pippuri pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen ... · asiakaslähtöisempiä,...

PIPPURI Pirkanmaan perheiden palveluidenuudistaminen - raikkaita innovaatioita

Loppuraportti

Projektipäällikkö: Hanna Harju-Virtanen

Projektin omistaja: Maria Päivänen

<Lisää logo>

1

Loppuraportti

Pirkanmaan LAPE-hanke

Yhteenveto

Pirkanmaan Lape-hankkeessa eli Pippuri (Pirkanmaan perheiden palveluidenuudistaminen - raikkaita innovaatioita) -hankkeessa lähdettiin tavoittelemaan aiempaaasiakaslähtöisempiä, oikea-aikaisempia, ennaltaehkäisevämpiä ja paremmin yhteensovitettuja lasten, nuorten ja perheiden palveluita. Keskeisinä kehittämisen periaatteinaolivat myös palveluiden käyttäjien vahva osallisuus sekä palveluiden vaikuttavuus jakustannustehokkuus.

Pirkanmaalla tavoitteena oli käynnistää edellä mainittua tukeva toimintakulttuurinmuutos lasten ja perheiden palveluissa sekä rakentaa peruspalveluista jaerityispalveluista toimiva kokonaisuus.

Hanke organisoitui monitoimijaisesti siten, että Tampereen kaupunki hankkeenhallinnoijana vastasi projektipäällikön, projektisihteerin ja yhden projektikoordinaattorinpalkkaamisesta. Muutosagentti työskenteli Pirkanmaan liiton palkkalistoilla ja kahdeksanprojektikoordinaattoria kukin omissa organisaatioissaan (kolmessa kunnassa, kolmessajärjestössä, sairaanhoitopiirissä ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksessa).Koordinaattoreista kuusi työskenteli hankkeessa osa-aikaisesti. Jokaiselle hankkeeseenpalkatulle työntekijälle oli vastuutettu yksi tai useampi kehittämisteema, jonka eteenpäinviemisestä kukin vastasi. Hankkeeseen palkatut työntekijät muodostivat säännöllisestijoka toinen viikko kokoontuneen projektiryhmän, jossa hankekokonaisuutta tarkasteltiinyhtenä kokonaisuutena. Hanketta ohjasi hallinnollisesti ohjausryhmä ja lisäksisisällöllisesti maakunnan Lape-ryhmä ja rakenteellisiin ratkaisuihin liittyen lasten japerheiden sote-valmistelusta vastannut työryhmä.

Hankkeessa luotiin edellytyksiä lasten ja perheiden palveluiden integraatiolle ja yhdessätekemiselle ja saatiin toimintakulttuurin muutos käynnistymään. Muutoksen tekemisessäoli Pirkanmaalla mukana noin tuhat lasten ja perheiden parissa työskentelevää, jotkajatkavat työskentelyä LAPE-tavoitteiden eteen jatkossakin. Nämä tuhat ammattilaistaovat kuitenkin pieni osa kaikista lasten ja perheiden parissa työskentelevistä ja jatkossaonkin tärkeää saada ylläpidettyä ”tartutettujen virusten” leviämistä ilman erillistätehtävään palkattua henkilöstöä.

Hankkeen aikana määriteltiin Pirkanmaalle perhekeskustoimintamalli, sen rakenne,tehtäväkokonaisuudet, arvopohja, toimintaperiaatteet, asiakaspolku ja johtamisenrakenne. Lisäksi perhekeskustoiminnan sisältöä kehitettiin mm. vahvistamallamoniammatillista yhteistyötä, osallistumalla kansalliseen sähköisen perhekeskuksenkehittämistyöhön, kehittämällä kohtaamispaikkatoimintaa sekä ottamalla käyttöönLapset puheeksi -toimintamalli ja sähköisiä työkaluja.

Vanhemmuuden tueksi kehitettiin työhuoneen taulu tuomaan esiin jokaisen kohtaamisenmerkittävyyttä ja eropalveluiden ja maahanmuuttajapalveluiden osalta toteutettiinammatillista osaamista vahvistavaa koulutusta. Eropalveluihin perustettiin lisäksi mm.eron ensiapupiste ja maahanmuuttajapalveluissa valmistui työkalupakki työntekijöidenhyödynnettäväksi. Ehkäisevän väkivaltatyön ja nepsy-työn osalta mm. koottiinmaakunnallisia verkostoja ja tuettiin ammatillisen osaamisen laajentumista.

<Lisää logo>

2

Loppuraportti


Erityispalveluiden osalta keskityttiin sekä erityispalveluiden sisäisen yhteistyön jaintegraation aikaansaamiseen että erityispalveluiden ja peruspalveluiden yhteiseentyöhön. Vaativimman tason palveluissa työstettiin Tampereen osaamis- ja tukikeskuksenperustamissuunnitelma, sosiaalihuollon porrasteisuutta sekä osallistuttiin aktiivisestivaltakunnalliseen kehittämistyöhön.

Hankkeessa tehty työ näkyy hankkeen päättyessä kuntien ja maakunnan LAPE-ryhmänlaatimissa siltaamis- ja juurruttamissuunnitelmissa sekä sote-valmistelussa tehdyssävalmistelutyössä, joissa määritellään tavat viedä kehittämistyötä edelleen eteenpäinPirkanmaalla.

<Lisää logo>

3

Loppuraportti


SISÄLLYSLUETTELO1 TULOKSET JA VAIKUTTAVUUS .................................................................................................... 1

1.1. TAUSTA ..................................................................................................................................... 11.2. TAVOITTEET JA TULOKSET ............................................................................................................... 21.3. HYÖDYT JA VAIKUTTAVUUS .............................................................................................................. 4

2. TOTEUTUS ................................................................................................................................... 62.1. YLEISKUVA ................................................................................................................................. 62.2. AIKATAULUN TOTEUTUMINEN ........................................................................................................... 72.3. TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET- JA RESURSSIT ....................................................................................... 9

2.3.1. Työmäärät ja tehtävien tekijät ............................................................................................. 92.3.2. Budjetti ja kustannukset ................................................................................................... 10

2.4. RISKIT .................................................................................................................................... 113. OSAPROJEKTIT ......................................................................................................................... 12

3.1. YLEISTÄ .................................................................................................................................. 123.2. TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOS ...................................................................................................... 133.3. PERHEKESKUSTOIMINTAMALLI ........................................................................................................ 16

3.3.1. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto ................................................................. 213.3.2. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen ............................................................................ 223.3.3. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki ................................................................................... 243.3.4. Eropalvelut ..................................................................................................................... 263.3.5. Maahanmuuttajapalvelut .................................................................................................. 283.3.6. Sähköiset palvelut ............................................................................................................ 293.3.7. Monitoimijainen työskentely .............................................................................................. 303.3.8. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen .............................. 313.3.9. Ehkäisevä väkivaltatyö ..................................................................................................... 33

3.4. KOULU JA VARHAISKASVATUS LAPSEN HYVINVOINNIN TUKENA ................................................................... 343.5. ERITYIS- JA VAATIVAN TASON PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN ..................................................................... 37

3.5.2. Systeeminen lastensuojelu ................................................................................................ 383.5.3. Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus ........................................................... 39

4. DOKUMENTOINTI...................................................................................................................... 415. OPIT JA PALAUTTEET ................................................................................................................ 416. PYSYVÄ TOIMINTA JA JATKOTOIMET ....................................................................................... 43

6.4. SIIRTYMINEN PYSYVÄÄN TOIMINTAAN ............................................................................................... 436.5. JÄLKIARVIOINTI JA AVOIMET TEHTÄVÄT ............................................................................................. 456.6. IDEOITA JATKOKEHITYKSELLE ......................................................................................................... 45

1

Loppuraportti Sivu: 1 (50)


1 Tulokset ja vaikuttavuus

1.1. Tausta

Pirkanmaa muodostuu 22 itsenäisestä kunnasta, joiden koko vaihtelee pienimpienkuntien Kihniön ja Juupajoen noin kahdesta tuhannesta asukkaasta suurimmankaupungin Tampereen 230.000 asukkaaseen. Pirkanmaan kuntien lisäksi Kuhmoistenkunta on suunnannut suunnitteilla olevassa sote-valmistelussa Pirkanmaan maakuntaan,joten kehittämistyötä on tehty 23 kunnan kanssa. Pirkanmaan suurimman kaupunginTampereen ympärillä sijaitsee viisi 20.000-33.000 asukkaan kuntaa. Nämä kunnatmuodostavat yhdessä kahden pienemmän kunnan Vesilahden ja Oriveden kanssaTampereen kaupunkiseudun, jonka puitteissa kunnat ovat tehneet sektorikohtaisestivaihtelevan määrän seutuyhteistyötä. Maakunnan reuna-alueilla sijaitsee kolmeasukasluvultaan hieman yli 20.000 asukkaan kuntaa Sastamala, Valkeakoski ja Akaasekä useita asukasluvultaan pieniä kuntia, jotka ovat usein tehneet yhteistyötänaapurikuntien kesken.

Pirkanmaalla jokainen kunta vastaa itse sivistyspalveluiden tuottamisesta ja myössosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa ollaan pääosin omavaraisia. 15 kunnistatuottaa sosiaalipalvelunsa itse ja 7 kunnan osalta sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaanaapurikunta. Kuusi kuntaa ostaa sosiaali- ja terveyspalvelut yksityiseltäpalveluntuottajalta.

Järjestötoimijat ovat pääosin keskittyneet Tampereen kaupungin alueelle, jossa toimiilukuisia järjestöjä lasten ja perheiden palveluiden toimialueella ja jossa järjestötoimintatoteutuu pienempiä kuntia useammin ammatillisesti johdettuna ja koordinoituna. KaikistaPirkanmaan kunnista löytyy kuitenkin järjestötoimijoita. Pienimpien kuntien alueillajärjestöjen toiminta nojaa usein pääosin vapaaehtoisten toimijoiden varaan.Uskonnollista yhteisöistä Pirkanmaan alueella evankelis-luterilaisen seurakunnan toimintakattaa kaikki kunnat ja kyseiseen seurakuntaan kuuluu hieman yli 70% alueenväestöstä. Uskonnolliseen yhteisöön kuulumattomia on yli 25 prosenttia asukkaista,joten muihin uskontokuntiin kuuluu vain pieni osa väestöstä.

Aloitimme hankkeen vuoden 2017 alussa tilanteessa, jossa yhteistyötä eri kuntien välillämaakuntatasolla oli vähän ja sote-valmistelu oli vasta hiljattain koonnut Pirkanmaankunnat maakuntatasoisesti pohtimaan yhteistä palveluiden järjestämistä. Hankkeenalkaessa lasten ja perheiden palveluiden tulevaisuus näytti siltä, että hankkeenpäättyessä vuoden 2018 lopussa siirrytään järjestämään sote-palvelut maakunnallisina1.1.2019 alkaen. Hankkeen kuluessa sote-uudistusta kuitenkin lykättiin. Ensimmäisessävaiheessa tiesimme, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään maakunnallisinaaikaisintaan vuosi hankkeen päättymisen jälkeen ja syksyllä 2018 siirtymäaikaahankkeen päättymisen ja sote-uudistuksen toteutumisen välille on jäämässä vähintäänkaksi vuotta. Hankkeen osalta ”liikkuva maali” on tuottanut tarvetta jatkuvaantavoitteiden yhteensovittamiseen tiedossa olevan toimintaympäristön kanssa.

Kehittämisteemakohtaiset lähtötilanteiden kuvaukset löytyvät tämän raportin ohessatoimitetusta tarkemmasta loppuraportista ”Käsikirja lasten ja perheiden palveluiden

2



muutokseen Pirkanmaalla”. Kyseinen aineisto löytyy myös Pirkanmaan LAPE-hankkeennettisivuilta www.lapepirkanmaa.fi

1.2. Tavoitteet ja tulokset

Pirkanmaalla lähdettiin kehittämään kaikkia kansallisen LAPE-hankkeenkehittämiskokonaisuuksia siten, että perhekeskuksen kehittäminen valittiinkeskeisimmäksi teemaksi ja sen osalta kehittämistyö päätettiin toteuttaakokonaisuudessaan valtakunnallisen hankesuunnitelman vaatimalla tavalla. Muidenkehittämiskokonaisuuksien osalta valittiin lähinnä teemoja, joiden ajateltiin tukevanperhekeskuskehittämistä.

Kuva 1. Pirkanmaan LAPE-hankkeen tavoitteet

Toimintakulttuurin muutoksessa keskityttiin edistämään lasten ja perheiden palveluidenkokonaisuuden yhteen sovittavaa verkostojohtamista ja ammatillisen osaamisenlisäämistä muutosta tukevaksi. Lisäksi haluttiin viedä lapsiystävällistä hallintoa eteenpäinottamalla käyttöön lapsivaikutusten arviointi eri tasoilla päätöksenteossa.

Perhekeskuskehittämisessä tavoitteena oli varsinaisen perhekeskusmallin jakohtaamispaikkatoiminnan kehittämisen ja pilotoinnin lisäksi vanhemmuuden ja

3



parisuhteen tuen palveluiden, eropalveluiden, maahanmuuttajapalveluiden ja näyttöönperustuvien menetelmien käyttöönotto sekä sähköisten palveluiden kehittäminen. Lisäksimatkan varrella eteenpäin vietäväksi teemaksi nousi kansallisen tason kehittämistyöstäehkäisevän väkivaltatyön kehittäminen.

Varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena kokonaisuudessa keskityttiin erisektoreiden yhteistyöhön perhekeskuskontekstissa ja erityispalveluissa erityisestikasvatuskumppanuuden ja vanhemmuuden tuen osalta. Lisäksi monialaista yhteistyötäpyrittiin lisäämään sivistyspalveluiden sisäisessä kehittämistyössä.

Erityis- ja vaativan tason palveluiden osalta keskiössä oli sekä erityispalveluiden sisäinenhorisontaalinen integraatio että erityispalveluiden ja perustason välinen toimivayhteistyö. On tärkeää, että peruspalveluiden käytössä on erityistason tuki, mutta myöserityistason palveluiden kannalta on tärkeää, että sujuvat peruspalvelut ovat tukemassaasiakkaan arkea myös erityispalveluiden aikana. Lastensuojelun sosiaalityönmoniammatillinen toimintamalli oli tavoitteena ottaa käyttöön Pirkanmaalla ja lisäksiTampereelle yliopistosairaalapaikkakuntana annettiin hankepäätöksessä velvoite kehittääkolmen maakunnan alueelle vaativan tason OT-keskustoimintaa. Pirkanmaan lisäksi OT-keskuskehittämisessä olivat kiinteästi mukana Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaanmaakunnat.

Kuva 2. Kuntakohtaisesti valitut kehittämisteemat

Moniammatillinen yhteistyö oli teema, joka leikkasi sekä perus- että erityis- ja vaativantason palveluita. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja perheiden palvelut näyttäytyiväthankkeen alkuvaiheessa teemana, johon oli syytä kiinnittää Pirkanmaalla erityistähuomiota ja siihen perustettiinkin oma kehittämistyöryhmänsä, joka niin ikään kattoisekä perus- että erityis- ja vaativan tason palvelut.

Hankkeessa saatiin pääsääntöisesti vastattua hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin.Yksittäisten asioiden osalta jäi puutteita. Kaiken kehittämistyön osalta päästiinvähintäänkin alkuun, mutta kaikilta osin työskentely ei ollut riittävää. Toisaalta

4



toimijoiden mahdollisuudet kehittämistyöhön satsaamiseen olivat rajalliset eikä kaikenedistäminen yhtä aikaa ollut realistisesti mahdollista.

Hankkeessa aikaan saadut tulokset on kuvattu luvussa 3.

1.3. Hyödyt ja vaikuttavuus

Hankkeessa tehdyssä lasten ja perheiden palveluiden kehittämistyössä tavoiteltiinasiakaslähtöisiä palveluita, joissa asiakkaan avuntarvetta ennaltaehkäistäisiintehokkaasti, helposti saatavilla olevaa ja tarpeenmukaista apua kyettäisiin tarjoamaanmahdollisimman oikea-aikaisesti eikä asiakas tulisi lähetetyksi eteenpäin seuraavaanpaikkaan apua hakemaan vaan asiakas ja hänen koko perheensä saisivat avun siltäovelta, jolle ovat ensimmäisenä tulleet. Kehittämistyössä pidettiin tärkeänä, ettäasiakkaat voivat olla vahvasti osallisia sekä omien palveluidensa että yleisesti lasten japerheiden palveluiden kehittämisessä.

Organisaatioiden näkökulmasta edellä mainittu tuottaa päällekkäisten palveluidenpoistumista, palveluiden kustannustehokkuuden nousemista ja palveluidenvaikuttavuuden lisääntymistä.

Projektin myötä lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen lapsi- japerhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi, mikä tukee edellä mainittua. Samoinhankkeessa on opittu ottamaan huomioon perheiden monimuotoisuus ja kehitetytmenetelmät ovat tukeneet lasten, nuorten ja perheiden omat voimavarojen,elämänhallinnan ja kohdatuksi tulemisen vahvistumista. Lisäksi hankkeessa toteutunutkokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön on tukenut osaltaanasiakasosallisuuden lisääntymistä ja asiakkaiden voimaantumista.

Kehittämistyön konkretian ollessa vasta alussa on vielä ennenaikaista tehdäjohtopäätöksiä siitä, miten hankkeessa tehty kehittämistyö on vaikuttanut oikea-aikaiseen palveluiden saatavuuteen, tuen painopiste on siirtymiseen ennaltaehkäiseviinpalveluihin, varhaisen tuen lisääntymiseen tai korjaavien palveluiden kustannustenkehittymiseen. Puhumattakaan siitä, että voitaisiin sanoa onko lasten, nuorten japerheiden yhdenvertaisuus lisääntynyt ja eriarvoisuus vähentynyt. Edellä mainittujaasioita meidän on syytä seurata, mutta ensimmäisiä johtopäätöksiä hankkeenvaikuttavuudesta on aiheellista tehdä vasta aikaisintaan muutamien vuosien kuluttua.

Pirkanmaan LAPE-hankkeen arvioinnista on vastannut Tampereen yliopistonJohtamiskorkeakoulu. Arvioinnissa haettiin erityisesti vastausta siihen, onko hankkeenaikana kyetty luomaan edellytyksiä integraatiolle ja palvelutuotannon matalan kynnyksenpalveluille sekä asiakkaiden osallisuudelle. Hankkeen aikana toteutettiin kolmestitoimintakulttuurin muutosta mittaava kysely LAPE-kehittämistyössä mukana olevilletoimijoille ja sen perusteella voitiin nähdä viitteitä tilanteen kehittymisestä toivottuunsuuntaan. Alla olevista kuvista on nähtävissä vastausten keskiarvot. Koko arviointi onlöydettävissä Pirkanmaan LAPE-hankkeen nettisivuilta www.lapepirkanmaa.fi ja laajempianalyysi hankkeen arvioinnista löytyy tämän raportin liitteenä toimitetusta laajemmastahankkeen loppuraportoinnista (Käsikirja lasten ja perheiden palveluiden muutokseenPirkanmaalla).

5



Hankkeen aikana ei asetettu erillisiä seurantaindikaattoreita LAPE-muutosohjelmanhyötyjen ja vaikuttavuuden seurannalle vaan muutoksen tuloksia seurataan seurannassakäytössä olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja palvelutoimintaa kuvaavienindikaattoreiden avulla. Pirkanmaalla tulee jatkossa valtakunnallisen indikaattorityönvalmistuessa vielä vahvemmin sopia yhtenäisestä indikaattoriseurannasta jo ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.

Kuva 3. Toimintakulttuurin muutosta mittaavan kyselyn “verkostot”-osio

Kuva 4. Toimintakulttuurin muutosta mittaavan kyselyn asiakas-osio.

2,53

3,54

4,55

5.1.

1:As

iakk

aide

nta

rpee

t…5.

1.2:

Verk

osto

ssam

me

toim

itaan

…5.

1.3:

Toi

min

tave

rkos

toss

amm

e on

avo

inta

ja…

5.1.

4:O

nnist

umm

eto

teut

tam

aan…

5.1.

5:Ar

vost

amm

eto

istem

me…

5.1.

6:Vä

litäm

me

aido

sti…

5.1.

7:Ka

nnus

tam

me

toisi

amm

e…5.

1.8:

Osa

llist

umm

eak

tiivi

sest

i…5.

1.9:

Verk

osto

jem

me

toim

inta

tava

t…

Verkosto

Kierros 1 mean Tilanne Kierros 2 mean Tilanne 3. kierros mean Tilanne

Kierros 1 mean Tärkeys Kierros 2 mean Tärkeys 3. kierros mean Tärkeys

2,503,003,504,004,505,005,50

1.1.

1: T

unne

mm

eas

iakk

aitt

emm

e ta

rpee

t

1.1.

2: A

siaka

skun

tam

me

tarp

eet o

vat…

1.1.

3: P

ysty

mm

eno

peas

ti re

agoi

maa

n…

1.1.

4: T

oim

imm

eas

iakk

aitt

emm

e…

1.1.

5: T

oim

imm

eak

tiivi

sest

i ja

oma-

…

1.1.

6: H

yödy

nnäm

me

asia

kasp

alve

luss

amm

e…

1.1.

7: K

ehitä

mm

epa

lvel

uita

mm

e…

1.1.

8: T

oim

inta

amm

eoh

jaa

talo

udel

lisuu

s

1.1.

9: T

oim

inta

amm

eoh

jaa

vaik

utta

vuus

Tilanne

Asiakkaat

Asiakkaat

Kierros 1 mean Tilanne Kierros 2 mean Tilanne 3. kierros mean Tilanne

Kierros 1 mean Tärkeys Kierros 2 mean Tärkeys 3. kierros mean Tärkeys

6



2. Toteutus

2.1. Yleiskuva

Hankkeessa on Pirkanmaan kuntien lisäksi ollut aktiivisina toimijoina Pirkanmaansairaanhoitopiiri, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos, Tampereen yliopistonjohtamiskorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Ev.lut. seurakunnat sekä useitajärjestötoimijoita, joista aktiivisin rooli on ollut niillä järjestöillä, joilla on olluthankkeeseen palkattua osa-aikaista henkilötyövoimaa. Lisäksi hankkeessa tehdyssäkehittämistyössä on ollut mukana 25 aktiivista kokemusasiantuntijaa, joista osa ontuonut oman kokemusasiantuntijuutensa lisäksi myös laajemman palveluiden käyttäjienjoukon ääntä kehittämistyöhön.

Kehittäjäkumppaneita hankkeessa ovat olleet Pelastakaa Lapset, Tampereenkaupunkilähetys, SPR Nuorten turvatalo Tampere, Kansalaistalo Mansikkapaikka,Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry, Kölvin monikulttuurinen nuorisotyö ry, Miessakitry, Parasta lapsille ry, Suomen mielenterveysseura ja Kolmostien terveys.

Hankkeeseen oli palkattuna projektipäällikön ja projektisihteerin lisäksi 10projektikoordinaattoria, joiden työpanos vastasi seitsemää henkilötyövuotta.Projektipäällikkö ja projektisihteeri olivat sijoittuneena hankkeen hallinnoijana toimineenTampereen kaupungin organisaatioon. Jokainen projektikoordinaattori oli palkattu eriorganisaatioon siten, että 5 oli sijoittuneena kunnan organisaatioon (Tampere, Nokia,Ylöjärvi, Valkeakoski ja Sastamala), 3 eri järjestöihin (Mannerheimin lastensuojeluliitonTampereen osasto, Mannerheimin lastensuojeluliiton Hämeen piiri ja SetlementtiTampere), yksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin ja yksi sosiaalialan osaamiskeskusPikassokseen. Kuntien organisaatioihin sijoittuneista projektikoordinaattoreista kaksityöskenteli hankkeelle 50% työajastaan. Toisen koordinaattorin työpanosta nostettiinhankkeen aikana 80%:iin. Järjestöjen koordinaattorit tekivät kaikki lähtökohtaisesti 50%työpanoksestaan hankkeelle, mutta heistäkin kahden työpanoksen osuutta jouduttiinhankkeen aikana hieman lisäämään. Myös PSHP:lle sijoittunut koordinaattori tekihankkeelle 50-60%:n työpanosta.

Kuva 5. Hanketoimijoiden organisoituminen Pirkanmaan Lape-hankkeessa

7



Riippumatta sijoittumisorganisaatiostaan jokainen koordinaattori vastasi omankehittämisteemansa osalta kehittämisen eteenpäinviemisestä koko maakunnan alueellaja teki töitä koko maakunnan hyväksi. Projektiryhmä muodostui hankkeeseen palkatuistatyöntekijöistä ja sitä johti hankkeen projektipäällikkö, joka ei kuitenkaan toiminutkenenkään projektityöntekijän esimiehenä. Varsinaisen hankehenkilöstön lisäksihankkeelle antoi työpanosta myös Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu jaTampereen ammattikorkeakoulu sekä varsin laaja joukko ammattilaisia eri kunnista,järjestöistä, seurakunnista ja yksityisistä yrityksistä.

Pirkanmaan LAPE-hanketta johti vuonna 2017 ryhmä, joka vastasi lasten ja perheidenpalveluiden sote-valmistelusta, maakunnan lape-ryhmän tehtävistä ja hankkeenohjausryhmän tehtävistä. Tällä ratkaisulla linkitettiin hankkeessa tehtävä sisällöllinenkehittämistyö tiiviisti yhteen sote-valmistelussa tehtävän rakenteellisen kehittämisenkanssa. Vuonna 2018 työryhmän tehtävät eriytettiin kolmeen osaan, jonka jälkeen sote-valmistelusta, maakunnan lape-ryhmän tehtävistä ja ohjausryhmän tehtävistä ovatvastanneet erilliset ryhmät. Tämä ratkaisu mahdollisti kaikkien kehittämistyössä mukanaolevien 23 kunnan mukaan saamisen maakunnan Lape-ryhmään, mikä oli kehittämistyönetenemisen ja vuonna 2018 syksyllä aloitetun juurruttamistyön osalta oleellista.Ratkaisulla varmistettiin myös, että kaikille käsiteltäville asioille saatiin kokouksissariittävästi aikaa. Eri ryhmien tehtävät määriteltiin tässä yhteydessä perusteellisesti.Kaikissa kolmessa ryhmässä oli neljä sellaista henkilöä (puheenjohtaja, sihteeri,Pirkanmaan lape-hankkeen projektipäällikkö ja Lape-muutosagentti), jotka huolehtivatryhmissä tehtävän työn etenemisestä samansuuntaisesti. Hankkeessa perustetuilta LapePirkanmaa nettisivuilta löytyy tarkempi tieto työryhmien kokoonpanoistawww.lapepirkanmaa.fi.

2.2. Aikataulun toteutuminen

Hankkeen aikataulu oli jo lähtökohtaisesti erittäin tiukka suhteessa hankkeelleasetettuihin laajamittaisiin tavoitteisiin, suureen ja heterogeeniseen toimijakenttään jasote-valmistelutyön etenemisen aikatauluun. Hankkeen rekrytoinnin viivästyivät osaksihankepäätöksen viivästymisen vuoksi ja osaksi rekrytointiprosessien viedessäsuunniteltua enemmän aikaa.

Hankkeen aikataulullisia tavoitteita tarkistettiin jo syksyllä 2017. Tuolloinaikataulusuunnitelma näytti seuraavanlaiselta:

Kuva 6. Hankkeen aikataulu

8



Hankesuunnitelmassa hanketta oli ajateltu vietävän eteenpäin enemmän siten, ettäprojektityöntekijät olisivat valmistelleet uudet toimintamallit ja vieneet netoteutusvalmiina toimijoille. Hankkeen alkuvaiheessa todettiin kuitenkin, että palveluidenkehittämistä on vietävä eteenpäin vahvasti sekä asiakkaat että lasten ja perheidenpalveluiden ammattilaiset osallistaen. Malleja haluttiin työstää laajalla monitoimijaisellajoukolla ja tästä syystä toimintamallit valmistuivat vasta hankkeen päättyessäloppuvuodesta 2018 eikä niiden juurruttamistyölle ja levittämiselle juuri jäänythanketyöntekijöillä aikaa. Työskentelytavan hyvänä puolena nähtiin se, että laaja joukkosaattoi kokea olleensa toteuttamassa ja vaikuttamassa lasten ja perheiden palveluidenkehittämiseen ja näin ollen muutosvastarinnan selättämiseen joudutaan oletettavastikäyttämään vähemmän aikaa.

Taulukko 2: Projektin aikataulun toteutuminen

Tarkistuspiste Suunniteltu pvm Toteutunut pvm

Päätös hankkeen saamastarahoituksesta

Marras-joulukuu2016

11.1.2017

Projektisuunnitelmanhyväksyminen

Marras-joulukuu2016

28.3.2018

Hankehenkilöstön rekrytointi Joulukuu 2016-tammikuu 2017

Joulukuu 2016-toukokuu 2017

Suunnittelu, valmistelu jatoimintarakenteen kehikonmallinnus

Tammi-elokuu 2017 Tammi-elokuu 2018

Kehittämistyöryhmienkäynnistyminen

Alkuvuosi 2017 Huhtikuu 2017

Hankkeenkäynnistämistilaisuus laajalletoimijajoukolle

Kevät 2017 7.9.2017

Uuden toimintamallinkäyttöönotto, pilotit sekätoimintamallien edelleenkehittäminen

Toukokuu 2017-elokuu 2018

Syyskuu 2017-joulukuu 2018

Väliraportointi suurelleyleisölle

Tammikuu 2018 10.4.2018

Toimenpidesuunnitelmantarkistaminen

Tammikuu 2018 Tammikuu 2018

Toimintamallienlaajamittainen käyttöönottoja juurruttaminen

Maaliskuu 2018-joulukuu 2018

Syyskuu 2018-joulukuu 2019

Projektin tuotostenhyväksyminen

syksy 2018 24.9.-12.12.2018

9



2.3. Toteutuneet kustannukset- ja resurssit

2.3.1. Työmäärät ja tehtävien tekijät

Taulukko 3: Suunnitellut ja toteutuneet henkilötyökuukaudet

Projektin tehtäviin palkattu hankehenkilöstöSuunnitelluthenkilötyökuukaudet

Toteutuneethenkilötyökuukaudet

Projektin johtaminen (Tre) 22,5 24*

Projektisihteerin tehtävät (Tre) 22,5 22*

Projektikoordinaattori/Perhekeskustoimintamalli (Vlk) 21,5 20*

Projektikoordinaattori/Kohtaamispaikkatoiminta,ehkäisevä väkivaltatyö ja kokemusasiantuntijatoiminnantukeminen (Tre)

22,5 20*

Projektikoordinaattori/Vanhemmuuden ja parisuhteentuki (MLL Häme)

13,2 13,2

Projektikoordinaattori/Eropalvelut (MLL Tre) 13,2 15,2

Projektikoordinaattori/Maahanmuuttajapalvelut(Setlementti Tampere)

13,2 16,2

Projektikoordinaattori/Sähköiset palvelut (Nokia) 10,8 10,8

Projektikoordinaattori/Varhaiskasvatus ja koulu (Ylöjärvi) 24 24*

Projektikoordinaattori/Erityispalvelut (PSHP) 10,8 11,8

Projektikoordinaattori/OT-keskus ja erityispalvelut(Pikassos)

21,5 21*

Projektikoordinaattori/Systeeminen lastensuojelu(Sastamala)

10,8 15

Hankkeen arviointi ja johtamisen tuki (Tampereenyliopisto)

14,6 14,6

Osaamisen kehittämisen tuki (TAMK) 10,1 10,1

Yhteensä: 230,0

*sisältää lomakuukaudet

Hankesuunnitelman mukaiset resurssit hankkeelle toteutuivat pääsääntöisestisuunnitellusti. Hankkeeseen palkatun henkilöstön rekrytointien viivästyminen aiheuttijonkin verran muutoksia hankkeen käytössä olleeseen työpanokseen. Hankkeen aikananeljän hankkeelle osa-aikaisesti työskennelleen hanketyöntekijän työpanoksen osuuttanostettiin hankkeen rahoittajan ja Aluehallintoviraston kanssa sovitusti. Vastaavastinäiden hanketyöntekijöiden muita työtehtäviä vähennettiin hankkeeseen osallistuneissaorganisaatioissa. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska kehittämistyöhön liittyvien pilottienkäynnistyttyä tarvittiin hankkeen henkilöstöltä paljon työpanosta paikallisten pilottienohjaamiseen, maakunnallisen mallin rakentamiseen sekä myös aikaansaatujen mallienjuurruttamiseen. Työpanosta ei ollut mahdollista ostaa hankkeen ulkopuolelta

10



asiantuntijapalveluna, sillä kyseinen tehtävä olisi vaatinut uudelta työntekijältä pitkääperehtymistä jo aikaansaatuun eikä tehtäviä ollut käytännössä hedelmällistä erottaakahden eri henkilön työtehtäviksi. Kukaan hankkeeseen palkatuista työntekijöistä eijättänyt tehtäviään ennen hankkeen päättymistä.

Työpanoksen siirtona hankkeelle annettu työpanos ei ole hankkeen loppuraportinjättämisen määräaikaan mennessä raportoitavissa, koska työpanosta kertyy vuoden2018 loppuun saakka ja joulukuun 2018 työpanokset raportoidaan vasta tammikuussa2019. Kaikki hankesuunnitelmassa työpanoksen siirrolla hankkeeseen sitoutuneettoimijat ovat antaneet hankkeen kuluessa hankkeelle merkittävää työpanosta jasummittaisesti arvioituna todellinen hankkeeseen käytetty aika kaikkien organisaatioidenosalta on ylittänyt hankesuunnitelmassa suunnitellun (74,4 henkilötyökuukautta).

2.3.2. Budjetti ja kustannukset

Taulukko 4: Todelliset kustannukset ja budjetti

Pirkanmaan LAPE-hankkeen kokonaisbudjetti koostuu noin 30 erillisestä budjetista,koska jokaisella hanketoimijalla on oma budjettinsa. Hankkeen toteutuneetkokonaiskustannukset ovat selvillä tammikuussa 2019, jolloin hanketoimijat palauttavatviimeiset maksatushakemuksensa hankehallinnoijalle. Hankkeen kokonaiskustannusten

Hankkeenbudjetti

Hankkeentoteutuneetkustannukset

Henkilöstömenot, joista 1 348 298Projektiin palkattava henkilöstö 1 043 521Työpanoksen siirto 282 777Palvelujen ostot yhteensä, josta 371 396Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut 193 271Painatukset ja ilmoitukset 17 600Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 23 000Matkustus- ja kuljetuspalvelut 41 798Koulutus- ja kulttuuripalvelut 52 800Muut palvelujen ostot 20 927Aineet, tarvikkeet ja tavarat 17 071Vuokrat 62 258Investointimenot yhteensä, josta 9 643

Aineettomat hyödykkeet 3 183Koneet ja kalusto 5 460Muut investointimenot 1 000Muut menot 23 191Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset 1 809 858Valtionavustukseen oikeuttavatkustannukset

1 809 858

Hanketoimijoiden oma rahoitusosuus 309 858Haettava valtionavustus 1 500 000

11



ennustetaan hieman alittuvan. Henkilöstökustannusten ennustetaan ylittyvän edelläkohdassa 2.3.1 selvitetyistä syistä. Muilta osin menojen ennustetaan jäävän allebudjetoidun.

2.4. Riskit

Hankkeen riskien arvioinnissa huomioitiin ja tunnistettiin lähtötilanteessa seuraavatkeskeiset riskit:

1. Kaikkia maakunnan kuntia ja niiden keskeisiä hallinnonaloja ei saada sitoutumaanhankkeessa määriteltyjen muutosten toteuttamiseen tai resurssi ei riitä muutostentoteuttamiseen.

2. Aikataulu osoittautuu liian tiukaksi tavoiteltujen muutosten aikaansaamiseksi.

3. Tietoa toiminnan lähtötilanteesta ja kehityksestä ei ole saatavilla, joten tulostenarviointi ei perustu indikaattorin mitattavaan muutokseen.

4. Viestintä ja tiedottaminen epäonnistuvat.

5. Kuntakohtaisesti tai maakuntatasoisesti riittävää eri toimijoiden yhteistyötä ei pystytäturvaamaan hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaikki maakunnan kunnat ja niiden keskeiset hallinnonalat saatiin sitoutumaanhankkeeseen. Hankehenkilöstö teki lujasti töitä kaikkien toimialojen mukaan saamiseksi.Haastavinta oli sivistyspalveluiden asiakaspinnassa työskentelevien työntekijöidenmukaan saaminen kehittämistyöhön. Ajoittain ja paikoittain useat samanaikaisestitavoitellut muutokset aiheuttivat tilanteen, jossa jonkin toimijan resurssit eivättäysimittaisesti riittäneet hankkeeseen osallistumiseen. Hanke kuitenkin miellettiintoimijoiden keskuudessa niin tärkeäksi, ettei siitä koettu olevan varaa jäädä pois.Hankehenkilöstö myös huolehti huolellisesti tiedon välittämisestä tilanteissa, joissa jokutaho joutui jättäytymään jostakin tilaisuudesta pois.

Aikataulun arvioitiin jo lähtökohtaisesti olevan mahdoton suhteessa hankkeelleasetettuihin laajamittaisiin tavoitteisiin sekä suureen ja heterogeeniseen toimijakenttään.Tämän vuoksi hankkeessa keskityttiin käynnistämään muutos ja kehittämistyötärakennettiin alusta saakka sillä ajatuksella, että työ jatkuu hankkeen päättymisenjälkeenkin. Kaikessa kehittämistyössä pyrittiin siihen, että teeman vastuullisina eteenpäinviejinä toimii muitakin kuin hankkeeseen palkattuja työntekijöitä.

Tietoa toiminnan lähtötilanteesta on runsaasti saatavilla ja hyödynnettävissä. Hankkeentulosten arvioinnin osalta pulmana on se, että näin laajamittaisen ja perusteellisestipalveluiden toimintakulttuuria muuttavan muutoksen tulokset eivät ole välittömästimitattavissa vaan tuloksia voidaan arvioida vasta muutamien vuosien kuluttua, jolloin onhankala pitävästi arvioida, mikä vaikutus hankkeella ja siinä tehdyllä muutostyöllä ontuloksiin ja mikä osuus joillakin muilla yhteiskunnassa yhtä aikaa tapahtuneilla asioilla.

Viestintä ja tiedottaminen hankkeessa ovat pääsääntöisesti onnistuneet hyvin johtuenmm. siitä, että muutosagentin tehtävänkuvaan oli määritelty pääasiallinen vastuuviestinnästä. Viestintä on tässä kehittämistyön vaiheessa kohdentunut pääosin lasten ja

12



perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille, mutta aktiivisesta viestinnästähuolimatta edelleenkin on lasten ja nuorten parissa toimivia ammattilaisia, joille LAPEssaeteenpäin viedyt asiat tulevat uusina. Kuntalaisten osalta tiedottamista tapahtuivahvimmin hankkeen alussa ja hankkeen päätyttyä onkin aika tiedottaa myös kuntalaisiatulevista muutoksista.

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on Pirkanmaalla toteutunut koko hankkeen ajanmallikkaasti. Eri sektoreiden ja ammattikuntien isommilta yhteentörmäyksiltä on vältyttypitämällä asiakkaat kehittämistyön keskiössä.

3. Osaprojektit

3.1. Yleistä

Pirkanmaan Lape-hankkeessa on jokainen hankehenkilöstöön kuuluva vastannut allaeritellyistä vastuu-alueista ja niiden osalta tehdystä kehittämistyöstä. Hankehenkilöstöon kokoontunut koko hankkeen ajan säännöllisesti kokouksiin ja kehittämispäiviin jayhteen sovittanut eri kehittämisteemoja kokonaisuudeksi. Kullakin projektityöntekijälläon ollut oman teemansa osalta kehittämistyöryhmä ja mahdollisia alatyöryhmiäeteenpäin vietävänään ja koordinaattorit ovat vierailleet ahkerasti myös toistensakehittämistyöryhmissä, jotta ollaan voitu varmistaa kehittämistyön yhtenäisyys.

Kuva 7. Pirkanmaan LAPE-hankkeen hankehenkilöstön vastuualueet

13



3.2. Toimintakulttuurin muutos

Hankesuunnitelmassa toimintakulttuurin muutokselle oli asetettu tavoitteeksihallintorajat ylittävän yhteisen toimintakulttuurin ja toimintatapojen edistäminen,toiminta-alueiden välisten raja-aitojen poistaminen sekä kehittämistyön työprosessien,pelisääntöjen ja vastuiden selkeyttäminen toimialojen kesken. Hankkeen tavoitteena oliluoda johtamis- ja organisaatiomalli tulevaan lasten, nuorten ja perheidenpalvelukokonaisuuteen, joka toteutuisi hankkeen päätyttyä yhdistäen maakunnallisenajärjestettävät sote-palvelut, kuntiin jäävät palvelut sekä järjestöjen, seurakuntien jayksityisten yritysten tuottamat palvelut. Johtamisen osalta hankkeen tavoitteena olitukea laajojen kokonaisuuksien ymmärtämistä ja tietoperusteisuutta sekä tulevienammatillisten osaamisvaatimusten tunnistamista. Toiminnan vaikuttavuutta jalapsiystävällistä toimintakulttuuria hallinnollisella tasolla haluttiin tukea ottamallakäyttöön lapsivaikutusten arviointi päätöksenteossa sekä Pirkanmaan tulevassamaakunnassa, kuntaorganisaatioissa että muissa lasten ja perheiden palveluiden parissatoimivissa organisaatioissa.

Hankesuunnittelun yhteydessä vuoden 2016 lopulla avattiin nettiin lasten ja perheidenpalveluiden kehittämiseen liittyen Vaikuta-kysely. Kyselyä markkinoitiin hankkeen alussalaajasti koko Pirkanmaan alueella lasten huoltajille mm. päiväkotien ja koulujensähköisten yhteydenpitokanavien kautta ja siihen saatiin vuoden 2017 aikana noin 800vastausta. Kyselyssä oli neljä avointa kysymystä, joissa kuntalaisia pyydettiin kertomaanmitä muutoksia he toivoisivat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimintatapoihin ja–kulttuuriin, miten parisuhteita, vanhemmuutta ja erotilanteita voitaisiin paremmintukea, miten varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitokset voisivat olla paremmin lapsen januoren hyvinvoinnin tukena ja miten lasten ja nuorten erityispalveluita voitaisiinkehittää.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin toivottiinkyselyn vastausten perusteella muutoksia erityisesti yhteistyöhön eri ammattilaistenvälillä. Vastauksissa korostui, että ammattilaiset eivät tiedä toistensa toiminnasta, tietoeri ammattilaisten välillä ei kulje ja eri palveluissa tehdään päällekkäistä työtä.Ammattilaisilta toivottiin kykyä puuttua perheiden ongelmiin aikaisemmassa vaiheessa jaoikea-aikaisesti. Asiakkaat kaipasivat henkilökohtaisempaa palvelua, yksilöllistentarpeiden ja asiakkaan kokonaistilanteen huomioimista ja lisäksi useat vastaajat toivoivatnimettyä vastuuhenkilöä tai omatyöntekijää oman perheen tai lapsen asioihin liittyen.Henkilökunnan toivottiin olevan palvelualtista, ystävällistä ja työntekijöille toivottiin sekätaitoja että aikaa asiakkaan kohtaamiselle ja asiakassuhteen luomiselle.Palvelujärjestelmältä vastaajat toivoivat selkeyttä, yhden luukun -periaatetta, helppojayhteydenottotapoja, joustavia aukioloaikoja ja palveluiden keskittämistä sinne, missälapset ja perheet muutoinkin asioivat. Vastauksissa nousi esiin myös toive lasten japerheiden näkökulmien aidosta kuulemista ja osallistamisesta. Sähköisiä palveluitatoivottiin olevan enemmän ja tiedon eri palveluista löytyvän kootusti yhdestä paikasta.Pääosin pienempien kuntien vastaajien osalta esiin nousivat myös toiveetmonipuolisemmasta palvelutarjonnasta. Asuinalueilla toivottiin olevan lapsille, nuorille japerheille suunnattuja tapahtumia ja teemailtoja ja lapsille toivottiin myös olevan tarjollakohtuuhintaisia harrastusmahdollisuuksia.

14



Hankkeen aikana määriteltiin tavoiteltava sektorirajat ylittävä toimintakulttuuri, jokamuodostaa perustan yhteisille tavoitteille, arvoille ja strategialle. Seuraavat periaatteetmuodostavat toimintakulttuurin perustan, jonka avulla lasten ja perheiden hyvinvoinninlisääntymistä tavoitellaan: asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy, oikea-aikaisuus,palveluiden yhteensovittaminen, perhelähtöisyys, lapsilähtöisyys, asiakasosallisuus,digitaalisuus, tietoon perustuvuus, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus.

Hankkeessa syntyi slogan ”Asiakas on aina oikealla ovella”, jonka avulla haluttiinkorostaa jokaisen asiakaskohtaamisen merkitystä ja jokaisen ammattilaisen velvollisuuttaottaa koppi asiakkaasta ja hänen tilanteestaan. Jokaisen ammattilaisen ei tarvitse ollajokaisen asian erityisasiantuntija, mutta hänen tehtävänsä on ottaa puheeksi jatunnistaa kohdat, jolloin asiakkaan asian ratkaisemiseksi on kutsuttava muitaammattilaisia avuksi. Siinä tilanteessa, jossa asiakas tarvitsee useita erilaisia palveluita,ammattilaisten tehtävänä on varmistaa niiden yhteensovittaminen ja asiakkaan avunsaamisen saumattomuus.

Näitä Pirkanmaalla keskeisiksi toimintakulttuurin muuttamisen elementeiksi nostettujateemoja edistettiin hankkeen aikana kaikessa hankkeen toiminnassa. Niihin kiinnitettiinhuomiota jokaisessa hankkeen järjestämässä tilaisuudessa ja kokouksessa.Toimintakulttuuria painotettiin maakunnallisella tasolla eri toimijoille suunnatuissakoulutuksissa, työpajoissa ja tapahtumissa sekä maakuntatasoisissa työryhmissä kutenmaakunnan lape-työryhmässä, sote-valmisteluryhmässä, projektiryhmässä jakehittämisteemakohtaisissa kehittämistyöryhmissä.

Eri tilaisuuksissa kuullun perusteella on sanottavissa, että toimintakulttuurin muutos onedennyt Pirkanmaalla. Erityisesti yhdessä tekemisen kulttuurin paraneminen on noussutkuulluissa kommenteissa esille. Erityisesti järjestöt ja seurakunnat ovat tuoneet useaanotteeseen esiin, että he ovat saaneet merkittävämmän roolin ja tulleet tasaveroisiksikumppaneiksi lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa. Myös kunnallisiapalveluita edustavilta eri sektoreilta on kuulunut palautetta, jonka mukaan yhteistyömuiden toimijoiden kanssa on lisääntynyt. Enenevässä määrin hankkeen loppua kohdenon ollut näkyvissä myös merkkejä siitä, että lasten ja perheiden palveluita aletaankatsomaan sektorikohtaisuuden lisäksi myös kokonaisuuden näkökulmasta.Toimintakulttuurin muutos ei kuitenkaan vielä kanna pitkälle ja sen vuoksi sitä onpidettävä yllä jatkossakin. Tästä pitävät osaltaan huolta maakunnassa vuonna 2019 ja2020 järjestettävät johdolle suunnatut LAPE-akatemiat.

Johtaminen on keskeinen väline, jolla toimintakulttuurin muutosta viedään eteenpäin.Verkoston toimivuuden avaintekijöiksi Pirkanmaan kehittämistyössä on nähty yhteisettavoitteet, tuttuus ja luottamus sekä sitoutuminen. Asiakas pidetään verkostojohtamisenkeskiössä ja fokus kokonaisuuden johtamisessa. Yhteinen toimintakulttuuri ja yhteisettoimintatavat ja -ohjeet syntyvät verkostossa näiden avaintekijöiden toteutuessapuhutaanpa sitten verkostosta johtamisen tasolla tai asiakastasolla. Yhteen sovittavaajohtamista pilotoitiin perhekeskustoimintamallin kokonaisuutta pilotoineilla alueilla(Lempäälä, Nokia, Kangasala ja Tampereella Hervanta-Vuores). Hankkeen projektiryhmäedusti lasten ja perheiden palveluita pienoiskoossa ja myös siinä päästiin ”pilotoimaan”verkostojen johtamista käytännössä.

Johtamisen kehittämisessä Pirkanmaan LAPE-hankkeessa on kumppanina toiminutTampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu, jonka kanssa suunniteltiin hankkeen

15



alkaessa johtamisen tueksi seminaarisarja. Johtamiskorkeakoulu tuki johtamisenkehittämisessä myös Kanta-Hämeen Lape-hanketta ja seminaarit järjestettiinkinyhteisinä sekä Pirkanmaalla että Kanta-Hämeessä. Esimiehille ja johdolle suunnatutseminaarit houkuttelivat kuitenkin alusta saakka vähälukuisesti yleisöä ja niistäpäätettiinkin luopua vuonna 2018, jolloin johtamisen tuki kohdennettiin Pirkanmaallaperhekeskusta pilotoivien alueiden esimiehille ja johdolle työpajatyyppisenätyöskentelynä. Kohdennettujen työpajojen jälkeen järjestettiin yksi seminaari työpajoissaesiin nousseiden johtamisen teemojen osalta laajemmalle kohderyhmälle.

Johtamisen kehittämistä tehtiin konkreettisesti hankeen aikana maakunnan ja kuntienLAPE-ryhmissä, johtamisen ja ammatillisen osaamisen kehittämistyöryhmässä, sote-valmistelussa ja perhekeskuspiloteissa. Kehittämistyön tässä vaiheessa fokusoiduttiinperhekeskusjohtamisen kehittämiseen. OT-keskusjohtamisen kehittämistä edistettiinmaakuntien yhteisessä kansallisessa työskentelyssä. Maakunnallinen lasten ja perheidenpalveluiden johtaminen jatkuu maakunnan LAPE-ryhmän muodossa ja sektorirajatylittävä johtaminen jatkuu myös kuntien LAPE-työryhmien jatkuessa hankkeenpäättymisen jälkeenkin.

Valtakunnallisesti tuotettu Luo luottamusta, suojele lasta - verkkokoulutuksenhttps://verkkokoulut.thl.fi/web/suojele-lasta nähtiin tukevan ammatillisen osaamisenkehittymistä uutta toimintakulttuuria tukevaksi ja maakunnan Lape-ryhmä antoikinvahvan suosituksen, että kaikki lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevättyöyhteisöt kävisivät verkkokoulutuksen läpi. Verkkokoulutus on tarkoitettu käytäväksiläpi työryhmissä keskustellen ja pohtien verkkokoulutuksen teemoja oman työyhteisönosalta. Verkkokoulutuksen keskeiset teemat ovat asiakkaan kohtaaminen,puheeksiottaminen, yhteinen työ verkostoissa, lainsäädäntö sekä yhteen sovittavajohtaminen. Verkkokoulutuksessa on mahdollista keskittyä eri teemoihin eriintensiteeteillä työryhmän tarpeiden mukaan. Esimiehille järjestettiin verkkokoulutuksenkäyttöönottoa tukeva tilaisuus syyskuussa 2018. Yli puolet Pirkanmaan kunnista onilmoittanut tekemässään siltaamissuunnitelmassa marraskuun loppuun 2018 mennessäaikovansa joko viedä loppuun työyhteisöjen verkkokoulutukset tai aloittavansa nevuoden 2019 aikana.

Ammatillisen osaamisen kehittämistä tuettiin hankkeessa verkkokoulutuksen käyttöönottamisen ohella myös määrittelemällä kaikkien lasten ja nuorten parissa työskentelevienyhteinen tulevaisuuden keskeinen osaaminen. Keskeisinä osaamisen alueina nousivatesiin asiakaslähtöisyys, kohtaamisen taidot, kopin ottaminen asiakkaan asiasta (rinnallakulkeminen), tarpeiden tunnistaminen ja puheeksiottaminen, palveluidenyhteensovittaminen ja verkoston kokoaminen, systeemisyys, asiakasosallisuus,asiakaspalvelukulttuuri, lapsen oikeudet ja tuntemus lapsen hyvinvoinnin elementeistä.Lisäksi hankkeen aikana tunnistettiin osaamisen katvealueita ja niihin suunnattiinsubstanssiosaamista tukevaa koulutusta. Myös hankkeessa järjestetty Lapset puheeksi-toimintamallin käyttöönotto ja siihen kouluttaminen tukevat keskeisenä pidetynammatillisen osaamisen kehittymistä.

Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönottamisen osalta Pirkanmaalla nähtiin keskisimpinäesteinä arvioinnin tekemisen työllistävyys, osaamisen puute sekä se, ettei sen tekemistäedellytetä päätöksentekijöiden taholta. Hankkeen aikana lapsivaikutusten arviointiapyrittiin tekemään tutuksi sekä päätösvalmistelijoille sen tekemisen tasolla että

16



päätöksen tekijöille sen edellyttämisen osalta. Hankkeen aikana valtakunnallisessa Lape-työssä valmisteltiin ohjeistus lapsivaikutusten arvioinnin tekemisestä ja myös Pirkanmaaoli osaltaan mukana tässä valmistelussa. Pirkanmaalla valmisteltiin myös oma lyhytohjeistus lapsivaikutusten arvioinnista pyrkimyksenä madaltaa kynnystä lapsivaikutustenarvioinnin käyttöönottoon. Pirkanmaan mallissa määritellään erittäin lyhyesti miksilapsivaikutusten arviointi pitää tehdä, milloin se pitää tehdä ja miten se tehdään (liite).

Hankaluutena lapsivaikutusten arvioinnin kehittämisessä on ollut se, että vain kolmekuntaa Pirkanmaan 22 kunnasta on ollut siinä mukana ja näistäkin kunnista vainkahdessa saatiin lapsivaikutusten arvioinnin pilotointi toteutettua. Käytännössälapsivaikutusten arviointia ei kuntien osalta siis juurikaan saatu etenemään hankkeenaikana ja aikaansaannosten juurruttamisessa on iso työ, jotta voitaisiin sanoa, ettäkaikissa Pirkanmaan kunnissa on systemaattisesti päätöksenteossa käytössälapsivaikutusten arviointi. Maakunnan päätöksenteon osalta Lape-muutosagentti onhuolehtinut onnistuneesti lapsivaikutusten arvioinnin viemisen osaksi maakunnanpäätösvalmistelun prosessia. Maakunnallisen lapsivaikutusten arviointi työskentelynjatkumisesta hankkeen päättymisen jälkeen on kuitenkin sovittu.

Pirkanmaan LAPE-hankkeessa arvioinnista vastannut Tampereen yliopistonJohtamiskorkeakoulu toteaa raportissaan seuraavaa: ”Hankkeen tavoitteille on kahdenvuoden aikana luotu hyvät edellytykset. On luotu yhteistä käsitystä ja ymmärrystä.Osallistujat arvioivat verkostoyhteistyötä positiivisesti. Toiminnan juurruttamisvaihetapahtuu ns. siltaamiskauden aikana. Kunnat ovat valmistelleet siltaamissuunnitelmat,joiden avulla LAPE-työtä ylläpidetään.” Hankkeen arviointiin voi kokonaisuudessaantutustua hankkeen nettisivuilla www.lapepirkanmaa.fi

Vastuuhenkilö ja organisaatio: Projektipäällikkö Hanna Harju-Virtanen / Tampere,muutosagentti Titta Pelttari / Pirkanmaan liitto, hankkeen projektiryhmä, maakunnanLAPE-ryhmä.

Kustannukset: Ei pystytä erittelemään.

Loppuraportti: Hankkeesta on tuotettu tarkemmin toteutunutta kehittämistyötäkuvaava loppuraportti ”Käsikirja lasten ja perheiden palveluiden muutokseenPirkanmaalla”, joka on toimitettu tämän loppuraportin liitteenä. Kyseinen aineisto löytyymyös Pirkanmaan LAPE-hankkeen nettisivuilta www.lapepirkanmaa.fi

3.3. Perhekeskustoimintamalli

Pirkanmaalla lasten, nuorten ja perheiden palveluiden verkostoa ja sote-valmistelunmyötä rakennettavaa organisoitumista lähdettiin rakentamaan valtakunnallisen jaottelonmukaisesti, jossa lasten ja perheiden palvelut jakaantuvat perhekeskuspalveluihin jaerityispalveluihin ja vaativan tason palveluihin.

17



Perhekeskusmallin avulla verkostoidaan sekä sovitetaan yhteen lasten ja perheidenpalvelut asiakaslähtöisesti siten, että lapset ja perheet saavat tarvitsemaansa tukea jaapua oikea-aikaisesti. Perhekeskusmallia on kehitetty valtakunnallisesti jo vuosien ajan,mutta toimintamallin valtakunnalliset ja maakunnalliset suuntaviivat ovat alkaneettarkentua LAPE-hankkeen myötä. Hankkeen aikana julkaistu valtakunnallinenperhekeskusesite on tuonut lisää painoarvoa kehittämistyölle ja vahvistanut ajatustasiitä, että toimintamallia ei tehty vain hankekauden ajaksi. Perhekeskusmallista ontarkoitus tulla vakiintunut, mutta ajan ja paikan mukaan muovautuva toimintamallikaikkiin lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.

Perhekeskusmallia kehitettiin Pirkanmaalla erilaisten kehittämistyöryhmien, paikallistenpilottien sekä alueellisten perhekeskusvalmennusten kautta, tiiviissä yhteistyössävaltakunnallisen perhekeskuskehittämisen kanssa. Kehittämisessä lähdettiin liikkeellemäärittelemällä perhekeskustoiminnan luomisessa oleelliset tehtäväkokonaisuudet.

Kuva 8. Perhekeskustoiminnan luomisessa oleelliset tehtäväkokonaisuudet.

Hankkeen aikana saatiin määriteltyä Pirkanmaan maakunnallinen perhekeskusmalli, senarvot ja toimintaperiaatteet sekä ydintoiminnot, joista kuvat alla. Perhekeskuksentehtävien osalta noudatettiin valtakunnallista määrittelyä.

Kuva 9. Perhekeskusverkoston yhteinen arvopohja.

18



Kuva 10. Kohtaamisen ja yhteisen työskentelyn periaatteita perhekeskusverkostossa.

Kuva 11. Perhekeskuksen kansallisesti määritellyt tehtävät

Kuva 12. Avainhenkilöverkosto lähityöntekijän tukena asiakasprosessissa

19



Kuva 13a. Lapsen, nuoren ja perheen polku perhekeskusverkostossa - asiakkaan näkökulma

Kuva 13b. Lapsen, nuoren ja perheen asiakkuuspolku perhekeskuksessa - työntekijän näkökulma

Kuva 14. Perhekeskuksen johtamisen rakenne

20



Kuva 15. Pirkanmaan perhekeskusten sote-valmistelun viisi suunnittelualuetta. Esimerkkinä Etelänalue.

Perhekeskusmalli määritellään verkostomaiseksi toimijoiden, palveluiden ja toimintojensekä yhteisten sopimusten ja toimintamallien kokonaisuudeksi. Perhekeskusmallin ydinon lasten, nuorten ja perheiden osallisuudessa ja kokonaisvaltaisessa kohtaamisessa.Onnistuneiden, arvostavien kohtaamisten kautta rakennetaan luottamusta - niinasiakkaiden ja ammattilaisten välille kuin eri alojen ammattilaistenkin kesken.Perhekeskusmalliin tarvitaan mukaan kaikki toimijat ja jokaisella on yhtäläinen vastuuyhteisten perheiden hyvinvoinnin edistämisestä.

Kun yhteisen asiakkaan - lapsen, nuoren ja perheen - asian ympärille kootaan tarvittavattoimijat, uudenlaisen yhdessä tekemisen kautta voidaan auttaa perheitäkokonaisvaltaisemmin, vähentää perheiden lähettämistä palvelusta toiseen, välttääturhaa päällekkäistä työtä ja säästää resursseja.

Perhekeskusmallia voidaan lähteä rakentamaan paikallisella tasolla kokoamalla ensinkeskeiset toimijat yhteen, kartoittamalla perhekeskusmallin ydintoimintojen lähtötilanne,määrittelemällä paikalliset tavoitteet maakunnallisten ja valtakunnallisten suositustenkautta sekä sopimalla toimintamallin johtamisesta, koordinoinnista ja toimijoidenvälisestä työnjaosta. Erityisen tärkeää on saada alueen lapset ja perheet mukaanperhekeskusmallin kehittämistyöhön sekä alkuvaiheessa että jatkossa niin, ettäpalveluiden yhteiskehittämisestä asiakkaiden kanssa tulisi perhekeskusverkostonrutiininomaista ja säännönmukaista toimintaa. Esimerkiksi avointen kohtaamispaikkojenverkosto tarjoaa lapsille ja perheille matalalla kynnyksellä mahdollisuuden osallisuuteenhaluamallaan tavalla.

Perhekeskusmalli ei synny hetkessä, vaan vähitellen, pienin palasin kerrallaan. Sitärakennetaan aina paikallisten tarpeiden mukaan ja sen pitää olla jatkuvastimuokkautuva. Jotta perhekeskusverkosto syntyisi ja pysyisi koossa, toimintamallinkoordinointivastuusta on sovittava. Tarvitaan myös rohkeita ja tehtäväänsä sitoutuneitaagentteja, jotka edistävät muutoksen liikkeelle lähtemistä omissa työyhteisöissään javerkostoissaan. Joulukuussa 2018 päättyi hankkeessa toteutettu perhekeskusagenttienkoulutuskokonaisuus, jonka aikana Pirkanmaalle valmennettiin 100 agenttia viemäänperhekeskuskehittämistä omilla alueillaan eteenpäin. Erityisen tärkeässä roolissa

21



perhekeskustoimintamallin luomisessa ovat myös eri tasojen esimiehet. Heidäntehtävänään on antaa jokaiselle työntekijälle lupa toimia toisin sekä mahdollistaauudenlainen yhteinen työskentely. Kukaan ei tee muutosta yksin, mutta jokaisella onomalta osaltaan vastuu muutoksen edistämisestä.

3.3.1. Näyttöön perustuvien menetelmien käyttöönotto

Pirkanmaalla valittiin näyttöön perustuvien varhaisen tuen ja hoidon sekävanhemmuustaitojen ohjaamisen työkalupakista käyttöönotettavaksi, levitettäväksi jajuurrutettavaksi Lapset puheeksi -menetelmä. Tähän päädyttiin menetelmän käytöstä eripuolelta Suomea saatujen vaikuttavuustietojen, kevyen käyttöönoton jalevittämismahdollisuuden perusteella. Lapset puheeksi -menetelmän maakunnalliseksijohtoryhmäksi valittiin maakunnan LAPE-ryhmä, joka jatkaa toimintaansa myöshankkeen päättymisen jälkeen. Kuntatasolla Lapset puheeksi -johtoryhminä toimivatkuntien LAPE-ryhmät.

Hankkeen aikana koulutettiin 22 Lapset puheeksi -kouluttajaa 11 eri organisaatioon.Lapset puheeksi koulutuksia pidettiin noin 20. Loppuraporttia kirjoitettaessa 14 kunnassaon tehty päätös menetelmän käyttöönotosta eri palveluissa. Käytännön asiakastyöhönmenetelmän käyttö ei hankkeen aikana ennättänyt levitä missään organisaatiossa niin,että Lapset puheeksi -keskusteluja tarjottaisiin systemaattisesti kaikille palvelussa olevilleasiakkaille. Kuitenkin kokemukset menetelmän käytöstä asiakastyössä ovat olleet erittäinpositiivisia. Kouluttajilta saatujen tietojen perusteella Lapset puheeksi -menetelmänkäyttö on lisännyt avoimuutta, osallisuutta ja arvostavaa kohtaamista vanhempienkanssa tehtävään työhön. Asiakkailta on tullut positiivista palautetta käydyistäkeskusteluista; ne on koettu voimaannuttaviksi, arvostaviksi ja konkreettisiksi.

Hankkeen aikana tehdyn työn ansioksi voidaan laskea yhdessä työstetty maakunnallinenkoordinaatio-, kouluttamis- ja kouluttajien verkoston työskentelyn rakenne, joka jatkuuhankkeen päättymisen jälkeenkin ja tukee tulevina vuosina tehtävää yhteistä työtä.Hankkeen aikana pidettyjen eri tilaisuuksien, jalkautumiskäyntien ja aktiivisentiedottamisen myötä Lapset puheeksi -menetelmätietoisuus on kasvanut.

Pirkanmaalla tehtävä Lapset puheeksi -työ on vielä alussa. Kansallisella tasolla tehty eLP-kehittämistyö tullee vahvistamaan menetelmän käyttöönottoa ja muuttamaankouluttajien tehtävää. Käyttöönoton edistämiseksi ja juurruttamiseksi laadimme Lapsetpuheeksi -menetelmän käyttöönoton Solantaustaa ja Niemelää (2016) mukaillenseuraavat ohjeet:

22



Kuva 16. Lapset puheeksi menetelmän käyttöönotto

LAPEn tavoitteet olivat kunnianhimoiset ja laajat. Lapset puheeksi -menetelmän osaltaon Pirkanmaalla vahva yhteinen tahtotila, osaavat kouluttajat ja yhteisesti sovittumaakunnallinen koordinaatio. Kaikki elementit ovat olemassa sille, että varhaisenvaiheen puheeksi ottamisen ja konkreettisten lapsia ja perheitä tukevien suunnitelmienedistämiseksi Pirkanmaalle saadaan systemaattiseen käyttöön menetelmä, jolla voidaannopeallakin aikajänteellä saada vaikuttavia tuloksia aikaiseksi.

3.3.2. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen

Kohtaamispaikka on yhteistyössä LAPE- ja perhekeskusmallin eri toimijoiden (kunta,järjestöt, seurakunnat, liikeyritykset) kanssa toteutettu kiinteä osa perhekeskuksenpalveluverkostoa. Kohtaamispaikka löytyy läheltä lapsiperheitä ja sinne on helppo tulla.Siellä on tarjolla yhteisöllisyyttä, vertaistuellista toimintaa, vanhemmuuden tukea sekäpalveluohjauksellista osaamista. Kohtaamispaikka on kaikille avoin ja siellä on tarjollamm. sosiaali- ja terveyspalveluiden osaamista, erityispalveluiden jalkautumista sekämuita perheiden tarpeiden mukaisia palveluita. Kohtaamispaikka voi toimia myösverkostona siten, että palvelut ovat hajautetut eri toimipisteisiin asukkaiden ja alueentarpeiden mukaisesti. Pääasia on, että kohtaamispaikkatoiminta on yhteisin sopimuksinjohdettua sekä koordinoitua toimintaa, jota kehitetään yhdessä lasten, nuorten japerheiden kanssa ja jonka viestintä ja tiedotus toimivat kiitettävästi.

Pirkanmaan LAPE oli mukana kohtaamispaikkatoiminnan kansallisessa kehittämistyössäluomassa valtakunnallisia kriteereitä, periaatteita ja tehtäviä sekä arviointityökalualaadukkaan toiminnan varmistamiseksi. Kehittämällä ja toteuttamalla asiakasta

Tehkää luottamusmiesten ja ylimmän tason johdon tasolla päätös menetelmän käyttöönotosta.Kirjatkaa päätös strategisiin asiakirjoihin.Seuratkaa menetelmän käyttöönoton vaikutuksia.

Perustakaa Lapset puheeksi -johtoryhmä.Nimetkää taho, jonka tehtävänä on edistää menetelmän käyttöönottoon liittyviä konkreettisia asioita.Sopikaa käytyjen keskustelujen tilastoinnista, asiakaspalautteen keräämisestä ja käyttöönoton vaikutustenseurannasta.

Kouluttakaa läpileikkaavasti ammattilaiset niistä palveluista, joissa otatte Lapset puheeksi -menetelmän käyttöön.Huolehtikaa uusien työntekijöiden kouluttamisesta.Menetelmän käyttöönottovaiheessa varatkaa aikaa menetelmän käyttöönotosta nousevien asioiden käsittelyyntyöntekijöiden kanssa.Oman kouluttajan kouluttaminen mahdollistaa koulutusten säännönmukaisen järjestämisen. Maakunnan tasollatarjottaviin Lapset puheeksi -koulutuksiin on vapaa pääsy.

Viestikää menetelmän käyttöönotosta aktiivisesti ja monikanavaisesti.Tehkää viestintäsuunnitelma.

23



kunnioittavaa kohtaamispaikkatoimintaa madalletaan tuen ja avun hakemisen kynnystä,silloin kun siihen on tarve.

Pirkanmaalla kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistä tehtiin paitsi juurruttamallakansallisen kehittämistyön tuloksia ja niin myös paikallisten pilottien kautta. Piloteissaalueen kohtaamispaikkaverkostot kartoitettiin ja toimintoja alettiin yhteisessä työssäsovittaa yhteen.

Kuva 17. Sastamalan Kohtaamispaikka Vintin toimintakalenteri

Kuva 18. Hervanta-Vuores –kohtaamispaikkaesite ,syksy 2018

24



Yhä useammin kohtaamispaikka Pirkanmaalla on yksi alueen koordinoiduista,toiminnallisista kohtaamispaikoista, minkä ajankohtaiset tiedot ja toiminnot löytyvätlöytymään perhekeskuksen rakenteilla olevalta sähköiseltä ”Kohtaamispaikat”-alustalta jamissä toimitaan yhteistyössä alueen kohtaamispaikkaverkoston kanssa.

3.3.3. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

Vanhemmuuden tukeminen kuuluu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssatyöskenteleville. Perheiden hyvinvoinnin keskeinen perusta on vanhempienvoimavaroissa. LAPE-työn edetessä tunnistettiin vanhemmuuden vahvistamisen tarpeitaja kuultiin perheitä. Vanhemmuus tarvitsee tukea lapsen kehityksen kaikissa vaiheissa.Vanhempien kohtaamisen ja kuulemisen osaamisessa näyttää vielä olevan kehitettävää,samoin vertaistuellisuuden mahdollistamisessa. Palvelulähtöisyyden purkaminen onLAPEn myötä nähty uudella tavalla välttämättömäksi ja toimintakulttuurinmuuttamistarve vanhempilähtöiseksi on tunnistettu.

Pienten lasten vanhemmille ja perheille on tarjolla suhteellisen paljon palveluja jatoimintaa. Tästä huolimatta hyvissä ajoin kotiin annettavaa tukea kuten kotiapua jatilapäistä lastenhoitoa ei ole riittävästi tarjolla. Yläkouluikäisten lasten vanhempientukea, parisuhde mukaan luettuna, on tarjolla vain vähän. Myös koulupolunnivelvaiheissa vanhemmuus kaipaisi vahvistamista lapsen siirtymien helpottamiseksi jamuutostilanteiden hallitsemiseksi. Vanhemmuuden arki ei näyttäydy perhettä vastasuunnitteleville nuorille houkuttelevana ja iloa tuottavana vaan monella tapaakuormittavana. Positiivista perhekuvaa on systemaattisesti vahvistettava. Myösperhevalmennusten kehittäminen on keskeinen osa vanhemmaksi ja perheeksikasvamista.

LAPE-ohjelman aikana koottiin palveluja ja toimijoita yhteen verkostoiksi, joilla tehtiinnäkyväksi katvealueiden ohella myös hyviä käytäntöjä. Kootun pohjalta todettiin, etteiole olemassa yksittäistä menetelmää, joka kattaisi riittävästi kaiken vanhemmuuden tuenlasten kaikissa ikäryhmissä. Verkostoissa ei myöskään osattu nimetä yksittäistä toimijaa,joka voisi kantaa vastuun vanhemmuuden tukemisesta. Tästä syystä katsottiin tärkeäksitodeta asioita, joiden tulee vähintään - millä tahansa menetelmällä tai välineellä -toteutua ainakin lapsi- ja perhepalveluissa sekä järjestöjen ja seurakuntien toiminnoissa.Näin rakentuivat Huomaa hyvä vanhemmuudessa -työhuoneentaulun minimit:

· Kohtaa kiireettömästi

· Vanhemman itsetunnon ja oman toimijuuden vahvistaminen

· Vanhemmuutta ja parisuhdetta tukevat asiat puheeksi

· Lapsi/nuori/syntymätön vanhemman mieleen

· Vuorovaikutus ja perheen sisäisen vuorovaikutuksen vahvistaminen

· Tiedon tarjoaminen – riittävästi, helposti ja sähköisesti

· Älä jätä yksin – sopivan tuen etsiminen yhdessä vanhemman kanssa.

25



Kuva 19. Huomaa hyvä vanhemmuudessa -työhuoneentaulu

Työhuoneentaulun minimit eivät ole välineitä tai työkaluja itsessään. Näiden alta löytyymonenlaisia tutkittuja mutta myös käytännössä toimiviksi todettuja käytäntöjä. Kunkinminimin kohdalta on kuvattu lyhyesti minimi käytössä, minimin toteutumisentunnistettuja edellytyksiä ja mitä tapahtuu minimin toteutuessa sekä minimintoteutumisen hyviä käytäntöjä. Minimit voivat toimia yhteisen sektori- ja toimijarajatylittävän vanhemmuuspuheen perustana. Maakunnallinen puhe jatkuu toimijatkokoavalla Pirkanmaan vanhemmuusfoorumilla.

Vanhemmuuden tuen määrittely-yrityksen ohessa todettiin, että parisuhteen tuki onlaajennettava kattamaan perheen merkitykselliset ihmissuhteet sekä lähisuhdeverkosto(ml. isovanhemmuus ja tuettu yhteisöllisyys). Lähtökohtana on, ettei vanhemmuutta voikorvata julkisilla palveluilla. Parisuhteiden tuen osalta hankkeen aikana kehitettiin mm.parisuhteen tuen TOP TEN -kortit, joiden tavoitteena on madaltaa parisuhteen puheeksiottamista eri palveluissa. Lisäksi parisuhdeluentojen ja -iltojen sisältöjä kehitettiin ja

26



koulutettiin niihin vetäjiä sekä koottiin maakunnallinen parisuhdeverkosto, joka jatkaatoimintaansa myös hankkeen päätyttyä.

Muutosohjelman päättyessä yhteinen vuoropuhelu on käynnistynyt. Pirkanmaalla onpaljon osaamista ja hyviä toimintamalleja niin vanhemmuuden kuin pari- japerhesuhteidenkin vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Luottamus toimijoiden välillä onkäynnistänyt yhteisen suunnittelun ja kehittämisen. Tämän luottamuksen ja yhdessätekemisen avulla perheet voivat paremmin löytää palvelut ja toiminnot, joissavanhempien oma toimijuus vahvistuu. Tässä tehtävässä tarvitaan paljon toimijoita,vastuu on jokaisen mutta ei yksin kenenkään. Palvelujärjestelmässä on määritettävävastuiden minimit ja huolehdittava, että ne toteutuvat. Näin varmistetaan, ettävanhemmuuden vahvistaminen ja tukeminen tulevat nykyistä paremmin osaksiperheiden arkea.

3.3.4. Eropalvelut

”Ero on elämää muuttava kokemus. Sen jälkeen lapsuus on erilainen, nuoruus onerilainen ja aikuisuus, johon kuuluu päätös, mennäkö itse naimisiin, on erilainen.”

- Judith Wallerstain, Avioeron perintö

Vanhempien ero vaikuttaa aina lasten arkeen ja heidän elämänsä järjestelyihin. Ero voiolla tunnetasolla helpotus koko perheelle. Vanhempien riidat ja niiden luoma ahdistavailmapiiri kotona poistuu, mutta erilaiset menetykset tuottavat monesti surua jamuutosten tuomat haasteet elämän eri osa alueilla tuovat epävarmuutta ja uusientoimintatapojen opettelua niin käytännön askareissa kuin vuorovaikutuksessakin.

Käytännön työssä kohdatut lapset ja nuoret toivovat, että aikuiset kantaisivat vastuun jaselvittäisivät asiansa ilman suurta riitaa. He toivovat, etteivät joutuisi vanhempien välienselvittelijäksi ja viestinviejiksi vanhempien välillä.

Pirkanmaan LAPE eropalveluiden kehittämisryhmissä olevat ammattilaiset kertoivat, ettäapua haetaan yhä useammin, mutta sitä harvoin pystytään tarjoamaan juuri silloin, kunsitä eniten tarvitsee. Viimeinen kouluterveyskysely kuitenkin nostaa esille, että 19%vanhemmista ei saa ilmaistua ammattilaiselle tarvitsevansa tukea. Siksi meidän onrohkeammin kohdattava, kuultava, tunnistettava ja kysyttävä mitä perheille kuuluukaikissa palveluissa. Kun tiedetään, että vanhempien ero ja riitaisat välit ovat yksiriskitekijöistä lapsen kehitykselle, meillä pitäisi olla mahdollisuus auttaa perheitä oikea-aikaisemmin. Näin mahdollisesti pystyttäisiin estämään ainakin osa kalliista ja paljoninhimillistä kärsimystä aiheuttavista huoltoriidoista.

Pirkanmaalla toimijoiden kohtaaminen teki myös näkyväksi tarpeen erotyönkoordinoinnista. Asiakkaan tulee löytää tieto alueen eri eropalveluista yhdestä paikastaja eri toimijoiden tuottamat palvelut (esimerkiksi vertaisryhmätoiminnot) on sovitettavaperhekeskusalueilla yhteen, jotta apu tavoittaa asiakkaan tehokkaasti.

Maakunnallisessa kehittämistyössä työstettiin moniammatillisesti yhdessä kuntien erisektoreiden (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, sivistyspalvelut), käräjäoikeuden,

27



järjestöjen, seurakuntien sekä kokemusasiantuntijoiden kanssa mm. toimijaverkostonvahvistamista, eroasiakkaan palvelupolkua, mallinnettiin osana OT-keskuskehittämistätoimintamallia vaativien eropalveluiden osalta, juurrutettiin vanhemmuussuunnitelmaa jakehitettiin eropalveluiden sisältöjä osaksi sähköistä perhekeskusta.

Kuva 20. Eroasiakkaan palvelupolku

Merkittävä osa maakunnallisesta kehittämistyöstä kohdentui ero-osaamisenvahvistamiseen. Sen osalta hankkeessa valmisteltiin Tunnista, kuule, kohtaa perheentarpeet erotilanteessa-koulutus, jonka perhekeskusalueittain järjestettyihin tilaisuuksiinosallistui eropalveluita kehittäneillä alueilla yhteensä 200 ammattilaista. Koulutuksentavoitteena oli vahvistaa ero-osaamista perustyön tasolla ja siten tukea asiakkaidenoikea-aikaista palveluiden saantia. Pilottialueilla koottiin myös eropalveluiden alueellisetverkostot ja perustettiin tarpeen mukaan uusia eropalveluita (mm. vertaistukiryhmiä jasovittelupalveluita). Eroasioihin erikoistuneiden työntekijöiden osaamista vahvistettiinkouluttamalla hankkeen aikana 24 uutta sovittelijaa Pirkanmaalle.

Hankkeen aikana käynnistyi maakunnallinen Eron ensiapupistehttps://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/eron-ensiapupiste/ , jonne onkoottu tietoa eroista ja Pirkanmaalla saatavilla olevista eropalveluista sekävaltakunnallisesti toteutettavista sähköisistä palveluista. Kaikessa eropalveluidenkehittämistyössä on huomioitu maahanmuuttaja- ja monimuotoiset perheet.

Verkostojen kohtaamisella ja niiden koordinoinnilla on isollakin alueella mahdollisuustehdä konkreettisia muutoksia käytännön tasolla. Saimme loistavia esimerkkejäyhteistyöstä niin perheasioiden sovittelun, vertaisryhmien kuin koulutustenkin osaltasiitä, miten resursseja toimijoiden välillä voidaan yhdistää. Jatkossa tarvitsemmevahvemmin myös johtamista verkostojen välille, jotta saadaan yhteistyökäytännöt jarakenteet rakennettua ja kirjattua.

Vanhempien erossa on monenlaisia ulottuvuuksia. Valtakunnallisesti erotyön keskeinentavoite on vanhemmuuden jatkuminen sovinnollisesti erosta huolimatta. Vanhemmuuden

28



tukemisen rinnalla tarvitaan tukea ja apua myös perheiden psykologiseen ja sosiaaliseentukemiseen samoin kuin tiedon tarjoamiseen juridisissa ja taloudellisissa kysymyksissä.Moniulotteiset tarpeet ovat hyvä syy tuottaa palveluita yhdessä. Näin tulee hyödynnettyäasiakkaan hyväksi koko perhekeskusverkoston osaamista laaja-alaisesti, yksityisiäpalveluita unohtamatta.

Tavoite sovinnollisesta erosta edellyttää muutosta palveluiden tuottamisessa, verkostonkoordinoinnissa ja tavoitteellisessa työskentelyssä, mutta ennen kaikkea se edellyttääajassa elämistä ja perheiden tarpeiden kuulemista ja rohkeutta muuttaa omiatoimintatapoja tavoitteen mukaiseen suuntaan.

3.3.5. Maahanmuuttajapalvelut

Maahanmuuttajataustaiset lapset, nuoret ja perheet ovat Pirkanmaalla toistaiseksi melkopieni väestönosa. Muuttoliikettä koskevat ennusteet, väestön ikääntyminen jatyövoimapula sekä maahan muuttaneen väestön nuori ikärakenne huomioiden mikäänkunta ei voi kuitenkaan ummistaa silmiään. Jotta moninaisuus ei muutu eriarvoisuudeksi,palvelujärjestelmän ja toimintakulttuurin kehittämisessä on huomioitava erilaistenasiakasryhmien tarpeet. Monikulttuurisuuden ja kotoutumisen tukemisen näkökulmastakyse ei useimmiten ole kalliista erityisratkaisuista vaan näkökulman, asenteen ja vastuuntiedostamisesta ja huomioimisesta universaaleissa peruspalveluissa.

Tämä oli Pirkanmaan LAPEn maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalveluidenkehittämistyön ydinviesti. Kokonaisuus kiinnittyi vahvasti perhekeskustoimintamallinkehittämiseen. Tavoitteena oli edistää erityisesti matalan kynnyksen palveluidentarkoituksenmukaisuutta ja saavutettavuutta maahanmuuttajataustaisten lasten, nuortenja perheiden näkökulmasta. Ammattilaisten monikulttuurisuustyön valmiuksienvahvistaminen oli keskeisessä asemassa. Hankkeessa luotiin malli maahanmuuttajatyönosaamista tukevaan, perhekeskustoimijoille suunnattuun koulutukseen, joka toteutettiinneljässä pilottikunnassa. Koulutus on perhekeskusalueiden saatavissa Kotona Suomessa-hankkeen kautta maksuttomasti vuosina 2019-2020. Koulutustilaisuuksien lisäksipilottikunnissa kehitettiin ja mallinnettiin perheiden kotoutumista tukevaa verkostotyötäsekä saatettiin aluilleen maakunnallisen monikulttuurisuustyön avainhenkilöverkostonkokoaminen varhaiskasvatuksen, neuvolan, sosiaalipalveluiden ja koulun ammattilaisistatoisten ammattilaisten tueksi. Monikulttuurisen työskentelyn tueksi koottiinmonikulttuurinen työkalupakki, josta löytyy linkkejä työtä tukeviin materiaaleihin,menetelmiin ja sähköisiin palveluihin sekä yhteistyö-, tuki- ja konsultaatiotahoihin.Jatkossa työkalupakin ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa Kotona Suomessa -hanke.Työkalupakki löytyy Pirkanmaan LAPE-hankkeen internetsivuilta osoitteestawww.lapepirkanmaa.fi sekä Kotouttamisen Osaamiskeskuksen sivuiltawww.kotouttaminen.fi/pirkanmaa.

Kehittämistyö on nojannut vahvasti paikalliseen ja alueelliseen verkostotyöhön,kokemusasiantuntijoiden osallisuuteen ja tiiviiseen yhteistyöhön LAPEn erikehittämistyöryhmien kanssa. Erilaisten vähemmistöryhmien, kuten maahanmuuttajien,kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen on syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa.

29



Kehittämistyötä on haastanut maahanmuutto- ja kotoutumispalveluiden eri sektoreille jaeri palvelukokonaisuuksiin hajautunut tontti. On vaikea hahmottaa, kuka vastaa ja mistä;mikä on kenenkin ammattilaisen rooli kokonaisuudessa? Vastuiden ja roolienselventäminen olisi edellyttänyt yhteistä kehittämistyötä ministeriötasolta alkaen.Maahanmuuttajapalveluiden kehittämiskokonaisuus siirrettiin syrjään myös LAPEnkansallisen tason kehittämistyöstä.

Maahanmuuttaja- ja kotouttamistyön tavoitteissa ja käytännöissä korostuu yksi LAPEnkeskeisimmistä elementeistä, monitoimijainen työskentely. Maahan muuttaneen lapsen,nuoren ja perheen kotoutuminen on eri elämänalueille ulottuva moninainen prosessi,jolla ei ole yhtä tiettyä reittiä tai edes varsinaista loppua. Kotouttamisesta ei voi vastatamikään taho yksinään. Menestyksellinen kotouttaminen edellyttää sellaisentoimintakulttuurin vahvistamista, jossa kotoutumisen tukeminen ymmärretään kaikkienperhekeskuksen työntekijöiden tehtäväksi. Ammattilaisten osaamisen vahvistaminen eiyksinään riitä, vaan tavoitteiden saavuttaminen vaatii johtotason sitoutumista jakotouttamistyön moniammatillisen, tiivistä yhdyspintatyöskentelyä edellyttävän luonteenhyväksymistä eri organisaatioissa.

On huomattava, että varsin heterogeenisen ryhmän niputtamiseen yhteen kategoriaan,maahanmuuttajiin, uusintaa jatkuvasti maahan muuttaneiden ihmisten erilaisuutta jatoiseutta ”tavallisiin” suomalaisiin nähden. Ongelmallisuudesta huolimatta tarvitsemmekuitenkin käsitteen, jonka avulla tarkastella ja tuoda esiin tietyntyyppisiä erityistarpeitaja huomioitavia asioita rakentaessamme erilaisten lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiinvastaavia palveluja. Olennaisinta on, että kohtaamisissa osaamme nähdä erilaistenstereotypioiden ja oletusten taakse, nähdä lapsen, nuoren, isän tai äidin, taustastariippumatta.

3.3.6. Sähköiset palvelut

Pirkanmaalla onnistuttiin LAPE- hankkeen aikana sähköisten palveluiden kehittämisessä,vaikka hankesuunnitelmaan kirjatut sähköisten palveluiden kehittämistoimet eivätkaikilta osin toteutuneet. Maakunnan LAPE-ohjausryhmä linjasi 12/2017, ettämaakunnallista sähköistä alustaa lasten-ja perheiden palveluille ei lähdetä hankkeessaluomaan. Päätös oli näin jälkikäteen varsin järkevä, koska kansallisella tasolla lähdettiinluomaan suuntaviivoja sähköiselle perhekeskukselle, joka syntyessään säästäisimaakunnan resursseja ja pystyy tarjoamaan ajantasaista tietoa kohderyhmälle.

Pirkanmaalla sähköisten palveluiden kehittämiseksi perustettiin kehittämisryhmä, jossakäytiin keskustelua erilaisten alustusten pohjalta ja pohdittiin, mitkä jo käytössä olevat jamahdollisesti tulevaisuudessa Pirkanmaallakin käyttöön otettavat sähköiset palvelutolisivat lasten ja perheiden palveluita ajatellen kohderyhmälle sopivia. Ryhmä olimoniammatillinen ja osallistui myös sähköisten palveluidenkokonaisarkkitehtuurikuvauksen tekemiseen.

Pirkanmaan kuntien ammattilaisille järjestettiin kuusi info- ja koulutustilaisuutta, joissaammattilaisilla oli mahdollisuus tutustua erilaisiin toimiviin ja helposti käyttöön otettaviinsähköisten palveluiden tuottamisen mahdollisuuksiin sekä keskustella aiheesta

30



asiantuntijoiden kanssa. Palaute tilaisuuksista oli positiivista ja samantyyppisiäkoulutuksia toivottiin järjestettävän jatkossakin. Kunnissa ollaan pitkällä jo esim.sähköisen ajanvarauksen tarjoamisessa, mutta etäkonsultaatio tai etävastaanotto onotettu käyttöön vasta joissakin kunnissa. Nopean avun saamiseksi erilaisia ”Pyydä apua”-napin kaltaisia palveluita on saatu hankkeen aikana laajasti käyttöön Pirkanmaanalueella.

Kansalliseen kehittämistyöhön osallistuttiin Pirkanmaalta tiiviisti. Selvitys sähköisenperhekeskuksen kehittämistarpeista, tavoitetilasta, skenaarioista ja toimenpide-ehdotuksista tullaan julkaisemaan talven 2018 -2019 aikana. Raportti nähdäänperustana valtakunnallisen sähköisen perhekeskuksen luomiselle, mikäli kansallisestipäädytään rakentamaan maakunnille yhteinen alusta ja rakenteet, joista lapsiperheidenolisi helposti ja nopeasti mahdollista löytää tarvitsemansa palvelut.

Lasten ja nuorten palveluiden sähköisten palveluiden kokonaisarkkitehtuurikuvaus tehtiinhankkeen aikana ja sitä tarkastetaan vielä loppuvuoden 2018 aikana yhteistyössämaakuntavalmistelun kanssa. Sähköisten palveluiden kehittäminen vaatii lasten japerheiden palveluiden osalta jatkossakin tiivistä yhteistyötä maakuntavalmistelunkanssa.

3.3.7. Monitoimijainen työskentely

Lapsi kohtaa eri ikävaiheissaan monenlaisia ammattilaisia ja hänen sekä hänenperheensä tilannetta kartoitetaan erilaisissa palveluissa sekä perhekeskus- ettäerityistasolla: neuvolassa, koulussa, sosiaalipalveluissa, erikoissairaanhoidossa jne. LAPE-hankkeessa pyrittiin löytämään ratkaisuja siihen, miten eri arviointeja voitaisiin nivoayhteen, vähennettäisiin päällekkäistä työtä ja ennen kaikkea saataisiin nopeampaa jakokonaisvaltaisempaa apua ja tukea lapsille ja perheille. Keskeisenä tavoitteena oli myösasiakkaan, erityisesti lapsen, toimijuuden vahvistaminen erilaisissaasiakkuusprosesseissa.

Kehittämistyöryhmissä ja paikallisissa piloteissa ideoitiin uusia toimintamalleja (esim.avainhenkilöverkosto), mutta paljon hyödynnettiin myös aiempaa kehittämistyötä jaedistettiin aiemmin kehitettyjen mallien jalkauttamista (esim. yhteiskirjaamispohja) sekäjatkotyöstettiin aiemmin kehitettyjä malleja (esim. verkostopalaverinpelisäännöt/yhteiset neuvottelukäytännöt). Hankkeen aikana vahvistui käsitys, ettäyhteisiä tiimirakenteita ja toimintamalleja tarvitaan, mutta ennen kaikkea yhdessätekemisen asennetta, toimivaa tiedonkulkua ja keskinäistä luottamusta. Uudenlainenyhdessä tekemisen toimintakulttuuri ei synny itsestään, vaan edellyttää paljon yhteistäkeskustelua ja yhteisen kielen löytämistä.

31



Kuva 23. Kohtaamisia ja arviointia perus- ja erityispalveluissa lapsen eri ikävaiheissa

Yhdessä tekeminen koetaan toisinaan aikaa vieväksi, koska esimerkiksi toisenammattilaisen tavoittaminen kiireisessä arjessa saattaa vaatia työntekijältä aikaa jasinnikkyyttä. Toisaalta yhdessä tekemällä voidaan pitkällä tähtäimellä säästää lasten japerheiden palveluiden kokonaisresursseja, kun eri toimijoiden välistä työnjakoatarkennetaan ja päällekkäistä työtä vähennetään. Lainsäädäntö tukee vahvasti yhdessätekemisen tavoitetta, vaikkakin tietosuojaan liittyviä säädöksiä tulkitaan toisinaanvirheellisestikin yhteistyötä rajoittaviksi.

Yhteistyön merkitys on helpointa ymmärtää ja sisäistää, kun katsotaan asioitaasiakaslähtöisesti. Kokemusasiantuntijoiden osallistuminen hanketyöskentelyynosoittautuikin erittäin tärkeäksi ja merkittäväksi tekijäksi. Kokemusasiantuntijattyöskentelivät täysivaltaisina ja aktiivisina työryhmien jäseninä nostaen esiin monia uusianäkökulmia, joita ei organisaatiorakenteiden ja totuttujen toimintatapojen keskellä ainaole helppo huomata. Asiakkaiden mukaan ottaminen kehittämistyöhön tulisi jatkossa ollaitsestäänselvyys.

3.3.8. Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten palveluiden kehittäminen

Neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy-) lasten ja nuorten palveluita on kehitettyaiemmissa kehittämishankkeissa (mm. OSMO-hanke) ja niiden tuloksena monet hyvättoimintamallit ovat juurtuneet joihinkin kuntiin vakiintuneiksi käytännöiksi. KuitenkinLAPE-hankkeessa tehdyn kartoitustyön ja kokemusasiantuntijoiden esiin tuomiennäkemysten perusteella vaikuttaa siltä, että nepsy-palveluiden saatavuudessa jaammattilaisten osaamisen tasossa on suurta vaihtelua maakunnan kuntien välillä. Nepsy-oireilun tunnistamisessa on puutteita, tukitoimet aloitetaan usein turhan myöhään ja

32



asiakkaita ohjautuu paljon erityispalveluiden piiriin. Asiakkaat toivoisivatpalvelujärjestelmältä erityisesti vanhempien asiantuntijuutta arvostavaa kohtaamista.

Hankkeen aikana alkaneissa paikallisissa nepsy-piloteissa mm. perustettiin nepsy-lainaamo kirjastoon, tehtiin osaamiskartoituksia henkilöstölle, koottiin nepsy-kansioitakouluille ja päiväkoteihin, verkostoiduttiin yli organisaatiorajojen sekä otettiinkokemusasiantuntijoita mukaan kehittämistyöhön.

Maakunnallisessa kehittämistyössä laadittiin ehdotus nepsy-osaamisen ja palveluidenmaakunnallisesta koordinaatiojärjestelmästä, jonka avulla voidaan varmistaa tuen japalveluiden tasalaatuisuuden toteutuminen eri puolilla maakuntaa. Nepsy-koordinaatioverkosto koostuu perhekeskusalueilla toimivista nepsy-avainhenkilöistä sekäkoulutusten ym. maakunnallisesta koordinaatiotiimistä.

Hankkeen aikana määriteltiin nepsy-osaamiselle ja -palvelujärjestelmälle minimikriteerit,joiden avulla voidaan niin ikään varmistaa tuen ja palveluiden tasalaatuisuudentoteutuminen eri puolilla maakuntaa. Työryhmä piti tärkeänä erityisesti jokaisenperustason työntekijän osaamisen varmistamista, jotta nepsy-oireilu tunnistettaisiinriittävän ajoissa ja lapset, nuoret ja perheet saisivat tarvitsemaansa apua ja tukeariittävän aikaisessa vaiheessa, jo ennen mahdollista diagnoosin asettamista.

Kuva 24. Nepsy-osaamisen minimikriteerit

33



Yhteistyönä toteutettu kehittämistyön prosessi jo sinällään vahvistaa toimijoiden välistävuoropuhelua ja ajatusta siitä, että nepsy-lasten ja -nuorten tukeminen kuuluu kaikille.Hankkeessa laaditut minimikriteerit toimivat jatkossa työkaluna ja yhteisenä kielenäpaikallisen ja maakunnallisen kehittämistyön eri toimijoille.

3.3.9. Ehkäisevä väkivaltatyö

Pirkanmaan LAPE-hankkeessa edistettiin ehkäisevän väkivaltatyön osaltaväkivaltatyöntekijöiden maakunnallista verkostoitumista, asiakastyössä toimivienperustietoa väkivallasta, Luo luottamusta, puutu väkivaltaan-verkkokoulutuksenkäyttöönottoa, mahdollisen väkivallan puheeksiottamista, väkivaltatyönkoordinaattoreiden ja avainhenkilöiden nimeämistä, MARAK-moniammatillisenriskinarviointimenetelmän maakunnallistamista, teeman viemistä toimijoiden strategisiinasiakirjoihin sekä tiedonkeruun ja tilastoinnin kehittämistä.

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö tarvitsee nykyistä vahvemmintoimintasuunnitelman siitä, miten maakunnallisesti ja kunnallisesti tulee kehittääyhteistoimintaa, väkivallan tunnistamista, puheeksi ottamista, ongelmaan puuttumista jatarvittavia palveluja. Väkivallan ehkäisy on monialaista ja moniammatillista työtä, jokavaatii erityistä osaamista. Väkivallan ehkäisyssä ja palvelujen järjestämisessä on otettavahuomioon koko väestö ja erityisesti lapset, vammaiset sekä maahanmuuttajataustaisethenkilöt.

Väkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen kuuluu jokaiselle. Kunnanjärjestämisvastuulla on palvelujen järjestäminen, turvallisuus- ja hyvinvointiohjelmien ja-suunnitelmien laatiminen. Toimintaohjelmaan ja -suunnitelmiin tulee kirjata selkeästi eritoimijoiden rooli ja tehtävä väkivallan ehkäisyssä palveluketjun toimivuudentakaamiseksi.

Kunnan eri toimialoilla tulee olla toimintamalleja väkivallan tunnistamiseen,systemaattiseen kartoitukseen, puheeksi ottamiseen sekä eri toimijoiden väliseenyhteistyöhön. Jokaisella toimipisteellä, jossa kohdataan väkivallan uhreja, läheisiä taitekijöitä, on tarpeen olla toimintaohje, miten tunnistetaan, miten otetaan puheeksi,miten systemaattisesti kartoitetaan väkivallan kokemuksia, mihin toimiin ryhdytään jamilloin ja kenelle asiakas ohjataan. Ohjeista tulee ilmetä eri auttajatahojen yhteystiedot.

Jokaisessa kunnassa tulee olla nimettynä väkivaltatyön koordinaattori, jolla on tukenaannimetty työryhmä sekä väkivaltatyön koordinaattoreiden maakunnallinen verkosto.

34



Vastuuhenkilö ja organisaatio: Projektikoordinaattorit Maria Antikainen /Valkeakoski (perhekeskustoimintamalli), Päivi Viitanen-Marchegiano / Tampere(kohtaamispaikkatoiminta ja ehkäisevä väkivaltatyö), Tia Valden / MLL Hämeen piiri(vanhemmuuden ja parisuhteen tuki), Marja Olli / MLL Tampereen osasto (eropalvelut),Suvi Nieminen / Setlementti Tampere (maahanmuuttajapalvelut), Jaana Koivisto / Nokia(sähköiset palvelut) ja Titta Pelttari / Pirkanmaan liitto (näyttöön perustuvienmenetelmien käyttöönotto. Perhekeskustoimintamallin kehittämistyöryhmät, hankkeenprojektiryhmä ja maakunnan LAPE-ryhmä.

Kustannukset: Ei pystytä erittelemään


3.4. Koulu ja varhaiskasvatus lapsen hyvinvoinnin tukena

Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli lapsen ja perheen arjessa. Lapsen ollessavarhaiskasvatuksen piirissä kontakti huoltajien ja henkilökunnan välillä on päivittäinen.Varhaiskasvatuksen henkilökunta tarvitsee työnsä tuekseen muun perhekeskusmallinverkoston sekä tarvittaessa erityis- ja vaativan tason palvelut. Tarjottaessa lapselle japerheelle tukea ja nivelvaiheissa tulee muistaa varhaiskasvatuksen henkilökunnanperheen ja lapsen vahva tuntemus ja pitkä yhteinen historia.

Lapsen siirtyessä kouluun kontakti huoltajiin vähenee ja muuttuu. Huoltajien ja koulunvälinen yhteydenpito siirtyy paljolti sähköisten järjestelmien Helmi / Wilma varaan.Huoltajien ja koulun välistä yhteistyötä pitää vaalia ja löytää tapoja yhteyden pitämiseen,jotta voidaan taata oppilaalle hyvä koulupolku ja tarvittaessa pystytään tarjoamaantarvittava tuki niin oppilaalle kuin koko hänen perheelleen. Tästä syystä on äärimmäisettärkeätä, että koulun henkilökunnalla on vahva tuki muulta perhekeskuksen verkostoltasekä mahdollisuus sujuvaan yhteistyöhön ja konsultaatioon erityis- ja vaativan tasonkanssa. Henkilöstöllä pitää olla luottamus siihen, että he saavat apua ja tukea arjentyössään lasten, nuorten ja huoltajien kanssa, jotta he uskaltavat ottaa puheeksi arjessahuolet, jotka nousevat esimerkiksi lapsen käytöksestä tai huoltajan kanssa käydyistäkeskusteluista.

Lapselle ja nuorelle pitää pystyä takaamaan turvallinen päivä sekä varhaiskasvatuksessaettä koulussa, jotta hän voi rauhassa opetella niin akateemisia kuin ihmissuhteisiinliittyviä taitoja. Lapsi ja nuori tarvitsee ja hänellä on oikeus saada omassa turvallisessaryhmässään aikaa ja välineitä opetella tunne- ja vuorovaikutustaitoja, joita hän tarvitseeniin opiskelussa, ihmissuhteissa kuin työelämässä. Taitojen opettelu ja vahvistaminenedistävät lapsen ja nuorten mielenterveyttä ja vähentävät kiusaamista. Kiusaamisen jahäirinnän ehkäisyn ja niihin puuttumisen toivottiin työryhmän tasolta saavuttavantasalaatuisuuden koko Pirkanmaan alueella. Turvallista ja viihtyisämpää koulupäivää

35



voidaan vahvistaa myös sillä, että lapset ja nuoret pääsevät todellisesti vaikuttamaanomaan ympäristöönsä.

Huoltajien mukaan ottaminen niin varhaiskasvatuksessa kuin koulussa lisää osaltaanyhteisöllisyyttä ja yhteistä ymmärrystä. Vanhemmuuden ja vanhempien tukeminen onmyös osa varhaiskasvatuksen ja koulun tehtävää. Tätä tehtävää kannattaa jakaa muidentoimijoiden kanssa tarjoten huoltajille foorumeita osallistua arjen työhön kuin tarjoamallavertaistuen mahdollisuuksia muiden huoltajien kanssa hyvin matalalla kynnyksellä.

Hankkeen aikana valtakunnallisessa työskentelyssä syntyi Terveyden ja hyvinvoinninlaitokset julkaisema opas, joka tuo esiin yhteisöllisen ja yksilöllisen opiskeluhuollonmerkitystä ja auttaa tarkistamaan oman koulun opiskeluhuollon tilanteen. THL onnostanut hankkeen aikana esiin huolensa opiskeluhuollon epätasaisuudesta ja myösPirkanmaan kunnissa on syytä tarkastaa opiskeluhuollon kattavuus ja ajanmukaisuus.

Pirkanmaan LAPE-hankkeessa varhaiskasvatusta ja koulua kehitettiin tukemaan lasten japerheiden hyvinvointia työstämällä hankesuunnitelman mukaisia teemojamoniammatillisissa kehittämistyöryhmissä, viemällä eteenpäin paikallisia pilotteja sekäjärjestämällä sivistysjohtajille ja opetus- ja kasvatuspäälliköille lasten ja perheidenpalveluiden kokonaisuutta käsitelleitä keskustelufoorumeita. Lisäksi hankkeessatoteutettiin selvitys oppilashuollon resursseista Pirkanmaalla ja linkitettiin sivistyspalvelutvahvasti osaksi perhekeskustoimintamallia.

Maakunnallisessa kehittämistyössä määriteltiin ensisijaiset kehittämisteemat, jotka olivat:kiusaamisen ehkäisy ja tunne- ja vuorovaikutustaidot, vanhempien tukeminen, osallisuusja yhteisöllisyys, varhainen tuki ja opiskeluhuoltopalveluiden järjestäminenlapsilähtöisenä kokonaisuutena.

Yli kuntarajojen toteutettujen pilottien avulla saatiin aikaiseksi opas tunne- javuorovaikutustaitojen vahvistamiseen ja toimintamalli kiusaamisen ja häirinnänehkäisyyn, osallisuus koulussa Pedacafe-malli, toisen asteen kohtaamispaikkatoiminnaneli Kohtaamo-toiminnan käynnistäminen ja esi- ja alkuopetuksenoppilashuoltopalveluiden kuvaus. Piloteissa syntyi myös malli vanhemmuuden tukeen javertaisuuteen, jossa hyvällä sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä järjestettiinvertaiskohtaamisia oppilaiden vanhemmille ja perustettiin vanhempainkahvilatoimintaa.Varhaiskasvatuksen varhaisen tuen malli keskittyi löytämään päivähoitopaikan hakijoidenjoukosta ne perheet, joiden tilanteessa saattoi olla päivähoitopaikan saamisen lisäksimyös muita tuen tarpeita. Tarkemmat tiedot malleista löytyvät Pirkanmaan LAPE-hankkeen sivuilta www.lapepirkanmaa.fi

36



Kuva 21. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyn oppaan sisältö

Kuva 22. Malliesimerkki vuorovaikutustaidon – kiittäminen avauksesta

Kaikki Pirkanmaalla syntyneet materiaalit ja kehittämisryhmissä käydyt keskusteluttukevat ajatusta siitä, että lapsella, nuorella, perheellä tulisi olla tasalaatuisemmatpalvelut Pirkanmaalla asuinalueesta riippumatta. Tie on alussa ja yhteistä keskustelua japäätöksiä tarvitaan johtajien toimesta niin maakunnan tasolla kuin omassa kunnassa eriorganisaatioiden tasolla. Lapsen polku pitää turvata aina varhaiskasvatuksesta toiselleasteelle saakka. Siihen väliin tarvitaan erilaista apua ja tukea niin lapsille, nuorille,

37



huoltajille kuin ammattilaisille. Tähän verkostoon tarvitaan niin kuntien, seurakuntienkuin järjestöjen toimijat.

Vastuuhenkilö ja organisaatio: Projektikoordinaattori Susanna Raivio / Ylöjärvi javarhaiskasvatuksen osalta myös Maria Antikainen / Valkeakoski. Varhaiskasvatuksen jakoulun kehittämistyöryhmät, hankkeen projektiryhmä ja maakunnan LAPE-ryhmä.



3.5. Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen

3.5.1. Horisontaalinen ja vertikaalinen integraatio

Erityispalveluiden osalta Pirkanmaan LAPE-hankkeessa oli tavoitteena kehittää sekäpalveluiden horisontaalista että vertikaalista integraatiota. Monialaisen yhteistyönkehittämiselle erityispalveluiden sisällä nähtiin tarvetta päällekkäisen työn poistamiseksija useita palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelukokonaisuuden yhteensovittamiseksi.Erityistason tuki haluttiin myös saada osaksi perustason palveluita erilaisten tehokkaidenkonsultaatiokäytäntöjen ja jalkautuvien palveluiden avulla.

Hanke-aikana tehtiin kartoitus Pirkanmaalla olemassa olevista konsultaatio- jajalkautuvan työn käytännöistä sekä käynnistettiin useita pilotteja, joissa edellä mainittujatyömuotoja kehitettiin. Perhetukikeskus Päiväperho laajensi päihdeperheiden tukemiseenerikoistunutta toimintaansa maakunnalliseksi tarjoamalla konsultaatiota ja yhteisentyöparityöskentelyn mahdollisuutta Pirkanmaan kunnille. Pilotin puitteissa Päiväperhontyöntekijät tarjosivat perustasolle myös perustietokoulutuksia ja päihdeosaamistasyventäviä koulutuksia. Nuorisopsykiatrian erikoislääkärin ja moniammatillisen tiiminkonsultaatiota kuntien nuorten mielenterveystiimeille kokeiltiin yhden kunnan osalta.Lastenpsykiatrian ja sairaalakoulun erityisosaamisen jalkautuminen tarjosi sekähoidollista että pedagogista tukea kouluille kouluhavaintokäyntien avulla.

Monitoimijaista yhteistyötä mallinnettiin myös paljon palveluita tarvitsevien huonondiabeteksen hoitotasapainon omaavien nuorten ja heidän perheidensä tueksi. Tässäpilotissa keskityttiin sekä verkostoasiakkuutta vaativien asiakkaiden tunnistamiseen ettämonitoimijaisen organisaatiorajat ylittävän verkoston tarpeen mukaiseen kokoamiseen.Lisäksi hankkeessa koottiin myös Pirkanmaan vauvaperheverkosto, josta nousijatkokehittämisen tarve vastasyntyneiden ja vauvaperheiden palveluidenyhteensovittamiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen sekä pienten lastenaggressiivisuuden aiheuttamien haasteiden ylittämiseen yhteistyön avulla.

38



Horisontaalisen integraation tiimoilta vietiin yhteistyötä eteenpäin organisaatiorajatylittävän yhteisen kirjaamispohjan ja yhteisten neuvottelukäytäntöjen avulla. Lisäksisairaanhoitopiirissä käytössä olevaa Suuntima-asiakkuusstrategiatyökalua kehitettiintuottamalla hoidon vaativuuden ja asiakkaan elämäntilanteen perusteella erilaistenasiakasryhmien tunnistamiseen perheasiakkaan näkökulma. Työkalun tarkoituksena onauttaa asiakasta ja ammattilaista yhdessä arvioimaan asiakkaan kykyä pärjätä yksin jatoisaalta myös tunnistaa ne, jotka tarvitseva tiiviimpää tukea ja opastusta.Perheasiakkaan kysymysten avulla oli tavoitteena saada esiin perheen tuen tarve.Kysymyksiä pilotoidaan parhaillaan Pirkanmaalla neuvolatoiminnassa ja Taysinsomatiikan sekä lastenpsykiatrian vastuualueilla.

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen ei kuulunut kuntien keskeisimpiin jakiireellisimpiin kehittämistyön tavoitteisiin. Erilaiset resursointeihin liittyvät haasteet, joitamm. SOTEn siirtyminen kauemmas tulevaisuuteen vahvisti, vaikeutti kuntien jaorganisaatioiden mahdollisuuksia jo aiemmin luotujen ja uusien toimintamallienpilotointeihin. Näistä haasteista huolimatta kehittämistyötä saatiin edistettyä ja osakehittämistyöstä jatkuu organisaatioissa niiden omana toimintana. Osaan tarvitaan vielämaakunnan LAPE-ryhmän sekä kuntien LAPE-ryhmien ja kehittämistyön tukea.

3.5.2. Systeeminen lastensuojelu

Systeemisen lastensuojelun pilotointi eteni Pirkanmaalla lähtökohtaisesti suunnitelmanmukaisesti, vaikka aikataulullisia haasteita prosessin luonteesta ja pilotoinninlähtötilanteesta johtuen oli. Hankkeen aikana koulutettiin kuuden kunnanlastensuojelutiimit työskentelemään systeemisen lastensuojelun toimintamallinmukaisesti ja tiimien koulutuksen jälkeisestä tukemisesta ja työnohjauksestahuolehdittiin. Kaikki pilotoinnissa mukana olleet lastensuojelutiimit ottivat ensi askeliasysteemisessä työskentelyssä eikä täysimittaiseen mallin toteuttamiseen asiakastyössähankkeen aikana päästy olemassa olevien toimintaedellytysten ja käytettävissä olevanajan puitteissa. Vaikka valmiudet lähtökohtaisesti olivat olemassa, isojen asiakasmäärientakia oli mahdollista työskennellä systeemisellä työskentelyotteella ainoastaanyksittäisten lasten ja perheiden kohdalla. Muutostyön voidaankin nähdä olevanPirkanmaalla alkumetreillä.

Systeemisen toimintamalliin mukaiseen työskentelyyn siirtyminen toi työntekijöidenkertomana alustavia myönteisiä tuloksia asiakas-, työntekijä- ja organisaatiotasolla.Toimintamallin mukaista työskentelyä pidettiin tavoiteltavana. Isoimpana haasteena ovatedelleen erityisesti lisääntyvät lastensuojeluilmoitukset, suuret asiakasmäärät jatyöntekijöiden kuormittuneisuus. Muiden palveluiden osalta meneillään oleva muutostyöei vielä tue riittävästi lastensuojelua erityispalveluna. Lastensuojeluun ohjautuu myösasiakkaita, joiden tilanne tulisi autetuksi muissa palveluissa.

Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotoinnin myötä muutos kohdistuirakenteisiin, osaamiseen ja asiakastyöhön. Itsessään kompleksisen toimintamallintuominen kompleksiseen toimintaympäristöön oli monella tapaa haastavaa ja hidasta.Lähtötilanteessa ei ollut olemassa yhtenäistä sosiaalityön mallia, vaan työskentelyä

39



tehtiin monella tavalla ja työntekijöiden tehtävänkuvat sosiaalityön vastuualueiden osaltavaihtelivat suuresti (vrt. yhdennetty ja pilkottu prosessi).

3.5.3. Lasten, nuorten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus

Kaikkein vaativinta erityisosaamista edellyttäviä palveluja tarvitsee vain pieni osalapsista, nuorista ja heidän perheistään, mutta nämä palvelut muodostavat suuren osanpalvelujen tuottamisen kokonaiskustannuksista. Tällä hetkellä vaativimpien sosiaali-,terveys- ja sivistyspalveluiden saatavuudessa on suuret alueelliset erot ja palvelut ovathajautuneet monelle eri sektorille. Osa näitä palveluja tarvitsevista lapsista, nuorista jaheidän perheistään jää nykyisin kokonaan vaille tarvitsemaansa apua tai hoitoa.

Tulevassa sote-rakenteessa viidelle yliopistosairaalapaikkakunnalle perustettavillaosaamis- ja tukikeskuksilla pyritään varmistamaan monialainen tutkimusperustainen apuniille lapsille, nuorille ja perheille, joiden tilanne vaatii harvinaisuutensa, vaikeutensa taikompleksisuutensa takia kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista. Tarkoituson varmistaa näiden palveluiden laatu, vaikuttavuus, taloudellisuus, asiakaslähtöisyys,alueellisesti kattava saatavuus sekä riittävän taidon ja osaamisen ylläpitäminen.

Kuva 25. Lasten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus

OT-keskusalueet on muodostettu tulevien maakuntien yhteistyöalueiden mukaisesti(entiset erva- eli erityisvastuualueet). Tampereen yliopistollisen keskussairaalanyhteyteen Pirkanmaalle muodostuvaan OT-keskusalueeseen kuuluvat myös Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen alueet. OT-keskuskehittämistyötä on tehty kokohankkeen ajan kolmen maakunnan yhteistyönä. Lisäksi kehittämistyössä on koko ajanollut tiiviisti mukana valtakunnallinen OT-kehittämistyöryhmä, jossa on ollut mukanakolme edustajaa Tampereen OT-keskusalueelta.

40



Kuva 26. Tampereen lasten ja perheiden osaamis- ja tukikeskus

Koska Osaamis- ja tukikeskus on kokonaan uusi palvelurakenne, on kehittämistyönkeskiössä ollut yhteisen ymmärryksen rakentaminen siitä, mitkä ovat OT-keskuksenydintehtävät ja millainen voisi olla rakenne, jolla se ydintehtäväänsä parhaiten toteuttaa.Keskeinen osa OT-keskusta on monialaisen (terveydenhuolto, sosiaalihuolto sekäsivistyspalvelut) asiakastyön ja myös siihen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisenorganisoiminen ja toteuttaminen. Yhteisen ymmärryksen rakentaminen eri tieteenalojaedustavien terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välille on vaatinut paljon keskustelua,mutta lopulta työryhmä sai hahmoteltua OT-keskuksen keskeisen toimintakentänasiakasmäärittelyineen sekä vision rakenteesta.

Osaamis- ja tukikeskus toteutetaan erityisasiantuntijoiden ja palveluyksiköidenverkostona, jota johtaa ja koordinoi monialainen ydinyksikkö. Lisäksi OT-keskukseenkuuluu kiinteitä OT-yksiköitä/työryhmiä/tiimejä. OT-kokonaisuutta ohjaa monialainen,kaikkia palvelutasoja edustava ohjausryhmä.

Osaamis- ja tukikeskussuunnitelmat jäivät hankkeen aikana sekä valtakunnallisella ettäTampereen OT-alueella monelta osin avonaisiksi, johtuen paljolti siitä, että uusi rakenneon vahvasti sidoksissa sote- ja maakuntauudistukseen, jonka valmistelu on edennytsuunniteltua aikataulua hitaammin. Valtakunnallisen kehittämistyön osalta julkaistaanalkuvuodesta 2019 loppuraportti, joka kokoaa vuoden loppuun mennessä aikaansaadutkansalliset linjaukset. Raportin liitteeksi Pirkanmaan LAPE-hankkeessa on työstettyTampereen OT-alueen perustamissuunnitelma, joka on tarkoitettu ehdotukseksi niilletoimijoille, jotka OT-keskusvalmistelua LAPE-hankkeen jälkeen jatkavat. Suunnitelmaanon listattuna myös asioita, jotka asiaan liittyen ovat edelleen auki. Visio on kesäkuussa

41



2018 esitelty Pirkanmaan alueen yhteistoimintatyöryhmälle, joka on ottanut OT-keskuksen jatkovalmistelun suunnitelmiinsa.

Vastuuhenkilö ja organisaatio: Projektikoordinaattorit Sari Miettinen / PSHP(erityispalvelut, nepsy-palvelut), Nanna Miettunen / Pikassos (erityispalvelut, OT-keskus,monialainen yhteistyö) ja Tiina Civil / Sastamala (systeeminen lastensuojelu). Erityis- javaativan tason, monialaisen yhteistyön ja nepsy-palveluiden kehittämistyöryhmät,hankkeen projektiryhmä ja maakunnan LAPE-ryhmä.



4. Dokumentointi

Kaikki hankkeessa syntynyt materiaali (kokousten muistiot, esitysmateriaali, raportit jaselvitykset) löytyvät Pirkanmaan LAPE-hankkeen nettisivuilta osoitteestawww.lapepirkanmaa.fi . Hankkeen talouteen liittyvä materiaali (laskut, sopimukset,maksatushakemuksiin liittyvä materiaali) säilytetään hankkeen hallinnoinnin jaTampereen kaupungin osalta Tampereen kaupungin projektitoimistossa arkistoituna.Oman hankebudjetin omanneiden toimijoiden osalta talouteen liittyvä materiaalisäilytetään kyseisissä organisaatioissa. Tampereen kaupungin Donna-arkistointijärjestelmästä löytyvät hankkeen keskeiset asiakirjat.

5. Opit ja palautteet

Erityisen tyytyväinen täytyy olla tapaan, jolla hanke linkitettiin sisältöjen kehittämisenlisäksi osaksi sote-valmistelua. Linkittymistä tuki muutosagentille vastuutettu lasten japerheiden sote-palveluiden valmisteluvastuu sekä hankkeen ohjauksen vastuuttaminenhankkeen alkuvaiheessa lasten ja perheiden palveluiden sote-valmisteluryhmälle.

Pirkanmaan Lape-hankkeessa tehtiin koko hankkeen ajan lasten ja perheidenpalveluiden kehittämisen ohella vahvasti yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollonuudistusta valmistelevien virkamiesten kanssa, jotta samanaikaisesti voitiin valmistautuamahdollisen SOTE-uudistuksen mukanaan tuomiin rakenteellisiin muutoksiin ja varmistaasisältöjen ja rakenteiden yhteensopivuus.

LAPE kirjoitettiin sisään kaikkeen sote-valmistelussa valmistuneeseen materiaaliin.Vaikka lasten ja perheiden palvelujen sote-valmistelutyö vei aikaa hanketyöntekijöiltä, onkuitenkin nähtävissä, että konkreettisuudessaan ja palveluiden tasolle mennessään tämäedisti LAPE-hankkeessa tehtävää työtä.

42



Hankkeeseen palkatut projektikoordinaattorit olivat sijoittuneet kukin eri organisaatioonja hankkeen työntekijöistä koostunut projektiryhmä edusti lasten ja perheiden palveluitapienoiskoossa sekä organisaatioidensa että ammatillisten taustojensa osalta.Hankkeeseen saatiin valikoitua varsin hyvin toisiaan ammatilliselta osaamiseltaan jakoulutus- ja työkokemustaustaltaan toisiaan täydentävä kombinaatio.

Ammatillisen koulutuksen ja työhistorian kautta kertynyttä kokemusta projektiryhmässäoli eri sektoreilta (sosiaalipalvelut, terveyspalvelut, sivistyspalvelut, järjestöt). Jokainentoi myös oman taustaorganisaationsa ja ammatillisen orientaationsa kautta työryhmäänerilaisia odotuksia liittyen mm. työryhmän toimintaan, työkulttuuriin ja johtamiseen.

Ensimmäisenä projektiryhmän johtamisella lähdettiin tukemaan verkostonryhmäytymistä. Keskeistä tässä vaiheessa oli, että tutustuttiin toisiin, sitouduttiinryhmään ja saatiin aikaan luottamuksen ilmapiiri. Itse kehittämistyön johtamisessakeskeisellä sijalla ovat olleet yhteisten tavoitteiden kirkastaminen ja mielessä pitäminen,asiakasnäkökulman ylläpitäminen, lasten ja perheiden palveluiden kokonaisnäkökulmanhuomioiminen, sektorirajat ylittävän yhteisen työn mahdollistaminen sekä tiedonkulunvarmistaminen.

Johtamiselle erityistä haastetta ovat tuoneet mm. tilanteet, joissa kiireen ja liiallisentyömäärän aiheuttama työntekijän kuormitus ei ole helpotettavissa juridisessa esimies-alaissuhteessa totutun tavan mukaan esimiehen direktio-oikeuden avulla. Tällaisenmonialaisen ryhmän johtaminen on myös tuottanut perinteisistä hierarkisistatyöyhteisöistä poiketen tavallista helpommin väärinymmärryksiä ja tulkintoja, jotka ovatolleet omiaan saamaan aikaan työntekijöille loukkaantumisen tunteita ja kokemuksiasiitä, ettei heidän ammattitaitoaan arvosteta. Riittävä yhteinen aika ja vuoropuheluovatkin avainasemassa siinä, että turhilta mielenpahoittamisilta vältytään.

Projektiryhmän johtamisen kautta on noussut esiin myös verkostojohtamisen ja ns.linjajohtamisen yhteensovittamisen tärkeys. Työntekijän näkökulmasta on keskeistä, ettähän voi hakea tukea omaan työhönsä sekä oman organisaationsa esimieheltä ettäverkostosta ja näiden tulee ohjata työtä samaan suuntaan. Tämä edellyttää tiivistävuoropuhelua linjaorganisaatioiden ja verkostojen välillä.

Hanke ei edennyt haasteitta ja suurimmaksi niistä nousi hankkeen aikataulu ja erityisestisen suhde laajaan kehittämiskokonaisuuteen. Hanke käynnistyi tammikuussa 2017,mutta todellisuudessa vasta vapun jälkeen 2017 olimme tilanteessa, jossa kaikkihanketyöntekijät olivat rekrytoituina. Käytännössä siis täysipainoista kehittämistyönaikaa oli hieman yli vuosi, kun huomioidaan kesän ajat, jolloin loma-ajankohdistajohtuen työryhmät olivat tauolla, ja syksyllä 2018 alkaneet hankkeen päättämiseenliittyvät työtehtävät. Hankekoordinaattoreiden työtaakka oli lähes koko hankkeen ajanerittäin kuormittava. Kun vielä huomioidaan se tosiseikka, että kuusihankekoordinaattoria toimi hankkeen tehtävissä ainoastaan osalla työajastaan, onpienoinen ihme, miten paljon loppujen lopulta saatiin aikaiseksi. Myös organisaatioidenkyky tehdä pienellä aikaa monen teeman kehittämistyötä on rajallinen ja aitouudistuminen on syvällinen prosessi, jossa oikotietä onneen ei ole eikä asioita voi liimatapintaan. Jatkossa näin laajoille hankkeille toivottaisiin mahdollistettavan hieman pidempitoiminta-aika etenkin kun hankkeen aikataulua hämmensi myös erittäin nopeallaaikataululla laaditun hankesuunnitelman konkretian puute, jonka vuoksi hankkeenalkuvaiheessa jouduttiin käyttämään paljon aikaa hankkeessa toteutettavien

43



toimenpiteiden määrittelyyn. Hankesuunnitelman etuna oli hyvin suunniteltukehittämistyön rakenne, josta oli hyvä lähteä liikkeelle.

Sote-valmistelun lykkääntyminen aiheutti hankkeen aikana ajoittain tunteen maalinsiirtymisestä juuri kun olet valmiina laukaisemaan. Sisältöjen luominen olisi ollutvarmasti helpompaa, jos olisi ollut varmuus rakenteista, joihin sisältöjen on istuttava.Toisaalta tulee sotea tai ei, lasten ja perheiden palveluiden uudistaminen on tarpeen jaLAPEssa tehdyn kehittämistyön hedelmät voidaan ottaa käyttöön myös nykyisissärakenteissa ja sisältöjen kehittämisen kautta päästiin todennäköisesti vaikuttamaanmyös tuleviin rakenteisiin.

Hankkeen itsearvioinnin tulokset ja asiakkaille hankkeen aikana suunnatun vaikuta-kyselyn tulokset löytyvät Pirkanmaan LAPE-hankkeen nettisivuilta www.lapepirkanmaa.fi

6. Pysyvä toiminta ja jatkotoimet

6.4. Siirtyminen pysyvään toimintaan

Kansallinen LAPE-muutosohjelma tukee maakunnallista lasten ja perheiden palveluidenkehittämistyötä myös vuona 2019 ja Pirkanmaalla on sitouduttu olemaan mukanakansallisessa kehittämistyössä jatkossakin.

Pirkanmaalla tehtiin suunnitelma toimenpiteistä, rakenteista ja vastuista LAPE-hankkeenaikana tehdyn työn levittämiseksi ja juurtumiseksi käytäntöön. Paikallistasolla sekäylimmän johdon että lähiesimiestason rooli on keskeinen siltaamisen onnistumisessa.Kuntien LAPE-ryhmät tekivät paikallisen LAPE-työn edistämiseksi siltaamissuunnitelman,joissa määriteltiin toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut hankkeessa kehitettyjentoimintamallien edistämiseksi paikallistasolla. Kuntien tekemiä suunnitelmia käsiteltiin eriPirkanmaan alueilla pidetyissä siltaamistapaamisissa. Aluetapaamisissa kunnat saivatvinkkejä toistensa tekemistä suunnitelmista ja pystyivät esittämään toiveita vuoden 2019yhteisestä työskentelystä.

Maakunnan ja kuntien LAPE-ryhmät jatkavat toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeensiten, että maakunnan LAPE-ryhmä johtaa maakunnallista lasten ja perheidenpalveluiden kehittämistyötä ja kuntien LAPE-työryhmien tehtävä on viedämaakunnallisten linjausten mukaista kehittämistyötä omalla alueellaan eteenpäin.Maakunnan Lape-ryhmään kuuluu jokaisen kunnan edustus, jolloin sen kautta tietoetenee paikalliselle tasolle kuntien LAPE-ryhmiin ja edelleen organisaatiokohtaistenjohtoryhmien kautta asiakastason työryhmiin. Kuntaedustuksen lisäksi maakunnan LAPE-ryhmässä on järjestöjen ja seurakuntien, paikallisen sosiaalialan osaamiskeskusPikassoksen, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun, Tampereenammattikorkeakoulun ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin edustus.

44



Kuva 27. LAPE-muutostyön jatkumisen rakenne vuonna 2019 Pirkanmaalla

Rakenteiden lisäksi on käynnistetty keskustelu maakunnallisista vastuista, jotka tukevatjuurruttamistyötä. Seuraavaan taulukkoon on koottu LAPE-kehittämisen osalta vuonna2019 toimivat työryhmät ja niiden koollekutsumisesta vastaavat tahot.

Kuva 28. Maakunnalliset työryhmät vuonna 2019

45



Lähtökohtaisesti Pirkanmaan LAPE-hankkeessa tehtiin kehittämistyötä tavalla, jonkatoivottiin mahdollisimman laajasti mahdollistavan eri sektorien ammattilaisten jaasiakkaiden kokemuksen siitä, että tämä on minun hankkeeni ja juuri minä olentekemässä tätä merkittävää muutosta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tätä tukimyös hanketyöntekijöiden sijoittuminen useisiin eri organisaatioihin Pirkanmaan alueella.Tulevaisuus näyttänee, onko näillä ratkaisuilla ollut merkitystä muutoksen eteenpäinviemisen helpottamisessa.

Projektiryhmä pyrki helpottamaan siltaamista ja juurruttamista syksyn 2018 aikanajärjestetyillä hanketilaisuuksilla, joissa käytiin läpi aikaansaatua kehittämistyötä.Hankkeesta jäävä kirjallinen materiaali tuotettiin siten, että se parhaalla mahdollisellatavalla tukisi muutoksen eri vaiheissa olevissa kunnissa kehittämistyön eteenpäinviemistäja turvaisi lasten ja perheiden palveluiden laadun SOTE-uudistuksessa.

Alkuvuonna 2019 julkaistaan tärkeitä kansallisen tason tuotoksia LAPE-muutosohjelmanosalta. Niiden ilmestyttyä on hyvä ajankohta tarkistaa maakunnallinen suunta lasten japerheiden palveluiden kehittämisessä ja saada ehkä uusiakin ideoita muiden maakuntientekemästä kehittämistyöstä. Erityistä mielenkiintoa toivottavasti herättävät myös nemateriaalit, joiden osalta kehittämistyössä ei ole Pirkanmaalta oltu mukana. Vaikkahanke oli laaja, joitakin LAPEn kehittämisteemoja jäi silti ulkopuolelle, näistämerkittävimpinä mainittakoon perhetyön, perhekuntoutuksen, lastensuojelunlaitoshoidon ja perhehoidon kehittäminen sekä sijaishuollon valvonta ja ohjaus.

6.5. Jälkiarviointi ja avoimet tehtävät

Pirkanmaalla työskentely LAPE-teemojen parissa jatkuu myös vuonna 2019. MaakunnanLAPE-työryhmällä on keskeinen tehtävä maakuntatason jatkotyöskentelynorganisoinnissa ja vastuujaon määrittämisessä. Paikallisella tasolla keskeistä onpäätösten tekeminen LAPEssa kehitettyjen toimintamallien toteuttamisesta.

Sähköisen perhekeskuksen ja OT-keskuksen osalta keskeistä on edelleenkin olla mukanakansallisessa kehittämistyössä.

Mitä toimenpiteitä projektin hyötyjen ja vaikuttavuuden saavuttaminen edellyttääprojektin jälkeen, miten ja milloin tuloksia ja vaikuttavuutta on arvioitava jälkikäteen

Maakunnan LAPE-ryhmän asettamien työryhmien keskeisenä tehtävänä tulee ollateemakohtainen seurantaindikaattorien määrittely sekä tietojen toimittaminen LAPE-ryhmälle. Maakunnassa tulisi myös sopia yhtenäisen asiakaspalautejärjestelmänkäytöstä, jotta tietoja voitaisiin hyödyntää maakuntatasolla tiedolla johtamisen tukena.

6.6. Ideoita jatkokehityksellePirkanmaan LAPE-hankkeen päättyessä toimijat ovat nostaneet esiin muutamia asioita,joita toivottaisiin edistettävän maakunnallisesti hankkeen päättymisen jälkeen.

46



Pirkanmaan kehittämistyössä nuorten ja nuorisoikäisten perheiden palveluidenkehittäminen jäi liian vähäiseksi ja sitä olisikin syytä edistää vuoden 2019 aikana. Lisäksikoettiin, että erityispalveluiden kehittämistä olisi syytä jatkaa sekä erityispalveluidensisäisen integraation osalta että erityispalveluiden peruspalveluille tarjoaman tuen osalta.Toimijat olivat kädet täynnä töitä perhekeskustoimintamallin perusasioiden kehittämisenkanssa eikä kehittämisresurssit riittäneet yhtä aikaa perhekeskustoiminnanyhdyspintojen kehittämiseen. Yhdyspintaa perhekeskuksesta aikuisten palveluihin onmyös syytä työstää vielä jatkossa.

Toimijat nostivat esiin myös halukkuuttaan järjestää yhteistyössä yli kuntarajojenesimerkiksi joitakin vertaisryhmätoimintoja ja työntekijöiden ammatillista osaamistatukevaa toimintaa.

Edellä mainitun lisäksi Pirkanmaalla on tärkeää huolehtia, että myös niiden LAPEnkehittämisteemojen osalta, joiden kehittämisessä ei oltu LAPE-hankkeen aikana mukana,varmistetaan valtakunnallisen kehittämistyön mukainen eteneminen.

LAPE-muutosohjelman tuloksellisuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuudenseurantaan toivottaisiin asetettavan kansallista tutkimuspanostusta.

Liitteet

Taulukko 5: Liitteet

Liite Liitteen nimi

1. Käsikirja lasten ja perheiden palveluiden muutokseenPirkanmaalla (erillinen tiedosto)

pippuri pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen ... · asiakaslähtöisempiä,...

Documents