potilastiedon arkiston toimintamallit_räty_09022016

28
8.2.2016 1 Potilastiedon arkiston toimintamallit Paasitorni 9.2.2016 Tarja Räty

Upload: thl

Post on 13-Apr-2017

536 views

Category:

Health & Medicine


3 download

TRANSCRIPT

Page 1: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

8.2.2016 1

Potilastiedon arkiston toimintamallit

Paasitorni 9.2.2016

Tarja Räty

Page 2: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Tahdonilmaisut

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Operatiivisen toiminnan yksikkö

Potilastiedon arkiston 2.vaihe

Page 3: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Tahdonilmaisut

• Tahdonilmaisut on otettava osaksi Kantapalveluita viimeistään 31.12.2016.

• Tiedonhallintapalvelun kautta esitettävät tahdonilmaisut on mahdollista tehdä terveydenhuollon toimintayksikössä potilastietojärjestelmään tai Omakannan kautta.

• Sähköiseen muotoon kirjattu tahdonilmaisu kirjataan jatkossa aina tiedonhallintapalveluun (THP).

• Terveydenhuollon ammattilaiset saavat uusimman tahdonilmaisun käyttöönsä aina tiedonhallintapalvelun kautta. Hoitotahtomerkintä päivittää aina aiemmin tehtyä merkintää ja siten THP:ssa oleva tieto on ajantasaista, jos tietoa päivitetään asianmukaisesti.

8.2.2016 Tarja Räty 3

Page 4: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Tahdonilmaisut, sisältö

• Hoitotahto on potilaan vapaamuotoinen ilmaisu tahdostaan, esimerkiksi hoitotestamentti tai muu hoitoa koskeva tahdonilmaisu.

• Mallina voi käyttää valmiita standardiratkaisuja tai aivan vapaata tekstiä.

• Elinluovutustahdolla henkilö voi esim. kieltää irrottamasta elimiä, kudoksia tai soluja toisen ihmisen sairauden tai vamman hoitoon tai vahvistaa suostumuksensa elinluovutukseen.

(Lainsäädännön perusteella voidaan lähtökohtaisesti olettaa kansalaisen suostuneen elimiensä luovutukseen, jos tämä ei ole tehnyt luovutuskieltoa.)

8.2.2016 Tarja Räty 4

Page 5: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Tahdonilmaisut, toimintamalli

• Tahdonilmaisun voi peruuttaa tai muuttaa milloin tahansa.

• Tahdonilmaisun kirjaaminen terveydenhuollon yksikössä ei välttämättä edellytä hoitosuhdetta, vaan kansalainen voi pyytää tahdonilmaisun kirjaamista milloin tahansa.

• Tahdonilmaisun voi siis kirjata terveydenhuollon toimintayksikössä joku muukin kuin potilaan hoitoon osallistuva henkilö.

• Tiedot tahdonilmaisusta ovat terveydenhuollon toimintayksiköiden käytettävissä ilman kansalaisen erillistä suostumusta. Tahdonilmaisujen katselu edellyttää hoitosuhdetta potilaaseen.

• Kansalainen voi jo nyt tehdä Omakannassa tahdonilmaisuja. Kansalaisen tulee toimittaa tekemänsä ilmaukset tulosteena terveydenhuoltoon missä ne naputellaan järjestelmiin.

8.2.2016 Tarja Räty 5

Page 6: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Hoitotahdon ja elinluovutustahdon kirjaaminen Omakannassa

• Kansalainen on voinut kirjata hoitotahdon ja elinluovutustahdon Omakannassa kesäkuusta 2015 alkaen

– Tahdonilmaisut tallentuvat Potilastiedon arkistoon, mutta potilastietojärjestelmät eivät pysty niitä vielä terveydenhuollon käyttöön hakemaan

– Kansalaista ohjeistetaan tulostamaan Omakannassa tehty tahdonilmaisu ja toimittamaan se terveydenhuoltoon.

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 6

Page 7: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Aiemmat tahdonilmaisut

• On huomioitava myös potilaiden aiemmin tekemät tahdonilmaukset.

• Näitä aiempia tahdonilmauksia ei kuitenkaan sellaisenaan voida konvertoida Tiedonhallintapalveluun.

• Potilaan kanssa on tarkistettava aiemman tahdonilmauksen voimassaolo, ja kirjattava se potilaan tahdon mukaisena Tiedonhallintapalveluun.

• Jos hoitotahtoa ei voida kopioida sellaisenaan, on THP tallennettava vähintään tieto siitä, että hoitotahto on tehty, ja missä se on sekä ko. yksikön yhteystiedot. ”Hoitotahto paperisena Mämmilän terveyskeskuksessa, puh. 123456” tai ”Hoitotahto paperisena potilaalla itsellään”. Skannattuja liitetiedostoja THP:n hoitotahtoon ei (ainakaan toistaiseksi) ole mahdollista tallentaa.

8.2.2016 Tarja Räty 7

Page 8: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Alaikäisen tahdonilmaisut, huoltaja

• Alaikäisen (tai potilaslain 6§:n 2 momentissa tarkoitetun) potilaan huoltajan (tai muun laillisen edustajan) ilmaisema mielipide potilaan hoidon toteuttamiseksi, voidaan kirjata myös THP hoitotahtoon.

• Silloin hoitotahtoon tulee kuitenkin selkeästi kirjata tieto, että kyseessä ei ole potilaan oma tahto vaan huoltajan ilmaisema mielipide.

• Lisäksi on huomioitava potilaslain 7§:n rajoitus, että huoltajalla ei ole oikeutta rajoittaa potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi annettavaa hoitoa.

8.2.2016 Tarja Räty 8

Page 9: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Alaikäisen omat tahdonilmaisut

• Terveydenhuollossa arvioidaan, pystyykö alaikäinen henkilö päättämään omasta hoidostaan. Arvioinnin tekee aina terveydenhuollon ammattilainen, yleensä lääkäri.

• Kypsyysasteen arviointi ei aina riipu iästä, vaan asiasta. Näin kypsyys saatetaan joutua arvioimaan tilannekohtaisesti uudelleen eri sairauksien/hoitojen yhteydessä. (On muistettava, että alaikäisen oikeus oman mielipiteensä ilmaisuun ei tarkoita samaa kuin oikeus antaa suostumus tai kielto lääketieteelliseen hoitoon.)

• Silloin kuin terveydenhuollon ammattilainen on arvioinut alaikäisen itsemäärääväksi on hänen suostumuksensa/tahtonsa sisältö lähes samanlainen kuin täysi-ikäisen potilaan.

• Alaikäisen tahdonilmaisua hoitoonsa voidaan pitää pätevänä, jos hän on saanut asianmukaista tietoa tarjolla olevista hoito vaihtoehdoista, ja niiden seurauksista, alaikäinen on harkinnut asiaa tarkasti ja lisäksi hän ilmaissut tahtonsa ilman pakkoa tai painostusta.

8.2.2016 Potilas arkiston 2.vaihe / Paasitorni 26.8.15 9

Page 10: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Hoitotahdon ja elinluovutustahdon kirjaaminen Omakannassa

• Hoitotahto ja elinluovutustahto Omakantaan tiedote terveydenhuollon ammattihenkilöille (pdf) 18.6.2015

• http://www.kanta.fi/web/ammattilaisille/potilastiedon-arkiston-kayttoonoton-kasikirja

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10

Page 12: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

8.2.2016 12

Puolesta asiointi

Potilastiedon arkisto Paasitorni 9.2.2016

Tarja Räty

Page 13: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Puolesta asiointi

• Huoltaja saa perua suostumuksen, jonka on itse tehnyt ja allekirjoittanut. Hän ei voi perua toisen huoltajan tekemää suostumusta. Huoltaja ei voi myöskään perua alaikäisen itsensä antamaa suostumusta.

• Koska huoltaja voi perua vain itse tekemänsä ja allekirjoittamansa suostumuksen, peruminen pitää tehdä samassa organisaatiossa, jossa alkuperäinen suostumus on annettu. Vain allekirjoitetusta versiosta voi varmistaa, kuka alkuperäisen suostumuksen on antanut.

• Suostumuksen antaminen lapsen puolesta edellyttää, että terveydenhuollon ammattihenkilö ensin arvioi, onko lapsi tarpeeksi kypsä päättämään omasta hoidostaan.

• Myös suostumuksen peruminen edellyttää arviota. Suostumus on esimerkiksi voitu antaa vuosia aiemmin, jolloin lapsi voitaisiin nyt arvioida uudelleen riittävän kypsäksi päättämään omasta hoidostaan.

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 13

Page 14: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Puolesta asiointi

• Potilaan hoidollinen etu huomioiden on tärkeää, että aina löytyy joku, joka voi antaa suostumuksen.

• Alaikäisen kohdalla voidaan siis antaa suostumus tietojen hakuun muihin organisaatioihin. Mikäli suostumusta ei ole annettu näkyy tiedot vain omassa organisaatiossa.

• Kieltoja ei voi kuitenkaan tehdä alaikäisen puolesta. Hätätila tai sairauden hoitoon välttämättömien tietojen haku on sallittua:

Esimerkkeinä että lapselle annetaan hoitoa, joka on ristiriidassa tieteen tai hoidon parhaiden toimintatapojen kanssa tai että huoltaja haluaa evätä lapselta hengenpelastavan hoidon

8.2.2016 Tarja Räty 14

Page 15: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Puolesta asiointi

• Puolesta asioinnin tarve liittyy vanhemman mahdollisuuksiin päästä katselemaan ja asioimaan alaikäisen lapsen puolesta.

• Merkittävä kohderyhmä myös ikääntyneet, joiden lapset tai muut lähiomaiset hoitavat ikääntyneen asioita erilaisiin valtuutuksiin perustuen.

• Samoin kehitysvammaisten asioita hoitavat usein lähiomaiset tai hoitajat/avustajat.

• Henkilön oma suostumus ja tahto on aina ensisijainen. Mikäli hän pystyy ilmaisemaan itseään ymmärrettävästi, mutta ei itse pysty allekirjoittamaan voi ilmoituksen vastaanottaja olla allekirjoittaja. Tällöin tulee lisätä merkintä, että allekirjoitettu puolesta ja syy tähän.

• Puolesta asioinnissa tulee aina varmistua osallisten oikeudesta hoitaa asioita. (kysytään nimi, osoite, hetu ellei ole kirjallista todistetta mukana.)

8.2.2016 Tarja Räty 15

Page 16: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Puolesta asiointi

• Puolesta asioinnin edellytyksenä on, että voidaan selvittää toisen henkilön oikeus tai valtuutus asioida toisen puolesta.

• Sähköisen asioinnin yhteydessä tähän liittyen ei ole tällä hetkellä ole saatavilla kansallista palvelua, jonka avulla näitä valtuuksia tai oikeuksia voitaisiin selvittää.

• Näistä syistä puolesta asioinnin mahdollistavan palvelun toteuttaminen on edellytys puolesta asioinnille.

8.2.2016 Tarja Räty 16

Page 17: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

8.2.2016 17

Turvakielto

Potilastiedon arkisto toimintamallit

Tarja Räty

Page 18: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Turvakielto

• Maistraatti voi asianomaisen kirjallisen pyynnön perusteella määrätä henkilölle turvakiellon, jos henkilöllä on perusteltu syy epäillä oman tai perheensä turvallisuuden olevan uhattuna.

• Turvakieltomääräys voi ensimmäisen kerran olla voimassa enintään viisi vuotta, minkä jälkeen sitä voidaan jatkaa kaksi vuotta kerrallaan. Erityisestä syystä turvakielto voi olla voimassa toistaiseksi.

• Tällöin henkilön kotikunta- tai osoitetietoja ei luovuteta väestö-tietojärjestelmästä muille kuin viranomaisille.

8.2.2016 Kansallinen Terveysarkisto 18

Page 19: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Turvakiellon vaikutus todistusten ja lausuntojen Kanta-arkistointiin

• Henkilö, jolle on myönnetty turvakielto, voi ilmoittaa maistraatille muun yhteysosoitteen, joka voi olla esimerkiksi postilokero-osoite, työpaikan osoite tai muu vastaava osoite

• Mikäli potilaalla on turvakielto, tämä on huomioitava todistusten ja lausuntojen yhteystietoja kirjattaessa.

• Todistuksilta jätetään tällöin asiakkaan osoite- ja puhelin-numerokentät tyhjiksi tai osoitetieto korvataan muulla asiakkaan antamalla yhteysosoitteella.

8.2.2016 Tarja Räty 19

Page 20: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

8.2.2016 20

Kanta-palvelut eivät korvaa potilastietojärjestelmiä

Toimintamallit, Paasitorni 9.2.2016

Tarja Räty

Page 21: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Kantapalvelut

• Kanta ei ole potilastietojärjestelmä.

• Kantapalvelujen käyttöön tarvitaan potilastietojärjestelmä (tai

järjestelmä joka pystyy liittämään sen Kantaan.).

• Potilastiedon arkisto ei ole tiedon päätepiste, vaan tiedon liikkumisen mahdollistaja.

• Omakanta näyttää tiedot avoimesti kansalaiselle, potilastietojärjestelmät vain toimintayksikön käyttäjille.

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 21

Page 22: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Lokivalvonta

• Kaikista potilastietojen käytöstä (haku, luku, kirjoitus, päivitys ja poisto) ja luovutuksista kirjataan lokitiedot, jotka mahdollistavat jälkivalvonnan.

• Kantapalveluiden lokivalvonta koskee Potilastiedon arkistosta luovutettuja tietoja organisaatio tasolla.

• Potilaalla on lakien (henkilötietolaki ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä) mukaan oikeus saada tietää kuka on käyttänyt ja kenelle on luovutettu hänen arkistoon tallennettuja tietojaan.

• Kansalainen voi tarkastaa tietonsa Omakanta-palvelusta.

8.2.2016 Tarja Räty 22

Page 23: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Lokivalvonta

• Tietojen lokitietopyyntö osoitetaan tiedot kirjanneelle palvelujen antajalle.

• Omat toimintaprosessit kannattaa selvittää hyvin. Vastaus tietojen käytöstä / luovutuksista voi olla hyvinkin yksinkertainen, esim. labrat.

• Rekisterinpitäjä voi pyytää Kelalta lokitietoja ja luovuttaa ne pyytäjälle. Kela ei voi antaa luovutuslokitietoja suoraan kansalaiselle.

• Potilaan oikeus tarkistaa potilastietojärjestelmästä hänen tietojensa käsittely on eri asia. Potilastietojen tarkistaminen eli mitä potilaasta on kirjattu ja kuka tietoja on katsellut/käyttänyt, pyyntö osoitetaan suoraan toimintayksikköön.

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 23

Page 24: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Suostumukset ja kiellot

• Potilaalle tulee kertoa yhteisestä potilastietorekisteristä ja siihen liittyvästä mahdollisuudesta luovuttaa potilastietoja muille yhteisrekisterissä mukana oleville palvelujen antajille ilman erillistä suostumusta.

• Yhteisrekisterisuostumus on eri asia kuin Kanta suostumus, missä annetaan lupa tietojen luovuttamiseen valtakunnallisesti Potilastiedon arkiston kautta.

• Vaikka potilas kieltää yhteisrekisterin voi hän antaa Potilastiedon arkistossa suostumuksen luovuttamiseen ja toisinpäin.

• HUOM. Mikäli potilas haluaa yksittäisen käynnin salattavaksi potilastieto-järjestelmässä, tulee hänen kieltää tämä palvelutapahtuma erikseen Potilastiedon arkistossa estääkseen sen luovuttamisen.

8.2.2016 Tarja Räty 24

Page 25: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Potilastietojen luovuttaminen

• Kansalaiset näkevät omat potilasasiakirjansa Omakannan kautta.

• Tietoja voi edelleen pyytää myös toimintayksiköstä. Kukin terveydenhuollon toimintayksikkö/rekisteripitäjä luovuttaa vain omaan rekisteriinsä kuuluvat asiakirjat.

• Toiminnasta vastuussa oleva viimekädessä päättää mitä saa luovuttaa ja mitä ei. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta on kirjattu myös poikkeustapaukset missä tietoja ei luovuteta.

• Potilastiedoissa saattaa olla viivästettyjä (ei näytetä Omakannassa) tai erityissuojattavia tietoja. (PSY ja GEN -näkymä, jatkossa SEX)

• Potilastietojen tulostamisesta potilaalle itselleen syntyy myös luovutusilmoitus.

8.2.2016 Tarja Räty 25

Page 26: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Omakanta muuttaa toiminnan luonnetta

• Kansalainen näkee terveydenhuollon potilaskirjaukset Omakannan kautta.

• Kirjaukset näkyvät sellaisenaan, sillä kielellä millä ne on kirjoitettu. Huom. myös kirjoitusvirheet näkyvät, sekä mahdollisesti väärälle henkilölle kirjatut tiedot. Huomioitava lasten kohdalla myös mahdolliset sisaruksen tietoihin kirjatut tiedot.

• Hoitajien vuodeosastokirjauksista näytetään yhteenvedot ja loppuarviot. Ei päivittäiskirjauksia, vaikka ne Kantaan tallentuvat.

• Yksityisellä hoitajien kirjaukset usein oma palvelutapahtumansa, näkyy Omakannassa. Mikäli palvelutapahtuma missä on useita toimijoita, esim. leikkaustoiminta, tulee hoitajien kirjata yhteenvetona, jotta näkyy Omakannassa. (HOI-näkymä)

• Laboratoriotulokset (ja jatkossa rtg-kuvat) näkyvät Omakannassa.

• . 8.2.2016 Tarja Räty 26

Page 27: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Omakanta muuttaa toiminnan luonnetta

• Todistuksia ja lausuntoja voi itse tulostaa Omakannasta

• Lääkitys näkyy ostokohtaisesti (apteekki ja hinnat) sekä voimassa olevat lääkemääräykset. Lääkkeitä voi uusia suoraan Omakannan kautta.

• Tahdonilmaisut ja elinluovutustahdot Omakannan kautta tiedonhallintapalveluun.

• Suostumusten ja kieltojen hallinnointi.

8.2.2016 Esityksen nimi / Tekijä 27

Page 28: Potilastiedon arkiston toimintamallit_Räty_09022016

Kiitos mielenkiinnosta Potilastiedon arkistoa kohtaan

• Lisätietoja:

[email protected]

• Tarja Räty

projektipäällikkö , esh, TtM

THL/Oper

[email protected]

8.2.2016 Tarja Räty 28