Mestariki ltaneuvoston ja Lahden Mestariki l lan julkaisu

MESTARI

Ota talteen lehden välissä oleva kutsu

PÄÄKIRJOITUS

MESTARI | Mestarikiltaneuvoston ja Lahden Mestarikillan julkaisuJulkaisun tarkoituksena on edistää mestariaatetta, kannustaa nuoria osaajia kehittymään alansa mestareiksi sekä hankkia varoja rahas-toon, josta jaetaan stipendejä mestariopiskelijoille.

Julkaisija: Lahden Mestarikilta ry, postiosoite: Manu Varho, Koulurinteentie 5 A 3, 15870 Hollola, manu.varho@vierumaki.fi Päätoimittaja: Manu Varho,

manu.varho@vierumaki.fi Toimitus: Viestintätoimisto Mageena, Sane Keskiaho, puh. (03) 783 4353, sane.keskiaho@mageena.fi Taitto: Viestintätoimisto

Mageena, Mia Peltola, aineisto@mageena.fi Ilmoitusmyynti: Oy M-Point Ltd, Liisa Hatakka, puh. 040 752 5870, liisa.hatakka@mpoint.fi

Lahden Mestarikillalla on pitkät ja arvokkaat perinteet. Kilta perustettiin vuonna 1957. Kilta oli

aikaisemmin osa Lahden Käsityö- ja teollisuusyhdistystä, jonka toiminta alkoi 1800-luvulla.

Mestarikillan tehtävänä on edistää korkeaa ammattitaitoa sekä ylläpitää mestareiden ja kisällien

sekä kädentaitoihin liittyvän yrittäjyyden arvostusta.

Mestarikiltaneuvosto on valtakunnallinen yhteistyöelin, jonka jäsen myös Lahden Mestarikilta

on. Meillä on oma edustajamme Kiltaneuvoston hallituksessa, Mestarivaliokunnassa.

Yhteistyössä valtakunnallisen Mestarikiltaneuvoston kanssa Lahden Mestarikilta järjestää valta-

kunnallisen möötin 2010 Lahden Sibeliustalossa. Lahden Mestarikillan jäsenet sekä kutsuvieraat

ovat tilaisuuteen tervetulleita.

Tärkeä vaikutuskanava on myös Lahden Käsityösäätiö, jonka Lahden Mestarikilta sekä Lahden

Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry yhdessä muodostavat. Killalla on säätiön hallituksessa kaksi

jäsentä, Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksellä kolme.

Lahden Mestarikillan jäsenistö muodostuu Lahden seudun erikoisammattitutkinnon (mestari)

ja ammattitutkinnon (kisälli) pätevyystutkinnon suorittaneista henkilöistä. Jäseniä on noin 80.

Tavoitteemme tälle ja tuleville vuosille on saada mahdollisimman monta mestaria ja kisälliä

liittymään yhdistykseemme. Samoin toivotamme kaikki uudet mestarit ja kisällit lämpimästi

tervetulleiksi kiltaamme.

Kilta seuraa oppisopimuskoulutuksessa ja ammatillisissa pätevyystutkinnoissa tapahtuvia muu-

toksia ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan myös niiden kehittymiseen. Kilta pyrkii vaikuttamaan myös

siihen, että mahdollisimman monien ammattialojen tutkintoja järjestettäisiin Lahden seudulla.

Killan edustajat osallistuvat tarvittaessa tutkintojen toteuttamiseen, tutkintotehtävien suun-

nitteluun ja tutkintotehtävien arviointiin.

Mestari- ja kisällikirjoja haetaan Mestarikiltaneuvostolta, mutta niitä voi hakea myös meidän

kauttamme. Pyrimme myös siihen, että jokainen kirja luovutetaan mahdollisimman arvokkaalla

tavalla.

Yksi killan tehtävistä on tiedottaminen paitsi jäsenkunnalle myös julkiselle sanalle. Pyrimme

saamaan eri viestimiin mahdollisimman monta Mestarikiltatoimintaa ja erityisesti Lahden Mes-

tarikiltaa käsittelevää artikkelia ja ohjelmaa.

Lahden Mestarikilta pitää yhteyttä muihin Suomen Mestari- ja Kisällikiltoihin osallistumalla

niiden järjestämiin tilaisuuksiin ja kutsumalla muiden kiltojen edustajia Lahteen. Pyrimme myös

osallistumaan mahdollisimman suurella joukolla valtakunnalliseen Mestarimööttiin eri paikka-

kunnilla, sekä tekemään erilaisia opinto- ja virkistysmatkoja.

Tervetuloa mestarit ja kisällit joukkoomme!

Manu Varho. oltermanni

Lahden Mestarikilta osana valtakunnallista Mestarikiltaneuvostoa

3MESTARI

Sisällysluettelo

20. 25. 6.

Muotoilu – kiinteä osa Lahden kaupunkisuunnittelua . . . . . . . . . . . . . 4

Teollinen muotoilija tuli tehtaaseen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Kuinka trukista tuli muotoilutuote . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Mestarin etiikkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Suomen ensimmäinen naispuolinen ylimestari . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Virastollakin on mestarinsa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Mestarikirjat tunnustuksena ja kannustuksena henkilöstölle . . . . . . 16

Kahvia ja kädentaitoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Rautella panostetaan osaamisen siirtämiseen . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Kultaa ja timantteja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Vanha kaluste – uusi päällinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25

Tavoitteet korkealla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Kunniakkaita perinteitä vaalittavana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

Hammasteknikkomestareita tarvittaisiin yhä . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29

Laadukasta lähiruokaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Kokous- ja juhlapaikka keskellä kaupunkia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Seinäjoen oppisopimustoimisto palkitsi lomittajat kisällikirjoilla . . . 33

4 MESTARI

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVA: Mia Peltola

Lahden kaupunki panostaa

merkittävästi kaupungin

vetovoiman kasvattamiseen.

Muotoilu on uusi instrumentti

kaupunkikuvan kehittämisessä.

Muotoilu ei tarkoita

pelkästään visuaalista

kuvaa, vaan myös vaikkapa

ympäristöystävällisyyttä ja

palvelujen käytettävyyttä.

Muotoilu on teollisuudessa yhä merkittävämpi kilpailukykyä tuova toiminto. Päijät-Hämeessä on muotoilun liiketoimintaa tilastojen pe-rusteella enemmän kuin missään muualla pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lahden muotoiluperinne kumpuaa huonekalu- ja vaateteollisuudesta. Kaupunkisuunnittelussa puhutaan muotoilusta monipuolisesti. Sen avulla varmistetaan kaupungin viihtyisyyttä ja vetovoimaa.

– Työn alla ovat muun muassa oleskelu- ja kävelykeskustan laajentaminen ja rautatie-aseman liikennejärjestelyiden kehittäminen moderneiksi ja yritystenkin toimimisen kannalta

houkutteleviksi. Viihtyisyyden lisääminen myös pienemmissä kokonaisuuksissa on haastavaa muotoilua. Sen tuloksena nautim-me nyt muun muassa hyvin onnistuneesta keskusta-alueen valaistuksesta, sanoo Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta.

Sekä elinkeino- että kaupunginstrate-giassa painotetaan ympäristöä ja teollista muotoilua. Myllyvirta näkee teollisen muo-toilun vahvistavan alueen palvelujen sekä yritysten menestymistä. Hän sanoo, että muotoilussa ei ole kyse vain visuaalisista nä-kökulmista, vaan esimerkiksi käytettävyyden suunnittelun onnistumisesta ja toimintojen

toteuttamisesta.– Jatkuvasti kehittyvällä muotoiluosaami-

sella on ratkaiseva asema myös kaupungin kilpailukyvyn ylläpitämisessä. Muotoilu on uusi instrumentti, johon investoimalla lisätään kaupungin vetovoimaa.

Päijät-Hämeestä maan parhaat

muotoilijat

Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutti on Suomen arvostetuimpia alan kouluja. Lahden maksamat Aalto-yli-opiston kaksi muotoilun professuuria eivät

Muotoilu – kiinteä osa Lahden kaupunkisuunnittelua

5MESTARI

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVA: Mia Peltola

ole kaupungin muotoilukentästä irrallaan olevia asioita, vaan ne vahvistavat koko toiminta-alaa.

– Aalto-yliopisto tuo professuurien muodossa merkittävän ele-mentin Lahden muotoiluosaamiseen. Yliopistotasoista tutkimusta ja koulutusta tarjoaa jo Teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Suomen Muotoilusäätiö vie muotoiluosaamista yrityksiin, joilla ei ole muotoiluammattilaista palveluksessaan. Muotoilusäätiö toimii tiiviissä yhteistyössä Muotoilu- ja taideinstituutin sekä Aalto-yliopiston kanssa. Lahden tiede- ja yrityspuisto panostaa muotoilua hyödyntä-vän liiketoiminnan ja muotoiluosaamisen kehittämiseen sekä alueen muotoiluosaamisen nostamiseen kansainväliselle huipputasolle yhdessä muiden muotoilutoimijoiden kanssa.

Myllyvirta kertoo, että muotoilun professuuri -idea oli lahtelainen aloite, johon paikalliset yritykset sitoutuivat vahvasti.

Onnellinen sattuma, jota odotettiin

Helsinki on kumppaneineen vuonna 2012 maailman kolmas Design-pääkaupunki Torinon ja Soulin jälkeen. Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden yhtyminen designin näyttämöksi tarjoaa jokaiselle kaupungille suuria mahdollisuuksia. Myllyvirta vakuut-taa, että Design-pääkaupunkivuosi näkyy Lahdessa muun muassa niin, että moniin asioihin kysytään kaupunkilaisten mielipidettä ja ajatuksia, sillä nyt halutaan myös kansalaiset kehittämään omaa kotikaupunkiaan.

– Olennaista on saada aitoa lisäarvoa yrityksillemme. Muotoilusäätiö ja Lahden tiede- ja yrityspuisto auttavat yrityksiä saamaan Design-pääkaupunkivuodesta mahdollisimman paljon irti. Tulevaisuuden kannalta olisi hyödyllistä, että päijäthämäläiset yritykset olisivat kansallisesti ja kansainvälisesti eturivissä käyttämässä muotoilua hyväkseen.

Kädentaidoilla vahvaa muotoilua

Yhteiskunta kehittyy ihmisten erilaisten tarpeiden mukaan, mark-kinat pirstaloituvat edelleen ja maailmanlaajuiset tuotteet ovat jo joillakin osa-alueilla entistä vahvempia. Myllyvirta uskoo, että kädentaitoon liittyvällä erikoistuotannolla ja pienimuotoisillakin tuotteilla tulee olemaan kasvava rooli. Hänen mukaansa mestariajat-telu ja siihen liittyvä koulutus ovat tulevaisuudessakin merkittävä osa monipuolista taloutta.

– Elinkeinoelämä täydentyy edelleen vahvasti, ja siksi koulutuksen pitää kehittyä laadukkaammaksi ja sellaisia osaamiskokonaisuuksia tarjoavaksi, että niillä pärjää myös muuttuvilla markkinoilla. Melkein mihin tahansa tutkintoon tulisi sisällyttää myös yrittäjäopintoja, jotta yrittäjyys olisi oikea vaihtoehto. Lisäksi yrittäjyysosaaminen voi tukea menestystä, vaikka et itse olisikaan yrittäjäasemassa.

Lahden Mestarikillan juuret ulottuvat ainakin yhtä kauas kuin Lah-

den kaupungin juuret. Siitä asti, kun Lahden seutukunnalla on ollut

asutusta, on täällä myös tehty erilaisia tuotteita omaan käyttöön

tai myyntiin.

Ammattikuntalaitoksen aikoihin aina 1800-luvun lopun tienoille

asti elinkeinotoimintana harjoitettu tuotteiden valmistaminen oli

hyvinkin säädeltyä. Vain mestarit saattoivat perustaa senaikaisia

yrityksiä. Asukasluvun ja ammattialan mukaan kaupungeissa pää-

tettiin, moniko käsityöläinen sai harjoittaa ammattiaan. Säätelyn

tarkoituksena oli turvata käsityöläismestareille riittävä työnsaanti

ja kohtuullinen toimeentulo.

Nykyisin säätelyyn ei enää ole niinkään tarvetta. Sitä vastoin

mestareiden ja kisällien taidoille on kasvavaa kysyntää, samoin kuin

yrittäjyydelle. Kaikenlainen omilla käsillä tekeminen on noussut viime

vuosina uuteen arvoon. Samalla myös ammatikseen käsillä töitä teke-

vien arvostus on kasvanut, kun yhä harvemmassa ovat ne käsiparit,

jotka taitavat suunnittelun, muotoilun ja toteutuksen.

Valtakunnallinen Mestarimöötti on järjestetty Lahdessa aiemmin

kolmesti: ensimmäisen kerran vuonna 1973, toisen 1991 ja kolmannen

kerran 2000. Viimeksi mainittua voi kutsua ensimmäiseksi mestari-

kiltatoiminnan uuden ajanlaskun möötiksi, jonka järjestämisvastuun

kantoi valtakunnallinen Mestarikiltaneuvosto yhdessä alueellisen

killan kanssa.

Kaikessa toiminnassa, killoissa ja kaupungeissa, on nousukausia,

pysähtyneisyyden aikoja ja laskukausiakin. Lahden Mestarikillan ja

Lahden kaupungin kohdalla ne osuvat suunnilleen samoihin aikoihin.

Tällä hetkellä molemmilla on menossa noususuhdanne.

Lahti on uudistumiskykyisen teollisuutensa, kehittyvän osaamispoh-

jansa ja tiivistyneen metropoliyhteytensä ansiosta noussut todellis-

ten kasvukeskusten joukkoon. Se on Suomen ympäristöteknologian

johtavia keskuksia, se tunnetaan vahvasta muotoiluosaamisestaan ja

se on ollut kansallinen edelläkävijä niin sanotun käytäntölähtöisen

innovaatiotoiminnan kehittäjänä.

Lahden muotoiluperinne kumpuaa huonekalu- ja vaateteollisuudesta,

alun perin kädentaitojen osaajien yrityksistä. Muotoiluosaamiseen

vaikuttavat myös Lahden seudun koulutus-, tutkimus- ja yritysyh-

teistyö sekä nuorten suunnittelijoiden hyödyntäminen. Helsinki on

kumppaneineen vuonna 2012 maailman kolmas Design-pääkaupunki

Torinon ja Soulin jälkeen. Helsingille, Espoolle, Vantaalle, Kauniaiselle

ja Lahdelle Design-pääkaupungin asema tarjoaa suuria mahdolli-

suuksia. Lisäksi se tuo kaupungeille muotoilualan tapahtumia ja

kansainvälistä näkyvyyttä.

Toivotan kaikille Mestarimöötin osallistujille mieleenpainuvia hetkiä

Lahdessa.

Jyrki Myllyvirta

Lahden kaupunginjohtaja

Tervetuloa Lahteen – muotoilun ja ympäristöosaamisen yritysystävälliseen kaupunkiin!

6 MESTARI

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVAT: Mia Peltola ja tuotevalmistajat

Lusikan teko voi olla taidetta, mutta muotoilu on muuta, kuten käytettävyyttä. Muotoilun ja taiteen ero

on siinä, että taiteilija ilmaisee itseään ja muotoilija asiakastaan.

Teollinen muotoilija tuli tehtaaseen

Tuotemuotoilu tehdään ihan aina joko ammattilaisen tai ”kuka sattuu olemaan vapaana” toimesta. Ammattilaisella on laajaa osaa-mista ja kykyä nähdä asia mahdollisimman monelta kantilta, jotta asiakas voisi helposti arvioida tuotteen laatua ja luottaa siihen.

Teollinen muotoilija Jarkko Havia kertoo, että mennessään Kempille töihin vuonna 2001 muotoilua käytettiin hitsausalalla todella vähän, mikä tarkoitti sitä, että pienelläkin muotoilulla yritys sai ison kaulan kilpailijoihin. Muotoilulla tuotteen ominaisuudet saadaan näkyviksi, ja siten syntyy kilpailuetua nopeastikin.

– Nyt markkinoilla k ä y t e t ä ä n y l e i s e s t i m u o t o i l u a , j a s i k s i yrityksessä ei voi olla vain joku tekemässä muotoilijan tehtäviä, vaan resursseja pitää o l l a k u n n o l l a , j o t t a yritys pärjäisi.

Pitkäjänteistä

työtä

M u o t o i l u o n h y v ä ä yhteistyötä ja valta-vast i vuoropuhelua. Pa r h a i t e n t y ö s s ä ä n onnistuvat yritykset, jotka ovat hyvin asia-kaslähtöisiä, sillä silloin ymmärretään, kenelle tuotetta tehdään.

– Us e i n te o l l i n e n m u o t o i l i j a p ä ä s e e

juttelemaan tuotteen loppukäyttäjän kanssa. Ja se, jos mikä, on motivoivaa, sillä palaute tulee suoraan kentältä ilman välikäsiä. Muotoilijan ei myöskään tarvitse eikä tule keksiä kaikkea työ -huoneessaan itse, vaan asioita pohditaan laajasti yhdessä eri osapuolten kanssa.

Muotoilija saattaa huomata, että vakiintuneet rakenteet eivät ymmärräkään toisiaan, ja kun muotoilija ikään kuin villinä korttina sukkuloi niiden välissä, kehkeytyy jotakin uutta. Jokaisen uuden tuotteen alkumetreiltä lähtien pitäisi syntyä kaikille kuuluvaa hyvää ja riittävää dokumentaatiota. Se ei saa leimautua jonkin osaston tai henkilön yksinoikeudeksi, vaan dokumentaatiot ovat vuorovaikutusvälineitä, jotka auttavat kehittäjiä ymmärtämään tavoitteen paremmin.

– En osaa hitsata juuri lainkaan, silti muotoilen hitsauskoneita. Muotoilun prosessit soveltuvat mihin tahansa teolliseen tuotantoon. Luotan työssäni tiimiin kuuluviin hitsausalan ammattilaisiin.

Kempin hitsauskone menestyy

Muotoilu saa hitsauslaitteen yksinkertaisesti näyttämään parem-malta. Laite näyttää sellaiselta, että kuka tahansa ymmärtää sen huipputuotteeksi.

– Kempin hitsauskoneeseen laitetti in parhaat mahdoll iset komponentit ja fiksuin mahdollinen rakenne. Sen käytettävyyttä parannettiin, jolloin muun muassa käyttökoulutusaika lyheni. Kokematonkin hitsari pystyy säätämään laitetta ja valokaarta, vaikkei ymmärtäisi lainkaan metallurgiaa tai sähkötekniikkaa. Metsureita vaivaava vanha ongelma, tärinätauti, esiintyy nyt myös hitsareilla, sillä he käyttävät paljon väpättävää ja tärise-vää rälläkkää. Tutkimme, miten valokaarta räätälöidään niin, että hiominen voidaan minimoida ja vaikuttaa näin hitsareiden työturvallisuuteen. Jarkko Havia

7MESTARI

muotoilunklassikkoa5

1.

2.

3.

4.

5.

Paras tyytyä ammattilaiseen

Useilla yrityksillä ei ole omia muotoilijoita; ulkoinen muotoilija on nykyään yleensä silti aina tuotesuunnittelussa mukana. Teolli-suusyrityksissä ymmärretään vielä huonosti muotoilijan osaamista. Haviasta tuntuu, että Suomessa on ylipäätään vaikea hallinnoida mitään muuta osaamista kuin insinööritaitoa.

– Insinööriosaaminen on tuttua, sillä nykyiset teollisuusyritys-temme johtajat ovat ilmeisesti melkein kaikki diplomi-insinöörejä. Sen osaamisalueen sisällä ymmärretään täydellisesti, että ohjel-mistoasioista vastaa ohjelmistoinsinööri, sähköasioista sähköinsi-nööri ja mekaniikasta mekaniikkainsinööri. Mutta, kun mennään tuon alueen ulkopuolelle, ei oikein ymmärretä, että graafisesta suunnittelusta vastaa graafinen suunnittelija. Jokaisella osa-alueella täytyy olla ammattilaisensa ja jokaisen ammattitaitoon ja tekemisen motivaatioon pitää pystyä luottamaan.

Jarkko Havia ja tulevaisuus

Kiskosta kotoisin oleva Jarkko Havia opiskeli teollista muotoilua Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja taideinstituutissa 1997–2001. Hitsatessaan Salossa Piiroisilla tuolien runkoja hän päätti hakeutua tekemään opinnäytetyötä sellaiseen teollisuusyri-tykseen, jolla on omaa tuotantoa. Niinpä hitsarille aukeni Kemppi Oy:n ovet. Opinnäytetyön tehtyään hänen paikkansa vakinaistettiin. Myöhemmin hän suoritti työn ohessa Teknillisen korkeakoulun Lahden keskuksessa IDBMPro-koulutusohjelman (International Design Business Management for Professionals).

Nyt, yhdeksän Kemppi-vuoden jälkeen, Havia pyrkii Ruotsissa Esabilla saamaan organisaation toimimaan, siis muotoiluhommat sujumaan ja vakiintumaan hieman laajemmassa mittakaavassa kuin Kempillä.

Dyson DC 19 Allergy -pölynimuriLukemattomien prototyyppien kautta ke-

hitetty pölypussiton pölynimuri. Tekninen

(jopa ruma) muotokieli erottaa kilpailijoista

ainutlaatuisella tavalla.

Fatboy original -säkkituoliVanhan idean onnistunut uudelleen tulkinta. Materiaalin

käyttö on optimoitu ja samalla saavutettu monikäyt-

töisempi muoto.

Kemppi MinarMig 180 adaptive MIG/MAG -hitsauslaiteHyvin paketoitu, tekninen innovaatio,

joka merkittävästi helpottaa hitsausar-

vojen säätämistä.

Sarvikuono nenänhuuhtelukannuSelkeämuotoinen ja helppo valmistaa. Linjakas muotoilu

yhdistää tarvittavat funktiot yhdeksi muodoksi. Tällai-

sissa tuotteessa muotoilun suojaus on merkittävässä

asemassa kopiotuotannon estämiseksi.

Canon IXUS 100 IS (mustana)Kohtuuhintainen, varsin toimiva kamera, jolla pelkistetty

muotokieli ja intuitiivinen käyttöliittymä.

8 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVAT: Mia Peltola ja Rocla

Kuinka trukista tuli muotoilutuoteRoclan muotoilujohtaja Petteri Masalin on

nostanut seitsemässä vuodessa Roclan

trukki-perheen moneen kertaan palkituksi

muotoilutuotteeksi. Viimeisin tunnustus oli

Mitsubishi Heavy Industriesin myöntämä tähti

tuotekehitystyöstä. Tämä oli ensimmäinen

kerta, kun Mitsubishi myönsi tähden Japanin

ulkopuolelle.

yrityksen nimen. Oman tuotemerkin ohella Rocla valmistaa trukkeja myös Caterpillar- ja Mitsubishi-nimillä.

Muotoilu strategiseksi kilpailutekijäksi

Roclan nousu trukkimaailman tähdeksi al-koi, kun se päätti nostaa muotoilun yhdeksi strategiseksi kilpailutekijäksi.

– Muotoilu on ollut mukana Roclalla jo vuodesta 1978 lähtien. Seitsemän vuotta sitten se päätettiin nostaa oleelliseksi osaksi koko suunnitteluprosessia. Samalla tuoteke-hitysprosessi käännettiin päälaelleen.

Perinteisesti suomalaisessa teollisuusyri-tyksessä muotoilija astui kuvioon vasta siinä vaiheessa, kun insinöörit olivat suunnitelleet tuotteen. Muotoilijan tehtävänä oli antaa sille viimeinen silaus. Roclalla päätettiin lähestyä

Petteri Masalinin mielestä jokaisen teollisen yrityksen pitäisi käyttää muotoilijaa, sillä muotoilu on yrityksen paras menestystekijä. Se ei ole pelkkää kaunista ulkokuorta, vaan myös käytettävyyttä, oivaltamista, yksinker-taistamista ja kustannussäästöjä.

– Tänä päivänä kilpailussa ei pärjää enää pelkällä teknologisella osaamisella tai edul-lisella hinnalla. Tuotteessa täytyy olla asiak-kaalle lisäarvoa, ja muotoilu on keino erottaa oma tuote kilpailijan tuotteesta ja vakuuttaa asiakas tuotteen erinomaisuudesta.

Varastotrukkeja ja automaattitrukkijär-jestelmiä valmistava Rocla lähti seitsemän vuotta sitten rohkeasti pois totutusta ja perinteisestä tavasta lähestyä tuotetta, ja onnistui antamaan raudalle lisäarvoa. Tänä päivänä Roclan tuotteet ovat moneen ker-taan palkittuja, ja lähes jokainen tuntee

Kuva yllä: Varastotrukkeihin suunniteltu h2-aisa sai kunniamaininnan erinomaisesta käytettävyydestään ja tyylikkäästä designista yhdessä maailman arvostetuimmista muotoilukilpailuista. Kansainväliseen red dot -tuotemuotoilukilpailuun osallistui yli 3200 tuotetta 51 eri maasta.

Kuva alla: Roclan tuotteissa on 40 prosenttia enemmän tilaa ja 20 prosenttia enemmän tehoa kuin kilpailijan tuotteissa. Tehokkaampi kone tarkoittaa asiakkaalle parempaa tulosta nopeutettuna työtehona.

9MESTARI

”Muotoilun arvon mittaaminen rahassa on vaikeaa. Eräänä mittarina voidaan pitää volyymeja, jotka ovat tuplaantuneet seitsemässä vuodessa.”

asiaa toisin, ja muotoilija otettiin mukaan prosessiin heti alkumetreillä.

– Hyvällä muotoilulla pienennetään sekä materiaalin että tuotteeseen tarvittavien osien määrää. Parhaat tulokset saadaan silloin, kun muotoilija on mukana tuotekehitysproses-sissa alusta asti.

Myös lopputuotetta eli trukkia lähestyttiin toisesta suunnasta. Ensin mietittiin, mitä loppukäyttäjä haluaa ja sitten lähdettiin rakentamaan kokonaisuutta sieltä käsin.

– Me emme tee tuotteita itsellemme, vaan suunnittelun lähtökohtana on aina käyttäjä.

Käytettävää designia

Jos Volvo on turvallinen ja Rolls Royce edustaa luksusta niin Roclan valtti on käytettävyys.

– Olemme rakentaneet tuotteita systemaat-tisesti juuri käytettävyyden lähtökohdasta.

Arvokasta tuotekehitysmateriaalia Roc-la on saanut kuvaamalla miehiä ja naisia työssään.

– Olemme kuvanneet kuljettajia heidän työssään ja tutkineet sekunti sekunnilta, miten työtä tehdään: miten trukkiin tullaan, mihin jalat laitetaan, kuinka monessa asennossa ko-netta voi ajaa ja missä kuljettaja voi lepuuttaa sekä vasenta että oikeaa kättään.

Masalin painottaa, että trukki on työväline, jota käytetään parhaimmillaan kolmessa vuorossa. Sen täytyy olla kestävä ja ergo-nomisesti mukava.

– Meidän tehtävänämme on helpottaa elämää työarjessa. Ergonomisesti muotoiltu trukki pidentää työntekijöiden työikää ja vähentää huonoista työasennoista johtuvia sairauspoissaoloja.

Tulevaisuutta Roclalla suunnitellaan eri alan ihmisistä muodostuvassa konseptointitiimissä. Tiimissä on mukana insinööri eli tekninen suunnittelija, sähköinsinööri, muotoilija ja markkinointihenkilö.

– Sillä kokoonpanolla rakennamme tule-vaisuutta ja mietimme, mitä pitäisi tehdä ja kenelle, minkä näköistä ja paljonko se tulisi maksamaan. Esittelemme uudet konseptit ylimmälle johdolle jo hankevaiheessa. Johto tekee esityksemme perusteella päätöksen siitä, viedäänkö tuotekehitysprojektia eteen-päin vai ei.

Kannattavaa vai ei?

Koska design ei ole mitään konkreettista, on sen tuoman lisäarvon mittaaminen hankalaa. Niin tai näin, Petteri Masalin uskoo kuitenkin vankasti, että panostus muotoiluun tulee aina takaisin, korkojen kera.

– Olemme monesti yrittäneet mitata muo-toilun rahallista arvoa, mutta se on vaikeaa. Kuitenkin volyymimme ovat tuplaantuneet seitsemän vuoden takaisesta. Olemme saaneet useita kansainvälisesti arvostettuja palkintoja. Ja, kun saimme viime vuonna Fennia Prize palkinnon, arviolta 260 lehteä kirjoitti asiasta vuoden aikana, Masalin toteaa.

Kun Masalin aloitti Roclalla, alle kymmenellä suomalaisella yrityksellä oli oma designeri yrityksessä. Luku on kasvanut ja Masalin arvioi sen liikkuvan nyt 20:stä ja 30:een. Yritykset myös ostavat paljon muotoilua ulkopuolelta. Niin teki Roclakin, ennen kuin siitä tuli osa yritysstrategiaa.

– Kun yrityksellä on oma designer, työ on tarkoituksenmukaisempaa.

Petteri Masalin valmistui Lahden Muotoiluinstituutista vuonna 1998. Hän päätyi teollisuuteen pitkälti aikaisemman ammattinsa perusteella.

– Olen toiselta ammatiltani metalliartesaani. Metallin työstäminen oli tuttua ja teollisuuteen hakeutuminen tuntui luontevalta.

10 MESTARI

www.lahdenseutu.net

Korkean ammattitaidon ja kädentaitoyrittäjyyden asialla

KÄSITEOLLISUUDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ

Säätiön tarkoituksena on edistää korkeaa ammattitaitoa, kädentaitoja ja niihin liittyvän yrittäjyyden arvostusta.

Mestari- ja kisälliaatteen sekä käsiteollisuuden toimintaedellytysten parantaminen ovat myös

toiminnan painopistealueita.

www.mestarikiltaneuvosto.fi

11MESTARI

Mestarin etiikkaaMestarikiltojen jäsenistön ammattialataustat ovat varmasti mo-nimuotoisimmat, mitä järjestökentästä vain voi löytyä. Jäsenistöä yhdistävä tekijä on oman alansa mestari- tai kisällitutkinnon suorittaneisuus sekä siihen kulminoituva tahto ja ylpeys viedä mestariaatetta eteenpäin. Kiltojen toiminnassa perinteiden vaaliminen ja usein ajanvietteellinen yhdessäolo ovat luoneet sen henkisen pohjan, joka on vuosikymmenien kuluessa pitänyt killat hengissä.

Mestarikiltaneuvosto perustettiin vuonna 1995 kiltojen yhteis-työelimeksi ja ensi alkuun se keskittyi toiminnallisen yhteistyön luomiseen perinteiden merkeissä. Nyt, viidentoista vuoden jälkeen, kiltaneuvosto on saanut pikkuhiljaa roolin myös valtakunnallisena vaikuttajana, jopa siinä määrin, että ulkopuolelta tuleviin haas-teisiin ei oikein pystytä kaikin osin vastaamaan. Huolestuttavaa on, että samanaikaisesti useiden jäsenkiltojen toiminta on ollut hiipumassa, jopa sammunut. Toisaalta taas on myös kiltoja joiden toiminta on virinnyt ja joiden jäsenmäärä ja julkinen esiintyminen on todella ihailtavaa. Nämä killat ovatkin joutuneet tai saaneet ottaa toiminnallisen vastuun ”kenttätyöstä”.

Nyt, kun uusi vuosikymmenkin on jälleen vaihtunut, meidän pitää syventyä kiltatoiminnan problematiikkaan ja luotava toi-minnalliset mallit kiltojen ohjenuoraksi.

Ohjenuoran luomiseksi tarkastelun kohteena on luonnollisesti itse katto-organisaation eli Mestarikiltaneuvoston tavoitteet ja toimintatavat, jotka siten suoraan peilaavat jäsenkiltoihin.

Aika-ajoin olisi hyvä pysähtyä pohtimaan tulevaisuutta ikään kuin päivittämällä järjestön visiota, asettamalla kysymyksiä ja kyseenalaistamalla rutiineja. Onko kiveen hakattu esimerkiksi se, ,että kiltaneuvosto on vain jäsenkiltojen yhteistyöelin? Voitai-siinko ”jäsenistöämme” laventaa kädentaitoalojen kokonaisuus huomioiden niihin tahoihin, jotka ovat suoraan vaikuttamassa esimerkiksi tutkintoihin johtaviin koulutuksiin, kuten oppisopi-mus- ja aikuiskoulutuksen järjestäjät? Tyhjentävästi voisi tietysti kysyä: Mitkä tahot haluamme yhteistyökumppaneiksi ja ketkä meihin haluavat yhtyä? Voisiko kiltaneuvosto olla yhdistävä tekijä useille pienille ja miksei suurillekin kädentaitoalojen jär-jestöille? Hyvänä esimerkkinä tämänkaltaisesta yhteistyöstä on Lahden 2010 Mestarimöötti, jossa on myös eri toimialajärjestöjä on mukana.

Etiikkamme mukaan haluamme edistää kädentaitoja ja niiden arvostusta.

Miksi siis sulkisimme ovet niiltä, jotka haluaisivat toimintaam-me mukaan?

Ajattelemme useimmiten mestari- tai kisällitutkinnon puuttu-misen olevan este yhteistyön aloittamiseen niin järjestötasolla kuin paikallisten mestarikiltojen sisälläkin. Mielestäni se voisi olla kuitenkin yksi mahdollisuutemme. Jos toiminnassamme olisi paljon ”oppipoikia”, niin heidän ammatilliset tavoitteensa kenties kirkastuisivat oppipojasta mestariksi -polulle. Näin myös Mestarikiltojen jäsenmäärät ja toiminta saataisiin ihan uudelle tasolle. Emme tietenkään voi ruveta koko maailman halaajaksi, mutta kultajyvät kannattaisi ottaa haltuun.

Organisaation rakenteella ja säännöillä varmistaisimme tietenkin sen, että mestarit olisivat luonnollisesti edelleen ”ravintoketjun” huipulla.

Tapio TahvanainenYlioltermanniMestarikiltaneuvosto ry

12 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVAT: Mia Peltola

Suomen ensimmäinen naispuolinen ylimestariOpetusneuvos Annamaija Aro aloitti vuodenvaihteessa

Viktor Julius von Wright-ritariston ylimestarina. Aro on

historian ensimmäinen naispuolinen ylimestari.

– Tämä on uskomattoman hieno tunnustus, hän sanoo.

13MESTARI

Opetusneuvos, ylimestari Annamaija Aro on koulutukseltaan ompelijakisälli ja vaatetusalan ammatinopettaja. Hän on myös kasvatustie-teen maisteri ja tehnyt merkittävää työtä Opetushallituksessa tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittäjänä.

– Kaikki tietävät, että vaateala on ollut hur jien muutosten kourissa viime vuosikym-meninä. 1970- ja 1980-luvulla tekstiili- ja vaateala oli vielä Suomen suurimpia vien-tialoja ja teollinen valmistus oli voimakasta. Nykyisin Suomeen tuodaan selvästi enemmän vaatteita, kuin täältä viedään. Myös alan koulutus on joutunut reagoimaan tähän muutokseen, Aro miettii.

Nykyään esimerkiksi pienten sarjojen val-mistus on oleellinen osa koulutusta. Myös niitä oppeja, joita pitkien, teollisten sarjojen valmistuksesta aikoinaan saatiin, voidaan hyö-dyntää tämän päivän työssä ja koulutuksessa esimerkiksi työtapojen nopeuttamisessa.

– Oppilaitokset eivät saa jäädä muutoske-hityksessä jälkeen, kun tulevia ammattilai-sia koulutetaan. Koulutusta on kehitettävä valtakunnallisten tutkinnon perusteiden kautta, Aro sanoo.

Ritariston jäsenyys on kunnia-asia

Vuonna 1958 perustetun von Wright -ritaris-ton ylimestarin tehtävä on Annamaija Aron mukaan suuri kunnia.

Ritaristo on perustettu käsityömestari Viktor Julius von Wrightin muiston kunniaksi. Von Wrightillä oli keskeinen vaikutus suoma-

Viktor von Wright

laisen yrittäjäliikkeen ja kädentaitoalojen ammatillisen koulutuksen kehittäjänä. Hän myös nousi puolustamaan työntekijöiden asemaa ja synnytti niin sanotun wrightiläi-sen työväenliikkeen. Sen tarkoituksena oli vähentää työnantajien ja työväen keskeisiä erimielisyyksiä ja parantaa työväen sosiaa-lisia oloja.

Von Wright -ritaristoon ei voi liittyä, vaan siihen valitaan.

– Von Wright -ritaristoon kuuluu 12 jäsentä. Kun jäsenistöstä vapautuu paikka, pyydetään mestarikiltoja ehdottamaan ritaristoon so-pivaa henkilöä. Mestarikiltaneuvosto tekee lopullisen valinnan. Jäsenyys on tunnustus merkittävästä toiminnasta kädentaitoalan sekä käsi- ja pienteollisuuden hyväksi, ja se on suuri kunnia valitulle, Aro selvittää.

– Kunniajäseneksi siirrytään 80-vuotiaana. Tällä hetkellä kunniajäsenenä toimiva valoku-vaajamestari Salme Simanainen on ritariston historian toinen naisjäsen. Ensimmäiseen ritaristoon (v. 1958) kutsuttiin myös yksi naisjäsen, kampaajamestari Lempi Kanervo.Ritaristo äänestää keskuudestaan ylimestarin. Kausi kestää kolme vuotta, ja maksimissaan ylimestarina voi toimia kaksi kautta.

Mestaritutkinto on näyttötutkinto

Annamaija Aro ei itse ole mestari, vaan kisälli. Siihen aikaan, kun hän suoritti kisällitutkin-non, ehdot mestarinäyttöön olivat tiukat. Kisällitutkinnon jälkeen piti olla kuusi vuotta työkokemusta, ennen kuin pystyi suorittamaan

mestaritutkinnon.– Minulla oli neljä vuotta työkokemusta,

ennen kuin sain opettajantyön, eikä opettajan-työtä katsottu käytännön työkokemukseksi ennen ammatinopettajaksi valmistumistani. Toimin opettajana pitkän tovin Pohjanmaalla ammattioppilaitoksessa, Aro kertoo.

Myöhemmin hänen uransa jatkui Opetus-hallituksessa, johon hän siirtyi 1990-luvun alussa.

Aron vankat näytöt avasivat hänelle Hel-singin Mestarikillan ovet kunniajäsenenä 1990-luvulla. Kehitystyö, jota hän on tehnyt Opetushallituksessa, on vaikuttanut merkit-

Viktor von Wright syntyi 5.8. 1856 Haminanlahden kartanossa

Kuopion lähellä, viisipäiseen sisarusparveen. Hän sairasti

lapsuudessaan silmäsairauden, joka heikensi huomatta-

vasti hänen näkökykyään. Käytyään aluksi sokeainkoulua

hän pääsi kuunteluoppilaaksi Helsingin ruotsalaiseen

normaalilyseoon. Senaatilta saamansa apurahan turvin

von Wright lähti Saksaan Nürnbergiin valmistuakseen ko-

rityöntekijäksi. Kisällinarvon saatuaan hän palasi Suomeen

ja perusti oman rottinki- ja pajuyrityksen. Helsingin Käsi-

työ- ja Tehdasyhdistykseen mies liittyi vuonna 1879 ja sai

samalla ammattioikeudet. Von Wright valittiin ensimmäisen

kerran yhdistyksen valtuustoon vuonna 1880. Hänen ripeä

toimintansa sai aikaan vastustusta, ja seuraavan kerran

hänet valittiin valtuustoon vasta vuonna 1908, jolloin

hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja. Jo ensimmäisenä

vuonnaan hän solmi useita oppisopimuksia ja teki useita

ammattikasvatusta ja teollisuudenharjoittajia koskeneita

aloitteita. Von Wright vaikutti aktiivisesti yli puoli vuosisa-

taa pienteollisuuden kehittäjänä aina kuolemaansa sakka.

Viktor von Wright kuoli vuonna 1934.

14 MESTARI

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVA: Mia Peltola

Virastollakin on mestarinsa

Voisi ajatella, että kisälli-mestari-ajatus ei sovellu

julkiselle sektorille, ei varsinkaan ”työkkäriin”.

Mutta toisin on; mestarius ei siis ole vieras

ilmiö virastossakaan. Päijät-Hämeen työ- ja

elinkeinotoimistossa Lahdessa on suoritettu jo

neljä johtamisen mestaritutkintoa.

– Mestari-ajatus liittyy sekä asiakastyöhömme että oman orga-nisaatiomme kehittämiseen. Toimiston palvelut tulee tuottaa mahdollisimman ammatillisesti ja tehtäviä tulee johtaa laaduk-kaasti. Johtamiskoulutukseen tai muutosjohtamiskoulutukseen osallistuvan täytyy myös kehittyä toiminnoissaan, sillä koulutus sinänsä ei ole itseisarvo, vaan sen tulee parantaa asiakaspalvelu-amme, työssä jaksamista ja työviihtyvyyttä, sanoo Päijät-Hämeen TE-toimiston johtaja Juha Kouvo.

Kouvon toimintamalli ei ole työ- ja elinkeinohallinnon virallinen ministeriöstä johdettu malli, mutta hyviä tuloksia tuottanut toiminta perustuu alueen tarpeisiin. Kouvo painottaa, että Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto satsaa ennakoivaan työotteeseen, eli pyrkii arvioimaan, millaisia työ- ja elinkeinohallinnon palveluita alue tulee tarvitsemaan.

– Olen huolissani siitä, miten taataan perinteisille aloille osaa-mista ja riittävästi tekijöitä. Siksi olemme voimakkaasti mukana kaikissa niissä toiminnoissa, joista polut johtavat ammatilliseen koulutukseen. Uskomme laajakatseiseen koulutuspolitiikkaan, ja siksi kannatamme entistä työelämäläheisempää oppimista vaikkapa oppisopimusten avulla ja esimerkiksi kaksoistutkinto-mallin kehittämistä.

Yrittäjyys palkkatyön todelliseksi vaihtoehdoksi

Yrittäjyys halutaan Päijät-Hämeen TE-toimistossa palkkatyön varteen-otettavaksi vaihtoehdoksi. Yrittäjyyttä ei tuputeta, eikä jokaisesta työnhakijasta väen väkisin väännetä yrittäjää, mutta yrittäjyys halu-taan tuoda vakavasti esiin realistisena mahdollisuutena. Yrittäjä on yrittäjyyspolkunsa alussa kisälli, joka työssään oppimalla ja itseään kouluttamalla ja muutoin kehittämällä kehittyy mestariksi.

– Me autamme yrittäjiä polun alkuvaiheessa löytämään sellaisia

tävästi siihen, että hänet valittiin ristariston jäseneksi.Aro on iloinen siitä, että nykyisin tie mestariksi on entistä helpompi.

Mestaritutkintoon osallistumisen ehdot muuttuivat 1990-luvulla. Nykyisin tutkinto on näyttötutkinto, jonka suorittamiseen kuuluu usein myös koulutusta, mutta tutkinto on mahdollista suorittaa myös pelkillä näytöillä, jos työssä hankittu osaaminen ja taidot siihen riittävät.

Omaa ammattitaitoaan Aro pitää yllä tekemällä kaiken aikaa vaatteita itselleen.

– Se oli minulle henkireikä virkamiehen työssäni.

Mestarityöllä menestyy

Suomessa vaatetusalalla voi Aron mukaan menestyä valmistamalla pieniä sarjoja sekä yksilöllisiä tuotteita.

– Nykyajan ihmiset haluavat yksilöllisyyttä ja laatua. Yksilöllisellä ateljeetyöllä ei Suomessa työllistetä kovinkaan montaa ompelijaa. Mutta jos on hyviä ideoita ja haluaa pysyä alalla, kannattaa keskittyä pienten sarjojen valmistukseen ja lähteä markkinoimaan niitä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Tiia Vanhatapio, Aro sanoo.

Yksilöllisesti valmistetuilta vaatteilta vaaditaan huomattavasti korkeampaa laatua kuin ketjuissa myytäviltä. Korkean laadun takeeksi Aro suosittelee mestaritutkintoa ja toivoo, että mahdollismman moni innostuisi suorittamaan sen.

- Pronssinen mestarikyltti, sormus ja mestarikirja ovat todisteita korkeasta osaamisesta.

Aro kaipaa lisää laatua myös opettajien koulutukseen. – Opettajien ammatilliset vaatimukset ovat liian teoreettisia. Am-

mattitaidon siirtäminen seuraaville sukupolville vaikeutuu, jos opet-taja ei ole tehtäviensä tasalla. Kädentaitojen alalla tärkeintä on, että osaa asiansa ja sen lisäksi osaa vielä opettaa ja siirtää ammattitaitoa eteenpäin. Tämä on tärkeämpää kuin korkeakoulututkinto. Pitkään on ihannoitu teoreettisella tasolla korkeasti koulutettuja henkilöitä ja heidän osaamistaan. Nyt on selvästi havaittavissa, että kädentaitojen osaaminen ja arvostus ovat lisääntyneet. Erityisesti kädentaitojen alalle kisälli-mestari -ajattelu soveltuu erinomaisesti.

– Ritariston ohjesäännöissä sanotaan, että von Wrightin ritaris-ton tehtävänä on vaalia korkeaan ammattitaitoon ja kädentaitoon sekä käsi- ja pienteollisuuteen liittyviä asioita ja pitää yllä aloihin liittyvää perinteiden arvostusta sekä vaikuttaa siihen, että perin-teet ja tietous välittyvät seuraaville sukupolville. Ritariston on aika nostaa profiiliaan sekä ottaa kantaa ja antaa lausuntoja yhdessä Mestarineuvoston ja Suomen Yrittäjien kanssa, Annamaija Aro linjaa tulevaa toimintaa.

15MESTARI

Virastollakin on mestarinsa

verkostoja, joista on hyötyä sekä yrittäjälle että toiminnan kehittymiselle. Yrittäjä voi suorittaa vaikkapa oppisopimuksella oman alansa tutkinnon osoitukseksi omasta osaa-misestaan. Tai hän voi suorittaa näyttöihin perustuvan alansa erikoisammattitutkin-non. Ja mestarik ilta-järjestelmä tarjoaa tärkeän verkoston, jota kannattaa tietysti hyödyntää.

Kapea-alaisuus ei yleensä ole valttia

Näinä vuosina työmarkkinoilta häviää run-saasti työvoimaa. Suureksi huoleksi pitäisi nousta kysymys hiljaisen tiedon siirtämisestä tuleville työntekijöille. Tulisiko yritysten nyt ottaa entistä tehokkaammin käyttöön kisälli-mestari-ajatus ja pyrkiä saamaan eläkkeelle siirtyviltä ”mestareilta” hiljaista tietoa työhön jääville ”kisälleille”?

Päijät-Hämeen TE-toimiston johtaja Juha Kouvo haluaisi ihmisten ajattelevan asioi-taan laajemmin ja pohtivan tulevaisuuttaan aiemmin kuin mahdollisen suuren muu-toksen edessä.

– Tarvitsemme työssämme monia taitoja jo nyt. Meidän jokaisen tulee pystyä kehit-tämään itseämme opiskelemalla erilaisia valmiuksia, jotta pystymme muuntautumaan ja ottamaan vastaan monenlaisia tehtäviä. Sekin on osa mestariutta.

16 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVA: Mia Peltola

Mestarikirjat tunnustuksena ja kannustuksena henkilöstölle

Erikoisammattitutkintojen suorittaminen ei ole uutta Koulutuskeskus Salpauksessa. Koulutuskeskuksessa työskentelee kymmeniä opettajia ja muuta henkilöstöä, jotka ovat vuosien varrella suorittaneet mestarikirjaan oikeuttavan erikoisammattitutkinnon. Tähän asti tutkinnon suorittanut on itse päättänyt, hankkiiko190 euron arvoisen mestarikirjan vai ei. Keväisessä Mestarimöötissä mestarikirjat henkilöstölleen hankkii Salpaus.

– Koska Mestarikillan valtakunnallinen Mestarimöötti järjestetään tänä keväänä Lahdessa, koko Päijät-Hämeen Koulutus-konserni teki päätöksen hankkia kaikille valmistuneille erikoisammattitutkinnon suorittaneille mestarikirjan.

Panostus on mittava, sillä yli 80 mestari-kirjan arvo on 16 000 euroa. Näistä puolet hankkii Koulutuskeskus Salpaus.

– Kannustamme henkilöstöämme koulut-tautumaan ja kehittämään omaa osaamistaan ja työyhteisöään jatkuvasti. Mestarikirjojen hankinnalla haluamme osoittaa arvostusta haastavan tutkinnon läpäisemisestä, kertovat rehtori Marita Modenius ja apulaisrehtori Keijo Makkonen.

Mestar ius on myös k i lpai luvaltt i yhä kovenevilla markkinoilla.

Perinteisten kädentaitojen lisäksi tänä

Päijät-Hämeen koulutuskonserni luovuttaa Lahden

Mestarimöötissä yli 80 mestarikirjaa henkilöstölleen. – Haluamme

mestarikirjalla arvostaa erikoisammattitutkinnon suorittanutta

henkilöstöä, kertoo rehtori Marita Modenius Koulutuskeskus

Salpauksesta.

keväänä mestarikirjojen saajien joukossa on paljon johtamisen erikoisammattitut-kinnon suorittaneita.

– Haluamme panostaa johtajuuteen, ja tästä syystä olemme Salpauksessa velvoit-taneet esimiehet suorittamaan johtamisen erikoisammattitutkinnon eli JETin, Modenius perustelee.

Laadukasta johtamista

Johtaminen on yksi Päijät-Hämeen Koulu-tuskonsernin ja Koulutuskeskus Salpauksen ydinprosesseista. Konserni on jo monen vuoden ajan teettänyt henkilöstöllään työ-hyvinvointikyselyn, jossa arvioidaan myös johtamista.

– Olemme kehittäneet johtamista saadun palautteen pohjalta. Uskomme, että pää-semme entistä parempiin lopputuloksiin, kun johtaminen on laadukasta ja hyvää, Modenius pohtii.

Makkonen lisää, että tämä on myös hyvä tapa tuoda ihmisten tietoisuuteen Lahden Mestarikilta.

– Lahdessa toimii vahva Mestarik ilta. Mestarius liitetään monesti kädentaitoihin ja useat jäsenemme edustavatkin kädentaidon ammatteja. Mutta Mestarikiltaan voi liittyä

minkä alan mestari tahansa. Myös Marita Modenius ja Keijo Makkonen

saavat omat mestarikirjansa toukokuussa. He tietävät, että monesti mestarikirja jää saamatta sen takia, että näytön antaminen jännittää.

– On henkilöitä, joilla erikoisammatti-tutkinto on näyttöä vaille valmis. Olemme yrittäneet kehottaa mahdollisimman mo-nia antamaan näytön ennen mööttiä, sillä mestarin arvo on korkein osoitus omasta ammattitaidosta.

Koulutuskeskus Salpaus muuttui vuoden 2006 alussa yhdeksästä oppilaitoksesta yhdeksi oppilaitokseksi. Se toimii Lahdes-sa, Asikkalassa, Heinolassa, Nastolassa, Orimattilassa ja Hollolassa.

Salpauksessa opiskelee vuosittain yli 20 000 nuorta ja aikuista opiskelijaa.

Rehtori Marita Modenius teki oman mestarinäytön koulutus- ja kehittämistarpeiden ennakoinnista. Apulaisrehtori Keijo Makkosen näyttö oli Laatupalkintokilpailuun osallistuminen ja oppilaitoksen johtamisen eri prosessit.

17MESTARI

...parasta puulleKasviöljy- ja luonnonvaha-pohjaiset puuvahat ja öljyvahat

Lisätiedot: Sarbon Woodwise Oy(019) 264 4200, info@osmocolor.com

www.osmocolor.com

www.kohinoor.fi

934-940V-125B3

18 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVAT: Paulig ja Mia Peltola

Kahvia ja kädentaitojaMitä syntyy, kun yhdistetään Suomen suosituin kahvi ja kädentaitajien ammattitaito? Syntyy tunteella

ja taidolla tehty Pauligin Juhla Mokka -mainos, joka on pyörinyt televisiossa jo vuodesta 1979.

Onko suosikkisi kellonvalaja Väinö Järvelä vai viuluntekijä Matti Pietinen? Entä, muistatko kultaaja Laura Rikkosen, langanvärjääjä Terttu Hassin tai juurikoruntekijä Elle Valkeapään? Varmasti jokainen suomalainen muistaa ainakin muutamia kädentaitajia niistä viidestäkym-menestä, joiden työskentelyä on seurattu Juhla Mokka -mainoksessa.

Mainoksen konsepti on loistava. Oman käsityöalansa huippuosaaja kertoo rakkau-destaan työhön ja tinkimättömästä am-mattitaidostaan. Valmiista työstä nautitaan kahvikupin ääressä. Taitavan toteutuksen ja mielenkiintoisten tarinoiden ansiosta mainos ei ole vanhentunut, vaikka sitä on esitetty jo yli 30 vuotta.

Pauligin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig kertoo, että ajatus lähteä mainosta-

maan Juhla Mokkaa kädentaitajien avulla oli monen osatekijän summa.

– Siihen liittyi vahvasti mainonnan muut-tuminen 60-luvun loppupuolella. Sitä ennen ei yksittäistä tuotetta nostettu esille.

Esimerkiksi Pauligin 25-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kehitettyjä kahvilaatuja eli Kah-viViitosia mainostettiin yhdessä, mutta ei yksittäisiä kahvimerkkejä. Yksi KahviViitosista oli Juhla Mokka.

Kun televisio valtasi jokaisen kodin 70-luvun taitteessa, piti myös mainonnan muuttua.

– Vaihdoimme mainostoimistoa, ja yhteis-työssä uuden toimiston kanssa syntyi ajatus mainostaa Juhla Mokkaa kädentaitajien avulla. Siirryimme mainostamaan vahvasti myös televisiossa, Bertel Paulig muistelee.

Paulig on hänen mukaansa tutkinut kilpaili-

Paulig Groupin hallituksen puheenjohtaja Bertel Paulig lupaa, että Juhla Mokka -mainos on ja pysyy.

Viideskymmenes kädentaitaja on Pauligin kahvin päämaistaja Marja Touri.

19MESTARI

joidensa kahvilaatuja ja todennut, että Paulig on todistettavasti aina käyttänyt ja käyttää edelleen korkealaatuisempia raaka-aineita kuin kilpailijansa. Myös Pauligin tuotanto-prosessi on kahvipavuille hellävaraisempi kuin monen muun paahtimon.

– Halusimme mainoskampanjan, jonka avulla vakuutamme tämän myös kuluttajille. Ei riitä, että on ylivoimainen tuote, jos tietoa ei saa välitettyä kuluttajalle.

Keraamikosta kahvinmaistajaan

Ensimmäisessä mainoksessa esiintynyt kä-dentaitaja, keraamikko Inkeri Leivo, toteaa Pauligin ottaneen melkoisen riskin tekemällä siihen maailman aikaan mainoksen, jossa kahvi oli sivuroolissa.

– Mainos oli huomattavasti nykyistä ver-siota pitempi, eikä siinä puhuttu sanaakaan kahvista. Silti mainos välitti katsojalle halu-tun viestin. Minun valmistamat kahvikupit ja Juhla Mokka edustivat molemmat koti-maista huippulaatua ja käsityötaitoa, Leivo muistelee ja lisää mainoksen olleen raikas ja poikkeuksellinen epämainos. Tästä syystä se on säilyttänyt mielenkiintonsa.

Leivo on suunnitellut Arabialle vuosien varrella useita astiastoja. Mainoksen teon aikaan Leivolla oli työn alla hänen tunnetuin astiastonsa Arctica. Se on edelleen yksi Ara-bian suosituimmista astiastoista.

Leivon jälkeen mainoksissa ovat esiinty-neet muun muassa säveltäjä, veneentekijä, pitsinnyplääjä, vaatturi, lasinpuhaltaja, nu-kentekijä ja entisöijä. Viime vuonna Juhla Mokan täyttäessä 80 vuotta mainoksen ympyrä sulkeutui: kahvikupin valmistuksesta lähtenyt 50 kädentaitajan kavalkadi päättyi kahviin. Viideskymmenes kädentaitaja on Pauligin kahvin päämaistaja Marja Touri.

– Hyvä kahvi on aina sekoitus, jonka takana on tinkimätön ammattitaito ja vuosien koke-mus. Juuri halutunlaisen kahvisekoituksen tekeminen muistuttaa käsityötä, sillä kahvi

maistetaan valmistusvaiheessa moneen ker-taan. Siksi oli luonnollista nostaa esiin oman talon kädentaitaja, hallituksen puheenjohtaja perustelee.

Nykyisin Juhla Mokka -mainos on laadun tae – molemmin puolin. Kädentaitajiksi on-kin jonoa.

– Saamme koko ajan ehdotuksia ja ajatuksia uusista osaajista.

Paulig on pyrkinyt esittelemään kädentaidon aloja vuosien varrella monipuolisesti. Ainoa kriteeri on, että esiteltävän kädentaidon on oltava sellainen ammatti tai tekeminen, joka on laajalti hyväksyttävissä.

– Vaikka asesepät ovat loistavia käden-taitajia, emme ole halunneet nostaa heitä mainokseen.

Juhlasekoitus

Vuonna 1876 perustettu Paulig aloitti teolli-sen kahvin paahtamisen vuonna 1904. Kun paahtimo vuonna 1929 täytti 25 vuotta, Paulig toi markkinoille KahviViitoset, eli viisi eri kahvisekoitusta. Yksi viitosista oli Juhla-sekoitus eli nykyinen Juhla Mokka.

– Juhla Mokka on Suomen vanhimpia kahvilaatuja, ja siinä on kahvia viidestä eri maasta.

Kahvi on suomalaisille pyhä asia, eikä sen maku saa vaihdella. Siksi seuraavan päivän tuotanto sekoitetaan joka päivä etukäteen laboratoriossa. Näin Paulig takaa tasalaatui-sen tuotannon.

Bertel Paulig toteaa, että joka kerta, kun taloon tulee uusi nuori tuotepäällikkö, tulee myös ehdotus siitä, että Juhla Mokan mark-kinaviestinnän linjaa pitäisi muuttaa. Se on kuitenkin asia, joka on ja pysyy.

– Me emme lähde muuttamaan linjaa. Se on aina istunut hyvin ajassa. Etenkin nyt, kun perinteet, juuret ja kädentaidot kiin-nostavat nuoria enemmän kuin aiemmin, Bertel Paulig toteaa.

Vuonna 1975 Juhla Mokan markkinaosuus Suomessa oli 12,5 prosenttia, eli

joka kahdeksas kuppi oli Juhla Mokkaa. Nykyisin enemmän kuin joka toinen

kuppi Suomessa juotua kahvia on Juhla Mokkaa, eli kahvin markkinaosuus

on jo yli 50 prosenttia.

20 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVA: Mia Peltola

Rautella panostetaan osaamisen siirtämiseen

Rauten, niin kuin monen muunkin suomalai-sen teollisuusalan yrityksen, tulevaisuuden uhkia ovat henkilöstön eläköityminen ja työvoimapula. Rautella tähän on varauduttu

Henna Kautiainen aloitti Rautella vuonna 2007 oppisopimuksella kone- ja metallialan perustutkinnon suorittamisen. Hän valmistuu tänä keväänä.

jo vuosia kouluttamalla uusia osaajia van-hojen konkareiden rinnalle.

Rauten henkilöstöpäällikkö Anne Aal-tonen uskoo, että kun kasvu alkaa, myös työntekijöiden liikkuvuus tulee lisäänty-mään. Eläköityminen tuo lisää työpaikkoja ja uramahdollisuuksia.

– Luulen, että henkilöstön vaihtuvuus etenkin nuorten keskuudessa tulee lisään-tymään tulevaisuudessa. Sen takia on en-tistäkin tärkeämpää tunnistaa yrityksen eri osaamisalueet ja varmistaa, että osaamista löytyy riittävän laajasti. Yhden henkilön mukana ei saa lähteä liikaa osaamista, Aal-tonen pohtii.

Aaltonen toteaa, että osaamista ei voida kehittää, jos ei ensin tiedetä, mitä pitää ke-hittää ja mikä on osaamisen nykytila. Juuri tätä osaamiskartoitusta Rautella tehdään parhaillaan.

– Olemme tehneet osaamiskartoitusta ennenkin. Nyt olemme lähestyneet osaamista hieman toisesta näkökulmasta. Olemme ryh-mitelleet tehtäväalueet ja osaamiset. Näiden perusteella olemme selvittäneet jokaisen osa-alueen kriittiset pisteet, jotta pystymme ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeet jo etukäteen. Kartoituksen tuloksena olemme pohtineet myös sitä, ketkä ovat yrityksessä niitä osaajia, jotka voisivat jakaa osaamista eteenpäin ja millä keinoin.

Osaamista siirretään

Henkilöstön kouluttaminen ei ole Rautella uutta. Yritys on kouluttanut henkilöstöään koko sen satavuotisen historian ajan.

– Meillä on aina arvostettu osaamista ja taitoa. Tälläkin hetkellä on meneillään

kymmenkunta oppisopimuskoulutusta. Rautella on oma sisäinen mestari-oppi-

poika-järjestelmä, jolla hiljaista tietoa ja osaamista siirretään eteenpäin. Pitkään työssä olleita konkareita on valjastettu mentoreiksi nuorille.

– Koulunpenkiltä saa tarvittavat perus-taidot, mutta Rauten osaaminen on niin vaativaa, ettei kaikkea voi oppia koulussa. Parhaiten ammattitaidon oppii työssä men-torin työparina.

Työssäoppimista täydentävät Rauten sisäiset koulutukset ja tunnistettujen tar-peiden pohjalta hankittavat ulkopuolisten asiantuntijoiden valmennukset. Halukkaille pyritään järjestämään mahdollisuuksia ke-hittää osaamistaan myös Rauten ulkomaan-toimipisteissä.

Raute on maailmanlaajuisesti toimiva teknologiayritys. Sen projektitoimitukset käsittävät kokonaisia tehtaita, tuotantolinjoja ja koneita. Jokainen projekti on omanlaisensa, joten opintie Rautella on pitkä.

Koulutus sitouttaa

Aaltosen mielestä oppimisen siirtäminen ja kehittäminen systemaattisesti ja pitkällä tähtäimellä on tällä hetkellä tärkeämpää kuin yksittäisten koulutusten järjestäminen. Aaltonen uskoo, että panostus koulutukseen kannattaa. Koulutusputki on hyvä keino sitouttaa työntekijöitä yritykseen.

– Nuorille on tärkeää jatkuva kehittymi-nen. Kun työntekijällä on tietoisuus omista kehittymismahdollisuuksista yrityksessä, myös sitoutuminen on suurempaa, henki-löstöpäällikkö Anne Aaltonen toteaa.

Raute on varautunut henkilöstönsä eläköitymiseen ja alaa uhkaavaan työvoimapulaan tekemällä

systemaattista henkilöstön osaamiskartoitusta ja kehittämällä työntekijöiden osaamista.

21MESTARI

22 MESTARI

Kultaa ja timanttejaKultaseppä tekee pikkutarkkaa työtä.

Mestarikultaseppä Maria Suikkasen mielestä juuri se

kultasepän työssä onkin erityisen kiinnostavaa, että

työstettävät esineet ovat useimmiten pieniä ja vaativat

pitkäjänteistä keskittymistä.

Nyt 23-vuotias Maria Suik k anen pääsi 15-vuotiaana ensi yrittämällä Koulutuskes-kus Salpaukseen opiskelemaan kultasepän artesaanitutkintoa.

– Olen Tampereelta kotoisin ja muutin 15-vuotiaana omaan kotiin Lahteen. Neljän opiskeluvuoden aikana sain suoritettua pe-rustutkinnon lisäksi myös ylioppilastutkinnon ja vuonna 2006 ammattitutkinnon, joka ai-kaisemmin tunnettiin kisällityönä. Nyt tänä keväänä saan Mestarimöötissä kultasepän mestarikirjan, Suikkanen kertoo.

Liian nuori kultaseppämestariksi?

– Mietin todella tarkasti, olenko jo valmis aloittamaan mestariopiskelut. Keskustelin asiasta monen henkilön kanssa ja selvitin, riittääkö työkokemukseni ja -vuoteni, jotta voin kantaa ansaitusti mestarititteliä. Vaikka koen, että olen urani alkutaipaleella, olen kuitenkin jo ehtinyt tehdä monenlaisia töitä ja katson, että työni jälki on mestarikirjan arvoista. Mestariksi opiskelu on ollut erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen projekti.

Suikkanen kertoo mestarityöstään, että se pohjautuu Adalmiinan helmi -satuun. Satukir-jassa tarina on kuvitettu kukilla, villiruusuilla. Kuvat ja satu yhdessä saivat pikkutytön olon tuntumaan hyvältä.

– Halusin tuoda kaulakoruuni samoja fiiliksiä, joita tunsin satua kuunnellessani. Kukasta tuli pääteema. Halusin, että työ oli

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVAT: Teemu Töyrylä ja Mia Peltola

23MESTARI

Kultaa ja timantteja

Mestarityö on nimeltään Villiruusu. Koru on tehty 14 karaatin valkokullasta; siinä on 130 kappaletta 0,005 karaatin timantteja, pinkkejä pyöröhiontaisia turmaliineja sekä makeanveden helmiä.

teknisesti erittäin vaativa. Olen ollut alta-vastaaja, sillä välillä epäiltiin, että ammat-titaitoni ei riitä vaativaan mestarityöhön. Päätin näyttää vaativalla korulla, että osaan tehdä monipuolisesti erilaisia tekniikoita. Pystyin tekemään koruun sellaiset muodot, jotka halusin, ja sain ratkaistua myös vaikeat tekniset haasteet.

Kaikki kultasepät eivät ole taiteilijoita

Hyvän kultasepän ei välttämättä tarvitse olla taiteellisesti lahjakas, mutta pitkäjän-teisyyttä ja ongelman ratkaisutaitoa pitää olla. Suikkanen ei koe olevansa kovinkaan taiteellinen, mutta tuntee kehittyneensä luovuudessakin erilaisia projekteja tekemäl-lä. Kultasepän työhön sisältyy paljon vain teknistä tekemistä.

– Varsinkaan isossa tehtaassa ei välttämättä tarvitse tehdä suunnittelutöitä lainkaan, vaan työ koostuu perinteisistä kultasepän tehtävistä, eli suunnittelijan työn toteuttamisesta.

Suikkasella ei ole yksittäistä taiteellista esikuvaa, jonka töitä hän ihailisi ja jonka töistä hän saisi vaikutteita. Tärkeämpää hänen mielestään on löytää oma tyyli tehdä työtä ja kehittyä siinä. Mutta Suikkasen tekniseen osaamiseen eniten on vaikuttanut tampere-lainen kultaseppämestari Jyrki Karvinen.

– Kun suunnittelen korua, pitää minun tietää, mihin tarkoitukseen se tulee, mit-kä ovat suunnittelua rajaavat tekijät, onko

tiettyjä elementtejä, joita korussa pitää olla, vai onko peräti vapaat kädet. Jokin visio, punainen lanka tai juju pitää olla mielessä esimerkiksi korusarjaa suunniteltaessa. Koska olen tehtaassa työssä, korujen pitää olla myös sarjatuotantoon sopivia.

Luonnokset Suikkanen piirtää käsin, mutta suunnittelun teknisen toteuttamisen ratkai-semisessa hän käyttää 3D-ohjelmaa.

– Valkokulta on suosikkini. Mielestäni kaunis koru on loppuun saakka hyvin muotoiltu ja työstetty. Sellainen voi olla vaikkapa tyylikäs timanttisormus. Meillä Kultakeskuksessa teh-dään paljon vihkisormuksia, ja niiden mallit ja muodot ovat Suomessa melko perinteisiä ja rajattuja. Siksi välillä on mukava tehdä liikelahjasarjoja, pinssejä, riipuksia, solmio-neuloja ja kalvosinnappeja. Ne sallivat hiukan enemmän muodon kanssa pelaamista.

Kilpailut kehittävät ammattitaitoa

Viime vuodet ovat olleet Kultakeskus Oy:ssä työskentelevälle Suikkaselle aikamoista hai-pakkaa. Tutkinnot ovat vaatineet lukuisia työtunteja, mutta silti aikaa on riittänyt myös kilpailuille. Maria Suikkanen edusti vuonna 2009 Suomea Skills Finland Ry:n ammat-titaitomaajoukkueessa alle 23-vuotiaiden kultaseppien MM-kisoissa. World Skills 2009 järjestettiin viime syksynä Kanadassa.

– Kilpailuissa mukanaolo luo jännitys-tä, työtä ja kovaa painetta. Aikataulut ovat

tiukkoja, jokaisen minuutin käyttöä pitää pohtia. Kilpailut ovat ammatillisesti kehit-tymisen paikkoja. Ja fiilis on ihan mieletön, kun kilpailurupeama on ohi. Tunsin, että mestarityökin oli eräänlainen kilpailu; siinä kilpailin itseäni vastaan.

Maria Suikkanen oli MM-kisoissa kuudes, mikä on erinomainen saavutus, sillä kilpailuun osallistuivat vain maiden parhaat, ja taso oli siten erittäin kova.

24 MESTARI

Verhoilijamestari ei laske mitä tahansa

käsistään, sillä viimeistään tutkinnon

suorittamisen jälkeen oman työn arvostus

on niin korkealla, että vain hyvä työn laatu

kelpaa mestarille. Ja asiakkaatkin luottavat

siihen, että verhoilijamestarilta saa vain

laadukasta jälkeä.

25MESTARI

TEKSTI: Anna-Maija Ahokas KUVAT: Mia Peltola

Vanha kaluste– uusi päällinen

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry:

– valvoo ja edistää verhoilualalla toimi-

vien yrittäjien yhteisiä ja yleisiä etuja,

– on Suomen Yrittäjien jäsen,

– järjestää tapahtumia ja koulutus-

tilaisuuksia jäsenistölleen,

– vaikuttaa valtakunnalliseen verhoilija-

ja sisustusalan koulutukseen,

– jäsenyys ei edellytä mestaritutkintoa.

info@verhoilijamestarienliitto.fi

www.verhoilijamestarienliitto.fi

Mauri Haaranen on käytännön työn kautta oppinut verhoilija ja sisustuspuuseppä. Ver-hoilijamestaritutkinnon hän suoritti vuonna 1997, ja vuonna 2004 hän sai opettajaopinnot päätökseen. Mestaritutkinto saattaa asettaa haasteita, sillä verhoilijan ammattiosaaminen selvitetään näyttökokein ja tutkintoon liittyy myös kirjallisia tenttejä.

– Nyt ammattitutkintoa haluaville on tarjolla runsaasti valmistavia koulutuksia ja ammatti-kokeita. Asiakkaat arvostavat verhoilijamestari-kirjaa, ja siksi mestaritutkinnon suorittaminen näyttää olevan kasvamaan päin.

Asiakaslähtöistä työtä

Verhoilutyöstä sopiminen on asiakaslähtöinen tapahtuma. Siihen kuuluvat asiakaskäynnit sekä kankaiden ja tarvikkeiden hankinnat käyttö-tarkoituksen perusteella. Yhdessä päätetään, kuinka laajasti työ toteutetaan, tehdäänkö alusta asti kunnolla vai riittääkö pelkkä ver-hoilu. Haaranen suosittelee aina, varsinkin tyylihuonekalujen verhoilun yhteydessä, myös korjaavia pohjatöitä, sillä hyvin kunnostetusta kalusteesta on pitkäaikaisempi ilo.

– Verhoilualalla puhumme huonekalun kunnostamisesta. Verhoilu ei ole pelkästään kankaan päälle laittamista. Korjattavan kalus-ton, sohvan tai tuolin pohjatöiden osuus on 85 prosenttia koko työstä. Eikä monikaan tule ajatelleeksi, että vanhan kalusteen purkamiseen saattaa mennä jopa parikin päivää.

Joillakin asiakkailla on kankaat mukanaan,

mutta hyvin usein Haaranen on valitsemassa kangasta yhdessä asiakkaan kanssa. Päällys-teen valintaan vaikuttavat monet asiat, muun muassa se, miten kangas asettuu helposti ja kauniisti kalusteen muotojen päälle.

– Moni asiakas tulee ensin keskustele-maan verhoilutyöstä, ja jo silloin yleensä katsomme kankaitakin. Silloin tällöin käyn asiakkaan kotona kankaiden kanssa, jolloin näemme, millaiseen kokonaisuuteen uusi päällyste tulee.

Aina kannattaa kunnostaa

Mauri Haaranen verhoilee tuolin, vaikka sen kaikki osat tuotaisiin palasina työpöydälle. Silloin lähdetään liimaamaan ja tekemään tar-vittaessa uusia puuosia. Yleensä näin ”romusta” kunnostamisessa on kyse design-tuotteesta tai antiikkikalusteesta. Haarasen mielestä tyylikaluste kannattaa kunnostaa aina.

– Sohvat ja tuolit ovat nykyisin vaahto-muovitoppauksilla, eivät jousituksilla, niin kuin ennen tehtiin. Niinpä näiden kalusteiden verhoilua harkitaan tarkasti, sillä kaupasta saattaa saada uuden paljon halvemmalla. Mutta perinteisesti tehdyt ja päällystetyt kalusteet palvelevat vuosikymmeniä kun-nostuksen jälkeenkin.

Verhoilijamestarit suosittelevat asiakkaitaan verhoiluttamaan kalusteensa kulloiseenkin aika-kauteen kuuluvilla kankailla. Asiakas tietenkin päättää viime kädessä, mitä tehdään, ja jos hän haluaa tyylihuonekalusteeseen eläinkuosin,

niin tottahan verhoilija niin tekee. – Verhoilijan tehtävänä on myös pitää yllä

kulttuuriperintöön liittyviä asioita, ja siksi en verhoilisi rokokookalustetta raidallisella kankaalla, sillä se ei rokokoohon kuulu.

Mukavaa työtä

Haaranen kehuu työtään vaihtelevaksi, si-säsiistiksi ja sosiaaliseksi, vaikka toisaalta yksinoloakin riittää. Hän sanoo verhoilijoita maailman pelastajiksi, sillä he kierrättävät vanhaa kunnostamalla kalusteita ja käyttämällä kunnostustyöhön luonnonmateriaaleja.

– Verottajan pitäisi ehdottomasti liittää verhoilutyöt kotitalousvähennyksen piiriin ja pienentää arvonlisäveroa, sillä niin pal-jon ympäristöystävällisempää vanhojen ka-lusteiden käyttäminen, kunnostaminen ja kierrättäminen on nykyisiin heikkokestoisiin laatikkomalleihin verrattuna.

26 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVAT: Mia Peltola

Tavoitteet korkeallaNuorella nuohoojalla Lari Vähäsarjalla on selkeä tavoite: hän haluaa olla

nuohoojamestari 22-vuotiaana ja myöhemmin jatkaa isänsä yritystä.

27MESTARI

Nuoresta iästään huolimatta Lari Vähäsarjalla on paljon kokemusta nuohoojan ammatista. Hän autteli isäänsä Heikki Vähäsarjaa tämän nuohousyrityksessä jo kouluaikana.

– Aloitin isän apupoikana 14-vuotiaana. Työ piti sisällään lä-hinnä tavaroiden kantamista ja ilmastointilaitteiden pesua, Lari muistelee.

Koulun jälkeen Lari jatkoi isänsä yrityksessä tavoitteena nuo-hoojan ammatti.

– Se oli helppo päätös. Varma työ, eivätkä hommat lopu kesken. Eikä korkealla huimaa, vaikka aina välillä saakin olla varovainen.

Nyt Larilla on oma yritys, joka tekee edelleenkin töitä isän yritykselle.

Suomessa nuohoojia ei kouluteta oppilaitoksissa. Nuohousalan keskusliitto antaa ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmen-tavaa koulutusta, johon kuuluu työssäoppimista työpaikalla. Lari suoritti kaksi vuotta kestäneen ammattitutkinnon oppisopimuksella ja hankki kisällikirjan vuonna 2007.

– Näyttöön kuului muutaman talon nuohous ja lyhyt kirjallinen osuus sekä kirjallinen koe yrityksen hoidosta ja näyttökoe ilmas-toinnin puhdistuksesta ja mittauksesta, hän kertoo.

Nuohouspiirejä anotaan

Alueet on Suomessa jaettu nuohouspiireihin. Kun nuohooja jää eläkkeelle, tulee piiri jakoon ja sitä haetaan. Nuohouspiirin voi saada myös pelkän ammattitutkinnon suorittanut nuohooja, mutta jos samaa piiriä hakee myös nuohoojamestari, on todennäköistä, että piiri annetaan mestarille.

– Aloitin mestaritutkinnon suorittamisen lokakuussa Jalasjärvellä, ja tavoitteenani on valmistua vuonna 2011.

Nuohoojan erikoisammattitutkinnon voi suorittaa vain Jalas-järvellä. Larin ryhmässä on parisenkymmentä opiskelijaa ympäri Suomea.

– Mestaritutkinto on paljon laajempi, kuin kuvittelin. Erikois-ammattitutkinnossa annetaan näytöt lämmitysjärjestelmistä, yrityksen hoidosta ja ilmastoinnista, Lari kertoo. Vaikka suuri osa nuohoojista on mestareita, ei moni saavuta alan korkeinta tut-kintoa Larin isässä. Jos Lari pysyy tavoitteessaan, hän on mestari jo 22-vuotiaana.

Alalla riittää töitä

Suomessa on noin 900 nuohoojaa. Nuoria tulee koko ajan alalle, mutta siitä huolimatta osaajista on pulaa. Nuohouksen lisäksi am-mattiin kuuluu yhä enenevässä määrin ilmanvaihtojärjestelmien puhdistusta, huoltoa ja säätöjä.

– Enää työ ei ole pelkästään tulisijojen nuohousta. Työssä pai-nottuu koko ajan entistä enemmän erilaiset lämmitysjärjestelmät ja niiden hoito sekä ilmastointien putsaukset.

Työ onkin Larin mielestä monipuolista ja kiinnostavaa, eikä kahta samanlaista päivää ole.

– Työ on myös vapaata, sillä voin määrittää työajat itse.Nuohooja tekee myös savuhormien tiiviyskokeita ja videokuvauksia

sekä korjaa savuhormeja, puhdistaa lämmityskattiloiden tulipinnat ja tarkistaa, toimivatko laitteet oikein, esimerkiksi mittaamalla kattilan palamishyötysuhteen. Nuohoojan työhön kuuluu myös asiakkaiden neuvonta palamiseen, tulisijoihin, ilmanvaihtoon ja paloturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Entä kuinka usein on syytä kutsua nuohooja paikalle? Lari toteaa, että vakituisten asuntojen hormit on nuohottava kerran vuodessa. Kesäasunnoilla nuohous riittää kolmen vuoden välein.

Suomessa nuohousmääräykset perustuvat yksinomaan paloturval-lisuussyihin, mutta Keski-Euroopassa, esimerkiksi Saksassa tulisijat nuohotaan ensisijassa ympäristönsuojelullisista ja energiansäästö-syistä. Piippujen nuohouksella ja puhdistuksella kun saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä.

Lari Vähäsarjan tavoitteena on jatkaa tulevaisuudessa isänsä yritystä.

28 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVA: Mia Peltola

Kunniakkaita perinteitä vaalittavanaLahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry on vanha,

perinteinen yhdistys. Yhdistyksen puheenjohtajan

Eero Järvisen mukaan sen pääasiallinen

tehtävä on ylläpitää arvokkaita käsityö- ja

pienteollisuuden perinteitä.

Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistys ry on perustettu vuonna 1893. Lahti oli tuolloin pieni kauppala, jossa toimi joukko vanhempia kä-sityöläisiä, jotka ymmärsivät järjestäytymisen merkityksen. Tuohon aikaan käsityöammatin harjoittajan piti näyttää osaamisensa joko todistuksella tai työnäytteellä. Työnäytteen vastaanottajina toimivat yhdistykseen kuuluvat alan mestarit. Lisäksi ammatinharjoittajan piti hakea ”porvarinoikeus” ja lupa maistraatilta. Jo perustamista seuraavana vuonna yhdistys perusti iltakoulun Hämeenkadun ja Mariankadun kulmaan. Yhdistykseen kuuluminen oli vapaaehtoista ja toimintaa rahoitettiin jäsenmaksuilla. Sääntöjen mukaan maksamat-

tomat jäsenmaksut ”jätetään ryöstön kautta ulosvaadittaviksi”.– Lahden Käsityö- ja Teollisuusyhdistys on edistänyt vuosien

varrella monia tärkeitä hankkeita. Se oli järjestämässä ensimmäisiä messuja Lahteen vuonna 1934 ja on yksi Lahden Messujen pe-rustajista. Yhdistys oli myös aloitteen tekijänä Lahden Paavolaan perustettavaan käsityöläistaloon.

Yhdistys ajoi myös voimakkaasti ammattikouluhanketta ja osallistui alansa toimitilatuotantoon.

– Yhdistys on toiminut jopa pankkiirina. Sen rahastoista on jaettu stipendejä ammattikouluista valmistuville käsityöalan osaajille.

Yhdistys toimi pitkään Pienteollisuuden keskusliiton paikallisen jäsenistönsä edunvalvojana, ja kun Pienteollisuuden keskusliitto ja Suomen Yrittäjien keskusliitto perustivat 1995 Suomen Yrittäjät ry:n, varsinainen edunvalvonta siirtyi yrittäjäjärjestölle.

1900-luvun alussa lähes kaikki käsityöläiset olivat yhdistyksen jäseniä. 1970-luvulla osa yhdistykseen kuuluvista mestareista halusi perustaa oman yhdistyksensä ja Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen rinnalle syntyi Lahden Mestarikilta.

– Ajamme pääosin samoja asioita ja olemme tehneet tiivistä yh-teistyötä koko Mestarikillan olemassaolon ajan. Perustimme yhdessä vuonna 1997 Lahden Käsityösäätiön, jonka tarkoituksena on edistää käsityöammattien toimintaa Päijät-Hämeessä. Säätiö myöntää avus-tuksia, järjestää koulutusta ja harjoittaa tiedotustoimintaa.

Järvisen mukaan säätiön tärkein rooli on kuitenkin käsityöperin-teen ylläpitäminen ja vaaliminen.

– Käsityöala ja -ammatit ovat eläneet valtavaa murrosta viimeis-ten vuosikymmenten ajan. Koneet ja mekanisointi ovat korvanneet paljon käsityötä, ja se näkyy väistämättä työn jäljessä. Yrittäjän näkökulmasta meillä on liian raskas sosiaaliturva. Sen ylläpitäminen nostaa yrityksen työvoimakustannukset niin kalliiksi, ettei käsityötä pysty kilpailukykyisesti tekemään Suomessa.

– Käsityötaito ei kuitenkaan katoa mihinkään eikä ihmisten tarve yksilölliseen kauneuteen ja korkeaan laatuun. Ammatinharjoittajan pitää vain pystyä erikoistumaan yhä kapeammalle sektorille ja löytää sieltä maksukykyiset asiakkaat.

Järvinen korostaa, että nykyisin lähes kaikissa tuotteissa on kaksi hintaryhmää. Edullinen, usein Kaukoidässä valmistettu tuote niille, jotka menevät pelkän hinnan perässä, ja sitten toinen, usein koti-mainen korkealaatuinen tuote on niille, jotka haluavat yksilöllisyyttä ja arvostavat kädentaitoja.

Valokuvaaja Sini Pennanen

SininenKuva Tmi

Jäsenyrittäjänä saan yrittäjäjärjestön asiantuntijoilta ajankohtaiset neuvot ja tietoa yritystoiminnan käytännön asioista. Suosittelen yrittäjyyttä ja jäsenyyttä.

www.yrittajat.fi/liityjaseneksi

YRITTÄJYYS KANTAA SUOMEA

29MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVA: Mia Peltola

Hammasteknikko-mestareita tarvittaisiin yhä

Kun hammasteknikon koulutus muuttui reilut kymmenen vuotta sitten ammattikorkea-koulututkinnoksi, ei alalla ole voinut enää antaa mestarinäyttöä. Hammasteknikoksi opiskellaan nykyään vain Helsingin ammat-tikorkeakoulu Stadiassa.

– Minun kurssini on viimeinen, joka on tehnyt mestarityön. Se on puute. Vaikka jatkokoulutusta saa riittävästi, ei se korvaa mestaritutkintoa, sillä sen avulla pystyy osoit-tamaan oman ammattitaitonsa myös muille. Mestaria myös arvostetaan ja tiedetään, että mestari tekee mestarin työn, sanoo erikois-hammasteknikko, hammasteknikkomestari Timo Vuori.

Erikoishammasteknikon tutkinto myös helpottaa hammasteknikon työtä, sillä hän saa tehdä töitä suoraan asiakkaan kanssa, kun taas hammasteknikko tekee töitä ham-maslääkärille.

– Erikoishammasteknikko saa esimerkiksi sovittaa kokoproteesit asiakkaan suuhun, kun hammasteknikon valmistamat proteesit sovittaa hammaslääkäri, Timo Vuori kertoo koulutuksen eroista.

Luovaa työtä

Timo Vuori on valmistunut hammastekni-koksi vuonna 1979. Mestaritutkinnon hän suoritti 1993.

– Päädyin alalle vahingossa. Hain perus-koulun jälkeen moneen mielenkiintoiseen paikkaan ja pääsin hammasteknikko-opistoon. Kertaakaan en ole katunut. Tämä on minun alani ja olen nauttinut jokaisesta vuodesta, 30 vuotta yrittäjänä toiminut Timo Vuori pohtii. Hänen yrityksensä Hammas-Tiimi Oy

Hammasteknikkomestari Timo Vuori on alansa viimeisiä mestareita.

Se on hänen mukaansa harmi, sillä mestaritutkinnolla pystyy

näyttämään oman korkean ammattitaitonsa myös muille.

toimii Lahdessa.– Tämä on käsityöala, jossa saa toteuttaa

itseään. Jokainen asiakas ja jokainen tapaus on erilainen. Ja töitä saa tehdä niin paljon, kuin haluaa.

Kehittyvä ala

Osaajista alkaa Timo Vuoren mukaan olla pulaa. Alalla on tapahtunut murros viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja se on lisännyt työmäärää. Materiaalit ovat muuttuneet ja kehittyneet huimasti. Perinteisten “teko-hampaiden” rinnalle ovat tulleet esimerkiksi keinojuuret ja sillat, joilla asiakkaan omat hampaat säilytetään mahdollisimman pit-kään. “Pihtihoito”, jossa hampaat vedettiin pois, on historiaa.

Perinteisten materiaalien, kuten kullan ,rinnalle ovat tulleet esimerkiksi zirkon ja kokokeramia. Myös koneiden kehittyminen on tuonut uusia työtapoja ja uusia materiaa-leja, joita ei ollut ennen mahdollista käyttää laboratoriossa. Eräs tällainen materiaali on esimerkiksi titaani. Sen käyttö vaatii suojakaa-suvalukoneen tai CAD-CAM-järjestelmän.

– Leukaluuhun kiinnitettävät titaani-implantit eli keinojuuret ovat saavuttaneet pysyvän ase-man hammasprotetiikassa. Implantit voivat kestää koko eliniän, jos sen jokapäiväisestä puhdistuksesta huolehditaan.

Muutokset ovat lisänneet työmäärää, sillä implanttitöiden ja siltojen teko vie enemmän aikaa kuin irrotettavien proteesien.

- Nykyisin moni asia, joka ennen tehtiin käsin, tehdään tietokoneella. Laboratorioissa on skanneri, joilla mallit skannataan ja data lähetetään tehtaalle Ruotsiin tai Keski-Euroop-

Perinteisten ”tekohampaiden” tekeminen on vähentynyt. Timo Vuori keskittyy työssään enemmän kiinteään protetiikkaan eli korkeamman ammattitaidon töihin.

paan, josta tulee valmis runko. Rungon päälle tehdään käsityönä yksilölliset hampaat.

Ei jatkuville välipaloille!

Vaikka hammasvalistus ja -hoito ovat kehitty-neet vuosien saatossa, ei nuorten hampaiden kunto ole parantunut. Päinvastoin. Lasten ja nuorten hampaat ovat tänä päivänä huonom-massa kunnossa, kuin parikymmentä vuotta sitten, kun julkinen hammashoito kehittyi nykyiseen laajuuteensa. Nyt näkyvät urhei-lujuomien ja limsojen jatkuva juominen.

– Jatkuva välipalojen syönti ja erilaisten juomien juonti vievät hampaat todella huo-noon kuntoon, Vuori harmittelee.

Alalla riittää töitä tulevaisuudessakin, sil-lä Vuori uskoo esteettisen hammashoidon valtaavan alaa.

– Me tulemme jälkijunassa esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Esteettinen ham-mashoito on vasta tuloillaan Suomeen ja se tuo kokonaan uudenlaiset työt ja asiakkaat.

30 MESTARI

Laadukasta lähiruokaa Lähiruoka yhdistettynä mestaritason keittiöön on

tuonut Suomen Urheiluopiston Vierumäki Country

Club -ravintolalle ja sen keittiömestari Jouko

Pekkolalle kilpiä ja käätyjä korkean ammattitaidon

osoituksena.

Keittiömestari Jouko Pekkola on tehnyt paljon töitä lähiruuan ja luomun eteen Vierumäellä.

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVAT: Petri Kuhno

Jouko Pekkolan uralle mahtuu lukuisia kunnianosoituksia. Rotisseurs-järjestön käätyjä hänellä on kahdet, toiset ovat mestarikäädyt ja toiset ovat tulleet aktiivisesta toiminnasta hallituksessa sen kuli-naarisena asiantuntijana.

Suomen Keittiömestariyhdistys puolestaan on muistanut Pekkolaa Cordon Bleu -käädyillä, ja tänä keväänä tuli yhdistyksen korkein kunnianosoitus, kultaiset Cordon Bleu -käädyt.

Kolme vuotta sitten myös Pekkolan isännöimä Rampsi-ravintola sai Rotisseurs-kilven ensimmäisenä ravintolana Päijät-Hämeessä.

– Kilven myöntämiselle on tiukat kriteerit. Teimme tosissamme töitä sen eteen. Järjestön hallitus kävi useamman kerran ruokai-lemassa ravintolassamme ja arvioimassa toimintaamme. Olimme ylpeitä siitä, että saimme kilven, Pekkola kertoo.

Pekkolan vastuulla on Suomen Urheiluopiston 14 ravintolan ruo-katuotteet. Vastuu laajenee entisestään, sillä Vierumäelle avataan keväällä uusi hotelli ja viisi uutta ravintolaa.

Ruualla pitää olla tarina

Pekkola tietää, että hyvä ruoka tarvitsee syntyäkseen muutakin kuin kunnollisen reseptin. Huonoista raaka-aineista ei voi syntyä maukasta lopputulosta edes mestarin käsissä. Tämän oppivat myös kaikki Ramsi-ravintolassa työskentelevät.

– Olemme käyttäneet lähielintarvikkeita ja kehittäneet paikallisten tuottajien verkostoa 90-luvun puolivälistä saakka. Aluksi paikalli-sia tuottajia sai etsimällä etsiä. Nyt meillä on paikallisia juustoja, kananmunat tulevat suoraan kanalasta, Vääksyn Myllystä saamme Päijät-Hämeessä kasvatetut viljatuotteet, mansikat ja vadelmat tu-levat marjatilalta, luonnonmyslit Sysmästä. Lihan osalta paikallisuus

31MESTARI

Päijät-Häme

hakukanavana www.mol.fi/paijat-hame

> Rekrytointipalvelut koti-ja ulkomailta> Henkilöstön koulutuspalvelut • RekryKoulutus • TäsmäKoulutus • MuutosKoulutus> Taloudellinen tuki henkilöstön palkkaamiseen> Henkilöstövuokraus> PRH:n lupapalvelut

Kerralla oikeisiin ratkaisuihinYrittäjä

on hieman hankalampaa. Olemme pitäneet kuitenkin tiukasti kiinni siitä, että possu, nauta, siipikarja ja karitsa ovat aina kotimaista.

Yksi syy, miksi Rampsi-ravintolalle myönnettiin Rotisseur-kilpi oli juuri runsas lähiruoan käyttäminen.

– Laatutaso ja ruokaturvallisuus ovat parhaita lähiruoan kriteerejä. Esimerkiksi lihan laatuun vaikuttaa koko tuotantoprosessi: se, miten eläin on kasvatettu, millä sitä on ruokittu ja miten se teurastetaan. Tiedämme tasan tarkkaan, miten ja missä raaka-aineet on tuotettu. Näin voimme taata asiakkaillemme parhaan mahdollisen makunau-tinnon, Pekkola toteaa.

Lähiruoka synnyttää myös tarinoita, joita Pekkolan mukaan pitäisi käyttää enemmän lähiruoan markkinoinnissa ja joita myös tarjoiluhenkilöstön pitäisi osata kertoa.

– Tarinat ovat tärkeitä. Kun kokki tietää, kenen tilalla liha tai marjat on kasvatettu ja kenen kanat ovat munineet aamiaismunat, saa ruoka taakseen tarinan. Jos sanomme, että meillä on tänään Vesijärven kuhaa, jonka kalastaja Heikki Eloranta on ottanut tänä aamuna verkosta, sitä tilataan aivan varmasti. Tiedetään, että se on tuoretta ja hyvää.

Oman leipomon leipää

Vierumäellä on ollut vuodesta 2002 oma leipomo, jossa tehdään suussa sulavia tuotteita suklaakonvehdista pullaan ja ruissydämeen.

– Tällä hetkellä noin 70 prosenttia leipomotuotteista on omaa tuotantoa. Omavaraisuuden osuutta on tarkoitus kasvattaa, kun uusi hotelli avaa ovensa huhtikuussa 2010.

Omassa leipomossa on neljä leipuria, ja siellä paistetaan tuoretta leipää ja pullaa joka ikinen aamu. Hyvä nisu leivotaan tuoreista jauhois-ta, ja aamupuurossa huomaa, mitä hyvä hiutale tekee puurolle.

– Tuoreus on viljatuotteissakin kaiken a ja o. Saamme puuro-hiutaleet ja jauhot Vääksyn Myllystä samalla viikolla, kun ne on litistetty hiutaleiksi ja jauhettu jauhoiksi. Jos ne olisi varastoitu keskusvarastossa, emme tietäisi, miten pitkään ne ovat seisseet hyllyllä ja onko ne varastoitu oikein.

Vierumäen ravintoloissa lista muuttuu kaksi kertaa vuodessa, mutta sen rinnalla on erilaisia keittiömestarin suosituksia ja se-sonkiviikkoja.

– Kausiruoka tuo raaka-aineiden parhaat puolet esiin. Esimerkiksi parsa maistuu parhaimmillaan keväällä, parsa-aikaan. Ja kanttarellit kuuluvat alkusyksyyn, keittiömestari pohtii.

Lähiruokaa ja kausiajattelua toteutetaan myös Vellamo-menus-sa.

– Kuulumme Vellamo-ravintoloihin, joita Päijät-Hämeessä on kuusi. Olemme olleet alusta asti mukana kehittämässä paikallisesta lähiruuasta koottua menuta.

32 MESTARI

TEKSTI: Sane Keskiaho KUVA: Mia Peltola

Mestariksi ei tulla,

mestariksi opitaan

w w w. p u u l i i t t o. f i

Kokous- ja juhlapaikka keskellä kaupunkia

– Pitkä historia, ammattitaitoinen henkilökunta, toimivat tilat, huippu-tason kokousvälineet ja keskeinen sijainti aivan kaupungin sydämessä, listaa ravintolapäällikkö Anne Kajaniemi Seurahuoneen vahvuuksia kokousten ja juhlien järjestäjänä.

– Tänne on helppo tulla joko autolla, bussilla tai junalla. Tässä on aivan vieressä Siltapuiston parkkipaikka, jos hotellin omat parkkipaikat eivät riitä. Rautatie- ja juna-asemalta on molemmista lyhyt matka.

Seurahuoneella on kuusi erityylistä kokous- ja ravintolatilaa 10–200 hengelle.

– Päijätsalista ja Hämesalista saa seiniä siirtämällä erikokoisia tiloja isommille ja pienemmille seurueille, Kajaniemi kertoo.

Hotellin hienostunut Kartanokabinetti sopii maksimissaan 18 hen-gen tilaisuuksiin. Upeat puiset kalusteet ja kattokruunut vievät vieraat

toiseen aikakauteen. Kajaniemi kertookin, että Kartanokabinetissa on järjestetty tunnelmallisia häitä, ristiäisiä ja illallisia.

Jokainen kokouspaketti räätälöidään toiveiden ja tilaisuuden luon-teen mukaan.

– Meillä on korkeatasoinen keittiö, joka loihtii maittavat lounaat, päivälliset ja kahvihetket jokaiseen tilaisuuteen. Tarjottavat mietitään aina yhdessä asiakkaan kanssa.

Seurahuoneella on helppo yhdistää kokoukseen myös erilaista ohjelmaa.

– Teemme tiivistä yhteistyötä Lahden kaupunginteatterin kanssa. Lahden lähistöllä on myös useita golfkenttiä. Voimme tarvittaessa va-rata etukäteen teatteriliput ja golflähdöt. Ja kaupungissa riittää useita kauppoja ja putiikkeja, joissa voi piipahtaa, Anne Kajaniemi listaa.

Etsitkö persoonallista, täyden palvelun

kokoustilaa aivan Lahden keskustasta? Lahden

Seurahuone tarjoaa monipuoliset puitteet

kokousten ja juhlien järjestämiseen. Jokainen kokouspaketti räätälöidään toiveiden ja tilaisuuden luonteen mukaan, kertoo ravintolapäällikkö Anne Kajaniemi.

33MESTARI

Seinäjoen oppisopimustoimisto palkitsi lomittajat kisällikirjoillaSedu Aikuiskoulutuksen Oppisopimuspalvelut

kustansi yhdelletoista karjatalouden

ammattitutkinnon suorittaneelle kisällikirjat.

Kisällikirjat luovutettiin tammikuussa 2010.

- Ammatti on vaativa ja lomittajista on alalla pulaa, sanoo oppiso-pimusjohtaja Sirpa Nurmela, joka toimii myös Etelä-Pohjanmaan Mestari- ja Kisällikillan sulkamestarina.

Alavuden kaupungilla on paljon maatalouslomittajia palveluk-sessaan. Kaupunki lähti hakemaan helpotusta lomittajapulaan vuonna 2006 kouluttamalla ryhmän lomittajia oppisopimuksella. Hyvät kokemukset ensimmäisestä koulutusryhmästä poikivat jatkoa. Tammikuussa kisällikirjat saaneen ryhmän koulutukseen kuului myös opintomatka Tanskaan. Siellä tutustuttiin paikallisiin tiloihin ja tutkimuslaitokseen.

- Oppisopimus vastaa parhaiten työnantajan vaatimuksia ja motivoi oppilaita, koska opiskelu on käytännönläheistä ja ammattitaitoa syventävää, Sirpa Nurmela sanoo.

Kuvassa takana ylhäällä vasemmalla: sulkamestari Sirpa Nurmela, Minna Rintamäki, Antti Setälä, Martti Kiviluoma, Maarit Kahra, Heikki Rauhala, oltermanni Martti Koivumäki. Alarivissä Johanna Tupala, Virpi Onnela, Jaana Myllymäki ja Liisa Rouvanmäki.

TEKSTI: Leena Keskiaho KUVA: Eeva-Liisa Kulju

Kisällintutkinnot MestarintutkinnotKÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALA

Aseseppäkisällin ammattitutkinto Aseseppämestarin erikoisammattitutkintoHopeasepän ammattitutkinto Hopeaseppämestarin erikoisammattitutkitoKaivertajan ammattitutkinto Kaivertajamestarin erikoisammattitutkintoKeramiikkakisällin ammattitutkinto Keramiikkamestarin erikoisammattitutkintoKiviseppäkisällin ammattitutkinto Kiviseppämestarin erikoisammattitutkintoKultaajakisällin ammattitutkinto Kultaajamestarin erikoisammattitutkintoKultasepän ammattitutkinto Kultaseppämestarin erikoisammattitutkintoKäsityöntekijän ammattitutkinto Käsityömestarin erikoisammattitutkintoLasinpuhaltajakisällin ammattitutkinto Lasinpuhaltajamestarin erikoisammattitkintoLuonnontieteellisen alan konservoinnin Maalarimestarin erikoisammattitutkinto ammattitutkinto Mallinrakentajamestarin erikoisammattitutkintoMaalarin ammattitutkinto Puusepänalan erikoisammattitutkintoMallinrakentajakisällin ammattitutkinto Restaurointimestarin erikoisammattitutkintoPuusepänalan ammattitutkinto Saamenkäsityömestarin erikoisammattitutkintoRestaurointikisällin ammattitutkinto Seppämestarin erikoisammattitutkintoSaamenkäsityökisällin ammattitutkinto Sisustusalan erikoisammattitutkintoSeppäkisällin ammattitutkinto Soitinrakentajamestarin erikoisammattitutkintoSisustusalan ammattitutkinto Tekstiilialan erikoisammattitutkintoSoitinrakentajakisällin ammattitutkinto Vaatetusalan erikoisammattitutkinto Tekstiilialan ammattitutkinto Venemestarin erikoisammattitutkintoVaatetusalan ammattitutkinto Verhoilijamestarin erikoisammattitutkintoVeneenrakentajan ammattitutkintoVerhoilijan ammattitutkinto

VIESTINTÄ- JA INFORMAATIOTIETEETAudiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto Audiovisuaalisen viestinnän erikoisammattitutkintoValokuvaajan ammattitutkinto Valokuvaajan erikoisammattitutkinto

LIIKETALOUS JA KAUPPAVirastomestarin ammattitutkinto Johtamisen erikoisammattitutkintoYrittäjän ammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

ARKKITEHTUURI JA RAKENTAMINENAmmattisukeltajan ammattitutkinto (osan Ilmastointiasentajan erikoisammattitutkinto tutkinnosta muodostaa kevytsukeltajan tutkinto) Kaukolämpöyliasentajan erikoisammattitutkinto Ilmastointiasentajan ammattitutkinto Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkintoIlmastointijärjestelmien puhdistajan ammattitutkinto Kylmämestarin erikoisammattitutkinto Kaukolämpöasentajan ammattitutkinto Lattiamestarin erikoisammattitutkintoKiinteistönhoitajan ammattitutkinto Maarakennusalan erikoisammattitutkintoKylmäasentajan ammattitutkinto Putkiasentajan erikoisammattitutkintoLattianpäällystäjän ammattitutkinto Rakennusalan työmaapäällikön Lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto erikoisammattitutkintoMaarakennusalan ammattitutkinto Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoPutkiasentajan ammattitutkinto Rakennuspeltisepän erikoisammattitutkintoRakennustuotannon ammattitutkintoRakennustuotealan ammattitutkintoRakennuspeltisepän ammattitutkintoTalonrakennusalan ammattitutkintoTeknisen eristäjän ammattitutkintoTeknisen piirtäjän ammattitutkintoTeollisuusputkiasentajan ammattitutkintoVesihuoltoalan ammattitutkinto

KONE-, METALLI- JA ENERGIATEKNIIKKAHissiasentajan ammattitutkinto Hitsaajamestarin erikoisammattitutkintoHitsaajan ammattitutkinto Koneenasentajamestarin erikoisammattitutkintoKaivosalan ammattitutkinto Koneistajamestarin erikoisammattitutkintoKoneenasentajan ammattitutkinto Levytyömestarin erikoisammattitutkintoKoneistajan ammattitutkinto Työvälinemestarin erikoisammattitutkintoLaivanrakentajan ammattitutkinto Valajamestarin erikoisammattitutkintoLevytekniikan ammattitutkinto Valumallimestarin erikoisammattitutkintoMetallien jalostuksen ammattitutkinto Työvälinevalmistajan ammattitutkintoValajan ammattitutkintoValumallin valmistajan ammattitutkinto

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKKAAutomaatioasentajan ammattitutkinto Automaatioyliasentajan erikoisammattitutkintoElektroniikka-asentajan ammattitutkinto Elektroniikkayliasentajan erikoisammattitutkintoElektroniikka- ja sähköteollisuuden ammattitutkinto Sähköyliasentajan erikoisammattitutkintoKiskoliikenteen turvalaiteasentajan ammattitutkinto Sähkölaitosyliasentajan erikoisammattitutkintoKotitalouskoneasentajan ammattitutkintoSähköasentajan ammattitutkintoSähkölaitosasentajan ammattitutkintoVoimalaitoksen käyttäjän ammattitutkinto

TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKATietokoneasentajan ammattitutkinto Tietokoneyliasentajan erikoisammattitutkintoTietoliikenneasentajan ammattitutkinto Tietoliikenneyliasentajan erikoisammattitutkinto

GRAAFINEN JA VIESTINTÄTEKNIIKKADigitaalipainajan ammattitutkinto Faktorin erikoisammattitutkintoJälkikäsittelykoneenhoitajan ammattitutkinto Kirjansitojamestarin erikoisammattitutkintoKirjansitojan ammattitutkinto Konesitojamestarin erikoisammattitutkinto Painajan ammattitutkinto Painajamestarin erikoisammattitutkintoPainopinnanvalmistajan ammattitutkinto Rotaatiomestarin erikoisammattitutkinto Sivunvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto

ELINTARVIKEALA JA BIOTEKNIIKKAElintarvikejalostajan ammattitutkinto Elintarviketekniikan erikoisammattitutkintoElintarviketeollisuuden ammattitutkinto Kondiittorimestarin erikoisammattitutkintoKondiittorin ammattitutkinto Leipurimestarin erikoisammattitutkintoLeipomoteollisuuden ammattitutkintoLeipurin ammattitutkintoLihanjalostajan ammattitutkintoLihateollisuuden ammattitutkintoMaidonjalostajan ammattitutkintoMeijeriteollisuuden ammattitutkinto

TEKSTIILI- JA VAATETUSTEKNIIKKAJalkinealan ammattitutkinto Jalkinealan erikoisammattitutkintoLaukku- ja nahka-alan ammattitutkinto Laukku- ja nahkamestarin erikoisammattitutkintoNahanvalmistajan ammattitutkinto Nahanvalmistajamestarin erikoisammattitutkinto Tekstiilialan ammattitutkinto Tekstiilialan erikoisammattitutkintoTurkkurin ammattitutkinto Turkkurimestarin erikoisammattitutkintoVaatetusalan ammattitutkinto Vaatetusalan erikoisammattitutkinto

Kisällintutkinnot MestarintutkinnotPROSESSI,- KEMIAN- JA MATERIAALITEKNIIKKA

Kemianteollisuuden ammattitutkinto Kemianteollisuuden erikoisammattitutkintoKorroosionestomaalarin ammattitutkinto Levymestarin erikoisammattitutkintoMaalarin ammattitutkinto Maalarimestarin erikoisammattitutkintoKumialan ammattitutkinto Muovitekniikan erikoisammattitutkintoLasikeraamisen alan ammattitutkinto Paperiteollisuuden erikoisammattitutkintoLevyalan ammattitutkinto Pintakäsittelymestarin erikoisammattitutkintoMuovimekaanikon ammattitutkinto Puusepän alan erikoisammattitutkinto Paperiteollisuuden ammattitutkinto Sahamestarin erikoisammattitutkintoPuusepän alan ammattitutkinto Venemestarin erikoisammattitutkintoSaha-alan ammattitutkinto Teollisen pintakäsittelijän ammattitutkintoVeneenrakentajan ammattitutkinto

AJONEUVO- JA KULJETUSTEKNIIKKAAutokorimekaanikon ammattitutkinto Autokorimestarin erikoisammattitutkintoAutomaalarin ammattitutkinto Automaalarimestarin erikoisammattitutkintoAutomekaanikon ammattitutkinto Automekaanikon erikoisammattitutkintoDieselmekaanikon ammattitutkintoHenkilöautomekaanikon ammattitutkintoLastinkäsittelyn ammattitutkintoMetsäkoneasentajan ammattitutkintoPienkonemekaanikon ammattitutkintoRaskaskalustomekaanikon ammattitutkinto

MUU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALAN KOULUTUSKivimiehen ammattitutkinto Kunnossapidon erikoisammattitutkintoKunnossapidon ammattitutkinto Lukkoseppämestarin erikoisammattitutkintoLukkosepän ammattitutkinto Nuohoojamestarin erikoisammattitutkintoMittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto Sisustusalan erikoisammattitutkintoNuohoojan ammattitutkinto Tekniikan erikoisammattitutkintoRautatiekaluston kunnossapidon ammattitutkinto Tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoSisustusalan ammattitutkinto Varastoalan erikoisammattitutkintoVarastoalan ammattitutkinto Ympäristöalan erikoisammattitutkintoYmpäristöhuollon ammattitutkinto

MAATILATALOUSHevosvalmentajan ammattitutkinto Tarhaajamestarin erikoisammattitutkintoKarjatalouden ammattitutkinto Tallimestarin erikoisammattitutkintoKengityssepän ammattitutkinto Luonnonmukaisen tuotannon ammattitutkintoMaatalouskoneasentajan ammattitutkinto Mehiläistarhaajan ammattitutkintoViljelijän ammattitutkinto

PUUTARHATALOUSArboristin ammattitutkinto Floristimestarin erikoisammattitutkintoFloristin ammattitutkinto Puistomestarin erikoisammattitutkintoPuistopuutarhurin ammattitutkinto Taimistomestarin erikoisammattitutkintoVihersisustajan ammattitutkintoViinintuotannon ammattitutkintoViljelypuutarhurin ammattitutkinto

KALATALOUSKalanjalostajan ammattitutkintoKalanviljelijän ammattitutkintoKalastusoppaan ammattitutkinto

METSÄTALOUSBioenergia-alan ammattitutkinto Metsämestarin erikoisammattitutkintoMetsätalousyrittäjän ammattitutkinto (osan tutkinnosta muodostaa yrittäjän ammattitutkinto)

LUONTO- JA YMPÄRISTÖALAErä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto Riistamestarin erikoisammattitutkintoLuonnontuotealan ammattitutkintoPorotalouden ammattitutkintoYmpäristöhuollon ammattitutkinto

MUU LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN KOULUTUSGolfkentänhoitajan ammattitutkinto Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto

TERVEYSALAJalkojenhoidon ammattitutkinto Kipsimestarin erikoisammattitutkintoKipsausalan ammattitutkinto Obduktiopreparaattorin ammattitutkinto

KUNTOUTUS JA LIIKUNTAHierojan ammattitutkinto Hierojan erikoisammattitutkinto Liikuntapaikkojenhoitajan ammattitutkinto Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto

TEKNISET TERVEYSPALVELUTOptiikkahiojan ammattitutkinto Välinehuoltajan erikoisammattitutkintoVälinehuoltajan ammattitutkinto

KAUNEUDENHOITOALAHiusalan ammattitutkinto Hiusalan erikoisammattitutkinto Kosmetologin erikoisammattitutkinto

MAJOITUS- JA RAVITSEMISALARavintolakokin ammattitutkinto Baarimestarin erikoisammattitutkintoSuurtalouskokin ammattitutkinto Dieettikokin erikoisammattitutkintoTarjoilijan ammattitutkinto Hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto Ruokamestarin erikoisammattitutkinto

KOTITALOUS- JA KULUTTAJAPALVELUTKotityöpalvelujen ammattitutkinto

PUHDISTUSPALVELUTLaitoshuoltajan ammattitutkinto Pesulateknikon erikoisammattitutkintoTekstiilihuollon ammattitutkinto Siivousteknikon erikoisammattitutkinto Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto

MES

TARI

N- J

A KI

SÄLL

INTU

TKIN

NOT

Ammattitaidon päivittämiseksi ja osaamisen lisäämiseksiGOLFALAN KOULUTUKSET

Golfkenttämestarin erikoisammattitutkinto on omaeh-toista ammatillista täydennyskoulutusta, joka kattaa golf-kenttämestarin ammatin ydinosaamisen: hoidon johtaminen ja toteuttaminen pelaajia varten, hoidon ohjelmointi ja seu-ranta, golfkentän rakenteet, hoitokoneet ja ympäristö, golf-alan ja -lajin tuntemus liikuntamuotona sekä asiakaspalvelu ja markkinointi. Koulutus on suunnattu golfkenttämestareille/ apulaiskenttämestareille.

Golfkentänhoitajan ammattitutkintoon valmistavan koulu-tuksen suoritettuaan opiskelijalla on kokonaisnäkemys, tieto ja taito golfkentänhoidon toteuttamisesta käyttäjiä varten. Koulutus on tarkoitettu golfkenttien kausityöntekijöille ja hoitajiksi aikoville.

Lisätietoja koulutuksesta antaa ohjelmajohtaja Jan Ruoho, jan.ruoho@vierumaki.� , puh. 040-837 6149 tai koulutus-assistentti Jaana Halla, jaana.halla@vierumaki.� , puh. (03) 8424 1302.

www.vierumaki.fi

Liikuntapaikkainstituutin koulutukset on suunnattu kuntien, kau-punkien ja yritysten liikuntapaikkojen hoitajille ja liikuntapaik-kamestareille sekä liikunta-alalle aikoville käytännön tekijöille.

Voit päivittää ammattitaitoasi työn ohella, sillä osa koulutuksista to-teutetaan monimuoto-opiskeluna, osa muutaman päivän kestävinä kursseina.

Opetushallituksen vahvistamien tutkintoperusteiden mukaisesti lii-kuntapaikkainstituutin ammattitutkintoihin kuuluu työssäoppimista, kirjallisia etätehtäviä ja koulutuksesta riippuen 8-15 lähiopetusjaksoa. Opinnot tähtäävät näytön suorittamiseen.

Liikuntapaikkainstituutin koulutusten hinnat sisältävät opetuksen ja materiaalien lisäksi lähijaksojen aikana täysihoidon Suomen Urhei-luopistolla.

Lisätietoja koulutuksesta antaa Liikuntapaikkainstituutin johtajaManu Varho, manu.varho@vierumaki.� , puh. (03) 8424 1008 taikoulutusassistentti Jaana Halla, jaana.halla@vierumaki.� , puh. (03) 8424 1302.

Täydennä osaamistasi työn ohessaSUOMEN URHEILUOPISTOLLA VIERUMÄELLÄ

www.vierumaki.�

Mestari-lehti_210x267mm_04032010.indd 1 8.3.2010 12:07:54

36 MESTARI

”Aikaa, ajatusta ja paljon mustaa kahvia.””Kaunis esine on muutakin kuin vain kaunis esine. Sen pitää päästä oikeasti käyttöön.”

Elle Valkeapää, juurikoruntekijä

ww

w.p

auli

g.fi

Tunteella ja taidolla. Tietysti Pauligin.

PAULIG_JM_ELLE_210x267.indd 1 9.3.2010 10.59