taitava 2 / 2015

TAITAVAROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI

2/2015

JUStMUN

PAIKKA.

Yhteishaku alkaa pian, ja peruskoulun päättävillä on valinnan paikka käsillä. Mihin hakeutua opiskelemaan?

Omaa alaa etsimässäSIVUT 16–17

Työmaan moneT ammaTTilaiseTSIVUT 36–39

UrheilUn ja opiskelUn yhdisTäminen onnisTUUSIVUT 32–33

2

TAITAVA 2/2015 ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI

Pääkirjoitus

Kansainvälisyyttäkaikille!

E lämme kansainvälisessä ympäristössä. Työelämä on kansain-välistä ja edellyttää meiltä kansainvälisiä valmiuksia. Useissa ammateissa vieraita kieliä tarvitaan lähes päivittäin. Tyypilli-

sesti kansainvälistä kokemusta voi hankkia suorittamalla työharjoitte-lun vieraassa maassa. Vaikka ulkomaille lähteminen onkin hyvä tapa oppia kieliä, tutustua vieraan maan tapoihin ja ihmisiin, se ei ole ai-noa tapa kansainvälistyä.

Kansainvälisyys ei tarkoita pelkästään matkailua vieraissa maissa tai osallistumista tapahtumiin ulkomailla. Iso osa kansainvälisyyttä on olla tekemisissä vieraiden kulttuurien ja ulkomaalaisten ihmisten kanssa. Aito kansainvälistyminen on omien taitojen ja tietojen rikas-tuttamista, avoimuutta ja monimuotoista kanssakäymistä.

Kansainvälinen toiminta opettaa meille paljon työelämässä tarvitta-via valmiuksia. Työnantajat arvostavat erilaisten selvitysten mukaan oma-aloitteisuutta, ongelmanratkaisukykyä, vuorovaikutustaitoja sekä itsenäisyyttä. Mikäpä olisi parempi tapa oppia näitä kuin toimia kansainvälisesti, olla tekemisissä eri maalaisten ihmisten kanssa tai vaikkapa opiskella hetki ulkomailla? Kansainvälisyystaidot voivat olla valttikorttisi työelämässä!

Kansainvälistyäkseen ei välttämättä tarvitse matkustaa kauas. Osal-listuminen tapahtumiin, vieraiden kielten opiskelu, ulkomaalaisten opiskelijoiden kohtaaminen ja vaikkapa kv-tuutortoiminta on koti-kansainvälisyyttä. On myös hyvä huomata, että rajat ulkomaille ovat olemassa vain kartalla, verkossa toimien rajat poistuvat.

Haluathan sinäkin, että omaat valmiuksia toimia kansainvälisessä ja monikulttuurisessa työelämässä ja ympäristössä? Mahdollisuudet ovat tässä ja nyt, tartu niihin avoimesti!

Terveisin,Tiina Suopajärvi

3

SISÄLLYSLUEttELO4 Nyt on valinnan paikka!

6 Täällä sitä ollaan!

8 Osaamista kehiin!

9 Kansainvälisyys on huippujuttu

10 Taitaja on huippuosaajan paikka

12 Asuntolan kautta kohti itsenäisyyttä

14 Asuntola viihtysämmäksi

15 Opiskelijoiden Kauppapaikka

16 Omaa alaa etsimässä

18 Jenni räätälöi itsensä yrittäjäksi

22 Maanmittaus vei miehen mukanaan

25 Kaisvosalalta moneen työhön

27 Sähköistä opiskelua

29 Kilpailua ja konditoriaa

32 Urheilun ja opiskelun yhdistäminen onnistuu Santasport Lapin Urheiluopistolla

34 Työharjoittelu Balilla

36 Rakennustyömaan monet ammattilaiset

40 Vammaistyö on monipuolista ja palkitsevaa

42 Vahvuuksien kautta

43 Oppisopimus on työkokemusta, palkkaa ja koulutusta


www.edulappi.fi

Toimitus: Petteri Nissinen, [email protected]: Mainostoimisto PuistoPainopaikka: EsaPrint, LahtiPainosmäärä: 2500 kpl

SIVUT 25-26:Kaivosala on viime vuosina ollut kovassa nousukiidossa. Kaivosalan perustutkinto antaa paljon laajemmat valmiudet työ- elämään kuin tutkinnon nimestä ehkä ensikuulemalla voisi kuvitella.

Lapin ammattiopiston Jokiväylän toimipisteeseen on rakentumassa

opiskelijatöiden myymälä.

LUE LISÄÄ SIVULTA 15!

Lue Kaisan ja Miisan terveiset työharjoittelusta Balilta sivulta 34.

4


yhTeishakU 23.2.–15.3.2016

NYt OnVALINNAN

paikka.

Yhteishaku alkaa pian, ja peruskoulun päättävillä on valinnan paikka käsillä. Mihin hakeutua opiskelemaan? Mikä ammatti itseä kiinnostaa ja miten se työllistää? Mitä mieltä vanhemmat ovat? Mihin kaverit menevät? Edessä on tärkeä valinta tulevaisuuden kannalta.

Valittu ammatti voi antaa työuran vuosikymmeniksi tai se voi muodostaa vahvan ammatillisen pohjan jatko- opinnoille ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

Vaikka opiskelupaikan valinta onkin hautunut aja-tuksissa jo pitkään, ja tietoa opiskeluvaihtoehdoista on saatu monilta eri tahoilta, on lopullisen valinnan tekeminen silti usein vaikeaa. Mutta ei hätää, valin-taan on vielä viime metreilläkin saatavilla monenlais-ta apua ja opastusta.

5

OPOJEN YHtEYS- tIEDOtSOSIAALI- JA TERVEYSALATarja Räinä 020 798 [email protected]

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Tapio Lindfors 020 798 4837 [email protected]

Anneli Heikkinen 020 798 4820 [email protected]

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTöALA, TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA (JÄNKÄTIE)Annukka Nuolimäki 020 798 4979 [email protected]

LUONNONTIETEIdEN ALA, YHTEISKUNTATIETEIdEN, LIIKETALOUdEN JA HALLINNON ALAMarjatta Nerg 020 798 4708 [email protected]

SOdANKYLÄSirkka Salmi 020 798 4780 [email protected]

KEMIJÄRVIAnne Kangas 020 798 [email protected]

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA, KITTILÄAnne Grön-Keskiniva 020 798 4416 [email protected]

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA, ROVANIEMITaina Imberg 020 798 4608 [email protected]

LIIKUNTA-ALASari Bergman-Hartikainen 020 798 4228 [email protected]

HAKU- NEUVONtASähköpostitse: [email protected]: 020 798 4105

•Tietoa hakeutumisen vaihtoehdoista, pääsykokeista ja valintamenettelyistä

•Ohjausta ja neuvontaa hakeutumi-seen liittyvissä kysymyksissä.

•Tilastotietoa aikaisemmilta vuosilta. Muun muassa keskiarvorajoja pääsy-mahdollisuuksien arviointia varten ja tietoa pisteiden laskemisesta.

OPOt•Apua ammatinvalintaan, sopivan

alan löytämiseen sekä eri vaihto-ehtojen vertailuun.

•Tietoa opetuksen sisällöistä, toimi-pisteen opiskelujärjestelyistä ja muista opiskelijan arkeen liittyvistä asioista

•Tietoa mahdollisista henkilökohtai-sista järjestelyistä, opintopoluista sekä hyväksiluvuista

INtERNEt•Tietoa perustutkinnoista

•Mahdollisuus tilata esitteitä

•Perustietoja hakeutumisesta, tutkintokohtaisista terveyden- tilavaatimuksista, joustavasta valinnasta ja pääsykokeista päivämäärineen

www.edulappi.fimahdollisUUksien PAIKKA.

6


JOKIVÄYLÄ LAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Koneistaja - Hienomekaanikko - Puuseppä - Vaatetusompelija - Maalari - Putkiasentaja - Talonrakentaja - Kartoittaja - ICT-asentaja - Sähköasentaja

• Liiketalouden ja hallinnon ala - Merkonomi

• Luonnontieteiden ala - Datanomi

• VALMA

JÄNKÄTIE LAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Ajoneuvoasentaja - Automaalari - Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja - Maarakennuskoneenkuljettaja - Lihatuotteiden valmistaja - Leipuri-kondiittori - Elintarvikkeiden valmistaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Metsäkoneenkuljettaja - Metsäkoneasentaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Luonto-ohjaaja - Ympäristönhoitaja

POROKATU LAPIN AMMATTIOPISTO• Sosiaali- ja terveysala

- Lähihoitaja - Kosmetologi - Parturi-kampaaja

• Rovaniemen ammattilukio

• VALMA

• TELMA

TEKNOTIE LAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Lentokoneasentaja

TORIPUISTIKKO LAPIN MATKAILUOPISTO• Matkailu- ravitsemis- ja talousala

- Matkailupalvelujen tuottaja - Kokki - Tarjoilija - Vastaanottovirkailija - Matkailuvirkailija

LAPIN OPPISOPIMUSKESKUS

SOdANKYLÄ LAPIN AMMATTIOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Kaivosmies - Putkiasentaja - Talonrakentaja - Sähköasentaja


• Sosiaali- ja terveysala - Lähihoitaja

• VALMA

KEMIJÄRVI LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN MATKAILUOPISTO• Tekniikan ja liikenteen ala

- Levyseppähitsaaja - Talonrakentaja

• Luonnonvara- ja ympäristöala - Metsuri - metsäpalvelujen tuottaja

• Sosiaali- ja terveysala - Lähihoitaja


• Matkailu- ravitsemis- ja talousala - Kokki

• VALMA

• TELMA

LEVI-INSTITUUTTI LAPIN MATKAILUOPISTO• Matkailu- ravitsemis- ja talousala

- Matkailupalvelujen tuottaja - Matkailuvirkailija - Kokki - Tarjoilija

OUNASVAARALAPIN URHEILUOPISTO• Liikunta-ala

- Liikuntaneuvoja - Tanssija

LAPIN KESÄYLIOPISTO

RANUA LAPIN AMMATTIOPISTO• VALMA

• TELMA

Täällä sitä ollaan!

Kemiin

7

Oppilaitoksillamme on useita toimipisteitä. Tästä kartasta ja oheisesta listasta näet nopeasti mihin voit hakea ja missä tulet opiskelemaan.

JOKIVÄYLÄ LAPIN AMMATTIOPISTO

JÄNKÄTIE LAPIN AMMATTIOPISTO

POROKATU LAPIN AMMATTIOPISTO

ROVANIEMEN AMMATTILUKIO

OUNASVAARALAPIN URHEILUOPISTO LAPIN KESÄYLIOPISTO

TORIPUISTIKKO LAPIN MATKAILUOPISTOLAPIN OPPISOPIMUSKESKUS

RANUA LAPIN AMMATTIOPISTO

TEKNOTIE LAPIN AMMATTIOPISTO

SOdANKYLÄ LAPIN AMMATTIOPISTO

KEMIJÄRVI LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN MATKAILUOPISTO

LEVI-INSTITUUTTI LAPIN MATKAILUOPISTO

Sodankylään

Ranualle

Kittilään

Rovaniemi

VALT

ATIE

4

VALTATIE 4

8


Osaamista kehiin!

Enää ei opiskella vain koulua ja tenttejä varten, vaan opintojen tavoitteena on työelämässä vaadittava osaaminen ja ammattitaito. Opiskelu on jousta-

vampaa ja valinnan mahdollisuuksia on entistä enemmän. Uudistus koskee niin uusia kuin jatkavia ammatillisen perustutkinnon opiskelijoita.

OPISKELIJA VALITSEE ITSE POLKUNSAUudistuksen myötä opiskelija voi rakentaa opintopolkunsa omien tavoitteidensa mukaan. Aiemmasta osaamisesta on opiskelijalle hyötyä, oli se sitten opittu ennen kouluopinto-ja, koulussa, töissä, työssäoppimisjaksoilla tai vaikkapa har-rastuksissa. Tärkeintä on, että se vastaa työelämän tarpeita ja osaaminen voidaan osoittaa ja tunnustaa. Opiskelussa kiinni-tetään huomioita oppimistuloksiin ja siihen, mitä opiskelijan pitää osata työelämässä koulutuksen ja tutkinnon suorittami-sen jälkeen. Teoriaa ja käytäntöä ei enää erotella ja tärkeintä on ammattitaito sekä osaaminen.

EI OPPIAINEITA VAAN TYöTEHTÄVIÄOsaavan työvoiman tarve vaatii työelämälähtöisyyden lisää-mistä. Työelämälähtöisyys näkyy myös opetussuunnitelman rakenteessa. Oppiaineiden ja kurssien sijasta opiskellaan työ-tehtäviä. Työtehtävät muodostavat tutkinnon osan, joka vas-taa työelämän työkokonaisuutta. Perustutkinto muodostuu näistä tutkinnon osista. Opiskelijan osaaminen arvioidaan käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokei-den sijaan. Arviointi kertoo selvästi ja käytännössä mitä opis-kelija osaa koulutuksen jälkeen. Koulutuksen suunnittelussa ja opiskelussa, sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnissa teh-dään yhteistyötä työelämän kanssa.

OSAAMISTA VOI HANKKIA MYöS ULKOMAILTAAmmatillisen peruskoulutuksen uudistuksen myötä Suomes-sa siirrytään noudattamaan eurooppalaista opintosuoritus-ten siirtojärjestelmää eli ECVET- järjestelmää. Opiskelija voi hankkia osaamista niin Suomessa kuin ulkomailla ja edetä joustavasti omaa opintopolkuaan. Uudistuksella halutaan tu-kea työvoiman kansainvälistä liikkuvuutta Euroopan unionin alueella sekä elinikäistä oppimista.

MItÄ tÄMÄtARKOIttAA?

•Osaaminen työelämässä on tutkinnon tavoite.

•Opiskelijakeskeisyyttä vahvistetaan. Opiskelija voi tehdä entistä yksilöllisemmän urasuunnitelman ja sitä tukevia erilaisia opiskeluvalintoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

•Opiskelu on joustavaa, valinnan mahdollisuuksia on entistä enemmän

•Aiempi, sekä muualta kuin koulusta opittu osaaminen otetaan huomioon opiskelussa

•Oppimisympäristöt monipuolistuvat ja opiskelu työpaikoilla sekä erilaisissa oppimisympäristöissä lisääntyy.

•Tutkinnossa arvioidaan osaamista kirjallisten kokeiden ja tenttien sijaan.

•Osaamispisteet kertovat osaamisesta. Opintoviikot poistuvat.

•Tutkinto on suoritettu, kun osaaminen vastaa tutkinnon ammattitaitovaatimuksia.

LuE LISää:

hehkuta.fi

Osaamista kehiin!

Kansainvälisyys on

hUippUjUTTU

K ansainvälisyys on yksi tärkeistä painopisteistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä ja sen oppilaitoksissa, eli Lapin am-mattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopis-

tossa. Vuosittain oppilaitoksiimme vastaanotetaan noin 80 - 100 opis-kelijaa ja meiltä kv-liikkuvuusjaksolle lähtee noin 50-100 opiskelijaa eri aloilta. Opiskelijaliikkuvuudella tarkoitetaan työssäoppimisjakso-ja, jotka opiskelijat suorittavat ulkomailla.

Viereisellä sivulla on tietoa tutkintouudistuksesta. Sen myötä jatkos-sa myös muu opiskelu on entistä helpommin mahdollista ulkomailla, kun koko Euroopassa siirrytään yhtenäiseen ECVET –järjestelmään (European Credit Transfer System for Vocational Education and Trai-ning). Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä on myös runsaasti kan-sainvälistä hanketoimintaa, joka on suuri apu koulutuksen kehittämi-sessä ja opiskelijoiden kansainvälisessä liikkuvuustoiminnassa.

ULKOMAILLA ET JÄÄ YKSINMaita, joihin meiltä voi suunnata on lukuisia. Opiskelijat suorittavat työssäoppimisjaksoja mm. Saksassa, Hollannissa, Espanjassa, Italias-sa, Kiinassa, Japanissa, Ranskassa, Itävallassa ja jopa Thaimaassa. Ul-komaanjakso rahoitetaan yleensä joko oppilaitoksen apurahan avulla tai erilaisista kansainvälisistä hankkeista saatavan tuen turvin. Mah-dollisuuksia on monia. Tukea kansainväliseen työssäoppimiseen saa myös KELA:lta.

Oppilaitoksen hyvät yhteistyöverkostot varmistavat, että opiskelija saa kohdemaassa sekä kohdekaupungissa myös tukea ja apua käytän-nön asioissa. Kun opiskelija lähtee ulkomaille oppilaitoksen yhteis-työverkostojen kautta, on paikan päällä hänellä apuna paikallinen kv-koordinaattori.

OSA OPINTOJAUlkomaanjaksolle voi hakea useita kertoja vuodessa ja parhaiten ha-usta saa tietoa oman koulutusalan kv-yhteyshenkilöltä. Ulkomaanjak-so on aina osa tutkintoa ja työssäoppimisjakson tulee edistää opin-tojen etenemistä. Sen vuoksi asiasta sovitaan aina työssäoppimista ohjaavan henkilön kanssa. Ulkomailla saat arvokasta kokemusta ja osaamista. Opit itsenäisyyttä, kielitaitoa ja ammatillisia taitoja. Nämä taidot auttavat eteenpäin elämässä ja työnhaussa.

Tässä Taitava-lehdessä on parikin juttua siitä miten kansainvälisyys on osa ammatillista opiskelua. Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs, vaan meille ulkomailta saapuvat opiskelijat tuovat kansainvälisyyttä myös omiin oppilaitoksiimme.

Teksti: Tiina Suopajärvi

9

10

TaiTaja on huippu- osaajanpaikka.

Taitaja2016 tapahtumassa kilpaillaan ammattitaidon Suomen mestaruuksista. Samalla kilpailu on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma. Siihen osallistuu yli 400 opiskelijaa 44 eri lajissa.

T ulevana keväänä kisat pidetään Seinäjoella. Vaik-ka aikaa SM-kilpailuihin on vielä monta kuu-kautta, on valmistautuminen jo täydessä käynnis-

sä. Lapin ammattiopistosta ja Lapin matkailuopistosta on jälleen lähdössä iso joukko opiskelijoita semifinaaleihin. Tavoitteena on paikka loppukilpailussa. Taitajia meillä riittää, ja viime vuosina kevään normaaliin ohjelmaan onkin kuuluneet mitalikahvit useassa lajissa.


Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

11

Kilpailutehtävät ovat ammattitaidon kannal-ta vaativia ja olosuhteet vastaavat todellis-ta työympäristöä. Jokaisessa lajissa tuoma-ristoon kuuluu koulutuksen, työnantajien ja työntekijöiden edustajat. Kilpailu kestää kolme päivää ja usein mitalit ratkeavat vasta viimeisenä päivänä. Vaikka taistelu parem-muudesta on kovaa, vallitsee kilpailijoiden kesken reilu ja rehti ammattilaishenki. Tai-taja-kilpailussakaan menestys ei ole tärkein asia, vaan uuden oppiminen.

KILPAILU ON VAATIVAA MUTTA ANTOISAAOpiskelija ei ole kilpailuihinkaan treenatessa yksin. Hänellä on tukena paitsi oma valmen-taja, myös usein laajempi joukko alan opet-tajia ja asiantuntijoita. Loppupelissä kaikki on kuitenkin kiinni omasta halusta ja moti-vaatiosta ylittää itsensä ja tehdä parhaansa. Yleensä parhaat kilpailijat haluavat kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti. He hiovat osaa-mistaan, työtapojaan ja myös henkistä kant-tiaan monin eri tavoin. Pienet asiat nousevat suureen arvoon kun kilpaillaan ammattitai-don Suomen mestaruuksista.

Ammattitaidossa kilpaileminen on vaativaa ja rankkaakin, mutta se on myös erittäin pal-kitsevaa. Jo se, että pääsee kehittämään itse-ään parhaiden joukkoon, on hieno asia. Sitä arvostaa myös tuleva työnantaja. Finaaliin

päässyt voi jo sanoa olevansa yksi Suomen parhaista. Tärkeintä on kuitenkin valmistau-tumisen ja treenaamisen tuoma asenne. Teen parhaani, osaan, olen hyvä. Ja jos teen vir-heen, ei maailma siihen kaadu.

PAIKKA MAAILMAN HUIPULLAJoskus käy niin, että kilpailun viehätys vie täy-sin mennessään. Innokkaimmat ja taitavim-mat suuntaavat aina ammattitaidon EM- tai jopa MM-kilpailuihin. Suomelta lähtee joka vuosi lajin EM- tai MM-kisoihin useampi kymmenen kilpailijaa. Heitä kilpailijan uralla luotsaa SkillsFinland -organisaatio. Viimeisin menestyjämme on ollut putkiasentaja Pauli Manninen, joka voitti lajinsa EM-pronssia Lil-lessä Ranskassa. Edellisenä vuonna hän osal-listui myös MM-kilpailuihin Saksan Leipzigis-sä sijoittuen myös siellä hienosti. Manninen itse sanoo, että kilpaileminen on näkynyt sel-västi myös hänen työssään. Hän haluaa tehdä työnsä ammattilaisena niin hyvin kuin pystyy.

Tässäkin lehdessä on jututettu useampaa Taitaja-kisoihin valmistautuvaa opiskeli-jaa. He ovat tavallisia opiskelijoitamme, joil-le palo kilpailemiseen on syttynyt. Kilpaile-maan voi päästä monelta usealta eri alalta Lapin ammattiopistosta ja Lapin matkailu-opistosta. Myös sinä voit opinnot aloitettua-si kysyä opettajaltasi mahdollisuutta näyttää kyntesi Suomen parhaiden joukossa!

www.edulappi.fimahdollisUUksien PAIKKA.

edulappi kerää lapin ammatillisen koulutuksen saman katon alle. se on paikka, josta löydät tietoa

tutkinnoista sekä apua hakeutumiseen ja opiskeluun. se on just sun näköinen paikka!

OPISKELUN paikka.

12


asuntolan kautta kohti itsenäisyyttäTeksti ja kuva: Petteri Nissinen

Peruskoulu on ohi ja on tehtävä päätös siitä mihin suuntaa jatko-opiskelemaan. Toisinaan tie vie vieläpä pois tutuista ympäristöistä, toiseen kuntaan tai kaupunkiin. Ei ihme, että tulevaisuus jännittää. Uudelle paikkakunnalle ja itsenäiseen elämään on turvallista siirtyä opiskelija-asuntolan kautta.

13

PALJON TOIMINTAAAsuntolassa asuvaa ei tekemisen puute vai-vaa. Aktiviteettia löytyy laidasta laitaan ja asuntola- ja vapaa-ajanohjaajat ovat mukana tässä toiminnassa. Vapaa-ajantilassa touhu-taan paljon. Siellä on biljardipöytää, tietoko-neita, iso televisio, videopelejä ja muuta tou-huttavaa.

Viikoittain on kaksi sählyvuoroa, joka ilta pääse kuntosalille ja jalkapalloa sekä jääkiek-koa pelataan usein. Teematapahtumissa käy-dään paljon, leivotaan, keilataan, uidaan ja touhutaan mitä milloinkin keksitään.

- Esimerkiksi biljarditurnauksia on ollut asuntoloiden kesken ja olemme käyneet kat-somassa muun muassa Kärppien jääkiekko-pelejä.

Y läasteen päättyminen on nuorelle as-kel kohti itsenäisempää elämää. Yht-äkkiä voikin olla niin, että moni van-

hempien huolehtima asia siirtyykin omalle vastuulle. On osattava laittaa ruokaa, huoleh-dittava omista raha-asioista, siivottava ja pi-dettävä kiinni aikatauluista. Tulee uusia ystä-viä, ehkä ihmissuhdekiemuroitakin.

ASUNTOLA- JA VAPAA-AJANOHJAAJA TUKENA JA TURVANAAsuntoloissa opiskelija ei jää yksin. Hänen turvanaan ovat tietenkin kaverit, mutta var-sinkin asuntoloissa työskentelevät asunto-la- ja vapaa-ajanohjaajat. Ohjaajat viettävät aikaa nuorten kanssa, opastavat oman itse-näisen elämän alkuun ja opettavat kuinka solussa eletään ja kannetaan omalta osaltaan yhteistä vastuuta. Lisäksi ohjaajat vahtivat järjestystä ja sääntöjen noudattamista, jotta kaikilla on hyvä olla.

Vapaa-ajanohjaajana Rovaniemellä Väylä-tien asuntolassa työskentelevä Elli Niemelä on nähnyt satojen nuorten ensiaskeleet itse-näistymisen polulla. Moni on ensimmäistä kertaa pois vanhempien helmoista ja vapau-den tuntu voittaa toisinaan vastuuntunnon. Silloin kokeillaan rajoja ja saatetaan tehdä hölmöyksiä. Osaa taas saattaa pelottaa uusi tilanne ja kotoa pois lähteminen. Oli tilanne mikä tahansa, on ohjaaja apuna.

- Asuntola on hyvä paikka nuorelle. Kun vuodenkin jaksaa täällä olla ja opetella niin eväät omaan itsenäiseen elämään ovat hyvät. Täällä oppii pitämään huolta omista päivit-täisistä asioistaan, kuten ruuasta, raha-asiois-ta ja siivoamisesta.

Niemelän mukaan tärkeää on antaa nuo-relle aikaa sopeutua uuteen tilanteeseen. Ohjaajat käyvät iltakierroillaan jututtamassa opiskelijoita ja innostavat mukaan yhteiseen toimintaan jos joku tuntuu jäävän syrjään.

- Usein on hyvä kun vain juttelemme nii-tä näitä elämän asioista. Ja elämäähän tämä asuntolassa asuminen onkin. Rakastumisia ja eroja täällä näkee paljon ja ihmissuhteita rat-kottaessa ollaan tarvittaessa apuna ja tukena, oli kyse sitten rakkaudesta tai vaikka kiusaa-misesta.

Nuoret käyvät itsekin ohjaajien luona jut-telemassa milloin mistäkin ja tätä Niemelä pitää hyvänä merkkinä. Ohjaajiin selvästi-kin luotetaan. Aina ei tarvitse olla ongelmaa tai huolta vaan myös aivan tavallisista asiois-ta jutellaan paljon. Ohjaajalla on siis varsin merkittävä kasvatustehtävä.

SÄÄNNöT YHTEISEKSI HYVÄKSIAsuntolassa on omat sääntönsä, joiden tar-koituksena on varmistaa kaikkien viihtyvyys. Aivan kuten huvittaa ei voi tulla ja mennä. Puolituntia ennen puoltayötä sähkölukot menevät kiinni ja vierailuaika on iltayhdek-sään saakka. Sen jälkeen talon on rauhoitut-tava. Vapaa-ajan tila menee kiinni kymme-nen jälkeen.

Elli Niemelä kehottaa nuoria ja heidän van-hempiaan harkitsemaan asuntolaan muutta-mista varteenotettavana vaihtoehtona.

- Jos itse mietin omaa nuoruuttani, niin oli-si ollut varmasti hyvä tulla asuntolaan. Kaik-kea ei olisi silloin tarvinnut opetella kanta-pään kautta. Moni tuleekin tänne vuodeksi ja muuttaa sitten omaan asuntoon. Vanhem-millekin olen sanonut, että mieluummin tän-ne puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, niin on aina helpompi muuttaa omaan asuntoon, tuumii Niemelä.

Asuntola on hyvä paikka nuorelle. Kun vuodenkin jaksaa täällä olla ja opetella niin eväät omaan itse-näiseen elämään ovat hyvät.”- Vapaa-ajanohjaaja Elli Niemelä

Rovaniemen koulutus- kuntayhtymän asuntolat•Neljä asuntolaa Rovaniemellä,

yksi Kittilässä ja yksi Sodankylässä

• Ilmaiset asuntolapaikat jaetaan kotimatkan pituuden perusteella. Ensisijalla ovat hakijat, joiden kotimatka on pitkä

•Vapaita asuntolapaikkoja voi tiedustella asuntolaohjaajilta tai täyttämällä asuntolahakemuksen

•Vapaita asuntoja tarjotaan myös lyhytaikaiselle vuokralle eri oppilaitosten vierailijoille

•Asuntolaohjaajat ottavat uudet ja vanhat opiskelijat vastaan ja auttavat majoittumisen järjestelyissä

•Asuntola on auki koulupäivinä. Viikonlopun asumisesta (pitkänmatkalaiset, työssäoppimisen tms.) sovitaan erikseen asuntolanhoitajan kanssa

•Asuntolaohjaajilta ja Internetistä saa tietoa vapaa-ajan viettomahdollisuuksista

•Ohjaajat vetävät erilaisia harrastekerhoja

•Vapaa-ajan tiloissa on mm. internet-tietokoneita, biljardi- ja pingispöytiä, televisioita ja kuntosaleja sekä lainattavissa lehtiä, pelejä, DVD-soittimia tai PlayStationeita

•Asuntolassa asuvat keskeyttävät opintonsa muita opiskelijoita harvemmin

14


Marika on jo valmistunut, mutta Anni asuu vielä Kemijärven asuntolassa. Niinpä hän pääsee itsekin nauttimaan ideansa toteutuk-sesta. Annin suunnitelmana oli pistää uusiksi Kemijärven asuntolan vapaa-ajanviettokul-maus.

- Tilassa on nyt uusi iso televisio, mukavat löhösohvat, pöytä ja säkkituoli. Myös uudet verhot laitettiin, esittelee Sallasta kotoisin oleva Anni.

Kemijärven toimipisteen asuntolassa asuu tällä hetkellä 40 eri alojen opiskelijaa. An-nin lisäksi ammattiopistossa ja asuntolassa on muitakin sallalaisia, joten tuttuja riittää. Myös uusia kavereita on koulun ja asuntola-elämän myötä tullut.

Asuntolassa on tietyt säännöt, joilla viih-tyvyys turvataan. Yhdeksältä muun muassa loppuu vierailuaika ja kymmeneltä tulee hil-jaisuus. Annin mukaan asuntolassa on rau-haisaa asua ja aktiviteettejakin riittää. Liikun-tahallilla voi käydä harrastamassa liikuntaa, alakerrassa on biljardi- ja pingispöytä ja kun-tosalikin löytyy. Varsinkin biljardia ja pingis-tä pelataan paljon asuntolaporukalla.

- Kyllä minä tätä paikkaa voin suositella. Hyvä paikka tämä on, vaikka aluksi minua-kin jännitti tänne muuttaa. Pääseehän täältä viikonlopuiksi kotiin, miettii Anni.

Anni on tottunut tekemään töitä, laittamaan ruokaa ja hoitamaan raha-asioita jo kotona-kin, joten näiden asioiden opettelussa ei vai-

keuksia hänelle ollut. Kotijoukkoja ei ole näi-den asioiden osalta tarvinnut huudella avuksi.

Hän on metsäalan ainoa naisopiskelija ja opiskelu poikaporukassa on hänen mieles-tään ollut mukavaa. Aluksi pojat hieman tur-haankin avittivat nuorta naista esimerkik-si kantamalla hänen työtavaroitaan, kunnes Anni tuumi, että kyllä hän itse kamppeensa kantaa täällä ja töissäkin.

- En ole mikään hienohelma. Ei minua esi-merkiksi haittaa vaikka vaatteet sotkeutuu. Se on ihan normaalia työhommissa. Ala tun-tuu nyt ainakin mieluisalta opiskella.

Annin isällä on metsäalan yritys Sallassa ja työpaikka tulevaisuudessa voi hyvinkin olla siellä.

Viime keväänä Lapin ammattiopiston Kemijärven toimipisteessä järjestettiin opiskelijoille suunnittelu-kilpailu asuntolan viihtyisyyden parantamiseksi. Voitto jaettiin metsäalan opiskelija Anni Leinosen ja hiusalan opiskelija Marika Siirtolan kesken.

anni suunnitteli asuntolan viihtyisämmäksiTeksti ja kuva: Petteri Nissinen

Kemijärvellä voit opiskella... •Kokiksi

•Levyseppähitsaajaksi

•Lähihoitajaksi

•Merkonomiksi

•Metsuri - metsäpalvelujen tuottajaksi

•Puusepäksi

•Talonrakentajaksi

•VALMAa

15

Teksti: Anne Liedes | Kuva: Petteri Nissinen

Kemijärvellä voit opiskella... •Kokiksi

•Levyseppähitsaajaksi

•Lähihoitajaksi

•Merkonomiksi

•Metsuri - metsäpalvelujen tuottajaksi

•Puusepäksi

•Talonrakentajaksi

•VALMAa

Myymälän valikoimiin kuuluvat mm. tekstiili-, puu- ja metallityöt. Myymälän tuotteet valmistuvat opiskelijoiden harjoitustöinä, mut-ta opiskelija voi myös vapaa-ajallaan valmistaa tuotteita myyntiin, jolloin tuotto ohjautuu opiskelijoiden osuuskunnan kautta opiskeli-jalle. Myymälästä voi hankkia myös tarvikkeita opiskeluun ja aika-ajoin myymälän valikoimiin kuuluvat myös Jänkätieltä toimitettavat elintarvikkeet ja leipomotuotteet.

Myymälän kalusteet suunnitellaan ja valmistetaan oppilaitoksen omana työnä. Tuleva myymälä toimii yrittäjämäisenä oppimisym-päristönä, jossa opiskelijat voivat harjoitella asiakaspalvelua, myyn-

tityötä, kassan käyttöä, hinnoittelua, kustannuslaskentaa, somistusta jne. Lisäksi myymälä tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa erilaisia am-mattiosaamisen näyttöjä.

Myymälä tulee toimimaan myös verkossa ja verkkokaupan hoita-minen tulee osaksi sähköisen kaupan opintoja. Myymälän ja verk-kokaupan lisäksi toimintaa tukevat pop up kaupat, joita putkahtaa esille erilaisten tapahtumien, messujen ja myyjäisten yhteydessä eri-puolilla kaupunkia.

Myymälän toiminnan kehittäminen on osa ESR Yrittäjämäiset op-pimisympäristöt -hanketta.

Lapin ammattiopiston Jokiväylän toimipisteeseen on rakentumassa opiskelijatöiden myymälä. Myymälä avautuu marraskuussa juuri joulusesongin kynnyksellä ja silloin myymälä täyttyy mukavista joululahjaideoista.

Liiketalouden opettaja Anne Liedes esittelee vaate- ompelijoiden töitä. Tämän tyyppisiä opiskelijatöitä on tulossa myyntiin Kauppapaikkaan.

16


S kopunkten on jalkineliike Rovaniemen Revontuli-kauppakeskuksessa. Kas-san takana häärää silmät loistaen kaksi myyjää asiakaspalvelutyössä. Toi-nen heistä on myymäläpäällikkö Tiina Martimo, toinen taas Emmi Kontio,

joka on juuri aloittanut VALMA-koulutuksen Lapin ammattiopistossa. Menossa on Emmin ensimmäinen työssäoppimisjakso.

Emmi on hyvin peruskoulussa pärjännyt nuori, jolla oli viime keväänä jo ajatus opiskelupaikasta. Hän haki kevään yhteishaussa Ouluun opiskelemaan matkailu-virkailijaksi. Alkukesästä tyttöä alkoi kuitenkin epäilyttämään oma päätös.

- Yhteishakuaika oli tosi hankalaa, enkä oikeasti tiennyt minne hakisin. Myös haun jälkeen mietitytti olenko menossa oikealle alalle. Olisin päässyt opiske-lemaan Ouluun, mutta olin silloin vasta 15-vuotias. Alkoi tuntumaan, etten ole valmis muuttamaan toiseen kaupunkiin yksin. Ja koska olisin päässyt sinne en-simmäisellä hakutoiveellani, sulkeutuivat pois ne muut vaihtoehdot joihin hain, kertoo Emmi viime kevään tilanteestaan.

- Onneksi luin netistä VALMAsta ja tämä kyllä vaikutti tosi hyödylliseltä.

OMAAALAAetsimässä

Lukiessasi tätä lehteä huomaat, että moni nuori on löytänyt unelmiensa ammatin, josta on aina haaveillut. Vaan entä jos ei yhtään tiedä mitä haluaisi isona tehdä, mistä haaveilla? Älä huoli, suurin osa peruskoulun päättävistä pähkäilee saman ongel- mankanssa. Jos haluat vielä var- muutta valintoihisi, kannattaa harkita VALMA-koulutusta.


17

Mikä on VALMA?VALMAssa on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmista-vaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntoutta-vaa koulutusta. VALMA voi olla amma-tilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta kuten Emmin ta-pauksessa, vammaisille opiskelijoille jär-jestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulu-tukseen valmistavaa koulutusta tai kotita-lousopetusta.

Valma-koulutuksen tavoitteena on aut-taa ja nopeuttaa peruskoulunsa päät-täneiden nuorten hakeutumista jatko-opintoihin. Apua annetaan muun muassa ammatinvalintaan ja opiskelutaitojen ke-hittämiseen. Valmassa voidaan nyt tehdä aiempaa yksilöllisempiä opintopolkuja. Jokaiselle opiskelijalle rakennetaan henki-lökohtainen opiskelusuunnitelma. Lapin ammattiopiston Valma-koulutusta on Ro-vaniemellä, Ranualla, Sodankylässä, Ke-mijärvellä ja Kittilässä.

KENELLE VALMA SOPII?Kohderyhmänä ovat perusopetuksen päättäneet nuoret, jotka tarvitsevat opis-keluvalmiuksien vahvistamista sekä ohja-usta ja tukea koulutuksen ja ammatin va-linnassa. Valma sopii nuorille, jotka eivät ole löytäneet itselleen sopivaa opiskelu-paikkaa tai jotka tarvitsevat opiskeluihin-sa erityistä tukea. Valman kohderyhmää ovat myös maahanmuuttajat, joiden kieli-taito on tasoa A2.2.

MITÄ HYöTYÄ VALMASTA ON?Valma antaa opiskelijalle valmiuksia am-matilliseen peruskoulutukseen hakeutu-miseksi ja vahvistaa opiskelijan edellytyk-siä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Se mahdollistaa yksilölliset opintopolut erilaisille koulutuksen kohderyhmille ja edistää tasa-arvoa ja esteettömyyttä kou-lutuksessa.

Vaikka opiskelua VALMAssa on takana vasta muutama kuukausi, kertoo Emmi tykänneensä koulutuksesta tosi paljon. Parasta on, että työssäoppimiset alkoivat heti lukukauden alussa. Asiakaspalvelutyös-tä hänellä on jo hieman kokemusta peruskoulun TET-jaksoilta.

- Tykkään asiakaspalvelutyöstä ja haluan olla tekemisissä ihmisten kanssa. Lisäksi henkilökunta täällä on tosi mukavaa. On tosi kiva, että olen päässyt myymälän puolelle ja kassalla työskentelystä pidän-kin eniten. Joskus peruskoulun TET-jaksolla on käynyt niin, että olen joutunut olemaan koko viikon varastotöissä kaupassa.

Emmi kertoo, että VALMAssa he ovat päässeet tutustumaan jo mo-niin ammattikoulussa opetettaviin eri aloihin ja saaneet paljon tietoa niistä. VALMAn aikana voi myös korottaa peruskoulun aineiden ar-vosanoja ja sen Emmi aikookin nyt tehdä.

- Pari ainetta oli kutosta tai seiskaa ja haluan ehdottomasti nyt nos-taa niitä. Yhdeksännellä luokalla kouluinnostus jostain syystä lopahti, vaikka juuri silloin olisi pitänyt tsempata. Nyt motivaatio on kyllä tul-lut takaisin VALMAn myötä. Haluan tehdä tämän vuoden työt hyvin, sanoo Emmi itsevarmasti.

Toisinaan kuulee, etteivät nuoret hae VALMAan, koska se tietää yhtä vuotta lisää toisen asteen opintoihin. Emmin mielestä vuosi ei todella-kaan mene hukkaan. On järkevämpää käyttää aikaa oikean alan löytä-miseen ja opiskeluun valmistautumiseen, kuin huomata parin vuoden opintojen jälkeen, ettei ala ollutkaan se mitä halusi.

- Minä otan tämän niin, että haluan tutustua eri aloihin ja varmistua siitä mitä haluan. 15-vuotiaana on oikeasti tosi vaikea päättää, mitä elämältään ja opinnoiltaan haluaa. Minulla ei ole kiire mihinkään, eikä minua harmita se, että kaverit valmistuvat vuotta aiemmin. Val-mistun sitten kun valmistun, sanoo Emmi.


Jenniräätälöiitsensäyrittäjäksi

Jenni Ranta ei muista tarkalleen milloin kiinnostui käsitöistä, mutta pienenä se tapahtui. Hänen mummollaan on kuva, jossa kuusivuotias Pikku-Jenni kutoo sukkaa. Nyt Jenni on vaatetusompelija, vaatturi ja tuore yrittäjä, joka puhkuu samaista lapsenomaista tekemisen intoa kuin pikkutyttönä.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen ja Jenni Ranta

19Jenni Ranta ja opettaja Heljä Tapio tutkiskelevat uusia kangaskuoseja Lapin ammattiopiston vaatetusalan tiloissa.

Heljällä on kädessä Jennin Hölmö Pöllö -tuoteperheeseen kuuluva rahapussukka.

20


J enni valmistui keväällä 2014 Lapin ammattiopis-tosta vaatetusompelijaksi. Neljä vuotta opiskelua lu-kiossa ja ammattikoulussa oli vakuuttanut nuoren

naisen siitä, että alavalinta oli osunut nappiin. Opintojen ai-kana hänelle heräsi ajatus oman yrityksen perustamisesta. Oma äiti on yrittäjä ja yrittäjän lapselle ajatus tuntui luonte-valta. Kun neljäs vuosi oli lopuillaan, oli valinnan aika.

- Minulla oli ollut koko ajan semmoinen olo, että haluan yrittäjäksi. Kun koulu sitten oli loppumassa, minulla me-nikin pupu pöksyyn, nauraa Jenni.

- Opettajien kannustamana päätin hakea vielä Jyväsky-lään opiskelemaan vaatturiksi.

KOHTI YRITTÄJYYTTÄOvet Jyväskylän vaatturikoulutukseen avautuivat ja Jen-ni huomasi tehneensä jälleen oikean valinnan. Lapin ammattiopiston mainion yrittäjyyskoulun opinnot oli-vat menneet häneltä sivu suun, sillä lukion ja ammat-tikoulun opinnoilta ei enää jäänyt aikaa opiskella yrit-

täjyyttä. Vaatturiopintojen ohessa Jyväskylässä Jenni kuitenkin kävi Nuori Yrittäjä -kurssin. Kun kevät sitten koitti ja vaatturin paperit olivat kourassa, oli Jenni val-mis yrittäjän polulle.

- Sain koko paketin täyteen. Asiakaskunta laajeni kun pystyin tekemään naisten ja miesten vaatteita ja sain kou-lutuksen yrittäjyyteen.

Opettaja Heljä Tapio kuuntelee entisen opiskelijansa kuulumisia hymyssä suin. Parivaljakko on ehtinyt kohda-ta monenlaista haastetta ja syystäkin opettajaa hymyilyt-tää Jennin into ja iloisuus tehdä alan töitä ja yrittää. Heljä Tapio on ollut Jennin valmentajana myös kolmissa Taita-ja-kisoissa ja nähnyt miten lahjakkuus kehittyy taidoksi sinnikkäällä opiskelulla.

- Kädentaito, pitkäjänteisyys, visuaalisuus, kuvailee Hel-jä Jennin ominaisuuksia.

- Jennin kanssa olisi saanut koulussa vielä enemmänkin irti, mutta työhän tekijäänsä opettaa. Kyllä näki, että hä-nestä tulee ammattilainen.

21

Jo opiskeluaikaan Jenni Ranta huomasi miten monipuo-linen tekstiiliala onkaan. Viimeistä vuotta vaatetusompe-lijaksi opiskellessaan hän oli töissä Hotel Santa Clausilla, Rovaniemellä. Sitä ennen hän ei osannut arvatakaan, että hotellikin tarvitsee oman sisustus- ja korjausompeluja te-kevän ompelijan.

- Aina tarvitaan ompelijaa ja töitä löytyy yllättävistäkin paikoista. Toki yrittäjä tarvitsee oman asiakaskuntansa, mutta asiakkaita ja asiakastöitäkin on monenlaisia. Kä-sityötä arvostavat ihmiset ovat tietysti yksi asiakasryhmä, mutta varsinkin nyt taantuman aikaan tuntuu, että moni mielellään korjauttaa laadukkaan vaatteensa, eikä heitä niitä pois ja hanki uutta.

- Esimerkiksi laihduttajat tuovat minulle laadukkaita, mutta väljäksi käyneitä vaatteitaan muokattavaksi. Se on järkevää ja kannattavaa, kertoo Jenni.

Jennin yrittäjän ura on lähtenyt mukavasti käyntiin. Hän tekee tällä hetkellä töitä yrittäjänä, keikkaluonteista työtä ompelijana hotellilla ja kiertää kouluja Nuori Yrit-täjyys –lähettiläänä. Yksi innostuksen kohde on myös oma Hölmö Pöllö -tuoteperhe, jossa moni päivittäinen käyttöesine saa pöllön ilmeen. Vaateompelijantöitä Jen-ni tekee sekä Jyväskylässä että Rovaniemellä ja odottaa

omien toimitilojen valmistumista Jyväskylään jo innol-la. Rovaniemellä hän työskentelee Ompelimo Tiinalii-nan tiloissa.

- Jo alkutaipaleella olen huomannut, että pitää olla itse aktiivinen. Pitää olla esillä ja valmis varsinkin alkuvai-heessa tekemään työ kuin työ.

TÄRKEINTÄ MIELEINEN TYöMoni nuori miettii Jennin mukaan vaatetusalaa ja poh-

tii muun muassa työllistymistä. Jennin mukaan pelko on turha, mutta alalle luontaista on, että moni alkaa yrittä-jäksi. Tälle tielle saa kuitenkin erittäin hyvät eväät am-matillisten opiskelun myötä, kuten Jenni itsekin huomasi. Ala on myös yleispätevä ja hyvin monipuolinen.

- Voit tehdä sisustamiseen, vaatetuksiin tai pientuottei-siin liittyviä töitä sekä yhdistää eri käsityöläistaitoja. Töitä löytyy hyvin yllättävistä paikoista, kuten hotellissa työs-kennellessäni sain huomata, valottaa Jenni.

Työllistymisen suhteen hän rohkaisee nuoria valitse-maan alan, josta oikeasti pitää.

- Ennemmin teen semmoisia töitä, joista tykkään, kuin että menen semmoiselle alalle, jossa on varmasti töitä, mutta josta en pidä, sanoo Jenni itsevarmasti.

AINA tARVItAAN OMPELIJAA

JUSt MUNNÄKÖINENPAIKKA.

VAATETUSOMPELIJA• Osaat suunnitella ja valmistaa vaatteita sekä teollisesti että

ateljeetyyppisesti.

• Ammattitaitoosi kuuluvat asiakaspalvelu, mallien suunnittelu, kaavojen valmistus ja viimeistely.

• Tunnet erilaiset materiaalit ja osaat valmistaa tuotteita kankai-den lisäksi myös muun muassa nahasta ja turkiksesta.

• Voit työskennellä teollisuus- tai ateljeeompelimossa, vaate-myymälässä, kangaskaupassa, yrittäjänä, ompelunohjaajana tai teatterin puvustamossa.

• Sinulta vaaditaan kädentaitoja, luovuutta, hahmottamiskykyä sekä väri- ja muototajua. Olet asiakaspalveluhenkinen ja seuraat aikaasi.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä.

HAE NYt!edulappi.fi

maanmittaus vei miehen mukanaanEetu Klemetti ei tiennyt maanmittauksesta oikeastaan mitään kun Lapin ammattiopistoon alaa opiskelemaan haki. Nyt kolme vuotta myöhemmin hän on maanmittaus- alan opiskelija, alan yrittäjä, työssäoppija ja työpaikkaohjaaja. Tekemistä piisaa.


22

Teksti: Petteri Nissinen | Kuvat: Ossi Saniola

23

MITEN TÄSSÄ NÄIN KÄVI?- Se lähti vähän yllättäen, vuosi sitten. Isä soitti ja kertoi, että olisi tiedossa yksi pihalaajennus. Perustin työtä var-ten toiminimen, mutta projekti ei koskaan toteutunut, tuumaa Eetu yrittäjän ensiaskelistaan.

Ajatus jäi kuitenkin itämään. Mietteet yrittäjyydes-tä virisivät uudelleen syksyllä kun edessä oli työssäop-pimispaikan hankkiminen. Mies mietti, josko hankki-si omat maanmittauslaitteet ja alkaisi opettelemaan ja tekemään hommia itselleen. Homma lähti varsin liuk-kaasti liikkeelle.

- Sitten syksyllä tilasin ensimmäisen oman GPS:n ja perustimme samalla isäni kanssa myös kuljetusyrityk-sen oman toiminimeni lisäksi. Teimme hieman mark-kinointia, kuten nettisivuja, soitelimme asiakkaille ja hommat alkoivat rullaamaan eteenpäin.

Syksyllä Eetu oli kuitenkin vielä 17-vuotias ja edessä oli työn kannalta melkoinen haaste. Miten liikkua työ-tehtävissä kun ajokorttia ei ollut? Trafi vastasi alaikäisen ajokorttianomuksiin kieltävästi, eikä työvälineitä mo-pollakaan juuri liikutella. Nokkelan miehen ratkaisu on-gelmaan oli melko omintakeinen.

- Siskoni opiskelee metsäinsinööriksi ja hän tarvit-si työssäoppimispaikan, jossa olisi muun muassa met-sänraivausta. No minä hommasin metsänraivustöitä ja otin siskon itselleni työssäoppimaan. Hänestä sain sitten kuskin. Samalla hankin yritykselle ensimmäisen työau-ton, nauraa Eetu.

Eetun yrityksellä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyvin töitä. Koillismittaus tekee nimensä mukaisesti maan-mittausalan töitä. Yrityksellä on mittalaitteet kuten GPS ja takymetri. Palveluista löytyy talo- ja tiemerkintää, maastomallien ottamista, kartoittamista, rakennusmit-tauksia ja massanlaskentoja. Ensimmäiset maaperätut-kimuksetkin on jo tehty kairaamalla.

- Nyt yritykseeni tuli jo toinen työssäoppija ja menem-me Nellimiin Inariin tekemään tiemittauksia kolmen valtakunnan rajalle vievälle tielle. Rajavyöhykkeelle ei ihan joka päivä pääsekään töihin, naurahtaa Eetu.

24


ULKOILMAA JA JÄRJEN KÄYTTöÄMies kertoo lähteneensä maanmittausalal-le hieman summassa. Hän oli ollut aiemmin metsäkonehommissa mukana ja myös raken-nusala oli osittain tuttua. Maanmittauksesta hän ei tiennyt juurikaan mitään, mutta hyvin pian alkoi tuntua, että ala oli hänelle juuri se oikea. Eetu pitää työskentelystä ulkona maas-tossa ja nauttii siitä, että pääsee käyttämään omaa järkeään työtehtäviä ratkoessa.

- Täällä on ollut mukava käydä koulua. Il-mapiiri on hyvä, opettajat ovat osaavia ja opiskelu joustavaa. Tietoakin on ollut muka-vampi haalia kun pääsee sitä heti hyödyntä-mään työmaalla.

Suunnitelmissa on käydä koulu kevääseen mennessä loppuun ja painella sitten armei-jan harmaisiin. Armeijan jälkeen mielessä on opiskelu ammattikorkeakoulussa rakennus- tai maanmittausinsinööriksi. Yrittäjyys jat-kuvasti kehittyvällä alalla kuitenkin jatkuu.

- Nyt on tulossa 3D-mallinnokset maan-mittausalallekin, joten oppimista riittää. Etu-nenässä on oltava kehityksessä mukana, tuu-mi Eetu.

”Ilmapiiri on hyvä, opettajat osaavia ja opiskelu joustavaa.”

Eetu Klemetti pääsi syksyllä rajavyöhykkeelle mittaustöihin. Inarin Nellimissä rakennetaan tietä kolmen valtakunnan rajalle.

JUSt MUNNÄKÖINENPAIKKA.KARTOITTAJA• Työskentelet sekä ulkona kentällä että toimistossa.

Mittaat maastoa ja teet karttoja ja maastomalleja erilaisiin tarkoituksiin.

• Käytät apunasi elektro-optista mittauskalustoa, kuten takymetria ja GPS-laitteita. Työsi on vaihte-levaa ja alan teknologia kehittyy jatkuvasti.

• Työhösi voi kuulua pohjakarttojen ja tonttijakojen laadinta, kaavoitus, kiinteistöjen muodostus ja rekisteröinti sekä rakennusvalvontamittaukset.

• Myös rakennetun ympäristön 3D-mallintaminen ja visualisointi voi kuulua työhösi.

• Tarvitset oma-aloitteisuutta, hyvää hahmottamis-kykyä, matemaattisia taitoja ja kiinnostusta atk-taitojen kehittämiseen.


HAE NYt!

edulappi.fi

25

KAIVos- AlAlTA moneen Työhön

Kaivosala on viime vuosina ollut kovassa nousukiidossa. Kaivosalan perustutkinto antaa paljon laajemmat valmiudet työ- elämään kuin tutkinnon nimestä ehkä

ensikuulemalla voisi kuvitella.



26


”

Kaivoskoulutuksen opiskeli-jat olivat muutama vuosi sit-ten kuumaa kamaa työmark-kinoilla kun kaivosbuumi oli

kovimmillaan. Työllistyminen oli lähes var-maa ja opiskelijat eivät meinanneet toisinaan saada opintojaan loppuun kun työt jo kutsui-vat. Nyt suurin buumi on hieman tasaantu-nut, mutta kaivosalan osaaja on edelleen ha-

Atte Kangas, Kim Vainio ja Arttu Säkkinen ovat eläviä esimerkkejä siitä, että kaivosmie-hestä on moneksi. Miehet käyvät kolmatta vuosikurssia ja meneillään on mittaushar-joitus Sodankylän toimipisteen takapihan pyörätiellä. Vaaituskone ja mittauslatta ovat käytössä kun tiehen merkitään korkoja uutta pintaa varten.

- Muun muassa räjäytystä on opiskeltu ja porausta myös. Työssäoppimassa ollaan oltu mitä erilaisimmissa paikoissa, kertoilevat miehet.

Työssäoppimispaikkoja kaivosmiehellä to-dellakin voi olla hyvin erilaisia. Raskas kalus-to ja sen huoltaminen on monessa paikassa työnteon ehto. Myös Attelle, Artulle ja Ki-mille tämä puoli on tullut työssäoppimisen kautta tutuksi.Oulusta kotoisin oleva Atte hankki työssäop-pimispaikkansa kotikaupunkinsa Scanialta. Tarkoituksena oli oppia raskaskaluston huol-toa ja korjausta. Kahden kuukauden työssä-oppiminen vakuutti myös työnantajan mie-hen kyvyistä ja innosta.

- Siitä sain sitten jatkaa kesätöihin ja sain tehdä jo töitä hyvin itsenäisesti. Työkaverit ja työnjohto auttoivat jos jotain kysymistä oli. Puoli vuotta siellä sitten yhteensä meni, miettii Atte.

Työssäoppiminen on Attelle mieluisaa ja hän sanookin oppivansa parhaiten teke-mällä. Koulutuksesta on raskaskalustonkin huollossa ollut paljon apua ennen työssä-oppimista, sillä perusasiat, kuten öljyn- ja suodattimien vaihdot sekä venttiilien säädöt käydään läpi koulullakin.

Rovaniemeltä Sodankylään opiskelemaan tullut Kim taas oli kaksi viikkoa työssäoppi-massa armeijan kaluston huollosta vastaaval-la Millogilla. Vaihtelevuutta toi kahden vii-kon jakso Sattasen maansiirrolla. Myös Arttu teki huoltoja pappansa kuljetusyrityksessä, ajoi traktoria ja teki maansiirtotöitä. Toinen jakso hänellä taas oli Tunturiautolla raskaan kaluston huollossa.

- Siellä oli tosi mukava olla. Sain tehdä pal-jon erilaisia vaihtelevia hommia, sanoo Arttu

Armeija odottaa kaikkia miehiä koulun jälkeen, mutta sekin aika on tarkoitus käyt-tää hyödyksi tarkkaan. Arttu aikoo suunnata armeijassa kuljetuspuolelle ja hankkia siel-tä tarvittavan ajokortin kuljetusalalle. Kim miettii myös tulevaisuuden ammattiaan ja aikoo pioneerin koulutuksen myötä saa-da räjäyttäjän paperit. Räjäytystöiden ohella maarakennustyöt sekä poraustyöt kaivoksel-la kiinnostavat.

- Kyllä työtä näyttää olevan tarjolla. Eikä kaivosmies ole ainoa, jonka kaivosala työl-listää. Tarvitaanhan kaivoksilla ja alihankki-joilla paljon muiltakin aloilta ammattilaisia, tuumivat miehet.

Kyllä työtä näyttää olevan tarjolla.”

JUSt MUNNÄKÖINENPAIKKA.KAIVOSMIES• Työskentelet kaivosyhtiön palveluksessa maanalaisissa

kaivoksissa, maanpäällisillä avolouhoksilla tai rikasta-moissa.

• Kaivosmiehenä louhit metallimalmeja ja teollisuus- mineraaleja eri teollisuudenalojen raaka-aineiksi.

• Käytät nykyaikaisia kaivoskoneita, joissa on ilmastoidut ja turvalliset ohjaamot.

• Rikastajana työskentelet rikastamossa, jossa louhittu malmi tai mineraali rikastetaan tietokoneohjatuin prosessein jatkojalostukseen sopivaksi.

• Ominaisuuksiisi kuuluu harkitsevaisuus ja rauhallisuus. Astma, sokeritauti, epilepsia, näön tai kuulon heikkous, sydän- ja verenkiertosairaus, tasapainoelimistön toiminnan häiriö, tukija liikuntaelimistön sairaus tai mielenterveys-ongelmat voivat estää työllistymisesi kaivosalalle.

• Opiskelet alaa Lapin ammattiopistossa Sodankylän toimi-pisteessä.

luttu työntekijä. Virallisesti koulutuksessa voi suuntautua rikastukseen tai louhintaan, mutta osaaminen on hyödyksi monessa työssä. Ehkä parasta kaivosalan koulutuksessa onkin, että sen käynyt opiskelija voi työllistyä hyvin mo-nen eri työnantajan leipiin. Läheskään kaikki kaivosalan osaajan työ ei ole kaivoksilla vaan kaivosmiehen koulutus sopii hyvin vaikkapa perinteiseen maarakennukseen.

HAE NYt!edulappi.fi

27

M ari Rauhala ja Hanna Halonen ovat toisen vuosikurssin sähköalan opis-kelijoita. Molemmat ovat tulleet

Sodankylään hieman kauempaa. Hanna on kotoisin Muoniosta, jossa hän aloitti sähkö-asentajaksi opiskelun edellisenä vuonna ja muutti sitten Sodankylään. Mari taas on ou-lulainen, vaikkakin hän on viettänyt paljon aikaa sukulaisten luona Sodankylässä.

- Minua kiinnosti monipuolinen ja laa-ja ala, josta voi jatkaa useaan eri suuntaan. Voin itse päättää teenkö tarkkaa työtä käsil-läni, menenkö isommille työmaille tai alan-ko vaikka suunnittelijaksi, kertoo Mari alan valinnastaan.

Hanna on samoilla linjoilla. Hänelle sähkö-ala on hieman läheisempi, sillä hänen isänsä työskentelee sähköasentajana. Hanna muutti Sodankylään syksyllä opiskeltuaan alaa vuo-den Muoniossa. Hän asuu tällä hetkellä So-dankylän toimipisteen asuntolassa ja on ty-kännyt opiskelustaan.

- Täällä saan koulutuksen myötä oikeuden tehdä sähköasennuksia asuinrakennuksiin. Täällä on myös kaksi alan opettajaa, joten opetus perehdyttänee alaan vieläkin parem-min, perustelee Hanna valintaansa tulla opis-kelemaan Lapin ammattiopistoon.

Hanna ja Mari ovat ainoat Sodankylässä sähköasentajiksi opiskelevat naiset. Miehi-seksi mielletyllä alalla sukupuolella ei kuiten-kaan ole mitään väliä, sillä samoihin töihin pystyy mies tai nainen. Myöskään minkään-laisiin ennakkoluuloihin tai syrjintään naiset eivät ole törmänneet.

Lapin ammattiopiston Sodan-kylän toimipisteen liikuntasaliin nousee korkeita, kattoon saakka ulottuvia rakennustelineitä. Telineillä työskentelevät tällä kertaa sähköasentajiksi opiske-levat nuoret. Menossa on salin valaistusjärjestelmän uusiminen.

sähköistä opiskelua


28


TEORIASTA KÄYTÄNTööNEnsimmäinen vuosi opinnoissa oli enemmän teoriaan pai-nottuvaa ja kytkentäharjoitusten tekemistä. Tämä on ym-märrettävää alalla, jossa työskentelyn ja asennusten tur-vallisuus on todella tärkeää. Nyt toisena vuonna on päästy todenteolla myös testaamaan teoriaa käytännössä. Syksyn mittaan tehtävänä oli muun muassa autotallin lattialämmi-tysjärjestelmän asentaminen asiakkaalle ja luvassa on sa-massa kohteessa sähköjen asentaminen.

- Mukava homma se oli, sillä lattialämmityksen asenta-minen ei ollut ennestään tuttua, sanoo Hanna.

Yhteishenki porukassa on hyvä ja se on vahvistunut var-sinkin yhteisten työmaiden myötä.

- Työmailla oppii arvostamaan toisen työtä, joutuu otta-maan toiset huomioon ja tsemppaamaan, jotta työt tulee hyvin tehtyä. Se vaikuttaa luokkahenkeen positiivisesti, summaavat naiset.

Opinnot sujuvat Marin ja Hannan mukaan Sodankylän pienessä porukassa hienosti ja tulevaisuuden suunnitel-matkin alkavat jo hahmottua.

- Lähden luultavasti suunnittelupuolta opiskelemaan ja suorittamaan insinööriopintoja ammattikorkeakouluun jos vain opiskelupaikka lohkeaa. Tänne Sodankylään aion kuitenkin palata töitä tekemään, tuumii Mari.

Alan monipuolisuudesta kertoo, että Hannan suunnitel-mat ovat erilaiset.

- Nyt käyn täällä nämä loppuun ja suunnittelin, että jat-kan joko Kemiin tai Oulun suunnalle. Tarkoitus olisi siellä tehdä asennustöitä ja sähkölinjoja.

Sähkö- asentajatyöelämäntarpeisiin

S ähköala on monien mahdollisuuksien ala ja tut-kinnon suoritettuaan voi lähteä työmarkkinoilla moneen suuntaan omien vahvuuksien mukaan.

Sähköasentajan valmiudet ovat hyvät monelle saralle ja sähköalan perusosaamista tarvitaan monessa paikassa.

Yleensä työpaikat ovat alan pienissä ja keskisuurissa yri-tyksissä tai sähköyhtiöissä, mutta alalta voi suuntautua moneen erilaiseen työhön ja työpaikkaan. Joku voi löytää itsensä kiinteistöpalvelun töistä tai vaikkapa kaivokselta. Sähköalan opettaja Juhani Autio Lapin ammattiopiston Sodankylän toimipisteestä toivookin alalle opiskelijoiksi monenlaisia nuoria.

- Tänne sopii hyvin monenlaiset tyypit ja monenlaisia opiskelijoita minä ainakin opettajana alalle toivon. Opis-kelija voi olla käsillään tekijä tai vaikka suunnittelija. Tämä on juuri siitä hyvä tutkinto, että tästä voi suuntautua niin moneen suuntaan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan, kertoo Autio.

- Mitä monipuolisempi ryhmä, sen paremmin moni asia luistaa. Saamme monenlaista näkemystä asioihin. Oppimi-sen halu on tärkein asia.

Alan tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Tämä näkyy So-dankylässäkin siinä, että työssäoppimispaikkoja on opiske-lijoille hyvin tarjolla ja niissä tehtävä työ on monipuolista. Juhani Aution mukaan pienet yritykset ovat kullanarvoi-sia tarjotessaan monipuolisia työtehtäviä opiskelijan opit-tavaksi. Opettajalta vaaditaan työelämän tuntemusta, jotta opiskelijan taitojen kehittymisessä täyttyvät työelämän tar-peet ja opiskelijan vahvuudet saadaan hyödynnettyä. Vaik-ka kyse on sähköalan perustutkinnosta, tulee opiskelijasta usein melkoinen moniosaaja. Toisaalta myös erikoistumi-nen on mahdollista.

- Voi olla, että jollekin opiskelijalle on työpaikka ikään kuin pedattuna jo työssäoppimisjaksojen perusteella. Täl-löin me täällä koululla tuetaan ja ohjataan opiskelijaa jo opiskeluaikana erikoistumaan työnantajan tarvitseman osaamisen suuntaan. Näin työelämään tulee valmiimpi ammattilainen.

Työelämän vaatimukset on huomioitu myös perustut-kintoon kuuluvissa ammattiosaamisen näytöissä. Ne suo-ritetaan aina mielellään työpaikoilla, jotta arvioitava osaa-minen on ajantasaista ja sopii hyvin paikallisen työelämän tarpeeseen.

- Olivat ammattiosaamisen näytöt sitten isoja tai pieniä, on tärkeää, että ne tapahtuisivat työpaikoilla. Tällöin am-mattiosaamisen näytöt ovat opiskelijalle aivan kuin nor-maaleja työelämän keikkahommia, ei erillisiä järjestettyjä tilaisuuksia, selventää Autio.

SÄHKöASENTAJA• Huolehdit erilaisista sähköasennustöistä

sekä alan huoltoja korjaustöistä.

• Voit tehdä rakennuskohteiden sähkö-, tele- ja LVI-järjestelmien sähköasennus-töitä, asentaa ja korjata sähkökoneita ja -laitteita tai toimia sähkön tuotanto- ja jakelutehtävissä.

• Voit myös toimia myynti-, neuvonta- ja opastustehtävissä.

• Voit työskennellä sähköasennuksia teke-vässä urakointiliikkeessä, sähkön tuotan-to- tai jakelulaitoksessa, teollisuuslaitok-sessa tai itsenäisenä yrittäjänä.

• Sinulta vaaditaan hyvää hahmottamis- ja keskittymiskykyä, näppäryyttä, tarkkuut-ta ja huolellisuutta. Työssä tarvitaan myös yhä enemmän asiakaspalvelutaito-ja.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rova-niemellä tai Sodankylässä.


HAE NYt!edulappi.fi

29

Emmi-Maria Kemppe on leipuri-kondiitto-riksi ammattilukiossa viimeistä vuotta opis-keleva rovaniemeläinen. Tämä vuosi on lähes täysin lukio-opintoja, mutta silti hän saapuu Jänkätien leipomotiloihin useana iltana. Hän haluaa oppia jatkuvasti ja treenaa samalla myös keväällä koittaviin Taitaja2016 ammat-titaidon SM-kisoihin. Taitajakisoihin hän suuntaa nyt kolmatta kertaa. Lisäksi edessä on Rinkeli Grand Prix, joka on ammattiop-pilaitosten nuorisoasteen leipuri-kondiittori-luokkien SM-kilpailu.

- Käyn iltapäiviä ja iltoja treenaamassa tääl-lä. Suunnittelemme Choko Delin Jouko Raja-

sen sekä opettajani Esa Rantakeisun kanssa kisatuotteita ja niiden valmistusta. Se on mu-kavaa touhua. Samoin kehittelemme erilaisia erikoistyövälineitä, joita kisoissa voi tarvita, kertoo Emmi-Maria.

KISOISSA OPPII PALJONEmmi-Maria kertoo pitävänsä kisatilantees-ta, vaikka jännitys tuntuukin ennen kisan alkamista mahanpohjassa saakka. Kun kel-lo sitten lähtee käyntiin, jännityskin häviää vaikka sadat ihmiset seuraavat suoritusta ai-van vierestä. Kolmen päivän kilpailu imee mehut kisaajasta, mutta antaa myös paljon.

- Kisoissa oppii joka kerta älyttömän paljon ja voi seurata hyvin sitä miten on itse kehit-tynyt ja mennyt eteenpäin. Välillä on vaikeaa kun tavoittelee täydellisyyttä, mutta onneksi valmentaja antaa tiedon ja taidon ohella tu-kea päästä vaikeiden vaiheiden yli, kertoo Emmi-Maria.

Leipuri-kondiittorien opettaja Esa Ran-takeisu on kokenut kisavalmentaja ja tietää millainen rooli valmentajalla kisaan valmis-tautumisessa ja kilpailun aikana on.

- Lähes aina kun opiskelija aloittaa kilpai-luun valmistautumisen, niin hänellä tuntuu olevan olotila, että ei tästä tule mitään, tai ei-vät nämä tuotteet ole hyviä.

- Pitää muistaa, ettei tavoitteeseen voi pääs-tä hetkessä. Siksi henkinen tuki on tärkeää jo harjoituksen aikana. Tärkeää on keskittyä te-kemään yksi vaihe kerrallaan ja opetella työ-vaiheet rauhassa ja perusteellisesti. Heti ei voi olla valmista, joten on keskityttävä po-lun siihen vaiheeseen, missä ollaan menossa, tähdentää Esa Rantakeisu.

Kilpailua konditoriaa&Lapin ammattiopistolla Jänkätiellä käy hälinä. Pullia, piirakoita ja sämpylöitä tehdään kovalla tahdilla. Tuotteet menevät myyntiin toimipisteen omaan elintarvikemyymälä Mestarin Alkuun. Ilta- päivisin ja iltaisin koulutöiden hiljennyttyä paikalle saapuu myös Emmi-Maria Kemppe, vapaa-ajallaan ja omasta tahdostaan.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

30


NUORNA ON PITKO VÄÄNNETTÄVÄEmmi-Marian intohimo leipomista koh-taan syttyi jo pienenä ja pikkuhiljaa kiin-nostus siirtyi kohti konditoriatuotteita.

- Haave on ollut aina, että haluan kon-diittoriksi. Jo pienenä leivoin mummo-jeni, vanhempieni, hoitajieni ja siskojeni kanssa. Tiesin jo ala-asteella, että tämä on minun alani ja yläasteikäisenä aloin teke-mään fantasiakakkuja. Yläasteen jälkeen hain tänne opiskelemaan, kertoo Emmi-Maria.

Lukio-opinnot ovat Emmi-Marian mu-kaan hyvää vaihtelua, mutta hän myöntää viihtyvänsä vielä paremmin tekemisen pa-rissa. Lukion käyminen ja ammattiin opis-kelu on toisinaan rankkaa täydellisyyteen pyrkivälle kilpailuhenkiselle naiselle, mutta väsymystä ei ole tullut. Tulevaisuuden haa-

veena on tulla leipurikondiittorien opetta-jaksi ja perustaa oma yritys.

- Kondiittorimestarin tutkinnon haluai-sin opiskella seuraavaksi ja hankkia sitten työkokemusta sekä ammattipätevyydet, jot-ta pääsen opettamaan. Yrityksen haluan pi-tää toki opettajan uran ohessa. Haluan asua ja tehdä töitä täällä Lapissa, vaikka etelässä kävisinkin kondiittorimestariksi opiskele-massa.

JUHLAPALVELUJA LAPPILAISILLEYrittäjyyden osalta suunnitelmissa on pe-rustaa juhlapalvelu, joka valmistaisi esi-merkiksi kakkuja ja muita leivonnaisia hääjuhliin. Lapissa tällaiselle tuntuisi ole-van tilausta. Sen sijaan kahvilatiloja hän ei aio perustaa. Yrittäjyyteen nuori nainen suhtautuu rohkean myönteisesti.

- Vanhemmat ovat yrittäjiä, joten sieltä olen saanut kokemusta ja tietoa yrittäjyy-destä eikä yrittäjäksi lähteminen pelota.

Alan koulutus on Emmi-Marian mukaan ollut mitä hän odottikin, vaikkei hän mei-nannutkaan malttaa odottaa, että pääsee ensimmäisen vuoden leipomisjaksoilta kondiittoriopintoihin. Hänen mukaansa alalle sopii luova, idearikas ihminen, joka uskaltaa yrittää ja kehittää itseään.

- Välissä voi olla hulluja ja suuriakin ide-oita, sillä täällä niitä pääsee toteuttamaan. Jos vähänkään ala kiinnostaa, niin kannat-taa ottaa tarkemmin selvää.

- Lisäksi täällä on tosi mukavat opettajat ja he ovat innostaneet sekä kannustaneet ylittä-mään itsensä. Ei missään vaiheessa ole tuntu-nut, ettei jaksaisi tulla. Ammatinvalinta meni kyllä nappiin, hymyilee Emmi-Maria.

31

Käden taitojen perinteitä ja käden taitoja pitää osata arvostaa. Olemme vankan ammatillisen osaamisen opettajina erittäin tärkeässä roolissa ja siirrämme omalla esimerkillä sekä oh-jaamisella seuraaville sukupolville ammatillisia taitoja, joiden osaaminen tulee olemaan suuressa roolissa tulevaisuudessa. Meidän opettajien ammatillinen asenne välittyy opiskelijoille ja sitä myötä heidän käsiensä kautta se siirtyy aina eteenpäin seuraaville sukupolville.

Perinteiden vaaliminen ei ole pelkkää nostalgiaa, vaan muu-tettavissa hyvinvoinniksi. Maakunnan perinteet muotoutuvat leipuri -konditoria-alan opiskelijoiden osaavissa käsissä kau-niiksi luomuksiksi. Vuosittain järjestettävissä Suomen Leipu-riliiton ja opetushallituksen järjestämissä Grand Prix leipomo – konditoria-alan SM-kisoissa sekä Taitaja SM- kisoissa opis-kelijat voivat näyttää Suomen huippuosaamista.

Opiskelijoita on vaikea saada kilpailuihin mukaan, koska he eivät omien sanojensa mukaan kuulema osaa mitään. Mieles-täni kaikista opiskelijoista löytyy osaamista ja meidän opet-tajien rooli on ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijoita myös kilpailutoimintaan mukaan. Olen näiden 33 vuoden aikana opettajana nähnyt kuinka taitavia kaikki opiskelijat ovat.

TUOTTEIdEN ULKONÄKö EI PELKÄSTÄÄN RIITÄLeivokset ja kakut ovat parhaimmillaan taide-teoksia, joiden ulkonäköön kondiittorit kiinnit-tävät paljon huomiota. Hyvältä maistuva kakku saadaan vielä herkullisemmaksi, jos se on myös visuaalisesti onnistunut.

”Ulkonäköön kuuluu olennaisena osana sielu, eli tunne siitä, että tuote on tehty ajatuksella”

Opiskelijat tekevät paljon yhteistyötä yrityselä-män kanssa työharjoittelun sekä tuotekehittelyyn liittyvien haasteiden kautta. Opiskelijat saavat kaipaamaansa käytännön harjoitusta ja ammatti-oppia, yritykset puolestaan ideoita ja inspiraatio-ta innokkailta oppilailta.

Luovuus kehittyy kokemuksen kartuttua, mut-ta tietynlainen visuaalinen lahjakkuus on eduk-si. Hyvä värisilmä ja kekseliäs mieli ovat tärkeitä ominaisuuksia hyvässä leipuri-kondiittorissa.

Leipuri-kondiittori on käsityön taitaja

JUSt MUNNÄKÖINENPAIKKA.LEIPURI-KONdIITTORI• Valmistat ruoka- ja kahvileipiä, kakkuja, leivoksia sekä muita asi-

akkaiden toivomusten mukaisia tuotteita ja kehittelet jatkuvasti uusia tuotteita.

• Työskentelet asiakkaiden parissa, tiiminä työtoverien kanssa sekä osaajana tuotantoketjussa.

• Työympäristöt voivat vaihdella käsityövaltaisesta automatisoi-tuun tuotantolaitokseen.

• Työskentelet leipomoissa, kahvila-konditorioissa, paistopisteissä, suurtalous- ja ravintola-alan toimipisteissä, pitopalveluyrityksis-sä tai itsenäisenä yrittäjänä.

• Olet taitava käsistäsi ja ahkera. Ymmärrät hygienian tärkeyden ja sopeudut vaihteleviin työaikoihin ja työtahtiin.


Teksti: Esa Rantakeisu

HAE NYt!

edulappi.fi

32


UrheilUnja opiskelUnyhdisTäminenonnisTUUSantasport Lapin Urheiluopistolla

J ääkiekkoilijoiden urheiluakatemiatreenit ovat aamuisin. Ne koostuvat pääosin lajiharjoittelusta, mutta eroavat seuran treeneistä siinä, että akatemian treeneissä harjoitusryhmät

ovat pienempiä ja harjoitteissa keskitytään yksilöön. Urheiluaka-temian harjoituksissa on aina mukana maalivahtivalmentaja. Päi-väohjelmaan kuuluu opiskelua ja illalla ovat vuorossa seuroissa tapahtuvat harjoitukset. Varsinainen opiskelu tapahtuu pääasias-sa kontaktitunneilla päivisin, ryhmätöitä opiskelijoilla saattaa olla tehtävänä myös vapaa-ajalla. Samu-Matti matkustaa pelireissuilla paljon, mutta kokee, että opintoja pystyy kyllä suorittamaan hyvin, kun on tarpeeksi oma-aloitteinen. Mahdolliset poissaolot opinto-jen edellyttämiltä kontaktitunneilta pystyy sopimaan erikoisjärjes-telyillä opettajien kanssa.

Opinnot Samu-Matilla sisältävät monenlaisia harjoitteluun ja ur-heilijan elämään oleellisesti liittyviä aiheita kuten terveys, ravitsemus, palautuminen ja lepo. Näiden tekijöiden tuleekin olla tasapainossa ta-voitteellisessa harjoittelussa, kun tähtäimessä on ura ammattiurhei-lijana. Urheiluakatemialaisille on myös järjestetty lääkärin ja fysio-terapeutin vastaanotot, jolloin mm. mahdollisiin rasitusvammoihin päästään vaikuttamaan ajoissa.

Liikunnanohjauksen perustutkintoa opiskelevan Samu-Matti Lahdenperän laji on jääkiekko ja hän pelaa maalivahtina RoKin B-junioreissa. Samu-Matti on yksi niistä Lapin Urheiluopiston opiskelijoista, jotka kuuluvat lisäksi Lapin Urheiluakatemian jääkiekon valmennusryhmään.

Teksti ja kuva: Markus Niemelä ja Sini Yli-Suvanto

33

Liikunnanohjauksen perustutkinto-opintojen aikana on mahdol-lisuus ottaa osaa myös erilaisiin projekteihin, jopa kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämisen muodossa. Samu-Matti oli syys-kuussa opiskelutovereidensa kanssa kisajärjestäjän apuna ensin suun-nittelemassa ja tämän jälkeen toteuttamassa painonnoston Masters MM-kisoja Santasport Lapin Urheiluopistolla. Kisojen aikana hän työskenteli Santasportin infotiskillä vastaten kisoihin osallistuneiden urheilijoiden ja katsojien kysymyksiin.

LAPIN URHEILUOPISTOLapin Urheiluopisto on liikunnan alan oppilaitos, joka tarjoaa moni-puolista toisen asteen liikunta-alan koulutusta sekä lisä- ja täydennys-koulutusta. Valittavana ovat liikunnanohjauksen perustutkinto (180 osp/liikuntaneuvoja) ja tanssialan perustutkinto (180 osp/tanssija).

Liikunnanohjauksen perustutkinnossa (LPT) opiskelija saa käytän-nönläheisiä tietoja ja taitoja liikunnan eri osa-alueilta ja oppii suun-nittelemaan ja toteuttamaan liikunnallisia kokonaisuuksia erilaisille kohderyhmille. Tanssialan perustutkinnon (TPT) opinnot painottuvat tanssijan perustehtävien hallin-taan laaja-alaisesti; kansantanssiin sekä street- ja showtanssiin, balettiin, nykytanssiin ja kehonhallintaan.

Lapin Urheiluakatemia ja YläkouluakatemiaLapin Urheiluakatemia on Lapin ja Rovanie-men alueella toimiva oppilaitosten ja yhteistyö-tahojen verkosto, joka on samalla yksi Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluakatemioista. Urheiluakatemiassa tavoitteena on menestymi-seen tähtäävien urheilijoiden opiskelun, valmen-tautumisen sekä kilpailutoiminnan menestykse-käs yhdistäminen. Akatemiatoiminta tapahtuu kiinteässä yhteistyössä Lapin Urheiluopiston val-mennuskeskuksen kanssa. Urheiluakatemiaan on mahdollista hakeutua yläkouluakatemian, toisen asteen, korkea-asteen ja armeijan kautta.

Yläkouluakatemia on 8.-9. -luokkalaisille suun-nattua leirimuotoista toimintaa, jossa nuorelle luodaan oma henkilökohtainen polku kohti ur-heilu-uraa. Valtakunnallisen yläkouluakatemi-an opiskelu tapahtuu ohjatusti Lapin Urheilu-opistolla leiripäivinä. Leirien tarkoituksena on aloittaa kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen urheilijan polun rakentaminen yhteistyössä ur-heilijan vanhempien ja henkilökohtaisen val-mentajan kanssa sekä tutustua urheiluakatemian toimintaan. Päivittäisen harjoittelun ja opiskelun lisäksi leireillä keskitytään urheilijan elämänhal-lintaan liittyviin asioihin.

Lisätietoa: www.lapinurheiluakatemia.fi

Teksti ja kuva: Markus Niemelä ja Sini Yli-Suvanto

34

H akuprosessi oli työläs, mutta sen arvoinen. Ryhmänohjaajamme aut-toi meitä pääsemään alkuun, mut-

ta hoidimme itse suurimman osan hakuun liittyvissä asioissa. Koulun paperihommien jälkeen aloimme etsiä sopivaa harjoittelu-paikkaa, ja lähetimmekin yhteensä noin 100 sähköpostia erilaisille matkailupalvelujen yrityksille. Saimme paljon kieltäviä vastauk-sia ja suurin osa ei edes vastannut sähköpos-teihimme mitään, mutta viimein löysimme sopivan yrityksen joka oli halukas ottamaan meidät töihin. Se oli ranskalainen surffifir-ma, joka etsi englanninkielentaitoisia työn-tekijöitä markkinointitehtäviin.

Kun paikka oli varmistunut ja koulun ra-hallinen tuki selvinnyt, aloimme hoitamaan käytännön asioita. Huolehdimme tarpeel-liset rokotukset, viisumin, passin ja vakuu-tuksen, sekä varasimme lennot kohteeseen.

Majoituksesta meidän ei tarvinnut huoleh-tia, sillä kaukainen sukulainen omistaa ma-joituspalveluita, joissa saimme asua harjoit-telun ajan.

Paikan päälle päästyämme tropiikin läm-pöön emme voineet uskoa sitä, kuinka Bali on meidän kotimme seuraavat kaksi kuukautta. Ennen töiden alkamista meil-lä oli viisi päivää aikaa tutustua saareen ja sen tapoihin, ja kerkesimmekin jo hieman kierrellä isoimpia kaupunkeja. Kun ensim-mäinen työpäivä vihdoin koitti, tietysti ek-syimmekin skoottereilla noin 15 kilometrin pituisella matkalla, emmekä edes päässeet koko päivänä toimistolle asti. Tähän päät-tyi ajatuksemme siitä, ettei Bali olekaan niin yksinkertainen ja pieni saari. Onnek-si työnantaja oli ymmärtäväinen ja sovim-me tapaamisen seuraavalle päivälle hieman naureskellen.

Olimme työharjoittelussa kolmannen vuoden keväällä 2015 Indonesian Balilla. Idea tämän paratiisisaaren valloitukseen syntyi jo ensimmäisenä opiskeluvuotena, kun meille ensimmäisen kerran kerrottiin mahdollisuudesta lähteä ulkomaille työharjoitteluun. Käymme ammattilukiota ja opiskelemme Lapin matkailuopistossa matkailualaa.


Teksti ja kuva: Kaisa Räinä ja Miisa Mäensyrjä

tYÖHARJOIttELUBALILLA

Normaali työpäivä kului yleensä toimistolla, ja työnkuvaan kuului nettisivujen kääntämistä, mainosten suunnittelua, sekä mainontaa so-siaalisessa mediassa. Välillä työnantaja halusi saada meiltä palautetta surffaustuntien laadus-ta, joten hän vei meidät surffaamaan ja päivä toimistolla vaihtuikin meren aaltoihin.

Kaikki ei kuitenkaan ollut ruusuilla tanssi-mista ja vastoinkäymisiä oli enemmän kuin osasimme odottaakaan. Toisella viikolla sai-rastuimme vatsatautiin ja jouduimme hake-maan lääkäristä apua. Skootterin kanssa oli myös ongelmia, ja rengas puhkesikin vähän väliä, kerran jopa moottoritiellä. Pankkikort-timme ja kännykkämme varastettiin, ja ai-noat tärkeät omaisuutemme reissun lopul-la olivat vain passi ja kannettava tietokone. Onneksi saimme nostettua käteistä Western Union -nimisestä rahanvälityspalvelusta, jo-hon vanhempamme lähettivät rahaa Suo-mesta, emmekä jääneet tyhjän päälle.

Emme saaneet työharjoittelua tehtyä aivan loppuun saakka, sillä meillä ei ollut mah-dollisuutta tehdä työharjoittelun näyttöä ja toteutimmekin sen Suomessa. Kokemus oli erittäin hieno ja opettavainen, sekä olemme iloisia siitä, että olimme siellä yhdessä. Am-mattiamme ajatellen opimme sen, että työs-kentely ulkomaalaisessa yrityksessä on täysin erilaista kuin Suomessa, eikä aikatauluista pi-detä tarkasti kiinni. Tutustuimme mahtaviin ihmisiin ympäri maailmaa ja suunnitelmissa onkin lähteä ensi syksynä uudestaan reissun päälle. Nythän meillä löytyykin majapaikko-ja eri puolilla maailmaa!

Terveisin,Kaisa Räinä ja Miisa Mäensyrjä

JUSt MUNNÄKÖINEN

PAIKKA.MATKAILUPALVELUJEN TUOTTAJA• Tarjoat asiakkaillesi elämyksiä tuotta-

via matkailupalveluja kotimaassa tai ulkomailla.

• Osaat suunnitella, markkinoida, myydä ja toteuttaa matkailun ohjelma- ja oheis-palveluja sekä muita asiakkaan hyvinvoin-tiin liittyviä tehtäviä.

• Keskeisiä palveluita ovat luontoon, elämyksiin ja seikkailuun liittyvät mat-kailupalvelut sekä kulttuuri-, kaupunki-, hyvinvointi- ja maaseutumatkailu.

• Asiakkaitasi voivat olla yksityiset seuru-eet, erilaiset ryhmät ja yritysasiakkaat.

• Olet oma-aloitteinen, rehellinen, suvait-sevainen, yhteistyökykyinen ja palvelu-henkinen.

• Opiskelet Lapin matkailuopistossa Rova-niemellä tai Kittilässä.

35

HAE NYt!

edulappi.fi


36

37

Rovaniemen Kairatiellä on rakennustyömaa, joka yhdistää monen eri alan opiskelijoita. Keväästä 2012 saakka tehty kahden paritalon työmaa on ollut mainio oppimisympäristö sadoille Lapin ammattiopiston opiskelijoille.

Ensimmäisiä paikalla työskennelleitä olivat metsä-, maanmittaus- ja maarakennusalan opiskelijat. Metsää kaadettiin maarakennustöiden tieltä. Talojen paikat merkittiin, korkoja katseltiin. Kokonaisuus alkoi hahmottua maastoon kuten se kuviin ja piirustuksiin oli suunniteltu.

Tarkkojen mittausten ja pohjatöiden jälkeen työmaa on ollut talon-rakentajien ja talotekniikan opiskelijoiden rakennettavana. Logistii-kan opiskelijat ovat tuoneet lisää materiaaleja, jotta seinät saadaan nousemaan. Nyt syksyllä 2015 on paikalla kaksi komeaa rakennusta, joissa työskentelevät ja opiskelevat niin sähköasentajat, maalarit, put-kiasentajat ja talonrakentajat kuin heidän opettajansakin. Myös puu-alan opiskelijat ovat tuoneet osansa kalustukseen tekemällä sisäpor-taat taloihin.

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

Rakennus- työmaan

monet ammattilaiset

38


- Olemme tulleet ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden kanssa tänne heti kun korttikoulutukset on käyty sekä työturvallisuuteen, va-rusteisiin, työkaluihin ja toimintatapoihin liittyvät asiat on opiskeltu, kertoo rakennusalan opettaja Hannu Sääskilahti.

Sääskilahden mukaan tarkoitus on tuoda oppiminen mahdollisim-man pitkälle aitoon ympäristöön. Samalla opiskelijat näkevät miten eri alojen ammattilaiset työmaalla työskentelevät ja miten toiset työn-tekijät on otettava omassa työssä huomioon.

- Rakennuksella pyritään työtehtävien kautta opettamaan myös mo-nia yhteisiä tutkinnonosia kuten matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja kieliä. Täällä nämäkin tutkinnon osat liittyvät oikeaan työelämään, opiskeltavista asioista tulee merkityksellisiä eikä opiskeluun tule pänt-täämisen makua, kertoilee Sääskilahti.

- Varsinkin matematiikan, fysiikan, kemian ja tietotekniikan opetta-jan kanssa teen tiivistä yhteistyötä, sillä se olen minä, naurahtaa Sääs-kilahti.

Tavoitteena tässä kaikessa on, ettei perustutkinnossa olisi irralliselta tuntuvia oppiaineita, vaan ne pyrittäisiin liittämään Sääskilahden ku-vailemalla tavalla käytäntöön. Tarkoituksena olisi saada rakennustyö-maasta mahdollisimman hyvin oppimista palveleva oppimisympäris-tö. Tähän tulisi Sääskilahden mukaan kaikkien oppilaitoksessa pyrkiä ja tehdä tavoitteen saavuttaminen mahdolliseksi.

MONIPUOLISTA TYöTÄ JA UUSIA TUTTAVUUKSIAToisen vuosikurssin talonrakentajaopiskelija Jere Laakso muutti ylä-asteen jälkeen rohkeasti Raattamasta Rovaniemelle. Hän aloitti mui-den tavoin Kairatien työmaalla oppimisen jo ensimmäisen opiske-luvuotensa aikana. Ensimmäisenä vuonna tehtiin ulkovuorausta puolenkymmenen opiskelijan tiiminä.

- Työmaana on ollut kyllä tosi monipuolinen, löytyy vaikka minkä-laista hommaa ja sitä myöten oppii tosi paljon. Olen itsekin päässyt tekemään kaikkea perustushommista viimeistelyihin, kertoo Jere.

Kairatien työmaalla hän on tavannut paljon eri alojen opiskelijoita ja saanut uusia tuttavuuksia. Samalla on päässyt näkemään myös mui-den alojen työtoimintoja.

- Kyllä täällä oppii ottamaan muiden työn myös huomioon ja huo-lehtimaan yhteisestä työturvallisuudesta. Näkee mitä tällaisen raken-taminen on kokonaisuutena.

Teoriaa opiskellaan edelleen myös koululla. Esimerkiksi eri työtavat, menetelmät ja materiaalit käydään teoriassa läpi. Rakennuspiirustus-ten oppiminen ja tulkitseminen on Jeren mielestä tärkeä osa opintoja.

- Porukan kanssa silmäillään aina piirustuksia ja kerrataan miten mikäkin työvaihe menee, millaisia rakenteet ovat ja mitä materiaale-ja käytetään. Opettaja on tietysti tärkeänä apuna ja häneltä kysytään neuvoa aina kun tarve vaatii.

Parhaillaan Jeren työnä on valmistella ikkunat siihen kuntoon, että pellitykset ja nurkkalaudat saadaan paikalleen. Tähän jälkeen alkaa aidan rakentaminen parvekkeelle, jotta työt voivat jatkua siellä. Tal-vella siirrytään sisätiloihin viimeistelytöihin.

- Tälläkin hetkellä löytyy monenlaista hommaa, kuten perustus-hommia, rungon rakentamista, terassilaudoituksia ja viimeistelytöitä. Monipuolista työtä täällä on ja se on hyvä! Tämä on oikeaa hommaa!

TOISEN POLVEN RAKENNUSMIESJere päätyi rakennusalalle kuin luonnostaan, sillä hänen isällään on ra-kennusyritys. Jo poikasena Jere liikkui hänen matkassaan, pääsi autta-maan ja kokeilemaan taitojaan. Ammatinvalinta oli siis varsin helppo.

Opettaja Hannu Sääskilahti tuo opiskelijansa mahdollisimman pian oikealle rakennustyömaalle oppimaan.

39

- Kävin ensin lukiota, mutta tykkäsin enemmän tehdä käsilläni monipuolisia töitä, joten siirryin rakennuspuolel-le. On tämä ollut oikea valinta ja tähän riittää kiinnostusta. Yrittäjyys on haaveena, mutta katsotaan ajan kanssa milloin siihen olen valmis. Hirsirakentaminen on yksi ala, jonka ha-luaisin oppia. Isäni on sitä alaa opettanut ja se kiehtoo.

- Jatkossa aion myös rakennusinsinööriksi opiskelemaan, mutta varmasti kotikonnuille palaan sen jälkeen jatkamaan isäni yritystä, miettii Jere.

Ammattitaidon SM-kilpailuun, eli Taitaja-kilpailuihin Jere osallistui jo ensimmäisenä opiskeluvuonnaan. Opettaja Hannu Sääskilahti huomasi, että nuoressa miehessä on po-tentiaalia huippuosaajaksi. Edellinen vuosi meni harjoitel-lessa, kokemusta hakiessa ja kilpailutoimintaan tutustuessa.

- Osallistuin silloin Seinäjoella järjestettyihin semifi-naaleihin. Ne menivät siinä mielessä hienosti, etten jää-nyt viimeiseksi, vaikka muut olivat paljon kokeneempia.

Kilpailukokemuksen hankkimisen lisäksi Jere kertoo oppineensa tekemään töitä paineen alla. On tietty tehtä-vä, kriteerit ja aikataulu. Varsinkin finaalissa yleisönä on tuhansia ihmisiä.

- Ja jos menestyy, niin ei siitä ainakaan haittaa ole työ-markkinoilla, naurahtaa Jere.

Jere Laakso on ottanut ensiopit rakennusalasta isältään, jolla on rakennusalan yritys. Mies aikoo koulujen jälkeen suunnata kotiseuduille Raattamaan jatkamaan isänsä yritystoimintaa.

JUSt MUNNÄKÖINEN

PAIKKA.TALONRAKENTAJA• Osallistut rakennusten korja-

ukseen ja uudisrakentamiseen. Työssäsi voit erikoistua muun muassa kirvesmieheksi, muura-riksi, raudoittajaksi, laatoitta-jaksi, betonilattiatyöntekijäksi, elementtiasentajaksi, korjaus- tai teräsrakentajaksi tai kehittyä rakennusalan moniosaajaksi.

• Työskentelet yleensä rakennus-urakointiliikkeen palveluksessa, jolloin työsi on usein urakkaluon-toista.

• Ammatissasi tarvitset monipuo-lisia kädentaitoja, ongelman-ratkaisukykyä ja hyvää fyysistä kuntoa. Kykenet työskentelemään vaihtelevissa olosuhteissa.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä tai Sodankylässä

HAE NYt!

edulappi.fi


40

JUSt MUNNÄKÖINENPAIKKA.LÄHIHOITAJA• Työnäsi on tukea ja ohjata eri-ikäisten, erilaisissa

elämäntilanteissa olevien ihmisten kasvua ja kehitystä, antaa hoitoa ja huolenpitoa sekä tukea heidän kuntoutu-mistaan.

• Kohtaat joka päivä lapsia, nuoria, aikuisia ja ikääntyviä, jotka tarvitsevat huolenpitoasi.

• Työskentelet yleensä julkisella sektorilla, mutta yhä useammin myös yksityisissä yrityksissä, järjestöissä tai ammatinharjoittajana.

• Työpaikkojasi ovat terveyden- ja sairaanhoidon, van-hustenhuollon, mielenterveys- ja päihdetyön yksiköt, päiväkodit, vammaispalvelut tai kotihoito.

• Välität aidosti muista ihmisistä, on rehellinen, tunnolli-nen ja luotettava.

• Opiskelet Lapin ammattiopistossa Rovaniemellä, Kemijär-vellä tai Sodankylässä.

HAE NYt!

edulappi.fi

41

P orokadun luokassa lähihoitajaopis-kelijat Vilma Puranen ja Heidi Havu-kainen pitävät vammaistyöhön liitty-

vää ohjausharjoitusta opiskelijatovereilleen. Opiskelijaparit istuvat sylikkäin, musiikki soi. Takana istuva pitää etummaista käsistä ja huojuttaa. Huojunnasta siirrytään käsivarsi-en ohjaamiseen ja edelleen kämmenten oh-jaamiseen.

Harjoituksen aikana keskustelu viriää. Ky-sytään, esitetään vaihtoehtoja ja tehdään huomioita. Pian seuraava pari aloittaa oman ohjausharjoituksen pohjustuksen ja kohta ol-laan taas käytännön harjoituksen pyörteissä, tällä kertaa erilaisten pallojen kanssa.

AITOA PALAUTETTA HOIdETTAVILTAIida Korteniemi, Jessica Mällinen ja Arttu Niemi ovat kolmannen vuoden lähihoita-jaopiskelijoita ja valinneet osaamisalakseen vammaistyön. Heitä kaikkia yhdistää halu tehdä ihmisläheistä työtä. Vammaistyöhön suuntautuminen ei kuitenkaan ollut itsestään selvää. Kolmikon mukaan moni nuori voi alkuun vieroksua ja pelätäkin vammaisia – mutta aivan turhaan.

Iida on ollut avustajana kahdelle kehitys-vammaiselle ja sitä kautta päässyt lähem-mäksi vammaistyön arkea.

- He ovat usein hyvin elämäniloisia ja aitoja ihmisiä. Myös se palaute, mitä hoidettavilta-ni olen saanut, on taatusti rehellistä. Paljon olen oppinut hoidettaviltani siitä, miten elä-mään olisi hyvä asennoitua. Pienistä asiois-ta voi olla iloinen, siitä meillä monella olisi opittavaa, sanoo Iida.

TYöSSÄ KOHTAA MONENLAISIA IHMISIÄArttu myöntää hieman pelänneensä lähteä suuntautumaan tälle alalle. Nyt jälkeenpäin hän ei ole katunut päätöstä hetkeäkään. Hä-nen vanhempansa ovat molemmat hoitoalal-la ja kotoa saatu rohkaisu sai Artun valitse-maan vammaistyön osaamisalan. Myös muut läheiset ja tuttavat ovat olleet innoissaan Ar-tun valinnasta lähteä hoitoalalle. Hoitoalalla työskentelevä mies ei ole enää aikoihin ollut kummajainen.

- Olen saanut vain kehuja, että olen lähte-nyt tänne. Kavereitten vanhemmatkin ovat kehuneet, että on se hyvä, että lähdit. Toisaal-ta tuntuu, että kai tämä kulkee suvussakin, sillä myös pikkusisko opiskelee lähihoitajaksi täällä.

- Miehiä tarvitaan ehdottomasti tälle alalle. Se tuo jämäkkyyttä sekä apua työn fyysisiin tehtäviin, huomauttaa Ida.

- Ja joillain voi olla tietty syy, etteivät halua hoitajakseen nais- tai mieshoitajaa, joten eri sukupuolia tarvitaan tässä työssä, sanoo Arttu.Suurena syynä alan valinnalle on Artun mu-kaan myös hyvä työllisyystilanne. Bonukse-na saa vielä hyvän mielen ja kiitoksen toisen auttamisesta.

Jessica pohti pitkään suuntautuisiko hän lasten ja nuorten pariin opiskelussaan ja pyr-kisi lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalalle. Hänellä on monta sisarusta ja hän pitää lapsista todella paljon. Välillä hän pohti myös vanhustyön osaamisalaa

- Valitsin kuitenkin lopulta vammaistyön koska tästä saa monipuolista osaamista asi-akkaan ikään katsomatta. Vaikka en aiem-min ole juurikaan tehnyt vammaisten kans-sa töitä, oli tämä kyllä oikea valinta. Nyt en osaisi kuvitellakaan, että suuntautuisin jo-honkin muuhun, kertoo Jessica.

PALJON KÄYTÄNNöN HARJOITUKSIAOsaamisalaopintojen myötä mielenkiinto opiskeluun on kasvanut koko ajan. Teoriaa opiskellaan tiiviissä paketeissa ja käytännön harjoituksia tehdään paljon.

- Tosi paljon teemme käytännön harjoituk-sia kuten tänäänkin. Opettaja ei saarnaa luo-kan edessä vaan keräämme paljon tietoa itse ja esitämme sen ryhmässä. Ryhmämme sit-ten osallistuu vielä keskustelun kautta tähän työhön. Ryhmätöitä on paljon ja opimme toi-nen toisiltamme, sanoo Jessica.

- Tuntuu, että joka tunti tulee tosi tärkeää, mielenkiintoista ja olennaista asiaa, joten ei täältä ainakaan halua olla pois, lisää Arttu.

Nuoret suosittelevat lähihoitajan ammattia ja vammaistyötä kaikille, joita hoitotyö ja ih-misläheinen ammatti kiinnostavat.

- Vammaistyössä jo pelkkä hymy siltä, jota on hoitanut, palkitsee ja tuntuu hyvältä. Se on taatusti aitoa, sanoo Jessica.

Lapin ammattipistossa Porokadun toimipisteessä koulutetaan lähihoitajia. Moni yhdistää lähihoitajan sairaalassa valkoisessa työasussaan viilettävään hoitajaan tai ambulanssilla onnetto-muuspaikalle kiirehtivään ensihoitajaan. Lähihoitajan opin-noissa voi kuitenkin valita useammankin osaamisalan väliltä. Yksi näistä on monipuolinen vammaistyön osaamisala.


Vammaistyö on monipuolista

ja palkitsevaa

42


T iesitkös että olet vahva? Vahvuus ei aina tarkoita järkähtämättömyyttä tai periksi antamattomuutta. Se ei

tarkoita myöskään sitä, että kestää kaiken mitä niskaan kaadetaan. Meillä kaikilla on vahvuuksia kun vain ne huomaamme. Lapin ammattiopistossa on syksyn aikana opiskel-tu löytämään niitä niin itsestä kuin toisista-kin.

Opettaja Päivi Salo on Porokadun toimi-pisteessä vetäissyt ensimmäisen vahvuus-kasvatuksen kurssin läpi opiskelijoilleen. Ideana on oppia löytämään ja hyväksymään omat vahvuudet ja oppia sitä kautta arvosta-maan muiden vahvuuksia. Aihetta on lähes-tytty draaman, testien, esitelmien ja keskus-telujen keinoin.

- Tuntui se aluksi tosi oudolta. Ei tuollais-ta ole ollut, että opiskelijat antaisivat toiselle myönteistä palautetta. Mutta kun siihen tot-tui, niin siitä tuli hyvä olo. Näillä tunneil-la myönteisyys ja pirteys tarttui, vaikka itse olisi ollut väsynyt ja innoton, sanoo Sinin opiskelukaveri Roosa Niva.

- Sen vastaanottaminenkin oli outoa kun siihen ei ollut tottunut. Aluksi tuntui, että onkohan tämä pakkopullaa ja tuon kaverin on kehuttava kun on käsketty.

Opetuksessa ja opiskelussa kiinnitetään usein liikaa huomiota virheisiin ja niiden korjaamiseen. Jos virheisiin kiinnitetään jatkuvasti suurin huomio, niihin myös ta-kerrutaan. Virheitä pitää korjata, mutta nii-tä korjattaessa pitäisi Päivi Salon mukaan ehdottomasti nojata oppijan vahvuuksiin. Ihmisen on tällöin helpompi hyväksyä vir-heensä ja heikkoutensa sekä oppia ne kor-jaamaan.

- Jos opettaja näkee vaikkapa oppimisvai-keuksista kärsivän opiskelijan vahvuudet hyvin, niin myös oppijan on helpompi hy-väksyä omat kehittämisen tarpeensa, täh-dentää Salo.

- Myös kritiikin vastaan ottaminen on har-joitusten myötä helpompaa, eikä siitä enää loukkaannu niin helposti. Siihen voi suh-tautua rakentavasti, eikä ota nokkiinsa. Voi kysyä miten asiat voisi tehdä paremmin. kertoo Terhi Säynäjäkangas.

Opiskelijat tuumivat, että vahvuuskasva-tuksen opintojen myötä ryhmähenki on pa-rantunut koko porukalla. Myös omaan toi-mintaan ja ajatteluun on tullut muutoksia.

- Varmaankin erilaisten ihmisten kunnioi-tus on se, joka minulla on eniten parantu-nut. Olen oppinut työskentelemään, vaikka kaikki eivät ajattele samalla tavalla ryhmäs-sä. Nyt osaa katsoa asioista avarammin ja eri kulmista, summaa Terhi.

- Silloin kun tunnistamme, että meissä kaikissa on jotain hyvää ja arvokasta, siitä tulee voimavara ja syntyy jokaiselle tunne, että olen arvokas juuri sellaisena kuin olen, tiivistää Päivi Salo.

Omien vahvuuksien löytäminen lieven-tää kateuden tunnetta, jota ryhmässä voi olla, jos joku on taitava, kaunis tai osaava. Se myös hillitsee pätemisen tarvetta. Omaa vahvuuttaan ei tarvitse korostaa, vaan se on luonnollinen osa itseä.

- Olemme harjoitelleet myönteisen pa-lautteen antamista ja toisen vahvuuksista nauttimista. Aiemmin on saatettu mitätöi-dä toisen vahvuuksia, jotta itse tuntisi it-sensä paremmaksi, kertoo opiskelija Sini Seppänen.

Vahvuuksienkautta


43

•Oppisopimuskoulutusonammatillisenkoulutuksenjärjestämismuoto,jossasuurinosaoppimisestatapahtuutyöpaikalla.

•Työssäoppimisenlisäksiopiskelijakäyoppilaitoksessajärjestettävässäkoulutuksessa.

•Oppisopimuskoulutuksentavoitteenaonopiskellaammatillinentutkinto.

•Työnantajahuolehtiiopiskelijanohjauksestatyöpaikalla.

•Oppisopimusonsamallamääräaikainentyösopimus,jossatyönantajasitoutuumaksamaanopiskelijallepalkkaatyössäoloajalta.

•Oppisopimuspaikkahankitaanitse.

Korotettu koulutuskorvaus on tukimuoto nuoren oppisopimukseen. Oppisopimustyön-antaja voi saada sitä keväällä peruskoulun tai kymppiluokan päättävän nuoren oppisopi-muskoulutuksen ajalta, kun oppisopimus sol-mitaan kyseisen vuoden loppuun mennessä.

OPPISOPIMUSon TyökokemUsTa,

palkkaa ja koUlUTUsTa

Korotettu koulutuskorvaus on ensimmäisenä vuonna 800 €/kk, toisena 500 €/kk ja kolmantena opiskeluvuotena 300 €/kk.

Vuonna 2015 Lapin oppisopimuskeskuksen alueella on ollut 11 korotetulla koulutuskorvauksella opiskelevaa nuorta. He opiske-levat yhteensä kahdeksaan eri tutkintoon, aloista on eniten synty-nyt oppisopimuksia tekniikan ja liikenteen alalle.

Oppisopimuskeskus neuvoo ja ohjaa oppisopimusasioissa.

www.lapinoppisopimus.fi

[email protected]

[email protected]

edulappi.fiMAHDOLLISUUKSIEN PAIKKA.

HAKUNEUVONTAPuhelin 020 798 4105

Sähköposti [email protected]

yhteishaUNPAIKKA.

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja

Datanomi

SähköasentajaICT-asentajaLevyseppähitsaajaKoneistajaPuuseppäVaatetusompelijaMaalariAutomaalariAjoneuvoasentajaLentokoneasentajaYhdistelmäajoneuvonkuljettajaPutkiasentajaTalonrakentajaMaarakennuskoneenkuljettajaKartoittajaElintarvikkeiden valmistajaLeipuri-kondiittoriLihatuotteiden valmistajaKaivosmies

Merkonomi

MetsäkoneenkuljettajaMetsuri - metsäpalvelujen tuottajaLuonto-ohjaajaYmpäristönhoitaja

LähihoitajaKosmetologiParturi-kampaajaLiikuntaneuvoja

Tanssija

TarjoilijaKokkiVastaanottovirkailijaMatkailupalvelujen tuottajaMatkailuvirkailija

ValmaTelma

HUMANISTINEN JA KASVATUSALA

LUONNONTIETEIDEN ALA

TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA

YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKE-TALOUDEN JA HALLINNON ALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

KULTTUURIALA

MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA

MUU KOULUTUS

Yhteishaku 23.2. - 15.3.2016 osoitteessa www.opintopolku.fi. Koulutuspaikkakunnat Kemijärvi, Kittilä, Ranua, Rovaniemi ja Sodankylä. Paikkoja myös ylioppilaille sekä ammattilukiovaihtoehtoja! Tarkista tarjonta ja paikkakuntakohtaiset koulutustiedot osoitteesta www.edulappi.fi!

taitava 2 / 2015

Documents