multisillan ekosysteemipalvelut

Multisillan ekosysteemipalvelutAsukkaiden lähiympäristön ja luonnon kehittäminen

2015

Jere Nieminen

Sisällys

2

1 . Johdanto 3

2. Ekosysteemipalvelut Multisillassa 4

3. Aineisto ja menetelmät 7

4. Vyöhykekohtainen tarkastelu 9

5. Ekosysteemipalvelu iden kehittäminen Multisillassa 51

6. Kirjallisuus 52

Tilaaja: Tampereen kaupunki , Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu

ID: 1 444 096

Teksti , kuvat ja taitto: Jere Nieminen

Kartat: MML, Jere Nieminen

Tutkimusosuuskunta Tapaus

http://tutkimusosuuskunta.fi/

jere.n [email protected]

2015

Selvitys Tampereen Multisillan ekosysteemi-palvelu ista on osa Multisillan täydennysra-kentamiseen pyrkivää EHYT-yleissuunnitelmaa. Uuden asuntorakentami-sen lisäksi täydennysrakentamisen tavoittee-na on asuin- ja elinympäristön parantaminen.

Luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ovatkeskeinen osa asukkaiden lähiympäristöä. Senvuoksi ekosysteemipalvelu ita tarkastellaantässä selvityksessä luonnon monimuotoisuu-den lisäksi erityisesti asukkaiden näkökul-masta.

Selvityksen tavoitteena on tunnistaa ja kar-toittaa mahdollisuuksia Multisillan nykyistenekosysteemipalvelu iden vahvistamiseksi jauusien tuottamiseksi .

1. Johdanto

3

2. Ekosysteemipalvelut MultisillassaEkosysteemipalvelut

Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ihmiselletarjoamia hyötyjä. Tässä selvityksessä ekosys-teemipalvelu iden tunnistamiseen käytetäänlähestymistapaa, joka sopii erityisesti lähiönasukkaiden lähiympäristön kehittämiseen.Tutki joiden (Haila ym.) mukaan ekosysteemi-palvelu iden syntyä voidaan tarkastella ihmi-sen ja luonnon toimintojen vuoro-vaikutuksena. Silloin tarkastelussa tärkeiksiteki jöiksi etenkin kaupungeissa nousevat sel-laiset asiat, kuten luonnonhoito, ju lkinen tila,sosiaalinen oppiminen ja verkostot, taitojensi irtyminen, ihmisiä yhteen kokoavat paikatsekä mahdollisuudet luoda tiloja, joissa yhtei-sen huolenpidon prosessit voivat käynnistyä(Haila ym, 138). Tätä lähestymistapaa seuratentässä selvityksessä tarkastellaan ekosysteemi-palvelu iden hallintaa paitsi virallisen hallin-non tuottamina palvelu ina myös Multisillanasukkaiden ja luonnon vuorovaikutuksen nä-kökulmasta.

Nykyään ekosysteemipalvelu iden luokittelus-sa suositaan myös CICES:in (Common Interna-

tional Classification of Ecosystem Services2013) ekosysteemipalvelu iden jakoa kolmeenluokkaan, joita ovat tuki- ja säätelypalvelut,tuotantopalvelut sekä kulttuuripalvelut. Luo-kittelua on käytetty esimerkiksi Tesoman eko-systeemipalveluselvityksessä TesomanEHYT-hankkeen suunnitelma-alueelle (Musta-järvi 2013). Vaikka CICES:in mukainen luokituson jo melko vakiintunut ekosysteemipalvelu i-den arvioinnissa, tässä selvityksessä valitti inasukkaiden ja luonnon vuorovaikutusta koros-tava lähestymistapa.

Lähiympäristön ekosysteemipalvelu iden ke-hittämisen kannalta on merkityksellistä ni idenkäyttö. Asukkaiden toiminta vahvistaa tietyn-laisten palvelu jen tai hyötyjen muodostumistaja saatavuutta (Haila ym, 34). Toisin sanoen,ekosysteemihyötyjä tuotetaan, kun asukkaatmuokkaavat lähiympäristöään mieleisekseen.Samalla luonto muokkaantuu monimuotoi-suuden kannalta merkityksellisemmäksi .Yleensä kaupunkien lähiluonto on hallinnolli-sesti tuotettua, jonka tuottamiseen osallistu-vat kaupungin ja huoltoyhtiöiden työntekijät.Esimerkiksi metsäsuunnitelmat ja metsänhoi-

totyöt ovat yleensä kaupungin toteuttamia.Tässä selvityksessä tarkastellaan hallinnolli-sen näkökulman lisäksi asukkaiden mahdolli-suuksia osallistua lähiympäristönsäkehittämiseen.

Tässä selvityksessä hahmotetaan ympäristönylläpitämät ekologiset funktiot Multisillanasukkaiden kokemuksien perusteella. Ympä-ristön ekosysteemipalvelut on tunnistettu in-ternetkyselyn (12.2.-5.3.2015) perusteella jakohtaamalla asukkaita maastohaastattelu iden(5.-13.8.2015) avulla. Selvityksen aineistoa ke-rätti in myös maastossa ja asukkaita kohtaa-malla, jolloin tunnistetti in Multisillanlähiympäristön ekologisia edellytyksiä tuottaaluonnon ja ihmisten vuorovaikutukseen pe-rustuvia ekosysteemipalvelu ita (ks. aineistottarkemmin s. 7).

Asukkaiden kokemuksien lisäksi ekosysteemi-palvelut hahmotetaan tässä selvityksessämonimuotoisen ja monipuolisen luonnon nä-kökulmasta. Monimuotoinen luonto tuottaaekologisia toimintoja, jotka muodostavat eko-systeemipalvelu ita ja hyötyjä asukkaille. Mo-

4

nimuotoinen luonto voi siten olla osa kaupun-gistuvaa yhdyskuntarakennetta.

Tässä selvityksessä pääpaino on luonnon mo-nimuotoisuutta tukevien nykyisten ja potenti-aalisten rakenteiden tunnistamisessa. N i insanotut uudenlaiset ekosysteemit (Novel eco-systems, Hobbs ym. 2013) auttavat tunnista-maan biodiversiteettiä vahvistavien urbaanienympäristöjen piirteitä. Uusien ekosysteemienlähtökohdasta inhimilliset toiminnot voivatolla osana monimuotoista luontoa.

Uusien ekosysteemien käsite ei tukeudu yk-sistään niin sanottuun alkuperäiseen, koske-mattomaan tai luonnontilaiseen luontoon,kuten esimerkiksi luontoarvojen vaaliminenluonnonsuojelualueilla yleensä. Kun luontoar-voja kehitetään vastavuoroisesti asukkaidenkanssa, voi lopputulos poiketa paljonkin luon-non omista luontotyypeistä, mutta olla siltimonimuotoinen ja monipuolinen. Uusien eko-systeemien hyvä puoli alkuperäisi in luonto-tyyppeihin verrattuna on se, että ihminen onosa niiden toimintaa ja osallistuu ekologistenfunktioiden tuottamiseen si inä missä luonnonelementitkin , kuten esimerkiksi maaperä, vesija kasvillisuus.

Ekosysteemipalveluiden tuottamisen tavat

Nykyisellään Multisillan asuinlähiön ympäris-tö ja luonto ovat pääosin hallinnollisesti tuo-tettu ja. Viheralueiden hoidosta vastaavatpitkälle viranomaistahot ja yhtiöt. Alueella ny-kyisellään ilmenevät asukkaiden tuottamatekologiset prosessit ovat vähäisiä ja pieni-muotoisia, vaikka niitäkin on jonkin verran.Uusien ekosysteemien lähtökohdasta on mah-dollista hahmottaa ekosysteemipalvelu identuottaminen siten, että asukkaat osallistuvatluonnon prosesseih in nykyistä vahvemmin.

Tutki jat (Primmer ym. 2015) jäsentävät ekosys-teemien hallinnan tavat neljään eri luokkaan.N i itä ovat ensinnäkin hierarkinen hallinta, jos-sa ylemmän tason politi ikkaa toimeenpan-naan alemmilla tasoilla. Esimerkiksiekosysteemipalvelu iden hierarkista hallintaailmentävät luonnonsuojelulaki ja luontodirek-ti ivit. Multisillassa niitä on toteutettu esimer-kiksi Peltolammi-Pärrinkoskenluonnonsuojelualueella, jossa esi intyy haju-heinää (Cinna latifolia). Hajuheinä on EU:nluontodirekti ivin laj i , jonka lisäksi se on rau-hoitettu luonnonsuojeluasetuksella (LSA471/2013).

Toinen tapa hallita ekosysteemipalvelu ita ontieteellis-tekninen hallinta. Si itä ovat Multisil-lassa ekosysteemipalvelu iden tuotannossaesimerkkeinä Tampereen kaupungin luonnon-

suojeluohjelma 2012-2020 ja Metsien hoidontoimintamalli . Myös tieteellis-tekninen eko-systeemipalvelu iden hallinta toteutuu niinsanotusti ylhäältä alas, vaikka paikallinenkonteksti huomioidaan suunnitelmia laaties-sa. Suunnitelmissa korostuvat suunnitteli joi-den tekemät ratkaisut.

Kolmas tapa hallita ekosysteemipalvelu ita onpaikallisi in olosuhteisi in sopeutuva ja yhteis-toiminnallinen hallinta. Si inä huomioidaankansalaisten intressit ja heitä osallistetaansuunnitteluprosessissa. Sopeutuvassa ja yh-teistoiminnallisessa ekosysteemipalvelu idenhallinnassa toteutuu ylhäältä alas-näkökul-man lisäksi n i in sanottua alhaalta ylös-tyyp-pistä hallintaa.

Neljäs tapa hallita ekosysteemipalvelu ita onstrategisen käyttäytymisen hallinta. Se perus-tuu kansalaisten aloitteelliseen toimintaan,jossa heille voidaan antaa mandaatti jonkinekosysteemipalvelun hallintaan. Hallinnonvaikutus perustuu omatoimisen käyttäytymi-sen ohjaamiseen. Multisillan tapauksessaneljättä ekosysteemipalvelu iden hallinnantyyppiä ei juuri nykyisellään esi inny. Se voisiolla vaikkapa sääntöjen muodostamista asuk-kaiden omatoimisen talkootyön ohjenuoraksi ,johon sisältyy myös lupa toimia julkisillaalueilla.

5

Lähiympäristön vaalimista ja ekosysteemipal-velu iden tuottamista ei voi eikä ole tarvettasi irtää kokonaan hallinnolta asukkaille. Hal-linto voi toteuttaa sellaisia toimintoja, jotkaeivät ole asukkaille mahdollisia. Esimerkiksipuuston harventaminen tai purojen ennallis-taminen vaati i sellaisia resursseja, joita asuk-kailla ei ole käytössään.

Hallintoa tarvitaan myös mahdollistamaanasukkaiden tuottamat palvelut, kuten esimer-kiksi pohjatyön valmistaminen (esimerkiksiviljelypalstojen tai n i ittyjen perustat), sääntö-jen laatiminen sekä ohjauksen ja resurssienantaminen. Asukkaiden tuottamat ekosystee-mipalvelut eivät ole hallinnosta irrallisia, vaanniitäkin voidaan hallita eri tavoin . Hallintaa onmyös esimerkiksi luvan antaminen ja kannus-tus tietynlaiseen toimintaan. Asukkaiden toi-mintaan perustuvien ekosysteemipalvelu identuottaminen voi toteutua myös esimerkiksisääntelyä keventämällä. Tällöin asukkaat saa-vat luvan toimia lähiympäristössään tavalla,jolla kaupunki ja taloyhtiöt ovat aiemmin hoi-taneet ympäristöä.

Tässä selvityksessä ekosysteemipalvelu identuottamista tarkastellaan perinteisen hallin-tokeskeisen toimintatavan lisäksi asukkaidensekä asukkaiden ja hallinnon yhteistuotannonnäkökulmista. Tässä selvityksessä on tunnis-tettu hallinnollisesti tuotettu jen ekosysteemi-

palvelu iden lisäksi asukkaiden aloitteelliseentoimintaan sopivia ekosysteemipalvelu ita.Paitsi että asukkaiden nykyisiä toimintoja voi-daan vahvistaa palvelu iden tuottamiseksi ,voidaan Multisillassa käynnistää uudenlaisiatoimintoja. Kaikkien julkisten alueiden hoidonei ole välttämätöntä olla julkisten toimijoidentoteuttamaa, vaan asukkaiden rooli voi ollahoidossa keskeisellä si jalla monilla alueilla.

Asukkaiden toteuttama luonnonhoito tuottaausein erilaisia ekologisia funktioita ja ekosys-teemipalvelu ita kuin hallinnollisesti pystytääntuottamaan. Asukkaiden toteuttama luonnon-hoito on pitkälle pienipi irteistä ja käsin toteu-tettua verrattuna hallinnon toteuttamaankoneelliseen, suuremmassa mittakaavassa to-teutettuun luonnonhoitoon. Siten asukkaidentekemät ekosysteemit ovat erilaisia kuin hal-linnon tuottamat ympäristöt.

Kun asukkaita kannustetaan lähiympäristönsähoitoon, on si itä hallinnollista hyötyä, sillä semahdollistaa työmäärän ja resurssien säästä-misen. Tosin jonkin verran uusia kulu ja voimuodostua esimerkiksi talkoiden järjestämi-sestä tai uusien sääntöjen laatimisesta.

6

Internetkysely

Multisillan EHYT-yleissuunnitelman valmiste-lussa toteutetti in internetkysely (12.2.-5.3.2015). Kyselyllä kerätti in suunnittelua var-ten tietoja ja näkemyksiä alueen ja senlähiympäristön arvoista ja kehittämistarpeis-ta. Vastattavana oli kartta- ja monivalintaky-symyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kyselynvastaukset painottu ivat rakentamiseen. Tätäselvitystä varten internetkyselyn aineisto ana-lysoiti in ekosysteemipalvelu iden näkökulmas-ta. Analyysi kohdentui internetkyselynavoimiin vastauskentti in ja vastausten laadul-lisi in ominaisuuksi in . Analyysin tuotoksena olikäsitys Multisillan ekosysteemipalvelu idennykytilanteesta asukkaiden näkökulmasta jani iden kehittämismahdollisuuksien sosiaali-sista edellytyksistä.

Ekologisten edellytysten tunnistaminen

Multisillan nykyisten ja potentiaalisten eko-systeemipalvelu iden tunnistamista vartenMultisillan alue kartoitetti in maastossa. Maas-totyön apuna käytetti in erilaisia paikkatieto-,kartta- ja ilmakuva-aineistoja. Maastotyön ai-kana kerätyn aineiston ja sen analyysin tuo-toksena saati in selville, mitkä ovat Multisillanekosysteemipalvelu iden kehittämisen luon-

nontieteelliset edellytykset. Maastotyö pai-nottu i vyöhyketarkasteluun, jossa tunnistetti inmaisema- ja luontotyyppitasolla ekosysteemi-palvelu iden tuottamiseen soveltuvat ekologi-set, maantieteelliset ja sosiaalisetkokonaisuudet.

Esimerkkikohteiden kartoittaminen

Vyöhykekohtaisen tarkastelun yhteydessätunnistetti in ekosysteemipalvelu iden kehittä-misen edellytykset ja mahdollisuudet. Koskaekosysteemipalvelu ita on mahdollista kehit-tää olemassa olevien toimintamallien mu-kaan, etsitti in työssä Multisiltaan sopiviavaihtoehtoja. Selvitystyön aikana tutustutti inmahdollisi in esimerkkikohteisi in muun muas-sa Tampereella, Pirkkalassa, Helsingissä, Hä-meenlinnassa, Raumalla ja Oulussa.Esimerkkikohteet ilmensivät vaihtoehtoja, jot-ka voisivat olla toteutettavissa myös Multisil-lassa.

Maastohaastattelut

Selvitystyössä kerätti in asukkailta kokemuk-sellista tietoa Multisillan ekosysteemipalve-lu ista ja ni iden kehittämismahdollisuuksista.Maastohaastattelut toteutetti in kohtaamallaasukkaat heidän arkitilanteissaan (vrt. N iemi-

nen 201 1 ). Haastattelut toteutetti in maastossapaikoissa, joissa asukkaat sattu ivat kulloinkinolemaan. Haastattelu issa keskustelti in suo-raan niistä alueista ja ni ih in li ittyvistä yksi-tyiskohdista, joih in oli mahdollista vi itatahaastattelutilanteissa.

Se, että puheenaiheet olivat konkreettisestinähtävillä ja osoitettavissa, vähensi tulkin-nanvaraa haastattelutilanteessa. Samalla ym-päristö yksityiskohtineen inspiroi keskusteluaja lisäsi haastateltavien valmiuksia kertoaekosysteemipalvelu ista ja ni ih in li ittyvistä so-siaalisista ja ekologisista prosesseista tar-kemmin.

Haastattelu ita toteutetti in neljän haastattelu-päivän (5.8., 1 1 .8., 1 2.8. ja 13.8.) aikana yhteen-sä 43 kappaletta. Haastattelu ih in osallistu iyhteensä 54 henkilöä, koska joissain haastet-telutilanteissa kohdatti in kerralla useampikuin yksi henkilö. Selvitystyössä haastatelti invain Multisillan asukkaita eikä esimerkiksiohikulkumatkalla olleita henkilöitä. Vain kol-me henkilöä kieltäytyi haastattelusta. Haas-tattelut kestivät 5-20 minuuttia. Keskimäärinhaastattelut kestivät noin 10 minuuttia. Toisi-naan haastateltavia henkilöitä tavoitetti inmaastossa helposti , mutta välillä haastatelta-vien löytämiseksi piti odottaa tai kävellä pit-

3. Aineisto ja menetelmät

7

kiäkin aikoja. Haastateltavat henkilöt pyritti intavoittamaan tasapuolisesti koko Multisillanalueelta siten, että kaikille selvitystyössä eko-systeemipalvelu iden kannalta merkittäviksitunnistetu ille vyöhykkeille saataisi in kerättyäasukkaiden kokemuksia.

Maastohaastattelu iden apuna käytetti in viri-kekuvia. Virikekuvat olivat valokuvia, jotka oliotettu referenssikohteilta. Virikekuvien avullakokeilti in , miten erilaiset toimintamallit sovel-tu ivat asukkaiden mukaan Multisillan lähiym-päristön kehittämiseen ja millaisia hyötyjäasukkaat kokivat ni istä muodostuvan. Virike-kuvat oli järjestetty 40 kuvan kansioon, jotaoli helppo selata haastattelutilanteessa.Haastattelutilanteissa käytettyjä virikekuviaon esillä myös tässä raportissa.

Suositukset ekosysteemipalveluiden hallin-

naksi

Vyöhykekohtaisen tarkastelun lopuksi tässäraportissa esitetään suosituksia si itä, ku inkaekosysteemipalvelu ita ja ni ih in li ittyviä ekolo-gisia toimintoja kannattaa kehittää. Ehdotuk-sissa tarkastellaan sopivaa ekosysteemi-palvelu iden hallinnan tapaa hallinnon (esim.Tampereen kaupunki , ELY-keskus, Li ikennevi-rasto, huoltoyhtiöt, Fingrid Oyj) sekä asukkai-den näkökulmista. Asukkaiden näkökulmaselvityksessä sisältää koko kansalaisyhteis-kunnan, johon kuuluvat myös esimerkiksi yh-d istykset.

8

MMaaaassttoohhaaaassttaatttteelluu iiddeenn ssii jjaaiinnnniitt

4. Vyöhykekohtainen tarkastelu

9

Purot, ojat ja kosteikot

Voimajohtoaukeat

Meluaidat ja -vallit

Tiealueet

Tontit ja kiinteistöt

Metsät

Internetkysely

I nternetkyselyn vastauksissa Arranmaanojatodetti in kehitettäväksi paikaksi etenkin ra-danvarressa, Multiojankadun läntisen haarankohdalla. Tällä kohtaa oja muistuttaa lammik-koa tai umpeenkasvanutta kosteikkoa. Ojaapidetään li ikkumisen kannalta vaarallisena jahuonosti hoidettuna, epämiellyttävänä ja ru-mana. ”Hoitamattomalle ryteikölle” tarvitseevastaaj ien mukaan tehdä jotain .

Ekologiset edellytykset

Multisillassa on runsaasti erilaisia oj ia. Jotkinojat ovat kaivettu ja suoravi ivaisia oj ia, muttaosa ojista muistuttavaa enemmän luonnonti-laisenkaltaista puroa. Joissain paikoissa vesikulkee rummuissa maan alla. Multisillassakaivetut ojat ja luonnontilaisemmat purot li it-tyvät toisi insa ja ni issä virtaa sama vesi . Oj ienja purojen lomassa on jonkin verran kosteitaalueita, kuten lammikoita, kosteikkoja ja luh-tavaikutteisia alueita.

Asukkaat eivät nykyään juurikaan käytä ojiatai puroja Multisillassa. Ojat eivät ole Multisil-lassa myöskään maisemallisesti näkyviä, kos-ka ne si jaitsevat syrjässä ja ovat yleensä

4.1. Multisillan ojat ja purot

10

VVaarrvvaarriinnppuuiissttoonnkkoosstteeiikkkkoo

KKoosstteeaa mmeettssääLLeemmppäääälläännttiieenn vvaarrrreellllaa

MMuullttiissii llllaannkkaadduunnkkäääännttööppaaiikkkkaa

MMuullttiioojjaannkkaadduunnkkäääännttööppaaiikkkkaa

KKoosstteeiikkkkoo rraaddaann vvaarrrreessssaa MMaahhddoolllliinneenn ppooiisstteettttaavvaa rruummppuuppuuttkkii rraaddaann vvaarrrreessssaa

MMuullttiissii llllaannkkaadduunn kkäääännttööppaaiikkkkaa ppuurroonn vviieerreessssää MMuullttiioojjaannkkaadduunn ppuurroommaaiisseemmiiaa

tiheän kasvillisuuden peittämiä. Kaivettu ja jasuoravi ivaisia oj ia voi kehittää vi ihtyisämmiksimuokkaamalla ni iden piirteitä luonnonmuo-kaisien purojen kaltaisiksi . Puroja voisi tuodaparemmin esi in muun muassa puustoa jamuita rakenteita raivaamalla.

Oj ia ja puroja kehittämällä voidaan vesistämuodostaa Multisiltaan vallitsevaan maise-malliseen elementti in eli metsi in verrattavissaoleva kiinnostava elementti . Avoimista luon-nonkaltaisista puroista on myös enemmänhyötyä luonnon monimuotoisuudelle. Avoimetja luonnontilaisen kaltaiset vesipinnat ylläpi-tävät monipuolisempaa kasvi- ja eläinlaj istoakuin toistuvasti perattavat tai rummuissa si-jaitsevat ojat. Puroja ja kosteikkoja kehittäes-sä voidaan lisätä ni iden saavutettavuuttaasukkaille esimerkiksi erilaisten kivetystenavulla.

Maastohaastattelut

Kaikki haastatellut Multisillan asukkaat pitivätoj ien kohentamista ja purojen tuomista pa-remmin esi in kannatettavana ajatuksena: ”TääMultisilta on aina ollut vihreän ja veden ym-päröimänä, mutta eipä ne vedet sieltä oikeinnäy”, ”Kyllähän toi oja on aika kauhea. Jotainsille pitäisi tehdä. Puro sopisi si ihen hyvin” ja”Oi , tuollainen puro sopisi hyvin . Juokseva vesiolisi h ienoa. Nyt tuo oja haisee. Oja on tukkoi-nen ja virtaa li ian hitaasti ”. Eräs haastateltu

12

MMuullttiioojjaannkkaadduunn ppooiisstteettttaavvaakkssii ssooppiivvaa kkäääännttööppaaiikkkkaa

MMuullttiissii llllaannkkaadduunn ppooiisstteettttaavvaakkssii ssooppiivvaa kkäääännttööppaaiikkkkaa

VViirriikkeekkuuvvaa rraaiivvaattuussttaa ppuurroossttaa OOuulluunn kkeesskkuussttaa--aalluueeeellllaa VViirriikkeekkuuvvaa kkiivviirreeuunnaaiisseessttaa ppuurroossttaa HHeellssiinnggiissssää

VViirriikkeekkuuvvaa lleevveeäässttää ppuurroollaammmmiikkoossttaa OOuulluunn kkeesskkuussttaa--aalluueeeellllaa VViirriikkeekkuuvvaa kkiivveettyykksseessttää ppuurroonn rreeuunnaallllaa HHeellssiinnggiissssää

asukas kommentoi Arranmaanojan radanvar-ressa Multiojankadun kohdalla si jaitsevaalammikkoa ja sen kehittämistä seuraavasti :”Joskus 30 vuotta sitten radanvarressa oliavoin lammikko. Ruokitti in sorsia lasten kans-sa. Olisi h ienoa, jos sorsat saataisi in takaisin”.

Joissain kohdissa ojat ja purot virtaavat rum-muissa pitkälle käyttämättömien autojenkääntöpaikkojen alla. Asfaltoitu ja kääntöpaik-koja on esimerkiksi Multiojankadun varrella jaMultisillankadun päässä Vaarinmoision alu-eella. Purot kulkevat rummuissa ainakin kah-den asfaltialueen alla noin 15-25 metrinpitu isen matkan.

Kaikki kyseisten alueiden lähellä haastatellutasukkaat olivat valmiita poistamaan asfaltoi-dut alueet, jotta purojen tilannetta voitaisi inkehittää: ”Ei mua ainakaan haittaisi , jos näitäkääntöpaikkoja poistettaisi in”, ”Joo, toi kään-töpaikka on ihan turha ja ruma. Jos sen pois-tamisella saadaan purot näkyviin , n i in antaamennä vaan. Jos mun mielipiteellä on mitäänväliä. Oon asunut täällä vasta neljä vuotta” ja”Asfaltti pois jos sitä ei tarvita”. Erään asuk-kaan mielestä asfaltin poistaminen purojenkohentamiseksi olisi hyvä esimerkiksi Multio-

jankadulla, mutta sen jälkeen kyseiselle koh-dalle tarvittaisi in pieni silta, jotta asukkaatpääsevät kulkemaan Multivuoren polulle.

Kääntöpaikkojen lisäksi ojat ja purot kulkevatmuissakin paikoissa umpinaisissa rummuissa.Asukkaat kannattivat rumpujen määrän vä-hentämistä, jotta vedet saadaan paremminnäkyviin Multisillassa: ”Turhat rummut pois.Siltoja tilalle” ja ”Joo, virtaava puro sopisi . Tuooja on aina tukossa. Ja tuo rumpu pois, vaikkasilta tilalle”. Siltoja rumpujen tilalle toivotti inetenkin ulkoilureiteillä.

Kaikki haastatellut asukkaat pitivät luonnon-mukaisesti muotoiltua metsäreunaista puroaparempana ratkaisuna kuin erilaisien kivetyk-sien avulla muodostettua puroa, jos oj ia ryh-dytään kohentamaan: ”Sellainen saniaisienreunustama puro olisi h ieno”. Asukkaiden mu-kaan puroilla voisi olla joillain kohdilla luon-nonmukaisia kiviä tai muuta kivetystä, jotta neolisivat helpommin asukkaiden saavutettavis-sa: ”Kivet puron vieressa olisi hyvä ainakinjossain kohdassa. N i i ltä voisi katsoa kaloja josni itä on siellä”. Eräs asukas kommentoi Multi-sillanpolun myötäisesti kulkevaa ojaa:”Voisiolla kiviä vaikka tässä keskellä, ja tehtäis vä-

hän aukiota ympärille. Rummun voisi vaihtaapieneen siltaan”.

Haastatellut asukkaat pitivät oj ien ympäristönavartamista tärkeänä, jos oj ia ryhdytäänmuuttamaan puroiksi : ”Ei se paljon uusi puronäkyisi , jos on noi puut edessä”, ”Puustoa poispurojen lähistöltä, jotta saadaan ne näkyviin”ja ”Puut pois vaan. Tollasta pöpelikköä onmaa täynnä, mutta noita hienoja puroja ei ooniin paljon. Ja takasinhan ne kasvaa”.

Suositukset

- Hallinto: Toteutetaan purojen kohtentami-nen Multisillassa pääosin ylhäältä alas-tyyp-pisenä hallintana, koska työssä tarvitaanpaljon resursseja kuten muun muassa suuriakoneita. Laaditaan purojen kohentamiseksierillinen suunnitelma.- Asukkaat: Asukkaat osallistuvat pääosinekosysteemipalvelun nauttimiseen, mutta ei-vät sen tuottamiseen. Asukkaat voivat myö-hemmin osallistua purojen ylläpitämiseen jahoitamiseen esimerkiksi kasvillisuutta raivaa-malla tai kosteikkojen kasvillisuutta istutta-malla.

14

Multisillan vesialueista ojien ja purojen lisäksiasukkaita ki innosti erityisesti Varvarinpuistonkosteikon kehittäminen. Varvarinpuiston kos-tekko si jaitsee Perkkoonkadun ja Vuoreksen-kadun välissä (ks. s. 10). Kosteikon ympärilläon runsaasti kerros- ja pientaloja.

Internetkysely

Useissa internetkyselyn vastauksissa alue to-detaan viihtyisäksi tai kauniiksi paikaksi sekätärkeäksi virkistykselle. Vedet tunnistetaanalueen vahvuudeksi , merkitykselliseksi ”luon-nonvesi ”-alueeksi . Alueen läpi kulkeva luon-nonpuro todetaan ”kivaksi ”. Aluetta toivotaansen lisäksi kehitettävän enemmän puistomai-seksi , helpommin saavutettavaksi ja vi ihtyi-sämmäksi . Vastauksissa toivotaan ”rämeikön”muuttamista puistomaiseksi .

Aluetta luonnehditaan myös ”pajukkoiseksi ”ja ”epäsi istiksi ”, ja ”kunnostamisen” toimenpi-teeksi muun muassa puuston raivaamista ja”puistomaista ilmettä”. Vaikka luonnontilainenvesialue todetaan alueen vahvuudeksi , sitätoivotaan kehitettävän muun muassa virtaa-

4.2.Varvarinpuistonkosteikko

15

VVaarrvvaarriinnppuuiissttoonn kkoosstteeiikkkkooaa vvooiimmaajjoohhddoonn kkoohhddaallllaa

KKeerrrroossttaalloo jjaa ppiihhaa rraajjaauuttuuvvaatt lläähheess kkii iinnnnii kkoosstteeiikkkkoooonn

vammaksi . Aluetta ehdotetaan kehitettäväksimyös kävelyteitä rakentamalla, jotta vaikeastisaavutettavalla alueella kulku helpottu isi . Ve-sialueen reunaan ehdotetaan kävelytietämuutamassa vastauksessa.

Alueen ekologiset edellytykset

Alue on pääosin kosteikkoa. Osittain alue ontäysin veden peitossa, osittain alueella onmaa-alueita, kuten vanhoja umpeenkasvanei-ta peltoja, jotka ovat kuitenkin hyvin kosteita.Kosteikot ovat ylipäätään arvokkaita elinym-päristöjä, joskin Perkkoonkadun kosteikko onpitkälle umpeenkasvanut. Alue on pääosinvanhaa maatalousmaata, jota on viljelty vielä1900-luvun puolen välin tietämillä. Varvarin-puiston alueella on mahdollisuuksia kehittääkosteikkoa avoimemmaksi elinympäristöksi ,jolloin vesi pääsee paremmin esi in maisemal-lisena elementtinä

Nykyisellään asukkaat eivät juurikaan käytäkosteikkoa, eikä se ole maisemallisesti erityi-sen kiinnostava. Kosteikkoa kohentamalla onmahdollista lisätä alueen maisemallista il-mettä sekä lisätä alueen turvallisuutta raivaa-malla vesi näkyviin . Kosteikonsaavutettavuutta ja mahdollisuuksia virkistäy-tymiseen voidaan kohentaa rakentamalla kos-teikkoon tai sen liepeille uusia reittejä.Kosteikkoa on raivattu toisinaan voimajoh-toaukean kohdalta, jossa kasvillisuus on ma-

talampaa kuin voimajohdon ulkopuolisillakosteikon alueilla.

Ajantasaisessa asemakaavassa kosteikonpoikki on merkitty voimajohdon suuntainenulkoilureitti ja silta, mutta ni itä ei ole toteu-tettu .

Maastohaastattelut

Asukashaastattelu issa koskeikon liepeillä sel-visi , että asukkaat pitävät kosteikkoa hyvin ry-teikköisenä. Haastattelutilanteissa asukkaillenäytetti in virikekuvia avoimesta ja puoliavoi-mesta kaupunkikosteikosta. Molemmat virike-kuvat miellyttivät asukkaita enemmän kuinumpeenkasvanut nykytilanne. Eräs asukas pitimyös ”luonnotilaista rytöä” sopivana alueella,mutta ei pitänyt ajatusta sen kohentamisestahuonona. Erään haastattelemani äid in mu-kaan: ”Kun lapsien pallo lentää sinne ryteik-köön, ni in lapset juoksee sinne perässä kuneivät huomaa, että se onkin melkein pelkkäävettä eikä mitään metsää”. Äid in mielestä kos-teikon raivaaminen ja avartaminen selvärajai-semmaksi kuivan maan ja vesialueen alueeksion tarpeellista alueen turvallisuuden kannal-ta.

Asukkaat eivät kuitenkaan pitäneet kosteikonavartamista kokonaan tarpeellisena. Asukkaatehdottivat, että kosteikko voisi olla hyvinkinavoin voimajohdon kohdalta, ja että pelkkä

puuston harvennus ri ittäisi kosteikon itä- jalänsipäissä. Kosteikolta länteen johtavan ojanavaamista pidetti in tarpeellisena: ”Oja pitäisisaada näkyviin”. Oja halutti in näkyviin jamyös sen muokkaamista luonnontilaisen pu-ron kaltaiseksi pidetti in hyvänä ideana.

Eräs asukas toivoi , että kosteikon ympäri kul-keva umpeenkasvanut polku raivattaisi in jäl-leen avoimeksi . Erään toisen asukkaanmukaan polkua käyttivät vain koiranulkoilut-tajat, mutta ei vastusta reitin avaamista.Asukkaat pitävät jonkinlaista siltaa tai laituri-maista rakennelmaa tarpeellisena kosteikonsaavutettavuuden kannalta. Jos kosteikkoonrakennetaan jokin sen saavutettavuutta pa-rantava rakenne, si inä tulisi useimpien asuk-kaiden mielestä olla kaiteet.

Suositukset

- Hallinto: Toteutetaan kosteikon kehittämi-nen ylhäältä alas-tyyppisenä hallintana, koskatyössä tarvitaan paljon resursseja ja muunmuassa suuria koneita. Laaditaan kosteikonkehittämiseksi erillinen suunnitelma.- Asukkaat: Asukkaat voivat hoitaa mahdolli-sesti ku ivanmaan reuna-alueiden kasvilli-suutta ja pitää sitä avoimena. Asukkaatosallistuvat pääosin ekosysteemipalvelustanauttimiseen, mutta eivät sen tuottamiseen.

16

VViirriikkeekkuuvvaa ppuuoolliiaavvooiimmeessttaa kkoosstteeiikkoossttaa HHeellssiinnggiissssää VViirriikkeekkuuvvaa aavvooiimmeessttaa kkoosstteeiikkoossttaa HHeellssiinnggiissssää

VViirriikkeekkuuvvaa llaaiittuurriimmaaiisseessttaa rraakkeenntteeeessttaa kkoosstteeiikkoossssaa HHeellssiinnggiissssää VViirriikkeekkuuvvaa ppuurroonn yyllii kkuullkkeevvaassttaa ssii llllaassttaa HHeellssiinnggiissssää

Internetkysely

Kohteen ekosysteemipalvelu ih in tai n i iden ke-hittämiseen ei suoraan ollut yhtään Harava-vastausta. Yhdessä vastauksessa aluetta eh-dotetti in rakentamiselle, mikä ilmentääjossain määrin alueen heikkoa käyttöä muihintarkoituksi in .


Lempääläntien ja Multiojankadun välinen kos-teikko tai metsäkaistale (ks. s. 10) on aikoi-naan li ittynyt Arranmaanojaan nykyistäMultisillanpolkua myötäilevän puron välityk-sellä ennen lähiön ja teiden rakentamistaMultisiltaan. Nykyään kostea alue teiden vä-lissä ei ole pintavesien välityksellä yhteydessäoji in tai puroih in Multisillassa.

Metsän kenttäkerros on pääosin kosteaa jatulvaveden vaikutuksen alaista. Alueen pää-puulaj i on koivu , jonka lisäksi alueella kasvaajonkin verran tervaleppiä. Alueen pohjois-päässä kasvaa kolme hieman kookkaampaa

4.3. KosteikkoLempääläntienvarressa

18

KKoosstteeiikkkkoo oonn ttiieeaalluueeiiddeenn yymmppäärrööiimmää ppuuuussttooiinneenn ssyyvveennnnyyss

RRaannttaakkuukkaatt kkaassvvaavvaatt rraaiivvaauussjjäätttteeeenn sseeaassssaa

tervaleppää, jotka ovat maisemallisesti h ieno-ja. Kohteella on hyvät edellytykset vetistenluhtien ja kosteiden korpien ominaisuuksienkehittämiseen. Suosimalla tervaleppää koivunsi jaan tulevissa harvennuksissa saadaanpuustoa monipuolistettua. Kohteelta on har-vennettu nuorta puustoa viimeksi parin vuo-den sisällä. Hakkuutähteiden perusteellatervalepän osuutta puustosta ei ole aiemminpyritty lisäämään, sillä raivausjätteen seassaon runsaasti lepän taimia.

Kohteen kenttäkerroksessa kasvaa jonkin ver-ran kosteiden paikkojen kasveja kuten ranta-kukkaa, vehkaa ja rentukkaa. Hakkuutähdettäon jätetty kohteelle runsaasti , minkä seurauk-sena alueen kenttäkerros on paikoitellen hy-vin risukkoinen. Risut estävät jossain määrinaluskasvillisuuden kehittymisen alueella.Poistamalla risut voidaan avata tilaa kasvilli-suuden kehittymiselle. Kohde soveltuu hyvinkosteiden paikkojen laj iston lisäämiseen sie-meniä kylvämällä tai taimia istuttamalla.

Kosteikon ominaisuuksia vahvistamalla alu-eesta voidaan kehittää eräänlainen luhtapuis-to. Sen kehittämiseen voidaan helpostiosallistaa asukkaat, koska hoitotoimenpiteettarvitse erityisiä koneita. Kosteikon ekosys-teemipalvelu ita voi kehittää lisäämällä senmaisemallisia ominaisuuksia ja tarjoamallaalueen asukkaille mielu isaa tekemistä.

Maastohaastattelut

Haastattelu iden mukaan nykyisellään kosteal-la alueella teiden välissä on merkitystä mai-semallisena rakenteena, vaikka sitä eipidetäkään kovin mielu isana. Se myös toimiijossain määrin suojametsänä asuinalueen jaLempääläntien välissä.

Vaikka alueen nykyinen arvo tunnistetti in ,kaikkien haastateltu jen asukkaiden mukaansille olisi hyvä tehdä jotain . Kahden asukkaanmielestä kohde jopa vaati i ehdottomasti , ettäsille pitää tehdä jotain : ”Tuo on tuollaisellanäköalapaikalla, että pitäisihän si ihen tuol-laista kehittää” ja ”Nyt tuo on kauhea ryteikkö.Jotain sille pitää tehdä. Oon kattellut montakertaa”.

Haastateltavien mukaan aluetta voisi hyvinkehittää voimakkaammin luhtavaikutteisen jakorpiluonnon suuntaan. Heidän mukaan ter-valeppien suosiminen puuston rakenteessaolisi jatkossa tavoiteltava asia, vaikka koivuis-takin pidetti in . Koko puustoa ei ole siten tar-peellista muuttaa tervaleppävaltaiseksi , vaanlisätä tervaleppien osuutta koko puustostajonkin verran. Eräs asukas ehdotti kuusentai-mien poistamista alueelta. Puustoa toivotti inpoistettavan myös jotta kohde saataisi in va-loisammaksi : ”Muutaman koivun voisi poistaaja noita riukuja”.

Maastohaastattelu issa asukkaille esitetti inkahta erilaista virikekuvaa kohteen kehittämi-seen li ittyen. Toisessa kuvassa oli suomalai-nen luhtavaikutteinen korpi , jossa kukkivatkuvaushetkellä runsaasti kurjenmiekat. Toi-sessa kuvassa oli siperiankurjenmiekkoja, joi-ta Suomessa ei esi inny luontaisesti .Virikekuvien avulla avasin keskustelun luhta-ja korpiluonnon kehittämisestä kohteellapuuston rakenteen ja aluskasvillisuuden nä-kökulmista.

Kaikki asukkaat suhtautuivat myötämielisestikohteen kehittämiseen virikekuvien esittämiinvaihtoehtoih in . Asukkaiden mukaan kohteenaluskasvillisuuteen sopisivat kosteiden paik-kojen kukkivat kasvit monipuolisesti , kutenkurjenmiekat, rantakukat (joita näkyi haastat-telupaikalle), ranta-alpit ja rentukat. Eräsasukas pohti sitä, miten eri kasvilaj it si joitet-taisi in kohteelle: ”Olisivatkohan ne eri kasvi-laj it ryhmissä vai sekaisin?”

Asukkaat pitivät hyvänä ideana, että koti-maisten luonnonlaj ien lisäksi käytettäisi injonkin verran ulkomaisia tai puutarhalajeja:”Kosteikkokukat olisivat kivoja. Myös ulkomai-set, jos ovat sopusoinnussa luonnonkukkienkanssa” ja ”Voisi olla kotimaisia ja puutarha-lajeja yhdessä” ja ”Kurjenmiekat ja kukat olisihyvä. Voisi olla myös ulkomaisia lajeja, kun-han ne elää sovussa eikä valtaa muita kasve-ja”.

19

Asukkaat suhtautuivat myötämielisesti talkoo-työhön tai sen kokeilemiseen: ”Mikäs si inä josinnokkaita löytyy. Kokeilemisessa ei voida mi-tään menettää”, ”Jos löytyy talkoolaisia ni inkannattaa kokeilla” ja ”Jos saadaan muut mu-kaan niin kyllä määkin lähden”. Asukkaat oli-vat valmiita keräämään alueelta hakkuu-tähteet omatoimisesti ja istuttamaan tai kyl-vämään kohteelle uusia kasvilajeja: ”Asukkaatvoisivat hoitaa raivaukset”, ”Kyllä me asukkaattehtäisi in . Ei si inä kaupungin miehiä tarvita”.Asukkaat kuitenkin toivoivat kaupungin osalli-suutta jossain määrin : ”Kyllä paikalliset senhoitaisivat jos saavat työvälineet ja pientä oh-jausta. Raivaustähteet kaupunki voisi hakeapois tuolta parkkipaikalta”.

Suositukset

- Hallinto: Monipuolistetaan kohteen puusto-rakennetta tulevaisuudessa suosimalla terva-leppiä. Mahdollistetaan kohteen kehittäminentalkootyönä tarjoamalla asukkaille muunmuassa opastusta ja työvälineitä. Annetaanasukkaille tai heidän edustamalleen tahollevaltuutus alueen hoitoon.- Asukkaat: Kokeillaan kohteen raivausta jauusien kosteikkokasvien istuttamista tai kyl-vämistä talkootyönä. Toteutetaan talkoot ker-taluonteisena toimenpiteenä ja seurataankasvillisuuden kehittymistä. Tarvittaessa täy-dennetään kasvien kylvöjä ja istutuksia tulevi-na vuosina. Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

20

VViirriikkeekkuuvvaa kkeellttaakkuurrjjeennmmiieekkooiissttaa lluuhhttaavvaaiikkuutttteeiisseessssaa kkoorrvveessssaa SSaattaakkuunnnnaassssaa

VViirriikkeekkuuvvaa ssiippeerriiaannkkuurrjjeennmmiieekkooiissttaa

Internetkysely

I nternetkyselyn vastauksissa voimajohtoaukeatodetti in huonosti hoidetuksi ja vajaakäytölläolevaksi alueeksi . Vastaajat ehdottivat, ettäKitin i ityn asuinalueen läpi kulkevaa itä-länsi-suuntaista voimajohtoaukeaa kehitettäisi inesimerkiksi : ”Voimalin jojen alla olevaa leveäätilaa voisi pu istottaa tai tehdä kauniimmak-si/vi ihtyisämmäksi ” ja ”Sähkölin jan alle pitääperustaa kivannäköinen niitty”.

Vastauksissa todetti in myös, että voimalin jo-jen alla on hyviä lenkkipolkuja ja mukavapulkkamäki (Kitin i ityn mäen laelta Lempää-läntien suuntaan). Perkkoonkadun teolli-suusalueen takana si jaitsevaa, pohjois-eteläsuuntaista voimajohtoaukion kehitys-mahdollisuuksia kommentoiti in vastauksissa:”Perkkoonpuisto, joka on suunnitteilla, tuleetoteuttaa. Samalla syntyisi uusi vi ihtyisä ja-lankulkuyhteys Multisillasta Valkaman ja Palo-kallion suuntaan” (ks. Söyrinki 2013).


Voimajohtoaukeat ovat avoimia elinympäris-töjä, joita raivataan 5–6 vuoden välein . Voima-johtoaukeiden luonto koostuu Multisillassapitkälle metsä- ja ni ittylaj iston yhdistelmästä.

Voimajohtoaukeilla kasvaa myös jonkin verranjoutomaille tyypillisiä puutarhakarkulaisia,kuten esimerkiksi i llakkoa ja vuorikaunokkia.

Voimajohtoaukeat soveltuvat matalan kasvilli-suuden kehittämiseen. Jos voimajohtoaukeillesaadaan tuotettua matalaksi jäävä ekosystee-mi, voidaan välttää raivauksia ja muodostaasäästöjä. Multisillan voimajohtoaukeat onmahdollista kehittää sellaisiksi , että ni i llä kas-vaa vain matalaa kasvillisuutta (kenttäkerrok-sen lajeja, pensaita ja matalia puita) taisellaisiksi , että asukkaat hoitavat ni itä ja pitä-vät kasvillisuuden matalana.

Voimajohtoaukeille sopivia uusia ekosystee-meitä ovat esimerkiksi 1 ) n i ityt ja kedot, sisäl-täen matalat puut kuten katajat, 2)palstaviljely, ja 3) erilaiset pensaat, kuten esi-merkiksi puutarhamarjoja tuottavat pensaat(herukat, karviainen, vadelma) ja suomalaisetluonnonpensaat (pähkinäpensas).

Raivaajan käsikirjan (Fingrid 2013) mukaanvoimajohtoaukeille sopivia, luonnostaan ma-talia pensaita ovat esimerkiksi kaikki Suomenluonnonvaraiset ruusut ja herukat, kalliotuh-kapensas, suomyrtti ja monet tyvestä haaro-vat, hentovartiset pajulaj it. Yksi muistisääntöon, että kaikki pensaat, joiden oksilla on terä-

4.4. Voimajohtoaukeat

PPeerrkkkkoooonnppuuiissttooaa

viä piikkejä voi jättää raivaamatta. N i itä ovatesimerkiksi ruusut, orapihlajat, oratuomi jatyrni . Käsikirjan mukaan siellä missä johtimetovat korkealla, voidaan mahdollisuuksien mu-kaan säästää myös kataj ia, pihlaj ia, tuomia,korpipaatsamia, lehtokuusamia, koiranheisiäja pähkinäpensaita. Käsikirjan mukaan asu-tuksen tuntumassa myös terttuseljoja kannat-taa vaalia maisemallisista syistä.

Selvitystyön aikana voimajohtoaukealta,maastossa haastatellu ista henkilöistä kaksi olipoimimassa vadelmia. Siten voimajohtoau-kealle voisi istuttaa etenkin asuintalojen lä-histölle (itä-länsisuuntainen voimajohto)enemmän erilaisia marjapensaita. Muut pen-saat soveltuvat paremmin pohjois-eteläsuun-taiselle voimajohtoaukealle, joka si jaitseePerkkoonkadun teollisuusalueen takana.

Maastohaastattelut

Voimajohtoaukeilla ja ni iden lähistöillä tehty-jen haastattelu iden perusteella asukkaat pitä-vät aukeita nykyisellään huononaympäristönä. Asukkaat pitävät voimajohtoau-keita erityisesti maisemallisesti rumina. Kunasukkailta tiedustelti in haastattelutilanteissaedellämainittu jen kehitysvaihtoehtojen (1 .-3.)mahdollisuuksia voimajohtoaukeilla, asukkaatpitivät pääosin kaikkia vaihtoehtoja hyvinä jatoteuttamiskelpoisina. Esimerkiksi : ”Kyllä ketotai n i itty olisi varmasti kivemman näköistä

kuin tollainen rytö” ja ”Marjapuskatkin voisi-vat tänne lin joille sopia. Tota vattuahan täälläon jo valmiiksi ”.

Vaihtoehdoista selvästi suositu in olivat vilje-lypalstat: ”Viljelypalstat voisi sopia johtojenalle. En mää itte, mutta tyttöystävä on sellai-sista haaveillut. Jos se vaan sopii tän pallo-kentän käytön kanssa yhteen. Pallohan voilentää viljelmille”, ”Viljelyspalstat sopisivathyvin lin joille kun on niin paljon kerrostaloja.Akti ivisia kyllä löytyy. Joku polku si ihen sivuunpitää, koska ihmiset käyttää lin joja si irtymi-seen esimerkiksi Ikealle”, ”Määhän oon sellai-nen maalaisihminen, että kyllä mää ryhtyisinpitään palstaa”, ”Täällä on paljon sellaista po-rukkaa, joka tykkäis tehdä palstaa. Jotkut käyPeltsulla siellä koulun lähellä palstoilla” ja”Kyllä tollaset palstat elävöittäs tätä aluetta.Jos ni itä ois tuolla lin joilla, n i in olisihan sepaljon piristävämpää lenkkeillä siellä”

Kaikki neljä Perkkoonkatu 2 liepeillä haastata-teltua asukasta kannatti viljelypalstoja asuin-talojen lähelle voimajohdon alle. Heidänmukaan si ihen sopisi myös luonnonkukkaniit-ty paremmin kuin nykyinen ryteikkö. Jotkinasukaat kokivat, että ni ittyjen, palstojen japensaiden hoidon voisi yhdistää samoillekohteille: ”Jos ni ittyjä ois sähkölin joilla, sielläni itä vois hoitaa ne samat ihmiset, joilla oissiellä palstat”.

Suositukset

- Hallinto: Laaditaan suunnitelma voimajoh-toaukeiden kehittämisestä. Kehitetään eriosa-alueilla esimerkiksi palstaviljelyä, n i itty-ja ketokasvillisuutta tai pensaita. Toteutetaanpohjatyö alueiden kehittämiseksi , kuten tar-vittavat maansi irrot ja -muokkaukset.Valtuutetaan asukkaat alueiden hoitoon. Laa-d itaan säännöt kohteiden hoitamiseksi . Mah-dollistetaan talkootyö tarjoamalla asukkailleopastusta työhön ja työvälineitä.- Asukkaat: Osallistutaan voimajohtoaukeanluonnonhoitoon yhteistyössä kaupunginkanssa. Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

22

PPeerrkkkkoooonnppuuiissttoo::lluuoonnnnoonnppeennssaaiittaa??

KKeennttäänn eetteellääppuuoollii ::vvii lljjeellyyppaallssttoojjaa??

KKiittiinn ii ii ttttyy:: nn ii ii ttttyyjjää jjaa kkeettoojjaa,,mmaarrjjaa-- jjaa hheeddeellmmääppeennssaaiittaa??

VVooiimmaajjoohhttooaauukkeeaa LLeemmppäääälläänn ttiieenn lläännssiippuuoolleellllaa uurrhheeii lluukkeennttäänn

vviieerreessssää ssaaaattttaaiissii ssooppiiaa ppaallssttaavvii lljjeellyyyynn

VVooiimmaajjoohhttooaauukkeeaa LLeemmppäääälläänn ttiieenn iittääppuuoolleellllaa ssaaaattttaaiissii

ssooppiiaa kkeeddoonn ppeerruussttaammiisseeeenn

VVooiimmaajjoohhttooaauukkeeaa KKiittiinn ii ii ttyyssssää ssaaaattttaaiissii ssooppiiaa hheeddeellmmää-- jjaa

mmaarrjjaappeennssaaiiddeenn iissttuuttttaammiisseeeenn VVooiimmaajjoohhttooaauukkeeaallllaa KKiittiinn ii ii ttyynn mmääeenn llaaeellllaa oonn hhyyvväätt nnääkkyymmäätt kkaauuaass

Internetkysely

I nternetkyselyn vastauksissa moottoritie, ny-kyinen meluvalli ja sen lähialue todetti in me-lu isaksi , i lmanlaadultaan huonoksi jali ikkumisen kannalta vaaralliseksi . Vastaajat,jotka kokivat meluvallin alueen epämielu isak-si , ehdottivat meluvallin kohentamista: ”Kai-paa ehdottomasti kunnollista meluvallia”,”Kunnollinen meluvalli ”, ”Meluaita loppuuniin , että iso kaistale moottoritien melua kuu-luu Vuorenmaankadun asukkaiden harmiksi ”ja ”Moottoritien äänet kuuluvat kovaa alueel-le”.


Hämeenlinnan moottoritien ja Multisillanasuinalueen välissä on suuri meluvalli (ks. s.9), jossa on kaksi aukkoa. Toinen aukko onPerkkoonkadun teollisuusalueen kohdalla jatoinen on Vuorenmaankadun omakotitaloasu-tuksen kohdalla. Melu kantautuu aukostaasuinalueelle häiritsevän kuuluvasti . Meluvallion teknisesti helppo paikata maa-aineksienavulla. Meluvalli on muualla tiheän kasvustontai metsän peitossa. Vuorenmaankadun koh-dalla paikattua meluvallia on perusteltua ke-hittää myös puustoisena ekosysteeminä.Meluvallin lähistöllä kasvaa runsaasti lupi in ia,joka tuo omat ongelmansa luonnon moni-muotoisuuden kehittämiseen meluvalli lla.

Meluvallin edellytyksiä maiseman ja luonnonmonimuotoisuuden kannalta voidaan kehittääesimerkiksi istuttamalla sille näyttäviä pen-sas- ja puulajeja. I stutuksissa voidaan suosiaesimerkiksi harvinaisia kotimaisia lajeja. Me-luvalli ei sovellu avoimien elinympäristöjenniittylaj iston ylläpitämiseen, koska korkeam-mat puut ja pensaat vahvistavat sen ominai-suuksia melusuojana.

Maastohaastattelut

Moottoritien lähistöltä, omakotitalon pihaltatavoittamani asukkaan mukaan viranomaisetovat luvanneet paikata meluvallin , mutta tois-

tuvista yhteydenotoista huolimatta mitään eiole tapahtunut. Hänen mukaansa meluvallipitäisi ehdottomasti paikata, vaikka lähistölläasuvien talojen asukkaat ovat jo tottuneetmoottoritien meluun.

Suositukset

- Hallinto: Paikataan meluvalli maa-aineksienavulla. I stutetaan meluvalli llemonimuotoisuutta rikastavia puu- ja pensas-lajeja, tai vaihtoehtoisesti toteutetaan istu-tukset yhteistyössä yhdistyksen kanssa.- Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

4.5. Moottoritien meluvalli

24

AAuukkkkoo mmeelluuvvaalllliissssaa.. NNääkkyymmää mmoooottttoorriittiieellllee oommaakkoottiittaalloonn eeddeessttää VVuuoorreennmmaaaannkkaadduullllaa

Internetkysely

I nternetkysely ei tuottanut vastauksia meluai-taan li ittyen.


Vaikka rautatiealueelle on puomien mukaanpääsy kielletty, on se hyvin suosittua ulkoilua-luetta Multisillassa. Ulkoilureitti kulkee radan-myötäisesti meluaidan vieressä (ks. s. 9).

Meluaita on keinotekoinen kasvualusta, jokasoveltuu köynnöskasveille. Suomen luonnossaei ole luonnostaan sellaisia kasvilajeja, jotkavoisivat levitä meluaidalle. Siten ne pitää is-tuttaa. Vastaavilla meluaidoilla Suomessasuositaan kasvilaj ivalintana esimerkiksi villi-vi in iä.

Li ikenneviraston (2010) ohjeiden mukaan me-luaitojen suojaverkko tai -riti lä voi toimiaköynnösten kiinnittymiskohtana. Ohjeen mu-kaan köynnökset ovat turhan vähän käytettymelusein ien ilmettä pehmentävä keino. Li i-kenneviraston (2010) mukaan köynnöksiä voisikäyttää meluaitojen maisemoinnissa nykyistäenemmän.

4.6. Rautatienmeluaita

25

MMeelluuaaiittaa rraaddaann vvaarrrreessssaa

KKiieellllooiissttaa hhuuoolliimmaattttaa rraaddaannvvaarrssii oonn ssuuoossiittttuuaa uullkkooii lluuaalluueettttaa

Maastohaastattelut

Kaikki meluaidan lähistöllä haastatellut asuk-kaat pitivät harmaata meluaitaa maisemaaheikentävänä seikkana. Haastattelutilanteessaheille näytetti in virikekuvia meluaidoista, joitaoli maisemoitu köynnöksillä.

Kaikki asukkaat pitivät köynnöksiä hyvänä rat-kaisuna radan varren maiseman kehittämi-seen: ”Köynnös olisikin siellä tosi hyvä”. Eräsasukas tosin epäili , saako köynnöstä käyttäämaisemoinnissa rautatien takia.

Asukkaat eivät pitäneet kannatettavana aja-tuksena, että asukkaat itse istuttaisivat ja hoi-taisivat köynnöksiä meluaidalla, vaikka hekannattivat talkootyötä muilla Multisillan ke-hityskohteilla.

Suositukset

- Hallinto: I stutetaan meluaidalle erilaisiakäynnöskasveja, kuten esimerkiksi villivi in iä.- Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

26

VViirriikkeekkuuvvaa kkääyynnnnöökkssiissttää mmeelluuaaiiddaallllaa HHeellssiinnggiissssää

VViirriikkeekkuuvvaa kkääyynnnnöökkssiissttää mmeelluuaaiiddaallllaa HHeellssiinnggiissssää

Internetkysely

Nurmikkoina hoidettu ih in viheralueisi in vi itat-ti in vain yhdessä internetkyselyn vastaukses-sa. Lempääläntien varrelle kaupan edustallesi joitetussa vastauksessa todetti in : ”Nämätienpenkat olivat 80-luvulla hienoja joutomai-ta. Nyt ni i llä on ankeaa nurmikkoa. Voisi pa-lauttaa kaikki nurmikot ni ityiksi . Vaikkapapäivänkakkaroiksi ”.

Ekologiset edellytykset: Multisillassa nurmik-koina hoidettavat viheralueet keskittyvät tei-den varsille ja ki inteistöjen pihoille.Nurmikoilla on avoimina elinympäristöinä hy-viä edellytyksiä kehittää niitä esimerkiksi ke-to- ja ni ittyluonnon suuntaan. Nykyiselläänasukkaat eivät käytä tie- ja risteysalueidennurmikoita juuri mihinkään toiminnalliseentekemiseen. Nurmikkoalueilla on muutamiapolkuja ja ni itä käytetään jossain määrin oiko-reitteinä. Tie- ja risteysalueiden nurmikoidenpääasiallinen merkitys on maisemallinen.

Maastohaastattelut

Pääosin kaikki haastatellut asukkaat olivat si-tä mieltä, että nurmikoita voisi kehittää Multi-sillassa monimuotoisemmiksi . Esimerkiksi :”Kedot ja ni ityt Multsussa olisi tosi hyvä aja-tus” ja ”Kyllähän tollaset ni ityt sopis tänne

4.7. Nurmikot

27

LLeemmppäääälläännttiieenn vviihheerraalluueettttaa

VViihheerraalluueettttaa kkaauuppaann yymmppäärriissttöössssää

kun ei olla ihan keskustassa. Täällä on muu-tenkin luontoa”. Asukkaat vertasivat ni itty-luonnon kehittämistä nykytilanteeseenesimerkiksi seuraavasti : ”Kedot ja ni ityt sopi-sivat tosi hyvin nurmikon si jaan. Ei näitä käytäedes kukaan”, ”N i itty olis hyvä niin saatais vä-riä tännekin enemmän. Toi nurmikko on tolla-nen vihree vaan”.

Vaikka kaikki asukkaat pitivät ideasta muuttaaMultisillan nurmikoita ni ityiksi , osasivat asuk-kaat ottaa ajatukseen myös etäisyyttä ja esit-tää kri ittisiä kommentteja: ”No ei ni ittyjä voiolla joka puolella, vaikka tosi h ienoja onkin .Tässä tienvieressä niittyä voisi olla siellä tääl-lä, mutta nurmikkoakin . Saakohan niittyä me-nestymään?”. Asukkaat myös epäilivät, että

ni ittyjen perustaminen ja hoitaminen olisihankalampaa ja kalli impaa kuin nykyistennurmikoiden: ”Kedot olisivat hieno ajatus,mutta kuka niitä hoitaa ja kenen varoista?”.

Asukkaat perustelivat ni ittyjen tarpeellisuuttamonipuolisesti erilaisilla hyödyillä: ”Nää niitytlisäisivät alueen arvoa, talkoohenkeä ja yhtei-söllisyyttä”, ”Joo, n i ityt ois hienoja. Alueen jaasuntojen arvo nousis kun kaunistettais paik-koja”, ”Kukkaniittyjä joo ehdottomasti on saa-tava. Olisi sitten myös perhosia. Tossa baarinedessä ei sitten voitaisi enää makoilla, eikäjuoksennella tien yli päättömästi . Käytettäisi intunnelia” ja ”N iitythän olisivat kauniita ja tuli-si pölyttäj iäkin”.

Asukkaat kokivat, että Lempääläntien varressasi jaitsevien tiealueiden ja Multisillan keskus-tassa olevien viheralueiden muuttaminen nii-tyiksi olisi kaupungin tehtävä. Mitä lähempänäviheralueet si jaitsivat kerros- tai pientaloja,sitä herkemmin ihmiset olivat valmiita osal-listumaan niittyjen hoitoon tai n i iden perus-tamiseen: ”Tähän kääntöympyrän keskellevois nurmikon si jaan laittaa kukkia. Sellaisiahelppohoitoisia luonnonkukkia kuten päivän-kakkaroita ja kissankelloja. Ei tarvi kastella.Voisin hoitaa kun se olisi tässä meidän talonlähellä. Jotain korotusta tarvis reunoille. Kiviävaikka”. Jotkin asukkaat ehdottivat, että vaikkatalkootyön niittyjen hoidossa toteuttaisivatkinasukkaat, voisi kaupunki järjestää talkootyöllevaadittavia puitteita: ”Jos kaupunki järjestää

28

MMuullttiioojjaannkkaattuu 22::nn eedduussttaann vviihheerraalluueeiittaa ssyykkssyyllllää 22001144MMuullttiioojjaannkkaattuu 22::nn eedduussttaann vviihheerraalluueeiittaa ssyykkssyyllllää 11998855

((KKuuvvaa:: AAnnnneellii NN iieemmiinneenn))

puitteet ni in mää uskon, että ihmisiä tulis tal-koisi in . Roskapussit ja sellaista”. Eräs asukaspohti , voisiko niittyluontoa perustaa myösjoutomaata muistuttavan aukean reunamet-sän paikalle, Lempääläntien ja Perkkoonkadunristeykseen: ”Nurkkaketo voisi onnistua tässä,kyllä mää uskon, että sitä lähdettäisi in hoita-maan”. N i ittyjä voisi siten perustaa myösmuille alueille kuin vain nurmikoille.

Suositukset

- Hallinto: Muutetaan nurmikoita Multisillastavalikoidusti erilaisiksi n i ityiksi ja kedoiksi . Ti i-vistämisrakentamisen seurauksena tuotetutuudet avoimet viheralueet perustetaan lähtö-kohtaisesti n i ityiksi , ku ivemmiksi kedoiksi taierilaisiksi maisemaniityiksi tai -pelloiksi . Mai-semaniityillä kokeillaan poimittavien leikko-kukkien, kuten auringonkukan tai keltalupiin inkasvatusta. Kokeillaan myös uudenlaisia kuk-kivia nurmikoita, joilla suositaan esimerkiksimaanpeitekasveja ja nykyään nurmikoillayleistä kukkivaa laj istoa (esim. krookus, käen-rieska, vuokot, apilat, maahumala, n i ittyhu-mala, lein ikit).- Asukkaat: Osallistutaan niittyjen hoitoon japerustamiseen tapauskohtaisesti . Nautitaanekosysteemipalvelu ista.

29

VViirriikkeekkuuvvaa ttiieennvvaarrssiinn ii ii ttyyssttää MMeessssuukkyylläässssää TTaammppeerreeeellllaa

VViirriikkeekkuuvvaa nnii ii ttyynn jjaa nnuurrmmiikkoonn yyhhddiisstteellmmäässttää vviihheerraalluueeeellllaa OOuulluussssaa

Internetkysely

Useissa internetkyselyn vastauksissa Multisil-lan keskustaan toivotti in palvelu iden ja ker-rostalojen lisäksi puistomaisempaaympäristöä. Laajaa parkkipaikka-aluetta kriti-soiti in : ”Parkkipaikka toimii lähinnä mopo-jen/mopoautojen ralliratana”.


Multisillan keskustan ekologiset edellytyksetperustuvat pääsääntöisesti rakennettuun ym-

päristöön. Alueen luonto on nykyisellään pää-osin nurmikkoa, jonka lisäksi keskustassa onjonkin verran puita ja istutuksia.

Täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassavoidaan käsitellä Multisillan keskustaa. Senyhteydessä voidaan tarkastella, sopiiko lähiönkeskustaan tai sen liepeille puistomainen ra-kenne. Nykyisellään Multisillan keskusta tukeepääosin asukkaiden ohikulkutyyppistä koh-taamista. Puistoa vastaava rakenne muodos-taisi edellytykset vi ipyilevämpään kohtaa-misen tapaan Multisillassa.

Maastohaastattelut

Haastattelu iden perusteella asukkaita yhteenkokoava keskuspuisto on tarpeellinen Multi-sillassa: ”Olisihan se hienoo jos täällä oispuisto mihin tulla istuskelemaan. Sehän voisolla vaikka tuolla koululla kun se lähtee. Kylläihmiset innostu is”.

Pu isto koetti in tarpeelliseksi asukkaiden viih-tymisen lisäksi maisemallisten piirteiden kan-nalta: ”Puistolle olisi käyttöä Multisillassa.Siellä voisi olla kauniita kivetyksiä, porrastuk-

4.8. Multisillan keskusta

30

sia ja istutuksia. Sellaisia kuin Kotkassa”. Eri-tyisesti pu isto koetti in tarpeelliseksi lastenkannalta, koska Multisillassa ei ole taloyhtiöi-den omien puitteiden lisäksi varsinaista leik-kipuistoa: ”Ei täällä oo mitään mihin vois tullalapsien kanssa. Leikkipuisto sopis tähän kes-kelle Multisiltaa”.

Kun asukkailta kysytti in , että voisivatko heosallistua puiston hoitamiseen esimerkiksiHelsingin Karhupuiston tapaan, olivat he myö-tämielisiä ehdotukselle: ”Asukkaiden toteutta-maa hoitoa voisi kokeilla ni in kuinKarhupuistossa. Uskon, että ainakin vanhatvoisivat ki innostua”.

Suositukset

- Hallinto: Perustetaan Multisiltaan täyden-nysrakentamisen yhteydessä asukkaita yhteenkokoava puisto tai vastaava puistomainen ra-kenne, jossa voi olla myös torin pi irteitä.- Asukkaat: Osallistutaan puiston hoitoon esi-merkiksi istutuksia hoitamalla. Nautitaan eko-systeemipalvelu ista.

31

MMuullttiissii llllaann kkeesskkuussttaa

VVii rriikkeekkuuvvaa:: HHeellssiinnggiinn KKaarrhhuuppuu ii ssttoossssaa aassuukkkkaaaatt hhooii ttaavvaatt ii ssttuu ttuukkssiiaa

Internetkysely

I nternetkysely ei tuottanut suoraan vastauksiakerrostalojen pihojen luontoon ja sen kehittä-miseen li ittyen. Joillakin kerrostalopihoih in si-joitetu issa vastauksissa todetti in aluevi ihtyisäksi tai kauniiksi paikaksi .

Ekologiset edellytykset ja maastohaastatte-

lut

Multisillassa on mahdollista kehittää kerros-talojen lähiympäristöä sellaiseksi , että luontomonipuolistuu ja samalla asukkaat saavatmahdollisuuksia mielekkäälle toiminnalle ko-tinsa lähettyvillä. Multisillassa tonttien eko-systeemipalvelu iden kehittämiselletunnistetti in seuraavia mahdollisuuksia: 1 ) Ta-loyhtiöiden tuottamat istutukset, 2) I stutuksetja perennapenkit. 3) Uudenlaiset ekosystee-mit, 4) Istutukset pihojen lähialueilla (mu-kaanlukien metsäpuutarhat) ja 5) Viljelylaaritja -palstat

1. Taloyhtiöiden tuottamat istutukset

Kerrostalojen pihoilla oli jonkin verran huolto-tai taloyhtiön perustamia ja hoitamia istutuk-sia. Jotkin istutukset oli perustettu rakennus-ten perustamisen aikoih in . N i in sanotusti

ylhäältä-alas -typpisesti tuotetut istutuksetkoetti in merkittäviksi , vaikka niih in ei sisälty-nyt asukkaiden toiminnallisia mahdollisuuk-sia. Luonnon monimuotoisuus voitaisi in ottaaistutuksissa paremmin huomioon suosimalla

esimerkiksi hyväksi koettu ja hyönteis- ja per-hoskasveja. Asukkaiden hyötyjä istutuksistavoidaan lisätä esimerkiksi istuttamalla tule-vaisuudessa enemmän marja- ja hedelmäkas-veja muiden kasvilaj ien si jaan.

4.9. Kerrostalojen pihat

32

NNuurrmmiikkkkooaa jjaa aassffaallttttiiaa kkeerrrroossttaalloonn ppiihhaassssaa MMuullttiissii llllaannkkaadduullllaa

2. Istutukset ja perennapenkit talojen pihois-

sa

Multisillassa oli kerrostalojen pihoilla huolto-tai taloyhtiöiden tuottamien ”virallisten” istu-tusten lisäksi asukkaiden itse perustamia is-tutuksia. Ne vaihtelivat yksittäisistäperennaistutuksista kokonaisi in penkkeihin .Osa istutuksista oli laitettu nurmikolle ja joi-tain varten oli rakennettu reunustettu koho-penkki .

Multisillankadulta erään kerrostalon pihassaasukas oli hoitamassa itse laittamiaan istu-tuksia. Kasvit oli istutettu nurmikolle, melkolähelle toisiaan. Maastohaastattelussa hänkommentoi istutuksiaan: ”Tohon laitoin kolmeunkarinsyreeniä. Toi ruusu on vanhempi. Leh-tosin ilatva on mun laittama. Näitä [rohtorau-nioyrttejä] oon tukenut ja hoitanut, mutta entiedä kenen laittamia ne ovat. En oo lupia ky-sellyt. Uppoavat tänne niin etteivät osu ke-nenkään silmään”. Talon pihassa oli multaa

asukkaiden omia istutuksia varten: ”Multakasaon asukastoimikunnan kustantama”. Erääntoisen asukkaan mielestä: ”Perennapenkkei-hin pihoille pitäisi kannustaa enemmän. Muu-ten nuoret eivät tiedä että voisivat laittaa.Eivätkä vanhat jaksa”.

3. Uudenlaiset ekosysteemit

Multiojankadulla erään kerrostalon pihassaon asukkaiden hoitama luonnoltaan rikas eli-nympäristö (s. 35 kuva oikealla alhaalla). Senlaj isto koostuu metsälajeista, n i ittyluonnostaja perennoista. Lähitalon asukkaat ovat istut-taneet alueelle kasveja alkuperäisen metsä-kasvillisuuden sekaan. Jotkin kasvit, kutenesimerkiksi i llakot ja ru iskaunokit on si irrettypihaan Multisillan joutomailta, kuten esimer-kiksi voimajohtoaukealta. Pihaan on myössi irretty mäkitervakoita radan varresta. Koh-teelle on myös kylvetty joitain kasveja, kutenesimerkiksi puna-ailakkia, joka menestyy hie-man kuluneemmilla kohdilla ni ityn ja kallionvälissä. Alueen keskellä on aikoinaan talossaeläneen asukkaan perustama perennapenkki ,jonka hoitoa nykyiset asukkaat ovat jatkaneet.N i ityllä kukkii monipuolisesti n i ittykasveja ku-ten päivänkakkaraa. Lähempänä metsää pi-hassa on metsälajeja kuten mustikkaa jametsäkurjenpolvea. Asukkaat ovat raivanneetkohteelta puustoa omatoimisesti .

Talon pihasta tavoitetti in asukas, joka onosallistunut kohteen hoitoon. Hän vertasi

33

AAssffaallttttiiaa kkeerrrroossttaalloonn ppiihhaassssaa KKiittiinn ii ii ttyyssssää

asukkaiden tuottamaa ympäristöä hallinnolli-sesti tuotettuun ympäristöön näin : ”Toihan onihan erilainen toi meidän. Toi on tuollainenpuistomainen. Meidän on luonnontilaisempi[kuin taloyhtiön toteuttamat istutukset]”.Asukkaiden tuottaman ekosysteemin merkitysja hyödyt tulivat selvästi i lmi haastattelussa:”Määhän elän tällä. Tää on mun henkireikä.Odotan aina töissä, että pääsen tänne tekeen.I llalla kotona kattelen kasvikirjaa ennen nuk-kumaanmenoa”.

4. Istutukset pihojen lähialueilla

Multisillassa asukkaiden omatoimisesti laitta-mia, i lmeisesti luvattomia istutuksia, oli jonkinverran myös pihojen ulkopuolella metsässä,tonttien virallisten kiinteistörajojen ulkopuo-lella. Multisillassa asuinrakennusten tonttienja julkisena viheralueena olevan metsän rajaon yleensä jyrkkä. Asukkaiden metsän puolel-le laittamat istutukset pehmentävät rajaa pi-han ja metsän välissä.

Asukkaat innostu ivat ajatuksesta, että he voi-sivat laittaa istutuksia luvallisesti tonttien lä-hiympäristöön metsään, jos sitä vartenkehitetään säännöt: ”Olisihan se hienoa, josistutuksia voisi laittaa metsään. Jos akti ivisialöytyy niin hyvä”, ”Metsäpuutarha tähän lähie-täisyydelle, joo!”, ”I stutukset lähimetsässä oli-si tosi kiva” ja ”Laittaisin mieluusti istutuksiametsän puolelle”. I stutuksista innostu ivatvanhat ja nuoret asukkaat. Asukkaat totesivat,

että jos he saavat luvallisesti laittaa istutuksiametsän puolelle, pitäisi sitä varten laatiasäännöt. Eräs asukas totesi myös, että istutuk-sia varten voi metsästä olla hyvä raivata eten-kin kuusien muodostamia tiheikköjä: ”Noitakuusia pitäisi tuosta hieman raivata. Jos si ihenaiotaan istuttaa ja tehdä viihtyisämmäksi .Asukkaat voisivat itse tehdä, jos on selvätsäännöt”.

5. Viljelylaarit ja -palstat kerrostalojen pihoil-

la

Pääosin kaikkien haastateltu jen asukkaidenmukaan jonkinlaisten viljelymahdollisuuksientarjoaminen kerrostalojen asukkaille olisi vä-hintäänkin kokeilun arvoista: ”Voisihan talo-yhtiöille antaa mahdollisuuden kokeilla. I tseen tarvi palstaa, kun on mökillä kasvimaata.Joku lapsiperhe voisi innostua näyttään, ettäkuinka se ruoka kasvaa” ja ”Palstaviljelynmahdollisuuksien tarjoaminen on varmaanhyvä. Ei si itä ole haittaakaan”. Ri ippuen pihas-ta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista, asuk-kaat mieltyivät joko viljelypalstoih in taiviljelylaareih in . H ieman epävarmat asukkaatkannattivat viljelylaareja palstojen si jaan,koska ne on helpompi poistaa, jos asiat eivätsuju onnistuneesti : ”Si irreltävät laarit vois so-pia tänne. Jos on innokkaita. Vuokratalosää-tiöllä on enemmänkin sen suuntaista, muttameidän talosta en oikein usko”. Viljelylaarientai -palstojen perustamisessa tulee huomioi-da kasteluveden saanti tai luonnonvesilähde.

Multisillassa kerrostalojen pihoissa on laajojaparkkipaikka- ja nurmialueita, jotka asukkaatkokivat mahdollisina paikkoina viljelylaareil-le- ja palstoille: ”Joo, palstat ja laarit sopisitähän meidän pihaan hyvin . Lähtisin mukaan.Toisi vähän väriä kun tää on niin synkeä jakolkko. Vois vähän käyttää niille tilaa nurmi-kosta ja asfaltista”. Viljelystä kerrostalojen pi-hoilla koetti in koituvan monipuolisestierilaisia hyötyjä. Viljelymahdollisuudet koet-ti in tärkeiksi etenkin lähellä, eivätkä hiemankauempana si jaitsevat viljelypalstat välttä-mättä korvaa kerrostalojen pihoilla mahdol-listettua viljelyä kaikissa tapauksissa: ”Palstaomalla pihalla olisi tosi mukava. Olen kateel-linen Nekalassa asuville kun niillä on ne laaritsiellä. Mulla ei oo asunnossa parveketta, ja sevähän kompensoisi sitä. En jaksaisi lähteäpalstoille kauemmaksi , mutta omassa pihassane olisivat hyvä. Voisivat ne palstat siellä säh-kölin jallakin toimia, mutta en vanhana jaksaisisinne”.

Suositukset

- Hallinto: Mahdollistetaan ja kannustetaanasukkaita omatoimiseen luonnonhoitoon ker-rostalojen pihoilla. Laaditaan alustavat ohje-nuorat säännöiksi , joista taloyhtiöt voivatmallia ja räätälöidä säännöt omaan käyttöön-sä sopiviksi .- Asukkaat: Ryhdytään toteuttamaan erilaisiaistutus- ja viljelymahdollisuuksia. Nautitaanekosysteemipalvelu ista.

34

AAssuukkkkaaiiddeenn oommiiaa iissttuuttuukkssiiaa ppiihhaa--aalluueeeellllaa MMuullttiissii llllaannkkaadduullllaa

AAssuukkkkaaiiddeenn oommiiaa iissttuuttuukkssiiaa mmeettssäässssää ppiihhaann

lläähheellllää MMuullttiissii llllaannkkaadduullllaa

AAssuukkkkaaiiddeenn oommiiaa iissttuuttuukkssiiaa ppiihhaammeettssäässssää KKiittiinn ii ii ttyyssssää

UUuuddeennllaaiinneenn aassuukkkkaaiiddeenn ttuuoottttaammaa eekkoossyysstteeeemmii MMuullttiioojjaannkkaadduullllaa

VViirriikkeekkuuvvaa kkaauuppuunnkkiivvii lljjeellyyppaaiikkaassttaa TTaammppeerreeeellllaa

VViirriikkeekkuuvvaa vvii lljjeellyyppaallssttooiissttaa kkeerrrroossttaalloonn nnuurrmmiikkoollllaa HHeellssiinnggiissssää VViirriikkeekkuuvvaa vvii lljjeellyyppaallssttooiissttaa kkeerrrroossttaallooaalluueeeellllaa HHeellssiinnggiissssää

VViirriikkeekkuuvvaa ppeerreennnnaappeennkkiissttää,, jjoossssaa oonn ssuuoossiittttuu ppeerrhhoosskkaassvveejjaa

Internetkysely

Multisillan metsät koetaan tärkeiksi paikoiksiuseissa vastauksissa. Metsät koetaan tärkeiksivirkistysalueiksi sekä viihtyisiksi tai kauniiksipaikoiksi . Eräässä vastauksessa todetaan:”Kortteleiden sisämetsät ovat ainutlaatu isiaTampereella ja Suomessa. Olen ylpeä metsä-lähiöstä”.

Terävänmäen metsä keräsi kolme vastausta,joissa kommentoiti in alueen kehittämistäluonnon näkökulmasta: ”Mäen laelle voisi teh-dä jonkinlaisen oleskelualueen. Tie sinne,penkkejä tms”, ”Säilyttää luonto koskematto-mana kuten nyt, ei rakentamista tänne” ja”Alueelle mahtuisi joko muutama kerrostalolisää tai vaihtoehtoisesti puistoympäristöä”.


Multisillan metsiä on hoidettu kaupunkimetsi-nä. Metsiä on harvennettu jossain määrin jani istä on poistettu kuolleita puita. Metsien ra-kenne on yleisilmeeltään puistomaisempikuin esimerkiksi talousmetsissä keskimäärin .Metsissä on melko monipuolinen puulaj isto,ja sen lisäksi runsaasti eri-ikäisiä puita. Met-sänhoidon toimenpiteisi in ei ole Multisillassa

4.10. Multisillan metsät

37

KKiippppaauuss-- jjaa kkaarrkkuullaaiiss--vvyyööhhyykkee oorraannssssii llllaa

MMuullttiivvuuoorrii

MMeettssääaauukkiioo

LLuuoonnnnoonnssuuoojjeelluuaalluueeeennmmaahhddoolllliinneenn llaaaajjeennnnuuss

kuulunut uusien taimien istuttaminen met-sään, vaikka metsiä toisinaan kutsutaankinpuistometsiksi .

Hämeenlinnan Aulangon Puistometsä on hyväesimerkki puistometsästä, jossa metsää kehi-tetään hakkuiden ja puiden poistamisen lisäk-si myös uusia puita istuttamalla. AulangonPuistometsässä on kokeiltu monipuolisestikotimaisten laj ien lisäksi myös ulkomaistenpuulaj ien istuttamista. Siten Aulangon Puisto-metsässä on tavalliseen kaupunkimetsäänverrattuna arboretumin piirteitä. Myös Multi-sillan metsiä on mahdollista kehittää istutta-malla uusien puiden taimia. Multisillanmetsi in olisi mahdollista kehittää rajatullealueelle myös metsäpuutarha, jossa puiden li-säksi kehitetään esimerkiksi pensas- ja kent-täkerroksen kasvilaj istoa.

Maastohaastattelut

Haastattelu iden mukaan puistomaisempimetsänrakenne miellyttää asukkaita ennem-män kuin tiheähkö metsä, jota Multisillanmetsät ovat pääosin nykyisellään: ”Kyllähänavoimempi metsä enemmän silmää miellyttäi-si , näkisikin jotain”.

Pääosin kaikki metsässä haastatellut asukkaatsuhtautuivat uusien puiden taimien istuttami-seen positi ivisesti . Osa asukkaista haluaisi

suosia istutuksissa kotimaisia puulajeja, osakokeilla myös ulkomaisia puita ja osa kannattimetsäpuutarhamaista metsänrakennetta:”Tammia voisi istuttaa tänne metsi in . Tuollanäin kaksi taimea. Olivat varmaan linnut tuo-neet Multivuoren tammimetsästä”, ”Tu i ja olisikiva metsässä. Eikös se oo ikivihreä talvella-kin? Saataisi in istutuksista väriä tänne met-si in” ja ”Metsäpuutarha aukiolle on hyvä idea.Vähän kyllä epäilen mitä si itä tulee jos asuk-kaat tekevät itse, mutta ainakin kokeilla voisi ”.Eräs asukas kritisoi kaikkia mahdollisia istu-tuksia ja hoitotoimenpiteitä Multisillan met-sissä: ”Ei puiden istutuksia metsään. Pitääkasvaa villisti ”

Asukkaat kokivat, että jos metsiä monipuolis-tetaan, olisi hyvä jos ki innostavat istutuksetolisivat asukkaiden saavutettavissa: ”Jos tuleeistutuksia, n i in olisi hyvä jos joku reitti menisisinne. Pitkospuupolku tuolla korvessa voisiolla hyvä idea”. Asukkaiden mukaan istutuk-sien tekeminen talkootyönä olisi kokeilemi-senarvoinen asia: ”I stutukset metsässä olisi-vat ihania. En mää niitä enää 80-vuotiaanajaksaisi laittaa, mutta jos joku muu jaksaa” ja”Ainahan sitä voitais kokeilla vaikka istutuksiametsissä, puita ja muita, että löytyisikö akti i-visia hoitamaan sellasta”.

Suositukset

- Hallinto: Monipuolistetaan Multisillan met-sien puulaj ikoostumusta istuttamalla uusiataimia kaadettu jen puiden tilalle. Suositaanistutuksissa kotimaisia puulajeja.

Rehevillä paikoilla suositaan jaloja lehtipuita.Kokeillaan Multisillassa myös ulkomaistenpuulaj ien istuttamista sille sopivalla alueella.Sopiva eksoottinen puulaj i voisi olla esimer-kiksi jättitu i ja tai siperianpihta. PerustetaanMultisillanpolun puoleen väli in (Multisillan-puiston ja Terävänmäen väli in , uuden päivä-kodin lähelle) uudenlainen lähiöarboretum.

Kokeillaan, voisiko uusia istutuksia toteuttaayhteistyössä asukkaiden kanssa, hyödyntäenesimerkiksi talkootyötä. Perustetaan Multisil-taan myös metsäpuutarha, jonka hoitoonasukkaat voivat mahdollisesti itse osallistua.

- Asukkaat: Osallistutaan taimien istuttami-seen ja hoitamiseen yhteistyössä Tampereenkaupungin kanssa. Nautitaan ekosysteemipal-velu ista.

38

VViirriikkeekkuuvvaa kkaahhddeessttaa ssiippeerriiaannppiihhddaassttaa AAuullaannggoonn PPuuiissttoommeettssäässssää VViirriikkeekkuuvvaa ppuuiissttoommaaiisseessttaa mmeettssäämmaaiisseemmaassttaa AAuullaannggoollllaa

VViirriikkeekkuuvvaa mmeettssääppuuuuttaarrhhaassttaa HHeellssiinnggiissssääVViirriikkeekkuuvvaa ppuuiissttoommaaiisseessttaa mmeettssäämmaaiisseemmaassttaa AAuullaannggoollllaa

Internetkysely

Ei vastauksia li ittyen kyseiseen ekosysteemi-palveluun.


Kerros- ja omakotitalojen läheisyydessä, pää-osin takapihojen metsissä, tapahtuu Multisil-lassa yleisesti puutarhajätteen si joittamistamaastoon eli n i in sanottua kippausta. Jätelainmukaan yleisten alueiden roskaaminen onkuitenkin kiellettyä, johon kaupunki on ve-donnut kieltäessään puutarhajätteen viemi-sen metsään tai yleiselle viheralueelle.Useimmat kippausalueet ovat harvennushak-kuulla hoidettua lähimetsää. Omakotitalojentonttien takapihoilla on metsää usein harven-nettu tavallista voimakkaammin noin 10–20metrin matkalta, jotta puusto ei varjostaisi ra-kennuksia.

Kippausjäte rakennusten liepeillä metsissä onpääosin lehti- ja risukasoja sekä muuta puu-tarhajätettä. Puutarhajäte on pääosin hyvinsulautunut maastoon, joskin suuremmat kasatovat näkyviä. Kippaaminen lisää puutarhakar-kulaisten määrää lähiympäristössä. Kippaus-kasoissa ja ni iden lähellä metsissä kasvaa

monipuolisesti erilaisia puutarhalajeja kutenesimerkiksi vuorikaunokkia, tarha-alpia, rön-syalpia, tuoksuvatukkaa, herttavuorenkilpeä jakuunliljoja. Joissain paikoissa, joissa kasvaamelko paljon puutarhakarkulaisia, lähestyytunnelma viihtyisyydeltään jopa hallittua met-

säpuutarhaa. Jotkin kippauspaikat sen si jaanmuistuttavat enemmän tunkiota. Yleensäviihtyisimpiä paikkoja muodostavat hajalleensi joitetut pienemmät kippauskasat, jotka onmaisemoitu hyvin ympäristöön. Joidenkintonttien lähialueilla on kipattu myös erilaisia

4.11. Kippaus- ja karkulaisvyöhyke

40

TTaarrhhaa--aallppiitt oovvaatt lleevviinnnneeeett mmeettssäänn ppuuoolleellllee RRuuookkoommääeennkkaadduullllaa

maa-aineksia. Huonekalu ja tai vastaavia esi-neitä ei juurikaan löytynyt lähimetsistä kip-pauspaikkojen läheltä paitsi sellaisiltapaikoilta, jotka vaikuttivat lapsien rakentamil-ta majoilta.

Jos puutarhajätteen kippaus sallitaan Multisil-lassa luvallisesti , on mahdollista ehkäistä kip-pauksesta koituvia haittoja ja vahvistaahyötyjä. Koska kippausta toteutuu Multisillas-sa joka tapauksessa kaupungin ohjauksesta jajätelaista huolimatta, kannattaa ilmiön hal-tuunoton kannalta kokeilla sallivampaa lin jaa,jossa samalla vaaditaan asukkailta enemmänvastuuta. Hyvin toteutettuna puutarhajätteenkippaus monipuolistaa lähiympäristön laj istoaja luo si i itä vi ihtyisämmän. Mahdollisuus kip-paukseen muodostaa hyötyjä asukkaille puu-tarhajätteen si joituspaikkana. Jos kippaustoteutetaan luvallisesti , on mahdollista vaatiaasukkaita tarkkailemaan ja torjumaan haitalli-sia vieraslajeja lähiympäristössä (useimpiavieraslajeja tai puutarhakarkulaisia ei ole luo-kiteltu haitallisiksi). Kippaus- ja karkulaisvyö-hykkeen voi yhdistää rakennusten pihojenekosysteemipalvelu iden, kuten erilaisten istu-tuksien kehittämiseen lähimetsissä (ks. edelli-nen luku).

Maastohaastattelut

Haastattelu iden perusteella asukkaat eivävastusta puutarhajätteen si joittamista maas-toon, jos se toteutetaan hyvin : ”Lehtikasat

metsässä ovat nykyisellään rumia. Ne pitäisimaastouttaa paremmin jos ni itä aiotaan jättääsinne” ja ”Lehtiä ja muuta sellaista voisi viedäpienissä määrin”. Asukaat olivat sitä mieltä,että kippausta varten tarvitaan säännöt: ”Sel-vät säännöt pitäisi olla. Muuten tonne viedäänsohvia ja se räjähtää käsi in”. Omakotitalojenpihoilla luonnollinen kippauspaikka on taka-pihan lähimetsä, mutta kerrostalojen lähei-syydessä kannattaa kippausta varten sopiatietyt paikat: ”Puutarhajätteen kippaaminenmetsään on ookoo. Mutta sitä varten pitäisierikseen sopia paikat. Ei tähän talon ja polunväliseen metsään ainakaan, mutta tonnealemmaksi sopii ”.

Suositukset

- Hallinto: Tutkitaan, voisiko Multisillassa sal-lia kokeiluluonteisesti puutarhajätteen kip-paaminen lähiympäristöön (ehdotus alueestaks. s. 37). Laaditaan kippaamiselle säännöt,joissa korostetaan yleistä si isteyttä ja haital-listen vieraslaj ien torjunnan tärkeyttä. Seura-taan kokeilun onnistumista esimerkiksikiertämällä kerros- ja omakotitalojen takapi-hat ja muut lähialueet läpi kerran vuodessa.- Asukkaat: Toteutetaan kippausta kaupunginlaatimien sääntöjen mukaisesti . Pidetään kip-pausalueilla yllä si isteyttä ja maisemoidaanpuutarhajätteet. Toteutetaan kippausta jahoidetaan julkisia viheralueita siten, että ni is-tä voivat nauttia kaikki Multisillan asukkaat.

41

KKiippaattttuuaa mmaaaa--aaiinneessttaa RRuuookkoommääeennkkaadduullllaa

KKuuuunnllii lljjoojjaa mmeettssäänn ppuuoolleellllaa KKiittiirriinntteeeessssää

Internetkysely

I nternetkysely ei tuottanut lahopuihin li ittyviävastauksia. Peltolammi-Pärrinkosken alueestapidetti in vastauksissa, mutta ni istä ei tullutsuoraan ilmi, että se olisi johtunut esimerkiksirunsaasta lahopuun määrästä suojelualueella.


Multisillan metsät ovat pääosin hoidettu ja jani istä on poistettu kuolleita puita. Lahopuu onkuitenkin merkittävä pullonkaula luonnonmonimuotoisuuden turvaamisessa, sillä useatuhanalaiset laj it ovat ri ippuvaisia metsien la-hopuusta. Multisillan metsissä lahopuun mää-rää voidaan lisätä jossain määrin siten, että seei haittaa metsien muuta käyttöä vaan jopaluo asukkaille uusia mahdollisuuksia.

Sen lisäksi , että lahopuuta voidaan tuottaametsi in jättämällä sinne kuolleita puita ylei-nen turvallisuus huomioiden, lahopuusta voi-daan rakentaa erilaisia asukkaiden toimintojatukevia rakenteita. Esimerkiksi Pirkkalan Toi-vion alakoulun lähimetsässä on toteutettulasten leikin , ki ipeilyn ja tasapainoilun mah-dollistavia lahopuusokkeloita sekä lahopuu-auditorio.

Lahopuulla Multisillan lähimetsissä on ope-tuksellinen merkitys, sillä se opettaisi kau-punkilaisille lahopuun merkitystä luonnonmonimuotoisuuden kannalta. Monet kaupun-kilaiset ovat metsänomistaj ia, ja ulkoilumet-sissä opitut näkemykset voivat siten si irtyäyksityismetsien hoitoon ja monipuolistaamyös niiden luontoa.

Maastohaastattelut

Multisillan asukkaat suhtautuivat hyvin myö-tämielisesti lahopuun lisäämiseen lähimetsis-sään, eikä kukaan haastatellu ista henkilöistävastustanut sitä: ”Lahopuuta voisi jättää met-sään enemmän”, ”Rankoja voisi jättää met-sään. Tossa oli sellainen hieno valkee puu,ihan kuin Lapissa, mutta sitten kaupunginmiehet haki sen pois”, ”Tuollainen korkeakantohan olisi kaunis”, ”Ei tuo lahopuu noissametsissä haittaa” ja ”Emmää nää si inä mitäänongelmaa jos kaikissa mettissä ois enemmäntollaisia kaatuneita puita tai isoja kantoja”.

Asukkaat kokivat lahopuut maisemaa moni-puolistavina ja kaunistavina elementtinä, jokatuo lähimetsi in erämaan tuntua. Eräs asukaskorosti , että jos lahopuuta jätetään lähimet-si in enemmän, tulisi sen asettelua harkita yk-

4.12. Lahopuu lähimetsissä

42KKuuoolllleeiittaa kkuuuussiiaa MMuullttiissii llllaannppuuiissttoossssaa

sityiskohtaisemmin. Hän innostu i erityisestiPirkkalan Toivion lahopuukokeilu ih in li ittyvis-tä virikekuvista: ”Joo, joku ju ju si inä pitää ollajos lahopuuta jätetään metsään”.

Asukkaat olivat jossain määrin tietoisia laho-puun merkityksestä luonnon monimuotoisuu-delle, mutta enemmän he pitivät lahopuunhyötyjä maisemaa parantavina. He myös tois-tuvasti mainitsivat, että ainakaan he eivät ko-keneet lahopuuta lähimetsissä haitalliseksi .

Asukkaat korostivat, että alueen yleinen tur-vallisuus ja lahopuiden jättäminen metsääntukevat toisiaan: ”Tässä on ulkoiluväylällätoistakymmentä näitä vanhoja koivu ja. Talvel-la ni iden oksat putoaa ihmisten päälle lumenpainosta. Ne voisi kaikki kaataa. Joo, voi jättäämetsään lahoamaan, jos vaan kaupunki suos-tuu”.

Suositukset

- Hallinto: Jätetään metsänhoidon yhteydessäMultisillan lähimetsi in aiempaa enemmän la-hopuuta. Kokeillaan soveltuvissa kohdissa eri-laisten lahopuurakenteiden perustamista.- Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

43

VViirriikkeekkuuvvaa llaahhooppuuuussookkkkeelloossttaa PPiirrkkkkaallaann TTooiivviioonn aallaakkoouulluunn ttaakkaammeettssäässssää

VViirriikkeekkuuvvaa llaahhooppuuuuaauuddiittoorriioossttaa PPiirrkkkkaallaann TTooiivviioonn aallaakkoouulluunn ttaakkaammeettssäässssää

Internetkysely

Multivuoren alue (ks. s. 37; joissain kartoissaRajamäki) todetaan monissa vastauksissa tär-keäksi paikaksi sekä kehitettäväksi paikaksi .Alue koetaan vastauksissa tärkeäksi virkisty-salueeksi sekä viihtyisäksi tai kauniiksi pai-kaksi . Alue tunnistetaan myös merkittäväksiurheilu- tai li ikuntapaikaksi . Aluetta luonneh-ditaan seuraavasti : ”Tammimetsä” ja ”Tähänmetsään ei saa koskea. Se on luonnontilaise-na kaunis”. Tammimetsien alueita toivotaankehitettävän kahdessa vastauksessa puisto-ympäristönä.

Multivuoren länsiosassa on jyrkänne, jolta au-keaa näkymä Sääksjärvelle. Sitä kommentoi-daan vastauksissa seuraavasti : ”Grillipaikankohennus ja turvallisuuden takaaminen (aidatjyrkänteellä kuntoon)” ja ”Näköalapaikka.Tänne kunnon polku ja penkki . H ieno näkymäkalliolta Sääksjärvelle radan yli ”.

Vastauksissa Multivuoren alueen koilliskul-massa si jaitseva alue koetaan kehitettäväksikohteeksi . Aluetta ehdotetaan kehitettävänmuuna muassa puistomaisemmaksi . Puronvarteen ehdotetaan kävelytietä.


Multivuoren alue kuuluu pääosin Tampereenkaupungin luonnonsuojeluohjelmaan 2012-2020. Alueella on merkittäviä luontoarvoja.Alue on pääosin lehtoa, lehtomaista kangastasekä tuoretta kangasta. Aluetta ei ole suojeltuluonnonsuojelulailla, vaan luonnonsuojeluoh-jelmassa todetaan, että suojelun tavaksi ri it-tää yleiskaavan merkintä maiseman- jaluonnonhitoalueeksi varattu lähivirkistysalue(Kohde 44 Rajamäki; Tampereen kaupunki2013). Multivuoren alueen koilliskulmassa onvanhaa peltoa ja sillä kasvaa jonkin verrantammia. Aluetta käytetään myös pienessämäärin kippaukseen. Kyseinen kohta ei sisällyluonnonsuojeluohjelmaan. Tampereen opas-kartassa tammimetsän yli on piirretty vielätoistaiseksi rakentamaton Rajamäenkatu . To-teutuessaan Rajamäenkatu tuhoaisi tammi-metsän ja heikentäisi merkittävästi ojankehittämismahdollisuuksia luonnonmukai-seksi puroksi .

Maastohaastattelut

Haastateltu jen asukkaiden mielipide vastasiinternetkyselyn vastauksia. Heidän mielestäänniitä alueita Multivuoren etelä- ja koillisosis-sa, joissa kasvaa tammia, pitäisi kehittää puis-tomaisemmiksi : ”Tammet pitäisi saadaparemmin näkyviin”, ”Tammimetsä saisi ollapuistomaisempi ” ja ”Joo harvennusta, että ne

4.13. Multivuoren alue

44MMuullttiivvuuoorrii MMuullttiioojjaannkkaadduullttaa

tammet korostu is puistomaisemmaksi . Katonyt kun on tiheetä tossa”. Useimmilla haasta-tellu ista asukkaista ei ollut näkemystä Multi-vuoren kalliometsän kehittämisestä, vaan senkatsotti in olevan hyvä sellaisenaan. Eräsmaastossa tavoitettu asukas kommentoi Mul-tivuoren aluetta: ”Sille ei tarvi tehdä mitään.Se on mun lempipaikka”.

Eräs haastateltu asukas kävi säännöllisesti ke-räämässä roskia näköalapaikalta. Kuluneenakesänä hän oli käynyt keräämässä roskia jokolme kertaa. Roskien kerääminen ei haitan-nut häntä. Hän myös ihaili maisemia kalliolta.Hän toivoi kalliolle oikeaa penkkiä ”Voisiko-

han se olla ni iden porukoiden, jotka sielläovat, itsensä tekemä? Eivät sitten rikkoisi sitä.Varmaan kaupungin pitäisi tuoda työvälineetja puut paikalle sitä varten”.

Suositukset

- Hallinto: Kehitetään alueen kahta tammival-taista aluetta puistomaisina ympäristöinä.Koillisosassa laajennetaan puistomainenmetsänhoito Multiojankadun ja Lempäälän-tien väliselle metsäkaistaleelle. Annetaankuusivaltaisten kalliometsien luonnon kehit-tyä sellaisenaan ilman hoitoa.- Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

45MMuullttiivvuuoorreenn mmeettssäässssää oonn rruunnssaaaassttii llaahhooppuuuuttaa

TTaammmmiimmeettssääää MMuullttiivvuuoorreenn eetteellääoossiissssaa

4.14. Luonnonsuojelualueen laajennus

46

Internetkysely

Kyseinen alue ei saanut suoraan vastauksiainternetkyselyssä, mutta luonnonsuojelua-luetta toivotti in laajennettavaksi yhdessä Pel-tolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueellesi joitetussa vastauksessa.


Multisillan metsiä on pitkälle hoidettu metsä-taloudellisilla toimenpiteillä, mikä on lisännytmetsien arvoja ulkoilulle ja virkistäytymiselle,mutta toisaalta heikentänyt ni iden merkitystäluonnonsuojelulle, kun metsi in ei ole kehitty-nyt luonnontilaista rakennetta. Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueella metsätovat pääosin luonnontilaisia. Myös Multivuo-ren metsä on luonnontilaistumassa, joskin lä-himenneisyydessä toteutetun hoidon jäljetnäkyvät siellä voimakkaammin kuin luonnon-suojelualueella. Näiden alueiden lisäksi Multi-sillassa on vain yksi varteenotettavametsäalue, jolla on edellytyksiä luonnonsuo-jelualueeksi , mutta jonka merkitystä ei olevielä tunnistettu . Alue si jaitsee Peltolammin

eteläpuolella Peltolammi-Pärrinkosken luon-nonsuojelualueen vieressä (ks. s. 37). Nykyisenluonnonsuojelualueen läheisyys lisää metsänluonnonsuojelullista merkitystä.

Alueen kasvillisuus on rehevää, pääsin lehtoaja lehtomaista kangasta. Metsän puustoraken-ne on laj istoltaan ja ikäkoostumukseltaanmonipuolista. Kuusi- ja koivuvaltaista puusto-rakennetta täydentävät monet haavat ja järeätmännyt. Alueella on selvästi tavallista ulkoilu-metsää enemmän lahopuuta.

Maastohaastattelut

Useimpien metsässä ulkoilevien asukkaidenmukaan alueen voisi suojella ja li ittää Pelto-lammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualuee-seen: ”Tuota metsää pitäisi kehittää tuohonsuojelualueen suuntaan” ja ”Kyllähän totasuojelualuetta voisi lisätäkin . Ei nuo isot kaa-tuneet rungot oo haitannu. Tuolla alhaalla ni i-tä on si irretty syrjäänkin”. Asukkaat kokivatsuojelun hyödyt monipuolisesti : ”Olisihan sehyvä jos toi jätetään tolleen. Jatkettais suoje-lualuetta. Se puskuroisi tätä koko aluetta” ja

”Pitäisi antaa olla. Olisi enemmän puita ja il-ma pysyisi puhtaampana”. Jotkin asukaat oli-vat kuitenkin metsän käsittelyn kannalla:”Harvennettu metsä olisi valoisampi. Voisisiellä olla silti kuolleita puita” ja ”Musta eikannata jättää metsää mätänemään. Sitä kan-nattaa käyttää”.

Suositukset

- Hallinto: Suojellaan metsä joko luonnonsuo-jelulailla tai Multivuoren (Rajamäki) tapaanli itetään alue mukaan Tampereen kaupunginluonnonsuojeluohjelmaan, ja hallitaan suoje-lua kaavamerkinnän avulla (vaati i kaavamuu-toksen). Harkitaan kolmantena vaihtoehtonaalueen suojelua viheralueiden hoitoluokituk-sen (C5-arvometsä) avulla- Asukkaat: Nautitaan ekosysteemipalvelu ista.

47

LLuuoonnnnoonnssuuoojjeelluuaalluueeeenn mmaahhddoolllliisseellllaa llaaaajjeennnnuussaalluueeeellllaa oonn mmoonniippuuoolliinneenn mmeettssäänn rraakkeennnnee

Internetkysely

Metsäaukion kehittämiseen ei juuri tullut vas-tauksia internetkyselyssä. Eräässä vastaukses-sa toivotti in metsäaukiolle: ”I sompileikkipuisto vanhan kenttäalueen paikalle”.


Multisillanpuistossa Multiojankadun asuina-lueiden ympäröimänä on metsässä aukio (ks.s. 37). Aukiolla on ollut aikoinaan erilaisia pe-likenttiä. Aukion kasvillisuutta raivataansäännöllisesti .

Aukio on nykyisellään vajaakäytöllä. Sen mah-dollisuuksia asukkaille on mahdollista lisätäsiten, että samalla alueen luonto monipuolis-tuu ja tarjoaa mielekkäitä tekemisen mahdol-lisuuksia asukkaille. Aukiolle sopivatesimerkiksi erilaiset istutukset ja viljelymah-dollisuudet.

Maastohaastattelut

Asukkaiden mukaan aukiota ei käytetä pelaa-miseen. Kaikki haastatellut asukkaat olivat si-tä mieltä, että aukiota pitäisi kehittää: ”Mikätahansa on parempi kuin tämä nykytilanne.

Tätä ei käytä kukaan. Viljelylaarit olisivat hie-noja. Voisin itsekin viljellä. Tai vaikka erilaisiapuita. Hedelmiä ja marjoja. Tai vaikka metsä-ni itty. Polku on hyvä jättää tähän. Pari penkkiälisää” ja ”Ei kai tähän nyt ainakaan mitään ta-loo tarvita”.

Asukkaat pitivät hyvänä ajatuksena esimerkik-si alueen käyttämistä kaupunkiviljelyyn taimarja- ja hedelmäkasvien istuttamiseen: ”To-hon voisi laittaa vaikka omenapuita. Kyllätäältä innokkaita löytyy” ja ”Joo, pientä viljelyäsopisi . Ja sitten pihakeinu . Tähän sopisi pöytä.Sellaisista kunnollisista pitkistä hirsistä”.

Erään asukkana mukaan aukion raivaamisenvoisi myös vaihtoehtoisesti lopettaa, ja antaaalueen kasvaa umpeen luonnollisesti : ”I stu-tukset metsäaukiolle olisi kiva. Voisin osallis-tua talkoisi in . Mutta voi se villi intyäkin”.

Asukkaat uskoivat pääosin , että aukiota kan-nattaa kehittää pääosin asukkaiden kehittä-mänä talkootyönä. Vain yksi asukas suhtautuikri ittisesti alueen kehittämisen edellytyksi in :”Vähän epäilen ilkivaltaa jos tulis puita ja is-tutuksia, mutta jos kaikki menee hyvin , n i insitten voisi ”.

Suositukset

- Hallinto: Mahdollistetaan alueella asukkai-den toteuttama kaupunkiviljely ja puutarhan-hoito. Perustetaan aukiolle monipuolinenviljelyalue, jonka hoidosta vastaavat pääosinasukkaat. Muokataan maata aukiolla puiden japensaiden istuttamiselle soveltuvaksi . Laadi-taan säännöt asukkaiden toteuttamasta hoi-dosta ja vastu ista aukiolla. Jos aukionkehittäminen talkootyönä etenee hyvin , har-kitaan muutaman lisäpenkin tai pöydän vie-mistä alueelle. Alueelle voisi mahdollisestirakentaa myös kompostin .- Asukkaat: Hoidetaan aluetta yhteistyössäkaupungin kanssa. Nautitaan ekosysteemipal-velu ista.

4.15. Multisillanpuiston metsäaukio

48

49

MMuullttiissii llllaannppuuiissttoonn mmeettssääaauukkiioo

Tässä selvityksessä on tunnistettu ja nostettuesi in joitain ekosysteemipalvelu ita, joita Mul-tisillassa voidaan tuottaa. Selvitystyössä onkorostettu asukasnäkökulmaa. Sen vuoksi ai-neistoa kerätti in internetkyselyllä sekä maas-tossa tehdyillä haastattelu illa.

Ei ole etukäteen lukkoonlyötyä, että suurinosa potentiaalisista ratkaisu ista ekosysteemi-palvelu iden tuottamiseksi olisi kuvattu tässäselvityksessä. Siksi hallinnon tulee olla avoinasukkaiden uusille ehdotuksille tulevaisuu-dessa.

Luonnonhoitoon li ittyvät toimintamallit ovatnopeasti kehittymässä oleva toiminnan kenttä(N ieminen 2015), ja uusia tapoja kehittää lä-hiöluontoa voi ilmaantua myöhemmin. Lisäksitässä selvityksessä kuvatut tavat tuottaa eko-systeemipalvelu ita voivat myöhemmin tai käy-tännössä toteutettu ina innostaa asukkaitauudenlaisi in luonnonhoidon tapoihin , joita eiole tässä kuvattu .

4.16. Tunnistamattomatekosysteemipalvelut

50

Multisillassa on runsaasti mahdollisuuksiaekosysteemipalvelu iden kehittämiseen. Multi-sillassa voitaisi in vahvistaa nykyisiä ekosys-teemipalvelu ita tai luoda kokonaan uusia.

Multisillassa on monipuoliset edellytykset li-sätä ja vahvistaa asukkaiden mahdollisuuksiaosallistua lähiympäristönsä hoitoon ja eko-systeemipalvelu iden tuottamiseen. Uusi näkö-kulma Multisillan ympäristön hoitoon kiteytyyhyvin erään Venäjältä Multisiltaan useita vuo-sia sitten muuttaneen asukkaan kommentissa,joka oli maastossa toteutetun haastattelun ai-kana keräämässä vadelmia voimajohtoaukiol-ta: ”Mää täällä Suomessa aina ihmettelen,miksi hoidetaan vain omaa tonttia. Voitaishoitaa koko aluetta. Mää käyn välillä tuollakoulun lähellä vähän nyppimässä kukkapenk-kiä”.

Haastattelu iden mukaan asukkaat osallistuvatMultisillassa mieluusti lähiympäristön kehit-tämiseen erityisesti asu intalojensa lähistöllä.Selvästi ju lkisi in rakenteisi in , kuten esimerkik-si ruopattu ih in oj i in ja maanteiden viheraluei-si in li ittyvä ekosysteemipalvelu idenkehittäminen mielletään vahvemmin hallin-non tehtäväksi .

Haastattelu iden mukaan hallinnon tuottamatekosysteemipalvelut sopivat myös esimerkiksisuurimittakaavaisten palvelu iden tuottami-seen, kuten moottoritien ja asuinalueen väli-sen meluvallin paikkaamiseen.

Vuorovaikutteisia luonnonhoidon toimenpitei-tä kannattaa toteuttaa Multisillassa vähitellen,jotta ni istä voidaan oppia ja hyödyntää alku-vaiheen kokemuksia myöhemmissä toimenpi-teissä. Toteutettu ja hankkeita kannattaaseurata ja kerätä niistä asukkaiden kokemuk-sia. Multisillan alueella on hyvät edellytyksetmuodostua asukkaiden omatoimisesti toteut-taman ekosysteemipalvelu iden kehittämisenmonipuolinen valtakunnallinen pilottialue.Multisillassa on mahdollista kokeilemallamuodostaa näkemys talkootyöllä toteutetta-vasta ekosysteemipalvelu iden tuottamisen ta-vasta, jota voidaan hyödyntää mahdollisestimuilla vastaavilla alueilla Tampereella jamuualla Suomessa.

Joitain luonnonhoitohankkeita kannattaa to-teuttaa Multisillassa jo ennen mahdollistaEHYT-yleissuunnitelmaan perustuvaa täyden-nysrakentamista. Siten täydennysrakentami-sen ollessa ajankohtaista, tiedetään, millaisetkäytännöt toimivat Multisillassa.

Ekosysteemipalvelu ita kannattaa ryhtyä ke-hittämään ja kokeilemaan monipuolisesti , eripuolilla Multisiltaa ja vähitellen. Joidenkinalueiden hoidon voi delegoida yhdistyksille,kuten esimerkiksi Multisillan lähiöyhdistyk-selle, Multisillan Omakotiyhdistykselle taitamperelaisille luonnonsuojeluyhdistyksille.

Hallinnon kannattaa olla avoimena asukkai-den ehdotuksille uusiksi tai vahvistettaviksiekosysteemipalvelu iksi tulevaisuudessa.

Osa tässä selvityksessä esitellyistä ekosystee-mipalvelu iden kehittämismahdollisuuksistaon taloudellisilta kustannuksiltaan huokeita(useat asukkaiden toteuttamat talkoot), osataas hieman kalli impia (esimerkiksi purojenennallistaminen ja rumpuputkien vaihtaminensilloiksi). Siten Multisillan ekosysteemipalve-lu iden kehittämisessä voidaan edetä talou-dellisen tilanteen mukaan sopivalla tavalla.

5. Ekosysteemipalveluidenkehittäminen Multisillassa

51

Common International Classification of Eco-system Services. Ladattu verkosta 20.7.2015:<<http://cices.eu/>>

Fingrid 2013. Raivaajan käsikirja. Fingrid Oyj08/2013. Ladattu verkosta 24.8.2015:<<http://www.fingrid .fi/fi/verkkohank-keet/voimajohtoli itteet/raivaa-jan_k%C3%A4sikirja.2013.pdf>>

Yrjö Haila, Ari Jokinen, Anssi Joutsin iemi, Mint-tu Kervinen, Kalevi Korpela ja Maria Seppälä(käsikirjoitus) Urban Diversity - monimuotois-tuva urbaanin elämän tila. 168 s.

Richard J . Hobbs, Eric S. H iggs ja Carol M. Hall(toim.). 2013. Novel Ecosystems. Intervening inthe New Ecological World Order. Wiley-Blackwell. 368 s.

Li ikennevirasto. 2010. Tien meluesteidensuunnittelu . Li ikenneviraston ohjeita 16/2010.Helsinki 2010. Ladattu verkosta 24.8.2015:<<http://www2.li ikennevirasto.fi/ ju lkai-sut/pdf3/ lo_2010-16_melueste_suunnitte-lu_web.pdf>>

Kaisa Mustajärvi . 2013. EHYT-hanke, Tesoma.Ekosysteemipalveluselvitys. Ramboll. Ladattuverkosta 25.8.2015: <<http://www.tampe-re.fi/material/attachments/t/6JYRSZYL6/te-soman_ekosysteemipalveluselvitys.pdf>>

Jere Nieminen. 2015. Luonnonsuojelun uudetmahdollisuudet Pirkanmaalla. PirkanmaanLUMO-ohjelman 1 . vaiheen loppuraportti . Elin-keino-, li ikenne- ja ympäristökeskus. Raport-teja 30/2015. 65 s. Ladattu verkosta 25.8.2015:<<http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-237-4>>

Jere Nieminen. 201 1 . H irvenmetsästyksen jaulkoilun sovittaminen yhteen Helsingin seu-dulla. Suomen Riista 57: 63-72.

Eeva Primmer, Pekka Jokinen, Malgorzata Blic-harska, David N . Barton, Rob Bugter ja MarionPotsching. 2015. Governance of Ecosystem Ser-vices: A framework for empirical analysis. Eco-system Services. In Press, Corrected Proof,Available online 26 May 2015. Ladattu verkosta8.9.2015: <<doi :10.1016/ j .ecoser.2015.05.002>>

Riikka Söyrinki . 2013. Perkkoonpuistonjohtoalueen hoito- ja käyttösuunnitelma v.2014-2018 (Luonnos 1 1 .9.2013). Tampereenkaupunki ja Fingrid Oyj . ProAgria Etelä-Suomi,MKN Maisemapalvelut, Maa- jakotitalousnaiset. Ladattu verkosta 24.9.2015:<<http://www.tampere.fi/material/attachments/p/6JfcSU4Gb/Perkkoonpuiston_suunnitelmaluonnos_1 1 .9.2013.pdf>>

Tampereen kaupunki 2013. Tampereen kau-pungin luonnonsuojeluohjelma 2012-2020.Ympäristönsuojelun julkaisu ja 1/2013. Ladattuverkosta 14.8.2015: <<http://www.e-julkai-su .fi/ tampereen_kaupunki/ luonnonsuoje-luohjelma_2012-2020/>>

6. Kirjallisuus

52

multisillan ekosysteemipalvelut

Documents