taitava 2/2014

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI 2/2014

TAITAVATEEMANAaikuiskoulutus!

YRITTÄJÄKSIopintojen jälkeen?

Monimuoto-opiskelusopii Lappiin

MITEN UUSILLE

URILLE TYÖ-ELÄMÄSSÄ?

Vaihtoehtona oppisopimus

Osaamisen parantaminen on yhteispeliä Mestariksi erikoisammattitutkinnosta

2

Tämä meille niin tuttu sanonta kuvaa tilannetta, jossa jollakin ihmisellä on tilanne näyttää, mihin oikeasti kykenee. Esimerkiksi ihmisellä on takana jo useita keskeytyneitä koulutuksia ja oppilaitos antaa henkilölle vielä yhden mahdollisuuden aloittaa uusi kou-lutus. Hänellä on näytön paikka. Voihan näytön paikka liittyä myös urheilujoukkuee-seen, joka on pelannut pitkät tovit heikosti ja lopulta on tultu siihen pisteeseen, että on oikeasti näytön paikka ja pelisuorituksen täytyy parantua.

Mitä osuvimmin näytön paikka liittyy aikuiskoulutukseen, jossa tutkinnot suorite-taan näyttötutkintoina. Näyttötutkintojärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1994, jonka jälkeen on aikuiskoulutuksena voinut suorittaa 2. asteen tutkintoja näyttötutkintoina. Lyhyesti ja tiivistettynä: tutkinnon suorittaja osoittaa tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon/osaamisen tutkintotilaisuuksissa eli näytöissä. Tutkintosuoritukset ovat sikäli ainutlaatuisia, että arviointi perustuu puhtaasti niihin. Tutkintotodistusta ei saa sillä, että kulkee kiltisti koulussa eikä tule poissaoloja. Ei liioin silläkään, että opiske-lija nappaa pelkkiä kolmosia tenteistä ja kokeista valmistavassa koulutuksessa. Tutkin-totodistus tulee pelkästään siitä, että tutkinnon suorittaja selviytyy kaikista tutkintoti-laisuuksista perustutkinnossa arvioinnilla 1-3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnossa hyväksyttynä. Kun kaikki pakolliset ja riittävä määrä vapaasti valittavia tutkinnon osia on suoritettu edellä mainitulla tavalla, lähetetään tutkintosuorituksista arviointiesitys tutkintotoimikunnalle, joka tekee lopullisen arviointipäätöksen. Noin kuukauden ku-luttua arviointiesityksestä kolahtaa tutkinnonsuorittajan postiluukku ja tutkintotodistus on saapunut perille.

Näyttötutkinto vaikuttaa vähän epäreilulta. Miksi hyvin suoritettu valmistava kou-lutus ei auta lainkaan asiassa? Toisaalta tutkintotilaisuuksissa ei kysytä, missä tutkinnon suorittaja on hankkinut osaamisensa. Vaikka koulutus olisi mennyt päin prinkkalaa, mutta tutkinnon suorittajalla on riittävästi työn tai harrastusten kautta hankittua alan osaamista, voi hän menestyä tutkintotilaisuuksissa hyvin ja saada tutkintotodistuksen. Todellisuudessa voidaan mennä niinkin pitkälle, että tutkinnon suorittaja suorittaa tut-kinnon käymättä lainkaan valmistavaa koulutusta eli ei yhtään päivää koulua ja silti tutkinto takataskussa. Tätä väylää tosin käytetään äärimmäisen harvoin, sillä kaikista tutkinnoista noin 95 % suoritetaan valmistavan koulutuksen yhteydessä.

Ei muuta kuin tule rohkeasti mukaan aikuiskoulutukseen ja näyttötutkintoihin. Tutkintotilaisuus eli näytön paikka on vaativa, mutta ehdottoman oikeudenmukainen paikka osoittaa oma osaaminen.

Jukka KaikkonenOpinto-ohjaaja, aikuiskoulutusTekniikka ja liikenne, luonnonvara-ala

Näytönpaikka

3

Startti yrittäjyydelle s.4Ninan tie yrittäjäksi s.6

Oppia monessa muodossa s.7Jukka käänsi rattia uusille urille s.8Miten rahoittaa aikuisopinnot?

Reijo tuntee Lapin työt

s.10

s.11

s.12

Elämän-makuinen opinnäyte-työ

ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN LEHTI

PAINOSMÄÄRÄ: 2500 kpl

TOIMITUS JA TAITTO: Petteri Nissinen puhelin 020 798 4118 [email protected]

PAINOPAIKKA: ERWEKO Rovaniemi

Ovet auki ammattiin!

Luulin osaavani s.20

s.16

s.24Kartta osaamisen poluille

Aivan muuta kuin meikkaamista s.32Menestyjäksi Lapissa s.15

s. 12

Uralla eteenpäin oppisopimuksella s.19

”Voi sanoa, että se oli rakkautta ensi-silmäyksellä”

Sisällysluettelo

4

Startti yrittäjyydelle

Yritystoiminnan aloittaminen on monelle sitä harkitsevalle hyppy tuntemat-tomaan. Pelot yksinjäämisestä ja oman osaamisen riittämättömyydestä nou-sevat helposti pintaan. Rovaniemen Kehitys Oy:n ja Lapin ammattiopiston starttipaja auttaa vastavalmistuneita oman yritystoiminnan aloittamisessa.

Teksti: Anne Liedes Kuva: Petteri Nissinen

5

Starttipaja myös jatkaa yrittäjyyskoulun viitoittamaa tietä ja kannustaa ammattiosaajia kohti yrittäjyyt-tä. Starttipaja tarjoaa tukea, ohjausta sekä kattavan asiantuntijaympäristön uudelle yrittäjälle jopa kahden vuoden ajalle – ilmaiseksi. Toiminta on täysin vapaa-ehtoista ja luottamuksellista, mukana olemisen kesto vaihtelee henkilöittäin tarpeen mukaan.

Yrityksen perustamiseen liittyy paljon päätöksiä, käytännön tehtäviä ja tiedon hakemista. Näissä kaikissa kysymyksissä ja eteen tulevissa haasteissa saa tukea ja opastusta starttipajasta. Starttipajan projektipäällikkö ja yritysneuvoja Jari Kunnari kertoo starttipajan toimi-van yhden tiskin periaatteella tarjoten samasta paikasta kaikki työkalut yrittäjän alkutaipaleella.

- Kolme yritysneuvojaamme, välineemme ja tilam-me ovat starttipajalaisten käytettävissä. Järjestämme myös asiantuntijaseminaareja sekä yrittäjyysluentoja.

- Paras palkinto tästä työstä on se, kun näkee yrittä-jän toteuttamassa unelmaansa.

Starttipaja on vahvasti mukana Rovaniemelle synty-neessä RoiHub –yrittäjäyhteisössä, joka toimii Rovaka-dulla entisen Nordean yläkerrassa.

- Ilman starttipajaa olisin tuskin vielä aloittamassa omaa yritystoimintaa. Olen saanut valmiudet toimia yksinyrittäjänä, enkä ole jäänyt missään vaiheessa yk-sin. Pajatoiminta on ollut itsenäistä työskentelyä am-mattilaisten ohjauksella. Lähdin yrittäjäksi luottavaisin mielin tietäen, että tukea ja turvaa on saatavilla yhdellä puhelinsoitolla, kertoo huhtikuussa oman toiminimen perustanut kosmetologi Saara Rantatalo.

YRITTÄJYYSKOULUSSAYHÄ ENEMMÄN AIKUISIALapin ammattiopistossa on vuodesta 2008 toiminut monialainen yrittäjyyskoulu, jonka tavoitteena on tu-kea ja ohjata yrittäjyyteen tähtääviä nuoria ja aikuisia. Tämän lisäksi yrittäjyyskoulu levittää tietoutta yrittä-jyydestä laajemmin kaikissa Rovaniemen koulutuskun-tayhtymän oppilaitoksissa sekä vahvistaa yrittäjämäisiä toimintatapoja oppilaitosten arjessa. Yrittäjyyskoulun keskeisin tehtävä on järjestää Yrittäjyys (10ov) ja Yri-tystoiminta (10 ov) opintokokonaisuuksia niille perus-tutkinnon suorittajille, joilla on tavoitteena oman yri-tyksen perustaminen. Yrittäjyyskoulu toteuttaa myös ammattitutkintojen valinnaisia yrittäjyysosioita yrittä-jyyttä suunnitteleville opiskelijoille.

Nuorten osalta toiminta on ollut hyvin aktiivista jo vuosia, mutta viimeisimpien vuosien aikana myös ai-kuisopiskelijoiden määrä on lähtenyt selvään kasvuun. Yrittäjyysosaamisen kehittämiselle on olemassa selvä tilaus.

Yrittäjyyskoulun ryhmät ovat monialaisia ja ta-voitteellisesti yrittäjyyteen tähtäävien opiskelijoiden ryhmiä. Opiskelijoita valmennetaan monimuotoises-ti: lähiopiskeluna, verkko-oppimisympäristössä (mm. Yritys-Suomi palvelut) sekä henkilökohtaisena ohjauk-sena.

Starttipajassa on rento ja välitön meininki. Töitä tehdään to-sissaan vaan ei totisena. Lapin ammattiopiston yrittäjyyskoulun Anne Liedes ja Rovaniemen Kehitys Oy:n Jari Kunnari ovat startti-pajalaisten tukena tiellä kohti yrittäjän unelmia.

6

Olimme olleet kaupan alalla jo noin 17-vuotta ja olimme jo jonkin aikaa miettineet lopettamista mm. liiaksi kiristyneen kilpailutilanteen vuoksi. Samaan aikaan lopettamispäätök-sen kanssa, piti miettiä että mitä sen jälkeen. Olimme kum-pikin aina tehneet töitä ja oli itsestään selvää että paikoil-leen ei voi jäädä. Miehelläni oli ollut jo tovin autokorjaamo lähinnä harrastuksena, joten hän päätti alkaa kehittämään sitä. No entäs minä sitten, mitä ihmettä minä tekisin? Olin haaveillut jo muutamia vuosia opiskelemaan lähdöstä, sil-lä lähihoitajan työ kiinnosti kovasti ja työnäkymätkin oli hyvät.

Ehdin juuri ja juuri mukaan sen kevään yhteishakuun. Kun sitten tuli päätös, että olin päässyt kouluun, tuli sa-massa kirjeessä mainos yrittäjäkoulusta. Mietin asiaa hetken ja päätin hakea myös sinne ja pääsinkin. Siitä alkoi haave omasta hoiva-alan yrityksestä ja selvää oli se, että haluaisin tehdä työtä vanhusten hyväksi.

Kolme vuotta opiskelin ja suunnittelin oman yrityksen perustamista. Harjoittelujaksoilla huomasin, että ajattelin kuin yrittäjä ja mietin jatkuvasti miten asioita voisi kehittää. En haluaisi olla vain työntekijä, vaan haluaisin pystyä vai-kuttamaan asioihin ja toteuttaa ideoita. Ymmärsin että jos jäisin työntekijäksi, motivaationi ja mielenkiintoni hiipui-si nopeasti. Näin paljon puutteita vanhustyössä ja minulle vahvistui ajatus siitä, että tulisin tulevassa yrityksessäni te-kemään kaikkeni, jotta vanhuksilla olisi mielekkäämpi arki. Halusin lievittää niitä turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteita, joita vanhukset kokivat.

Keväällä 2014 valmistumisen lähestyessä tajusin, että myös yrittäjäkoulu loppuu ja minun pitäisi olla valmis yri-tyksen perustamiseen. Periaatteessa olinkin, mutta en aivan. Minulla oli selkeä liikeidea, mutta käytännön asioiden hoi-taminen tuntui liian haastavalta, paperiviidakko hirvitti. Liiketoimintasuunnitelman kanssa olin jumissa, en saanut tehtyä siitä mieleistä ja pian koneellani oli tallennettuna monta suunnitelmaa ja kaikki keskeneräisiä. Minulla oli vii-meinen tapaaminen yrittäjäkoulun opettajani kanssa ennen

valmistumistani. Opettaja oli kannustava ja uskoi liikeide-aani. Hän ymmärsi, että tarvitsisin tukea vielä valmistumi-sen jälkeen, jotta en luovuttaisi. Opettaja kertoi siirtävänsä minut Rovaniemen kehityksen starttipajaan.

Starttipajan ansiosta asiat alkoivat edetä. Sain hyvin apua paperiviidakosta selviämiseen, liiketoimintasuunnitel-man ja laskelmien tekemiseen, sekä markkinointiin. Asioita hoidettiin yksi kerrallaan ja pian huomasin, että asiathan rupeavat loksahtelemaan paikoilleen. Asioita ei tehty mi-nun puolesta, vaan sain ohjeita ja vinkkejä, joiden avulla onnistuin etenemään asioissa.

Liikeidea on hioutunut matkan varrella ja monista ka-rikoista ja vastatuulista on menty läpi. Eikä vastukset var-masti lopu, mutta tahto tehdä työtä vanhusten hyväksi on niin suuri, että uskon selviäväni. Jos olisin jäänyt ihan oman onneni nojaan valmistuttuani, voi olla että oma yritys oli-si jäänyt vain haaveeksi tai ainakin sen perustaminen olisi venynyt todella pitkään. Jo pelkästään yhteyshenkilöiden löytäminen yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa olisi ollut työlästä yksin. Starttipajasta sain nimiä ja yhteystieto-ja, joiden avulla sain helpommin asioita selvitettyä, sekä ar-vokasta apua mm. starttirahan hakemiseen. Myös monista starttipajan järjestämistä koulutuksista löytää helposti itselle sopivat ja tärkeät. Itse sain paljon hyötyä arvonlisäverotusta koskevasta koulutuksesta, sillä sen tietomäärän kaivaminen itse olisi ollut enemmän kuin haastavaa.

Tänä syksynä sain myöntävän päätöksen starttirahasta ja uskaltauduin irtautumaan työstäni kaupungin kotihoidos-sa. Oma yritykseni, oma lapseni, syntyi ja sai nimekseen Hoiva Villa. Yritys tarjoaa ikäihmisille kotipalveluita suurel-la sydämellä. Lähihoitajana voin tarjota niin hoidollisia pal-veluita ammattitaidolla, kuin tukipalveluita arjen helpotta-miseksi. Minulla on lisäksi paljon suunnitelmia yrityksen laajentamiseksi kattamaan ikäihmisten tarpeita kokonais-valtaisesti. Toivon että saan tehdä työtä vanhusten parissa pitkään ja olla omalta osaltani parantamassa Rovaniemen alueen ikäihmisten arkea ja palveluita.

Teksti ja kuva: Nina Marttiini, Hoiva Villa

TarinaniyrittäjyyteenOli maaliskuu vuonna 2011. Istuttiin

mieheni kanssa tavaratalomme kahvios-sa aamulla ennen liikkeen avaamista ja

totesimme että tämä on nyt nähty.

7

Samaan aikaan Lapin ammattiopiston opettaja Airi Määt-tä on ottanut ohjat käsiin etäopetusluokassa Porokadun toimipisteessä Rovaniemellä. Opiskelijoita ilmestyy virtu-aaliluokan tiloihin ja tervehdykset vaihdetaan. Aiheena on hoitosuunnitelman laatiminen ja ruudulla näkyy yhdessä työstettävä harjoitustehtävä. Opiskelu voi alkaa.

Ammatti on Lahtelalle ensimmäinen, sillä aikaisemmat opinnot hotelli- ja ravintola-alalla jäivät kesken vuosia sit-ten. Ilman koulutusta ei kiinnostavia töitä löytynyt ja alan valinta tuntui hankalalta. Lopulta työvoimatoimiston am-matinvalintapsykologin pakeilla selvisi, että hänelle sopiva ala voisi olla hoitoalalla.

- Ainakin nyt tämä tuntuu kyllä oikealta ratkaisulta, tuumii suun- ja terveydenhoitoon erikoistuva Lahtela.

Neljävuotiaan pojan äidille monimuoto-opinnot ovat olleet erinomainen ratkaisu. Opiskelu on joustavaa ja onnis-tuu myös lapsen ollessa kotona. Etäyhteydellä käytyyn kou-lutukseen voi myös palata, sillä monet opinnot ja materiaalit nauhoitetaan talteen. Monimuoto-opinnot ovat joka tapa-uksessa aivan oikeaa opiskelua ja vaikka opinnot ovat jous-tavia, on läsnäolo kuitenkin tiettyyn rajaan asti pakollista.

- Töitä opintojen eteen saa tehdä tosissaan ja tahti on melkoinen. Silti pidän hyvänä, ettei poissaoloja tule, kun osallistuminen opetukseen on helppoa, sanoo Lahtela.

MONIMUOTO-OPISKELU SOPII LAPPIINLappi on laaja-alue ja siten otollinen maaperä monimuoto-opiskelulle. Kuulokkeet, mikrofoni ja tietokoneen näyttö tuovat opinnot sinne missä opiskelijakin on. Tämän vuoksi tällainen tapa opiskella soveltuu hyvin monenlaiseen elä-

mäntilanteeseen. Monimuoto-opiskelu kuitenkin myös vaatii enemmän aktiivisuutta opiskelijalta kuin perinteinen lähiopetus.

Monimuoto-opiskelussa eri opiskelumuodot ja oppimis-ympäristöt sekä yhdistyvät että vaihtelevat. Nykyisten hyvi-en tietoliikenneyhteyksien aikana siinä painottuvat verkon kautta tehtävät opinnot, mutta moni asia on yhä opiskeltava lähiopetuksessa. Hyväkään virtuaalinen luokkatila ei korvaa aitoa kohtaamista, mutta suuren osan opinnoista voi suo-rittaa omalta paikkakunnalta satojenkin kilometrien päästä.

- Esimerkiksi teoriaopinnot käydään hyvin usein verk-ko-opintoina, mutta jos ajatellaan vaikkapa lähihoitajan koulutusta, niin ensiaputaitoja tai laboratorio-opintoja ei voi oppia ruudulta, kertoo Lapin ammattiopistossa moni-muoto-opintojen ja verkkopedagogiikan kehittämisen eteen jo vuosia pioneerityötä tehnyt Kaisa Räikkönen.

Monimuoto-opinnot ovat usein myös hyvin monipuo-lisia niin sisällöiltään kuin työskentelytavoiltaan. Osa opin-noista tehdään opettajan vetämänä, osa ryhmässä ja osa it-senäisesti. Erilaiset oppimisympäristöt valitaan tarkoituksen mukaan. Vaikka ohjelmia voi olla useitakin erilaisia, opin-not eivät vaadi erityistä tietoteknistä osaamista. Perustaidot tietokoneen, internetin ja sähköpostin käytöstä riittävät.

Monimuoto-opiskelijan päivään kuuluu usein itsenäi-siä tehtäviä tai ryhmätöitä verkossa, jotka myös puretaan yhdessä verkossa. Myös työssäoppiminen on iso osa moni-muoto-opiskelua. Jokaiseen tutkinnonosaan kuuluu työssä-oppimisjakso, jonka voi tehdän vaikkapa omalla kotipaik-kakunnalla. Lähes poikkeuksetta myös ryhmän opettaja käy työssäoppimispaikalla.

Laura Lahtela istuu kotona Korkalovaarassa kuulokemikrofoni päässään aamukah-vin jälkeen. Tietokone on auki ja luokkahuone parin klikkauksen päässä ruudulla. Alkamassa on lähihoitajaopetus monimuoto-opiskeluna Lapin ammattiopistossa.

Oppia monessa muodossa

Teksti ja kuvat: Petteri Nissinen

8

Uusille urille

Jukka Lassila on 49-vuotias rovaniemeläinen alanvaihtaja. Hänelle uusi ammatti oli pakon sanelema juttu. Oikuttele-va polvi ei enää kestänyt metallialan töitä ja vakuutusyhtiön sekä Kelan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen hän pääsi Kelan kuntoutukseen.

Kuntoutuksen alettua Lassila etsiytyi opinto-ohjaaja Juk-ka Kaikkosen puheille Lapin ammattiopistoon miettimään opiskeltavaa alaa. Aavistus uudesta ammatista oli jo olemas-sa. Miehestä tuntui, että hän viihtyi ratin takana ja kulje-tusalan opinnot kiinnostivat. Kun toiveena vielä oli päästä työskentelemään ihmisten kanssa, oli alan valinta lopulta helppo. Hän päätti hakea opiskelemaan linja-auton kuljet-tajaksi.

- Olin ollut pois työelämästä kolme vuotta kun opinnot uudelle alalle alkoivat. Olen nyt intoa täynnä ja kouluun on

kyllä aamulla mukava lähteä, hymyilee Lassila.Haku eteni TE-toimiston kautta ja valintamenettely

tehtiin ammattiopistolla. Logistiikan perustutkinto, linja-autonkuljettajan tutkintoon valmistava koulutus alkoi maa-liskuussa 2014 työvoimapoliittisena koulutuksena. Lassila saa työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta opintojensa ajal-ta. Valmistuminen odottaa tammikuussa 2015 ja miehen ta-voitteena on päästä hetimiten alan töihin.

- Töihin on halu päästä pian, sanoo Lassila päättäväisesti.

KYSYVÄ EI EKSY!Lapin ammattiopiston Jänkätien toimipisteessä aikuiskou-lutuksen opintosihteeri Leena Maisonvaara vastaa harva se päivä tiedusteluihin aikuisopinnoista. Kysymysten kirjo on laaja aina alkavista opinnoista niiden rahoittamiseen. Yleen-


9

Alan vaihtaminen ja uuden opiskelu aikuis-iällä kiinnostaa yhä useampaa. Toisille

tilanne voi tulla myös tahtomatta työttömyy-den tai vaikkapa alalla

työskentelyn estävän sairauden myötä.

sä vastus kysymyksiin löytyy jo häneltä, mutta usein apuna ovat myös opinto-ohjaajat ja muut työntekijät.

- Alun keskustelun jälkeen täytyy pohtia onko asia sel-lainen, josta minun kannattaa kertoa enemmän vai onko asiantuntija joku muu. Eteenpäin ohjataan aina kun vain päästään selville siitä mistä alasta kysyjä on kiinnostunut, kertoo Maisonvaara.

Toisinaan kysyjä ei osaa lainkaan sanoa mille alalle hän haluaisi. Tällöin sekä opintosihteeri että opinto-ohjaaja val-mistautuvat pitempiin keskusteluihin, kysyjän mielenkiin-non kohteiden selvittämiseen sekä alojen esittelyyn. Samalla on myös mietittävä onko ammattiopisto oikea paikka opis-kella, vai tarjoaisiko ammattikorkeakoulu tai yliopisto osu-vamman koulutuksen.

- Työ- ja koulutuskokeilut ovat hyvä vaihtoehto aikui-

selle, joka haluaa uudelle alalle, muttei yhtään tiedä mikä se olisi. TE- toimiston tarjoaman koulutuskokeilun aikana voi kokeilla tiettyä alaa oppilaitoksessa. Hyvin monelle se oma juttu löytyy tällaisen kautta, sanoo opinto-ohjaaja Juk-ka Kaikkonen.

Kun mieleinen ala alkaa olla haarukoituna, on aika sel-vittää, mikä opiskelumuoto opiskelijaksi haluavalle on so-pivin. Elämäntilanne vaikuttaa niin opiskelumuotoon kuin rahoitukseenkin. Onko opiskelemaan hakautuva töissä vai työtön, millainen on hänen opiskelu- ja työkokemuksensa? Aikaisempi koulutus ja kokemus otetaan aina huomioon kun henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laaditaan.

- Ihminen ei opiskeluasioissa hukkaan joudu kun vain ottaa meihin yhteyttä. Autamme ja neuvomme kyllä kaikkia eteenpäin, rohkaisee Kaikkonen.

10

AIKUISKOULUTUSTUKI

• Työelämässä olevalle

• Koulutusrahaston myöntämä

• Omaehtoiseen koulutukseen

• Työ- tai virkasuhteessa oleville tai itsenäisille yrittä-jille

• Taustalla oltava väh. 8 vuotta työelämäkokemusta

• Nykyistä työsuhdetta kestänyt väh. vuoden

• Olet opintojen ajan opintovapaalla

• Maksetaan enintään 18 kuukauden ajalta

• Määrä sama kuin ansiosidonnaisen työttömyyspäivära-han

AMMATTITUTKINTOSTIPENDI

• Koulutusrahaston myöntämä

• Myönnetään näyttötutkintona ammatillisen perustut-kinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneelle

• Edellyttää viiden vuoden työkokemusta

• Suuruudeltaan 450 € ensimmäisestä perusasteen jäl-keisestä tutkinnosta, muutoin 390 €

• Haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta

OMAEHTOINEN KOULUTUS TYÖTTÖMYYSETUUDELLA

• Suunnattu vähintään 25-vuotiaille työttömille työnha-kijoille

• Koulutuksen tavoitteena oltava työhön sijoittumismah-dollisuuksien parantuminen

• Haetaan suoraan oppilaitokseen esim. aikuiskoulutus-kalenterin kautta

• Yleensä ammatilliseen tutkintoon valmistavaa koulu-tusta

• Opiskelijalle maksetaan koulutuksen ajalta työttömyy-setuutta (ansiopäiväraha, peruspäiväraha tai työmark-kinatuki) johon hän on oikeutettu

• Lisäksi maksetaan ylläpitokorvausta

• Työttömyysetuutta opiskeluun voi saada korkeintaan 24 kuukauden ajalle

TYÖVOIMAPOLIITTINEN KOULUTUS• Työttömille ja työttömyysuhanalaisille

• Yleensä 20 v. täyttäneille tai vanhemmille

• Maksetaan työttömyysetuutta ja ylläpitokorvausta

• Haetaan www.te-palvelut.fi kautta

• Työvoimahallinto hallinnoi

KELAN OPINTOTUKI

• Aikuisille ammatillisiin perustutkintoihin sekä amma-tilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen

• Opintojen oltava päätoimisia

• Ei myönnetä aikuislukiossa opiskeluun

OMAEHTOINEN OPISKELU

• Opintotuella tai aikuiskoulutustuella tapahtuvaa opiskelua

• Sisältää ilmaisen aterian perustutkintoon valmista-vassa koulutuksessa (metsäkonekoulutus 3 ilmaista ateriaa)

• Opiskelijakortilla VR ja matkahuolto tarjoaa matkat ½ hintaan (jos opiskelee opintotuella päätoimisesti perustutkinnossa)

NAO – NUORTEN AIKUISTEN OSAAMISOHJELMA

• 20–29-vuotiaille nuorille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa

• Koulutustakuuseen kuuluva väylän ammatilliseen tut-kintoon tai tutkinnon osaan

• Voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon

• Suoritetaan joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksen avulla.

Alan vaihto olisi edessä ja halua opiskeluunkin olisi. Monella kalvaa kuiten-kin puserossa huoli toimeentulosta. Mistä tukea saa ja kuinka käy kukkaron?

Mistä rahat opintoihin?

Elämäntilanteesi ja työ- sekä koulutustaustasi vaikuttavat suuresti siihen millaista rahallista tukea voit opinnoillesi saada. Opintotuki, aikuiskoulutustuki ja muut opintoetuudet kuten työmarkkinatuki ovat vaihtoehtoja, mutta varsin usein rahoituksen järjestää myös opiskelija itse. Koska aikuiskoulutus on opiskelua joustavasti ja opiskelijan ehdoilla, on opis-kelu usein mahdollista myös oman työn ohessa

11

Tieto siitä, millaista työvoimakoulutusta alueella tarvitaan, tulee työnantajilta ja työhakijoilta. Kun koulutustarve on sel-vitetty, TE- toimistot arvioivat, onko alueella riittävästi kou-lutukseen soveltuvia hakeutujia ja ehdottavat oman alueensa ELY-keskukselle koulutuksen hankintaa. ELY- keskus kilpai-luttaa koulutukset kahdesti vuodessa ja hankkii koulutuksen.

Kangas katselee tätä prosessia niin rahoittajan, kouluttajan kuin opiskelijankin kantilta. TE-toimiston asiakkaat ovat Kan-kaan asiakkaina koulutuksen ajan. Hän valvoo koulutuksen to-teutumista rahoittajan kannalta, mutta hänellä on myös suuri rooli opiskelijan ja kouluttajan yhteistyökumppanina. Työssä saa, ja joutuu olemaan monena. Asiakkaan työttömyysturvasta huolehtiminen, erilaiset lausunnot, henkilökohtainen neuvon-ta, työssäoppimispaikkojen etsimisessä auttaminen, koulutuk-sen eri vaiheissa opastaminen ja elämäntilanteen muutoksissa tukeminen kuuluvat Kankaan työnkuvaan.

Vaikka työhuone sijaitseekin Sodankylässä, on Kankaan toiminta-alueena koko Lappi. Vastuualueena hänellä on maa- ja metsätalous- sekä kalastusala, kuljetus-, liikenne-, kaivos-, louhinta- ja maarakennusala. Onneksi laaja Lapinmaa kutistuu nykytekniikan avulla.

- Aika paljon töitä teen tässä huoneessa, puhelimella, säh-köpostilla ja videoneuvotteluyhteyksillä. Tällä hetkellä pohjoi-simmat asiakkaat ovat Hetassa ja eteläisimmät Keminmaassa. Ei olisi kovin mielekästä ajella tällaisia matkoja jatkuvasti, mutta pitkistä välimatkoista huolimatta pyrin kyllä tapaamaan koulutusryhmäläisiä myös naamatusten, sanoo Kangas.

YHTEISTYÖSSÄ ON VOIMAATärkeimpänä tavoitteena työvoimakoulutuksella on vaikutta-vuus. Vaikuttavuudella tarkoitetaan sitä, että työvoimakoulu-tus parantaa osallistujien mahdollisuuksia sijoittua työelämään ja turvaa samalla alueen työnantajille osaavan työvoiman saata-vuuden. Yleensä työllistyvyys työvoimakoulutuksista on noin 50 % luokkaa. Sodankylässä yhteishankintakoulutuksena pi-

detty kaivoskoneasentajakoulutus oli kuitenkin positiivinen-poikkeus. Siitä työllistyivät kaikki.

- Parhaiten onnistuvat juuri yhteishankintakoulutukset. Yhteishankintakoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka hankintaan ja suunnitteluun osallistuu TE-toimiston lisäksi myös työnantaja. Kun työnantaja on vahvasti mukana markki-noinnissa, hakijoiden haastattelussa ja opiskelijoiden valinnas-sa, sekä sitoutuu myös rahallisesti koulutukseen, niin vaikutta-vuudet ovat erinomaisia.

Yhteishankintaan kuuluu muutos-, täsmä- ja rekrykoulu-tus. Nopeasti muuttuvassa maailmassa juuri täsmäkoulutuk-sen rooli on Kankaan mukaan merkittävä. Kun työnantaja on tietoinen henkilöstön kehittämistarpeista ja panostaa heidän koulutukseensa, on osaava henkilöstö tällöin selkeä resurssi, ei kuluerä.

KUUNTELEMINEN JA KESKUSTELEMINEN TÄRKEÄÄMoni työvoimakoulutus kestää varsin pitkän tovin ja sen aika-na elämäntilanne voi muuttua aikuisella moneenkin suuntaan. Tämän myötä myös opiskelusuunnitelmat voivat mutkistua. Kankaan mukaan näissä tilanteissa on tärkeää kuunnella ja kes-kustella opiskelijan, TE-toimiston asiantuntijan ja kouluttajan kesken, jotta päästäisiin opinnoissa loppuun saakka.

- Monesti asiat tuntuvat yksin omassa päässä ajateltuna ylitsepääsemättömiltä, mutta sivullisen kuunnellessa ja antaes-sa vinkkiä ongelmat pienenevät ja alkavat ratketa.

Kankaan mukaan myös kouluttajan on oltava hyvä ihmis-tuntija koulutuksen aikana. Esimerkiksi työssäoppimispaikat on mietittävä sen mukaan millaiset valmiudet opiskelijalla on. Samoin työpaikan puolella on muistettava, että opiskelija on vasta opettelemassa uutta työtä.

- Uutena ilmiönä on kuitenkin myös nähtävissä, että opis-kelijalle aletaan jo työssäoppimisjaksolla maksaa palkkaa. Näin työnantaja haluaa sitouttaa hyvän opiskelijan myös tulevaisuu-den työntekijäkseen, tuumii Kangas.

Lapin TE-toimistossa Sodankylässä työskentelevä työvoimakoulutuksen asiantuntija Reijo Kangas ja viisi

muuta kolleegaansa ovat tärkeitä link-kejä työelämän, opiskelijoiksi hakeutu-vien ja oppilaitoksen välillä. Työnkuva

on hyvin monipuolinen ja laaja.

Työn tuntija


12

Ruohonen on tyypillinen alanvaihtaja. Peruskoulun päättä-vä on suuren valinnan edessä pohtiessaan tulevaisuuttaan ja alan valinta voi olla melkoista arpapeliä. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että valittu ala on väärä ja mielessä al-kaa kypsyä opintojen keskeyttäminen ja alan vaihtaminen. Opintojen uudelleen aloittaminen uudella alalla ei aina ole aivan kivutonta.

Lapin ammattiopiston Avoin ammattiopisto on yksi hyvä väylä alanvaihtajille. Se on työvoimakoulutusta, jonka tar-koituksena on ohjata opiskelija oikealle alalle ammatillisiin opintoihin. Sen aikana tutustutaan ammatilliseen tutkinto-koulutukseen, eri aloihin ja niiden koulutukseen sekä työ-tehtäviin. Samalla suoritetaan myös monella alalla pakolliset korttikoulutukset. Avoimessa ammattiopistossa voi lisäksi suorittaa osatutkintoja tai täydentää aikaisempia opintoja. Urasuunnittelu ja henkilökohtainen ohjaus ovat merkittävä osa avointa ammattiopistoa.

Avoimeen ammattiopistoon kuuluu tutustumisjakso eri aloille. Ruohosen osalta tutustumisjakso eri aloille alkoi menestyksekkäästi. Jo ensimmäisellä tutustumisviikolla hän löysi alan, josta hän halusi opiskella ammatin. Ala oli pin-takäsittely, ja kun nuorten koulutuksen ensimmäisen vuo-den ryhmästä vielä sattui löytymään vapaa paikka, oli valinta helppo.

- Suurimman päätöksen tein kun pääsin tutustumaan ja tekemään kunnolla hommia. Voi sanoa, että se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Sain aivan erilaisen kuvan alasta nyt, kun pääsin tutustumaan opiskeluun ja töihin käytännössä, sanoo Ruohonen.

Avoimesta ammattiopistosta voi jatkaa niin nuorten- kuin aikuiskoulutuksen puolelle. Siirtyminen ammatillisiin opintoihin edellyttää kuitenkin, että alan koulutuksessa on vapaita paikkoja. Yleensä paikka kuitenkin löytyy ennem-min tai myöhemmin. Ruohoselle avautui mahdollisuus opis-

Vuosi sitten Niko Ruohonen oli tiukan paikan edessä. Armeija oli hetki sitten käyty, eikä töitä tuntunut löytyvän. Opinnot olivat jääneet kesken logistii-

kan perustutkinnossa. Se ei ollutkaan työtä, jota parikymppinen mies halusi tehdä. Avuksi tuli Avoin ammattiopisto, jonka kautta Ruohonen pääsi pois

umpikujasta. Sen kautta löytyi ala ja ammatti, joka oikeasti tuntui sopivalta.

Ovet avoinna ammattiin


13

Niko Ruohonen on löytänyt oman alansa. Pin-takäsittely tuntui oikealta heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Avoin ammattiopisto mahdol-listi tutustumisen alaan.

14

keluun helposti, sillä pintakäsittelyalalla oli opinnot keskeyttänyt kolme ensimmäisen vuoden opiskelijaa. Tavallaan Avoin ammattiopisto on siis myös reservi, josta siirtyy motivoituneita opiskelijoita vapaille pai-koille. Vastaavasti opintonsa keskeyttänyt voi siirtyä Avoimeen ammattiopistoon miettimään mikä olisi se hänelle sopiva ala.

- Ne, jotka ovat saaneet tutustua alaan ja tehneet valinnan vasta sitten, ovat hyvin tunnollisia opiskeli-joita. Motivaatio näkyy jo Avoimen ammattiopiston aikana siinä, että meidän yhteisiltäkin tunneilta opis-kelijoita saa suorastaan hoputtaa kotiin päivän päät-teeksi. On mahtava nähdä, ettei koulusta ole kiire pois, sanoo Avoimen ammattiopiston vastuukoulutta-ja Sami-Pekka Kasvi.

Lapin ammattiopiston Avoin ammattiopisto on tällä hetkellä tarkoitettu teollisuuden ja liikenteen aloista kiinnostuneille. Kasvi kuitenkin painottaa, että vaikkei näiltä aloilta sopivaa löytyisikään, ei opiskeli-jaa unohdeta.

- Painopiste on teollisuudessa ja liikenteessä, ja nämä alat käydään varmasti läpi avoimessa ammatti-opistossa. Alusta lähtien on kuitenkin ollut selvää se, että myös muille aloille pyritään rakentamaan polut. Jos siis mielenkiinto on enemmän esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla tai vaikkapa hotelli ja ravintola-alalla, niin autamme opiskelijaa kohti niitä opintoja.

Ruohosen suunnitelmat ja tavoitteet tulevaisuu-den suhteen ovat nyt kirkkaammat kuin koskaan. Työssäoppimispaikka sekä nähtävästi myös tuleva työ-paikka on kiikarissa.

- Menen kaverini isän yritykseen etelämmäksi työssäoppimaan puolen vuoden päästä. Heillä tun-nustaisi myös olevan tarvetta pintakäsittelyalan am-mattilaisille, kertoo Ruohonen hymyillen.

Avoin ammattiopisto• Tarkoitettu ensisijaisesti alle 25-vuotiaille työttömille työnhakijoille, joilla on aikaisempia opintoja

teollisuuden ja liikenteen alan koulutuksista tai suunnittelmia hakeutua kyseisten alojen koulutuksiin

• Koulutuksen aikana tutustutaan ammatilliseen koulutukseen ja saadaan apua urasuunnitteluun

• Koulutuksen jälkeen voi hakeutua ammatillisiin opintoihin, täydentää kesken jääneitä toisen asteen opintoja tai saada tukea koulutusalan vaihtamiseen

• Koulutuksen kesto riippuu opiskelijalle tehtävästä henkilökohtaisesta koulutussuunnitelmasta

• Opiskelijalle tehdään henkilökohtainen kartoitus ja urasuunnitelma

• Opiskelija tutustuu ammatilliseen tutkintokoulutukseen, teollisuuden ja liikenteen alojen tutkintoi-hin ja koulutusmahdollisuuksiin ja käy tutustumiskäynneillä alojen työpaikoilla ja oppilaitoksissa

• Koulutukseen kuuluu korttikoulutuksia, työnhakuvalmennusta ja henkilökohtaista ohjausta

• Koulutuksen aikana voi suorittaa osatutkinnon tai täydentää opintojaan

• Hakeutuminen Työ- ja elinkeinotoimistosta saatavalla hakulomakkeella tai osoitteesta www.te-palvelut.fi löytyvällä sähköisellä hakulomakkeella.

• LISÄTIETOJA: opinto-ohjaaja Jukka Kaikkonen, puh. 020 798 4924

15

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita parantamassa on ollut projekti nimeltä ”Menestyjäksi Lapissa, Elinikäisen ohjauksen toimintamallin kehittäminen”. Työtä jatkaa vuoden kestävä projekti ”Menestyjäksi Lapissa II”. Projektit ovat kehittäneet verkostomaista toimintatapaa opetus-, työ- ja elinkeinohallin-non sekä työelämän organisaatioissa, yrityksissä ja kolmannella sektorilla, joissa työskentelee TNO -työtä tekevää henkilöstöä. Projektien aikana on toimittu verkostomaisesti sekä edelleen kehitetty tätä toimintatapaa Lapin Opin oven toimintamallin mukaisesti. Lapin maakunnallinen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategia ohjaa toimintaa.

TNO-verkosto on mukana oleville organisaatioille voi-mavara ja tuki omaan työhön. Se on tapa tehostaa ja kehittää työskentelyä asiakaslähtöisempään suuntaan sekä kehittää uu-sia, yhteisiä TNO-palveluja. Se on myös työntekijöille paikka jakaa ja hankkia TNO-osaamista sekä myös saada vertaistukea ja mentorointia.

- Yhteensä 34 organisaatiota on sitoutunut kumppanuus-sopimuksin kehittämään ja toteuttamaan yhteisesti aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita Lapin alueella, iloitsee projektipäällikkö Arja Taavetti.

Hankkeet myös koordinoivat monialaisessa TNO-ver-kostossa toimivien työntekijöiden osaamisen uudistumista. TNO-verkostolle on järjestetty projektien aikana koulutusta ja säännöllisiä verkkoseminaareja osaamisen kehittämiseksi. Pro-jektisuunnittelija Niina Tikkanen sanoo, että koulutuksista, se-minaareista ja webinaareista saatu palaute on ollut kiitettävää ja niistä on saatu hyötyä omaan työhön. Yhtä mieltä koulutusten annista hänen kanssaan on myös TNO-verkoston jäsen ja Kes-ki-Lapin alueryhmän vetäjä Anne Kautto Lapin yliopistosta.

- Innostavat projektipäälliköt- ja projektisuunnittelijat hankkivat meille erinomaista ohjausalan koulutusta Lappiin. Koulutuksen aikana oivalsin, että olen tehnyt ohjaustyötä useimmiten aivan oikein. Se kasvatti minua ohjaajana ja an-toi minulle ohjaukseen uusia keinoja ja välineitä. Ohjaajana oleminen ei enää tuntunut raskaalta ja kaikkensa antamiselta, vaan aloin saada ohjaustilanteista itselleni uusia voimavaroja. Ohjaaminen on yhdessä oppimista, kuulemista, reflektoin-tia, dialogia ja molemminpuolista kunnioittamista, selventää Kautto.

Verkostomaista toimintaa varten on rakennettu Lapin TNO-palvelujen sivusto www.lapintno.fi. Sivustolla on kirjau-tumista edellyttävä sähköinen verkostokartta toimijoiden käyt-töön. Vertaistuki ja yhteen hiileen puhaltaminen koetaankin voimavaraksi TNO-työssä.

- Lapissa, pitkien etäisyyksien maakunnassa, on opittu te-kemään työtä yhdessä ja verkostoissa toimiminen on luonte-

vaa. Tämä osoittautui hyvin vahvasti todeksi myös näiden pro-jektien aikana. Ihmisillä on halu ja kyky tehdä yhdessä työtä, myös etätyövälineitä käyttäen, kertovat Arja ja Niina.

- Laaja verkostomainen työtapa ja seutukuntien välinen tii-vis yhteistyö on herättänyt myös valtakunnallista mielenkiin-toa.

ASIAKKAALLE APU YHDESTÄ PAIKASTAAsiakkaan näkökulmasta oleellista on, ettei hänen tarvitse etsiä ohjausta antavaa organisaatiota tai henkilöä.

- TNO-verkostossa toimiminen on auttanut minua löy-tämään asiakkaalle nopeasti ja luotettavasti tietoa. Mielestäni asiakkaalle on onni päästä meidän TNO-verkostoomme, koska olemme antaneet palvelulupauksen, että jokainen asiakas ohja-taan nopeasti sellaisen henkilön tai henkilöiden luokse, joilta hän saa tarvitsemansa tiedon. Verkostossa toimivien henkilöi-den moniammatillisuus, esimerkiksi erityisopettajat tai maa-hanmuuttajien ohjaajat, on auttanut monissa tilanteissa, joissa oma tietämykseni ei ole riittänyt, kertoo Anne Kautto.

- Se, että tiedän saavani TNO-verkostolta tukea, tekee oh-jaajan työstäni mielekästä, motivoivaa ja antoisaa, Anne Kautto kertoo.

Projektin valvoja Marja Kivekäs sanoo, että TNO- pal-veluilla on valtavan suuri rooli aikuisopiskelijoille. Ne ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka helpottavat ensimmäisen askeleen ottamista.

Päätoteuttaja Lapin matkailuopisto, osatoteuttaja Ammattiopisto Lappia. Projektia ohjaa Lapin ELO – Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä. Rahoittajia Euroopan sosiaalirahasto ja Lapin/Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yhteystiedot

Arja Taavetti Projektipäällikkö Lapin matkailuopisto 020 798 4619 [email protected]

www.lapintno.fi www.opinovi.fi/menestyjaksilapissa www.facebook.com/menestyjaksilapissa

Yhteistyöllämenestyjäksi LapissaElinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen rooli on viime vuosina vahvistunut EU:ssa sekä kansallisella tasolla. Lapissa on myös nostettu esille elinikäisen oppimisen ja aikuiskoulutuksen merkitys osaavan työvoiman saamiseksi. Tätä varten tarvi-taan elinikäistä oppimista tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjaus (TNO) -palveluita, jotta koulutus ja osaamisen kehittämisen palvelut ovat helposti jokaisen kansalaisen ja työnantajan saavutettavissa.

MENESTYJÄKSI LAPISSA JA MENESTYJÄKSI LAPISSA II

Niina Tikkanen Projektisuunnittelija Ammattiopisto Lappia 010 383 4723 [email protected]

Teksti: Arja Taavetti, Niina Tikkanen

16

Elämänmakuinenopinnäytetyö

Sodankylän ryhmäkoti Nutukkaassa vietettiin syksyllä sadonkorjuumarkki-noita. Järjestäjinä olivat Sodankylän Lapin ammattiopiston vanhustyöhön suuntautuvat sosiaali- ja terveysalan lähihoitajaopiskelijat. Tapahtuma oli

samalla tämän aikuisopiskelijaryhmän opinnäytetyö.


17

Nutukkaan kolmisenkymmentä asukasta sekä juhlaan kutsutut omaiset ja työnteki-jät nauttivat vanhan ajan tyyliin järjestetyssä juhlassa syksyn antimista, kuten kotoi-sista marjoista ja vihanneksista sekä markkinakahveista makkaroineen. Poikkijoen päiväkodin lapset esittivät tuttuja lauluja ja haitarikin soi markkinatansseissa. Maa-seudun tuntua toivat sisäpihalle juhlan ajaksi saapuneet lampaat, sekä kana pienine tipusineen.

Opettaja Airi Määtän mukaan tällainen toiminnallinen opinnäytetyö ei ole La-pin ammattiopistossa ainoa tai ensimmäinen laatuaan. Samantyyppisiä opinnäyttei-tä Lapin ammattiopiston opiskelijat ovat tehneet muun muassa Pellossa ja Posiolla sekä Rovaniemellä.

Heli Keskitalo opiskelee lapsuuden haaveidensa ammattia.

18

- Aikuiskoulutuksen aikana tehtävän opinnäytetyön yh-tenä tarkoituksena on myös hyödyttää työelämää. Tällaisessa ryhmäkodin tyyppisessä ympäristössä on usein työelämän kannalta parempi tehdä toiminnallisia kehittämistehtäviä kuin kirjallisia tutkimuksia. Tällaiset tapahtumat rikastutta-vat vanhusten arkea ja tuovat myös iloa heidän omaisilleen sekä työntekijöille, selventää Määttä.

Kirjallisena osiona opinnäytetyössä on ollut tapahtuman suunnittelu sekä oman portfolion koostaminen. Portfolio sisältää varsinkin pohdintaa siitä miten työ on opiskelijaa itseään opettanut ja ammattiin kasvattanut.

PEHMEÄMMÄLLE ALALLEMoni ryhmän opiskelijoista on alanvaihtaja aivan toisen tyyppisestä työstä. Yksi heistä on sijoitusneuvojana pankis-sa työskentelevä Heli Keskitalo. Asiakaspalvelu on hänelle tuttua aikaisemmista töistä, mutta hoitovapaalla ollessa hän päätti opiskella sitä hieman erilaisten tavoitteiden saavutta-miseksi.

- Toki nykyinenkin työ on mielenkiintoista asiakaspalve-lua, mutta minua viehättää tämän työn pehmeämmät arvot. Tämä on myös minun lapsuuteni aikainen haave. Leikeissä halusin aina olla sairaanhoitaja, joten ala on kiehtonut mi-nua aina. Aluksi paineet olivatkin melkoiset miettiessä, että sovellunko sittenkään tälle alalle. Turha oli pelko, naurahtaa Keskitalo.

Keskitalo opiskeli hoitovapaan aikana kotihoidontuen

turvin, mutta haki töihin palattuaan opintovapaata. Tältä ajalta hän saa aikuiskoulutusrahaston myöntämää aikuis-koulutustukea.

- Opintovapaa järjestyi hyvin ja työnantaja oli hyvin myötämielinen. Aluksi hieman jännitti miten työyhtei-sö suhtautuu, mutta kaikki ottivat tämän oikein hienosti vastaan. Aika näyttää onko tämä sitten se oma alani, jolla jatkossa työskentelen. Joka tapauksessa kaksi ammattia on rikkaus, oli sitten kummassa ammatissa tahansa, sanoo Kes-kitalo.

MIELEINEN ALA MOTIVOIKeskitalon mukaan paras aikuisopiskelijan kannustaja on mielenkiintoinen ala, josta haluaa oppia koko ajan lisää. Hän on myös kiitollinen ympärillään olevasta tukiverkos-tosta, sukulaisista ja ystävistä, jotka auttavat arjen pyörittä-misestä.

Käytännönläheiseen opinnäytetyöhön hän on myös tyy-tyväinen ja kaipaa vastaavaa lisää.

- Tässä näkee käytännössä miten tämä työ sujuu muis-tisairaiden parissa. Ilo ja riemu, joka asukkaista näkyy tuo ihan kyynelet minulle silmiin.

Opinnot alkoivat 2013 tammikuussa ja Keskitalon koh-dalla valmistuminen lähihoitajaksi odottaa aikaisempien opintojen hyväksilukujen vuoksi jo joulukuussa. Nutukas tulee hänelle syksyn myötä entistäkin tutummaksi, sillä hän suorittaa työssäoppimisjakson samaisessa ryhmäkodissa.

NUTUKAS

• 33-paikkainen kodinomainen ryhmäkoti Sodankylässä

• Tällä hetkellä 30 asukasta pienryhmissä, hoitohenkilöstöä 20

• Asukkailla diagnosoitu keskivaikea tai vaikea muistisairaus

• Asumisessa korostuu normaali elämä. Sai-raanhoidollinen puoli taustalla tärkeänä

• Toiminnallisuutta paljon. Lukemista, yhdessä ruokailua ja ulkoilua.

19

Henna Tervaniemen tie kävi Kuopiosta lukion jälkeen Utsjoelle kesätöihin ilman sen kummempia ajatuksia itselle sopivasta koulutusalasta. Hän hakeutui artesaa-niopintoihin Inariin serkun houkuttelemana ja valmis-tui artesaaniksi saamenkäsityöopinnoissa. Käsityöalalla Henna ehti olla jonkin aikaa, sitten tuli perheenlisäystä ja muutto Rovaniemelle. Käsityöala jäi, koska töitä ei juuri ollut tarjolla. Sitten SOLilla töissä oleva kaveri suositteli Hennalla siivousalaa. Hän suhtautui alaan aluksi epäile-västi, mutta hakeutui kuitenkin lopulta töihin SOLille.

Siivousala tuntuikin itselle sopivalta ja muutaman työskentelyvuoden jälkeen hän mietti, lähtisikö opiske-lemaan laitoshuoltajan ammattitutkintoa oppisopimuk-sella. Työnantaja suhtautui koulutukseen myönteisesti ja Henna teki ammattitutkinnon vuodessa. Sitten hänel-le tarjottiin palveluohjaajan työtä ja toimeen soveltuen Henna alkoi opiskella siivoustyönohjaajan erikoisammat-titutkintoa oppisopimuskoulutuksena. Opiskelun ja työn lisäksi hän toimi työpaikkakouluttajana muille oppisopi-musopiskelijoille. 1,5 vuoden opintojen jälkeen Henna sai erikoisammattitutkinnon tutkintotodistuksen.

Vuoden oppisopimusopiskelijaksi 2013 valittu Hen-na on melkoinen energiapakkaus; töiden ja opiskelujen lisäksi hänellä on viisi lasta, nuorimmat ovat nyt vuoden ikäiset kaksoset. Eikä opiskelu ole jäänyt vieläkään, äitiys-lomallaan Henna lähti opiskelemaan restonomitutkin-toa ammattikorkeakouluun aikuiskoulutuksena. Opis-kelutehtävät sujuvat kotitöiden lomassa, kun Henna aina välillä käy kirjaamassa ajatuksiaan läppärille.

”Opiskelu on minulle harrastus, tykkään haastaa it-seäni”, Henna toteaa ja kertoo miehen tuen olleen opin-tojen aikana merkittävä. Myös työnantaja on koko ajan kannustanut itsensä kehittämiseen ja antanut vastuuta kehittymisen myötä lisää. Hennan asenne koulutukseen on selkeän myönteinen: ”Kannattaa kouluttautua lisää, työn ohessakin.” Luultavasti opinnot hänen kohdallaan jatkuvat vielä restonomitutkinnon jälkeenkin.

Oppisopimuksella voi suorittaa 370 eri ammatillista tutkintoa perustutkintotasolta erikoisammattitutkintoi-

hin. Oppisopimuskoulutuksen edellytyksenä on tutkin-non sisältöön soveltuva työpaikka, jossa työssä oppimi-nen tapahtuu käytännön työtehtävissä. Oppilaitoksen tietopuoliset opinnot täydentävät työpaikalta saatua op-pia. Oppisopimuskoulutus on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille.

Uralla eteenpäin oppisopimuksellaHenna Tervaniemi pitää haasteista. Hän on työssään opiskellut kaksi am-matillista näyttötutkintoa oppisopimuksella ja saanut opintojen myötä haas-tavampia työtehtäviä. Nyt hän jatkaa opiskelua tavoitteenaan ammattikor-keakoulututkinto. Vuoden oppisopimusopiskelijaksikin valittu tehopakkaus on lisäksi viiden lapsen äiti.

Katso lisää:

www.lapinoppiso

pimus.fi

Teksti: Anne Puroaho, Kuva: Henna Tervaniemi

20

osaavaniMaailma muuttuu, mutta erikoisosaamisen tarve ei häviä mihinkään. Kuinka sitten hankkia erikoisosaamista, jolla erotutaan ja menestytään työmarkkinoilla - siellä elin-keinossa. Yksi tapa on lähteä syventämään jo olemassa olevaa ammatillista osaamista erikoisammattitutkinnon kautta. Monille ravintola-alalla juomatuotteen parissa työs-kenteleville piste iin päällä on Baarimesta-rin erikoisammattitutkinto.

LuulinTeksti: Ari Manninen ja Miikka HIetala Kuvat: Ari Manninen

21

osaavani

22

MIKSI? Kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys – sana - jolle ihan liian harvoin saadaan vastaus. Miksi lähteä opiske-lemaan ja haastamaan itseä kun näennäisellä osaamisel-lakin tuntuu pärjäävän ihan hyvin. Onko mestari-sanan tavoittelu edes mahdollista? Annetaan juuri opiskelunsa aloittaneen Lapin matkailuopiston Baarimestarin eat 2014 ryhmän kertoa. Miksi opiskella lisää? Miksi lähteä miettimään omaa ja työyhteisönsä tekemistä syvällisem-min - miksi kehittää omaa ammatillista ymmärtämystä ja näkemystä? Miten niin muka alalla on pula todellisista osaajista? Tässä olisi pari vastausta esitettyihin kysymyk-siin:.

- Nostaakseni omaa ammatillista rimaani ja antaakse-ni tulevaisuudessa asiakkaille enemmän vastinetta rahoil-leen, vastatakseni työelämän haasteisiin tulevaisuudessa.

- Alalla ei koskaan ole valmis, aina voi kehittyä. Sii-hen tarvitaan usein myös ohjausta. Koulutuksen myötä saan syvennettyä osaamistani, mitä voin ylpeästi ja itse-varmasti jakaa eteenpäin.

Ammattilaisten puhetta. Helppoa se ei ole, mutta täysin mahdollista, vaikka haaste onkin kova. Vai mitä mieltä olette ryhmän itselleen asettamasta tavoitteesta tuon mestari –sanan suhteen.

- Baarimestari on mm. vieraanvarainen asiakas-, tuote- ja liikeideatuntija, aktiivinen, kielitaitoinen, mo-tivoitunut, fiksu, ammatillisesti verkostoitunut, talou-dellinen tuloksentekijä, myyjä, vuorovaikutustaitoinen ja haluinen, vastuullinen, myynnin- ja markkinoinnin ammattilainen, viihdyttäjä, paikallinen elämysten tuot-taja, siististi cool, kansainvälinen, yhteistyökykyinen ja sopeutuvainen, ammattiylpeä, persoona, aito, nöyrä, in-novatiivinen, organisointikykyinen toiminnan kehittäjä, tasalaatuinen osaaja, rohkea, ajassa kiinni oleva…

Lista saattaa kuulostaa sanahelinältä, mutta parhaim-millaan baarimestari on juuri tuota ja paljon muuta. Hän osaa työnsä ja on siinä oikeasti hyvää.

OPINNOT KÄYNNISSÄUusi ryhmä aloitti opinnot viikolla 35 ja edes-sä on vuoden pituinen ammatillinen matka, jonka aikana haastetaan itsensä ohella myös oma työyhteisö kuin koulutuksen järjestäjä-kin. Millaiset ovat fiilikset ensimmäisen lähi-opetusjakson jälkeen? Seuraavassa pari kom-menttia, jotka avaavat kokon jutun jujun.

- Kouluviikko on herättänyt minut ajattelemaan omaa työskentelyä uudelta kantilta, miksi näin? Paljon haastavampaa kuin töissä olo, mikä tietysti tarkoittaa sitä, että on ihan oikeasti laitettu miettimään tekemis-tä, tekemään ja opiskelemaan. Intohimo alaa kohtaan ja omaan kehittymiseen roihahti juuri liekkeihin. Nälkä on suuri.

Kommenttien perusteella on koulutuksen järjestäjän roolissa lupa odottaa hyviä asioita tapahtuvan.

OPINTOJEN JÄLKEEN? - Kun hakeuduin tutkintoon, en uskaltanut olla oma it-seni. En uskaltanut olla oma itseni, koska mietin liikaa teknistä suorittamista, mietin liikaa mitä ja miten sanon. En uskaltanut ilmaista mielipiteitäni - olin epävarma omasta ammattilaisuudestani. Tämä kaikki muuttui tutkinnon aikana. Tutkinto vahvisti jo olemassa olevaa ajatusmaailmaa, hylkäsi osan ja loi paljon uusia. Tekemi-sestä tuli helppoa, koska nyt osaan luottaa tietotaitooni ja pystyn olemaan täysin oma itseni - persoona. Pystyn antamaan kaikkeni, koska minun ei tarvitse miettiä asia-kaspalvelutilanteita, elän vain niiden mukana. Olen yl-peä itsestäni ja ammatistani. Baarimestari - vahva sana, joka antaa lupauksen. Paitsi asiakkaalle, myös kaikille, jotka tahtovat baarimestareiksi, kertoo Miikka Hietala, Baarimestarin eat 2013

AJATUSHalu, aito asenne ja läsnäolo yhdistettynä nöyryyteen, tuo mukanaan osaamista ja tietämystä, ammattiylpeyttä, joka aikanaan muodostuu asiantuntijuudeksi ja näke-mykseksi, visioiksi – hyveitä jotka tulee jakaa, niin no-viiseille kuin vertaisille.

- Olen aina sanonut, että baarimestarin ammatti on mahdollisesti monipuolisin ja vaikein mitä maailmasta löytyy. Juuri siksi se on niin mielenkiintoinen, toteaa Mikael Karttunen, Altia Akatemiasta.

Lapin matkailuopiston Baarimes-tarin eat 2104 ryhmän opintojen etenemistä voit seurata reaali-ajassa blogin kautta osoitteessa www.virtuaalibaari.fi

23

Kemijärvellä järjestettyyn koulutukseen osallistui 20 tut-kintomestaria, suurin osa yrityssektorilta ja viidennes oppilaitoksista. Sairaala Lapponiassa vs siivousvastaava Maritta Tapio hakeutui koulutukseen saadakseen amma-tillista lisäarvoa, varmuutta ja osaamista niin arviointiin kuin suorittajien ohjaamiseen työkohteessa. Maritta ku-vailee opiskeluajan alun tuntemuksia epävarmuutena, vie-raat opiskeluun liittyvät termit ja oma oppimiskyky pe-lottivat. Opiskelujen monimuotoisuus ja hyvä ryhmä ovat kannustaneet eteenpäin.

Kemijärven kaupungin siivoustyönohjaaja Teija Hois-ko kertoo oppineensa, kuinka opastaa tutkinnon suorit-tajaa opintopoluilla ja opiskelijan valmistautuessa tutkin-totilaisuuteen. Hoiskon päätökseen hakeutua opiskeluun vaikutti koulutuksen sijaitseminen omalla paikkakunnalla ja koulutuksen maksuttomuus.

Tutkintomestarit-koulutuksesta hyötyvät työnantajat

niin pätevämpien työtekijöidensä kuin myös tutkintomes-tarien kehittämistehtävien myötä. Maritta Tapio ja Anneli Salmela laativat Sairaala Lapponiaan laitoshuoltopuolelle perehdyttämisoppaan, joka auttaa uutta tutkinnon suo-rittajaa pääsemään hyvin työtehtäviin ja tukee suorittajaa työkohteessa. Teija Hoisko ja Marita Junnolla on työn alla ohjaustyökalu työn ohjaukseen.Teija Hoisko toteaakin, että olisi ollut syytä käydä aikaisemmin tämä koulutus.

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Lapin matkailu-opistossa suoritetaan vuosittain kotityö- ja puhdistuspalve-lualalla noin 350 tutkinnon osaa pääasiassa Lapin alueella. Järjestämissopimukset kattavat niin perus-, ammatti- kuin erikoisammattitutkintoja. Puhdistuspalvelualalla lähes kaikki aikuisten tutkinnon osat suoritetaan työelämässä. On valtavan hienoa, kun saamme työelämän kiinnostu-maan tutkintojen kehittämisestä, kertoo laitoshuoltajan ammattitutkinnon tutkintovastaava Arja Juppi.

Työelämän toimijoista tutkintomestareitaItä-Lapin ammattiopistossa aloitettiin huhtikuussa 2014 HAAGA-HELIA ammatti-korkea-koulun järjestämänä tutkintomestarit-koulutus. Koulutuksen tavoitteena on valmistaa työelä-män toimijoita näyttötutkintotilaisuuksien järjestämiseen ja ammattitaidon arvioimiseen.

Teija Hoisko, Anneli Salmela, Marita Junno ja Maritta Tapio tutkintomestarit -koulutuksen etätehtävien parissa.

Teksti ja kuva: Arja Juppi

24

Kartta osaamisen poluilla

Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito on yksi työyhteisön menestyksen kul-makivistä. Maailma muuttuu vikkelään, eikä raudanlujan ammattilaisenkaan osaaminen ole pysyvää, ellei hän voi panostaa uuden oppimiseen. Mutta mistä tietää millaista osaamista organisaatiossa on ja mitä se kaipaa menestyäkseen?

Osaamishallintajärjestelmä on


25

Osaamishallintajärjestelmä on väline, jolla selvite-tään työntekijöiltä edellytettyä osaamista, tämän hetkistä osaamista ja tulevaisuuden rekrytointi- ja osaamistarpeita. Rovaniemen koulutuskuntayhty-mä on tarjonnut vuodesta 2011 saakka työnantajille osaamiskartoituspalvelua C&Q-osaamishallintajär-jestelmän kautta.

Kartoituksia voi tehdä ammattiryhmittäin tai henkilökohtaisesti. Henkilökohtaisessa kartoitukses-sa työnantajan kanssa määritellään tarvittavat osaa-misalueet ja työntekijä vastaajana käy arvioimassa oman osaamisensa. Kartoituksessa puhutaan osaa-miskuiluista, eli tämänhetkisen osaamisen ja työssä edellytetyn osaamisen välisestä erosta. Kuilujen koko kertoo millaisen osaamisen hankkimiseen organisaa-tion on syytä panostaa. Kartoituksen tulokset ovat pohjana koulutussuunnitelmalle ja osaamisen pa-rantamiselle. Hyötyjänä ovat siis paitsi työnantaja ja yksittäinen työntekijä myös koulutuksenjärjestä-jä, joka voi suunnitella koulutustarjontansa tarpei-den mukaiseksi. Tulevaisuuden trendinä onkin, että koulutukset räätälöidään yhä tarkemmin vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita.

OSAAMISEN PARANTAMINEN ON YHTEISPELIÄRovaniemen koulutuskuntayhtymän asiakkailleen tekemien kartoitusten yhteydessä keskustellaan aina organisaation, työpisteen tai yksilön kehittämisestä tai koulutussuunnitelmista. Koulutussuunnitelmi-en laatiminen voidaan tehdä maksullisena palvelu-na asiakkaalle. Yksilötasolla tehdyssä kartoituksessa työntekijälle tehdään lisäksi henkilökohtainen ke-hittämisohjelma. Tämä auttaa suuntaamaan työn-tekijän ja työnantajan resurssit juuri siihen koulu-tukseen, jota työntekijä tarvitsee. Suunnitelma ei edellytä hankkimaan koulutusta juuri Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kautta, vaan sen voi toteut-taa esimerkiksi omana koulutuksena.

- Me kuitenkin pyrimme siihen, että saisimme luotua työnantajan kanssa kumppanuussopimuksen, sillä tällöin osaamisen parantaminen on tehokkain-ta. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen on säännöllistä ja jatkuvaa, sanoo Rovaniemen koulutuskuntayhtymän C&Q-järjestelmän pääkäyttäjä Kari Rekilä.

Osaamisen kehittäminen onkin mitä suurimmas-sa määrin yhteistyötä ja kumppanuutta. Se vaatii si-toutumista ja paneutumista osaamisen kartoittajan, eli koulutuskuntayhtymän ohella myös työnantajan puolelta.

Joistakin työntekijöistä henkilökohtainen kartoi-

”Henkilökohtainen kehittämisohjelma auttaa

suuntaamaan resurssit juuri siihen koulutukseen,

jota työntekijätarvitsee”

26

RKK:

NAS

IAN

TUN

TIJA

YKS

IKKÖ

/

ORGA

NIS

AATI

OPE

RUST

ERVE

YDEN

-HU

OLLO

N Y

KSIK

KÖ

OSAAMISKARTOITUS KOULUTUSSUUNNITTELMA KOULUTUSOHJELMAN TOTEUTUS KAUSIPÄIVITYS

Organisaation osaamisen

tietokannan jatkuva päivitys

Henkilöstö ja osaaminen -työryhmä

Koulutuksenvuosikalenteri

Oma koulutus

Koulutusvuosikalenterista

Työvoima-tarpeen

ennakointi

Kehityskeskustelut

Työvoimatarpeen ennakointi

Tekevät haastattelunKirjataan organisaation

perustiedot ja keskeiset

osaamistarpeet

OSAAMISEN KARTOITUS- JA KEHITTÄMISPROSESSI

Valmistelevat aluellisen koulutussuunnitelman

Koulutus-suunnitelma• yksikkötaso

• aluetaso • yksilötaso

Raportin tuottaminen.Luo / pyytää

tunnukset vastaajalle.

Saaosaamis-kartoitus-raportin.

Tarkistaa raportin

ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista.

Tekee mahdollisesti

tarvittavat korjaukset

Tekevät päivitys-haastattelun.

Arvioidaan osaamisenhallinnan tasotja merkitykset.Syvennetään

osaamisaluelistoja.

2-3 vuoden kuluttua

1-2 tuntia

1-2 tuntia

0,5-1 tuntia

Kehittämisprosessin tavoitteena on helpottaa KUMPPANIn henkilöstön ja organisaation kehittämistä. Kumppanuusyhteistyön pääperiaatteena on, että RKK organisoi KUMPPANIlle kaiken sen henkilöstön tarvitseman koulutuksen, siltä osin kuin KUMPPANI haluaa.

2 tuntia

= asiakkaan ajankäyttöarvio

RKK sitoutuu:• nimeämään yhteyshenkilöt • tekemään yhteistyössä KUMPPANIn kanssa vuosisuunnitelmat henkilöstön osaamisen kehittämiseksi• tekemään osaamistarvekartoituksia

sekä erikseen sovittaessa:• järjestämään KUMPPANIn tarvitsemat henkilöstökoulutukset• tarvittaessa etsimään muita koulutuksen järjestäjiä koulutusten toteuttamiseen• tekemään henkilöstön osaamiskartoituksia• mukana koulutussuunnitelmien mukaisena koulutusten

sisältöjen ja ajankohtien suunnittelullaKUMPPANI sitoutuu • nimeämään yhteyshenkilöt• säännölliseen yhteydenpitoon ja yhteistyöhön henkilöstön kehittämiseen liittyvissä suunnitelmissa RKKn kanssa• ilmaisemaan koulutustarpeet vuosisuunnitelmia varten

sekä erikseen sovittaessa:• ilmaisemaan koulutustarpeet koulutusten toteuttamista varten• osoittamaan opiskelijat toteutettaviin koulutuksiin• yhteistyöhön henkilöstön osaamiskartoitusten toteutuksessa

RKKn KUMPPANIlle järjestämistä koulutuksista ja henkilöstön osaamis-kartoituksista sovitaan erillisillä sopimuksilla, joissa määritellään koulutusten ja tarjottavien palvelujen ehdot ja kustannukset. Palvelu ei rajoita KUMPPANIN koulutushankintoja muilta koulutuksen järjestäjiltä.

Koulutusoppilaitoksella

Oppisopimuskoulutus

AMK

Ammattiopisto

Muu koulutus

Esimerkki Lapin sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän osaamisen kartoitus- ja kehittämisprosessista. Kuntayhtymä ja Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö solmivat kumppanuussopimuksen marraskuussa 2014.

tus voi tuntua tungettelevalta, mutta tarkoituksena ei ole osoittaa syyttävällä sormella kenenkään heikkouksia. Rekilä muistuttaa, että päämääränä on aina osaamisen parantaminen, josta hyötyvät niin työntekijä kuin työnantajakin.

- Vain silloin kun osaamisen kuilu tulee näkyväksi, voi työnan-taja parantaa työntekijän osaamista. Työntekijän on hyvä muistaa, että näin myös hänen työmarkkinakelpoisuutensa paranee. Kartoi-tuksen myötä työntekijästä voi myös paljastua vahvuuksia ja osaa-misalueita, jotka eivät ole olleet työnantajan tiedossa.

Toisinaan työnantajan edellyttämä osaamisalue voikin paljastua sellaiseksi, jota työntekijät eivät mielläkään työn kokonaisuuden kannalta oleelliseksi. Näin kartoituksella voikin olla koko työyhtei-sön toimintaa tai vaikkapa työtapoja muuttava vaikutus.

KOULUTUKSESTA VEROVÄHENNYS TAI KOULUTUSTUKI TYÖNANTAJALLEOsaamisen kartoittaminen ja sen myötä tehty koulutussuunnitelma tuovat työnantajalle myös suoria taloudellisia etu-ja. Vuoden 2014 alussa astui voimaan uusi laki, jonka mukaan työnantajan on mahdollista saada verovähennystä tai koulutustukea kolmeen koulutuspäivään vuodessa per työntekijä. Yritykselle tämä vähennys on 50 % koulutuspäivien keskimääräisistä palkkakustannuksista. Tuen saaminen edellyttää aina kaikkia työntekijöitä koskevaa koulutussuunni-telmaa. Koulutus on järjestettävä työaikana ja sen tulee kehittää ammatillista osaamista. Verovähennyksiin hyväksytään kurssimuotoiset koulutukset, seminaarit, konferenssit ja sisäiset koulutukset. Myös tutkintotavoitteinen koulutus, kuten oppisopimuskoulutus kuuluu lain piiriin.

”Vain silloin kun osaamisen kuilu tulee näkyväksi, voi työnantaja parantaa työn-

tekijän osaamis-ta”

27

Tuore yrittäjä Paavo Vasara on intoa täynnä. Vuosikymme-niä toisten leivissä työskenneltyään hän päätti suunnata yh-dessä poikansa Pekan kanssa yrittäjäksi ja sitä myöten työn luonnekin muuttui. Vasaran mukaan hänen työntekijöillään on samanlainen ote työhön kuin hänellä itsellään.

- Sellaisia on rengit kuin isäntäkin, naurahtaa Vasara.- Meillä työntekijät ovat hyvin innokkaita koneiden har-

rastajia ja heillä on halu oppia uutta. He käyvät eri tuote-valmistajien koulutuksissa uutterasti. Silti näyttää, että he haluavat oppia enemmänkin kuin on tarjolla. Kova halu on tulla huippuosaajiksi.

Konevasara on perheyritys ja mukana kartoituksessa oli-vat myös yrityksessä työskentelevät Paavon lapset Pekka ja Susanna. Oman yrityksen kehittäminen on tämänkin vuoksi tärkeää ja yrittäjä on valmis myöntämään niin omat kuin työntekijöidensäkin kehittymistarpeet ja vahvuudet. Työnte-kijät ottivat kartoituksen positiivisella mielellä vastaan.

- Ei meistä kukaan ole täysin valmis. Itsellä voi olla jol-lain osa-alueella heikkouksia, mutta joku toinen meistä voi-kin olla sillä saralla vahva osaaja, sanoo Vasara.

Kartoituksia eri työyhteisöissä tehnyt Rovaniemen kou-lutuskuntayhtymän Eeva Maijala pitää Paavo Vasaran suh-tautumista kartoitukseen ja sen antiin erittäin hyvänä.

- Osaamiskartoitusprosessin tarkoituksena ei olekaan saada kaikista täydellisiä, kunhan yrityksen työntekijöiden yhteinen osaaminen on kokonaisuudessaan se, mitä edelly-tetään. Kaikkien ei tarvitsekaan osata kaikkea täydellisesti, painottaa Maijala.

Suurempia muutoksia kartoituksen perusteella yritykses-

sä ei vielä ole tehty, vaikka tuloksista on keskusteltu. Pieniä, työtä selkeyttäviä toimintoja on kuitenkin jo kehitetty. Esi-merkiksi korjaamon töistä on alettu nyt tehdä säännölliset työmääräykset, joissa näkyy myös käytetyt varaosat ja tar-vikkeet. Näin myös varasto pysyy hyvin ajan tasalla. Samoin ensiapukoulutukset pidetään koko henkilökunnalle.

- Sovimme, että teemme kartoituksen tulosten perusteel-la koulutussuunnitelman, johon teemme myös ehdotuksia täsmäkoulutuksista. Samalla käymme läpi myös valmistajien omat koulutukset, kertoo Maijala.

Yhteiset keskustelut ja palaverit työn ja yrityksen kehit-tämiseksi aiotaan myös ottaa käytännöksi. Nyt asioista on puhuttu aamukahvilla, mutta mihinkään niitä keskusteluja ei ole virallisesti kirjattu. Myynnin puolella haluttaisiin myös tietoa korjaamon asioista ja korjaamolla vastaavasti ollaan kiinnostuneita miten myynnin puolella menee.

- Yksi perjantaiaamu on nyt joka kuukausi tarkoitus py-hittää tällaisista asioista keskustelemiselle. Tämä on jäänyt pienessä porukassa vähän paitsioon.

Korjaamopuolen päällikkönä toimiva Ville Häkkinen sa-noo, että tehty kartoitus oli hyödyllinen. Parannettavaakin toteutuksesta toki löytyi. Pienen yrityksen erityisosaamisessa on nyansseja, joita ei yleisillä kartoituskysymyksillä välttä-mättä saada selville. Tältäkin osin kartoitus vaatii yritykseltä itseltään aktiivisuutta.

- Jos nyt lähdettäisiin tekemään uutta, niin varmasti mie-tittäisiin vastauksia hieman uudella tavalla ja syventyisimme niihin paremmin. Tällaisenakin se silti herätti ajatuksia ja pisti miettimään omaa osaamista ja kehittymistä työssä.

Konevasara panostaa osaamiseen

Osaamistarvekartoitus on oiva työkalu myös pienempien yritysten osaamisen kehittämiseen. Sodankylässä vuodesta 2011 toiminut moottoriajoneuvoja, työ-koneita ja -välineitä myyvä sekä huoltava Konevasara päätti heti ensi metreil-lään ottaa selvää henkilöstön osaamisesta. Maaperä kartoitukselle oli otollinen.

Teksti ja kuva: Petteri Nissinen

28

Jo 18-vuotiaana Saijets hoiti vuodepotilaina olevia vanhuksia apulaisen pestillä Ka-rasjoella Norjan puolella. Työhön kuului aamupesut, kylvetykset, ruokailut ja monet muut päivittäiset hoitotoimet. Asiakkaita joutui siirtämään useinkin.

- Ei vuodeosastolla ergonomiaan juuri huomiota kiinnitetty. Aika pitkälti lii-kuttelu oli nostamista, ja koska olen aika lyhyt, ei nostaminen minulle mitenkään helppoa ole. Seurauksena oli lopulta issiashermon tulehtuminen, kertoo Saijets.

Apuna potilaiden siirtelyssä olivat maalaisjärjen ohella kuitenkin jo nostoapuvä-lineet. Kokeneemmat työntekijät toki opastivat, mutta varsinaista koulutusta ergo-nomisiin työtapoihin ei ollut kellään. Meno muuttui kun Saijets tuli Lapin ammat-tiopistoon opiskelemaan. Nyt apuvälineiden käyttöönkin on tullut oikea ote.

KuintanssiakanssaasiakkaanEnsihoitajaksi Lapin ammattiopistossa opiskeleva Sis-ko Saijets on kotoisin pienestä Angelin kylästä Inarin kunnan länsiosista, Norjan rajan pinnasta. Hoiva-

ala tuli poromiehen tyttärelle tutuksi jo hyvin nuore-na. Tuolloin tietämättömyys työergonomiasta aiheutti vaivaa niin hänelle itselleen, kuin myös asiakkaille.


30

POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIAKORTTI

• Koulutus alkoi ammattiopistossa kokeiluluon-toisena työterveyslaitoksen kanssa 2011

• Lapin ammattiopistolla on opetuslisenssi potilassiirtojen ergonomiakorttiin ja kolme potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttajaa

• Tavoitteena on toimintakykyä tukeva toi-mintatapa, jossa hyödynnetään asiakkaan voimavaroja

• Koulutuksen voi suorittaa osana sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon lähihoitajan opintoja

• Ulkopuolinen työnantaja voi ostaa koulutusta lyhytkoulutuksena Lapin ammattiopistolta

• Opiskelijat ovat saaneet kehuja ergonomia-osaamisestaan työpaikoilta

• Kortin on suorittanut Lapin ammattiopistossa vuosina 2011 - 2014 noin 280 lähihoitajaopis-kelijaa

ASIAKAS KAIKEN KESKIÖSSÄOikea työergonomia on tärkeää hoitajalle, mutta hyöty on suurin asiakkaan kannalta. Kuntouttava työote, eli asiakkaan oman toimintakyvyn ja voi-mavarojen käyttö on tärkeä osa ergonomiaa. Sai-jetsin mukaan turhan moni asiakas on jo ehtinyt tottua siihen, että joku kyllä nostaa. Kun asiakasta aktivoidaan tekemään itse, vähenee työn kuormit-tavuus, mutta samalla se vaikuttaa myös asiakkaan mielialaan ja toimintakykyyn. Hän voi, saa ja jak-saa tehdä itse.

- Ennen otettiin housunpuntista ja kainalosta ja nostettiin, niin sattuihan se hoidettaviinkin. Ny-kyisin nostaminen on jäänyt pois ja potilasta siirre-tään ja käytetään hänen omia voimiaankin. Se on kuin tanssia, nauraa Saijets.

Lapin ammattiopistossa opettajina ja ergono-miakouluttajina työskentelevät Teija Ylisaari ja Maarit Kalmakoski sanovat, että Lapin osalta tilan-ne hoitajien työergonomiassa alkaa olla jo melko hyvä.

- Varsinkin Rovaniemellä olemme hyvässä vauhdissa. Rovaniemen kaupungilla on tavoite, että kaikki heillä hoitotyössä olevat suorittavat po-tilassiirtojen ergonomiakortin, sanovat Ylisaari ja Kalmakoski.

TYÖYHTEISÖ MUKAAN MUUTOKSEENOpettajien mukaan myös heiltä valmistuvat uu-det sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat niitä, jotka vievät uusia käytäntöjä työpaikoille. Aivan hetkessä muutos ei kuitenkaan tapahdu ja se vaatii koko työyhteisön päätöstä kouluttautua ja siirtyä ergonomisiin työtapoihin.

- Joissain työpaikoissa voidaan vielä vierastaa uusia työtapoja. Siksi on tärkeää, että esimies on innostunut ja tosissaan tämän asian kanssa. Silloin homma toimii, tähdentävät Ylisaari ja Kalmakoski.

- Potilassiirtojen ergonomiakortin hankkimi-selle on myös perusteet vanhuspalvelulaissa. Se vel-voittaa, että kaikissa vanhusten palvelurakenteissa ja -suunnitelmissa on mukana kuntouttava työote, joka ylläpitää vanhuksen toimintakykyä.

- Taitava avustaja aktivoi ja auttaa, eikä tee kaikkea asiakkaan puolesta. Näin asiakas itsekin huomaa, että voi itse vaikuttaa siihen millainen on oma toimintakyky. Tämä vaikuttaa siis vahvasti myös henkiselle puolelle, sanoo Kalmakoski.

Lapin ammattiopistossa potilassiirtojen ergo-nomiakorttikoulutus on osa ammatillista perus-koulutusta. Ergonomiaan panostavien työnantajien on kuitenkin mahdollista ostaa ammattiopistolta korttikoulutusta työntekijöilleen. Korttikoulutuk-sesta kiinnostuneet voivat olla suoraan yhteydessä Lapin ammattiopiston Leila Karjalaiseen. Karjalai-sen tavoittaa numerosta 020 798 4313.

32

Vuoden 2014 alussa voimansa yhdistäneiden Lapin kesäyliopiston ja Santasport Lapin Urheiluopiston kou-lutustarjonta löytyy nykyisin yhteisestä koulutuskalenterista, jossa opinnot on jaettu teemoittain kuuteen eri kategoriaan. Asiakkaan kannalta molempien kurssitarjonta on helppo hahmottaa ja aikatauluttaa yhteisestä kalenterista omaan elämäntilanteeseen ja koulutustarpeisiin sopivaksi.

Taustalla on tavoite luoda monipuolista, kokonaisvaltaista ja entistä laajempaa koulutustarjontaa molem-pien oppilaitosten asiakkaille. Yhteistyö on lähentänyt toimijoita myös fyysisesti, sillä Lapin kesäyliopisto muutti maaliskuussa Ounasvaaran kupeeseen Hiihtomajantielle Santasportin tiloihin. Kesäyliopiston avoi-men korkeakoulun toimijan työpiste on edelleen Rantavitikalla.

- Työskentely samoissa tiloissa helpottaa omalta osaltaan toiminnan ja kurssien suunnittelua sekä to-teutusta Santasportin monipuolisissa tiloissa. Kesäyliopisto tuo urheiluopistolle lisää koulutussuunnittelun osaamista, jonka uskon näkyvän hyvässä mielessä myös urheiluopiston toiminnassa, kertoo Santasport Lapin Urheiluopiston ja Lapin kesäyliopiston rehtori Ritva Pekkala.

Santasport Lapin Urheiluopistoa ja Lapin kesäyliopistoa vahvasti yhdistävä tekijä on vapaan sivistystyön piiriin kuuluvan koulutuksen järjestäminen. Molemmilla on pitkät perinteet tämän tyyppisen koulutuksen tarjoamisessa ja se olikin tärkein peruste voimien yhdistämiselle. Vapaan sivistystyön piiriin kuuluva koulutus on tarkoitettu kaikelle kansalle ja siinä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Tällais-ten koulutusten toteuttaminen vaatii joustavuutta ja innovatiivisuutta. Kurssitarjontaa tulee kokoajan lisää ja tarpeisiin reagoidaan nopeasti.

- Kahden erilaisen organisaation yhdistyessä voidaan rakentaa aivan uudenlaisia tuotteita. Voimme tarjota uudenlaisia koulutuksia uudenlaisella toteutuksella, visioi Lapin kesäyliopiston koulutuspäällikkö Juho Mut-ka.

Vapaan sivistystyön lisäksi Lapin kesäyliopisto ja Santasport Lapin Urheiluopisto tarjoavat yhdessä myös avoimen korkeakoulun opintoja sekä ammatillista lisäkoulutusta. Jatkossa näissäkin opinnoissa yhdistyvät molempien näkökulmat.

Koulutuskalenteri löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: santasport.fi/koulutuskalenteri

Kaksi konkaria yhdessä

Lapin kesäyliopiston ja Santasport Lapin Urheiluopiston kou-lutustarjonta löytyy nyt yhteisestä koulu-

tuskalenterista.

taitava 2/2014

Documents