisema tekee aina suuren vaikutuksen. Yksi ehdottomasti Suomen kauneimpia paikkoja. Kokous-päivän jälkeen illalla teimme patikkaretken hyvän oppaan johdolla Ukkokolin ja Akkakolin huipuille. Oppaamme kertoi joukon Kyrönjokilaakson isän-tiä katselleen Kolilta Pielisen suuntaan ja sanoneen ihas-tellen, ”on niinku kotona olis, ku silimä ei pökkää mihinkää.” Kokouspäiviä suosi aurin-koinen ja selkeä sää. Koko-usasiatkin sujuivat hyvin. Met-säkeskusorganisaatiomuu-tosasiat puhuttivat kokousvä-keä runsaasti. Myös käytyjen eduskuntavaalien jälkeinen tilanne oli paljon esillä var-sinkin kokouksen tauoilla. Millainen hallitus meillä hal-litsee seuraavat neljä vuotta

tietenkin askarrutti, myös se kenestä tulee seuraava maa- ja metsätalousministeri. Jääkiekosta tuli odotettu kul-tamitali. Olipa jännittävää seu-rata pelejä, ja kullan varmis-tuttua oltiin koko kansa aivan juhlahumussa. Toivottavasti juhlahumun myötä hallitusneu-vottelut onnistuvat ja meillä on Metsäpohjanmaa-lehden ilmestyessä toimiva hallitus. Uutta hallitusta ja eduskuntaa odottaa oikein metsäpuolen lakisuma. Metsissä on täysi työn touhu menossa. Istutukset ovat täy-dessä vauhdissa. Kevään mittaan ovat alkaneet myös naisten metsäkoulut eri puo-lilla metsäkeskusaluettamme. Naisille suunnattua koulutusta on minultakin moneen kertaan kysytty. Toiveet ovat vihdoin toteutuneet. Luin lehdestä kuinka innos-tuneita naiset ovat mm. met-sänhoitoasioista sekä raivaus-sahan oikeaoppisen käyttämi-sen oppimisesta. Keskustelin erään innokkaan laihialaisen naismetsäkoululaisen kanssa aiheesta. Hän oli juuri jäänyt

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus perustaa noin 11 hehtaarin suuruisen kuusen siemenviljelmän Peräseinäjoen Viitalankylään. Se on osa valtakunnallista siemenviljelyohjelmaa. Siemenviljelmä nimettiin johtokunnan puheenjohtajan Marjatta Elomaan mukaan Marjatanahon siemenviljelmäksi.

Etelä-Pohjanmaan metsä-keskus harjoittaa alueellaan metsäpuiden siementuotantoa kahdella männyn siemenvilje-lyksellä, Kauhajoen Kokonky-lässä 21 hehtaarin ja Alavuden Rantatöysässä 26 hehtaarin alalla.

Metla suunnittelee siemenviljelykset

Siemenviljelyksen paikka on tarkoin valittu, kertoo Jukka Antola, Metsäntutkimuslai-toksen jalostusmetsänhoitaja. - Siemenviljelys perustetaan viljavalle pellolle multavaan etelärinteeseen hietamaalle, lähelle vesistöä, eikä hallaa saa esiintyä, hän kertoo. Joki virtaakin aivan pellon kupeessa. Vartteiden istuttaminen on tarkkaa; ne istutetaan säännöllisin välein, mutta satunnaisesti, joten pluspuut risteytyvät toistensa kanssa kaikkina yhdistelminä. Saman

kloonin vartteet on kuitenkin hajautettu mahdollisimman kauas toisistaan itsepölytyk-sen minimoimiseksi. Vartteiden juurella taimitas-sut pitävät aluskasvillisuutta kurissa parin vuoden ajan. Lisäksi laitetaan myyräverkot, mutta hirviaitaa ei rakenneta alueen ympärille, koska niiden riski tällä alueella on pieni. Sen sijaan metsäkauriit voivat syödä kuusivartteita. Vartteita kuolee myös eri syistä. Varalla onkin varavart-teita, joita istutetaan tuhoutu-neiden vartteiden tilalle. Kaikkiaan alueelle istutetaan 3712 vartetta 25 erilaisesta pluspuusta, jotka on kasva-tettu Metlan Haapastensyr-jässä, Lopella.

Taloudellisuus ja nopeus

Jalostettu siemenviljelyssie-men on sekä perinnöllisesti monimuotoista, että takaa

Teksti: Terttu Välkkilä, viestintäsihteeri

viljelymetsän hyvän kasvun ja korkean laadun. Kasvun ja laadun samanaikainen para-neminen nopeuttaa arvokas-vua eli puutavaran siirtymistä kuitupuusta tukkipuuksi. - Pluspuiden vartteiden käyttö on taloudellisesti tehokasta. Niillä saavutetaan nopeutettu siemensato jo 18-20 vuoden kuluttua, koska vartteet ovat biologiselta iältään yli sata-vuotiaita, painottaa metsän-hoitopäällikkö Antti Pajula metsäkeskuksesta. Pluspuut ovat peräisin Etelä-Pohjanmaalta vastaavalta ilmastolliselta alueelta, joten niiden siemenet sopivat hyvin tämän alueen taimitarhakyl-vöihin. Puiden tilavuuskasvu on valiosiemenillä 25 % suurempi verrattuna metsikkösieme-neen. 1.sukupolven siemenet on kerätty luonnonmetsistä näkemän perusteella. Niistä on jälkeläiskokeiden perus-teella valittu kasvun ja laadun

perusteella parhaimmat puut, jotka jalostetaan pluspuiksi.

Alkuperän varmistus

Evira tekee 2-3 vuoden kulut-tua perustamistarkastuksen

siemenviljelyksellä. Jokaisen vartteen kelvollisuus tarkiste-taan ja DNA-analyysillä var-mistetaan niiden alkuperä. Tämän jälkeen siemenviljelys rekisteröidään kansalliseen siemenviljelysrekisteriin.

24 Metsä pohjanmaa

PÄÄTOIMISTOHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, puh. 020 772 6700suunnitteluesimies Etula Henna 050-3140 413toimistosihteeri Hakala Päivi 040-7144 685viranomaispäällikkö Hyytiä Mauri 050-3140 373toimistosihteeri Karhu Seija 040-7144 687mikrotukihenkilö Katajisto Juha-Pekka 050-3140 381metsänparannuspäällikkö Kuusela Markku 050-3140 374toimistosihteeri Lehto Kirsi 040-7144 688toimistosihteeri Lehtola Kirsti 040-7144 689hallintopäällikkö Loppi Erja 050-3140 375toimistosihteeri, neuvonta Miilumäki Riitta 050-3140 410kehittämispäällikkö Mäki-Hakola Pertti 050-3140 376yritysneuvoja Niemelä Ari 050-3140 433metsätaloustarkastaja Nieminen Aku 050-3140 434metsänhoitopäällikkö Pajula Antti 050-3140 377esittelijä Pasanen Jussi 050-3140 402toimistosihteeri Rinta-Hynnilä Tarja 040-7144 690toimistosihteeri Ruha Marianne 040-7144 691luonnonhoitopäällikkö Seppälä Matti 050-3140 378suunnittelupäällikkö Sinko Jarmo 050-3140 379projektipäällikkö Syri Mikko 040-5332 972kirjanpitäjä Valli Tiina 040-7144 692johtaja Vierula Jorma 040-7529 331toimistosihteeri Vierula Minna 040-7144 693yritysneuvoja Viirimäki Juha 050-3140 464viestintäsihteeri Välkkilä Terttu 050-3140 383koulutusasiantuntija Yli-Koski Terttu 050-3140 459yritysneuvoja Ylkänen Yrjö 050-3140 465

KOKKOLAN TOIMISTOIsokatu 15, 67100 Kokkola, puh. 020 772 6700kehittämisjohtaja Hovila Pekka 050-3140 372toimistosihteeri Isohanni Marja-Leena 040-7144 694toimistosihteeri Myllyniemi Maija 040-7144 695mikrotukihenkilö Mäntylä Eija 050-3140 382toimistosihteeri Sillanpää Pirkko 040-7144 696toimistosihteeri Tuohimaa Terttu 040-7144 697

KOKKOLAN TOIMISTOKetek, Korpintie 8, 67100 Kokkola, puh. 020 772 6700bioenergianeuvoja Viitasari Tatu 050-3140 472

ALAJÄRVEN metsätoimistoKinaporintie 2, 62900 Alajärvi, puh. 020 772 6700kenttäesimies Isokangas Tuomo 050-3140 485metsäsuunnittelija Hautamäki Petri 040-1617 398metsänparannusesimies Männistö Arto 050-3140 500kenttäesimies Pohjoisaho Matti 050-3140 385metsäsuunnittelija Toivoniemi Jari 050-3140 453

ALAVUDEN metsätoimistoLähteentie 3, 63300 Alavus, puh. 020 772 6700luonnonhoitosuunnittelija Hautamäki Jouko 050-3140 480metsäsuunnittelija Hietamäki Martti 050-3140 392metsänparannusesimies Ojanperä Jussi 050-3140 502metsäsuunnittelija Tonteri Juha-Pekka 050-3140 445

ISOJOEN metsätoimistoKristiinantie 13, 64900 Isojoki, puh. 020 772 6700kenttäesimies Järvinen Harri 050-3140 458metsäsuunnittelija Oja Mari 040-1251 440

JALASJÄRVEN metsätoimistoSavelankuja 2, 61600 Jalasjärvi, puh. 020 772 6700yritysneuvoja Kangasniemi Martti 050-3140 460kenttäesimies Laukkola Sami 050-3140 494metsäsuunnittelija Nieminen Kai 050-3140 435metsäsuunnittelija Pouttu Juha 050-3140 443metsäsuunnittelija Ritaranta Ari 050-3140 442

KANNUKSEN metsätoimistoPappilankatu 1, 69100 Kannus, puh. 020 772 6700 kenttäesimies Eirola Mari 050-3140 388metsänparannusesimies Salo Pertti 050-3140 403kenttäesimies Törmälä Petri 050-3140 512metsätaloustarkastaja Valkama Kari 050-3140 407metsäsuunnittelija Vilppola Arto 050-3140 447

KAUHAJOEN metsätoimistoTopeeka 42, 61800 Kauhajoki, puh. 020 772 6700 kenttäesimies Järvinen Harri 050-3140 458metsätaloustarkastaja Lahti Matti 050-3140 395kenttäesimies Leppiniemi Pasi 050-3140 522metsänparannusesimies Maaninka Kaarlo 050-3140 498metsätaloustarkastaja Metsäranta Erkki 050-3140 399luonnonhoitosuunnittelija Mäkelä Pentti 050-3140 432kenttäesimies Pyyluoma Jarkko 050-3140 505kenttäesimies Rintamäki Jussi 050-3140 416metsäsuunnittelija Tuomisto Petri 050-3140 454

KAUHAVAN metsätoimistoKehätie 6, 62200 Kauhava, puh. 020 772 6700metsäsuunnittelija Järvistö Juhani 050-3140 426metsäsuunnittelija Kangas Kirsi 050-3140 427kenttäesimies Koski Hannu 050-3140 468metsätaloustarkastaja Tikkamäki Matti 050-3140 406metsänparannusesimies Ulvinen Hannu 050-3140 513yritysneuvoja Valkama Arto 050-3140 463kenttäesimies Valkealahti Sami 050-3140 514metsäsuunnittelija Yliaho Vesa 050-3140 448

KAUSTISEN metsätoimistoVissavedentie 1, 69600 Kaustinen, puh. 020 772 6700 kenttäesimies Hanhikoski Juha 050-3140 479metsänparannusesimies Hautamäki Mika 050-3140 481metsätaloustarkastaja Jylhä Auno 050-3140 425metsäsuunnittelija Keski-Rahkonen Esa 050 3140 452metsätaloustarkastaja Lambacka Juha 050-3140 396kenttäesimies Mattila Marko 050-3140 499metsäsuunnittelija Peltokangas Timo 050-3140 438

KURIKAN metsätoimistoVanhatie 18, 61300 Kurikka, puh. 020 772 6700metsänparannusesimies Latva-Hirvelä Hannu 050-3140 493metsäsuunnittelija Lähdesmäki Veli-Matti 050-3140 398metsäsuunnittelija Myllyniemi Jussi 050-3140 429kenttäesimies Talvitie Esa 050-3140 510kenttäesimies Ylikojola Tiina 050-3140 451

KYRÖNMAAN metsätoimistoKeskuskatu 5, 61500 Isokyrö, puh. 020 772 6700 metsäsuunnittelija Aila Jouni 050-3140 419kenttäesimies Haanpää Rauno 050-3140 478kenttäesimies Kuparinen Harri 050-3140 518metsäsuunnittelija Pajoslahti Mikko 050-3140 437

KÄLVIÄN metsätoimistoKälviäntie 35, 68300 Kälviä, puh. 020 772 6700 metsäsuunnittelija Finnilä Tom 050-3140 449metsäsuunnittelija Hiltula Voitto 050-3140 423

LAPPAJÄRVEN metsätoimistoManeesintie 1 B 15, 62600 Lappajärvi, puh. 020 772 6700 metsäsuunnittelija Hakola Jukka-Pekka 050-3140 470kenttäesimies Hyvärinen Taisto 050-3140 484luonnonhoitosuunnittelija Koivukoski Riitta 050-3140 455metsätaloustarkastaja Kuoppala Heikki 050-3140 394kenttäesimies/koealamitt. Laaksonen Essi 040-7144 705kenttäesimies Pykäri Heikki 050-3140 469

LAPUAN metsätoimistoOskarinkatu 2, 62100 Lapua, puh. 020 772 6700metsäsuunnittelija Mulari Jarmo 050-3140 424bioenergianeuvoja Ämmälä Marko 050-3140 521 LOHTAJAN METSÄTOIMISTOAallontie 1, 68230 Lohtaja, puh. 020 772 6700metsäsuunnittelija Lauri Juhani 050-3140 428

PERHON metsätoimistoPL 10, 69951 Perho(käyntiosoite: Jyväskyläntie 4), puh. 020 772 6700 metsäsuunnittelija Aho Keijo 050-3140 418

SEINÄJOEN metsätoimistoHuhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, puh. 020 772 6700kenttäesimies Korpela Jorma 050-3140 489metsäsuunnittelija Louhivaara Ari 050-3140 450metsänparannusesimies Ojanperä Jussi 050-3140 502metsätaloustarkastaja Orava Niilo 050-3140 401luonnonhoitosuunnittelija Raatikainen Riitta 050-3140 440metsäsuunnittelija Rantamäki Jarno 050-3140 441kenttäesimies Vanhanen Jaakko 050-3140 516

TEUVAN metsätoimistoPorvarintie 16, 64700 Teuva, puh. 020 772 6700metsätaloustarkastaja Liinamaa Jaakko 050-3140 397metsäsuunnittelija Nisula Marko 050-3140 436metsäsuunnittelija Riippi Juha 040-1617 292

TOHOLAMMIN metsätoimistoUllavantie 1, 69300 Toholampi, puh. 020 772 6700 kenttäesimies Koskela Jarkko 050-3140 476metsäsuunnittelija Kronqvist Teijo 050-3140 473kenttäesimies Toivola Jarmo 050-3140 511

ÄHTÄRIN metsätoimistoÄhtärintie 73, 63700 Ähtäri, puh. 020 772 6700metsänparannusesimies Männistö Arto 050-3140 500metsäsuunnittelija Pienimaa Pauli 050-3140 439kenttäesimies Ryssy Jussi 050-3140 507metsätaloustarkastaja Sipilä Kyösti 040-7751 719

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusHenkilöstön matkapuhelimet

Talleta taileikkaa irti !

www.metsakeskus.� /epm

OMISTAJA- JA OSOITEMUUTOKSET

Metsäpohjanmaa lehti jaetaan niiden omistaja- ja osoitetietojen perusteella, jotka saamme kiinteistötieto- ja väestörekistereistä.

Mikäli tiedoissanne on virheitä, pyydämme ilmoittamaan niistä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukseen

• puhelin 020 772 6700, • sähköpostilla epmk@metsakeskus.� tai • postitse Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki

PAHOITTELEMME MAHDOLLISIA VIRHEELLISIÄ OSOITETIETOJA

Tilaa metsäkeskusten Metsässä tapahtuu -uutiskirjeMetsäkeskukset julkaisevat 6 - 10 kertaa vuodessa sähköisen uutiskirjeen. Tílaa se maksutta sähköpostiisi. Uutiskirje kertoo metsään ja metsänomistukseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja metsänomistajia kiinnostavia uutisia. Uutisten lisäksi kirjeessä on: • ajankohtaisia metsällisiä aiheita • metsällisiä tapahtumia ja koulutustilaisuuksia • vinkkejä metsänomistukseen, metsänhoitoon ja ajankohtaisiin asioihin vuodenajan mukaan • suorat linkit metsänomistajalle hyödyllisille verkkosivuille.

Tilaa uutiskirje www.metsakeskus.� -> Metsä verkossa -> Metsässä tapahtuu -uutiskirje