näin vaikutat yhteiskuntaan! työkalupakki

NÄIN VAIKUTAT YHTEISKUNTAAN!

– TYÖKALUPAKKI

2

Eurooppalainen Suomi ry • Finland i Europa rf • European Movement in Finland • Hermannin rantatie 12 B, 2. krs, 00580 Helsinki +358 40 750 1610 • www.eurooppalainensuomi.fi • facebook.com/eurooppalainensuomi • twitter: @em_finland

SISÄLLYS

1. Johdanto ................................................................ 3

2. Onnistuneen kampanjan perusedellytykset ..................... 4

3. Yhteistyökumppanit ja verkostojen rakentaminen ............ 4

4. Toimiva tiedottaminen ............................................... 6

5. Vapaaehtoisten aktivointi ........................................... 8

6. Kampanjan sisältö ja seuranta ..................................... 9

7. Yhteenveto ............................................................. 11

Eurooppalainen Suomi ry • Finland i Europa rf • European Movement in Finland • Hermannin rantatie 12 B, 2. krs, 00580 Helsinki

+358 40 750 1610 • www.eurooppalainensuomi.fi • facebook.com/eurooppalainensuomi • twitter: @em_finland

1. JOHDANTO

Eurooppalainen Suomi ry ja Eurooppanuoret ry järjestivät 16.12.2014 Kuinka aikaansaada

muutos yhteiskunnassa? – Aktiivisen kansalaisen koulutuspäivän Eurooppasalissa

Helsingissä. Päivän aikana kuultiin mielenkiintoisia ja innostavia alustuksia erilaisilta

järjestöiltä ja yksilöiltä, sekä pureuduttiin onnistuneiden kampanjoiden ytimiin

workshopeissa.

Tähän työkalupakkiin on koottu yhteen päivän aikana esiin nousseet vinkit onnistuneen

kampanjan tai projektin toteuttamiseksi. Työkalupakin tavoitteena on tarjota lukijalle

neuvoja, jotka perustuvat päivän aikana esiteltyihin hyviin kokemuksiin sekä

henkilökohtaisiin kertomuksiin.

Päivän aikana kuultiin alustukset seuraavilta tahoilta:

- Sonja Vartiala, Finnwatch, www.finnwatch.org

- Jaakko Blomberg, Yhteismaa ry, www.yhteismaa.fi

- Nelli Roine & Viivi Viitanen, Yrityskylä, www.yrityskyla.fi

- Pamela Arslan, Arjen idolit -kampanja, Taksvärkki ry, www.taksvarkki.fi

- Milla Halme, Tahdon2013-kampanja, www.tahdon2013.fi

- Sonja Heikkilä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

- Johanna Kaprio, EAPPI-ihmisoikeustarkkailija, www.eappi.fi

http://www.finnwatch.org/

http://www.yhteismaa.fi/

http://www.yrityskyla.fi/

http://www.taksvarkki.fi/

http://www.tahdon2013.fi/

http://www.eappi.fi/

4


2. ONNISTUNEEN KAMPANJAN PERUSEDELLYTYKSET

Kaikki onnistuneet kampanjat ovat saaneet alkunsa hyvästä visiosta, ideasta, johon

henkilö itse uskoo vahvasti. Tärkeintä on luottaa siihen, että oma visio on toimiva ja

toteuttamiskelpoinen. Jos itse epäilee ideaansa, on muiden vakuuttaminen lähes

mahdotonta.

Usein idea tarvitsee useamman henkilön tai kokonaisen järjestön tuen taakseen, jotka

tarjoavat apua käytännöntoteutukseen. Aina tämän saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys,

vaan saattaa vaatia paljon vaikuttamistyötä. Yksi hyvä esimerkki on Yrityskylä. Idean isä

Tomi Alakoski uskoi itse omaan ideaansa ja sai lopulta myös työnantajansa Taloudellisen

Tiedotustoimiston (TAT) vakuuttuneeksi, vaikka tämä ei suinkaan ollut helppo tehtävä.

Nyt Yrityskylä on kasvanut valtakunnalliseksi projektiksi, joka tähtää kansainvälisille

koulutusmarkkinoille.

Onkin tärkeää uskaltaa toteuttaa visiotaan, vaikka muut olisivatkin aluksi vastahakoisia.

Konseptia kannattaa lähteä rakentamaan positiivisella asenteella. Positiivisella

olemuksella ja sanomalla saa viestinsä perille huomattavasti helpommin kuin negaatioiden

kautta tai uhkakuvia maalaamalla.

Kampanjaa rakennettaessa kannattaa panostaa prosessin läpinäkyvyyteen ja

avoimuuteen. Varsinkin silloin, jos oma kampanja herättää myös voimakkaita

vastareaktioita, on avoimuudesta selvästi apua. Tämä koskee niin tiedottamista,

yhteistyökumppaneiden etsimistä kuin vapaaehtoisten houkuttelemista mukaan

toimintaan. Kampanjan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä kannattaa myös toistaa julkisesti

useaan otteeseen, jotta yleisölle tulee aidosti sellainen olo, että kampanjaan voi liittyä

kuka tahansa ja että lisätietoja on saatavilla helposti. Avoimuuden todellisesta

toteutumisesta kannattaa myös pitää huolta!

3. YHTEISTYÖKUMPPANIT JA VERKOSTOJEN RAKENTAMINEN

Uuden kampanjan käynnistäminen vaatii yleensä tuekseen yhteistyökumppaneiden

verkoston. Yhteistyökumppaneita voi lähteä etsimään niin viranomaistahoista, kunnista,

yrityksistä, kouluista kuin kansalaisjärjestöistä. Myös omia, jo luotuja verkostoja

kannattaa hyödyntää. Usein meillä kaikilla on ns. piiloverkostoja, joita emme välttämättä

edes itse tunnista. Kampanjaa suunniteltaessa onkin hyvä istua alas ja tehdä vaikkapa



miellekartta omista verkostoistaan. Yllättäviä linkkejä voi avautua perheen, ystävien tai

opiskelukavereiden kautta. On tärkeää ajatella ääneen!

Verkostoa rakennettaessa

kannattaa lähteä asia ja tavoite

kärkenä, ei niinkään toimija

edellä. Hyvän idean taakse on

helpompi houkutella pysyviä

yhteistyökumppaneita kuin yhden

miehen tai naisen liikkeelle. Joskus

kampanjan tavoitteiden

saavuttaminen saattaa myös

tarkoittaa sitä, että kovan työn

tulos ei välttämättä tuo mainetta

ja kunniaa kampanjan tekijöille,

vaikka nämä olisivatkin sen

ansainneet. Henkilökohtaisen egon

pönkitys kannattaakin hoitaa muita

reittejä pitkin.

Luotuja kumppanuussuhteita kannattaa myös pitää yllä ja kehittää. Sana hyvästä ja

hedelmällisestä yhteistyöstä voi lähteä leviämään yllättäviäkin kanavia pitkin, ja toimiva

yhteistyö saattaa poikia uusia mahdollisuuksia jatkossa. Niin kutsuttu lumipallo-otanta

kannattaa pitää mielessä: jos itsellä on viisi hyvää kontaktia, joilla on puolestaan viisi

hyvää kontaktia, kasvaa verkosto jo 30 tahon kattavaksi.

Vaikka oma projekti olisikin jo saatettu kunnialla maaliin, ei yhteydenpitoa

yhteistyökumppaneihin kannata välttämättä lopettaa kuin seinään. Työtä hyvien

verkostojen ylläpitämiseksi on hyvä jatkaa tulevaisuutta silmällä pitäen. Keskustelemalla

vanhojen yhteistyökumppaneiden kanssa voi myös keksiä uusia ideoita.

Oman verkoston rakentaminen voi olla hidas prosessi. Kieltävästä vastauksesta ei kannata

heti lannistua, vaan yhteistyökumppaneita kannattaa hakea laajalta alalta. Voi myös olla,

että aiemmin yhteistyöstä kieltäytynyt taho saattaa myöhemmin muuttaa mieltään. Näin

kävi esimerkiksi Tahdon2013-kampanjassa, johon monet, aiemmin kieltäytyneet tahot

lähtivät mukaan kampanjan kasvatettua suosiotaan. Yhteistyökumppaneiden etsiminen

vaatiikin pitkäjänteistä otetta.

Omia verkostoja kannattaa myös osin jopa härskisti hyödyntää. Ihmisiin kannattaa olla

rohkeasti yhteydessä. On hyvä miettiä joko yksin tai yhdessä kampanjan muiden tekijöiden

kanssa, mikä on pahinta tai parasta mitä voi käydä. Pahimmillaan potentiaalinen kumppani

kieltäytyy yhteistyöstä ja parhaimmillaan taas lähtee innolla mukaan. Usein ihmiset ovat

otettuja siitä, että heidän apuaan ja asiantuntemustaan arvostetaan. On erittäin

suositeltavaa tarttua rohkeasti luuriin ja soittaa halutulle henkilölle suoraan. Sähköpostit

on helppo jättää huomiotta, mutta harvemmin kukaan lyö luurin röyhkeästi korvaan.

6


Sopivia yhteistyökumppaneita kartoittaessa on turha pelätä titteleitä tai hierarkiaa. Jos

tittelikammo kuitenkin iskee, kannattaa itseään muistuttaa, että titteleiden takanakin on

vain ihmisiä. Asiaa voi lähestyä myös toiselta kantilta. Luokaa omalle organisaatiollenne

kunnioitusta herättävät tittelit! Esimerkiksi tiedotuspäällikön statuksella voi olla suurempi

painoarvo kuin tiedottajan tittelillä.

Yhteistyökumppaneita kartoitettaessa kannattaa miettiä myös sitä, mitä yhteistyöltä

odottaa. Odotukset kannattaa myös käydä kumppaneiden kanssa läpi. Työskentely

viranomaisten kanssa on hyvin erilaista kuin vaikkapa järjestöjen tai yritysten kanssa,

mikä pitää huomioida myös pohdittaessa odotuksia ja mahdollisia saavutuksia. Realismi

on hyvä pitää mielessä, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita sitä, että kaikki

kunnianhimoiset aloitteet pitäisi haudata jo ensimetreillä. Jälleen kerran kannattaa olla

rohkea, mutta pettymyksiin on hyvä varautua.

Sosiaalista mediaa ei kannata unohtaa verkostoja rakennettaessa. Yksi hyvä keino on lisätä

tapaamiaan uusia kontakteja Facebook-ystäviksi. Tällöin päätös hyväksymisestä jää toisen

osapuolen päätettäväksi. Näin toimittiin esimerkiksi Tahdon2013-kampanjassa.

Kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme pyysi kaikkia tapaamiaan

kansanedustajia ystävikseen, jonka jälkeen lähetti julkisia keskustelunavauksia näille

liittämällä edustajat mukaan tilapäivityksiin. Näin ollen kansanedustajien oli pakko

reagoida keskusteluun tavalla tai toisella.

4. TOIMIVA TIEDOTTAMINEN

Toimiva tiedottaminen on onnistuneen kampanjan a ja o. Tiedottamisessa kannattaa

panostaa monikanavaisuuteen. Mitä useampaa reittiä viestin saa kulkemaan, sen parempi.

Positiivisten mielikuvien luominen on myös tärkeää. Viestin muokkaaminen sellaiseksi,

että mahdollisimman moni voi kokea sen henkilökohtaisella tasolla, on erittäin tehokas

keino saada laajaa huomiota. Tarinoiden ja kuvien merkitystä ei pidä vähätellä, vaan

niihin kannattaa panostaa. Tunteisiin vetoaminen tuo asian lähemmäs ihmisiä.

Tiedottamisessa kannattaa miettiä myös uusia ja yllättäviä avauskeinoja. Jaakko

Blomberg Yhteismaa ry:stä kertoi esimerkkinä tilanteen, jossa hän oli julkaissut

Facebookissa tiedon, että Kalliossa järjestetään katukirppis joka sunnuntai. Seuraavana

sunnuntaina paikalla myös oli kirppiskojuja. Luovuutta kannattaa siis käyttää myös

tiedottamisessa. Odottamattomat tempaukset jäävät usein hyvin ihmisten mieliin.

Läsnäolo sosiaalisessa mediassa on erittäin tärkeää. Jos päättää lähteä mukaan

nopeatempoiseen Twitter-maailmaan, on se tosin tehtävä kunnolla, jotta siitä saisi

parhaan mahdollisimman hyödyn. Yksi vaihtoehto on sopia some-päivitysvuoroista, jolloin

vuorossa olevan henkilön velvollisuutena on reagoida uusiin päivityksiin mahdollisimman



nopeasti – ajankohdasta riippumatta. Nopea reagointi on tärkeää, jotta pysyy mukana

keskustelussa ja saa viestinsä leviämään mahdollisimman tehokkaasti. Vastaaminen

yleisön kysymyksiin luo myös avoimemman ja luotettavamman kuvan kampanjasta.

Sosiaalisessa mediassa kannattaa panostaa #-merkin käyttöön. Niiden avulla on helppo

saada huomiota sekä seurata keskustelun leviämistä. Esimerkiksi toimittajat tarttuvat

herkästi #-tunnuksiin, eikä niiden tuomaa lisäarvoa pidä aliarvioida. Varsinkin Twitterissä

ja Instagramissa #-tunnusten käyttö leviää nopeasti, ja merkkien omistajuus hämärtyy.

Kannattaakin punnita onko kampanjan kannalta tärkeämpää pitää mustasukkaisesti kiinni

omasta tavaramerkistään vai saada sanoma leviämään mahdollisimman laajasti.

Facebookin puolella kannattaa käyttää hyväkseen erilaisia suljettuja ja avoimia ryhmiä,

joiden seinille voi julkaista päivityksiä. Ryhmien ytimessä on jokin sen kaikkia jäseniä

yhdistävä tekijä/aihe, jota kautta voi saavuttaa paljon kohdennettua yleisöä.

Suositeltavaa on myös liittyä sellaisten ryhmien jäseniksi, joista voisi olla hyötyä

viestinnällisessä mielessä, vaikkei niihin lisäisikään päivityksiä. Tällöin pysyy myös itse

ajan tasalla siitä, mitkä seikat herättävät keskustelua.

Viestinnässä ajoitus on erittäin tärkeää. Ennen uutta some-päivitystä on hyvä pohtia,

mihin aikaan päivästä ihmiset käyttävät aktiivisimmin sosiaalista mediaa, jotta päivitys

saavuttaisi mahdollisimman laajan yleisön. Harvat selailevat some-profiileitaan keskellä

yötä tai aamun varhaisina tunteina. Tässäkin kannattaa tosin huomioida kohdeyleisö.

Haluaako tavoitella virka-aikaan työskenteleviä henkilöitä tai juuri koulusta kotimatkalla

olevia nuoria.

Myös omia some-verkostoja kannattaa hyödyntää aktiivisesti: lisää viestiketjuihin suoria

kysymyksiä asian kannalta keskeisille henkilöille. Kannattaa pohtia myös sitä, voisiko

vaikkapa omia ystäviä, joilla ei välttämättä ole suoraa linkkiä kampanjaan, ottaa mukaan

keskusteluihin. Mitä useampi ihminen on tietoinen kampanjasata, sitä helpommin sana

lähtee leviämään.

Viestinnässä voi myös hyödyntää perinteistä mediaa, kuten sanomalehtimainoksia, radiota

ja televisiota. Näiden kohdalla kannattaa tosin muistaa, että vaikka yleisö onkin usein

laaja-alainen, on mainostaminen näitä kanavia pitkin melko kallista eikä välttämättä

kohdistu juuri oman kampanjan kannalta oleellisimpaan yleisöön. Hyvät mediasuhteet

tosin helpottavat: pyydä rohkeasti tuttuja toimittajia tekemään juttuja kampanjasta tai

tempauksista. Usein tuttujen toimittajien saaminen paikalle voi olla helpompaa kuin

pelkkien juttuideoiden lähettäminen yleisiin vinkkisähköposteihin.

Vaikka oma kampanja saisikin aikaan suuren mediamylläkän, on viestinnässä tärkeää myös

itse olla aktiivinen ja tehdä uusia keskustelunavauksia. Tällöin kykenee kontrolloimaan

sitä sanomaa, jonka haluaa leviävän. Asiattomuudet tai loukkaavat kommentit on syytä

poistaa Facebook-sivuilta.

Viestinnässä on tärkeää yleisön kohtaaminen myös henkilökohtaisella tasolla.

Jalkautuminen turuille ja toreille voi olla hyvä tapa tavata ihmisiä ja kuunnella, mitä

8


heillä on sanottavaa. Yleisön kysymyksiin kannattaa pyrkiä vastaamaan ja olemaan

mahdollisimman avoin. Ihmisten huolet kannattaa ottaa tosissaan, jottei kenellekään jää

paha maku suuhun. Jos henkilö kokee tulleensa kohdelluksi huonosti tai

välinpitämättömästi, saattaa tämä jakaa huonot kokemuksensa vaikkapa somessa tai

muualla netissä.

Käytännön vinkki-ideana tiedoksi, että netistä löytyy lukuisia asiakirja-alustoja, joista

monet ovat ilmaisia. Näitä kannattaa käyttää hyväksi niin sisäisessä kuin ulkoisessa

tiedottamisessa. Esimerkiksi Google tarjoaa erilaisia asiakirjapohjia ilmaiseksi Drive-

palvelimen kautta. Alustoja on lukuisia ja niistä kannattaa ottaa tarkemmin selvää

etsimällä lisätietoja netistä.

5. VAPAAEHTOISTEN AKTIVOINTI

Vapaaehtoistyötä tekevät henkilöt ovat

yleensä onnistuneen kampanjan kulmakivi.

Aina vapaaehtoisten innostaminen mukaan ei

ole helppoa. Yleisölle kannattaa tiedottaa

avoimesti, että kampanjaan tai projektiin

haetaan vapaaehtoisia työntekijöitä, ja että

kaikki ovat tervetulleita mukaan. Tätä

sanomaa kannattaa myös toistaa useampaan

otteeseen.

Vapaaehtoisia rekrytoidessa on syytä kertoa

avoimesti, mitä näiltä toivotaan ja odotetaan.

Jos vapaaehtoisilta odotetaan pitkäaikaista

sitoutumista, voi tämä karkottaa osan pois.

Lyhytaikaiseen tempaukseen voi olla helpompaa lähteä mukaan, mutta toisaalta on hyvä

varautua myös siihen, että kaikki lupautuneet eivät välttämättä ilmestykään paikalle. Yksi

isoimmista haasteista onkin löytää sopivat keinot vapaaehtoisten sitouttamiseen

toimintaan.

Mitä helpommaksi kampanjaan osallistuminen on tehty, sitä todennäköisemmin

vapaaehtoisia lähtee mukaan toimintaan. Vapaaehtoisten jakaminen tiimeihin, joilla on

selkeät vastuualueet ja tehtävät, helpottaa niin vapaaehtoisen osallistumista kuin työn

koordinointia. Vastuun jakaminen yleensä sitouttaa ihmisiä, mutta liiallinen vastuu voi

ajaa ihmiset pois.

Yksi tapa helpottaa vapaaehtoistyöhön osallistumista on minimoida hallinto. Hallinto ei

ole houkutteleva tekijä! Raskaan koneiston pyörittäminen ja byrokratia saattavat nopeasti



käydä liian työlääksi monille, jolloin vapaaehtoistoiminta voi pahimmillaan kuivua kasaan.

Mitä matalampi kynnys osallistumiseen on, sitä helpompaa on saada aktiivisia

vapaaehtoisia mukaan toimintaan.

Mikäli vapaaehtoisten innostaminen mukaan takkuaa, on hyvä tarkastella omia toimia

lähemmin. Vaikka oma toiminta saattaa sisäpiiriläisestä tuntua avoimelta ja kutsuvalta,

voi se tosiasiassa näyttää ulkopuolisen silmin hyvin erilaiselta. Tiiviisti yhteen

hitsautuneeseen joukkoon voi olla vaikeaa lähteä mukaan pysyvästi.

Uusia vapaaehtoisia rekrytoidessa on hyvä pohtia, mitä kanavia pitkin tavoittaa eniten

potentiaalisia henkilöitä. Yleisötapahtumiin, kuten messuihin tai toritapahtumiin,

osallistuminen voi olla hyvä keino, sillä tällöin ihmisiin saa henkilökohtaisen kontaktin heti

kättelyssä. Toisaalta ihmisten sitouttaminen vaikkapa kiireisessä messutilanteessa ei

välttämättä ole maailman helpoin tehtävä. Siksi kannattaakin pyytää vapaaehtoistyöstä

kiinnostuneen henkilön yhteystiedot ja lähettää tälle mahdollisimman nopeasti lisätietoja

vapaista tehtävistä. Jos yhteydenotto pitkittyy useita viikkoja tai kuukausia, ei henkilö

välttämättä enää muista koko asiaa.

Vapaaehtoistyössä kannattaa muistaa, että jokaisen ihmisen syyt lähteä mukaan

toimintaan ovat erilaisia ja sitoutumisen laatu saattaa vaihdella laidasta laitaan. Joku

haluaa olla mukana kaikissa mahdollisissa tempauksissa, kun taas toinen saattaa

mieluummin osallistua vain jonkin yhden tapahtuman valmisteluun. Siksi myös

vapaaehtoisilta itseltään kannattaa kysellä näiden motiiveista ja odotuksista. Paras

lopputulos syntyy yleensä silloin, kun molemmat tahot ovat tietoisia toistensa ajatuksista.

6. KAMPANJAN SISÄLTÖ JA SEURANTA

Vanha sanonta, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pitää monesti paikkansa.

Suunnitelmista kiinnipitäminen johtaa monesti onnistumiseen, mutta välillä eteen saattaa

tulla myös yllättäviä käänteitä ja mahdollisuuksia, joista ei olisi voinut etukäteen edes

haaveilla. Monet kampanjat ovat lähteneet käyntiin yhdestä tempauksesta ja kasvaneet

vuotuisiksi tapahtumiksi. Tästä hyvä esimerkki on Yhteismaa ry:n siivouspäivä, joka on

kehittynyt jokavuotiseksi tapahtumaksi ja levinnyt myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle,

vaikkei kehitys ollutkaan tietoisesti haettu. Hyvässä kampanjassa ja projektissa onkin

kehityspotentiaalia, joka saattaa ilmetä vasta myöhemmin. Toisaalta myös konseptin rajat

on hyvä pitää mielessä. Liian suuren palan haukkaaminen saattaa vaikeuttaa viestin

läpisaamista ja heikentää kampanjan onnistumista.

Kampanjan sisältö ja tavoitteet määrittelevät myös parhaan toteutustavan. Ei ole

olemassa yhtä kaavaa, jonka avulla voitaisiin määritellä, minkälainen hyvän projektin

10


tulee olla sisällöltään. Hyviä esimerkkejä on kuitenkin monia. Yrityskylä, joka on

suunnattu kuudesluokkalaisille, toteutetaan simuloimalla yhteiskunnan rakenteita.

Yhteismaan projektit puolestaan tarjoavat työkaluja, joiden avulla ihmiset voivat itse

toteuttaa kaupunkikulttuuria. Simulaatio ja osallistavat tehtävät ovatkin hyviä keinoja

saada yleisö ottamaan itse aktiivinen rooli. Yleensä toiminnalliset harjoitukset jäävät

paremmin muistiin kuin vaikkapa keskustelutilaisuudet, joissa yleisö toimii

kuunteluoppilaana.

Mikäli kampanja on sellainen, joka on tarkoitus toteuttaa julkisella paikalla, kannattaa

pohtia julkisen tilan omistajuutta. Usein tempausten järjestäminen saattaa vaatia

viranomaisilta luvan, mutta nämä eivät aina suhtaudu asioihin myötämielisesti. Silti

kieltävää vastausta ei kannata purematta niellä, vaan päätökset kannattaa

kyseenalaistaa. Miksi Esplanadille ei saisi kattaa illallispöytää tuhannelle henkilölle?

Kampanjan tai tempauksen jälkeen yleisöltä tai osallistujilta voi ja kannattaa kysyä

palautetta. Parhaimmillaan palautteesta voi saada hyviä kehitysideoita jatkoa varten.

Palautteen keräämisessä kannattaa aina huomioida yleisön ikä ja lähtökohdat. Ala-

asteikäisiä lapsia voi olla hankala saada täyttämään pitkiä kaavakkeita, kun taas

hymynaaman piirtäminen onnistuu keneltä tahansa.

Projektin tai pitkäkestoisen kampanjan toteutusta kannattaa aktiivisesti seurata koko

toiminta-ajan läpi. Aina aika ajoin on hyvä kirjata ylös, mitkä käytännöt olivat

onnistuneita ja mitkä ei. Näin projektia voi kehittää koko ajan. Hyvät käytännöt saattavat

myös helposti unohtua, jos niitä ei dokumentoi. Hyvin laadittu seuranta saattaa

tulevaisuudessa auttaa myös kollegaa tai muita tahoja, jotka tekevät työtä samojen

asioiden parissa.

Projektit ja kampanjat toimivat usein rajatun ajan. Mikäli kyseessä on ulkopuolisella

rahoituksella toimiva projekti, vaatii rahoittaja yleensä jonkinlaista loppuraportointia.

Tähän kannattaa panostaa myös itseä varten. Kun onnistuneen projektin raportointi on

tehty hyvin, voi siihen palata myöhemminkin hakemaan inspiraatiota tuleviin haasteisiin.



7. YHTEENVETO

Ei ole olemassa yhtä ja ainoaa kaavaa toteuttaa onnistunut kampanja. On kuitenkin

olemassa seikkoja, jotka edesauttavat kampanjan onnistumisessa. Päivän aikana

kuultujen esimerkkien innoittamana listasimme näistä muutaman.

1. Visio: kun olet saanut vision, luota siihen!

2. Ole rohkea: älä pelkää toteuttaa visiotasi tai ottaa yhteyttä ihmisiin.

3. Positiivisuus: asioita kannattaa lähestyä positiivisuuden, ei negaatioiden kautta.

4. Avoimuus: rakenna kampanjasta aidosti avoin ja läpinäkyvä.

5. Yhteistyöverkoston rakentaminen: yhdessä maaliin pääseminen on helpompaa kuin

yksin.

6. Sitkeys: älä luovuta heti ensimmäisestä vastoinkäymisestä.

7. Mielikuvien luominen: mielikuvia luomalla voi tuoda abstraktinkin asian lähemmäs

yleisöä.

8. Some-tiedottaminen: vaatii panostusta, mutta kantaa onnistuessaan hyvin

hedelmää.

9. Osallista: vapaaehtoisten osallistaminen saa aikaan positiivisen reaktion ja

keventää omaa työtaakkaa.

10. Älä unohda: panosta raportointiin, jotta et unohda parhaita käytäntöjä.

12


Tämän julkaisun on koonnut:

Marleena Holmberg

Projektikoordinaattori

Eurooppalainen Suomi ry

[email protected]

Aktiivien kansalaisen koulutuspäivä toteutettiin European Association for Local Democracy

(ALDA) -järjestön sekä Euroopan komission Europe for Citizens –ohjelman tuella.

mailto:[email protected]

näin vaikutat yhteiskuntaan! työkalupakki

Documents