Porvoon kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2017–2021

2

Tiivistelmä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Porvoossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeä osa

kunnan toimintaa. Asukkaiden terveyteen vaikuttavat

tekijät on huomioitava osana kunnallista päätöksente-

koa ja toiminnan suunnittelua. Tiedolla johdetuilla ja

tutkimustietoon perustuvilla päätöksillä ja toimenpi-

teillä edistetään kansanterveyttä ja ehkäistään kansan-

sairauksien syntyä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-

sellä voidaan vaikuttaa keskeisesti myös esimerkiksi

asukkaiden turvallisuuteen, elinympäristön viihtyisyy-

teen ja osallistumiseen sekä vähentää yksinäisyyttä ja

syrjäytymistä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on poikkihallin-

nollinen tehtävä ja kuntalaisten hyvinvointi tulee olla

kaikkien kunnan toimijoiden yhteinen tavoite. Suomen

tuki- ja liikuntaelinliiton selvityksen mukaan kunnissa ei

vielä osata tehdä tarpeeksi hallintosektoreiden välistä

yhteistyötä terveyden edistämiseksi. Kuitenkin peräti 80

% liiton kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä piti selvi-

tyksen mukaan tärkeänä, että yhteistyötä terveyden

edistämisessä kunnan eri sektoreiden välillä lisätään.

Toimintaa voidaan koordinoida kunnassa keskitetysti,

mutta onnistumisen avain on toimijoiden, kuten kunnan

eri toimialojen, kolmannen sektorin, oppilaitosten, yri-

tysten ja asukkaiden yhteistyössä. Tästä on Porvoossa-

kin saatu hyviä kokemuksia. Hallinnonalojen yhteistyön

merkitys korostuu myös eriarvoisuuden vähentämisessä

ja syrjäytymisen ehkäisyssä, jotta myös heikommassa

asemassa ja elämäntilanteessa olevat kuntalaiset voi-

daan tavoittaa erilaisten palvelujen piiriin. Kaupungin

toimialojen välistä yhteistyötä tulee edelleen kehittää.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteitä on

tärkeä kohdentaa heikommassa tai haavoittuvassa ase-

massa oleville kuntalaisille, kuten esimerkiksi työttö-

mille, pienituloisille ja ikääntyneille.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on tärkeää

ottaa huomioon erilaiset lainsäädännölliset tehtävät.

Esimerkiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain

säädöksien tarkoitus on ohjata kuntia seuraamaan väes-

töryhmien terveyttä ja hyvinvointia sekä suuntaamaan

toimintaansa tehtäviin, joiden tavoitteena on vähentää

asukkaiden eriarvoisuutta ja kaventaa terveyseroja. Hy-

vinvointikertomus on työväline väestöryhmittäisen ter-

veyden ja hyvinvoinnin seurantaan sekä terveyden ja hy-

vinvoinnin kehittämiseksi asetettujen tavoitteiden ja

toimenpiteiden suunnitteluun. Hyvinvointikertomuk-

seen kirjattavat tavoitteet ja toimenpiteet ovat keskei-

nen osa kuntasuunnittelua ja ohjaavat poliittista päätök-

sentekoa. Laaja Hyvinvointikertomus laaditaan kerran

valtuustokaudessa kaupungin strategiatyön yhteydessä

ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lyhemmän ai-

kajänteen tavoitteita ja toimenpiteitä seuraava hyvin-

vointiraportti vuosittain.

Maaliskuussa 2017 valmistui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueellinen hyvinvointikertomus 2016. Se on ensimmäinen yhteenveto väestön hyvin-voinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista teki-jöistä HUS:n alueella. Alueellinen hyvinvointikertomus on koostettu siten, että se luo kuvaa koko HUS-alueen tilanteesta suhteutettuna koko maan tilanteeseen. Li-säksi kertomus nostaa esille mahdollisia alueen sisäisiä sairaanhoitoalueittaisia eroja. Tulevaisuudessa alueel-lista kertomusta voidaan kehittää tukemaan entistä pa-remmin kuntien omaa hyvinvointijohtamista.

Arviointi päättyvästä valtuustokaudesta

Porvoon ensimmäinen laaja Hyvinvointikertomus hy-väksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2013 ja uusi kaupunkistrategia saman vuoden loppupuolella. Kau-punkistrategian valmistelun ja hyvinvointikertomuksen laatimisen käynnistyessä haluttiin saada kunnan hyvin-vointijohtamisen tukemiseksi tarkempaa tietoa niistä painopisteistä, jotka asiantuntijat, päättäjät ja kuntalai-set näkevät keskeisiksi kuntalaisten hyvinvoinnin edistä-misen kannalta. Hyvinvointikertomuksen tieto kunta-laisten hyvinvoinnin tilasta ja asiantuntijoille tehty tule-vaisuuskysely loivat hyvän perustan strategiatyölle. Kau-pungin viranhaltijoiden, asiantuntijoiden ja luottamus-henkilöiden ja tulevaisuuskyselyyn vastanneiden esille nostamat hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavat ilmiöt nousivat strategiassa keskeisiksi teemoiksi. Strategisten päämäärien, kuten asukkaiden hyvinvointierojen kaven-tamisen sekä osallistumismahdollisuuksien lisäämisen ja talouden tervehdyttämisen teemoista on ollut aikaisem-paa helpompi johtaa käytännön toimenpiteitä ja sitovia tavoitteita.

Porvoossa on toiminut vuodesta 2012 saakka poikkihal-linnollinen hyvinvointiryhmä, jonka tehtävänä on koor-dinoida ja johtaa yli sektorien rajojen toteutettavaa työtä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistä-miseksi. Tarkemmin määriteltynä Hyvinvointiryhmän päätehtävät ovat seuraavat:

valmistella asiat hyvinvoinnin ja terveyden edistämi-sen johtoryhmälle

valmistella hyvinvointikertomuksen käyttöönottoa tuottaa tietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista tehdä ehdotukset seurantaindikaattoreiksi koordinoida eri toimialojen ja ulkopuolisten toimijoi-

den yhteistyötä nimetä kunnan sisäiset hyvinvoinnin teemaryhmät ja

koordinoida niiden työtä kaupungin strategian mu-kaisesti

3

kehittää toimialojen kanssa terveyden edistämisenhyviä käytäntöjä ja tukea ammatillista hyvinvointi-osaamista

koordinoida ennakkoarviointia (IVA, Ihmisiin kohdis-tuvien vaikutusten arviointi)

Menneen valtuustokauden aikana kaupungille palkattiin hyvinvointikoordinaattori, joka on toiminut tehtäväs-sään elokuusta 2014 lähtien. Hyvinvointikoordinaattorin vastuulla on ollut edistää kaupunkistrategian mukaisia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteita. Stra-tegian hyvinvointitavoitteiden mukaisia projekteja ja operatiivisia toimenpiteitä on käynnistynyt useita vii-meisten vuosien aikana. Yhteistyössä eri toimijoiden

kanssa on saatu näkyviä tuloksia kuntalaisten hyvinvoin-nin edistämisessä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja vastuiden uudelleenmäärittely on erityisen tärkeää, kun toimijoiden roolit muuttuvat sote- ja maakuntauudis-tuksen yhteydessä. Kuntien tulee sitoutua hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamiseen ja resursoida toi-mintaan myös tulevaisuudessa. Hyvinvoinnin ja tervey-den edistäminen tulee entistä paremmin nähdä kaikkien toimialojen yhteisenä päämääränä ja vastuuta tulee ot-taa laaja-alaisesti.

4

Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima

Kuntalain mukaan kuntien tehtävänä on edistää asuk-kaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä jär-jestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Nämä perus-tehtävät ovat nousseet selvästi esille niin Porvoon kau-pungin nykyisessä strategiassa kuin tarkemmissa toi-mintaa ohjaavissa asiakirjoissa kuten talousarvio ja hy-vinvointikertomus. Keväällä 2017 valitun kaupunginval-tuuston ensimmäisiin tehtäviin kuuluu uuden kaupunki-strategian laatiminen. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu-rakenneuudistuksen aikataulu, muutoksen laajuus ja vaikutukset kuntien toimintaympäristöön ovat edelleen epävarmoja. Toteutuessaan reformi mullistaisi kaupun-kimme sisäisiä organisaatiorakenteita, hyvinvointipalve-lujen rahoitusta sekä vastuu- ja työnjakoa nykyisten pe-rustehtävien osalta. Kaupungin vuosikate ja investoinnit kohosivat ennätys-tasolle vuonna 2016 ja talous oli tasapainossa. Kokonai-suudessaan taloustilanne on kohentunut kahden viimei-sen strategiakauden aikana ja useat keskeiset kuntata-louden tunnusluvut ovat kehittyneet suotuisasti. Myös useat muut elinvoimaindikaattorit ovat hyvällä tai erinomaisella kansallisella tasolla Porvoossa. Kaupun-gilla on mm. työllisyyden, koulutustason, työpaikkaoma-varaisuuden ja sairastuvuuden näkökulmasta hyvät läh-tökohdat jatkaa suotuisaa talouskehitystään. Kaupunkikeskustan määrätietoista rakentamista jatket-tiin Länsirannalla sekä rakentamisen että kaavoittami-sen kautta. Monipuolisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen näkyy tilastoissa. Yhden hengen asuntokuntia, ahtaasti asuvia

lapsiperheitä ja asunnottomia yksinäisiä on vähemmän kuin Uudellamaalla keskimäärin. Kevään 2017 kuntavaaleissa 60,6 % äänestysoikeute-tuista porvoolaisista äänesti. Koko maan äänestysaktii-visuus oli 58,8. Porvoossa aktiivisuus nousi vajaan pro-senttiyksikön vuoden 2012 syksyllä käydyistä kuntavaa-leista. Lähiliikunta-alueet ja leikkipuistot mahdollistavat oma-ehtoista liikkumista sekä lisäävät alueiden/ asukkaiden viihtyvyyttä. Kevyenliikenteen väyliin panostamalla ja esteettömyystoimenpiteillä pyrimme lisäämään siirty-mistä yksityisautoilusta ekologisesti kestävämpiin liikun-tamuotoihin. Joukkoliikenteen tukemisella sekä palvelu-linjaoperoinnin ostamisella vähennämme yksityisautoi-lun tarvetta sekä aktivoimme ikääntyneitä sekä liikunta-rajoitteisia liikkumaan omatoimisesti. Porvoo on väestöllinen kasvukunta ja vuonna 2016 vä-estömäärä ylitti pysyvästi 50 000 asukkaan rajan. Väes-törakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos. Ala-ikäisten lukumäärä on vuosituhannen alkuun verrattuna pysynyt lähes muuttumattomana (+54 henkilöä) ja työ-ikäisten määrä kasvanut maltillisesti noin 3,5 prosenttia (+1 045). Samaan aikaan ikäihmisten ryhmä on kasvanut räjähdysmäisesti, peräti 70 %. Porvoossa on nyt yli 4 000 yli 65-vuotiasta enemmän kuin vain viisitoista vuotta sit-ten. Huoltosuhteen ja väestörakenteen muutoksen odote-taan jatkuvan ja vahvistuvan lähivuosien aikana. Kehitys tulee entistä voimakkaammin muuttamaan hyvinvoin-nin edistämistyön ja palvelutuotannon painopisteitä. Myös kasvanut maahanmuuttajien määrä sekä vam-maisten henkilöiden tarpeet vaikuttavat painopisteisiin.

Huoltosuhde, demografinen

Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huolto-suhteen arvo on.

Verotulot, euroa/asukas

Indikaattori ilmaisee kunnan verotulot asukasta kohti euroina.

40

45

50

55

60

65

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

3000

3200

3400

3600

3800

4000

4200

4400

4600

4800

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

5

Sairastavuusindeksi, ikävakioitu

Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioi-tuna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskor-vattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä.

Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet

Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä Porvoossa on 41,0 %, mikä on sekä koko maahan että muihin saman kokoluokan kaupunkeihin verrattuna paljon. Porvoossa oli 31.12.2016 0–15-vuotiaita lapsia 9416.

Porvoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuo-sille 2017–2020 ohjaa, johtaa ja kehittää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia edistävää työtä. Suunnitelman avulla pyritään varmistamaan lasten ja nuorten hyvin-vointiin liittyvän toiminnan suunnitelmallisuus, tavoit-teellisuus ja pitkäjänteisyys sekä yhteistyö eri toimijoi-den välillä. Suunnitelmaan kirjatut tavoitteet ja toimen-piteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi on koottu viiden kokonaisuuden alle: Tu-kea vanhemmuuteen peruspalveluissa, perheet saavat apua elämän taitekohdissa, johdamme ja kehitämme lasten, lapsiperheiden ja nuorten palveluita yhdessä, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä osallisuus ja vaikutta-minen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma syven-tää ja täydentää hyvinvointikertomuksen lasten ja nuor-ten osioita.

Neuvolassa seurataan lasten terveyttä, kasvua ja kehi-tystä säännöllisillä ikäkausitarkastuksilla. Neuvola on perhekeskeistä ja asiakaslähtöistä toimintaa, jossa ensi-sijainen tavoite on jokaisen lapsen hyvinvoinnin turvaa-minen. Lastenneuvoloiden tehtävänä on terveyden edistäminen, vanhemmuuden tukeminen sekä koko-naisvaltainen lapsen psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen kehityksen seuraaminen ja tukeminen kouluikään asti.

Porvoolaisissa peruskouluissa tehdään vuosittain Hyvin-vointiprofiilikyselyt alakoulun 4.-6. luokkien oppilaille ja yläkoulun kaikkien vuosiluokkien oppilaille. Kyselyssä jaetaan hyvinvointi koulussa neljään osa-alueeseen: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteutta-misen mahdollisuudet sekä terveydentila. Olosuhteet käsittävät mm. koulutilat, opetuksen järjestelyt, turval-lisuuden ja kouluruokailun, terveydenhuollon sekä ku-raattori- ja psykologipalvelut. Sosiaaliset suhteet kou-lussa jakautuvat oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, opet-

taja-oppilas suhteisiin sekä kotien ja koulun välisiin suh-teisiin. Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet nähdään oppilaan mahdollisuuksina opiskella omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti palautetta, kannustusta ja rohkai-sua saaden. Terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psyko-somaattisina oireina, joiden on todettu erityisesti nuor-ten kohdalla heijastelevan myös mielenterveyttä. Näistä kyselyistä saadaan tärkeää tietoa koulukohtaisesti las-ten ja varhaisnuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

Peruskouluikäisten lasten vanhemmille tehdään huolta-jakysely joka kolmas vuosi. Keväällä 2015 toteutetussa kyselyssä huoltajat antoivat ruotsinkielisille kouluille ar-vosanan 8 ja suomenkielisille kouluille 8½. Tyytyväisim-piä huoltajat olivat kouluviihtyvyyteen, koulujen turval-lisuuteen sekä kouluterveydenhuollon palveluihin. Tyy-tymättömimpiä huoltajat olivat koulumatkan turvalli-suuteen sekä kiusaamiseen puuttumiseen.

Kiusaamisen ehkäisyyn on Porvoossa kiinnitetty erityistä huomiota. Kouluympäristöön kehitetty kiusaamista eh-käisevä ja vähentävä toimenpideohjelma (KiVa) on käy-tössä kaikissa Porvoon peruskouluissa. KiVa Koulussa kiusaamiseen puututaan ennaltaehkäisevästi pitämällä Kiva-oppitunteja 1., 4. ja 7. luokilla. Jos kiusaamista ilme-nee, koulussa oleva KiVa-tiimi selvittää kiusaamista-paukset. Lisäksi oppilailla teetetään vuosittain KiVa-kar-toitus, jossa saadaan tietoa koulussa esiintyvän kiusaa-misen yleisyydestä. KiVa Koulu toimintaa on tärkeää jat-kaa sen maksulliseksi muuttumisesta huolimatta. Por-voossa on käytössä myös oma opetussuunnitelmaan si-sältyvä ”Kiusaamisen hoito Porvoolaisissa peruskou-luissa” toimintamalli. Malliin lisättiin 2017 kiusaamisen jälkihoito.

Lasten ja nuorten terveydentilasta ja terveystottumuk-sista saadaan laajimmin tietoa Terveyden ja Hyvinvoin-nin laitoksen (THL) joka toinen vuosi toteuttaman Kou-luterveyskyselyn avulla. Kyselyyn on Porvoossa osallis-tuttu vuodesta 1998. Kouluterveyskysely on ainoa valta-kunnallinen tutkimus, joka tuottaa myös kunta- ja oppi-laitoskohtaista hyvinvointitietoa. Kouluterveyskysely

85

90

95

100

105

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

6

kokoaa tietoa lasten ja nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opis-kelijahuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtä-vää työtä. Kyselyyn ovat tähän asti vastanneet perus-koulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja am-matillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ke-väällä 2017 toteutettuun kyselyyn vastasivat ensi kertaa myös 4. ja 5. luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa. 2017 kyselyn tulokset valmistuvat loppuvuodesta. Koko maassa kyselyyn vastaa noin 200 000 koululaista ja opis-kelijaa. Vuonna 2015 kouluterveyskysely toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti ja teknisten ongelmien vuoksi usea koulu jäi kyselyn ulkopuolelle. Tästä syystä myös Porvoon viimeisimmät kouluterveyskyselytulokset ovat vuodelta 2013.

On tärkeää muistaa, että valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin ja normaalit peruspalvelut ja varhainen hyvinvoin-nin tuki riittävät heille. Porvoossa kouluterveyskyselystä (2013) nousevat 8. ja 9. luokkalaisten osalta ilonaiheina esille koulujen työolojen paraneminen, oman koetun terveydentilan paraneminen, liikunnan harrastamisen li-sääntyminen vapaa-ajalla ja tupakoinnin väheneminen. Myönteisestä kehityksestä huolimatta 8. ja 9. luokkalai-sista 17 % kokee terveydentilansa huonoksi tai keskin-kertaiseksi, 36 % ei syö koululounasta päivittäin, ylipai-noisia on 16 %, 19 % on kokenut fyysistä uhkaa kuluneen vuoden aikana, 12 % kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta masentuneisuudesta, 15 % tupakoi päivittäin ja 19 % on tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa. Tupa-kointi ja humalajuominen on Porvoossa hieman ylei-sempää (noin 3 %) kuin maassa keskimäärin. Lisäänty-neet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat näkyvät oppilai-toksissa mm. oppimis- ja keskittymisvaikeuksina, poissa-oloina ja sosiaalisen kanssakäymisen ongelmina.

Lasten terveyden edistämistyössä on edelleen haas-teita. Lasten ja nuorten ylipaino on keskeinen huolen-aihe. Painonhallintaan, kuten muuhunkin terveyskäyt-täytymiseen, vaikuttavat erityisesti elämänhallinnan tai-dot, elinympäristö ja sosiaalinen tuki. Terveellisen ravit-semuksen edistämiseen kiinnitetään Porvoossa huo-miota varhaiskasvatus-, koulutus-, sosiaali- ja terveystoi-men sekä ruokapalveluiden yhteistyöllä. Keväällä 2017 on päivitetty varhaiskasvatukseen ja kouluihin laaditut ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset. Laadukkaat ruo-kapalvelut ja ravitsemuskasvatus varhaiskasvatuksessa ja kouluissa sekä elintapaneuvonta neuvoloissa ja kou-luterveydenhuollossa tarjoavat hyvät edellytykset eh-käistä lasten ja perheiden ylipaino-ongelmia.

Ehkäisevällä päihdetyöllä ja kasvatuksellisilla tapahtu-milla lisätään varhaisnuorten tietoisuutta päihteiden haitallisuudesta ja tuetaan heidän kasvuaan ja itsenäis-tymistään. Vuosittain toteutetaan nuorisopalveluiden koordinoimina yhteistyötapahtumina mm. ’Kohti mur-

rosikää’ -teematunnit 5.–6. yhdistelmäluokille, ehkäise-vän päihdekasvatuksen ’Choices – Sun oma valinta’ kai-kille 6.-luokkalaisille ja suvaitsevaisuuteen kannustava yhdenvertaisuustapahtuma ’Pakolaisen polku’ 8.-luok-kalaisille.

Lapsiperheiden tuen tarve lisääntyy erityisesti perhe-elämän taitekohdissa, kuten lapsen syntymän tai per-heenjäsenen sairastumisen aikana tai perheitä kohtaa-vissa äkillisissä ongelmissa. Ennaltaehkäisevä näkö-kulma on suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähesty-mistapa lapsiperheiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Mm. varhaiskasvatuksen ja koulun antama tuki, van-hempainryhmät, lastenhoitoapu sekä perhetyö ovat tär-keitä lapsiperheiden arjen tuen muotoja.

Nykyinen tehokkuusvaatimus työpaikoilla on asettanut perheet uuteen tilanteeseen. Yhä vaikeampaa on sovit-taa työn ja perheen välistä ristiriitaa. Vanhempien jaksa-minen on työn takia kovalla koetuksella. Samalla perhe-käsite on muuttunut. Tämän päivän perhe on usein muunlainen kuin perinteinen ydinperhe, jossa on äiti, isä ja lapset. Tämä asettaa uudet vaatimukset palvelujärjes-telmälle, jossa keskeistä on asiakaslähtöinen työote pal-velujen tarjonnassa.

Perhetyön tavoite on, että perheet saavat tukea ar-keensa ja akuutteihinkin tilanteisiin jo ennen lastensuo-jelun asiakkuutta. Vuoden 2017 alusta perhetyön eri muodot on yhdistetty sosiaali- ja terveystoimen lapsi- ja perhepalveluihin yhdeksi toimintayksiköksi. Neuvolan perhetyöllä oli 2016 yhteensä 62 uutta asiakasperhettä. Lapsiperheiden kotipalvelua sai 53 perhettä. Lapsiper-heiden sosiaalityössä oli asiakkaina yhteensä 264 lasta. Lapsiperheiden sosiaalityön perhetyön kasvu oli 2016 verrattuna edelliseen vuoteen 47 %. Yksinhuoltajavan-hempien osuus asiakkaista oli 48,5 %. Ennaltaehkäise-villä työmuodoilla pyritään siihen, että lastensuojelun ja muiden erityispalveluiden tarve ei kasvaisi ja jonotusajat palveluihin lyhenisivät. Noin joka viides porvoolainen lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe, mikä on lähellä maan keskiarvoa. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä on 6,4 % porvoolaislapsista. Perhetyötä lisää-mällä pyritään rajoittamaan lastensuojelun raskaita kor-jaavia toimenpiteitä.

Köyhien lapsiperheiden määrä on kaikkiaan kasvanut ja yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri. Erityisen haastavaa arki on juuri perheissä, joissa per-heen arjesta vastaamassa on vain yksi aikuinen. Toi-meentulotukea on saanut porvoolaisista lapsiperheistä 7,9 % (2015). Lapsiperheiden pienituloisuusaste on Por-voossa 8,6 (2015). Yksinhuoltajien osuus toimeentulo-tuen saajista oli 12,9 %.

Työttömyys ja köyhyyteen liittyvät ongelmat erilaistavat lapsiperheiden elämää ja toimintamahdollisuuksia aikai-sempaa enemmän. Lapset kokevat syrjäytymisen osit-

7

tain suoraan omissa palveluissaan, mutta myös välilli-sesti vanhempien ongelmien kautta. Lasten kehitysym-päristöt ovat vaarassa muuttua hyvin erilaisiksi, jos niuk-kuus kaikille suunnatuissa palveluissa jatkuu ja esim. harrastustoiminnan maksullisuus lisääntyy.

Yhteydenotot Porvoon lapsiperheiden sosiaalityöhön ovat pysyneet samalla tasolla, koska matalan kynnyksen yhteydenottotapoja on lisätty. Lastensuojelussa ovat li-sääntyneet perheväkivaltaan ja huoltoriitoihin liittyvät vaativat tapaukset. Taustalla ovat usein taloudelliset tai asumiseen liittyvät ongelmat ja lisäksi vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia.

Lapsiperheiden yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute on lisääntynyt. Monella vanhemmalla ei ole muita auttaja-tahoja kuin viranomaiset. Avoimet varhaiskasvatuspal-velut tarjoavat vaihtelua ja virikkeitä sekä lapsille että vanhemmille. Niistä löytyy seuraa ja samassa elämänti-lanteessa olevia lapsiperheitä. Henkilökunnalta puoles-taan saa keskusteluapua ja tukea lapsen hoitoon ja kas-vatukseen liittyvissä asioissa. Palvelut ovat maksuttomia eikä erillistä ilmoittautumista tarvita. Lapsille on ollut myös maksullista kerhotoimintaa. Vanhemmuuden tu-kemiseksi on lisäksi järjestetty ohjattuja ryhmiä, joissa vanhemmat saavat vahvistusta esimerkiksi vuorovaiku-tusosaamiseensa lastensa kanssa. Vuonna 2016 kirjat-tiin avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa yhteensä 7212 asiakaskäyntiä. Seuraavan kahden vuoden aikana toteu-tetaan lapsille kokeiluluontoisesti maksutonta kerhotoi-mintaa päiväkotien järjestämänä.

Esi-, perus- ja lukio-opetuksessa otettiin käyttöön uusi opetussuunnitelma syyslukukauden 2016 alusta alkaen. Perusopetuksen tavoitteissa korostuu jatkossa laaja-alainen osaaminen ja mm. mielen hyvinvointi on yksi Opsin läpileikkaava teema. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää uudistuksia oppimisympäristöissä, toiminta-kulttuurissa ja työtavoissa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut ottivat syyslukukauden 2016 alusta käyttöön kulttuurikasvatussuunnitelman (Kultis) yhdessä Porvoon museon ja Porvoon luontokou-lun kanssa. Kultis tukee koulujen opetussuunnitelmaa ja edistää lasten ja nuorten suunnitelmallista kulttuuri-, taide- ja liikuntakasvatusta ja hyvinvointia.

Kehittämishankkeiden kautta saadaan mahdollisuus ko-keilla uusia toimintatapoja. Porvoo on mukana vuosina

2017–2018 toteutettavassa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämishankkeessa ”Yhdessä olemme enemmän”. Hankkeen tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja. Kehittämiskokonaisuudet ovat: toi-mintakulttuurin muutos, perhekeskustoimintamalli, varhaiskasvatus ja koulu lapsen hyvinvoinnin tukena ja erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittäminen. Hankkeen avulla voidaan jatkaa Iloa vanhemmuuteen -kastehankkeessa kokeiltujen työmuotojen ja toiminta-mallien eteenpäin kehittämistä. Koulutuksellisen tasa-arvon ja erityisopetuksen laadun edistämiseen on saatu jatkorahoitusta lukuvuosille 2016–2017 ja 2017–2018. Tällä avustuksella tuetaan opetushenkilöstön palk-kausta. Liikuntapolku-hankkeen kautta on lisätty lasten ja nuorten fyysistä aktiivisuutta toiminnallisen oppimi-sen menetelmien ja välituntiliikunnan lisäämisen avulla. Hanke on käynnissä 23 koulussa ja kaikissa päiväko-deissa. Gammelbackan aluekehitystyössä huomioidaan asukkaiden toiveet ja palveluita kehitetään tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointia edistäviä matalankynnyksen palveluita viedään lähemmäksi lapsia, nuoria ja lapsiper-heitä. Lähiöliikuntamahdollisuuksia on parannettu ke-hittämällä lapsille, lapsiperheille ja varhaisnuorille Lähi-Liike ja LähiFutistoimintaa. Toimintakonseptia ollaan käynnistämässä myös Kevätkummussa.

Julkisten palveluiden avulla on mahdotonta vastata kaikkeen avuntarpeeseen. Vanhempien omasta tai kol-mannen sektorin aloitteesta lähtevälle, kunnan palve-luita korvaavalle ja täydentävälle toiminnalle on hyvät edellytykset Porvoossa. Seurakunnat järjestävät avoi-mia perhepalveluita ja aktiivisesti toimivat mm. Folkhäl-san ja Mannerheimin lastensuojeluliitto. Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) tilapäinen las-tenhoitopalvelu on käynnistetty Porvoossa vuoden 2013 alussa. Palvelu on lyhytaikaista lastenhoitoapua kotiin kaikkina vuorokauden aikoina. Myös MLL:n perhekum-mitoiminta on käynnissä. Silloin kun perheen ongelmat ovat vielä pieniä voi tavalliselta kanssaihmiseltä saatu apu auttaa parhaiten. Tällaista apua on myös helppo ot-taa vastaan. Perhekummien avulla ehkäistään ongel-mien kasautumista ja vaikeutumista. Perhekummin an-tama tuki vahvistaa lapsiperheen elämänhallintaa ja an-taa voimia arkeen.

8

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista

Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun.

Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä

Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toi-meentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoi-minnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuo-desta 2001 alkaen). Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelu-lain (3§) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta.

Nuoret Lainsäädännössä sekä erilaisissa tutkimuksissa ja tilas-toissa nuoruuden ikämääritykset ovat erilaisia. Nuoriso-lain määritelmän mukaan nuorilla tarkoitetaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Tässä koosteessa pyritään noudatta-maan samaa yläikärajamääritelmää, alaikärajana käyte-tään perusopetuksen oppimäärän yleistä suoritusikää eli 16 ikävuotta. Kaikkia tietoja ei kuitenkaan voi täsmä-tä tähän, vaan esimerkiksi työttömyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat. Porvoossa oli 31.12.2016 yh-teensä 7140 16–28-vuotiasta nuorta.

Kouluterveyskysely antaa myös nuoria koskevaa paikal-lista ja valtakunnallista hyvinvointitietoa. Porvoossa uu-simmat kouluterveyskyselytilastot ovat vuodelta 2013, joten lähdeaineistona on käytetty myös uudempaa val-

takunnallista tutkimustietoa nuorista. Vuoden 2015 ky-selyn toteutuksessa tapahtui tekninen virhe, mistä joh-tuen mm. Porvoo ei saanut paikallisia tuloksia. Kouluter-veyskysely suoritettiin keväällä 2017 ja sen paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset tulokset valmistuvat lop-puvuodesta 2017.

Valtakunnalliseen lasten ja nuorten vapaa-aikatutki-mukseen 2016 vastanneista nuorista ylivoimainen enemmistö kertoo olevansa tyytyväisiä niin elämäänsä kokonaisuutena kuin sen osa-alueisiin. 15–29-vuotiai-den vastaajien tyytyväisyydelleen antama kouluarvo-sana on keskimäärin 8,5. Tyytyväisimpiä nuoret ovat ih-missuhteisiin ja terveydentilaan. Vähiten tyytyväisiä

7,5

8,0

8,5

9,0

9,5

10,0

10,5

11,0

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6,0

7,0

8,0

9,0

10,0

11,0

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

3

4

5

6

7

8

9

10

11

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

9

nuoret ovat fyysiseen kuntoonsa ja taloudelliseen tilan-teeseensa. Elämäntyytyväisyydessä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.

Saman tutkimuksen mukaan 89 prosentilla lapsista ja nuorista oli jokin harrastus. Harrastavien nuorten määrä on kasvanut vuodesta 2013. Nuorista 34 prosenttia sa-noo joutuneensa jättämään jonkin harrastuksen aloitta-matta rahanpuutteen takia, vieraskielisistä nuorista luku on peräti 47 prosenttia. 18 prosenttia nuorista on puo-lestaan joutunut lopettamaan harrastuksen rahanpuut-teen takia, vieraskielisistä 27 prosenttia. Maksuttoman harrastusmahdollisuuden varmistaminen jokaiselle nuorelle on erittäin tärkeää.

Kouluterveyskyselyn 2013 tulosten mukaan valtaosa porvoolaisista nuorista kokee terveydentilansa hyväksi. Lukiolaisten arviot omasta terveydentilastaan ovat pa-rantuneet hieman 2000-luvun aikana, mutta ammatillis-ten oppilaitosten opiskelijoiden arviot ovat selkeästi hei-kentyneet vuodesta 2008. Koululounaan syönti päivit-täin on vähentynyt ja ylipaino on edelleen yleistä. Ylei-simpiä oireita ovat niskahartiaseudun kivut sekä pään-särky. Melkein joka viidennellä nuorella on väsymystä lähes päivittäin. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yleisenä läpi 2000-luvun. Masentuneisuutta ja koulu-uu-pumusta on joka kymmenennellä nuorella. Oireilua vä-hentää ja hyvinvointia sekä oppimista edesauttaa sään-nöllinen arkirytmi, joka koostuu riittävästä levosta, hy-västä ravitsemuksesta ja liikunnasta.

Yksinäisyys on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten mukaan ilman läheistä ystävää peruskoulua käyvistä po-jista oli 9 prosenttia, lukiolaisista 7 prosenttia sekä am-mattiin opiskelevista 8 prosenttia. Yksinäiseksi itsensä tunteminen väheni kaikilla kouluasteilla vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen se on lähtenyt hienoiseen kas-vuun. Porvoossa yksinäisten osuus lukioissa oli 7 % ja ammatillisissa oppilaitoksissa 9 % (2013 kouluterveysky-sely).

Kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuuksien tunteminen on parantunut lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuitenkaan ammattiin opiskelevista 42 % ja lukiolaisista kolmasosa ei tiennyt, miten vaikut-taa edes oman koulun asioihin. (2013 kouluterveysky-sely, Porvoo). Nuorten vaikuttamiskanavina toimivat koulujen ja oppilaitosten oppilaskunnat, nuorisoval-tuusto ja valtakunnallinen nuortenideat.fi-palvelu, joka on ollut Porvoossa käytössä jo usean vuoden ajan. Näi-den kanavien ja sosiaalisen median käyttöä nuorten vai-kuttamiskanavana tulee edelleen kehittää ja vaikutta-mis- ja osallistumismahdollisuuksista on tiedotettava nuorille aikaisempaa tehokkaammin. Nuorten kuule-mista ja heidän mielipiteidensä huomioon ottamista on edelleen lisättävä oppilaitoksissa ja yleensäkin kunnalli-sessa päätöksenteossa.

Keskusteluyhteydet vanhempien kanssa ovat parantu-neet koko 2000-luvun. Yleisesti ottaen sekä tytöt että pojat arvioivat suhteen äitiin paremmaksi kuin suhteen isään. Nuoret tapaavat vanhempiaan harvemmin kuin vielä 1990-luvulla. Niiden vanhempien määrä, jotka ei-vät tiedä nuortensa viikonlopunviettopaikkaa on vähen-tynyt.

Nuorten asenteet päihteiden käyttöä kohtaan ovat muuttuneet selvästi sallivampaan suuntaan 2000-luvun puolivälistä alkaen. Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat kuitenkin vähentyneet 2000-luvun alusta. Täysin raittiiden nuorten osuus on sekin kasvanut. Por-voolaiset nuoret tupakoivat ja käyttävät alkoholia hie-man yleisemmin kuin Suomessa keskimäärin. (2013 kou-luterveyskysely, Porvoo). Päihteisiin liittyy alttiutta rikol-lisuuteen, väkivaltaisuuteen ja itsetuhoiseen käyttäyty-miseen. Päihteidenkäytön seurauksena myös nuoren koulutus tai opiskelu voi kärsiä ja jopa katketa koko-naan. Päihteiden käyttö lisää syrjäytymisriskiä. Päihde-valistus ja varhainen reagointi nuorten päihteidenkäyt-töön on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää.

Opiskeluhuollon palveluiden järjestämisessä koetaan edelleen olevan puutteita. Ongelmalliseksi opiskelijat kokevat koululääkärin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsyn. Näiden samoin kuin kouluterveydenhoitajan ja kuraattorin tavoitettavuudessa on tapahtunut erittäin suurta parannusta vuodesta 2010 sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Kouluterveydenhoitaja- ja koululääkäriresurssia on lisätty vuoden 2010 jälkeen ja se näkyy vuoden 2013 kouluterveyskyselyn vastauk-sissa selkeästi. Opintojen läpäisyyn on Porvoolaisissa oppilaitoksissa viime vuosina kiinnitetty suurta huomiota ja keskeyttä-misvaarassa olevien nuorten tukemista on tehostettu. Lisätukea tarvitaan myös ns. nivelvaiheissa eli koulutus-asteelta toiselle ja koulutuksesta työelämään siirryttä-essä. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen kes-keyttäminen ja opintojen venyminen on tavallisempaa kuin lukiokoulutuksessa. Lisätukea tarvitsevat koulupu-dokkaiden ohella usein myös maahanmuuttajanuoret.

Alhainen koulutustaso on merkittävä työttömyyteen johtava syy. Vain perusasteen koulutuksen omaavien nuorten työttömyysjaksot ovat myös muita nuoria pi-dempiä. Kesätyökokemukset helpottavat nuoren työ-elämään sijoittumista ja siihen sopeutumista. Työttö-mien nuorten aktivointiaste on Porvoossa noussut vuo-dentakaisesta, helmikuu 2016: 26,4 ja helmikuu 2017: 35,1. Tämä selittyy paitsi kunnan panostuksella nuoriso-työttömyyden hoitoon, myös parantuneella taloustilan-teella ja tätä myötä parantuneilla työllisyysluvuilla. Työ-paikkojen löytäminen nuorille on viime aikoina jonkin verran helpottunut, mutta sijoitukset ovat usein lyhtyai-kaisia työ-, työkokeilu- tai työpajapaikkoja. Useat nuoret saavat toimeentulotukea.

10

Itsenäiseen asumiseen siirtyminen on nuorille iso muu-tos ja he tarvitsevat usein tukea ja neuvontaa selviyty-äkseen uudessa tilanteessa. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute koskettaa erityisesti nuorten elämää. Vuonna 2015 yli puolet asumistuen saajista oli alle 30-vuotiaita. Porvoossa on vuodesta 2012 alkaen kehitetty perintövaroin nuorten asumisen tukemiseen liittyviä toimintamuotoja. Tavoitteena on varmistaa, että nuori saa hänelle tarpeellisen asumiseen liittyvän tuen. Por-voon asunnottomien nuorten määrää on vaikea tark-kaan arvioida, mutta heitä on kuitenkin useita kymme-niä. Asunnottomuus yhdistyy yleensä muihin vaikeuksiin ja sitä seuraa poikkeuksetta muita ongelmia; opintojen keskeytyminen, työttömyys, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat.

2013 alusta voimaan tulleen nuorisotakuun toimet oli-vat pääosin sellaisia, että niiden vaikutus näkyy vähitel-len muutaman vuoden viiveellä. Nyt maan hallitus on ajanut nuorisotakuun rahoituksen alas. Nämä leikkauk-set toteutuvat asteittain ja myös niiden vaikutukset nä-kyvät monen vuoden viiveellä. Nuorisotakuu on Por-voossa vahvistanut merkittävästi oppilaitosten ja nuor-ten parissa työskentelevien tahojen yhteistyötä.

Porvoon vuoden 2013 Nuorisotakuuselvityksen yhtenä tärkeänä toimenpide-ehdotuksena oli nuorten palvelui-den kehittäminen ”yhden luukun palvelumallin” poh-jalta. Tämän esityksen pohjalta on 28.10.2015 avattu porvoolaisnuorten Koppari-verkkopalvelukartta ja 28.1.2016 käynnistetty Ohjaamo neuvonta- ja palvelu-piste nuorille. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Por-voon monialaisen Ohjaamotoiminnan kehittämistä nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämisrahoi-tuksen kautta vuoden 2018 loppuun asti. Ohjaamotoi-minta on lähtenyt hyvin käyntiin, asiakaskäyntejä oli

tammi-toukokuussa 2017 yhteensä 944. Ohjaamotoi-minnan jatkuminen projektirahoituksen loppumisen jäl-keen tulee turvata.

Palvelujen kehittäminen ja uudistaminen asiakkaiden

tarpeiden muuttuessa ja resurssien vähentyessä on

välttämätöntä. Ulkopuolisen rahoituksen turvin pysty-

tään toteuttamaan kehittämisprojekteja, joiden avulla

voidaan lisätä nuorille tarkoitettua tukea ja kokeilla

sekä käynnistää uusia toimintamuotoja.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden, sisältää myös Ohjaamotoiminnan, lisäksi saadaan valtion erillisavus-tusta mm. nuorten työpajatoimintaan ja etsivän nuori-sotyön toteutukseen. Lapsi- ja perhepalveluiden kehit-tämishankkeessa ”Yhdessä olemme enemmän” ovat nuorten osalta tärkeimmät kehittämiskohteet yhteisöl-lisen hyvinvoinnin lisääminen kouluissa ja oppilaitok-sissa sekä yksilökohtaisen opiskeluhuollon kehittämi-nen.

Tärkeä osa jokaista hanketta on toteutetun toiminnan arviointi ja arvioinnin pohjalta laaditut esitykset jatko-toimenpiteistä. Todellinen hyöty hankkeista saadaan vasta, kun esitetyt toimenpiteet otetaan kaupungin va-kinaiseksi toiminnaksi.

Porvoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa 2017–2020 ovat nuorten hyvinvoinnin osalta keskeisiä tavoitteita maahanmuuttajanuorten hyvä integroitumi-nen, kouluista poisjäännin ja opintojen keskeyttämisen vähentäminen, liikunnan lisääminen nuorten arjessa, työllistymisen tukeminen ja osallisuus- ja vaikuttamis-mahdollisuuksien lisääminen.

Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17–24-vuo-tiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulu-tuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna

eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutustasomittain

Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laske-malla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keski-määräinen pituus henkeä kohti.

7

9

11

13

15

17

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

280

300

320

340

360

380

400

420

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

11

Nuorisotyöttömät, % 18–24-vuotiaasta työvoimasta

Nuorisotyötön on 15–24-vuotias työtön. Työtön työnhakija on hen-kilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lo-mautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.

Toimeentulotukea saaneet 18–24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saa-neiden 18–24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa.

Työikäiset

Porvoossa oli 31.12.2016 29–64-vuotiaita yhteensä 23727 henkilöä. Aikuisuuteen liittyviä tärkeitä elämän-vaiheita ovat ammattitaidon hankkiminen ja ylläpito, työura, parisuhteen muodostaminen sekä lasten saami-nen, hoitaminen ja kasvattaminen. Aikuisuuteen kuuluu myös esimerkiksi taloudellisen perustan luominen ja ta-loudellinen itsenäisyys, miellyttävät vapaa-ajan harras-teet ja toiminnat ja oma henkinen kehittyminen. Tule-vaisuuden kannalta tärkeimpänä kaikissa aikuisiän vai-heissa pidetään omaa terveyttä. Tulevaisuuden peloissa keskeisimmäksi nousevat luonnon saastuminen ja sai-raudet. Työikäisten hyvinvoinnin edistämisen kannalta merkit-täviä ovat korkea työllisyysaste, työelämän parantami-nen, terveyskäyttäytyminen, köyhyyden vähentäminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien vähentäminen, koh-tuuhintainen asuminen sekä toimiva terveydenhuolto. Porvoolaiset työikäiset ovat koulutettuja ja keskimää-räistä parempituloisia kuin muualla Suomessa. Sairasta-vuus on alhaisempaa kuin muualla Suomessa. Porvoon työllisyysaste on muuta maata korkeampi. Porvoolaiset käyvät keskimääräistä enemmän työssä oman kunnan ulkopuolella, mikä johtaa työhön käytetyn ajan lisäänty-miseen. Työikäisten koko väestöä koskevia terveys- ja hyvinvointiriskejä ovat jatkuva stressi, univaikeudet ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä vammat ja onnet-tomuudet. Porvoolaisten aikuisten hyvinvointieroihin voidaan vai-kuttaa kohdentamalla terveyttä ja hyvinvointia edistäviä

palveluita erityisesti pitkään työelämän ulkopuolella oleville ja maahanmuuttajille. Eliniänodote on muuta väestöä selkeästi lyhyempi pienituloisilla, pitkään työ-elämän ulkopuolella olleilla sekä korjaavia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävillä. Lisäksi on tärkeää edistää kaupunkilaisten hyvinvointia tarjoamalla monipuolista mahdollisuuksia liikuntaan, kulttuuriin, yhteisöllisyy-teen ja vapaaehtoistyöhön. Porvoossa pitkäaikaistyöttömyys ja toimeentulotuen tarve ovat lisääntyneet merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana. Kokonaistyöttömyyden kasvu taittui lop-puvuodesta 2016 niin Porvoossa kuin muuallakin maassa. Vaikeinta työttömyys on yli 50-vuotiaiden kes-kuudessa. Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa jääneen py-syvästi korkealle tasolle. Pitkään työttömänä olleiden osaaminen ei vastaa työelämän kiristyneitä vaatimuksia. Köyhyys sekä siihen liittyvät vaikeudet elämänhallin-nassa lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömien palveluprosessia kehitetään Por-voossa sujuvammaksi, jotta työttömien työ- ja toiminta-kyky lisääntyy. Vaikuttaviksi todettuja keinoja työllistä-miseen ja toimintakyvyn lisäämiseen ovat muun muassa palkkatukityöllistäminen, kuntouttava työtoiminta sekä työkokeilut oikeilla työpaikoilla sekä työpankkitoiminta. Työllisyysohjelma velvoittaa kaupungin toimialoja tar-joamaan nuorille ja pitkäaikaistyöttömille palkkatuki-, työkokeilu- ja työtoimintamahdollisuuksia. Ohjelman mukaan kaupunki lisää yhteistyötä työnantajien kanssa

3

8

13

18

23

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

8

10

12

14

16

18

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

12

ja korostaa kilpailutuksissa yritysten yhteiskunnallisen vastuun kantamista ja työttömien työllistämistä. Porvoossa on hyvät mahdollisuudet aktiiviseen elä-mään. Arkiliikunnan merkitys sekä luonnon ja kulttuurin positiiviset vaikutukset ovat keskeisiä asukkaiden hyvin-voinnin ja terveyden kannalta. Kulttuuri-, liikunta- ja muu vapaa-ajan järjestötoiminta vaikuttavat tutkimus-ten mukaan merkittävästi hyvinvoinnin, onnellisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Kolmannen sekto-rin yhdistys- ja seuratoiminta on Porvoossa erittäin ak-tiivista. Porvoon monipuolisten mahdollisuuksien saa-minen yhdenvertaisesti kaikkien kuntalaisten käyttöön lisäisi merkittävästi terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveystoimen sekä kulttuuri- ja vapaa-aika-palveluiden yhteisellä LiiKu (liikuntaa, kulttuuria ja hy-vinvointia pitkäaikaistyöttömille ja sosiaali- ja perhepal-velujen asiakkaille) -toiminnalla kannustetaan vähän liikkuvia, työelämän ulkopuolella olevia perheitä ja ai-kuisia liikuntaan, kulttuuriin ja muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Noin 500 porvoolaiselle on myönnetty LiiKu-passi, jolla pääsee maksutta kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin. Lisäksi työntekijät kannustavat asiakkaita hyvinvointia edistävään elämäntapaan Hyvän Olon palvelukartan avulla. Kaupungissa järjestetään li-säksi monialaisesti vuosittain useita terveyttä ja hyvin-vointia edistäviä ryhmiä ja sosiaalista kuntoutusta. Tästä esimerkkejä ovat mm. pitkäaikaistyöttömille suunnattu liikunta- ja ravitsemusryhmä ”Virtaa ja voimaa arkeen” sekä asumiseen liittyvä ”Unelmana oma mesta” -val-mennus. Nämä toiminnot ovat sosiaalihuoltolain mu-kaista monialaista hyvinvoinnin edistämistä. Aikuissosiaalityön palvelut sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki säilyivät kunnan vastuulla perustoi-meentulotuen maksatuksen siirryttyä Kelan vastuulle vuoden 2017 alussa. Noin 1400 porvoolaista kotita-loutta on aikuissosiaalityön piirissä. Aikuissosiaalityössä kehitetään palvelutakuuta ja jalkautuvaa työtä, jotta asi-akkaat saavat tarvitsemansa sosiaalisen ja muun tuen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmassa työikäisten turvallisuusriskiksi on nostettu työttömyyden lisäksi lii-kenneturvallisuus ja päihteiden käyttö sekä väkivalta. Paikallisia toimenpiteitä liikenneturvallisuuden paranta-miseksi voivat olla esim. hoitoon pääsyn nopeuttaminen onnettomuuden jälkeen ja erilaiset liikenneympäristön parannustoimet, nopeusrajoitukset ja niiden sekä mui-den liikennerikkomusten valvonta. Liikenneturvallisuus lähtee asenteista ja halusta noudattaa yhteisiä sääntöjä vastaten omasta ja muiden turvallisuudesta. Kävely tai

pyöräily on usein nopein, terveellisin ja turvallisin tapa kulkea lyhyitä matkoja. Erityisesti koululaisten itsenäi-nen liikkuminen koulumatkoilla on tärkeää luontevan arkiliikkumisen oppimiseksi. 2016 toteutetun turvalli-suuskyselyn mukaan 80 % porvoolaisista vastaajista koki olonsa turvalliseksi tai melko turvalliseksi. Yleinen tur-vallisuuden tunne on hieman heikentynyt vuodesta 2014. Turvallisuuden tunnetta vahvistavat ihmissuh-teet, kodin olosuhteet ja asuinympäristö. 63 % vastan-neista koki voivansa vaikuttaa omaan turvallisuuden tunteeseen paljon tai melko paljon, vuonna 2014 osuus oli 58 %. Alkoholi on yleisin yksittäinen tekijä tapaturmien, on-nettomuuksien ja väkivallan taustalla. Liikenneonnetto-muuksien lisäksi se liittyy myös muihin onnettomuuksiin ja tapaturmiin. Alkoholin käyttöön liittyviin turvallisuus-ongelmiin kuuluvat myös muun muassa alttius joutua onnettomuuteen tai ajautua rikolliselle uralle. Päihtei-den ongelmakäyttö on usein myös yhteydessä syrjäyty-miseen, mikä voi aiheuttaa ajautumista yhteiskunnan ul-kopuolelle. Mielenterveys ja päihdeongelmiin tarjotaan apua matalalla kynnyksellä ja yhden luukun periaat-teella. Tavoitteena on, että työikäiset, nuoret ja perheet saavat nykyistä varhaisemmassa vaiheessa tukea. Ruoka, yhdessä syöminen ja hyvä ravitsemus ovat mer-kittäviä hyvinvoinnin kannalta. Tätä on painotettu tutki-musten lisäksi myös kaupunkilaisilta tulleessa palaut-teessa. Porvoon monipuoliseen ruokakulttuuriin ja ra-vintolatarjontaan tullaan tutustumaan kauempaakin. Porvoo on mukana pilottipaikkakuntana Kirkkohallituk-sen koordinoimassa Yhteinen keittiö -hankkeessa, jossa kehitetään mielekästä yhteistä tekemistä ruokaan liit-tyen. Hankkeessa kokeillaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa pop-up keittiötoimintaa, jossa yhdessä ruoan laittaminen, yhdessäolo ja yhdessä syöminen ovat kes-keisessä roolissa. Toiminnan tavoitteena on yhteisen toiminnan ja yhteisöllisyyden kautta mahdollistaa eri-laisten ihmisten kohtaaminen ja osallistuminen sekä vä-hentää eriarvoisuutta. Kaupunki on keskeinen yhteistyö-kumppani hankkeessa ja toimintaa kokeillaan esimer-kiksi Kevätkummun aluekehitystyön yhteydessä. Gammelbackan aluekehitystyössä on huomioitu asuk-kaiden toiveet ja alueen Hyvinvointikeskusta on kehi-tetty työikäisten, maahanmuuttajien ja ikääntyneiden tarpeita palveleviksi. Hyvinvointikeskusmallia ja alueella onnistuneita muita toimintamalleja levitetään myös muihin kaupunginosiin. Toimintamallien levittämisessä ja kehittämisessä on tärkeää huomioida erityisesti työ-elämän ulkopuolella olevien ja maahanmuuttajien osal-listaminen.

13

Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä

Työttömään työvoimaan luetaan 15–74-vuotiaat työttömät. Pitkäai-kaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta

Tilastokeskus kerää vuosittain kunnilta tietoja niiden toiminnasta ja ta-loudesta.

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25–64-vuotiaat, % vastaa-van ikäisestä väestöstä

Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toi-meentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoimin-nan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Toimeentulotuki, euroa/asukas

Indikaattori ilmaisee toimeentulotuen bruttomenojen määrän (EUR) yhtä asukasta kohti kalenterivuoden aikana.

Työttömät, % työvoimasta

Työvoimaan luetaan kaikki 18–74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimus-ajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä.

Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta

Asunnottomiksi luetaan ulkona, tilapäissuojissa, yömajoissa yms. asu-vat, erilaisissa laitoksissa asunnon puutteen vuoksi asuvat sekä tilapäi-sesti tuttavien ja sukulaisten luona asuvat. Lapsuudenkodissaan asuvia nuoria ei lasketa asunnottomiksi. Tieto on poikkileikkaustieto, jonka ky-selyajankohta saattaa vaihdella vuosittain.

10

15

20

25

30

35

40

45

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

8

10

12

14

16

18

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

50

70

90

110

130

150

170

190

210

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

5

7

9

11

13

15

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

14

Ikäihmiset Ihmisen vanhenemiseen vaikuttaa yksilön biologiset, psy-kologiset ja sosiaaliset tekijät sekä terveys ja elinympä-ristö, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Kuten muunkaan ikäiset, eivät myöskään ikääntyneet muodosta yhtenäistä ryhmää. Ikääntyneet eroavat toisistaan muun muassa terveyden, taloudellisen tilanteen, elämänkoke-musten sekä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ominai-suuksien osalta. Suomalaisten ikääntyneiden terveys ja toimintakyky näyt-tävät viime vuosikymmeninä monin tavoin kohentuneen. Valtaväestö ikääntyneistä elää itsenäistä ja toimintaky-kyistä elämää. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet ovat lisääntyneet selvästi. Ikääntyneillä on usein myös yh-teiskunnalle arvokasta tiedollista ja taloudellista voima-varaa sekä sosiaalista pääomaa. Väestön ikääntyessä on entistäkin tärkeämpää kyetä seuraamaan ajantasaisesti ja luotettaviin tietoihin perustuen iäkkäiden terveyttä ja toi-mintakykyä ja niissä tapahtuvia muutoksia. Kotona asumisen mahdollistaminen on asetettu kes-keiseksi tavoitteeksi niin ikäpoliittisissa strategioissa ja toimenpideohjelmissa kuin myös hallitusohjelmassa. Vä-estön ikääntyessä ja huoltosuhteen heiketessä edessä on tarve hillitä jatkuvaa kustannusten kasvua. Tämä edellyt-tää palveluntuotannon vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantumista.

Vuonna 2016 65–74-vuotiaita porvoolaisia oli 5913 ja yli 74-vuotiaita 3948. Kansallinen Laatusuositus hyvän ikään-tymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi on antanut valtakunnalliset tavoitteet 75-vuotta täyttänei-den palveluiden järjestämiseen. Laatusuositusten mukai-sesti kotona asuvia tulisi olla 91–92 %, joista 13–14 % ko-tihoidossa. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on Porvoossa 92,7 %. Säännöllisen kotihoidon piirissä ole-vien osuus on pysynyt edellisvuosien hyvällä tasolla, 13,7 %:ssa. Omaishoidon piirissä on Porvoossa 3 % ikäryh-mästä, kun laatusuosituksen mukaan osuuden tulisi olla 6-7 %. Laitospainotteista hoitoa on pystytty Porvoossa selkeästi vähentämään ja tehostettua palveluasumista lisäämään. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin. Tehostetun palveluasumisen asiak-kaiden osuus on kasvanut ja on nyt 5,9 %, vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 1,4 %. Laatusuosi-tuksen mukaiset luvut ovat tehostetussa palveluasumi-sessa 6-7 % ja laitoshoidossa 2-3 %. Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen (ATH) 2013–2015 mukaan yli 75-vuotiaiden porvoolaisten koettu elämänlaatu on samalla tasolla kuin Etelä-Suomen alueen asukkailla keskimäärin, mutta koettu terveys on selkeästi parempaa kuin Etelä-Suomessa keskimäärin.

Toimeentulo-ongelmia oli porvoolaisilla yli 75-vuotiailla keskimäärin enemmän kuin Etelä-Suomessa, reilu 30 % 75 vuotta täyttäneistä ilmoitti kotitalouden menojen kat-tamisen tuloilla olevan vaikeaa. Porvoon Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi -ohjelman keskeisiä teemoja ikääntyneen väestön hyvin-voinnin tukemiseksi ovat ennaltaehkäisevä toiminta, asu-minen ja asuinympäristö, kulttuuri ja liikunta, ravitsemus sekä vapaaehtoistyö. Sektorien rajat ylittävä yhteistyö muun muassa kaupungin toimialojen, kolmannen sekto-rin ja oppilaitosten kanssa mahdollistaa palvelujen suun-taamisen ikääntyneen elämän eri taitekohtiin. Taitekoh-tia ikääntyessä ovat eläkkeelle jääminen, kotona asuvilla toimintakyvyn heikentyminen ja hoivan tarpeen lisäänty-minen. Riippumatta ikääntyneen iästä ja kunnosta pyri-tään palveluilla edistämään ikääntyneiden terveyttä, toi-mintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmassa on nostettu tavoitteiksi ikääntyneiden osalta yksinäisyyden vähentä-minen sekä tapaturmien, erityisesti kaatumisten ehkäisy. Porvoossa tehdään eri tahoilla työtä kaatumisten ja liu-kastumisten ehkäisemiseksi. Tärkeäitä osa-alueita ovat esteettömyyden kehittäminen, katujen kunnossapito, va-listustyö sekä ikääntyneiden fyysisen kunnon tukeminen liikunta- ja terveyspalvelujen kautta. Monet Porvoossa käynnistyneistä hankkeista yhdistävät yksinäisyyden vä-hentämisen ja toimintakyyn ylläpitämisen. Myös liukues-teitä on hankittu Porvoossa kokeiluna kävelykamu- ja kummivanhustoimintaan osallistuville. Ravitsemuksella ja liikunnalla on toimintakyvyn ylläpitä-misessä keskeinen merkitys. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on lisätty. Gammelbackan aluekehitys-työssä on huomioitu ikääntyneen väestön tarpeet tarjoa-malla mahdollisuuksia yhteisölliseen matalan kynnyksen liikunta- ja hyvinvointitoimintaan alueen hyvinvointikes-kuksen tiloissa ja taloyhtiöiden kerhohuoneissa. Yhteisöl-lisiä toimintamalleja kokeillaan nyt myös Kevätkummussa ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös porvoolaisissa ky-lissä. Lähellä kotia toteutettava hyvinvointia edistävä toiminta vaikuttaa asukkaiden kokemukseen hyvinvoinnin ja yhtei-söllisyyden lisääntymisestä. Laurea ammattikorkeakou-lun opiskelijat toteuttivat opinnäytetyönään kyselyn Gammelbackan Hyvinvointikeskuksen käyttäjille toimin-nan vaikutuksesta hyvinvoinnin kokemukseen. Merkittä-vällä osalla vastaajista ei ole nykyisin hyvinvointikeskuk-sen toiminnan lisäksi muita harrastuksia ja suuri osa vas-tanneista kokee hyvinvointikeskuksen toiminnan lisän-neen omaa hyvinvointia. Ihmiset kokevat löytäneensä seuraa ja uusia ystäviä hyvinvointikeskuksesta. Toiminta on muun muassa parantanut toimintakykyä, virkistänyt

15

mieltä, tuonut iloa monen ihmisen elämään ja vähentänyt yksinäisyyttä. Yhdistysten vapaaehtoisia ja asukkaita on koulutettu ve-tämään liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Iäkkäiden omais-hoitajien tukemiseksi on toteutettu yhteistyössä SPR:n kanssa hyvinvointikursseja. Kurssille osallistuville omais-hoitajille tehdään terveystarkastukset, fysioterapeuttien mittauksia ja tarjotaan erilaisia jumppia sekä luentoja. Porvoolaisista kotona asuvista yli 75-vuotiaista 200 on osallistunut lihaskato- ja ravitsemustutkimukseen vuo-sina 2012–2014 ja saanut liikunta-ja ravitsemusohjausta. Tutkimuksen mukaan haurailla ikääntyneillä on muita sa-man ikäisiä huonompi ravitsemustila ja pienempi ravin-nonsaanti. Porvoossa iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden ravitsemusongelmat ovat yleisiä, eikä tilanne ole poik-keava muihin Suomen kuntiin verrattuna. Yli 65-vuotiai-den ravitsemustilan arviointiin luotettavasti soveltuvan pitkän MNA-testin (Mini nutritional assessment -testin) mukaan Porvoossa kotihoidon asiakkaista noin 5 %:lla on vajaaravitsemus, 63 %:lla vajaaravitsemuksen riski ja 32 %:lla normaali ravitsemustila. Erityisen tärkeää on vahvistaa vajaaravittujen ja vajaara-vitsemuksen riskissä olevien ikääntyneiden hyvää ravitse-mussuositusten mukaista ruokavaliota, tukea ikääntynei-den riittävää energian ja proteiinisaantia sekä ruokava-lion laatua. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää tarjota kaikille ikääntyneille vinkkejä hyvästä ruokavali-osta. Ravitsemuksen ja liikunnan käyttöä osana ikääntyneiden hoitotyötä on edistetty henkilökunnan osaamista vahvis-tamalla. Ravitsemustilan ja ravinnonsaannin arviointi, toi-menpiteet ravitsemustilan korjaamiseksi ja ravitsemus-ja liikuntasuunnitelmien laatiminen on otettu osaksi hoita-jien työnkuvaa. Toimintamalli on parantanut monen ikääntyneen ravitsemustilaa, toimintakykyä ja elämänlaa-tua. Myös kuntalaiset itse voivat tukea läheisten ikääntynei-den hyvää toimintakykyä yksinkertaisin keinoin, kuten yh-dessä syömällä ja liikkumalla sekä hankkimalla läheiselle esimerkiksi hyviä proteiinipitoisia välipaloja ja kasviksia. Paikallisten hoitoalan oppilaitosten kanssa on tehty tii-viisti yhteistyötä ikääntyneiden toimintakykyä tukevien mallien kehittämisessä. Vanhuspalveluihin on koulutettu yhteistyössä Edupolin kanssa kulttuurihoitajia ja opiskeli-jat toimivat aktiivisessa roolissa mm. kotihoidossa Point Collegen kanssa yhteistyössä toteutettavassa ikäihmisten liikkumista, ravitsemusta ja osallistumista tukevassa kum-mivanhusmallissa. Kaupunki pyrkii entistä paremmin kannustamaan eläke-läisiä osallistumaan kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin sekä muuhun hyvinvointia edistävään toimintaan. Palveluista ja tapahtumista tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla, ta-

pahtumakalenterissa ja joka kotiin jaettavassa kansalais-opiston ja liikuntapalveluiden kurssiesitteessä. Ohjaami-sen ja kannustamisen tukena hyödynnetään työvälineenä Hyvän olon palvelukarttaa, joka on myös julkaistu kau-pungin verkkosivuilla. Kaupungin, seurakunnan ja yhdis-tysten järjestämä toiminta on koottu palvelukartan yh-teyteen viikko-ohjelmaksi. Ohjelmasta löytyy 115 viikoit-taista nimenomaan ikääntyneille kohdennettua ryhmä-toimintaa. Ikäihmisten palveluneuvonta on keskitetty yhteen paik-kaan. Ruori -palveluneuvonta vastaa kokonaisuudessaan Porvoon kaupungin 65 vuotta täyttäneiden ikäihmisten neuvonnasta ja ohjauksesta, palvelutarpeen selvittämi-sestä, palveluiden järjestämisestä ja myöntämisestä sekä palvelukokonaisuuksien koordinoinnista. Neuvontaa ja ohjausta tarjotaan paikan päällä joka arkipäivä ja palvelu-koordinaattorit tavoittaa keskitetysti yhdestä puhelinnu-merosta. Palvelukoordinaattorit tekevät myös kotikäyn-tejä. Ruorin toiminnan tavoitteena on tukea Porvoon ikääntyneen väestön omatoimista elämää ja kotona asu-mista mahdollisimman pitkään. Syksyllä 2017 toiminta laajenee koskemaan myös vammaisten palveluita. Terveyden kannalta liian vähän liikkuvien ikääntyneiden liikuntaa ja toimintakykyä edistetään mm. vapaaehtois-ten kävelykamujen avulla. He ulkoilevat, seurustelevat, harrastavat kulttuuria ja viettävät aikaa kotona, palvelu-taloissa ja vanhainkodeissa asuvien ikääntyneiden kanssa säännöllisesti. Kävelykamut antavat mahdollisuuksien mukaan ikääntyneille vinkkejä myös hyvästä ravitsemuk-sesta. Vapaaehtoistyö on kaupungissa kehittynyt laajaksi toi-minnaksi. Kaupungin organisoimassa vapaaehtoistyössä ikääntyneiden parissa on noin 150 säännöllisesti vapaa-ehtoistyötä tekevää. Pari kertaa vuodessa on koulutettu uusia vapaaehtoisia ikäihmisten tueksi. Vapaaehtoistyötä on mahdollisuus toteuttaa myös keikkaluontoisesti ja ryh-mämuotoisina tapahtumina. Kaupungin kautta toimin-taan mukaan tulleiden lisäksi vapaaehtoistoimijoita on seurakunnan ja yhdistysten piirissä erittäin paljon. Vapaa-ehtoiset voivat itse valita minkälaisessa roolissa ja missä ympäristössä (esim. kotona tai palvelutalossa) he halua-vat vapaaehtoistyötä tehdä. Porvoon kaupunki on ottanut käyttöön vapaaehtoistyö.fi -palvelun. Vapaaehtoistyö.fi-palvelu on Kirkkopalvelui-den ylläpitämä verkkosivusto, jonka tavoitteena on yhdis-tää vapaaehtoistyöntekijät ja tekijöitä toivovat. Porvoo-laiset palvelutalot ja vanhainkoti ovat välittäneet vapaa-ehtoistyön toiveitaan vapaaehtoistyö.fi -palveluun ja myös esimerkiksi ulkoiluseuraa kaipaavien kotona asu-vien ikäihmisten toiveet on liitetty palveluun. Vapaaehtoistyö on kirjattu myös osaksi koulujen uutta opetussuunnitelmaa. Kirjaus mahdollistaa entistä vah-vemman sukupolvien välisen kohtaamisen, kun osana

16

opetusta on mahdollisuus tehdä säännöllisesti yhteis-työtä muun muassa palvelutalojen ja vanhainkodin kanssa. Asuinalueiden esteettömyys ja viihtyisyys on tärkeää ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta. Jatkamme yhteis-työtä keskustakortteleiden elävöittämiseksi ja kaupalli-sen vetovoiman vahvistamiseksi kiinteistönomistajien sekä kuntatekniikan kanssa. Luomme myös edellytykset Porvoon joen ranta-alueen kehittämiselle osana viih-tyisää kaupunkiympäristöä ja kansallista kaupunkipuis-toa. Keskustan kävelykatu- ja esteettömyysjärjestelyjä jatketaan Lundinkadulla ja Välikadulla. Joen itärantaa ja Jokikatua parannamme asemakaavan ja katusuunnitel-man mukaiseksi kiveämällä oleskelu ja kulkualueet sekä kalustamalla alueen. Kevyenliikenteen väylien yhteyteen

toteutetaan liikenne-turvallisuustoimenpiteitä. Kutsuoh-jattua Palvelulinjatoimintaa jatketaan ja kehitetään vaih-toehtoisena kulkumuotona varsinkin ikääntyneille sekä liikuntarajoitteisille. Toukovuoren palvelukoti avattiin vuoden 2016 alussa, jol-loin Epoon vanhainkotihoito päättyi ja asukkaat muutti-vat Toukovuoreen. Lyhytaikais- ja intervalliosasto Apollon on suunniteltu sulautuvan Näsin sairaalaan lokakuussa 2017. Tällöin laitoshoidosta vapautuvaa resurssia on tar-koitus kohdentaa kotikuntoutukseen. Pääskypellon pal-velutalon suunnittelu on myös käynnistynyt ja palveluta-lolle on myönnetty ARA-rahoitusta. Palvelutalon on tar-koitus avautua tammikuussa 2019, jolloin Johannisbergin vanhainkodin asukkaat muuttavat Pääskypeltoon ja van-hainkotihoito Porvoossa lakkaa kokonaan.

Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista.

Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä

Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista.

Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet, % vastaa-van ikäisestä väestöstä

Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista.

Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväes-töstä

Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin va-kinaisesti asuva henkilö.

7

8

9

10

11

12

13

14

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

88

89

90

91

92

93

94

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

1

2

3

4

5

6

7

8

9

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

45

46

47

48

49

50

51

52

53

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

17

OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU

Kuntastrategian painotukset ja linjaukset

Kaupunkistrategia vuosille 2014–2017 kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvin-vointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehi-tyksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvin-vointia.

Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat

Voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat:

Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017–2020

Työllisyysohjelma 2015–2017

Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2015–2017

Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi 2015–2018

Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset: päivähoito, peruskoulu ja lukio (2014) (päivitetään syksyllä 2017)

Ravitsemuksen linjaukset: asumispalvelut, kotihoito ja terveyskeskussairaala (2014)

Vammaispoliittinen ohjelma 2014–2020

Asuntopoliittinen ohjelma 2013–2018

Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2014–2017