tarpeesi tulevaisuudessa - mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/3663.pdf · ammatillinen...

Henna Virkkunen: Panosta osaamisesi jatkuvaan kehittämiseen.

TARPEESI TULEVAISUUDESSA

TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

ErikoistutkinnotPoliisit, pelastajat ja len-täjät palvelukseemme

IT-alan koulutusMainettaan monipuolisempi

Korkeakoulu-uudistus Joustavuutta päätöksentekoon

KOULUTUSN:o 2 / Syyskuu 2009

VOITA

500 €LAHJAKORTTI

??? ????

Haluamme auttaa lukijoitamme menestymään, siksi mielipiteesi on meille erittäin tärkeä.Vastaamalla Koulutus-erikoisjulkaisua koskeviin lukijapalautekysymyksiin 15.9.2009 mennessä, osallistut 500 euron lahjakortin arvontaan.

Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä lehdestä!

Osallistu kyselyyn osoitteessa www.mediaplanet.fi /feedback

ALASI LÖYTYMISEN

AVUKSI

8SUUNTAA

KU

VA: w

ww

.hen

navi

rkku

nen.

fi

Aikuiskoulutus Kehitä osaamistasi - kouluttaudu kaiken ikää

Kansainvälisyys Vieraskielisen tutkinnon vahvuudet

2 TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

HAASTEITA

Osaaminen on vetovoimatekijäsi

12 · september 2009 meDIApLANetI teemALeHt

• Pelastajakurssit 70-71: Hakuaika päättyy 11.9.2009 ja valintako-keet järjestetään viikolla 47. Koulutus kestää 1,5 vuotta. Pohjakou-lutus vaatimuksena on joko lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto.

TULE OPISKELEMAAN

Tammikuussa 2010 alkava koulutusPELASTUSOPISTOON!

PELASTUSOPISTO, PL 1122, 70821 KUOPIO / www.pelastusopisto.fi

Katso tarkemmat tiedot www.pelastusopisto.fi kohta

”Haku päällä (tutkinto)”.

Tietoa koulutuksesta sekä hakulomakkeita saa osoitteesta www.pelastusopisto.fi sekä Pelastusopistolta:Pirjo Paldanius, puh 071 875 3490 tai e-mail:

[email protected] Kiminki, puh 071 875 3488 tai e-mail:

[email protected].

• Pelastaja- ja alipäällystökurssille haettaessa käytetään Pelastuso-piston hakulomaketta.. Koulutuksiin voi hakea myös harkinnanva-raisen valinnan kautta.

• Alipäällystökurssi 31: Hakuaika päättyy 11.9.2009 ja valintakokeet järjestetään 2.- 3.11.2009. Pohjakoulutus vaatimuksena on pelastaja- tai palomiestutkinto. Koulutus kestää vuoden.

Kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin suojaamiseksi tulisi turvata korkeimman osaamisen ja laajan ammattiosaamisen kirjo – mutta etenkin perusopetus koko kansakunnan osaa-misen perustana.

Kansakuntien ja yksi-löiden menestys no-jaa vahvasti koulu-tukseen ja osaami-seen. Hyvinvoinnin edellytykset luodaan ja turvataan kan-

sainvälisessä kilpailussa. Globalisaa-tio nähdään uhkana ja mahdollisuu-tena – suomalaisille tämä väistämä-tön asia on selkeästi mahdollisuus.

Kehitys asettaa uusia haasteita koulutukselle. Muutos ei kohtaa vain tuotantoa ja sen parissa työskente-leviä, vaan kaikkea työtä – olipa se tuotannon ja palvelujen asiantunti-ja- tai työntekijätyötä. Ratkaisuja haasteisiin etsitään useissa mais-sa – päätöksentekijät ovat kaikkial-la entistä tietoisempia koulutuksen merkityksestä kilpailukyvyn ylläpi-täjänä. Hyvinvoinnin säilyttämisek-si olemme osaamisen kilpajuoksus-sa. Tässä kilpailussa osaaminen on vetovoimatekijä, sivistys menestys-tekijä: suomalainen ammattitaito herättää luottamusta, hyvä yleissi-vistys edistää suomalaisten pärjää-mistä kansainvälisillä markkinoilla.

Jatkuvaa oppimistaKoulutuksen tulisi tuottaa korkeinta osaamista ja laaja ammattiosaami-sen kirjo – mutta etenkin panostaa esi- ja perusopetukseen kansakun-

nan osaamisen perustana. Koulutuk-sen tulisi saada käyttää viimeisintä teknologiaa ja tuottaa uusinta tek-nologista osaamista. Sen tulisi edis-tää luovuutta, käytännön innovaati-oita ja kekseliäisyyttä. Koulutuksen tulee luoda kyky toimia monimut-kaistuvassa ympäristössä ja tukea organisaatioiden ja yksilöiden jatku-vaa oppimista. Koulutuksella tulisi synnyttää empatiaa ja globaalia ym-märrystä erilaisista yhteiskunnista ja yhteisöistä.

Suomesta mestareitaMonet näistä keinoista ovat niitä, joilla suomalainen koulu ja koulu-tusjärjestelmä tukevat kansakun-nan osaamisen ja sivistyksen ra-kentamista. Kansainvälisissä vertai-luissa suomalaisen perusopetuksen tulokset ovat maailman huippua. Ammattikoulutus turvaa laajaa am-mattiosaamisen kirjoa ja ammatillis-ta huippuosaamista. Suomalaisten menestys ammattitaidon MM-kil-pailuissa kertoo ammattiosaamisen vahvistumisesta. Korkeakoulutusta kehitetään lähemmäs kansainvälis-tä huipputasoa.

Samalla globalisaatio ja julkisen talouden vaikeudet haastavat suo-malaisen koulujärjestelmän. Luo-vuuden kulttuuri syntyy siitä, mihin kasvatamme ja koulutamme ihmi-

siä. Koulujen vahvuuksista on pidet-tävä kiinni. Sille pohjalle on hyvä ra-kentaa. Jotta voisimme myös tule-vaisuudessa olla kärjessä, meidän on onnistuttava vastaamaan muutok-seen ennen muita maita.

Investoidaan perustasolleSuomalaista koulua on pidetty maailmanluokan oppimisinnovaa-tiona – suomalaisen osaamispoli-tiikan perustana. Koulun arkipäivä ei kuitenkaan ole helppo: olemme tietoisia niukoista voimavaroista, lomautuksista, liian suurista ope-tusryhmistä, puutteista tietoja viestintätekniikan opetuskäytössä, oppilashuollon ongelmista, opet-tajien työuupumuksesta, mutta myös oppimisen tulosten kasvavis-ta eroista. Koulu jää helposti liian vähäisille voimavaroille, kun julki-sista voimavaroista päätetään – yhä useammin kunnallisina päätöksi-nä. Voi perustellusti kysyä, ymmär-rämmekö riittävästi esi- ja perus-opetuksen ratkaisevan merkityk-sen tulevaisuuden investointina kannalta? Jos nyt leikkaamme pe-rusopetuksen voimavaroja, emme ymmärrä sitä, että perusopetusta tulee jatkuvasti huoltaa, päivittää ja uudistaa – tämä vaatii todellista investointia kouluun ja innovaatio- ja osaamispolitiikkaan.

“Oppisopimuskoulu-tus on hyvä mahdol-lisuus saada oma ura uuteen nousuun.”

Teija FeltKoulutusneuvos

SUOSITTELEMME

SIVU 4

Uusi elämä odottaa s. 61. Ota joustava lisäkoulutus avuksi, jotta pääset tavoitteisiisi.

Kielipäästä on etua s. 102. Kansainvälistymiseen liittyvät unel-mat toteutuvat kunnollisen kielikoulutuk-sen avulla.

KOULUTUS NO 2. SYYSKUU 2009

Julkaisija: Suomi Mediaplanet OyUnioninkatu 18, 00130 HelsinkiLiiketoimintajohtaja:Sauli AsikainenToimituspäällikkö: Jarmo Perälä (vastaava)Eveliina Hämäläinen

Vastuussa tästä numerosta:Projektipäällikkö: Saana VuolasvirtaPuhelin: 09-565 84 024E-mail: [email protected]

Jaetaan Iltalehden liitteenä 01.09.2009

[email protected]: 09 - 5658 4000

Autamme lukijoitamme onnistumaan!

Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyö-kumppaneilleen uusia asiakkaita. Konsep-timme perustuu korkealaatuiseen toimi-tukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan.

www.seamk.fi

Mitä kuuluu huomenna?Automaatiotekniikka insinööri (AMK)Bio- ja elintarviketekniikka insinööri (AMK)Fysioterapia fysioterapeutti (AMK)Hoitotyö sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK)International Business tradenomi / BBAKirjasto- ja tietopalvelu tradenomiKone- ja tuotantotekniikka insinööri (AMK)Konservointi konservaattori (AMK)Kulttuurituotanto kulttuurituottaja (AMK)Liiketalous tradenomiMaaseutuelinkeinot agrologi (AMK)Metsätalous metsätalousinsinööri (AMK)

Muotoilu muotoilija (AMK)Nursing sairaanhoitaja (AMK) / Bachelor of Health CarePalvelujen tuottaminen ja johtaminen restonomi (AMK)

Tutustu myös ylempiin

ammattikorkea-kouluopintoihin www.seamk.fi /

ylempiamk

Pk-yrittäjyys tradenomiRakennustekniikka insinööri (AMK)Sosiaaliala sosionomi (AMK)Tietotekniikka insinööri (AMK)Vanhustyö geronomi (AMK)

Timo LankinenOpetnshallituksen pääjohtaja

“Koulutuksella tulisi synnyttää empatiaa ja glo-baalia ymmär-rystä erilaisista yhteiskunnista ja yhteisöistä.”

KUVA: Antero Altonen

SUOMALAINEN PERUSKOULUSUOMALAINEN

1SUUNTA

3tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Ihmisillä on erilaisia tarpeita: näistä itsensäkehittäminen on meille monelle hyvintärkeää. Monimuotoisista, työelämä-läheisistä oppimisratkaisuista voit löytääomaan kehittämistarpeeseesi ja elämän-tilanteeseesi sopivan ratkaisun. Myösorganisaatiot voivat olla kehittämässäomaa toimintaansa.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koulutusalatovat liiketalous, tietojenkäsittely, johdon assistentti-koulutus, hotelli- ja ravintola-alan sekä matkailunkoulutus, liikunnanohjaaja- ja toimittajakoulutus sekäammatillisten opettajien koulutus. Ohjelmia toteu-tetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Oppimis-ympäristömme on kansainvälinen yli 1 000 ulko-maalaistaustaisen opiskelijan opiskelupaikka, jayhteistyöverkostomme ulottuvat eri puolille maailmaa.Kaikkiaan meillä on 10 000 opiskelijaa.

Haluatko kehittää itseäsi?Tarjoamme kehittymismahdollisuuksia sekä nuorilleettä jo pitkänkin työelämäkokemuksen omaavilleaikuisille. Yhteistyössä työelämän kanssa kehitämmeopetustamme, jotta se vastaa mahdollisimman hyvintulevaisuuden työelämän vaatimuksiin.

Millaiset ohjelmat kiinnostavat?Meillä HAAGA-HELIAssa voit opiskella ammatti-korkeakoulututkintoon, ylempään ammattikorkea-koulututkintoon tai erilaisia erikoistumisopintoja,opettajan pätevyyden, eMBA in Service Excellence

-ohjelman tai uutuutena Kasvuyrityksen johtamisenerityispätevyyden. Myös avoimen ammattikorkea-koulun tarjonta on runsasta. Tarjolla on sekä pitkiäettä lyhyitä ohjelmia.

Onko organisaatiollasikehittämistarpeita?Tarjoamme sekä pienille että isoille yrityksille jaorganisaatiolle kehittämisprojekteja, joissa yhdessäkehitetään toimintaa. Meiltä löytyy myös harjoittelijoitaja asiantuntijoita työnantajien tarpeisiin.

Lisätietoja:http://www.haaga-helia.fi/fi/tutkimus-ja-kehityspalvelut/contact-centre.

HAE OPPIMAAN!

VIERASKIELISTEN KOULUTUSOHELMIEN HAKU(International Business Programme)1.9.2009 – 11.9.2009klo 16.15 mennessä

SYKSYN NUORTEN YHTEISHAKU(Ammattikorkeakoulututkinnot)14.9.2009 – 25.9.2009klo 16.15 mennessä

SYKSYN AIKUISTEN YHTEISHAKU(Ammattikorkeakoulututkinnot jaylempi AMK-tutkinto)28.9.2009 – 9.10.2009klo 16.15 mennessä

eMBA-OHJELMAAN HAKU(31.8.2009 mennessä)

KASVUYRITYKSEN JOHTAMISENERITYISPÄTEVYYSOHJELMA14.9.2009 – 16.10.2009

Mitä sinähaluattulevaltatyöltäsi?

HAAGA-HELIASSA OPISKELU JATYÖELÄMÄ KULKEVAT KÄSI KÄDESSÄ

OPISKELE

UUTTA!


Aikuiskoulutus on yksi uudel-leen kohdennettavien varojen pääpainopisteistä. Opetusmi-nisteri Henna Virkkusen mu-kaan opetusministeriön pääluo-kan menoista noin 12 prosenttia käytetään aikuiskoulutukseen.

‒ Lähtökohtana on uudistaa ai-kuiskoulutusjärjestelmää niin, että se vastaisi 2010-luvun Suo-men haasteisiin ja kannustaisi koko aikuisväestöä oman osaa-misensa jatkuvaan kehittämi-seen, Virkkunen toteaa.

Uudistus on valmisteltu vas-tuuministeriöiden OPM, TEM, STM sekä työelämän valtakun-nallisten järjestöjen yhteistyö-nä, ja sen toimeenpano on osin jo alkanut.

Tarkista ajoissa koulu-tuksesi ajankohtaisuusTyöllisyystilanteen muututtua viime vuoden loppupuolella ai-kuiskoulutustoimia on suun-nattu tukemaan työssäpysymis-tä ja työllistymistä, sekä raken-tamaan sellaista osaamista, jota tarvitaan taantuman jälkeisessä Suomessa.

‒ Tämän vuoden ensimmäi-seen lisätalousarvioon sisälty-vällä ns. taantumarahoituksel-

la on lisätty edelleen ammatilli-sen aikuiskoulutuksen tarjontaa 1000 paikalla vailla ammatillis-ta tutkintoa, tai vanhentuneen koulutuksen varassa oleville,

kertoo Virkkunen. Lisäksi kor-keakoulutetuille on käynnistet-ty oppisopimustyyppinen täy-dennyskoulutus 300 paikan vo-lyymillä.

Tarpeisiin sovitettu jous-tava koulutus Oppisopimuskoulutus, työelä-män näyttötutkintoihin johta-va, tai niiden osina suoritettava ammatillinen lisäkoulutus on joustavasti räätälöitävissä yri-tysten henkilöstön tarpeisiin. Työmarkkinaneuvos Teija Felt pitää oppisopimuskoulutusta erityisesti työttömyysuhan alla oleville aikuisille hyvänä mah-dollisuutena saada uraa uuteen nousuun:

‒ Oppisopimuskoulutus on joustava tapa hankkia ammatti-taito. Koulutus tähtää näyttötut-kinnon suorittamiseen, eli ta-voitteena on ammattitutkinnon suorittaminen työn ohessa.

Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välinen määräai-kainen työsopimus ja työssäop-pimisen ajalta maksetaan palk-kaa. Käytännön jaksoja täyden-netään teorianopiskelujaksoilla, joihin on mahdollista saada kou-lutustukea. Feltin mukaan opis-kelijan kannalta kannustavaa on tarkoitus, että koulutuk-sen jälkeen henkilö rekrytoi-daan yritykseen, jossa käytän-nön harjoittelun osuus tehdään. Myös yrityksen kannalta oppi-sopimuskoulutus on kätevä tapa kouluttaa omien tarpeiden mu-kaista työvoimaa.

TE-toimistot tarjoavat uraoh-jausta ja koulutusneuvontaa oi-kean alan valinnassa ja koulu-tuspaikan etsimisessä. Lisätietoja www.mol.fi

Varaudu tulevaisuuteen - kehitä osaamistasi

INSPIRAATIO

TARJA RANNISTO

[email protected]

Kysymys: ■ Kuinka uuden ammatin hankkimisen, tai ole-massa olevan tietotaidon ko-hentamisen tarve on huomioitu opetusministeriössä ja TE-kes-kuksissa?

Vastaus: ■ Aikuisväes-tön osaamisesta huolehtimi-nen kuuluu hallitusohjelman TOP10-ryhmään.

FAKTAA

Aikuiskoulutuspolitiikan ■ tehtävänä on työvoiman saata-vuuden ja osaamisen turvaami-nen, sekä yhteiskunnan ehey-den ja tasa-arvon vahvistami-nen.

Aikuiskoulutuspolitiikal- ■la tuetaan pyrkimyksiä työurien pidentämiseen, työllisyysas-teen nostamiseen sekä taan-tuman vaikutusten lieventämi-seen.

Hallitus ■ on asettanut ta-voitteeksi, että vuosittain kou-lutukseen osallistuvien osuus työikäisestä aikuisväestöstä

kasvaa 60 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä.

Opetusministeriön ■ esityk-seen sisältyi aikuiskoulutuksen paikkojen lisäämistä. Talousarvi-on neuvottelut ovat vielä kesken, ja vasta budjettiriihen jälkeen tie-detään, myönnettiinkö rahoitus esitetyllä tavalla.

Lisätalousarvioon ■ sisälty-vällä miljoonan euron rahoituk-sella voitiin käynnistää alle 10 korkeakoulutettujen oppisopi-mustyyppisen täydennyskoulu-tuksen hanketta, kun hakemuk-sia oli 116.

1

LYHYESTI

Sosiaali- ja terveysala tarjoaa monipuolisia tehtäviä

Sosiaali- ja terveydenhuollon työllisyystilanne on pysynyt

hyvänä eri puolilla maata ja sen ennakoidaan kasvavan edelleen tulevaisuudessa. Alan koulutusta lisätään entisestään.

Alan tarkoitus on hyvinvoin-nin ja terveyden edistäminen. Se tarjoaa monipuolisia tehtäviä ih-misten parissa terveyskeskuksis-sa, sairaaloissa, päiväkodeissa ja sosiaalihuollon palveluissa, sekä erilaisissa järjestöissä.

Ala tarjoaa myös hyvät etene-misväylän erilaisiin koulutus-, tut-kimus- ja johtamistehtäviin, sekä erityisasiantuntijatehtäviin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Terveydenhuollon ammatteja ovat mm. lääkäri, hammaslääkä-ri, psykologi, sairaanhoitaja, lähi-hoitaja, puheterapeutti, fysiotera-peutti, farmaseutti ja kiropraktik-ko. Sosiaalialalla voi työskennellä sosiaalityöntekijänä, sosiaalioh-jaajana, lastentarhaopettajana ja lähihoitajana.

KATI HUURTELA

[email protected]

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö

!

Henna Virkkunen Opetusministeri

Teija Felt Työmarkkinaneuvos

VINKKI

ww

w.v

n.fi

ww

w.v

n.fi

AIKUISENA UU-TEEN URAAN

AIKUISENA UU-

2SUUNTA

KUVA: istockphoto.com

Koulutus lisää elämänlaatua muun muassa uusien kontaktien ja kiinnostuksen kohteiden kautta.

KUVA: istockphoto

Opiskelu kannattaa

5TÄMÄ JULKAISU ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA TEEMALEHTI

Löydä oma Metropoliasi! Kun mietit uutta uraa tai haluat kehittää nykyistä am-mattitaitoasi, Metropolia tarjoaa monipuolisia ja joustavia koulutusratkaisuja. Tiivis yhteistyö pääkaupunkiseudun yritysten ja yhteisöjen kanssa varmistaa ajantasaisen ja käytännönläheisen otteen työelämän haasteisiin.

Metropolian aikuiskoulutuksessa voit suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon, ylem-män ammattikorkeakoulututkinnon tai täydentää tutkintosi ammattikorkeakoulu-tutkinnoksi tai suorittaa erikoistumisopintoja. Avoin ammattikorkeakoulu antaa mah-dollisuuden opiskella ammattikorkeakoulututkinnon osia joustavasti ja edullisesti.

Uutta virtaa elämään. Opiskelu Metropoliassa on motivoivaa ja työurasi kannalta palkitsevaa. Ota uusi askel ja vahvista osaamistasi.

Hakuajat aikuiskoulutukseen 28.9. – 9.10.2009

• Kulttuuri • Liiketalous• Sosiaali- ja terveysala

www.metropolia.fi

Uutta näkemystä!

VINKKI

Pelkästään Suomessa voit valita ammattisi ja koulutus-alasi satojen erilaisten joukosta. Tietoa erilaista vaihto-

ehdoista löydät eri oppilaitosten kotisivuilta ja opinto-op-paista, samoin kuin esimerkiksi ammatinvalintaohjaajilta ja rekrytointiyrityksiltä. Pidä mielessä mielenkiintosi kohteet ja vahvuutesi, samoin kuin alueet, joita tahdot itsessäsi ke-hittää, niin alan valinta selkeytyy.

ON MISTÄ VALITA!

SUUNTANA TYÖ1. Valitse oma alasi2. Menesty opinnoissasi3. Löydä unelmatyösiKUVAT: istock.com

2

2

11


Vauhdita uraasi joustavalla lisäkoulutuksella

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston johtaja Hannu Sirén kertoo, että olemas-sa olevia koulutusmuotoja kehi-tetään jatkuvasti enemmän työ-markkinatarpeita vastaaviksi ja sen lisäksi luodaan uusia joustavia lisäkouluttamisen tapoja:

‒ Uutena on aloitettu muun mu-assa oppisopimuskoulutustyyp-pinen täydennyskoulutus korkea-koulututkinnon suorittaneille.” Sen suosio on yllättänyt ja kysyn-tää on huomattavasti käytettävis-sä olevia resursseja enemmän.

Tartu uudistuksiin ja kehität tulevaisuuttasi‒ Hyvin iso seikka tulevassa kehi-tyksessä on yliopistojen lainmuu-tos, tähdentää Sirén. Sen vaikutuk-sista on käyty julkisuudessa kii-vastakin keskustelua. Muutos ei kuitenkaan kohdistu suoraan tut-kintorakenteisiin, kurssitarjon-taan, tai opetuksen sisältöön, vaan

Timo LuopajärviArene ryn pääsihteen

AJASSA

TARJA RANNISTO

[email protected]

Kysymys: ■ Vaikuttavatko työ-markkinoilla tapahtuvat muu-tokset ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tarjoaman koulu-tuksen kehityssuuntiin?

Vastaus: ■ Taantumalla näyt-tää olevan positiivista vaikutus-ta erityisesti korkeakoulujen ai-kuiskoulutuspaikkoihin, joita on opetusministeriön päätöksen mukaisesti lisätty.

FAKTAA

Vuonna ■ 2008 työvoimakou-lutukseen osallistui n. 7 400 kor-kea-asteen tutkinnon suoritta-nutta.

Koulutuksen ■ rahoittamiseen kohdennetaan noin 223 miljoo-naa euroa, josta ammatilliseen koulutukseen n. 177 miljoonaa euroa.

Määrärahoilla ■ hankitaan koulutusta n. 6 150 000 opiskeli-jatyöpäivää.

Koulutuksessa ■ on keski-

määrin 24 500 henkilöä kuukau-dessa.

Koulutuksen ■ aikana suorite-taan ammatillisia tutkintoja. Tuo-reimpien vuoden 2007 tilastotie-tojen mukaan n. 10 000 henkilöä suoritti tutkinnon, tai tutkinnon osan työvoimakoulutuksessa.

Kolme kuukautta ■ koulutuk-sen päättymisen jälkeen lähes 70 % opiskelijoista on työllisty-nyt tai löytänyt tarpeitaan vas-taavan jatkoväylän.

2

1

3

VALITSE VIISAASTI1. Yliopistojen lainmuutos vie niiden opetusta eteen-päin.2. Työvoimakoulutus on suosittua. Sen aikana suo-ritetaan ammatillisia tut-kintoja ja osatutkintoja. 3. Ammattikorkeakoulujen ylempiin tutkintoihin pa-nostetaan enemmän tule-vaisuuden kehityksessä.

KUVA: istockphoto

TAUSTAA

Opiskelijoiden voimin tukemaan kasvuyrittäjyyttä

Joukko aktiivisia opiskeli-joita huomasi, että Suo-

messa on paljon hyviä liikeide-oita, jotka valitettavan usein jäävät ajatuksen tasolle. Resurs-seja on paljon, mutta kasvuyrit-täjyyteen ei kannusteta. Aktii-viset opiskelijat päättivät pe-rustaa yhteisön, AES:n, jonka tarkoituksena on tukea kasvu-yrittäjyyttä.

Kaupallisen alan opiskelija Kristo Ovaska, yksi yhtei-

sön perustajajäsenistä, on ollut positiivisesti yllättynyt tapah-tumien osallistujamääristä. Suo-malaisia opiskelijoita selvästi kiinnostaa omien ideoidensa ja-lostaminen ja eri alojen ammat-tilaisten kohdatessa on mahdol-lista valjastaa kaupallinen, tek-ninen ja luova potentiaali.

Toinen yhteisön perustaja-jäsenistä, DI Markus Nuot-

to huomauttaa, että rahoitus ja liikeideat eivät Suomessa aina löydä toisiaan. AES:n tapahtumis-sa opiskelijoiden on mahdollista esittää liikeidea asiantuntijois-ta kootulle paneelille, joka arvioi idean toimivuuden, ohjaa suun-nitelmassa eteenpäin ja mahdol-lisesti tarjoaa myös rahoitusta.

Luovan alan opiskelija, Shanfan Huang tutustui

yhteisöön aluksi sen kautta, että oli mukana esittämässä liikeide-aansa paneelille. Huang voitti AES:n järjestämän liikeideakil-pailun ja paneeli tarjosi heti ra-hoitusta idealle. Hän koki saa-vansa apua liikeideansa jalosta-misessa, ammattilaisten tukea ja saavuttaneensa paljon arvok-kaita kontakteja alkumetreillä.

Kansainvälisyys on vah-vasti osana yhteisön toi-

mintaa ja yhteisön kaikki ta-pahtumat pidetään englannik-si. AES haluaa luoda vahvat kon-taktit maailman huippuyliopis-toihin, mikä edistää ideoiden vaihtamista ja luovaa toimin-taa, sekä parantaa suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuuk-sia menestyä maailmalla.

KATI HUURTELA

[email protected]

Lisätietoa: www.aaltoes.com

LYHYESTI

Markus Nuotto, ShanFan Huang, Kristo Ovaska

johtamisjärjestelmään, minkä vuoksi autonomia ja sen seurauk-sena mahdollisuus omaan päätök-sentekoon lisääntyy, valaisee Sirén painokkaasti. Nämä seikat vievät pidemmällä aikavälillä opetusta-kin eteenpäin.

Yliopistot ja ammattikorkea-koulut ovat monin tavoin kehittä-mässä tutkintojaan ja opetustaan.

Lisäksi niillä on meneillään hank-keita, kuten esimerkiksi tietojär-jestelmien kehittämishankkeet, jotka välillisesti vaikuttavat opis-kelijan arkipäivään. Lisäksi käyn-nissä on eri korkeakoulujen välisiä ESR-rahoitteisia yhteistyöhank-keita, sekä kansainvälisen osaami-sen, laadun ja vaikuttavuuden ke-hittämistä. Alkavan syksyn ja ensi

kevään aikana strategioita uusi-taan ja uusia kehittämisen paino-pisteitä määritellään. Työtä siis tehdään Sirénin mukaan monella rintamalla.

Ole nopea - turvaa paikkasiKoulutuspaikkojen määrään vai-kuttaa myös ikäluokkien koko. Ammattikorkeakoulujen rehtori-neuvosto ARENE ry:n pääsihteeri Timo Luopajärvi selventää, että korkeakouluihin tulevien opiskeli-joiden määrä on vielä vuoteen 2012 asti kasvussa, mutta sen jälkeen määrä pienenee ennusteiden mu-kaan vuoteen 2018 saakka. Tämän vuoksi koulutuspaikkojen koko-naisvolyymin lisäämistä ei tarvita. Kehitykseen vaikuttaa ikäluokki-en ohella väestön muutto ka‒svu-keskuksiin, mikä johtaa koulutus-verkoston alueellisiin kehittämis-tarpeisiin.

Ammattikorkeakoulujen ylem-män tutkinnon suorittajien mää-rä kasvaa, ja siksi Luopajärvi kokee tärkeäksi, että niihin panostetaan tulevaisuuden kehityksessä. Ala-kohtaista työllistävän aikuiskou-lutuksen tarvetta on tekniikan ja kaupan alalla.

‒ Taantuman jatkuessa tarvet-ta tulee myös työllistävien aikuis-koulutuspaikkojen lisäämiseen mm. sosiaali- ja terveysalalle, en-nustaa Luopajärvi.

Hannu SirènOpetusministeriön korkeakoulu - ja tiede-yksikön koulutuksen tulosalueen johtaja

KUVA: Saana Vuolasvirta

KOHDISTETTU KOULUTUS

KOHDISTETTU

3SUUNTA


INSPIRAATIO

Lasse Loimukoski, 24-vuotias hel-sinkiläinen innostui opiskelemaan poliisiksi kaverinsa esimerkistä, ei-kä ole katunut hetkeäkään.

‒ Mietin että mihin sitä lähtisi opiskelemaan ja kaveri sanoi että poliisikoulussa on tosi hyvät tilat, opetuksen taso on loistava ja muu-tenkin hyvä meininki.

Palomies Sari Rautiala lähti eri-koisalalle poliisi-isoveljen jalanjäl-jissä ja olipa ehkä ammatinvalinta-psykologillakin osuutta asiaan.

Vaihtelevaa ja kiinnostavaaTällä hetkellä Loimukoski suorit-taa työharjoittelua poliisilaitok-sella ja on päässyt tekemään töitä niin tutkinnassa kuin kentälläkin. Kysyttäessä mikä poliisin amma-tissa on kaikista kiinnostavinta, on mieheltä vaikea saada yhtä vasta-usta.

‒ Kenttätyöskentely ja tutkinta ovat niin erilaista, mutta kuiten-kin omalla tavallaan niin kiinnos-tavaa toimintaa, etten osaa sanoa lempipuuhaani.

Loimukoski nauraa kysymyk-selle siitä, täytyykö poliisiksi ha-luavan olla kaksimetrinen lihas-kimppu.

‒ Ei tarvitse, riittää että on ihan normaali kunto. Sitä paitsi pää-sykokeissa vaakakupissa painaa

enemmän kirjallinen osuus kuin fyysinen.

Loimukoski on luottavainen tu-levaisuuden työllistymisen suh-teen.

‒ En osaa vielä sanoa, että mihin haluan erikoistua, mutta siitä en kanna huolta ettenkö löytäisi töi-tä.

Alalle halutaan hermoja ja kuntoaSari Rautiala on työskennellyt pa-lomiehenä jo 15 vuotta ja on tyyty-väinen ammatinvalintaansa.

‒ Lukion jälkeen kävin amma-tinvalintapsykologilla, jonka mu-kaan luoteeni on sellainen, että sovin hyvin ulkoilmaan, käytän-nönläheiseen, sekä tarkkuutta ja hermoja vaativaan työhön.

Rautialan mukaan normaalikun-toinen mies luultavimmin läpäisee pääsykokeiden kuntotestin, mutta naiselta vaaditaan keskitasoa pa-rempaa kuntoa.

‒ Olen lapsesta asti urheillut pal-

jon ja ollut mukana kilpa-urheilus-sa, joten en varsinaisesti kokenut mitään uutta kun aloin harjoitte-lemaan testejä varten.

Vaativaa ja antaa paljonPalomiehen työvuorot ovat aina erilaisia.

‒ Työ koostuu asemapalveluk-sesta; asemalla huolletaan kalus-toa ja pidetään kaikki paikat kun-nossa. Ikinä ei tiedä koska tulee seuraava keikka ja minkälainen se on. Työnjakoon vaikuttaa suku-puolta enemmän eri työntekijöi-den taustakoulutukset ja erikois-osaaminen. Sari Rautiainen ei näe mitään syytä siihen, että nainen ei hakeutuisi palomieheksi.

‒ Jos kukaan nainen tuntee kiin-nostusta alaa kohtaan, niin voin kyllä suositella. Tämä työ on vaati-vaa, mutta kyllä se sitten antaakin paljon!

Poliisin ja palomiehen päivä on erilainen

ONKO SINUSSAAINESTA ARJENSANKARIKSI?

Tutustu todellisuuteentarinoiden takana.

www.poliisisarjat.fi

on muutakinkuin poliisi-sarjoja.

TOSI- ELÄMÄ

LASSE LOIMUKOSKI Tyytyväinen poliisi-opiskelija ”Kenttätyöskentely ja tutkinta ovat kiinnostavaa toimintaa.”

KUVA: Jenni Loimukoski

KATI HUURTELA

[email protected]

Kysymys ■ Täytyykö polii-siksi tai palomieheksi haki-essa olla kaksi metriä pitkä ja valmiiksi rautainen kunto?

Vastaus: ■ Hakuperusteis-sa kirjallinen osuus painaa vaakakupissa enemmän kuin fyysinen, joten kenenkään ei kannata luopua erikoisam-mattihaaveistaan ennenaikai-sesti.

FAKTAA

Poliisiksi ■ hakevien hakija-määrät ovat vaihdelleet viime vuosina 1500-2000 hakijan vä-lillä. Vuonna 2008 hakijoita oli 972.

Pelastusopistolle ■ hakee noin 500 henkilöä vuodessa ja vuonna 2009 alkaneeseen kou-lutukseen hakijoita oli 661, jois-ta hyväksyttiin 128.

Kriteereitä ■ poliisiksi ja palo-mieheksi hakevalle ovat sopiva koulutustausta, eli lukion oppi-määrä, ammatillinen perustut-kinto tai ammattitutkinto, hyvä terveys, ammattiin soveltuva

luonne, sekä hyväksytysti suori-tettu valintakoe.

Poliisiksi ■ haluavan tulee ol-la Suomen kansalainen, sekä omata vuoden työkokemus. Po-liisiksi pyrkivällä tulee olla B-luokan ajokortti ja palomieheksi pyrkivällä C-luokan kuorma-au-tokortti.

Poliisin ■ työssä on monia mahdollisuuksia kouluttautua, erikoistua ja saavuttaa esimies-asema, sekä kansainvälistyä. Arjen keskellä poliisi on liiken-teessä, kenttätoiminnassa, tai rikostorjunnassa.

LAAJENNA HORISONTTIA

LAAJENNA

4SUUNTA


AJASSA

Opiskelija Jori Lallo tekee parhail-laan diplomityötä Teknisessä kor-keakoulussa. Hänen diplomityönsä aihe on uusien kommunikaatiovä-lineiden käyttöönotto organisaati-oissa. Opinnätytetyössä pohditaan sitä, kuinka tehokkaasti pikavies-tintää ja verkkokonferensseja käy-tetään suomalaisissa yrityksissä.

‒ IT-alan tulevaisuus näyttää hy-vältä. Suomessa on paljon kotimai-sia yrityksiä, sekä lukuisia kansain-välisiä IT-palvelutaloja, jotka tarjo-avat työmahdollisuuksia opintojen jälkeen, Lallo pohtii.

Joustava oppiminen ja kehittyvä ura

IT-ala on monipuolinen ja kiin-nostava.

‒ IT-alalla voit liikkua sujuvas-ti työtehtävästä toiseen. Tällä alalla vain harvat jäävät paikoilleen, eikä koulutuskaan välttämättä sido yh-teen työtehtävään.

Lallo muistuttaa, että IT-alalla kaikki asiantuntijat eivät välttä-mättä hae oppejaan koulusta.

‒ Ohjelmoimaan oppii vain teke-mällä, ei tutkinnolla.

Suomessa on paljon perusteol-lisuutta ja sen vuoksi täällä toi-mii useita kansainvälisiäkin IT-taloja.

‒ Tämä toimiala voi suhteellisen hyvin tälläkin hetkellä. Tulevaisuu-dessa IT-ala fokusoituu Suomessa ehkä enemmän softapuoleen.

Suosio ja tarve kasvaaTeknisen alan hakijamäärät ovat ol-leet kasvussa yliopistoissa sekä am-mattikorkeakouluissa.

‒ Vuonna 2008 suurin osa tietoja tietoliikennetekniikka–alalle pyrki-neistä oli miehiä, ylitarkastaja Tar-mo Mykkänen opetusministeriös-tä kertoo.

IT–alan vetovoima vaihtelee eri puolilla Suomea. Yliopistot, tekni-set korkeakoulut ja ammattikor-keakoulut ovat löytäneet luonte-vasti oman paikkansa opetussek-torilla.

‒ Ammattikorkeakoulujen läh-tökohta on palvella työelämää, sekä pientä ja keskisuurta teollisuutta. Yliopistoissa taas keskitytään hie-man enemmän tutkimuspuoleen.

Mykkänen näkee IT-alan tulevai-suuden Suomessa positiivisessa va-lossa.

‒ Teollisuutemme tarvitsee tule-vaisuudessakin IT-alan ammatti-laisten palveluja. Lisääntyvä kodin-tekniikka puolestaan pitää huolen siitä, että ala laajenee lähivuosina

yllättävän paljon myös vapaa-ajan elämäämme.

Maailmanlaajuiset mahdollisuutesi

Suurilla suomalaisilla IT-alan yri-tyksillä on voimakas merkitys suo-malaisten opiskelijoiden osaami-seen ja kansainvälistymiseen.

‒ Lähtökohta suomalaisessa IT-alan koulutuksessa on se, että tuo-tetaan osaajia kotimaisten ja kan-sainvälisten yritysten tarpeisiin. Suomalaisia IT-fi rmoja on paljon myös ulkomailla.

Kansainvälistyminen tuo Suo-meen uutta näkemystä ja tietotai-toa projektien sekä yhteistyöryh-mien kautta.

‒ Tekniikan alan suomalaista kou-lutusta arvostetaan paljon kansain-välisesti. Siksi ulkomaalaisia haki-joita riittää aina teknisen alan kan-sainvälisiin koulutusohjelmiin.

LAAJA IT-ALA MONIPUOLISTAA MAHDOLLISUUTESI

PETRI GÖRMAN

[email protected]

Kysymys. ■ Miksi IT-ala omaksi opiskelualaksi?

Vastaus: ■ IT-alalla voit foku-soida osaamisen itseäsi kiin-nostaviin asioihin. Siksi urapol-ku ei ole yksitoikkoinen.

HYÖDYNNÄ KIINNOSTUSHYÖDYNNÄ

5SUUNTA

ArcAdA kouluttAA tulevAisuuden osAAjAt

kiinnostaako sinua opiskelu nykyaikaisessa, dynaamisessa ja asiantuntevassa ym-päristössä? Helsingissä sijaitseva ammattikorkeakoulu Arcada tarjoaa motivoivia opintoja ja valmennusta monelle alalle. Asiantuntevat opettajat, nykyaikainen tekniik-ka, sekä laaja yritysyhteistyö takaavat opiskelijoillemme turvallisen tulevaisuuden.

Yhteys työmarkkinoille

Arcada valmentaa opiskelijansa käytännön työelämään laajan yritysyhteistyön avulla. siirtyminen koulusta ammattiin helpottuu, kun suhteet yrityksiin solmitaan jo opiskelu-vaiheessa. käytännön kokemus ja ymmärrys tulevasta ammatista saadaan jo opis-kelun alkuvaiheessa. Arcadassa voit opiskella ammattikorkeakoulututkinnon ruotsin-, tai englanninkielisessä koulutusohjelmassa.

Fysioterapiaa Arcadassa opiskelleelle Sofia Öhmanille avautui opintojen jälkeen mahdollisuus työskennellä yrityksessä, jonka kanssa hänen oma koulutuslinjansa teki kiinteää yhteistyötä.

- valmistuttuani minua odotti valmis työpaikka. tunsin asiakkaat, työtoverit ja sen, Sofia Öhman

kuinka työ hoidetaan. tieto työpaikasta oli tehokas motivaattori opintojen aikana. siir-tyminen koulun penkiltä työelämään oli kitkaton kokemus.

Hoitoalan koulutus ruotsinkielisessä ympäristössä on varsinainen etu työmarkkinoilla, sillä suomessa on suuri pula kaksikielisestä hoitohenkilökunnasta. kannattaa myös huomioida, että ruotsin kieli avaa ovia muihinkin pohjoismaihin. kaksikielisyys tuo hoi-toalalla koulutuksen rinnalle huomattavaa lisäarvoa.

Moderni oppimisympäristö

Arcada on 2 700 opiskelijan ja 170 työntekijän ammatil-linen korkeakoulu Helsingin Arabianrannassa. nykyai-kaisessa rakennuksessa on mm. uima-allas, kuntosali sekä nykyaikainen tekninen laitteisto.

- Modernin teknologian hallitseminen on nykyään edellytys työmarkkinoilla. Arcadassa voi tutustua uusimpaan tekniikkaan, tulevaan ammattiin ja mukaviin ihmisiin, Sofia kertoo.

www.arcada.fi


AJASSA

1. Kuka olet ja mitä opis-kelet?2. Mitä opiskelu merkitsee sinulle?

KYSYIMME

Työmarkkinoilla kansainvälisyys on pop

PETRI GÖRMAN

[email protected]

KANSAINVÄLISIÄkieli- ja IT-taitoja tarvitaan laajasti. Ihmiset käyttävät niitä työssä, opiskelussa ja vapaa-ajalla yhä enem-män.KUVA: istockphoto

Miten suomalaisissa yliopis- ■toissa ja ammattikorkeakou-luissa voi saada kansainvälistä painotusta tutkintoonsa ?‒ Yksi tapa on suorittaa osa tut-kinnosta ulkomailla vaihtojärjes-telyjen kautta. Toinen tapa on ha-keutua opiskelemaan englannin-kieliseen koulutusohjelmaan tai tutkinto-ohjelmaan.

Missä oppilaitoksissa suo- ■malaiset opiskelijat voivat saa-da kansainvälisyyttä opiske-luunsa ja rekrytoidaanko suo-malaisiin koulutusohjelmiin opiskelijoita ulkomailta? - Käytännössä kaikki suomalaiset ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat tutkintoja englannin kie-lellä. Niihin rekrytoidaan opiskeli-joita myös ulkomailta. Näissä kou-lutusohjelmissa opiskelijaryhmä on monikulttuurisempi ja sisältö-jen osalta ne tarjoavat kansainvä-listä painostusta.

Mitä kansainvälinen opiske- ■luympäristö merkitsee globa-lisoituvassa maailmassa? - Kansainvälinen opiskeluympä-ristö on aina positiivinen asia. On hirveän vaikea nähdä sellainen ti-lanne tulevaisuudessa, missä kan-sainvälistä kielitaitoa tai verkos-toitumista ei tarvittaisi. Ihmiset liikkuvat työssä, opiskelussa ja va-paa-ajalla yhä enemmän.

Teknillinen ala on houkutel- ■lut erityisesti kiinalaisia opis-kelijoita Suomeen. Kiinnostaa-ko kiinalaisia edelleen opiske-lumahdollisuudet Suomessa?- Kiinasta tulee yhä edelleen eniten tutkinnon suorittavia opiskelijoita Suomeen. Erityisesti tekninen ala kiinnostaa heitä. Teknillisellä alal-la on paljon tarjolla englanninkie-lisiä opiskelumahdollisuuksia.

Kuinka paljon suomalaiset ■opinahjot tekevät yhteistyötä ulkomaalaisten kollegojensa kanssa?- Yleensä vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa kansainvälisyys on in-tegroitu ulkomaanvaihtoon osak-si opintoja. Se voi olla esimerkiksi kansainvälinen yhteistyö kahden eri eurooppalaisen yliopiston välil-lä. Osa vieraskielisistä tutkinto-oh-jelmista on järjestetty yhteystyös-sä ulkomaisten korkeakoulujen kanssa, jolloin opintoihin auto-maattisesti kuuluu opintojakso yhdessä tai useammassa ulkomai-sessa yhteistyökorkeakoulussa.

1. Mbotha, Kenia: Degree Pro-gramme in International Busi-ness and Logistics 2. Uraa liike-elämässä ja logis-tiikassa. Toivon työllistyväni pi-an valmistumiseni jälkeen, jotta saan arvokasta kokemusta. Tar-koitus on myöhemmin suorittaa maisterin tutkinto.

Amos Moses

Jaana Ijäs

1. Saksa: Degree Programme in International Business and Lo-gistics2. Kansainvälisyyttä. Toivon työl-listyväni kv-yrityksessä, uusilla innovatiivisilla talousalueilla Ve-näjällä, Afrikassa ja Aasiassa.

1. Suomi: Degree Programme in European Management 2. Kansainvälistä urakehitystä. Kykyä hyödyntää ajankohtaista tietoutta ja monipuolisia koke-muksia.

Daniel Czarny

Irma GaramKansainvälisten tutkintojen asian-tuntija

KYSY JA VASTAA

CIMO edesauttaa suoma-laisen kansainvälistymis-tä ja yhteiskunnan muut-tumista yhä monikulttuu-risemmaksi, kertoo Irma Garam.

TARJA RANNISTO

[email protected]

MENOLIPPU MAAILMALLEMENOLIPPU

6SUUNTA

KUVAT: Marko KorkeakoskiKUVA: www.cimo.fi


Suomalainen kielikoulutus antaa valmiudet ulkomailla työskentelyyn

Monipuolinen kielitaitoni on aina herättänyt ihastusta ulkomailla, niin harjoittelussa kuin työskennellessäni. Kumpikaan edellisistä ei olisi ollut mahdollista ilman vankkaa kie-litaitoa, jonka kartoittaminen alkoi alakoulussa, ja joka jatkui aina korkeakouluopintoihini saakka ja sieltä ulkomaille asumiseen.

Aloitin vieraan kie-len opiskelun seit-semänvuotiaana alakoulun englan-tipainotteisessa opetuksessa. Pie-net ryhmät ja var-

haislapsuudesta tutut leikkikaverit tekivät vieraan kielen oppimises-ta hauskan ja tehokkaan. Monipuo-listen opiskelustrategioiden käyttö alkoi jo varhaisessa vaiheessa. Niis-tä tärkeimmät olivat yhteistoimin-nallinen oppiminen, muistilistat, käsitekartat sekä englannin kie-len suullisen harjoittelun korostus. Oman oppimisen itsearviointi ja si-tä tukeva vertaisarviointi astuivat kuvaan voimakkaasti jo alakoulus-sa. Kuudennella luokalla tehty luok-karetki Englantiin oli alakoulun huipennus, joka mahdollisti eng-lannin puhumisen kohdemaassa jo 12-vuotiaana.

Vaihto-oppilaan rikkausSyventääkseni peruskoulussa hank-kimaani kielitaitoa päätin lukion ensimmäisen vuosikurssin jälkeen viettää vaihto-oppilasvuoden Rans-kassa. Vaihto-oppilasvuosi ranska-laisessa lämminhenkisessä sairaan-hoitajaisäntäperheessä pienessä vuoristokylässä Pyreneillä oli kään-teentekevä kokemus omassa kie-lenoppimisessa ja kulttuurin tunte-muksessani. Se rikastutti kokonais-valtaisesti elämääni 17-vuotiaana.

Kielitaidon vakiintuminenKorkeakouluopintoni Suomessa vakiinnuttivat kielen osaamista-ni. Vieraan kielen opetus korkea-koulutasolla perustui opiskelijan itsenäiseen ja vastuulliseen opis-keluun projekti- ja portfolio-työs-kentelyn avulla sekä omaan tiedo-netsintään.

Ranskan kielen opintojeni avul-la suomalaisessa korkeakoulus-sa perehdyin maan kulttuuriin ja kieleen. Opiskelin etenkin Vol-tairen, Rousseaun ja Proustin kir-jallisuutta ja Ranskan historiaa. Kulttuurin ja kielen tuntemusta-ni rikastuttivat lisäksi Ranskassa viettämäni vaihto-oppilasvuote-ni sekä perheen kanssa yhdessä tekemät lukuisat lomamatkat eri puolille Ranskaa. Opettajieni ja ohjaajieni antama rohkaisu ja tuki edistivät merkittävästi oppimis-tani. Intohimoni ja kielenosaami-sesta saamani itsevarmuus ja roh-keus olivat tekijöitä, jotka viimein innoittivat minua lähtemään uu-siin haasteisiin, ja opiskelemaan Ranskaan.

Unelmista tottaVuonna 2005 siirryin Pariisin opiskelemaan Sorbonnen yli-opistoon. Ranskan byrokraatti-seen yliopistojärjestelmään ei ol-lut aluksi helppo sopeutua, mutta vankka kielitaitoni helpotti kurs-seista selviytymistä. Opiskelu ja

eläminen ulkomailla eivät ole yk-sinomaan kielellistä pärjäämistä vaan ne edellyttävät laajaa koh-demaan kulttuurin ymmärtämis-tä ja omaksumista. Avoimuuteni ja oma-aloitteellisuuteni yhdessä kielellisen osaamisen kanssa hel-pottivat sopeutumistani, vaikka toki vastoinkäymisiäkin oli.

Aloittaessani opinnot Sorbon-nen yliopistossa kohtasin ensim-mäisen vaikeuteni, kun kävi ilmi, että nimeäni ei löytynyt miltään listalta. Tunsin hienoista paniik-kia, sillä olinhan jo konkreettisesti muuttanut Pariisiin opiskellakse-ni siellä. Päättäväisyydellä ja dip-lomatialla (ja parilla kyyneleellä) asia onneksi saatiin ratkaistuksi ja opintoni alkoivat normaalisti.

Monipuolinen kielitaitoni ja perheen kannustus rohkaisivat minua jatkamaan opintojani ul-komailla, kohti omaa unelma-am-mattia, muodin parissa työsken-telyä. Vuonna 2008 valmistuin muodin markkinointiin erikoistu-neesta korkeakoulusta, Mod’Spe, Paris’sta. Tällä hetkellä olen töis-sä Roger Vivier -nimisessä luk-susyrityksessä Pariisissa johdon avustajana. Työkielinäni ovat sekä ranska että englanti. Jo opintojeni aikana ja myöhemmin työelämäs-sä minulla on ollut ainutlaatui-nen mahdollisuus tavata ihmisiä muodin huipulta. Roger Vivieril-lä työhuoneeni sijaitsee ikonim-

Suomesta saa-mieni valmiuk-sien avulla olen uskaltanut lähteä rohkeasti mu-kaan kansain-välisiin tehtäviin ja toteuttamaan unelmiani.

HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA

me, entisen Chanelin huippumal-lin Ines de la Fressangen ja muoti-suunnittelijamme Bruno Frisonin vieressä.

Pontevaa ja pirteää arkeaToisinaan ulkomaalainen koros-tukseni on aiheuttanut hilpeyt-tä kollegoissani, esimerkiksi kun olen tullut ilmoittamaan kesken tärkeää kokousta esimieheni es-tyneen lapsensa sairastumisen takia. Kiireessä sekoitin sanani ja ilmoitin kuuluvalla äänellä pomo-ni lapsella olevan vermicelle, joka tarkoittaa nuudelipastaa, varicel-lin eli vesirokon tilalla.

Kolme kuukautta sitten perus-tin Ranskassa poikaystäväni kans-sa sivutoimisen oman länsiaf-rikkalaisten sisustuskankaiden maahantuontiyrityksen. Muodin markkinointiin erikoistunut kor-keakouluni Pariisissa ja sen am-mattitaitoiset ja innovatiiviset ohjaajat antoivat todella vankan pohjan yrityksemme perustami-seen ja markkinointiin.

Tällä hetkellä olen löytänyt Ranskasta itselleni toisen koti-maan. Siellä olen pystynyt sol-mimaan upeita ystävyyssuhtei-ta sekä käynnistämään uusia am-matillisia projekteja. Suomesta saamieni valmiuksien avulla olen uskaltanut lähteä rohkeasti mu-kaan kansainvälisiin tehtäviin ja toteuttamaan unelmiani.

Tuulia Mäkinen Ranskassa asuva muodin markkinoija ja maahantuoja

KUVA: Grègoire Voevodsky

UNELMISTA TOTTA

HENKILÖKOHTAINEN NÄKÖKULMA

UNELMISTA

7SUUNTA


7 KANSAINVÄLINEN URAHenkilö voi olla elämänsä aikana

työssä useassa maassa, joko saman tai usean työnantajan palveluksessa. Kan-sainväliseksi voi katsoa myös työn, joka vaatii paljon matkustelua ja yhteistyötä eri kulttuurien edustajien kanssa.

1 LUKIOVaikka kansainvälistymisen

voi aloittaa jo leikki-ikäisenä, kiinnostus kielikoulutukseen ja ulkomaihin kasvaa usein lukio-iässä. Lukio voi olla osaksi tai kokonaan vieraskielinen ja ta-vallisessa lukiossa voi opiskella valinnaisesti useitakin vieraita kieliä samanaikaisesti.

2 KIELIKURSSITEri tahot järjestävät teini-

ikäisille sopivia, yleensä kesäl-lä kohdemaassa pidettäviä kieli-kursseja. Näillä kursseilla nuoret tapaavat muita kieltenopiskeli-joita vähintään omasta maastaan ja kohtaavat kansainvälisuuden pehmeällä tavalla turvatussa ym-päristössä.

Matkalla huipulleMoni haaveilee kansainvälisestä urasta ja työsken-telystä ulkomailla. Haave ei ole lainkaan epärealis-tinen maailmassa, jossa välimatkat lyhenevät ja kie-limuurit murenevat jatkuvasti. Suomi on pienenä ja vientisuuntautuneena maana luontaisesti kansain-välistymisen etulinjassa ja suomalaiset tunnetaan maailmalla hyvinä työntekijöinä. Muistaen nämä as-keleet, nuoren on helppo edetä luontevasti unelmien kansainväliseen uraan. Muista myös, että kielikurs-seja ja kansainvälistymisopintoja järjestetään kaiken ikäisille, eli ei ole koskaan liian myöhäistä levittää sii-piään!

3 AMK TAI YLIOPISTOYliopistossa kielet voivat

näytellä opintojen pääosaa tai muodostaa opintokokonaisuu-desta sopivan, valitun osan tu-levaa kansainvälistymistä aja-tellen. Ammattikorkeakoulujen kieliopinnot ovat tarkasti koh-dennettuja ja tähtäävät käytettä-vyyteen.

4 VAIHTO-OPISKELUVaihto-opiskelijaksi voi läh-

teä lukiosta, ammattikorkea-koulusta, tai yliopistosta. Vaih-to-opiskelijaksi valitaan oppilai-toksen tai vaihto-organisaation omien kriteerien perusteella. Vaihto-opiskelujakso kestää yleensä kolmesta kuukaudesta vuoteen ja sen tarkoitus on opis-kelijan syvempi ymmärrys vie-raasta kulttuurista ja kielestä.

5 JATKO-OPISKELU TAI TYÖSKENTELY

AMK-tutkinnon tai alemman kor-keakoulututkinnon jälkeen on mahdollisuus opiskella ylempi korkeakoulututkinto, joka voi pai-nottua kansainvälisyyteen. Myös työelämässä voi kansainvälistyä siihen sopivien tehtävien ja työn-kuvan avulla.

6 JATKOTUTKINTO TAI TYÖ-ULKOMAILLA

Jatkotutkinto on mahdollista suo-rittaa ulkomaisessa yliopistossa. Ulkomaille töihin havittelevalla tulee yleensä olla hyvä oman alan tuntemus, hyvä kielitaito ja halu olla tekemisissä erilaisten ihmis-ten kanssa.

MAAILMAN YMPÄRI

MAAILMAN YMPÄRI

8SUUNTA

KUVA: istockphoto.com

12 tämä julkaisu on mediaplanetin tuottama teemalehti

Kehitä työn tekijöiden osaamista lomautusten sijaan tai lomautusajalla TäsmäKoulutuksella!

TäsmäKoulutus on räätälöity yrityksen nykyisen henkilöstön tarpeisiin. Koulutuksen kesto voi olla 10 päivästä kahteen vuoteen.

Milloin?Kun yrityksessä tapahtuu teknologisia ja toiminnallisia muutoksia tai jos yrityksen henkilöstön ammattitaito ei vastaa muuttuneita olosuhteita. TäsmäKoulutuksella yritys säilyttää ennaltaehkäisevästi työpaikkoja ja pidentää työntekijöidensä työuria.

TäsmäKoulutuksessa työnantajan maksuosuus riippuu yrityksen koosta ja siitä, onko kyseessä yleiskoulutus tai erityiskoulutus. Yleis koulutuksella kehitetään ammatillisia valmiuksia laajemminkin kuin vain yrityksen tehtä-viin. Erityiskoulutus kehittää osaamista erityisesti yrityksen toimintaan.

• Jos yritys työllistää enintään yhdeksän työntekijää, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 20 prosenttia ja erityiskoulutuksen 55 prosenttia (vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma enintään 2 M€).

• Jos yritys työllistää 10–249 henkeä, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 30 prosenttia ja erityiskoulutuksen 65 prosenttia (vuosi-liikevaihto enintään 50 M€ tai taseen loppusumma enintään 43 M€).

• Jos yritys työllistää yli 250 henkeä, yleiskoulutuksen maksuosuus yritykselle on 40 prosenttia ja erityiskoulutuksen 75 prosenttia (vuosiliikevaihto yli 50 M€ tai taseen loppusumma yli 43 M€).

Kun yrityksesi liiketoiminta lähtee nousuun ja tarvitset uusia osaajia, hyödynnä RekryKoulutusta!

RekryKoulutuksella osallistujat saavuttavat työnantajan tarvitseman ammattitaidon ja työllistyvät työnantajan palvelukseen. Työnantajan maksuosuus koulutuskustannuksista on vain 30 prosenttia.

Milloin?Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammatti-taitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -Kun yrityksenne tarvitsee koulutusta, kysykää lisätietoja tuotteistamme alueenne te-keskuksesta tai lähimmästä te-toimistosta. Se kannattaa!www.te-keskus.fi www.mol.fi

Lisätietoja työnantajan ja valtion yhteishankintakoulutuksesta www.mol.fi /yhteishankintakoulutus

PS. Hyödynnä myös pk-yritysten tarpeisiin räätälöityjä asiantuntija-palveluitamme. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ovat pk-yritysten elin-kaaren eri vaiheisiin kehitettyjä palveluja. Autamme yrityksen kehittämis-tarpeiden analysoinnissa ja yrityksen kehittämisohjelman laatimisessa . Lisätietoja saat osoitteesta www.te-keskus.fi tai www.yrityssuomi.fi

Yrittäjä, satsaa tulevaisuuteen!

tarpeesi tulevaisuudessa - mediaplanetdoc.mediaplanet.com/all_projects/3663.pdf · ammatillinen...

Documents