P O L I C Y2 ¤ 2 0 1 2

päätoimittajilta § lainatut

Kesä kolkuttelee jo ovella ja lukuvuosi on viimeisiä pu-ristuksia vaille paketissa. Vuoden aikana on tapahtunut paljon: uudet fuksit on onnistuneesti opetettu valtsikan

tavoille, voolaiset ovat edustaneet milloin missäkin säbämatseis-ta Lissaboniin Voon omia juhlallisuuksia unohtamatta. Tänä ke-väänä myös toteutettiin meitä kaikkia koskeva opiskelijakysely, jonka pohjalta on jo herätetty keskustelua. Niin kivaa kuin juh-liminen ja bondailu onkin, olisi voolaisten hyvä aktivoitua myös opintoja koskevissa asioissa.

Vaikka yllä mainittu kysely oli suunnattu kaikille opiskelun-sa vuosina 2006-2011 aloittaneille, tuli vastauksia lopulta vain vajaa viisikymmentä. Vastaamatta jättäminen kun ei välttämät-tä tarkoita täydellistä tyytyväisyyttä, on tämä jälleen osoitus siitä, kuinka valittaminen on usein helpompaa kuin rakentavi-en ehdotusten antaminen. Opiskelijaedustajien on vaikea edus-taa, jos emme ole vuorovaikutuksessa heidän suuntaansa. Lou-naspöydässä virinnyt keskustelu voi johtaa muutokseen, mikäli ajatukset eivät jää vain kuppikunnan omaan tietoisuuteen. Ville Petäsnoro kirjoittaa kolumnissaan edaattorin näkemyksiä yli-opistopolitiikasta ja rohkaisee vaatimaan perusteluja päätöksille.

Tämä numero on siitä erityinen, että jokainen ensi syksyn fuksi saa sen suoraan kotiinsa. Lämpimät onnittelut teille! Fuk-sien kunniaksi olemme koonneet tähän numeroon viiden sivun Fuksispeciaalin, joka toivottavasti lievittää ensi syksyn muka-naan tuomaa jännitystä. Syksyllä tutustutaan!

Tommi Läntisen sanoin toivotamme kaikille, erityisesti pj Mari Marttilalle, oikein ihanaa kesää!

Ei mikään oo niin ihanaakuin kulkea öisiä katujamm, kesäaikaankun taivas huokuu valoaja niin minä kävelenkohti meren rantaamissä tuuli vapaana kulkeeja sydämeen puhaltaa

Rakkaudella,Salla ja Hannele

”Kun juna hajoaa keskelle Pohjanmaan rataa, on tuoreen Policyn löytäminen laukusta lottovoitto <3 Erityiskiitokset Iirolle ja Pessille, mun kans-samatkustajat pitää mua varmasti tosi outona, ku repeilin itekseni lukiessani alkoholidebattia. VR pettää, onneksi Policy ei koskaan!”

Ella Keski-Panula2.3.2012

”Itse tiedän sydämessäni, että siellä ei ole rikoksen muruakaan.”

Ilkka KanervaYlen haastattelu

18.4.2012

”Katsotaan eteenpäin. Heillä (Applella) oli poik-keuksellinen lahjakkuus, joka ei ole enää keskuu-dessamme. Hän katsoo meitä alas taivaasta. Ja hän sanoo: ’Katso, minä loin uusien tuotteiden su-kupolven. Olen tämän yhteiskunnan Walkman. Olen tämän päivän Nokia ja minusta tulee tule-vaisuuden televisio’”

Mario GabelliTalouselämä

25.4.2012

”Olennaisin ero suomalaisessa ja yleiseurooppalai-sessa ajattelussa on siinä, että meillä sananvapau-desta puhuttaessa ajatellaan melkeinpä vain tie-dotusvälineen tai muun ilmaisijan oikeutta kertoa asioista. -- Meillä ei niinkään ole painotettu sitä, että sananvapaudessa on kyse myös yleisön oikeu-desta tietää ja ottaa vastaan tietoa vaikkapa polii-tikkojen ja muiden päättäjien tekemisistä.

Matti Mörttinen Aamulehti 25.4.2012

2 Päätoimittajilta &

lainatut

4 Uutisaukeama

6 Kuukauden kurssi

7 Helsinki-Lissabon

10 Napit vastakkain

12 Opintokuulumisia

14 Kymmenen kertaa nollakaks

15 Onko imperialismin aika ohi?

20 Ekskursio Loviisan voimalai-

tokseen

21 Fuksispecial

26 Kolumnit

28 Kiitetty ja kiistelty Foucault

30 Oma koti kullan kallis?

32 Elämän syviä totuuksia

33 Horoskoopit

34 Jos olisin...

35 Pitkä kuuma kesä

sisällys

päätoimittajat & taitto: Salla Huttunen ja Hannele Tulkki / toimittajat: Pauliina Alanen, Ville Aula, Salla Huttunen, Antti Kallio, Ella Keski-Panula, Eero Lantto, Pessi Marttunen, Ville Petäsnoro, Jasmiini Pylkkänen, Santeri Somervaara, Iiro Toikka, Hannele Tulkki, Iina Vilpponen, / julkaisija: Valtio-opin opiskelijat ry. PL 54 00014 Helsingin yliopisto / Policy saa HYY:n järjestötukea / palaute ja tilaukset: policy@voo.fi

4

U U T I s a u k e a m a

Tiesitkö, ettei Suomen Valtiotieteilijöi-den Liitto SVAL ry:tä enää ole? Liitto ei lakannut kokonaan olemasta, vaan vaih-toi nimensä ajankohtaisemmaksi ja jäse-nistön paremmin kattavaksi Yhteiskun-ta-alan korkeakoulutetut ry:ksi 1.3.2012.

Nimi päätettiin ajankohtaistaa, kos-ka liitossa on jo pitkään ollut muita-kin kuin valtiotieteilijöitä. Itse asiassa valtiotieteitä voi opiskella tällä hetkellä vain Helsingin Yliopistossa. Helsingin lisäksi myös Turusta valmistuu valtio-tieteen maistereita, vaikka koulutuslinja on yhteiskuntatieteellinen. Muualla Suo-messa alaan kuuluvia pääaineita opiskel-laan yhteiskunta- ja hallintotieteiden ni-mikkeen alla.

Nimenmuutoksen myötä liitto sai uu-den logon ja graafisen ilmeen. Liiton si-vut löytyvät nykyään osoitteesta www.yhteiskunta-ala.fi . Vaikka nimi ja ilme muuttuivat, tarjoaa liitto edelleen samat palvelut ja edut jäsenilleen.

Emoliiton muuttaessa nimeään, seuraa opiskelijajärjestö Suomen Valtiotietei-tä Opiskelevien Liitto SVOL ry peräs-sä. 1.8.2012 lähtien SVOL on Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry. Myös paikallisyhdistysten nimet muut-tuvat samalla kertaa varsin syyhyttä-vään muotoon.

PS: Kuinka monta vanhaa voolaista voi bongata Yhteiskunta-alan korkeakou-lutetut ry:n videolta? SVOL-Helsingin voit bongata ainakin valtsikan pihalta vappuna.

SVAL on nyt ykk

TeksTi: saTu HuoTari

Voon Säbä-

joukkue Super-

vireessä!

TeksTi: Hannele Tulkkikuva: iiro Toikka

Maaliskuisena lauantaina Merihaan palloiluhalli täyttyi energisistä ja voitontahtoi-sista voolaisista, kun vastassa oli salibandyn merkeissä jokavuotinen ottelu Polhoa vastaan. Polho oli tunnetusti harjoitellut koko alkuvuoden omalla vuorollaan ja saa-pui monilukuisena paikalle. Voon toiminta ei taas yllättänyt yhtään, kun viimeisillä minuuteilla ennen viiltävän taiston alkua valui vielä pelaajia paikalle.

Peli oli loppuun asti jännittävä, ja maaleja tehtiin tasaiseen tahtiin. Kuitenkin Voon suureksi eduksi osoittautui vahva itseluottamus, aggressiivinen pallonhallinta ja vahva naisedustus, jota Polholla ei ollut lainkaan. Hienot hattutemput johtivat Voon voittoon maalein 8-6. Mahtavaa Voo!

Sama voittoputki jatkui myös valtsikan sählyturnauksessa kuukautta myöhemmin, kun Voon viisihenkinen joukkue nappasi pienestä miehityksestä huolimatta kolme voittoa ja hävisi vain yhden ottelun. Tapahtuman suurin saavutus oli tietenkin voit-to KTTO:n joukkueesta, jolle oli tammikuinen voitto selkeästi noussut hattuun. Voo kiittää ja kumartaa.

5

U U T I s a u k e a m a

Opiskelijalounaan hinta nousi maaliskuun alusta lähtien. Uusi hinta on 2,70, eli 27 senttiä (6,3 prosenttia) enemmän kuin aikaisemmin.

Unicafen ravintolatoimen päällikkö Vesa Sysioja, mistä hinnankorotus johtuu?Korotus perustuu valtioneuvoston 2. helmikuuta tekemään päätökseen nostaa aterian enimmäishintaa. Edellisen kerran korotus oli tehty 1.8.2008, minkä jälkeen kustannukset ovat nousseet 10%, mutta ruuan hinta ei. Paineita koro-tukselle siis oli.

Siirtyvätkö lisäsentit ruuan laatuun vai kuluvatko ne yksinomaan kulu-jen kattamiseen?Vaikka kulujen kattamiseenkin tarvitaan senttejä, teimme päätöksen siirtää osan lautaselle. Asiakaspalautteessa on toivottu kaikkein eniten lisukkeena tar-jottujen höyrytettyjen kasvisten lisäämistä. Vastasimme palautteeseen lisää-mällä kyseisten lisukkeiden tarjontaa yhdellä päivällä per viikko kaikissa ra-vintoloissa, joissa tämä on mahdollista. Lisäksi pyrimme tarjoamaan entistä enemmän sämpylöitä ruuan kanssa. 1.5 alkaen siirrymme myös eettisistä syistä kaikissa hiutaletuotteissa luomuun.

Joulun jälkeen opiskelijalounaan hinta laski hetkellisesti ennen uutta korotusta. Tällöin taustalla oli valtioneuvoston päätös lisätä ateriatuen määrää. Mitä mieltä olette tällaisesta pelailusta?Valtioneuvosto vain muutti tällä Kelan ja opiskelijan maksaman osuuden suh-detta. Kyllähän se ihmetytti, kun odotettiin, että korotus ruuan hintoihin olisi tullut heti 1.1 lähtien. Minulla on omat epäilykseni syistä, mutta niitä nyt ei voi lehdessä julkaista.

Onko muutoksista tullut palautetta?Muutamia palautteita on tullut, mutta yllättävän hyvin on kyllä otettu vastaan. Ravintolatoimikuntamme kävi viime syksynä virkamiestoimikunnan esitystä 35 sentin noususta läpi. Monille nousu oli siis jo varmaankin odotettavissa.

Kiitos haastattelusta!

Opiskelijalounaan hinta nousi!

TeksTi: salla HuTTunen kuva: Hannele Tulkki

Kuudennen vuoden voolai-sesta Vappu Kaarenojasta tulee Ylioppilaslehden uusi päätoimittaja ensi elokuusta alkaen. Policy onnittelee sy-dämellisesti hienosta saavu-tuksesta!

Map-linjan gradua vaille val-mis maisteri lähettää tervei-sensä lukijoille: “Pitäkää lip-pu korkeella älkääkä hajotko tedareihin. Kyllä sitten mais-terivaiheessa järjestetään ehkä joku kurssikin! Ehkä.”

Policyn toimitus on kuullut hu-

hua, että Voon antiikinaikaiset

nettisivut saavat vihdoinkin uu-

den ilmeen… Valmista pitäisi

näillä näk ymin tulla toukokuun

aikana. Keep tuned!

Tiedekunnan opintotoimistosta

on kevään aikana lähtenyt väkeä

kuin Nokialta asiakkaita ja lisää

on Policyn saamien tietojen mu-

kaan tulossa. Pitääkö väite paik-

kansa ja mistä se johtuu? Jäämme

jännityksellä odottamaan tulevaa.

6

Valtio-opin opiskelija ei ehkä äkkiseltään koe hyötyvänsä tähtitieteen opinnoista, mut-

ta laajan maailmankatsomuksen nimis-sä suosittelen Maailmankaikkeus nyt –kurssia jokaiselle.

Tällä kurssilla yhteiskuntatieteilijöi-den ja muiden käyttöönsä valjastamat käsitteet, kuten ”Maan kantokyky”, al-kavat lähinnä naurattaa. Jossakin kon-tekstissa valtiotieteilijänkin tutkimus-alaa voidaan kuvailla pitkälti kärpäsen paskaksi. Luit aivan oikein, sinä maail-mannapa.

Kurssin edetessä siirrytään oivalli-sesti pienistä asiakokonaisuuksista suu-rempiin. Sikäli kuin Kuun muodostu-mista voidaan pieneksi asiakokonaisuu-deksi kutsua.

Kuun synnylle on esitetty useita teo-rioita. Vasta viime vuosien aikana on vahvistunut käsitys siitä, että Kuu on syntynyt maapallon kerääntymisen lop-puvaiheissa 4,6 miljardia vuotta sitten, kun maapalloon törmäsi kuta kuinkin Marsin kokoinen kappale.

Erään teorian mukaan maapallolla oli aluksi kaksi Kuuta. Suuri kysymys on, missä se toinen nykyisin lymyää.

Maailmankaikkeus nyt –kurssilla pohditaan varsin suuria kysymyksiä. Tai luennoitsija pohdiskelee itsekseen ja kertoo puujalkavitsejä avaruusolen-noista. Kuitenkin osa kysymyksistä voi saada opiskelijatkin pohtimaan syntyjä

ja syviä. Väitetään, että synnyttyään Aurinko

pyöri itsensä ympäri vain muutamassa tunnissa. Nykyisin sen pyörähdysaika on täysi kuukausi. Mikä selittää tätä hidastu-mista? Selitystä on haettu niin Titiuksen–Boden laista kuin katastrofiteorioistakin.

Avaruutta on pienen ihmisen kovin vaikea hahmottaa. Aurinkokuntamme kiertää Linnunradan keskustaa 220 kilo-metrin sekuntivauhdilla, ja yksi galakti-nen kierros kestää peräti 226 miljoonaa vuotta. Käsittämätöntä, eikö?

Kaikessa tavoittamattomuudes-saan avaruuden mittakaavat ja välimatkat kiehtovat pien-

tä tepastelijaa, joka ei aina edes ymmärrä olevansa osa sitä kaikkea. Helmikuuhun mennessä oli onnistuttu löytämään au-rinkokuntamme ulkopuolelta peräti 763 eksoplaneettaa. Millaista elämää niissä voidaan mahdollisesti elää? Elämän syn-ty vaatii oikeita rakennusaineita ja erilai-sia energiamuotoja. Joidenkin laskelmi-en mukaan elämä on kulkeutunut maa-pallolle meteoriittien mukana muilta pla-neetoilta.

Kurssin päätyttyä on mitä todennäköi-simmin ällikällä lyöty olo, mutta samalla huojentunut tunne siitä, että itse on va-linnut toisen alan.

TeksTi: Hannele Tulkki

Maailmankaikkeus nytkevät 2012

Kuukauden

kurssi

7

HELSINKI –

LISSABON

HELSINKI

Sateisena sunnuntaiyönä marras-kuun lopussa bussi 615 kurvasi

lentokentältä rautatieasemalle tuo-den mukanaan kymmenkunta portu-galilaista valtio-opin opiskelijaa Lis-sabonista tutustumaan Suomeen ja Helsinkiin sekä sen opiskelijaelämään ja kulttuuriin. He majoittuisivat opis-kelijoiden luona ja pääsisivät tutustu-maan Helsinkiin ja sen tarjoamiin elä-myksiin. Tuskin kukaan meistä osa-si vielä aavistaa, kuinka huikea viikko olisi tulossa.

Tämänkertainen vaihtoprojekti oli jatkoa aikaisempina vuosina

järjestetyille Voon vaihtoprojekteille muun muassa Hollantiin ja Saksaan. Muutamien neuvottelujen ja ajatus-tenvaihdon tuloksena vuonna 2011 Voo sai kumppanikseen AAIEP:n (Associação Académica do Instituto de Estudos Políticos da Universida-

de Católica Portuguesa) Lissabonis-ta, Portugalista.Voon vaihtoprojek-tit ovat yleensä keränneet noin 10–15 hengen osallistujamäärän, mutta Portugalissa innostuttiin kahden eri kulttuurin vaihdosta niin paljon, että yhteensä 26 innostunutta opiskelijaa oli tulossa Suomeen. Ja mikäs siinä, ei kun ohjelmaa järjestämään.

Kun suuri osallistujamäärä oli selvillä, alkoi puhelin- ja säh-

köpostirumba. Viikon ajaksi oli ke-hiteltävä ohjelmaa ja löydettävä ma-joittajat opiskelijoiden keskuudesta. Oli mahtavaa huomata, kuinka valt-sikasta löytyi spontaania ja ennak-koluulotonta porukkaa valmiina ma-joittamaan ennestään tuntemattomia ihmisiä koteihinsa. Parikymmentä innokasta voolaista, muutama ant-ropologian opiskelija ja polholainen lähtivät täysillä mukaan vaihtoviikon majoitukseen ja tapahtumiin.

”Okei. Ja tänä vuonna

sitten Portugalista tulee

porukkaa? Montako hei-

tä tulee?”

”Joo, elikkä normaa-

listihan meillä on jo-

ku 10–15 tyyppiä ollut

näissä vaihtoprojekteis-

sa mukana. Ollaan ol-

tu Hollannissa ja vii-

me vuonne Bremenissä,

Saksassa.”

”26.”

TeksTi: iina vilpponenkuvaT: Hannele Tulkki

8

Hyvä yhteishenki suomalaisten ja portugalilaisten välillä muo-

dostui äkkiä, ja ihmisiin tutustut-tiin nopeasti. Viikon aikana päästiin vierailemaan muun muassa Suomen Pankissa ja eduskunnassa, bussimat-ka Porvooseenkin järjestettiin. Suo-malaisuuteen tutustuttiin saunomal-la. Viikon kohokohta oli ehdottomas-ti portugalilaisille järjestetyt sitsit, jotka olivat menestys niin portuga-lilaisten kuin suomalaistenkin mie-lestä.

Viikon aikana sattui ja tapahtui kaikenlaista. Innokkaat portugalilai-set juhlivat ahkerasti, ja välillä ma-joittajat löysivät neljä ylimääräistä portugalilaista nukkumasta keittiös-tään baari-illan jälkeen ja joutuivat patistamaan majoitettaviaan ajoissa oikeaan paikkaan. Viikko oli toimin-nantäyteinen, mutta silti rento asen-ne ja letkeä ilmapiiri vallitsivat ko-ko vierailun ajan. Viikon aikana sai myös tutustua uusiin voolaisiin ja muihin valtsikalaisiin paremmin.

Kun aktiivinen ja juhlinnantäytei-nen viikko läheni loppuaan, fiilis

oli kaikilla hyvä mutta haikea. Voon kansainvälisyysviikko vaati paljon organisoimista ja suunnittelua, eikä sitä olisi saatu aikaan ilman upeita, aktiivisia ja ihania ihmisiä. Kv-viikon järjestäminen ja viikkoon osallistu-minen olivat ehdottomasti yksi syk-syn kohokodista ja mukava piristys-ruiske pimenevään syksyyn. Kaiken lisäksi vastavierailu oli vielä luvassa maaliskuussa.

LISSABON

Maaliskuussa 2012 järjestettiin vastavuoroinen vierailu Lis-

saboniin, Portugaliin. 19 suomalais-ta kv-viikon osallistujaa ja muutama uusikin osanottaja lähtivät tutustu-maan Portugalin antimiin ja kult-tuuriin. Jo lentokentällä kutina hy-västä matkasta tuntui vatsanpoh-jassa, kun innostuneet suomalaiset odottivat koneen lähtöä. Kohta pääs-täisiin etelän lämpöön ja tapaamaan taas ystäviä, jotka oli viime syksynä täytynyt hyvästellä!

Lissabon osoittautui kaikeksi siksi, mitä siltä oli odottanutkin, ja se an-toi vielä enemmän. Alkuviikosta il-ma oli jo niin lämmin, että rannal-le saattoi mennä ottamaan aurinkoa. Osa meistä pääsi jopa portugalilai-siin tv-uutisiin taustalle auringon-palvojiksi. Kaupunkiin tutustuttiin hop on–hop off -bussilla ja kävele-mällä pitkin valkoisia mukulakivi-katuja. Iltaisin tutustuttiin paikalli-seen ravintolakulttuuriin ja yöelä-mään, jossa vaihtoehtoja ja nähtävää riitti. Bairro Alton baarikorttelit ja Red Streetin klubit tanssittivat suo-malaisia aamukuuteen asti. Tulipa koettua myös paikalliset Erasmus-bileet kaupungin kalleimmassa yö-kerhossa.

Vaikka juhlahumua riitti, eh-dittiin myös tutustua portugalilai-sen kulttuurin antimiin ja kaunii-siin maisemiin – ostoksia tietenkään unohtamatta. Lissabon tarjoaa loma-laiselle monia mahdollisuuksia syö-misen, juomisen ja shoppailun suh-teen, sillä

9

hintataso on alhaisempi kuin meillä Suomessa. Pääsimme tutustumaan Parque das Naçõesiin ja Euroopan suurimpaan akvaarioon Oceanário de Lisboaan. Ratikkakyyti ja Castelo de São Jorge -linnoitus olivat myös hienoja kokemuksia. Päivät vietet-tiin rennosti kaupungilla kävellen, shoppaillen ja kahviloissa istuen. Kuudenkymmenen sentin espresso ja tuoreet mansikat ovat Portugalia parhaimmillaan.

Henki matkalaisten välillä oli alusta asti hyvä ja rento, il-taisin kokoonnuttiin viet-

tämään aikaa ja pohtimaan elämän suurimpia kysymyksiä viinilasillisen ääressä. Nauru ja huumori raikuivat, kun päiviteltiin edellisen illan tapah-tumia ja kuultiin uusia paljastuksia

muista matkaajista. Viikko vierähti nopeasti, ja paluu takaisin koto-Suo-meen oli äkkiä edessä. Viimeisen il-lan viimeiset juhlat ja hyvästelyt oli-vat paikallaan.

Voon kv-viikko ja vaihtopro-jekti olivat kokonaisuudes-saan onnistunut kokemus,

joka antoi hienoja, unohtumattomia hetkiä ja tapahtumia, joita voi muis-tella hymyssä suin pitkään. Olen eh-dottomasti sitä mieltä, että matkus-taminen ja kansainvälisyys kannatta-vat aina, ja uudet kokemukset anta-vat paljon ajattelun aihetta. Lopuksi tahdon vielä kiittää kaikkia osallis-tujia ja mukana olleita unohtumat-tomista kokemuksista ja elämyksis-tä, joita tämä projekti toi mukanaan. Kuten asioissa yleensäkin, ihmiset

ja yhteiset hetket tekevät elämäs-tä merkityksellistä ja tapahtumista elämää suurempia. Obrigada. Kiitos.

(Psst. Kuulin huhua, että seuraava vaihtoprojekti olisi jo tulossa. Täl-lä kertaa projektikohde suuntautuu Kroatiaan. Lisätietoja odotellessa!)

10

Iiro: Kai kuulit jo ihanaisen punai-sen impemme uusimmasta aivoituk-sesta?

Pessi: Kuinka olisin voinut ohittaa. Kyllähän tuossa kateusverossa ki-teytyy poliittisen köydenvetämisen ja suhmuroinnin ydin. Näyttää ko-vasti siltä, että jotain tehdään, mut-ta konkretia on pienenpientä.

Iiro: Ahneen vollotusta! Kyllähän poru on suuri, kun kultalusikkaker-ho seuraavalla golfklubireissulla jou-tuukin tyytymään vain viiteen ruo-kalajiin kuuden sijasta. Solidaari-suusvero antaa varakkaammillekin mahdollisuuden antaa tälle yhteis-kunnalle jotakin muuta kuin pelkän hirttosilmukan köyhälle työkansalle.

Pessi: Volloti vol ja logiikka lol. Solidaarisuusveron maksaakin tuo golfklubin kokki, jonka työllisyy-destä vähentyvä kulutus on pois. Ky-seessä ei ole muuta kuin toiminnan

siirto yksityiseltä sektorilta julkisel-le, jolloin päätöksentekovalta siir-tyy kuluttajalta virkamiehelle, hert-syykker. Veronmaksajalla kun ei ole yhtälössä mitään neuvotteluasemaa. Ei kyse ole mahdollisuudesta antaa, vaan pakollisuudesta alistua. Kek-sinpä myös loogisemman vastineen tälle verotukselliselle Dream Thea-terille.

Iiro: Kokki ei tuota verotusta mak-sa, sillä klubi tekee voittoa vaikka ar-von herrasväki söisikin vain sen vii-si ruokalajia. Ja rohkenen uskoa, että toivuttuaan verotuksen nousun en-sijärkytyksestä arvon herrasväki pa-laa kuuden ruokalajin arkeen, ja vie-lä kaffet päälle lepytelläkseen her-mojansa. Mitä taas tulee toiminnan siirtoon yksityiseltä julkiselle, niin sehän on vain hyvä asia. Viisaat vir-kamiehet ministeriössä tietävät pa-remmin, mihin minun rahani tulee pistää. Siitähän heille maksetaankin! Ja kun valtio saa lisätuloja solidaa-risuusverosta, voidaan näitä guruja kouluttaa ja palkata lisää. Joukossa virallinen viisaus tiivistyy!

Pessi: Jouko on vissiin Voon sennu? Klubin voiton tahkomisesta on mah-doton mututuntumalla sanoa, mutta varmaa on vain verotuksen heiken-tävä vaikutus. Äklön tekee asiasta se, että asiamiesprotektoraatti sur-voo veroäyrejä vieläpä yritystukina parhaiten lobatuille firmoille jättäen markkinamekanismin ja hintasignaa-

Etelän median airut, Policy, on jälleen kerran kokoontunut oluthuoneeseen läm-mittelemään kuumottavien poliittisten perunoiden ympärille. Tällä kertaa tun-teita kuumottaa ja verenpainetta nostattaa solidaarisuusvero...

Napit vastakkain

11

lit paitsioon kuin Nallen kalliolle. Dynaamisessa maailmassa ei lisävit-kuttelusta ja ylimääräisistä höperös-ti kohdennetuista tulonsiirtomutkis-ta ole hyötyä muille kuin väkivalta-paatin säännöstelykapteeneille. Näin moraalihasardeilla vesillä seilatessa alkaa kyllä kahvihammasta kolottaa ja verokarhun käpälät pelottaa. Se oli muuten tonnin seteli.

Iiro: Vastoin yleistä käsitystä vero-karhun tassut ovat hellät ja pehmeät, ja sen suojelevissa kourissa on hyvä unohtaa maalliset huolet ja vaipua turruttavaan horrokseen á Suomen valtio. Valitettavasti samaa ei voi sa-noa kaikista maamme Ursus arctok-sista. Itsehän myös vastustan yksi-tyisten yritysten tukemista julkisil-la varoilla. Mutta minullapa on mitä erinomaisin ratkaisu tähän nyky-ajan sairaaseen perversioon: kaik-ki kansallistetaan! Silloin sinunkaan ei enää tarvitse tuntea pahoinvoin-tia siitä, että verorahasi menevät pa-hojen yksityisten yritysten pohjatto-miin laareihin. Ja ystävä hyvä, kai-killa (valtio-oppineilla) on mahdolli-suus päästä kipparoimaan suvereenia väkivaltapaattia. Astu valoon, toveri!

Pessi: Turruttava horros kuvaakin valtiollista toimintaa varsin osuvas-ti - samalla kun Cameron & Co uu-disraivaavat avaruuden mineraaleja, bisnes rullaa ja Porschet pörisevät. Kyllä ihmisluonnetta on ymmärret-tävä eteenpäin kulkevana voimana

Napit vastakkain

taantumuksellisista hairahduksista huolimatta. Mitäs sanoisit, jos kan-sallistamisen sijaan lähtisimme maa-laisjärjellisen kosmopoliittisen yksi-tyistämisen tielle? Kuulithan myös tutkimuksesta, jonka mukaan opti-mistit saavat vähemmän hjärtslaa-geja?

Iiro: Taantumukselliset hairahduk-set ovat elämäni suola. Mutta sinä voit vallan vapaasti yksityistää itse-si dynaamisesti vaikka jorpakkoon. Mutta ennen sitä saat kyllä tarjota kahvin.

Pessi: Selvä, mutta reilun kaupan lobbaajakahvin sijaan saat nauttia kunnon ruotsalaisesta mokasta.

Toim. huom. Kirjoittajat eivät vält-tämättä edusta yllä olevia mielipi-teitä.

TeksTi: pessi MarTTunen & iiro ToikkakuvaT: Hannele Tulkki

12

Valtio-opin opiskelijaedustajat to-teuttivat helmikuussa palauteky-

selyn pääaineopiskelijoille. Tavoittee-na oli kerätä tietoa siitä, mihin asioi-hin pääaineopiskelijat ovat tyytyväisiä opinnoissaan ja mitkä vaativat kehittä-mistä.

Toisin kuin yksittäistä kurssipalau-tetta annettaessa, kyselyn kautta oli mahdollista kommentoida myös opin-tojen toimivuutta kaiken kaikkiaan, se-kä antaa ideoita muun muassa henkilö-kunnan ja opiskelijoiden välisen vuoro-vaikutuksen sekä opintojen ohjauksen kehittämiseen.

Yhteensä 47 opiskelijaa pääai-neopintojen aloittamisvuosilta 2005–2011 vastasi e-lomakkeena toteutet-tuun kyselyyn. Lisäksi 15 opiskelijaa osallistui Voon järjestämään avoimeen opintokeskustelutilaisuuteen kyselyn toteuttamisen jälkeen.

Vastausten prosessointi on tällä het-kellä vielä kesken, mutta alustavia tu-loksia on jo esitelty oppiaineen henki-lökunnalle opetuksen kehittämisilta-päivässä maaliskuun alussa.

Tähän juttuun on poimittu joitakin esiin nousseita seikkoja. Keskustelu ai-heesta tulee siis varmasti vielä jatku-maan.

Palautteen ansiosta on esimerkiksi valtio-opin omaa osuutta fuksien ensi syksyn orientaatiosta jo alettu kehittää viime vuosia monipuolisemmaksi. Tu-lossa on esimerkiksi ”tenttipaketti”, eli kattavammin tietoa siitä, mitä vastauk-silta odotetaan tai miten lukea tentti-kirjoja.

Myös joillekin muille kyselyn pe-rusteella tulleille ideoille on jo saa-tu positiivista vastakaikua oppiaineen suunnasta. Esimerkiksi eräänlaisia “light-kohtaamisia” on visioitu keinok-si kaventaa kuilua kurssien ja tiedekun-tatenttien välillä.

Ideana on, että opetushenkilökunta esittelisi kootusti tietyin väliajoin tule-

vaa tenttikirjatarjontaa valottaen muun muassa syitä tietyn kirjan päätymiseen tentittäväksi ja toivottua vastaustek-niikkaa.

Tällaiset ”kevyt-kohtaamiset” olisi-vat yksi keino lisätä vuorovaikutusta henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä. Lisäksi ne voisivat myös parhaimmil-laan helpottaa lukupiirien perustamista samojen kirjojen tenttimistä suunnitte-levien opiskelijoiden kesken, kun tent-tisuunnitelmista tulisi keskusteltua kol-lektiivisemmin ja hyvissä ajoin.

Kehittämisiltapäivässä nousi pu-heenaiheeksi myös muun muas-

sa kandiseminaarien alkaessa toistuvas-ti havaitut puutteet opiskelijoiden val-miuksissa rakentaa tutkimusasetelmia.

Eräs palautekyselyyn vastannut opiskelija on kiteyttänyt kokemuksen-sa seuraavasti: ”Kvanti- ja kvalikurssit jäivät minulle ja ilmeisesti monille muille-kin hyvin irrallisiksi ja erillisiksi kokonai-suuksiksi itse yhteiskunnallisista aiheista. Tämä näkyy nyt niin kandi- kuin gradu-

seminaareissa heikkoutena ymmärtää teo-rioiden, metodien ja tutkimusaiheen suh-detta syvällisesti.”

Yhtenä ratkaisuna ongelmaan hen-kilökunnan edustajat näkivät sen, et-tä luennoitsijat toisivat aikaisempaa enemmän esille metodologisia näkö-kulmia ja konkreettisia tutkimusmene-telmiä vetäessään eri valtio-opin aihe-piirejä koskevia kursseja.

Myös gradun aihevalinnan proses-sointiin toivottiin tukea tarpeeksi var-haisessa vaiheessa. Henkilökunta kes-kusteli ns. “gradumessuista” yhte-nä hyvänä keinona tukea aihevalintaa; messutapahtumassa erilaiset tutkimus-projektit esittäytyisivät ja opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada ideoita gradu-aiheiksi, tai jopa löytää jokin taho, jolle gradun voisi tehdä.

Aihevalinnassa tukemisen lisäksi opiskelijapalautteessa toivottiin gra-duohjauksen yhtenäistämistä. Eräs opiskelija kommentoi asiaa seuraavalla tavalla: ”Olisi hyvä jos oppiaineen/laitok-sen/tiedekunnan sisällä laadittaisiin jon-kinlaiset yleiset ohjeet siitä, mitä graduoh-jaajan tehtäviin kuuluu, eli mitä opiskelija voi häneltä odottaa ja mitä ei”.

Kaiken kaikkiaan palautekyselyn vastauksista kävi selväksi, että

valtio-opin palautekäytännöt kaipaa-vat uudistamista. Opiskelijaedustajien ja Voon toivottiin toteuttavan vastaavia laajempia kyselyitä vuosittain, ja yksit-

ideana on, eTTä opeTus-HenkilökunTa esiTTelisi kooTusTi TieTyin väliajoin Tulevaa TenTTikirjaTarjon-Taa valoTTaen Muun Muas-sa syiTä TieTyn kirjan pää-TyMiseen TenTiTTäväksi ja ToivoTTua vasTausTekniik-kaa.

OpintokuulumisiaToivoisitko lisää opetusta jostakin tietystä valtio-opin/politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen alaan kuuluvasta tutkimusaiheesta?

• Kansainvälisen yhteiskunnan alan erikoistuminen• Globaali poliittinen talous.• HOT-linjalla liikaa kirjatenttejä.• Globaalin talouden ja hallinnan tutkimukseen lisää lähiopetusta.• Globalisaatiotutkimus• Johtamisen teemoja voisi mielestäni sisällyttää HOT:n kursseihin• Julkishallinnon kehittämisestä käytännön lähtökohdista (esim. työpaja/projekti)• Maailmanpolitiikasta: ylipäänsä tenttien sijaan enemmän esseitä ja opetusta.• Lisää taloudellista aspektia kursseihin.• Tutkimusmenetelmistä ylipäänsä!

TeksTi: jasMiini pylkkänen

13

MessuTapaHTuMassa erilai-seT TuTkiMusprojekTiT esiT-TäyTyisiväT ja opiskelijoil-la olisi MaHdollisuus saa-da ideoiTa graduaiHeiksi, Tai jopa löyTää jokin TaHo, jolle gradun voisi TeHdä

Millainen vuorovaikutus opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä mielestäsi on?

”Mielestäni laitoksen ja opiskelijoiden välillä on erinomainen suhde. Koen opiskelijana olevani osa yhteisöä”

”Pidän rennosta ja lähestyttävästä ilmapiiristä. Koen, että opettajat ovat helposti lähestyttäviä ja jos tulisi kysymyksiä/ongelmia opiskelujeni suhteen, uskoisin saava-ni apua”

”Pääsääntöisesti hyvä, mutta toisaalta joskus tuntuu, että henkilökunnalle tutkimustyö on tärkeämpää kuin opettaminen. Jotkut osaavat asiansa kyllä hyvin, mutta opettavat surkeasti. Pedagogisia taitoja ei tulisi aliarvioida!”

”Henkilökunta on mukavaa ja avuliasta, mutta yhteistyötä saisi olla enemmän.”

”Osa henkilökunnasta on todella mukavaa ja kiinnostunut opiskelijoista ja heidän pärjäämisestään, osa taas selvästi ei. Kerran viikossa olevien, tunnin kestävien, vas-taanottojen peruminen (etenkin ilman uuden ajan määrittämistä) on aika kohtuutonta.”

”Opettajia ei ehkä ole helpointa lähestyä, tulee helposti sellainen olo, että on vaivaksi. ”

”Vuorovaikutusta on minimaalisesti tällä hetkellä; ainakin ns. tavallisten (ei oppiaineneuvostoissa yms.) opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä.”

”Opiskelijoita voisi edes yrittää teeskennellä kuuntelevansa”

”Laitoksen väen ja opiskelijoiden pitäisi mennä kuukausittain kaljalle, viinille, teelle, kahville tai syömään akateemisessa hengessä. Kurssien jälkeen myös samaa. Se kertoo paljon ihmisten välisestä aidosta aloitteellisuudesta ja välittämisestä”

kehitettävää:

”Opetus valtio-opissa on yleensä aina hyvää, tahtoisin sitä enemmän! Vähäinen opetuksen määrä vaikuttaa negatiivisesti paitsi opiskelijan oppimistuloksiin ja osaami-seen, myös akateemisen identiteetin, yhteisöllisyyden ja motivaation muodostumiseen”

”Kaipaisin opetukseen rohkeampaa ja monipuolisempaa otetta. Resurssit on huomioitava, mutta massaluennot ovat valitettavan usein tylsiä ja innottomia, kirjatentit kaavamaisia ja opettavat vain tietyn asiamäärän sisäistämistä mahdollisimman lyhyessä ajassa sekä kykyä tulostaa se tieto tentissä, tämän jälkeen unohtaen.”

”Lisää sparrausta ja väittelyä!”

”Akateemisten esseiden kirjoittamista pitäisi harjoitella jo koko kandivaiheen ajan, ainakin 2. vuodesta alkaen.”

”Kirjallisista töistä tulisi saada palautetta, jotta itsensä kehittäminen olisi mahdollista.”

”Harjoitteluapurahat kaikkien saataville jo kandivaiheessa. Pakollinen opinto-ohjaus auttaisi sen oman jutun löytämistä, eikä kukaan jäisi turhaan norkoilemaan yli-opistolle. Ekskut takaisin opintojen alkuun!”

”Tenttikirjoja on melko mahdotonta saada kirjastosta.”

”Valtio-opin laitos on silti, monista puutteistaan huolimatta korkealla arvostuksessani.”

täisten kurssien palautekäytäntöjä toi-vottiin kehitettävän.

Sekä paperi- että weboodipohjaisil-la palautelomakkeilla oli kannattajansa, mutta muotoa tärkeämmiksi seikoiksi nousivat kuitenkin palautteen kerää-misen ajankohta ja käsittelytapa. Niitä kursseja, joilla palaute kerätään hyvis-sä ajoin kiiteltiin; joissakin tapauksissa palautetta oli kerätty jopa useampaan kertaan kurssin kuluessa, ja sillä koet-tiin olleen positiivinen vaikutus kurs-sin toimivuuteen.

Sen sijaan palautelomakkeiden ja-kaminen viimeisen kurssikerran vii-meisillä minuuteilla ei saanut kiitosta. Useat opiskelijat kokivat liian lyhyen vastausajan turhauttavaksi.

Yleisesti ottaen motivaatiota pa-lautteen antamiseen sanottiin laskevan epäselvyys siitä, miten palautetta val-

tio-opissa käsitellään. Eräs opiskelija huomautti, että ”hen-

kilökunnan tulisi edes tiedottaa ja osoittaa opiskelijoille, että palaute on luettu, ja et-tä siihen reagoidaan [tai] kerrotaan miksi asioille ei ole tehtävissä mitään.” Toinen pohti: ”Luulen, että moni opiskelija ei tie-dä, mitä esim. Weboodin kautta annetulle palautteelle tapahtuu – meneekö se luetta-vaksi vastuuopettajalle vai kenelle, ja mitä palautteelle sitten tapahtuu”.

Taitaa siis olla aiheellista herättää valtio-opissa uudelleen henkiin ns. op-piainekahvi-perinne, jossa, kahvinjuon-nin lisäksi, opetushenkilökunta käy kerran tai pari lukuvuodessa kootusti läpi kursseilta saatua palautetta ja vas-taa opiskelijoiden kysymyksiin ja kom-mentteihin.

14

Voo on suurin ja kaunein, tavattiin minun ai-kanani valtsikassa sanoa. Kyse ei ollut vain jäsenmäärästä. Me emme nähneet lähtökohta-na kilpailuasetelmaa toisiimme nähden, vaan

halusimme aidosti pitää hauskaa ja rakentaa yhteistyön verkostoja. Opiskeluaika olisi kuitenkin niin pieni osa elämää, että vain ulkoministeriön pesti voisi kestää ly-hyemmän aikaa. – Joskus ryhmistä muodostuu sellaisia, että niissä pide-tään yhtä valmistumiseen saakka tai jopa pidempäänkin, kertoi tuutorini Markus Pauni heti ensimmäisenä päi-vänä yliopistolla. En kuitenkaan hevillä uskonut, että niin voisi käydä. Lu-kio-opinnot psykologiassa eivät antaneet riittävästi vas-tauksia. Miksi tietyt ryhmät muodostuvat koheesioltaan ainutkertaisiksi? Voon hallituksessa 2002 palaset loksahtivat kuitenkin kohdalleen. Ryhmä sopivan erilaisia, mutta kuitenkin samanlaisia ainejärjestöaktiiveja istahti saman pöydän ääreen silloisissa Kannunvalajien tiloissa Uuden yliop-pilastalon viidennessä kerroksessa. Vaalikokouksessa oli äänestetty ja osa tutuista jouduttu jättämään ulkopuo-lelle, mutta henki hallituksen sisällä muodostui heti suu-renmoiseksi. Valtsikalaisuudesta ei tingitty missään vaiheessa vuotta. Kolme tuntia oli kulunut, kun kysymys tupakan myyn-nistä kappaleittain tai askeittain jäi yhä pöydälle. Äänes-tettiin. Voon budjettia paransi ainakin kaikkien aikojen tiedekuntatenttibileet. Domma –2:n silloisessa bunkke-rissa, kaksi kerrosta maan alla, kävi illan mittaan 1500 eri vierasta, ja jopa City-lehti äityi tituleeraamaan valt-sikan ”tedareita” Stadin ykkösmenomestaksi. Silloin kun me olimme hallituksessa, tiedekuntatenttejä oli vain kerran kuukaudessa kaikille oppiaineille yhteisenä päi-vänä. Suurimmalle osalle tenttipäivä tarkoitti kuitenkin illan juhlia, joissa Essolla syödyt hampurilaiset huuh-dottiin alas riittävän humalan voimalla. Domma –2:een ei ollut selvin päin menemistä – ei ainakaan kuuluisaan tupakkahuoneeseen, jonka röökinhaju tuntui pinttyvän vaatteisiin ikiajoiksi. Välillä hallituksessa otettiin yhteenkin, kun snapsien määrä sitseillä meni överiksi. Helan gick ja jatkojen sii-vousnakit viuhuivat. Jopa Tallinkin M/s Fantasian vii-nanhakureissuilta selvittiin kuitenkin kunnialla. Lapin Kulta teki matkaa Torniosta Tallinnan kautta Kuppa-laan ja lähes sata salkkua olutta nosteltiin ostoskärryil-lä yli katukivetysten. Hyvässä seurassa mikä vain tuntui kuitenkin legendaariselta. Uutuutena hallituksemme lanseerasi ainakin vappua edeltävän juhlaviikon. Loppujen lopuksi niitä tuntui to-

Kymmenen kertaa nollakaks!On sitä ennenkin osattu... Voon hallitus 2002 lähettää kymmenvuotisjuhliensa kunniaksi terveisensä Policyn lukijoille!

sin mahtuvan hienoon vuoteen ainakin 52. Olo oli hai-kea joulukuussa, joten osa meistä jatkoi Kannunvalajien ja Voon seuraavan vuoden hallituksissa, Kirsi Juva jopa Voon puheenjohtajana. Nollakakkosten tarina ei kuiten-kaan päättynyt. Yhteiset juhannukset ja kesäpäivä ovat vakiintuneet vahvimmiksi instituutioiksi valmistumisen jälkeenkin. ”The Trip” vol. 2 suuntaa puolestaan tänä keväänä Rooman ympäristöön. Hallituksemme oli koolla lähes kokonaisuudessaan 10-vuotisjuhlien merkeissä ravintola Tornissa maalis-kuussa. Helsingin kattojen yllä tunsi helposti itsensä pieneksi ihmiseksi, joka oli kuitenkin saavuttanut jotain suurta. Ainejärjestön arjessa kasvanut hallitusporukka pitää yhteyttä edelleen ja luo toisilleen tärkeän viiteryh-män. Tiivis yhteydenpito ei ole koskaan tarkoittanut sisäpii-rimäisyyttä. Nollakakkoset ovat olleet ja ovat edelleen mukana aktiivisesti sekä Voon että Valtio-opin senio-reiden toiminnassa. Tähän haluamme kannustaa myös kaikkia nykyopiskelijoita ja alumneja. Yhdistystoimin-nassa kehität itseäsi, saat vapauden toteuttaa haluami-asi ideoita, verkostoidut, pidät yhteyttä samanhenkisiin ystäviisi sekä opit työelämässäkin hyödyllisiä tietoja ja taitoja. Valtio-opin senioreilla on yliopistomaailman edelläkävijänä jo yli sata jäsentä. Toivotamme kaikki ho-tit mapit potteineen tervetulleiksi mukaan iloiseen jouk-koomme, kunhan olette vähintään kandeja. Jäsenyys kannattaa aina.

Voo 02: Sakari Lauriala (puheenjohtaja), Eeva Taimis-to (varapuheenjohtaja), Olli Hyvärinen, Kirsi Juva, Antti Kallio, Antti Kosonen, Paula Kylä-Harakka, Iina Lario, Kaisa Leinonen, Pekka Marttila, Matias Niinistö, Eetu Paloheimo, Anna Saura, Eveliina Taipale, Emily Tull-berg, Anna-Maija Vuorio.

Antti KallioValtio-opin seniorit ry:n puheenjohtaja 2012Valtio-opin opiskelijat ry:n tiedotusvastaava 2002

15

Onko Imperialismin aika ohi?

TeksTi: salla HuTTunenkuvaT: salla HuTTunen ja kaisa

arkkila

Imperialismista tulee ensimmäisenä mieleen Afrikan jako ja eurooppalainen suurvaltapolitiikka 1800-luvulla. Ensi näkemällä molemmat näistä päättyivät, kun nationalismin leviäminen aloitti dekolonisaation aallon. Suurin osa siirtomaista itsenäistyi 1950–1960 -luvuilla. Imperialismi on siis menneisyyttä siinä missä reformaatio tai Ranskan vallankumous. Vai onko näin?

Imperialismin monet muodot

Kolonisaatioon liittyy erilaisia tasoja. Kaikkia alueita ei valloitettu taloudel-liseen hyväksikäyttöön, kuten Yhdys-vallat teki Filippiineille tai Hollanti Kaakkois-Aasialle.

Osa alueista valloitettiin puhtaasti purkamaan väestönkasvun paineita, ja esimerkiksi Yhdysvaltoja ja Brasiliaa käytettiin lähestulkoon puhtaasti uu-disasutukseen.

Yhtenä siirtomaatyyppinä voidaan pitää vielä strategisia vesireittejä. Esi-merkiksi Kuuba ja Singapore valloitet-tiin niiden merkittävän sijainnin vuok-si (Young 2001). Kuubasta tosin tuli myöhemmin merkittävä sokerintuot-taja, ja myös orjat olivat tärkeässä roo-lissa Etelä-Amerikan valloituksissa.

Toisin kuin usein tulee ajatelleek-si, imperialismi ei ole ainoastaan Eu-rooppa-keskeistä. USA levittäytyi en-

nen ensimmäistä maailmansotaa niin pohjoiseen Alaskaan, itään Tyynelle-merelle kuin etelään Karibiallekin. Kanada ja Australia taas ovat entisiä siirtomaita siinä missä Nicaragua tai Keniakin.

Dekolonisaatio on yhä kesken

Imperialismilla suppeassa mieles-sä tarkoitetaan valtion pyrkimyksiä väkivaltaisesti laajentaa aluettaan. YK:n tilastoista käy ilmi, että maail-massa on yhä 16 aluetta, joilla ei ole itsehallintoa.

Uusimpana itsenäistyneenä siirto-maana YK mainitsee Etelä-Sudanin, joka vapautui Pohjois-Sudanin siirto-maan asemasta vuonna 2011.

Monilla eurooppalaisilla mailla on yhä siirtomaita ympäri maailmaa: Iso-Britannia hallinnoi saaria Tyy-nellämerellä, ja Ranskalla on alai-

senaan alueita muun muassa Etelä-Amerikassa. Yliopistonlehtori Heikki Mikkelin mukaan Ranskaa ei Ranskan Guayanassa kuitenkaan nähdä niin-kään valloittajana, vaan väylänä kor-keampaan elintasoon:

“Osana Ranskaa Guayana on myös osa Eurooppaa, ja siellä muun muassa käyvät eurot. Tämä luo mahdollisuuk-sia taloudelliselle nousulle.”

Useat imperialismin aikana alkun-sa saaneet kriisit elävät yhä. Länsi-Sa-hara on entinen Espanjan siirtomaa, mutta nykyään sen tilanne on epäsel-vä.

Marokko haluaisi liittää alueen it-seensä ja syyttää Espanjaa pattitilan-teesta. Länsi-Saharassa toimii kapina-liike Polisario, joka taas haluaisi alu-eelle itsenäisyyden. Vaikka konflikti on Afrikassa hyvin näkyvä, ei siitä Euroo-passa varsinaisesti keskustella.

uusiM-pana iTsenäis-Tyneenä siirTo-Maana yk MainiTsee eTelä-sudanin, joka va-pauTui poHjois-sudanin siirTo-Maan aseMasTa vuonna 2011.

Mistä johtuvat maiden väliset kehityserot?

16

Jugoslavian hajoamissotien jäl-keen Balkanin kartta pirstaloitui, ja uusi sekamelska oli valmiina. Nyt, kun suurimpien väkivaltaisuuksi-en päättymisestä alueella on jo rei-lut kaksitoista vuotta, riitely jatkuu edelleen.

Ennen kaikkea kiistan aiheena on Ahtisaaren suunnitelman innoittama Kosovon itsenäisyysjulistus vuodel-ta 2008. Valtioiden suhtautuminen tähän julistukseen on tuonut esille monta ongelmaa ympäri maailmaa.

Pian itsenäisyysjulistuksen jälkeen

89 YK:n jäsenmaata tunnusti Kosovon. Yksi innokkaimmista Kosovon itsenäi-syyden tunnustajista oli entinen YK:n jäsenvaltio Taiwan.

Kiina ehätti kuitenkin ilmoittamaan, ettei Taiwanilla ole mitään oikeutta tehdä tällaista tunnustusta. Eikä sillä olekaan, koska virallisesti Kiina edus-taa Taiwania YK:ssa. Kiina vei Taiwa-nilta sen vakituisen paikan YK:n tur-vallisuusneuvostossa 1971. Näin ollen Kosovo ei ole erityisen mieluinen aihe Kiinalle.

Euroopastakin löytyy muutama val-tio, joiden intresseihin itsenäinen Ko-sovo ei sovi: Serbia, Kreikka, Slovakia, Espanja, Kypros ja Romania.

Serbialla on perustellut syynsä olla huolissaan Kosovossa asuvan serbivä-hemmistön turvallisuudesta, mutta on hulluutta ja jääräpäisyyttä väittää Ko-sovoa osaksi Serbiaa. Asia on ratkaistu jo kansainvälisessä tuomioistuimessa-kin Kosovon eduksi.

Espanjalla on omat loogiset syynsä

vastustaa itsenäistä Kosovoa. Kyse on tietysti baskien ja katalaanien separa-tismihaaveista, Espanjan sisäpolitiikan ikuisesta ja olennaisesta vaivasta, jolle ei näy loppua.

Katalonia ja Baskimaa ovat Espan-jan vauraimpia alueita Madridin rinnal-la. Katalonia on yksi Euroopan neljäs-tä moottorista eli suuresta teollisuus-keskittymästä. Baskimaa on Espanjan

vaurain alue tällä hetkellä. Nämä alueet ovat siis Espanjalle elintärkeitä, mutta ne eivät ainakaan hallitsijanaan tarvit-se Espanjaa.

Vaikka Katalonian itsehallinnon val-

tapuolue on tällä hetkellä kahden itse-näisyyspuolueen liitto Convergència i Unió, itsenäistyminen ei kuitenkaan ole puolueen agendalla ensimmäisenä, vaan uudelleen valituksi tuleminen.

Siihen paras keino on talouden elvyt-täminen niin, että vaikutukset näkyvät juuri ennen vaaleja. Itsenäisyyttä kan-nattaa tasaisesti noin puolet katalaaneis-ta, mutta todelliset independistat ovat selvästi harvalukuisempi sakki, aivan kuten ETA:n kannattajat Baskimaassa. Tilanne Pohjois-Espanjassa on kuiten-kin kohtalaisen vakaa.

Kyproksella pelätään turkkilaisia ja

Slovakiassa suurta unkarilaisvähem-mistöä. Romaniaa ja Moldovaa häiritsee Moldovan virallisten rajojen sisällä ole-va de facto itsenäinen Transnistria, jolla on tukenaan Venäjä. Lisäksi Romanias-sakin on suuri 1.9 miljoonan unkarilais-vähemmistö.

Kreikan ja Makedonian välejä taas hiertää naurettava nimikiista oikeudesta käyttää ”Makedonia”-nimeä ja hellenis-

Epästabiili ValtiokarttaTeksTi: eero lanTTo

tisiä symboleja. Tästä johtuen Kreikka on jopa torpedoinut Makedonian Na-to-jäsenyyden vetollaan ja on uhannut tehdä saman myös Makedonian EU-jäsenneuvotteluiden suhteen.

Kaikilla Kosovon itsenäisyyttä vas-tustavilla valtioilla on siis ongelmia omien vähemmistöjensä kanssa.On-neksi tämänkaltainen venkoilu ja ky-kenemättömyys päästä yhteisymmär-rykseen ei ainakaan suoraan johda dramaattisiin seurauksiin. Se vain vai-kuttaa niin kovin turhalta, mutta on-ko näin?

Olennaista on kysyä, kuinka oikein on moraalisesti pyrkiä vaikuttamaan etnisten ryhmien itsenäisyyshaluihin.

kaikilla kosovon itse-näisyyttä vastustavil-la valtioilla on siis on-gelmia omien vähem-mistöjensä kanssa.

17

Kansa vailla valtiota

Oman lukunsa luovat vielä kansat il-man valtiota. Itsenäisyyspyrkimysten oikeutus riippuu siitä, keneltä kysyy. Espanja esimerkiksi haluaa painottaa, että Kosovo on eri asia kuin baskit tai katalaanit. Kosovon itsenäisyyttä ei ole kuitenkaan vieläkään tunnustettu – si-säpoliittinen ongelma on ilmeinen. Sa-manlaisia konflikteja kytee maailmassa kymmeniä.

Maailmanpolitiikan professori Tei-vo Teivainen pitää perinteistä asette-lua imperialismia harjoittavien maiden ja siirtomaiden välillä vanhanaikaisena, jos sillä viitataan nykyisiin itsenäisyyttä vailla oleviin alueisiin.

“Ennen oli helpompaa sanoa, että it-senäisyyden puute liittyi rikkaiden do-minaatioon, nyt kuvio on monimut-kaisempi ja yleistäminen vaikeampaa”, Teivainen toteaa. Itsenäistymiskysy-myksen rinnalle ovat Teivaisen mukaan nousseet monipuolisemmat valtapoliit-tiset ongelmat.

Epätasaisia valtasuhteita

Laajemmassa mielessä imperialismi voi-daan käsittää suurvaltapolitiikkana, jos-sa tavoitteena on mahdollisimman laa-ja vaikutusvalta maailmassa. Voiko siis vaikkapa kehitysavun sitomista ihmis-oikeuksiin ja oikeanlaisiin hallintotapoi-hin kutsua imperialismiksi?

“Toki joitakin länsimaisia instituuti-oita kuten demokratiaa, monipuoluejär-jestelmää tai markkinataloutta voi olla syitä levittää. Kuten joskus on kuiten-kin ilmaistu, demokratia ei ole vientita-vara”, Mikkeli pohtii.

Teivainen on huolissaan maailman-politiikan epädemokraattisuudesta. “Yhtäältä kyllä niin kauan kuin normi-en synnyttäminen globaalisti ei ole de-mokraattista, ihmisoikeuksiin liittyy ko-loniaalinen ulottuvuus.”

Hän ei usko arabikeväässä olevan ky-se siitä, että ihmiset olisivat huutamas-sa kaduilla, etteivät he halua länsimais-ta demokratiaa. Ongelma sen sijaan on kansainvälisten instituutioiden epäde-mokraattisuudessa.

“Vierailta eivät tunnu niinkään ih-misoikeudet, vaan tekopyhät tavat, joil-la niitä edistetään”, Teivainen sanoo.

Etelä vastaan pohjoinen

Riippuvuussuhteiden ei aina tarvitse ol-la selkeitä ja esillä. Yksi esimerkki epä-tasaisista taloudellisista suhteista, joita

harvoin huomataan, on Etelä- ja Poh-jois-Euroopan välillä. Talouskriisi on osoittanut pohjoisen ja etelän olevan erilaisissa asemissa – aivan kuten glo-baalissakin mielessä.

Teivainen näkee joitakin yhtäläi-syyksiä Etelä- ja Pohjois-Euroopan vä-lillä verrattuna etelään ja pohjoiseen globaalilla tasolla, muttei menisi vie-mään analogiaa liian pitkälle:

“Sen tyyppiset maailmantalouden ilmiöt, jotka ennen yhdistettiin yksin-omaan kehitysmaihin, näkyvät nyt ai-empaa enemmän täällä ja etenkin Ete-lä-Euroopassa.” Tällaisia piirteitä ovat esimerkiksi epävirallisen sektorin kas-vu, velkaantuminen ja kulttuurien se-koittuminen.

Maailmantaloutta muutamien eh-doilla

Kansainvälisiä valtasuhteita edustaa myös Kansainvälisen valuuttarahaston suuri rooli maailmantaloudessa. “Onhan sillä merkitystä, miten esimerkiksi kehi-tys määritellään. Suositaanko siinä Rei-lua kauppaa ja kyläyhteisöjä, vai jotakin aivan muuta”, Mikkeli toteaa.

Velkakriisi Euroopassa on Teivaisen mukaan luonut aivan uudenlaisen tilan-teen, kun myös täällä on jouduttu huo-maamaan, kuinka ulkomaanvelka ehdol-listaa ylikansallisten toimijoiden halua-malle talouspolitiikalle.

“ennen oli HelpoM-paa sanoa, eTTä iTse-näisyyden puuTe liiT-Tyi rikkaiden doMi-naaTioon, nyT kuvio on MoniMuTkaiseMpi ja yleisTäMinen vaike-aMpaa”

18

“Toivottavasti huomataan, ettei kaikki kuljekaan kohti Eurooppaa, vaan voidaan jopa katsoa ja oppia eteläisten maiden kokemuksista.”

Alistamisesta vuorovaikutukseen

Viime vuosituhannen lopussa kiih-tynyt globalisaatio luo mielenkiin-toisen ulottuvuuden maailmanlaa-juisiin valtasuhteisiin. Yritykset kan-sainvälistyvät, maailma pienenee, ja kulttuurit sekoittuvat toisiinsa entis-tä voimakkaammin.

Kulttuuri-imperialismistakin jos-kus puhutaan, mutta Mikkelin mu-kaan yritysten ja brändien valta maa-ilmalla ei ole yhtä yksiulotteista kuin imperialismi. Tuotteille luodaan uu-sia merkityksiä ja vuorovaikutus on molemminpuolista: Kiinassa Coca-Colaa on juotu kuumana flunssan es-tämiseksi, ja Saudi-Arabiassa Barbie-nukke on saanut rinnalleen burkhaan pukeutuneen Fullan.

Maailma on hyvin erilainen nyt kuin kuusikymmentä vuotta sitten, jolloin dekolonisaatio alkoi Intiasta. Valtasuhteita maailmassa on monia. Osassa voidaan yhä puhua länsimai-den dominaatiosta, mutta useimmis-sa tapauksissa kyse on monimutkai-semmista suhteista, joita ei voida ku-vata yhdellä sanalla.

Vaikka syvällinen pohdiskelu eri-laisista maailmassa vallitsevista vai-kutussuhteista saakin helposti pään sekaisin, on tärkeintä pitää mie-li avoinna uusille näkökulmille. Kii-na on hyvä esimerkki valtiosta, jo-ka on rakentunut länsimaille varsin vieraiden arvojen varaan, mutta jo-ta ei pahalla tahdollakaan voi kutsua kehitysmaaksi. Kaikki ei aina ole si-tä miltä näyttää, ja maailma muuttuu jatkuvasti.

Lähteet: Robert C.J Young, Postcolonia-lism (2001), YK:n dekolonisaatisivusto

YK ja dekolonisaatio

– YK:n peruskirjassa myönnetään kaikkien kansojen oikeus itsehallintoon.

– Maailmassa on yhä 16 aluetta, joilta puuttuu itsehallinto.

– YK:n perustamisen aikaan 750 miljoonaa ihmistä asui kolonialisoiduilla alueilla. Nyky-

ään näillä alueilla elää vajaa 2 miljoonaa ihmistä.

– 1960 yleiskokous julkaisi dekolonisaation julistuksen, jonka tarkoituksena oli nopeut-

taa prosessia.

– 1962 perustettiin dekolonisaation komitea valvomaan julistuksen toteutumista.

– Komiteassa on 29 jäsentä, joista yksikään ei ole perinteinen länsimaa.

– 1990 yleisneuvosto aloitti kansainvälisen kolonialismin lopettamisen vuosikymmenen

– nyt meneillään on teeman kolmas vuosikymmen.

– Myös yleiskokouksen neljäs komitea käsittelee aihetta.

Lähde: United Nations 2011, The United Nations and Decolonization, http://www.un.org/en/

decolonization/index.shtml

esimerkiksi kristinuskoa on länsimaiden toimesta viety ympäri maailmaa.

19

20

Maaliskuisena päivänä joukko reip-paita voolaisia lähti aamutuimaan koh-ti Loviisaa. Parin tunnin ajelun jälkeen tilausbussi kaarsi Suomen ensimmäisen ydinvoimalan pihaan. Takit ja känny-kät oli jätettävä bussiin, vain henkka-rit mukaan.

Koulutusrakennuksessa juotiin kah-via ja mutustettiin sämpylää samal-la, kun retken vetäjät Ari Vilenius ja Katarina Holmberg pitivät esitelmää ydinvoimasta ja Loviisan laitoksesta. Heti alkuun Vilenius kertoi ulospääsy-tiet ja korosti turvallisuuden olevan Fortumilla hyvin tärkeää.

Loviisan ydinvoimalassa on kaksi re-aktoria. Loviisa 1 on ollut toiminnas-sa jo vuodesta 1977 ja Loviisa 2 otet-tiin käyttöön kolme vuotta myöhem-min. Vilenius toimii laitoksella teknii-kan puolella, hän on Lappeenrannasta valmistunut diplomi-insinööri. Holm-berg puolestaan on valmistunut kään-täjäksi, mutta työskentelee Loviisassa kouluttajana.

Voolaisten tiukat kysymykset tun-tuivat yllättävän esittelijät, mutta saim-me kuitenkin paljon uutta tietoa ja jo paikan näkeminen oli hieno kokemus.

Loviisan voimalaitos tuottaa vuodes-

sa n. 8 TWh, joka on vain 10% Suo-men vuotuisesta sähköntuotannosta. Neuvostoliitosta tilatuilla reaktoreil-la on vielä 25 vuoden jatkoaikalupa, mutta tarkoitus on lopetella 20 vuo-den päästä. Loviisan reaktorit ovat jo vanhoja: tulevan Olkiluoto 3:n sähköte-ho on jopa 1600 MW, kun LO1 ja LO2 tuottavat kumpikin vain 488MW. Li-säksi simulaattori, joka on tarkka ko-pio ohjaushuoneesta, oli kuin suoraan 60-luvun avaruuselokuvasta. Tilavan huoneen pöydät ja seinät peittyivät eri-

laisiin nappeihin ja valoihin, jotka saa-tiin vilkkumaan ja huutamaan, kun si-mulaattorilla demonstroitiin laitoksen pikasulku. Todellisuudessa laitos pys-tytään ajamaan alas minuuteissa, mut-ta jäähdyttelyssä kestää päiviä. Voima-lasaarella on varauduttu dieselin loppu-miseen, jota tosin täydellä teholla riittää vain 60 tunniksi.

Erityisen kiinnostavaksi osoittautui ydinjätteen loppusijoitus, sillä ydinpolt-toaineen säteilyaktiivisuuden laskeutu-essa luonnon uraanin tasolle kuluu sa-tatuhatta vuotta. Loviisan korkea-aktii-vinen jäte päätyy Olkiluotoon Eurajoel-le.

Keskiaktiivinen ja osa matala-aktii-visesta jätteestä säilötään luolaan, joka sijaitsee 110 metrin syvyydessä laitos-alueella. Pitkän hissimatkan jälkeen kul-jimme kallioon louhitussa luolassa, jos-sa jätettä oli varastoitu valtavien ovien taakse tunneleihin. Luolassa pystyy aja-maan autolla, sillä sieltä on ramppiyh-teys maanpinnalle. Hätäuloskäyntinä

toimivat portaat, joita oli yli 800 as-kelmaa.

Ydinvoimalaitoksella käynti jät-ti jäljet ympäristöstä kiinnostuneihin voolaisiin. Sähköä on pakko tuottaa, mutta olisiko tarpeen kehitellä mui-ta keinoja kuin ydinvoima? Toisaalta tällä hetkellä ydinvoimaa pidetään te-hokkaimpana tapana tuottaa sähköä. Fortumin työntekijät saivat meidät vakuuttuneeksi ainakin Suomen ydin-voiman turvallisuudesta. Eri asia ovat sitten itänaapurimme vähintään yhtä vanhat ja tehottomat laitokset.

Kirjoittaja käyttää Helsingin Ener-gian Ympäristöpennisähköä, josta 1 000 kWh vuodessa on tuulivoimalla tuotettua sähköä.

Ekskursio Loviisan voimalaitokseen

TeksTi: pauliina alanenkuva: ForTuM oyj

Todel-lisuu-dessa laiTos pysTy-Tään aja-Maan alas Minuu-Teissa.

21

Onneksi olkoon Voon* fuksi 2012! Olet tehnyt päätöksen, jonka suuruutta et välttämättä vielä ymmärrä. Olkoon tämä kartta oppaa-si fuksisyksyn myötä- ja vastoinkäymisissä.

* Valtio opin opiskelijat ry. – suurin ja kaunein ainejärjestö

Tätä karttaa seuraamalla Sinulle selviää pääpiirteittäin fuksisyksysi kulku. Lisäksi opit valtsikalaisuuteen olennaisesti liittyviä käsitteitä. Matkan varrella saatat kohdata vastoin-käymisiä, mutta ei ole syytä lannistua! Voittaja ei tässä pelissä ole se, joka pääsee maaliin nopeimmin, vaan se, joka saa syksystä eniten irti.

Kiinnostaa Sinua sitten opiskelijapolitiikka, lehdenteko, näytteleminen tai laulaminen, löy-tyy jokaiselle varmasti jotakin. Syksyn aikana tulet kohtaamaan monta tilaisuutta lähteä toimintaan mukaan: oli kyseessä sitten oma ainejärjestö, fuksitoimikunta, speksin teko tai ainejärjestölehden toimittaminen!

P.s. Suositeltava pelata myös juomapeliversiona.

Onnea peliin!Mappi, potti ja hotti – Maailmanpolitiikan marxilaiset maailmanparantajat, politiikan-tutkimuksen poliittiset broilerit ja hallinnon- ja organistaationtutkimuksen hallinnolliset himmelit.

TeksTi: Fuksispecial ToiMikunTakuvaT: kaisa arkkila

22

Oppiainepikkujoulut Joulutunnelmaan virittäytyminen onnis-

tuu loistavasti tässä rennossa tapahtumas-sa, joka kokoaa yhteen oppiaineen väkeä.

Löytyykö tuttuja kasvoja laitokselta?

Varjokuulalaakerit Selvitä, mitä salaperäinen varjo-

kuulalaakeri sisältää.

Kannun fuksisuunnistusKuka antaa kaikkensa yhdessä syk-syn suurimmista fuksitapahtumista

tänä vuonna?

KannugamesSuomenlinnassa saat ensimmäiset

kosketukset tuleviin fuksitovereihin!

Kannun fuksisitsit Uppoudu akateemisen pöytäjuhlaetiketin

saloihin ja laula sydämesi kyllyydestä

FuksiaisetTätä tilaisuutta tutustua vanhem-

piin voolaisiin ei kannata jättää väliin. Ketä ovat Jormat tai Irmat

ja ketkä ovat hallituksessa?

Menetät vuoron, koska tajuat joutu-vasi välillä käymään luennollakin.

Fuksien bondausiltojaPitsaa, lautapelejä... Tutustu ainakin kahteen uuteen tyyppiin joka kerta!

Muistithan liittyä Valtio opin opiskelijat ry:hyn ja Kannunvala-

jiin netissä!

sitsit – Akateeminen pöytäjuhla, jossa lauletaan, juodaan ja juodaan vähän lisää. Muista syödä en-nen tälle illalliselle tuloa ja ostaa ikioma punakantinen valtsikan laulukirjasi!

mysteerimustelmat -hyvin todennäköisesti nämä sitsien jälkeen ilmaantuvat arastavat tummah-kot alueet ihollasi ovat merkki frontside olliesta tai turhan vauhdikkaasta ken on fuksi -biisistä

Tedari – tiedekuntatentti, joka järjestetään kerran kuussa lauantaiaamuna, yleensä Portsun ykkössalissa. Muista ilmoittautua ajoissa!

Hops – Henkilökohtainen (alustava) opintosuunnitelma, josta ei kannatta ottaa liiallista stressiä, mutta joka on pa-kollinen osa opintoja.

23

Oppiainepikkujoulut Joulutunnelmaan virittäytyminen onnis-

tuu loistavasti tässä rennossa tapahtumas-sa, joka kokoaa yhteen oppiaineen väkeä.

Löytyykö tuttuja kasvoja laitokselta?

ToogabileetKuka läikyttää punaviinia toogal-leen ensimmäisenä? Onko siellä

KTTO:lla söpöjä poikia?Voon hallituksen vaalikokous

Asetu ehdolle ja vaikuta äänestämällä!

Risteily TukholmaanFuksit ottavat ohjat käsiinsä ja järjestävät ohjelmanumeron! Luvassa ainakin sauno-

mista porealtaineen, hyttibileitä ja shoppai-lupäivä länsinaapurin pääkaupungissa.

Menetät vuoron, koska hukkaat vuorokauden Uuden Kannukluste-

riin ja Alina-saliin!

EdarivaalitKetä päättävät asioistamme yli-

opiston ylemmillä tasoilla?

Policy-iltaKiinnostaako kirjoittaminen tai kuvaa-

minen, askarruttaako taitto? Loistava ti-laisuus tulla mukaan lehdentekoon ja tu-

tustua vanhempiin tekijöihin.

Unisport-tutustuminen

Käy selvittämäs-sä, mitä kaikkia palveluita Yli-opistoliikunta

tarjoaa!

Allu - Alexandria, tietotekniikkakeskusPortsu - PorthaniaU40 eli Metsis - MetsätaloJou-aukio - YO-aukion Unicafe on auki lauantaisinkin!U37 - ValtsikaKuppala - Opiskelijoiden tila valtsikan sisäpihallaKaisla- Olohuoneemme Kaisaniemessä

CSTF – Civil Society Tas Force, Voon ikioma, mutta nykyään Kannulle siiretty kansalaisaktivismi-järjestö

24

Kuluneen vuoden aikana olen kyseenalaistanut järjenjuoksuni useaan otteeseen. Kun juoksee alasti eduskuntatalon ympäri tai herää sunnuntaiaamuna täysin tuntemattomasta paikasta, tuntuu siltä, ettei tässä pienessä päässä taida liikkua muuta kuin silmät. Ihminen kuulemma katuu elämässään enemmän sitä, mitä jää tekemättä, kuin sitä, mitä tuli tehtyä. Toivon to-della, että jaksan ajatella noin vielä kymmenen vuoden kuluttua.

Jos olisin harkinnut toisinaan hiukan pitempään, monelta jäätävältä morkkikselta olisi sääs-tytty. Sitsaaminen tenttiä edeltävänä iltana tuntui aluksi ihan hauskalta idealta. Harkinta-kykyni sekä kontrollini kuitenkin pettivät. Aamuisesta tentistä en muista paljoakaan. Kuu-lemma torkuin tenttisalissa.

Tenttiin osallistuminen humalassa ei ollut hauskaa. Läpi se meni silti! Hauskaa ei ollut myös-kään vuosijuhlien jälkeisenä päivänä. Infernaalinen fyysinen tuska, univelka sekä koti-ikävä veivät voiton reippaasta ja iloisesta fuksista. Makasin päivän sängyssä X-asennossa ja itkin. Nuorempana ylpeilin sillä, etten koskaan kärsi darrasta. Enpähän ylpeile enää.

Vaikka vuoteen sisältyi huonojakin hetkiä, ei niistä onneksi tarvinnut selvitä yksin. Oma empiriaan perustuva mielipiteeni on, että Median naiset ovat yliarvostettuja, sillä todelliset aarteet ja valioyksilöt ovat Voossa. Tutor-Satun kiikuttamat vesilasit pelastivat useat sitsi-jatkot. Map-tytöt ja muut ihanat Voon naiset kuuntelivat laskariangsteja ja sydänsuruja us-kollisesti. Kun avoliittoni päättyi, vietin useita öitä evakossa ystävän luona Krunassa. Alinan lattioiden jynssääminen aamuyöstä on ihan semiletkeä ajanviete, kun sen saa tehdä huippu-tyyppien kanssa.

Ja jottei kukaan pitäisi minua telaketjufeministinä, todettakoon, että myös Voon miehet ovat ihan kivoja ja fiksuja.

Fuksivuoteen mahtui monta etanolinhuuruista yötä ja kofeiininkatkuista päivää. Näiden öi-den ja päivien aikana hankitut opit kartuttivat noppatiliä sekä henkistä pääomaa. Opin sovel-tamaan hienoja teorioita käytäntöön täysin hyödyttömissä yhteyksissä. Kykenen jauhamaan entistä hirveämpää jargonia ja kuvailemaan ihmissuhde-elämääni taloustieteellisin termein. Osaan vedota Benthamiin, kun nukkuminen kiinnostaa tenttikirjoja enemmän. Luento- ja lukusalien lisäksi kolkuttelin ahkerasti myös elämänkoulun ovia. Innokkaan sitsauksen an-siosta opin paistamaan pihvejä, pilkkomaan nopeasti 10 kiloa lanttuja sekä juomaan raakaa viinaa. Nykyään osaan puhua hiukan yleiskielisempää suomea. Tajusin myös, kuinka tärkeää on syödä ennen sitsejä.

Parhaiten fuksivuoteni tiivistää anonyymi sitaatti rakkaimmasta kirjastani, ryytyneestä ja törkyisestä Valtsika Veisaa -laulukirjasta:”Ella, oot asennemuija! Jatka perseilyä, lupaan tehdä saman!”

Kiitos ja anteeksi,vuoden fuksi 2011.

VUODEN FUKSIN TERVEISET

kuva: alex piTkänen

Syyskauden mökkireissuViimeisiä mahdollisuuksia ottaa kaik-

ki irti fuksisyksystä! Kenen kengät vede-tään lipputankoon tänä vuonna ja kenestä

kruunataan voon paskin laulaja?

Osallistu työelämä- tai kulttuurieks-kulle, käy CSTF:n dokkari-illassa! speksi: interaktiivista opiskelija-

teatteria parhaimmillaan, yleisö osallistuu huutamalla omstart + jokin määre, jolloin kohtaus esi-tetään uudestaan määritellyllä ta-valla (esim. omstart på svenska)

25

Ystävällinen ja ihmisrakas, mutta välillä asioita hukkaileva ja koheltava tuutori palveluksessanne! Aloitan syksyllä kolmannen vuo-den opinnot mapissa ja kandia pakoillessani minulla on yltäkylläisesti aikaa ohjata teitä fukseja opintojen mutkikkaalla tiellä. Tuu-torina osaan vastata erityisen hyvin kysymyksiinne siitä, miten Alinan tanssilattia otetaan haltuun, mitkä ovat kuumimmat juorut ja onko kehitysmaatutkimus kannattava sivuaine. Tervetuloa Voohon! (Tuuli Nummelin, 22)

Hei! Olen Viivi, toisen vuoden mappilainen, ja edelleenkin aivan yhtä huumaantunut ihanista Voolaisista ja mahtavaakin mahtavammas-ta yliopistoelämästä! Innostun helposti ja yritän kovasti olla joka paikassa koko ajan (joku on tosin yrittänyt väittää, ettei se muka ole mahdollista). Minua saa tulla milloin tahansa repimään hihasta, koputtamaan ujosti olkapäälle tai nipistämään kädestä, niin yritän sit-ten toimia parhaani mukaan helpdeskinä! Eli ei muuta kuin onnea ja tervetuloa, kohta tavataan!

TUUTORIT ESITTÄYTYVÄT

MOI! Olen Alex, 23-vuotias toisen vuoden opiskelija maailmanpolitiikan linjalta. Olen alun perin Espoosta, sittemmin fuksivuoden aikana kotiutunut valtsikan kirjaston lukusaliin, mutta sen kesällä tapahtuneen sulkemisen johdosta uusi tukikohta on haussa. Vinyylile-vyt, keikat ja hyvät kirjakaupat himottavat kovasti lauantaiaamuisten tiedekuntatenttien lisäksi. Ovat sitten luentosalit, tenttikirjat tai elämän suunta hukassa, niin ei hätää fuksiseni, etsitään niitä yhdessä. Apua löytynee myös toogan sitomiseen Roomalaisbileitä varten sekä muihin akuutteihin opiskelijaelämän probleemiin.

Terve! Olen Salla, 21-vuotias politiikan tutkimuksen opiskelija. Olen syntyperäinen helsinkiläinen ja edelleen täällä, eli kovin pitkälle en kilometreissä laskettuna ole elämäni aikana päässyt. Opiskeluvuosia minulla on kuitenkin takana jo kolme ja ahke-rana opiskelijana valmistun kandiksi lähestulkoon aikataulussa, vaikka vietinkin runsaat puoli opiskeluvuotta huolettoman juh-laelämän parissa vaihdossa Saksassa. Harrastuksistani ei kannata kysellä, koska en yleensä vastaa rehellisesti. En ehkä rakasta urheilua tai lautapelejä, mutta pidän monista muista asioista, kuten oluiden juonnista, ruoanlaitosta, ruoan syömisestä, pubeista, hyvistä keskusteluista, myöhäisistä aamuista ja joskus jopa opiskelusta. Olen tietäväinen ja kokenut tuutori ja tiedän vastaukset moniin opintoihin ja opiskelijan vapaa-aikaan liittyviin kysymyksiin. Väitän tietäväni jopa opiskelijaliikunnan sijainnin, vaikken ole siellä koskaan käynyt.

Olen Iiro, ensimmäisen/toisen vuoden politiikan tutkimuksen opiskelija vuosikertaa 1991. Olen Voon residentti elämäntapa-porvarillinen sosialisti. Etsin siis vielä todellista poliittista kotiani. Suurin haaveeni valtsikan jälkeen on keimailla harmaa-sieluisena virkamiehenä liikenneministeriön byrokratialabyrintissa. On suuri kunnia olla toinen Policyn kahdesta luottoen-nustajasta, ja Voon taloudenhoitajana kuulun myös rakkaan ainejärjestömme valtaeliittiin. Tuutorina odotan kovasti uusien fuksien vihkimistä valtio-opilliseen Kaislotteluun osoitteessa Vilhonkatu 4.

Hoi tuleva Voon fuksi!Olen Jenna, kohta 21-vuotias hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen opiskelija eli hottilainen. Alun perin olen kotoisin Vääksys-tä eli tuttavallisemmin Vägestä, mutta sittemmin olen kotiutunut Kallion kupeeseen legendaarisen piritorin laitamille. Päädyin opis-kelemaan valtio-oppia välivuoden jälkeen, ja nyt toista vuotta aloittaessani voin sanoa, etten vaihtaisi hetkeäkään pois. Toivon, että fuksivuodestasi tulee vähintään yhtä mahtava kuin omastani, ja lupaan tehdä kaikkeni sen eteen. Vastailen mielelläni kysymyksiin ja mulle voi tulla juttelemaan/avautumaan ihan mistä tahansa. Aion myös lunastaa lupaukseni ja laittaa omalta tuutoriltani yön pimei-nä ja sekavina tunteina saadut kuolemattomat neuvot kiertoon! Tutustutaan syksyllä!

Ala-asteen ekalla luokalla pohdittiin ”mikä minusta tulee isona” tyylisesti tulevaisuutta. Minä piirsin itseni presidenttinä ja perustelin ammattia mm. parhaiden juhlien pitämisellä ja mahdollisuudella päättää asioista. Monet ihmettelivät aikaansaannostani varmasti yhtä paljon kun minä ihmettelin, mitä kivaa olisi muka olla maalari tai palo-mies. Vielä vuosien jälkeen tuo ekaluokkalaisen hahmotelma on hymyilyttänyt itseni lisäksi lähipiiriäni.Vaikka en sen koommin ole haaveillut presidentin urasta, on tuo ”asioista päättäminen” kuitenkin melko lähellä asioihin vaikuttamis-ta, joka kiinnostaa minua edelleen, ja vaikutti päätökseeni hakea valtsikaan. Sattumalta Voolla on myös valtsikan parhaat bileet. Ter-vetuloa joukkoon! (Essi 22.v. pottilainen)

Olen Katja, kolmannen vuoden hottilainen. Olen päätynyt valtsikaan mutkien kautta ja takataskussa onkin jo liikunnanohjaajan tutkinto. Tästä syystä vietän aikaani, kirjastolla notkumisen lisäksi, ohjaamalla liikuntaa Unisportilla. Muutenkin vietän aikaani monenlaisen liikunnan parissa, harrastusvinkkejä voi siis kysellä minulta. Olen myös ihan vähän nörtti ja tykkään pelata Warham-meria ja lautapelejä punaviinilasillisen äärellä. Olen aina valmis kahvikupilliselle ja mieltä askarruttaville kysymyksille tai vaikka muuten vaan maailmanparantamiselle. Pian nähdään!

Heipä! Olen Katri, toista vuotta valtio-opin linjalla aloitteleva hottilainen. Kiinnostuin opiskelemastani aiheesta luettuani weberiläis-tä byrokratiaa käsittelevän artikkelin, joka lähipiirini kauhistukseksi oli minusta erittäin mielenkiintoinen. Toivottavasti en kuiten-kaan ole niin kuiva, kuin mitä tämä knoppitieto antaa ymmärtää! Pidän nimittäin huumorista ja sarkasmista (kuten meistä varmaan useimmat) ja harrastan aika ronskiakin piikittelyä silloin tällöin. Pidän kaikesta söpöstä ja makeasta, enkä häpeä sanoa olevani soke-rihiiri. Sen pidemmittä puheitta tervetuloa opiskelemaan ja nykimään hihasta heti kun jokin asia mietityttää!

26

Orientaatioviikon ensimmäisinä hetkinä melko lämpimässä päära-kennuksen salissa en vielä aavista-nut, miten totaalisesti yliopisto tu-lisi muuttamaan elämänrytmiäni. Välivuosi lukion jälkeen oli vietetty enemmän tai vähemmän leppoisasti kaupan kassalla, loppukeväästä mo-gulivaltakunnan ja mongolihallin-non loiston ja tuhon hetkistä muis-tiinpanoja kuittipaperiin rustaillen. Olin hankkinut koulua varten uu-den laukun, täydentänyt penaaliani miellyttävän värisillä lyijytäyteky-nillä ja varastoinut läjäpäin kansi-oita ja luentolehtiöitä.

Ensimmäinen periodi teki puo-let hankinnoistani varsin turhiksi muokatessaan minua sopivammak-si täysin uudenlaiseen oppimisen ympäristöön. Ahdistus kasvaa huo-mattavasti, kun kukaan ei varsinai-sesti käske sinua tekemään mitään. On vain mystinen noppavarasto, josta säällisen suorituksen tehneille tipautellaan muutama pinna kerral-laan, jotta pääsee level-uppaamaan. Se, että tietää, milloin näitä noppia on mahdollisuus kerätä, ei lainkaan motivoi valmistautumaan.

Ensimmäisen kahden viikon ajan menin luennoille innosta puh-kuen kaikki mahdolliset muistiin-panovälineet mukanani. Tämän jälkeen havaitsin, että aamuluen-not oli mukavampi käyttää nukku-miseen ja iltapäiväluentojen aikana oikeastaan mieluummin makoilin kotona ja ajattelin tekeväni jotain hyödyllistä huomenna. Viikko en-nen tenttiä minuun iski muserta-va paniikki ja kahlasin kirjoja läpi yötä myöten, kynä muistiinpanoja hätäisesti viuhtoen. Menin tenttiin, jonka jälkeen (menipä tentti hyvin tai huonosti) tunsin, että siitä sel-viytymistä on juhlistettava. En ol-lut ainoa tähän ansaan langennut.

Tämä oli minun ja tovereitteni uu-si elämänrytmi. Luennot, lintsaami-nen (ts. muiden tärkeiden asioiden hoito), (paniikki)luku, ryyppäämi-nen, krapula, viimein perioditauko ja taas luennot.

Uuteen elämänrytmiin sopeutu-minen vei aikansa. Circle of Life ei ole lasten leikkiä, siitä eläviä todis-teita olivat syyslukukaudella kärsi-tyt hirveä darra vol. 1, 2 ja 3. Vaikka tiedostin omaksuneeni varsin epä-terveen elämäntavan ja luopuneeni ennen kovin korkeasta koululaismo-raalistani, tunsin lievää ylpeyttä it-sestäni.

Vanhempani onnittelivat minua rajuista opiskelijakänneistäni. Se kuuluu opiskelijaelämään, oksenna vaan, kyllä sä vielä joskus juot. Aal-lonpohjista huolimatta en luopunut Circle of Lifesta. Katselin iloisia, onnellisia, humalaisia ihmisiä ym-pärilläni ja totesin olevani itsekin onnellinen. Suorastaan maailman huipulla.

Kuten kaikki tiedämme, Circle of Life sitseineen, vujuineen ynnä muine juhlineen synnyttää toisen-kin elämän kiertokulun. Kun ni-meltä mainitsemattomat tahot pi-tävät huolta juhlaväen nesteytyk-sestä säännöllisillä Viron taloutta nostattavilla ulkomaanmatkoillaan, rahtaavat he nestemäisten tuomi-siensa muassaan kotopuoleen myös kämmenenkokoisia sinikeltaisia lap-pusia. Ilmaisristeilyjä. Nämä lappu-set vievät perioditauoilla makaami-seen kyllästyneen opiskelijan tuu-lettumaan lahden toiselle puolen ja tuomaan mukanaan niin paljon tu-liaisia, että saa hänkin kouraansa si-nikeltaisen lapun.

Sillä aikaa, kun Suomessa yö-kerhot halutaan laittaa kiinni puo-li kahdelta aamulla, alkoholisteille halutaan hihamerkki, alvi nousee ja solidaarisuusverokin on saatanan epäreilu, Viro toivottaa opiskelijan teretulemast Super-Alko. Fifty-six-ty Virolle ja opiskelijalle.

Anonyymi nimimerkillä vihainen voo-lainen

Talousasiat ja talouskriisin uusim-mat käänteet täyttävät edelleen huo-mattavan osan viikoittaisesta uuti-soinnista. Talousuutisoinnin sisältö on kuitenkin muuttunut kriisien ja ongelmavyyhtien edetessä ja siirty-män suunta on vaivaannuttava: ta-lousasioista uutisoidaan iltapäiväleh-tityyliin painottaen sanojia ja teki-jöitä substanssin sijaan. Faktat ja niiden seuraukset ovat muuttuneet mediassa jännittä-väksi, mutta useimmille aika mer-kityksettömäksi ympäristöksi, jos-sa TV:stä tutut sankarit seikkaile-vat. Välillä voisi luulla seuraavansa talousympäristöön sijoittuvaa saip-puasarjaa, jossa sama kausi eri muo-tissa on pyörinyt viimeiset kymme-nen vuotta.

Ohhoh, taas Ridgellä on uusi nai-nen, mitäs Brooke tähän nyt sanoo? Ja ohhoh, taas on Euroopalla kohta-lonhetki, tuleekohan sille asumisero Kreikan kanssa?

Vakavailmeinen Merkel vakuut-taa, ettei Saksa jätä Espanjaa, ja vie-lä samassa jaksossa Brooke vahvis-taa hänen ja Ridgen rakastavan toi-siaan enemmän kuin koskaan. Siinä riittää mummoille päiviteltävää.

Onneksi keskustelua vakavoitta-maan on viimeisten viikkojen aikana liittynyt talouslehtien Matti Nykä-nen, Björn Wahlroos. Nallukka piis-kaa talousasioiden vääräuskoisia jul-kaisemalla kokonaisen kirjan verran totuuksia. Talousasioista virinnees-sä keskustelussa on lööppien lomas-sa pilkahdellut varsin aiheellista kes-kustelua talouden ja politiikan suh-teista sekä spekulaatiotalouden suh-teesta reaalitalouteen. Wahlroos ei

Circle of Life

K O L U M N I T

27

K O L U M N I T

Ylioppilaskuntamme päätök-senteko ja edustajiston toiminta herättää yleensä lähinnä naures-kelua opiskelijatovereiden keskuu-dessa. Poliittiset broilerit oppimas-sa eduskuntauraa varten korulau-seiden ja tyhjän puhumisen jaloja taitoja, kuppikuntainen kähmintä ja norsunluutorni vilahtelevat jatku-vasti keskustelussa.

Itseäni on kuluvalla ensimmäi-sellä edaattorikaudellani hämmäs-tyttänyt ehkä eniten se miten osu-via nämä ennakko-oletukset ovat. HYY todellakin on antiesimerkki avoimesta ja läpinäkyvästä jäseni-ään jatkuvasti aktivoivasta demo-kraattisesta järjestötoiminnasta. En olisi uskonut Matti Vanhasen kauden jälkeen kuulevani asian val-mistelussa olemisen olevan salaus-peruste.

Malliesimerkkinä tästä kult-tuurista voisi käyttää järjestöjen toiminta-avustusjakoa. Tietoa on saatavilla, jos sitä vain osaa lyp-sää oikeasta paikasta tai kysyä oi-keilta tyypeiltä. Oletusarvoises-ti hakemusten arviointiperusteet ovat valtakunnansalaisuuksia. Ta-lousjohtokunnassa päätimme kui-tenkin tänä vuonna ottaa askeleen mielestäni parempaan suuntaan: arviointiperusteet ja pisteytyskri-teerit julkaistaan tänä vuonna sel-laisina kuin johtokunta niitä käyt-ti. Tämäkin oli mahdollista, koska ”jaon tulokset kestävät valoa”. Mi-kä kaikki muu sitten ei kestä?

HYY on toki suurin ylioppilas-kunta ja Suomen suurin poikkitie-

takerru tällaiseen varvikkoon, vaan marjapaikalta yllätetyn karhun el-kein mörähtelee, ettei vika ei ole meissä vaan muissa. Ohhoh, taisi se Ridge sittenkin jättää Brooken. Saippuasarjat sikseen, pu-hutaan talousuutisoinnissa myös paljon asiaa. Vuosi on kulunut Pe-russuomalaisten rynnistyksestä po-litiikan ja julkisen keskustelun aree-noille. Keskustelijoille sallitaan me-diassa yhä monipuolisempia mie-lipiteitä. Enää ei tarvitse olla joko täysin kaikki tukia vastaan tai niiden puolesta, vaan lisäksi voidaan kes-kustella erilaisten ratkaisujen sisäl-löstä ja vaikutuksista. Syyllisiä krii-siin on etsitty ja osoiteltu jo parin vuoden ajan, mistä aletaan päästä jo itse ongelman ratkaisemiseen. Tämä tarkoittaa poliittisia päätöksiä ja po-liittista keskustelua. Siellä missä teh-dään päätöksiä, on aina myös toisin tekemisen mahdollisuus.

Huikkaankin kevättuuleen toivo-muksen politiikan ja talouden toi-mittajille: lööpit olisi aika jättää lo-pullisesti Seiskalle ja alkaa uutisoi-maan kokonaisuuksien vaihtoehtoja ja seurauksia. Jos kesän aikana lu-en vielä monta kertaa uutisen, jos-sa kritiikittömästi kerrotaan ainois-ta vaihtoehdoista johonkin talouson-gelmaan, lupaan pahoittaa mieleni.

Kirjoittaja on toisen vuoden hottilainen

teellinen opiskelijayhteisö, ja suuri koko kai tahtoo tuottaa monimut-kaisia rakenteita. Kuntamme bud-jetti pyörii neljän miljoonan eu-ron vuositasolla ja omistamamme HYY-yhtymä omistaa erilaisia yri-tyksiä ja etenkin kiinteistöjä yli sa-dan miljoonan euron arvosta. Tä-tä kokonaisuutta pyörittämään on kuitenkin luotu sellainen viidakko, että vaatii suhteellisen kovaa hyy-tymistä ymmärtää kokonaisuus.

En usko, että HYY muuttuu il-man että sitä pakotetaan muuttu-maan jäsenten suunnalta. Muutok-sen airuita on tullut ja mennyt, ja ehkä edistystäkin on tapahtunut. HYY-politiikka ja sen ryhmät kui-tenkin ovat taipuvaisia sisäänpäin lämpenemiseen. Jäsenten pitäisi jatkuvasti tökkiä ryhmiä ja etenkin yksittäisiä edaattoreita perustele-maan asioiden kulkua avoimem-min ja paremmin. Muuten politii-kan tutkijoina meitä jatkuvasti ih-metyttävä salailun ja kähminnän tapa sosialisoituu yhä uusille päät-täjäpolville.

Kaikesta kepuloinnista huoli-matta tänä vuonna HYY on teh-nyt linjauksia niin mielestämme paremmasta kaupungista, tervey-denhuollosta kuin talousvaikeuk-sissa olevan Ylkkärin uudesta pää-toimittajasta. Onnea Vappu Kaa-renojalle, kanssavoolaiselle! Tulos-sa on vielä kovin linjapaperimme, omistajastrategia, jossa linjataan liiketoimintamme tulevaisuutta lä-hivuosille. Lisäksi haussa on uusi pääsihteeri.

Kirjoittaja on ensimmäisen kau-den edaattori osakuntien edustajisto-ryhmässä ja talousjohtokunnan jäsen. Hän pitää Facebookissa sivua Vil-le, edaattori, jolle on kirjoitettu muun muassa live-selostuksia edustajiston kokouksista.

Lööppiuutisointi ja talouskeskustelu

Maan tavoille oppimassa

28

TeksTi ja kuva: Hannele Tulkki

Kiitetty ja kiistelty Foucault

Vuonna 1926 syntyi Pariisiin poika, joka elämänsä aikana tulisi nousemaan barrikadeille, kyseenalaistamaan ympäröiviä käytäntöjä ja puhumaan vallasta uudella ulottuvuudella. Tämä mies uskoi, että valtaa ei voi olla ilman vastarintaa.

Viimeisen viidentoista vuoden aikana on myös Suomes-sa yhteiskuntatieteilijöiden

keskuudessa enemmän tai vähem-män hypetetty Michel Foucault’ta, eikä foucault’laisesta analyysista am-mentaminen ole päättymässä vie-lä pitkään aikaan. ”Foucault’lainen analyysi on ollut koko ajan tasaises-ti pinnalla. Sen tarkoitus on tuoda esiin valtasuhteita, kyseenalaistaa ja purkaa niitä. Foucault’n mukaan val-taa on kaikkialla.”

Näin tutkija Jemima Repo tiivis-tää Foucault’n ajattelun ytimen. Re-pon mukaan voidaan ottaa jokin ta-vallinen itsestään selvä asia, kuten sosiaaliturvatunnus, ja kyseenalais-taa se.

”Foucault’laisen ajattelun voima-vara piilee siinä, että ei-ongelmalli-seltakin tuntuvat asiat voidaan aset-taa tarkastelun alaisiksi.”

Diskurssianalyysinakin tunnettua tieteen lähestymistapaa voidaan hyö-dyntää monilla eri osa-alueilla. ”Nyt on tehty tutkimuksia muun muas-sa sodista, vakuutuksista ja riskistä. Myös finanssikriisistä tullee varmas-ti jotain.”

Tutkija itse on mieltynyt biopoli-tiikkaan, josta vastikään syntyi myös kokonainen väitöskirja. ”Kiinnostuin alun perin Foucault’sta, koska seksu-aalisuuden historia tuntui keskeisel-tä vaikutteelta sukupuoliteorioissa. Kunnolla hänen teoksiaan aloin lu-kea väitöskirjavaiheessa. Biopolitiik-ka on siitä kiehtovaa, että se voidaan

nähdä nykyisenä hallitsemisen muo-tona. On mielenkiintoista ymmär-tää, kuinka arkiset käytännöt pyrki-vät hallitsemaan elämää.”

Vaikka foucault’laisella analyysil-la voidaan aukikirjoittaa käsitteistöä, jonka varaan on luotu erilaisia rat-kaisuja, ei lähestymistapa itsessään ole maailman ongelmien ratkaise-mista varten. ”Foucault voi varmasti turhauttaa niitä, jotka haluavat rat-koa asioita. Se ei kuitenkaan ole tä-män lähestymistavan varsinainen tarkoitus, joka on kyseenalaistaa ra-tionaliteetteja.”

Ongelmien ratkominen kaikes-sa suhteellisuudessaan voidaan silti löytää myös foucault’laisesta tutki-mustavasta, sillä sen yksi tavoite on muutos. ”Michel Foucault sanoi, et-tä muutos on parempi kuin se, ettei tapahtuisi mitään. Muutos on vält-tämätöntä, mutta emme voi koskaan tietää kritiikin seurauksia. Muutosta voi tapahtua moneen suuntaan.” Re-po tiivistää.

Emansipatorisessa pyrkimykses-sä korostuu ajatustapojen muutta-minen. Jos jollakin käytännöllä on valta meihin, meillä on myös valta muuttaa käytäntöä. ”Joskus suuret-kaan yritykset muuttaa ajatusmalle-ja eivät johda mihinkään, mutta sil-ti ajatuksella on vahva voima. Täs-tä loistava esimerkki on Karl Marx, jonka ajatukset johtivat vallankumo-uksiin”, muistuttaa Repo.

Pitkälle vietynä foucault’lainen analyysi ajaa varmasti tutki-jan hulluksi. Maailmassa ei

näyttäisi olevan mitään, mitä oli-si syytä jättää kyseenalaistamatta. Frankfurtin kriittinen koulukun-ta kritisoi vahvasti Foucault’n ajat-telua, ja Jürgen Habermas tuomitsi Foucault’n jopa nihilistiksi.

”Habermas väitti, että Foucault’lla ei ollut normatiivista pohjaa. Fou-cault kuitenkin vastasi tähän, että ol-lakseen emansipatorinen sitä ei aina tarvitse ollakaan.”

Kysymykseen kaiken kyseenalais-tamisen ongelmasta Repo huomaut-taa, ettei Foucault’n ajatuksia tule ottaa liian absoluuttisesti. ”Eihän se sitä tarkoita, että valta olisi domi-noivaa. Valta on neuvottelevaa ja jat-kuvaa peliä. Sen tutkiminen vain on hankalaa, koska sitä on usein vaikea huomata. Sellainen valtastrategia on menestynyt, jota ei kyetä arjessa nä-kemään.”

Foucault’n tutkimukset ovat vai-kuttaneet muun muassa käsityk-siin vankiloista, mielisairauksista ja seksuaalisuudesta. Tähän mennes-sä Foucault on toiminut pitkälti vä-hemmistöjen äänitorvena. Entä mi-ten olisi laita tilanteessa, jossa esi-merkiksi sukupuolineutraalius olisi dominoiva?

”Jatkuvasti normalisoidaan. Vä-hemmistötaistelu on edennyt naisis-ta mustien naisten kansalaisoikeuk-sien kautta homokeskusteluun. Mikä on seuraava taistelu?”, pohtii nuori tutkija.

29

”Emansipatorisessa pyrkimyksessä korostuvat ajatustapojen muuttaminen. Jos jollakin käy-tännöllä on valta meihin, meillä on valta muut taa käytäntöä.”

”Tulisi jo nyt pohtia tämän het-kisen seksuaalidiskurssin vaikutus-ta tulevaisuuteen. Jos yhteiskunta tarvitsee heteroseksuaaleja lisään-tymiseen, voidaan kysyä miksi ho-moseksuaalisuutta normalisoidaan, varsinkin kun syntyvyys laskee län-simaissa. Normalisoitumisen ohel-la aina joku muu subjektiivisuus jää normaalin ulkopuolelle.”

Tulevaisuuden yhteiskun-nallista asetelmaa Repo ei kuitenkaan halua jumittua

pohtimaan. Hänen mukaansa pyrki-mys ennustaa on tämän päivän yli-opiston tragedia. ”Tutkijoiden tulisi muka ennakoida tulevaisuus, mutta oikeasti koskaan ei voida tietää jon-kin politiikan seurauksia. Olemme ahdingossa, sillä tiede on käsitet-ty väärin. Vaikka kuinka pohdimme tulevaisuutta, maailmaa eletään täs-sä ja nyt.”

30

Itä-Helsingin eksotiikkaa, espoolaisluksusta, soluja, yksiöitä... Voon halli-tus avaa kotiovensa Policyn lukijoille – tsekkaa nyt, kenen luo kannattaa päätyä jatkoille ja missä järjestetään parhaat terassibileet!

TeksTi: ella keski-panulakuvaT: Hannele Tulkki

Ullanlinnassa asuva Pessi muutti soluunsa kolme viikkoa sitten. Asunto löytyi Voon sähköpostilistan avulla, kun Tomppa etsi itselleen kämppistä. Valtio-opillista ilmapi-iriä huokuva koti on ollut Voolaisten miehittämä jo useamman vuoden ajan.+Henkinen sijainti ja ilmapiiri+Modernin edistyksen sekä uusklassisten traditioiden sulautuminen (asunnossa on tiskikone)-Elitismi

Äidin sisustama minimalistista tyylikkyyttä huokuva tapiolaiskaksio varustettuna saunalla on vähintä, mihin itseään kunnioittava espoolaisnuori voi tyytyä. Huolimatta Marilyn-tauluista, rakkaimmaksi asiaksi kodissaan Iiro nimeää itsensä.+Tänne voi todellakin tuoda naisia+Oma terassi, loistava esimerkiksi grillibileitä ajatellen-WC haisee toisinaan-Missä ovat värit?

Keskellä syvintä Itä-Helsinkiä majailee hallituksen virkistysvastaava. Salla muutti Itäkeskukseen kämppiksensä kanssa lukuvuoden alussa. Ennakkoluuloista huolimatta Itäkeskus on osoittautunut viihtyisäksi kotiseuduksi ja hilpeyttä herättää alakerran ruot-sinkielinen päiväkoti.+Iso kämppä+Hyvä sijainti, lähipizzeriaan on alle 100 metriä ja kulkuyhteydet keskustaan ovat hyvät.+Lähipizzeriasta saa oikeasti hyvää ja järkevästi hinnoiteltua pizzaa!+Matias-talonmies , joka ilahduttaa harmaintakin päivää-muovilattiat ja WC

HOAS-yksiö Kumpulassa ihastuttaa värikkäällä sisustuksellaan. Iittalan Taikametsä-mukit sointuvat Marin kodin pirteään värimaailmaan. Jääkaapin oveen kiinnitetyt sarjakuvat muistuttavat valtiotieteilijän karusta arjesta lapsiperheiden ja luonnontiet-eilijöiden keskellä.+Kompakti keittiön, makuuhuoneen ja olohuoneen yhdistelmä+Pirteät värit+Yksiö (ei tarvitse jonottaa vessaan tai suihkuun)-Yksiö (Mari myöntää puhuvansa toisinaan seinille seuran puutteen vuoksi)

Soluhuone Kalliossa on ollut Ainon koti puolentoista kuukauden ajan. Kodi-kas sisustus huokuu boheemia Kallio-henkisyyttä. Ihastuttavalla paikalla sijaitseva kämppä löytyi netin kautta. Ikkunasta näkee Linnanmäen ja lähim-mälle bussipysäkille on matkaa muutama kymmenen metriä, eikä vuokrakaan ole kohtuuton.+Kristallikruunu+Lintsin kirkunat kuuluvat+Loistava sijainti, esimerkiksi Töölönlahdelle pääsee nopeasti lenkkeilemään-Vähän pieni-Keittiö

Oma koti kullan kallis?

31

Oma koti kullan kallis?

Hannele majailee Lauttasaaressa poikaystävänsä kanssa. Viihtyisä kaksio löytyi yksi-tyisiltä markkinoilta. Kauniit ja lämminhenkiset valokuvat sekä jääkaappimagneetit aiheuttavat ”aww”-reaktion. Täällä selvästi asuu onnellinen pariskunta.+Ihastuttava sisustus+Valoisa ja avara nuorenparin koti-WC:n lukko on hiukan epämääräinen ja epätoimiva

Jasmiini on asuttanut ihastuttavaa haagalaisyksiötään jo useamman vuoden ajan. Aivan juna-aseman kupeessa sijaitseva asunto on viihtyisä ja täynnä mielenkiintoisia kirjoja. Jasmiini tarjosi myös maukkaita suklaamuffinsseja vierailijoille, mikä ilahdutti suuresti.+Loistavat kulkuyhteydet, L-juna kulkee myös öisin+Kuumailmapalloverhot-Keittiöön mahtuu 1,5 ihmistä kerralla-Liettä ja uunia ei voi pitää päällä yhtä aikaa

Vuodenvaihteesta asti Vallilassa majaillut Ella asuu HOAS:in solussa. Rakkainta 19 neliön soluhuoneessa on kotiseudulta kuljetettu Pyhäjoki-kyltti. Pehmeällä karvamatolla voi nukkua päiväunet, kun tenttiin luku alkaa kyllästyttää.

+Hyvä sijainti-Kämppikset, jotka syövät ja käyvät suihkussa keskellä yötä-Hukkaneliöt

Santeri on asustanut Roihuvuoressa lokakuusta asti. Tyylikäs yksiö saa vuolaita kehuja ja raati arvioi Santerin kodin ”aivan Santerin näköiseksi”. Rakkaimmaksi esineeksi Santeri nimeää seinällä roikkuvan Teemu Selänteen signeeratun peli-paidan..+Tyylikäs keittiö+Rosoinen tiiliseinä on särmikäs ja persoonallinen-WC

Ville on asustanut osakunnan kautta saadussa yksiössään kymmenen kuukautta. Val-lilalaisyksiö on kompakti 17,5 neliömetrin pakkaus, jota kuvastaa hyvin IKEA:n slogan: ”Puuttuvan tilan voi korvata luovuudella.”+Hyvät liikenneyhteydet+Hauska asuinympäristö, jossa on paljon tuttuja+Optimaalinen poikamiesboksi+Ei hukkaneliöitä-Ei hukkaneliöitä

Lähimpänä valtsikaa asustaa Sini. Söpö 24 neliön yksiö on alle viiden minuutin kävely-matkan päässä Kuppalasta. Lokakuussa Krunaan muuttanut Sini on todella kiintynyt pieneen kotiinsa. Kauniisti sisustettu kämppä vaikuttaa neliöitään suuremmalta, sillä siinä on parvi.+Ihana lamppu+Sijainti+Parvi ja tyylikäs keittiö-Naapuri, joka toisinaan juo liikaa

32

Vessan ovet ovat turvallinen paikka jakaa elämänneuvoja ja ajatuksia.

Lautasliinat biojätteisiin!!!

Lisää lapsia Suomeen! Vauvat = <3 No laughing at other peoples farts!

Hienoa nähdä, että Jeesus on vihdoin liittynyt linjoilleni. Minähän olen ollut vapahtaja jo ennen ajanlaskun alkua. –Paavo Väyrynen

Elämä ei aina mene ihan putkeen edes valt-sikalaisilla.

Tykkään yhestä Tommista, mutta onko-han sillä tyttöystävä…? :(

Olen nähnyt elämässäni paljon paskaa, mutta kyllä tämä hallinnon- ja organi-saation tutkimus vie voiton ylivoimai-sesti <- tämä onkin vessa <- vitut ole nähny mitään sivari!

Pyh, turhaa. Kaikki loppuu kuitenki

21.12.2012. Ja se on ihan jees! :) et ole sitten kuullut että maailmanloppu on pe-ruttu!

Study because we need your intelligence, organize because we need your strength.” ”Work because we need your tax money.” ”Get yourself fired so you can regain your taxes.”

Ootte homoja kaikki <- ois kyl aika epä-todennäköistä <- tämä on kuin Herculek-sen dark room (sammutin valot ja istun hiljaa pöntöllä) <- ihan sama miten sen muotoilet, se on silti syntiä!

Onneksi täydelliseen epätoivoon ei kuitenkaan tarvitse vaipua: onhan jo kevät!

Se tuntuu ilmassa, väkivaltaisena, se on tää paniikin tunne… ja se tulee joka KE-VÄT <3

Naiset, pidättekö rakastajia?-Pidän miehestäni!-KYLLÄ!!- Ympärilläni on ihmisiä, jotka rakastavat

minua. Kaipa ne ovat sitten rakastajia.

Muutama helmi löytyi jälleen, inspiroivaa päivänjatkoa!

Nakkimunakas – Mukkinanakas – Nuk-kimanakas - Kkas ! Kinamuna - Munkki kasana – Kinkkuanamas – Munkan kas-kia – Munkki kasaan! – Kanki namukas – Mun akka kinas (:DDDDDD)

*Otteita pidemmästä keskustelusta* Saaminen on utopiaa <- ottaminen on idealismia <- vonkaaminen on realismia <- jakaminen on kommunismia <- pih-taaminen on kapitalismia <- Nussimi-nen purjeveneessä rapujuhlien jatkoilla on RKP:läisyyttä <- Rakastelu on ro-mantismia, maahanmuuttajien syyttä-minen seksin puutteesta perussuoma-laista <- Ripulipaskominen ja kovaan ääneen huutaminen on miehekästä <- Runkkaaminen on individualismia <- Paneminen on nussimista <- Pariseksi on dualismia, ryhmäseksi pluralismia, masturboiminen on monismia!

TeksTi ja kuvaT: policyn anonyyMiT wc-vasTaavaT

Policy julkaisee WC-kirjoitusten helmiä piristämään lukijoidemme harmaata arkea.

Elämän syviä totuuksia

33

Oinas: Ikuisuudelta tuntuva talvi on ajanut henkisen terveydentilasi hassusti huonoon jamaan. Ota sa-pattivapaata ensi syksyyn asti. Ei niistä kesähommista muutenkaan kunnon palkkaa saa.

Härkä: Uusi tuttavuus on lu-vannut antaa sinulle paljon. Valitet-tavasti suhteeseen sisältyy verbaa-lisviestinnällisiä elementtejä sekä intellektuellista pääomaa verottavia piirteitä.

kaksOset: Lykkää hankalat asi-at tulevaisuuteen. Missään nimes-sä sinun ei tule tarttua ongelmiisi, vaan rohkeasti pulloon. Piileskele peiton alla kunnes joku muu ratkoo pulmasi.

rapu: Ihmiset odottavat sinulta suoraa toimintaa. Tulet kuitenkin pettämään heidän odotuksensa ja rupeat humanistiksi. Hankit myös hennatatuoinnin.

LeijOna: Olet viime aikoina käyttänyt paljon aikaa opintoihisi. Jospa harkitsisit uudelleen linjaasi.

Rakkauselämäsi on kuin järki opis-kelijapolitiikassa: olematonta.

neitsyt: Antamisen aika on taas täällä. Silti olet päättänyt pihtailla runsaudensarvesi kera. Pilkka kui-tenkin sattuu omaan nilkkaan, ja mahtava sarvesi kuihtuu olematto-miin jättäen sinut henkisen oblivio-nin partaalle.

Vaaka: Olet aina ollut herkkä lapsi. Nyt kannattaa kiinnittää eri-tyistä erityistä huomiota käsirasvan käyttöön. Kirjat ovat perin kuivia.

skOrpiOni: Poliittinen kastraa-tio häämöttää kulman takana. Et voi välttää kohtaloasi, joten ota se avosylin vastaan. Älä sure, voithan pyrkiä lähihoitajaksi.

jOusimies: Tunnet vahvaa, akuuttia pahoinvointia. Ehdotatkin HYY:lle pakollisia tunnistinhiha-nauhoja jotta tunnistat tieteellisesti alempiarvoisten tiedekuntien edus-tajat, joihin voit sitten öisillä kaduil-la purkaa elämäntuskaasi.

kauris: Tahdot pelastaa maail-man. Mene siis Unicafeehen naut-timaan kupposellinen reilunkaupan kahvia ja tunne telluksen tuska kir-velevissä ikenissäsi. Linkitä Face-bookissa myös Kony-video.

Vesimies: Patria lähestyy sinua tykein, ja Hakaniemestä ei soppa tunnu loppuvan. Tee siis selittämä-tön poliittinen päätös ja muuta Ei-raan.

kaLat: Kannatusviestien tulva on pyytämättä ja yllättäen ylikuu-mentanut puhelimesi. Olethan Ju-malan valittu johtamaan Suomen kansaa. Kesän tullessa suuntaa siis nokkasi kohti Rovaniemeä.

Luotettavat näkijät Ipe ja Santtu ovat taas kurkistaneet kristallipalloihinsa ja tulkinneet tarot-korttejansa.

HOrOskOOppi

34

Hannele Tulkki ja salla HuTTunen

jos olisin tehnyt tänä

vuonna jotakin toisin...

Lukuvuosi lähenee loppuaan ja on aika heittää hyvästit sille x-vuo-dellesi yliopistolla. Olisiko mitään, minkä olisit itse tehnyt toisin?

”En olisi jättänyt tätä väestötie-teen esseetä viimeiseen päivään.”

Mika, 29 vuotta,sosiologia

”Olisin tehnyt sen väärin.”

Pessi, 22 vuottavaltio-oppi

”I would be in Italy instead of Finland.”Francesco, 22 vuottaStudy of Arts

”Nyt kaduttais.”

Sakarias, 21 vuotta,valtio-oppi

35

Pitkä kuuma kesä ja mä aion elää sen...

Kaikkien rakastama vuodenaika on täällä taas, ja aiomme jälleen ottaa siitä kaiken irti! Seuraavan listan voi toteuttaa kokonaisuudessaan, kaivaa esiin kun tekemisen puute iskee tai vain lukea läpi tuota kuukauden päästä alkavaa, suomalaisen sekoamaan saavaa ajanjaksoa fiilistellessä.

* Syö päivän jokaisella aterialla jäätelöä!* Juhli aurigonnoususta auringonlaskuun.* Juo aamupalaksi skumppaa valvotun yön jälkeen auringonnousua katsellessa, mieluusti jollain kalliolla/puistos- sa jossa et ole ennen käynyt* Pussikaljat puistossa ovat kesän must* Linnanmäellä olo on kuin pienellä lapsella: kilju vuoristoradassa, osta hattara ja unohda olevasi “aikuinen”!* Suomenlinna on oiva paikka piknikille* Unohda kuntosali – kyllä aurinkokin polttaa kaloreita* Henkan terassi & iso Hugo sitruunalla iltapäiväauringossa.* Unohda, että asut Suomessa ja vilustu johtuen astetta liian kesäisistä hepeneistä* Poksauta pullo skumppaa, kun tulee valtsikan tulosten julkistamisen päivä: sisällä ollaan eikä lähdetä kulumal- lakaan!* Fiilistele älyttömien ja ylisoitettujen aina niin ihanien ikivihreiden tahtiin – Pitkä kuuma kesä ei kuole koskaan!* Pidä grillijuhlat jos toisetkin ja polta makkarat kiinni ritilään* Upota varpaat hiekkaan* Lähde baarista ulos aamuaurinkoon ja kävele kotiin* Unohda kurssikirjat – kirjasto meni kiinni ennen kuin tajusit hakea kirjoja etukäteen ja nyt olet vapaa!* Matkusta – tai kuvittele lähteväsi matkalle lähipubiin tai naapurikuntaan* Nuku kolmeen ja syö brunssia rannalla* Vaella metsässä ja kuuntele eloisaa luontoa* Syö mahasi kipeäksi mansikoista ja autojen saastuttamista metsävadelmista* Nuku teltassa, ja herää aamuyön kylmyyteen. * Lähde kanooteilla tai purjeveneellä Helsingin saaristoon aurinkoisena päivänä.* Tee matka vieraalle paikkakunnalle esimerkiksi roadtripin muodossa* Käy festareilla, joille et aikaisemmin ole ehtinyt tai uskaltautunut* Alkaako opiskelijajuhlaton kesä kyllästyttää? Ei hätää, Voon kesäjuhlat elokuun alussa pelastavat tilanteen. Muista ilmoittautua ajoissa!* Hanki kesäheila jos toinenkin* Käy kesäteatterissa tai ulkoilmakonsertissa ja pidä viikko peukkuja pystyssä hyvän sään toivossa* Rullaluistele, pyöräile, suunnista, juokse… Nyt on aika harrastaa kaikkia niitä urheilulajeja, joille Suomen nor- maali ilmasto (lue: jäätä ja pakkasta) ei sovi!* Hengaile koko päivä rannalla, kun se kauan odotettu vapaapäivä vihdoin koittaa* Näe ihmisiä, joille muuten ei olisi aikaa: vanhat kaverit kotipaikkakunnalla tai isovanhemmat maalla ilahtuvat varmasti* Pyhitä aikasi kaunokirjallisuudelle tai sarjakuville, jotka olet halunnut lukea jo pitkään* Nauti yöttömästä yöstä kesäkuussa ja hiljalleen pimenevistä, mutta yhä lämpimistä illoista elokuussa

Policyn toimitus toivottaa kaikille lukijoille ikimuistoista ja

oikein rentouttavaa kesää!

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖPROJEKTIKOORDINAATTORIPROJEKTISIHTEERIPROJEKTITYÖNTEKIJÄPROJEKTIASSISTENTTIPROJEKTIAVUSTAJAPROJEKTIJOHTAJAPROJEKTIVASTAAVAPROJECT MANAGERHANKEPÄÄLLIKKÖHANKESUUNNITTELIJAPROJEKTIASIANTUNTIJAHANKEVASTAAVAPROJEKTIKEHITTÄJÄPROGRAM COORDINATORHANKENEUVOJAPROJEKTINEUVOJAPROGRAM MANAGERHANKEASIANTUNTIJAEU-PROJEKTIKOORDINAATTORIHANKEVETÄJÄPROJECT OFFICERPROJEKTINJOHTAJAEU-HANKEKOORDINAATTORIEU-PROJEKTINEUVOJAHANKEJOHTAJAHANKESIHTEERIICT-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖJOHTAJATOIMINNANJOHTAJAKEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖTOIMITUSJOHTAJAPALVELUPÄÄLLIKKÖTALOUSPÄÄLLIKKÖKEHITYSPÄÄLLIKKÖHALLINTOPÄÄLLIKKÖHALLINTOJOHTAJATOIMISTOPÄÄLLIKKÖKOULUTUSPÄÄLLIKKÖKUNNANJOHTAJAPÄÄSIHTEERIMYYNTIPÄÄLLIKKÖPÄÄLLIKKÖMARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖYHTEYSPÄÄLLIKKÖOSASTOPÄÄLLIKKÖTALOUSJOHTAJAMANAGERKEHITYSJOHTAJAREHTORIYKSIKÖN PÄÄLLIKKÖTOIMISTONJOHTAJAHENKILÖSTÖJOHTAJAKAUPUNGINJOHTAJAAPULAISJOHTAJAMYYNTIJOHTAJAPERUSTURVAJOHTAJAPANKINJOHTAJALASKENTAPÄÄLLIKKÖTUOTEPÄÄLLIKKÖSOSIAALIJOHTAJAASIAKASPÄÄLLIKKÖASIAKKUUSPÄÄLIKKÖRAHOITUSPÄÄLLIKKÖOSASTONJOHTAJAALUEPÄÄLLIKKÖYKSIKÖN JOHTAJAOHJELMAPÄÄLLIKKÖALUEJOHTAJAJÄRJESTÖPÄÄLLIKKÖOHJELMAJOHTAJASENIOR MANAGERSIJOITUSJOHTAJAASIAKASPALVELUPÄÄLLIKKÖRYHMÄPÄÄLLIKKÖDIRECTORTIETOHALLINTOPÄÄLLIKKÖKOULUTUSJOHTAJATOIMIALAJOHTAJAPALVELUESIMIESKEHITTÄMISJOHTAJAKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN PÄÄLLIKKÖTILASTOPÄÄLLIKKÖCOMMUNICATIONS MANAGERSALES MANAGERPALVELUJOHTAJASIVISTYSTOIMENJOHTAJARISKIENHALLINTAPÄÄLLIKKÖAVOPALVELUNJOHTAJABUSINESS MANAGERASIAKKUUSJOHTAJAFINANCIAL MANAGERTEAM LEADERTIETOPALVELUPÄÄLLIKKÖAPULAISTOIMISTONJOHTAJAALUEKEHITYSPÄÄLLIKKÖESIMIESTIETOHALLINTOJOHTAJAAPULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖKUNTOUTUSPÄÄLLIKKÖPRODUCT MANAGERJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖAIKUISKOULUTUSPÄÄLLIKKÖVICE PRESIDENTSIJOITUSPÄÄLLIKKÖKASSANJOHTAJAVARATOIMITUSJOHTAJADEVELOPMENT MANAGERSIJOITTAJASUHDEPÄÄLLIKKÖAPULAISKAUPUNGINJOHTAJAINTENDENTTIEDUNVALVONTAJOHTAJATIIMINVETÄJÄPAIKALLISJOHTAJATARKASTUSPÄÄLLIKKÖVALMIUSPÄÄLLIKKÖVUOROPÄÄLLIKKÖSUUNNITTELUJOHTAJAAPULAISTIEDOTUSPÄÄLLIKKÖKORVAUSPÄÄLLIKKÖKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN JOHTAJAOPETUSTOIMENJOHTAJARATKAISUPÄÄLLIKKÖ

TEOLLISUUSNEUVOSOPISKELIJAPALVELUIDEN PÄÄLLIKKÖLUOTTOPÄÄLLIKKÖPARTNERYHTEISKUNTASUHDEJOHTAJAYHTEYSJOHTAJAARVIOINTIPÄÄLLIKKÖASSOCIATE EXPERTHANKINTAPÄÄLLIKKÖAIKUISKOULUTUSJOHTAJAELINKEINOTOIMENJOHTAJAELÄKEKÄSITTELYPÄÄLLIKKÖJAOSTOPÄÄLLIKKÖJOUKKOLIIKENNEPÄÄLLIKKÖJULKAISUPÄÄLLIKKÖKASVATUSJOHTAJAKAUPUNKITUTKIMUSPÄÄLLIKKÖKIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖKIRJANPITOPÄÄLLIKKÖTYÖVOIMANEUVOJATYÖVOIMAOHJAAJAASIAKASNEUVOJAASIAKASSIHTEERIPALVELUNEUVOJAERIKOISTYÖVOIMANEUVOJAURASUUNNITTELIJAYRITYSNEUVOJAYKSILÖVALMENTAJAREKRYTOINTIKONSULTTIJOHTAVA TYÖVOIMANEUVOJATYÖELÄMÄVALMENTAJATYÖVOIMAKONSULTTITYÖVOIMAKÄSITTELIJÄTIEDOTTAJAVIESTINTÄPÄÄLLIKKÖVIESTINTÄJOHTAJAVIESTINTÄKONSULTTITIEDOTUSPÄÄLLIKKÖTOIMITTAJAVIESTINNÄN SUUNNITTELIJACOPYWRITERPÄÄTOIMITTAJATIEDOTUSSIHTEERIVERKKOTOIMITTAJAVIESTINTÄASIANTUNTIJACOMMUNICATIONS SPECIALISTTOIMITUSPÄÄLLIKKÖVIESTINTÄKOORDINAATTORITOIMITUSSIHTEERIKUSTANNUSTOIMITTAJAVIESTINTÄSUUNNITTELIJAVERKKOTIEDOTTAJAMEDIA-ANALYYTIKKOALUETIEDOTTAJAWEB-TOIMITTAJAINFORMATION DESIGNERCOMMUNICATIONS DIRECTORERIKOISTOIMITTAJALEHDISTÖAVUSTAJAMEDIASEURAAJAMEDIASIHTEERITIEDOTTAJA-TOIMITTAJAVIESTINNÄN TUOTTAJAVIESTINTÄASSISTENTTIVIESTINTÄMARKKINA-A-ASIANTUNTIJAVIESTINTÄVASTAAVACOMMUNICATIONS OFFICERCORPORATE COMMUNICATIONS MANAGERDIRECTOR OF COMMUNICATIONS PUBLIC RELATIONSEU-ALUETIEDOTTAJAINFORMATIONSANSVARIGJULKAISUTOIMITTAJAHENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖHENKILÖSTÖKONSULTTIHENKILÖSTÖSUUNNITTELIJAHENKILÖSTÖASIANTUNTIJAHR-SPECIALISTTYÖNSUUNNITTELIJAHR-ASIANTUNTIJAHR-KONSULTTIHENKILÖSTÖASSISTENTTIHR-MANAGERHENKILÖSTÖSIHTEERIHENKILÖSTÖNEUVOTTELIJAHR ASSISTANTHENKILÖSTÖKOORDINAATTORIHR-KOORDINAATTORIHENKILÖSTÖN KEHITTÄJÄHR-KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖHR DIRECTORHENKILÖSTÖNKEHITTÄMISPÄÄL-LIKKÖHENKILÖSTÖPALVELUPÄÄLLIKKÖHRD-KONSULTTIHR-SUUNNITTELIJABUSINESS HRHENKILÖARVIOINTIASSISTENTTIHENKILÖSTÖASIAINHOITAJAHENKILÖSTÖN KEHITTÄMISJOHTA-JAHENKILÖSTÖN KEHITYSPÄÄLLIKKÖHENKILÖSTÖVASTAAVAHR ADMINISTRATORHR ASSISTENTTIHR- JA VIESTINTÄASIANTUNTIJAHR OFFICERHR PROJEKTIKOORDINAATTORIHR TRAINEEHRM ASIANTUNTIJAHR-PALVELUPÄÄLLIKKÖHR-PARTNERHR-PROJEKTIPÄÄLLIKKÖHRS SYSTEMS SPECIALISTHR-VASTAAVAHUMAN RESOURCES MANAGERASIANTUNTIJAERITYISASIANTUNTIJAKONSULTTIANALYYTIKKOYLIAKTUAARIKANSANEDUSTAJAN AVUSTAJA

EKONOMISTICONTROLLERINFORMAATIKKOASIAMIESKEHITTÄMISKONSULTTINEUVONANTAJAERITYISAVUSTAJASPESIALISTIHARJOITTELIJAVEROASIANTUNTIJATEKNOLOGIA-ASIANTUNTIJACONSULTANTACCOUNT MANAGERSIJOITUSASIANTUNTIJAPÄÄEKONOMISTIELÄKEASIANTUNTIJATIETOASIANTUNTIJASALKUNHOITAJAERIKOISASIANTUNTIJAPALVELUASIANTUNTIJAVEROTARKASTAJAEDUSKUNTA-AVUSTAJAEU-ASIANTUNTIJASENIOR CONSULTANTJÄRJESTELMÄASIANTUNTIJARATKAISUASIANTUNTIJAEDUNVALVOJAVAKUUTUSASIANTUNTIJALIIKKEENJOHDON KONSULTTIJOHTAVA ASIANTUNTIJAASSISTANT CONTROLLERTEKNINEN ASIANTUNTIJAFINANCE CONTROLLERAKTUAARIVALMENNUSKONSULTTIJUNIORKONSULTTIKEHITYSYHTEISTYÖN ASSISTENTTIINFORMATION SPECIALISTRISKIANALYYTIKKOTYÖMARKKINA-ASIAMIESBUSINESS CONTROLLERCRM-ANALYYTIKKOJOHTAVA KONSULTTIEDUNVALVONTASIHTEERITIEDEASIANTUNTIJASIJOITUSNEUVOJARESEARCH-KONSULTTITIETOKANTA-ASIANTUNTIJAEU-AVUSTAJATIETOPALVELUASIANTUNTIJATALOUSNEUVOJAPÄÄANALYYTIKKODEALERDATA-ANALYYTIKKOLAINANHOITAJAAPPLICATION SPECIALISTRAHOITUSASIANTUNTIJAYLEINEN EDUNVALVOJAMUUTOSTURVA-ASIANTUNTIJAJOHTAVA KEHITTÄMISKONSULTTITUOTEKEHITTÄJÄERITYISOHJAAJAANALYYSIKEHITTÄJÄAVAINASIAKASPÄÄLIKKÖCHIEF DEALERCLIENT MANAGERCUSTOMER SERVICE ADVISORDATA MANAGERELINKEINOASIAMIESELINKEINOPOLIITTINEN ASIANTUNTIJAJÄRJESTÖOHJAAJAKORKEAKOULUHARJOITTELIJAKOULUTUSVASTAAVAKULUTTAJAOIKEUSNEUVOJALASKENTA-ASIANTUNTIJALASKENTAEKONOMIMARKET SPECIALISTOHJELMA-ASIANTUNTIJAPALVELUVASTAAVAPROGRAMME ANALYSTPROGRAMMERRAKENNERAHASTOASIANTUNTIJARECRUITMENT SPECIALISTREKRYTOIJASENIOR ADVISORSENIOR SPECIALISTSOPIMUSTOIMITSIJASOVELLUSASIANTUNTIJATALOUSASIANTUNTIJATEAM ASSISTANTTOIMINNANOHJAAJATUOTEASIANTUNTIJATYÖMARKKINA-ANALYYTIKKOVAHINKOASIANTUNTIJAVARAINHOITAJAVASTAAVAVIENTIASSISTENTTIYRITYSASIANTUNTIJAYRITYSKONSULTTIYLITARKASTAJATARKASTAJANEUVOTTELEVA VIRKAMIESULKOASIAINSIHTEERISISÄINEN TARKASTAJATULLIYLITARKASTAJAESITTELIJÄNOTAARIKUNNANSIHTEERIVEROSIHTEERILÄHETYSTÖNEUVOSKANSANEDUSTAJAAPULAISTARKASTAJAALKOHOLITARKASTAJAKAUPALLINEN NEUVOSMINISTERIRIKOSTARKASTAJAVEROVALMISTELIJAKOULUTUSTARKASTAJALAINSÄÄDÄNTÖNEUVOSTARKASTUSNEUVOSFINANSSINEUVOSFIRST SECRETARYJOHTAVA TULOKSELLISUUSTAR-KASTAJA

KAUPUNGIN KAMREERIKAUPUNKITARKASTAJALUOTONVALVOJATALOUSTARKASTAJATULLITARKASTAJATULLIVEROTARKASTAJAVALMISTELIJAVALTIOSIHTEERIALIVALTIOSIHTEERIAVUSTAVA ULOSOTTOMIESHALLINTOVIRKAMIESLEHTORIOPETTAJAKOULUTTAJATUNTIOPETTAJAKOULUKURAATTORIAMANUENSSIOHJAAJAOPINTO-OHJAAJAYLIOPETTAJAYLIOPISTONLEHTORILUOKANOPETTAJAYLIASSISTENTTIOPETUSNEUVOSKURAATTORIERITYISOPETTAJALASTENTARHANOPETTAJAYKSILÖOHJAAJATYÖVALMENTAJAOHJAAVA OPETTAJAOPPILAANOHJAAJAVERKKOPEDAGOGIYLIOPISTO-OPETTAJAERITYISLUOKANOPETTAJASOSIAALITYÖNTEKIJÄJOHTAVA SOSIAALITYÖNTEKIJÄERITYISSOSIAALITYÖNTEKIJÄLASTENVALVOJAKUNTOUTUSSOSIAALITYÖNTEKIJÄSOSIAALISIHTEERIKRIISITYÖNTEKIJÄKUNTOUTUSASIANTUNTIJAPSYKOLOGISOSIAALIPSYKOLOGIOSASTONHOITAJASOSIAALIOHJAAJAPERHENEUVOJALÄÄNINSOSIAALITARKASTAJASOSIAALIASIAMIESKUNTOUTUSNEUVOJAJOHTAVA SOSIAALIOHJAAJAKOULUAVUSTAJAKUNTOUTUSSIHTEERIPERHETYÖNTEKIJÄPOTILASASIAMIESTUKIHENKILÖKANSAINVÄLISTEN ASIOIDEN SIHTEERIJÄRJESTÖSIHTEERIOPINTOSIHTEERIFINANSSISIHTEERITALOUSSIHTEERIOPINTONEUVOJATILINTARKASTAJAKOULUTUSSIHTEERITIETOPALVELUSIHTEERISOSIAALIPOLIITTINEN SIHTEERIKAUPUNGINSIHTEERIALUESIHTEERIPOLIITTINEN SIHTEERIMAAKUNTASIHTEERIKAUPALLINEN SIHTEERIKEHITYSPOLIITTINEN SIHTEERITULLISIHTEERIKANSLIASIHTEERIVIENTISIHTEERIOPINTOTUKISIHTEERIKOULUTUSPOLIITTINEN SIHTEERIYMPÄRISTÖSIHTEERIASUNTOSIHTEERIAPULAISVEROSIHTEERIARKISTONHOITAJAKEHITYSYHTEISTYÖSIHTEERIKOULUSIHTEERIKULTTUURISIHTEERIKURSSISIHTEERIOPINTOASIAINSIHTEERIPAKOLAISSIHTEERIPÖYTÄKIRJASIHTEERIREKISTERISIHTEERITIEDESIHTEERITILASTOSIHTEERITOIMIALASIHTEERIALUEKEHITYSSIHTEERIAPULAISKAUPUNGINSIHTEERIAVUSTUSPOLIITTINEN SIHTEERIELATUSTURVASIHTEERIELINKEINOSIHTEERIHANKINTASIHTEERIJAOSTOSIHTEERITUTKIJAERIKOISTUTKIJATUTKIMUSPÄÄLLIKKÖPROJEKTITUTKIJATOHTORIKOULUTETTAVATUTKIJAKOULUTETTAVATUTKIMUSAVUSTAJATUTKIMUSASSISTENTTITUTKIJATOHTORITUTKIMUSSIHTEERIPROFESSORITUTKIMUSKOORDINAATTORITUTKIMUSJOHTAJATILASTOTUTKIJATUTKIMUSAPULAINENMATEMAATIKKOTILASTOTIETEILIJÄBIOSTATISTIKKOBIOSTAATIKKOTUTKIMUSAMANUENSSIVANHEMPI TUTKIJAMARKKINATUTKIJATUTKIMUSKONSULTTITUTKIMUSASIAMIESYRITYSTUTKIJA

HELSINGIN KAUPUNKIHELSINGIN YLIOPISTOKANSANELÄKELAITOSTILASTOKESKUSTERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS THLULKOASIAINMINISTERIÖTAMPEREEN YLIOPISTONOKIA OYJTYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖTURUN KAUPUNKITAMPEREEN KAUPUNKIESPOON KAUPUNKIITÄ-SUOMEN YLIOPISTOAALTO-YLIOPISTOTURUN YLIOPISTOSISÄASIAINMINISTERIÖEDUSKUNTASOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖVANTAAN KAUPUNKINORDEA PANKKI SUOMI OYJMAAHANMUUTTOVIRASTOOIKEUSMINISTERIÖVALTIOVARAINMINISTERIÖKEVAJYVÄSKYLÄN YLIOPISTOTYÖTERVEYSLAITOSELÄKETURVAKESKUSOPETUS- JA KULTTUURIMINISTE-RIÖOP-POHJOLALAPIN YLIOPISTOTAPIOLA-RYHMÄVALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTOVALTIOKONTTORIHELSINGIN TE-TOIMISTOSUOMEN KUNTALIITTOSUOMEN PUNAINEN RISTITULLIHALLITUSPUOLUSTUSMINISTERIÖPUOLUSTUSVOIMATUUDENMAAN ELY-KESKUSVALTIONEUVOSTON KANSLIAYMPÄRISTÖMINISTERIÖPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSMAA- JA METSÄTALOUSMINISTE-RIÖPIRKANMAAN ELY-KESKUSOULUN KAUPUNKITURUN AMMATTIKORKEAKOULUVAASAN YLIOPISTOHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI/HUSACCENTURE OYIF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OYKESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUU-TUSYHTIÖ VARMALIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTE-RIÖLIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRAS-TO TRAFIMANPOWER OYVALTION TEKNILLINEN TUTKIMUSKESKUSELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINENETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTO-VIRASTOKUNTOUTUSSÄÄTIÖOPETUSHALLITUSSUOMEN AKATEMIARAHA-AUTOMAATTIYHDISTYSTELIASONERA OYJVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPOHJOLA PANKKI OYJTEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKES-KUS TEKESVAASAN KAUPUNKIVALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUSITELLA OYJJOENSUUN KAUPUNKIJYVÄSKYLÄN KAUPUNKIKUOPION KAUPUNKILÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULUSAMPO PANKKI OYJSVENSKA HANDELSHÖGSKOLANTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOTIETO FINLAND OYULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTIETELÄ-SAVON ELY-KESKUSKESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ ELÄKE-FENNIAKUNTOUTUSKESKUS PETREAMAASEUTUVIRASTOMANNERHEIMIN LASTENSUOJELU-LIITTOPORIN KAUPUNKIRIKOSSEURAAMUSLAITOSSALON KAUPUNKITAMPEREEN TE-TOIMISTOCIMO KANSAINVÄLISEN LIIKKUVUUDEN JA YHTEISTYÖN KESKUSJYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEA-KOULUKEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY KEPASOKUUDENMAAN VEROVIRASTOÅBO AKADEMIELISA OYJINVALIDILIITTO RYMETROPOLIA AMMATTIKORKEA-KOULUMETSÄNTUTKIMUSLAITOSPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTOSTOCKMANN OYJ ABPSUOMEN PANKKI

SVENSKA SOCIAL- OCH KOMMUNALHÖGSKOLANTALOUSTUTKIMUS OYAKTIA PANKKI OYJCISION FINLAND OYHÄMEEN ELY-KESKUSHÄMEENLINNAN KAUPUNKIITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVI-RASTOKAINUUN MAAKUNTA-A-KUNTAYHTYMÄKOUVOLAN KAUPUNKILOGICA SUOMI OYNURMIJÄRVEN KUNTAPOHJOLA VAKUUTUS OYSUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS SYKEVALTION TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUSVEROHALLITUSVR-YHTYMÄ OYA-KLINIKKASÄÄTIÖETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKIRKKONUMMEN KUNTALAHDEN KAUPUNKIPLAN SUOMI SÄÄTIÖPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUPRICEWATERHOUSECOOPERS OYSATAKUNNAN ELY-KESKUSSUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLARAHASTO SITRATURUN TE-TOIMISTOVARSINAIS-SUOMEN LIITTOVÄESTÖREKISTERIKESKUSAKAVA RYDIAKONIA-A-AMMATTIKORKEAKOULU (DIAK)ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTOETERA - KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖFINNAIR OYJINNOLINK RESEARCH OYKPMG OY ABKULUTTAJATUTKIMUSKESKUSLAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUORION PHARMA OYJOULUN SEUDUN TE-TOIMISTOPIRKANMAAN LIITTOPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSRAUTARUUKKI OYJSEURE HENKILÖSTÖPALVELUT OYSUOJELUPOLIISITAMPEREEN AMMATTIKORKEA-KOULUVAASAN AMMATTIKORKEAKOULUVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄDELOITTE OYESPOON TE-TOIMISTOFINPRO RYHANDELSBANKENHAUS KEHITTÄMISKESKUS OYHYVINKÄÄN KAUPUNKIKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSKOKKOLAN KAUPUNKILASTENSUOJELUN KESKUSLIITTOLAUREA-AMMATTIKORKEAKOULULIIKENNEVIRASTOLOUNAIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOMETALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSANET EFFECT OYNOKIA SIEMENS NETWORKSPALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOSPATENTTI- JA REKISTERIHALLITUSPELASTAKAA LAPSET RYPOHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUSPORVOON KAUPUNKIPÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄRAMBOLL MANAGEMENT CONSULTINGSAK - SUOMEN AMMATTILIITTO-JEN KESKUSJÄRJESTÖ RYSEINÄJOEN KAUPUNKISOSIAALI- JA TERVEYSALAN LUPA- JA VALVONTAVIRASTO VALVIRATAMPEREEN AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUSETELÄ-POHJANMAAN LIITTOFINAVIA OYJFUJITSU SERVICES OYHAAGA-HELIA AMMATTIKORKEA-KOULUHELSINGIN DIAKONISSALAITOSHELSINGIN OP PANKKI OYJKESKUSRIKOSPOLIISIKIRKON ULKOMAANAPULIEDON KUNTALUOTTOKUNTAMETSÄLIITTOMUSTASAAREN KUNTAOULUN YLIOPISTOPIETARSAAREN KAUPUNKI - STADEN JAKOBSTADROVANIEMEN KAUPUNKISIPOON KUNTATNS GALLUP OYTURUN KAUPPAKORKEAKOULUUPM-KYMMENE OYJVAASAN TYÖ- JA ELINKEINOTOI-MISTOVEIKKAUS OY ABVEROHALLINTOVÄESTÖLIITTO RYYLEISRADIO OYYRKESAKADEMIN I ÖSTERBOTTENAUDIATOR OYBARONA HENKILÖSTÖPALVELUETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTOEUROOPAN KOMISSIO

FINANSSIVALVONTAFOLKHÄLSANS FÖRBUND RFFORTUM OYJKANGASALAN KUNTAKEHITYSVAMMALIITTO RYKERAVAN KAUPUNKIKESKI-SUOMEN SAIRAANHOITO-PIIRIKESKO OYJKIRKKOHALLITUSKUOPION TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTONUORISOTUTKIMUSSEURA RYOPSTOCK OYOUTOKUMPU OYJPIRKKALAN KUNTAPOHJANMAAN ELY-KESKUSPOHJOIS-KARJALAN SOSIAALITURVAYHDISTYS RYPÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKON-SERNISEINÄJOEN AMMATTIKORKEA-KOULUSOSIAALIKEHITYS OYSUOMEN EKONOMILIITTO-SEFE RYSUOMEN PYSYVÄ EU-EDUSTUSTOSUOMEN VALTIOTIETEILIJÖIDEN LIITTO SVAL RYSVENSKA STUDIECENTRALEN RFTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄTEATTERIKORKEAKOULUUUDENMAAN LIITTOÅLANDS LANDSKAPSREGERINGALUEELLISEN KEHITTÄMISEN TUTKIMUSYKSIKKÖ SENTEDESTIAEILAKAISLA OY TOIMIALAPALVELUELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS ETLAERNST & YOUNG OYESPOON MAISTRAATTIFIM OYFREELANCERHAMINAN KAUPUNKIHELSINGIN SEUDUN LIIKENNE HSLHOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OYHÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUHÄMEENLINNAN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄISS PALVELUT OYJÄRVENPÄÄN KAUPUNKIKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSKAARINAN KAUPUNKIKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUSÄÄTIÖKEMIRA OYJKILPAILUVIRASTOKIRKON ULKOMAANAVUN SÄÄTIÖKRIISINHALLINTAKESKUS CMC FINLANDKYMENLAAKSON AMMATTIKOR-KEAKOULULAPIN ALUEHALLINTOVIRASTOLAPIN ELY-KESKUSLAPIN LIITTOLOHJAN KAUPUNKIMAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUMETSÄHALLITUSMIKKELIN AMMATTIKORKEAKOU-LUMIKKELIN KAUPUNKINIRAS FINLAND OYPELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOSPIRKANMAAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄPOHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄPOHJOIS-SAVON LIITTOPOLIISIHALLITUSPSYCON OYRAASEPORIN KAUPUNKIROVANIEMEN AMMATTIKORKEA-KOULUROVANIEMEN KOULUTUSKUN-TAYHTYMÄSIEMENS IT SOLUTIONS AND SERVICES OYSPRING HOUSE OYSTORA ENSO OYJSUOMEN LÄHETYSSEURASUOMEN MIELENTERVEYSSEURA RYSUOMEN WORLD VISION RYSVENSKA HANDELSBANKEN ABSÄTEILYTURVAKESKUSTEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TEK RYTUUSULAN KUNTAVAKUUTUSKUNTOUTUS VKK RYVAKUUTUSOIKEUSVIESTINTÄTOIMISTO POHJOISRANTA OYVIESTINTÄVIRASTOYRKESHÖGSKOLAN NOVIAÅLANDSBANKEN ABPABB INDUSTRY OYARCADA-NYLANDS SVENSKA YRKESHÖGSKOLAASUMISEN RAHOITUS- JA KEHITTÄMISKESKUSASUMISPALVELUSÄÄTIÖ ASPAATTENDO MEDONE OYBAYER SCHERING PHARMA OYCRISIS MANAGEMENT INITIATIVEETELÄINEN TULLIPIIRIETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KY.ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPII-RIN KUNTAYHTYMÄEUROOPAN KRIMINAALIPOLITII-KAN INSTITUUTTI (HEUNI)

EVLI PANKKI OYJFCG FINNISH CONSULTING GROUPGEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUSGLAXOSMITHKLINEOYHALLINNON TIETOTEKNIIKKAKES-KUS HALTIKHELSINGIN HALLINTO-OIKEUSHELSINGIN TYÖVOIMAPALVELU OYIBMITÄ-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUSJULKISTEN JA HYVINVOINTIALO-JEN LIITTO JHLJYVÄSKYLÄN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOKAJAANIN AMMATTIKORKEAKOU-LUKANSALLISKIRJASTOKEMIN KAUPUNKIKUSTANNUS OY AAMULEHTIKUUROJEN LIITTO RYMAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTMANDATUM HENKIVAKUUTUS-OSAKEYHTIÖMERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUSMIKKELIN TE-TOIMISTOMONIKA-NAISET LIITTO RYNAANTALIN KAUPUNKINORDIC INVESTMENT BANKNURMIJÄRVEN TYÖVOIMATOIMIS-TOOIKEUSHALLINNON PALVELUKESKUSPIRKANMAAN KOULUTUSKONSERNI-I-KUNTAYHTYMÄPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄPRETAX TOIMIALAT OYPROMENADE RESEARCH OYPÄIJÄT-HÄMEEN LIITTOPÄÄKAUPUNKISEUDUN VEROTOIMISTORAISION KAUPUNKIRAJAVARTIOLAITOSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEA-KOULUSAVON AMMATTI- JA AIKUISOPISTOSILTA-VALMENNUSYHDISTYS RYSITO OYSOMERON KAUPUNKISOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO RYSUOMEN GALLUP OYSUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER RYSUOMEN LÄÄKÄRILIITTOSUOMEN MESSUTSUOMEN NUORISOYHTEISTYÖ - ALLIANSSI RYSVENSKA ÖSTERBOTTENS FÖRBUNDTAITOPROFIILIT OYTAMPEREEN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA TAYSTASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIATEHY RYTEKNOLOGIATEOLLISUUS RYTURUN AMMATTI-INSTITUUTTIWÄRTSILÄ OYJYHTYNEET KUVALEHDET OYADECCO FINLAND OYAHLSTROM OYJAKAVAN ERITYISALAT RYAKTIA SKADEFÖRSÄKRING AB/AKTIA VAHINKOVAKUUTUSA-LEHDET OYAMIEDUAMNESTY INTERNATIONAL SUOMEN OSASTOAREK OYCERTIA OYCMC/EUMM GEORGIADANSKE CAPITAL/SAMPO PANKKI OYJEDUCODE OYEDUSKUNNAN KANSLIAELAN IT RESOURCE OYELINTARVIKETURVALLISUUSVIRAS-TO EVIRAEU-EDUSTUSTO BRYSSELEUROOPAN PARLAMENTTIFCG EFEKO OYFIDIDA RYGREY-HEN OYHELSINGIN KAUPPAKAMARIHELSINKI KYNNYS RYHUHTAMÄKI OYJHUOLTOVARMUUSKESKUSIAET-KASSAIKEA OYINARIN KUNTAINTERNATIONAL ORGANIZATION FOR MIGRATION (IOM) MRFINTERQUEST OYITÄMERI-INSTITUUTIN SÄÄTIÖJÄMSÄN KAUPUNKIKAINUUN ELY-KESKUSKANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITO-PIIRIN KY.KASVUN YHTEISÖTKEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RYKEMI-TORNION AMMATTIKORKEA-KOULUKESKI-UUDENMAAN TE-TOIMISTOKOILLISMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTOKOKEMÄEN KAUPUNKIKONE OYJKONECRANES OYJ

Me tunnemme yhteiskuntaosaajien työelämän.Jos tarvitset tukea tai neuvoa, me palvelemme.

Liity jäseneksi.www.yhteiskunta-ala.f i