neve asiakaslehti 1/2016

AJANKOHTAISIA AIHEITA ARJEN EKOSYSTEEMISTÄ Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 1/2016

TUHKARAKEELLAmetsän lisäkasvuas.26

Kahden talon kokemuksella RAKENTAJAN LIITTYMÄT ASIAKKAAN SILMINs.4

ROVANIEMELLÄ ON KÄSISSÄÄN ekokaupungin avaimets.18

TEHTÄVÄMME ON TOIMIA LUOTETTAVASTI JA TEHOKKAASTI

S ähkön jakelu, kaukolämpöliiketoiminta ja vesihuolto ovat yhdyskunnan perustoimintoja. Meidän vastuullemme on annettu se, muodostuuko ener-gia- ja vesihuollosta vain rasite ja kuluerä yrityksille, julkiselle sektorille ja

kuluttajille, vai kääntyykö toimintamme voimavaraksi aluetaloudelle.

Parhaassa tapauksessa energia- ja vesihuollon toimintatavat ovat tehokkuuden osalta äärimmilleen tehostettuja ja tarkoituksenmukaisia. Toiminnan tehokkuuden hedelmät näkyvät siinä, miten paljon asiakkaat joutuvat maksa-maan käytännössä pakollisina vesitariffeina ja energiamaksuina, ja miten paljon jää rahaa muuhun kulutukseen pyörittämään paikallista yritystoimintaa ostovoiman muodossa.

Asiakkailla on oikeus ja velvollisuus odottaa energia- ja vesihuollosta vastaavilta jatkuvia näyttöjä toiminnan tehos-tamisesta ja kustannuskurista. Energia- ja vesihuollosta, pois lukien ankarasti kilpailtu sähkön myyntiliiketoiminta sekä joissain tapauksissa kaukolämpötoiminta, puuttuu ankara avoimen kilpailun tuoma tehostamiseen ohjaava ulkopuolinen ajuri. Tämän takia motivaatio ja halu juosta koko ajan lujempaa pitää olla sisäsyntyistä, perustuen sisäiseen haluun osoittaa arvostustaan omasta työpaikasta energia- ja vesihuollon tehtävissä. Ja tuota arvostusta osoitetaan parhaiten hoitamalla oma tontti mahdollisimman vastuullises-ti ja tehokkaasti, tavoitteena luotettavan energia- ja vesihuollon ohella kustannustehokkuudesta kertova matala tariffitaso asiakkaille.

Toimintamme kääntyy aluetalouden kustannusrasitteesta elinvoimaa tuovaksi toiminnaksi silloin, kun tuomme alueelle uusia työpaikkoja. Arvokkaimpia työpaikkoja ovat ne, jotka syntyvät alueellisten luonnon-varojen kasvavaan ja vastuulliseen hyödyntämiseen, kumppaniverkos-tomme kehittymisestä palvelemaan myös muita asiakkuuksia, tai jopa käynnistäessämme uutta liikevaihtoa synnyttäviä uusia liiketoimintoja energia-vesihuollon rinnalle. Käytännössä elinvoiman tuominen alueta-louteen toteutuu kasvattamalla lappilaisen metsäenergian käyttöä, tuke-malla paikallisen työllistävän energiaturpeen tuotantoa, olemalla vaativa asiakas paikallisille yrityskumppaneille, joiden osaaminen kehittyy kump-panuutemme kautta kestämään paremmin valtakunnallistakin kilpailua. Välillisesti voimme tukea aluetalouden elinvoimaisuutta myös oman kustannustehokkuutemme kautta, mikäli energia-vesihuollon tariffit muodostavat suhteellisen kilpailuedun alueen yrityksille.

’Kustannustekijästä aluetalouden elinvoiman tekijäksi’ voisi olla mottomme. Olemme ymmärtäneet olemassa olomme tarkoituk-sen tällä tavoin energia-vesi-konsernissamme.

Omalta osaltani tämä reilun viiden vuoden työrupeama Lapis-sa päättyy heinäkuun lopussa, siirtyessäni hieman erityyp-pisiin haasteisiin energiatoimialalla. Seuraajani, diplomi-in-sinööri Janne Savelainen, tulee jatkamaan tuorein voimin siitä, mihin oma ahkionvetovastuuni päättyy. Kiitän kaikkia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita kuluneista vuosista. Olen kokenut suurta etuoikeutta saadessani tehdä töitä arvokkaiden ja tärkeiden asioiden kanssa edistämässä energia- ja vesihuoltoa Lapissa.

Markus Tykkyläinen toimitusjohtaja Napapiirin Energia ja Vesi Oy

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2016.

Päätoimittaja: Markus Tykkyläinen

Julkaisija: Napapiirin Energia ja Vesi Oy Koskikatu 27, Rovaniemi PL 8013, 96101 Rovaniemi Puh. 016 331 6500

Osoitteenmuutokset: Asiakaspalvelu puh: 016 331 6500 neve.fi

Painopaikka: PunaMusta 2016 Design ja taitto: Focus Flow Oy

NEVE – Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asiakaslehti 1/20162

s.4Kahden talon kokemuksellaRakentajan liittymäpalvelut asiakkaan silmin.

_____________________________

s.8Vesi – kriittinen arjen pyörittäjäSen tietää jokainen, että jos sähköt katkeavat, arki hankaloituu ja jopa ter-veys voi vaarantua. Mutta yhtä tärkeää on, että hanavesi ja vesistöt pysyvät puhtaina. Mutta mitä sitten tehdään, jos jotain menee pieleen?

_____________________________

s.12Kesäduuni 2016 -kampanjaNapapiirin Energia ja Vesi on mukana työllistämässä Rovaniemen nuoria. NEVEn sponsoroima leikkipuistotyö onkin yksi kesäduunikampanjan suo-situimmista pesteistä.

_____________________________

s.16Liikelahjan lähtökohtana kiertotalousNapapiirin energia ja vesi ohjaa toi-mintaansa kiertotalouden periaattei-den mukaisesti: raaka-aineet kiertävät ja paikallista osaamista hyödynnetään.

_____________________________

s.17Kysy NEVEltä – lukijakilpailuLukijamme voivat nyt esittää kysymyk-siä NEVEn toiminnasta, palveluista tai tuotteista. Kysymällä voit osallistua ar-vontaan.

_____________________________

s.18Rovaniemellä on käsissään ekokaupungin avaimetRovaniemestä bio- ja kiertotalouden globaali suunnannäyttäjä?

_____________________________

s.20Etämittari säästää litroja ja eurojaVedenkulutuksen etäluentamittarit yleistyvät

_____________________________

s.22NEVEn uusi toimitusjohtaja haluaa kierrättää ja kasvattaaVauhdikas – sellainen on ollut Napa-piirin Energian ja Veden tulevan toimi-tusjohtajan Jari Savelaisen pestin alku Rovaniemellä.

_____________________________

s.24Alkuperäinen eräpäivä säästää sakkoeuroiltaJäikö vesi-, sähkö- tai kaukolämpölas-ku maksamatta? Muutaman päivän vii-ve ei vielä rokota kukkaroa kohtuutto-masti, mutta useamman peräkkäisen laskun laiminlyönti käy jo kalliiksi.

_____________________________

s.25Kaukolämmön keskeytyskartta nyt netissäKaikki verkon rakentamiseen ja kun-nossapitoon liittyvät, suunnitellut kat-kokset ilmoitetaan häiriökartan kautta.

_____________________________

s.26Tuhkarakeella metsän lisäkasvuaNyt metsänomistajien on entistä hel-pompi hoitaa tuhkalannoitusasioitaan, sillä Otso Metsäpalvelut on ottanut Na-turlanin omaan palveluvalikoimaansa.

_____________________________

s.30Tilaa liittymät ajoissa työmaalleVesi- ja kaukolämpöliittymien toimitus-ajat ovat noin kaksi kuukautta. Toimi-tusajat kannattaa huomioida jo raken-nusprojektia suunniteltaessa.

_____________________________

s.31Solina on neven uusi vesiliittymätuoteNapapiirin Energia ja Vesi Oy:n ve-siliittymät on nyt paketoitu selkeiksi SOLINA-tuotteiksi.

_____________________________

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

3NEVE – ajankohtaisia aiheita Arjen Ekosysteemistä

TUNTEMUKSIA

KOKEMUKSELLAKAHDEN TALON

Rakentajan NEVE-liittymäpalvelut asiakkaan silmin

R ovaniemen Pöykkölässä asuva Jukka Vaara on rakentanut viiden vuoden ai-kana kaksi omakotitaloa. Yhteistyö Na-

papiirin Energian ja Veden kanssa on tullut tutuksi, ylä- ja alamäkineen.

TEKSTI: JENNI LEUKUMAAVAARA

5

Kulmatontille rakennetun oma-kotitalon isot ikkunat antavat metsäiselle takapihalle Pöykkö-

län uudella omakotitaloalueella. Lähis-töltä kuuluu vasaroiden pauketta. Juk-ka Vaara kävelee sukkasillaan vaalealla parketilla ja antaa ohjeita timpurille.

Haastatteluhetkellä muuttoon on vielä pari viikkoa, jos ei tule isompia yllätyksiä.

-Vielä olisi viimeistelyhommia ennen kuin pääsemme muuttamaan, Vaara sanoo.

-Meillä oli alun perinkin tarkoitus, että rakennetaan ensin vähän pienempi talo ja sitten se varsinainen, loppuelä-män koti. Kun neljäs lapsemme ilmoitti tulostaan, oli selvää, että tarvitsemme lisää neliöitä, Vaara kertoo.

Kahden talon kokemuksellaYhteistyö NEVEn kanssa on jatkunut jo vuosia ja yltänyt työmaasähköistä vesiliittymiin ja sähkösopimuksiin. Ensimmäinen talo valmistui vuonna helmikuussa 2012.

Kun Vaara aloitti toisen talonsa rakennustyöt viime lokakuussa, Rova-niemen Energia ja kaupungin liikelai-toksena toiminut Napapiirin Vesi haki-vat jo yhteisiä askelmerkkejä yhdeksi fuusioituneena Napapiirin Energiana ja Vetenä. Vaaran mielestä muutos näkyy esimerkiksi notkistuneena pal-veluna. Hän kannustaa konsernia edel-leen yhdistämään toimintojaan.

-Jos asiakkaalla on vain yksi luukku, josta hän saa

kaiken tarvitsemansa, aina parempi. Varsinkin rakennus-urakan alkuvaiheessa on niin paljon byrokratiaa, että kaikki minkä saa sähköisesti ja muu-tenkin mahdollisimman yksin-kertaisesti hoidettua, helpot-taa kokonaisuutta.

Käytännön tasolla Vaara sai jo nyt hoi-dettua lähes kaikki asiansa verkossa, ja hänen kokemuksensa mukaan oikeat osoitteet ja asiakirjat myös löytyivät helposti.

-Oli iloinen yllätys, että netti-asiointi toimi niin hyvin. Muistaakseni minulle myös soitettiin heti seuraa-vana päivänä perään, joten asiat lähti-vät sujuvasti liikkeelle.

Vaaralle myönteistä oli myös se,


että asiat hoituivat muutaman ihmisen kanssa, eikä aina tarvinnut lähteä selit-tämään kaikkea alusta alkaen.

Kapinahenkeä vesimaksuista Vähemmän miellyttävä yllätys tuli vuonna 2014, jolloin Napapiirin Veden palveluhinnat pompsahtivat jopa moninkertaisiksi. Napapiirin Vesi alkoi periä maksun paitsi vesiliittymästä, myös sen rakentamisesta.

Kustannukset vaihtelivat alueittain, ja esimerkiksi Pöykkölän ja Vennivaa-ran alueilla tai jopa Pöykkölän sisällä maksut saattoivat poiketa jopa useita tuhansia euroja.

-Minulla ensimmäinen vesiliittymä maksoi noin 3000 euroa ja toinen 12 300 euroa, Vaara kertoo.

Taloa rakentaessa liittymäostoilla on iso rooli budjetissa, ja liittymämak-sujen yhtäkkinen nosto sai rakentajat ymmärrettävästi takajaloilleen. Vaara ja kymmenkunta muuta Pöykkölän alueen rakentajaa alkoivat ajaa asiaa yhdessä.

-Otimme yhteyttä kaupunkiin ja pidimme muutenkin asiaa esillä. Minä otin yhteyttä toimitusjohtajaan, Tykky-läisen Markukseen.

NEVE kutsui närkästyneet raken-tajat koolle, ilmaa puhdistettiin puhu-malla, ja tämän vuoden huhtikuussa Rovaniemen kaupunki ilmoitti hyvit-tävänsä hintavaihtelusta kärsineille rakentajille osan maksukorotuksista, yhteensä noin 55 000 euroa.

-Siinäkin tapauksessa minulla jäi ihan hyvä kuva NEVEstä, joka sinänsä

oli hankalassa välikädessä. Pääasia kui-tenkin, että asia korjattiin.

Nyt hinnoittelu on yhtenäistetty ja muutettu Solina-vesiliittymäpake-tiksi, jonka hinta on noin 8600 euroa, kaikille tasapuolisesti. Vaaran mielestä kohtuullistaminen oli hyvä valinta, ja hän sanoo nykyisen, aiempaa tuotteis-tetumman paketin olevan selkeämpi.

Tiedotusta ja tiedostustaTähän osaan Pöykkölää kaukolämpö-verkkoa ei ole rakennettu. Vaaran lat-tiat tulevat lämpiämään vesikiertoisella lattialämmityksellä, päälämmitysmuo-tona on maalämpö.

-Siinähän ovat tietenkin alkuin-vestoinnit jonkinlaiset, mutta uskon maalämmön maksavan itsensä takaisin melko nopeasti.

Edellisessä asunnossa oli suora säh-kölämmitys ja varaava takka. Uudes-sakin kodissa takka tulee antamaan lämpöä, sillä se on jykevä, varaava ja kattoon asti yltävä.

OP:lla rahoituspäällikkönä työs-kentelevä Vaara on tottunut seuraa-maan eurojen kulutusta, ja hän on muutenkin tiedostava kuluttaja ja rakentaja. Sähkösopimuksia hän kil-pailutti ja valikoi eri yhtiöiden valikoi-mista edullisimmat.

Valinnanvaraa ja tiedotusta hän toi-voo myös työmaakeskuksen sähköso-pimukseen, joka nyt alkaa rullata auto-maattisesti paikallisen energiayhtiön päättämällä sähköllä, jos rakentaja ei itse huomaa asiaan tarttua.

-Talvella varsinkin sähköä kuluu paljon, ja kun asiaa tarkastelin jälkeen-päin, esimerkiksi Spot-pörssisähkö olisi tullut halvemmaksi.

Kaikkinensa Vaara on tyytyväinen NEVEn toimintaan. Jos ongelmia on tullut, Vaara on ottanut yhteyttä, ja rat-kaisuja on yhdessä etsitty.

Entäpä tulevaisuus, siintääkö siellä kolmas rakennusurakka?

-Kyllä tätä hommaa on varmaan nyt ihan riittävästi harrastettu, Vaara nauraa.

Tulevaisuudessa aikaa jää Pöyk-kölän lenkkipoluille, hiihtoladuille ja maratoneille eri puolille maailmaa.

Jukka Vaaralla on kahden talon rakentamisen myötä hyvä tuntuma liittymäasioiden hoitamisesta.


S en tietää jokainen, että jos sähköt katkeavat, arki hankaloituu ja jopa terveys voi vaarantua. Mutta yhtä tärkeää on, että hanavesi ja vesistöt pysyvät puhtaina. Mutta mitä sitten tehdään, jos jotain menee pieleen?

– KRIITTINEN ARJEN PYÖRITTÄJÄ

Vesihuollon valmiussuunnitelmat kriisitilanteissaVESI


8

Vesi on hallitseva elementti niin ympäristössä kuin kodeissa. Toimiva vesihuolto takaa puhtaat hanavedet ja vesistöt.

9

NEVEn tiloissa Rovaniemen Revontulikeskuksen neljän-nessä kerroksessa tehdään

työtä, jonka toivotaan olevan turhaa. -Paras tilannehan se olisi, ettei

ongelmia tulisi eikä näitä tarvitsisi koskaan ottaa käyttöön, Napapiirin Energian ja Veden vesihuoltopäällikkö Anne Kontsas naurahtaa.

Kyse on valmiussuunnitelmista, joilla pyritään takaamaan puhtaan veden jakelu myös poikkeus- ja krii-sitilanteissa.

-Me toimimme vähän taustalla, kun kaikki toimii normaalisti. Sitten kun jotain menee pieleen, astumme esiin, NEVEn Verkot-liiketoimintajohtaja Kristian Gullsten sanoo.

Niin, silloin kun kaikki rullaa ongel-mitta, vesilaitoksen työtä ei kansalai-nen juurikaan huomaa. Hanasta tulee puhdasta vettä, vessatuotokset huuh-toutuvat niille tarkoitettuihin putkiin, kesälomalainen voi uida tai kalastaa luottavaisella mielellä puhtaissa vesis-töissä. Eikä välttämättä tule heti mie-leen, että vesilaitos on osaltaan tur-vaamassa esimerkiksi sammutusvesiä palokunnalle.

NEVEn on kuitenkin valmistau-duttava mitä hurjimpiin poikkeustilan-

teisiin. Pahimpia skenaarioita ovat krii-sitilanteiden tai suuronnettomuuksien kaltaiset kansalliset hätätilat, joissa säh-kön ja veden jakelu sairaaloihin ja mui-hin kriittisiin paikkoihin on turvattava.

Pienemmän mittakaavan yllätyksiä voivat aiheuttaa keväiset tulvat tai bak-teeripitoisen lumen sulamisveden jou-tuminen käyttöveden sekaan. Raken-nustöissä puolestaan kaivuri saattaa rouhaista sähkö- tai vesiputket poikki.

Silloin ei auta jäädä ihmettelemään ja aikailemaan, vaan toiminnan on tul-tava selkärangasta.

-Usein toimintasuunnitelmat vali-tettavasti jäävät epämääräisiksi asia-kirjoiksi, jotka pölyttyvät jossain laa-tikossa. Meidän tavoitteemme on, että suunnitelma on esimiesten lisäksi jokaisen työntekijän arkipäiväinen työ-kalu, Kristian Gullsten sanoo.

NEVEn vesihuoltopäällikkö Anne Kontsas

Kristian Gullstenin johtamat NEVEn vesiverkkotoiminnot huolehtivat taukoamatta alueen vesihuollosta ja sen toimivuudesta.


Entistä enemmän yhteistyötäMuutosten taustalla ovat päivitykset vesihuolto- ja ympäristönsuojelulaeissa. Lait vaativat entistä tiukempaa ennak-kovarautumista vesistöjen ja maaperän saastumisiin. Päivitetty vesihuoltolaki nostaa veden sähkön rinnalle.

-Se on aiheellista, koska joissakin tapauksissa veden aiheuttamat ongel-mat – esimerkiksi jätevesien joutumi-nen väärään paikkaan – voivat aiheuttaa jopa sähkön puuttumista kriittisem-män tilanteen, Gullsten sanoo.

Kun vahinko tai onnettomuus tapahtuu, NEVE aloittaa rivakasti yhteistyön pelastusviranomaisten, val-vovan viranomaisen eli Ely-keskuksen sekä kaupungin ja muiden yhteistyö-kumppaneiden kanssa.

-Uuden lain myötä yhteis-

työ pelastusviranomaisten kanssa on tiivistynyt entises-tään. Muodostamme tilanne-kuvan, rajaamme vahingot ja tiedotamme alueen asuk-kaille, Kontsas kertoo.

Tietoa välitetään asiakkaille soitta-malla tai viemällä paikan päälle tiedot-teet. Myös sosiaalinen ja perinteinen media ovat käytössä. Tulevaisuudessa tietoa pyritään jakamaan myös teksti-viesteinä, sähköposteina tai esimerkiksi NEVEN kotisivuilla näkyvän häiriö-kartan avulla.

Asiakkaan vastuulla putkien kuntoVaikka NEVE pyrkii huolehtimaan asioista niin, että asiakas saa huoletta elellä, jotain on silti asiakkaankin muis-tettava.

-Asiakkaan vastuulla on kiinteis-tön putkien kunnossapito ja päivittä-minen. Esimerkiksi vesimittariventtii-lit ovat monissa kodeissa rempallaan. Vahinkotilanteessa ne voivat vaikeuttaa ja hidastaa vian korjaamista, Kontsas sanoo.

Kontsas ja Gullsten toivovat myös, että asiakas tekee mahdollisimman nopeasti vikailmoituksen, jos epäilee että jotain on vialla.

-On se sitten se, että omaan kotiin ei tule vettä tai epämääräisiä vesiä jos-sain ympäristössä, aina kannattaa tehdä meille vikailmoitus. Välillähän on esi-merkiksi jätevesiviemäreiden ylivuo-toja, ja jos tällaisen huomaa, tottakai toivomme vikailmoitusta mahdollisim-man pikaisesti, Kontsas sanoo.

Joissakin tapauksissa veden aiheuttamat ongelmat – esimerkiksi jätevesien joutuminen väärään paikkaan – voivat aiheuttaa jopa sähkön puuttumista kriittisemmän tilanteen.


Kesätyöagentti Heikki Pantsar on omalta osaltaan viemässä Kesäduuni 2016 -kampanjaa vauhdikkaa-seen lentoon.

12

Kesäduuni 2016 -kampanja pyrkii työllistämään noin 250 rovaniemeläistä nuorta kesätöihin

LINKOKESÄDUUNI-

N apapiirin Energia ja Vesi on mukana työllistämässä Rova-niemen nuoria. NEVEn sponsoroima leikkipuistotyö on-kin yksi kesäduunikampanjan suosituimmista pesteistä.

13

Auringonpaisteinen arkipäivä-kin vetää Rovaniemen keskus-tan Angry Birds -aktiviteet-

tipuistoon väkeä. Yksi taapero makaa mahallaan ja raajat levällään pyöreässä verkkokeinussa isän työnnellessä vauh-tia. Toinen juosta töpöttää onnellisen näköisenä pitkin sinistä juoksurataa.

Kesäkuussa tämä ja moni muu Rova-niemen leikkipuisto täyttyy lapsista ja heitä leikittävistä nuorista. Napapiirin Energia ja Vesi on mukana Sijaishal-tijan toteuttamassa Kesäduuni 2016 -kampanjassa, jonka avulla pyritään työllistämään noin 250 rovaniemeläistä nuorta kesätöihin. Yhtiö tukee kam-panjan avulla 15 nuoren työllistymistä.

Viime vuoden tapaan NEVEn sponsoroimat nuoret työskentelevät ohjaajina kaupungin eri leikkipuis-

toissa, missä he järjestävät lapsille mak-sutonta leikkitoimintaa.

Sijaishaltijan kesätyöagentti Heikki Pantsar kertoo, että vaikka töitä on tar-jolla laajalla skaalalla – pihatöitä, sii-vousta, toimistotyötä – kesätyö leik-kipuistossa on jo noussut suosikkien joukkoon.

-Moni nuori on itse tullut sano-maan, että haluaisi nimenomaan leik-kipuistoon töihin, koska oli kuullut hyviä kokemuksia viime kesänä täällä työskennelleiltä kavereiltaan, Pantsar kertoo.

NEVE on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista. - Sponsoreista NEVE on meille tärkein, sillä käytännössä se mahdollistaa näiden

15 nuoren palkkaamisen. NEVEllä on siis tärkeä rooli, Pantsar kertoo.

Kesätöitä vaikea löytääTänä vuonna leikkipuistoissa näh-dään sekä uusia leikittäjiä että jo viime vuonna kannuksia hankkineita. Yksi konkareista on lähihoitajaksi opiske-leva rovaniemeläinen Essi Ryhänen, 16, joka oli viime kesänä töissä keskus-tan Angry Birds -puistossa.

-Vaikka viime kesäkuussa satoi tosi paljon, melkein joka päivä, työ oli silti tosi mukavaa. Jokainen päivä oli eri-lainen ja lasten kanssa oli hauska olla, Ryhänen sanoo.

Nuoret suunnittelevat puistopäivien ohjelman, mutta he kuuntelevat myös lasten toiveita. Esimerkiksi jalkapalloilu oli viime kesänä kovassa kurssissa.

Tämä kampanja varmasti auttaa Rovaniemen nuoria, koska muuten täällä saa ihan tosissaan yrittää hakea töitä, kertoo Heikki Pantsar.


Ryhäsen mukaan Rovaniemellä on hankala löytää kesätöitä. Siksi monet nuoret ovatkin olleet tyytyväisiä kesä-duunikampanjaan, jossa yhdellä hake-muksella pääsee hakemaan monen-laista työtä ja saa kokemusta niin työstä kuin työhaastatteluistakin.

-Tämä kampanja varmasti auttaa Rovaniemen nuoria, koska muuten täällä saa ihan tosissaan yrittää hakea töitä eikä siltikään ehkä niitä saa.

Eikä kesäduuni tarkoita vain lisälik-saa nuorille. Viime vuonna leikkitoimin-taan osallistui yhteensä yli 2000 lasta eri puolilla Rovaniememeä.

-Olemme saaneet myös vanhem-milta hyvää palautetta leikkipuistotoi-minnasta, koska se antaa myös heille hie-man hengähdystaukoa, Pantsar kertoo.

Hyvä palaute on kantautunut myös

NEVElle. Toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoo yhtiön olevan innoissaan mukana työllistämässä myös niitä nuoria, joille ei NEVEn sisältä löydy töitä.

-Omassa toiminnassamme tarjo-amme määräaikaista työtä parillekym-menelle hengelle. Energia- ja vesi-huollon teollinen työympäristö asettaa rajoitteita kaikkein nuorimmille kou-lulaisille, mutta kesäduuni 2016 tarjoaa yhtiöllemme mahdollisuuden kantaa yhteiskuntavastuuta myös nuorempien ja vielä ilman ammatillista koulutusta ole-vien työllistämiseen, Tykkyläinen sanoo.

Leikkipuistotoiminta on maksu-tonta ja kaikille avointa. Sitä on tarjolla kesäkuun ajan, pois lukien suunnittelu-päivät, jotka ovat joka toinen maanan-tai. Tarkemmat ajankohdat ja paikat

sekä lisätietoja Kesäduuni 2016 -kam-panjasta löytyy osoitteesta:

www.pikaduuni.fi sekä Facebook-ryhmästä:

250 kesätyöpaikkaa Rovaniemelle

Kesäduuni 2016 -kampanja• Kesäduunikampanja on

tarkoitettu 16-17-vuotiaille • Työtä voivat tarjota yritysten

lisäksi yksityishenkilöt ja yhteisöt• Nuori työskentelee 10 päivää ja

saa 360 euron palkan• Kampanjaan voi osallistua

työnantajana tai sponsorina

Olemme saaneet myös vanhemmilta hyvää palautetta

leikkipuistotoiminnasta, koska se antaa

myös heille hieman hengähdystaukoa,

Pantsar kertoo.


Kiertotaloudessa materiaalit pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään. Näin ne kiertävät osana kokonaisuutta aiempaa kauemmin ja jätteen määrä vähenee. NEVEn ja Lapin AMK:n yhteystyössä on kyse paitsi kiertota-louden toteuttamisesta myös muusta-kin: opiskelijoille haluttiin tarjota pro-jekti, jossa he voisivat tuoda esille omaa osaamistaan. Kilpailu inspiroi opiske-lijoita, ja erilaisia liikelahjaehdotuk-sia tuli yhteensä yli 30. Voittajatyöksi kohosi tuote, jossa yhdistyvät pohjoi-nen luonto ja kiertotalouden prinsiipit.

Lähtökohtana luontoLiikelahjan suunnitteluun osallistui kaksi kurssillista Lapin AMK:n kuva-taiteen opiskelijoita. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaryhmää ohjan-nut kaupan ja kulttuurin alan opettaja Pirjo Laisalmi kertoo suunnittelun läh-teneen liikkeelle asiakasyritykseen ja projektiin tutustumalla.

- Opiskelijat tutustuivat ensiksi Napapiirin Energian ja Veden toimin-taan sekä kiertotalouden ideologiaan. Kun kyseessä oli nimenomaan liike-lahja, mietimme myös, minkälaisia kri-

teerejä sen tulee täyttää: onko liikelahja koriste-esine, käyttöesine vai sekä-että.

Toisen vuosikurssin opiskelijaryh-mää luotsannut kaupan ja kulttuurin alan koulutusvastaava Jari Penttinen sanoo opiskelijoiden ottaneen kilpai-lun hyvin vastaan.

- Osa opiskelijoista oli innostu-neita, osaa jännitti, miten tiukka seula on. Kisatyössä korostettiin pohjoisen materiaalien merkitystä ja ne opiskelijat, jotka ovat etelästä kotoisin, aloittivat-kin suunnittelun tutustumalla arktisen luonnon tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Napapiirin Energia ja Vesi ohjaa toimintaansa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti: raaka-aineet kiertävät ja paikallista osaamista hyödynnetään. Myös liikelahjan suunnittelu ha-

luttiin toteuttaa samaa ajatusmallia kunnioittaen. Niinpä pohjoisen omat osaajat, Lapin ammattikorkeakoulun kuvataiteen opiskelijat, briiffattiin suunnittelemaan liikelahja, jonka lähtökohtana oli kierto-talous: materiaalin tuli olla kierrätettyä ja valmistuksen paikallista.

AMK:n opiskelijat vauhdissaTEKSTI: EEVA KEKÄLÄINEN

KIERTOTALOUS

LIIKELAHJAN LÄHTÖKOHTANA


Ja voittaja on…Opiskelijat ryhtyivät tuumasta toi-meen. Luovan prosessin tuloksena luonnosteltiin koruja, amuletteja, kän-nykkätelineitä, maskotteja – jopa foto-realistinen poro. Kaiken kaikkiaan ideoita pohjoisen kierrätettäviä mate-riaaleja hyödyntävästä, paikallisesti val-mistettavasta liikelahjasta tuli yli 30.

- Opiskelijoita motivoi paitsi se, että oman työn saattaisi saada tuotan-toon ja nimeä esille, myös rahapalkinto, Penttinen toteaa.

Voittajatyöksi valittiin kierrätys-lasista valmistettava lasimaljakko. Se sai kiitosta erityisesti käyttöarvosta ja sopivuudesta liikelahjaksi. Toisen pal-kinnon vei puuta materiaalina hyödyn-tävä kännykkäteline ja kolmanneksi sijoittui kierrätysmateriaaleista tehtävä cooler. Laisalmi kuvailee materiaaliva-lintojen osuneen nappiin ja korostavan pohjoisen luonnon omalaatuisuutta.

- Maljakko valmistetaan lasista, joka olemukseltaan viittaa jäähän. Kän-nykkätelineen materiaali puu voidaan hyvinkin toteuttaa pohjoisen luonnon-varoista. Myös coolerin kierrätysma-teriaali on mahdollista kerätä paikal-lisesti.

Jokainen projekti on uniikkiLapin AMK tekee yhteistyöprojekteja useiden toimijoiden kanssa. Penttinen kertoo, että projektit ovat aina ainut-laatuisia.

- Toimeksiannot vaihtelevat yri-tyskohtaisesti laidasta laitaan. Opis-kelijamme ovat toteuttaneet seinä-maalauksia, valokuvanneet, tehneet multimediaa ja digitaalista kuvaa sekä vetäneet kuvataideleirejä.

Yhteistyö Napapiirin Energian ja Veden kanssa oli innostavaa useasta syystä: kyseessä oli oikea yritys, suun-nittelussa oli toteutettava tuote ja voit-tajalle oli luvassa rahapalkinto. Toinen yhdistävä tekijä oli kiertotalous.

- Kestävä kehitys kuuluu Lapin AMK:n strategiaan, joten kiertotalou-den ajatusmaailma sopii hyvin myös omaamme, sanoo Laisalmi.

Yhteistyö toi kokemuksia opiske-lijoille ja vahvistusta kiertotalous-ide-ologialle. Lisäksi NEVEn ja Lapin AMK:n yhteistyön ansiosta paikalli-nen kierrätyslasi jatkaa kulkuaan arjen ekosysteemissä maljakon muodossa.

KiertotalousKiertotalouden idea on yksinkertainen: pidetään materiaalit kierrossa pidempään. Käytännössä tämä tarkoittaa kierrättämistä ja sen myö-tä pienempää jätemäärää. Kiertotalous vaikuttaa tuotteiden suunnit-teluun, tuotantoon ja jätteenkäsittelyyn – luoden näin uutta liiketoi-mintaa. Kiertotalous toimii siis sekä luonnonvaroja kunnioittaen että talouskasvuun pyrkien. Lisäksi kun resurssienkäytön tehokkuus para-nee, pienenevät ilmastonmuutosta vauhdittavat teollisuuden hiilidiok-sidipäästöt. EU kulkee kohti kiertotaloutta, samoin Suomi. Kyseessä on mittava muutos kohti luonnon ehdoilla tapahtuvaa talouskasvua.

L ukijamme voivat nyt esittää kysymyk-siä NEVEn toiminnasta, palveluista tai tuotteista. Kysymykset voivat li ittyä

kotitalous- tai yritysasiakkaan palveluihin, NEVEn hankkeisiin ja tulevaisuudensuun-nitelmiin tai yleisesti energia-alaan. Mielenkiintoisista ja lukijoita erityisesti kiinnostavista aiheista tehdään jatkossa lehtijuttuja seuraaviin numeroihin. Kaikki kysymyksen lähettä-neet osallistuvat arvontaan.

Osallistu siis lehtemme tekemiseen – voit voittaa reissussa ja mökillä hyödyllisen apukäynnistimen ja varavirtalähteen!

Laite toimii puhelimen varavirtalähteenä ja sillä voi käynnistää auton, kel-kan, mönkijän, perämoottorin, ajettavan ruohonleikkurin ja monta muuta akulla toimivaa konetta.

Kysymyksesi voit lähettää 30.8. mennessä sähköpostitse tai Face-book-sivuillamme otsikolla ”Lukijakilpailu”. Arvonta suoritetaan syyskuussa ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

[email protected]/NeveOy

LUKIJAKILPAILUKYSY NEVELTÄ – OSALLISTU ARVONTAAN!


Bio- ja kiertotalous on laskettu yhdeksi tulevien vuosien kiistattomista kas-vualoista. Ympäristöä ja luonnonva-roja säästäviin ratkaisuihin sekä clean-teach-innovaatioihin satsataan entistä enemmän myös meillä Suomessa.

Tavoitteena on, että Suomi nou-sisi tulevien kymmenen vuoden aikana tämän ”vihreän liiketoiminnan” suun-nannäyttäjäksi.

Alan näkymiä on seurattu tarkasti myös NEVE:ssä, jolle varsinkin jäte-vesien käsittelyyn liittyvät investoinnit voivat avata järkevästi ja kaukokatsei-sesti toteutettuna suorastaan mullista-via mahdollisuuksia. Kiertotalouden ohella tietoisuus ympäristön kemikali-soitumisen haitoista lisääntyy.

Toimitusjohtaja Markus Tykky-läisen mukaan tämä näkökulma pitää huomioida myös suunniteltaessa kehi-tysinvestointeja. Hänen mielestään Rovaniemellä on kaikki eväät nousta

kiertotalouden suunnannäyttäjäksi, joka hyödyntää ja kierrättää likipitäen kaikki yhdyskunnan materiaalivirrat ja muuttaa loput energiaksi.

”Rakennuspalikat ovat pitkälti jo olemassa, mutta toimiva kokonaisuus on koottava harkiten. Kierrättämisen nimissä ympäristöön ei saa levittää luonnon omia prosesseja sekoittavia kemiallisia yhdisteitä”, toimitusjohtaja muistuttaa.

Isompi näkökulma investointeihinVesihuoltoa kehitetään NEVE:ssä ja Rovaniemellä samoilla periaatteilla ja ympäristösuojelullisilla arvoilla, joita on viime vuosina toteutettu energian-tuotannossa. Esimerkkinä on Suosio-lan voimalaitos, jonka rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöt ovat ympäristösuojelul-listen investointien myötä vähentyneet olennaisesti. Savukaasujen hukkalämpö

hyödynnetään kaukolämmöntuotan-nossa ja polttoaineesta jo puolet on puuta.

Samat kunnianhimoiset tavoitteet on nyt asetettu myös jätevedenpuh-distuksen ympäristövaikutuksille. Jos Suosiola saa rinnalleen tulevaisuuden tarpeisiin päivitetyn Alakorkalon jäte-vedenpuhdistamon, parannetun kom-postointilaitoksen sekä lietteen polt-tolaitoksen, on NEVE:llä käsissään ainutlaatuinen ja myös ympäristön kannalta kestävä kiertotalouden koko-naisuus. Toteutuessaan kokonaisuus hakisi vertaistaan jopa globaalisti.

”Alakorkalossa on joka tapauksessa edessä isoja investointeja. Jäteveden-puhdistamon teknologia on 1970-luvulta eikä täytä tulevia vaatimuksia puhdistustehon tai ravinteiden kierrättämisen

R ovaniemestä bio- ja kiertotalouden globaali suunnannäyttäjä? Ajatus saattoi tuntua vielä pari vuotta sitten utopialta. Yhdessä Suosiolan voimalaitoksen ja Alakorkalon jätevedenpuhdistamon tulevilla inves-

toinneilla se voi olla realismia jo vuosikymmenen vaihteessa.

Rovaniemellä on käsissään

EKOKAUPUNGINAVAIMET TEKSTI: TIMO SORMUNEN


osalta. Nyt kannattaisi raken-taa kerralla kokonaisuus, joka vastaa kiertotalouden ja ympäristön haasteisiin myös tulevina vuosikymmeninä”, Tykkyläinen tiivistää.

Polttolaitoksella jätevesilietteestä pois-tuvat siihen kertyneet haitta-aineet. Jäljelle jäävää fosfaattia ja kaliumia voitaisiin hyödyntää nykyisessä tuhka-lannoitetuotteessa. Kokonaisuutta täy-dentäisi biojätteiden käsittelyn mädät-tämölaitos, jossa metaani otettaisiin talteen kaukolämmöntuotannon tai liikenteen polttoaineeksi.

”Biokaasun hyödyntämisestä meillä on jo kokemusta, sillä Mäntyvaaran suljetun kaatopaikan biokaasua kerä-tään jo nyt Rovaniemen kaukoläm-möntuotannon polttoaineeksi”, Tyk-kyläinen muistuttaa.

Haju- ja pölyhaitat kuriinYhtenä muutosmoottorina on Ala-korkalon jätevedenpuhdistamon uusi ympäristölupa, jonka myötä nykyisen puhdistamon tehoa on parannettava. Myös kompostointilaitoksen ajoittai-siin hajuhaittoihin on haettava kestävä ratkaisu.

Käytännössä puhdistamolietteen kompostointi on jatkossa hoidettava sisätiloissa. Liete puolestaan ohjattai-siin suoraan puhdistamolta sen viereen

suunnitellulle polttolaitokselle sulje-tulla kuljettimella.

”Näillä investoinneilla Alakorkalon haju- tai pölyhaittoja voidaan vähentää olennaisesti”, Tykkyläinen vakuuttaa.

Kompostointiprosessin hajuhaitat saadaan puolestaan kuriin kehittämällä mädättämön jälkikypsytystä sisätiloissa ja parantamalla hajujenkäsittelyjärjes-telmää. Kompostimullan seulonta sisä-tiloissa vähentäisi pölyhaittoja.

”Aikaa on kuitenkin niukalti, sillä kompostointilaitoksen kehitysinves-tointien ensimmäinen vaihe pitäisi toteuttaa vielä kuluvan vuoden aikana”, Tykkyläinen toteaa.

NEVE ei ole jätevesien hyödyntä-miseen liittyvissä visioissaan suinkaan yksin liikkeellä. Esimerkiksi Turussa Topinojan jätekeskuksessa on kulu-van kevään aikana testailtu, kuinka normaalijätteen lisäksi muun muassa ulosteiden ja viemärijätteiden energia on hyödynnettävissä päästöttömästi ja ilman hajuhaittoja.

Salolaisen Ecomation Oy:mn pilot-tilaitoksen on määrä käynnistyä täy-dellä teholla tämän kesän aikana.

Kemijoen typpikuorma kevyemmäksiYmpäristön kannalta vieläkin tärkeäm-pää on itse jätevedenkäsittelyprosessin kehittäminen. Tällä hetkellä Alakorka-lon jätevedenpuhdistamossa ei ole esi-

merkiksi typen talteenottojärjestelmää. Typen lisäksi jätevedenpuhdistamolle tulee lääke- ja kemikaalijäämiä, joita laitoksen nykyinen teknologia ei pysty täysin puhdistamaan Kemijokeen las-kettavista vesistä.

”Typen talteenotolla voisimme pudottaa Kemijokeen menevän typ-pikuormituksen puoleen nykyisestä ja etsimme teknologiaa myös haitallisten kemiallisten yhdisteiden hajottami-seksi. Mielenkiintoinen mahdollisuus liittyy puhdistamovesien lämmön tal-teenottoon lämpöpumpuilla. Nykyisin lämpö valuu suoraan jokiveteen aiheut-taen sille turhaa lämpökuorma, vaikka lämmölle olisi käyttöä kaukolämmön-tuotannossa etenkin talvisaikaan”, Tyk-kyläinen toteaa.

Mikäli mittavat investointisuun-nitelmat toteutuvat, toteutuu samalla visio Alakorkalosta haitta-aineiden päätepysäkkinä.

”Yksiselitteisenä tavoitteena on haitta-aineiden pysäyttäminen, fos-faattikierron turvaaminen lannoite-käyttöön sekä energia- ja ilmastota-voitteiden mukainen ratkaisu. Kun rima asetetaan korkealle, meiltä on lupa odottaa myös hyviä tuloksia.”

Harkitsevalla ja paneutuvalla suunnitelulla voidaan toteuttaa ympäristön kannalta kestävä kiertotalouden kokonaisuus.

TUHKALANNOITE

KOMPOSTIMULTA

BIOKAASU

SÄHKÖ

KAUKOLÄMPÖ

KOMPOSTI-LAITOS

LIETEEN- POLTTOLAITOS

SÄHKÖN- JA LÄMMÖN-TUOTANTOLAITOS

BIOJÄTTEEN MÄDÄTTÄMÖ

JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO

YHDYSKUNTAMETSÄ

TANKKAUS- PISTE


Kun kiinteistön vanha vesimittari on vikaantunut tai tullut muuten elin-kaarensa päähän, vaihtaa Napapiirin Energia ja Vesi sen tilalle etäluettavan mallin. Uusissa kiinteistöissä ne tulevat paikalleen automaattisesti jo ensiasen-nusmittareina.

Vesihuoltopäällikkö Anne Kont-saksen mukaan etäluettavia mittareita asennetaan ja vaihdetaan viikoittain. Vuositasolla vaihtotöitä kertyy noin 500 kappaletta.

”Uutta tekniikka otetaan käyttöön tasaisin askelin eikä massavaihtoja ole toistaiseksi tehty. Vaihdettavat mittarit

ovat yleensä normaalin vuosivaihdon piirissä tai sitten jäätyneitä, pysähty-neitä tai muutoin vikaantuneita”, Kont-sas kertoo.

Monia etuja asiakkaalleUusi teknologia tuo toimintavar-muutta, mutta myös monia muita etuja. Selkeimmin se näkyy kuukausittaisessa vesilaskussa, joka perinteisen arvio- ja tasauslaskutuksen sijaan perustuu reaa-likulutukseen. Sen pohjalta voi entistä paremmin tarkkailla kulutuseroja eri kuukausien välillä.

Lisäksi etäluettavat mittarit paljas-

tavat, jos kiinteistön vesijohtoverkossa on vuoto.

”Tällöin lukemista näkee, ettei vedenkulutus katkea mihinkään aikaan vuorokaudesta. Etäluenta paljastaa myös väärinkäytökset eli esimerkiksi tilanteet, joissa mittari on yritetty pois-taa verkostosta”, Kontsas selvittää.

Mittaustarkkuus on niin ikään parempi, sillä uusissa ultraääni-mitta-reissa ei ole liikkuvia mekaanisia osia. Lisäksi mittari kerää dataa taannehti-vasti 15 kuukauden ajalta ja sen avulla kiinteistön vedenkulutusta voidaan analysoida erillisellä optisella laitteella

TEKSTI: TIMO SORMUNEN

Vedenkulutuksen etäluentamittarit yleistyvät

litroja ja euroja

ETÄMITTARISÄÄSTÄÄ

K i inteistöjen vanhoja vesimittareita uusitaan NEVE:n toimi-alueella tasaista tahtia uusiin ja etäluettaviin malleihin. Asi-akkaalle ne tarjoavat käyttövarmuutta, säästövinkkejä ja to-

delliseen kulutukseen perustuvan laskutuksen.


vuorokausikohtaisesti. Vedenkulutuk-sen seuranta paranee näin huomatta-vasti.

”Pienellä lisämaksulla kiin-teistöön voi hankkia sisäyksi-kön, jonka avulla voi seurata vedenkulutusta itse ja hakea suoraan säästökohteita”, Kontsas lisää.

Entistä pidempi käyttöikäUusi teknologia tuo mukanaan myös käyttövarmuutta ja pidentää mitta-

reiden ikää. Etäluettaviin mittareihin luvataan 16 vuoden akun kesto. Van-hoja mekaanisia mittareita vaihdetaan noin 10 vuoden välein.

Mittareiden vaihdosta sovitaan aina etukäteen kiinteistön omistajien tai isännöitsijöiden kanssa. Asentajan työtä ja mittarin vaihtoa helpottaa se, että työkohteeseen on esteetön pääsy.

”Asunto-osakeyhtiöissä voidaan joskus joutua keskeyttämään vedenja-kelu mittarinvaihdon ajaksi. Katkos ei yleensä kestä tuntia kauempaa”, Kont-sas kertoo.

Vesimittareiden ensiasennukset

ja vuosivaihdot ovat ilmaisia. Mikäli vaihto johtuu laiminlyönnistä eli esi-merkiksi jäätymisestä, kustannukset peritään asiakkaalta. Samoin toimitaan, mikäli vaihtopyyntö tulee asiakkaalta tai taloyhtiö haluaa mittariin erillisen impulssilaitteen omaa kulutusseuran-taa varten. Se voi lähettää signaalin esi-merkiksi joka kymmenennen vesilitran jälkeen.

Kari Kallio hallitsee etäluettavien vesimittareiden asennukset ja luennan jo vuosikymmenien kokemuksella.


NEVEn uusi toimitusjohtaja

HALUAA KIERRÄTTÄÄ JA KASVATTAA


22

Vauhdikas – sellainen on ollut Napa-piirin Energian ja Veden tulevan toimi-tusjohtajan Jari Savelaisen pestin alku Rovaniemellä.

-Jo ensimmäisenä työpäivänä osal-listuin Rovaniemen kaupunginhalli-tuksen iltakouluun ja pääsin esittäy-tymään. Paljon ihmisiä olen jo saanut tavata, Savelainen kertoo uudella työ-paikallaan.

Savelainen ja Suur-Savon Sähkön toimitusjohtajaksi siirtyvä toimitusjoh-taja Markus Tykkyläinen työskentele-vät yhdessä yli kesän, ja NEVEn toimi-tusjohtaja vaihtuu virallisesti elokuussa.

Millaiseen yhtiöön Savelainen näkee tulevansa?

-M ie les tän i NEVE on hyvässä muutosvauhdissa, täällä on useita uusia avauk-sia ja projekteja meneillään. Olen myös erittäin iloinen ja yllättynytkin siitä innostunei-suudesta, jota olen täällä koh-dannut, Savelainen sanoo.

Energiasta innostunut insinööriSavelainen syntyi Kaakkois-Suo-men Iitissä maanviljelijäperheeseen. Hän kasvoi Kymijoen varressa maati-lalla vanhempiensa ja kahden veljensä kanssa. Paikka on edelleen rakas, ja esi-merkiksi syksyisin Savelainen matkaa lapsuusmaisemiinsa hirvijahtiin.

Espoon Otaniemessä diplomi-in-sinööriksi kouluttautunut Savelainen on ehta teekkari.

-Suvussamme on diplomi-insinöö-rejä, joten ala oli jo entuudestaan tuttu. Olin myös jo lapsena innostunut ener-giasta ja voimalaitoksista. Ne olivat pie-nelle pojalle vaikuttavia ilmestyksiä.

Opintojen ohessa Savelainen hankki työkokemusta esimerkiksi

Kymmene Oy:n Kuusaan tehtaalla, Helsingin Energialla ja Nesteen Por-voon jalostamolla. Hän aloitti haala-rihommista, innostui myyntityöstä ja kulkeutui pikkuhiljaa johtotehtäviin.

Ennen NEVEn leipiin siirtymistä hän ehti johtaa muun muassa Lahden kaupungin energiayhtiötä ja työsken-nellä uusiutuvaan energiaan panosta-neen energiayhtiö St1:n liiketoimin-tajohtajana.

Savelainen on ollut myös aktiivisesti mukana monien energia-alan yhtiöi-den ja yhdistysten hallituksissa, koska on halunnut olla kehittämässä alaa.

Siinäkin mielessä NEVE on näkö-alapaikka.

-Tämä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen yhdistelmä. NEVE ei ole vain energiayhtiö tai vain vesiyh-tiö, vaan erittäin nopeasti kehittyvä ja ennakkoluuloton monialayhtiökon-serni. Se tarjoaa mahdottoman hyvän paikan käyttää sitä kaikkea osaamista, mitä olen vuosien aikana hankkinut.

NEVE suunnittelee laajentumista esimerkiksi laajakaistaliiketoimintaan.

Kaikki kiertoonUusi toimitusjohtaja puhuu mielellään kiertotaloudesta. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että yhteiskunnassa on pal-jon huomaamattomia materiaalivirtoja, joissa kiertävä materia ja niistä vapau-tuva energia täytyisi pitää liikkeessä.

NEVEn osalta se tarkoittaa esimer-kiksi vedenpuhdistamon lietteen tai voimalaitosten tuhkan hyödyntämistä.

-Ne voivat olla pelkkä kulu, tai sit-ten ne voidaan hyödyntää raaka-ai-neena. Sen sijaan, että puhumme kuluista ja jätteistä meidän on pyrit-tävä näkemään kaikki materiaalivirrat mahdollisina lisätuottoina ja uuden lii-ketoiminnan raaka-aineina, Savelainen havainnollistaa.

-Sähkö ja lämpö pitää kuitenkin tuottaa jostakin lähteestä. Erilaisissa jätteissä olevan energian hyödyntä-minen on yksi minua kiinnostava asia ja sellainen, johon lähivuosina pitää investoida, Savelainen sanoo.

Niin, lähivuosina NEVE on tiiviisti rakentamassa Rovaniemen vauhdilla kasvavaa kaupunkia. Se tarkoittaa van-han päivittämistä ja uuden rakenta-mista, kymmenien miljoonien eurojen investointeja.

-Pyrimme tekemään ne mahdolli-simman tehokkaasti, asiakkaan näkö-kulman huomioiden. Johtajan tehtävä on varmistaa, että yhtiö muuttuu maa-ilman mukana ja että asiat tehdään tar-koituksenmukaisesti ja taloudellisesti, Savelainen sanoo.

Harrastusten kartoitustaVaikka työ vie aikaa ja moni haluaa osansa uudesta johtajasta, Savelainen on jo ehtinyt kartoittaa uuden kotikau-punkinsa harrastusmahdollisuuksia.

-Golfia harrastan kesäisin, joten Rovaniemen kenttä tulee varmasti tutuksi. Talvella pyrin mahdollisuuk-sien mukaan hiihtämään ja laskette-lemaan. Harrastusten myötä tutustun toivottavasti myös asiakkaisiimme eli Rovaniemen asukkaisiin, Savelainen sanoo.

N apapiirin Energian ja Veden puik-koihin astuvalle Janne Savelaiselle NEVE edustaa energia-alan moni-

muotoista edelläkävijää, jota hän lähtee in-nolla johtamaan. Vapaa-ajalla Savelaisen voi bongata golfkentältä ja talvella ladulta.

Janne Savelaiainen• NEVEn toimitusjohtaja 1.8.

alkaen• 48-vuotias• Naimisissa, kolme lasta• Harrastaa metsästystä,

lukemista ja monipuolisesti liikuntaa


Maksaja kesälomalla ja vesi-, sähkö- tai kaukolämpölasku kotona keittiön pöydällä tai vielä postilaatikossa odot-tamassa noutajaansa. Tuttu juttu tule-vina viikkoina monessa huushollissa ympäri Suomea ja myös NEVE:n toi-mialueella.

Suomalaiset ovat tunnetusti Euroopan tunnollisimpia laskunmak-

sajia. Kokemusten puuttuessa moni saattaakin miettiä, mitä tapahtuu ja kuinka pian, jos lasku syystä tai toisesta jää maksamatta.

NEVE:n asiakaspalvelupäällikkö Mikko Veiman mukaan muutaman päivän viivästys ei vielä aiheuta toi-menpiteitä. Pidemmästä viiveestä posti tuo ensimmäisen muistutuskirjeen.

”Laskusta tulee muistutus 14 vuo-rokautta eräpäivän jälkeen. Se lähtee yhteistyökumppaneiltamme Lindorf-filta tai Intrum Justitialta ja sisältää 5 euron lisämaksun”, Veima kertoo.

Joskus voi käydä myös niin, ettei vesi-, sähkö- tai kaukolämpölasku tule-kaan normaalina ajankohtana. Mikäli laskua ei kuulu kuukauden puolivä-

J äikö vesi-, sähkö- tai kaukolämpölasku maksamatta? Muuta-man päivän viive ei vielä rokota kukkaroa kohtuuttomasti, mut-ta useamman peräkkäisen laskun laiminlyönti käy jo kalliiksi.

Suomalaiset ovat tunnetusti Euroopan tunnollisimpia laskunmaksajia

SAKKOEUROILTA

ALKUPERÄINEN ERÄPÄIVÄ SÄÄSTÄÄ

TEKSTI: TIMO SORMUNEN


liin mennessä, kannattaa ottaa yhteyttä NEVE:n asiakaspalveluun ja kysellä asiasta tarkempaa tietoa.

”Sähkö- ja kaukolämpölaskutus tehdään aina kuukauden alkupuolella. Veden osalta laskutusväli on kaksi kuu-kautta, mutta parhaillaan rakennamme mahdollisuutta myös kuukausilasku-tukseen. Sähköisellä e-laskulla varmis-taa laskun nopean ja täsmällisen toi-mitusajan kaikkein parhaiten”, Veima opastaa.

Katkaisu käy jo kalliiksiJos maksurästejä on kasaantunut jo useilta kuukausilta, voi edessä olla pal-velujen katkaisu.

Tällaisissa tapauksissa perintätoi-misto lähettää asiakkaalle ensin uhka-kirjeen, jossa on kahden viikon mak-suaika.

Jo ennen tätä asiakkaalle on läh-tenyt maksumuistutus ja sen jälkeen vielä maksuvaatimus. Katkaisu-uhalle ei enää myönnetä maksuaikaa, mutta pankkipäivistä ja esimerkiksi pyhistä johtuvat viiveet otetaan huomioon.

”Jos maksu ei saavu katkaisu-uhassa mainittuun eräpäivään mennessä, siir-tyy katkaistavien käyttöpaikkojen lis-taus meille. Liittymä sulkeutuu noin kahden viikon sisällä katkaisu-uhkaan kirjatusta eräpäivästä”, Veima kertoo.

NEVE tilaa katkaisutyön joko omalta urakoinnilta tai ulkopuoliselta urakointiyhtiöltä.

”He eivät neuvottele maksuajoista ja kohteen avaamista voi kysyä aika-naan asiakaspalvelustamme.”

Liittymän sulkeminen tuo asiak-kaalle jo huomattavia lisäkustannuksia, sillä NEVE:llä on oikeus periä kaikki erääntyneet saatavat ja palveluhinnas-ton mukaiset katkaisu- ja kytkentä-maksut.

”Tilaamme kytkennän vasta sit-ten, kun maksu näkyy tilillämme tai olemme muuten todentaneet sen saa-pumisen. Kytkentä voi silti mennä seu-raavalle arkipäivälle”, Veima lisää.

Hän muistuttaakin, että maksuista voi ja kannattaa sopia hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Perinnästä koituu asi-akkaalle aina lisäkuluja, jotka ovat aivan toista luokkaa kuin eräpäivän siirron pieni viivästyskorko.

Kaukolämmön keskeytyskartta löytyy auliisti nyt verkostaNEVEn kaukolämpöverkon mahdollisia häiriöitä voi nyt seurata verkkosivuil-lamme. Kaikki verkon rakentamiseen ja kunnossapitoon liittyvät, suunnitellut katkokset ilmoitetaan häiriökartan kautta.Käynnissä olevat ja suunnitellut keskeytykset sekä keskeytystie-dotteet ovat kaikkien nähtävissä ja ne löytyvät www.neve.fi -etusi-vun alaosasta, kohdasta ’Häiriötiedotteet – Keskeytyskartat’.

Kaukolämmön vikailmoitusnumero on 016 331 6555


Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n tuottama Naturlan-

tuhkaraelannoite on herättänyt metsänomistajissa kiinnostusta

kiitettävästi. Nyt metsänomistajien on entistä helpompi hoitaa

tuhkalannoitusasioitaan, sillä Otso Metsäpalvelut on

ottanut Naturlanin omaan palveluvalikoimaansa.

TEKSTI: TUOMO KUIVAS

TUHKARAKEELLALISÄTEHOA METSÄNKASVUUN

Metsän monivitamiinipilleri

26

Tuhkaraelannoitetta levitetään sed ut perspi-ciatis unde omnis iste natus error sit volup-tatem accusantium doloremque laudantium, totam rem aperiam, eaque ipsa quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo. Nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit, consequuntur magni eos qui.

27

Otson Lapin metsäpalve-lualue-esimies Juha Heikki-län mukaan tuhkalannoitus

tuo tarpeellista täydennystä heidän monipuolisiin metsähoitopalveluihinsa.

- Tuhkaraetta voidaan käyttää sekä terveys- että kasvatuslannoitteena. Rämeillä tuhkalannoitusta tarvitaan jo pelkästään terveyslannoitteena, koska siellä on yleensä puutetta ainakin kaliu-mista ja fosforista. Tuhkarae sisältää myös muita ravinteita – se on metsän monivitamiinipilleri, Heikkilä toteaa.

- Terveyslannoituksessa käytettä-villä lannoitemäärillä voidaan säädellä metsän saamaa ravinnemäärää kulloi-senkin tarpeen mukaan. Lannoituksen ansiosta puusto kasvaa järeämmäksi;

toimenpiteellä lasketaan saatavan sijoi-tukselle 5-12 prosentin sisäinen korko eli panos-tuotos –suhde.

Hakkuut ovat yleensä välttämät-tömät ennen tuhkalannoitusta, koska levityskone tarvitsee noin parinkym-menen metrin välein sijoittuvat ajourat. Lannoitustarpeen toteaminen ei aina välttämättä edellytä neulasanalyysiä; Heikkilän mukaan ravinnehäiriö on usein havaittavissa silmämääräisestikin.

Lannoitustarpeeseen otetaan kan-taa tilakohtaisissa metsäsuunnitelmissa. Käytännön neuvoja ja opastusta asiassa tarjoaa Otso Metsäpalvelut, jonka kautta Naturlan-tuhkaraelannoitusta-kin voi tilata.

Huhtikuisessa metsälannoitteen levitysnäytöksessä kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja ja päästiin näkemään lannoitteen levitysprosessia.

NEVEn Katja Pääskylä


Lannoitelaskuri auttaa NEVE:llä projekti-insinöörinä toimiva Katja Pääskylä vinkkaa metsänomis-tajille apuvälineeksi lannoite- ja ravin-nemäärien puntaroinnissa Naturlan.fi –sivuston lannoitelaskuria.

- Jos laskuriin syöttää levitettävän lannoitteen määrän, se kertoo saavutet-tavat ravinnekertymät hehtaarikohtai-sesti. Jos taas antaa laskurille tarvittavat ravinnemäärät, saa tietoonsa tarvitta-van lannoitemäärän, Pääskylä havain-nollistaa.

Naturlan-lannoite koostuu puun ja turpeen palamattomasta aineksesta eikä siihen lisätä valmistuksessa mitään muuta kuin vettä. Se on puhdas luon-nontuote, joka palautuu lannoituksessa luontoon.

- Tuhkarae sopii mille tahansa met-sätyypille, koska tuhkalla on korkea ph-luku eli neutraloiva vaikutus maa-han vapauttaen sieltä typpeä kasvien käyttöön.

Kuviot selkiintyvät, kiinnostus lisääntyyNaturlan-lannoitteen markkinointi- ja myyntitoiminnot saivat kevättalvella lisäpotkua, kun uudeksi operaattoriksi tuli Otso Metsäpalvelut. NEVE:llä irtomyyntiä hoitava polttoainevastaava Ari Takkunen on tyytyväinen lannoi-teliiketoiminnan etenemiseen.

- Otsolla on asiantuntijuutta ja suo-rat kontaktit metsänomistajiin, meidän on mielekkäämpää keskittyä valmis-tukseen, minkä lisäksi tuemme Otsoa markkinoinnissa. Kyselyjä tulee koko ajan, kiinnostus on lisääntymään päin, Takkunen summaa.

Levitysnäytös vakuuttiTorniolainen metsänomistaja Reino Ala-rousu tuli katsomaan Otso Metsäpalvelui-den ja NEVEn järjestämää tuhkarakeiden levitysnäytöstä Tornion Liakkaan.- Tuhkan käyttö lannoitteena on minulle jonkin verran tuttua, koska olen kerännyt jo pitkään kotona tulipesien tuhkat ja levitellyt niitä puil-le kokeiluluonteisesti. Olen havainnut, että on sillä positiivista vaiku-tusta kasvulle, Alarousu kertoo.

Mies suunnittelee myös ammattimaisesti ja laajassa mittakaavassa tehtävää tuhkalannoitusta metsiinsä.

- Meillä on ensiharvennushakkuukohde, joka on pitkään hoitamat-tomana päässyt huonoon kuntoon; kohde kaipaa nyt monenlaistakin hoitoa. Tuhkarakeet näyttivät leviävän koneella tasaisesti - pitää selvittää metsäammattilaiselta sopisiko sama toimenpide meidän palstoille. Hintakaan ei ole niin paha, jos saa avustuksia.

Tornion lisäksi Otso ja NEVE ovat järjestäneet yhteistyössä tuhka-raelannoitteen levitysnäytöksen kevättalvella myös Kemijärvellä.

Metsänomistaja Reino Alarousu

Naturlan -tuhkaraelannoite• Raaka-aine: Suosiolan voima-

lan lentotuhka• Sisältää: puun ja turpeen tuh-

kaa sekä vettä n. 2-5 %• Tärkeimmät ravinteet: kalium,

fosfori, kalsium, boori, rauta, sinkki ja magnesium

• Valvova viranomainen: Evira• Raekoko: 10-40 mm• Toimitus: säkki- ja irtotavarana• Levitys: yleensä 4000-6000

kg/ha, 7000 kg max.

Lisätietoja ja yhteydenotot• www.naturlan.fi, mm. lannoi-

telaskuri• www.metsakeskus.fi/tuhkalan-

noitus-materiaalit• Ravinneasiat: Satu Pekkala/

NEVE 040 352 4976 ja Katja Pääskylä/NEVE 040 846 0947

• Irtoraemyynti: Ari Takkunen/NEVE 0400 915 155

• Säkkimyynti ja levitys: Juha Heikkilä / Otso Metsäpal-velut 040 7567 087


SINI-sähköä saa kuukaudessa SINI – Kodin sähköliittymä on tarkoi-tettu tyypillisesti omakoti- ja paritalo-rakentajille. Kodin sähköliittymiä toi-mitetaan 1.5. – 31.10. välisenä aikana. Toimitusaika on yksi kuukausi, joka lasketaan liittymissopimuksen allekir-joitushetkestä. Kodin sähköliittymän saa lisämaksusta myös pikatoimituksena, jol-loin toimitusaika on kaksi viikkoa.

SINI-liittymäsopimus tehdään Rovaniemen Verkko Oy:n kanssa. Kohteen sähköurakoitsija toimittaa mittarointipyynnön verkkoyhtiölle, joka tämän jälkeen asentaa tonttikes-kukseen etäluettavan mittarin.

Mittarointipyyntö on tehtävä kaksi viikkoa ennen suunniteltua kytkentää. Sähköntoimitus alkaa, kun asiakas on tehnyt sähkönmyyntisopimuksen valit-semansa sähkönmyyjän kanssa.

Lisätiedot SINI-sähköliittymistä ja lisäpalveluista: www.neve.fi/sini tai asiakaspalvelusta 016 331 6500.

AULIS-kaukolämpö on kesätuote AULIS-kaukolämpöliittymän toimi-tusaika on vähintään kaksi kuukautta hyväksytystä tilauksesta. Ruuhka-ai-kana kannattaa varautua pidempäänkin odotukseen, sillä kaukolämpöliittymiä rakennetaan pääasiassa kesäaikana.

Toimitusaikataulu sovitaan yksilölli-sesti liittymän tyypistä riippuen, muut kuin uudisrakennukset sovitetaan keväällä laadittavaan rakennusaikatau-luun.

Lämpösopimukseen tarvitaan kiin-teistön asemapiirustus mittakaavassa 1/500, rakennuksen pohjapiirustus, josta ilmenee lämmönjakokeskuksen sijainti. Tilavuudeltaan yli 750-kuutio-metrin kiinteistöissä on oltava mukana myös kaukolämmön kytkentäkaavio tehontarvelaskelmineen. Lisäksi tar-vitsemme perustiedot liittyjästä sekä rakennuksen lämmitettävät neliöt ja kuutiot sekä vanhempien kiinteistö-jen kohdalla rakennusvuosi. Samalla

R akennuskausi on kesäkuukausina vilkkaimmillaan. Tämä nä-kyy myös sähkö-, vesi- ja kaukolämpöliittymien tilauksissa, joiden toimitus- ja kytkentätyöt saattavat ajoittain ruuhkautua.

Omakotirakentajien onkin hyvä muistaa, että toimitusaika esimer-kiksi sähköliittymälle on yksi kuukausi. Vesi- ja kaukolämpöliitty-mien toimitusajat ovat noin kaksi kuukautta. Toimitusajat kannattaa huomioida jo rakennusprojektia suunniteltaessa. Se takaa, että uusi koti nousee alusta lähtien aikataulussaan.

Tilaa liittymät ajoissa

TYÖMAALLE


kannattaa ilmoittaa myös lämmityksen toivottu aloitusajankohta.

Varmista kaukolämmön saata-vuus kohteeseesi hyvissä ajoin. Jos et ole varma kiinteistösi kaukolämmön saatavuudesta, löydät nettisivuiltamme (www.neve.fi/kaukolämpö) tieduste-lulomakkeen.

Lisätiedot AULIS-kaukolämmöstä ja lisäpalveluista: www.neve.fi/aulis tai asiakaspalvelusta 016 331 6500.

SOLINA – solisee kahdessa kuukaudessa SOLINA -pienkiinteistön vesiliittymä on tarkoitettu alle 400 kerrosneliömet-rin kiinteistöille. Tällaisia ovat tyypilli-sesti omakotitalot, paritalon puolikkaat ja vapaa-ajan rakennukset.

Vesiliittymän toimitusaika on kaksi kuukautta toimeksiannosta. Toimitus-aika voi kuitenkin muuttua toimitta-jasta riippumattomista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi odottamatto-mat, huomattavia lisätöitä vaativat löy-dökset ja kerrostumat maaperässä. Liit-tymän toimittaa Napapiirin Vesi Oy.

Lisätiedot SOLINA -vesiliittymistä ja lisäpalveluista: www.neve.fi/solina tai asiakaspalvelusta 016 331 6500.

Toimitusajat pienkiinteistön liittymille• Sähköliittymä 1kk,

pikatoimitus 2 viikossa. Mittarointipyyntö kaksi viikkoa ennen sähköjen kytkentää. Muista tehdä sähkönmyyntisopimus!

• Vesiliittymä 2kk• Kaukolämmön liittymä

noin 2 kk, mittarointi-pyyntö noin viikko ennen kytkentää.

SINI – Kodin sähköliittymiin ja AULIS-kaukolämpöliit-tymiin lisäpalveluineen on mahdollista saada joustava rahoitus Pohjolan Osuus-pankin tarjoamalla kulutus-luotolla. Rahoituksen hake-minen onnistuu kätevästi suoraan Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n kautta.

N apapiirin Energia ja Vesi Oy:n vesiliittymät on nyt paketoitu selkeiksi SOLINA-tuot-teiksi. SOLINA-vesiliittymät kattavat kaik-

ki vesiliittymähankintaan liittyvät tuotteet ja pal-velut sekä rahoituksen.

SOLINA-pienkiinteistön vesiliittymä SOLINA-pienkiinteistön vesiliittymä on tarkoitettu alle 400 k-m2 kokoisille kiinteistöille. Näitä ovat tyypillisesti omakotitalo, paritalon puolikas tai vapaa-ajan rakennus.

SOLINA – suuren kiinteistön vesiliittymäSOLINA - suuren kiinteistön vesiliittymä on tarkoitettu yli 400 k-m2 kokoisille kiinteistöille. Näitä ovat tyypillisesti rivi- ja kerrostalo, liiketila, navetta, talli tai teollisuushalli.

Vesiliittymien toimitus sisältää:• Tonttijohtojen rakentamisen tontin vastuurajalle.• Kiinteistökohtaisen tonttiventtiilin asentaminen vastuurajalle.• Yhden etäluettavan mittarin ja asennuksen.• Asiantuntijoidemme avut ja neuvot koko liittymän rakentamisen

ajan.• Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaisen

takuun (rakentamisen aikainen kaksi vuotta, rakentamisvirheiden osalta 10 vuotta).

Vesiliittymien liittymismaksu koostuu:• käyttövesiliittymästä (40 % kokonaishinnasta)• jätevesiliittymästä (40 % kokonaishinnasta)• hulevesiliittymästä (20 % kokonaishinnasta)

SOLINA -vesiliittymien hinnoittelu: Pienkiinteistön vesiliittymä: 8680 € (sis. alv 24%)Suuren kiinteistön vesiliittymä, liittymän hinta alkaen: 11 160 € (sis. alv 24 %)• Hinta 1000 k-m2 - 3000 k-m2 kokoiselle kiinteistölle: 17 360 €• Hinta 3001 k-m2 - 10000 k-m2 kokoiselle kiinteistölle: 34 720 €• Hinta yli 10000 k-m2 kokoiselle kiinteistölle sovitaan erikseen.

Liittymismaksun kokonaismäärä määräytyy toimitukseen valittavien vesiliittymien mukaan. Toimitus voi koostua yhdestä tai useammasta vesiliittymästä (käyttö-, jäte- ja hulevesiliittymä). Mikäli kiinteistö ei liity hulevesiviemäriin hulevesiviemärin toiminta-alueella, peritään liitty-mismaksu 100 %:n suuruisena. Liittymismaksu ei sisällä mahdollista louhintaa, roudan sulatuksia, tien alitusporauksia tai muuta erikoistek-niikkaa. Liittyjä vastaa sijoituslupien hankkimisesta, mahdollisista met-sän raivauksista ym. ylimääräisistä kuluista.

Vesiliittymien lisäpalveluita ovat:• Tonttijohtojen asennus, kaivu ja täyttö 744 € / 10 m• Tonttijohtojen asennus ja suojaus valmiiksi kaivettuun ojaan (enin-

tään 25m). Hinta 270€• Viemärien tarkastusputkien (2kpl) asentaminen, materiaalit sekä

kaivutyön vastuurajalle. Hinta 920€• Mittauspalvelu, tonttijohtojen sijaintitiedot GPS-mittauksena sähköi-

sessä muodossa 86 €• Työaikaisen veden käyttöönotto: etusulun asennus, taloventtiilin

aukaisu, vesimittariventtiili 180 €• Hinnat sisältävät alv. 24%

SOLINA ON NEVEN UUSI VESILIITTYMÄTUOTE


SÄHKÖ | LÄMPÖ | VESI ARJEN EKOSYSTEEMI. Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n asiakaspalvelu puh. 016 331 6500 [email protected]

Tapahtumarikasta arkea huolletaan kotona.

neve.fi

Arjen huoltoon sopii mainiosti maailman puhtain

vesi, kunnon välipala, sopivanlämpöinen kammari

ja riittävästi unta.

ARJEN EKOSYSTEEMIÄ RAKENTAMASSALäpi elämän kiertävä sujuva arki on kuin ekosysteemi, johon tarvitaan turvallinen koti, virikkeitä, energiaa, lämpöä, sähköä ja puhdasta vettä. Napapiirin Energia ja Vesi Oy on läsnä lappilaisessa arjessa vuoden jokaisena päivänä – hiljaisena taustavoimana sekä erityisen vahvana silloin, kun toimintavarmuus sitä vaatii.

neve asiakaslehti 1/2016

Documents