vertti-toiminta perheiden tueksi

Bitta Söderblom 2007

Vertti-toimintaperheiden tueksi

Bitta Söderblom & Matti Inkinen

16.3.2007


Mikä ihmeen Vertti?


Vertti-toiminnan kohderyhmä

• Perhe, jossa vanhempi sairastaa psyykkisesti

• Vanhempi, joka sairastaa masennusta/ kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja/tai puoliso

• Vanhemmuus, ei sairauden hoitoa

• 6-8 lasta lastenryhmässä

• tyttöjä ja poikia,

• sisarukset myös tervetulleita

• ikäero n. 2-3 vuotta, ryhmiä esim. 7-9-vuotiaille tai 10-12-vuotiaille


Vertti-toiminnan prosessi ja rakenteet

• Perhekohtaiset alkuhaastattelut (2 kpl)• Hyötyykö perhe?

• Onko oikea interventio? • Ajoitus?

• 10 ryhmätapaamista:1 kerta/viikko, 1 ½ tuntia• Teemoitettu, strukturoitu ja suljettu ryhmäprosessi• Lasten ja vanhempien yhteinen ”juttu”

• 3 yhteistä tapaamista

• Perhekohtainen palautekeskustelu • Jatkotuentarpeen arviointi

• Huoli, joka velvoittaa ls-ilmoitukseen (40 §)?• Lapsi & perheneuvonpidon paikka?


Vertti-toiminnan tavoitteet:

• Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy

• vanhemmuuden tukeminen • auttaa vanhempia auttamaan lapsiaan

• suojaavien tekijöiden vaikutusten lisääminen perheessä

• tunteiden ja tarpeiden tunnistaminen ja ilmaisun lisääminen

• myönteinen vuorovaikutus, kiintymys ja empatia, yhteenkuuluvuus


Vertti-toiminnan tavoitteet:

• Lapsen pahoinvoinnin/psyykkisen sairastumisen ennaltaehkäisy

• avoimuuden lisääminen, myös sairaudesta• Itseymmärrys

• uusia selviytymiskeinoja

• parempi elämänhallinta

• itsetunto ja –luottamus

• sosiaalinen pärjäävyys


Vertti-toiminnan kulmakivet:

Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma

• Vanhemman motivaatio • suostumus, & sitoutuminen

• Ryhmien rinnakkaisuus • lapsi tarvitsee vanhempansa tukea prosessin

hyödyttämiseksi• Perheen prosessin kunnioitus

• lapsi tietoinen vanhemman tilanteesta lupa liittyä & puhua ryhmässä

• Vuorovaikutuksellinen psykoedukaatio• ei terapiaa eikä hoitoa


Vertti-toiminnan periaatteet

Työskentelyn lähtökohtana vanhemmuus ja lapsen kokemusmaailma

• Vertaistuki & keskustelu vertaisten kesken• normalisoi ja demystifisoi• helpottaa oloa (terapeuttinen vaikutus)• rohkeus ja kyky kertoa omista kokemuksistaan

• Toiminnallisuus• etukäteen suunniteltu, teematyöskentelyn oppimista

tukevaa (ei tulkintojen kohde)• kannustaa vuorovaikutukseen• ei yhtä oikeaa menetelmää, jokaisen ohjaajan omat

vahvuudet käyttöön


Vertti-toiminnan toteutus

• Yhteistyössä toteutettava toimintamalli• esim. lastensuojelu, aikuispsykiatria, perheneuvola,

muut toimijat• vanhempien ryhmässä 1-2 ohjaaja, lasten ryhmässä 2

ohjaajaa

• Ei vaadi liikaa resursseja yhdeltä toimijalta• Ei vaadi erityiskoulutusta tai –taitoja

• ryhmätyön kokemus/perehtyneisyys• kokemus lasten kanssa työskentelystä• lapsen normaalin kehityksen tunteminen• tietoa psyykkisistä sairauksista

• Moniammatillista osaamista hyödyntävä työskentely• Toteutettavissa eri viitekehyksissä (siirrettävyys)


Ryhmätyöskentelyn vahvuus verrattuna yksilötyöskentelyyn



• Psyykkistä sairastamista käsitellään yhdessä • vähentää erilaisuuden ja häpeän kokemusta• yleistää omat kokemukset & normalisoi omaa tilannetta• mahdollisuus sosiaaliseen vertailuun

• Ymmärrys, ettei ole yksin tilanteessaan (samassa veneessä)

• kokemus hyväksytyksi tulemisesta• Monta vastavuoroista auttajasuhdetta

• empatiaa• altruismi: erityinen tervehdyttävä merkitys



• Jakaminen vertaisen kanssa mahdollistaa oman tilanteen jäsentäminen

• uudenlainen ymmärrys itseään kohtaan

• Osallistujilta saatu palaute & kannustus vaikuttavaa• ”real life”-kokemustietoa• ohjaaja ei pysty antamaan

• Ryhmäytyminen nopeaa• auttaa vaikeidenkin asioiden käsittelyä

• Uusia selviytymiskeinoja• Toivon herättäminen & ylläpitäminen

• Ryhmässä on mukavaa/hauskaa • mahdollisuus solmia ystävyyssuhteita


Vertti-ryhmä käytännössä


Vertti-ryhmä käytännössä

Lasten ryhmätapaamisen kulku: • alkurituaali

• tunnesäätila & viikon kuulumiset• edellisen kerran kertaus: mistä puhuttiin

• päivän teema• tehtävä/harjoitus/leikki• välipala• tehtävä/harjoitus/leikki• loppurituaali:

• seuraavan tapaamisen teema • kysymysten laatikko • Käsitorni• loppukeksi


Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista

Lasten ryhmä:1. Tervetuloa: Mikä meitä

yhdistää?

2. Kertaus ja perusasiat: Ryhmäytymistä, nimi ja säännöt

3. Miten lapsi ymmärtää vanhemman psyykkistä sairautta: lapsen omat kokemuksen

4. Omien tunteiden ja tarpeidentunnistaminen, ilmaisu ja tukahduttaminen

5. Tunteet jatkuu …

Vanhempien ryhmä:1. Tervetuloa:

Mikä meitä yhdistää?

2. Ryhmäytymistä

3. Psyykkinen sairaus ja miten minä sen ymmärrän

4. Miten lapseni ymmärtää ja kokee psyykkisen sairastamiseni

5. Miten autan lastani?


Lapset ja vanhemmat ryhmässä: 10 tapaamista

Lasten ryhmä jatkuu …6. Jämäkkyys, rohkeus &

kyky ilmaista itseään, ei-sanominen

7. Vanhempien kyselytunti ja turvasuunnitelma

8. Turvasuunnitelma: Mistä apua milloinkin?

9. Minä itse, omat vahvuudet, tulevaisuus

10. Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen

Vanhempien ryhmä jatkuu…6. Valmistautuminen

kyselytuntiin

7. Vanhempien kyselytunti ja

turvasuunnitelma

8. Riittävän hyvä vanhemmuus

9. Mitä olemme oppineet ja yhdessä kokeneet

10.Loppujuhla: kunniakirjojen jakaminen


Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille

• Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus?• Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta tuntuu,

kun olet masentunut?• Voiko psyykkistä sairautta estää? • Voiko masennuksesta selvitä? Milloin sinä parannut?

Loppuuko masennus koskaan? Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa?

• Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta? Kestätkö masennusta & väsymystä?



• Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu?• Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee?• Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika?• Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet

väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ?

• Miten sukulaiset voivat auttaa?• Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse?

Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut?


1. Ryhmätapaaminen, yhteinen aloitus: Mitä meitä yhdistää & miksi olemme täällä?

Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi tervetullutTervetuloa: pienimuotoinen puhe (mitä meitä yhdistää, miksi täällä &

miksi on tärkeää tarttua aiheeseen)Toiminnallisuus rentouttaa tunnelmaa:

- tunnesääkortit: millä mielellä tuli? - nimileikki: läpsy tms. - perhepotretti ja perheiden esittely niiden kautta (kuka perheessä sairastaa, mitä sairastaa) - ”Kuka tykkää makaroni-laatikosta?”- väittämäleikki: tukee ryhmäytymistä (yhteneväisyyksiä) & lapsi saa vanhemmaltaan lupa keskustella omista kokemuksistaan

Lastenryhmä Vanhempien ryhmäRyhmäytymistä: ryhmäytymistä

- kerrotaan tarkemmin sovitaan ryhmälle yhteiset

mitä ryhmässä tullaan säännöt tekemään Kuullaan

tunnelmat & millä - esitetään rituaalit ym. mielellä lapset tulivat?- millä mielellä nyt kotiin?


2. Ryhmätapaaminen lasten ryhmä vanhempien ryhmä

RYHMÄYTYMISTÄ & TUTUSTUMISTA:

Tunnesää-kortit: mikä kortti kuvaa mitäkin olotilaa?

Mikä ryhmäläisiä yhdistää & miksi tällä

Nimi- & tutustumisleikkejäRyhmälle nimi (syytä käyttää) Sääntöjen laatiminen

Missä törmää? Merkitys? Minkälaisia sääntöjä, jotta kaikilla olisi hyvä olla?

Ryhmäytyminen leikin keinoin. - Hämähäkinseitti tai utelias pallo- Omakuva – kuka minä olen? Lapset kertovat itsestään mitä haluavat

Kansiot, kynä ja kumi

RYHMÄYTYMISTÄ JA TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

Jatketaan tutustumista & nimileikki, vanhempi, lapsi perhe

Lyhyt kuvaus omasta sairashistoriasta ja perheen tilanteesta

Tavoitteet, odotukset itselle, lapselle ja perheelle, kirjataan ylös

Kerrataan ryhmän ja lasten- & aikuisten ryhmän ohjelmat

Yksi puhuu kerrallaan, kukin vain itsestään, oikeus olla hiljaa, mitä ryhmässä kuulee jää ryhmäjäsenten omaksi tiedoksi – mitä luottamuksellisuus merkitsee (huoli)Hyvä, jos saa säännöt ”saa”-muotoon, ei sääntöjä joiden noudattaminen on vaikeaa seurata (johdonmukaisuus)


3. Ryhmätapaaminenlasten ryhmä vanhempien ryhmä

VANHEMMAN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ – MITÄ SE ON & MITEN VAIKUTTAA MINUN ELÄMÄÄNI

Lapselle tilaisuus kertoa kokemuksistaan, ei tietoiskua!

Olemassa monta eri sairautta, minkälaisia?

Psyykkiset sairaudet vaikuttavat mieleen: muuttavat tapaa ajatella, kokea ja tuntea & olla muiden kanssa: lasten kokemuksia & ajatuksia

Miten voi huomata että joku on masentunut/sairas? On huono päivä? Mitä lapset silloin miettii? Tekee? Miten vaikuttaa?

Miten sairauksia hoidetaan (vertailu fyysisiin sairauksiin)?

Harjoitus: Kirje lapsiryhmälle: Mitä voisi vastata?

Tehtävä: kotona hyvin/ huonosti: Mitä tilanteet, mikä tekee mukavaksi/ ikäväksi, mikä muuttuu? Mitä voivat tehdä? Tukea?

Kerrotaan tulevasta kyselytunnista

PSYYKKINEN SAIRAUS JA MITEN MINÄ SEN YMMÄRRÄN

Lastenryhmä: luetaan lastenryhmään saapunut kirje

Pohditaan mitä psyykkinen sairaus on, miten itse ymmärtävät (oireet) & miten näkyy vuorovaikutuksessa?

Jakamisen kokemus: Onko sairaudesta puhunut jonkun kanssa, kenen?

Usein puhumaton asia vaikea kuvata yhdessä etsitään sanoja omille kokemuksille

Tarvittaessa yleisluontoinen luento/oppaatOmien sairauskokemusten liittäminen

tietoon

Keskustelua puhumisen tärkeydestä & puhumisen periaatteista

Kotitehtävä: Miten autan lastani- oppaaseen tutustuminen s. 1-22, Mikä minun vanhempaani vaivaa, Miltä lapsista tuntuu s. 36-43



TUNTEET, TILANTEET JA TOIMINTATunne-avioriihi: 2 min. ajan kaikki

mieleen tulevat tunteet paperille

Tutkiskellaan: paljon erilaisia tunteita… Ei hyviä/huonoja tai oikeita/vääriä

Kotona hyvin/huonosti tilanteet & tunteet: mitkä tunteet pinnalla?

Tunteet tärkeitä viestejä: mikä merkitys?

Miten kävelee vihainen, mitä pelko kertoo? Tunnepantomiimia ja dramatisointia

Helppo/vaikeaa näyttää? Miksi? Tehtäviä & harjoituksia:Esim. Tunteet ja tilanteet-

väittämäharjoitus, Tunne-pantomiimi, Tunneruudukko, Tältä iloni, suruni, pelkoni vihani näyttää, Ryhmäkollaasi: kuvia esim. Aku ankka-lehdistä

Kysymyksiä vanhemmille?

MITEN LAPSENI YMMÄRTÄÄ JA KOKEE PSYYKKISEN SAIRASTAMISENI

Jos lupa, luetaan lastenryhmän vastaus edellisellä kerralla luettuun kirjeeseen

Keskustellaan oppaiden tekstistä, mitä ajatuksia & tunteita se herätti

Lasten tavallisimmat tavat reagoida vanhemman sairauteen.

Mielenterveyden häiriön vaikutukset lapseen: käyttäytymiseen/ mielialaan

Miten sairaus näkyy perheen arjessa ja mitä vanhemmat ovat lapsissaan huomanneet?

Vanhempien huolet liittyen lapsiin Kotitehtävä: opas s. 23-32



TUNTEIDEN TUNTEMINEN JA TUKAHDUTTAMINEN

Miksi omia tunteita ei aina halua tai osaa näyttää? Kotona, koulussa & kavereiden kanssa

Lapsen tunteet suhteessa vanhemman tunteisiin: lasten kokemukset: surua, huolta, pelkoa, suuttumusta, muuta?

Miksi tärkeää tuoda omat tunteet esiin?

Mitä voi tehdä kun tuntuu pahalle? Mikä auttaa?

Tehtävä: Body-kuva: missä tunteet asuvat & minkälaisia/värisiä ovat?

Kysymyksiä vanhemmille?

MITEN AUTAN LASTANI?

Keskustelua - sairauden vaikutuksesta vanhemmuuteen- miten tukea lasten pärjäävyyttä & mitkä asiat suojaavat lasta

Mitä voin itse tehdä? Mitä apua minä/lapseni tarvitsee?Mistä apua & milloin? Mitä apua vanhempi tarvitsee? Mistä

apua?Miksi on tärkeä keskustella lapsen

kanssa, valmistautuminen seuraavaan kertaan (palataan puhumisen periaatteisiin



JÄMÄKKYYS, ROHEKUS KUUNNELLA ITSEÄÄN JA PITÄÄ PUOLIAANSaatekirje lasten tekemille kysymyksille, allekirjoitukset & delegaationa vierailu Rohkeus kuunnella omaa itseään,

oikeus ilmaista itseään, tunteitaan ja ajatuksiaan

Päätösten tekeminen: vanhemmat/itse? Miksi?

Ei-sanominen ja jämäkkyys: Joskus hankalaa? Miksi? ”Ei-juliste” Harjoitellaan jämäkkyyttä & ei-

sanomista:- Juosten ympäri kun törmäämässä: jämäkästi ei- Laku-harjoitus, ”mitä tekisit jos” harjoitus

VALMISTAUTUMINEN KYSELYTUNTIIN

Lapset tuovat kysymykset vanhemmilleen, jos mahdollista, 1 lastenryhmän ohjaajista jää vanhempien ryhmään

Keskustelua: - Miksi on tärkeää keskustella lasten kanssa vanhemman sairaudesta- Mitä & miten kertoa: puhumisen periaatteeet

Kysymykset ja vanhempien vastaukset fläppitaululle

Syytä muistaa: - puhutaan lasten kanssa, ei aikuisten kesken, - huomioidaan lapsen ikä- kannustetaan jokaista vanhempaa osallistumaan jollain tavalla

Kerrotaan ryhmän lopussa seuraavan tapaamisen toisesta teemasta: lasten tuki-aikuiset ja turvakortti.


7. Tapaaminen: Kyselytunti & lasten tukiaikuiset, ryhmille yhteinen

Tunnesäätilakortit, Nimileikki ja jokin toiminta jossa lapset, vanhemmat ja ohjaajat toimivat yhdessä (rentouttaa tunnelmaa)

Lyhyt puhe, jossa korostetaan turvallisuudentunteen tärkeyttä, puhumisen merkitystä ja sitä, ettei tarkoitus ole löytää lopullisia vastauksia vaan auttaa perheitä pääsemään alkuun

Lasten kysymykset vanhemmille: Vanhemmat vastaavat lapsille ohjaajien tuella, kannustetaan avoimeen vuorovaikutukseen

Ohjaajat: tarkentavat, tekevät lisäkysymyksiä, tarkistavat ymmärsivätkö lapset, lisäkysymykset lapsilta

Yhteinen välipala jossa keskustelua jatketaanPerheen tukiverkosto ja lasten tukiaikuiset: lapsen aarrekartta

Miksi tärkeää että lapsilla on vanhempien lisäksi muita aikuisia ympärillä, joilta voi saada apua ja tukea

Ketkä voisivat olla lapsen omat tukiaikuiset- Myös toinen vanhempi tervetullut- Jokainen vanhempi osallistuu jollain tavalla keskusteluun - Tavoite ei ole löytää lopullisia vastauksia (alku yhteiskeskustelulle)- Rento, avoimeen vuorovaikutukseen kutsuva tilanne, turvallinen- Tapaamisen tulisi olla myönteinen kokemus niin lapsille kuin

vanhemmille



• Miten, mistä se tulee, se masennus-sairaus?• Miltä psyykkinen sairaus tuntuu? Miltä sinusta

tuntuu, kun olet masentunut?• Voiko psyykkistä sairautta estää? • Voiko masennuksesta selvitä? • Käytätkö liikaa turhia lääkkeitä kun olet sairas?

Auttavatko lääkkeet?• Kuinka huono olo on yleensä kun on masennusta?

Kestätkö masennusta & väsymystä?• Milloin sinä parannut? Loppuuko masennus koskaan?

Miten huonon olon saa parannettua vähäksi aikaa?


Esimerkkejä lasten kysymyksiä vanhemmille jatkuu

• Jaksatko auttaa lasta kun lapsi tarvitsee?• Miksi lapsi tuntee, että sairaus olisi hänen vika?• Miksi suutut helposti ja nukut koko ajan? Miksi olet

väsynyt ja surullinen? Miksi huutaa koko ajan ilman syytä? Miksi vanhempi on kiukkuinen ?

• Miltä vanhemmat ajattelevat että lapsista tuntuu?• Miten sukulaiset voivat auttaa?• Eikö siihen voida muut vaikuttaa kuin sinä itse?

Voimmeko auttaa ihmistä joka on masentunut?



ROHKEUS PYYTÄÄ ITSELLEEN APUA, TURVAKORTTI

Palataan vielä kyselytuntiin: Miten kokeneet? Miltä tuntui? Jatkuiko keskustelu kotona?

Puhutaan ryhmän loppumisestaMihin vaikeisiin & hankaliin tilanteisiin voi joutua? Kotona, kavereiden kanssa tai koulussa? - Miten ovat selvinneet?/ Miten

tilanteista voi selvitä? - Mistä apua milloinkin?Harjoitellaan miten soitetaanpuhelimella esim. hätäkeskukseen

Tehdään lasten omat turvakortit,johon tukiaikuisten yhteystiedot,koristellaan haluamalla tavalla

RIITTÄVÄN HYVÄ VANHEMMUUSKeskustelua kyselytunnista: jatkuiko

keskustelu? Mistä? Miten jatkossa?

Keskustelut lasten kassa (vanhempien opas s. 26-27)

Pohdintaa yhdessä vielä: mitä lapsen on hyvä tietää?

Vanhemmuus: sairaus ei estä hyvää vanhemmuutta, miten voi tukea lasten selviytymistä

Teemaan liittyvä väittämä-harjoitusOmien ja lasten tarpeiden

yhteensovittaminenMiten ja mistä apua kun omat

voimavarat eivät riitä: kokemuksia & ajatuksia



MINÄ ITSE Tunnesääkartta: vain yksi tyhjä?

Puhutaan loppumisestaTarina minun syntymästäni Mikä on minulle ominaista, tyypillistä,

mitkä ovat omat vahvuuteni, mistä pidät itsessäsi, ketä haluaisit muistuttaa?

Itsetunnosta: tärkeää arvostaa itseään uskaltaa kokeilla uusia asioita

Autio saari: Mitkä ominaisuudet auttaa selviytymään? Mitä/kuka mukaan jotta on hyvä olla

Sisäinen etsintäkuulutusTulevaisuudenpolku: minä nyt…

vanhempani ikäisenäKansiot: mitä kaikkea ollaan tehty ja

koettu, onko poistettavaa?

MITÄ OLEMME OPPINEET JA YHDESSÄ KOKENEET

Palautteiden tarkastelua: tavoitteet itselleen & lapselleen: toteutuneet? Muuttuneet? Uusia? Huolia?

Miten tästä eteenpäin: Mitä olen oppinut ymmärtämään ja miten lapseni voi siitä hyötyä

Arvio ryhmätyöskentelystä: mitä hyvää, mitä olisi toivottu toisin?

Palautteet puolin ja toisinKerrotaan tulevasta

perhekohtaisista palautekeskusteluista (n. 4-6 viikon kuluttua)

Tehtävä: lapseni tulevaisuus (mukailtu lapsen vastaavasta tehtävästä)


10. ryhmätapaaminen: yhteinen loppujuhla

Loppujuhlat: Lapset ja vanhemmat yhdessä; myös toinen vanhempi

tervetullutTunnesäätila: millä mielellä kun ryhmä loppuu?Muistellaan ryhmäprosessia, kun 10 viikkoa sitten aloitettiin…

mitä kaikkea yhdessä koettu & tehtyNoppaleikki: toiminnan arviointi: silmäluvuille kysymyksiä tai

palautejana: kysymyksiä & asettumista janalleVietetään juhla, pidetään pienimuotoinen puhe & lapsille ja

vanhemmille kunniakirja osallistumisesta ryhmään, lapsille onnenamuletti

Lapset esittelevät omaa kansiotaan vanhemmalleLeikkejä lasten toiveiden mukaan

Kerrotaan perheille tulevista palautekeskusteluista n. 4-6 viikon kuluttua


Vertti-toiminta lasten silmin

Perustuu Pro gradu tutkielmaan



• Kvalitatiivinen tutkimus /teemahaastattelu• 11 lasta, tyttöjä ja poikia• 9-12-vuotiaita• osallistujat kahdesta eri ryhmästä• haastattelut ennen ryhmää ja ryhmän jälkeen• vanhemmat eivät osallistuneet tutkimukseen



Ennakko-oletus: ”Eka tuntu että on ihan tyhmää…”Miksi?

• Aihe ”vanhemman psyykkinen sairaus” haastava & vaikea? Miten puhua vanhemman kanssa?

• Ajatus keskustella samanikäistensä kanssa vieras?• ehkä totuttu vaikenemaan asiasta kavereiden seurassa?

• Oletus ammattilaisten toimista kielteinen?• huoli syyllistämisestä?• ”hoito” ei kovassa kurssissa? • uhkailtu lastensuojelulla? • katteettomia lupauksia?

• Paljon tekemistä vapaa-aikana?



Kokemus pääsääntöisesti kuitenkin myönteinen

• ”No, ajattelin et se olis tylsempi ja siel koko aika puhuttais jotain eikä tehtäis mitään kivaa. Siel tehtiinki koko ajan jotain kivaa.”

• ”Ei siellä mitään tylsää ollu… kivaa siel vaan oli.”



Mikä teki kokemuksesta myönteisen?

• Toiminnallisuus, toistuvat rituaalit & välipala

”No, aika monikin siell ryhmässä oli kivaa… yleensä silloin ainakin, kun tehtiin niihin kansioihin jotain niit tehtäviä. Ne oli ja… välipala oli kanss aika kiva juttu. ”

”Loppukeksi ja sitte kaikki ne mitä tehtii … ja sitte se sääkartta tai se… Se oli kiva.”

• Mahdollisuus tietoon ja eväitä ymmärrykseen

”Mukavaa oli… me tehtiin eri asioita ja saatiin tietoo enemmän masennuksesta. ”



Mikä teki kokemuksesta myönteisen?

• Vertaiset ja vuorovaikutus ryhmässä

”Sillee ku siel ei kukaan oikeastaan ollu yksin vaan… yhessä.”

”Kun sai kuulla niitten muittenki juttuja ja ajatuksia.”

”No, ku juteltii kaikkee yhessä…”

Ryhmässä oleminen & toimiminen: osallistujille mahdollisuus valita oma roolinsa



Vertaisten/vertaisryhmä merkitys

”Melkein kaikesta niiden kaa oli helppo puhuu koska ne ymmärs sen, tai mikä mul on hätänä.”

”Kaikilla oli vähän niit samoja juttuja. Ei tarttenu mitenkään salata tai hävetä tai jotain.”

”Koska niiden muidenki vanhemmilla oli masennus ja ne oli niin kivoja ja pysty luottamaan niihin.”

”Ku niil on ne samat tunteet.”



Mutta oli osallistumisella varjopuolensa:

• kaverit ja harrastukset jäivät väliin• väsymys koulupäivän jälkeen• kokemus ulkopuolisuudesta !!!

• Voiko etukäteen tietää kenelle toiminta on sopiva, kenelle ei? Haastattelun merkitys!



Työntekijällä vastuu

• motivaation arviointi: vanhemman & lapsen• vanhempi & lapsi: sairaus yhdessä jaettu asia ennen

osallistumista • ammattilainen vanhemman avuksi

• oikea interventio kyseiselle perheelle? • oikea aika/ajoitus?• oikea odotus?



Mitä hyötyä osallistumisesta?

• Puhumalla helpotusta omaan tilanteeseen

”Pysty kertoo, miltä tuntu ja kaikkee tällaista.”

• Kykyä ilmaista itseään ja pitämään puoliaan, jämäkkyyttä

”Et pitää osata sanoo ei, jos ei haluu tehä jotain. Kaikkee sellasta aika tärkeetä. Ja pitää pystyä puhuu vaikeistki asioista.”



Mitä hyötyä osallistumisesta?

• Ryhmän myötä uutta tietoa ja eväitä ymmärrykseen

”No, mä oon oppinu vähän kaikkee. Esimerkiks, että niin, mä opin enemmän siit masennuksesta ja sairaudesta.”

” No, ku siell oli, lasten ja aikuisten kerta niinku yhessä, niin ne aikuiset kerto vastauksii, niinku kysymyksiin, mitä me lapset oltiin tehty. Se autto siihen et sitten ymmärs jotain.”



Ymmärryksen rakentuminen & merkitys

• Kyky liittää tiettyjä toimintatapoja sairauteen, uudenlainen suhtautuminen:

”…ku tietää äidin tilanteen tai tällee, niin sit on helpompi suhtautuu niihin, kun se on vihainen tai tällee.”

”Mä osaan niin ku vähän paremmin silleen tietää, et ei äiti nyt sitä tarkoita.”

”Ehkä niin ku ymmärrän sitä, sen käyttäytymistä paremmin.”



Ymmärryksen rakentuminen & merkitys

• Vähentynyt tarve lukea vanhempaa

”Niin ku, et tietää enemmän niist asioista, voi enemmän niin ku olla ittensä.”

• Oikea arvio vanhemman tilanteesta parhaiten auttaa esim. antaa levätä:

”Ymmärtämällä mist on kysymys ja antamalla sen olla rauhassa. Ettei sitte koko ajan vaan pyöri ympärillä ja tee sitä vielä vihaisempi”



Lasten kokemus itsestään Tehtävänä valita 1-5 korttia kuvaamaan itseään ennen ~ jälkeen

ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina:

Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen_______________________ _______________________Varovainen 6 ! Iloinen 8 !Hiljainen 5 ! Riehakas 5Riehakas 5 Tyytyväinen 5Iloinen 5 Vihainen 4Tyytyväinen 4 Puhelias 3

n=11



Lasten kokemus vanhemmastaan Tehtävänä valita 1-5 korttia kuvaamaan vanhempaansa ennen ~ jälkeen

ryhmätoiminnan. Taulukossa 5 useimmiten valittua korttia molempina ajankohtina:

Ennen ryhmää Ryhmän jälkeen_______________________ _________________________Surullinen 6 ! Iloinen 11 !Vihainen 4 Kiinnostunut 4Huolissaan 4 Huolissaan 4Iloinen 3 Avulias 4Kiinnostunut 4 Tyytyväinen 3

n=11



Suosittelevatko lapset kohtalotovereilleen? Miksi?• Ymmärrystä

• ”Sen takii, et ymmärtää, että miks vanhempi on väsynyt ja miks äidit voi käyttäytyy oudosti.”

• Apua puhumiseen• ”Siks, et se auttaa. Se auttaa sillee… sit tietää miten sen äidin kans

sit pitäis jutella niist asioista ja äidilleki voi olla vaikeeta.”

• ”Sen takia ainakin, et se auttais. Sit ois, ehkä, niin ku helpompi puhuu muille kun on joilleki niin ku puhunu. Ja sit sielt ehkäpä vois saada kavereitaki.”

• Helpotusta• ”No, ku se oli hyvä ryhmä ja koska se auttoi, se auttoi sillee niin ku,

et helpompi olla.”

• Vanhemman hyöty • ” No, ehkä et sen vanhempi sitten paranee.”



Interventiosta:• ”Nyt menee paremmin. Sellainen et tää ryhmä … paljon helpompaa

tavallaan.”

• ”Joo autto… puhumiseen, et pysty kertoon, miltä tuntuu ja kaikkea tällaista”

• ”On varmaan ollu hyötyä jonkun verran, tietää enemmän masennuksesta, se on varmaan se hyöty.”

• ”No, on se sillee, niin ku et se autto sillee… ei oo hirveesti enää niinku paineita.”

• ”Oli siit apua, äitikään ei enää kauheesti huuda.”

• ”Helpottunut olo, äitikin puhuu siit paljon enemmän ja mullakin on paljon helpompaa, kun mä tiedän siit enemmän, siit masennuksesta.”


Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan lasten kanssa?• Lapsille luontaista toimia ryhmässä samanikäistensä

kanssa • Toiminnallisuus, harjoitukset ja tehtävät

• lapsille luonteva tapa oppia

• Toistuvat rituaalit ja säännöt• tuovat selkeän rakenteen• lisäävät turvallisuutta

• Ryhmäohjaajat ohjaavat aktiivisesti toimintaa• auttaa lapsia ymmärtämään, mitä heiltä odotetaan• mitä tavoitellaan


Vanhempien kokemuksia Vertti-toiminnasta

• ”Positiivista ajattelua – erilaisissa olosuhteissa ihmiset selviytyvät.”

• ”Lapsi voi jopa saada parempia eväitä elämää varten kun kohtaa vaikeuksia, joita turvallisissa puitteissa osataan käsitellä.”

• ”Lapseni ymmärtää perheen nykytilanteen oikeammin, oikealla nimellä:”

• ”Lapseni mielestä ryhmässä oli hauskaa. Siinä hän on oppinut myös ymmärtämään, että äitinsä on sairas eikä hän.”

• ”Puhuminen sairaudesta lasten kanssa lisääntynyt. ”


Miksi Vertti-toiminta tuntuu toimivan vanhempien kanssa?• Ryhmä rakentuu ryhmäläisten omien

kokemusten ja tiedon varaan• Asiantuntijoita omassa elämässä

• Toisten tarinoiden kuuleminen auttaa hahmottamaan, mitä sairaus on merkinnyt itselleen vanhempana, lapselle ja perheelle

• Jokaisella on oma tarinansa• Löytyy yhtymäkohtia omiin kokemuksiin


Kokemuksia ryhmäohjaamisesta

Elämä opettaa:• Hyvä suunnitelma tapaamisille välttämätön

• kyky joustaa & olla luova• Ei opi kuin tekemällä ja arvioimalla

• mitä tapahtui, mikä toimii/mikä ei, miksi? • Moniammatillinen työtiimi

• oppii toisten työ- ja lähestymistavoista, organisaation kulttuurista

• Vanhempien sitoutuminen ”työskentelyideologiaan” tärkeää• oikeat odotukset toiminnasta/tavoitteista

• Motivaatio tärkeämpi ominaisuus kuin sairauden tila• kuitenkaan ei kriisihoitoa

• Intervention ajoitus tärkeä• ei liian aikaisin, ei liian myöhään


Kokemuksia Vertti-ohjaamisesta

Sudenkuoppia • Liian ”vaikeat” perheet

• sitoutuminen vaikeaa, prosessi kärsii • Osallistumisen hyöty?

• Liian pieni ryhmä • Haavoittuva ryhmä, vertaistuki vähäistä

• Liian suuri lasten ikähaarukka, vanhempien sairastavuuden moninaisuus

• ryhmäläisten erilaiset kokemusmaailmat & tarpeet • yhteenkuuluvuudentunne kärsii

• Vanhempi ei ole kertonut tilanteestaan lapselle• kieltäminen ryhmässä, ”ei luvallinen puheenaihe”

• ”Pakotetut” perheet • Kunnioitus? Motivaatio? ”Lapsen lupa viihtyä”?


Ajatuksia Vertti-toiminnasta

• Myönteinen auttajakokemus• ennaltaehkäisyssä tärkeää

• Vanhempi ja lapsi yhdessä • mahdollistaa ”oppien” juurtumisen perheen arkeen

• Ihmeitä ei saada aikaan• monelle kuitenkin riittävä tuki

• lisätuen tarpeen tunnistaminen

• Ei ole liian vaativa• perheiden helppo osallistua

• ammattilaistenkin helppo tulla mukaan (resurssikysymys)


• Vertti, Käsikirja ryhmänohjaajilleOhjaajamanuaaliInkinen & Söderblom 2005

• Lapsi masentuneen vanhempansa kanssa ryhmässä

Kommunikaation ja ymmärryksen merkitys 2005myös ruotsiksi Bitta Söderblom

• Lapsi omaisena 2002-2005loppuraportti

• Vertti-ryhmä-ohjaajakoulutus6-päiväinen

Vertti-julkaisuja ja -ohjaajakoulutus


Prevention mahdollisuudet

• Fokus suojaavissa tekijöissä, joihin voidaan vaikuttaa

• Työskentely ”suotuisassa” ilmapiirissä• tukea, ei kontrollia

• Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sitä useampi ”mahdollisuus” ajankohtainen/mahdollinen

• Perheessä paljon vahvuuksia

• Ennaltaehkäisevä interventio toimii seulana• Lisätukea tarvitsevat perheet tunnistetaan varhain

vertti-toiminta perheiden tueksi

Documents