1Poljin 5/2016

20165

HYVINKÄÄN kestävä

liikkuminen 2030

Pyöräilykummien koulutus

Kokeilupyörä koukuttaa

2 Poljin 5/2016

Helsinki on jälleen osoittanut kunnianhimoisen asenteensa pyöräilyn edistämiseen. Kaupunki hakee maailman suurimman pyöräilyn edistämistämistapahtuman eli Velo-city -konferens-sin järjestämisoikeutta vuodelle 2019. Helsinki on nyt selvinnyt kovassa kilpailussa kolmen parhaan hakijakandidaatin joukkoon.

Marraskuun lopussa Euroopan pyöräilyjärjestö ECF:n johto tulee arvioimaan Helsingin nykytilan ja lähitulevaisuuden pyöräilykaupunkina. Suurelta osin sama porukka kävi Helsingissä viisi vuotta sit-ten, mutta ei vielä silloin vakuuttunut täysin näkemästään ja kuulemastaan. Sen jälkeen Helsingissä ja Suomessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon kehitystä pyöräilypolitiikassa.

Helsinki ei vielä ole pyöräilykaupunkiemme eliittiä pyöräilijöiden määrällä mitattuna, mutta tah-totila on vahva ja viime aikojen toimenpiteet lupaavia. Kuluvana vuonna Helsinki käyttää 9,5 miljoo-naa euroa pyöräliikenteen investointeihin, joka on 10 prosenttia kaupungin koko liikennebudjetista. Nämä lukemat kestävät jo vertailun Euroopan parhaiden pyöräilykaupunkien kanssa. Valtuustossa hyväksytyn pyöräilyn edistämisohjelman mukaan Helsingin tavoitteena on nostaa vuotuinen pyöräi-lyinvestointien taso 20 miljoonaan. Silloin esimerkiksi pyöräilyn laatuväylien eli baanaverkon raken-taminen valmiiksi voi toteutua jo tällä vuosikymmenellä. Kaikin puolin kannatettava tavoite, varsinkin kun muistetaan että kaupungin oman laskelman mukaan euron sijoitus laatuväyliin tuottaa kahdek-san euron hyödyt.

Merkittävä virstanpylväs Helsingissä on myös päätös asttaa pyöräliikenne etusijalle autoiluun si-jaan Hämeentien tulevissa ratkaisuissa. Kaikkiaan Helsingissä on pyöräliikenteen suunnittelu otettu hyvin haltuun uusien pyöräliikenteen suunnitteluohjeiden, pyoraliikenne.fi, siivittämänä ja laadukas-ta pyöräilyinfraa rakennetaan koko ajan lisää. Tanskasta ja Hollannista tuttu yksisuuntainen pyörälii-kenne tulee sujuvoittamaan pyöräilyä ja esimerkiksi reunakivistä pyöräväylillä päästään vihdoin ko-konaan eroon. Täysipäiväisen pyöräilykoordinaattori palkkaaminen Kaupunkisuunnitteluvirastoon kolmisen vuotta sitten ja muutenkin vahvistetut henkilöresurssit lukeutuvat myös Helsingin tärkei-simpiin pyöräilytekoihin.

Velo-city tulee toteutuessaan olemaan iso piristysruiske ja unohtumaton kokemus koko Suomen pyöräilylle ja sen edistäjille. Viimeisen 10 vuoden aikana merkittävää vauhtia pyöräilykaupungin rat-taisiin ovat Velo-citystä saaneet muun muassa München, Brüssel, Kööpenhamina, Sevilla, Vancouver, Wien, Adelaide ja Nantes. Ensi vuonna Velo-city järjestetään maailman parhaiden pyöräväylien alueel-la Arnhem-Nijmegenissa, 2018 Rio de Janeirossa ja 2019 toivottavasti Helsingissä.

Poljin 5/2016Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.

Kannessa: Hyvinkään kaupun-ginjohtaja Jyrki Mattila, kuva: Marjukka Aronen

Yhdeksästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fiPyöräilykuntien verkosto ryIso Roobertinkatu 3-5 A 2200120 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poljin 6/2016 ilmestyy marraskuussa viikolla 46. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa ma 31.10. mennessä.

Matti Hirvonenpäätoimittaja

pääkirjoitus

Riosta Helsinkiin

3Poljin 5/2016

Sisällysluettelo:Kokeiluilla kohti uusia kulkutapoja .................................................................4Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 .......................................................5Annetaan hyvän kiertää ...........................................................................9Pyöräilykummikoulutus – tehokas ideasampo ........................................11

Kunnat eri puolilla Suomea järjestivät monipuolista ohjelmaa Liikkujan viikolla, jota vietetään vuosittain syyskuun 16.-22. päivä. Joensuussa järjestettiin vii-

kon aikana kuusi tapahtumaa, joista yhdessä kiiteltiin kä-vellen ja pyörällä liikkuvia karjalanpiirakka-aamupalalla.

Aamupalatapahtuma kiinnosti joensuulaisia. Tapah-tuma järjestettiin kolmatta kertaa peräkkäin Auton vapaa-päivänä. Kaupungin työsuojeluvaltuutetut jakoivat tapahtu-massa ohikulkeville kävelijöille ja pyöräilijöille banaaneja. Aamun liikkujat osoittautuivat kiireisiksi ja banaanit vaih-toivat omistajaa lähes lennosta. Tarjolla oli myös karjalan-piirakoita, kahvia ja teetä, joita kiireettömimmät työ-, kou-lu-, päiväkoti- ja opiskelumatkalla olleet jäivät hymyssä suin nauttimaan.

Joensuun aamupalatempaus ei suinkaan ollut ainoa Liikkujan viikon tapahtuma Suomessa, jossa palkittiin pyö-räilijöitä aamupalalla. Liikkujan viikolla järjestettiin aamu-palatempauksia pyöräilijöille ainakin Kouvolassa, Vantaal-la, Helsingissä ja Espoossa. Joensuussa kuitenkin kiiteltiin pyöräilijöiden lisäksi myös kävelijöitä hienosta valinnasta kulkea arjen matka kestävästi.

Arkikävelyyn kannustavia ja kävelykulttuuria nostatta-via tapahtumia järjestetään maassamme verrattain vähän, vaikka kävelyn edistäminen ja kävelyn kulkutapaosuuden nostaminen ovat monessa kunnassa tavoitteina. Tarvetta tapahtumille varmasti olisi.

Teksti: Virpi AnsioKuva: Joensuun kaupunki

Banaaneja pyöräilijöilleWINTER CYCLING CONGRESS 2018

Maailman viilein pyöräilykongressi kaupunkiisi talvella 2018?

Hakuaika vuoden 2016 loppuun saakka. Alustava ilmoitus halukkuudesta jättää hakemus toimitettava

31.10.2016 mennessä.

Lue tarkemmat hakuohjeet osoitteestawww.wintercycling.org

tai kysy lisää:office@wintercycling.org

4 Poljin 5/2016

Siirtyminen auton ratista viisaam-piin liikkumismuotoihin jää kui-tenkin helposti ajatuksen tasolle.

Rutiinien rikkomiseen ja totutuista kuvi-oista uusiin siirtymiseen tarvitaan usein ulkopuolista apua.

Yksi tehokkaimmista keinoista muut-taa totuttua käyttäytymistä on kokeilla uutta toimintatapaa. Jo parin viikon ko-keilujakson aikana ennakkoluulot karise-vat ja uuden kulkutavan rutiinit alkavat muotoutua.

”Käytännön kokeilut ovat loistava tapa markkinoida kestävää liikkumista”, iloitsee Valpastin Oy:n toimitusjohtaja Mari Päätalo. Esimerkiksi työyhteisös-sä yksikin työmatkapyöräilystä innostu-nut voi saada monia muita kokeilemaan samaa.

Parhaillaan on käynnissä Viisaan liik-kumisen kokeiluhanke, jota Valpastin Oy toteuttaa yhdessä HSL:n ja neljän työn-antajan kanssa. Työyhteisöistä valitut ko-keilijat testaavat työmatkoillaan joukko-liikennettä, pyöräilyä tai taittopyörän ja

Suuri osa työpaikalle päivittäin autoilevista ihmisistä kokee, että joukkoliikenteen käyttö tai pyöräily olisi heille aivan mahdollinen vaihtoehto.

joukkoliikenteen yhdistelmää parin vii-kon ajan ja jakavat kokemuksiaan työyh-teisössä ja sosiaalisessa mediassa.

Kokeiluista saadut tulokset ovat erit-täin rohkaisevia – moni uutta kulkutapaa testannut kokeilija aikoo jatkossa kulkea ainakin osan matkoistaan uudella, aiem-paa viisaammalla tavalla.

Kokeilijoiden kommentit puhuvat puolestaan.

”Autoton kokeilu on jatkunut muka-vasti ja yllättävänkin helposti. Saa nähdä tuleeko tästä pysyväkin kokeilu”, sanoo pyöräilyä ja joukkoliikennettä kokeillut Päivi Vahlberg TNS Gallupilta.

”Ensimmäisen kokeiluviikon jälkeen voi sanoa, että pyöräily on ollut tosi kivaa ja virkistävää. Liikkuminen illalla ja aa-mulla tekee tarmokkaaksi ja ympäröivät kauniit maisemat rauhoittavat mielen”, kertoo työmatkapyöräilyä testannut Hei-di Vuorenvirta TNS Gallupilta.

”Olo on euforinen työpaikalla suih-kun jälkeen ja kotiin päästyä urheilukin jo pääasiassa suoritettu”, kertoo työmat-

Kokeiluilla kohti uusia kulkutapoja

kapyöräilyä kokeillut Hanna Hannula SOK:lta.

"Kävely kesäkelissä bussipysäkille ja -pysäkiltä on mukavaa liikuntaa", sanoo joukkoliikennekokeilija Vesa Honkonen SOK:lta.

”Ei voisi olla parempaa ajankohtaa aloittaa tämä työmatkapyöräilykokeilu. Saatan jopa jäädä koukkuun!” Näin kom-mentoi työmatkapyöräilyä kokeillut Liisa Suurla Finlaysonilta.

"Matka junalta toimistolle on onnis-tumisia täynnä, ei talutusta, oikea reitti ja ohitus", sanoo joukkoliikenteen ja tait-topyöräilyn yhdistämistä kokeillut Niko Lönnberg Innofactorilta.

Lue lisää kokeilijoiden kokemuksista: hslkokeilu.blogspot.fi/

Teksti: Sally Londesborough Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä

kestävän liikenteen tuotteisiin ja palveluihin erikoistuneessa Valpastin Oy:ssä.

TNS Gallupin kokeilijat valmiina lähtöön!

5Poljin 5/2016

Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 – Yhdessä SUMPlittu!Hyvinkää on kunnianhimoisella matkalla kestävän liikkumisen mallikaupungiksi. Pyöräilyllä on yhtälössä merkittävä rooli.

Hyvinkää on keskisuuri Uuden-maan kaupunki, jonka keskus-taajama on hyvin tiivis. Noin 90

prosenttia hyvinkääläisistä asuu 3 kilo-metrin säteellä rautatieasemasta. Hy-vinkään kaupunki onkin erinomaisen otollinen paikka kestävän liikkumisen edistämiselle, josta on myös pitkä histo-ria. Pyöräteitä on rakennettu määrätie-toisesti jo 1960-luvulta lähtien ja niitä on nykyään kilometrimääräisesti yhtä pal-jon kuin katuverkkoa. Säännöllistä pai-kallisliikennettä Hyvinkäällä on ollut ku-luvana vuonna yhtäjaksoisesti 62 vuoden ajan ja kaikkien aikojen matkustajaennä-tys tehtiin 2013. Autoliikenteen määrä on kuitenkin noussut koko maan trendin

mukaisesti vuosikymmenet ja nykyään Hyvinkäällä on jo yli 600 autoa 1000 asu-kasta kohden.

Autoilurajoituksista vääntöä

Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitel-man laadinta alkoi vuonna 2005 samaan aikaan keskustaajaman osayleiskaavan laadinnan kanssa ja sen päätavoitteita olivat maankäytön ja liikenteen yhteen-sovittaminen, henkilöliikenteen suju-vuuden varmistaminen, elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen, eri-tyisesti kävelyn ja pyöräilyn liikennetur-vallisuuden parantaminen, ympäristö-haittojen vähentäminen sekä yhteistyön

Hyvinkään keskustaajama.

toteutuminen eri tahojen kanssa. Eri-tyisesti liikennejärjestelmäsuunnitelma otti kantaa ydinkeskustan liikennejär-jestelyihin, joihin esitettiin rajoituksia henkilöautoliikenteelle sekä parannuk-sia joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräi-lyn olosuhteille. Suunnitelmaa ei kuiten-kaan hyväksytty kaupunginvaltuustossa sellaisenaan vaan se joutui uudelleen val-misteltavaksi. Eniten hiertänyt asia oli esitys paikallisliikenteen terminaalin si-joittamisesta ydinkeskustan halkaisevan ja pääradan eri puolet toisiinsa yhdistä-vän Hämeenkadun sillan päälle, jolloin henkilöautoliikenne kadulla käytännös-sä loppuisi.

Kehittämishankkeet vauhdittajana

Hyvinkäällä jo 1990-luvun alusta asti toiminut liikenneturvallisuustyöryh-mä sai vuonna 2011 rinnalleen erityises-ti liikkumisen ohjausta edistävän Askel-työryhmän. Työryhmä oli tulos yhdestä neljästä kestävää liikkumista edistävis-tä hankkeista, joista muut olivat pyöräi-ly- ja kävely-ympäristön parantamiseen tähtäävä PYKÄLÄ-hanke, Hyvinkään es-teetöntä liikkumisympäristöä edistä-vä HELY-hanke sekä paikallisliikenteen terminaalin kehittämiseen tähtäävä PA-KETTI-hanke. Askel-ryhmän tehtäviin kuului kävelyn, pyöräilyn ja paikallislii-kenteen edistäminen markkinoinnin, tie-dottamisen, kampanjoiden ja koulutuk-sen keinoin. Askel-ryhmän kokoonpano oli poikkihallinnollinen sisältäen kau-pungin eri toimialojen edustajia, yritys- ja yhdistysedustajia sekä poliisin edusta-jan.

Hyvinkään teknisen toimialan kun-tatekniikan yksikön alaisuudessa toimi-va liikennesuunnittelutiimi on tilannut tai toteuttanut lukuisia erilaisia käve-lyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen selvi-

Teksti: Tapio KinnunenKuvat ja graafiikat: Hyvinkään kaupunki

6 Poljin 5/2016

Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetyt ajoneuvoliikenteen kehät ja

keskustan liikennejärjestelyt.

tyksiä, kehittämissuunnitelmia ja muita toimenpiteitä. Tällaisia ovat esimerkik-si pyöräliikenteen suunnitteluperiaat-teet, pyöräilyn laatukäytävien määrittely, esteettömyysselvitys, kävelyn ja pyö-räilyn terveyshyötyjen selvitys (HEAT), kaupungin työntekijöiden liikkumis-suunnitelma, kävelyn ja pyöräilyn koh-deryhmäviestintätyökalun laadinta ja pyörälaskentojen järjestelmällinen to-teuttaminen. Näiden lisäksi kaupungin liikennesuunnittelijat toimivat Askel- ja liikenneturvallisuustyöryhmissä, to-teuttavat liikenteenohjaussuunnitelmia, suunnittelevat paikallisliikennettä yh-dessä liikennöitsijän kanssa ja osallistu-vat katusuunnittelu- ja kaavoitusproses-seihin.

Kokonaisuus haltuun

Hyvinkäällä todettiin, että erilaiset suun-nitelmat ja toimenpiteet edistivät kyllä kestävän liikkumisen asioita yksitellen mutta kokonaiskuva ei ollut kovin hyvä. Liikennejärjestelmäsuunnitelma oli juut-tunut yksittäisten ratkaisujen vuoksi pit-käksi aikaa paikoilleen välitilaan eikä se toiminut aktiivisesti suunnittelua oh-jaavana strategisena linjauksena. Askel-ryhmä taas juuttui osittain pieniltä tun-tuviin asioihin eikä sen rooli ollut selkeä niin kaupungille, sen asukkaille kuin ryh-mäläisille itsellekään. Kaivattiin aiemmat suunnitelmat sekä uudet ajatukset yh-distävää, poikkihallinnollista strategiaa, joka antaa linjaukset koko liikennejärjes-

telmää ja siihen liittyvää viestintä- ja kas-vatustoimintaa kohtaan.

Vuonna 2014 Liikennevirasto, ympä-ristöministeriö ja Liikunnan ja kansan-terveyden edistämissäätiö LIKESin Kun-nossa kaiken ikää -ohjelma käynnistivät tutkimus- ja kehittämisrahoituksen, jota myös Hyvinkään kaupunki haki yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston Liiken-teen tutkimuskeskus Vernen asiantunti-joiden kanssa. Rahoitus myönnettiin ja syksyllä 2014 käynnistyi hanke nimellä Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjel-ma. Ohjelman päätavoitteena oli muo-dostaa Hyvinkäälle tiivis strategisen tason ohjelma, jonka laatimiseen kau-punki, asukkaat, päätöksentekijät, yhdis-tysten ja yritysten edustajat sekä muut sidosryhmät pääsevät aktiivisesti osallis-tumaan. Ohjelman lähtökohtana oli Eu-roopassa yleisesti toteutettu SUMP eli kestävän kaupunkiliikkumisen suunni-telma (Sustainable Urban Mobility Plan). Ohjelmassa pyrittiin yhdistämään ole-massa olevat suunnitelmat, syventämään poikkihallinnollista yhteistyötä sekä so-veltamaan SUMP-toiminnan periaatteita myös Suomeen.

Euroopassa SUMPit ovat kaikki lii-kennemuodot kattavia kestävän liik-kumisen kehittämistyökaluja, joiden laatiminen on joissain maissa jopa laki-sääteistä tietyn kokoisille kaupungeille tai kaupunkiseuduille. Suomessa SUMP vastaa lähinnä liikennejärjestelmäsuun-nitelmaa, mutta siinä on erityinen pai-noarvo sidosryhmätyössä ja itseään parantavassa jatkuvassa seurannan ja uu-delleenarvioinnin prosessissa. SUMPeis-sa liikennepolitiikka asetetaan julkisesti

SUMP-prosessin eteneminen.

Lähde: Luukkonen & Rantala 2015

7Poljin 5/2016

arvioitavaksi ja keskusteltavaksi kokonaisvaltaisen ajattelutavan omaksumiseksi niin viranhaltijoiden kuin poliitikoidenkin kes-ken. Tyypillinen SUMP-prosessi kestää kolmesta viiteen vuotta, mutta Hyvinkään tapauksessa rahoitettavaa aikaa oli käytettä-vissä alle vuosi. Tämä asetti tiettyjä rajoituksia toiminnalle.

Kaupunginjohtajasta lukiolaisiin

Työn poikkihallinnollisuuden ja laajan vaikuttavuuden var-mistamiseksi työn ohjausryhmäksi nimettiin kaupungin johto-ryhmä ja puheenjohtajaksi kaupunginjohtaja. Johtoryhmään kuuluvat kaupungin toimialajohtajat, viestintäpäällikkö, ta-lousjohtaja, henkilöstöjohtaja, kansliapäällikkö sekä henkilös-tön pääluottamusmies. Ohjausryhmään kutsuttiin lisäksi kun-kin rahoittajatahon edustajat, Uudenmaan ELY-keskuksen ja HSL-kuntayhtymän edustajat sekä kaupunginvaltuuston ja kau-punginhallituksen edustajat. Ohjausryhmän lisäksi työtä varten perustettiin projektiryhmä, jonka avulla päästiin konkreettisem-min käsiksi työpajojen ja ohjelman tavoitteiden sekä vision kä-sittelyyn. Vernen tutkijat vetivät projektiryhmää, jossa oli heidän lisäkseen mukana kaupungin edustajia tekniikan ja ympäristön toimialalta, sosiaali- ja terveystoimesta sekä liikuntatoimesta.

Ohjelman laatimisessa päätettiin keskittyä erityisesti sidos-ryhmätyöhön. Työssä pidettiin yksi laaja tavoitetyöpaja sekä muutama pienempi työpaja eri ryhmille. Pienemmät työpajat pidettiin ohjausryhmälle, Askel- ja liikenneturvallisuustyöryh-mille sekä Hyvinkää yhteiskoulun lukion kaupunkisuunnitte-lukurssilaisille. Tavoitetyöpajaan kutsuttiin kaupungin edusta-jia useilta eri hallinnonaloilta, kaikki kaupunginvaltuutetut sekä muita luottamushenkilöitä, yritysten ja yhdistysten edustajia sekä muita asiasta kiinnostuneita henkilöitä. Työpajojen tulok-sena saatiin runsaasti erilaisia näkemyksiä siitä, millainen Hy-vinkään tulisi tulevaisuudessa olla asukkaidensa liikkumisen kannalta. Työpajoista nousi paljon tukea erityisesti kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseksi. Työpajojen tulokset ja muu viestintä hoidettiin Liikkuva Hyvinkää -blogin avulla sekä paikallislehteä ja sosiaalista mediaa hyödyntäen. Tulevaisuuden visiointi ja tärkeimpien toimenpiteiden pohdinta olivat työpa-jaan osallistuneiden mielestä erityisen kiinnostavia aiheita.

Visio ja visuaalisuus

Aikatauluongelmat nousivat kuitenkin työn edetessä esiin ke-väällä 2015, kun työn tuli valmistua mutta prosessi oli vielä kesken. Vernen tutkijat toteuttivat vielä kevään aikana kyselyn keskustan alueen yrittäjille ja kyselypohjan asukkaille tulevaa laajempaa liikkumis- ja asennetutkimusta varten, tuottivat alus-tavan raporttiluonnoksen ohjelmasta kaupungille sekä laativat prosessikuvauksen SUMPien laadinnasta ja oppaan sidosryh-mätyöstä Liikennevirastolle. Oppaan voi ladata Liikenneviras-ton sivuilta. Ohjausryhmässä hiottiin vielä kestävän liikkumi-sen visiota Hyvinkäälle ja päätettiin työn viimeistelystä. Syksyllä 2015 työn projektipäällikkö kuitenkin siirtyi kaupungilta Stra-fica Oy:n palvelukseen, jolloin päätettiin myös jatkaa ohjelman laadintatyö loppuun Straficassa saman projektipäällikön alai-suudessa. Tärkeimmät ainekset olivat jo kasassa, jolloin jäljelle

jäi niiden yhteen kokoaminen aiemmat suunnitelmat huomioi-den sekä tiiviin ohjelmaluonnoksen laatiminen.

Hyvin alkuvaiheessa varsinaisen ohjelman laadintaa päätet-tiin ottaa avuksi myös ammattitaitoinen graafinen suunnitteli-ja, jolloin työhön saatiin kaivattua visuaalisuutta, yhtenevyyttä kaupungin graafisen ilmeen kanssa sekä ammattimaisuutta. Yli kymmenen vuotta liikennejärjestelmäsuunnittelua ja liikkumi-sen ohjausta sekä useita pitkiä suunnitelmaraportteja tiivistet-tiin 20 sivun esitteeseen. Työn nimeksi vaihdettiin ytimekkäästi Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030. Työn visioksi tuli kattava ”Hyvinkäällä kaikkien on helppo liikkua terveellisesti puhtaassa ympäristössä!”, johon tiivistyy ohjelman neljä pääteemaa: tasa-arvoiset liikkumismahdollisuudet, liikkumisen helppous ja vai-vattomuus, liikkumisen terveyttä ja toimintakykyä parantavat liikkumismuodot sekä viihtyisä, vehreä ja elinvoimainen liikku-misympäristö.

Ohjelman pääsisällöt ovat nykytilan kuvaus, toimintaym-päristön muutos, kestävän liikkumisen hyödyt, visio ja siihen johtavat keinot, tavoitteet ja niitä esittävät mittarit, infrastruk-tuurin ja kaupunkirakenteen tavoitekuva, toimenpideluettelo, kestävän liikkumisen vetoomus, yhteys liikenneturvallisuustyö-hön sekä lyhyt kuvaus työn laadinnasta.

Valtuuston siunaus

Ohjelma hyväksyttiin Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 23.5.2016 ilman huomautuksia. Ohjelmaa eteenpäin työntäväksi voimaksi päätettiin jo aikaisessa vaiheessa ottaa aiemmin lähin-nä liikkumisen ohjauksen toimiin keskittynyt Askel-ryhmä. As-kel-ryhmän toimintaa muutetaan niin, että se toimii entistä tii-viimmässä yhteistyössä sekä sidosryhmien että Askel-toiminnan ohjausryhmänä toimivan kaupungin johtoryhmän kanssa. As-

Hyvinkään kestävä liikkuminen 2030 -ohjelmaesitteen kansikuva.

8 Poljin 5/2016

kel-työtä avustaa kaupungin tilaama As-kel-koordinaattori, joka tekee käytännön järjestelyjä, suunnittelee ryhmän toimin-taa ja pitää ryhmän dynaamisena. Askel-ryhmän tärkein tehtävä on edistää kestä-vän liikkumisen ohjelman toteutumista, valvoa kestävien kulkutapojen etua kau-pungin eri suunnitelmissa ja toiminnassa sekä edistää asukkaiden ja muiden sidos-ryhmien äänen kuulemista ja osallistu-mismahdollisuuksia.

Laatua infraan − palveluja asukkaille

Lähivuosien uusia askelia Askel-ryhmän taipaleella kohti kestävämpää liikkumista ovat pyöräilyn laatukäytäväverkon sekä

keskustan kehien yleissuunnittelun käyn-nistäminen ja myöhemmin rakentami-sen edistäminen, liikkuminen palveluna -kokeilujen käynnistäminen, liikkumis-suunnitelman jalkauttaminen, yritys- ja yhdistysyhteistyön kehittäminen, kestä-vän liikkumisen nostaminen kärkihank-keeksi kaupungin strategiaan, rautatie-aseman pyöräpysäköinnin toteuttamisen edistäminen, pienten reunakivi- ja es-teettömyystoimenpiteiden ohjelmointi sekä laajat asukas- ja yrityskyselyt. Näi-den lisäksi jatketaan hyviksi todettuja liikkumisen ohjauksen kampanjoita. Näi-tä ovat muun muaassa Koululaiskortin markkinointi, Omin voimin -kampanjan toteuttaminen keväisin kouluihin ja yri-tyksiin, Fillarinappulakoulun toteuttami-

100 pyöräilytekoa -hanke on hyväksyt-ty mukaan Suomi 100 -ohjelmaan. Han-ke haastaa kansalaiset, järjestöt, kunnat ja muut yhteisöt pyöräilytekoihin, joiden tarkoitus on lisätä pyöräilyä, nostaa esiin pyöräilyä tulevaisuuden päästöttömänä kulkumuotona, lisätä yhteisöllisyyttä ja saada mahdollisimman moni suomalai-nen elämään 100-vuotiaaksi.

100 pyöräilytekoa on sateenvarjo-hanke, jonka alla voidaan toteuttaa mo-nenlaisia toimenpiteitä. Kaikki ideat ovat tervetulleita! Pyöräilyteot voivat olla esi-merkiksi seuraavia:· Kansalaiset: 100 pyöräilykertaa Kilo-metrikisassa, 100 kilometriä yhtenä päi-vänä, 100 kertaa oman lapsen kanssa pyöräilyä, ikäihmisten ulkoiluttamista Pyörällä kaiken ikää -riksapyörillä niin, että pyörän kyydissä on yhteensä 100 vuotta suomalaista pyöräilykokemusta.· Kunnat: 100 pientä korjausta pyörä-teihin (kohteet päätetään kuntalaisten kanssa), 100 pyörää kouluihin, 100 käyt-tökertaa koulupyörille, 100 uutta hyvää pyörätelinettä, 100 henkilökunnan työ-

nen 2.-luokkalaisille sekä maksuttoman paikallisliikenteen järjestäminen Auton vapaapäivänä yhteistyössä liikennöitsi-jän kanssa.

Lisätiedot:Projektipäällikkö Tapio Kinnunen

puh. 050 325 2984tapio.kinnunen@strafica.fi

Liikenneinsinööri Kimmo Kiurupuh. 040 754 7110

kimmo.kiuru@hyvinkaa.fi

100 PYÖRÄILYTEKOAajalla tekemään pyörämatkaa, 100 uutta kaupunkipyörää.· Järjestöt ja yhteisöt: 100 pyöräretkeä tai -lenkkiä, 100 osallistujaa pyöräretkil-lä tai -lenkeillä, 100 pyöräilytapahtumaa, 100 maahanmuuttajille tai vähävaraisille korjattua pyörää, 100 lapsen ohjaaminen pyöräilemään, 100 vaikuttajatapaamista pyöräily-ympäristön kehittämiseksi.· Yritykset: 100 pyöräpaikkaa työnteki-

I

fInland

jöille, 100 työntekijää mukaan Kilometri-kisaan, 100 pyöräiltyä työmatkaa, visioita ja innovaatioita pyöräilyn tulevalle vuosi-sadalle.

Kyseessä on Pyöräliiton ja Pyöräily-kuntien verkoston yhteinen hanke. Tar-kemmat tiedot hankkeesta ja siihen osal-listumisesta julkaistaan syksyn 2016 aikana järjestöjen verkkosivuilla ja muis-sa viestimissä.

9Poljin 5/2016

Sähkö- ja taittopyörät lisäävät pyöräilyä, silla ne mahdollis-tavat pyöräilyn tilanteissa, joihin tavallinen pyörä ei sovi.

Sähköpyörä sopii tilanteisiin, joissa syystä tai toisesta halutaan pyöräilystä vähän kevyempää. Taittopyörä taas on matkaketju-ajattelun ilmentymä: juna-, metro-, auto- tai bussimatka voi hel-posti vaihtua pyöräilyyn taittopyörän avulla.

Kahdeksan hyvinkääläistä kokeili sähkö- tai taittopyörää arjessaan touko-syyskuun aikana. Jokaiselle kokeilijalle kertyi pyöräilyaikaa noin kolme viikkoa.

Annetaan hyvän kiertää – sähkö- ja taittopyörät kokeilijalta toiselle

Teksti: Mari Päätalo Kuvat: Mari Päätalo, Marjukka Aronen ja kokeilupyöräilijät

Kokeilun tavoitteena oli levittää tietoisuutta sähkö- ja taitto-pyöristä. Kokeilijoiden kokemuksia kerättiin ja jaettiin blogissa http://liikkuvahyvinkaa.blogspot.fi/

Tärkeintä viestintää on kuitenkin kokeilijoiden jakamat ko-kemukset lähipiirissään: kodeissa, työpaikoilla ja juhannustans-seissa.

Sähköpyörä sopii hyvin niin kaupunginjohtajan, muusikon kuin muuttomiehenkin arkeen Taittopyörä mahdollistaa sekä työmatkan että arjen seikkailutkin.

Muusikko Mika Ikonen liikkui sähköpyörällä Hyvinkäältä Helsinkiin asti – välillä osan matkasta junalla ja välillä koko matkan sähköpyörällä. Ensi kokemustaan sähköpyöräilystä Mika kuvasi: ”Jippii, mikä voiman, vauhdin ja vapauden yhdistelmä.”

Hyvinkään kaupunginjohtaja Jyrki Mattila (kuva kannessa) kokeili sähköpyöräilyä työmatkoillaan ja Jyrki totesi sähköpyöräilyn olevan mukava tapa palata työmatkapyöräilyn pariin, koska se tekee työmatkasta vähän nopeamman pyöräillä. ”Suorilla ja muuten vapaalla baanalla vauhti näyttää olevan 25 km/h ja sähkömoottori tulee apuun ylämäissä ja liikennevaloista lähdettäessä. Hyvinkääläisille tuttu Hevosmäki maaseutuopiston luona ei puhalluttanut enää ollenkaan!”

Sähköpyörä on oiva kapistus fyyysistä työtä tekevälle. Andrus Otti on töissä muuttofirmassa ja sähköpyörä tekee pyöräilystä raskaan työpäivän jälkeen mukavaa. Pääsivätpä sähköpyörää

testaamaan myös Andruksen työkaverit. ”Työkavereiden ilmeitä oli kiva seurata, kun he polkaisivat ensimmäistä kertaa.

Aluksi työkaverit kysyivät, että miten pyörä toimii. Mä sanoin, että ”anna mennä vaan” ;) ja sen jälkeen kuului Wiiii……" se

on sellainen hauska ääni, mitä esimerkiksi lapset tekee tivolin vauhtilaitteella.”

10 Poljin 5/2016

Toimittaja Pekka Mommo käytti taittopyörää työmatkallaan Hyvinkäältä Ylen konttorille Pasilassa. Taittopyörä-juna-taittopyörä -yhdistelmä osoitti hyötynsä jo muutamassa viikossa. "Tulokset näkyvät jo nyt. Olen joutunut kiristämään vyötä napsun verran ja istumisesta johtuva jalkojen puutuminen on poissa. En keksi vaivan väistymiseen muuta syytä kuin työmatkojen osittaisen taittamisen pyörällä."

Laura Brisk hyödynsi taittopyörää kesäisessä Suomessa matkailuun ja taittopyörä pääsi muun muassa Lappeenrannan juhannusrientoihin. ”Taittopyörä oli todella kätevä kaupungilla kuljettaessa ja sillä tuli käytyä pidemmällä juhannusajelulla kuin mihin kävellen olisi mennyt.”

Tiina Lijljebergin työ vaatii autoilua, mutta taittopyörä vapautettiin takakontista mahdollisimman usein. ”Aina kun se oli mahdollista, polkaisin toimistolta kotikäynnille tai lounaalle. Nautin joka hetkestä, sillä päivä kuumassa autossa tekee oloni väsyneeksi ja huonovointiseksi. Niinä päivinä, kun pyöräilin edes vähän työpäivän aikana, tunsin virkistyväni ja olo oli aivan erilainen pitkänkin päivän jälkeen!

Jaakko Korhonen on töissä Helsingin Ruoholahdessa ja työmatkaan kuluu taittopyörä-juna yhdistelmällä aikaa saman verran kuin autolla. Pyöräily työmatkalla kiinnostaa erityisesti liikunnan vuoksi. ”Vaikka matkat ovat lyhyitä, niin pyöräily käy hyvästä hikiliikunnasta, kun polkee rivakampaa vauhtia.”

11Poljin 5/2016

Kiinnostaako Pyöräilykummien toiminta? Kysy lisää: Sanna Ojajärvi, pyöräily-kasvatuksen projektipäällikkö, Pyöräilykuntien verkosto, sanna.ojajarvi@poljin.fi tai Erika Weckström, pyöräilykasvattaja, Pyöräliitto, erika.weckstrom@pyoraliitto.fi.

Pyöräilykuntien verkoston ja Pyörä-liiton yhteishankkeen tärkeimpänä kohderyhmänä ovat alakoulut, joi-

den kautta tavoitetaan paljon pieniä pyö-räilijöitä – tai potentiaalisia pyöräilijöi-tä. Koululaisten pyöräilyn edistämiseen olemme kehittäneet pyöräilykummikon-septin. Vapaaehtoisten pyöräilykummi-en tehtävä on tarjota alakouluille tukea ja apua pyöräilyn edistämisessä. Kummeille annetaan koulutuksessa valmiita toimin-tamalleja, kuten Pyöräilymerkki, Pyöräi-levä koulubussi ja ajotaitorata, mutta he voivat oman osaamisensa mukaan to-teuttaa muutakin toimintaa.

Kummeiksi haetaan täysi-ikäisiä, pe-ruspyöräilytaitoisia ihmisiä, jotka osaa-vat toimia ihmisten kanssa. Koulutuksia markkinoidaan avoimesti verkossa. Lä-hestymme suoralla kontaktilla pyöräi-ly-yhdistyksiä, liikunnallisia järjestöjä, opiskelijajärjestöjä, nuorisotyötä tekeviä tahoja sekä kasvattajia. Näissä ryhmissä on hyvin suurella todennäköisyydellä ih-misiä, joita kiinnostaa aktiivinen liikku-minen ja vapaaehtoistyö.

Lappeenranta pilottipaikkana

Ensimmäinen kummikoulutus järjestet-tiin Lappeenrannassa elokuussa. Lap-peenranta valikoitui paikaksi osin koska sieltä osoitettiin spontaania kiinnostus-ta pyöräilykasvatusta kohtaan ja toisaalta koska Lappeenrannassa toimii aktiivinen pyöräily-yhdistys. Koulutuksessa oli viisi ihmistä, joilla oli hyvin erilaiset taustat: mukana oli ammattikasvattajia, liikun-ta-alan ammattilaisia ja toisaalta uudesta asiasta innostuneita kummikandidaatte-ja. Pisimmän matkan takaa saapui pai-kalle hämeenlinnalainen osallistuja.

Tämä yhdistelmä oli melkoinen unel-matiimi: osallistujien innostus oli tart-tuvaa ja heiltä tuli jo alkumetreiltä läh-

Pyöräilykummikoulutus – tehokas ideasampoLasten ja lapsiperheiden arkipyöräilyn lisäämiseen tähtäävä Arkimatkat aktiivisiksi – pyöräilykasvatus 2.0 -hanke on edennyt pyöräilykummien koulutukseen. Ensimmäiset kokemukset ovat olleet rohkaisevia.

Teksti: Erika WeckströmKuva: Martti Tulenheimo

tien mainioita kehittämisideoita. Myös yhteistyötä alettiin viritellä erilaisten ta-pahtumien toteuttamiseksi. Esimerkik-si paikalliset opettajat keksivät järjestää pyöräilytempauksen, jossa oppilaat aja-vat pyörällä koulusta toiseen.

Suunta ylöspäin

Syyskuussa pyöräilykummikoulutus to-teutettiin VeloFinland 2016 -festivaalin yhteydessä Helsingissä. Yleisön pyyn-nöstä pääkaupunkiseudun potentiaa-lisille pyöräilykummeille järjestetään toinen koulutus Helsingissä 24.10. Syk-syn aikana koulutus viedään myös aina-kin Vaasaan. Pyöräilykummikoulutus ja pyöräilykasvatus olivat vastikään näyt-tävästi esillä Espoon kulttuurikeskuksen Kutitus-festivaalilla, jonka erilaisia liik-kumismuotoja esittelevään teemaan pyö-räily sopi mainiosti. Lasten taidefestivaa-li Kutituksen kävijäkunnassa oli paljon esikoulu- ja koululuokkia opettajineen.

Hankkeen jatkorahoituksen varmis-tuttua järjestetään ensi vuonna uusia

koulutuksia eri puolilla Suomea. Paikka-kunnat valikoituvat osin sen mukaan, mi-ten paljon kiinnostusta alueella on, joten kannattaa olla yhteydessä, mikäli toivoo koulutusta omaan kuntaan tai lähiseu-dulleen.

Tavoitteena on päästä kiinni myös opettajankoulutukseen, jotta liikenne- ja pyöräilykasvatuksen tärkeys ja hauskuus saataisiin viestittyä jo opiskeluvaiheessa tuleville opettajille. Opettajan asenne on tärkeä: jos opettaja itse arastelee pyöräi-lyä, hän tuskin lähtee oppilaiden kanssa pyörällä esimerkiksi uimahallille tai tai-denäyttelyyn.

12 Poljin 5/2016

AKAAJouko Pekkarinen 040 335 4625jouko.pekkarinen@akaa.fiESPOOPetri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fiFORSSATero Tiensuu (03) 4141 5602tero.tiensuu@forssa.fiHAAPAJÄRVI Jarmo Eronen 044 445 6202jarmo.eronen@haapajarvi.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHEINOLAMatti Nieminen 0500 618 785matti.nieminen@heinola.fiHELSINKIReetta Keisanen 040 346 0522 marek.salermo@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAMinna Aakkula (03) 621 2317minna.aakkula@hameenlinna.fiIISALMI Pekka Partanen 040 5454567pekka.partanen@imatra.fi IMATRALassi Nurmi 020 617 4466 lassi.nurmi@imatra.fiJANAKKALAHeikki Tamminen (03) 680 1292heikki.tamminen@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKAJAANI Jari Kauppinen 044 710 0647jari.kauppinen@kajaani.fiKANGASALAMarkku Lahtinen 050 596 9124 markku.lahtinen@kangasala.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fiKAUNIAINENLennart Långström (09) 505 6387lennart.langstrom@kauniainen.fi

KAUSTINENArto Alpia 040 056 9401 arto.alpia@kaustinen.fiKEMIÖNSAARI Benjamin Donner 040 662 3833benjamin.donner@kimitoon.fiKOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKRUUNUPYYKaisa Karlström (06) 8343 405kaisa.karlström@kronoby.fiLAHTI Kristiina Kartimo 050 559 4100 kristiina.kartimo@lahti.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLEMPÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fiMASKU Marika Nurmikko 044 7388 230marika.nurmikko@masku.fiMYNÄMÄKITimo Oja 050 5856 772timo.oja@mynamaki.fiMÄNTYHARJUOlli Marjalaakso 040 7741 902olli.marjalaakso@mantyharju.fiMÄNTTÄ-VILPPULAHannu Kemppainen 044 728 8789hannu.kemppainen@manttavilppula.fiNIVALA Janne Kaarlela 044 4457 423janne.kaarlela@nivala.fiNOKIAJouni Saranpää (03) 5652 0690jouni.saranpaa@nokiankaupunki.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiOULUJorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fi

PADASJOKIPauliina Koskela 0400 419 364pauliina.koskela@padasjoki.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPERHO Raija Sahlgren 040 528 9971raija.sahlgren@perho.fiPIRKKALATero Vesanto 050 540 5279 tero.vesanto@pirkkala.fiPIETARSAARIBen Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fiPORISanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiPUUMALAKimmo Hagman 0500 654 590kimmo.hagman@puumala.fiPÄLKÄNEPetri Ketola 040 580 8270petri.ketola@palkane.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fiSALO Jarmo Heino 02 778 5100jarmo.heino@salo.fiSEINÄJOKIKeijo Kaistila (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiSIPOO Eveliina Harsia 09 2353 6727eveliina.harsia@sipoo.fiSIUNTIOTapio Lepikkö 050 386 0825tapio.lepikko@siuntio.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fiTURKUSusan Nymander 040 716 3220susan.nymander@turku.fi

TUUSULARisto Kanerva (09) 8718 2220 risto.kanerva@tuusula.fiUUSIKAUPUNKIAtso Vainio (02) 845 151atso.vainio@uusikaupunki.fiUTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fiVAASAJukka-Pekka Raja-aho 0400 510 239 jukka-pekka.raja-aho@vaasa.fiVALKEAKOSKITimo Lamminpää 040 335 7714timo.lamminpaa@valkeakoski.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fiÄHTÄRI Osmo Sivén 0400 869 481osmo.siven@ahtari.fiÄÄNEKOSKI Markku Auvinen 020 632 3190markku.auvinen@aanekoski.fiETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUSKjell Lind 0295 027 734kjell.lind@ely-keskus.fiKAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUSPetteri Kukkola 0400 620 236petteri.kukkola@ely-keskus.fiKESKI-SUOMEN ELY-KESKUSHannu Onkila 050 390 2774hannu.onkila@ely-keskus.fiLAPIN ELY-KESKUSRisto Uusipulkamo 0295 03 7263risto.uusipulkamo@ely-keskus.fiPIRKANMAAN ELY-KESKUSSuvi Vainio 0400 416 473suvi.vainio@ely-keskus.fiPOHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUSPäivi Hautaniemi 040 571 6067paivi.hautaniemi@ely-keskus.fiPOHJOIS-SAVON ELY-KESKUSKyllikki Komulainen 0295 026 729kyllikki.komulainen@ely-keskus.fiUUDENMAAN ELY-KESKUSMari Ahonen 0295 021 265mari.ahonen@ely-keskus.fiVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUSPiritta Keto 0295 022 763piritta.keto@ely-keskus.fi HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fi

HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 050 385 5043tarja.jaaskelainen@hsl.fiINLINEMARKET OYSamuli Ropponen 040 595 1094samuli.ropponen@inlinemarket.fiJYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 2195pj@jyps.fiLINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fiMDI OY Janne Antikainen 040 764 1829janne.antikainen@mdi.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fiPYÖRÄLIITTO RYMatti Koistinen 044 279 5588 matti.koistinen@pyoraliitto.fiRAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fiSITO OYVirpi Ansio 050 345 6727 virpi.ansio@sito.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYHanna Aho 040 660 5788hanna.aho@sll.fiSUOMEN PYÖRÄILYUNIONI RYMarkku Nieminen 050 5960 975markku.nieminen@pyoraily.fiSWECO YMPÄRISTÖ OYMarek Salermo 040 635 2660marek.salermo@sweco.fiTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 3521809pj@tarakka.fiTTY / Liikenteen tutkimuskeskus VerneHeikki Liimatainen 040 849 0320 heikki.liimatainen@tut.fiTRAFIX OYEsa Karvonen, 050 375 9169esa.karvonen@trafix.fiTURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTero Rantaruikka, 050 910 5810turpo@turpo.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi WSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi

• Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritys-ten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.• Päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkilii-kuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yh-teiskunnalle.• Pyöräilykuntien verkosto haluaa: laadukkaat ja turvalliset pyö-räilyolosuhteet kaikille, kaksinkertaistaa pyöräilyn määrän Suo-messa ja vahvistaa pyöräilyn edistäjien yhteisöä.• Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muut-tui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä muut tahot.• Vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa• Vuosimaksu määräytyy yrityksen koon mukisesti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan

Pyöräilykuntien verkosto ry

Verkostoon liittyminenLiity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!