q-kautinenetten jäisi suomeen opiskelemaan. toisin kävi. tästä q-kautisen numerosta voit lukea...

4

Olen pienestä pitäen matkustanut paljon, alkuunvanhempieni kanssa ja viime vuosina enenevässämäärin omin päin ja kavereiden kanssa. Muutamaviikko sitten tajusin, etten ehkä ehdi tänä vuonnakertaakaan ulkomaille - parin tunnin tuskaisiakävelyitä Södermalmilla tuskin enää lasketaan - jaahdistuin. Lohdutusta tuo ainoastaan ajatussuunnitellusta välivuodesta, jolloin matkustamisenlisäksi ehdin ehkä tehdä vähän tutkimustakin.

En ole kaukokaipuuni kanssa yksin. Ulkomaat eivätole enää pelkkä loma- tai vaihto-opiskelukohde.Serkkuni lähti Britteihin opiskelemaan, kun olin itsejuuri aloittamassa lukiota. Sen jälkeen ulkomailleyliopiston lähtemisestä on tullut yhä yleisempää.Facebookin kuvissa näkyy lapsuudenystäviä jalukiokavereita Dublinissa, Lontoossa, Brysselissä,Edinburghissa, Seattlessa, Berliinissä. Lukionloppupuolella olin hetkittäin itsekin varma siitä,etten jäisi Suomeen opiskelemaan. Toisin kävi.

Tästä Q-kautisen numerosta voit lukea siitä, mikäajaa suomalaisia nuoria ulkomaille opiskelemaanlääkäriksi ja millainen kokemus se on. Monelleulkomaille lähteminen on vaihtelua, ainutlaatuinentilaisuus lähteä kokemaan jotain erilaista. Toisiahoukuttaa Suomeen verrattuna vaivaton sisäänpääsylääkikseen. Haastateltuja yhdistää kaikkia se, etteikukaan heistä ole alun jälkeen katunut päätöstäänlähteä Suomesta.

Aina ei tarvitse lähteä vuosikausiksi ulkomaillevoidakseen saada kansainvälistä kokemustaopintojen aikana. Vaihto-opiskelut, harjoittelutulkomailla ja tieteen tekeminen kansainvälisessäyhteisössä ovat kaikki ainakin teoriassa lääkisläisellemahdollisia tapoja avartaa maailmankuvaansa.Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että Suomessalääkisopintojen aloittaminen sulkee enemmän oviaulkomaille kuin avaa. Lukukauden aikaan sattuvakonferenssi saattaa kyllä olla hyväksyttävä poissa-olon syy, muttei vähennä poissaolosta aiheutuvaakorvaavien esseiden määrää. Vaihto-opintojen

hyväksilukeminen on mahdollista vasta valtaisanpaperisodan jälkeen - jos silloinkaan.

Mahdollisuuksia kuitenkin riittää, jos niitä osaa jajaksaa etsiä. Kaikille varmasti tuttu FiMSIC järjestääkeskivertoa paremmin medisiinarinelämäntilanteeseen sopivia ulkomaankomennuksia.Tiedän joidenkin olevan sitä mieltä, että FiMSICintoiminnasta on lääkisvuosien varrella tullut liikaakintietoa. Harva kuitenkaan muistaa, että FiMSIC onmuutakin kuin lyhyet vaihdot tai erilaiset projektit.FiMSICin kautta lääkisläiset esimerkiksi kuuluvatIFMSAan, joka järjestää erilaisia koulutuksia jakokouksia ympäri maailman. Ulkomaille hinkuvankannattaakin tutustua asiaan astetta syvällisemmin.Sivulta 8 löydät Jonne Junturan kirjoituksen siitä,millaista on lähteä Suomen edustajana IFMSAnGeneral Assemblyyn.

Mietin yhä edelleen säännöllisin väliajoin, miksi enitse lähtenyt opiskelemaan ulkomaille silloin, kunovet olivat auki joka suuntaan. Näin keväisin onkuitenkin hetkiä, jolloin levottomuus väistyy. Istunbussissa auringonpaisteen puolella, vaivun hiljalleenlämpimään horrokseen ja katselen ulossilmäluomien raosta. Ihmiset kuoriutuvat vähitellenpalttoistaan. Lapset etenevät apupyörineenkuivuvalla asvaltilla menneen talven hiekoituksenkeskellä. Töölön ja Meilahden talot näyttävätkevätsäässä vähän vähemmän epäystävällisiltä,krookukset tunkevat itsepäisesti esiin mustastamaasta. Tiesin jo pienenä, että haluan opiskellaHelsingissä, ja Helsinkiin minä jäin.

Sitten on tietysti vielä se karumpi - jareissaajaluonteelle sopivampi - syy tänne jäämiseen:Täältä on aina niin pirun kiva lähteä pois.

Minna LehtisaloQ-kautisen päätoimittaja

"...en taakse aio vilkaistakaan. Taivaalta tähden valitsen, vaikken sitä kiinni saa.”

5

Leikkauspolitiikka on pyllystä. En tykkää, ettälääketieteen opetuksesta leikataan. On tyhmää, ettähienoa simulaatiotilaa meille kehittänyt opetushoi-taja potkitaan pihalle - tai virtuaalisia potilastapauk-sia ikuisiksi ajoiksi bittiavaruuteen tehnyt dosentti.Miten nyt koulutetaan tulevaisuuden ammattilaisia?Koulutusmääriä on vain lisätty, ja vaikka meillevakuutellaan, etteivät ryhmäkoot enää kasva, onvaikea nähdä, miten yhä harveneva opettajajoukkojakaa niukkuuttaan yhä kasvavalle opiskelija-määrälle.

Toisaalta, eipä Helsingistä ole merkittävissä määrinkuulunut, että ”hei, me ei enää osata lääkäröidä”.Sitähän me pelkäämme: että koulusta valmistut-tuamme osaamme vähemmän kuin edellinenvuosikurssi. Näyttöä asiasta ei taida olla, ainakaanvielä. Entä jos opetuksen laatu ja tulokset pysyvätsamoina? Eikö silloin olla saavutettu jotain? Jos einyt vähemmällä enemmän niin ainakin yhtä paljon.

Opiskelijoiden tulee olla aktiivisina vaatimassalaadukasta opetusta. Samalla opiskelijoiden tulee itseolla kehittämässä opetusta. Kyllä tiedekunnanpuolellakin tehdään töitä opetuksen eteen, muttahieman lukuja pöytään: meitä (hammas)lää-ketiedettä opiskelevia on tälläkin hetkellä karkeastiarvioiden 890. Tarvitaan 1000 ideaa, jotta saadaan10 hyvää ja yksi (ehkä) ihan huippu. Meissä onmielestäni hyvin reserviä ongelmia ratkomaan.

Meikussa opiskelijoiden turhautuminen on 9.9.2014lähtien kanavoitunut erityisesti Purnausportaaliin.Ryhmän voisi ajatella toimineen tarkoituksenmu-kaisesti; erityisesti purnauksessa on onnistuttu. Onharmillista, ettei konkreettisia kehitysehdotuksia olekuin muutama; liekö syynä ryhmän nimensanajärjestys vai mikä.

Muutenkin somessa medisiinarit ovat viime aikoinaolleetkin poikkeuksellisen aktiivisia. Miksi tämäaktiivisuus ja käytetyt tunnit jäävät vain bittiava-ruuteen? Kandiseuran asioihin voi pyrkiä vaikut-tamaan asettumalla ehdolle Seuran vaaleissa. Vaikkaei pääsisi vaaleissa läpi, Seuran jäsen saa osallistua

valtuuskunnan kokouksiin (kokoukset ovat avoimia)ja hallituksen kokouksiin (kokoukset ovat avoimia).Seuran hallitukseen ei ole viime vuosina olluttunkua, vaikka hallituksessa pääsee toisinaantekemään koko Seuraa koskevia päätöksiä,esimerkiksi lopettamaan tuottoisan Euphorianvuokraustoiminnan.

Suomen Medisiinariliitto on meidän valtakunnal-linen koulutus- ja edunvalvontaliittomme. Helsin-gistä ei ole tännekään ollut tunkua - onpa joskusmukaan pääsemiseen riittänyt väärässä paikassaoleminen oikeaan aikaan. SML edustaa kaikkiaSuomen medisiinareita ja ulkomailla opiskeleviasuomalaisia medisiinareita. Liiton toiminnasta viimevuosina voi olla montaa mieltä, mutta siellä ainakinvoi vaikuttaa omalla työllään. Seuraava kevätliit-tokokous järjestetään 23.-24.4.2016 Oulussa. Tämänkevään liittareille kannattaa lähteä, koska a)kokoustaminen on kivaa b) Oulussa on Kauppuri(hyvää burgerii) ja c) maakuntamatkailu punavih-reästä kuplasta tekee aina hyvää. Helsingistä paikallepääsee 12.

Kaikesta yllä esitetystä tajunnanvirrasta on mieleenikirkastunut pari kysymystä. Miten saamme meikku-laiset puurtamaan yhteisten ongelmien parissa?Kuinka luodaan ilmapiiri, jossa ongelmakohtienpaljastuessa ei purnattaisi pelkästään ongelmien syitäja seurauksia, vaan mietittäisiin, miten ongelmaratkaistaan? Pelkäävätkö ihmiset, etteivät voi ollaosana ratkaisemassa ongelmia, joista ei ole mitäänkokemusta? Joka vuosi Speksi saadaan esitettyä,vaikka tekijät vaihtuvat, ja kerhoissa uudet tyypitjärjestävät ensimmäistä kertaa satojen ihmistenreissuja. Jos jollakin on vastauksia tai ideoitakysymyksiini, saa tulla kertomaan.

Kirjoittaja yrittää olla anonyymi.

”Jumala lepäsi seitsemäntenä päivänä. Katsokaa tätävitun hyvinvointia. Minä en lepää.”- Superius Joelius Maximus, 2000 eKr.

Sidonnaisuudet: Kirjoittajalla ei ole merkittäviä yhteyksiä

lääketeollisuuteen eikä suoraa tai epäsuoraa osakeomistusta ase-

tai tupakkateollisuutta harjoittavissa pörssiyhtiöissä

6

Bakom baren står Platon. Denna varierande fiktivaskara har på var sitt sätt eftersträvat ett organiseratsamhälle. De två sistnämnda drömde rentav om enstatisk, ja stat, som är så perfekt att förändring ellerförnyelse inte mer behövs. När det kommer tillBatman är det inte lika lätt att hitta uttalade politiskaeller filosofiska manifest.

Platon förespråkar i Republiken att samhället blir branär individer följer lagar, och makten finns hos enupplyst diktator; Mussolini var övertygad om att hanvar upplyst. Batman opererar utanför lagen, menhans motiv låter bekant för Platon. Polisväsendet iGotham City kan inte uppehålla ordning dådemokratiska processer skapar andrum för kaos ochkriminalitet.

Platon var the OG gällande otrygghet orsakad avförändring. På hans tid utmanades världsbilden attmänniskans öde var förutbestämt av gudarna.Heraklitus poängterade att man inte badar i sammaflod två gånger. Vattnet rinner vidare och människorförändras med tiden.Platon ogillade tanken att grundläggande förändringsker eller behövs i samhället. Ett statiskt samhällebesparar individer förändringens otrygghet.

Bland annat kriminalitet kan frodas i en miljö därförändring inte är väl tyglad. I ett fritt samhälle somvårt ligger lagen per design ett steg efter. Batman fölloffer för detsamma när hans föräldrar blev mördade.Polisen saknade verktyg att bestraffagärningsmännen i rättvisans namn. Batman slåss

mot symptomen av förändring genom att klå uppväskryckare. Han kan dock inte göra slut påförändringens och kaosets kraft, personifierad avJokern, utan att samtidigt göra slut på det friasamhället. Frihet tar slut där en aktör tillskriver sigenvälde att fatta slutliga beslut. Mussolini löstedilemmat genom att deklarera att befolkningen ärtrött på frihet, och etablerade totalitarism ochfascism. Vad tror du att det hände sen?

Drömmen att tillvaron och samhället ska bli färdigtoch perfekt är tidlös. Speciellt i svåra tider är dettrösterikt att se fram emot något bättre. Som blivandeläkare lär vi oss att undersöka vad som är orsaken tillkroppens sjukdomar och utreda hur de kan lindras,botas, och gärna förebyggas. Liksom kroppensfunktioner är samhället komplicerat och bralösningar beror på omständigheter som måsteutredas och ifrågasättas fortlöpande. Mediciner ochpolitiska linjedragningar kan ha allvarligabiverkningar. Det här är varken lätt eller roligt en stordel av tiden. Förändring är i grund otryggt, man vetinte alltid hur det slutar. Enligt detta är det rimligt attvi idag i Finland ser motstånd och protester motsåväl nedskärningar som flyktingar. Medicinsk etikerbjuder oss dock en ofelbar ledstjärna: vi får absolutinte ger efter för totalitära argument. Det är denpolitiska motsvarigheten till att avliva patienter föratt diagnosen är svår.

16.3.2016Matts AhlbäckChefredaktör, Meditrina

Batman och Benito Mussolini är ute på öl

7

8 9

Lääkisten maailmanlaajuinen kattojärjestö IFMSA(International Federation of Medical Students´Association), johon FiMSIC ja sitä kautta myöskandiseurat kuuluvat, järjestää vuosittain kaksimaailmanlaajuista kokousta. Näistä viimeisin oliviikolla 9 Maltalla St. Paul´s Bayssa. Kuuden päivänmittaiseen General Assemblyyn (GA) osallistui 1300lääkisopiskelijaa ympäri maailman. Suomestapaikalla oli neljä lääkisläistä.

Sääntömääräisen kokoustamisen lisäksi ohjelmaankuului erilaisia koulutuksia aina kansainvälisistäihmisoikeussopimuksista Global Healthiin. Päivätvenyivät yleensä pitkiksi: aamu alkoi aamupalalla kl.08.00 ja virallinen ohjelma päättyi puolen yönmaissa. Tämän jälkeen oli vielä joka ilta/yö tarjollaSocial Program eli vaihtelevan teemaista biletystä.

Tapahtuma oli kaikessa mahtipontisuudessaanälytön kokemus. Vaikka yöunet painuivat joka yökuuden tunnin huonommalle puolelle, olipäiväohjelma joka päivä niin mielenkiintoista, ettähereillä pysyminen ei ollut ongelma. Ihmisten ohellakoulutukset olivatkin tapahtuman suurin anti.Suomessa Global Health -aiheita ei juurikaanopeteta, ja siksi aiheesta kiinnostuneille tapahtumaoli aivan napakymppi.

Seuraava IFMSA:n kokous järjestetään elokuunensimmäisellä viikolla Pueblassa, Meksikossa.Tarkoituksena on saada paikalla yhä enemmän

FiMSIC:in ja IFMSA:n kansainvälisestä toiminnastakiinnostuneita suomalaisia. Jos kansainväliset teematkiinnostavat, ole kuulolla loppukeväästä, kunavaamme avoimen haun FiMSIC:in delegaatioon!

Vuosikokousten lisäksi IFMSA:n tarjoaa jäsenilleenharjoittelupaikkoja mm. WHO:lla ja mahdol-lisuuden osallistua eri konferensseihin osanaIFMSA:n delegaatioita. Tästä esimerkkinätoukokuisin Genevessä järjestettävä WHO:nmaailmankokous, jonne IFMSA järjestää joka vuosiavoimen haun. Kaikista IFMSA:n kansainvälisistämahdollisuuksista tullaan tiedottamaan FiMSIC:nFacebook-sivun kautta. Pysy siis kuulolla!

Kysymyksiä voi esittää suoraan minulle tai jollekinmuulle FiMSIC:in tiimistä.

Jonne [email protected] Officer on Research Exchange

Mikä IFMSA:

1,3 miljoonaa jäsentä123 jäsenjärjestöäYli 10000 vaihtoa vuosittainAjaa lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä mm. YK:ssa ja WHO:ssa.

Jakautuu kuuteen komiteaan:

SCORE: Standing committee on Research ExchangeSCOPE: Standing committee on Professional ExchangeSCOME: Standing committee on Medical EducationSCORA: Standing committee on Sexual and Reproductive HealthSCOPH: Standing committee on Public HealthSCORP: Standing committee on Human rights and Peace

Lisätietoa IFMSA:sta löytyy ifmsa.org –sivultaLisää kuvia löytyy Instagramista haulla #mm2016malta

Monelle tulee FiMSIC:stä mieleen vain nallelääkärit ja kuukauden mittaiset harjoitteluvaihdot. Harva tietää,

että FiMSIC:in kautta pääsee osalliseksi myös paljon muuhunkin kansainväliseen toimintaan. Esittelyssä

March Meeting 2016.

9

Lääkisten maailmanlaajuinen kattojärjestö IFMSA(International Federation of Medical Students´Association), johon FiMSIC ja sitä kautta myöskandiseurat kuuluvat, järjestää vuosittain kaksimaailmanlaajuista kokousta. Näistä viimeisin oliviikolla 9 Maltalla St. Paul´s Bayssa. Kuuden päivänmittaiseen General Assemblyyn (GA) osallistui 1300lääkisopiskelijaa ympäri maailman. Suomestapaikalla oli neljä lääkisläistä.

Sääntömääräisen kokoustamisen lisäksi ohjelmaankuului erilaisia koulutuksia aina kansainvälisistäihmisoikeussopimuksista Global Healthiin. Päivätvenyivät yleensä pitkiksi: aamu alkoi aamupalalla kl.08.00 ja virallinen ohjelma päättyi puolen yönmaissa. Tämän jälkeen oli vielä joka ilta/yö tarjollaSocial Program eli vaihtelevan teemaista biletystä.

Tapahtuma oli kaikessa mahtipontisuudessaanälytön kokemus. Vaikka yöunet painuivat joka yökuuden tunnin huonommalle puolelle, olipäiväohjelma joka päivä niin mielenkiintoista, ettähereillä pysyminen ei ollut ongelma. Ihmisten ohellakoulutukset olivatkin tapahtuman suurin anti.Suomessa Global Health -aiheita ei juurikaanopeteta, ja siksi aiheesta kiinnostuneille tapahtumaoli aivan napakymppi.

Seuraava IFMSA:n kokous järjestetään elokuunensimmäisellä viikolla Pueblassa, Meksikossa.Tarkoituksena on saada paikalla yhä enemmän

FiMSIC:in ja IFMSA:n kansainvälisestä toiminnastakiinnostuneita suomalaisia. Jos kansainväliset teematkiinnostavat, ole kuulolla loppukeväästä, kunavaamme avoimen haun FiMSIC:in delegaatioon!

Vuosikokousten lisäksi IFMSA:n tarjoaa jäsenilleenharjoittelupaikkoja mm. WHO:lla ja mahdol-lisuuden osallistua eri konferensseihin osanaIFMSA:n delegaatioita. Tästä esimerkkinätoukokuisin Genevessä järjestettävä WHO:nmaailmankokous, jonne IFMSA järjestää joka vuosiavoimen haun. Kaikista IFMSA:n kansainvälisistämahdollisuuksista tullaan tiedottamaan FiMSIC:nFacebook-sivun kautta. Pysy siis kuulolla!

Kysymyksiä voi esittää suoraan minulle tai jollekinmuulle FiMSIC:in tiimistä.

Jonne [email protected] Officer on Research Exchange

Mikä IFMSA:

1,3 miljoonaa jäsentä123 jäsenjärjestöäYli 10000 vaihtoa vuosittainAjaa lääketieteen opiskelijoiden näkemyksiä mm. YK:ssa ja WHO:ssa.

Jakautuu kuuteen komiteaan:

SCORE: Standing committee on Research ExchangeSCOPE: Standing committee on Professional ExchangeSCOME: Standing committee on Medical EducationSCORA: Standing committee on Sexual and Reproductive HealthSCOPH: Standing committee on Public HealthSCORP: Standing committee on Human rights and Peace

Lisätietoa IFMSA:sta löytyy ifmsa.org –sivultaLisää kuvia löytyy Instagramista haulla #mm2016malta

Monelle tulee FiMSIC:stä mieleen vain nallelääkärit ja kuukauden mittaiset harjoitteluvaihdot. Harva tietää,

että FiMSIC:in kautta pääsee osalliseksi myös paljon muuhunkin kansainväliseen toimintaan. Esittelyssä

March Meeting 2016.

15

Kuka olet, missä opiskelet, kuinka kauan olet

opiskellut ja mistä olet kotoisin?

Emil Palmén, opiskelen kolmatta vuotta Budapestinlääketieteellisessä, Unkarissa. Olen kotoisinHelsingistä

Miksi päätit lähteä ulkomaille?

Halusin päästä sisään ensimmäisellä kerralla, enkäsiten murehtia opiskelupaikasta. Suomenhakusysteemi oli henkilökohtaisesti sen verranvaikea, etten uskonut pääseväni sisään, joten pyrinulkomaille. Helpon sisäänpääsyn lisäksi isoisänkertomukset ulkomailla tapahtuneista kommelluk-sista olivat lisänneet kiinnostustani asua ulkomailla.Näin ulkomailla opiskelun eräänlaisenakokemuksena, jonka voi kokea vain kerran

Mitkä ovat parhaat puolet ulkomailla opiskelussa?

Ensinnäkin sisäänpääsy on helppoa, mikä tarkoittaaettei tarvitse olla mikään ydinfyysikko, jotta pääseelääkikseen, päinvastoin kuin Suomessa. Unkarinlääketieteellinen on myös todella monikulttuurinen.Opetus tapahtuu englanniksi, ja olen löytänyt uusiaystäviä ympäri maailmaa. Dissektioita jaelinnäytteitä löytyy Unkarin lääkiksestä paljon,koska Unkarissa on paljon kodittomia ja erakkoja,joiden ruumiit päätyvät lääkiksen haltuun. Lisäksisuullisia tenttejä on paljon. Tämä on hyvä asia,koska vaikka nämä tentit ovat vaikeampia kuinkirjalliset tentit, ne lisäävät mielestäni lääkärinammatissa tarvittavaa paineensietokykyä.

Entä huonot puolet?

Unkarin lääkis on maksullinen, mikä on ainaluonnollisesti miinusta. Tämän lisäksi arviointi ontodella tiukkaa, ja yhdenkin tentin epäonnistuminenvuoden aikana johtaa vuoden uudelleenkäymiseen.Rästitenttejä on yksi per kurssi. ValitettavastiBudapestissa ei ole minkäänlaista opinto-ohjausta,mikä usein aiheuttaa kaaosta, kun täytyy suunnitellaomaa lukujärjestystä. Tätä vaikeuttaa entisestäänmyös se, että Unkarin lääkiksissä hierarkiaopiskelijoiden ja opettajien välillä on selkeä, minkätakia opettajia on vaikea lähestyä opiskeluunliittyvissä asioissa. Ei ole myöskään kaikki opiskelijatkattavaa opiskelijayhdistyksiä, minkä takia ei olemyöskään koko lääkiksen yhteisiä bileitä.

Onko koskaan kaduttanut?

Ei ikinä, tämä on ollut elämäni paras ratkaisu.Vaikka opiskelu täällä Unkarissa on kuulemmapaljon rankempaa, tuntuu valintani olevan senarvoinen.

Onko suomalaisilla tiivis yhteisö lääkiksessäsi?

Entä muilla ulkomaalaisilla?

Meitä on viisitoista suomalaista noin 150:stäopiskelijasta meidän vuosikurssillamme. Meillä onoma opiskelijajärjestö, Fimsa, jolla on pieni budjetti,jonka avulla järjestämme Suomi-iltoja ja muita juhliasekä käymme yhdessä syömässä. Osallistumme ainajoka vuosi yliopistomme Semmelweis-karnevaaliin,jossa kaikkien maiden opiskelijajärjestöt tarjoavatoman maansa ruokaa ja ylipäänsä juhlistetaankoulun monikulttuurisuutta.Meillä on todella paljon ulkomaalaisia, erityisenpaljon Euroopan ulkopuolelta, kuten israelilaisia jaarabeja. Eurooppalaisista me pohjoismaalaisetolemme ehdoton enemmistö.

Millaisia työskentelymahdollisuuksia opiskelijoilla

on?

Kukaan ei ehdi tehdä töitä opiskeluiden lomassaeivätkä liksatkaan ole Unkarissa kovinhoukuttelevia. Työharjoittelut kliinisessä vaiheessatehdään itse asiassa usein ulkomailla.

Mikä on paremmin kuin Suomessa?

Eläminen Unkarissa on naurettavan halpaa.Asumme ystävieni kanssa Ullanlinnan tasoisellaalueella 110 neliön kämpässä, ja asumiskulut vuokramukaan lukien ovat vain 425 euroa per nuppi.Ruokakin on todella halpaa; ravintoloistakin saatodella laadukkaita annoksia, kuten ankanrintaa,kympillä. Budapest on kaupunkina todellamonikulttuurinen, urbaani ja ennen kaikkea kaunis.Suomeen verrattuna erityisesti julkinen liikenne onpaljon parempi ja sillä pääsee helposti ulkomaillekinhalutessaan, koska Budapest on osa Interrailia.

Aiotko palata Suomeen töihin? Jos aiot, liittyykö

siihen joitain haasteita?

Ehdottomasti, palkat ovat parempia ja luonnollisestipientä koti-ikävääkin on. Haasteita tuleeaiheuttamaan ehdottomasti se, että olen opiskellutUnkarissa asiat pelkästään englanniksi. Koska olentämän lisäksi opiskellut peruskoulun ja lukionaikana ruotsiksi, saatan aina välillä unohtaayksinkertaisiakin lääketieteellisiä termejä suomeksi.

16



Olen Susanna Luontola, opiskelen Riga StradinsYliopistossa Latviassa kolmatta vuotta. Olenkotoisin Porista. Tällä hetkellä toiminkandiseuramme RiSLO:n (Riian SuomalaisetLääketieteen Opiskelijat Ry:n) puheenjohtajana.

Milloin päätit lähteä ulkomaille? Miksi?

Olen pitänyt aina matkustamisesta sekäkansainvälisyydestä. Lukion jälkeen valmistuinfysioterapeutiksi Helsingistä ja sen jälkeen teinhetken töitä sekä reissailin ulkomailla. Minulla oliollut jo jonkin aikaa mielessä hakea opiskelemaanulkomaille, ja lääketieteen opinnot olivatkiinnostaneet minua lukiosta asti. Minua houkuttierilaisen opiskelukokemuksen lisäksi myös hyvänkielitaidon kehittäminen sekä sen myötämahdollisuudet työskennellä muualla Euroopassa.


Kokemus, kielitaito, tiivis yhteisö ja kavereita ympärimaailmaa.

Onko kaveripiiristäsi lähtenyt muita ulkomaille?

Kyllä, kaksi entuudestaan tuttua kaveria on myöstäällä lääkiksessä, ja toisia kavereita on lähtenytopiskelemaan muita aloja esimerkiksi Ruotsiin.Moni kaveri on käynyt myös opiskelijavaihdoissa eripuolilla maailmaa.



Meillä on mielestäni erittäin tiivis opiskelijayhteisösekä suomalaisten että ulkomaalaisten kesken.Muiden maiden opiskelijoillakin on omiakandiseuroja sekä yksi yhteinen International

Student Association, joka kattaa koko koulummeulkomaalaiset opiskelijat.

Kuvaa lyhyesti opintojen rakennetta

Preklinikka kestää meillä kaksi vuotta. Opiskelupreklinikassa on haastavaa ja opettajat tiukkoja,mutta läpipääseminen ei ole mahdotonta. Klinikassaopetus on heti rennompaa ja käytännönläheisempääja opettajat ovat taitavia. Käymme jokaisen kurssinyhteydessä tutkimassa ja haastattelemassa potilaita.Potilaiden kanssa pitää oppia puhumaan latviaksi,opettajat toki tässä auttavat pääsemään alkuun.Meillä kuuluukin latvian kielen opiskelu pakollisenaaineena heti opintojen alusta lähtien. Venäjänkielentaidosta on paljon hyötyä, ja jotkut potilaat puhuvatmyös englantia. Opetus on englanniksi koko kuudenvuoden ajan. Opiskelumenetelmät ovat Latviassahieman teoreettisempia ja perinteisempiä kuinSuomessa, mutta opintojen ydinsisältö on loppujenlopuksi samanlainen.

Mitä ikävöit Suomessa?

Perhettä, ystäviä ja kunnon saunaa.

Mikä on paremmin kuin Suomessa?

Eläminen on hieman halvempaa, ja kesä tuleenopeammin.


siihen mielestäsi haasteita?

Näillä näkymin aion palata Suomeen töihinvalmistumiseni jälkeen, enkä koe siinä senerityisempiä haasteita. En toki sulje poismahdollisuutta työskennellä ulkomailla.

17



Hei, nimeni on Antti Nuikka, 24, ja opiskelenTarton yliopistossa ensimmäistä vuotta lääketiedettä.Olen kotoisin Helsingistä.

Milloin päätit lähteä ulkomaille? Miksi?

Ajatus ulkomailla opiskelusta oli kytenyt päässäni jopitkään, mutta ollessani vuonna 2014 Helsinginlääkiksen kliinis-teoreettisella laitoksella tutkimus-avustajana monien kansainvälisten tutkijoidenympäröimänä tuo ajatus muuttui sittensuunnitelmaksi.

Miksi juuri sinne, missä olet?

Olin lukenut ja kuullut Tarton yliopistosta javarsinkin siellä lääketiedettä opiskelleista paljonhyvää. Viikonlopuiksi pääsee suhteellisen pienellävaivalla ja rahalla takaisin koti-Suomeen, mikäli niinhaluaa, ja paikallinen kieli ei ole suomalaisillemikään ongelma oppia.


Nyt, kun Suomen akateeminen maailma käy läpivaltavaa myllerrystä, jolta lääketieteen sektorikaan eivälty, olen todella kiitollinen meidän pienistäryhmäko’oista. Omassa ryhmässäni on yksitoistaopiskelijaa, joten labroissa (tai prakseissa, kuten mesanomme) pääsee ja joutuu väkisinkin tekemään itse.Enkä myöskään näe haittapuolia sille, että alatikansainvälistyvässä maailmassamme saan opiskellaenglanniksi.

Entä huonot puolet? Onko ollut hetkiä, jolloin on

kaduttanut, että lähdit?

Kertaakaan ei ole käynyt täältä lähteminen edesmielessä, mutta kyllähän täällä joutuu aivan valtavanmäärän tietoa opettelemaan ”by heart”, eikä sitä itseihan aina ymmärrä, että miksi. Opetustyyli onainakin pre-klinikassa todella teoriapohjainen. Janiin, tenttejähän meillä olisi vaikka muille jakaa;syksyllä niitä kertyi noin 35. Voisin elää myösvähemmällä määrällä.



Meillä on täällä eloisa ja aktiivinen,varmasti myös monelle suomalaisellekollegalle tuttu kandiseura TaSLO.Lähes kaikki jäsenet tuntevat toisensa,joten tiiviistä yhteisöstä voidaantodellakin puhua. Ja koska vuosikurs-sista riippumatta melkein kaikkikansainvälisen linjan opiskelijat ovatsuomalaisia, ovat muut ulkomaalaisetopiskelijat enemmän tai vähemmän

integroituneet meidän kanssamme.Virolaisilla kollegoilla on toki hieman omat piirinsä,joskin tänä lukuvuonna olemme järjestäneethuomattavan määrän yhteisiä illanviettoja jayritämme jopa tutustuttaa heitä sitsi-kulttuuriinmyöhemmin keväällä.


on?

Oikeastaan kukaan suomalainen opiskelija ei täällätöitä tee matalan palkkatason vuoksi. Kesä- jatalvilomilla tullaan sitten Suomeen viemäänsuomalaisten työpaikat.


Luonnollisesti perhettä ja kavereita ikävöinenimmäkseen. Sitten on joitain pieniä asioita, kutenvesijohtoveden maku, jalkakäytävien kunto jahymyilevät asiakaspalvelijat. Pääpiirteittäin täällä onkuitenkin hyvin samanlaista kuin Suomessa, jotenvarsinaista ikävää ei ole päässyt kehittymään.


siihen mielestäsi haasteita?

Suomeen palaan todennäköisesti töihin, mutta en olesulkenut pois työskentelyä jossain muuallaulkomailla. En usko, että haasteita mitenkäänylivoimaisen paljon olisi. Kenties suomalaisenlääketieteen termistön huonompi tuntemus voiaiheuttaa aluksi hämmennystä, mutta nopeasti senoppii. Tietääkseni Tartosta valmistuneita lääkäreitämyös tervehditään tasavertaisina kollegoina siinä,missä Suomestakin valmistuneita, joten senkäänpuolesta ei (toivottavasti) tarvitse ongelmia kohdata.

Kuvassa Tarton Biomedicum kuva // Antti Nuikka

18



Otto Zhou, opiskelen ensimmäistä vuotta Uppsalanlääketieteellisessä, Ruotsissa. Olen opiskellut joKarolinskan hammastieteellisessä puoli vuotta,mutta päätin siirtyä medisiinariksi Uppsalaan kaksikuukautta sitten. Olen kotoisin Vantaalta.

Miksi päätit lähteä ulkomaille?

Halusin vaihtelua elämääni ja nähdä hiemanmaailmaa. Lisäksi halusin oppia erityisen hyvinruotsia, koska hyvällä ruotsin osaamisella avautuuparemmat työmarkkinat Pohjoismaissa, ja omastamielestäni se, että pystyy hoitamaan potilasta juurihänen omalla äidinkielellään, on tärkeää.

Miksi juuri sinne missä olet?

Sen lisäksi, että ruotsinkieleni kehittyisi, näinRuotsin sopivasti samanlaisena kuin Suomi, koskayhteiskunta on rakennettu hyvinvointivaltionperiaatteiden mukaisesti. Juuri Uppsalaan päätinmennä, koska Uppsalan yliopistolla on todella hyvämaine Ruotsissa ja Uppsalasta on helpotkulkuyhteydet Suomeen, minkä ansiosta pystynmatkustamaan tapaamaan ystäviäni ja perhettäni


Uppsala antaa hyvät mahdollisuudet edetä juuritutkimusuralle. Kesäisin meillä Uppsalassajärjestetään ns. tutkimuskoulu, jonka kauttapääsemme tutustumaan tutkimuselämään ja jonkakautta voimme ansaita myös mukavasti rahaa.Päinvastoin kuin Suomessa, Ruotsissa eiopiskelubudjettia leikata, mikä näkyy investointeinaja monipuolisina opiskelija-alennuksina. Vaihto-opiskelumahdollisuudet ovat myös parempia, koskameillä on paljon enemmän järjestöjä ja sitenenemmän vaihtoehtoja. Lisäksi opiskelijajärjestötjärjestävät bileitä lähes joka päivä, mikä on tietenkinpelkkää plussaa.


Uppsalassa ollaan tiukkoja opiskelumenestyksestäprekliinisessä vaiheessa. Jos puolessa vuodessaepäonnistut kahdessa tentissä, joudut käymään kokopuolen vuoden uudelleen. Toisaalta kliinisessävaiheessa opiskelijoita siirretään ympäri Ruotsiaetelärannikolta Lappiin asti eikä pelkästäänUppsalan läheisyyteen, mikä aiheuttaa epäonnisille

opiskelijoille päänvaivaa. Lisäksi Uppsalassa onjonkinlainen agenda, että lähes joka päivä koulualkaa klo 8, mikä ei ole koskaan mukavaa.Huomionarvoista on myös, että opiskeluhintaistaruokailua ei ole.

Onko koskaan kaduttanut?

Aluksi kadutti, kun ei ollut vielä tottunut kieleen,elinympäristöön enkä yliopistoelämään ylipäänsä,mutta lyhyen totuttelun jälkeen olen ollut enemmänkuin tyytyväinen valintaani.


Suomalaisia on viisitoista noin 110 opiskelijastaUppsalassa. Me vietämme juuri toistemme kanssavapaa-aikaa, ja meillä on ollut tapana ajoittain pitääSuomi-iltoja, joissa puhutaan lähinnä vain suomea.Opiskelijajärjestöä meillä ei ole vielä, muttasellainen on parhaillaan tekeillä.


on?

Me pääsemme apulaiseksi sairaalaan ensimmäistenvuosien aikana ja opiskelujen loppupuolellapääsemme toimimaan sairaanhoitajina. Yleisestiottaen työnsaanti Uppsalassa on kohtuullisenhelppoa, ja palkat ovat samaa luokkaa kuinSuomessa.


siihen joitain haasteita?

Aion ensisijaisesti palata Suomeen tekemään töitä,mutta pidän myös vaihtoehdot auki muissaPohjoismaissa työskentelylle. En usko siirtymisentakaisin Suomeen olevan haastavaa. Erityisesti enusko opiskelukieleni aiheuttavan ongelmia,melkeinpä päinvastoin, koska ruotsin kielellä on niinsuuri asema Suomessa.

19



Olen 20-vuotias lääkärinalku Espoosta ja opiskelenensimmäistä vuotta Tukholman Karoliinisessainstituutissa.

Milloin päätit lähteä ulkomaille?

Ajatus ulkomaille opiskelemaan lähdöstä oli ollutmielessäni jo monta vuotta. Suomalaisenkoulutuspolitiikan viimeisimmät kiemurat antoivatlopullisen vahvistuksen ajatuksilleni. Viime keväänäpäätin hakea myös Ruotsin yliopistoihin. Osaltaansiinä rohkaisivat ruotsiksi suorittamani puolenvuoden kemian yliopisto-opinnot, eli tiesin pystyväniopiskelemaan myös vieraalla kielellä.

Miksi?

Rehellisesti sanottuna tärkein syy on se, että Ruotsiinon helpompi päästä opiskelemaan. Suomessahan onyleisesti tapana käyttää vuositolkulla aikaapääsykokeisiin valmistautumiseen, alastariippumatta. Ruotsissa ajatusmalli on täysintoisenlainen. Opinnot voi aloittaa keväällä jasyksyllä. Valintaperusteita on useita, ja jopahaastattelulla on mahdollista tulla valituksi erikoulutuksiin. Toki vaakakupissa painoivat myösmahdollisuus päästä hyvään yliopistoon ja oppialisää ruotsin kieltä.


Tukholma. On mukavaa asua oikeasti suuressakaupungissa, jossa on paljon ihmisiä, nähtävää jatekemistä. Tarjontaa on joka lähtöön: hyviäravintoloita, kahviloita, kuntosaleja ja kauppoja onjoka kadunkulmassa. Kaupunkina Tukholma onkaunis ja viihtyisä. Joukkoliikenne on myös täysintoista luokkaa kuin Helsingissä.Tasokas yliopisto. Totuushan on, että KI:tälaadukkaampaa yliopistoa ei lähimaista löydy.Suomen läheisyys. Oikeastaan täältä pääseetarvittaessa nopeammin ja halvemmalla Helsinkiinkuin vaikka Vaasasta. On hauskaa asua ulkomailla,tavallaan kaukana kotoa, mutta silti niin lähellä.


Opiskelijaelämä on hyvin vaatimatonta ainakintäällä Tukholmassa. Sitä saisi kyllä olla enemmän,jotta olisi helpompi tutustua muihin opiskelijoihin.Opiskelujen alussa on raskaat, lähes puoli vuottakestävät kurssit. Kaiken oleellisen kertonee se, ettäpelkkä tentti saattaa vastata kuutta opintopistettä.Itse olisin kyllä lyhyempien kurssien kannalla, muttakyllähän tähänkin alkaa jo tottua.


Suomalaisilla on kohtuullisen tiivis ja aktiivinen

yhteisö täällä. Meitä tulee vuosittain parisen-kymmentä uutta, eli osuus kaikista opiskelijoista onjokseenkin huomattava. Vertaistuki tulee kyllä välillätosi tarpeeseen, ja on hienoa, ettei aina tarvitsepärjätä ihan yksin.

Kuvaa lyhyesti opintojen rakennetta

Opinnot kestävät 5,5 vuotta, minkä jälkeensuoritetaan puolitoista vuotta kestävä AT-palvelu(allmäntjänstgöring). Laillistukseen siis vaaditaanmyös tämä palvelujakso, joka yleensä suoritetaanterveyskeskuksessa. Preklinikka kestää noin kaksiensimmäistä vuotta. Ne koostuvat laajoista, lähespuolen vuoden mittaisista kursseista, joiden aikanakäydään läpi terveen ihmiselimistön toimintaa.Klinikka alkaa kolmantena vuotenasairaalaharjoittelun merkeissä ja jatkuu opintojenloppuun saakka.Käytännön kliinisiä taitoja aletaan opetella hetiensimmäisestä syksystä alkaen. Se on tärkeää, sillämuuten opintojen päämäärä saattaa päästähämärtymään alun raskaiden biokemian opintojenaikana. Terveyskeskukset ja sairaalat tulevat tutuiksijo aikaisessa vaiheessa.


Suomalaisten suorapuheisuutta ja rehellisyyttä -ruotsalaisille se tuntuu tuottavan välillä vaikeuksia.

Aiotko palata Suomeen töihin?

Näin olen ajatellut, ainakin kesätöihin olisi kiva tullamuutaman vuoden päästä.

20

Valkotakkiset henkilöt auttavatsinua löytämään itsestäsi uusiapuolia mikäli vain annat heillemahdollisuuden. Koskaan eiole niin kova kiire, etteikölöytyisi aikaa itsetutkiskelulle.

Venuksen ja Marsin liikkeidenvuoksi vappu alkaa oinailla jo10.4. Älä anna sen vilahtaaohi!

Unohda kylmänviileä logiikkaja anna tunteiden johdatellasinua. Kuuntele vaistojasi jaota riskejä, niin saatatsaavuttaa jotain suurenmoista!

Kevät kukoistaa jo rinnassasi,vaikka huhtikuisessa ilmassaleijailisikin takatalven uhka. Äläpelästy vilpoista ilmaa, vaananna kaikkien kukkien kukkia!

Sinua uhkaa suuri vaara. Älänolostele suojautua kaikinmahdollisin keinoin. Pidäkalleimpasi aina yhtä lähelläitseäsi kuin läsnäolokuittaus-korttisi ja selviät keväästä ehjinnahoin.

Älä anna ulkopuolisten sanellaelämääsi. Antaudu rohkeastivieraiden vaikutteidenvieteltäväksi. Nyt jos koskaanon aika kulkea vastavirtaan jalöytää eksoottinen puolesi.

21

Ihminen, johon olet aiemminsuhtautunut kuin ysköspositii-viseen tuberkuloosiin, alkaatehdä lähtöä, ja saat karvaastikokea, että tunteesi ovatsaattaneet huomaamattasilämmetä. On aika avata suusi,tai saat myöhemmin katua.

Huhtikuu on sinullehuoletonta aikaa! Elämäluistaa kuin kieli jäisellämetallitangolla, ja voit heittäähyvästit tentti-stresseille, silläJupiter on sinua hyväilevätämän kuun ajan!

Tässä kuussa eivät onnenkäkikellot soittele sinulle.Kuudentena päivänä oletkohtaava lyhyen ja lämminkat-seisen naisen, MUTTA ÄLÄLUOTA HÄNEEN! Nimittäinhän, joka uskoo turhaan,syyllistyy usein murhaan.

“Huhtikuu on puhtikuu”kuuluu sanonta. Touhua siismenemään ja anna kaikenenergiasi kulua loppuun! Keväton loppuun palamiselle ja kesäsiitä toipumiselle, joten annamennä ja suorita itsesikierroksille! Älä nuku! Älä syö!Suorita!

Pue kauneimmat ajatuksesiteoiksi tänä keväänä. Lähi-piirissäsi joku kaipaatunnustusta työstään, annasinä sitä hänelle. Pyriilahduttamaan ympäristöäsimyös pukeutumisellasi - javaikkapa uudella räväkällähiustyylillä!

Kevätmasennus iskee sinuunerityisellä voimalla. Osta uudetaurinkolasit ja hupullinenkevät-takki ja muista, ettäjokaisen kevään jälkeen koittaaaina uusi syksy.

22

Jokainen tietää, ettei lähikauppaan voi mennäjoutumatta kiperien valintojen eteen. Vaikeanvalinnan eliittiä edustavat rivitolkulla hyllyissäjonottavat jugurttipurkit, mutta oma pohdintansa onsuoritettava myös niinkin banaalia tarviketta kuinWC-paperia hankkiessa.

Moni perustelee valintaansa hinnalla, eikä millätahansa hinnalla, vaan yksikköhinnalla: kuinkapaljon maksaa yksittäinen paperirulla?Toimituksessa heräsi kuitenkin jatkokysymys: kuinkakauan yksi rulla kestää? Voiko ylellinen paperi tullalopulta halvemmaksi, jos rulla kestää käytössäpidempään kuin halpa?

Testasimme paperit Just1 (Lotus) ja WC-paperi(Xtra). Just1 lupaa mahtipontisesti, että yksi arkkivoi riittää, Xtra ei lupaa mitään.

Just1-rullassa arkkeja on 73, Xtrassa 200. Just1-paperin rullahinta oli Alepassa 0,83€, halvempikollegansa maksoi 0,26€/rulla. Hinta on siisJust1:lla 1,14snt/arkki ja Xtralla 0,13snt/arkki.Yhden Just1-arkin hinnalla saa siis lähes 9 Xtra-arkkia, mutta oli muuten arkkien paksuudessa japinta-alassakin eroa.

Kuinka paljon koehenkilöillä sitten kului kumpaakinpaperia?

“Tässä kahden hengen taloudessa kaksihalvempaa rullaa paperia kesti viisipäivää, kalliimmat rullat kahdeksan.Halvempaa paperia joutui molemmatkäyttämään aina käyttämään neljäarkkia kerrallaan. Kalliimmalla itsepärjäsin yhdellä(!), kämppis otti ainakaksi kerrallaan. Jos kämppikseni javieraanikin olisivat käyttäneet yhtäarkkia kerraallaan, olisi kalliimpi paperikestänyt varmasti vielä kauemminkin.”

“Itselläni kului Just1-papereita kerralla4-6 ja halvempia papereita 8-12, jotennopealla laskutoimituksella itsellänihalvempi rulla kestäisi pidempään.Erityishuomiona Just1-papereista: 1 eiriitä ja 2 on liikaa, ja useiden kerrostentakia paperi repeää herkästi kovassakäytössä.”

Vaikka nelihenkisestä testiryhmästämme yksi todellaonnistui “Just 1”-tavoitteessa, käytimme halvempiaarkkeja keskimäärin vain puolet enemmän kuinkalliita. Halpispaperi voidaan siis julistaaylivoimaisesti halvimmaksi valinnaksi. Tämä onsääli, sillä Just1:a käyttäessä sai hetken kokeaelävänsä ylellistä elämää.

Toisaalta myös opiskelijan, oli kuinka persaukinenhyvänsä, on hyvä uhrata hetki valintojensaeettisyyden pohtimiseen. Kumpikaan papereista eiole Suomessa valmistettu - terkkuja Paperiliittoon -mutta Xtralle pisteet rehellisyydestä. Paketissakerrotaan paperin olevan latvialaista, Just1 mainitseevain suomalaisen valmistuttajan. Xtra vie voitonmyös ekologisuudessa. Halvemman paperinjoukossa olevat roskat häiritsevät hieman esteettisenvessassakävijän silmää, mutta onhan kierrätyspaperiaina kannatettavaa. Just1:n ainoa ekopuoli onflushable-hylsy, jota ei oikeasti saakaan huuhdellapöntöstä alas. Edes itse paperi ei ole runsaissamäärin kovin flushable, kuten yksi testiryhmämmejäsen sai karvaasti kokea.

Toisaalta, Lotus kertoo Just1-paketissaan tukevansaomaa naisten Ocean Racing Teamia ja SOSlapsikylää. Valintojen maailma.

23

Filosofisen materialistin ristiriita

Jos kuoleman jälkeenei ole jäljellä ketääntai mitäänjoka voi tunteaedes kuoltuammeemme saa tietäämiltä kuolema tuntuu

Tämä ajatusvoi tuntua epäreilultaja jopa pelottavaltamutta siinä on samallajotain hyvin lohdullista

Meidän ei tarvitsepelätä mitään sellaistajota emme kuitenkaanvoi kokea tai tuntea

Saatamme pelätä kuolemaaMutta jos aika vaihtaisi suuntaapelkäisimmekö syntymää?

Riku A. Rommi

Saaren laiturilla vierelläsityynen Päijänteen edessäkaukana kaikestahiljaisuus oli niin syvämajesteetillinenja pysäyttäväettä ajatuksenikuulostivat huudoltaja puheenioli syntiä

Taitava muusikkoosaa soittaa hyvinKokeneempi tunnistaakappaleesta kohdatjotka eivätkaipaa melodiaaRunoilijankintulisi tietää,milloin sanoja

Riku A. Rommi

24

Kevät (ainakin hetkittäin) ja valoisat aamut!Mikä voisikaan olla ihanampaa kuin herätä uuteen kouluaamuun kirkkaiden auringonsäteiden pilkahdellessasälekaihtimien välistä! Ei ainakaan se, kun avaa verhot huomatakseen, että edellisillan kuiva asfaltti jamehevältä tuoksuva multa ovat vaihtuneet tasaiseen nuoskalumeen. Mutta kyllä se kevät sieltä vielä tulee!

Medisiinan tasoAlfoista enää 18 reputti tenttinsä ja deltoillakin oli erinomaisia selityksiä sille, miksi melkein puolet kurssistaistui radiologian kuvatentin uusinnassa ja poistui sieltä lopunkin uskonsa menettäneinä.

ApprotKouluvuoden loppusuoralla ollaan, mutta vielä on suoritettavana monta approa. Legendaaristen Aatun jaHesarin appron lisäksi valikoimassa on viime vuosina loppuunmyyty Olarin appro. Kuittauskortit esiin!

Otto FalkStadin lääkiksen uusin kirkas tähti on herättänyt ihailua aina opetushoitajien toimistosta vuosijuhlienjatkoille asti.

__________________________________________________________________________________________

Pitäisi taas siivota, mutta pölypussi on täynnä.Tiskikone on rikki. Kaikki opintolaina on jo nostettuja käytetty. Mihinkään ei pääse töihin. Vuokra onmaksamatta, tulostaminen ei ole enää ilmaista,joukkoliikenteen hinnat ovat nousseet. VR ehkä laskihintojaan, mutta ei kiinnosta, junathan ovat ainamyöhässä. Orion ei enää sponsoroi klinikkaristeilyä.Alfat saivat sentään ilmaiset stetoskoopit, muttaolisin halunnut hienomman värisen. Oikeastaanhaluaisin monta eri väristä, jotta voisin aina valitapäivän asuun sopivan.

Axl Smith on häiriintynyt perverssi ja poliitikotkaikki pahaa haluavia idiootteja, eli oikeastaankaikki mediassa esillä olevat henkilöt ovat kusipäitä.Samaan kategoriaan kuuluu myös henkilö, jokapäätti varastaa ukuleleni Euffalta.

Taas on tulossa ”takatalvi”, vaikka ulkona onmuutenkin kylmä. Tiet olivat koko talven liukkaita,koko ajan on pimeää, aurinkoa ei ole näkynytkahteen viikkoon. Lumien sulettua teiden reunatovat täynnä koiran kakkaa... Voi kauhistus, mitentästä selvitään!?

Kokonaisuutena maapallon ilmaston tilanne on vieläsurkeampi. Joulukuun Pariisin ilmastokokouksenpäätöksessä pyrittiin rajoittamaan maapallonkeskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Tammikuussaarktisten alueiden keskilämpötila oli vaatimattomat7,5°C yli pitkän ajan keskiarvon, helmikuussa kokomaapallon keskilämpötila oli suurimman osan ajastayli 2°C normaalin yläpuolella. Tätä rajaa eiilmastosopimuksen mukaan pitänyt ylittää ennenvuotta 2100. Toki kyse on yksittäisistä kuukausista,mutta jo voi melko varmasti sanoa, että pieleenmenee tämäkin. Nyt kuulostaa oikeasti aika pahalta.Pitäisiköhän melkein olla välittämättä jutun alussaluetelluista asioista ja keskittää viha oikeastitärkeisiin asioihin?

JA VOI JUMALAUTA KOULUJEN JAOPISKELIJOIDEN BUDJETISTA AIOTAANTAAS LEIKATA, NYT BARRIKADEILLE!

25

MaanantaipullaEn ole koskaan nähnyt maanantaipullan katoavan niin hitaasti kuin viime aikoina. Miettivätkö ihmiset nyt jolinjojaan kesää varten?

OpiskelumotivaatioOpiskelijat haluavat arki-iltoina opiskelun sijaan puiston penkille juomaan viiniä.

TaitopajaDeltat kävivät Karolinskassa ihastelemassa paikallista Taitopajaa ja haaveilivat, että ehkä joku päivä meilläkinon sellaiseen varaa. Kevään henkeen sopiva looginen jatkumo tälle saatiin, kun tiedekunta irtisanoi samallaviikolla sen henkilön, joka on ollut avainasemassa oman Taitopajamme nostamisessa nykyiseen uskoonsa.

Tenttien laatijoiden tasoDenttarialfojen yläraaja-tentissä oli kysymys nivusten imusolmukkeista. Toisaalta osa monivalinnoista oliilmeisesti esitäytetty, joten kokonaisuus lienee ollut ihan reilu.

___________________________________________________________________________________________

Kello on nyt kolmea vaille kaksitoista. Vuoden 2015tammikuusta asti on kello ollut kolmea vaillekaksitoista, jos kysytään Bulletin of the AtomicScientistin johtokunnalta. Puhun siis tuomiopäivänkellosta. Tuomiopäivällä ei tässä viitata päivään,jolloin Isä, Allah tai muu tuomitsee meidätteoistamme, vaan päivään, jolloin ihmiskunta itseomin pikku kätösin tuomitsee itsensä.Tuomionpäivän kello on atomitieteilijöiden kylmänsodan aikana aloittama ajanlasku siihen, kuinkakauan aikaa on maailmanloppuun - tai tarkemminsanottuna siihen, että ihmiskunta tuhoaa itsensä.Kylmän sodan aikana maailmanlopulla viitattiinlähinnä Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen väliseenmahdolliseen ydinsotaan, mutta ydinaseuhan vierelleon vanhojen hyvien aikojen jälkeen noussut toinen,yhtä suuri vaara: ilmaston lämpeneminen. Tämän jamuiden ihmisyhteisön kehitysten takia kello onnykyään kolmea vaille kaksitoista, kaksitoistaosoittaen maailmanloppua.

Olisin valmis veikkaamaan punaisen vihkonipantiksi siitä, ettei tämä ole ensimmäinen kerta, kunkuulet ilmastonmuutoksesta. Ilmastonmuutos onakateemisessa maailmassa laajalti hyväksytty ilmiö,ja 70-luvulta lähtien se on myös ollut aiheenavahvasti politisoitunut. Ei voi siis olla miettimättä,miksi ihmisten käytös ei ole dramaattisestimuuttunut. Kyse ei ole tiedonpuutteesta tai arvojeneriäväisyydestä. Vaikka ilmastoasiat joskusvärjätäänkin arvokysymyksiksi, kenen arvoihin eielämämme jatkuminen maapallolla sopisi?

Tiedonpuutteeseen ei myöskään voi nojata. Kierrätä,älä yksityisautoile, kuluta kohtuullisesti ja kestävästija älä syö lihaa ovat kaikki varmasti tuttuja saarnojasinullekin. Montaako niistä siis toteutat?Lihantuotanto tuottaa enemmän kasvihuonepäästöjäkuin kaikki maailman autot, lentokoneet, junat jalaivat yhteensä puhumattakaan sen muistaekologisista ja eettisistä ongelmista. Myöskulutustottumukset länsimaisessa kapitalistisessayhteiskunnassa ovat useimmiten kaukana kestävästä.Systeemi tietenkin pohjaa siihen, että ostamme ainaLISÄÄ, ei siihen että ostamme kerran ja olemmesitten tyytyväisiä. Tän päivän maiharit on huomisenkumpparit ja niin edespäin. Ja siinähän se ongelmaonkin: kaikilla on roolinsa siinä prosessissa jokakiihdyttää ilmastonmuutosta. Olisi toki ihanaairtisanoa itsensä tästä vastuun verkosta, mutta se onkäytännössä mahdotonta. Globalisaatio on luonutloputtoman tekojen ja seurausten ketjun, jossa mekaikki olemme osallisina. Siksipä jokainenostoksemme on periaatteessa kannanottoilmastonmuutoksen puolesta tai vastaan. Siksipänekin, jotka pesevät kätensä ja sanovat, etteivät haluaottaa kantaa tai vaikuttaa, vaikuttavat silti,tiedostamattaan. Ja niin kuin politiikassa yleensä, josei itse päätä asioistaan, joku muu tekee päätöksen.Min röst är din framtid ja mun uus pikkumusta onsun lastenlasten tulevaisuuden arvoinen.

“Imagine if trees gave off wifi signals, we would beplanting so many trees and we’d probably save theplanet too.Too bad they only produce the oxygen we breathe.”

q-kautinenetten jäisi suomeen opiskelemaan. toisin kävi. tästä q-kautisen numerosta voit lukea...

Documents