miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus · anemia (yleensä lievä-kohtalainen) normo- tai...

20
Miksi perusverenkuva on tärkeä tutkimus Anna Lempiäinen Erikoislääkäri, LT HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Upload: ngokhanh

Post on 13-Jan-2019

232 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Miksi perusverenkuva on

tärkeä tutkimus

Anna Lempiäinen

Erikoislääkäri, LT

HUSLAB, kliininen kemia ja hematologia

Luennon sisältö

Mihin perusverenkuvaa käytetään

Mitä perusverenkuva sisältää

Miten perusverenkuvaa tulkitaan

Anemia

Mitä vinkkejä verenkuva anemian syystä antaa

Esimerkkitapauksia

Mihin perusverenkuvaa käytetään

Yleisin laboratoriotutkimus, indikaatiot väljät

Käytetään useiden sairauksien seulonnassa ja

yleistilan mittarina, tulehdustiloja selvitettäessä,

joidenkin lääkehoitojen seurannassa

Erityisen hyödyllinen anemian selvittelyssä

punasoluindeksit auttavat haarukoimaan

anemian syytä

Top10 tutkimukset 2015

HUSLAB - kliininen kemia ja hematologia

Tutkimus

1 B -PVKT (2474)

2 P -Krea (4600)

3 P -K (1999)

4 P -Na (3622)

5 P -CRP (4594)

6 P -ALAT (1024)

7 P -INR (4520)

8 P -AFOS (4587)

9 S -TSH (2832)

10 fP-Kol-LDL (4599)

Perusverenkuva ja trombosyytit, verestä 2474 B –PVKT

B –Hb, hemoglobiinipitoisuus naiset 117-155 g/l, miehet 134-167 g/l

B –Eryt, punasolupitoisuus Eryt; 3.90-5.20 x1012/l, miehet 4.25-5.70 x 1012/l

B –Hkr, punasolujen tilavuusosuus eli hematokriitti naiset 35-46 %, miehet 39-50 %

punasoluindeksit (E -MCV, E -MCH, E –MCHC, E-RDW)

B –Leuk, leukosyyttipitoisuus 3.4-8.2 x109/l

B –Trom, trombosyyttipitoisuus 150-360 x109/l

Sisältää osatutkimukset:

PUNASOLUINDEKSIT –

punasolujen koko

MCV (E –MCV: 82-98 fl)

punasolujen keskimääräinen tilavuus.

mitataan suoraan yksittäisistä punasoluista impedanssin perusteella (tai Hkr/Eryt)

RDW (E –RDW: naiset <15%, miehet <14%) Kuvastaa punasolujen koon vaihtelua ja täydentää

MCV:tä. Lasketaan punasolujen koon jakauman perusteella. Normaalit punasolut tasakokoisia, koon vaihtelua mm. vuotoanemiassa, hemolyysissä, raudanpuuteanemiassa, myelodysplastisessa syndroomassa, megaloblastisessa anemiassa.

PUNASOLUINDEKSIT –

punasolujen kromisuus

MCH (E –MCH: 27-33 pg/solu)

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinimassa

Hb/Eryt

MCHC (E –MCHC: 320-355 g/l)

Punasolujen keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus

Hb/Hkr

Ensin katsotaan kokonaisuus

Onko jossain solulinjassa poikkeavuutta?

Punasolut, valkosolut, trombosyytit

Onko kyse yhden vai useamman solulinjan

häiriöstä?

Jos ongelmia on useassa solulinjassa, on

tuotantohäiriö todennäköinen

Onko hälyttävää?

Huomattava anemia ilman ilmeistä syytä, selvä

trombosytopenia, selvä leukopenia tai –sytoosi, usean

solulinjan poikkeavuus

Sitten siirrytään erillisiin

solulinjoihin… Leukosyytit

Leukosyyttien kokonaismäärä

Ei kerro eri leukosyyttien jakaumasta tai määrästä

Leukosyyttien määrä vaihtelee fysiologisesti

runsaasti

Infektiot, raskaus, lääkitys, vuorokaudenaika, tupakointi,

ateriointi, aktiivisuus, ikä, sukupuoli, etnisyys…

Erittelylaskenta keskeinen leukosytoosin ja

leukopenian selvittelyssä

Trombosyytit

Trombosytopenia – tuotantohäiriö vai lisääntynyt

kulutus?

Yleensä PVK:sta ei saada vinkkiä häiriön syystä

MPV, PDW, IPF

Trombosytoosi –reaktiivinen muutos vai

myeloproliferatiivinen tila?

Onko tulos luotettava? Kuvaaja, natiivivalmiste?

Trombosyyttikasat, jättitrombosyytit,

punasolufragmentit?

Punasolut

Anemia: Hemoglobiinin pitoisuus alle viitealueen

WHO:n määritelmä: aikuisilla miehillä Hb alle 130 g/l,

naisilla alle 120 g/l ja raskaana olevilla alle 110 g/l.

Erytrosytoosi: Punasoluja liikaa; B-Hb ja/tai B-eryt koholla

Syitä: Sekundaarinen alhaiselle hapensaannille (mm.

vuoristo, sydän- tai keuhkosairaudet, tupakointi), Hb:n

rakenne poikkeava, myeloproliferatiivinen sairaus

(polysytemia vera)

Anemia -syyt

Tuotantohäiriö?

Raudan, folaatin, B12-vitamiinin puute,

Sekundaarianemia, alkoholi tai muu toksinen vaikutus

Luuytimen ongelma

Lisääntynyt kulutus?

Verenvuoto

hemolyysi

Punasoluvika?

Hemoglobiinipoikkeavuus (esim. talassemia), solukalvon vika

(esim. sferosytoosi)

… ja käytännönläheisemmin jaoteltuna

Mikrosytäärinen anemia (MCV <80 fl)

Raudanpuute, sekundaarianemia,

hemoglobiinipoikkeavuudet

Normosytäärinen anemia (MCV 80-100 fl)

Sekundaarianemia

vuoto, hemolyysi

luuydinongelma (infiltraatti, alentunut solukkuus yms)

Makrosytäärinen anemia (MCV >100 fl)

Vuoto, hemolyysi

alkoholi, lääkeaineet

B12/folaatin puute

Myelodysplastinen syndrooma

hypotyreoosi, maksasairaudet

Raudanpuute vai Hb-poikkeavuus?

Etninen tausta? Aiemmat verenkuvat? Raudanpuutteelle

altistava tekijä?

”Talasseeminen verenkuva”: MCV ja MCH huomattavan

matalia suhteessa Hb-tasoon, erytrosyyttien määrä

kohonnut tai normaalin yläkantissa, MCHC voi olla

normaali

Raudanpuutteessa erytrosyyttien määrä yleensä

normaali tai matala, RDW usein koholla, MCV, MCH ja

MCHC matalat, trombosytoosi yleinen

Sekundaarianemia?

Pitkäaikaiseen ja/tai vaikeaan sairauteen voi liittyvä

anemia (yleensä lievä-kohtalainen)

Normo- tai mikrosytäärinen

Yleisimmin liittyy munuaisten vajaatoimintaan,

reumasairauksiin ja muihin kroonisiin tulehdustiloihin

sekä moniin syöpämuotoihin

Anamneesi ja tutkimus, CRP, lasko?

Vuotoanemia tai hemolyysi?

Tuotantohäiriö?

Kulutus lisääntyy joko menetyksellä kehon ulkopuolelle

(vuoto) tai punasolujen hajotessa verenkierrossa

(hemolyysi)

E-retik, retikulosyyttien osuus punasoluista ja määrä

Lisääntyy punasolutuotannon vilkastuessa

Vuoto, hemolyysi tai anemian korjaantumisvaihe

Ei retikulosytoosia: Tuotanto ei vastaa anemiaan

Sekundaarianemia, hypotyreoosi, alkoholi,

luuytimen infiltraatti, hypoplasia, MDS…

Megaloblastinen anemia

B12-vitamiinin/folaatin puutteen tai joidenkin

lääkeaineiden aiheuttama anemia, jossa verisolujen

DNA-synteesi häiriintyy

Tyypillisesti MCV on selvästi koholla, RDW usein

koholla, samanaikainen leukopenia ja trombopenia

mahdollisia

Luuydinaspiraatin morfologisessa tutkimuksessa

tyypillisiä ”megaloblastisia” muutoksia

Pitkälle pääsee

Potilaan tutkimisella ja verenkuvatutkimuksilla

(PVK ja retikulosyytit) pääsee jo pitkälle anemian

syyn selvittelyssä

Näiden perusteella kohdennetut, diagnostiset

tutkimukset

Kuva 21.1 Anemian laboratoriotutkimukset kaavamaisesti, kirjasta Laboratoriolääketiede –

kliininen kemia ja hematologia 2010

Kiitoksia!