sanomat · 2019. 4. 4. · tamperelainen juhani brander tarkas-telee suomalaisen...

S A N O M A T

TYÖTTÖMIEN EDUNVALVONTA-

LEHTI 3 /2014

2 Karenssisanomat 3/2014

TVY ry vaikuttaa työttömien asioiden puolesta valtakunnan tasolla Suomessa ja Suomen laisäädännössä ja edesauttaa työttömien työllistymistä.

Sisällys

S A N O M A T

Kuule Köyhää -tapahtuma Joensuun torilla ......................... 4Tutustumis- ja opintomatka Tukholmaan 25.6.2014: Ihmisen ja työn yhteensovittamista ...................................... 6Sana on vapaa: Pakkotyö Suomessa...................................... 9Sana on vapaa: Työn jakaminen ja työajan lyhentäminen tarpeen .............10TVY ry:n kehittämispäivät 16.–17.6.2014 ............................... 13Vates: Kehittäminen, välittäminen, asenne ja toiminta...... 14Valtiovarainministeriö: Palvelunäkymät ............................... 15TEM ja Kuntaliitto rohkaisevat: Sosiaaliset kriteerit mukaan julkisiin hankintoihin ..............16TEM: Lakimuutos antaa mahdollisuuden puuttua pitkittyvään työttömyyteen ..................................................16TVY ry:n lausunto: Palkkatukityöllistäminen jäissä valtakunnallisesti .............. 17Säikeet: Tietotekniikka ja TVY ................................................18Mäntyharjun yhdistys ruokahävikkiä pienentämässä ........20Tullin raportti EU-ruokajaosta ................................................ 21Jäsenyhdistysten toimintaa: Työttömien sauna ..................22Kela tiedottaa: Yleinen asumistuki uudistuu ........................23Kelan etuudet 2014 ................................................................. 24Asiakastyytyväisyys yllätti terveysasemalla ........................27Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesitys vuodelle 2015 ............................................ 28

Kolumnit: Heikki Taimio: Onko meillä varaa täystyöllisyyteen? ............11Anna Kontula: Palkkatyötä vähennettävä ...........................19

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

Seuraava lehti ilmestyy 17.12.2014.

https://www.youtube.com/user/tvyrytube

https://www.facebook.com/tvy.toimitus

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

www.tvy.fi > Karenssisanomat

Päätoimittaja, taitto & kuvat: Juha Keränen puh. 040 547 7090 [email protected]

Toimituskunta: TVY ry:n toimisto

Paino: Forssa Print Oy Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö – TVY ry Sörnäisten rantatie 27 C 4 00500 Helsinki Käyntiosoite: 27 C 1b (sisäpiha) www.tvy.fi Jukka Haapakoski puheenjohtaja puh. 050 577 2580 [email protected]

Lea Karjalainen toiminnanjohtaja puh. 040 547 7099 [email protected]

Juha Keränen talous- ja järjestösihteeri puh. 040 547 7090 [email protected]

Seppo Salmela Säikeet-hanke puh. 044 544 3611 [email protected]

Mirja Nyberg toimistotyöntekijä puh. 044 544 3613 [email protected]

Satu Ylävaara toimistotyöntekijä puh. 040 528 2884 [email protected]

[email protected]

ISSN-L 1796-5985 ISSN 1796-5985 (Painettu) ISSN 2242-4040 (Verkkolehti)

Kansikuvat: Satu Ylävaara

Karenssisanomat 3/2014 3

Kuva

: Juh

a Ke

räne

n

STT:n toimittaja soitti ja kysyi, että löytyykö meidän jäsenjärjestöis-tä onnellista ihmistä haastattelua varten? Asialla oli kiire – huomi-seksi pyydettiin. Sanoin, että voihan sitä aina kokeilla.

Kappas! Ehdokkaita löytyi enem-män kuin tarpeeksi. Toimittaja totesi, että tässähän hyvä kanava, kun tarvi-taan haastateltavia. Mietin, että loistava juttu! Kentällä on onnellista porukkaa. Hyvä meininki!

Pidät käsissäsi todennäköisesti vii-meistä Karenssisanomat lehteä. Työttö-mien äänitorveksi on toivottu positiivi-sempaa nimeä ja muutenkin järjestölle positiivisempaa ilmettä. Lehden nimi-kilpailu on käynnissä. Jäsenillä on valta vaikuttaa. Muutenkin on hyvä, että ote-taan vahvasti kantaa ja keskustellaan. Tämä lehti on työttömien äänelle omis-tettu, ja se ääni on moninainen ja vapaa.

Työsopimuslain 2 luku 5 §Jäsenyhdistyksistä on etenkin otettu kantaa, kun hullunkuriset työsopimus-lain tulkinnat osa-aikatyöstä rantautui-vat välityömarkkinoille 1.6. alkaen. Kai-kille osa-aikatyöntekijöille oli tarjottava kokoaikatyötä, kun palkattiin uutta hen-kilökuntaa, vaikkei siihen varaa ollut-kaan. Vaikuttamalla paikallisiin päättä-jiin sekä valtakunnan tasolla saatiin jopa pikalakimuutos lausunnolle. Kiitos tei-dän!

Valitettavasti peli ei ole vielä pelattu ja heikennyksiä nykyisiin käytäntöihin on kiikarissa työsopimuslain osalta. Työ-sopimuslain 2 luku 5 § poikkeus koskeen nyt vain yli 500 pv työttömänä olleita yh-distysten yleishyödyllisten toimintojen osalta. Yhdistysten elinkeinotoiminnan osalta työsopimuslain 2 luku 5 § sovelle-taan. Eli on kysyttävä osa-aikatyönteki-jöiltä halukkuutta tehdä kokoaikatyötä.

Uusi elinkeinotoimintatulkinta on vahingollinen niille yhdistyksille, joiden toiminta tulkitaan elinkeinotoiminnak-si. Elinkeinotoiminnan puolella palkka-

tuki on maksimissaan 50 % palkkaus-kustannuksista ja tämän lisäksi on nyt tarjottava vielä kokoaikatyötä kaikille yhdistyksen työntekijöille. Kustannuk-set kasvavat.

Yhtälö ei pelitä ja vaarana on, että se yhdistysten toiminta, jossa tarjotaan markkinaehtoisia palveluja näivettyy. Tämä on työttömien kannalta huono ti-lanne, koska monesti kysytyin työkoke-mus syntyy markkinaehtoisessa työssä.

Karenssia puhelinsoitolla HE 162/2014 VPHallitus lupasi kehyspäätöksessään so-veltaa ”sanktioita järjestelmällisesti”. Lausunnolle tuli HE 162/2014 laki, jossa päivittäinen työmatka rajattiin 3 tuntiin kokoaikatyössä ja 2 tuntiin osa-aikatyös-sä. Saa nähdä syntyykö kannustinlouk-kua matkalla Kouvolasta Helsinkiin.

Varsinainen pommi oli kuitenkin eh-dotus soveltaa karenssia, kun työtön jät-tää vastaamatta puhelimeen sovittuna aikana tai ”viipymättä soittopyyntöön”. Tämä antaisi viranomaisille aivan liian helpon keinon sakottaa työttömiä ilman mitään kontaktia. Ihmisten puhelin-käyttäytyminen on vielä melko vapau-tunutta, koska puhelin on mukana yksi-tyiselämässä. Yksityiselämässä sattuu ja tapahtuu. Helposti unohtuu vaikka kän-nykän lataaminen. Sitten kun siihen 6 kk aikaisemmin sovittuun aikaan jää vas-taamatta, niin yritäpä saada TE-toimis-ton virkailija kiinni puhelinsoitolla… yri-täpä. Kaikilla ei ole edes puhelinta.

Tämän lain lausumiseen liittyy se ironinen yksityiskohta, että samalla kun lausuin tästä työelämä ja tasa-arvovalio-kunnalle, niin puhelimeeni yritti soittaa Kelan virkailija. Valiokuntakäsittely oli yli tunnin myöhässä, joten en voinut vas-tata sovittuna aikana. En saanut viran-omaista kiinni samana päivänä.

Ilmeisesti tämän kohdan osalta työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunta on vetäy-tymässä alkuperäisestä esityksestään. Hurraa! Järki voitti tämän kerran.

Jukka Haapakoski

Puheenjohtajan palsta

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra


Joensuun Kuule Köyhää -tapahtuma oli osa valtakunnallista tapahtumaketjua, jossa eri paikkakunnilla pyrittiin herättämään keskustelua siitä, kuinka tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta Suomessa on?

Tapahtuman aikana torille saapu-neilla ihmisillä oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä siitä, mikä ihmisryhmä tarvitsee Suomessa eniten tukea. ”Äänestys” toteutettiin pu-dottamalla nappi purkkiin. Purkkeja oli kymmenen, joista jokainen oli nimetty eri ihmisryhmien mukaan. Mielipiteensä kertoi yhteensä 304 henkilöä.

Lisäksi osaa äänestäneistä haastatel-tiin teemalla ”Mitä sinä itse voisit tehdä heidän hyväkseen?”.

Miten meillä menee?Haastateltavat kertoivat ongelmista, joi-ta he ovat havainneet yhteiskunnassam-me. Usein toistuva ongelma oli koko-naisvaltaisuuden puute tukien ja palve-lujen viidakossa. Erityisesti henkilön tai perheen ollessa laajan tuki- ja hoivaver-kon tarpeessa apu pilkkoutuu useaan eri osaan eikä kenelläkään ole hoidon koko-naisvastuuta tai – näkemystä.

Muita haastatteluissa usein toistuvia ihmisten elämään liittyviä ongelmia oli-vat asumisen ja palvelujen kalleus, asen-neilmaston kovuus, lapsiperheiden ase-man kurjistuminen, eriarvoisuus ja vii-västyneet tuet. Esille tuli yleinen pelko siitä, miten pärjätä elämässä erityisesti silloin, jos läheltä ei löydy puolestapuhu-jaa ja tukea esim. omaisilta.

Lisäksi mainittiin ongelmina myös palkkatöiden puuttuminen, yksinäisyys sekä suunnitellun eläkeiän noston epä-reiluus raskasta työtä tekeville.

Entä sitten?Ihmiset kertoivat mielellään myös kei-noja, joilla heidän mielestään joihinkin epäkohtiin voitaisiin vaikuttaa. Byrokra-tia koettiin monissa mielipiteissä liian raskaaksi ja päätöksenteon karanneen kauas; toivottiin vahvempaa paikallis-päättämistä. Myös pienten osuuskunti-en toiminnan kehittämien koettiin tär-keäksi.

Muita keinoja Pohjois-Karjalan elin-olosuhteiden parantamiseksi olivat mi-nimieläkkeen nosto, etsivän työn kehit-täminen, lapsilisien korottaminen ja koh-dentaminen sitä tarvitseville, omaishoi-tajien aseman parantaminen, kotiin an-nettavien hoivapalvelujen lisääminen ja

niiden kustannusten hillintä sekä hoiva-alan henkilöstön lisääminen. Lisäksi toi-vottiin piensijoittajien kannustamista ja veroparatiisien purkamista.

Paitsi ongelmista, ihmiset kertoivat myös yhteiskuntamme voimavaroista. Todettiin, että Euroopan mittakaavassa meillä on asiat varsin hyvin. Esimerkki-nä opiskelijoiden tasa-arvoinen kohte-lu, mm. opiskelijalounas on edullinen ja kaikkien opiskelijoiden saatavilla.

Mitä itse voisin tehdä?Kysymyksemme siitä, mitä itse kukin voisi tehdä hyvinvointimme eteen, koet-tiin hieman hankalaksi. Monet haasta-teltavat kokivat itsensä varsin keinotto-maksi tai käytettävissä olevat keinot te-hottomiksi.

Haastatteluissa tuli kuitenkin esille monia hyviä ajatuksia siitä, mitä jokai-nen voi tehdä asioiden parantamisek-si. Omista mahdollisuuksista mainittiin mm. keskustelun herättäminen ja asen-teiden muokkaaminen omassa arjessa. Oman edun tavoittelusta tulisi päästä toisten huomioimiseen. Vapaaehtoistoi-minta ja vertaistuki koettiin tärkeäksi; useat haastateltavat pohtivat omia mah-dollisuuksiaan lähteä mukaan vapaaeh-toistyöhön. Vaikuttamiskeinoina mai-nittiin myös kouluttautuminen, kansa-laistottelemattomuus sekä äänestämi-nen.

Mielipiteet erityistä tukea tarvitsevista ihmisryhmistä jakaantuivat seuraavasti

Ikäihmiset 84 ääntä

Lapsiperheet 46 ääntä

Omaishoitajat 45 ääntä

Työttömät 29 ääntä

Opiskelijat 25 ääntä

Vammaiset 21 ääntä

Mielenterveyskuntoutujat 20 ääntä

Päihdekuntoutujat 14 ääntä

Maahanmuuttajat 11 ääntä

Muut 9 ääntä

Yhteensä 304 ääntä

Kuule Köyhää -tapahtuma Joensuun torilla 24.5.2014 klo 9–13

Tapahtuman järjestivät

Lea Vallius (Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry)

Kari Lehikoinen (Aktiiviset Työtähakevat ry)

Teija Sivonen (Kotikartanoyhdistys ry)

Marjut Lukkarinen (Polvijärven ev.lut seurakunta)

Marja Liisa Liimatta, Risto Mättänen ja Saila Musikka (Luterilainen kirkko Joensuussa)

Nappiäänestyksen tuloksista heijastunee kyselyn ajankohta (helteinen lauantai-aamupäivä torilla). Työryhmä jäi miet-timään, onko kyselyn tuloksissa havait-tavissa tietyntyyppinen asenneilmasto? Mikä tai mitkä ovat ne ihmisryhmät, jot-ka jäävät vaille yhteiskunnan tukea ja ih-misten myötätuntoa?

Työttömiä Suomessa kesällä 2014

Pohjois- ja Itä-Suomi 71.000 hlöä

Länsi-Suomi 65.000 hlöä

Etelä-Suomi 58.000 hlöä

Uusimaa 70.000 hlöä

Ahvenanmaa 1.000 hlöäLähde: Tilastokeskus

Työttömyys PohjoismaissaTanska

Suomi

Islanti

Norja

Ruotsi


Kuva

t: Ra

uno

Haa

pane

n

Tutustumis- ja opintomatka Tukholmaan 25.6.2014Ihmisen ja työn yhteensovittamista

AB Fru Bryttmar Ekholmsvägen 23 Stockholm

■■ Toiminnassa korostuu asiakas-lähtöisyys

■■ Iloinen fiilis ja motivoituneisuus■■ Kaikkien huomioiminen■■ Siistit ja toimivat toimitilat■■ Yhdessä laaditut säännöt, mi-

ten toimitaan ja miten käyttäy-dytään

■■ Kurinalainen ja manuaalein oh-jattu toiminta

■■ Toiminnan tuloksellisuus sekä kruunuin että työvoimapoliitti-sesti mitattuna

■■ Oheistoiminnot: silkkipaino, huovutustyöt, korjausompelu, puutyöt, valokuvausstudio

■■ Oma hyväntekeväisyystoiminta

Toiminnanjohtaja Louise Solvestad on palvelujen ja hallinnon ammattilainen. Hän vastaa päivittäisten toimintojen sujuvuudesta.

AB Fru Bryttmar on tukholmalainen työnvälitys- ja työllistämisyritys. Sen erikoisalaa on maahanmuuttajien integroitumisen edistämiseen. Pääasiallisia asiakkaita ovat vajaakuntoiset tai työesteiset sekä henkilöt, jotka syystä tai toisesta eivät voi tai jaksa työskennellä kokonaista työpäivää. Yrityksen toimintaperiaatteita ovat kunnioitus ja välittäminen. Tavoitteena on löytää ihmiselle mielekäs työ ja räätälöidä se hänelle sopivaksi.

AB Fru Bryttmarin tavoite on estää syrjäytymistä Ruotsissa kaikki työttömät saavat työttö-myysrahaa ensimmäiseltä vuodelta (Ar-betslöshetskassa, ”A-Kassa”). Vuoden ku-luttua avustus putoaa suomalaista pe-ruspäivärahaa vastaavalle tasolle. Aktii-viset työnhakijat saavat ns. aktivointitu-kea (aktivitetsstöd). Tämä raha makse-taan kaikille yli 25-vuotiaille työvoima-poliittisiin toimenpiteisiin sitoutuneille.

Uusille Ruotsiin muuttaneille (nyan-lända) järjestetään ensimmäisen maas-saolovuoden aikana työelämän valmen-nusta. Heille pyritään löytämään työ-paikka, joka auttaa sopeutumaan Ruot-siin ja ruotsalaisuuteen. Pitkäaikaistyöt-tömät (yli neljä vuotta pois työelämästä olleet) pyritään saamaan työharjoitte-luun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Yrityksen asiakkaat ovat tällä hetkellä pääasiassa keski-ikäisiä työnhakijoita.

Tiivistä yhteistyötä Työvoimatoimiston kanssaFru Bryttmar pyrkii työllistämään ih-misiä, jotka muuten eivät pärjäisi työ-markkinoilla. Työvoimatoimisto puo-lestaan tekee suunnitelmat ja päätökset asiakaskohtaisesti sekä valvoo toteutus-ta. Normaali perussopimus on tavallises-ti muotoa 3 + 1 vuotta, jossa on mukana ns. optiovuosi. Tämän lisäksi yrityksellä on useita ns. valinnanvapaussopimuksia. Nämä sopimukset eivät ole sidottuja ai-kaan eikä niillä ei ole varsinaista alkua tai loppumisajankohtaa. Sopimus jatkuu niin kauan kuin asiakkaita riittää.


Kuva

t: Ra

uno

Haa

pane

n

Toimitusjohtaja Kirsti Bryttmarille hyvä työilmapiiri ja innostuneet, motivoituneet työntekijät ovat ihan kunnia-asia.

Kouluttaja ja yrittäjä Kaisa Koskinen ja Helsingin Työttömät HeTy ry:n toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola ihastuivat AB Fru Bryttmarin iloiseen fiilikseen ja toiminnan sujuvuuteen.

Kilpailu Ruotsin työllistämismarkki-noilla on kovaa. Hyvistä suhteista ja ver-kostoista huolimatta eivät sopimusten saaminen ole itsestään selvää. Työvoima-toimistot kilpailuttavat yritykset ja sopi-mukset tehdään tarjousten perusteella. Hinta ei kuitenkaan ole tärkein kritee-ri, vaan erittäin paljon painoa annetaan aikaisemmille tuloksille, yrityksen mai-neelle ja ammattitaidolle sekä asiakaspa-lautteelle.

Työnhakija saa täyden palvelun”Työnhakijaa on arvostettava ja kohdel-tava hyvin, tai…”, sanoo Kirsti Bryttmar. Työntekijöiden tehtävä on tukea työha-kijoita ja auttaa heitä löytämään työ, jos-sa he ovat parhaimmillaan ja jota he ra-kastavat. He toimivat ikään kuin ”puhe-miehinä” työnhakijoiden ja työnantaji-en välillä, osaamista välitetään sitä tar-vitseville (= Stöd och matchning). Termi jobcoaching ei ole enää ”poliittisesti kor-rekti”, vaikkakin se kuvaa erittäin hyvin heidän tehtäväkenttäänsä. Tilalle ovat tulleet nimikkeet: handledare (= valvo-ja, ohjaaja) tai arbetskonsulent (= työvoi-maneuvoja).

Joka asiasta on olemassa oma manu-aalinsa: esim. tietokoneen käyttö, työ-harjoittelu, työnohjaus, jne. Tällä taval-la taataan yhtenäiset toimintatavat sekä toiminnan tasainen laatu. Työnhakijan kanssa myös keskustellaan koko proses-sin ajan, näin molemmat osapuolet tietä-vät missä mennään.

Toimistolla vallitsee iloinen fiilis ja välittämisen tunne on suorastaan kä-sin kosketeltava. Jokainen tulija huomi-

oidaan yksilönä ja hänen kanssaan tul-laan heti juttelemaan. Neuvottelutilois-sa ohjaajan kanssa voidaan keskustella kahden kesken. Työnhakijoiden käytös-sä on luokkatila, jossa he voivat käyttää tietokonetta: etsiä työpaikkoja, tehdä ha-kemuksia, hioa cv:tä tai vertailla hake-muksia toisten kanssa. Yhteistiloissa voi ruokailla, juoda kahvia tai lukea. Mikäli työnhaku alkaa tuntua raskaalta, voi le-potilassa käydä lataamassa akkuja.

Rauno Haapanen

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra


Tamperelainen Juhani Brander tarkas-telee suomalaisen vaatetusteollisuuden vaiheita ruohonjuuritasolta teoksessaan Tehtaan kasvatti, Minä (Mediapinta 2014). Kirja on omaelämäkerrallisen romaanitri-logian avausosa.

Tehtaan kasvatti, Minä vyöryttää lukijan eteen rikkaan ajankuvan, tehtaan ihmis-suhteet ja työyhteisön sisäisen dynamii-kan. Teoksen päähenkilö on kirjailijan alter ego Johannes Berg. Tehtaalaisia ovat Pikku-Ville, Pikari-Koskela, Tulta munille-Lehtoska ja monet muut, jotka tehtaan hierarkiassa tunnetaan paremmin lisäni-mellä. Maailmapolitiikka ja yhteiskunnan radikaaliliikehdintä ravistavat työyhteisöä, kun SAK:n ja SAJ:n välillä käydään teh-taalaisten sieluista valtataistelua. Johan-neskin saa punaisen jäsenkirjan ja liittyy poliittiseen nuoriso-osastoon. Tehdään vallankumousta. Lauletaan taistelulauluja. Kirjoitetaan julkilausumia, pamfletteja. Otetaan kantaa Vietnamin sotaan.

Juhani Branderin nuoruudessa Tampe-reella riitti tehtaita ja askelten kopinoita

tehtaitten porteille. Kulku oli vakiintunut käymään saman porttikäytävän kautta vuosia, joskus vuosikymmeniä. Samasta perheestä saattoi olla tehtaan palve-luksessa useita sukupolvia yhtä aikaa. Suomalainen tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus työllisti parhaimmillaan yli kahdeksankymmentätuhatta palkan-saajaa. Työllistävä kerrannaisvaikutus oli monin kerroin vielä suurempi.

“Nyt kun minulla on aikaa muisteluille, olen usein ihmetellyt, kun aikanaan kukois-tanut vaatetusteollisuus on kirjallisuudes-sa niin pienelle huomiolle jäänyt. Olihan se suuren joukon työllisyyden takaaja”, Juhani Brander sanoo. Hänen työpolkunsa tehtaassa alkoi jo 16-vuotiaana. Työ eteni oppipojasta työnjohtajaksi ja laaduntar-kastajaksi. Myöhemmin hän kouluttautui mallimestariksi, ja hänen uransa lähti ripe-ään nousuun. “Nyt televisiossa nähtävä sarja Tehdas kuvaa kenkätehtaan naisia ja paljon samankaltaista näen oman tehtaani ja heidän välillään: se on ihmissuhteiden dialogia.”

Työläisromaani suomalaisen vaatetusteollisuuden kulta-ajalta

Kehruukoneella Ruotsissa 18v.

978-952-235-818-9 (nid.) Sivuja: 410 siv. Hinta: 31,50 € (sis. toimituskulut Suomeen)

Vuoden odotetuimmat päihdealan päivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 19.-20.5.

Merkitse päivämäärä muistiin!

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra


Suomi käyttää pakkotyötä velvoittaessaan ihmisiä etujen leikkausten uhalla. Työnhakusuunnitelmasta tai työehdoiltaan kohtuuttomasta työstä ei saa kieltäytyä.

Euroopan Neuvoston ihmisoikeus-sopimuksen (myös Suomi on alle-kirjoittanut sen) 4. artikkeli kiel-tää yksiselitteisesti kyseisen kal-taisen pakkotyön ja tilanne on 1990-lu-vun jälkeen ainoastaan pahentunut. Syk-systä 2001 toimenpiteitä kiristettiin vielä lisää.

Pakkotyökielto on kääntynyt pääla-elleen, jolloin työttömien pakkotyöhön suuntautuneista toimenpiteistä on teh-ty osa normaalia elämää ja yhteiskunnan ylläpitävä voima, jonka vastustajia syyl-listetään ja riistetään entistä ankaram-min. Erityisesti alle 25-vuotiaita syyte-tään ”kansalaisvelvoitteidensa” rikkomi-sesta. Pakolliset määräaikaishaastattelut ja julkeat keskustelunavaukset oikeiston taholta sosiaaliturvan ehdollistamisesta ovat nykyistä Suomen arkea.

Ensin aloitettiin työttömien pakko-koulutukset 1997 ja vuoden 2001 syksys-tä alkaen pakkotyöt. Pakkotyöllä on nät-ti nimikin, sillä sitä kutsutaan ”kuntou-tukseksi”. Motivaation ja yhteiskunta-järjestelmän ylläpitämiseksi lienee seu-raava askel luoda työleirejä tuotantosek-toreiksi. Itsepäiset suomalaiset saisivat kaipaamaansa työtä, ilman työnantajalle koituvia taloudellisia liikarasituksia.

Uusliberalismin utopia merkitsee pääoman omistajien toimintavapaut-ta ilman yhteiskunnallisia rajoituksia ja velvoitteita. Ehto, joka toteuttaisi tämän fantasian täydellä mitalla todellisuudek-si, vaatisi väkivaltaan perustuvan dik-tatuurin julistamista. Tätä ennen työtä-tekevien joukko täytyisi saada antautu-maan täydellisesti ilman ehtoja. Tahti tä-hän suuntaan on kova.

Helsingissä vuosina 1999–2000 työt-tömät tekivät valituksen Oikeuskans-lerille työttömien kohtelusta ja tekivät huomautuksia palvelulakiin. Lyhyesti pätkä Oikeuskanslerin vastauksesta:

”Koska kirjoituksessanne on ensi-sijaisesti kyse yhteiskuntapoliittisten kysymysten ratkaisemiseen liittyväs-tä lainsäädäntövallan käyttämisestä, eli Suomen eduskunnan toimivaltaan kuu-luvasta kysymyksestä, en ole toimivaltai-nen ryhtymään asiassa toimenpiteisiin. Tämän vuoksi kirjoituksenne ei anna puoleltani aihetta enempään.

Kirjoituksenne liite palautetaan ohessa.

Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasa-nen ja esittelijä Mikko Sarja.”

Toisin sanoen asia tulisi tuoda uudel-leen julki ja viedä eduskuntaan puitavak-si. Eduskunnan säätämä laki, huolimat-ta sen rikollisesta luonteesta, ei kuulu oikeuskanslerin valvonnan alaisuuteen. Toistaiseksi ihmisoikeudet eivät koske työttömiä.

Anton Meriläinen, Kokkola TVY ry:n hallituksen jäsen

Pakkotyö Suomessa

Vuoden odotetuimmat päihdealan päivät järjestetään Helsingin Kulttuuritalolla 19.-20.5.

Merkitse päivämäärä muistiin!

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Sana on vapaa


Työn jakamisen avulla voidaan vähentää työttömien syrjäytymistä työelämästä. Työntekijöiden jaksamista ja sopeutumista työmarkkinoiden muutoksiin voidaan myös näin lisätä.

Työn jakaminen ja työajan lyhentäminen tarpeen

Ajatus työn jakamisesta ja työ-ajan lyhentämisestä on ollut työntekijöiden tavoitteena jo vuosia. 90-luvun laman seu-rauksena asiaan paneuduttiin, työmark-kinajärjestöjen sekä valtiovallan toimes-ta. Yhteinen näkemys oli, että käsiin rä-jähtäneen työttömyyden voimakkaan kasvun takia tulee tehdä jotakin.

Työn jakamisen malleina nähtiin esi-merkiksi: osa-aikaeläke sekä vuorotte-luvapaa. Osa-aikaeläke ei kovin suurta suosiota ole saanut, ehkä työnantajien vastustuksen takia tai siksi, että se leik-kaa lopullisen eläkkeen määrää. Vuo-rotteluvapaa sen sijaan on ollut suosittu tapa työtaakan vähentämiseksi. Vuorot-teluvapaajärjestelmä on kokenut monia muutoksia sinä aikana kun se on ollut käytössä. Nyt vuorotteluvapaajärjestel-mään ollaan tekemässä muutoksia joi-den mielekkyys voidaan kyseenalaistaa. Vuorotteluvapaaseen ollaan suunnittele-massa yläikärajaa, tämä sulkee pois iäk-käämmät työntekijät joiden jaksaminen muutenkin voi olla koetuksella muuttu-vassa työelämässä.

Keskustelua työajan lyhentämises-tä ei juurikaan käydä. Keskusteluun oli-si kyllä aihetta synkkien työttömyyslu-kujen valossa. On vaikeaa nähdä, että maahan tulisi teollisia työpaikkoja mer-kittävissä määrin lisää. Samoin palvelu-alat tulevat mitä luultavimmin olemaan seuraava kohde josta automatisoiminen tulee syömään työpaikkoja. Tuskin kym-menen vuoden kuluttua kauppojen kas-soilla on ihmistä.

Työpaikat katoavat kiihtyvällä vauhdillaTyö- ja elinkeinoministeriön ennusteen vuoden 2014 keväältä:

Teollisuuden kehitys: 2008: 450 000 henkilöä töissä 2014: 370 000 Alenema: 80 000 työpaikkaa

Palveluiden kehitys: 2008: 1 750 000 henkilöä töissä 2014: 1 780 000 Kasvu 30 000 työpaikkaa

Rakentamisen kehitys: 2008: 185 000 henkilöä töissä 2014: 170 000 Alenema 15 000 työpaikkaa

Työttömien määrä jatkaa kasvuaan. TEM:n mukaan työttömiä oli vuon-na 2008 200 000 henkilöä, vuonna 2014 320 000 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömi-en määrä on kasvanut vuoden 2008 40 000 henkilöstä vuoden 2014 85 000 hen-kilöön. Oireellisinta on piilotyöttömyy-den kasvu vuoden 2008 80 000 henkilös-tä vuoden 2014 140 000 henkilöön. Pii-lotyöttömiksi lasketaan henkilöt, jotka ovat luopuneet aktiivisesta työn hausta, koska töitä ei yksinkertaisesti löydy.

Elinikäistä työaikaa aiotaan lisätä vedoten kestävyysvajeeseen. Tilastokes-kuksen mukaan väestö ikääntyy. Tämä varmasti pitää paikkansa. 15-65 ikäisiä henkilöitä vuonna 2012 oli 65 % väestös-tä. Vuonna 2030 arvio on 58 %. Alene-maa on 117 000 henkilöä.

Työttömiä ei ole otettu huomioon kestävyysvajeen paikkaajana. Samoin automaation vaikutuksia työpaikkojen muodostumiseen ei ole selvitetty.

Jos työttömyyteen aiotaan puuttua, tulee ottaa työn jakamisen ja työajan ly-hentäminen huomioon.

Timo Mykräpuheenjohtaja

Imatran Työnhakijat ry

Sana on vapaa

Kirjoittaja on Palkansaajien tutki-muslaitoksen erikoistutkija ja VVT:n hallituksen jäsen ja blogi on julkaistu 19.8.2014 (vapausvalitatoisin.com/). Blogin julkaisuun on tekijän luvalla.


Tilastokeskuksen tuoreimman työvoimatutkimuksen mukaan viime kesäkuussa oli 258 000 aktiivisesti työtä hakevaa työtöntä, 9,2 prosenttia työvoimasta. Kun tähän lisätään 148 000 piilotyötöntä, jotka syystä tai toisesta eivät aktiivisesti hakeneet työtä, päästään reilusti yli 337 000:n, joka oli kesäkuussa työ- ja elinkeinoministeriön ilmoittama (”kortistossa” olevien) työttömien työnhakijoiden määrä. Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 90 000.

Sitä, kuinka laajasta työttömyyson-gelmasta on todella kysymys, ku-vaa hyvin tieto, että viime vuon-na 650 000 henkilöä oli työttömä-nä tai joutui työttömäksi ainakin lyhyek-si aikaa. Työttömyyden pahentuessa tänä vuonna tuo luku on vielä suurempi. Sitä, kuinka moni lisäksi koki työttömyyden uhan, ei tiedetä.

VVT:n järjestämässä seminaarissa 18.8.2014 pohdittiin laajasti, mitä työt-tömyydelle voidaan tehdä ja mitä täys-työllisyyden saavuttaminen edellyttäisi. Täystyöllisyys määritellään usein tilan-teeksi, josta työttömyysasteen alenemi-nen lisää johtaa työmarkkinoiden kiris-tymisen kautta ansiotason nousun ja in-flaation kiihtymiseen. Viimeksi tällaiset tilanteet saavutettiin juuri laman alla vuosina 1989–1990 hieman yli kolmen prosentin tasolla ja vuonna 2008 juuri fi-nanssikriisin alla 6,4 prosentin tasolla.

Vaihtoehtoinen lähestymistapa täys-työllisyyden määrittelyyn korostaa kei-noja, joilla voidaan alentaa tällaista työt-tömyystasoa ja poistaa pitkäaikaistyöt-tömyyttä. Seminaarin alustaja Pekka Tiainen olikin valmis asettamaan täys-työllisyystavoitteen 2–3 prosenttiin, 60 000–70 000 työttömän tasolle. Hän to-tesi, ettei se ole tämän vuosikymmenen asia, vaan riippuen kansantalouden vaih-toehtoisista kehitysurista ja suoritetta-vista toimenpiteistä sen saavuttaminen siirtyy väistämättä 2020-luvulle.

Miten työttömyyttä voitaisiin alen-taa? On hyvin tavallista esittää finanssi-poliittista elvytystä, erityisesti julkisten investointien (väylähankkeet, homekou-lujen korjaukset ym.) muodossa. Mark-ku Lehmuksen seminaarissa esittele-mä tutkimustieto ei kuitenkaan viittaa kovin suuriin vaikutuksiin: 2 miljardin euron panostuksella julkisiin investoin-teihin saataisiin lyhyellä aikavälillä vain noin 13 000 lisätyöpaikkaa. Julkisen sek-torin ostojen (kulutusmenojen) lisäyksen vaikutukset olisivat samaa luokkaa. Täl-laiset työpaikat ovat verraten kalliita ve-ronmaksajille. Veronkevennysten vaiku-tukset olisivat vieläkin vaatimattomam-

mat, joskin pysyvämmät. Tehokkain-ta olisi palkata väkeä suoraan julkisel-le sektorille: 2 miljardilla eurolla saatai-siin heti 80 000 työpaikkaa. Vähempikin varmaan riittäisi, ainakin aluksi, ihan jo käytännön syistä.

Pekka Tiainen valitti työvoimapoliit-tisten toimenpiteiden (kuten työvoima-poliittisen koulutuksen ja tukityöllistä-misen) määrärahojen vähentämistä ja sitä, että valtiovarainministeriö laskee aina vain bruttokustannukset eikä sitä palautumaa, joka valtiolle ja kunnille tu-lee verokertymien kasvun ja sosiaalime-nojen vähenemisen muodossa, kun ih-miset työllistyvät. Hänen mukaansa esi-merkiksi täydellä 100 prosentin palkka-tuella työllistettävien nettokustannuk-set julkiselle sektorille olisivat merkit-tävästi luultua pienemmät. Esimerkiksi 10 euron tuntipalkalla saataisiin 30 000 työpaikkaa nettokulujen jäädessä 180 miljoonaan euroon.

Seminaarin puhujien keskeisin, pit-kälti yksimielinen johtopäätös oli, että täystyöllisyyden tavoittelussa tarvitaan monia erilaisia keinoja. Merkittävintä rajoitetta, valtion velkaantumisen uh-kaa korosti kommenttipuheenvuoron pitänyt Markus Sovala. Hän huomaut-ti, että viime vuosikymmeninä Suomen bkt:sta on kahdesti kadonnut liki 10 pro-senttia yhdessä vuodessa. Nämä shokit ovat johtaneet valtion velkaantumiseen, jota ei sopisi enää elvytyksellä kiihdyt-tää, jos halutaan, että valtiolla on mah-dollisuuksia reagoida seuraavaan vastaa-vanlaiseen shokkiin.

Sovalan johtopäätös siis oli, että nyt pitää hillitä julkisen sektorin velkaantu-mista työttömyyden paisumisen uhal-lakin. Tämä johtopäätös luonnollises-ti edellyttää, että työttömyyden alenta-minen lisäisi velkaantumista ongelmal-lisessa määrin. Tätä kysymystä ei semi-naarissa ehditty käsitellä, mutta olen kir-joittanut siitä Palkansaajien tutkimuslai-toksen (PT) -blogissa toisaalla. Kysymys on aivan olennainen pohdittaessa, onko meillä varaa täystyöllisyyteen.

Heikki Taimio VVT-blogi

Onko meillä varaa täystyöllisyyteen?

Kolumni: Heikki TaimioSana on vapaa

TVY ry:n kehit tämispäivät 16.–17.6.2014TVY:n hallitus kokoontui kehittämis-päiville analysoimaan yhdistyksen nykytilaa sekä visioimaan ja ideoi-maan lähivuosien toimintaa. Päivien tarkoituksena oli luoda yhteinen näkemys, mitkä ovat TVY:n perustehtävät ja miten TVY perustehtäviensä hoidon toteuttaa. Hallituk-sen yhteinen mielipide oli, että toimintoja pi-tää uudistaa ja tehostaa.

Päivien aikana arvioitiin yhdistyksen ny-kytilaa SWOT-analyysin avulla, syvennyttiin edunvalvonnan tavoitteisiin sekä ruodittiin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämistar-peita.

Merkittävänä ongelmana hallitus näki, että työttömien yhdistykset eivät koe TVY:tä omakseen. Sen rooli ja merkitys työttömien edunvalvojana ja yhteisenä puolestapuhujana on päässyt hämärtymään. Jäsenet eivät koe saavansa vastinetta jäsenmaksuilleen. Halli-tus nosti lähiajan tärkeimmäksi tehtäväkseen työttömien edunvalvonnan tavoitteiden ki-teyttämisen ja niiden saaminen mukaan ensi kevään hallitusohjelmaan. Hallitus painotti, että edunvalvonta on kokonaisuutena hoidet-tava paikallisella, maakunnallisella ja valta-kunnallisella tasolla. TVY:n ja sen jäsenjärjes-töjen yhteistyö ja tiedonkulku on koordinoi-tava paremmin.

Kehityspäivien ohjauksesta huolehti Mastery Label. Tässä Herbert Lundströmin ja Jukka Virtasen johdolla keskustellaan TVY:n kehittämisen kohteista.

Jukka Haapakosken mielestä päivät onnistuivat hyvin. Mastery Labelin ammattilaiset toteuttivat kehityspäivät valmiilla sabluunalla, joka vapautti hallituksen jäsenet keskittymään työskentelyyn.

Kuva

t: TV

Y ry

ja R

auno

Haa

pane

n

TVY ry:n kehit tämispäivät 16.–17.6.2014

Osanottajien mukaan kehityspäivillä val-litsi vapautunut ja hyvä henki. Huumorikin kukki. TVY:n vahvuudet, heikkoudet, mah-dollisuudet ja uhat käytiin läpi hyvässä hen-gessä ja hankalistakin asioista puhuttiin avoi-mesti. Mahdollisuuksina nähtiin mm. uuden puheenjohtajan ja hallituksen hyvä yhteis-ymmärrys, vahva asiantuntemus ja osaami-nen sekä laajat kontakti- ja yhteistyöverkos-tot. Hallitusjäsenille jaettiin myös omat vas-tuualueet.

Kehittämiskohteista nousivat päällim-mäisinä esille toiminnan tavoitteellisuuden selkeyttäminen ja mittaaminen. Myös TVY:n tunnettuus myönnettiin heikoksi. Lääke on kuitenkin helppo löytää: viestinnän paranta-minen. TVY:n on kerrottava roolistaan ja te-kemisestään aktiivisemmin, mielenkiintoi-semmin ja monipuolisesti eri välineitä käyt-täen. Hallitushenkilöiden tunnettuus ja lä-hestyttävyys auttavat viestien perilleme-noa.

Kaiken kaikkiaan jokaiselle yhdis-tykselle tekee varmaan hyvää pysähtyä kerran vuodessa miettimään oman toi-minnan perusteita: miksi olemme ole-massa ja miten me tätä perusajatustam-me toteutamme!

Anna-Maria Kantola

Hallituksella on

edessään työn-

täyteinen vuosi:

edunvalvonta- ja

tiedotusstrategia

pitää päivittää,

uudistaa säännöt,

kiertää kentällä,

vaikuttaa päättäjiin

ja toimia muutenkin

näkyvästi työttömi-

en puolesta.


Välityömarkkinat osana työelämää -projekti

Petri Puroaho, p. 044 589 7655, [email protected]

Vates-säätiö edistää vammaisten, pit-käaikaissairaiden ja osatyökykyisten ihmisten työllistymistä.

www.vates.fi/valityomarkkinat www.facebook.com/kyvytkayttoon @kyvytkayttoon

Kehittämistyöstä puhutaan paljon, mutta mitä hyötyä siitä on? Joku voisi ajatella, ettei tässä mitään kehittämistoimintaa tarvita, vaan senkin rahan voisi käyttää suoraan työpaikkojen luomiseen ja työssä jaksamisen tukemiseen.

Kehittämistoiminnalla kuitenkin vaikutetaan juuri siihen, kuinka näitä mahdollisuuksia, toiminta-edellytyksiä ja tukia on jatkossa käytettävissä. Vates-säätiö edistää kaik-kein heikoimmassa työmarkkina-ase-massa olevia vammaisten, osatyökykyis-ten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten työl-listymistä. Vates kehittää työllistymis-menetelmiä, ylläpitää Kyvyt käyttöön -verkostoa, järjestää koulutusta sekä te-kee tiedotus- ja vaikuttamistyötä esimer-kiksi Välityömarkkinat osana työelämää -projektin (2014–2015) välityksellä.

”Tarvitaan välittämistä ja satsausta työllisyys-tilanteiden parantamiseen, eikä mitään puheita tai tyhjiä lupauksia”, voisi joku kommentoida. Tällä hetkellä työttömyyden ja avoimi-en työmarkkinoiden väliin sijoittuviin välityömarkkinoihin kuitenkin investoi-daan. Välityömarkkinat on yksi osa työ-elämää ja parhaimmillaan voimavara alueellisessa työllistämisessä ja kehittä-misessä.

Välityömarkkinoista välitetään. Hal-lituksen rakennepoliittiseen linjaukseen on tänä vuonna sisältynyt muun muassa alueellisten välityömarkkinakoordinaat-torien nimeäminen kullekin ELY-alu-eelle (15 kpl). Projekti osallistui näiden koordinaattorien valtakunnalliseen ta-paamiseen 15.9.2014 ja haluaa tehdä yh-teistyötä kunkin alueen kanssa.

”Joo, mutta todelliseen työllistämisen kehittä-miseen tarvitaan myös erilaisia tukimuotoja ja ennen kaikkea hyvää asennetta”, saattaa joku todeta.

Välityömarkkinat osana työelämää -pro-jekti haluaakin nostaa vahvemmin esiin vammaisten, osatyökykyisten ja pitkäai-kaissairaiden työnhakijoiden ja työnte-kijöiden työvoimapotentiaalin. He ovat voimavara – ei menoerä. Edelleenkään käytettävissä olevista työllistymisen tu-kimuodoista ei tiedetä tarpeeksi. Tarjolla on monia palveluita, jotka tukevat työn tekemistä tai työn saamista.

Niitä ovat esimerkiksi yksilöllises-ti räätälöidyt tehtävät, työaikajärjeste-lyt, työkokeilu, työhönvalmennus, työ-olosuhteiden järjestelytuki, työtehtävien mukauttaminen ja apuvälineet. Palvelui-den kirjo on moninainen, näistä Vatesin projekti tiedottaa alueellisessa kehittä-mistoiminnassaan.

”Ok, mutta tämä kaikki edellä mainittu tarvitsee toimintaa, jotta asioita oikeasti voisi edistää”, haluaisi joku antaa palautetta.

Välityömarkkinat osana työelämää -pro-jekti tukee työelämän ja työpaikkojen monimuotoisuuden vahvistamista sekä alueellista vuoropuhelua yhteistyössä Suomen hallituksen yhden kärkihank-keen, Työelämä 2020, kanssa. Tahtotila alueellisten työmarkkinoiden kehittämi-selle on olemassa.

Sen voi huomata myös projektin net-tisivuilta, joilla kerrotaan alueellisista yhteistyö-, tiedotus- ja kehittämistilai-suuksista, joita ollaan järjestämässä tai suunnittelemassa jokaisella 15 ELY-alu-eella. Mukana on jo asiantuntijoita, yh-distyksiä, neuvostoja, organisaatioita, ELY-keskuksia, TE-toimistoja, Kela ja muita tärkeitä alueellisia toimijoita, jot-ka kaikki haluavat toimia välityömarkki-noiden kehittämiseksi.”No, mitä minä voin tehdä?”, joku toivottavasti kysyy tätä lukiessaan.Välityömarkkinat osana työelämää -pro-jekti toivottaa kaikki välityömarkkinoi-den ja työllistämistoiminnan kehittämi-sestä kiinnostuneet mukaan alueelliseen yhteistyöhön.

”Ajattele, jos kukaan ei enää jaksaisi kiinnostua työelämän kehittämisestä tai esimerkiksi työttö-mien tilanteen parantamisesta?” -kysymyksen voisi hyvinkin esittää kenelle tahansa.

Välityömarkkinat osana työelämää -pro-jekti välittää ihmisistä ja tekee alueelli-sen yhteistyön helpoksi.

Juttele, soita, lähetä sähköpostia tai osallistu projektin välityksellä alueelli-siin tilaisuuksiin. Edustat sitten yhdis-tystä, välityömarkkinoilla toimivaa or-ganisaatiota tai alueellista työllisyyden kehittämistä, tule mukaan ja vaikuta. Käytä projektia lisäresurssina alueesi työmarkkinoiden kehittämiseen vuosina 2014 ja 2015. Ne, jotka haluavat yhteistyö-tä, saavat sitä!

Petri Puroaho

Kehittäminen, välittäminen, asenne ja toiminta

Kuva

: Tiin

a Jä

ppin

en

Kuva

t: Sa

tu Y

läva

ara


Valtiovarainministeriö

Kansalaisten, yritysten ja viranomaisten yhteiset palvelunäkymät ovat yhdenmukaisia käyttöliittymiä, joista käyttäjä saa valitsemansa roolin mukaiset keskeiset palvelut.

20-vuotias Porvoon seudun

työnhakijat ry muuttaa uusiin tiloihin

samassa WSOY:n talossa Kaivokatu 37!

t. PSTH ry:n toimiston väki

Tervetuloa tutustumaan ja kakkukahveille

keskiviikkona 3.12.2014 klo 10-15!

Palvelunäkymät

Hankkeen ensimmäisessä vai-heessa tuotetaan kansalaisen palvelunäkymä, joka tulee kor-vaamaan nykyisen Suomi.fi-palvelun. Palvelu tarjoaa näkymän sekä tunnistautuneelle että tunnistautumat-tomalle käyttäjälle. Sen jälkeen kehite-tään yrittäjän ja viranomaisen palvelu-näkymät, joista yrityksen näkymää on jo rakennettu Yritys-Suomi -palvelussa.

Kansalaisen palvelunäkymän käyt-täjä• voi hakea julkisen hallinnon palvelu-

tietoja helposti• näkee tunnistauduttuaan kootusti

omia tietojaan julkisen hallinnon re-kistereistä

• voi käyttää eri organisaatioiden säh-köisen asioinnin palveluja tunnistau-duttuaan vain kerran

• näkee ensi vaiheessa erilaisia proto-tyyppejä itselleen tarkoitetuista jul-kishallinnon palveluihin liittyvistä herätteistä ja suosituksista ja voi an-taa prototyypeistä palautetta

Palvelunäkymän käyttö on helppoa, in-tuitiivista, esteetöntä, päätelaiteriippu-matonta ja turvallista. Palvelussa kan-salainen voi myös viestiä turvallises-ti viranomaisten kanssa ja vastaanottaa ja lähettää asiakirjoja. Tarkoituksena on myös tuottaa myöhemmin täysin uusia palveluja, esimerkiksi mahdollisuus seu-rata omien tietojen käyttöä viranomais-toiminnassa ja valvoa tietojen asianmu-kaista käyttöä.

On myös luvattu pankeista riippuma-ton tunnistautuminen.

Lähde: https://www.vm.fi/vm/fi/05_hank-keet/0106_palveluarkkitehtuuri/008_palvelunakymat/index.jsp

Mielenosoitus säätytalolla Helsingissä 28.9.2014.Ku

vat:

Satu

Ylä

vaar

a

TEM-tiedote 18.9.2014


Työ- ja elinkeinoministeriöön on tullut lukuisia yhteydenottoja liittyen palkkatukeen ja työso-pimuslain mukaiseen työntar-joamisvelvoitteeseen. Julkisesta työvoi-ma- ja yrityspalvelusta annettu laki vel-voittaa kuntia työllistämään työttömät 57–59-vuotiaat työnhakijat, joilla työt-tömyyspäivärahan enimmäisaika on tul-lut täyteen ja joille ei ole löytynyt muu-ta työtä tai koulutusta. Työsopimuslaki puolestaan edellyttää työnantajaa tarjo-amaan työtä ensisijaisesti palvelukses-saan jo oleville lomautetuille, irtisano-tuille tai osa-aikaisille työntekijöille

Kuntien velvoitetyöllistäminen sää-dettiin työmarkkinajärjestöjen 2012 sol-miman työurasopimuksen mukaises-ti. Tavoitteena on puuttua pitkittyvään työttömyyteen ja parantaa ikääntynei-den työttömien asemaa. Työsopimuslain

työntarjoamisvelvoitteiden tarkoituk-sena puolestaan on suojata työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön oikeut-ta työhön.

– Molemmat periaatteet ovat tärkei-tä. Vaikeassa työllisyystilanteessa mei-dän tulee kaikin keinoin pitää huoli siitä, että mahdollisimman moni pysyy työn syrjässä kiinni. Toisaalta on selvää, ettei lainsäädäntö saa mahdollistaa palkkatu-ella keinottelua tai muuten vakituisen työvoiman korvaamista työllistämistoi-mien turvin, työministeri Lauri Ihalai-nen linjaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö on neu-votellut työmarkkinajärjestöjen kanssa työsopimuslain muuttamisesta. Lakia esitetään muutettavaksi osana syksyl-lä eduskunnalle annettavaa palkkatuen uudistusta. Työn tarjoamisvelvoitteista voitaisiin poiketa tietyissä tarkoin raja-

tuissa tilanteissa, joissa kunta tai järjestö palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttö-män työhön, jota muutoin ei tehtäisi työ-suhteisena työnä. Säännösmuutokset tu-lisivat voimaan ensi vuoden alussa.

Parhaillaan työ- ja elinkeinoministe-riö selvittää keinoja, joiden avulla kun-nat ja järjestöt voivat voimassa olevien säännösten puitteissa mahdollisimman tehokkaasti edistää pitkäaikaistyöttömi-en työllistymistä.

Lisätiedot

hallitusneuvos Päivi Kerminen, TEM, puh. 029 504 9011

hallitusneuvos Tarja Kröger, TEM, puh. 029 504 8937

työministerin erityisavustaja Jenni Karja-lainen, puh. 040 751 5496

Lakimuutos antaa mahdollisuuden puuttua pitkittyvään työttömyyteen

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto rohkaisevat yhteisel-lä kirjeellä kuntia huomioimaan hankintatoimessaan työllisyy-teen, työoloihin ja heikossa työmarkki-na-asemassa olevien työllistymisen edis-tämiseen liittyviä tekijöitä. Hankintalaki ei siis ole rajoite vaan se antaa myös uu-denlaisia mahdollisuuksia.

Laki julkisista hankinnoista on mah-dollistanut sosiaalisten näkökulmien huomioimisen julkisissa hankinnoissa vuodesta 2007 alkaen. Vaikka sosiaalis-ten kriteerien käyttö on ollut vielä melko heikosti tunnettu ja hyödynnetty työka-lu, löytyy hyviä ja rohkaisevia kokemuk-sia niiden käytöstä kuitenkin jo eri puo-lilta Suomea.

- Sosiaalisten näkökulmien huomioi-misella voidaan luoda laajasti palvelua, työtä ja hyvinvointia. Julkisilla hankin-noilla voidaan edistää kestävää kehitys-tä valitsemalla sellaisia palveluntuottajia

ja tavaroita, joilla on suotuisa yhteiskun-nallinen ja sosiaalinen vaikutus, muis-tuttaa työministeri Lauri Ihalainen.

Hankintaosaaminen ja sosiaalisten näkökumien käyttö on lisääntymässä. Julkisten hankintojen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Kuntasek-torin tekemillä hankinnoilla ja niiden kohdentumisella on suuria vaikutuksia alueen taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen. Työllisyyden lisääminen ja työmahdollisuuksien avaaminen tukee tasapainoista, elinvoimaista ja kestävää yhteiskuntarakennetta.

- Kuntien kasvava vastuu vaikeam-min työllistyvien työllistymistä edistä-vien palveluiden järjestämisestä vaatii uusien työkalujen käyttöönottoa. Sosi-aalisten kriteerien käytöllä voi olla suu-ri ohjaava vaikutus työpaikkojen syn-tymisessä niin pitkäaikaistyöttömille, nuorille, ikääntyneille, osatyökykyisille kuin vammaisillekin työntekijöille, tote-

aa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Sosiaalisten kriteerien käyttöönotol-la hankinnoissa on mahdollista tukea pitkään työmarkkinoilta poissaolleiden työllistymistä, avata nuorille uusia ovia työelämään ja vähentää kuntien työttö-myyteen liittyviä kustannuksia, kuten toimeentulotukea. Sosiaalisten kriteeri-en käytön vaikutukset voivat olla tuntu-via kunnallisessa sosiaali- ja työllisyys-politiikassa.

Jo ilahduttavan monessa kunnas-sa kuten esimerkiksi Espoossa, Lahdes-sa, Lappeenrannassa, Oulussa ja Tampe-reella on edetty yksittäisistä sosiaalisten kriteerien kokeiluista hankinnoissa koh-ti poliittisen tahtotilan kirjaamista toi-mintastrategioihin ja sitä kautta sosiaa-listen kiriteerien käyttö on jo osa han-kintaprosessia.

TEM ja Kuntaliitto rohkaisevat: Sosiaaliset kriteerit mukaan julkisiin hankintoihin

TEM-tiedote 18.9.2014


1 .6.2014 astui voimaan uusi Työ- ja elin

keino-

ministeriön ohjeistus julkisesta työvo

ima- ja

yrityspalvelusta annetusta laista. Ohje

istuksen

mukaan osa-aikaisille työntekijöille o

n tarjottava

kokoaikatyötä, ennen kuin voidaan p

alkata

uusia työntekijöitä palkkatuella tai ty

ökokeiluun.

Ohjeistus on näin saatettu Työsopimu

slain 2

luvun 5 § mukaiseksi.

Uusi ohjeistus on halva

annuttamassa vä-

lityömarkkinoilla heikossa työm

arkki-

na-asemassa olevien henkilöiden

työl-

listämistoiminnan. Palkkatukip

äätök-

siä ja työkokeiluja evätään ympäri

maata.

Työsopimuslain 2 luvun 5 § on

kirjattava

poikkeus pykälän soveltamisalaa

n ja suljettava

julkisesti tuettu työ lain soveltam

isen ulkopuo-

lelle, jotta heikossa työmarkkina-a

semassa olevi-

en henkilöiden tukityöllistämistä

voidaan edel-

leen jatkaa. Muussa tapauksessa j

ulkista työllis-

tämistukea on korotettava niin, ett

ä kokoaikatyö

on mahdollinen yleishyödyllisissä

yhdistyksissä.

Vuonna 2013 tehtiin yhteensä no

in 79 000

palkkatukipäätöstä noin 57 000

eri henkilölle

(sisältäen sanssikortin ja palkkatu

en). Lain uu-

delleen tulkinta koskettaa yksity

istä ja julkista

sektoria yritys, yhdistys ja kuntatas

olla.

Yleishyödylliset yhdistykset tarjo

avat palve-

luita yleiseksi hyväksi ja voittoa t

avoittelematta

ja ovat siten täysin riippuvaisia ju

lkisesta rahoi-

tuksesta. Yhdistykset kantavat ju

lkista työllis-

tämisvastuuta ja palkkaavat sella

isia henkilöitä

joita työ eniten hyödyttää. Päämä

äränä on työ-

kunnon ylläpitäminen ja osaamise

n kehittämi-

nen, sekä avoimet työmarkkinat.

Yleishyödylliset yhdistykset eivät

voi palka-

ta koko-aikaisia työntekijöitä julki

sella rahoituk-

sella. Vain harvoilla kunnilla on

käytössä kun-

nan työllistämislisä, joka mahdo

llistaa kokoai-

katyön.Uusi lain tulkint

a välityömarkkinoilla johtaa

siihen, että jokaisen uuden palk

katukityösuh-

teen alussa on kysyttävä kaikilta

osa-aikaisilta

työntekijöiltä halukkuutta kokoaik

atyöhön. Kos-

ka koko-aikatyötä ei voida tarjota

, uusia työsuh-

teita ei voida solmia. Seurauksen

a on työllistä-

mistoiminnan tyrehtyminen ja v

älityömarkki-

noiden halvaantuminen.

Yhdistyksissä pääsääntöisesti työ

llistetään

vuoden tai kahden vuoden osa-aik

aisiin työsuh-

teisiin. Työllisyyspoliittisten avu

stusten ehto-

na on, että työllistetään tietty m

äärä henkilöi-

tä vuositasolla. Näitä tavoitteita

ei voida täyt-

tää. Samalla erittäin tärkeät viim

esijaiset palve-

lut jäävät tuottamatta. Yhteiskunn

alliset kerran-

naisvaikutukset ovat suuret ja yks

ityisille henki-

löille joskus kohtalokkaatkin.

Työnhakijan kannalta kysymys h

alukkuu-

desta kokoaikatyöhön pahimmill

aan johtaa so-

siaalietuuksien menettämiseen. T

yönhakijoilla

on velvollisuus hakea kokoaikaist

a työtä saadak-

seen työttömyysetuutta. Kieltäytye

ssään kokoai-

katyöstä, työnhakija laiminlyö ve

lvollisuutensa

ottaa vastaan kokoaikatyötä.

Ohje on johdonmukaisesti täysin

ristiriitai-

nen sekä työllistämistavoitteiden e

ttä työnhaki-

jan oikeuksien näkökulmasta. Jok

ainen kulunut

päivä on naula työllistämistoimin

nan arkkuun.

Mitä suurempi toimija sitä toden

näköisemmin

ollaan tilanteessa, jossa osa-aikai

set työntekijät

vaativat kokoaikatyötä eikä uusia

työntekijöitä

voida palkata.

Haluaako Suomen hallitus tällä la

in tulkin-

nalla ajaa alas muutamassa kuukau

dessa 25 vuo-

den aikana rakennetun välityömar

kkinoiden ke-

hittämistyön? Heinäkuussa työttö

miä työnhaki-

joita oli TEM:n mukaan 584 284 ja

avoimia työ-

paikkoja 26 506.

TVY ja Työ-Länsi, 10.9.2014

Jukka Haapakoski

TVY ry:n puheenjohtaja

Lisätietoa:

Työsopimuslaki

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje

julkisesta työ-

voima- ja yrityspalvelusta annetu

n lain ja ase-

tuksen soveltamisesta (katso sivu

73)

Palkkatukityöllistäminen

jäissä valtakunnallisesti

Työsopimuslain 2 luvun 5 § on tehtävä

muutos

www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/200

1/20010055

www.finlex.fi/data/normit/41735-2

86289Ty___ja_elinkeinoministeri

_n_o114695272.pdf


Säikeet

Klisee siitä, että palvelut ovat menossa verkkoon, on väärä. Aikamuodoltaan ainakin. Palvelut ovat menneet verkkoon. Niin Kela kuin TE-keskukset vähentävät väkeään, harventavat palveluverkkoaan (hieno ilmaus toimistoille). Perusteena ovat toisaalta kustannussäästöt ja toiseltapuolin palvelutason paraneminen – kun palvelut ovat verkossa.

Samoin verkosta on tullut jatkuvas-ti kasvava tietosiilo. Hakipa ihmi-nen sitten viimeistä faktaa työnsä tekemiseen tai viihdykettä luppo-aikaansa, niin verkosta se haetaan. Mo-nikanavaisuus jyllää. Kuinka usein pai-netussa lehdessä taikka televisiouutises-sa kerrotaan lisätietojen olevan netissä!

Se, kuinka hyvin palvelutaso on pa-rantunut, jää itse kunkin harkittavaksi. Minun mielestäni saatavuus on paran-tunut, mutta käytettävyys ja systeemien toimivuus tökkii. Paljon tökkiikin.

Yhtä kaikki – kun palvelut ovat ver-kossa, niin niiden käyttäminen vaatii osaamista itse palvelun osalta sekä löy-tämiseksi. Eikä sekään riitä. Vielä pitää osata käyttää laitteita: puhelinta, tieto-konetta, tablettia tai millä mitäkin pal-velua on suunniteltu käytettäväksi. Jou-heva selailu ja yksinkertainen klikkai-lu tavaran tilaamiseksi, tilaisuuteen il-moittautumiseksi tai viranomaispape-

rin täyttämiseksi onnistuu helposti vain mainostoimiston viikkokausia hiomalla puolenminuutin mainosfilmillä taikka palveluntarjoajan nörtin mielikuvituk-sessa.

Verkottuminen on siis tuonut aina-kin kaksi uutta oivallettavaa: laitteisto-osaamisen ja palvelun käytön taitami-sen. Toistaiseksi tilauksen vastaanotta-ja voi hyvällä omallatunolla kysyä, että ”onko sinulla kiire vai tehdäänkö tieto-koneella”.

Verkottuminen voi aiheuttaa estettä tasa-arvon täyttymiseen, mutta optimi-tilanteessa verkossa oleva palvelu toimii tasa-arvoa vahvistaen. Parhaillaan laite-taan suomen lukiolaisia kahteen eri kas-tiin – niihin, jotka voivat treenata 2017 alkavia sähköisiä yo-kirjoituksia koko lu-kioaikansa ja niihin jotka ei. Onko per-heellä/koululla/kunnalla varaa tai mah-dollisuus kalustaa koululaisen reppu? Vielä muuan vuosi sitten epäiltiin, että sukupuolten välinen tasa-arvo jää toteu-tumatta poikien ollessa yliedustettuina niin netin käyttäjinä kuin tuottajina. Tuo pelko on onneksi jäämässä toteutumat-tomaksi uhkaksi.

Suurimmat uhkat ovat – mielestä-ni – ikä- ja varallisuusperusteisia. Ar-vostan henkilöitä, jotka omana valinta-naan jättävät netin takavasemmalle tai kokonaan huomiotta. Mutta vain jos se on aito valinta. Kun netissä olevat hyöty-

taikka viihdepalvelut, viranomaispalve-luista puhumattakaan, jäävät käyttämät-tä hyväksi iän taikka köyhyyden (ja pa-himmassa tapauksessa niiden yhteisvai-kutuksen) takia, niin silloin on kirveellä tai muulla säätövasaralla töitä.

Koko edellä kirjoitettu on pohjustus-ta TVY:n Säikeet hankkeen esittelylle.

Säikeet hankkeen tehtävänä on tu-kea jäsenjärjestöjemme toimintaa. Tämä tuki kohdistuu tietotekniikkaan, sen käytön tehostamiseen sekä tietoturval-lisuuteen. Säikeet hankkeen tehtävänä on auttaa niin tekniikan käyttöönotos-sa ja hankintaprosesseissa, käytössä ja käytettävyydessä. Käytännössä hanke tekee mahdolliseksi muun muassa sen, että järjestöjen toimijat: puheenjohtajat, toiminnanohjaajat, luottamustehtävissä toimivat ja aktiivijäsenet, voivat suorit-taa tietokoneen ajokortin. Säikeet hank-keessa ajokorttikoe tulee paikalle yhdis-tykseen. Samalla käynnillä voidaan syy-nätä yhdistyksen tietotekniikkaympäris-töä ja vaikka parhaita käytäntöjä oman nettiympäristön ylläpitoon ja julkiesiin-tymiseen.

Säikeet hanke on ollut käynnissä vuodesta 2011 ja hanke jatkuu vuosina 2015–2017, mikäli hanke saa rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä.

Seppo SalmelaSäikeet-hankkeen koordinaattori

Tietotekniikka ja TVY

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra


Läpi vuosituhansien on ihminen pohtinut, miten ikävistä mutta välttämättömistä rutiinitöistä selviäisi mahdollisimman vähällä. Olemme kyllä yleensä ottaen valmiita ahkeroimaan itsemme ja läheistemme eteen, mutta paljon on sellaista tointa, josta kukaan ei niin pitäisi väliksi.

Siksi palkkatyö on keksitty. Palkka on korvausta työstä, jota tehdään enemmän tai vähemmän toisen määräysvallan alla, toisen sane-lemin ehdoin. Käytännössä sama määri-telmä pätee usein myös yrittäjätuloihin.

Moni saa toki palkkaa sellaisesta työstä, jonka kokee mielekkääksi. On-nekkaimmat ovat tehneet rakkaasta har-rastuksesta ammatin. Silti ansiotyö mer-kitsee aina myönnytyksiä, ja on eri asia kuin puhtaasti omista lähtökohdista kumpuava toiminta.

Siksi yhteiskunnan olisikin hyvä jär-jestää vieraannuttavassa palkkasuhtees-sa vain ne työt, joille ei tekijää muuten löydy. Ja tuottavuuden kasvun ansiosta nämä ikävät mutta välttämättömät rutii-nityöt pystyttäisiin nykyisin hoitamaan aika vähillä työtunneilla.

Tuottavuuden kasvaessa palkkatyön osuuden pitäisi siis kutistua ja ihmisille jäädä yhä enemmän aikaa heille tärkeään työhön. Miksi tämä ihmiskunnan suuri unelma ei toteudu?

Koska yhdessä tuotettu varallisuus jaetaan meillä palkkatyön ideasta käsin. Ellei ihmisellä ole huomattavaa omai-suutta, on hänen joko käytävä palkka-töissä tai haettava jotakin palkkatyöhön sidottua sosiaalietuutta. Ansiotyön ulko-puolella tehtyjä, tuhansia ja taas tuhan-sia työtunteja ei pääsääntöisesti huomi-oida lainkaan, vaikka myös ne tosiasial-lisesti kasvattavat jakovaraa.

Jos jokin työ on riittävän monesta riittävän kivaa, jää palkka helposti pie-neksi. Esimerkiksi kirjastonhoitajien ja tutkijoiden ansiotaso on alhainen, näille aloille kun on paljon enemmän pyrkijöitä kuin maksajia. Monet ovat valmiita työs-kentelemään puoli-ilmaiseksi. Ja vaikka taivaasta sataisi ilmaista rahaa, meillä olisi todennäköisesti silti riittävästi kir-jastonhoitajia ja tutkijoita.

Ihmisten toimeentulon kannalta ti-lanne on hankala, sillä kun tarjontaa työn tekijöistä on liikaa, monet eivät pääse haaveammattiinsa ja ne jotka pää-sevät, joutuvat tyytymään pieniin tuloi-hin. Ja kun toimeentulo on kiinni palk-katöistä, rannalle jääneet ajautuvat teke-mään sellaisia töitä, joita eivät pidä mie-lekkäänä, joita ilman pärjättäisiin mai-niosti ja joista osa on yhteiskunnallisesti tai ekologisesti vahingollisia.

Kun nimittäin ikäviä, mutta välttä-mättömiä rutiinitöitä on koko ajan vä-hemmän, mutta tulonjako on edelleen kiinni palkkatöistä, on palkkatyön pii-riin pakko tuoda yhä lisää sellaista toi-mintaa, joka olisi järkevämpää järjestää ihmisten omista lähtökohdista käsin tai jota ei tarvitsisi tehdä lainkaan.

Oikeastaan ainoa keino kierteen kat-kaisemiseksi olisi tulonjaon osittainen irrottaminen ansiotyöstä esimerkik-si vastikkeettoman ja universaalin pe-rustulon kautta. Silloin ihmiset voisivat käyttää enemmän aikaa sellaisiin puu-hiin, jotka tuottavat hyvinvointia heille ja yhteisölle.

Jäljelle jäävät ikävät mutta välttämät-tömät rutiinityöt hoidettaisiin edelleen palkkatyönä, mutta enää ei ihmisen arvo olisi kiinni siitä, löytyykö taskusta tuo-retta tilinauhaa.

Anna KontulaVasemmisto

Kuva

: Sat

u Yl

ävaa

ra

Kolumni: Anna Kontula

Palkkatyötä vähennettävä


Mäntyharjun Työttömien yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut ennätysmäisesti kuluvan vuoden aikana. Jäseniä on nyt 115, kun aikaisempina vuosina heitä on ollut 10–20.

Jäsenmäärän kasvu johtuu enem-mänkin siitä, että yhdistys oli vuo-den 2014 alkupuolella päättänyt ryhtyä jakamaan jäsenilleen kau-pan ylijäämäruokaa. Niinpä työttömien yhdistys solmi tammikuussa Mäntyhar-jun S-marketin kanssa sopimuksen kau-pan ylijäämäruoan ja leipien jakamisesta jäsenilleen.

Työttömien yhdistys jakaa kassillisen ruokaa veloituksetta kahdesti viikossa. Kasseja on haettu jakopäivänä keskimää-rin 40–50. Kaikki ruoka ehditään jakaa puolen tunnin aikana.

Kasseista löytyy tavallisimmin lei-pää, makkaraa, leikkeleitä ja eineksiä. Joskus niihin on pakattu myös jugurttia, mehuja, hedelmiä tai vihanneksia.

Kaikki elintarvikkeet tulevat Mänty-harjun S-marketista. Ne menisivät päi-vän päätteeksi biojäteastiaan, jos sopi-musta työttömien yhdistyksen kanssa ei olisi.

Ruoat noudetaan yhdistyksestä päi-vittäin Eviran ohjeita noudattaen ja vie-dään pakastettaviksi. Viimeisen myynti-

päivän takia tuotteet on pakastettava sa-man tien ja niitä voidaan säilyttää pakas-tettuina kaksi kuukautta. Lopuksi ruoka siirtyy tarvitsijoilleen parin viikon kulu-essa.

Ruokajaosta ei ole pahemmin julki-suuteen ainakaan alkuvaiheessa kerrot-tu. Mutta puskaradio ja kunnan sosiaa-litoimen sekä seurakunnan diakoniatoi-men tiedotus asiakkailleen on toiminut. Samoin tietoa on ollut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien päivätoiminnassa.

Yhdistys päätyi ideaan ylijäämäruo-an jaosta, koska vuonna 2014 EU-ruokaa ei ollut jaossa ja koska yhdistyksen oma ruokala jouduttiin lopettamaan aiem-min seurakunnan jätettyä vanhan seura-kuntatalon kustannussyistä kylmilleen. Näin ollen ruokalatoiminnalle ei ollut enää mahdollisuutta.

Tämä yksistään oli jo tiputtanut jä-senmäärän pariin kouralliseen.

Tapani Häkkinen, puheenjohtaja Mäntyharjun Työttömät ry

Mäntyharjun yhdistys ruokahävikkiä pienentämässä

Ilmaisruokajako


Tulli tarkasti pistokokeena TVY ry:n organisoiman EU-ruoka jaon kirjanpidon. Tarkastuksen otannassa oli yhdeksän yhdistyksen kirjanpito (14,7 % koko aineistosta). Tullitarkastajat vierailivat TVY ry:n toimistolla 17.9.2014 tekemässä tarkastuksen.

TVY ry on vuodesta 1995 lähtien valtakunnallisesti suurin EU:n ruoka-avun jakaja. Käytännön ja-kelutyön ovat tehneet TVY ry:n jäsenyhdistykset eri puolilla Suomea.

Maaseutuvirasto (Mavi) on toiminut virallisen jaon toisena osapuolena. EU-ruokakassi sisälsi vuonna 2013 vehnä- ja sämpyläjauhoja, puurohiutaleita, maka-ronia, lihasäilykettä, hapankorppua, her-nekeittoa, mysliä, pastaa ja maitojauhet-ta. Kaiken kaikkiaan aineksia oli jaossa yhteensä 432 868 kg edestä.

TVY ry on tiedottanut jäsenyhdistyk-siään vuoden 2013 elintarvikejakelusta ja siitä pidettävästä kirjanpidosta Karens-sisanomissa, postitse lähetetyissä tiedot-teissa sekä sähköpostitiedotteissa. An-netut ohjeet perustuvat Mavin antamiin ohjeisiin.

Erityisesti tulli oli kiinnostunut hä-vikkien määriin sekä aterioista perittyi-hin hintoihin. Raporttien perusteella ja-keluista on ilmoitettu pääasiassa paikal-lislehdissä ja ilmoitustauluilla. Vähäva-raisuuden toteamisessa on ollut useita käytäntöjä: tutut hakijat, työnhakukortti tai sosiaalitoimiston lähete. Joisakin ta-pauksissa se, että henkilö on saapunut paikalle, on ollut riittävä todiste hänen vähävaraisuudestaan.

Tulli totesi, että hävikkiä on yleensä ollut hyvin vähän tai ei lainkaan. Hävik-ki on lähinnä ollut särkyneitä pakkauk-sia. Suuremmat hävikit/vanhentumiset tulee ilmoittaa Maville ja näin on lähes aina tehty. Joissakin tapauksissa Mavi on pyytänyt Tullia seuraamaan hävitystä.

Tullin raportti EU-ruokajaostaElintarvikkeet on jaettu paketteina.

Ruoanvalmistukseen niitä ei juuri ole käytetty, eikä aterioista peritty maksua.

Tullin loppulauseTulli toteaa, että TVY ry:n jäsenyhdistyk-set ovat pitäneet kirjanpitoa ja ottaneet hakijoilta kuittaukset. Tarkastuksessa ei syntynyt epäilyä siitä, että ruokaa oli-si jäänyt jakamatta tai että kohderyhmä olisi ollut väärä.

Kirjanpitoa pitävät usein vapaaeh-toiset kiireen keskellä, joten kirjanpito-jen taso vaihtelee. Hävikin määrä oli vain muutamien pakkausten rikkoutumisen verran.

Juha KeränenTVY ry:n talous- ja järjestösihteeri

EU:n ruokajakoIlmaisruokajako

Jäsenyhdistysten toimintaa

Työttömien kesäsauna aloitettiin 1990-luvun alkupuolella Lap-peen seurakunnan leirikeskuk-sen, Kaislarannan, rantasaunal-la. Lämmittäjä on aina ollut yhdistykses-tä vapaaehtoinen henkilö. Makkarat ja mehut saatiin leirikeskuksesta.

Seurakunnan työntekijä on käynyt saunalla jokainen kerta. Alku vuosina saunojat korjasivat rannan laiturin kun-toon. Kesäinen saunomisaika on ollut keskiviikkoisin kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun. Joskus, jos ilmat ovat sallineet, saunomista on jatkettu syys-kuun puolelle.

Alku vuosina kävijöitä oli toista kym-mentä ja kun vakituiset kävijät vanheni-vat ja jäivät pois, kävijämäärät vähenivät. Viime vuosina mukaan on tullut myös naisia.

Uusi saunomispaikkaKaislarannan leirikeskus lopetettiin ja siellä saunottiin viimeistä kertaa vuon-na 2012. Meille yhdistyksessä, ja varsin-kin vakituisille kävijöille, tuli kiire miet-tiä uutta saunomispaikkaa.

Yhteiskunnallisentyön diakoni Soili Hämäläinen tiesi, että A-Killalla on ke-sämökki kaupungin rajalla. Lyhyen neu-vottelun jälkeen saimme käyttää heidän saunaa. Kaksi viimeistä kesää on men-nyt hyvin uudessa paikassa pientä kävi-jä määrää lukuun ottamatta. Syy kävijöi-den vähyyteen voi olla pidentynyt matka keskustasta.

Haastattelin saunojia viimekesänä. Sauna on koettu sosiaaliseksi paikak-si, jossa käydään ihmisiä tapaamassa ja maailmaa parantamassa. Moni on huo-lissaan saunan jatkumisesta, koska ny-kyisin on vaikea saada lämmittäjää. Hei-tä tarvitaan kaksi, ettei homma sitoisi yhtä ihmistä koko kesäksi. Toinen läm-mittäjämme kuoli viime kesänä. Hän jät-ti muutenkin ison aukon yhdistykseem-me, sillä hän oli pitkäaikainen jäsen. Hän toimi myös hallituksessa ja varapuheen-johtajana yhden kauden.

Marja PylkköLappeenrannan Seudun Työnhakijat ry

Työttömien sauna


Lappeenrann

an

Seudun Työn

hakijat

ry:llä ja Lapp

eenrannan

seurakuntayh

tymällä

on ollut mone

nlaista

yhteistyötä.

Jäsenyhdistysten toimintaa


Uusi laki yleisestä asumistuesta on tulossa voimaan 1.1.2015. Muutos selkeyttää asumistukea, ja tuen hakeminen helpottuu.

Tuen maksaminen ei katkea vuodenvaihteessa, eikä tukea tarvitse hakea uudelleen. Kela tarkistaa yleisen asumistuen seuraavassa väli- tai vuositarkistuksessa vuoden 2015 aikana ja eläkkeensaajan asumistuen vuosien 2015–2016 aikana. Siihen saakka tuen maksaminen jatkuu entisin perustein.

Jos elämäntilanne muuttuu, siitä pitää kuitenkin ilmoittaa viipymättä Kelaan.

Ensi vuonna yleinen asumistuki on edelleen 80 prosenttia hyväksyt-tävien, enintään enimmäismää-räisten asumismenojen ja perus-omavastuun erotuksesta. Uudistuksen jälkeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat kuiten-kin ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Siihen eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perus-parantamisvuosi, pinta-ala eikä lämmi-tysjärjestelmä.

Uudistuksen ansiosta käytöstä pois-tuvat vuosittain annetut asunnon si-jaintiin perustuvat omavastuutaulukot. Perus omavastuu määräytyy jatkossa sa-malla tavalla koko maassa. Se lasketaan kaavalla, jossa omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlaske-tut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Lapsilla on kaavassa suurempi painoarvo. Näin tukea voidaan kohdentaa aiempaa paremmin lapsiper-heille.

Uuden lain mukaan alaikäisten las-ten tulot eivät enää vaikuta yleisen asu-mistuen määrään. Myöskään omaishoi-don tukea ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa.

Lisäksi omaisuuden vaikutus yleises-sä asumistuessa muuttuu. Omaisuusra-jat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa.

Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Tällaista tuottoa on esimerkik-si vuokra- tai korkotulo tai metsäomai-suuden tuotto.

Asumistuen muutoksetAsumistuen tarkistamiseen tulee uu-distuksen yhteydessä muutoksia. Tuki tarkistetaan jatkossa, jos tulot pienene-vät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tu-lojen muutokset huomioidaan kuukaut-ta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraa-van kuukauden alusta, josta alkaen tulo-jen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muut-tuvat 15.4.2015, asumistuki tarkistetaan 1.6.2015 alkaen. Samalla pitkäaikaistyöt-tömän tarkistuksen lykkäys poistuu.

Asumistukeen on tulossa myöhem-min 300 euron suuruinen suojaosa eli ansiotulovähennys, joka tehdään ruoka-kunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuis-ta ansio- ja yrittäjätuloista. Jos ruoka-kunta saa esimerkiksi 1 000 euroa palk-kaa, tästä huomioidaan 700 euroa tuloi-na. Ansiotulovähennys koskee kaikkia tuensaajia, ja se tulee voimaan 1.9.2015. Vähennyksen toimeenpanoa valmistel-laan Kelassa. Asiasta tiedotetaan lisää myöhemmin.

Uudistuksen vaikutuksetUudistamisen vaikutuksesta noin 73 prosentilla yleisen asumistuen saajis-ta tuen arvioidaan suurenevan tai pysy-vän ennallaan ja noin 27 prosentilla tuen arvioidaan pienentyvän. Enimmäkseen tuen muutokset ovat vähäisiä.

Nykyisen asumistuen määrän tai mahdollisuuden saada asumistukea voi arvioida laskurin avulla (www.kela.fi/laskurit). Yleisen asumistuen laskuri päi-vitetään joulukuussa uuden lain perus-teiden mukaiseksi.

Eläkkeensaajan asumistukiEläkkeensaajan asumistukeen on tulossa myös pieniä muutoksia. Uudistuksen yh-teydessä valintaoikeus yleisen asumistu-en ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. Vielä nykyisin joissain tilanteis-sa eläkkeensaaja voi valita yleisen asu-mistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Jatkossa esimerkiksi kaikki lapsi-perheet voivat hakea vain yleistä asumis-tukea.

Lainmuutoksen jälkeen oikeus eläk-keensaajan asumistukeen perustuu ai-noastaan henkilön saamaan eläkkee-seen eikä hänen ikäänsä. Nykyinen ti-lanne muuttuu siten, että myös kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt siirtyvät eläkkeensaajan asu-mistuen piiriin. Sen sijaan osatyöky-vyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja vapaaehtoista eläkettä saavat henkilöt kuuluvat kuitenkin edelleen yleisen asu-mistuen piiriin.

Eläkkeensaajan asumistukeen omai-suus vaikuttaa samoin kuin ennenkin.

Lähde: Kelan Elämässä-lehti 2/2014

Yleinen asumistuki uudistuu

Lisätietoja ja usein kysytyt kysymykset on verkossa www.kela.fi/asumistuki. Asumistuen palvelunumero palvelee arkisin klo 8–18 numerossa 020 692 201.

Tuen maksamise

en

ei tule katkoa vu

oden

vaihteessa, eikä

tukea tarvitse ha

kea

uudelleen.

Kela tiedottaa


Kela korvaa osan yksityisen hammas-lääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen sekä hoidon kustannuk-sista vahvistetun taksan mukaan. Tut-kimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela korvaa hammaslääkärin mää-räämistä yksityisen suuhygienistin hoi-doista enintään Kelan vahvistaman tak-san verran. Kela ei korvaa hammastekni-sen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia.

MatkakorvausKela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden,joka ylittää 14,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 242,25 euroa vuoden aikana, Kela mak-saa ylittävän osan kokonaan. Oman au-ton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 eu-roa yöltä.

SairauspäivärahaSairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollis-ta sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäi-vää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työn-antajalle.

Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta.

Sairauspäiväraha määräytyy yleen-sä verotuksessa vahvistettujen työtulo-jen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulo-jen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha mää-räytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloisel-le Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 23,92 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttö-myys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.

OsasairauspäivärahaOsasairauspäivärahaa voi saada työky-vytön, jolla on oikeus sairauspäivära-haan. Osasairauspäivärahan saaminen

edellyttää määräaikaista siirtymistä ko-koaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopi-musta työn ja ansioiden vähenemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta.

KuntoutusVajaakuntoisten ammatillinen kuntou-tus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavam-maisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan laki-sääteisiä velvollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sairas-tuneen kuntoutustarve, kun hän on saa-nut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnan-varaista ammatillista ja lääkinnällis-tä kuntoutusta eduskunnan vuosittai-sen määrärahan turvin. Siitä maksetaan muun muassa lasten perhekuntoutusta.

Vajaakuntoisen nuoren koulutusKun 16–19-vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela sel-vittää ennen eläkepäätöstä hänen kun-toutusmahdollisuutensa. Nuori ohja-taan ensi sijassa ammatilliseen kuntou-tukseen tai koulutukseen. Kuntoutuk-sen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jon-ka määrä on vähintään 23,92 e/pv ja kun-toutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Sa-malta ajalta nuori voi saada myös vam-maistukea.

KuntoutusrahaKuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntou-tukseen pysyäkseen työelämässä, pala-takseen työhön tai tullakseen työmark-kinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntou-tusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta yllä-pitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta ai-heutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavus-tusta esimerkiksi työharjoittelun aikana.

Kelan etuudet 2014Kelan kortitJokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin.

Kela ei enää uusi kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen.

Sairaus- ja hammashoidon kuluista korvausKela korvaa osan yksityislääkärin palk-kioista sekä yksityislääkärin ja hammas-lääkärin määräämän tutkimuksen ja hoi-don kustannuksista vahvistetun taksan mukaan.

Osasairaus-päiväraha tukee työhön paluutaOsasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisesti työskentelevä sopii työnantajansa kanssa paluustaan työhön osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairaus- päivärahaa.Osasairauspäivärahan enimmäisaika pidentyi vuoden alussa 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Työaikaa voi vähentää 40–60 % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia.Paluu osa-aikaisesti työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Paluu ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Lisätietoja on verkossa www.kela.fi/osasairauspaivaraha


Työterveyshuollon tukiKela korvaa työnantajille ja yrittäjil-le noin puolet lakisääteisen työterveys-huollon kustannuksista. Ehkäiseväs-tä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.

AsumistuetKela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea, opiskelijoiden asu-mislisää, sotilasavustuksen asumisavus-tusta tai eläkkeensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pieni-tuloinen ruokakunta. Tukea varten val-tioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulo-jen mukaiset omavastuuosuudet. Asu-mistuki uudistuu 1.1.2015.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttö-myys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat. Tämä asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuorka-nantajalle.

Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläket-tä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.

OpintotukiOpintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asu-ville lapsettomille opiskelijoille ja ulko-mailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus.

Opintorahan perus-määrä on 38,50–335,32 e/kk. Opintoraha on ve-ronalaista tuloa, ja sen määrään vaikuttavat ha-kijan ikä, oppilaitos, asu-mismuoto, perhesuhteet ja opintojen aloitusajankohta.

Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheet-tömän, alle 20-vuotiaan opin-torahan. Vanhempien pienitu-loisuus voi korottaa sitä. Van-

hempien tulot voivat vaikuttaa toisella asteella opiskelevan asumisli-sään ja opintolainan valtiontakaukseen.

Asumislisä on 80 % vuokrasta, kui-tenkin enintään 201,60 e/kk. Vanhem-maltaan asunnon vuokranneen asumis-lisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe ja omistusasunnossa asuva voi saada Ke-lan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot huomioidaan koko kalenterivuoden ajalta. Opiskeli-ja voi saada vuositulorajan verran tulo-ja milloin vain kalenterivuoden aikana. Raja perustuu opintotukikuukausien määrään. Opiskelijan pitää itse seurata vuositulojaan esim. verkossa www.kela.fi/laskurit.

Opiskelija voi välttää liikaa makse-tun opintotuen perinnän palauttamal-la vuonna 2013 liikaa maksetuttuet vii-meistään toukokuun loppuun mennessä esim. verkossa www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle opintolainan korot korkoavustuksena. Korkeakoulu-tutkinnon määräajassa suorittanut voi saada verotuksen opintolainavähennyk-sen tai opintolainahyvityksen, joka voi olla jopa kolmasosa opintolainasta.

Opintoetuuksia ovat myös toisen as-teen opiskelijoiden koulumatkatuki ja korkeakouluopiskelijan ateriatuki.

Työttömän perustukiTyötön 17–64-vuotias työnhakija voi saa-da Kelasta– työttömän peruspäivärahaa enintään

500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Ke-lasta tai työttömyyskassasta.

Verollinen täysi peruspäiväraha ja täy-si työmarkkinatuki ovat 32,66e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,27 e/pv, kahdesta lapsesta 7,74 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,98 e/pv. Lähes kaik-ki työttömän tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Työttömyysturvaa voi saada myös sovi-teltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyö-tä tai satunnaista työtä.

Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työelämävalmennuk-seen tai omaehtoiseen opiskeluun.

Jos sinulla on työttömyysaikaisia tu-loja, ilmoita niistä Kelaan. Työmarkkina-tuki tai peruspäiväraha sovitellaan yh-teen työtulojesi kanssa. Voit kuitenkin ansaita 300e/kk ilman, että se vähentää tuen määrää.

Työttömyysturvan lisätTyöllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada kulukorvausta, jon-ka määrä on joko 9 tai 18 e/pv.

Työttömyysturvaan voi saada eri pe-rustein korotusosaa. Sen täysi määrä on 4,78 e/pv.

Matka-avustusJos työmarkkinatukeen oikeutettu työ-tön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2–4 kuu-kautta täyttä työmarkkinatukea palk-kansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela mak-saa.

KotoutumistukiMaahanmuuttajien ja pakolaisten Suo-meen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutu-mistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotu-ki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elin-keinotoimistosta.

Lähde: Kelan Elämässä-lehti 2/2014


Kansaneläke ja takuueläke

Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oi-keutta työeläkkeeseen tai joiden työelä-ke on pieni. Kansaneläkettä ovat työky-vyttömyyseläke ja määräaikainen kun-toutustuki 16–64-vuotiaalle sekä van-huuseläke 65 vuoden iästä alkaen. Van-huuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 63 vuoden iästä alkaen. Vuonna 1951 syn-tynyt henkilö voi vielä saada vanhuus-eläkkeen alle 63-vuotiaana. Vuoden 1949 lopussa syntynyt voi vielä saada työt-tömyyseläkettä, kunnes hän täyttää 65 vuotta.

Kela myöntää lapsikorotusta kan-saneläkkeen ja työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Korotus on 22,11 e/kk/lapsi.

Täysi kansaneläke on yksinäisel-le 633,91 e/kk ja parisuhteessa olevalle 562,27 e/kk. Kansaneläke pienenee vähi-tellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 55,95e/kk. Työeläkkeiden raja, jol-la ei enää saa kansaneläkettä, on brutto-tulona yksin elävälle 1 310,30 e/ kk ja pari-suhteessa olevalle 1 166,96 e/kk. Kansan-eläke on verotettavaa tuloa.

Takuueläkettä Kela voi maksaa elä-keläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 736,64 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, ta-kuueläke on yksinäiselle kansaneläke-läiselle 109,47 e/kk ja parisuhteessa elä-välle 181,11 e/kk. Sekä kansaneläke että takuueläke voi olla mainittua pienempi, jos sen ottaa varhennettuna. Ulkomail-la asuttu aika voi pienentää kansaneläk-keen määrää.

Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuut-taja 3 vuoden Suomessa asumisen jäl-keen.

KuntoutustukiMääräajaksi myönnettävä kuntoutustu-ki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoit-teena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntoutta-viin toimiin sekä työkyvyn selvittämi-seen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmiste-lu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke.

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen teki Suonenjoen seurakunnan tarkastusmatkan yhteydessä käynnin Sammaltalolle Suonenjoen Tehdäänitse ry:n toimitiloihin. Niin piispa kuin koko seurueensa piti Tehdäänitse toimintaa kiitettävänä ja erittäin tarpeellisena.

Piispa Jari Jolkkonen ei heitä, vaan maalaa ensimmäisen kiven. Ohjaajana Annmarie Korhonen Suonenjoen Tehdäänitse.

Suonenjoen Tehdäänitse ry piispantarkastuksessa

Piisp

akuv

at: T

VY ry


Vantaan Korson terveysasemal-la on kokeiltu kaksi vuotta, mi-ten omasta päihdesairaudestaan (alkoholismi, alkoholipsykoosi, masennus) toipunut, tehtävään koulutet-tu kokemusasiantuntija voi auttaa päih-deongelmista vielä kärsiviä terveysase-man asiakkaita matalan kynnyksen pe-riaatteella. Syksyllä 2012 alkanut pilotti-hanke kestää vuoden 2014 loppuun.

Kaksi kolmesta kokemusasiantunti-jan vastaanotolla käyneestä asiakkaasta kertoi hyötyneensä erittäin paljon saa-mastaan vertaistuesta, kokemustiedosta ja palveluohjauksesta.

Tulos on peräisin Korson terveysase-man asiakastyytyväisyyskyselystä, joka tehtiin terveysasemalla vastaanottopal-velua pitävän kokemusasiantuntijan vas-taanotolla käyneille päihdeongelmaisil-le.

”Tavoitteena pilottikokeilussa on, että terveysaseman lääkärit ja hoitajat ohjaavat päihdeongelmista kärsiviä asi-akkaitaan kokemusasiantuntijan vas-taanotolle saamaan lisätukea. Vastaan-otto on tarkoitettu sekä päihdeongelmai-

sille että heidän läheisille”, kertoo Kor-son terveysasemalla vastaanottoa pitävä päihdetyön kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.

”Asiakkaita on käynyt yli 80. Sama asiakas käy luonani keskimäärin kolme kertaa. Olen terveysasemalla kahtena päivänä viikossa.”

”Noin joka toinen asiakas tulee vas-taanotolle terveysaseman hoitajien oh-jaamana. Lääkärien suosituksesta vas-taanotolle tulee joka neljäs ja loput ovat kuulleet uudesta palvelusta kavereilta tai mediasta.”

Vertaistuki tärkeää päihdeongelmista kärsiville”Asiakkaan halutessa lähden hänen tu-eksi tutustumaan esimerkiksi A-kiltaan, AA-ryhmään, seurakunnan päihdedia-konin luo tai tutustumiskäynnille paik-kakunnan muihin päihdepalveluihin. Olen vienyt asiakkaita myös A-klinikan päivystykseen ja päihdevieroitushoi-toon. Vertaistuki on tärkeää hoitomoti-voinnissa, toipumisessa ja päihdeongel-mista vapaan elämäntavan ylläpidossa”.

”Terveysaseman lääkärien ja hoitaji-en on hyvä ottaa päihteet puheeksi vielä nykyistäkin useammin, koska asiakkai-den päihdeongelma näkyy ulospäin vas-ta edettyään pitkälle. Ennalta ehkäise-vään päihdetyöhön kannattaa panostaa”, kokemusasiantuntija Ylönen sanoo.

Kokemusasiantuntijalla on omakoh-tainen kokemus päihdeongelmista. Hän tietää millaista on sairastua, millaista on olla hoidossa ja millaista on kuntoutua. Hänellä on koulutus kokemusasiantun-tijan tehtäviin.

Pilottihanke Päihdetyön kokemusasi-antuntija terveysasemalla on osa STM:n Kaste-ohjelmaa. Sen toteuttaa Mielen avain/Vantaalaisen hyvä mieli -hanke yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa.

Pilottihankkeesta saatujen koke-muksien perusteella kuntapäättäjien ja terveyspalveluista vastaavien kannattaa harkita omasta sairaudesta toipuneiden kokemusasiantuntijoiden palkkaamis-ta omiin palvelujärjestelmiin. Se on yksi vaihtoehto parantaa terveyspalveluja ja asiakastyytyväisyyttä.

Asiakastyytyväisyys yllätti terveysasemalla

Pilottihankkeen työntekijät, Vantaan kaupungin palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen (oik), hankekoordinaattori Milla Bergman ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen peukuttavat vertaistuen ja kokemustiedon lisäämiselle päihde- ja mielenterveystyössä.

Piisp

akuv

at: T

VY ry


Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa hallinnonalalleen noin 12,8 mrd. euron määrärahaa vuodelle 2015. Se on 124 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Vähennys johtuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman uudistuksista ja säästöistä.

Asumistukea parannetaan. Ko-tihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kes-ken 1.8.2015 alkaen. Julkista terveydenhoitoa palvelevan lastensai-raalan perustamiskustannuksiin on va-rattu 40 milj. euroa, josta vuodelle 2015 kohdennetaan 15 milj. euron määräraha. Säästöjä kohdennetaan mm. sairausva-kuutukseen, työttömyysturvaan, ham-mashoitoon, indeksitarkistuksiin ja lap-silisiin.

Kuntien rahoitusosuus työmarkkina-tuesta kasvaa Yli 300 päivää työmarkki-natuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siir-retään kunnille vuoden 2015 alusta. Näin valtionosuus työmarkkinatuesta vähe-nee 150 milj. euroa.

Työllisyyden edistämiseksi vuorotte-luvapaan hakijalta edellytetään 1.9.2014 alkaen 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijasta. Lisäksi vuorottelu-vapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pää-sääntöisesti oltava työttömänä vähin-tään 3 kuukautta. Uudistuksen vuoksi valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 milj. euroa vuonna 2015.

Vuorotteluvapaan lainsäädäntö eh-dotetaan siirrettäväksi TEM:n hallin-nonalalta STM:öön. Näin lainsäädäntö ja rahoitus ovat samalla hallinnonalal-la. Vastaavasti palkkatuki ja starttira-han perustuki, 125 milj. euroa, ehdote-taan siirrettäväksi TEM:n hallinnonalal-le. Nämä tuet edistävät työllistymistä, ja niiden jakoon voidaan vaikuttaa alueel-lisesti.

Asumistukea parannetaanPerhe- ja asumiskustannuksiin ja eräi-siin palveluihin ehdotetaan 2,6 mrd. eu-roa. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yksinkertaistaa asumistukijärjes-telmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakun-nan koko. Uudistus lisää

sanomat · 2019. 4. 4. · tamperelainen juhani brander tarkas-telee suomalaisen...

Documents