L12

Dosen t t rAnnel i MSkel i i

Suomen asutuksen y le is luet te lo

Kun ta i tava sukututk l ja on selv l t -

tenyt kaiken, mi ta henki ldhistor ian

keskeis ist i i lAhteist : i e l i k l rkonkir -

jo ista on tutk i t tav issa, h; in on par-

haissa tapauksissa selv i t tanyt esl -

is t ins i i jdr to ivot tavast i my6s esi-

i i i t ins i i 1600-Iuvun je lk lpuol iskol le

ast i . Tosin Suomessa on pal jon seu-

rakunt ia, jo lden pappi lat ovat vuo-

s lsatojen mit taan palaneet. Kirkko-

herrojen ja muiden papl : ien kot ien ohel la on tuhoi tunut kosol t i ar-

k i s t o j a , n i . i n e t t e t o i s i naan pape re i t a on t a l l essa vas ta l 8O0 - l uvus ta .

Jos tutk i ja haluaa ets i5 k l rkonkir jo ja vanhempia asiakl r jo ja selv l t -

teakseen juur iaan alna I500-Iuvun puol iv l i l i in ast i , h i inen on sukel-

let tava val t ion verohal l innon synnyt t : iml ln l i ih te is i in, ns. kameraa-

l is i in asiaki r jo ih ln, jotka ovat nykyis in a lkuper5ls ine Val t ionark is-

ton makasi ineissa ent isest5 emt imaasta Haminan rauhan j i i lkeen tuotulna.

Voudin- ja l i iSnint i le je i on yhteensa noin 13 000 nidet t i i , jo ten leh-

te i ta s i is r i i t ta5, ja n i imt i as iakl r jat ovat monessa suhteessa antoi -

s ia i osi t ta in n i is t i i ldytyy eslvanhernpien elamae ki rkonarkisto ja r ik-

kaammin vala isevia t ieto ja.

Mutta sanal la kameraal isen alneiston tutk iminen vaat i i kosol t i as ian-

tuntemusta. Asiaki r jat on laadi t tu ruots iks i ja kt r jo i tet tu saksalai -

sel la k i is ia la l la, minkd ohel fa n i iss i i on k i rkon ark lsto ista poikkeava

pi ta ja jako. Jos verol i ih te i t i i kaytet i i i in henki l6hlstor ian tutk lmukseen,

on a- ina mulstet tava, et te i n i i te o le tehty mei t i i var ten vaan oman al-

kansa tarpeis i in. T i l ik i r jasar jo jen tuhannet n i teet e lvat o le yhte-

ni i inen ldhdesar ja, vaan ni issA on verotuksen kehi t t t4nisen takia run-

saas t i e ro j a : vuode l t a 1550 on sd i l yny t e r l l a i s i a as i ak i r j o j a ku i n

vuodel ta 1650 ja h l imSlSiset voudlnt l l i t poikkeavat savolais ista.

--

1 ? 3

Tutk i jo i l la on kui tenki ,n kaytet tevisse oikot ie, j01la h i in saa k i iy t -

t66nsa vanhoja k i is ia lo ja hal l i tsenrat takin t i l lk i r jasar jo jen ydint le-

to ja. on olemassa Suomen asutuksen y le is luet te lo e l . i lyhyest i SAY,

t iet ty jen per iaat te iden mukaan koot tu ja j l i r jestet ty kameraal is ten

as iak i r j o j en a l neskokoe lma j a t i edos to .

SAY synty i vars in er ikoisest j - , s i l l i i sen ajatuksen keksi hyvin mo-

n i$uo l i nen ku l t t uu r im ies , t ea t t e r i n j oh ta j a , k i r j a i l i j a j a i n t om ie -

I inen histor ian harrastaja Jalmar l FINNE. Ai t insa kot iseudun Kan-

gasalan mukaan palavasydl imiseni i h i imdlaisena Fi"nne sai a jatuksen

tutk ia kaikki Hi imeen vanhat suvut ja s i t ten muodostaa naiden jese-

nistd yhteiso nlmel t i i Hameen huone. Hi int i i e i h i i i r innyt se, et te

oikeastaan Kangasala on vanhaa Satakuntaa, e i H5nret ta, s i l l t i hei -

mona y lasatakuntala iset ovat toki h i imdl i i is i l i .

H : imeen huone j 5 i va i n kaun i i k s i u t op iaks i , nu t t a sen s i j aan Ja lma -

r i F innen tutk imuksista synty i Suomen Asutuksen Yleis luet te lo, Iy-

hyest i - s i is SAYi ennen s i i td kaytet t i in p i tempi i l i k i r ja inyhdiste l -

naa SAYL . Han t ek i s i t i i a l uks i y ks i t y i s l n va ro i n j a l i i hes sa l " aa ,

kunnes p ro fesso r i U .L .Leh tonen y l i s t i s i t e H l s to r i a l l i sessa A j - ka -

kausk i r j assa vuonna J -922 )a n i i n s i i t e t u l i vuos ien m i t t aan j u l k i r

nen hanke . Kes t i ku i t enk in v i e l e vuo teen 1929 , ennen ku ln t yd t un -

nus te t t i i n n i i " n me rk i t t avaks i , e t tA s i t e a l e t t i i n r aho j - t t aa va l t l on

varoin ja s i t i i ryhdyt t i in laat imaan Val t ionark istossa tehty jen

suunni te lmj-en mukaan, e i enaiS Jalmar i F innen oman kukkaron ra jo i -

tuksia noudattaen.

SAY :n ens i r une inen va ihe va lm i s tu i vuonna 1934 , j o l l o i n Ja lma r i

Finne teyt t i 60 vuot ta. Tutk imusten aivan tarkkaa alkamisvuotta

el t iedete, mutta y le isest i o letetaan Finnen ryhtyneen Kangasalan

menneiden sukupolv ien selv i t ta jaksi noin vuonna 1906, joten taman

mukaan SAY t i iy t t i i is i nyt 80 vuot ta.

l .4erk i t tav iste ansio istaan huol imatta Jalmar i F inne ol i o l lut h ie-

nan k i j -s te l ty hatmo ja hdnet o l i saatet tu syr j i iy t t l i i i jopa Hdmeen

he imo juh l i a j l i r j e s te t t l i e ssS , mu t t a ny t h l i nen asemansa o l i k i i s t a -

ton par in minister inkin tu l lessa onni t te lemaan hi iml i l i i isyyden apos-

t o l i a . SAY :n va lm i s tum inen l i ses i F i nnen saamaa a r vonan toa , mu t t a

va l t av i en j uh l i en m ie l enk i i n t o i s i n j a m ie l eenpa inuv ln ndy te lma o l i

sytyt taa merkki tu let Hi imeen l innavuor i l le esih i .s tor ia l l tsen ajan

puolnstus j ar j este lmi i ; i kokei l len.

t'l 4

SAY!n plt i sl ls alun perln ol la sukututklmustaf mutta tuloksena

oll slltl korostetusti SAy, pailrotus sanalla asutus, ei htim5l6is-

ten yksildiden eikii edes sukuje"l tutklminen. Jalmarl Finne liihti

tutkimaan henki l6historian tarpeisi in jErjestelmdll lsesti voudLn-

t i l ien aineiston aina vuodesta 1539, ennen muuta maakir jat, ja

yhdistiirniiSn sitten muistlinpanol.staan erl vuosien tledot sllld

tavol.n, etta syntyist ketJuja. Koska tt:imeen aautuksen perusyksl.k-

k6 oli talo ja koFka maakirjat slsaltevet koroBtetustl valn tnaa-

veron maksajat, aLnelstosta muotoutuL luonnostaan taloluetteloita.

Yhden talon omistajat koottlin slis lsiintiiketjulksl, ril.ppumatta

sl i ta ol ivatko he sukua tolsi l leen val ei.

sAY:n sivutuotteena salvat alkunsa aukuti lakunnlaklr jat, jolssa

on hleman enemman Finnen alkuperdLsta Hiimeen huoneen ajatusta

kuin sAYsssA: ni isEa s€lvlteta5n valn yhden suvun asumlsta sa-

malla paikal la mahdell i l lmman pttkl l le menn€lsyyteen, el talojen

kalkkla oriristajla vu€dcata 1539. Tolsaalta sukutilakunniakirjan

tietojen rajoit tuminen vain isi int l in ja enHntl in on pal jon Ha-

meen huonetta suppea$paa, slllH nllsta ei nEy, mihin isennaksi

kohonneen pojen vel jet lAhtivat, sLsarLeta puhumattakaan tai

muista sukulaisista. Emannan syntypertkt i ln el kdy l lml, jol lel

talo o1e periytynyt hiinen kauttaan, sillt kuha nyt nalsten tuo-

masta. panoksesta ol lsl kl innostunut.

SAY on kAytanniiss: i mustien ki iainkir joi tettujen suurten nitelden

sarja, jota ei ole painet(,u eike sltei t iet l i : lkseni ole aikomusta-

kaan julkaista, si l le ni lden laatlminenkln on jo lopetettu. Yhdel-Ia aukeamalla on 20 vuatta ja musteen erl v6ri t osoit tavat, mlst6

asiakir joista t ledot on keretty. Koska taydell tsimnSt niteet ka-

sit t5vat koko t l l lk i{Jasarjan el l vuodet 1539-1809, sl ls 270 vuot-

ta, yhden talon kaikkl ornlstajat ovat luettavlssa avaamaLla kir-joista 14 aukeamaa.

Kiiyt i inn6ssi i SAY:n niteet elv5t ole yhteni i isi6 elsII ldl tdt in, valkkapitiijiin kirjat kattalsivat koko tuon 270 vuoden kauden. L6hteet

ovat neet rajolt taneet ja muokanneet kir jojen slseltde nJ.ln, ettA

vanhimnat tletlgt on saatu ennen muuta vain maakirjolsta. Klrkollls-ten verojen tledot tulGvat t5ydentiirniian maakirja-alnelstoa 1550-luvusta, uselrunite1r Vuodesta 1555, ja 1570-Iuvusta voudlnt l leihlnl i i tett i ln autioluetteloita.

Maakir jat iedot gn kir joi tettu taval l isinuoalla musteel la el l sini-

t75

seIIA, ja jos tieto oli seuraavana vuonna sanna, nlmen sLjasta on

nerkit ty seka SAY:n laatlJan etta luki jan ty6n helpottamlseksi

vain pieni hakanen. Klrkolllnen tleto on maaklrjamerklnnBn alla

punaisena ja jos talo ldytyy autl.oluettelosta, se on klrjoltettu

vlhreAllA.'Ruskea verl on varaltu erltyistledoLlle, muun muaasa

apuveroluettelolsta saatavllle. Verit erottuvat toislstaan 6e1-

vastl vain Valt lonarkistossa si i l lytett l iv ista nltel.sta, el mikro-

f l lmeistS.

voudlntilit paattyvet ja leenintlllt alkavat vuonna 1634. t6l161n

naaklrjat jHykistyv:it muuttumattoniksl ell niihin merkittiln vuo-

desta toiseen sana isdnt5, kun taas henkiklr joihin pyri t t l in kir-

Jolttamaan nllte isentiS, em5nti5 Ja muuta vaest66, joka todella

elt ja hengltti. Te1161n my6s sAY luopuu maanomistuksen aeuraaml-

sesta henklklr jojen tul lessa ni in keskeisiksi, ettA ne on klr jol-

tettu slnlsel l i i pi i i ivdrl l l5; SAY k6slt teA jokalsen henklklr jotte'

tun lsannastS renklJ.n ja emannastii plikaan. tilaakirjatleto on mer-

kltty ruskealla ja useln se n5kyy vain vasemnassa laldassa koko-

nalsena klrjoltettuna, sitten vain hakasella tolstettuna alkupe-

rf l lstenkln naaklr jojen ol lessa vuodesta toiseen edeltaj lensa ko-

ploita. Klrkolliset veroluettelot ja autioluettelot vdlstyvlit

henkiktr jojen t lel te.

Isovlha nerkitsl muutaman vuoden ltihdekatoa, mutta sen jHlkeen

Suomen vAesto kasvoi hyvin ripetisti Ruotsln vallan vllneisen6

wosisatana ja viihitellen lalnseadannonkin oll oslttaln Joustet-tava niin, ette vahltellen taloja saatlLn jakaa. Koska ldiinlntl-

llen verifikaattinitelden alkuperalslssei henkikirjoissa on talo-jen nimet, SAY:n niteet ovat vlel8 yksinomaisenmLn kuln 1600-1u-

vuLla henklklrjatiedostoja. Samalla ne menettAv5t nerkltysteen,

koska uselmplen seurakuntlen arklstot ulottuvat 1700-Iuvun alku-

puolelle ja nllden tarjoanat henkllOhistorian tiedot ovat tuntu-

vasti henkiklr joista saatavia antol.senpla.

SAY oli syntyper5ltaSn ham5liilnen ldea, mutta vuosiklmmenlen mLt-

taan se ulottul Kangasalta laajaltl Lansl-Suomeeni Savo Jet ko-

kel luksl, 6l l l i i i tasuomalalnen 1500-luvun maaklr ja-alnelsto ei

sopeutunut lSntlseen jdrjestelmHdn. SAY:n kattavuuden nekee vABn

kortistosta, mutta my6s VA:n kyrunenkunta vuotta sltten julkalse-

nasta oppaasta, johon on koottu nyds ylelslmplii lyhennykslti.

Koska SAYsn niteitA klr jottett i in l6hes 80 vuotta, nl iden tutkinl-

L 7 6

nen on hieman problemaatt is€a, PefUedjatus pysyi koko ajan samanan

se et tA tavoi t teena o1i koolg yhden ta lon t iedot vuodesta tEl f leen.

mutta kaytann6ssi i on vaihte lgat Aje i t ta in on katsot tu, et ta kyrune-

nysluet te lo ista merki taen $r{Oe Vi l ja, a jo i t ta ln on tyydyt ty pgimi-

maan vain veronmaksajan ni6 i lq syf jaytet ty hanen maksamqReq vero,

Toinen horjuvuus koskee aEtqveEglUetteloiden kdyttiinistii. SAY sn

epiiyhteniiinen, niin etta salte keko Suomesta koottu vero qn mukana

to l s i s sa p i t a j i s se , t o i q i gEa e i .

Sukututk i jo i l la on tayel , . l igegt i es i tet tAvln i i l in kolme kygpycta kun

he alkavat turvautua gAJ;n epuun. Uusl- k i iy t t l i jd hennastelee ensin

er ivAr is ia mustei ta g1k: i ggaa tu lk i ta hakasia ta i lukoa ni te i ta

muutenkaan oikoptiStii. nptta t:fuoan taidon hiin oppii kultenkin na-

peas t i .

Toinen kysymys, s i l ten kqF sukututk i ja on osannuL pelmia i tsel leen

kaiken ni te iden tar joelnen informaat ion, koskeg t letQjen kat tavuut-

ta: r i i t teeki i t i imi i , eEt; i e len avannut SAY:n r l *Eeet vai p i taak6 Iu-

kea v ie l5 a lkuperdis i i i aSiakir jo ja? Miten tafkkeaR ndisst i o51 kaikki

t iedot , onko olernassa jeta in muutakin?

Yleiss i iSntdna on todet tava, et te i SAY kata kaikkte voudin- ja l l i i i -

n int i l ien tar joamia t i .eto ja. . Edel l i i totesin je, , et ta osa apuverois-

ta on poimit tu vain muutami in n i te is l in, mutte l iseksl t i l ik i r jasar-

jo issa on kosol t i muuta informaat iota. Vain Faf i es imer-hkia maini -

takseni , 1610-1uvun alussa koot t i in El fsbofqin to is ia luRnal ta, jo l -

Io in synty i hyvin mielenki into is ia asiaki r jo ia, ja l7oo-Iuvr t l la kan-

net t iLn pal jon y le l l isyysveroja. SAY ei pal jgsta, kuinka nonta ik-

kunaa ol i tutk imassanne ta lossa ei s i ta, nqqskasiko eqi=isdnne. :

Si ta pai ts i on muistet tava, et te SAY on vein puut teel l is t4 ihmis-

tybta ja sen ni teet ovat epatasais ia. Vaikka laat i ja on kdyrt t i inyt

t iet tye asiaki r jaa, h i in e i oIe vel- t ta imette ot tanut mukaan kaikkia

tietoja, joko huolir,rattomuuttaan tai osaamattonUuttaan. Vanhat kA-

sia lat ovat tuot taneet vaikeuksia jopa SAY:n tqf , i jHl l fe, Jos s i is

SAY:n merkinte neyt tea kasi t t i imatt6mAlta ta i Vejeal ta, kannattaa

ka t soa . i t se as i ak i r j as ta , puu t t uuko j ok l n t j - 9 t 9 t a i m i t 5 on l ue t t u

vdl i r in.

Ja lopuksi kolmas kysymys koskee s i ta, mista fdytyy tutk i t tava ta-

I o j a ky l i i . Ruo t s i n va l l an as i ak i r j o i s sa on kesk ia j a l l a l uo to ha l -

l in to jako, e i nykypi te j len mukainen. AIun per i -n SAY:n ni te i t i i l i ih-

1 7 7

dett i in k i r jo i t tamaan voudint i l ien I 5 00- luvun hal l in topi t t i j i i j aon

mukaan. Esin. kot ip i tSjani Asikkal ; r u lot tu j . t i i l l6 in Heinolan taak-

se nykyiseen Mantyharjuun, mutta toLsaalta tiimiin piilvSn Asukkalan

pohjois inpia kyl i2 i kuulu i PadasJoer, hal l in topi t i i j i i i in .

Uyohenunin SAY:n ni te i ta on pyr i t ty k i r jo i t tamaan nykylsen hal l in to-

jaon nukaisest i e l i kokoamaan k i r jo iks i ne kyl i i t , jo tka ovat 1900-

luvun kuntaa, s i i ta huol imatta mista n i i ta on ets i t t5va voudint i -

l ien aikaan. Osi t ta in t i imd on tehty samal la kun SAY:n vanhimpia

nl te i ta on muutenkj ,n k i r jo i tet tu puhtaiks i . TastA syystS, vars in-

k in Hi imeessS, Jalmar i F innen perusmaakunnassa, on sel la is ia p i t i i -

j iH jo ista on olemassa pert i t i kaksi sar jaa SAy:n ni te l ta, sekA

alkupereiset konsept i t et ta uudet puhtaakslk i r jo i tetut . Mutta yh-

iseste er isnimestean huol imatta ne kat tavat maant ieteel l lsest i

to is istaan poikkeavan alueen; konsept i luet te lo iden Asikkalassa on

in muutama yhteinen ky15 puhtaaksik i r jo i tetun Asikkalan kanssa.

ta sukututki jan pitaisi kysyi i lopuksi kaikkein

ten luotet tavla SAY:n t iedot ovat? Per iaat teena

lon t iedot er i lehteista, mutta miten tesse on

iedot todel la onnistut tu j l i r jest t i rnAan ta lo i t ta in

re i t a t o i s i i n sa?

aus on os j . n su ru l l i nen , s i l l S l n i t e i s sS on kehno ja yks i k6 i tS ,

rs inkin kaakkoisesta Hi imeest i i k i r jo i tet tu ja. Tdki i lS iset ky lat

lvat Suomen suur impj-a, e ika maakir jo issa ole ta lo jen nimi i i en-

I700- luvun alkua, minki i ohel la on muistet tava H: imeen valmis-

ensiksi . My6hemmin SAY:n laat i jo i l la on ol lut sekd enern-

n kokemusta et ta helpompia aluei ta tutk i t tavanaan.

ke pahimnat sotkut ovat Uudenkylan hal l in topi t i i jassi i . I i t iss i i

es im, kyl : i , jonka 13 ta l -osta l l on sekoi tet tu perusteel l isest i

insa valn kahden ol l ,essa oikein, ja n i idenkin mahdol l isest i

sat tumalta, e i s i .ks i et tA SAY:n laat i jan ta idot o l is ivat

taneet ndmii talot muusta kyliistii. Jos tutkii tiimlin alueen ky-

e, kannattaa poimia SAY:n ni te ista t iedot vuosi te l len ja jar jes-

ne s i t ten l tse ta lo iks i luot tamatta la inkaan SAy:n antarnaan in-

t i oon .

rheet sel i t tyvet si ten, ette vaikka }500- luvun maakir jo ista on

ohel Ia verol-uvut , n i iden antamia t ieto ja

Tal-ot on rakennettu yhdistlinallii vain

t tu isant len nimien

tarkein kysymys:

on yhdist i i2 i yhden

onnistut tu? Onko

sekoi t tamatta

I o le k i iy tet ty hyvi iks i .

L l 8

mj.esten nimie ket ju iks i , tu loksen hul lunkur isuudesta huol imatta:

n i inpa SAY ei eperdi jakaa piente L/12 koukun ta loa kahdeksi I , /3

t i l a ks i . Laa t i j a e i o l e s i i s osannu t t ukeu tua s i i hen sauvaan , j o -

ka ol is i tar joutunut veroyksik6iden ja verotuksen perJ.aat te iden

tuntemisesta.

Toinen er i - ty isen ongelmal l inen aikakausi on ol lut 1600-Iuku.TAI-

Io in maakir jo issa to istu i vuodesta to iseen se ls l inni in n imi , joka

per iyty i vuosj"sadan alusta ta i , v i imeistaan 1620-tuvusta el i se

hahmotet t i in v i ih i te] len ta lo i r n imeksi , e i eni i5 henki l6ks1. Sen

si jaan henkik i r jo ih in koot t i in ne ta lonpojat ja muut henki lot

jo i t ta saat i in keratyksl henkirahat . N:he k i r jo i tet t i in i lman ta-

lo jen nimi l i e ikd edes maakir ja j i i r jestykseen. SAY on s i jo i t tanut

henkik i r jo jen asukkaat ta lo ih in to is inaan suorastaan arvaarnal la

ja umpimahkaan ainoan ohjenuoran olLessa, et tA maakir jan aut io-

t i la on jatet tava k i r ja imel l isest i asumattomaksi . on s i is o l lut .

l i ihes arpomista pl i i i te l l i i , onko Antt i Ant inpojan ninel16 rnaakir jo is-

sa kulkeneen ta lon isante Mikko Mikonpoika vai Heikki Heik inpoika;

nimist i i e i saa mit i iSn tukea.

Jos sAY:n Iaat i jat o l is ivat tunteneet l i i i in int i le jH paremmin, he ei -

vat o l - is i tukeutuneet vain henkik i r jo ih in vaan he ol is ivat kdyt ta-

neet kyrunenysluet te lo i ta yhdistdmaan maakir j at henkik i r jo ih in. Ten-

ne naet ta lot rnerk i t t i in muotoon: Ant t i Ant inpoika eI i Sip i Sip in-

po i ka .

Huomattava osa vanhojen konsept imaisten SAY:n ni te iden v i rheist i i on

ko r j a t t u puh taaks i k i r j o i t e t t u i h i n n i t e i s i i n , s i l l i i va i kke i VA :n

asiaki r jo ih in saa t ietenkaen mtssi i i in n imesse k l r jo i te l la mj- t i i i in ,

tutk i jat ovat vuosikynunenten mj. t taan pi - i r taneet nuol ia ja mui ta

merkkej i i SAY:n pahimpien v i rheiden oikaisemiseksi e l l t ie to jen s i i r -

tdmiseksi o ikeiden ta lo jen kohdal le.

Puutte istaan ja v i rheistSan huol imatta SAY on korvaamattoman arvo-

kas , n i i n e t t d me id i i n on syy ta o l - l a k i i t o l l i s i a Ja lma r i F i nne l1e ,

joka alo i t t i t ; imi in tydn ja jopa kustansi s i t i i par ik)&unenta vuot ta.

Tai jos o lenme tarkkoja, n i in v i i r , re k i idessa k i i tokset kuuluvat h i i -

nen i i id i l leen, poikansa uupumattomal le innostaja l le, s i l l i i mi t i ipd

miehet sais ivat . maai lmassa aikaan i lman naisten nakymatdnta tukea.