suomalainen sosiaaliturva kelan rooli sosiaali- ja ......suomalainen sosiaaliturva kelan rooli...

Suomalainen sosiaaliturva

Kelan rooli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Tuomo Pienimäki

Fysiatrian dosentti

Vs.ylilääkäri

Kelan Pohjoinen vakuutuspiiri

14.9.2018

14.9.2018 Sosiaaliturva_Kela_PienimäkiT_14092018

• Eläkkeet

• Toimeentuloturvaetuudet

• Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaaliturva

Sosiaaliturvan menot vuosina 1980–2016 vuoden 2016 hinnoin, milj. €

• Vuonna 2016 Suomen sosiaaliturvan menot olivat 69,1 miljardia

euroa. Menojen reaalikasvu oli 2,5 prosenttia. Asukasta

kohden menot olivat 12 548 euroa.

• Sosiaaliturvan menoista suhteellisesti suurin osuus oli

vanhuuteen liittyviä menoja. Sosiaaliturvan kaikista menoista

noin 40,1 prosenttia (27,7 miljardia euroa) kohdistui

vanhuuteen liittyviin eläkkeisiin ja palveluihin. Vanhuuteen

liittyvien menojen reaalikasvu edellisvuodesta oli 4,9

prosenttia. Työttömyyteen käytettyjen sosiaaliturvan menojen

osuuden reaalikasvu pysähtyi 8,1 prosenttiin työttömyyden

käännyttyä laskuun vuonna 2016.

Sosiaaliturvan menojen tasainen kasvu jatkui vuonna 2016

• Suhteellisesti suurin muutos (28 %) sosiaaliturvan menoissa kohdistui

2,4 miljardin euron ”muiden sosiaalimenojen” pääryhmään, mikä

johtui pääosin vuoden 2016 maahanmuuttokustannuksista, joiden

osuus oli yhteensä 1,1 prosenttia sosiaaliturvan menoista.

• Sosiaaliturvan menojen suhde bruttokansantuotteeseen vuonna 2016

oli 32,0 prosenttia. Tilanne oli sama kuin vuonna 2015.

• Vuonna 2016 sosiaaliturvan menojen suurin rahoittaja oli työnantajat,

joiden osuus rahoituksesta oli 33,7 prosenttia. Valtion ja kuntien

rahoitusosuus oli 47,9 prosenttia, missä kuntien osuus on lisääntynyt

vuoden 2015 valtionosuusuudistuksen myötä.

Sosiaaliturva…/…

• Elatustuki

• Eläkkeensaajan asumistuki

• Eläkkeet (Kela ja työeläke)

• Kuntoutus

• Kelan työttömyysturva – työttömien perusturva

• Vammaisetuudet – Kela alle 16v, 16v täyttäneet,

eläkkeensaajat, vammaisten tulkkauspalvelut

• Lääkekorvaukset ja lääkkeiden korvausoikeudet – Kela

Sosiaaliturvan muotoja

• Koulumatkatuki

• Lapsen elatus ja huolto

• Lapsilisä

• Lastenhoidon tuet

• Lastensuojelu

• Opintotuki

• Sairaanhoitokorvaukset – yleinen sairausvakuutus

• Sairauspäiväraha

Sosiaaliturvan muotoja…

• Sosiaalihuollon laitos- ja

asumispalvelut

• Sotilasavustus

• Toimeentulotuki

• Työttömyysturva

• Työterveyshuolto

• Vanhempainpäiväraha

• Yksityiset sosiaalipalvelut

• Yleinen asumistuki

• Äitiysavustus

Myös:

Julkisrahoitteinen

terveydenhuolto

Yksityinen terveydenhuolto

Sosiaaliturvan muotoja…

Kelan aiheita päivälle

• Kelan etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudessa

• Kelan kuntoutuksesta

• Työterveyshuollosta

• Lääkekorvauksista

• Toimeentulotuesta

• Chat-palvelu

• Työkykyneuvonta Kelassa

• Kelan neuvontatyö

• Lääkärilausuntojen sähköistäminen

• Uusia ilmiöitä lääkärinlausunnoissa


Sote-uudistus

Kelan toiminta-ajatus

Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Turvaamme väestön toimeentuloa,

edistämme terveyttä ja

tuemme itsenäistä selviytymistä.


Kelan tehtävien muuttuminen

• Kelan rooli yhteiskunnallisena toimijana korostuu -> mahdollisesti ainoa

palvelujen tuottaja pienillä paikkakunnilla

• Kelalle uusia tehtäviä

• Asioiden ja tehtävien keskittäminen jatkuu

• Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa lisääntyy

• » https://youtu.be/lr-

CaGzM_OQ?list=PLcHnb7gsysA4mAPBOnlSXI4Sqoh0jvbEP


https://youtu.be/lr-CaGzM_OQ?list=PLcHnb7gsysA4mAPBOnlSXI4Sqoh0jvbEP



Elämässä mukana – muutoksissa tukena

Raskaus, synnytys ja lastenhoito

Sairaus, vamma, työkyvyttömyys

Eläkkeet

Työttömyys

Opiskelu Asuminen

Asevelvolliset ja veteraanit

Kela


Kelan hoitamia etuuksia

• Peruseläketurva

• Sairausvakuutus

• Kuntoutus ja

sairauksien ehkäisy

• Vammaisetuudet

• Perhe-etuudet

• Työttömyysturva

• Toimeentulotuki

• Asumistuet

• Opintotuki ja

koulumatkatuki

• Sotilasavustus


KELAN VAKUUTUSPIIRIT

POHJOINEN

VAKUUTUSPIIRI

ITÄINEN

VAKUUTUSPIIRI

KESKINEN

VAKUUTUSPIIRI

LÄNTINEN

VAKUUTUSPIIRI

ETELÄINEN

VAKUUTUSPIIRI

Oulu

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Lappi

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Keski-Suomi

Pohjois-Karjala

Tampere

Etelä-Pirkanmaa

Kanta-Häme

Etelä-Pohjanmaa

Turku

Varsinais-Suomi

Satakunta

Pohjanmaa

Ahvenanmaa

Helsinki

Espoo

Länsi-Uusimaa

Keski-Uusimaa

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Vantaa-Porvoo

Päijät-Häme


ALUEELLISET ASIAKASPALVELUYKSIKÖT

POHJOINEN

ASIAKASPALVELUYKSIKKÖ

ITÄINEN


KESKINEN


LÄNTINEN


ETELÄINEN


PÄÄKAUPUNKISEUDUN


YHTEYSKESKUS:

KELAN VALTAKUNNALLINEN

PUHELINPALVELU


YHTEYSKESKUS

YHTEYSKESKUS:

Valtakunnallinen puhelinpalvelu

arkisin klo 8–18

Sosiaalisen median asiakaspalvelutiimi

(mm. Kysy Kelasta -palstat ja kela.fi)


Sairaanhoitokorvausten saajat

14.9.2018

2017 2016 Muutos-%

Lääkkeet 3 036 000 3 136 100 -3,2

Yksityislääkärin palvelut 1 542 400 1 566 300 -1,5

Yksityiset hammashoitopalvelut 997 700 1 016 900 -1,9

Yksityinen tutkimus ja hoito 1 179 300 1 195 800 -1,4

Matkat 573 500 576 600 -0,5

Sosiaaliturva_Kela_PienimäkiT_14092018

Maksetut korvaukset, milj. euroa

14.9.2018

2017 2016 Muutos-%

Lääkkeet 1 386,7 1 412,0 -1,8

Yksityislääkärin palvelut 56,2 58,7 -4,3

Yksityiset hammashoitopalvelut 52,5 55,7 -5,8

Yksityinen tutkimus ja hoito 40,3 43,3 -6,9

Matkat 279,7 270,0 3,6

Yhteensä 1 908,2 1 870,4 2,0


Sairaanhoitokorvausten saajat 1986-2017


Maksetut sairaanhoitokorvaukset 1965-2017


Maksetut sairaanhoitokorvaukset (pl. lääkkeet) 1990-2017


Maksetut lääkekorvaukset 1990-2017


Yksityislääkäripalveluista maksetut korvaukset 1990-2017


Yksityishammashoitopalveluista maksetut korvaukset 1990-2017


Yksityisen tutkimuksen ja hoidon korvaukset 1990-2017


Matkakorvaukset 1990-2017


Yksityislääkärikäynneistä sairausvakuutuskorvauksia saaneet henkilöt 2006-2017


Korvatut yksityislääkärissäkäynnit erikoisaloittain 2017


Yksityisen hammashuollon sairausvakuutuskorvauksia saaneet henkilöt 2002-2017


Kelan hammaslääkärikorvauksia saaneiden osuus väestöstä ikäryhmittäin 2017


Yksityisen hammashuollon sairausvakuutuskorvauksia saaneet henkilöt hoidon antajan mukaan 2006-2017


Yksityisestä tutkimuksesta ja hoidosta sairausvakuutuskorvauksia saaneet henkilöt 2006-2017


Lääkekorvauksia saaneet henkilöt 1995-2017


Lääkekorvauksia saaneet henkilöt 1986-2017


Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut henkilöt yleisimpien sairauksien mukaan 1986-2017


Sairausvakuutuksen korvaamat matkat 2006-2017


Matkakorvauksia saaneiden osuus väestöstä maakunnittain 2017, %


Matkakorvauksia saaneiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä 2017


IT-suorakorvausten osuus sairaanhoitokorvauksista 2006-2017


Työterveyshuolto vuonna 2016

14.9.2018

1Ei sisällä työantajan korvausmenettelyä käyttäneitä. Vuonna 2016 yrittäjiä oli kaikkiaan 53 500.


Työterveyshuolto vuonna 2016


Työterveyshuollon piiriin kuuluvat henkilöt 1965-2016


Työterveyshuollon piiriin kuuluvien henkilöiden osuus palkansaajista 1965-2016


Työterveyshuollon kustannukset ja korvaukset 1965-2016


Työterveyshuollon kustannukset päätoimintojen mukaan 2016


Työterveyshuollossa tehdyt terveystarkastukset ja sairaanhoitokäynnit 1996-2016


Työpaikkaselvityksiin käytetty aika 2002-2016


Lääkärille, terveydenhoitajalle ja fysioterapeutille TTH:ssa tehdyt sairaanhoitokäynnit 2006-2016


Työterveyshuollon kustannukset TTH:n piirin kuuluvaa työntekijää kohti toimialoittain 2016


Työterveyshuollon kustannukset TTH:n piiriin kuuluvaa kohti työpaikan koon mukaan 2006-2016 (vuoden 2016 rahana)


Työterveyshuollon piiriin kuuluvat työntekijät palvelujen tuottajan mukaan 2007-2017


Yrittäjät, joiden saamista työterveyspalveluista on maksettu korvauksia 1987-2017


Yrittäjien työterveyshuollon korvaukset 1990-2017


Terveydenhuoltomenot vv. 2000-2015, v. 2015 rahana


Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015

14.

9.2

018

• Vuonna 2015 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 19,8 miljardia euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna

terveydenhuollon menot kasvoivat reaalisesti 1,2 prosenttia. Asukasta kohden menot olivat 3 803

euroa.

• Terveydenhuoltomenojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,4 prosenttia vuonna 2015. Tämä oli 0,1

prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

• Erikoissairaanhoidon (6,9 miljardia euroa) ja perusterveydenhuollon (3,7 miljardia euroa) menot

muodostivat hieman yli puolet vuoden 2015 terveydenhuoltomenoista. Erikoissairaanhoidon menot

laskivat reaalisesti 0,4 prosenttia.

• Lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden menot (2,5 miljardia euroa) nousivat reaalisesti

4,0 prosenttia.

• Ikääntyneiden ja vammaisten laitoshoidon menot (699,5 miljoonaa euroa) jatkoivat laskuaan, samoin

perusterveydenhuollon vuodeosaston pitkäaikaishoidon menot. Ikääntyneiden ja vammaisten

ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalvelujen menot kasvoivat edelleen.

• Vuonna 2015 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,6 prosenttia ja yksityisen

rahoituksen osuus 25,4 prosenttia. Julkisen rahoituksen osuus laski 0,5 prosenttiyksikköä vuodesta

2014.


Kuntoutuksesta


Ehdotus työttömien kuntoutustarpeen tunnistamisesta

• Maakunnan velvollisuus selvittää työttömän sosiaali- ja

terveydenhuollon palvelujen ja kuntoutuksen tarve sekä monialainen

palvelutarve 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta ja 3 kuukauden

välein tehtävissä palvelutarvearvioissa (kehitetään)

• Maakunnalla on velvollisuus tarvittaessa ohjata työtön Kelaan

ammatillista kuntoutusselvitystä varten viimeistään 6 kuukauden

kuluttua ensimmäisestä palvelutarvearviosta. Kela kehittää

ammatillista kuntoutusselvitystä tätä tarkoitusta varten.

Kelan yhdessä maakuntien kanssa kehitettävä kuntoutukseen

ohjaamista, tunnistaminen maakuntien tehtävä

Iso joukko asiakkaita, joilla vaativa elämäntilanne

31.12.2016

Työttömistä 27 viikkoa tai enemmän on ollut työttömänä 235 164 Näistä henkilöistä Kelan maksaman työttömyysetuuden piirissä oli 161 185

Työttömistä 13-26 viikkoa työttömyysturvaa saaneita oli yhteensä 89 807


Ehdotus vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja psykoterapiasta

• Kela järjestää toistaiseksi

• Järjestämisvastuun siirtoa maakunnille selvitetään maakuntien kanssa tehtävissä

kokeiluissa

• Selvitetään miten maakunnat ovat ottaneet vastuun kuntien ja kuntayhtymien

vastuulle tulevat palvelut maakuntien käynnistyttyä 2020

• Miten rahoitus, muutoksenhaku ja asiakasmaksut määräytyvät

• Päätös järjestämisvastuun siirtämisestä tehdään aikaisintaan 2025 STM:n johdolla

Miten monikanavarahoituksen mahdollinen purkaminen voi vaikuttaa tähän

ehdotukseen

Kokeilut mahdollisia vasta kun maakunnat perustettu


Ehdotus tuotteistamisesta ja hankinnan avusta maakunnille

• Kela varmistaa palveluiden laadun ja hankkii omalla

järjestämisvastuullaan olevat palvelut ja tarjoaa jatkossa maakunnille

ostopalveluna kuntoutuspalvelujen laadun varmistamiseen ja

ostopalvelujen hankintaan asiantuntija-apua niissä palveluissa, jotka

ovat maakuntien vastuulla.


Ehdotus Kelan harkinnanvaraisesta kuntoutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

• Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta, joka

tarkoituksenmukaisella tavalla täydentää maakuntien järjestämää

kuntoutusta. Kela tekee ja rahoittaa harkinnanvaraisen

kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeita mm. vammaisten

ja pitkäaikaissairaiden osalta yhteistyössä maakuntien kanssa.

Tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan eri maakunnissa.

• Harkinnanvaraisen kuntoutuksen ja hankkeiden yhteistyön

rajapinnat määritellään erikseen, ja niiden hallinnointi ja

määrärahojen hallinta ovat edelleen Kelalla. Kela vastaa

harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnitelman tekemisestä ja

sen toteutuksesta ja hankkeiden toteuttamisesta yhteistyössä

maakuntien kanssa.

Tiivis yhteistyö maakuntien kanssa sekä palveluvalikon

määrittelyssä että kehittämisessä


Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005)

Lain mukaan järjestettävä

• Ammatillinen kuntoutus

• Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

• Kuntoutuspsykoterapia

Harkinnanvarainen, määrärahasidonnainen

• Lääkinnällinen kuntoutus

Lisäksi Kela maksaa kuntoutusrahaa/nuoren kuntoutusrahaa kuntoutuksen ajalta

81

Kelaan ohjautui 108 700 kuntoutujaa v. 2017

82

Milloin kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle?

• Kuntoutusvastuu voi siirtyä Kelalle, kun välitön sairaanhoito on

toteutunut ja asianmukaisen hoitosuhteen ja seurannan ohella

tarvittavien lääkinnällisten ja ammatillisten kuntoutustoimenpiteiden

tavoitteet ja sisältö voidaan suunnitella

• Vaikuttava kuntoutus edellyttää hyvän hoitokäytännön mukaista

hoitoa ja seurantaa kuntoutuksen aikana

• Kuntoutujalle tehtyjen leikkaus- tai muiden toimenpiteiden

jälkihoitoon liittyvä välitön kuntoutus kuuluu terveydenhuollon

vastuulle. Tilanteen vakiinnuttua, kuntoutus voi jatkua normaalisti

Kelan järjestämänä

83

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen palvelut

84

Kuntoutus- ja

sopeutumisval-

mennuskurssit

Sopeutumisvalmennus on kohdennettu vasta sairastuneille

ja kuntoutuskurssi pidempään sairastaneille. Kursseja on eri

sairausryhmille esim. aivohalvaus, kuulovamma, MS-tauti,

sydänsairaus, hengityssairaus, mielenterveys, tuki –ja

liikuntaelinsairaus

Moniammatillinen

yksilöllinen

kuntoutus

Kela järjestää aikuisille sekä lapsille ja nuorille

yksilöllisiä kuntoutusjaksoja kuntoutuslaitoksessa.

Kuntoutuksen palvelulinjat ovat aistivammaisten

linja, neurologinen linja, tuki –ja liikuntaelinsairaus

–ja reumalinja sekä aikuisille em. lisäksi yleislinja.

Neuropsykologinen

kuntoutus

16 vuotta täyttäneille kehityksellisiin

oppimisvaikeuksiin (esim. lukihäiriö, ADHD) ja

aivovaurioiden (esim. aivoverenvuoto,

aivovamma) jälkeen

Terapiamuotoinen kuntoutus x1/vk

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas

Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä

• joka on alle 65-vuotias

• joka ei ole julkisessa laitoshoidossa

• jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite

• jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi

huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa

kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa

• jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen

• jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon

• jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia

• jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista

suoriutumista ja osallistumista

85

Mitä kuntoutuspalveluja on Kelan järjestämässä vaativassa kuntoutuksessa?

Terapiat:

• Yksilö- ja ryhmäterapiaa

Kuntoutuslaitoksessa toteutuva avo- tai laitosmuotoinen kuntoutus:

• Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

(katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Kuntoutuskurssihaku)

• Moniammatillinen yksilökuntoutus

(katso kela.fi>Yhteistyökumppanit>Kelan kuntoutuspalvelut>Standardit)

86

Aikuisille: Lapselle ja nuorille:

Aistivammojen palvelulinja

Neurologinen palvelulinja

Selkäydinvammalinja

Tules- ja reumapalvelulinja

Yleispalvelulinja

Aistivammojen palvelulinja

Neurologinen ja yleispalvelulinja

Tules- ja reumapalvelulinja

http://www.kela.fi/kuntoutuspalvelut



http://www.kela.fi/standardit




Kuntoutuspsykoterapia

• 16-67-vuotias, jonka työ- ja opiskelukyky on vaarantunut

mielenterveyden häiriön vuoksi ja

• tarvitsee kuntoutuspsykoterapiaa opiskelun tai työelämään

siirtymisen tukemiseksi tai

• tarvitsee kuntoutuspsykoterapiaa työelämässä pysyäkseen sekä

välttääkseen sairauslomia tai niiden pitkittymistä

• Psykiatrisen diagnoosin jälkeen vähintään 3 kuukautta jatkunut

asianmukainen hoitosuhde

• Perustuu yksilölliseen tarpeen arvioon ja

kuntoutussuunnitelmaan/lääkärinlausuntoon, joka sisältää psykiatrin

arvion diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Toisen ja kolmannen

vuoden suosituksen voi tehdä hoitava lääkäri

87

Kuntoutuspsykoterapia

• Tavoitteena on

• työ- tai opiskelukyvyn tukeminen tai parantaminen (opintojen loppuun

saattaminen, työelämään siirtyminen tai sinne palaaminen)

• Kuntoutuspsykoterapiaa voidaan korvata

• enintään 3 vuoden ajan

• Vuodessa enintään 80 kertaa ja kolmessa vuodessa yhteensä enintään

200 kertaa

• nuorten terapiassa ohjauskäyntejä vanhemmille voidaan korvata

enintään 20 kertaa

• Terapiamuodot

• Yksilö-, ryhmä-, perhe- ja paripsykoterapia

• Nuorilla kuvataide- ja musiikkiterapia (16-25-v.)

88

Kelan ammatillinen kuntoutus ja kuntoutuspalvelut

Ammatillisen kuntoutuksen kohderyhmä

Työikäiset nuoret

• Joiden on vaikea sairauden takia työllistyä, saada ammatillisia

opintojaan päätökseen, löytää sopivaa koulutusalaa tai

keskeyttävät koulunsa

• Syrjäytymisvaarassa olevat vajaakuntoiset nuoret

Työikäiset vajaakuntoiset aikuiset

• Koulutetut henkilöt, jotka eivät kykene sairauden takia

tekemään työtään tai työn tekemisessä on merkittäviä

rajoitteita, suunnittelevat mahdollisesti ammattialan vaihtoa ja

yhteys työelämään on katkennut

• Huom! Työelämässä olevat kuuluvat työeläkevakuutuksen

kuntoutustoimien piiriin!

• Kouluttamattomat henkilöt, joilla sairaus haittaa työllistymistä

tai sopivan ammattialan löytymistä, ja voivat olla

syrjäytymisvaarassa

90

Millaisia haasteita Kelan ammatillisilla kuntoutujilla on?

Taustalla työkyvyn, toimintakyvyn, opiskelukyvyn heikentymistä ja sen

lisäksi esim. seuraavanlainen elämäntilanne

Asiakas

• ei ole hankkinut ammatillista koulutusta

• on keskeyttänyt opintonsa sairauden tai sosiaalisen tuen puutteen tai

elämänhallinnan heikentymisen takia

• on valmistunut ammattiin, mutta hänen on vaikea työllistyä

• vaihtaa ammattia sairaudesta aiheutuvien rajoitusten takia

• on jäänyt työttömäksi tai hänellä työttömyys on jatkunut jo pidempään

• on sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja hän on

motivoitunut palaamaan työelämään, mutta tarvitsee siihen moniammatillista tukea

• on työ- ja elinkeinotoimiston (TE-toimiston) ja monialaisen yhteispalvelun tarpeessa

oleva (TYP:n) asiakas.

91

Koko ammatillisen kuntoutuksen ja nuorten (16−29-vuotiaiden) ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuosina 2014 ja 2015

92

Koko ammatillinen kuntoutus Nuorten ammatillinen kuntoutus

Sairausdiagnoosi

Vuosi

2014

Vuosi

2015

F32 Masennustila 1 183 1 222

F33 Toistuva masennus 1 051 1 033

M54 Selkäsärky 409 614

M51 Muut nikamavälilevyjen saira 437 499

F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 459 458

F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 499 435

F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 388 410

F90 Hyperkineettiset häiriöt 347 405

F81 Oppimiskyvyn häiriöt 363 373

F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 336 368

F20 Skitsofrenia 316 326

M75 Hartianseudun pehmytkudossai 211 289

Muut sairausdiagnoosit 6 576 7 533

Yhteensä 12 575 13 965

Myöntöjen

lukumäärä Sairausdiagnoosi

Vuosi

2014

Vuosi

2015

F32 Masennustila 635 629

F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 357 372

F90 Hyperkineettiset häiriöt 309 356

F70 Lievä älyll.kehitysvammaisuu 314 353

F81 Oppimiskyvyn häiriöt 331 343

F33 Toistuva masennus 392 339

F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 290 259

F83 Monimuotoiset kehityshäiriöt 216 240

F80 Puheen ja kielen kehit.häiri 174 211

F40 Foobiset.ahdistuneis.häiriöt 176 194

F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 207 159

F29 Ei-elimell.psykoott.häiriö N 146 146

Muut sairausdiagnoosit 2 395 2 513

Yhteensä 5 942 6 114

Myöntöjen

lukumäärä

Ammatillisen kuntoutuksen palvelut (KKRL 6§, 7§, 8§)

Kela järjestää ja korvaa

• ammatillisia kuntoutusselvityksiä ammatillisen kuntoutussuunnitelman rakentamiseksi

• koulutuskokeiluja soveltuvan ammatti- ja koulutusalan varmistamiseksi

• työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus

• koulutusta esim. perus-, jatko- ja uudelleenkoulutusta sekä tällaisen koulutuksen suorittamiseksi välttämätöntä yleissivistävää koulutusta ja valmennusta

• ammatillisia kuntoutuskursseja työelämään pääsemiseksi

• KIILA-kuntoutusta työelämässä oleville alle 67-vuotiaille

Lisäksi Kela

• järjestää ja korvaa apuvälineistä tarpeelliset kalliit ja vaativat opiskelun tai työn apuvälineet

• myöntää elinkeinotukea työvälineiden ja koneiden hankkimista sekä oman yrityksen perustamista ja muuttamista varten

93

Ammatillinen kuntoutusselvitys

94

Sisältö

• enintään 12 päivää

• selvitysjakso, jossa arvioidaan asiakkaan lääkinnälliset ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tavoitteet ja mahdollisuudet

• tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman kuntoutusvaihtoehtoineen

• toteuttaa: moniammatillinen työryhmä (=lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä/ sosionomi, työelämän asiantuntija) + 2-4 erityistyöntekijää

• EI KÄYTETÄ lääketieteelliseen työkyvyn arviointiin tai muuhun terveydentilan selvitykseen

Kenelle

• asiakkaalle, joka tarvitsee moniammatillisen työryhmän tukea työ- ja opiskelukykyynsä vaikuttavien tekijöiden tunnistamiseen ja arviointiin sekä selvittääkseen lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet ja mahdollisuudet

Koulutuskokeilu

95

Sisältö

• Kesto 1-10 pv

• Kuntoutuja tutustuu kouluelämään ja arvioi kiinnostustaan tiettyyn koulutusalaan. Lisäksi hän tutustuu koulutuksen asettamiin vaatimuksiin ja siihen, mitä ammattiala edellyttää

• Järjestetään oppilaitoksessa esim. ammatillinen erityisoppilaitos / ammatillinen oppilaitos

Kenelle

• Eri sairauksia sairastaville, joilla on koulutusalan valinnassa erityisiä vaikeuksia (esim. vaikeavammainen nuori)

Koulutus

•Ammatillisena kuntoutuksena voidaan myöntää asiakkaalle sopiva koulutus, joka mahdollistaa osallistumisen työelämään sairaudesta tai vammasta huolimatta ja/tai joka vähentää työkyvyttömyyden riskiä.

•Suunnitellun koulutus- ja ammattialan tulee olla asiakkaalle sairauden tai vamman kannalta sopiva, perustua kuntoutussuunnitelmaan ja olla tutkintotavoitteista. Lisäksi sen tulee mahdollistaa toimeentulon hankkiminen uuden koulutuksen mukaisessa työssä.

•Koulutus voi olla perus-, uudelleen-, jatko- tai täydennyskoulutusta sekä ammatillisen koulutuksen vuoksi välttämätöntä peruskoulutusta.

•Koulutuksen ajalta Kela maksaa kuntoutujalle kuntoutusrahaa.

Sisältö

•Esim. nuorelle, jolla on opiskelupaikka olemassa, mutta sairaus aiheuttaa opiskelukyvyn heikentymistä ja opintojen hidastumista

•Esim. nuorelle tai aikuiselle, jolla on taustalla useita koulutuksen keskeytyksiä sairauden takia

•Esim. aikuiselle uudelleenkoulutettavalle, jonka ammatinvaihto johtuu terveydellisistä syistä ja hän ei kuulu työeläkelaitoksen ammatillisen kuntoutuksen piiriin

Kenelle

Ammatilliset kuntoutuskurssit eli Taito-kurssit

Sisältö

• Ryhmämuotoista kuntoutusta

• Kesto 110 päivää, toteutetaan 12 kuukauden aikana

• Kuntoutuja saa tukea elämänhallintaan ja omien voimavarojen löytymiseen sekä opiskeluun tai työelämään pääsemiseen

• Työharjoittelu 1-3 työpaikassa on keskeinen osa kuntoutusta > kuntoutuja saa käsityksen omasta jaksamisestaan ja mahdollisuuksistaan tehdä ko. työtä

• Moniammatillinen työryhmä; lääkäri, psykologi, työelämän asiantuntija ja sosiaalityöntekijä/ sosionomi + 4-6 erityistyöntekijää

Kenelle

• Eri sairauksia sairastaville,

• joilla ei ole ammatillista koulutusta

• jotka ovat keskeyttäneet opintonsa elämänhallinnan heikentymisen takia

• jotka ovat jääneet työttömiksi

• jotka ovat sairauspäivärahalla, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä ja jotka ovat motivoituneita palaamaan työelämään, mutta tarvitsevat siihen moniammatillista tukea

KIILA-kuntoutus (vain työssä oleville)

98

Kenelle

• Henkilölle, jonka kuntoutustarvetta ja –mahdollisuuksia on riittävästi selvitetty työpaikalla/ työterveyshuollossa, ja tehdyt toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä. Lisäksi henkilön on oltava alle 67-vuotias ja työskenneltävä vakituisessa työsuhteessa tai määräaikaisissa, toistuvissa työsuhteissa. Tämä käsittää myös yrittäjät. Työterveyshuolto yhdessä työpaikan kanssa hakee joko kuntoutujaryhmälle tai yksittäiselle kuntoutujalle. Pitkittyneissä sairauspoissaoloissa hyvä pohtia.

Sisältö

• Tukee työssäpysymistä, työ on olemassa

• Käsitellään kuntoutujan, työterveyshuollon/ terveydenhuollon ja työpaikan esille nostamia työhön liittyviä kysymyksiä, joihin kuntoutuksella haetaan ratkaisuja. Kuntoutusyhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä on keskeistä.

• Kurssi sisältää 10–13 ryhmämuotoista avovuorokautta, 1 yksilöllinen avopäivää ja 2-4 yksilöllistä käyntikertaa (joista vähintään yksi asiantuntijan käyntikerta)

• Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista (ammatilliset ja työhyvinvointiin liittyvät aiheet) ja puolet terveyteen (terveyteen ja elämänhallintaan liittyvät aiheet) liittyvistä teemoista. Teemoja käsitellään toisiinsa nivoutuneina yksilö- ja ryhmäohjauksessa.

• Toteutetaan 1-1,5 vuoden aikana.

Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus TEAK

Sisältö

• Avomuotoista yksilöllistä kuntoutusta. Ryhmämuotoista toimintaa vain, jos se tukee kuntoutujan kuntoutustavoitteita

• Toteutetaan yhtäjaksoisesti; kuitenkin kuntoutujan tarpeen mukaan kuntoutuspäivien määrä viikossa voi joustaa (väh.3pv/vk) TAI niiden pituus (väh. 3h kuntoutusta/pv) voi joustaa

• Työkokeilu (60 pv, kesto noin 3-6kk)

• Tuetaan

• urasuunnitelman teossa

• alavaihtoehtojen valinnassa (työ/ opiskelu)

• ammattialan työn soveltuvuuden varmistamisessa

• Jatkohakemuksen (KU 140) perusteella Kela jatkaa työkokeilua kuntoutujan tarpeen mukaan työhönvalmennuksella

• Työhönvalmennus (60-180 pv, kesto noin 3-21kk)

• Tuetaan

• etsimään laaja-alaisesti palkkatyöpaikkaa kuntoutujan tavoittelemalta ammattialalta

• Siirtymään palkkatyöhön, yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi

• Työkokeilu ja työhönvalmennus (120-240 pv, kesto noin 6-26kk)

• Tuetaan runsaasti

• uratavoitteiden, työkykyä vastaavia ammattialojen, soveltuvien työnkuvien ja työpaikkojen täsmentämisessä ennen palkkatyöhön, yrittäjäksi tai ammatinharjoittajaksi siirtymistä

99

Kenelle työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus soveltuu?

Työikäinen nuori tarvitsee sairauden ja kokonaistilanteen vuoksi tukea esim.

• ammattialan soveltuvuuden varmistamiseen (mm. ennen opiskelupaikan hakemista)

• sopivan alan valintaan (mm. ei ole ammattia eikä ole ollut työelämässä)

• työelämään pääsemiseen ja työllistymiseen (mm. juuri valmistumassa ammattiin)

• työelämään palaamiseen (mm. ollut poissa työelämästä)

Työikäinen aikuinen (yhteys työelämään on katkennut sairauden ja kokonaistilanteen vuoksi) tarvitsee tukea esim.

• uuden työtehtävän tai ammattialan valintaan (ei voi työskennellä olemassa olevassa työssä tai ammatissa tai työskentelyssä on merkittäviä rajoitteita)

• työelämään siirtymiseen ja työllistymiseen (mm. ollut pitkään poissa työelämästä)

• yrittäjyyden tai ammatinharjoittamisen mahdollisuuksien selvittämiseen (mm. sopiiko yrittäjyys työkyvylle)

100

Hyvä tietää -osio

101

Miten Kelan kuntoutukseen haetaan?

• Kelassa arvioidaan kuntoutustarve − hakemuksen ja B-lääkärinlausunnon perusteella (alle vuoden vanha B-

lääkärinlausunto tai muu vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen asiakirja) ei

sähköistä hakemista

− kuntoutushaastatteluajan toimistoon tai puhelinhaastatteluun voi varata Kelan

kuntoutusasioiden palvelunumerosta 020 692 205 tai verkosta

− Kelan asiantuntijalääkäri osallistuu tarvittaessa kuntoutusasian käsittelyyn

− asiakas saa päätöksen kuntoutuksesta postitse

− hakemuksen käsittelytilanteen ja päätöksen voi nähdä myös Kelan asiointipalvelusta,

jonne kirjaudutaan omilla pankkitunnuksilla

102

Ajanvaraus Kelaan

103

Mistä saa tietoa Kelan kuntoutuksesta ?

Yhteistyökumppani

• www.kela.fi > Yhteistyökumppanit

• Valtakunnallinen viranomaislinja puh. 020 692 235 > vastataan yleisesti etuuteen

liittyviin kysymyksiin

• Terveydenhuollon ammattilaiset voivat käyttää chat-palvelua

Kuntoutuja

• www.kela.fi > Henkilöasiakkaat

• Valtakunnallinen kuntoutuksen palvelunro 020 692 205

• Kelan toimistot

• Ajanvaraus Kelan toimistoon tai puhelinaika

Automaattinen puhelinpalvelu 020 634 0210

104

http://www.kela.fi/

http://www.kela.fi/

Miten etsin Kelan kuntoutuspalveluja?

• Kelan kuntoutuspalveluja ja kuntoutuspalveluntuottajia voi hakea

palveluntuottajahausta

• www.kela.fi yhteistyökumppanit kuntoutuspalvelut palveluntuottajahaku

• Kelan sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseja voi hakea Kelan

kuntoutuskurssihausta

• www.kela.fi yhteistyökumppanit kuntoutuspalvelut kuntoutuskurssihaku

105

http://www.kela.fi/

http://www.kela.fi/

https://www.kela.fi/esitteet_kuntoutuksen_palveluntuottajat

106

Kelan kuntoutus 2017


Kuntoutujat 1968-2017


Kelan kuntoutusetuuksien saajat 1990-2017


Kuntoutujat kuntoutusmuodoittain 1992-2017


Kuntoutujat keskeisimpien kuntoutustoimenpiteiden mukaan 2017


14.9.2018

Kuntoutusetuuskustannukset 1990-2017


Kuntoutuskustannukset kuntoutusmuodoittain 1992-2017


Kuntoutuskustannukset kuntoutusmuodon ja iän mukaan 2017


ICF malli toimintakyvystä ja toimintarajoitteista

• ICF on monitasoinen

lähestymistapa

• jolla voi kuvata ihmisen

toimintakykyä ja

toimintarajoitteita

• jonka avulla tämä tieto on

järjestetty ja siirrettävissä

• joka avulla kaikki puhuvat

samaa kieltä (yhtenevä

käsitteiden ymmärtäminen)

• Jonka avulla voi arvioida

mittarin näkökulmaa

(siltaus)

Tulossa: ICF opas/THL

Lääketieteellinen

terveydentila

Ympäristötekijät Yksilötekijät

Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet

Suoritukset Osallistuminen

Kaksisuuntainen vuorovaikutus:

muutokset vaikuttavat toisiin osa-alueisiin 14.9.2018 Sosiaaliturva_Kela_PienimäkiT_14092018

Kuntoutujat sairauksittain 1990-2017


Kuntoutujien lukumäärä 1000 asukasta kohti maakunnittain 2017


Kelan korvaamaa psykoterapiakuntoutusta saaneet 1992-2017


Kuntoutuspsykoterapian saajat 2011-2017


Kuntoutuspsykoterapian saajat 16-67-vuotiaista maakunnittain 2017


Kuntoutujien työtilanne ennen kuntoutusta 2017


Ammatillista kuntoutusta saaneet joissakin kuntoutustoimenpiteissä 1996-2017


Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saaneet joissakin kuntoutustoimenpiteissä 2000-2017


Harkinnanvaraista kuntoutusta saaneet joissakin kuntoutustoimenpiteissä 1992-2017


Kelan kuntoutuskursseille osallistuneet kuntoutujat 2007-2017


ASLAK-kursseille ja TYK-kuntoutukseen osallistuneet kuntoutujat 2000-2017


Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kursseille osallistuneet 2007-2017


Toimeentulotuki

• Toimeentulotuki muodostuu kolmesta osasta: • perustoimeentulotuki

• täydentävä toimeentulotuki

• ehkäisevä toimeentulotuki.

• Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta.

• Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki haetaan kunnasta • Jos asiakkaalla on sellaisia erityisiä menoja, joita perustoimeentulotuki ei kata,

kunnan sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää täydentävää

toimeentulotukea tai ehkäisevää toimeentulotukea.


Toimeentulotuki

• Mihin menoihin perustoimeentulotukea?

• Tavalliset arjen menot muodostavat yhdessä tuen perusosan.

• Perusosaan sisältyvät:

• ruokamenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot (esimerkiksi

itsehoitolääkkeet, joihin ei tarvita lääkemääräystä) henkilökohtaisesta ja kodin

puhtaudesta aiheutuvat menot, paikallisliikenteen käyttö, sanomalehden tilaus,

puhelimen ja tietoliikenteen käyttö (verkkoyhteydet), harrastus- ja

virkistystoiminta muut vastaavat jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat

menot.


Toimeentulotuki

• Tuen perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat vähäiset terveydenhuoltomenot.

Asiakas hankkii tarvitsemansa terveydenhuollon saamallaan tuen perusosalla

• Tämän ohella Kela voi hyväksyä lisäksi muita kuin perusosaan sisältyviä

terveydenhuoltomenoja, jotka otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina.

• Ratkaisevaa ei ole menojen suuruus vaan syntymisen peruste

• hoito tai lääke on hoidon kannalta VÄLTTÄMÄTÖN

• Hoidossa on pitäydyttävä tutkimusnäytössä tai yleisesti hyväksytyissä

hoitokäytännöissä

• Ei edellytetä Kela-korvattavuutta, vaan ratkaisevaa on menon tarpeellisuus asiakkaan

hoidon kannalta


Lääkkeet ja toimeentulotuki

• STM on antanut muistion perustoimeentulotukena korvattavista lääkkeistä,

ravitsemus- ja ravintovalmisteista.

• Muistiossa otetaan kantaa lääkkeen korvattavuuteen

perustoimeentulotukena:

• Hoidon tai lääkkeen on oltava hoidon kannalta välttämätöntä ja

tarpeellista.

• Potilaan tarpeen arviointi edellyttää aina potilaskohtaista harkintaa.

• Lääkkeen määräämisessä on pitäydyttävä tutkimusnäytössä tai yleisesti

hyväksyttävissä hoitokäytännössä.

– Lähtökohtaisesti kokeellisiin ja off –label lääkevalmisteisiin tulisi

toimeentulotuessa suhtautua kriittisesti.


Lääkkeet ja toimeentulotuki • Kliinisten ravintovalmisteiden tarve ja välttämättömyys tulee arvioida.

• Ravintolisien taustalla ei ole riittävästi tieteellistä tutkimusta, eikä niiden voida

katsoa kuuluvan yleisesti hyväksyttyyn hoitokäytäntöön.

• Väärinkäyttöön soveltuvien lääkkeiden myöntämiseen toimeentulotukena on

kiinnitettävä erityistä huomiota.

• Tutkimusnäyttö ja hoitosuositukset eivät tue lääkekannabiksen käyttöä minkään

kiputilan hoidossa.

– Sativex MS-tautiin liittyvän spastisuuden hoidossa on ainoa käyttöaihe, josta

on tutkimusnäyttöä, mutta tällöinkin myyntiluvan ehdot tulee ottaa

huomioon.

– Cannabis Flos –valmisteen käyttöä sairauden hoidossa ei voida pitää yleisen

hoitokäytännön mukaisena, vaan kyseessä on kokeellinen hoito.



• Asiakas saa edelleen ”normaalilla” maksusitoumuksella lääkkeet,

perusvoiteet, kliiniset ravintovalmisteet ja itsehoitovalmisteet, jotka ovat

asiakkaalle perus- tai erityiskorvattavia.

• Nämä voivat olla myyntiluvallisia tai erityislupavalmisteita.

• Maksusitoumuksella saa annosjakeluasiakkaan (lääkärin määräys oltava)

ja apteekkisopimusasiakkaan kohtuulliset annosjakelupalkkiot.

• Lääkkeen annosteluun liittyvät välttämättömät tarvikkeet esim. mittamuki,

ruisku, lääkemääräyksellä määrätty Babyhaler tai muovidosetti.

• Maksusitoumuksella saa myös ei-korvattavan myyntiluvallisen

lääkevalmisteen, jonka arvonlisäverollinen vähittäishinta ei ylitä 200

euroa/lääkepakkaus.



• Perusmaksusitoumus ei sisällä ja tarvitaan rajattu maksusitoumus mm:

– Ei-sv-korvattavat valmisteet

– Rajoitetusti korvattavat valmisteet

– Korvausjärjestelmään kuulumattomat myyntiluvalliset valmisteet, määräaikaiset

erityislupavalmisteet ex tempore itsehoito- tai reseptilääkevalmisteet, joiden hinta yli

200€/pakkaus

– Potilaskohtainen erityislupavalmiste

– Myyntiluvallinen kannabis ja erityisluvallinen kannabis

– Kliininen ravintovalmiste, vitamiinit, kivennäis- ja hivenaineet, joilla ei VNR-numeroa

– jota atl tai lääkeasiantuntija arvioi



– Erektiohäiriölääke

– Laihdutusvalmiste, tupakanvieroitukseen tarkoitettu

nikotiinikorvaushoito

– Haavanhoitotuote

– Malarialääkkeet, rokotteet

– Lääkinnälliset laitteet

– Hedelmöityshoito, kun ikä yli 43 v tai hinta on yli 200 €



Maksusitoumusta ei anneta:

• kosmeettiset valmisteet esim. hiusten vitamiini, kasviuute- ja

aminohappovalmisteet, apteekista myytävät kosmetiikkasarjat

• yleiset kauppatavarat esim. laastarit, aurinkovoiteet

• henkilökohtaiseen hygieniaan liittyvät tuotteet, hammastahnat,

proteesien puhdistusaineet, pesunesteet

• terveydenhuollon laitteet esim. verenpainemittarit

• luontaistuotteet

• Nutrilett ym. niukkaenergiset ateriankorvikkeet, jos ei sairausperustetta


Henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta

Kela-neuvonta ja työkykyneuvonta

Asiointi Kelassa

• Sähköisen asiointipalvelun käyttö, www.kela.fi

• Puhelinpalvelu keskitetty yhteyskeskuksiin

• Ajanvarausmahdollisuus netissä

• Toimistoon tai puhelinpalveluun

• Tarvittaessa tulkin tilaaminen etukäteen

• Edelleen mahdollisuus toimistoasiointiin

• Palvelu infossa

• Vuoronumerolla asiakaspalvelupaikalla

• Erityistä tukea vaativien asiakkaiden palvelu on keskitetty Kela-neuvojille

• Työkykyneuvonta sairauspäiväraha-asiakkaalle


http://www.kela.fi/

Kela-neuvonta

• Palvelu, jolla tuetaan erityistä tukea tarvitsevan sairaan ja vammaisen lapsen, nuoren ja

aikuisen asioiden etenemistä

• Henkilökohtaiset Kela-neuvojat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan neuvonnasta

ja etuuksista, silloin kun perheen tilanne on sairauteen liittyen kuormittava eivätkä

tavanomaiset palvelukanavat ole riittäviä.

• Varmistetaan, että asiakas saa itselleen ja perheelleen kuuluvat tuet ja palvelut oikea-

aikaisesti


Kela-neuvonta

• Asiakkaat tulevat esim. hoitavan tahon, kuten sairaalan sosiaalityöntekijöiden ja

kuntoutusohjaajien lähettäminä

• Palvelujen tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan sekä muiden asiantuntijoiden kanssa

• Tarpeelliset yhteistyökumppanit sovitaan asiakkaan kanssa. Kela-neuvoja huolehtii asiakkaan

kanssa yhteydenpidosta asiakkaan, Kelan ja kumppanin välillä


Työkykyneuvonta

• Työkykyneuvonta on Kelan palvelu sairauspäivärahaa hakeneille ja kuntoutusta tarvitseville

asiakkaille

• Työkykyneuvoja ottaa yhteyttä asiakkaaseen, jonka työkyvyttömyys uhkaa pitkittyä ja jonka

arvioidaan hyötyvän henkilökohtaisesta ohjauksesta ja kuntoutuksesta

• Neuvonnalla tehostetaan asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä ja kuntoutukseen

ohjaamista, jotta asiakas voisi mahdollisimman nopeasti ja joustavasti palata työhön tai

siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle ilman katkoksia toimeentulossa


Työkykyneuvonta

• Kartoitetaan asiakkaan kokonaistilanne. Annetaan tietoa sairauspäivärahasta,

osasairauspäivärahasta ja kuntoutuksesta sekä muista työhön paluuta tukevista toimista

• Keskustellaan tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa asiakkaan tilanteesta ja työhön

paluuta tukevien toimenpiteiden tarpeesta ja toteutuksesta

• Yhteistyötahoja ovat esim. terveydenhuolto, TE-toimistot, oppilaitokset, työeläkelaitokset ja

muut kuntoutuksen järjestäjät.


Aktiivinen ja tavoitteellinen yhteistyö kumppaneiden kanssa

• Työkykyneuvojat tekevät tiivistä yhteistyötä sosiaali-

ja terveydenhuollon toimijoiden,

työterveyshuoltojen, TE-toimistojen,

työeläkevakuutuslaitosten ja muiden kumppaneiden

kanssa.

• Työkykyneuvonta on yhteistyötä myös Kelan sisällä.

Työkykyneuvoja tekee yhteistyötä mm.

sairauspäivärahan ja kuntoutusasioiden

käsittelijöiden sekä asiantuntijalääkäreiden kanssa.

1+9

•300 000 saajaa

60

•75 000 saajaa

90 150

•35 000 saajaa

230 300

•20 000 hakee TK-eläke

Asiakkaan työkyvyn edistäminen sairauspäivärahakaudella Yhteydenotot asiakkaaseen aina myös asiakkaan tarpeen mukaan

Vastuu asiakkaan prosessista sairauspäivärahan ratkaisijalla

Hakemus saapuu Kelaan > oikeus sairauspäivärahaan

Soitto asiakkaalle: tavoitteet, työkyky, kuntoutustarve, kuntouttava taho, ohjeita hoitavan tahon kanssa keskusteluun.

Asiakkaan palkanmaksu voi päättyä/ palkka tippua muiden etuuksien ja toimeentulon selvittäminen

Työterveyshuollon lausunto työkyvyttömyydestä

Soitto asiakkaalle: uudet tavoitteet, Toimenpiteet, yhteenveto keskustelusta ja sovituista asioista. Kerrotaan tulevasta > TT/TK

Soitto asiakkaalle: miten työkyvyn palautuminen on edistynyt. Mitä keskusteltu työnantajan kanssa (TK/TT)

Siirtyy työttömyysturva tai tk-eläke prosessiin

Työkyvyn tukiprosessi

Työpaikka

Sairauspäiväraha 90 30 60

Työpaikka ja työterveyshuolto

Työnantaja- työntekijä keskustelu

Työterveysneuvottelu

Työn kuormituksen selvittelyt

Sosiaalivakuutuksen ja

kuntoutuksen mahdollisuuksien

selvittely

Työpaikan toimintakäytännöt

työkyvyn ylläpitämiseksi

Varhainen tuki

Sairauspoissolojen seuranta


Uusittavat sähköiset lomakkeet ohjaavat lääkäriä

Kuntoutussuunnitelma

D-todistus (erityishoitoraha)

C-lausunto

B-lausunto

A-todistus

-Nopeuttavat päätöksen antamista.

-Mahdollistavat automaattipäätökset.


Lääkärinlausuntojen uudistaminen

• Lomakkeet ja niiden tietosisällöt uudistetaan

• Lomakkeet määritellään yhtenäiseen tekniseen muotoon, jotta niitä voidaan

tallentaa ja siirtää potilastiedon arkistoon

• Lomakkeet sisältävät ohjeistuksen interaktiivisen lomakkeen toteutukseen – Interaktiivisilla ominaisuuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä mm. lomakkeelle suoraan

potilastietojärjestelmästä muodostettavia tietoja, linkkien takaa avautuvia ohjeita ja lisätietoja,

ponnahdusikkunoita


Hyötyjä asiakkaalle, lomakkeen täyttäjälle sekä Kelalle

• Uudistuksessa keskeistä järjestelmissä toimiminen (=rakenteisuus)

• Lausunto on helposti täytettävä

• Lausunto tukee automaattiratkaisuja

• Kelaan saadaan hyvin ja oikein täytettyjä lausuntoja

• Tarvitaan vähemmän lisäselvityspyyntöjä

• Ratkaisun tekemisessä syntyy vähemmän virheitä

• Saadaan nopeampi päätös asiakkaalle


Uudistamisen linjauksia

• Valmistelun läpinäkyvyys, asiakas- ja käyttäjälähtöisyys sekä

moniammatillinen näkemys

• Terveydenhuollon toimijoiden sisäisiin prosesseihin ei ole tarkoitus vaikuttaa

• Uudistettuja pidempiä lausuntoja kuntoutussuunnitelma, C -lausunto, B-

lausuntoja ei tulla ottamaan painotuotteiksi.


Uudistamisen linjauksia

• B-lausunnolla voidaan hakea useampia etuuksia

• Lausunnoissa on päädytty ratkaisuun, jossa lääkäri aloittaessaan lausunnon täyttämistä

valitsee mitä etuutta ollaan hakemassa. Täytettävät kohdat aukeavat tämän mukaisesti.

• Kysymys on kuitenkin edelleen yhdestä lausunnosta. Jos lausunnon tulostaa,

paperiversioon tulostuvat täytetyt kohdat.


Lausuntojen toiminnallisuus (interaktiivisuus)

• Liittymät potilastietojärjestelmiin

• Lomakkeissa on useita kohtia joihin tiedot voidaan tuottaa suoraan

potilastietojärjestelmästä automaattisesti, lääkäri voi halutessaan muokata tietoja

• Ohjeet täyttäjälle

• Lomakkeella on lääkärille ohjeistusta / infoja ja linkkejä Kelan ohjeisiin

• Pakollisuudet ja ehdollisuudet

• Lomake avautuu täyttäjälle vain niiltä osin kuin on tarpeellista, joihinkin kysymyksistä

pakko vastata


Uudistuksen merkittävimmät muutokset (yhteistä kaikille)

• Alkuperäinen aina arkistossa, tulostusasu ei enää

aitouden merkki

• Kenttiä, joihin pakko ottaa kantaa

• Lomake ohjaa täyttäjää

• Tila ei lopu kesken, merkkimääriä ei rajoitettu

• Rakenteisuus

• Rakenteinen muoto, joka mahdollistaa automaattipäätökset

(monivalinta/kyllä-ei)


Lääkärinlausuntojen sähköinen välittäminen

• Lääkärintodistus voidaan välittää sähköisesti suoraan

Kelaan samalla kun todistus tallennetaan Potilastiedon

arkistoon

• Tieto Kelaan välittämisestä kirjataan potilastieto-

järjestelmään samalla kun todistus kirjoitetaan,

välittäminen vaatii asiakkaan luvan

• Hyödyt

• Todistus koneellisesti käsiteltävässä muodossa

• Jatkokäsittelyn manuaalityövaiheita jää pois, työajan säästö

• Mahdollistaa etuuskäsittelyn kehittämisen, automatisoinnin ja

tukee sähköistä asiointia


Käyttöönotto potilastietojärjestelmissä

• Lääkärinlausuntolomakkeet ovat interaktiivisina täytettävissä

Kelan määrittelemällä tavalla potilastietojärjestelmissä – ohjeistaa (ja edistää) lomakkeiden toteutusta potilastietojärjestelmiin

(lomakkeen omistajan roolissa)

• Lääkärinlausuntolomakkeiden muutoksenhallintaprosessi on

selkeästi kuvattuna ja kaikki toimijat tietävät, kuinka jatkossa

toimitaan – kuvata yhdessä muiden toimijoiden kanssa lomakkeen jakeluprosessi

(sekä ylläpito-/päivitysprosessi)


UUDET ILMIÖT LAUSUNNOISSA

• Uusiin ilmiöihin ja diagnoosikäytäntöihin alettiin

kiinnittää huomiota noin viisi vuotta sitten ensin

sairauspäivärahahakemusten yhteydessä

• Sittemmin esille myös vammaisetuuksien,

kuntoutuksen ja kuntoutustukihakemusten yhteydessä


MITÄ HAVAITTIIN?

HAVAINTOINA mm:

- Väsymysoireyhtymä-diagnoosia (G93.3) alkoi esiintyä selvästi

aiempaa enemmän

- Lausunnot oli laadittu pääsääntöisesti yksityisellä asemalla

saman lääkärin toimesta

- Lausunnot olivat huomattavan samanlaisia potilaasta

riippumatta

- Käytännössä vain tämä yksi dg tai rinnalla Systeeminen

sidekudospoikkeavuus (M35.9)


MITÄ HAVAITTIIN?.../…

- Diagnoosi perustuu pitkälti haastatteluun, joka on tehty tietyllä

struktuurilla; 1 – 2 käynnillä

- Ei ilmene riittävästi, miten muiden sairauksien mahdollisuus on

suljettu pois

- Aikaisemmilla tiedoilla (diagnoosit, hoidot ) pieni painoarvo; ilmeni

valikoivuutta niiden esille tuomisessa

- Kokeellisten hoitojen käyttäminen

- Osa hoidoista luokiteltavissa plasebo-luokkaan, osa mahdollisesti

potilasturvallisuutta vaarantaviksi


MITEN REAGOITIIN?

- Kelassa em. epäselvien tapausten käsittely keskitettiin

konsultaatiomenettelyllä

- Pyydettiin lisäselvityksiä myös muilta hoitotahoilta

- Määrättiin osa potilaista muun tahon tutkimuksiin

(työkyvynarviointi SV-lain perusteella )

- Kokonaiskuvan tarkennuttua Valviran informointi

(potilasturvallisuuden näkökulma)


MITÄ UUTTA ON ILMENNYT?

- Kroonisen väsymysoireyhtymän (G93.3) rinnalla esiintyy usein

diagnoosi Systeeminen sidekudospoikkeavuus (M35.9)

- Edellisten ohella alkoi esiintyä Ehlers-Danlos-diagnoosia (Q79.6)

selvästi aiempaa enemmän; vain osassa diagnostisten kriteerien

voi kiistatta katsoa täyttyvän



- Hakemusten määrä Homesairaus-

/monikemikaaliyliherkkyysdiagnoosilla (R68.81 tai T78.4) on myös

lisääntynyt

- Lausunnot on laatinut sama infektiosairauksien erikoislääkäri

yksityissektorilla



- Osa samoista monioireisista potilaista käy myös

”perinteisiin” luontaishoitoihin nojautuvilla lääkäreillä ja

asemilla

- Hoitona vitamiineja, hivenaineita, usein pitkiä

antibioottikuureja, kilpirauhashormonia

- Vaikutelma, että ainakin osalla lääkäreistä on

yhteistoimintaa, ovat tietoisia toisistaan ja mahdollisesti

ohjaavat potilaita toistensa vastaanotoille



- Tutkimuslöydökset ovat usein ristiriidassa julkisen

terveydenhuollon tai ylipäätään ”koululääketieteen”

toteamusten (diagnostiikka) ja hoitolinjojen (Käypä

hoito ) kanssa

- Kokeellisten hoitojen arsenaali on viime aikoina

laajentunut -> huoli potilasturvallisuudesta kasvaa


KOKEELLISIA HOITOJA

- Suolaliuos per os tai suonensisäisesti

- LDN ( matala-annoksinen naltreksoni )

- Happihoidot ( happirikastin )

- Adrenaliinipistokset sc reseptillä

- Hydrokortisoni, prednisoloni,fludrokortisoniasetaatti

- Antihistamiinit ( eri valmisteita )

- H2-reseptorisalpaaja ( esim. ranitidiini )

- Kalsiumsalpaajat ( amplodipiini, nimodipiini )

- Dopamiiniagonistit ( ainakin Sifrol, Neupro )

- Stimulantit ( pirasetaami )

- Eri lääkkeiden infuusiot insuliinipumpulla



- Kelan etuuksia haetaan aktiivisesti: sairauspäiväraha,

kuntoutustuki, vammaisetuudet ja kuntoutus

- Kunnilta haetaan vammaispalveluja: kuljetuspalvelut,

henkilökohtainen avustaja, apuvälineet

- Valitukset/ kantelut viranomaisista

- Toiminta sosiaalisen median kautta on aktiivista ( potilaat,

potilasjärjestöt + osa lääkäreistä)


Sosiaalivakuutuksen lähtökohtana on todettu sairaus ja sen aiheuttama toimintakyvyn heikentyminen • Ongelmana lausunnoissa on mm., että hakijan oirekuvausta,

muun tahon selvitysten antamaa tietoa ja ao. lääkärin

tutkimuksella toteamia löydöksiä on vaikea erottaa toisistaan

• Oirekuvaus korostuu objektiivisten löydösten kustannuksella

• Lääkäri näyttää omaksuneen asianajan roolia tuoden vahvasti

esille, mitä vakuutuslaitoksen tulisi päättää


Krooninen väsymysoireyhtymä


Selvitys väsymysoireyhtymästä ja suositukset hoidosta

• Pasternack I, Remahl A, Ahovuo-Saloranta A, Isojärvi J ja Mäkinen E.

Krooninen väsymysoireyhtymä. Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä

kuntoutusinterventiot. Helsinki, Kela. Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 3.

2017. 978-952-284-023-3 (pdf).


Krooninen väsymysoireyhtymä 1. 1. Krooninen väsymysoireyhtymä Etiologia, diagnostiikka, hoito sekä kuntoutusinterventiot Iris

Pasternack, Anni Remahl, Anneli Ahovuo-Saloranta, Jaana Isojärvi ja Eeva Mäkinen Sosiaali- ja

terveysturvan raportteja 3

2. 2. Taudinmääritys on vaikeaa • Kroonisen väsymysoireyhtymän synty ja häiriöön liittyvät

elinmuutokset ovat vielä epäselviä. Kyseessä lienee immuunijärjestelmän, autonomisen

hermoston ja hormonien monimutkainen yhteisvaikutus, jossa stressin merkitys on suuri. •

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnosointiin ei ole mitään yksittäistä testiä. • Avainoire on yli

puoli vuotta kestänyt väsymys, joka ei lievity levolla. Kipujen ja keskittymisvaikeuksien lisäksi

väsymysoireyhtymään kuuluu monenlaisia oireita. • Muiden väsymystä aiheuttavien sairauksien

poissulku on tärkeää.

3. 3. Liike on lääke • Krooniseen väsymysoireyhtymään ei ole parantavaa hoitoa. Oireita voidaan

kuitenkin lievittää ja hallita. • Vakiintuneita, tehokkaiksi todettuja lääkehoitoja ei toistaiseksi ole. •

Tärkeintä on pysyä liikkeellä, vaikka se on vaikeaa. Lepääminen pitkittää oireilua. • Yksilöllisesti

suunniteltu, asteittain lisääntyvä liikuntaharjoittelu ja kognitiivinen käyttäytymisterapia auttavat

monia. • Hoidon tavoitteena tulee olla paluu työhön ja normaaliin elämään.


https://image.slidesharecdn.com/krooninenvsymysoireyhtym-170627071432/95/krooninen-vsymysoireyhtym-etiologia-diagnostiikka-hoito-sek-kuntoutusinterventiot-2-638.jpg?cb=1498547902

https://image.slidesharecdn.com/krooninenvsymysoireyhtym-170627071432/95/krooninen-vsymysoireyhtym-etiologia-diagnostiikka-hoito-sek-kuntoutusinterventiot-3-638.jpg?cb=1498547902

Anna 53v konttorityöntekijä


Anna 53v konttorintyöntekijä


Anna 53v konttorityöntekijä


suomalainen sosiaaliturva kelan rooli sosiaali- ja ......suomalainen sosiaaliturva kelan rooli...

Documents