talousarvio 2013 - taloussuunnitelma 2013-2015
DESCRIPTION
Riihimäen kaupungin talousarvio vuodelle 2013 ja taloussuunnitelma välille 2013-2015.TRANSCRIPT
TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013–2015
Kaupunginvaltuuston 10.12.2012 hyväksymä
Julkaisija: RIIHIMÄEN KAUPUNKI Hallintokeskus Painopaikka: kaupungin monistamo 12.12.2012 Kuvat: Gary Wornell ja Päivi Lazarov
SISÄLLYSLUETTELO
1. RIIHIMÄKI STRATEGIA 2015 1
2. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 3
2. 1. Yleinen taloudellinen tilanne 3
2. 2. Kuntien talousarvionäkymät 3
2. 3. Riihimäen taloussuunnitelman lähtökohdat 4
2. 4. Taseen yli-/alijäämä 4
2. 5. Väestötavoitteet ja työllisyys 5
3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA JA HENKILÖSTÖKULUT 6
3. 1. Henkilöstösuunnitelma 6
3. 2. Henkilöstökulut 7
4. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS 8
5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA 11
5. 1. Tuloslaskelman välitulokset 13
5. 2. Verotulot 16
5. 3. Valtionosuudet 16
5. 4. Korkotuotot ja korkokulut 17
5. 5. Muut rahoitustuotot ja rahoituskulut 17
5. 6. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät 18
5. 7. Antolainat 18
5. 8. Lainat 195. 8. Lainat 19
5. 9. Muut maksuvalmiuden muutokset 19
6. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA
Riihimäen kaupunki + Vesihuoltoliikelaitos 21
7. YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUSOSASTA 23
8. INVESTOINTIOSA 31
9. KÄYTTÖTALOUSOSA 37
10. VESIHUOLTOLIIKELAITOS 127
11. ELIMINOINTILASKELMAT 133
Riihimäen kaupunki / Vesihuoltoliikelaitos yhteensä
12. KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET 2013-2015 139
1
1. RIIHIMÄKI STRATEGIA 2015 Kaupungin strategia määriteltiin vuonna 2009 hyödyntäen aiemmin tehtyä strategiaa. ARVOT: Kaupungin toimintaa ohjaavat perusarvot ovat
- luovuus - oikeudenmukaisuus - turvallisuus - yhteistyökykyisyys ja -haluisuus - ympäristötietoisuus
VISIO: ”Hyvän elämän Riihimäki” painottaa kuntalaisen näkökulmaa, jonka mukaan
- Riihimäellä on turvallista, - Riihimäellä on viihtyisää, - Riihimäellä arkielämä on sujuvaa, - Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa, - Riihimäellä toimeentulo on turvattu
PÄÄMÄÄRÄT 1. TOIMIVAT PALVELUT TAVOITTEET: a) Talouden tasapaino Kaupungin talouden tasapainoon saaminen edellyttää, että talouden tervehdyttämisen toimenpide-ohjelma toteutetaan. Tämä merkitsee sekä kustannustehokkuuden parantamista että tulopohjan vahvistamista. Samalla on huolehdittava omaisuuden arvon säilymisestä oikein ajoitetuilla ja koh-dennetuilla kunnossapito-, ja korvausinvestoinneilla. Myös investoinnit ja kehittämispanostukset to-teutetaan talouden tervehdyttämisen linjausten mukaan. b) Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Kaupungin palveluiden riittävyys ja laatu edellyttävät palveluverkon kehittämistä, jossa toimintatapo-jen uudistaminen, panostaminen ennaltaehkäisevään toimintaan ja alueyhteistyön kehittäminen ovat lähivuosina keskeisiä. c) Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Kaupungin tulevaisuuden haasteet edellyttävät henkilöstön osaamisen, johtamisen ja tulosvastuulli-suuden vahvistamista. Työyhteisöitä kannustetaan uudistumaan ja ottamaan käyttöön uusia moder-neja työtapoja. Myönteisen työnantajakuvan ylläpitäminen edellyttää panostamista henkilöstön työ-kyvyn ylläpitämiseen, palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämiseen. d) Organisaation uudistaminen Kaupungin organisaatiouudistusta jatketaan vuoden 2013 aikana muodostamalla hallintokeskus ja kolme toimialaa (sivistys-, tekninen ja ympäristötoimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala). Uudistus-ta valmistelee kaupunginvaltuuston 11.6.2012 päättämä työryhmä.
2
2. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ TAVOITTEET: a) Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja vetovoimaisuutta seutukeskuksena vahvistetaan kehit-tämällä mm. Peltosaarta osana kaupunkikeskustaa, panostamalla elinkeinopolitiikkaan ja suun-taamalla toimenpiteitä työttömyyden alentamiseen. Kaupungin vuosittainen väestön kasvun ta-voite on 1,0 %. Kuntaliitos on mahdollisuus. Riihimäen seutukunnan muodostavat Loppi, Hausjärvi ja Riihimäki. Riihimäki kuuluu metropolialueeseen hyvien liikenneyhteyksien ja etelään suuntautuvan työssä-käynnin vuoksi. Näin ollen laajempikaan liitos ei ole uhka. b) ) Koulutus elinkeinoelämän tueksi Kattava ja monipuolinen ammatillisten ja muiden oppilaitosten koulutus- ja kehittämisosaaminen luo pohjaa yrityselämän menestymiselle ja samalla vahvistaa Riihimäen seudun ja koko talousalueen vetovoimaisuutta. 3. TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE TAVOITE: a) Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Kaupunki varautuu kasvuun varmistamalla raakamaan riittävyyden asumisen tarpeisiin noin 10 vuodeksi uudistetun maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Yleiskaavatasoinen maankäytön suunnitte-lu ja tonttien luovutus edellyttävät panostusta. Maa- ja kaavoituspolitiikan lähtökohtana on tiivis ja kestävänkehityksen mukainen kaupunkiympäristö, jossa on huomioitu kaupunkiympäristön moni-ilmeisyyden ja viihtyvyyden ohella myös ajankohtaiset energiakysymykset.
3
2. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 2.1. Yleinen taloudellinen tilanne Valtiovarainministeriön syksyn 2012 taloudellisen katsauksen mukaan epävarmuus talouden suun-nasta euroalueella on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen ja se heijastuu myös Suomen talouteen. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvu jäisi yhteen prosenttiin ja olisi kotimaisen kysynnän varassa. Kasvu pysyisi samalla tasolla myös vuonna 2013, mutta kasvun rakenne hieman monipuolistuisi ja myös vienti lähtisi loivaan kas-vuun. Em. ennusteessa arvioidaan kuluttajahintojen kohoavan kuluvana vuonna kahden ja puolen prosentin vauhdilla, mutta ansiotason noustessa prosentin nopeammin on reaaliansioiden kehi-tys positiivinen. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy kuluvan vuoden yl-lättävän hyvänä mutta vuoden 2013 aikana vaimea kasvu alkaa näkyä myös työmarkkinoilla. Vuoden 2013 työttömyysasteeksi ennustetaan 8,1 prosenttia ja reaaliansioiden nousu jää hyvin pie-neksi. Valtiovarainministeriön ennusteessa todetaan edelleen, että Suomen talouskasvu voi olla nyt heik-kenemässä pysyvästi, koska työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiasteen alen-tuminen näyttää pysyvältä. Taulukko: Yleinen taloudellinen tilanne 2010 – 2014 Vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 Muutos %
Tuotanto 3,3 2,7 1,0 1,0 2,0
Palkkasumma 2,3 4,5 3,1 2,6 3,4
Inflaatio 1,2 3,4 2,6 2,4 2,3
Ansiotasoindeksi 2,6 2,7 3,5 2,6 3,0
Työttömyysaste % 8,4 7,8 7,6 8,1 7,9
% BKT:stä
Veroaste 42,4 43,3 43,2 43,8 44,0
Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä - 2,8 - 0,9 - 1,7 - 1,2 0,5
Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU) 48,6 49,1 53,0 54,9 55,3
Lähde: Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus syyskuu 2012 2.2. Kuntien talousarvionäkymät Vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013. Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle 2015.. Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusval-vonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. (Kuntataloustiedote 3/2012, 25.9.2012). Peruspalvelubudjetissa 2013 on toimintamenojen kasvuksi vuosina 2012—2016 arvioitu n. 4 pro-senttia vuodessa. Toimintamenojen volyymin arvioidaan lisääntyvän vuosittain noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen muutoksen aiheuttamaa kysyntäpainetta peruspalvelumenoihin. Laskelmis-sa on henkilöstön määrä vuoden 2011 tasolla. Tilastokeskuksen kuntien talouden neljännesvuositi-laston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat 5 prosenttia tammi-kesäkuussa 2012 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3 prosenttia. Kun-tien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate heikkeni 24 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia ja lainakanta kasvoi vuoden 2012 kesäkuun lopussa 5 prosenttia vuoden ta-kaisesta 1.
1 Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuntien talouden neljännesvuositilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-6464. 2. vuosineljännes 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 30.9.2012]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktn/2012/02/ktn_2012_02_2012-08-29_tie_001_fi.html
4
Verotusta koskevat tiedot on poimittu Kuntataloustiedotteesta 3/2012, joka julkaistiin 25.9.2012. Vuoden 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäävät lähinnä ansiotulojen kasvu. Lisäksi kuntien keskimää-räinen tuloveroprosentti on kohonnut 0,09 prosenttiyksikköä ja on nyt 19,25. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan tänä vuonna kokonaisuudessaan keskimäärin 3,8 prosenttia. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti tulee hieman hidastumaan. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna n. 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän, mikäli työllisyystilanne ei heikkene ennakoitua enem-män. Hallitusohjelmassa päätettiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina 2012–2013 viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Yhteisöverokantaa alennettiin vuodesta 2012 alkaen puolella-toista prosenttiyksiköllä 24,5 prosenttiin. Aleneminen kompensoitiin kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. Vuonna 2012 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 %. Ensi vuonna so-vellettava jako-osuus noussee tämän vuoden luvusta, mutta täsmällinen jako-osuus on vielä päät-tämättä. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi. Nyt arvioidaan, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat noin 23 % vähemmän kuin vuonna 2011. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistar-peita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. 2.3. Riihimäen talousarvion lähtökohdat Talousarvion ja -suunnitelman laadinnan tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon. Lai-namäärän kasvun pysäyttäminen sisältyy tasapainotavoitteeseen. Keväällä tehty raami edellyttää toimintamenojen kasvun hillintää ja rahoituksen riittämättömyyden vuoksi on varaa vain välttämät-tömiin menoihin. Hallintokuntien käyttötalouden toimintakuluesityksiin, joissa oli kasvua kuluvan vuoden ennustee-seen verrattuna 3,2 %, on tullut menoja kasvattavia muutoksia n. 0,2 milj. euroa ja tuloja lisääviä noin 2,6 milj. euroa. Toimintakuluihin on sisällytetty kuluvan vuoden tapaan henkilöstömenojen vä-hennystä 0,3 milj. euroa, joka arvioidaan saatavan henkilöstön vapaaehtoisista palkattomista lomis-ta. Esityksen mukaan toimintamenot kasvavat 3,3 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen ja 3,2 % verrattuna vuoden 2012 muutettuun talousarvioon. Toimintatulot kasvavat 10,5 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen ja 1,9 % verrattuna kuluvan vuoden muutettuun talousarvioon. Käyt-tötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa 1,3 % ja verorahoitus (verot + valtionosuudet) 4,1 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen. Vuonna 2013 investointimenot ovat yhteensä n. 7,9 milj. euroa. Investointien määrä vaikuttaa suo-raan kaupungin lainatarpeeseen eli investointien vähentyminen pienentää ja investointien lisäämi-nen kasvattaa lainatarvetta. Kokonaisuutena lainamäärä kasvaa n. 2,8 milj. euroa (kaupunki+vhl). 2.4. Taseen yli-/alijäämä Vuoden 2011 tilinpäätöksessä kaupungin taseessa oli ylijäämää n. 6 milj euroa. Vuoden 2012 en-nusteen (kaupunki + vhl) mukaan ylijäämä pienenee ja tulee olemaan vuoden lopussa n. 2,3 milj. euroa. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen mukaan ylijäämä kasvaa n. 3,2 milj. euroa. Talous-suunnitelman mukaan vuosien 2014 ja 2015 osalta taseen ylijäämä kasvaa yhteensä 1,5 milj. euroa. Taulukko: Taseen yli- /alijäämän kehitys Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015
Taseen ylijäämä (1000 euroa) 6 628 5 924 2 344 5 586 6 834
Tilikauden yli-/alijäämä -703 -3 581 3 242 1 248 229
Yhteensä 5 924 2 344 5 586 6 834 7 063
5
2.5 Väestötavoitteet ja työllisyys Riihimäen asukasluku kasvoi 0,7 % vuonna 2011. Kuluvan vuoden tammi - lokakuun kehitys, +169 asukasta merkinnee ennusteen mukaista n. 1 %:n kasvua tälle vuodelle. Kaupungin kuluvana vuon-na tarkistetun oman väestöennusteen mukaan väestön kasvuksi on arvioitu 1 % / vuosi. Myös Tilas-tokeskuksen vuonna 2009 laaditun väestön ennusteen mukaan kaupungin väestön kasvu on 1 % vuosittain. Väestökehitys sekä suunnittelun perusteena käytettävät väestötavoitteet ovat seuraavat: Taulukko : Riihimäen asukasluvun kehitys 2007 – 2015 Vuosi Asukasluku Muutos % Muutos abs.
2007 28 023 1,9 520
2008 28 536 1,8 513
2009 28 587 0,2 51
2010 28 803 0,8 216
2011 29 018 0,7 215
2012 29 300 1,0 282
2013 29 600 1,0 300
2014 29 900 1,0 300
2015 30 200 1,0 300
Lähde: Vuodet 2007 - 2011/Tilastokeskus, Vuodet 2012 -2015/kaupungin oma ennuste
Työttömyystilanne on huonontunut koko maassa. Riihimäellä lokakuun työttömyysprosentti (9,4 %) oli hieman valtakunnan tasoa (9,5 %) parempi. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on Riihimäellä käänty-nyt vuoden aikana nousuun ja jatkaa nousuaan valtakunnan keskitasoa nopeammin. Työmarkkina-tuen tason noususta johtuen työmarkkinatuen kuntaosuus on vuoden aikana kasvanut 41 % verrat-taessa lokakuun 2012 tilannetta vuoden takaiseen, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut samoilla tarkastelujaksoilla vain 5,0 %. Taulukko: Työttömyysasteen kehitys 2011-2012 Kuukausi Riihimäki
2011 Riihimäki
2012 Koko maa
2012
Tammi 10,2 9,6 9,8
Helmi 10,1 9,5 9,6
Maalis 9,7 9,3 9,3
Huhti 9,0 8,9 8,7
Touko 8,9 8,5 8,3
Kesä 9,6 9,7 9,3
Heinä 10,2 10,4 10,2
Elo 8,9 9,3 9,1
Syys 8,8 8,7 8,9
Loka 8,6 9,4 9,5
Marras 9,0
Joulu 9,9
Lähde: Työvoimahallinnon tilastot, sisältää lomautetut, jolloin koko maan ja kaupungin tilastot ovat vertailukelpoiset Riihimäen työttömyysprosentin voidaan tulevan vuoden aikana arvioida nousevan. Työvoiman ky-syntä on vähentynyt eikä olemassa oleva tarjonta kohtaa täysin sen kysyntää. Alle 25-vuotiaiden työttömyys tulee myös kasvamaan kohdennetuista tukitoimista huolimatta.
6
3. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA JA HENKILÖSTÖKULUT 3.1. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on hyödyntää henkilöstön luontaista poistumaa. Vapautuvien vakanssien täyttölupamenettelyä jatketaan. Vuonna 2013 perustetaan seuraavat virat ja toimet:
Määrä Vakanssi Aika Palkkausmenot
Ta 2013 Vuosi-
(vrt. v.2012) palkka
Perusturvalautakunta
Sosiaaliohjaaja avohuollon tukitoimeen 1 työsuhde 1.8.2013 0 39 000
- ollut ma. vakanssi 1.8.2011 - 31.7.2013
Sosiaaliohjaaja vammaispalveluihin 1 työsuhde 1.1.2013 39 000 39 000
Asiakasneuvoja perusturvakeskukseen 1 työsuhde 1.1.2013 25 600 25 600
Sosiaalityöntekijä perheneuvolaan 1 virka 1.8.2013 0 50 000
Psykologi perheneuvolaan 1 työsuhde 1.8.2013 21 900 52 500
Vastaava sairaanhoitaja Uranuskotiin 1 virka 1.1.2013 47 600 47 600
Hoitaja Uranuskotiin 1 työsuhde 1.1.2013 40 700 40 700
Hoitaja Uranuskotiin 2 työsuhde 1.1.2013 0 87 200
Hoitaja Riihikoti 1 työsuhde 1.8.2013 17 000 40 100
Kasvatus-ja opetuslautakunta
Luokanopettaja 1. lk Läntinen alue 1 virka 1.8.2013 20 000 48 000
Luokanopettaja 3. lk Herajoen koulu 1 virka 1.8.2013 20 400 49 000
Luokanopettaja 1. lk Eteläinen koulu 1 virka 1.8.2013 20 000 48 000
Luokanopettaja 1. lk Itäinen alue 1 virka 1.8.2013 20 000 48 000
Koulunkäyntiohjaaja 32 t/vko Harjunrinteen koulu 1 työsuhde 1.8.2013 12 400 29 800
Valmistavan luokan opettaja Harjunrinteen koulu 1 virka 1.1.2013 49 100 49 100
Tekninen lautakunta
Yleiskaava-arkkitehti maankäytön suunnittelu ja 1 virka 1.4.2013 45 000 60 000
rakentamisen ohjaukseen
Paikkatietokoordinaattori kartastojen ylläpitoon 1 työsuhde 1.1.2013 54 000 54 000
18 432 700 807 600
Määräaikaiset virka- ja toimiesitykset:
Keskushallinto
Työllisyyskoordinaattori työllisyydenhoitoon 1 työsuhde 1.1.2013-31.12.2015 - 40 000
Kasvatus-ja opetuslautakunta
Tuntiopettaja 2. lk Herajoen koulu 1 virka 1.8.2013-31.7.2014 19 300 19 300
Tuntiopettaja 2. lk Lasitehtaan koulu 1 virka 1.1.2013-31.7.2014 41 900 41 900
Tuntiopettaja vammaisopetukseen Peltosaaren koulu 1 virka 1.1.2013- alkaen 40 500 40 500
Tuntiopettaja 4. lk Pohjoinen koulu 1 virka 1.1.2013-31.7.2014 59 500 59 500 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Terveysliikuntakoordinaattori *) 1 työsuhde 1.1.2013-31.12.2013 39 900 39 900
7 201 100 241 100 *) Terveysliikuntakoordinaattorin vakinainen vakanssi perustettu 8.12.2008 § 137
LAKKAUTETTAVAT VAKANSSIT:
Keskushallinto
Puhelinvaihteenhoitaja 2 työsuhde 1.1.2013 -
-
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Rakennusmestari 1 työsuhde 1.1.2013 -
-
7
3.2. Henkilöstökulut Toimintakuluissa on henkilöstömenojen osalta ilmoitettu palkkakustannukset sosiaalivakuutusmak-suineen vähennettynä kansaneläkelaitoksen ja vakuutuslaitosten maksamilla henkilöstökorvauksilla. Henkilöstön palkkoihin on tehty 1,6 % / 2 %:n korotus vuoden 2012 tasoon. Lisäksi hallintokuntien henkilöstömenoista on vähennetty arviona palkattomista kannustevapaista vuoden 2011 toteutu-maennusteen perusteella yhteensä n. 0,3 milj. euroa. Talousarvioon 2013 sisältyy henkilöstökuluja seuraavasti: milj. euroa Palkat ja palkkiot 50,5 Eläkevakuutusmaksut (palkkaperusteiset) 8,7 Eläkevakuutusmaksut (eläkemenoperusteiset) 3,5 Eläkevakuutusmaksut (varhaiseläkemenoperusteiset) 0,6 Sairausvakuutus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 2,9 Henkilöstömenoja vähentävät sairausvakuutus-, ym. korvaukset 0,7 Henkilöstömenot yhteensä 65,4 Henkilöstömenojen kasvu vuoden 2012 talousarvioon verrattuna on n. 2,2 milj. euroa (3,5 %) ja se perustuu seuraaviin: milj. euroa Vakituisen henkilöstön palkat 0,8 Eläke-, sairaus- työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksut 0,3 Uudet virat ja toimet 0,4 Määräaikaisen (sijaiset ym.) henkilöstön palkat 0,7 Vuoden 2013 talousarvioon on sisällytetty eläkemenoperusteiset sekä varhaiseläkemenoperusteiset maksuosuudet toimielinkohtaisesti euromääräisinä eläkelaitoksen antaman laskenta-arvion mukaan. Työnantajien palkkaperusteinen maksu on budjetoitu samaksi kuin kuluvana vuonna eli 16,35 %. Myös palkansaajien osuudet kasvavat ao. vuonna 0,2 - 0,25 % -yksikköä. Eläkelaitoksen arvion mukaan eläkemenoperusteinen maksu kasvaisi 2 % vuoden 2012 ennusteeseen verrattuna. Suun-nitelmavuosien osalta se pysyy lähes samalla tasolla. Varhaiseläkemenoperusteisen maksun osalta korotus on 11 % verrattuna kuluvan vuoden ennusteeseen ja suunnitelmavuosille sen arvioidaan kohoavan edelleen. Vuoden 2010 alusta työnantajien kansaneläkemaksu poistui kokonaan. Sairausvakuutusmaksun, joka on vuonna 2012 2,10 %, arvioidaan pysyvän samana myös vuonna 2013. Kaupungin palk-kasumman mukainen työttömyysvakuutusmaksu on keskimäärin 3,10 % vuonna 2012 ja sen ennus-tetaan pysyvän samana myös vuonna 2013. Myös palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun arvi-oidaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Taulukko : Sosiaalivakuutusmaksut 2010 – 2013 2010 2011 2012 2013
Kvtel-maksu 15,60 16,10 16,35 16,35
Muut työeläkemaksut 0,10 0,10 0,10 0,10
Opettajien eläkemaksu 21,22 20,04 19,31 18,81
Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu 2,23 2,12 2,12 2,10
Työttömyysvakuutusmaksu 2,90 3,10 3,10 3,10
Työtapaturmavakuutusmaksu 0,50 0,50 0,50 0,50
Kvtel-perusteiset maksut yhteensä 21,33 21,92 22,17 22,15
Opettajien maksut yhteensä 26,95 25,86 25,13 24,61
8
4. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvio ja kolmeksi vuodeksi laadittu taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitus-osan, käyttötalousosan ja investointiosan sekä yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Kokonaistaloutta kuvataan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitet-tävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtion-osuudet sekä suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoero, vapaaeh-toisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tulos-laskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on kuitenkin päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimis-vuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rahoitusosassa osoitetaan kuinka menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääoma-rahoitus sekä investointien hankintamenot ja pääomamenot yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkuminen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei rii-tä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta on lainan-otto. Rahoitustarpeen voi kattaa myös toimintapääomaa vähentämällä, mikä voi merkitä rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pääoman vapauttamista taikka korottoman lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäystä. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät mää-rärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Inves-tointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investoin-tiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhtei-söjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynnit esitetään investointiosassa luovutusarvon määräisinä vuoden 2012 tapaan. Aiemmin niistä esitettiin suunnitelman mukainen hankintamenojäännös (eli ns. tasearvo). Investointivarauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoi-tukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen (tai hyödykkeen eri komponenttien) veroton hankintahinta on vähintään 10.000 euroa (kaupunginvaltuuston päätök-set 17.6.1996 § 77 ja 18.8.2003 § 81). Käyttötalousosa: Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2013 rahanarvossa. In-flaation vaikutusta suunnitelmavuosille 2014 ja 2015 ei ole otettu huomioon, vaan vuosittainen me-nojen kasvuarvio sisältää toiminnassa tapahtuvat muutokset. . Käyttötalousosan määrärahat ja tuloarviot ovat pääsääntöisesti sitovia toimielintasolla. Keskushallin-to muodostaa yhteisesti kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan toimielintason. Samoin Tekninen ja ympäristötoimiala, tek-ninen ja ympäristölautakunta, muodostavat yhdessä valtuuston nähden sitovan toimielintason. Nettositovuuden piirissä kuhunkin toimielimeen nähden ovat seuraavat käyttötalousosan erät: Kaupunginhallitus: Eu -hanketoiminta ja Työllisyyden hoito Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta: Riihisalo, Suomen Lasimuseo ja Riihimäen kaupungin museot.
9
Talousarviokirjan käyttötalousosassa esitetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet (Kuntalaki 65 §) ovat osa sitovaa talousarviota. Käyttötalousosassa esitetyt tunnusluvut sen sijaan eivät ole sitovia tavoitteita. Investointiosa: Investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia hankeryhmittäin lukuun ottamatta rakennus-investointeja, joiden osalta sitovuustaso on hanketaso. Tuloslaskelmaosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - verotulot - valtionosuudet - korkotulot - muut rahoitustulot - korkomenot - muut rahoitusmenot - satunnaiset tulot - satunnaiset menot Rahoitusosa: Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat: - antolainan lisäys - antolainan vähennys - vieraan pääoman netto (=pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus). Raportointi Kaupunginhallitukselle esitetään talousarvion toteutuminen kuukausittain tulos- ja rahoituslaskelmi-en osalta. Valtuustolle raportoidaan talousarvion toteutuminen kolmannesvuosittain. Tavoitteiden to-teutuminen esitetään kolmannesvuosiraporteissa vain poikkeamien osalta ja tilinpäätöksessä koko-naisuutena.
10
KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA
TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA
Toimintatulot Tulorahoitus
Toimintamenot Vuosikate
Toimintakate Satunnaiset erät
Verotulot Tulorahoituksen korjauserät
Valtionosuudet Investoinnit
Rahoitustulot ja -menot Investointimenot
Vuosikate Rahoitusosuudet investointimenoihin
Poistot ja arvonalentumiset Omaisuuden myyntitulot
Satunnaiset erät Tulorahoitus ja investoinnit nettoTilikauden tulos Antolainauksen muutokset
Poistoeron muutos Antolainasaamisten lisäykset
Varausten muutos Antolainasaamisten vähennykset
Rahastojen muutos Lainakannan muutokset
Tilikauden yli-/alijäämä Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Vaikutus maksuvalmiuteen
TOIMIELIN C
TOIMIELIN B
TOIMIELIN ATavoitteet
Tehtävä 2
Tehtävä 1Toimintatuotot
ToimintamenotToimintakate
TOIMIELIN C
TOIMIELIN B
TOIMIELIN A
Hanke 2
Hanke 1Menot
TulotNetto
5. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA
11
RII
HIM
ÄE
N K
AU
PU
NK
I
TU
LO
SL
AS
KE
LM
AT
P 2
010
TP
201
1T
A 2
012
En
n 2
012
RA
AM
I 20
13H
K 2
013
Ta
201
3T
S 2
014
TS
201
5
Sis
ält
ää
sis
äis
et
erä
t +
mu
uto
s
To
imin
tatu
oto
t39
468
683
37 3
85 0
5942
181
300
38 9
21 0
0037
627
200
40 4
18 1
0042
995
700
41 4
45 2
0042
066
800
Muuto
s %
8,4
-5,3
12,8
4,1
-3,3
3,8
10,5
-3,6
1,5
To
imin
taku
lut
-165
941
129
-172
077
188
-180
688
700
-180
559
200
-180
288
900
-186
289
800
-186
520
000
-190
250
200
-194
055
100
Muuto
s %
3,7
3,7
5,0
4,9
-0,1
3,2
3,3
2,0
2,0
TO
IMIN
TA
KA
TE
-126
472
446
-134
692
129
-138
507
400
-141
638
200
-142
661
700
-145
871
700
-143
524
300
-148
805
000
-151
988
300
Muuto
s %
2,3
6,5
2,8
5,2
0,7
3,0
1,3
3,7
2,1
Ve
rotu
lot
100
091
049
103
738
375
106
869
500
107
465
000
110
103
000
110
103
000
113
084
000
115
911
000
118
809
000
kunnalli
sve
ro89 6
01 6
34
90 3
03 6
69
93 9
74 5
00
94 9
47 0
00
97 2
37 0
00
97 2
37 0
00
99 5
04 0
00
101 9
92 0
00
104 5
42 0
00
yhte
isöve
ro5 3
81 3
45
6 9
17 3
28
6 2
35 0
00
5 7
47 0
00
6 1
46 0
00
6 1
46 0
00
6 0
50 0
00
6 2
01 0
00
6 3
56 0
00
kiin
teis
töve
ro5 1
08 0
70
6 5
17 3
78
6 6
60 0
00
6 7
71 0
00
6 7
20 0
00
6 7
20 0
00
7 5
30 0
00
7 7
18 0
00
7 9
11 0
00
Muuto
s %
5,5
3,6
3,0
3,6
2,5
2,5
5,2
2,5
2,5
Va
ltio
no
suu
de
t 34 4
78 9
27
36 2
39 4
82
37 2
00 0
00
37 5
00 0
00
37 8
75 0
00
37 8
75 0
00
37 8
75 0
00
38 6
32 0
00
39 4
04 0
00
Muuto
s %
6,3
5,1
2,7
3,5
1,0
1,0
1,0
2,0
2,0
Ra
ho
itu
stu
oto
t -
ja k
ulu
t-1
540
598
-1 1
02 4
67-1
595
000
-1 3
35 0
00-1
710
000
-1 7
10 0
00-1
190
500
-1 1
55 1
00-1
292
600
Kork
otu
oto
t 113 6
91
191 9
06
165 0
00
165 0
00
150 0
00
150 0
00
184 5
00
363 9
00
534 4
00
Muut
rahoitustu
oto
t 961 6
15
1 3
52 9
37
1 0
23 0
00
1 0
73 0
00
1 0
23 0
00
1 0
23 0
00
1 0
23 0
00
1 0
23 0
00
1 0
23 0
00
Kork
okulu
t -2
585 0
95
-2 6
43 5
20
-2 7
60 0
00
-2 5
50 0
00
-2 8
60 0
00
-2 8
60 0
00
-2 3
75 0
00
-2 5
19 0
00
-2 8
27 0
00
Muut
rahoituskulu
t -3
0 8
09
-3 7
90
-23 0
00
-23 0
00
-23 0
00
-23 0
00
-23 0
00
-23 0
00
-23 0
00
VU
OS
IKA
TE
6 55
6 93
24
183
261
3 96
7 10
01
991
800
3 60
6 30
039
6 30
06
244
200
4 58
2 90
04
932
100
Muuto
s %
322,9
-36,2
-5,2
-52,4
81,1
-80,1
213,5
-26,6
7,6
Suunnitelm
an m
ukais
et
pois
tot
-8 1
27 4
67
-7 5
79 6
32
-6 0
00 0
00
-7 1
01 0
00
-7 6
00 0
00
-6 0
00 0
00
-4 9
00 0
00
-5 2
00 0
00
-5 5
00 0
00
Arv
onale
ntu
mis
et
Sa
tun
na
ise
t e
rät
Satu
nnais
et
tuoto
t (+
)6 0
30 6
31
00
00
00
00
Satu
nnais
et
kulu
t (-
)
TIL
IKA
UD
EN
TU
LO
S4
460
096
-3 3
96 3
71-2
032
900
-5 1
09 2
00-3
993
700
-5 6
03 7
001
344
200
-617
100
-567
900
Pois
toero
n lis
äys (
-) t
ai vä
hennys (
+)
65 7
38
65 7
38
55 0
00
55 0
00
55 0
00
55 0
00
55 0
00
55 0
00
55 0
00
Vara
uste
n lis
äys-/
vähennys
Rahasto
jen lis
äys-/
vähennys+
-617 9
27
350 0
00
300 0
00
300 0
00
500 0
00
TIL
IKA
UD
EN
YL
I-/A
LIJ
ÄÄ
MÄ
3 90
7 90
7-2
980
633
-1 6
77 9
00-4
754
200
-3 9
38 7
00-5
048
700
1 39
9 20
0-5
62 1
00-5
12 9
00
12R
AH
OIT
US
LA
SK
EL
MA
TP
201
0T
P 2
011
TA
201
2E
nn
201
2R
AA
MI
2013
HK
201
3T
a 2
013
TS
201
4T
S 2
015
+ m
uu
tos
To
imin
na
n r
ah
avi
rta
Vuosik
ate
6 5
56 9
32
4 1
83 2
61
3 9
67 1
00
1 9
91 8
00
3 6
06 3
00
396 3
00
6 2
44 2
00
4 5
82 9
00
4 9
32 1
00
Satu
nnais
et
erä
t6 0
30 6
31
00
00
00
00
Tulo
rahoituksen k
orjauserä
t-9
805 6
16
-2 1
98 9
74
-5 2
14 7
00
-2 3
01 0
00
-1 9
50 0
00
-1 9
50 0
00
-5 6
77 2
00
-2 2
50 0
00
-2 3
50 0
00
Yhte
ensä
2 78
1 94
71
984
287
-1 2
47 6
00-3
09 2
001
656
300
-1 5
53 7
0056
7 00
02
332
900
2 58
2 10
0
Inve
sto
inti
en
ra
ha
virt
a Inve
sto
intim
enot
-18 9
53 7
69
-10 6
67 5
87
-10 9
12 8
00
-10 9
18 2
00
-7 6
56 0
00
-15 2
99 7
00
-7 8
64 4
00
-8 7
00 4
00
-9 3
38 4
00
Rahoitusosuudet
inve
sto
intim
enoih
in756 8
50
906 4
45
1 0
25 0
00
1 0
05 0
00
820 0
00
2 1
40 0
00
1 1
70 0
00
1 1
00 0
00
650 0
00
Pysyvi
en v
asta
avi
en luovu
tustu
lot
13 3
75 9
62
2 4
15 7
19
6 7
94 0
00
2 5
80 0
00
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
5 6
62 2
00
2 3
00 0
00
2 4
00 0
00
Yhte
ensä
-4 8
20 9
57-7
345
423
-3 0
93 8
00-7
333
200
-4 8
36 0
00-1
1 15
9 70
0-1
032
200
-5 3
00 4
00-6
288
400
TO
IMIN
NA
N J
A I
NV
ES
TO
INT
IEN
-2
039
010
-5 3
61 1
36-4
341
400
-7 6
42 4
00-3
179
700
-12
713
400
-465
200
-2 9
67 5
00-3
706
300
RA
HA
VIR
TA
Ra
ho
itu
kse
n r
ah
avi
rta
An
tola
ina
uks
en
mu
uto
kse
t
Anto
lain
asaam
iste
n lis
äykset
-200 0
51
0-4
0 0
00
-40 0
00
-5 0
40 0
00
-5 0
40 0
00
-3 5
40 0
00
-8 5
40 0
00
-4 0
40 0
00
A
nto
lain
asaam
iste
n v
ähennykset
573 2
89
958 7
80
492 0
00
492 0
00
492 0
00
492 0
00
492 0
00
700 0
00
1 2
40 0
00
Y
hte
ensä
373
238
958
780
452
000
452
000
-4 5
48 0
00-4
548
000
-3 0
48 0
00-7
840
000
-2 8
00 0
00 L
ain
aka
nn
an
mu
uto
kse
t
Pitkäaik
ais
ten lain
oje
n lis
äys
22 0
00 0
00
14 0
00 0
00
23 9
65 1
00
28 0
10 1
00
30 7
77 1
00
40 3
10 8
00
28 5
56 1
00
37 7
89 4
00
37 1
63 2
00
P
itkäaik
ais
ten lain
oje
n v
ähennys
-16 7
24 7
09
-18 7
72 9
80
-21 4
98 0
00
-21 8
48 0
00
-23 6
65 0
00
-23 6
65 0
00
-25 7
30 0
00
-27 6
15 0
00
-31 2
90 0
00
L
yhyta
ikais
ten lain
oje
n m
uuto
s0
00
0
Y
hte
ensä
5 27
5 29
1-4
772
980
2 46
7 10
06
162
100
7 11
2 10
016
645
800
2 82
6 10
010
174
400
5 87
3 20
0
Om
an
pä
äo
ma
n m
uu
toks
et
046
762
Mu
ut
ma
ksu
valm
iud
en
mu
uto
kse
t3
455
456
1 96
5 17
81
422
300
1 02
8 30
061
5 60
061
5 60
068
7 10
063
3 10
063
3 10
0
Ra
ho
itu
kse
n r
ah
avi
rta
9 10
3 98
5-1
802
260
4 34
1 40
07
642
400
3 17
9 70
012
713
400
465
200
2 96
7 50
03
706
300
RA
HA
VA
RO
JEN
MU
UT
OS
7 06
4 97
5-7
163
396
00
00
00
0
LA
INA
KA
NN
AN
ER
ITT
EL
YT
P 2
010
TP
201
1T
A 2
012
En
n 2
012
RA
AM
I 20
13H
K 2
013
Ta
20
13T
S 2
014
TS
201
5 +
mu
uto
s
Lain
akanta
1.1
.97 0
98 0
99
102 3
73 3
90
97 6
00 4
00
97 6
00 4
10
99 8
04 9
10
103 7
62 5
10
103 7
62 5
10
106 5
88 6
10
116 7
63 0
10
Nett
om
uuto
s5 2
75 2
91
-4 7
72 9
80
2 4
67 1
00
6 1
62 1
00
7 1
12 1
00
16 6
45 8
00
2 8
26 1
00
10 1
74 4
00
5 8
73 2
00
Lain
akanta
31.1
2.
102 3
73 3
90
97 6
00 4
10
100 0
67 5
00
103 7
62 5
10
106 9
17 0
10
120 4
08 3
10
106 5
88 6
10
116 7
63 0
10
122 6
36 2
10
Asukaslu
ku
28 8
03
29 0
18
29 3
65
29 3
08
29 6
60
29 6
00
29 6
00
29 9
00
30 2
00
Lain
akanta
euro
a/a
sukas
3 5
54
3 3
63
3 4
08
3 5
40
3 6
05
4 0
68
3 6
01
3 9
05
4 0
61
Lain
akannan e
ritt
ely
Riih
imäen k
aupunki
99 4
24 1
39
95 1
42 7
01
98 1
01 4
00
101 7
96 3
43
100 4
42 4
10
113 9
33 7
10
101 6
14 0
10
106 9
85 8
10
110 0
80 2
10
* euro
a/a
sukas
3 4
52
3 2
79
3 3
41
3 4
73
3 3
86
3 8
49
3 4
33
3 5
78
3 6
45
Vesih
uoltola
itos
2 9
49 2
51
2 4
57 7
09
1 9
66 1
00
1 9
66 1
67
6 4
74 6
00
6 4
74 6
00
4 9
74 6
00
9 7
77 2
00
12 5
56 0
00
* euro
a/a
sukas
102
85
67
67
218
219
168
327
416
13
5.1. Tuloslaskelman välitulokset Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Rahoituslaskelma esitetään ns. liikepääomavirtalaskelmana, josta käy ilmi se, onko rahoitustarve katettu vieraalla pääomalla vai toimintapääomaa supistamalla. Toimintatuotot ja -kulut
8,2 %
27,5 %
17,5 %4,1 %
42,6 %
TOIMINTATUOTOT HALLINTOKUNNITTAIN 2013(ulkoiset)
Keskushallinto
Perusturvalautakunta
Koulutuslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Tekniikan ja ympäristön toimiala
5,9 %
30,8 %
23,4 %
24,5 %
2,4 %
13,0 %
TOIMINTAKULUT HALLINTOKUNNITTAIN 2013(ulkoiset)
Keskushallinto
Terveydenhuolto
Perusturvalautakunta
Koulutuslautakunta
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta
Tekniikan ja ympäristön toimiala
Toimintakate Tuloslaskelman välituloksena esitettävä toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.
14
6,5
5,2
1,3
3,7
2,1
4,03,6
4,1
2,4 2,4
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
%
TOIMINTAKATTEEN JA VERORAHOITUKSEN MUUTOS
Toimintakate Verorahoitus
Taulukko: Toimintakate 2011 - 2015 Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Toimintakate milj. euroa -134,7 -141,6 -143,5 -148,8 -152,0
Toimintakatteen muutos % 6,5 5,2 1,3 3,7 2,1
Vuosikate Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö tulo- rahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli poistot. Taulukko: Vuosikate 2011 – 2015 Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Vuosikate milj. euroa 4,2 2,0 6,2 4,6 4,9
Poistot 7,6 7,1 4,9 5,2 5,5
Vuosikate % poistoista 55 28 127 88 90
Vuosikate euroa/asukas 144 68 211 153 163
Vuosikate % poistoista: 100 x Vuosikate/Poistot
55
28
127
88 90
0
20
40
60
80
100
120
140
Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
VUOSIKATE % POISTOISTA
15
144
68
211
153163
0
50
100
150
200
250
Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
VUOSIKATE €/ASUKAS
Vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan myös sen riittävyytenä nettoinvestointeihin ja lainan lyhen-nyksiin. Kaupunki pääsääntöisesti velkaantuu, jos vuosikate ei riitä nettoinvestointeihin ja sen lainakanta pienenee, jos vuosikate riittää myös lainanlyhennyksiin.
9,8 9,9 6,7 7,6 8,7
18,8 21,825,7 27,6
31,3
4,22,0
6,2 4,6 4,9
0,0
5,0
10,015,0
20,0
25,0
30,035,0
40,0
45,0
Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Milj.euroa
VUOSIKATTEEN RIITTÄVYYS
Nettoinvestoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate
Tilikauden tulos Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kun-nan varauksia tai vapaata omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittely-erät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Kaupungin osalta tilikauden tulos on ali-jäämäinen sekä vuonna 2013 että suunnitelmavuosien 2014 ja 2015 osalta. 5.2. Verotulot Vuoden 2013 verotulojen arvio on laadittu Kuntaliiton koko maata koskevan arvion pohjalta hyödyn-täen aiempien vuosien toteutumatietoja sekä vuoden 2012 ennustetta. Kunnallis- ja yhteisöverojen arvioita tehtäessä on huomioitu kaupungin suhde koko valtakunnan kehitykseen. Kuntien verotuloja pienentää valtiovallan toimesta tehdyt verokevennykset, jotka kompensoidaan kunnille edelleen val-tionosuuksia korottamalla.
16
Kunnallisvero Talousarvio sisältää kunnallisveroja koskevat arviot vuoden 2013 sekä vuosien 2014 ja 2015 osalta 19,75 %:in mukaisena. Yhteisövero Yhteisöverokanta on 24,5 % vuonna 2012. Kunkin kunnan yhteisövero-osuus määräytyy kahden vii-meksi valmistuneen verotuksen keskiarvona verrattuna kokomaan vastaaviin. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 28,34 % vuonna 2012. Vuoden 2013 yhteisövero-osuudeksi on arvioitu 29,03 %. Yhteisöveroarvio perustuu siihen, että kunnille vuonna 2013 tilitettävä yhteisöve-ron määrä on 1.28 mrd. euroa. Kiinteistövero Talousarvioehdotukseen sisältyy kiinteistöveroprosenttien korotuksia. Kiinteistöveroprosentit ovat vuonna 2012 seuraavat: (suluissa lain vaihteluvälit)
- yleinen kiinteistövero (0,60 – 1,35) 1,10 % - vakituiset asunnot (0,32 – 75) 0,40 % - muut asunnot (0,60 – 1,35) 0,80 % - yleishyödylliset yhteisöt (0 – 1,0) 0 % - voimalaitokset (0,60 – 2,85) 2,75 % - rakentamattomat rakennuspaikat (1,0 – 3,0) 3,00 %
Talousarvioehdotuksessa esitetään korotettavaksi seuraavat kiinteistöveroprosentit:
- yleinen kiinteistövero 1,25 % - vakituiset asunnot 0,45 %
Korotusten vaikutus on yhteensä n. 0,9 milj. euroa.
Taulukko: Verotulot yhteensä 2010 – 2015 1 000 euroa Tp 2011 Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Kunnan tulovero 90 304 94 947 99 504 101 992 104 542
Osuus yhteisöveron tuotosta 6 917 5 747 6 050 6 201 6 356
Kiinteistövero 6 517 6 771 7 530 7 718 7 911
Yhteensä 103 738 107 465 113 084 115 911 118 809
5.3. Valtionosuudet Vuoden 2010 alusta kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistui. Uudistuksessa valtionosuudet siirtyvät pääosin valtiovarainministeriön hallinnoimiksi. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus eli ns. yhden put-ken valtionosuus muodostuu yleisen osan, taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräy-tymisperusteista, sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen sekä kirjaston laskennalli-sista kustannuksista. Muut valtionosuuteen vaikuttavat tekijät koostuvat opetus- ja kulttuuritoimen val-tionosuuksista, jotka kokonaisuutena pienentävät kaupungin saamaa valtionosuutta.
17
Valtionosuudet vuodelle 2013 on arvioitu seuraavasti: Peruspalvelujen rahoitus (ns. yhden putken malli): Yleinen valtionosuus 959.000 Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelut 22.642.000 Sosiaali- ja terveydenhuolto 107.153.000 Kunnan rahoitusosuus (n. 3.131,60 euroa/asukas) - 90.873.000 Valtionosuusjärjestelmän tasaus - 40.200 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 4.633.000 Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta 44.420.000 Verotulotasaus - 3.003.000 Yhden putken valtionosuus yhteensä 41.417.000 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet yht - 3.542.000 Valtionosuudet yhteensä 37.875.000 Valtionosuudet on laskettu pääosin Suomen Kuntaliiton laskelmien mukaan. Uuteen valtionosuusjärjestelmään liittyvät kotikuntakorvaukset on siirretty koulutoimeen perusopetuk-sen tuloiksi ja menoiksi. Tulot ovat kotikuntakorvauksia kaupungin kouluissa olevista muiden kuntien oppilaista ja menot kotikuntakorvauksia kaupungin oppilaista muiden kuntien kouluissa. Mikäli lopullisten laskennallisten valtionosuuksien yksikköhinnat tai perusteet ja omarahoitusosuus muuttuvat, lopullinen valtionosuus voi poiketa merkittävästi nyt lasketusta.
5.4. Korkotuotot ja korkokulut Korkotuotot muodostuvat pääosin vesihuoltolaitoksen lainoista.
Taulukko: Korkotuotot ja korkokulut
2013 2014 2015
Korkotuotot
Korkotuotot antolainoista
- Vesihuoltolaitos 100 000 295 000 480 000
- Muut 13 900 12 500 12 000
Muut korkotuotot 70 600 56 400 42 400
Korkotuotot yhteensä 184 500 363 900 534 400
Korkokulut
Talousarviolainojen korot yhteensä 2 375 000 2 519 000 2 827 000
5.5. Muut rahoitustuotot ja rahoituskulut Arvio Kaukolämpö Oy:ltä saatavaksi osinkotuloksi vuosien 2013 - 2015 osalta on 350.000 euroa ja Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:ltä 100.000 euroa. Vesihuoltolaitokselta vuosittain perittävä korvaus pe-ruspääomasta on 7 % eli n. 525.000 euroa.
18
Taulukko: Muut rahoitustuotot ja rahoituskulut
2013 2014 2015
Rahoitustuotot
Osinko Kaukolämpö Oy:ltä 350 000 350 000 350 000
Osinko Riihimäen Teollisuuskylä Oy:ltä 100 000 100 000 100 000
Muut osingot ja osuuspääomien korot 11 000 11 000 11 000
Korvaus vesihuoltolaitoksen peruspääomasta 525 000 525 000 525 000
Verotilityskorot 20 000 20 000 20 000
Viivästyskorot 17 000 17 000 17 000
Yhteensä 1 023 000 1 023 000 1 023 000
Rahoituskulut
Verotilityskorot ja korotukset 20 000 20 000 20 000
Muut rahoituskulut 3 000 3 000 3 000
Yhteensä 23 000 23 000 23 000
5.6. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät Vuoden 2013 talousarvioon ei sisälly satunnaisia eriä. Pakollisten varausten purkamisella katetaan kaupungin omien eläkkeiden menot. Korjauserissä vuo-sikatteesta eliminoidaan käyttötalousosaan tuloksi merkityt käyttöomaisuuden myyntivoitot. Jotta in-vestointien kassavirroista saataisiin rahoituslaskelmassa kokonaisvaltainen kuva, rahoituslaskelman kohdassa Investoinnit esitetään em. tulot hankintamenoa vastaavan osuuden lisäksi.
Taulukko: Tulorahoituksen korjauserät
Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Pakollisten varausten muutos -50 000 -50 000 -50 000 -50 000
0maisuuden myyntivoittojen eliminointi -2 251 000 -5 627 200 -2 200 000 -2 300 000
Yhteensä -2 301 000 -5 677 200 -2 250 000 -2 350 000
5.7 Antolainat Taulukko: Antolainojen lisäykset ja vähennykset
Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Antolainojen lisäykset
Antolainat yksityisille 10 000 10 000 10 000 10 000
Sosiaalinen luototus 30 000 30 000 30 000 30 000
Vesihuoltolaitos 0 3 500 000 8 500 000 4 000 000
Yhteensä 40 000 3 540 000 8 540 000 4 040 000
Antolainojen vähennykset
Vesihuoltolaitos ym. 492 000 492 000 700 000 1 240 000
Muut 0 0 0 0
Yhteensä 492 000 492 000 700 000 1 240 000
19
5.8. Lainat Vuonna 2013 nostetaan uutta lainaa 28,6 milj. euroa ja lyhennetään 25,7 milj. euroa. Lainakanta on vuoden lopussa 106,6 milj. euroa eli 3 601 euroa/asukas, josta kaupungin osuus 101,6 milj. euroa eli 3 433 euroa/asukas.
Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Lainojen lisäys 28,0 28,6 37,8 37,2 Lainojen vähennys 21,8 25,7 27,6 31,3
Lainakanta 31.12. 103,8 106,6 116,8 122,6
Lainat euroa/asukas 3 540 3 601 3 905 4 061
Lainat/kaupunki 101,8 101,6 107,0 110,1
euroa/asukas 3 473 3 433 3 578 3 645
Lainat/vesihuoltolaitos 2,0 5,0 9,8 12,6
euroa/asukas 67 168 327 416
Lainojen korot 2,6 2,4 2,5 2,8
Lainojen hoitokate 0,2 0,3 0,3 0,2
Lainanhoitokate: (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainojen lyhennykset) 5.9. Muut maksuvalmiuden muutokset Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään pitkäaikaisten ja velkojen muutokset. Pitkäaikaista velkaa on Hämeen ammattikorkeakoululle maksettava rahoitusosuus vuosina 2012-2016. Pitkäaikai-sia saamisia ovat jälkirahoitteiset valtionosuudet sekä muiden kuin antolainoiksi kirjattavien lainojen vähennykset. Jälkirahoitteiset valtionosuudet saadaan pääsääntöisesti seitsemän vuoden aikana ra-kennuksen valmistumisesta. Taulukko: Pitkäaikaisten saamisten ja velkojen muutos
Enn 2012 Ta 2013 Ts 2014 Ts 2015
Lisäykset (-)
Hämeen ammattikorkeakoulu/rahoitusosuus -340 000 -340 000 -340 000 -340 000
Vähennykset (+)
Jälkirahoitteiset valtionosuudet:
Pohjolanrinteen koulu (2009-2015) 308 000 308 000 308 000 308 000
Karan koulu (2011 - 2017) 341 800 341 800 341 800 341 800
Harjurinteen koulu (2013- 2019) 296 000 296 000 296 000
Yhteensä 649 800 945 800 945 800 945 800
Muut saamiset:
Riihimäen Kotikulma Oy (kassalaina) 700 000
Riihimäen Teatterisäätiö 0 62 800
Muut 18 500 18 500 27 300 27 300
Muut yhteensä 718 500 81 300 27 300 27 300
Netto 1 028 300 687 100 633 100 633 100
20
6. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Riihimäen kaupunki + Vesihuoltoliikelaitos
21
Riihimäen kaupunki ja vesihuoltoliikelaitos Riihimäen kaupunki ja vesihuoltoliikelaitos muodostavat kaupungin talouden kokonaisuuden. Oheisena on yhdistelmä kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen vuoden 2013 talousarviosta ja vuosien 2013 – 2015 taloussuunnitelmasta (ulkoiset menot ja tulot / 1000 euroa).
22RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS (ulkoinen)
TULOSLASKELMA (1000 euroa) Tp 2011 Enn 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015
Toimintatuotot 26 223 28 610 30 499 28 853 29 381Muutos % -6,0 9,1 6,6 -5,4 1,8
Toimintakulut -155 935 -166 368 -170 150 -173 673 -177 268Muutos % 3,9 6,7 2,3 2,1 2,1
TOIMINTAKATE -129 712 -137 758 -139 651 -144 820 -147 887Muutos % 6,1 6,2 1,4 3,7 2,1
Verotulot 103 738 107 465 113 084 115 911 118 809Muutos % 3,6 3,6 5,2 2,5 2,5
Valtionosuudet 36 239 37 500 37 875 38 632 39 404Muutos % 5,1 3,5 1,0 2,0 2,0
Rahoitustuotot - ja kulut -1 699 -1 923 -1 816 -1 975 -2 298 Muutos % -21,2 13,2 -5,6 8,8 16,4
VUOSIKATE 8 567 5 284 9 492 7 748 8 028Muutos % -16,0 -38,3 79,6 -18,4 3,6
Suunnitelman mukaiset poistot -9 685 -9 208 -6 250 -6 500 -7 800
Satunnaiset erät 0 0 0 0 0
TILIKAUDEN TULOS -1 118 -3 924 3 242 1 248 229
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 66 55 55 55 55
Varausten lisäys-/vähennys
Rahastojen lisäys-/vähennys+ 350 300 0 0 0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -702 -3 569 3 298 1 303 284
Tavoitteet ja tunnusluvutToimintatulot / Toimintamenot % 16,8 17,2 17,9 16,6 16,6
Vuosikate / Poistot % 88,5 57,4 151,9 119,2 102,9
Vuosikate, euroa /asukas 295 180 321 259 266
Kertynyt yli-/ alijäämä (1000 euroa) 10 182 6 613 9 910 11 213 11 497
Asukasmäärä vuoden lopussa 29 018 29 303 29 600 29 900 30 200
RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) TP 2011 Enn 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015
Toiminnan rahavirta Vuosikate 8 567 5 284 9 492 7 748 8 028
Satunnaiset erät 0 0 0 0 0
Tulorahoituksen korjauserät -2 199 -2 301 -5 677 -2 250 -2 350
Yhteensä 6 368 2 983 3 815 5 498 5 678
Investointien rahavirta Investointimenot -13 623 -14 418 -18 859 -22 465 -14 638
Rahoitusosuudet investointimenoihin 906 1 005 2 040 3 608 650
Pysyvien vastaavien luovutustulot 2 416 2 580 5 662 2 300 2 400
Yhteensä -10 301 -10 833 -11 157 -16 558 -11 588
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -3 933 -7 850 -7 342 -11 061 -5 910
Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 -40 -40 -40 -40
Antolainasaamisten vähennykset 467 0 0 0 0
Yhteensä 467 -40 -40 -40 -40 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 14 000 28 010 28 556 37 789 37 163
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -18 773 -21 849 -25 730 -27 615 -31 290
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Yhteensä -4 773 6 162 2 826 10 174 5 873
Muut maksuvalmiuden muutokset 1 029 1 328 967 918 923
Rahoituksen rahavirta -3 230 7 440 3 753 11 052 6 756
RAHAVAROJEN MUUTOS -7 163 -410 -3 589 -8 846
Rahavarat 31.12 4 278 3 868 279 271 1 117
Rahavarat 1.1. 11 441 4 278 3 868 279 271
LAINAKANNAN ERITTELY TP 2011 Enn 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015
Lainakanta 1.1. 102 373 97 600 103 762 106 588 116 762
Nettomuutos -4 773 6 162 2 826 10 174 5 873
Lainakanta 31.12. 97 600 103 762 106 588 116 762 122 636
Asukasluku 29 018 29 308 29 600 29 900 30 200
Lainakanta euroa/asukas 3 363 3 540 3 601 3 905 4 061
Lainakannan erittely
Riihimäen kaupunki 95 143 101 796 101 614 106 985 110 080
* euroa/asukas 3 279 3 473 3 433 3 578 3 645
Vesihuoltolaitos 2 458 1 966 4 975 9 777 12 556
* euroa/asukas 85 67 168 327 416
7. YHTEENVETO KÄYTTÖTALOUSOSASTA
23
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Muu
tos
%M
uu
tos
%M
uuto
s %
KÄ
YTT
ÖT
AL
OU
SO
SA
TP
Ta
Ta
20
12e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
201
3vr
t. H
k 2
01
3T
avr
t. T
avr
t. T
a
20
11
20
12m
uu
tos
20
12
Tp
20
11
201
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
201
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
KÄ
YTT
ÖT
AL
OU
S Y
HT
EEN
SÄ
Me
not
172
07
7 1
88
177
62
0 0
00
180
68
8 7
00
180
55
9 2
00
4,9
1
86
28
9 8
00
3,1
3,2
18
6 5
20
00
03
,2
3,3
Tul
ot
37 3
85
05
941
03
9 3
00
42 1
81
30
038
92
1 0
00
4,1
4
0 4
18
10
04
,2
-
3,8
42
99
5 7
00
1,9
1
0,5
N
ett
o1
34 6
92
12
91
36 5
80
70
01
38 5
07
40
01
41 6
38
20
05
,2
14
5 8
71
70
05
,3
3
,0
1
43
52
4 3
00
3,6
1
,3
KE
SK
US
HA
LL
INT
OM
en
ot57
00
2 7
50
59 0
50
00
060
01
4 0
00
59 7
77
50
04
,9
60
77
3 6
00
1,3
1,7
61
77
7 9
00
2,9
3
,3
T
ulo
t1
59
0 3
67
1 5
03
80
01
50
3 8
00
1 6
03
20
00
,8
1 9
54
40
03
0,0
2
1,9
1
97
4 2
00
31
,3
2
3,1
N
ett
o55
41
2 3
83
57 5
46
20
058
51
0 2
00
58 1
74
30
05
,0
58
81
9 2
00
0,5
1,1
59
80
3 7
00
2,2
2
,8
KA
UP
UN
GIN
VA
LTU
US
TO
Me
no
t1
08
23
31
35
20
01
35
20
01
35
20
02
4,9
15
2 7
00
12
,9
12
,9
15
3 9
00
13
,8
Tu
lot
00
00
00
Ne
tto
10
8 2
33
13
5 2
00
13
5 2
00
13
5 2
00
24
,9
15
2 7
00
12
,9
12
,9
15
3 9
00
13
,8
KE
SK
US
VA
AL
ILA
UT
AK
UN
TAM
en
ot
47
40
61
33
70
01
33
70
01
33
70
01
82
,0
0
10
0,0
-
0
Tu
lot
42
53
58
0 0
00
80
00
08
5 4
00
10
0,8
01
00
,0
-
0
Ne
tto
4 8
71
53
70
05
3 7
00
48
30
08
91
,6
0
10
0,0
-
0
TA
RK
AS
TU
SL
AU
TA
KU
NT
AM
en
ot
76
31
47
4 6
00
74
60
07
4 6
00
2,2
-
79
50
06
,6
6,6
81
90
09
,8
Tu
lot
00
00
00
Ne
tto
76
31
47
4 6
00
74
60
07
4 6
00
2,2
-
79
50
06
,6
6,6
81
90
09
,8
KA
UP
UN
GIN
HA
LLIT
US
Me
no
t5
6 7
70
79
45
8 7
06
50
05
9 6
70
50
05
9 4
34
00
04
,7
60
54
1 4
00
1,5
1,9
61
54
2 1
00
3,1
Tu
lot
1 5
47
83
31
42
3 8
00
1 4
23
80
01
51
7 8
00
1,9
-
1 9
54
40
03
7,3
28
,8
1 9
74
20
03
8,7
Ne
tto
55
22
2 9
61
57
28
2 7
00
58
24
6 7
00
57
91
6 2
00
4,9
58
58
7 0
00
0,6
1,2
59
56
7 9
00
2,3
Yle
ine
n jo
hta
min
en
Me
no
t 2
56
7 7
41
2 7
20
10
02
51
5 1
00
2 5
15
10
02
,1
-
2 7
80
20
01
0,5
10
,5
2 6
04
90
03
,6
Tu
lot
35
3 2
20
31
2 8
00
31
2 8
00
38
4 8
00
8,9
72
4 0
00
13
1,5
88
,1
72
4 0
00
13
1,5
Ne
tto
2 2
14
52
12
40
7 3
00
2 2
02
30
02
13
0 3
00
3,8
-
2 0
56
20
06
,6
-
3,5
-
1 8
80
90
01
4,6
-
Eu-
ha
nke
toim
inta
Me
no
t7
1 9
54
65
00
06
5 0
00
60
00
01
6,6
-
65
00
0-
8,3
65
00
0-
Tu
lot
49
34
31
0 0
00
10
00
00
10
0,0
-
0
10
0,0
-
01
00
,0
-
Ne
tto
22
61
15
5 0
00
55
00
06
0 0
00
16
5,4
65
00
01
8,2
8,3
65
00
01
8,2
24
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Muu
tos
%M
uu
tos
%M
uuto
s %
KÄ
YTT
ÖT
AL
OU
SO
SA
TP
Ta
Ta
20
12e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
201
3vr
t. H
k 2
01
3T
avr
t. T
avr
t. T
a
20
11
20
12m
uu
tos
20
12
Tp
20
11
201
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
201
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
Elin
ke
ino
elä
mä
n e
dis
täm
inen
Me
no
t1
94
66
71
77
80
01
77
80
01
61
00
01
7,3
-
16
5 0
00
7,2
-
2,5
16
5 0
00
7,2
-
Tu
lot
0
00
01
00
,0
-
0-
0
Ne
tto
19
4 6
67
17
7 8
00
17
7 8
00
16
1 0
00
17
,3
-
16
5 0
00
7,2
-
2,5
16
5 0
00
7,2
-
Ku
lttu
uri
n t
uk
em
ine
nM
en
ot
72
2 0
00
75
0 0
00
75
0 0
00
75
0 0
00
3,9
76
5 0
00
2,0
2,0
75
0 0
00
-
Tu
lot
00
00
10
0,0
-
0
-
0
Ne
tto
72
2 0
00
75
0 0
00
75
0 0
00
75
0 0
00
3,9
76
5 0
00
2,0
2,0
75
0 0
00
-
Työ
llis
yyd
en
ho
ito
Me
no
t1
25
0 4
02
1 7
18
90
01
71
8 9
00
1 4
67
20
01
7,3
1 8
54
40
07
,9
26
,4
1 8
54
40
07
,9
Tu
lot
32
5 6
90
34
5 0
00
34
5 0
00
30
2 0
00
7,3
-
45
8 0
00
32
,8
51
,7
45
8 0
00
32
,8
Ne
tto
92
4 7
12
1 3
73
90
01
37
3 9
00
1 1
65
20
02
6,0
1 3
96
40
01
,6
19
,8
1 3
96
40
01
,6
Ha
llint
ok
esk
us
Me
no
t4
50
0 1
36
4 6
69
40
04
66
9 4
00
4 7
89
40
06
,4
4 7
82
00
02
,4
0,2
-
4 7
44
10
01
,6
Tu
lot
81
9 5
79
75
6 0
00
75
6 0
00
83
1 0
00
1,4
77
2 4
00
2,2
7,1
-
79
2 2
00
4,8
Ne
tto
3 6
80
55
73
91
3 4
00
3 9
13
40
03
95
8 4
00
7,5
4 0
09
60
02
,5
1,3
3 9
51
90
01
,0
Ter
veyd
en
huo
lto
Me
no
t4
7 4
63
89
44
8 6
05
30
04
9 7
74
30
04
9 6
91
30
04
,7
50
12
9 8
00
0,7
0,9
51
35
8 7
00
3,2
Tu
lot
00
00
0-
0
Ne
tto
47
46
3 8
94
48
60
5 3
00
49
77
4 3
00
49
69
1 3
00
4,7
50
12
9 8
00
0,7
0,9
51
35
8 7
00
3,2
25
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Muu
tos
%M
uu
tos
%M
uuto
s %
KÄ
YTT
ÖT
AL
OU
SO
SA
TP
Ta
Ta
20
12e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
201
3vr
t. H
k 2
01
3T
avr
t. T
avr
t. T
a
20
11
20
12m
uu
tos
20
12
Tp
20
11
201
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
201
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
PE
RU
ST
UR
VA
LA
UTA
KU
NT
A
Me
not
37 5
22
37
038
87
1 5
00
40 2
71
50
040
27
1 5
00
7,3
4
2 2
67
10
05
,0
5
,0
4
1 9
50
30
04
,2
4,2
Tul
ot
5 4
54
26
35
66
1 5
00
6 0
81
50
06
08
1 5
00
11
,5
6 2
75
90
03
,2
3
,2
6
32
2 9
00
4,0
4
,0
N
ett
o32
06
8 1
07
33 2
10
00
034
19
0 0
00
34 1
90
00
06
,6
35
99
1 2
00
5,3
5,3
35
62
7 4
00
4,2
4
,2
Y
hte
isp
alv
elu
tM
en
ot
67
3 9
19
84
1 8
00
54
1 8
00
54
1 8
00
19
,6
-
59
5 4
00
9,9
9,9
57
5 5
00
6,2
Tu
lot
1 1
11
00
01
00
,0
-
00
Ne
tto
67
2 8
08
84
1 8
00
54
1 8
00
54
1 8
00
19
,5
-
59
5 4
00
9,9
9,9
57
5 5
00
6,2
So
sia
alit
yöM
en
ot
11
44
7 9
82
11
78
9 3
00
12
38
9 3
00
12
38
9 3
00
8,2
12
96
9 0
00
4,7
4,7
12
85
8 2
00
3,8
Tu
lot
1 9
31
09
51
93
6 7
00
2 1
36
70
02
13
6 7
00
10
,6
2 2
86
80
07
,0
7,0
2 2
86
80
07
,0
Ne
tto
9 5
16
88
79
85
2 6
00
10
25
2 6
00
10
25
2 6
00
7,7
10
68
2 2
00
4,2
4,2
10
57
1 4
00
3,1
Va
mm
ais
pa
lve
lut
Me
no
t8
71
7 0
79
8 5
32
30
09
13
2 3
00
9 1
32
30
04
,8
9 7
27
20
06
,5
6,5
9 5
89
20
05
,0
Tu
lot
17
4 2
07
25
2 4
00
25
2 4
00
25
2 4
00
44
,9
25
2 4
00
-
-
26
4 4
00
4,8
Ne
tto
8 5
42
87
28
27
9 9
00
8 8
79
90
08
87
9 9
00
3,9
9 4
74
80
06
,7
6,7
9 3
24
80
05
,0
Ko
ti- ja
va
nh
us
palv
elu
tM
en
ot
16
68
3 3
90
17
70
8 1
00
18
20
8 1
00
18
20
8 1
00
9,1
18
97
5 5
00
4,2
4,2
18
92
7 4
00
4,0
Tu
lot
3 3
47
85
03
47
2 4
00
3 6
92
40
03
69
2 4
00
10
,3
3 7
36
70
01
,2
1,2
3 7
71
70
02
,1
Ne
tto
13
33
5 5
40
14
23
5 7
00
14
51
5 7
00
14
51
5 7
00
8,8
15
23
8 8
00
5,0
5,0
15
15
5 7
00
4,4
26H
kM
uu
tos
%M
uu
tos
%M
uuto
s %
Mu
uto
s %
Muu
tos
%K
ÄY
TTÖ
TA
LO
US
OS
AT
PT
aT
a 2
012
en
nu
ste
vrt.
H
kvr
t. H
k 2
013
vrt.
Hk
20
13
Ta
vrt.
Ta
vrt.
Ta
20
11
20
12m
uu
tos
20
12
Tp
20
11
201
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
201
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
KO
UL
UTU
SL
AU
TA
KU
NT
AM
en
ot49
30
6 4
50
51 0
79
60
051
77
7 9
00
51 7
53
70
05
,0
53
33
5 8
00
3,0
3,1
53
14
0 4
00
2,6
2
,7
T
ulo
t7
47
7 7
79
7 5
26
30
08
24
8 3
00
8 2
78
30
01
0,7
8
41
6 1
00
2,0
1,7
8 4
43
60
02
,4
2,0
Ne
tto
41 8
28
67
143
55
3 3
00
43 5
29
60
043
47
5 4
00
3,9
4
4 9
19
70
03
,2
3
,3
4
4 6
96
80
02
,7
2,8
Yht
eis
pa
lvel
ut
Me
no
t9
74
00
31
05
1 8
00
1 0
76
90
01
07
6 9
00
10
,6
99
2 4
00
7,8
-
7,8
-
92
1 4
00
14
,4
-
Tu
lot
18
0 8
34
10
5 0
00
13
0 1
00
13
0 3
00
27
,9
-
65
00
05
0,0
-
50
,1
-
65
00
05
0,0
-
Ne
tto
79
3 1
69
94
6 8
00
94
6 8
00
94
6 6
00
19
,3
92
7 4
00
2,0
-
2,0
-
85
6 4
00
9,5
-
Va
rha
isk
asv
atu
s
Me
no
t1
4 7
21
48
31
4 9
79
20
01
8 1
25
30
01
8 1
25
30
02
3,1
18
82
5 8
00
3,9
3,9
18
80
1 4
00
3,7
Tu
lot
1 6
98
44
51
79
9 6
00
2 7
12
60
02
71
2 6
00
59
,7
2 8
60
70
05
,5
5,5
2 8
66
20
05
,7
Ne
tto
13
02
3 0
38
13
17
9 6
00
15
41
2 7
00
15
41
2 7
00
18
,3
15
96
5 1
00
3,6
3,6
15
93
5 2
00
3,4
Pe
rus
ast
ee
n k
oulu
tus
Me
no
t2
2 2
45
12
62
3 2
58
90
02
0 8
08
40
02
0 8
08
40
06
,5
-
21
46
9 0
00
3,2
3,2
21
44
4 0
00
3,1
Tu
lot
1 2
09
99
11
11
5 6
00
89
3 2
00
89
6 8
00
25
,9
-
75
8 9
00
15
,0
-
15
,4
-
75
8 9
00
15
,0
-
Ne
tto
21
03
5 1
35
22
14
3 3
00
19
91
5 2
00
19
91
1 6
00
5,3
-
20
71
0 1
00
4,0
4,0
20
68
5 1
00
3,9
Luk
iok
ou
lutu
sM
en
ot
3 9
81
90
54
11
4 9
00
4 1
17
80
04
08
7 8
00
2,7
4 2
31
50
02
,8
3,5
4 2
31
50
02
,8
Tu
lot
27
1 9
96
25
5 3
00
25
8 2
00
27
8 1
00
2,2
26
4 5
00
2,4
4,9
-
26
4 5
00
2,4
Ne
tto
3 7
09
90
93
85
9 6
00
3 8
59
60
03
80
9 7
00
2,7
3 9
67
00
02
,8
4,1
3 9
67
00
02
,8
Va
pa
a s
ivis
tys
työ
ja
ta
ite
en
pe
rus
op
etu
s
Me
no
t2
22
6 6
10
2 3
61
80
02
32
5 2
00
2 3
31
00
04
,7
2 3
71
60
02
,0
1,7
2 2
84
60
01
,7
-
Tu
lot
59
8 9
22
58
3 6
00
58
5 0
00
58
7 2
00
2,0
-
58
1 1
00
0,7
-
1,0
-
58
1 1
00
0,7
-
Ne
tto
1 6
27
68
81
77
8 2
00
1 7
40
20
01
74
3 8
00
7,1
1 7
90
50
02
,9
2,7
1 7
03
50
02
,1
-
Ka
nsa
lais
op
isto
Me
no
t7
91
60
08
87
30
08
52
60
08
52
60
07
,7
88
7 7
00
4,1
4,1
80
5 7
00
5,5
-
Tu
lot
27
5 9
53
27
7 8
00
27
5 5
00
27
5 9
00
0,0
-
27
9 3
00
1,4
1,2
27
9 3
00
1,4
Ne
tto
, m
ää
rära
ha
51
5 6
47
60
9 5
00
57
7 1
00
57
6 7
00
11
,8
60
8 4
00
5,4
5,5
52
6 4
00
8,8
-
Las
ten
ja n
uo
rte
n k
uva
taid
ek
ou
luM
en
ot
16
2 2
23
16
0 0
00
16
0 0
00
16
5 8
00
2,2
16
5 2
00
3,3
0,4
-
16
5 2
00
3,3
Tu
lot
32
70
83
4 5
00
34
50
03
6 0
00
10
,1
35
50
02
,9
1,4
-
35
50
02
,9
Ne
tto
12
9 5
15
12
5 5
00
12
5 5
00
12
9 8
00
0,2
12
9 7
00
3,3
0,1
-
12
9 7
00
3,3
Mu
siik
kio
pis
toM
en
ot
1 2
72
78
91
31
4 5
00
1 3
12
60
01
31
2 6
00
3,1
1 3
18
70
00
,5
0,5
1 3
13
70
00
,1
Tu
lot
29
0 2
60
27
1 3
00
27
5 0
00
27
5 3
00
5,2
-
26
6 3
00
3,2
-
3,3
-
26
6 3
00
3,2
-
Ne
tto
, m
ää
rära
ha
98
2 5
29
1 0
43
20
01
03
7 6
00
1 0
37
30
05
,6
1 0
52
40
01
,4
1,5
1 0
47
40
00
,9
Kir
jas
toto
imi
Me
no
t1
62
5 7
02
1 5
95
10
01
59
7 1
00
1 5
97
10
01
,8
-
1 6
19
70
01
,4
1,4
1 6
19
70
01
,4
Tu
lot
59
87
96
5 7
00
67
70
06
7 7
00
13
,1
65
70
03
,0
-
3,0
-
65
70
03
,0
-
Ne
tto
1 5
65
82
31
52
9 4
00
1 5
29
40
01
52
9 4
00
2,3
-
1 5
54
00
01
,6
1,6
1 5
54
00
01
,6
27
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
KÄ
YT
TÖ
TA
LO
US
OS
AT
PT
aT
a 2
01
2e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
20
13
vrt.
Hk
20
13
Ta
vrt.
Ta
vrt.
Ta
20
11
20
12
mu
uto
s2
01
2T
p 2
01
12
01
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
2
01
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
Ru
ok
ap
alv
elu
tM
en
ot
3 5
31
62
13
71
7 9
00
3 7
27
20
03
72
7 2
00
5,5
3 8
25
80
02
,6
2,6
3 8
37
80
03
,0
Tu
lot
3 4
57
71
33
60
1 5
00
3 6
01
50
03
60
5 6
00
4,3
3 8
20
20
06
,1
6,0
3 8
42
20
06
,7
Ne
tto
73
90
81
16
40
01
25
70
01
21
60
06
4,5
5 6
00
95
,5
-
95
,4
-
-4 4
00
10
3,5
-
28
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
KÄ
YT
TÖ
TA
LO
US
OS
AT
PT
aT
a 2
01
2e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
20
13
vrt.
Hk
20
13
Ta
vrt.
Ta
vrt.
Ta
20
11
20
12
mu
uto
s2
01
2T
p 2
01
12
01
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
2
01
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
KU
LT
TU
UR
I- J
A V
AP
AA
-AIK
AL
AU
TA
KU
NT
AM
en
ot
6 8
94
37
36
82
5 8
00
6 8
32
20
06
86
0 9
00
0,5
-
6 8
11
80
00
,3
-
0,7
-
6
79
5 5
00
0,5
-
1,0
-
T
ulo
t1
08
4 8
51
97
9 1
00
97
9 1
00
99
8 9
00
7,9
-
98
7 5
00
0,9
1,1
-
9
87
50
00
,9
1,1
-
N
ett
o5
80
9 5
22
5 8
46
70
05
85
3 1
00
5 8
62
00
00
,9
5 8
24
30
00
,5
-
0,6
-
5
80
8 0
00
0,8
-
0,9
-
Ha
llin
to-,
ku
lttu
uri
- ja
ma
tka
ilu
yk
sik
kö
yh
tee
ns
ä
Me
no
t6
71
76
67
23
80
07
23
80
06
74
80
00
,5
70
9 4
00
2,0
-
5,1
69
3 1
00
4,2
-
Tu
lot
80
93
48
7 3
00
87
30
08
7 9
00
8,6
87
30
00
,7
-
87
30
0-
Ne
tto
59
0 8
32
63
6 5
00
63
6 5
00
58
6 9
00
0,7
-
62
2 1
00
2,3
-
6,0
60
5 8
00
4,8
-
Ha
llin
to-,
ku
lttu
uri
- ja
ma
tka
iluyk
sik
kö
M
en
ot
49
8 1
84
54
8 5
00
54
8 5
00
49
9 5
00
0,3
53
5 0
00
2,5
-
7,1
51
8 7
00
5,4
-
Tu
lot
2 8
77
1 5
00
1 5
00
2 1
00
27
,0
-
1 5
00
28
,6
-
1 5
00
-
Ne
tto
49
5 3
07
54
7 0
00
54
7 0
00
49
7 4
00
0,4
53
3 5
00
2,5
-
7,3
51
7 2
00
5,4
-
Riih
isa
loM
en
ot
17
3 5
82
17
5 3
00
17
5 3
00
17
5 3
00
1,0
17
4 4
00
0,5
-
0,5
-
17
4 4
00
0,5
-
Tu
lot
78
05
78
5 8
00
85
80
08
5 8
00
9,9
85
80
0-
85
80
0-
Ne
tto
, m
ää
rära
ha
95
52
58
9 5
00
89
50
08
9 5
00
6,3
-
88
60
01
,0
-
1,0
-
88
60
01
,0
-
Nu
ori
so
yks
ikk
öM
en
ot
63
9 8
42
64
2 1
00
64
2 1
00
63
2 1
00
1,2
-
65
9 0
00
2,6
4,3
65
9 0
00
2,6
Tu
lot
68
83
54
6 3
00
46
30
04
1 2
00
40
,1
-
46
30
0-
12
,4
46
30
0-
Ne
tto
57
1 0
07
59
5 8
00
59
5 8
00
59
0 9
00
3,5
61
2 7
00
2,8
3,7
61
2 7
00
2,8
Liik
un
tayk
sik
kö
Me
no
t3
93
9 9
55
3 7
99
20
03
80
5 6
00
3 9
13
90
00
,7
-
3 7
41
70
01
,7
-
4,4
-
3 7
41
70
01
,7
-
Tu
lot
66
5 4
72
65
4 0
00
65
4 0
00
69
8 9
00
5,0
63
3 3
00
3,2
-
9,4
-
63
3 3
00
3,2
-
Ne
tto
3 2
74
48
33
14
5 2
00
3 1
51
60
03
21
5 0
00
1,8
-
3 1
08
40
01
,4
-
3,3
-
3 1
08
40
01
,4
-
Su
om
en
La
sim
us
eo
M
en
ot
97
7 3
76
96
9 6
00
96
9 6
00
96
1 5
00
1,6
-
98
8 3
00
1,9
2,8
98
8 3
00
1,9
Tu
lot
20
4 7
41
15
5 7
00
15
5 7
00
14
7 6
00
27
,9
-
17
7 0
00
13
,7
19
,9
17
7 0
00
13
,7
Ne
tto
, m
ää
rära
ha
77
2 6
35
81
3 9
00
81
3 9
00
81
3 9
00
5,3
81
1 3
00
0,3
-
0,3
-
81
1 3
00
0,3
-
Riih
imä
en
ka
up
un
gin
mu
se
ot
(Ta
ide
mu
se
o ja
ka
up
un
gin
mu
se
o)
Me
no
t6
65
43
56
91
10
06
91
10
06
78
60
02
,0
71
3 4
00
3,2
5,1
71
3 4
00
3,2
Tu
lot
64
86
83
5 8
00
35
80
02
3 3
00
64
,1
-
43
60
02
1,8
87
,1
43
60
02
1,8
Ne
tto
60
0 5
67
65
5 3
00
65
5 3
00
65
5 3
00
9,1
66
9 8
00
2,2
2,2
66
9 8
00
2,2
29
Hk
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
Mu
uto
s %
KÄ
YT
TÖ
TA
LO
US
OS
AT
PT
aT
a 2
01
2e
nn
us
tevr
t.
Hk
vrt.
Hk
20
13
vrt.
Hk
20
13
Ta
vrt.
Ta
vrt.
Ta
20
11
20
12
mu
uto
s2
01
2T
p 2
01
12
01
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
2
01
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
TE
KN
IIIK
AN
JA
YM
PÄ
RIS
TÖ
N T
OIM
IAL
A Y
HT
EE
NS
ÄM
en
ot
21
35
1 2
44
21
79
3 1
00
21
79
3 1
00
21
89
5 6
00
2,5
2
3 1
01
50
06
,0
5
,5
2
2 8
55
90
04
,9
4,4
Tu
lot
21
77
7 7
99
25
36
8 6
00
25
36
8 6
00
21
95
9 1
00
0,8
2
2 7
84
20
01
0,2
-
3,8
25
26
7 5
00
0,4
-
15
,1
Ne
tto
-42
6 5
55
-3 5
75
50
0-3
57
5 5
00
-63
50
08
5,1
-
3
17
30
01
08
,9
-
59
9,7
-
-2
41
1 6
00
32
,6
-
3 6
97
,8
TE
KN
INE
N L
AU
TA
KU
NT
AM
en
ot
20
73
3 4
53
21
10
7 2
00
21
10
7 2
00
21
20
9 7
00
2,3
2
2 3
45
20
05
,9
5
,4
2
2 2
05
00
05
,2
4,7
Tu
lot
21
49
7 6
53
25
08
0 0
00
25
08
0 0
00
21
67
0 5
00
0,8
2
2 4
82
80
01
0,4
-
3,7
25
02
7 8
00
0,2
-
15
,5
Ne
tto
-76
4 2
00
-3 9
72
80
0-3
97
2 8
00
-46
0 8
00
39
,7
-
-13
7 6
00
96
,5
-
7
0,1
-
-2 8
22
80
02
8,9
-
5
12
,6
Ha
llin
toyk
sik
kö
M
en
ot
1 2
16
01
48
66
90
08
66
90
09
15
90
02
4,7
-
94
6 0
00
9,1
3,3
93
0 3
00
7,3
Tu
lot
24
5 0
73
90
50
09
0 5
00
20
5 5
00
16
,1
-
15
6 3
00
72
,7
23
,9
-
15
6 3
00
72
,7
Ne
tto
97
0 9
41
77
6 4
00
77
6 4
00
71
0 4
00
26
,8
-
78
9 7
00
1,7
11
,2
77
4 0
00
0,3
-
Ka
avo
itu
syk
sik
kö
Me
no
t4
95
41
55
40
70
05
40
70
05
07
20
02
,4
71
1 5
00
31
,6
40
,3
69
3 5
00
28
,3
Tu
lot
37
49
04
0 0
00
40
00
04
0 0
00
6,7
40
50
01
,3
1,3
40
50
01
,3
Ne
tto
45
7 9
25
50
0 7
00
50
0 7
00
46
7 8
00
2,2
67
1 0
00
34
,0
43
,4
65
3 0
00
30
,4
Ka
rtta
- ja
to
ntt
iyk
sik
kö
Me
no
t1
18
8 6
43
1 1
68
40
01
16
8 4
00
1 1
90
00
00
,1
1 2
73
30
09
,0
7,0
1 1
99
40
02
,7
Tu
lot
3 3
25
44
26
72
2 8
00
6 7
22
80
03
19
0 0
00
4,1
-
3 7
41
20
04
4,4
-
17
,3
6 2
02
20
07
,7
-
Ne
tto
-2 1
36
79
9-5
55
4 4
00
-5 5
54
40
0-2
00
0 0
00
6,4
-
-2 4
67
90
05
5,6
-
23
,4
-5 0
02
80
09
,9
-
Tila
yks
ikk
öM
en
ot
9 8
14
80
11
0 4
03
30
01
0 4
03
30
01
0 4
03
30
06
,0
11
01
5 5
00
5,9
5,9
11
01
3 5
00
5,9
Tu
lot
16
22
4 2
10
16
42
5 7
00
16
42
5 7
00
16
42
5 7
00
1,2
16
66
7 4
00
1,5
1,5
16
75
1 4
00
2,0
Ne
tto
-6 4
09
40
9-6
02
2 4
00
-6 0
22
40
0-6
02
2 4
00
6,0
-
-5 6
51
90
06
,2
-
6,2
-
-5 7
37
90
04
,7
-
Ka
tu-
ja p
uis
toyk
sik
kö
Me
no
t6
17
5 2
78
6 2
87
50
06
28
7 5
00
6 3
52
90
02
,9
6 5
20
10
03
,7
2,6
6 4
55
10
02
,7
Tu
lot
1 6
65
43
91
80
1 0
00
1 8
01
00
01
80
9 3
00
8,6
1 8
77
40
04
,2
3,8
1 8
77
40
04
,2
Ne
tto
4 5
09
83
94
48
6 5
00
4 4
86
50
04
54
3 6
00
0,7
4 6
42
70
03
,5
2,2
4 5
77
70
02
,0
Pe
las
tus
toim
iM
en
ot
1 8
43
29
91
84
0 4
00
1 8
40
40
01
84
0 4
00
0,2
-
1 8
78
80
02
,1
2,1
1 9
13
20
04
,0
Tu
lot
00
00
0-
0
Ne
tto
1 8
43
29
91
84
0 4
00
1 8
40
40
01
84
0 4
00
0,2
-
1 8
78
80
02
,1
2,1
1 9
13
20
04
,0
30H
kM
uu
tos
%M
uu
tos
%M
uuto
s %
Mu
uto
s %
Muu
tos
%K
ÄY
TTÖ
TA
LO
US
OS
AT
PT
aT
a 2
012
en
nu
ste
vrt.
H
kvr
t. H
k 2
013
vrt.
Hk
20
13
Ta
vrt.
Ta
vrt.
Ta
20
11
20
12m
uu
tos
20
12
Tp
20
11
201
3T
a 2
01
2 +
mE
nn
20
12
201
3T
a 20
12 +
mT
a 20
12 e
nn
YM
PÄ
RIS
TÖ
LA
UT
AK
UN
TA
Me
not
617
79
168
5 9
00
685
90
068
5 9
00
11
,0
75
6 3
00
10
,3
10
,3
65
0 9
00
5,1
-
5,1
-
T
ulo
t28
0 1
46
288
60
028
8 6
00
288
60
03
,0
30
1 4
00
4,4
4,4
23
9 7
00
16
,9
-
16
,9
-
N
ett
o33
7 6
45
397
30
039
7 3
00
397
30
01
7,7
4
54
90
01
4,5
1
4,5
4
11
20
03
,5
3,5
Ra
ken
nu
sva
lvo
nta
Me
no
t3
01
16
62
89
90
02
89
90
02
89
90
03
,7
-
30
2 3
00
4,3
4,3
30
0 8
00
3,8
Tu
lot
21
6 9
36
21
5 5
00
21
5 5
00
21
5 5
00
0,7
-
22
2 7
00
3,3
3,3
22
2 7
00
3,3
Ne
tto
84
23
07
4 4
00
74
40
07
4 4
00
11
,7
-
79
60
07
,0
7,0
78
10
05
,0
Ym
pä
rist
öns
uo
jelu
Me
no
t3
16
62
63
96
00
03
96
00
03
96
00
02
5,1
45
4 0
00
14
,6
14
,6
35
0 1
00
11
,6
-
Tu
lot
63
21
07
3 1
00
73
10
07
3 1
00
15
,6
78
70
07
,7
7,7
17
00
07
6,7
-
Ne
tto
25
3 4
16
32
2 9
00
32
2 9
00
32
2 9
00
27
,4
37
5 3
00
16
,2
16
,2
33
3 1
00
3,2
8. INVESTOINTIOSA
31IN
VE
ST
OIN
TIO
SA
201
2-20
17
INV
ES
TO
INT
IKO
HD
EK
ust
an
nu
s-E
de
ll.
TA
TA
201
2E
nn
ust
eT
aT
sT
sL
uo
nn
os
ja
tko
vu
os
iks
i
arv
io,
vuo
sie
n20
12 +
mu
uto
s20
1220
1320
142015
2016
2017
vero
ton
käyt
tö
MA
A-
JA V
ES
IAL
UE
ET
Te
knin
en
la
uta
kun
taM
enot
700 0
00
700 0
00
410 0
00
700 0
00
1 2
00 0
00
1 2
00 0
00
1 0
00 0
00
1 0
00 0
00
Tulo
t6 5
34 0
00
6 5
34 0
00
2 4
00 0
00
5 1
00 0
00
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
Nett
o-5
834 0
00
-5 8
34 0
00
-1 9
90 0
00
-4 4
00 0
00
-800 0
00
-800 0
00
-1 0
00 0
00
-1 0
00 0
00
Maa-a
lueid
en
osto
on ja lain
huudatu
s-
ja e
rott
am
iskusta
nnuksiin
vara
tut
määrä
rahat.
M
äärä
raha o
n s
idott
u lain
anott
oon.
Maa-a
lueid
en m
yyntitu
lois
sa o
n p
ysyvi
en v
asta
avi
en h
yödykkeid
en m
yynnis
tä s
aata
vat
tulo
t koko luovu
tusarv
on m
äärä
isenä.
Hankin
tahin
nan y
littä
vä e
li m
yyntivo
iton o
suus o
n t
ulo
ina k
äytt
öta
lousosassa k
art
ta-
ja t
ontt
ipalv
elu
issa.
Yh
tee
nsä
Me
no
t70
0 00
070
0 00
041
0 00
070
0 00
01
200
000
1 2
00 0
00
1 0
00 0
00
1 0
00 0
00
Om
ais
uu
de
n m
yyn
ti6
534
000
6 53
4 00
02
400
000
5 10
0 00
02
000
000
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
2 0
00 0
00
Ne
tto
-5 8
34 0
00-5
834
000
-1 9
90 0
00-4
400
000
-800
000
-800 0
00
-1 0
00 0
00
-1 0
00 0
00
RA
KE
NN
UK
SE
T
Te
knin
en
la
uta
kun
ta
Ra
ken
nu
ste
n m
yyn
nit
(H
iivola
n k
oulu
)M
enot
00
0
Tulo
t0
0170 0
00
Nett
o0
0-1
70 0
00
Yh
tee
nsä
Me
no
t0
00
00
00
0O
ma
isu
ud
en
myy
nti
00
170
000
00
00
0N
ett
o0
0-1
70 0
000
00
00
OS
AK
KE
ET
JA
OS
UU
DE
T
Ka
up
un
gin
ha
llit
us
Vuosi 2013 :
Menois
sa v
ara
us o
sakkeid
en o
sto
on ja t
ulo
issa
Menot
30 0
00
30 0
00
30 0
00
35 0
00
28 0
00
28 0
00
28 0
00
28 0
00
myytä
vien o
sakkeid
en a
rvio
itu luovu
tusarv
oTulo
t260 0
00
260 0
00
310 0
00
650 0
00
300 0
00
400 0
00
400 0
00
400 0
00
Nett
o-2
30 0
00
-230 0
00
-280 0
00
-615 0
00
-272 0
00
-372 0
00
-372 0
00
-372 0
00
Osa
kke
et
ja o
suu
de
t yh
tee
nsä
Me
no
t30
000
30 0
0030
000
35 0
0028
000
28 0
0028
000
28 0
00O
ma
isu
ud
en
myy
nti
260
000
260
000
310
000
650
000
300
000
400
000
400
000
400
000
Ne
tto
-230
000
-230
000
-280
000
-615
000
-272
000
-372
000
-372
000
-372
000
TIL
AH
AN
KK
EE
T
Mä
kiku
jan
pe
rhe
koti
, la
aje
nn
us
/ p
eru
spa
ran
nu
sM
enot
2 2
00
15
50 0
00
50 0
00
30 0
00
50 0
00
300 0
00
1 8
30 0
00
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t500
00
00
50 0
00
450 0
00
Nett
o1 7
00
15
50 0
00
50 0
00
30 0
00
50 0
00
250 0
00
1 3
80 0
00
Jun
ail
ija
nka
du
n p
äiv
äko
din
pe
rusp
ara
nn
us
Menot
00
00
00
00
0
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t0
00
00
00
00
Nett
o0
00
00
00
00
32IN
VE
ST
OIN
TIK
OH
DE
Ku
sta
nn
us-
Ed
ell
.T
AT
A 2
012
En
nu
ste
Ta
Ts
Ts
Lu
on
no
s ja
tko
vu
os
iks
i
arv
io,
vuo
sie
n20
12 +
mu
uto
s20
1220
1320
142015
2016
2017
vero
ton
käyt
tö
Tii
lika
du
n k
un
tou
tum
isyk
sikk
öM
enot
2 6
00
15
100 0
00
100 0
00
50 0
00
1 0
00 0
00
1 5
00 0
00
(kalu
stu
ksen o
suus
70.0
00 e
uro
a)
Tulo
t1 3
00
00
00
500 0
00
800 0
00
Hankkeen t
ote
utu
ksen e
hto
na o
n A
RA
:n t
uen s
aam
inen
Nett
o1 3
00
15
100 0
00
100 0
00
50 0
00
500 0
00
700 0
00
Ha
rju
rin
tee
n k
ou
lun
pe
rusp
ara
nn
us
Menot
11 8
00
402
5 0
00 0
00
5 0
00 0
00
5 5
00 0
00
1 5
00 0
00
(kalu
stu
ksen o
suus
970.0
00 e
uro
a)
Tulo
t2 0
70
0850 0
00
850 0
00
850 0
00
470 0
00
Nett
o9 7
30
402
4 1
50 0
00
4 1
50 0
00
4 6
50 0
00
1 0
30 0
00
Pa
tast
en
mä
en
pu
uko
ulu
(ta
rveselv
itysty
ö k
esken)
Menot
800
00
080 0
00
720 0
00
Laaje
nnus ja v
anhan k
oulu
rakennuksen t
iloje
n u
delle
en järj.
Tulo
t0
00
00
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Nett
o800
00
080 0
00
720 0
00
Ura
mo
n k
ou
lun
pe
rusp
ara
nn
us
Menot
5 5
00
00
050 0
00
0150 0
00
700 0
00
4 6
00 0
00
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t1 1
00
00
00
00
100 0
00
1 0
00 0
00
Nett
o4 4
00
00
050 0
00
0150 0
00
600 0
00
3 6
00 0
00
Juko
lan
mo
nit
oim
ita
loM
enot
1 3
00
050 0
00
150 0
00
Laaje
nnus,
liikunta
sali
ja v
äestö
suoja
(aik
ata
ulu
edell.
Tulo
t140
00
0
jatk
oaja
n h
akua r
aklu
paan v
äestö
nsuoja
n o
salta )
Nett
o1 1
60
050 0
00
150 0
00
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Ke
sku
ske
itti
ön
ra
ken
tam
ine
nM
enot
00
00
00
00
0
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t0
00
00
00
00
Nett
o0
00
00
00
00
Pe
lto
saa
ren
ko
ulu
n p
eru
spa
ran
nu
sM
enot
8 5
00
00
00
00
50 0
00
150 0
00
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t0
00
00
00
0
Nett
o8 5
00
00
00
00
50 0
00
150 0
00
Pa
loa
sem
an
ra
ken
tam
ine
nM
enot
7 0
00
62
450 0
00
100 0
00
100 0
00
Tote
ute
taan k
iinte
istö
osakeyhtiöm
uoto
isena h
ankkeena
Tulo
t350
00
00
Nett
o6 6
50
62
450 0
00
100 0
00
100 0
00
Ka
up
un
gin
talo
n u
ud
em
ma
no
san
pe
rusp
ara
nn
us
Menot
00
00
00
00
0
Kust.
arv
io s
elv
iää h
ankesuunnitte
lun y
hte
ydessä
Tulo
t0
00
00
00
00
Nett
o0
00
00
00
00
To
ise
n j
ää
ha
llin
ja
so
sia
ali
tilo
jen
ra
ken
tam
ine
nM
enot
3 3
00
45
100 0
00
100 0
00
50 0
00
Sis
ältää k
ylm
äla
itte
iden ja v
anhan jäähalli
n v
esik
ato
n u
usim
isen
Tulo
t750
00
00
Tote
ute
taan p
eru
ste
ttava
n k
aupungin
om
ista
man e
rilli
sen o
sakeyhtiön
Nett
o2 5
50
45
100 0
00
100 0
00
50 0
00
kautt
a ja e
hto
na o
n v
altio
navu
stu
ksen s
aam
inen
Jalk
ap
all
oil
uu
n t
eko
nu
rmik
en
tän
ra
ken
tam
ine
nM
enot
310
240 0
00
Ehto
na o
n v
altio
navu
stu
ksen s
aam
inen
Tulo
t100
50 0
00
Nett
o210
190 0
00
33
INV
ES
TO
INT
IKO
HD
EK
ust
an
nu
s-E
de
ll.
TA
TA
201
2E
nn
ust
eT
aT
sT
sL
uo
nn
os
ja
tko
vu
os
iks
i
arv
io,
vuo
sie
n20
12 +
mu
uto
s20
1220
1320
142015
2016
2017
vero
ton
käyt
tö
Pe
rusp
ara
nn
uks
et/
kult
tuu
ri-
Menot
105 0
00
105 0
00
105 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
ja v
ap
aa
-aik
ala
uta
kun
taTulo
t25 0
00
25 0
00
25 0
00
00
00
0
Kort
ionm
äen lähili
ikunta
paik
ka (
60.0
00,
tulo
t 25.0
00)
Nett
o80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
80 0
00
liikunta
paik
koje
n ja u
lkoilu
reittien k
unnostu
s 4
5.0
00
Pe
rusp
ara
nn
uks
et/
te
knin
en
Menot
800 0
00
800 0
00
800 0
00
800 0
00
800 0
00
1 0
00 0
00
1 0
00 0
00
1 0
00 0
00
lau
taku
nta
Tulo
t50 0
00
50 0
00
30 0
00
50 0
00
50 0
00
50 0
00
50 0
00
50 0
00
Nett
o750 0
00
750 0
00
770 0
00
750 0
00
750 0
00
950 0
00
950 0
00
950 0
00
Hä
me
en
am
ma
ttik
ork
ea
kou
luM
enot
1 8
00
0360 0
00
00
Kaupungin
osuus r
akennuskusta
nnuksis
ta,
jotk
a m
akseta
an
Tulo
t0
00
00
vuosin
a 2
012-2
016
Nett
o1 8
00
0360 0
00
00
Ka
ikki
til
ah
an
kke
et
yhte
en
säM
en
ot
6 96
5 00
06
255
000
6 63
5 00
03
560
000
3 64
0 00
03
060
000
1 88
0 00
05
980
000
Ra
ho
itu
sosu
ud
et
925
000
925
000
905
000
1 02
0 00
095
0 00
050
0 00
015
0 00
01
050
000
Ne
tto
6 04
0 00
05
330
000
5 73
0 00
02
540
000
2 69
0 00
02
560
000
1 73
0 00
04
930
000
KU
NN
AL
LIS
TE
KN
IIK
KA
Ku
nn
all
iste
knii
kan
Menot
1 2
00 0
00
1 5
50 0
00
1 1
05 0
00
1 2
50 0
00
1 3
00 0
00
1 5
00 0
00
1 4
00 0
00
1 4
00 0
00
rake
nta
min
en
/te
kla
Tulo
t0
00
00
00
0
Nett
o1 2
00 0
00
1 5
50 0
00
1 1
05 0
00
1 2
50 0
00
1 3
00 0
00
1 5
00 0
00
1 4
00 0
00
1 4
00 0
00
Uu
de
n p
alo
ase
ma
n l
iike
nn
eyh
teyd
et
Menot
00
350 0
00
Tulo
t0
Nett
o0
0350 0
00
Eli
nke
ino
alu
eid
en
ra
ken
tam
ine
nM
enot
100 0
00
100 0
00
30 0
00
400 0
00
500 0
00
100 0
00
100 0
00
100 0
00
vara
us v
. 2012 -
2013:
Lepis
töntie
Tulo
t0
00
00
00
0
Nett
o100 0
00
100 0
00
30 0
00
400 0
00
500 0
00
100 0
00
100 0
00
100 0
00
Pe
lto
saa
ren
sil
lan
pe
rusp
ara
nn
us
Menot
1 5
00
100 0
00
100 0
00
00
01 4
00 0
00
(tarv
eselv
itys v
. 2012)
Tulo
t0
00
00
00
Nett
o1 5
00
100 0
00
100 0
00
00
01 4
00 0
00
Ka
tuva
lais
tuks
en
sa
ne
era
us
en
erg
iate
ho
kka
aks
iM
enot
3 9
00
400 0
00
400 0
00
400 0
00
450 0
00
500 0
00
500 0
00
500 0
00
500 0
00
Nykyis
ten e
lohopeala
mppuje
n v
aih
to E
uP
:n 2
005/3
2 d
irektiiv
inTulo
t975
100 0
00
100 0
00
100 0
00
150 0
00
150 0
00
150 0
00
150 0
00
150 0
00
edelly
ttäm
älle
energ
iate
hokkaam
malle
tasolle
.N
ett
o2 9
25
300 0
00
300 0
00
300 0
00
300 0
00
350 0
00
350 0
00
350 0
00
350 0
00
To
ntt
itu
ota
nto
Menot
600 0
00
600 0
00
836 7
00
150 0
00
250 0
00
300 0
00
500 0
00
500 0
00
Mets
äkorv
en a
suin
alu
e,
2-v
aih
e 2
013
Tulo
t0
00
00
00
0
Nett
o600 0
00
600 0
00
836 7
00
150 0
00
250 0
00
300 0
00
500 0
00
500 0
00
Asu
nto
alu
eid
en
vii
me
iste
lyty
öt/
Menot
400 0
00
400 0
00
400 0
00
450 0
00
450 0
00
500 0
00
500 0
00
500 0
00
kad
ut
ja p
uis
tot
Tulo
t0
00
00
00
0
myös k
atu
jen p
äälly
stä
min
en
Nett
o400 0
00
400 0
00
400 0
00
450 0
00
450 0
00
500 0
00
500 0
00
500 0
00
Ku
nn
all
iste
knii
kka
yh
tee
nsä
Me
no
t2
800
000
3 15
0 00
03
121
700
2 70
0 00
03
000
000
4 30
0 00
03
000
000
3 00
0 00
0R
ah
oit
uso
suu
de
t10
0 00
010
0 00
010
0 00
015
0 00
015
0 00
015
0 00
015
0 00
015
0 00
0N
ett
o2
700
000
3 05
0 00
03
021
700
2 55
0 00
02
850
000
4 1
50 0
00
2 8
50 0
00
2 8
50 0
00
34IN
VE
ST
OIN
TIK
OH
DE
Ku
sta
nn
us-
Ed
ell
.T
AT
A 2
012
En
nu
ste
Ta
Ts
Ts
Lu
on
no
s ja
tko
vu
os
iks
i
arv
io,
vuo
sie
n20
12 +
mu
uto
s20
1220
1320
142015
2016
2017
vero
ton
käyt
tö
KA
LU
ST
OH
AN
KIN
NA
T
Ka
up
un
gin
ha
llit
us/
Ha
llin
to-
ja t
uki
pa
lve
lut
Menot
60 0
00
60 0
00
60 0
00
192 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
2013:
MS
Offi
ce 2
010 h
ankin
nat
26.0
00 e
uro
aTulo
t0
00
00
00
0
Win
dow
s 2
008 s
rv v
aatim
at
asia
kasohje
lmat,
CA
L -
lisenssit
Nett
o60 0
00
60 0
00
60 0
00
192 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
(620 k
pl) 1
8.0
00 e
uro
a
Varm
istu
sjä
rjeste
lmän p
äiv
iitys/u
usim
ein
en 1
5.0
00 e
uro
a
Kaupungin
talo
n p
alv
elin
tila
n U
PS
-laitte
en u
usim
inen 1
0.0
00 e
uro
a
Palv
elu
laitte
iden r
esurs
sie
n p
äiv
ittä
min
en 3
5.0
00 e
ruoa
Uuden s
ähköpostiohje
lmis
ton laitte
isto
ja k
äytt
öönott
o 4
7.0
00 e
uro
a
Uuden s
ähköpostiohje
lmis
ton k
äytt
äjä
lisenssie
n o
suus
(840 k
pl) 4
1.0
00 e
uro
a
2014-2
015:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
60.0
00 e
uro
a
Pe
rust
urv
ala
uta
kun
taM
enot
60 0
00
107 5
00
107 5
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
2013:
Kotipalv
elu
auto
2 k
pl 30.0
00 e
uru
o,
kalu
sto
- ja
laitehan-
Tulo
t0
00
00
00
0
kin
nat
sos.t
yön v
anhus-
ja v
am
mais
palv
elu
ihin
30.0
00 e
uro
aN
ett
o60 0
00
107 5
00
107 5
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
60 0
00
2014-2
015:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
60.0
00 e
uro
a
Ko
ulu
tusl
au
taku
nta
M
enot
250 0
00
240 7
00
178 0
00
250 0
00
325 0
00
243 0
00
264 0
00
271 0
00
2013:
Kontiontien p
äiv
äkodin
laaje
nnuksen irt
aim
isto
24.0
00 e
uro
aTulo
t0
00
00
00
0
Varh
ais
kasva
tuksen e
ritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
-N
ett
o250 0
00
240 7
00
178 0
00
250 0
00
325 0
00
243 0
00
264 0
00
271 0
00
hankin
nat
10.0
00 e
uro
a
Sähköin
en p
äiv
ähoito-
ja e
sio
petu
shakem
us 1
3.3
00 e
uro
a
Oppila
shalli
nto
järjeste
lmän u
usim
inen (
siir
to 2
012)
60.0
00 e
uro
a
Haapahuhdan ja P
ata
ste
nm
äen k
oulu
jen t
ieto
verk
ko-
yhte
ydet
33.0
00 e
uro
a
Laite-
ja o
hje
lmis
tohankin
nat
64.6
00 e
uro
a
Peru
sopetu
ksen e
ritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
18.1
00 e
uro
a
Kirja
sto
n lain
ausauto
maatin h
ankin
ta 1
0.0
00 e
uro
a
Ruokapalv
elu
iden t
ieto
koneet
ja y
hte
ydet
17.0
00 e
uro
a
2014:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
325.0
00 e
uro
a
2015:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
243.0
00 e
uro
a
Ku
lttu
uri
- ja
va
pa
a-a
ika
lau
taku
nta
Menot
40 0
00
33 6
00
40 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
2013:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
Tulo
t0
00
00
00
0
2014-2
015:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
30.0
00 e
uro
aN
ett
o40 0
00
33 6
00
40 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
Te
knin
en
la
uta
kun
taM
enot
200 0
00
200 0
00
200 0
00
200 0
00
250 0
00
250 0
00
250 0
00
250 0
00
2013:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
Tulo
t0
00
00
00
0
2014-2
015:
eritt
ele
mätt
öm
ät
kalu
sto
hankin
nat
250.0
00 e
uro
aN
ett
o200 0
00
200 0
00
200 0
00
200 0
00
250 0
00
250 0
00
250 0
00
250 0
00
Alu
ep
ela
stu
sla
ito
sM
enot
106 0
00
106 0
00
106 0
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
Riih
imäen k
aupungin
osuus 3
,70 e
uro
a/a
sukas
Tulo
t0
00
00
00
0
Nett
o106 0
00
106 0
00
106 0
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
107 4
00
Rii
him
äe
n t
ea
tte
rin
in
vest
oin
tia
vust
us
Menot
30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
Tulo
t0
00
0
Nett
o30 0
00
30 0
00
30 0
00
30 0
00
35
INV
ES
TO
INT
IKO
HD
EK
ust
an
nu
s-E
de
ll.
TA
TA
201
2E
nn
ust
eT
aT
sT
sL
uo
nn
os
ja
tko
vu
os
iks
i
arv
io,
vuo
sie
n20
12 +
mu
uto
s20
1220
1320
142015
2016
2017
vero
ton
käyt
tö
Ka
lust
oh
an
kin
na
t yh
tee
nsä
Me
no
t74
6 00
077
7 80
072
1 50
086
9 40
083
2 40
075
0 40
077
1 40
077
8 40
0T
ulo
t0
00
00
00
0
Ne
tto
746
000
777
800
721
500
869
400
832
400
750 4
00
771 4
00
778 4
00
INV
ES
TO
INT
IOS
A
Me
no
t11
241
000
10 9
12 8
0010
918
200
7 86
4 40
08
700
400
9 33
8 40
06
679
400
10 7
86 4
00R
ah
oit
uso
suu
de
t1
025
000
1 02
5 00
01
005
000
1 17
0 00
01
100
000
650
000
300
000
1 20
0 00
0O
ma
isu
ud
en
myy
nti
6 79
4 00
06
794
000
2 88
0 00
05
750
000
2 30
0 00
02
400
000
2 40
0 00
02
400
000
YH
TE
EN
SÄ
Ne
tto
3 42
2 00
03
093
800
7 03
3 20
094
4 40
05
300
400
6 2
88 4
00
3 9
79 4
00
7 1
86 4
00
Rakennusin
vesto
intien t
ote
utt
aja
on t
eknin
en k
eskus.
Teknin
en lauta
kunta
raport
oi in
vesto
intien t
ote
utu
mis
en o
savu
osik
ats
auste
n y
hte
ydessä.
36
9. KÄYTTÖTALOUSOSA
Talousarvio 2013 37
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -57 002 760 -59 050 000 -60 014 000 -61 777 900 2,9 Tulot 1 590 368 1 503 800 1 503 800 1 974 200 31,3 Netto -55 412 392 -57 546 200 -58 510 200 -59 803 700 2,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 401 772 377 100 377 100 401 000 23 900
Maksutuotot 18 18 700 18 700 20 700 2 000
Tuet ja avustukset 661 802 705 000 705 000 703 000 -2 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 526 776 403 000 403 000 849 500 446 500
Toimintatuotot 1 590 368 1 503 800 1 503 800 1 974 200 470 400
Henkilöstökulut -4 401 462 -4 456 700 -4 456 700 -4 480 400 -23 700
Palvelujen ostot -50 836 136 -52 480 600 -53 649 600 -55 404 700 -1 755 100
Aineet ja tarvikkeet -96 154 -92 100 -92 100 -109 900 -17 800
Avustukset -1 183 882 -1 342 800 -1 137 800 -1 134 900 2 900
Vuokrakulut -388 967 -377 900 -377 900 -498 000 -120 100
Muut toimintakulut -96 159 -299 900 -299 900 -150 000 149 900
Toimintakulut -57 002 760 -59 050 000 -60 014 000 -61 777 900 -1 763 900
Toimintakate -55 412 392 -57 546 200 -58 510 200 -59 803 700 -1 293 500 Talousarvion yleisperustelut Keskushallinto sisältää kaupunginvaltuuston, keskusvaalilautakunnan, tarkastuslautakunnan ja kaupungin-hallituksen alaisen toiminnan. Vuoden 2013 esitykset on perusteltu vastuualuekohtaisesti. Toiminnan muutokset Henkilöstömuutokset TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 32,8 32,8 32,8 31,8
Talousarvio 2013 38
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Kaupunginvaltuusto
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -108 233 -135 200 -135 200 -153 900 13,8 Tulot 0 0 0 0Netto -108 233 -135 200 -135 200 -153 900 13,8
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut -65 666 -67 300 -67 300 -74 100 -6 800
Palvelujen ostot -23 776 -38 300 -38 300 -43 400 -5 100
Aineet ja tarvikkeet -3 139 -900 -900 -900 0
Avustukset 0 -2 000 -2 000 -2 000 0
Vuokrakulut -14 100 -19 000 -19 000 -26 800 -7 800
Muut toimintakulut -1 552 -7 700 -7 700 -6 700 1 000
Toimintakulut -108 233 -135 200 -135 200 -153 900 -18 700
Toimintakate -108 233 -135 200 -135 200 -153 900 -18 700 Talousarvion yleisperustelut Tällä vastuualueella on määrärahat valtuuston toimintaa varten. Toiminnan muutokset Uuden valtuuston koulutukseen on varattu 4.000 euroa. Lisäksi on varauduttu äänestyslaitteiston vuokraa-miseen 6.500 euroa. Henkilöstömuutokset -
Talousarvio 2013 39
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Keskusvaalilautakunta
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -47 407 -133 700 -133 700 0 -Tulot 42 535 80 000 80 000 0 -Netto -4 872 -53 700 -53 700 0 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 42 535 80 000 80 000 0 -80 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 42 535 80 000 80 000 0 -80 000
Henkilöstökulut -29 951 -95 000 -95 000 0 95 000
Palvelujen ostot -14 163 -38 000 -38 000 0 38 000
Aineet ja tarvikkeet -2 021 0 0 0 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -1 097 -700 -700 0 700
Muut toimintakulut -175 0 0 0 0
Toimintakulut -47 407 -133 700 -133 700 0 133 700
Toimintakate -4 872 -53 700 -53 700 0 53 700 Talousarvion yleisperustelut Vuonna 2013 ei järjestetä vaaleja Toiminnan muutokset - Henkilöstömuutokset -
Talousarvio 2013 40
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Tarkastuslautakunta
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -76 314 -74 600 -74 600 -81 900 9,8 Tulot 0 0 0 0Netto -76 314 -74 600 -74 600 -81 900 9,8
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut -36 470 -39 100 -39 100 -40 200 -1 100
Palvelujen ostot -38 840 -34 400 -34 400 -40 600 -6 200
Aineet ja tarvikkeet -410 -500 -500 -500 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut -594 -600 -600 -600 0
Toimintakulut -76 314 -74 600 -74 600 -81 900 -7 300
Toimintakate -76 314 -74 600 -74 600 -81 900 -7 300 Talousarvion yleisperustelut
- Ulkoisen tarkastuksen (tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja) toiminta. - Riihimäen kaupungin ulkoista tarkastusta hoitaa PwCJulkistarkastus Oy, jonka kanssa tehty sopimus
kattaa vuodet 2009-2012. Tilintarkastus kilpailutetaan ja ehdotuksen valittavasta tarkastusyhteisöstä tekee tammikuussa 2013 valittava tarkastuslautakunta ja valintapäätöksen tekee syksyn kuntavaaleis-sa valittava v. 2013 alkaen toimivaltainen kaupunginvaltuusto. Tilintarkastukseen varattua määrärahaa on tarkistettu ansiotasoindeksin mukaisesti oletuksella, että tarkastuspäivien lukumäärä säilyy entisel-lään (55).
- V. 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kokoontuu kaksi tarkastuslautakuntaa. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
0,3
0,3
0,3
0,3
Talousarvio 2013 41
KAUPUNGINHALLITUS Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja huolehtii kaupungin kokonaisvaltaisesta kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Kaupunginhallituksen keskeisiä tehtäviä ovat keskushallinnon johtaminen ja yleishallintoon kuuluvat tehtävät. Kaupunginhallituksen tulosalueella on 7 vastuualuetta, yleinen johtaminen, Eu -hanketoiminta, elinkeinoelämän edistäminen, kulttuurin tukeminen, työllisyyden hoito, hallintokeskus ja ter-veydenhuolto. Yleiseen johtamiseen sisältyvät kaupunginhallituksen toiminnot, operatiivinen johto, suhdetoiminta (mm. si-dosryhmäyhteistyö ja kansainvälinen toiminta), tiedottaminen ja markkinointi, yhteisöjen tukeminen, velka-neuvonta sekä muu yleishallinto (mm. Hämeen liiton jäsenmaksut, verotuskustannukset sekä muut jäsen-maksut ja osuudet). Eu -hanketoiminta koostuu pääosin alueyhteistyöhön liittyvistä yhteistyöhankkeista, joiden rahoittamiseen kaupunki on varautunut keskitetysti. Elinkeinoelämän edistämiseen sisältyvät pääosin alueyhteistyöhön liittyvät YritysVoimala Oy:n, Osaamiskes-kusohjelman (OSKE) ja Riihimäen kaupungin rahoitusosuudet alueellisen maaseutuyksikön toiminnasta. Kulttuurin tukemiseen sisältyvät Riihimäen teatteri Oy:lle ja Riihimäen kesäkonserteille myönnettävät avus-tukset. Työllisyyden hoito sisältää tukityöllistämisen, koululaisten kesätyöpaikat, työllistämistä edistävien hankkeiden tukemisen sekä nuorten ja aikuisten työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan. Hallintokeskus tuottaa keskitettyjä hallinto-, henkilöstö- ja tukipalveluita. Keskitetyt talous- ja henkilöstöpalve-lut, viestintä- ja lainopilliset palvelut, monistamo- ja puhelinvaihdetoiminta samoin kuin pysäköinninvalvonta ja kahviotoiminta sisältyvät hallintokeskuksen toimintaan. Terveydenhuolto sisältää sekä perusterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon että erikoissairaanhoidon, ensi-hoidon ja Koivikkokodin toiminnot. Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Toimivien peruspalvelujen turvaaminen edellyttää, että kaupungin talous on tasapainossa ja velkaantuminen pysähtynyt ja että kokonaisvelkamäärä alkaa alentua. Tarkistettu talouden tervehdyttämisen toimenpideoh-jelma on pohjana vuoden 2013 talousarviossa ja myöhempien vuosien taloussuunnitelmissa. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Valtakunnan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa valmistellaan parhaillaan monia toiminnan järjestämisen, organisoinnin ja toteuttamisen kannalta keskeisiä uudistuksia. Tällä hetkellä auki olevia kysymyksiä ovat kuntarakenteeseen liittyvät kysymykset, sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne ja siihen liittyvä lainsäädäntö. Valtakunnallisten linjausten puuttuminen on tuonut sosiaali- ja terveydenhuollon kuntatason suunnitteluun epävarmuutta. Positiivista asiakaspalautetta saanut kaupungin tiedotuslehti julkaistaan kaksi kertaa vuoden 2013 aikana.
Talousarvio 2013 42
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Pätevän henkilötön saatavuuden turvaamiseksi kehitetään edelleen rekrytointiprosesseja ja -menetelmiä ja sähköisen rekrytointijärjestelmän käyttöä laajennetaan myös lyhytaikaisten sijaisten hankintaan. Organisaatiossa ja työtavoissa tapahtuvat muutokset valmistellaan yhteistyössä henkilöstön kanssa ja muu-tostilanteisiin tarjotaan tuke ja valmennusta työskentelyn sujuvuuden, tuloksellisuuden ja henkilöstön jaksa-misen turvaamiseksi. Henkilöstön työssä jatkamista tuetaan varhaisella puuttumisella työkykypulmiin ja pitkittyneisiin poissaoloihin tehokkaassa yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa. Ikäohjelman avulla tarjotaan uusia keinoa erityisesti ikääntyneiden työssä jaksamiseen. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Kaupungin myönteistä kehityskuvaa ja vetovoimaisuutta vahvistetaan panostamalla elinkeino- ja työllisyys-politiikkaan ja niitä koskevaan eri toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Suunnitelmavuosien keskeisen kaupunkirakenteeseen liittyvän kehittämiskohteen Peltosaaren kehitystyö jatkuu. Kaupungin markkinointityöryhmä suunnittelee kaupungin vuosittaiset markkinointitoimenpiteet markkinointi-budjetin mahdollistamissa rajoissa. Työllisyyden hoidon painopistealueina ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ennalta ehkäisy ja alentaminen. Alueellinen työpajatoiminta tarjoaa riihimäkeläisille nuorille 33 työpajapaikkaa ja lisäksi etsi-vää nuorisotyötä. Aikuisille on tarjolla Työmylly-hankkeessa 24 paikkaa. Kierrätyskeskus ja kuntouttava työtoiminta yhdistetään työllisyyden hoidon alaisuuteen. Uusi toiminta tarjoaa kattavamman kierrätyskeskustoiminnan ja 50 kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkaa. Koulutus elinkeinoelämän tueksi Yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan yrityselämän menestymisedellytysten vahvistamisek-si. Samalla parannetaan kaupungin vetovoimaisuutta seutukeskuksena. TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Lähivuosien haasteena on edelleen saada riittävästi eli vähintään n. 10 vuoden tarvetta vastaava määrä raa-kamaata asumisen tarpeisiin. Maankäytön suunnittelu ja tonttien luovutus ovat myös lähivuosien kehittämis-kohteina.
Talousarvio 2013 43
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnallinen tavoite 2013 Arviointimenetelmät / Mittarit
Talouden tasapaino
Kustannustehokkuus Talouden tasapaino - kustannusten kasvun hillintä - Palveluiden kustannuslaskentaa koskevan projektisuunnitelman laati-minen
Talousarvion toimintamenojen ja -tulojen toteutuminen budje-toidun mukaisesti Suunnitelma valmis vuoden 2013 loppuun mennessä
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
Terveyspalvelut Terveyskeskuksen terveydenhuollon palvelurakenteen suunnitelman to-teuttaminen
Palvelupisteverkoston läpikäynti Ryks-selvitys
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö
Pätevän työvoiman saatavuus
Kaikkiin avoinna oleviin vakinaisiin ja määräaikaisiin tehtäviin saadaan riit-tävästi hakijoita. Kunta-rekryjärjestelmän käyttöä lyhytaikais-ten sijaisten hankinnassa laajenne-taan.
Avoimeksi tulevien lyhytaikais-ten sijaisuuksien täyttöaste
Työssä jatkaminen Ikäohjelmalla luodaan uusia työssä jatkamista tukevia käytäntöjä. Varhai-nen tuki ja puuttuminen pitkittyviin sai-rauspoissaoloihin toimii osana nor-maalia esimiestyötä tiiviissä yhteis-työssä työterveyshuollon kanssa.
Käytyjen varhaisen tuen kes-kustelujen määrä. Sairauspoissaolojen määrä.
Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus
Elinkeinopolitiikka Tulopohjan vahvistaminen - Yritysten ja työpaikkojen lisääminen
Työpaikkaomavaraisuus % Tulokehitystilaston mukaan tu-lojen kasvu vähintään valtakun-nan keskitasoa
Väestön lisäys 1 %
Väestön määrä 31.12.
Työllisyyspolitiikka Nuorten työttömyyden ja syrjäytymi-sen alentaminen alueellista työpaja-toimintaa kehittämällä. Pitkäaikaistyöttömyyden ja syrjäyty-misen vähentäminen erityisesti kun-touttavaa työtoimintaa lisäämällä
Nuorten alle 25-vuotiaiden työt-tömyysaste laskee valtakunnan keskitasoa voimakkaammin. Kuntouttavan työtoiminnan paikkamäärä kasvaa 20% vuo-dessa
Talousarvio 2013 44
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO TULOSALUE Kaupunginhallitus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -56 770 806 -58 706 500 -59 670 500 -61 542 100 3,1 Tulot 1 547 833 1 423 800 1 423 800 1 974 200 38,7 Netto -55 222 973 -57 282 700 -58 246 700 -59 567 900 2,3
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 401 772 377 100 377 100 401 000 23 900
Maksutuotot 18 18 700 18 700 20 700 2 000
Tuet ja avustukset 619 267 625 000 625 000 703 000 78 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 526 776 403 000 403 000 849 500 446 500
Toimintatuotot 1 547 833 1 423 800 1 423 800 1 974 200 550 400
Henkilöstökulut -4 269 375 -4 255 300 -4 255 300 -4 366 100 -110 800
Palvelujen ostot -50 759 357 -52 369 900 -53 538 900 -55 320 700 -1 781 800
Aineet ja tarvikkeet -90 584 -90 700 -90 700 -108 500 -17 800
Avustukset -1 183 882 -1 340 800 -1 135 800 -1 132 900 2 900
Vuokrakulut -373 770 -358 200 -358 200 -471 200 -113 000
Muut toimintakulut -93 838 -291 600 -291 600 -142 700 148 900
Toimintakulut -56 770 806 -58 706 500 -59 670 500 -61 542 100 -1 871 600
Toimintakate -55 222 973 -57 282 700 -58 246 700 -59 567 900 -1 321 200 Talousarvion yleisperustelut Vuoden 2013 esitykset on perustelu vastuualuekohtaisesti. Toiminnan muutokset Henkilöstömuutokset
Talousarvio 2013 45
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Yleinen johtaminen
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -2 567 751 -2 720 100 -2 720 100 -2 600 200 4,4 - Tulot 353 220 312 800 312 800 724 000 131,5 Netto -2 214 531 -2 407 300 -2 407 300 -1 876 200 22,1 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 79 823 74 300 74 300 79 000 4 700
Maksutuotot 0 500 500 500 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 273 397 238 000 238 000 644 500 406 500
Toimintatuotot 353 220 312 800 312 800 724 000 411 200
Henkilöstökulut -445 547 -465 000 -465 000 -474 400 -9 400
Palvelujen ostot -1 461 376 -1 394 600 -1 394 600 -1 454 800 -60 200
Aineet ja tarvikkeet -8 366 -6 100 -6 100 -3 600 2 500
Avustukset -380 590 -528 700 -528 700 -325 800 202 900
Vuokrakulut -202 870 -202 000 -202 000 -216 000 -14 000
Muut toimintakulut -69 002 -123 700 -123 700 -125 600 -1 900
Toimintakulut -2 567 751 -2 720 100 -2 720 100 -2 600 200 119 900
Toimintakate -2 214 531 -2 407 300 -2 407 300 -1 876 200 531 100 Talousarvion yleisperustelut Vastuualue koskee kaupunginhallituksen, toimikuntien, kansainvälisen toiminnan, markkinoinnin, tiedottami-sen, kaupungin operatiivisen johdon, velkaneuvonnan ja muun yleishallinnon toimintaa. Riihimäen kaupungin yhteistoimintaosuuksiin ja jäsenyhdistysten maksuihin on varattu yhteensä 1.241.400 euroa, josta verotuskustannukset ovat 760.000 euroa, Hämeen liiton jäsenmaksu 375.400 euroa ja Suomen Kuntaliiton jäsenmaksu 109.600 euroa. Yhteisöjen tukemiseen on varattu yhteensä 456.600 euroa, josta varsinaisiin yhdistysten avustuksiin 21.800 euroa ja Metsästysmuseon vuokraan 134.800 euroa. Metsästysmuseon vuokra on osallistumista kiinteistön yl-läpitokustannuksiin. Yhdistysten avustuksiin sisältyy 1.870 euron avustus Työväen Perinteen tutkimus ry:lle. Riihimäen Kotikulman avustukseksi on arvioitu 300.000 euroa. Vakuutusten omavastuumenoihin on varattu 80.000 euroa ja vastaaviin vakuutuskorvauksiin 10.000 euroa. Osakkeiden myyntivoittoja tekninen toimi on arvioinut saatavan 634.500 euroa (228.000 euroa vuonna 2012). Toiminnan muutokset Oleellisia toiminnan muutoksia ei ole tiedossa. Markkinoinnin määräraha on pysytetty ennallaan, vaikka seu-dullisen markkinoinnin järjestämisen tapa on vielä avoin Häme markkinoi- hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa.
Henkilöstömuutokset Ei muutoksia. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
4
4
4
4
Talousarvio 2013 46
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE EU-hanketoiminta (netto)
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -71 955 -65 000 -65 000 -65 000 - Tulot 49 343 10 000 10 000 0 100,0 - Netto -22 612 -55 000 -55 000 -65 000 18,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 3 673 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 18 000 10 000 10 000 0 -10 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 27 670 0 0 0 0
Toimintatuotot 49 343 10 000 10 000 0 -10 000
Henkilöstökulut -18 436 0 0 0 0
Palvelujen ostot -53 397 -65 000 -65 000 -65 000 0
Aineet ja tarvikkeet -97 0 0 0 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut -25 0 0 0 0
Toimintakulut -71 955 -65 000 -65 000 -65 000 0
Toimintakate -22 612 -55 000 -55 000 -65 000 -10 000 Talousarvion yleisperustelut
Eu- ohjelmakausi ulottuu vuoteen 2013, mutta osa hankkeista jatkuu vielä vuonna 2014.
Eu- rahoitusta on ohjelmakauden loppuvuosille vähennetty, jotta ohjelmakauden kokonaisrahoitus tulisi
käytetyksi.
Määrärahat käytetään Eu-hankkeisiin kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti.
Kaupunginhallitus on hyväksynyt rahoitusosuudet seuraavista eu-hankkeista:
2013 2014Toimintaryhmätyö (Leader) 2007 - 2013 18 634 -
Paikantaja ESR -projekti 2010 - 2013 4 300 -
Vanajavesikeskuksen perustamishanke 2011 - 2013 5 000 -
Tutka ESR -hanke 2011 - 2013 1 839 -
Mosaiikki 2 ESR -projekti 2011 - 2013 6 251 -
Kansainvälinen vesiosaamiskeskus /SYKLI (EAKR) 2012 - 2014 10 000 10 000
TANKKI EAKR -hanke 2012 - 2014 8 000 4 000
Yhteensä 54 024 14 000
Joistakin ohjelmakauden hankkeista voi tulla vielä rahoitusesityksia kaupungille.
Näitä varten on perusteltua tehdä pienehkö (n. 11.000 euroa) määrärahavaraus.
Toiminnan muutokset-
Henkilöstömuutokset -
Talousarvio 2013 47
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Elinkeinoelämän edistäminen
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -194 667 -177 800 -177 800 -165 000 7,2 - Tulot 0 0 0 0Netto -194 667 -177 800 -177 800 -165 000 7,2 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut 0 -2 800 -2 800 -2 900 -100
Palvelujen ostot -194 667 -175 000 -175 000 -162 100 12 900
Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut 0 0 0 0 0
Toimintakulut -194 667 -177 800 -177 800 -165 000 12 800
Toimintakate -194 667 -177 800 -177 800 -165 000 12 800 Talousarvion yleisperustelut Vastuualueen menot muodostuvat alla olevista maksuosuuksista.
Maksuosuudet Tp 2011 Ta 2012 Ennuste 2012 Ta 2013
YritysVoimala Oy 97 110 100 000 103 000 106 000
KOKO -ohjelma 37 916 15 000 0 0
Alueellinen maaseutuyksikkö 26 063 18 200 16 000 17 000
Eläkemenoperusteinen maksu 2 800 2 900
Osaamiskeskusohjelma 29 006 26 100 26 100 26 100
Kehä V ja Innosteel Factory (EKESin sopimat) 1 572 0
Kehä V-hanke 2011-2013 (Kh 7.2.2011 § 76) 3 000 3 000 3 000 3 000
Muut elinkeinoelämän kehittämishankkeet 0 15 500 10 000 10 000
Maksuosuudet yhteensä 194 667 177 800 160 900 165 000
Toiminnan muutoksetKOKO -ohjelma päättyy vuonna 2012.
Henkilöstömuutokset Henkilöstömenot muodostuvat Eläkemenoperusteisesta maksusta
Talousarvio 2013 48
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Kulttuurin tukeminen .
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -722 000 -750 000 -750 000 -750 000 - Tulot 0 0 0 0Netto -722 000 -750 000 -750 000 -750 000 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut 0 0 0 0 0
Palvelujen ostot 0 0 0 0 0
Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0
Avustukset -722 000 -750 000 -750 000 -750 000 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut 0 0 0 0 0
Toimintakulut -722 000 -750 000 -750 000 -750 000 0
Toimintakate -722 000 -750 000 -750 000 -750 000 0 Talousarvion yleisperustelut Sisältää Riihimäen Teatterille sekä Kesäkonserteille myönnettävät avustukset, yhteensä 750.000 euroa, jos-ta Riihimäen Teatterin avustus 710.000 euroa ja Kesäkonserttien avustus 40.000 euroa.
Toiminnan muutokset - Henkilöstömuutokset - TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Riihimäen Teatteri Kävijämäärä 18 059 21 162 20 200 Kesäkonsertit Konsertit 14 15 14 16 kuulijat 2 400 2 280 2 400 2 300
Talousarvio 2013 49
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Työllisyyden hoito (netto)
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 250 402 -1 718 900 -1 718 900 -1 854 400 7,9 Tulot 325 690 345 000 345 000 458 000 32,8 Netto -924 712 -1 373 900 -1 373 900 -1 396 400 1,6
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 10 449 0 0 75 000 75 000
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 315 217 345 000 345 000 383 000 38 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 24 0 0 0 0
Toimintatuotot 325 690 345 000 345 000 458 000 113 000
Henkilöstökulut -1 041 191 -1 013 700 -1 013 700 -1 152 200 -138 500
Palvelujen ostot -87 305 -515 200 -515 200 -532 400 -17 200
Aineet ja tarvikkeet -9 345 0 0 -43 800 -43 800
Avustukset -71 143 -40 000 -40 000 -35 000 5 000
Vuokrakulut -39 110 0 0 -91 000 -91 000
Muut toimintakulut -2 308 -150 000 -150 000 0 150 000
Toimintakulut -1 250 402 -1 718 900 -1 718 900 -1 854 400 -135 500
Toimintakate -924 712 -1 373 900 -1 373 900 -1 396 400 -22 500 Talousarvion yleisperustelut Työllisyydenhoidon painopistealueina ovat nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisy ja pois-taminen. Kaupunki toteuttaa osaltaan yhteiskuntatakuuta hankkimalla nuorten ja aikuisten työpajatoimintaa (ent. Työ-mylly-hanke) ja etsivää nuorisotyötä Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiöltä. HRAK-säätiön pajojen kuntaosuus on vuosittain 385 000 euroa/nuoret (33 paikkaa) ja 107 900 euroa/aikuiset (24 paikkaa). Lisäksi jatketaan tukityöllistämistä, oppisopimuspaikkojen tarjoamista ja koululaisten kesätyöllistämistä. Yh-distysten työllistämisen tukemiseen ja hankeavustuksia varten varataan avustusmäärärahaa 35 000 euroa. Määräaikainen työllisyyskoordinaattori jatkaa kaupungin työllisyystoimien kehittämistä ja koordinointia, apu-naan kaupunginjohtajan nimeämä Työllisyystyöryhmä. Työllisyysmäärärahan tarkemmasta käytöstä laadi-taan työllistämissuunnitelma, jonka kaupunginhallitus vuoden vaihteessa hyväksyy. Toiminnan muutokset Ympäristökeskuksen alaisuudessa oleva Kierrätyskeskus siirtyi työllisyydenhoidon alaisuuteen ja yhdistettiin kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Uusi toiminta tarjoaa kattavamman kierrätystoiminnan myötä 50 kuntout-tavan työtoiminnan asiakaspaikkaa. Toimintaan on varattu 344 000 euroa/netto 204 000 euroa vuodelle 2013. Henkilöstömuutokset Kierrätyskeskustoiminnan siirtyminen ympäristönsuojeluyksiköstä osaksi työllisyyden hoitoa yhdeksi toimin-naksi kuntouttavan työtoiminnan kanssa aiheuttaa alkuvaiheessa yhden vakinaisen henkilötyövuoden lisäyk-sen (kierrätyskeskusvastaava siirtyy ympäristökeskuksesta) ja samalla täytetään toiminnan edellyttämät avoinna olevat (työpaja Etapin) ohjaajien vakanssit (2). Lisäksi palkataan kaksi määräaikaista työtoiminnan
Talousarvio 2013 50
ohjaajaa siinä vaiheessa vuotta, kun kaikki suunnitellut toiminnot/pajat saadaan käynnistymään. Toiminnan vakiinnuttua (v 2014) vakinaisten vakanssien tarve on laaditun suunnitelman (KH 27.8.2012 § 312) mukai-sesti yhteensä viisi. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
2 2 0
3
Muut tunnusluvut Työllistetyt 69 54 50 50 Velvoitetyöllistetyt 3 Oppisopimukset 19 12 12 10 Työvuosia yhteensä 40 35 32 30 Kesätyöpaikat 90 90 90 90 Siviilipalveluksessa 7 5 3 3
Talousarvio 2013 51
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Hallintokeskus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -4 500 136 -4 669 400 -4 669 400 -4 744 100 1,6 Tulot 819 580 756 000 756 000 792 200 4,8 Netto -3 680 556 -3 913 400 -3 913 400 -3 951 900 1,0
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 307 827 302 800 302 800 247 000 -55 800
Maksutuotot 18 18 200 18 200 20 200 2 000
Tuet ja avustukset 286 050 270 000 270 000 320 000 50 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 225 685 165 000 165 000 205 000 40 000
Toimintatuotot 819 580 756 000 756 000 792 200 36 200
Henkilöstökulut -2 125 209 -2 129 400 -2 129 400 -2 069 400 60 000
Palvelujen ostot -2 147 658 -2 279 800 -2 279 800 -2 430 800 -151 000
Aineet ja tarvikkeet -72 776 -84 600 -84 600 -61 100 23 500
Avustukset -200 -1 500 -1 500 -1 500 0
Vuokrakulut -131 790 -156 200 -156 200 -164 200 -8 000
Muut toimintakulut -22 503 -17 900 -17 900 -17 100 800
Toimintakulut -4 500 136 -4 669 400 -4 669 400 -4 744 100 -74 700
Toimintakate -3 680 556 -3 913 400 -3 913 400 -3 951 900 -38 500 Talousarvion yleisperustelut Sisältää hallintopalvelut ja niitä koskevat tukipalvelut, keskitetyt henkilöstöpalvelut sekä RHL –Data Oy:lle maksettavat palvelukeskuksen menot. Näistä tietohallinnon osuus on 486.000 euroa ja talous- ja henkilöstö-hallintopalveluiden osuus 930.300 euroa. Työterveyshuollon menoiksi on arvioitu 600 00 euroa ja tuloiksi 320 000 euroa. Toiminnan muutokset Riihimäen kaupungin tuottama seudun yhteinen puheluvälityspalvelu on ulkoistettu vuoden 2012 lokakuusta alkaen. Vuoden 2013 alusta lähettipalvelun kustannukset on jaettu hallintokunnittain. Hallintokeskuksen osuus pie-nenee n. 40 000 euroa. Työterveyden huoltoon on varattu 10 000 euroa ikäohjelman toteuttamiseen, jonka tarkoituksena on tukea ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamista ja vähentää sairauspoissaoloja. Henkilöstömuutokset Puhelinvaihteen ulkoistamisen seurauksena 2 henkilötyövuoden vähennys. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 26,5 26,5 26,5 24,5
Talousarvio 2013 52
TOIMIELIN KESKUSHALLINTO VASTUUALUE Terveydenhuolto
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -47 463 895 -48 605 300 -49 774 300 -51 358 700 3,2
Tulot 0 0 0 0Netto -47 463 895 -48 605 300 -49 774 300 -51 358 700 3,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilös tökulut -638 992 -644 400 -644 400 -662 500 -18 100
Palvelujen os tot -46 814 954 -47 940 300 -49 109 300 -50 675 600 -1 566 300
Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0
Avus tukset -9 949 -20 600 -20 600 -20 600 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toim intakulut 0 0 0 0 0
Toimintakulut -47 463 895 -48 605 300 -49 774 300 -51 358 700 -1 584 400
Toimintakate -47 463 895 -48 605 300 -49 774 300 -51 358 700 -1 584 400
Talousarvion yleisperuste-lut
Tp 2011 Ta 2012 Ta 2012 Ta 2013
Muutos %
Perusterveydenhuolto ennuste
Terveyskeskus -16 449 015 -16 730 800 -17 536 800 -18 764 500 7,0
Sotaveteraanien hammashuolto -6 386 -13 500 -13 500 -13 500 0,0
Sotaveteraanien silmälasikorvaus -2 692 -5 100 -5 100 -5 100 0,0
RM-uinti -881 -2 000 -2 000 -2 000 0,0
Yhteensä -16 458 974 -16 751 400 -17 557 400 -18 785 100 7,0
Erikoissairaanhoito
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri -29 862 000 -30 159 000 -30 439 000 -30 412 000 -0,1
Jäsenmaksut -345 000 -355 000 -355 000 -355 000 0,0
Yhteensä -30 207 000 -30 514 000 -30 794 000 -30 767 000 -0,1
Jatkopaikkamaksut -500 -140 000 -140 000 -140 000 0,0
Hoitokoti Koivikko -158 439 -112 000 -112 000 -120 000 7,1
Ensihoito -443 500 -443 500 -861 100
Erikoissairaanhoito yhteensä -30 365 939 -31 209 500 -31 489 500 -31 888 100 1,3
Kvtel-maksut -638 992 -644 400 -644 400 -662 500 2,8
Terveydenhuolto yhteensä -47 463 905 -48 605 300 -49 691 300 -51 358 700 3,3
Talousarvio 2013 53
TOIMIELIN: PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMIALAN KUVAUS Yhteispalvelut sisältävät perusturvakeskuksen hallintomenot. Talousarviossa 2013 on aikaisemmin yhteis-palveluihin keskitettyjä menoja jaettu tarkemmin tulosaluille ja kustannuspaikoille, talouden seurannan ja kustannuslaskennan helpottamiseksi (atk-palvelut, toimistohenkilöstö, toimistotarvikkeet ym.). Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on Suomessa kokonaisuudessaan muutosvaiheessa. Uusi ter-veydenhuoltolaki tuli voimaan 2011, sosiaalihuoltolakia valmistellaan ja rakenteita muuttava sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2013 aikana. Perusturvassa jatketaan toimintojen ja hallinnon uudistamistyötä. Sosiaalityön keskeinen tehtävä on puuttua sosiaalisiin ongelmiin ja ehkäistä niitä sekä edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön tai perheen sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Työmuotoja ovat perheiden tuke-minen sosiaalityön, lastensuojelun ja päihdehuollon keinoin, toimeentulotuen myöntäminen sekä perheneu-volan ja lastenvalvojan palvelut. Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja lastensuojelun tarpeen kasvun hillitseminen edellyttää pitkäjän-teisesti työn suuntaamista lasten kehityksen varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun edellytysten vahvista-miseen sekä vaurioita ehkäisevään työhön. Tämä ennalta ehkäisevä työ on kaikkien lasten ja nuorten palve-luja antavien vastuulla. Nämä tavoitteet saavutetaan pääasiassa uudistamalla toimintamalleja mutta myös li-säresursointia tarvitaan tulevina vuosina. Lastensuojelulaki asettaa tiukat velvoitteet henkilöstön määrälle, kelpoisuudelle sekä palvelun antamisen määräajoille. Kanta-Hämeen yhteisenä hankkeena on perustettu yhteinen perhehoitoyksikkö Kanerva (suunnitteluvai-heessa työnimellä perhepankki) 1.1.2012 alkaen. Yhteisen perhepankin tavoite on lisätä perhehoidon osuut-ta suhteessa laitoshoitoon. Perhehoito on kokonaistaloudellisesti kannattavaa sekä usein lapsille ja nuorille inhimillisesti parempi ratkaisu. Myös laki edellyttää perhehoidon ensisijaisuutta. Toimeentulotuen määräajoissa pysyminen on ollut henkilöstön niukkuuden vuoksi hyvin vaikeaa. Vuosina 2011 ja 2012 saatujen lisäresurssien avulla hakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet ja täyttävät lain vaati-mukset. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen tasokorotukset vuoden 2012 alusta lukien ovat lisänneet mer-kittävästi toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksia. Lisäksi asiakasmäärien jo pitkään jatkunut aleneminen on päättynyt ja on lähtenyt kasvuun. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu Riihimäellä aiheut-taa tuleville vuosille suuria haasteita. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt vuodelle 2013 ylimääräistä indeksikorotusta toimeentulotukeen sekä eräisiin muihin perusturvaetuuksia. Näiden korotusten arvioidaan aiheuttavan edelleen toimeentulotukimenoihin kasvupaineita. Samoin lisääntyvä asunnottomien määrä aihe-uttaa suuria kustannuspaineita päihdehuollon asumispalveluissa. Vammaispalvelut sisältävät kehitysvammaisille, vaikeavammaisille ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut palvelut. Näitä palveluja ovat laitoshoito, palveluasuminen, perhehoito ja omaishoidon tuki, työ- ja päivätoimin-ta, kuljetuspalvelut sekä erilaiset taloudelliset tukitoimet, joista merkittävimpiä ovat henkilökohtaisen avun jär-jestäminen ja asunnon muutostyöt. Vaikeavammaisilla on subjektiivinen oikeus saada kuljetuspalvelut, tulkkipalvelut, palveluasuminen ja asunnon muutostyöt sekä oikeus henkilökohtaiseen apuun. 1.1.2011 alkaen oikeus henkilökohtaiseen apuun laajeni vähintään 10 tunnista kuukaudessa 30 tuntiin kuukaudessa. Lakimuutos on aiheuttanut merkittäviä lisäkus-tannuksia palvelun järjestämisessä. Määrärahojen puitteissa järjestetään sopeutumisvalmennusta, apuvälineitä ja laitteita. Erityisesti tarvitaan eri-laisten kotiin annettavien palvelujen lisäämistä, jotta kyetään hillitsemään voimakkaasti kasvanutta palvelu-asumisen tarvetta. Koti- ja vanhuspalvelut sisältävät kotipalvelun tukipalveluineen, vanhusten omaishoidon tuen, päivätoimin-nan, palveluasumisen ja laitoshoidon. Yli 75-vuotiaiden määrä Riihimäellä lisääntyy 25 %:lla vuoteen 2020 mennessä ja peräti 67 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Yli 75-vuotiaista noin 25 % eli arviolta joka neljäs käyttää säännöllisesti julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Talousarvio 2013 54
Valtakunnallisten suositusten mukaisesti vanhustenhuollon tavoitteena tulee olla kuntouttavan ja ennalta eh-käisevän toiminnan lisääminen. Painopisteen tulee olla kotihoidossa ja samalla vähentää laitosmuotoista asumista. Riihimäellä on kotipalvelun piirissä vuoden aikana noin 600 kotitaloutta, joista noin 80 % on van-huskotitalouksia. Pitkäaikaisia laitospaikkoja on 97 Riihikodissa. Palveluasumisen omia asiakaspaikkoja on 81 ja ostopalveluina hankittavia paikkoja noin 150. Tulossa oleva ns. vanhuspalvelulaki edellyttää nimenomaan kotiin annettavien palvelujen lisäämistä ja kehit-tämistä. Laitosmuotoinen asuminen on viimesijainen vaihtoehto. Riihimäellä hoitoketjun ongelmallisin kohta on edelleen terveyskeskuksesta vanhainkotiin jonottavien vanhusten suuri määrä. Myös kotihoidon kehittä-minen ikäihmisiä aktivoivaksi ja omatoimisuutta lisääväksi on avainasemassa. On huomioitava myös, että ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukeminen edellyttää laajaa yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja yhteis-työverkostojen kesken. Tästä on esimerkkinä syksyllä 2012 käynnistyvä poikkihallinnollinen yhteistyö kotona asuvien vanhusten liikkumisen ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi. Omaishoitajien jaksamisen tukemista tehostetaan. Keväällä 2012 tehdyn omaishoitoa koskevan asiakastut-kimuksen tuloksena voitiin todeta, että omaishoidon tuen palkkion määrällistä korottamista tärkeämpää on luoda sellaiset tukipalvelut, jotka ehkäisevät omaishoitajan uupumista. Omaishoidon tukeminen on yksi sel-keä vaihtoehto siirtää tai jopa korvata raskaampien hoivapalvelujen piiriin siirtymistä. Kehittämiskohteet vuosina 2013 - 2015
1. Talouden tasapaino
• Osallistutaan kaupungin talouden tervehdyttämiseen muuttamalla toimintaa toimenpideohjelman mukaisesti. Lisäksi vanhus-, vammais- ja sosiaalityön palveluissa vähennetään laitoshoitoa ja li-sätään varhaista puuttumista, kotiin annettavia palveluja ja palveluasumista.
2. Laadukkaat kustannustehokkaat palvelut
• Sosiaalityön palveluissa lisätään ennaltaehkäiseviä työmalleja muuttamalla lastensuojelun palve-lurakennetta, kehittämällä varhaisen tuen malleja ja lastensuojelun alkuarviointiin keskittyvän al-kuarviointiryhmän toimintaa sekä lisäämällä edelleen perhehoidon osuutta sijaishuollon sijoituk-sista.
• Vammaispalveluiden palvelurakennetta muutetaan avohoidon suuntaan tehostamalla palvelun-tarpeen arviointia. Mielenterveyskuntoutujien ja kehitysvammaisten asumispalvelujen hankinta kilpailutetaan 2013. Uranuskodin ja kehitysvammaisten tukiasuntojen yhteistoimintaa kehitetään.
• Vanhuspalveluiden palvelurakenteen muuttamista avopalvelua suosivaksi jatketaan. Kotihoidon tehostamisen ja kuntouttavan työotteen vahvistamisen tavoitteena on lisätä vanhusten omatoi-misuutta ja ehkäistä raskaimpiin hoitomuotoihin siirtymistä. Omaishoidon tukeminen ja lyhytai-kaispaikkojen lisääminen helpottavat omaishoitajien jaksamista. Vuoden 2013 aikana ei jatketa Riihikodin laitospalvelujen purkamista, koska vanhainkotiin jonottaa terveyskeskuksesta edelleen paljon vanhuksia. Selvitetään mahdollisuutta perustaa terveyskeskuksen tiloihin hoivaosasto, jonka avulla hoitoketjun toimivuus paranisi. Palvelujen organisoinnissa lisätään vapaaehtoistyön mahdollisuuksia vaihtoehtoisten palvelujen tuottamisessa. Vanhusten asumispalvelujen ostopal-velut kilpailutetaan tai hankitaan palvelusetelien kautta jatkossa. Asiakasmaksujen määrittelype-rusteet tarkistetaan syksyn 2012 aikana.
3. Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö
• Sosiaalialan ammatillisen henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehditaan vuosittain laaditun suunnitelmien mukaan. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu sisäisenä koulutuksena ja mui-den koulutusten rahoituksessa hyödynnetään erilaisia kaupungin ulkopuolisia rahoitusvaihtoeh-toja.
• Sosiaalityön henkilökuntamitoitusta ja rakennetta korjataan niin, että sosiaalityö kykenee selviy-tymään lakisääteisistä tehtävistään.
Talousarvio 2013 55
Toiminnalliset tavoitteet vuonna 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnallinen tavoite 2013 Arviointimenetelmä/mittari
Talouden tasapaino
Taloudellisuus
Sosiaalipalvelut tuotetaan kustan-nustehokkaasti.
Kustannukset/asukas alle maan keskiar-von. Huomioidaan myös sote-kokonai-suus.
Laadukas, kustannus-tehokas ja joustava palvelutarjonta
Palvelurakenteet
Sosiaalityö Tavoitteena kodin ulkopuolelle sijoi-tettujen lasten ja nuorten määrän kasvun pysäyttäminen. Lisätään perhehoidon osuutta sijoi-tettujen lasten määrässä. Vammaispalvelut Kehitysvammaisten asumispalvelui-den ja laitoshoidon kustannusten kasvun pysäyttäminen. Koti- ja vanhuspalvelut Palvelurakennetta muutetaan asteit-tain siten, että se tukee vanhusten kotona asumista STM:n laatusuosi-tusten mukaisesti.
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä ei ylitä 78 vuonna 2013. Sijoitettuja lapsia/nuoria oli 80 vuoden 2011 lopussa. Perhehoitoon sijoitettujen lasten osuuden nostaminen 60 %:iin kaikista sijoitetuista lapsista vuonna 2013. 31.7.2012 sijoite-tuista lapsista perhehoidossa oli 53 %. Asumispalveluiden ja laitoshoidon kus-tannukset eivät ylitä vuoden 2012 kus-tannuksia. Kehitysvammaisten asumispalveluiden hankinnan kilpailutus vuoden 2013 aika-na. Yli 75-vuotiaista 13,5 % saa säännöllistä kotihoitoa 4,5 % saa omaishoidon tukea 5 % saa hoivaa/hoitoa vanhainkodeissa tai terveyskeskuksen vuodeosastoilla.
Talousarvio 2013 56
TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -37 522 369 -38 871 500 -40 271 500 -41 950 300 4,2
Tulot 5 454 266 5 661 500 6 081 500 6 322 900 4,0 Netto -32 068 103 -33 210 000 -34 190 000 -35 627 400 4,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 591 717 717 500 772 500 798 900 26 400
Maksutuotot 2 987 635 3 221 800 3 236 800 3 376 000 139 200
Tuet ja avus tukset 1 422 449 1 250 000 1 455 000 1 517 000 62 000
Vuokratuotot 235 768 259 300 399 300 415 500 16 200
Muut toim intatuotot 216 697 212 900 217 900 215 500 -2 400
Toimintatuotot 5 454 266 5 661 500 6 081 500 6 322 900 241 400
Henkilös tökulut -14 133 145 -14 817 100 -15 587 100 -16 135 500 -548 400
Palvelujen os tot -15 604 215 -15 849 800 -15 549 800 -16 258 600 -708 800
Aineet ja tarvikkeet -456 979 -428 700 -488 700 -502 000 -13 300
Avus tukset -5 748 982 -5 926 600 -6 795 600 -7 124 900 -329 300
Vuokrakulut -1 461 959 -1 735 700 -1 735 700 -1 805 300 -69 600
Muut toim intakulut -117 089 -113 600 -114 600 -124 000 -9 400
Toimintakulut -37 522 369 -38 871 500 -40 271 500 -41 950 300 -1 678 800
Toimintakate -32 068 103 -33 210 000 -34 190 000 -35 627 400 -1 437 400 Varhaiskasvatuksen siirto koulutuslautakuntaan on huomioitu Tp 2010 ja Ta 2011 luvuissa vertailtavuuden vuoksi.
Talousarvion yleisperustelut Perusturvalautakunnan kokonaisuus muodostuu yhteispalveluista (hallinto), sosiaalityöstä, vammaispalve-luista sekä koti- ja vanhuspalveluista. Kustannusten hillitsemiseksi, perusturvatoimen työn kehittämisen yleisperiaatteena on laitosvaltaisuuden vähentäminen ja varhaisen tuen ja kuntouttavien avopalveluiden li-sääminen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteistyön tiivistämistä ja integrointia jatketaan. Talouden tervehdyttä-misen vaikutukset on kerrottu kunkin tulosalueen kohdalla. Toiminnan muutokset Tässä vaiheessa ei tiedetä kuinka valtakunnan ratkaisut tulevat muuttamaan sote-toimintaa. Sosiaali- ja ter-veyspalvelujen järjestämislain valmistelu on pahasti kesken. Uusi vanhuspalvelulaki tuo kunnille lisää tehtä-viä ja kustannuksia. Sosiaalihuoltolakiuudistusta valmistellaan. Kaupunginvaltuusto on 11.6.12 päättänyt kuntatalouden tasapainottamisesta mm. : ”Sosiaali- ja terveystoi-men menokehitykselle asetetaan tavoitteeksi enintään 3,5 %:n nettomenojen kasvu vuodelle 2013. Tämän ohella perustetaan sosiaali- ja terveystoimen työryhmä, jonka tehtävänä on määritellä sosiaali- ja terveystoi-men strateginen toimenpideohjelma 1.12.2012 mennessä asetettujen nettomenotavoitteiden saavuttamiseksi ja kaupungin oman tahtotilan määrittämiseksi sosiaali- ja terveystoimen kehittämistyössä. Henkilöstömuutokset Perusturvalautakunnan esitys sisältää yhteensä kymmenen uuden vakanssin perustamisen, joista yksi on määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen. Yhdelle jo perustetulle vakanssille esitetään määrärahavaraus. Nimikemuutoksia esitetään kolme. Vakanssilisäysten ja muutosten kustannusvaikutus on yhteensä 472 100 euroa. Mäkikujan perhekodin kaksi vakanssia pidetään toistaiseksi täyttämättä, koska paikkalukua on pie-nennetty
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 281,5 296,5 304,5 313,5
Varhaiskasvatuksen siirto koulutuslautakuntaan on huomioitu Tp 2010 ja Ta 2011 luvuissa vertailtavuuden vuoksi.
Talousarvio 2013 57
TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE Yhteispalvelut/Perusturva
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -673 918 -841 800 -541 800 -575 500 6,2
Tulot 1 111 0 0 0Netto -672 807 -841 800 -541 800 -575 500 6,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 540 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 571 0 0 0 0
Toimintatuotot 1 111 0 0 0 0
Henkilös tökulut -567 243 -493 300 -463 300 -415 000 48 300
Palvelujen os tot -54 131 -270 700 -20 700 -77 400 -56 700
Aineet ja tarvikkeet -5 566 -36 700 -16 700 -12 700 4 000
Avus tukset -32 529 -34 400 -33 400 -34 400 -1 000
Vuokrakulut -12 500 -5 700 -5 700 -35 000 -29 300
Muut toim intakulut -1 949 -1 000 -2 000 -1 000 1 000
Toimintakulut -673 918 -841 800 -541 800 -575 500 -33 700
Toimintakate -672 807 -841 800 -541 800 -575 500 -33 700 Talousarvion yleisperustelut Yhteispalvelut sisältää hallinnon henkilöstö ym. menot sekä järjestöjen avustukset. Toiminnan muutokset Vuoteen 2012 talousarvioon verrattuna yhteispalveluista on tehty puhtaasti hallinnon menokohta, talouden seurannan ja kustannuslaskennan helpottamiseksi. Menoja on siirretty muille tulosaluille yhteensä 276.400 euroa. Yhteispalveluihin on sisällytetty Öllerikatu 7:n vuokra. Tilojen lopullinen käyttö on ratkaisematta. Tilapäisesti siellä toimii kehitysvammaisten iltapäiväryhmä ja vammaisjärjestöjä, jotka aikaisemmin toimivat Harjurinne 5:n kiinteistössä. Henkilöstömuutokset Kahden palvelusihteerin palkkarahat siirretty seuraavasti: 1½ sosiaalityöhön ja ½ vammaispalveluihin. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 9 9 8 6
Talousarvio 2013 58
TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE Sosiaalityö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -11 447 986 -11 789 300 -12 389 300 -12 858 200 3,8
Tulot 1 931 097 1 936 700 2 136 700 2 286 800 7,0 Netto -9 516 889 -9 852 600 -10 252 600 -10 571 400 3,1
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 280 928 409 800 409 800 460 800 51 000
Maksutuotot 91 146 73 600 93 600 105 700 12 100
Tuet ja avus tukset 1 352 105 1 250 000 1 430 000 1 517 000 87 000
Vuokratuotot 0 3 100 3 100 3 100 0
Muut toim intatuotot 206 918 200 200 200 200 200 200 0
Toimintatuotot 1 931 097 1 936 700 2 136 700 2 286 800 150 100
Henkilös tökulut -2 409 467 -2 831 700 -2 831 700 -2 942 600 -110 900
Palvelujen os tot -4 655 166 -4 468 200 -4 578 200 -4 753 700 -175 500
Aineet ja tarvikkeet -60 203 -31 100 -51 100 -48 200 2 900
Avus tukset -4 068 337 -4 175 700 -4 645 700 -4 838 500 -192 800
Vuokrakulut -245 082 -270 400 -270 400 -262 900 7 500
Muut toim intakulut -9 731 -12 200 -12 200 -12 300 -100
Toimintakulut -11 447 986 -11 789 300 -12 389 300 -12 858 200 -468 900
Toimintakate -9 516 889 -9 852 600 -10 252 600 -10 571 400 -318 800 Talousarvion yleisperustelut Sosiaalityön tulosalueen menoista 37 % koostuu palvelujen ostoista (joista lastensuojelun laitoshoito ja per-hekodit 2,8 milj.) ja 38 % avustuksista (toimeentulotuki 3,5 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuus 1,2 milj. euroa) sekä 23 % henkilöstökuluista. Tuloista 66 % koostuu perustoimeentulotuen valtionosuuksista (1 517 000 euroa) ja 20 % myyntituotoista (suurimpina Kuulas-hanke 188 000 euroa, perheneuvola 140 000 euroa ja A-klinikka 76 000 euroa). Vuoden 2013 talousarvio (verrattuna vuoden 2012 muutettuun talousarvioon) Menot
- Henkilöstökulujen kasvu johtuu suurimmalta osin neljän uuden vakanssin perustamisesta, joista yksi on määräaikaisen vakanssin vakinaistaminen. Lisäksi yhdelle vakanssille on tehty siltä puuttuva mää-rärahavaraus.
- Palvelujen ostoissa lisäystä 175 500 euroa, mikä johtuu perhehoidon palkkioiden ja kulukorvausten 80 000 euron ja yhteispalvelusta siirretystä 86 000 euroa menoerästä sekä sosiaalipalveluiden hinnan-korotuksista.
- Avustusten 192 800 euron menolisäys johtuu toimeentulotuesta (180 000 euroa) ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta.
Tulot
- Tuloihin arvioidaan 150 000 euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa toimeentulotuen kuntaosuuden sekä A-klinikan ja perheneuvolan myyntituottojen kasvusta.
Osana talouden tervehdyttämisohjelmaa lastensuojelun palvelurakennetta on muutettu laitoshoidosta perhe-hoidon ja avopalveluiden suuntaan, tavoitteena perhehoitoon sijoitettujen lasten osuuden nostaminen 60 %:iin kaikista sijoitetuista lapsista, 31.7.2012 tilanteen mukaan 53 % sijoitetuista lapsista oli perhehoidossa. 31.8.2011 vastaava luku oli 42 % ja 31.12.2009 39 %. Tärkeä toimija perhehoidon määrän lisäämisessä on 1.1.2012 aloittanut Kanta-Hämeen yhteinen perhepankki, nykyiseltä nimeltään Perhehoitoyksikkö Kanerva. Myös perhehoidon palkkioiden ja kulukorvauksien tasoa on nostettu merkittävästi viimeisinä kahtena vuote-na perhehoidon houkuttelevuuden parantamiseksi. Korotuksista huolimatta perhehoito on edelleen huomat-
Talousarvio 2013 59
tavasti halvempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Perhehoidon määrän lisäämisellä haetaan vuositasolla 210 000 euron säästöjä laitoshoidon kustannuksissa, mikä tarkoittaa käytännössä 3 lapsen sijoitusta perhehoitoon laitoshoidon sijasta. Vuoden 2013 määrärahoissa on varaus 28 lapsen pitkäaikaislaitossijoitukseen sekä lyhytaikaisia kriisisijoi-tuksia 1 035 vuorokautta. Perhehoidon kustannuksiin varataan palkkiot ja kulukorvaukset 44 lapselle. Riihi-mäen oman lastensuojeluyksikön Mäkikujan perhekodin paikkaluvun pienentäminen kymmenestä seitse-mään paikkaan vuoden 2011 alusta lukien on lisännyt vastaavalla määrällä laitoshoidon ostamista. Vuoden 2013 talousarviossa arvioidaan laitoshoidon ostopalveluiden kustannusten pysyvän vuoden 2012 tasolla, mi-kä on 280 000 euroa vähemmän kuin 2011. Perhehoitoon esitetään 80 000 euron lisäystä. Talouden tervehdyttämisohjelmassa on tavoitteena työmarkkinatuen kuntaosuuteen 40 000 euron vuosittai-nen säästö, joka saavutetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisellä 25 henkilöllä vuodessa. Tavoite voi-daan saavuttaa vain perusturvatoimen, henkilöstökeskuksen ja te-toimiston saumattomalla yhteistyöllä. So-siaali- ja terveysministeriö on esittänyt vuodelle 2013 indeksikorotuksen lisäksi ylimääräistä tasokorotusta sekä toimeentulotukeen että työmarkkinatukeen. Näiden korotusten arvioidaan lisäävän toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kustannuksia. Vuoden 2013 talousarvioon lisätään toimeentulotuen määrä-rahoja yhteensä 180 000 euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuuteen 50 000 euroa. Toiminnan muutokset Vuonna 2013 tulosalueella toteutetaan seuraavia muutoksia:
- Lastensuojelun sisäisen työnjaon kehittämistä jatketaan siten, että aikaisempaa selkeämmin työpro-sessi on jaettu alkuarviointiin, avopalveluihin ja sijaishuollon palveluihin.
- Perheneuvolan palvelut tuotteistetaan. - Aikuissosiaalityössä ja työvoiman palvelukeskuksessa kehittämiskohteeksi otetaan pitkäaikaistyöttö-
mien aktivointi siten, että työmarkkinatuen kuntalistan henkilömäärä saadaan vähentymään. - Perustoimeentulotuen myöntäminen keskitetään entistä enemmän aikuissosiaalityön etuuskäsittelijöil-
le. - A-klinikka toimii Matkakeskuksen väistötiloissa mahdollisesti koko vuoden 2013. - Mäkikujan perhekodin henkilöstöä on vähennetty kahdella vuoteen 2012 verrattuna: syksyllä 2012
eläkkeelle jääneen johtajan vakanssin täyttämättä jättäminen ja laitoshuoltajan siirtäminen vammais-palveluun. Molemmat tehtävät hoidetaan Mäkikujan sisäisin työjärjestelyin.
Hankkeet
- Syksyllä 2011 alkanut Kanta-Hämeen yhteinen Kuulas-hanke päättyy 31.10.2013. Kuulas-hanke on osa Väli-Suomen alueen Kaste-hanketta ja se rahoitetaan pääosin valtion avustuksella. Hanketta hal-linnoi Riihimäen kaupunki. Hankkeeseen on palkattu 3 henkilöä. Hankkeen tarkoituksena on Kanta-Hämeen tasoisesti tukea lapsi- ja nuorisopalvelujen rakenteellisten uudistusten toteuttamista ja vah-vistaa palveluja siten, että ammatillisissa työskentelykulttuureissa otetaan entistä enemmän huomioon lasten ja nuorten lähiverkostojen voimavarat sekä arjen tapahtumat. Riihimäen seudun osahankkeen tavoitteena on lasten ja vanhempien intensiivisten ja varhaisten tukimuotojen vahvistaminen, esimer-kiksi kotiin vietävien palvelujen kohdalla lisätä eri toimijoiden yhteistyötä sekä kehittää ja mallintaa Rii-himäellä ennalta ehkäisevää perhetyötä.
Henkilöstömuutokset Sosiaalityöhön esitetään vuodelle 2013 neljä uutta vakanssia.
- Lastensuojelun sosiaaliohjaaja 1.8.2013 alkaen, vuosikustannus 39 000 euroa. Valtuusto päätti 2011 perustaa 2 vuoden määräaikaisen lastensuojelun sosiaaliohjaajan vakanssin 1.8.2011 alkaen. Tehtävässä oleva sosiaaliohjaaja on tehnyt suunnitelmallista asiakastyötä lastensuoje-lun avohuollon ja jälkihuoltonuorten (12 - 21 -vuotiaat) kanssa. Sosiaaliohjaajan työpanoksella on voitu vähentää jälkihuoltopalvelujen ostopalveluita, joiden kustannukset vaihtelevat 1 000 – 3 300 euroa/kk. Sosiaalityöntekijät ovat ohjanneet sosiaaliohjaajalle asiakkaiksi yläkouluikäisiä nuoria, joilla on ollut kou-lunkäyntiin liittyviä vaikeuksia sekä useita lastensuojeluilmoituksia erilaisiin rikosepäilyihin liittyen. Avo-huollon tukea ja sosiaaliohjaajan yksilöohjausta tarvitsevien nuorten määrä on ollut jatkuvasti suuri, min-kä vuoksi osa palveluista on jouduttu edelleen hankkimaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Oppilashuollon henkilöstöresursseista johtuen osa koulunkäyntivaikeuksista kärsivistä oppilaista ohjautuu edelleen las-tensuojelun asiakkuuteen ja avohuollon palveluihin.
Talousarvio 2013 60
- Asiakasneuvoja Jarrumiehenkadun sosiaalityön yksikköön 1.1.2013 alkaen, kustannukset 25 600 eu-roa.
Asiakasneuvojana on toiminut virastomestarin oppisopimuksella oleva työntekijä syksystä 2010 alkaen. Toimenkuvaan on sisältynyt asiakaspalveluun liittyvät tehtävät sekä lisäksi turvallisuutteen ja toimiston yleiseen toimintaan liittyvät tehtävät. Asiakasneuvolan työpanoksella on voitu vähentää merkittävästi toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden käyttämistä tähän tehtävään ja siten on voitu myötävaikuttaa toi-meentulotukihakemusten käsittelyn nopeutumiseen. Riihimäen toimeentulotuen käsittelyn laillisuus on ol-lut Aluehallintoviraston ja Valviran seurannassa. Lisättyjen resurssien ja töiden uudelleenjärjestelyjen avulla käsittelyajat on saatu lähes lain mukaiseksi: aluehallintovirastolle annetussa lausunnossa etuus-käsittelijöiden käsittelemistä kevään 2012 toimeentulotukihakemuksista 97,71 % käsiteltiin lain määrää-missä rajoissa. Yksi tärkeä asiakasneuvojan toimenkuvaan kuuluva tehtävä on turvallisuuden lisääminen sosiaalityön yksikössä, missä viikoittain tapahtuu erilaisia uhkatilanteita.
- Sosiaalityöntekijä perheneuvolaan 1.8.2013 alkaen, kustannukset 20 000 euroa (Perusturvalautakun-
nan lisäys 4.9.2012, 110 §). Vastaava summa on vähennetty palvelujen ostoista. - Psykologi perheneuvolaan 1.8.2013 alkaen, kustannukset 21 900 euroa.
Riihimäen perheneuvola ei ole enää pystynyt vastaamaan riittävässä määrin lapsiperheiden avuntarpei-siin. Perheneuvolan resurssit ovat alimitoitetut, jonossa on jatkuvasti yli 60 perhettä. Kesäkuun 2012 ti-lanteen mukaan 25 perhettä on jonottanut perheneuvolaan yli 6 kuukautta, kiireellisessä jonossa on 10 perhettä. Perheiden avunpyyntöihin ei voida nykyisillä resursseilla vastata ja tilanteet perheissä kriisiyty-vät. Tällä hetkellä perheneuvolassa työskentelee 4 psykologia ja 2 sosiaalityöntekijää sekä palvelusih-teeri. Riihimäen perheneuvola palvelee Riihimäen lisäksi myös Hausjärven, Lopen ja Janakkalan Terva-kosken alueita, väestöpohja on n. 50 000. Suositusten mukaan perheneuvolassa tulee olla yksi työnteki-jä 5 000 asukasta kohden eli Riihimäen perheneuvolan kohdalla tämä tarkoittaisi 4 uuden vakanssin pe-rustamista. Yhteistyössä perheneuvolan kanssa on tehty suunnitelma siitä, että nämä 4 työntekijää jae-taan useamman vuoden ajanjaksolle. Suurin tarve on tällä hetkellä sosiaalityöntekijän ja psykologin työ-panokseen, seuraaville vuosille tarvitaan psykoterapeuttia ja psykologia.
- Määrärahavaraus sosiaaliohjaajan vakanssille 1.1.2013 alkaen, kustannukset 39 600 euroa.
Kulttuuri- ja vapaalautakunnasta vuoden 2012 alusta siirtynyt entisen sovitteluohjaajan toimi muutetaan sosiaaliohjaajan toimeksi ja varataan siihen määrärahat. Kanta-Hämeen sovittelu siirtyi Forssan kaupun-gin hoidettavaksi 1.1.2012 alkaen. Yhteistyössä työntekijän kanssa on sovittu syksyllä 2011, että hänen työtehtävänsä muuttuvat lastensuojelun sosiaaliohjaajan tehtäviksi vuonna 2013. Sosiaaliohjaaja tulee toimimaan sijaishuollosta vastaavan sosiaalityöntekijän työparina osallistuen mm. sijaishuollon asiakas-suunnitelmien laatimiseen ja tarkistuksiin sekä tulee toimimaan perhehoitajien vastuutyöntekijänä. Si-jaishuollosta vastaavalla sosiaalityöntekijällä on asiakkaina 78 lasta, valtakunnallisena suosituksena on korkeintaan 40 lasta. 1.1.2012 voimaan tullut perhehoitajalaki edellyttää vastuutyöntekijää jokaiselle per-hehoitajan hoidettavalle. Vastuutyöntekijänä voi toimia joko sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Perhe-hoitoyksikkö Kanervan henkilökunta toimii vastuuhenkilönä vain ensimmäisen sijoitusvuoden ajan, jonka jälkeen sijaishuollon asiakastyö ja valvonta siirtyy kokonaisuudessaan sijoittavan kunnan lastensuojelun työntekijöille. Riihimäellä on ollut suuria vaikeuksia toteuttaa lain vaatimusta vastuuhenkilöstä ja hänen tarjoamasta tuesta perhehoitajalle ja hänen hoidettavilleen.
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 50 54 58 62,5*) Muut tunnusluvut Asiakkaat - lastensuojelun avohuolto 342 387 375 425 - kodin ulkopuolelle sijoitetut 31.12. 81 80 80 78 - lastensuojeluilmoitukset 436 612 470 700 - perheneuvola 595 526 550 600 - A-klinikka 490 479 490 490 - päihdehuollon asumispalvelut 60 56 65 65 - päihdehuollon katkaisu- ja laitoshoito 20 54 20 50 Toimeentulotuki - kotitalouksia 1 514 1 478 1 490 1 500
*)Mäkikujan perhekodin kaksi vakanssia pidetään toistaiseksi täyttämättä, koska paikkalukua on pienennetty.
Talousarvio 2013 61
TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE Vammaispalvelut
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -8 717 080 -8 532 300 -9 132 300 -9 589 200 5,0
Tulot 174 207 252 400 252 400 264 400 4,8 Netto -8 542 873 -8 279 900 -8 879 900 -9 324 800 5,0
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 75 125 70 100 70 100 75 100 5 000
Maksutuotot 76 277 106 300 101 300 106 300 5 000
Tuet ja avus tukset 0 0 5 000 0 -5 000
Vuokratuotot 22 170 65 000 65 000 72 000 7 000
Muut toim intatuotot 635 11 000 11 000 11 000 0
Toimintatuotot 174 207 252 400 252 400 264 400 12 000
Henkilös tökulut -894 459 -935 600 -935 600 -1 070 700 -135 100
Palvelujen os tot -6 259 759 -6 089 700 -6 289 700 -6 469 700 -180 000
Aineet ja tarvikkeet -63 138 -50 300 -50 300 -70 900 -20 600
Avus tukset -1 244 657 -1 162 600 -1 562 600 -1 673 300 -110 700
Vuokrakulut -161 234 -198 800 -198 800 -202 300 -3 500
Muut toim intakulut -93 833 -95 300 -95 300 -102 300 -7 000
Toimintakulut -8 717 080 -8 532 300 -9 132 300 -9 589 200 -456 900
Toimintakate -8 542 873 -8 279 900 -8 879 900 -9 324 800 -444 900 Talousarvion yleisperustelut Vammaispalvelujen tulosalueen menoista 67 % muodostuu palvelujen ostoista (suurimpina kehitysvammais-ten asumispalvelut 2,9 milj., vaikeavammaisten asumispalvelut 2,0 milj., mielenterveyskuntoutujien asumis-palvelut 0,5 milj.), 17 % avustuksista (suurimpina henkilökohtaiset avustajat 0,5 milj., kuljetustuki 0,5 milj., omaishoidontuki 0,4 milj.). Henkilöstökustannusten osuus menoista on 11 %. Vammaispalveluista 58 % koh-dentuu kehitysvammapalveluihin, 27 % vaikeavammaisille ja 13 % mielenterveyskuntoutujille. Tuloista 40 % koostuu maksutuotoista (suurimpina Rivakka 39 000 euroa ja Uranuskoti 26 000 euroa) ja 27 % vuokra-tuotoista (suurimpana Uranuskoti 42 000 euroa). Vuoden 2013 määrärahavarauksilla varaudutaan ostamaan kehitysvammaisten asumispalveluja 74 asiak-kaalle, vaikeavammaisten asumispalveluja 62 asiakkaalle ja mielenterveyskuntoutujien palveluita 25 asiak-kaalle. Omaishoidontukea varaudutaan myöntämään 50 asiakkaalle. Vuoden 2013 talousarvio (verrattuna vuoden 2012 muutettuun talousarvioon) Menot
- Henkilöstömenojen kasvua selittää yhden sosiaaliohjaajan vakanssin lisääminen ja yhden laitoshuolta-jan siirtäminen sosiaalityön tulosalueelta sekä normaalit henkilöstökulujen korotukset.
- Palvelujen ostoissa lisäystä 180 000 euroa, josta 100 000 euroa on varhaiskasvatuksen laskuttamaa kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta johtuvaa toimintaa ja loppuosa sosiaalipalve-lujen ostojen hinnankorotuksista johtuvaa.
- Avustusten 110 700 euron menolisäys johtuu henkilökohtaisen avustajien kasvavista määristä ja in-deksikorotuksista, esim. omaishoidon tukeen.
Tulot - Tuloja arvioidaan saatavan 12 000 euroa enemmän (5 000 euroa myyntituottoihin ja 7 000 euroa
vuokratuottoihin).
Talousarvio 2013 62
Talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelmassa vuosille 2013 - 2015 vammaispalveluissa tavoitteena on 40 000 euron vuosittainen säästö ostopalvelujen kilpailuttamisen ja ennaltaehkäisevän työn kehittämisen avulla. Vammaisten koteihin annettavan palvelun ja oman palvelutuotannon lisäämisellä pyritään vähentä-mään laitoshoidon ja palveluasumisen ostamista. Kehitysvammaisten oma palvelutuotanto keskittyy Uranus-kodin 9 -paikkaisen asumisyksikön ja siihen kiinteästi liittyvien tukiasuntojen varaan. Toiminnan muutokset
- Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen hankinnan kilpailutus syksyllä 2012, vaikuttaa vuoden 2013 uusiin asumispalvelusijoituksiin. Tavoitteena kustannustason nousun pysäyttäminen vuodesta 2013 alkaen.
- Kehitysvammaisten asumispalvelujen seudullisen hankinnan kilpailutus 2013. Tavoitteena kustannus-tason nousun pysäyttäminen vuodesta 2014 alkaen.
- Kehitysvammaisten sosiaaliohjauksen kehittäminen. - Kehitysvammaisten asumispalvelujen oman toiminnan kehittäminen. Uranuskodin yhteyteen peruste-
taan kehitysvammaisille tukiasuntoja, joilla korvataan Käräjäkadun asuntolan tilat. - Kehitysvammaisten 6 – 9 –luokkalaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan siirtyminen Öllerikodista
Harjurinteen koululle syksystä 2013 alkaen. Hankkeet
- Riihimäen, Hyvinkään ja Etevan yhteinen vammaispalveluhanke on aloittanut toimintansa 1.9.2012 ja päättyy 31.8.2013. Hanke on osa Kaste-rahoitteista vammaispalvelujen valtakunnallista kehittämis-hanketta. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa yhden luukun toimintamalli vammaisten alle kouluikäis-ten perheiden palveluihin. Tarkoituksena on lähestyä uudella tavalla lasten ja perheiden palvelutarpei-den arviointia ja sitä kautta etsiä uudenlaisia ratkaisuja ja palvelumuotoja perheiden tarpeisiin. Hank-keen kustannukset 5 735 euroa.
Henkilöstömuutokset Vammaispalveluiden sosiaaliohjaaja 1.1.2013 alkaen, kustannukset 39 000 euroa.
Vammaispalvelujen sosiaalityön työmäärä on kasvanut erittäin paljon viimeisten vuosien aikana. Uusi 1.9.2009 voimaan astunut vammaispalvelulaki asetti määräajat hakemusten käsittelyyn sekä palvelu-suunnitelmien tekemiseen. Nykyisellä henkilökunnalla (2 sosiaalityöntekijää ja palvelusihteeri työlli-syystuella) ei pystytä lain edellyttämissä käsittelyajoissa eikä pystytä tekemään kaikille palvelusuunni-telmia. Uusi sosiaaliohjaaja keskittyy kehitysvammaisten asioiden hoitamiseen ja vähentää näin mer-kittävästi sosiaalityöntekijöiden työpaineita. Sosiaalityöntekijät päättävät kustannuksiltaan suurista pal-velujen ostoista, mikä vaatii riittävästi aikaa ja mahdollisuutta perehtyä asioihin.
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
17,5
18,5
20,5
22
Muut tunnusluvut Kehitysvammapalvelut - asiakkaat laitoshoidossa 5 1 1 1 - asiakkaat asumispalveluissa - oma toiminta 6 6 15 15 - ostopalvelut 67 80 65 74 Vaikeavammaisten palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 58 64 62 62 Mielenterveyskuntoutujien palvelut - asiakkaat asumispalveluissa 20 24 36 25 Yhteiset palvelut - kuljetustuki 509 519 520 525 - omaishoidontuki, alle 65-vuotiaat 47 42 43 50 - henkilökohtainen avustaja 50 73 60 80
Talousarvio 2013 63
TOIMIELIN PERUSTURVALAUTAKUNTA TULOSALUE Koti- ja vanhuspalvelut
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -16 683 385 -17 708 100 -18 208 100 -18 927 400 4,0 Tulot 3 347 851 3 472 400 3 692 400 3 771 700 2,1 Netto -13 335 534 -14 235 700 -14 515 700 -15 155 700 4,4
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 235 124 237 600 292 600 263 000 -29 600
Maksutuotot 2 820 212 3 041 900 3 041 900 3 164 000 122 100
Tuet ja avustukset 70 344 0 20 000 0 -20 000
Vuokratuotot 213 598 191 200 331 200 340 400 9 200
Muut toimintatuotot 8 573 1 700 6 700 4 300 -2 400
Toimintatuotot 3 347 851 3 472 400 3 692 400 3 771 700 79 300
Henkilöstökulut -10 261 976 -10 556 500 -11 356 500 -11 707 200 -350 700
Palvelujen ostot -4 635 159 -5 021 200 -4 661 200 -4 957 800 -296 600
Aineet ja tarvikkeet -328 072 -310 600 -370 600 -370 200 400
Avustukset -403 459 -553 900 -553 900 -578 700 -24 800
Vuokrakulut -1 043 143 -1 260 800 -1 260 800 -1 305 100 -44 300
Muut toimintakulut -11 576 -5 100 -5 100 -8 400 -3 300
Toimintakulut -16 683 385 -17 708 100 -18 208 100 -18 927 400 -719 300
Toimintakate -13 335 534 -14 235 700 -14 515 700 -15 155 700 -640 000 Talousarvion yleisperustelut Koti- ja vanhuspalvelujen tulosalue sisältää kotipalvelun tukipalveluineen, vanhusten omaishoidon tuen, päi-vätoiminnan, palveluasumisen ja laitoshoidon. Koti- ja vanhuspalvelut tarjoavat kotipalvelua noin 600 kotitaloudelle, joista suurin osa on vanhuksia. Erilais-ten tukipalvelujen (mm. ateria-, kylvetys-, asiointi-, kuljetuspalvelut) piirissä on vuosittain 750-800 kuntalaista. Omaishoidon tuen piirissä on noin 110 asiakasta. Riihikodissa on 97 pitkäaikaista laitospaikkaa. Palvelu-asumisen omia asiakaspaikkoja on 81 ja ostopalveluina hankittavia paikkoja noin 150. Tulosalueen merkittävin menoerä on henkilöstömenot, jotka muodostavat 62 % menoista. Palvelujen ostojen osuus on 26 % – ostettavista palveluista suurin osa (58 %) on asumispalvelujen ostoja. Tuloista 93 % on erilaisia asiakkailta perittäviä maksuja (hoiva- ja ateriamaksut, vuokrat, kotipalvelumaksut jne.). Suurin muu yksittäinen tuloerä (220 000 euroa) on sotilasvammalain mukaisia korvauksia Valtiokonttorilta.
Vuoden 2013 talousarvio (verrattuna vuoden 2012 muutettuun talousarvioon): Menot:
- Henkilöstömenojen kasvu johtuu 5 uuden vakanssin lisäksi vuosilomien sijaismäärärahojen ja erillis-korvausten nostamisesta vastaamaan todellista toteumaa. Vuoden 2012 talousarviossa em. määrära-hat olivat 600 000 euroa pienemmät kuin vuoden 2011 toteuma. Määrärahalisäys on 350 700 euroa verrattuna vuoden 2012 muutettuun talousarvioon.
- Palvelujen ostoissa on lisäystä 296 600 euroa, mikä johtuu pääasiassa 4-5 uuden asumispalvelun os-tamisesta, kustannusten nousuun varautumisesta ja yhteispalveluista siirretystä 86 000 euron me-noerästä.
- Avustusten 24 800 euron menolisäys tulee omaishoidontuen (9 500 euroa) ja kuljetustuen korotuksista (15 300 euroa).
- Vuokramenoissa on sisäisten vuokrien korotuksia 44 300 euroa. Tulot:
- Asiakasmaksujen tarkistamisesta ja indeksikorotuksista tulee 122 100 euron tulojen lisäykset. - Vuokratuottojen 9 200 euron lisäys aiheutuu pääasiassa siitä, että Riihikodin asumispalvelujen ja
Uranuskodin vuokratulot on arvioitu vuodelle 2012 liian pieniksi. - Muistineuvojan palvelujen myynti lopetetaan, mistä aiheutuu 22 000 euron vähennys myyntituloihin.
Talousarvio 2013 64
Talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelmassa vuosille 2013-2015 on koti- ja vanhuspalvelujen osalta todettu viime vuosina tehty valtakunnallisten suositusten mukainen palveluasumisen lisääminen. Terveys-keskuksessa odottaville vanhuksille on tarjottu heidän tarpeitaan vastaava hoivapaikka. Näin terveyskeskuk-sen kuntayhtymä on voinut säästää vähentämällä vuodeosastopaikkoja. Sosiaalipalveluissa nämä ratkaisut ovat aiheuttaneet lisämenoja, mutta kokonaisuuden kannalta ratkaisut ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Tavoitteena on pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöllä siirtoviivemaksut edelleen minimissä. Tämä on onnistunut hyvin perusturvan lisättyä palveluasumisen ja lyhytaikaishoidon paikkoja sekä tehostettua kotihoi-toa. Vanhuspalvelujen kustannusten hillitsemistä tavoitellaan myös kotihoidon tehostamisen ja kehittämisen kautta. Syksyn 2012 aikana palveluasuminen kilpailutetaan tai otetaan käyttöön palveluseteli, mikä hillitsee näiden kustannusten kasvua ja lisää ennakoitavuutta. Koti- ja vanhuspalvelujen palvelurakenteen kehittäminen avopalvelupainotteiseksi on talouden kannalta mer-kittävä asia. Lähivuosina ikäihmisten määrä lisääntyy 50-70 henkilöä vuodessa, mikä tarkoittaa lisäkustan-nuksia ympärivuorokautiseen hoitoon, kotipalveluun ja omaishoidon tukeen. Toiminnan muutokset
Kotiin vietävissä palveluissa:
- Palveluja kehitetään kuntouttavan ja ennalta ehkäisevän toiminnan suuntaan. Lähtökohtana on ikäihmisten omien voimavarojen lisääminen ja aktivointi.
- Erityisiä painopistealueita ovat kuntouttavan työotteen, ikäihmisten liikkumisen ja omaishoitajien tuke-misen lisääminen. Myös muistisairaiden kotihoitoa kehitetään huomioiden heidän erityistarpeensa.
- Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhteistä kehittämistä jatketaan terveyskeskuksen ky:n kanssa. - Omaishoitajille aloitetaan vertaistukiryhmätoimintaa ja palvelusetelin mahdollisessa laajentamisessa
omaishoitajat ovat yksi keskeinen kohderyhmä. - Ikäihmisille tarkoitettujen sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen matkojen määrää nostetaan
neljästä kahdeksaan yhdensuuntaiseen matkaan. Tavoitteena on aktivoida ikäihmisiä liikkeelle ja osallistumaan erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin.
Ympärivuorokautisen hoivan palveluissa:
- Hoitoketjun ongelmallisin kohta on edelleen terveyskeskuksessa jatkopaikkaa jatkuvasti odottavat 25 - 30 vanhusta. Riihikodin laitospaikkojen muuttamista palveluasumispaikoiksi ei jatketa tulevana toi-mintavuonna.
- Vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisuudet perustaa terveyskeskuksen tiloihin hoivaosasto, jonka avulla jonoja saataisiin purettua merkittävästi.
- Lyhytaikaispaikkojen lisäämisen mahdollisuudet selvitetään. Lyhytaikaishoidon tarve on lisääntynyt ja sen avulla moni ikäihminen kykenee asumaan kotonaan ja mm. omaishoitajat saavat tarvitse-maansa lepoa.
- Uranuskodin ja avopalvelujen yhteinen yöhoito otetaan vuoden 2013 aikana omaksi toiminnaksi, mi-kä selkeyttää yöhoitoa ja on myös taloudellisempi vaihtoehto.
Muuta:
- Koti- ja vanhuspalvelujen organisointimallia ja hallintoa selkeytetään. - Vuonna 2012 aloitettiin kokeiluna koti- ja vanhuspalvelujen keskistetty sijaisten rekrytointi, johon irro-
tettiin 2 työntekijää. Toimintaa jatketaan kokeiluna edelleen vuoden 2013 aikana ja selvitetään mui-den tulosalueiden mahdollisuuksia liittyä rekrytointipalveluun.
Hankkeet Ikäihmisten palveluja on kehitetty Väli-Suomen alueella Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämis-ohjelman (Kaste) rahoituksella. Kanta-Hämeen PITSI-hanke – palveluja ja itsenäistä arkea ikäihmisille, to-teutetaan ajalla 1.11.2011 – 31.10.2013. Teemoina ovat Palvelukampusten valmistelu sekä Ikääntyvien neu-vonta ja palveluohjaus. Hankkeen puitteissa suunnitellaan Riihikodin ympäristöön palvelukampus-tyyppistä toimintaa. Syksyllä 2012 käynnistetään liikuntatoimen vetämänä poikkihallinnollinen yhteistyöhanke kotona asuvien vanhusten liikkumisen ja toimintakykyisyyden ylläpitämiseksi. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukeminen edellyttää laajaa yhteistyötä kunnan eri toimialojen ja yhteistyöverkostojen kesken.
Kanta-Hämeen muistiyhdistyksen kanssa suunnitellaan kumppanuussopimuksen kautta toimintaa, jonka ta-voitteena on lisätä tietoutta muistisairauksista sekä vertaistukea muistisairaille ja heidän läheisilleen.
Talousarvio 2013 65
Henkilöstömuutokset Koti- ja vanhuspalveluihin esitetään viisi uutta vakanssia. Vastaavan sairaanhoitajan virka Uranuskotiin 1.1.2013 alkaen, kustannukset 47 600 euroa.
Uranuskodissa on 27 asukaspaikkaa ja 18 hoitajaa, joilla ei ole ollut lähiesimiestä. Toiminnan organi-soinnin ja terveydenhoidollisen osaamisen varmistamiseksi yksikkö tarvitsee vastaavan sairaanhoita-jan.
3 hoitajan työsuhdetta Uranuskotiin 1.1.2013 alkaen, kustannukset 127 900 euroa.
Uranuskodin henkilöstömitoitus on liian pieni ottaen huomioon asukkaiden hoitoisuus ja toiminnan si-joittuminen kolmeen kerrokseen. 1 hoitajista tulee perustyöhön yksikköön. 2 hoitajaa korvaa nykyisin ostopalveluna hankitun yöhoidon. Kustannukset yöhoidosta jakaantuvat koko Uranuskodin, kehitys-vammaisten Käräjäkadun asuntolan ja kotihoidon yökäyntien kesken. Yöhoito omana toimintana on noin 40 000 euroa edullisempaa.
Hoitajan työsuhde Riihikodille 1.8.2013 alkaen, kustannukset 17 000 euroa.
Vakanssilisäyksen jälkeen kaikkien osastojen mitoitus on vähintään suositusten alarajalla (0,53 – 0,63). Tällä lisäyksellä Riihimäki toteuttaa tulossa olevan vanhuspalvelulain edellyttämän vähintään 0,5 hoitajaa vanhusta kohden -mitoituksen.
Riihikodin sairaanhoitajan työsuhde muutetaan vastaavaksi sairaanhoitajaksi 1.1.2013 alkaen, kustannukset 4 100 euroa.
Riihikodin lyhytaikaisosasto Lyhteen toiminta vaatii runsaan asiakasvaihdon ja toiminnan organisoinnin vuoksi vastaavan sairaanhoitajan, joka ottaa toiminnasta kokonaisvastuun.
Rautatiepuiston päivätoimintakeskuksen hoitoapulaisen työsuhde muutetaan ohjaajan työsuhteeksi, kustan-nukset 6 700 euroa.
Päivätoimintakeskuksen hoitoapulaisen vakanssi on eläköitymisen jälkeen täyttämättä. Päivätoimin-nassa käy noin 80 ikäihmistä, jotka ovat yhä huonokuntoisempia ja toiminta vaatii ammatillista osaa-mista. Ohjaaja vastaa päivätoiminnasta.
TUNNUSLUVUT Tp 2010 Tp 2011 Ta 2012 Ta 2013 Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosina) 205 215 218 223 Hoitopäivät Riihikodissa *) - laitoshoito pitkäaikainen 41 709 38 594 37 170 35 000 josta laitoshoito lyhytaikainen 2 293 19 200 200 - palveluasuminen, 9 547 15470 19 500 16 700 josta lyhytaikaisasuminen 1 172 5565 5 900 6 100 Hoitopäivät muu palveluasuminen - oma palveluasuminen 16 200 - ostettu palveluasuminen 48 000 Asiakkaat 31.12.: - asumispalvelut/oma toiminta 61 68 79 80 - asumispalvelut/ostettu 147 131 137 145 - päivätoiminta/oma toiminta 87 99 115 115 Osuus 75 vuotta täyttäneistä Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 31.12. 5,9 % 5,0 % 5,8 % 5,0 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11 10,5 % 8,1 % **) 13 % 13,5 % Omaishoidon tuen piirissä vuoden aikana 3,5 % 3,7 % 3,7 % 4 % *) Laitospaikkoja vähennetty Riihikodissa ja muutettu asumispalvelupaikoiksi **) Tilastokeskus vahvistanut vuoden 2011 luvuksi 13,1 %
Talousarvio 2013 66
KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TOIMIALAN KUVAUS Toimiala on jaettu seitsemään tulosalueeseen. Hallinto- ja tukipalvelut Kasvatus- ja opetuskeskus tuottaa toimialan hallinto- ja tukipalvelut sekä vastaa lautakunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja kaupungin hallintoelinten päätösten toimeenpanosta. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tuottaa kunnallisen päivähoidon, esiopetuksen, avoimen varhaiskasvatuksen ja koululaisten iltapäivätoiminnan sekä koululaisten kesä- ja kesäleirien toimintojen palveluja. Lisäksi tulosalue huolehtii kunnallisen päivähoidon vaihtoehtoina maksettavista lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä näiden kuntalisien päätöksistä ja palveluista. Kunnallista päivähoitoa tarjotaan kahdeksassa päiväkodissa ja kahdeksassa ryhmäperhepäiväkodissa. Omassa kodissaan toimivan kunnallisen perhepäivähoitajan vakansseja on 45. Esiopetusta, esiopetusikäis-ten päivähoitoa ja koululaisten iltapäivätoimintaa tuotetaan Herajoen ja Lasitehtaan koulujen, Patastenmäen koulun, Pohjoisen koulun, Peltosaaren koulun ja Uramon ja Haapahuhdan koulujen varhaiskasvatus ja ilta-päivätoiminta-yksiköissä sekä Junailijankadun päiväkodissa. Nämä yksiköt vastaavat myös alakoulujen toi-mintaan osoitetusta koulunkäyntiohjaajaresurssista. Piikinmäen päiväkoti vastaa vuorohoitoa tarvitsevien lasten esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisestä. Koulun toiminta-ajan ulkopuolisina aikoi-na esiopetusikäisten päivähoitopalvelut keskitetään päiväkoteihin tai koulujen tiloissa toimiviin varhaiskasva-tuksen yksiköihin. Maksullisessa koululaisten iltapäivätoiminnassa tuotetaan palveluja perusopetuksen 1. ja 2. luokkien oppilail-le. Iltapäivätoiminta turvataan kaikille 1. luokan oppilaille. Toisen luokan halukkaista oppilaista noin 60 % pääsee iltapäivätoimintojen palvelujen piiriin. Iltapäivätoimintaa tarjotaan kaikkina koulupäivinä valinnan mu-kaan joko klo 16.00 tai 17.00 saakka. Kesä- ja elokuussa perusopetuksen 1.-2. luokkien oppilaille järjeste-tään maksullista kesätoimintaa. Avointa varhaiskasvatusta järjestetään Jukolan päiväkodissa, Junailijankadun päiväkodissa ja Kirjauksen päiväkodeissa. Lapset, joilla ei ole säännöllistä kokopäivähoidon tarvetta ohjataan ensisijaisesti avoimen varhaiskasvatuksen piiriin. Perusopetus Tulosalue tuottaa lakisääteisiä perusopetus- ja oppilashuoltopalveluja noin 3 000 oppilaalle. Opetusta anne-taan kahdeksassa alakoulussa ja kolmessa yläkoulussa. Kaupungin peruskouluissa työskentelee 11 rehtorin alaisuudessa noin 200 opettajaa. Riihimäen kaupunki on jaettu kolmeen koulualueeseen. Jokaisella alueella toimii alakoulujen oppilaita vas-taanottava 6.-9. luokkien yläkoulu. Pohjoisella alueella on kolme, itäisellä alueella kaksi ja läntisellä alueella kolme perusopetuksen 1.-5. luokkien opetusta antavaa alakoulua. Tulosalue järjestää valmistavaa opetusta maahanmuuttajaoppilaille ja S2-opetusta suomea toisena kielenä puhuville oppilaille. Riihimäellä annetaan vietnamin, venäjän ja viron kielen opetusta näitä kieliä äidinkiele-nään puhuville. Perusopetuksen tulosalueella toimivat ala- ja yläkoulun kuntouttavat luokat, joissa annetaan opetusta oppi-laille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy kotiluokassaan, ja jotka tarvitsevat elämässään mo-nipuolista erityistukea. Karan koulu vastaa 10. luokan ja Omaura-luokan opetuksesta. Omaura-opetus on työharjoittelupainotteinen, joustavan perusopetuksen mukainen vaihtoehto peruskouluopintojen loppuun saattamiseksi. Oppilashuoltopalvelut tuotetaan koulualueittain. Kaikilla kolmella koulualueella toimii koulupsykologi ja -kuraattori. Kunkin koulualueen psykologi huolehtii ensisijaisesti perusopetuksen 1. – 4. –luokkien oppilaiden oppilashuoltopalveluista. Kunkin koulualueen yläkoulun kuraattori huolehtii oman koulunsa ja alueen 5.-luokkien oppilaiden oppilashuollosta. Oppilashuoltohenkilöstön työskentelyä osana koulun toimintaa pyritään tiivistämään.
Talousarvio 2013 67
Suurimmat haasteet perusopetuksessa liittyvät opetussuunnitelman toimeenpanoon oppilaiden yleisen, te-hostetun ja erityisen tuen osalta sekä sähköisen asiointijärjestelmän käytön laajentamiseen oppimisympäris-tönä sekä henkilöstön täydennyskoulutukseen. Lukio-opetus Lukio-opetuspalveluja tuotetaan Riihimäen lukiossa sekä Riihimäen aikuislukiossa. Päivälukion opiskelijamäärä on noin 500. Lukiossa opiskelija voi halutessaan suorittaa kuvataiteen ja liikun-nan diplomin, puheviestinnän päättökokeen, kielissä suullisen kielitaidon kokeen sekä atk-ajokortin. Riihimäen lukio tuottaa urheiluvalmennuksen, kielien, matematiikan, äidinkielen ja reaaliaineiden opintokurs-seja myös talousalueen muiden toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Lukio järjestää lisäksi opintoja vuo-sittain noin 65:lle Hyria Oy:n kaksoistutkintoon tähtääville opiskelijalle 500 kurssin verran. Opintojen järjes-tämisestä aiheutuneet kustannukset laskutetaan sopimusperiaatteella Hyria Oy:ltä. Suomen etälukioverkostoon kuuluvan Riihimäen aikuislukion päätoimisten opiskelijoiden määrä on noin 150 opiskelijaa. Aikuislukiossa opiskelee vuosittain lisäksi noin 200 yksittäisiä ainekursseja tai kaksois- ja kol-moistutkintoa suorittavaa opiskelijaa. Taloussuunnitelmakauden aikana aikuislukio toimii kiinteässä yhteis-työssä Hyria –koulutus Oy:n Riihimäen toimipisteen kaupallistietoteknisen sekä turvallisuuslukion opiskelijoi-den lukio- ja ylioppilasopetuspalvelujen järjestämisessä. Lisäksi aikuislukio tuottaa perusopetus- ja lukio-opetuspalveluja Riihimäen vankilalle sekä maahanmuuttajille. Opiskelijoista maahanmuuttajia on lähes 100. Aikuislukiossa on mahdollisuus suorittaa yleisiä kielitutkintoja. Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Tulosalue muodostuu Riihimäen kansalaisopiston, Lasten ja nuorten kuvataidekoulun sekä Riihimäen mu-siikkiopiston koulutuspalveluista. Kansalaisopiston 8 000 opetustunnin opintotarjontaan osallistuu tulevana vuonna noin 3 000 henkeä. Kansa-laisopiston opetustarjonnan monipuolisuus perustuu vapaasta sivistystyöstä annettuun lakiin ja näin kurssien kirjo on hyvin laaja. Opistossa järjestetään myös lasten ja nuorten käsityötaiteen opetusta (Käsityökoulu Lei-ja). Kansalaisopistoon kuuluu myös Kaupungin kutomo. Kutomo on kansalaisopiston ylläpitämä harrastus-piste joka on avoin kaikille, niin aloittelijoille kuin kokeneillekin kutojille. Kutomolta saa ohjausta ja neuvontaa kutomiseen, materiaalien valintaan ja niiden hankintaan. Lasten ja nuorten kuvataidekoulu antaa lakiin perustuvaa taiteen perusopetusta visuaalisessa taiteessa ku-vataiteen osalta yleisen oppimäärän mukaan. Kuvataidekoulussa on vuosittain noin 180 oppilasta ja oppitun-teja noin 1 380. Musiikkiopisto toimii alueellisena opistona Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Sen tehtävänä on musiikki-kulttuurin kehittäminen ja tukeminen. Opisto huolehtii taiteen perusopetuksen (tpo) musiikin laajan oppimää-rän opetuksesta, joka on myös osa toisen asteen koulutusta. Kirjasto Riihimäellä asiakkaita palvelee kaupunginkirjasto. Vuosittain Riihimäen kaupunginkirjastosta tehdään noin 590 000 lainausta. Lainamäärä ja kirjaston toimintamenot ovat tällä hetkellä valtakunnallista keskitasoa. Kir-jastopalveluja kehitetään Hausjärven, Hyvinkään, Nurmijärven ja Riihimäen kirjastojen muodostamassa RATAMO-kirjastoverkostossa. Taloussuunnitelmakaudella kirjastossa kehitetään asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja palveluja tuotetaan suoraan sinne missä käyttäjät ovat, kouluille, päiväkodeille, ikäihmisille kotiin ja laitoksiin. Asiakaslähtöisiä toimintamalleja kehitetään RATAMO-kirjastojen strategian mukaan kirjastojen välisenä yhteistyönä tavoittee-na osaamisen jakaminen, toimintojen tehostaminen ja yhteistyön kehittäminen verkkoon tuotettavan aineis-ton tuottamisessa. Kirjaston verkkopalvelujen uuden interaktiivisen version suunnittelu ja käyttöönotto toteutetaan vuosina 2013 - 2014. RATAMO-kirjastojen lainauspalveluja kehitetään entistä joustavammaksi tavoitteena kaikkien koko-elmien rajoittamaton yhteiskäyttö.
Talousarvio 2013 68
Ruokapalvelut Riihimäen kaupungin ruokapalvelut on vuoden 2009 alusta lähtien toiminut sekä perusturvatoimen että kas-vatus- ja opetustoimen yksiköiden ruokatuottajana. Ruokapalvelujen ateriatuotannosta vastaavat seitsemänpäiväinen Riihikodilla toimiva keittiö Kontio sekä Pel-tosaaren koulun yhteydessä toimiva keittiö Tellus. Keittiö Kontio vastaa ensisijaisesti vanhusten ja ryhmäperhepäiväkotien ruokatuotannosta. Keittiö Tellus tuottaa ateriat kouluille, päiväkodeille ja henkilöstöruokailuun. Kaupungin alueella sijaitsevissa toimipaikoissa ruokailee päivittäin noin 5 000 asiakasta. Ruokapalvelujen 55 keittiöalan ammattilaista työskentelee 25 keittiössä, joissa tarjoillaan vuosittain yli 1,2 miljoonaa ateriaa. Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Varhaiskasvatuksen yhdistämisen koulutoimeen ennakoidaan vähentävän talouden kasvupaineita keskipit-källä aikavälillä. Organisaatiomuutoksen tuoman henkilöstömäärän kasvun vuoksi toimialan hallinto- ja tuki-palveluihin tarvitaan henkilöstöhallintosihteeri. Toimistohenkilöstöresurssin tarvetta tarkastellaan kokonai-suudessaan toimialan uudelleenjärjestelyjen yhteydessä. Kansalaisopiston kurssitarjonta ja kurssimaksut vastaavat valtakunnallista keskitasoa. Talousarviovuonna jatketaan kansalaisopiston toiminnan keskittämistä peruskoulujen ja lukion tiloihin. Vuoden 2013 aikana tutkitaan talousalueen (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Riihimäki) kansalaisopistojen yhdis-tämismahdollisuudet sekä palvelujen järjestämistapa. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Taloussuunnitelmakauden aikana edelleen kehitetään asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja hallintoa varhais-kasvatuksessa ja perusopetuksessa. Tavoitteena on mm. vakiinnuttaa yhtenäinen–opinpolkuajattelu, jolloin varhaiskasvatuksen alkaessa tiedetään pääsääntöisesti lapsen tuleva esiopetuspaikka, alakoulu ja yläkoulu. Varhaiskasvatus tuottaa 1.1.2013 alkaen Peltosaaren koulun alakoulussa oppilaina olevien kehitysvammais-ten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulujen loma-aikojen toiminnan. Nykyisin toiminnan järjestämis-vastuu on vammaispalveluilla ja toimintaa järjestetään kahden hallintokunnan kesken. Toteuttamistavan muutoksella tavoitellaan prosessin sujuvuuden lisääntymistä ja tätä kautta kustannussäästöjä. Toiminnasta aiheutuneet kustannukset laskutetaan perusturvatoimen alaiselta vammaispalvelun tulosalueelta. Toimeenpannaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmamuutokset erityisopetuksen, oppilashuollon ja tietojen saannin osalta. Jatketaan yleistä, erityistä ja tehostettua tukea tarvitsevien lasten palvelujärjestelmän ja siihen läheisesti liittyvän oppilashuollon tuottamistapojen muuttamista siten, että oppilas saa tarvitseman-sa tukipalvelut entistä useammin lähikouluunsa. Muutetaan oppilaaksiottoa siten, että pidennetyn opetusvelvollisuuden oppilaat, lukuun ottamatta kehitys-vammaisia oppilaita, on mahdollista sijoittaa oman alueensa lähikouluun. Kehitysvammaisten oppilaiden opetus tarjotaan keskitetysti Peltosaaren ja Harjunrinteen kouluissa. Taloussuunnitelmakauden aikana vakiinnutetaan kasvatus- ja opetustoimen sähköisen asiointijärjestelmän käyttö sekä kehitetään opetusteknologiapohjaista ajasta ja paikasta riippumatonta opettamista, oppimista sekä oppilaanohjausta. Lisäksi vuoden 2013 aikana kilpailutetaan ja päivitetään/vaihdetaan nykyinen van-hentunut perusopetuksen oppilashallinto-ohjelma vastamaan tämän päivän tarpeita. Aloitetaan esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen valmistelu sekä kasvatus- ja opetustoimen kehittämissuunnitelman laadintatyö talousarviovuoden aikana. Käynnistetään suunnittelu kaupungin ruokapalveluiden järjestämisestä Peltosaaren koulun remontin aikana.
Talousarvio 2013 69
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tavoitteena on varmistaa toimialan henkilöstön osaamistaso siten, että mahdollistetaan osallistuminen täy-dennyskoulutukseen joka kolmas vuosi ja toisaalta velvoitetaan osallistumaan joka viides vuosi. Varhaiskasvatuksen henkilöstön joustava ja yhtenäinen käyttö koulujen loma-aikoina tuo prosessiin joustoa, mahdollistaa työkierron ja –kokeilut ja mahdollistaa loma-aikojen palvelun kustannustehokkaan tuottamisen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaitoa lisätään järjestämällä henkilöstölle vuosittain kolme sisäistä koulutustilaisuutta. Perusopetuksen henkilöstön täydennyskoulutusta toteutetaan pääasiassa sisäisenä koulutuksena ja ope-tusministeriöltä saaduilla hankerahoituksilla. Painopisteet täydennyskoulutuksissa ovat: - opettajien arjen tietoyhteiskuntataidot sekä - sähköisen oppimisen ja opettamisen menetelmät. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa hyödynnetään lisäksi monipuolisesti opetusministeriön rahoit-taman muiden järjestäjätahojen OSAAVA -hankerahoituksella toteutettavaa koulutusta. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus
Nuorisotyöttömyyttä pyritään ennalta ehkäisemään kehittämällä lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja tukipalveluja yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kanssa tehtävällä yhteis-työllä. Aktiivisen elinkeinopolitiikan tukemiseksi Riihimäen lukiot kehittävät yhteistoimintamuotojaan alueen elinkei-noelämän kanssa sekä yhteistä opetustarjontaa talousalueen muiden toisen asteen ja korkean asteen koulu-tuksen järjestäjien kanssa. Kehitetään maahanmuuttajaoppilaiden opetuspalveluita yläkoulussa ja toisen asteen nivel-vaiheessa. Tuetaan ja vahvistetaan koulujen luovien pedagogisten ratkaisujen ja painotusten toimeenpanoa. Tuotetaan ajantasaisia ja kehittyviä kirjasto- ja tietopalveluja sekä aktiivista kulttuuritarjontaa kaikkien kau-punkilaisten käyttöön. Pidetään huolta kaupunkilaisten mahdollisuudesta tasavertaiseen tiedonsaantiin. Ke-hitetään kohdennettuja palveluja eri ikäryhmille, lapsille ja nuorille huolehtimalla päiväkotien, koulujen ja opiskelijoiden kirjastopalveluista sekä ikäihmisille tarjoamalla kirjaston kotipalvelua ja lukupiiri toimintaan vanhusten palvelulaitoksiin. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät/Mittari
Talouden tasapaino
Varhaiskasvatuksen kustan-nusten nousun pysäyttämi-nen
Aloitetaan toimintojen tuotteistaminen Hoitopaikan hinta alle 60 suu-rimman kunnan keskiarvon
Laadukas, kustannusteho-kas ja joustava palvelutar-jonta
Laadukas ja monipuolinen varhaiskasvatuksen palvelu-tarjonta
Kunnan omat varhaiskasvatuspalvelut ja esiopetuksen tarjonta täydentyvät suun-nitelmallisesti yksityisen palvelutuottajan tarjoamilla palveluilla. Jatketaan erityisvarhaiskasvatuksen ra-kenteiden ja toimintojen kehittämistä se-kä mallinnetaan lastensuojelun, perhe-neuvolan ja terveydenhoidon kanssa tehtävä rajapintayhteistyö. Kevään 2013
Talousarvioon varatun lakisää-teisen yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrärahan riittävyys.
Talousarvio 2013 70
Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät/Mittari
aikana laadittava selvitys tuodaan lauta-kunnan käsittelyyn viimeistään kesä-kuussa. Näin mahdolliset toiminnalliset muutokset voidaan ottaa käyttöön 1.8.2013 alkaen.
Lähikouluperiaatteen toteu-tuminen ja vahvistaminen
11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille osoitetaan koulupaikka lähikouluperiaatteen mukaisesti koulu-alueen 2- tai 3-sarjaisessa alakoulussa. Kehitysvammaisten oppilaiden opetus tarjotaan keskitetysti Peltosaaren ja Har-junrinteen kouluissa. Määritellään perusopetuksen opetus-ryhmien enimmäisoppilasmäärät vas-taamaan nykylainsäädäntöä: 2-sarjainen alakoulu (19+25 opp.) ja 3-sarjainen alakoulu (18+25+25 opp.).
11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevat muut kuin vam-maisoppilaat on 100% sijoitettu oman alueensa 2- tai 3-sarjaiseen lähikouluun.
Koulun ja kodin yhteistyökäy-tänteiden kehittäminen ja koulujen sähköisten oppi-misympäristöjen monipuoli-nen käyttö
Vakiinnutetaan sähköisen asioinnin käyttö sidosryhmäyhteistyössä ja ope-tuksessa sekä turvataan henkilöstön tarvitseman käytön tukipalvelujen saata-vuus.
Perusopetuksen luokista 95 % on varustettu nykyaikaisilla op-pimisympäristöillä ja sähköisillä yhteyksillä.
Perusopetuslain muutosten ja opetussuunnitelmien toi-meenpano
Järjestetään yleinen ja tehostettu tuki joustavasti kaikilla kouluilla ja erityinen tuki 2- ja 3-sarjaisilla alakouluilla sekä yläkouluilla.
Perusopetuksessa on viiden vammaisopetuksen erityisopetta-jan vakanssin lisäksi yksi erityis-opettajan vakanssi 92 oppilasta kohti.
Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus
Nuorten osallisuuden vahvis-taminen
Kehitetään oppilaan ja opintojen ohjaus-käytänteitä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
100 % peruskoulun päättäneen ikäluokan oppilaista sijoittunut perusopetuksen lisäopetukseen, toisen asteen jatko-opintoihin, oppisopimuskoulutukseen, työ-elämään, työpajatoimintaan, tai kuntoutukseen.
Koulujen omaleimaisuuden ja luovien pedagogisten ratkai-sujen vahvistaminen
Koulut kehittävät toimintaansa ja paino-tuksiaan omista vahvuuksistaan lähtien ja lähikouluperiaatteen mukaisesti. Esimerkiksi Harjunrinteen koulussa sy-vennetään musiikkipainotteisen opetuk-sen ja muiden oppiaineiden yhteistyötä sekä jatketaan liikuntapainotteisen kou-lupolun suunnittelua yhteistyössä liikun-tajärjestöjen kanssa
Koulukohtaiset toimeenpano-suunnitelmat ovat hyväksytty koulujen vuosisuunnitelmien hy-väksymisen yhteydessä lauta-kunnassa.
Talousarvio 2013 71
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -49 306 460 -51 079 600 -51 777 900 -53 140 400 2,6
Tulot 7 477 782 7 526 300 8 248 300 8 443 600 2,4 Netto -41 828 678 -43 553 300 -43 529 600 -44 696 800 2,7
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 4 118 394 4 126 400 4 126 400 4 406 900 280 500
Maksutuotot 2 654 338 2 859 800 2 844 100 2 699 700 -144 400
Tuet ja avus tukset 496 584 320 500 537 500 486 000 -51 500
Vuokratuotot 178 838 212 600 212 600 197 000 -15 600
Muut toim intatuotot 29 628 7 000 527 700 654 000 126 300
Toimintatuotot 7 477 782 7 526 300 8 248 300 8 443 600 195 300
Henkilös tökulut -30 770 437 -32 343 300 -32 299 900 -32 934 200 -634 300
Palvelujen os tot -5 537 456 -5 886 600 -6 489 800 -6 891 700 -401 900
Aineet ja tarvikkeet -2 498 273 -2 661 700 -2 600 200 -2 756 600 -156 400
Avus tukset -3 087 968 -3 041 900 -3 241 900 -3 191 900 50 000
Vuokrakulut -7 275 486 -7 100 100 -7 100 100 -7 322 600 -222 500
Muut toim intakulut -136 840 -46 000 -46 000 -43 400 2 600
Toimintakulut -49 306 460 -51 079 600 -51 777 900 -53 140 400 -1 362 500
Toimintakate -41 828 678 -43 553 300 -43 529 600 -44 696 800 -1 167 200 Varhaiskasvatuksen siirto perusturvalautakunnasta on huomioitu Tp 2011 luvuissa vertailtavuuden vuoksi.
Talousarvion yleisperustelut Kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioesitys vuodelle 2013 on laadittu tulosaluetasolla annetun talousarvioraamin pohjalta. Lisämäärärahaesitykset tuloihin ja menoihin on esitetty perusteluineen kunkin tu-losalueen kohdalla. Talousarvioesityksen toimintatuotoista 647 000 euroa on kaupungin sisäistä palveluiden myyntiä varhaiskas-vatukselta perusopetukselle (527 000 euroa) ja perusturvatoimen vammaispalveluille (120 000 euroa). Toimintakulujen muutoksesta hallintokunnan sisäistä palvelujen oston lisäystä on 773 000 euroa (koulun-käyntiohjaajapalvelut 527 000 euroa ja ateriapalvelut 264 000 euroa). Tekniselle keskukselle maksettavan sisäisten siivouspalvelu- ja vuokramenojen lisäys on 260 000 euroa. Kasvatus- ja opetustoimen vuoden 2013 talousarvioesitys sisältää hanketoiminnan tuloja 463 000 euroa ja menoja 492 400 euroa. Vuoden 2012 talousarvio sisältää hanketoiminnan tuloja ja menoja 317 200 euroa. Toiminnan muutokset Muutokset on esitetty perusteluineen kunkin tulosalueen kohdalla. Henkilöstömuutokset Muutokset on esitetty perusteluineen kunkin tulosalueen kohdalla. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 662,32 670,32 673,32 679,16 josta koulutoimen henkilöstö ja 417,32 430,32 varhaiskasvatuksen henkilöstö 245 240
Varhaiskasvatuksen siirto perusturvalautakunnasta on huomioitu Tp 2010 ja Tp 2011 luvuissa vertailtavuuden vuoksi.
Talousarvio 2013 72
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Yhteispalvelut
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -974 003 -1 051 800 -1 076 900 -921 400 14,4 -
Tulot 180 834 105 000 130 100 65 000 50,0 - Netto -793 169 -946 800 -946 800 -856 400 9,5 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 480 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avus tukset 146 050 105 000 130 100 65 000 -65 100
Vuokratuotot 34 284 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 20 0 0 0 0
Toimintatuotot 180 834 105 000 130 100 65 000 -65 100
Henkilös tökulut -838 483 -882 500 -882 500 -737 500 145 000
Palvelujen os tot -77 394 -104 600 -129 700 -129 200 500
Aineet ja tarvikkeet -26 984 -27 000 -27 000 -27 000 0
Avus tukset -20 0 0 0 0
Vuokrakulut -26 664 -36 000 -36 000 -26 900 9 100
Muut toim intakulut -4 458 -1 700 -1 700 -800 900
Toimintakulut -974 003 -1 051 800 -1 076 900 -921 400 155 500
Toimintakate -793 169 -946 800 -946 800 -856 400 90 400 Talousarvion yleisperustelut Kasvatus- ja opetuskeskuksen tehtävänä on hoitaa lautakunnan alaisten asioiden valmistelu ja toimeenpano. Toiminnan muutokset Tulosalueella ei ole olennaisia toiminnan muutoksia. Hankkeet Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt opetustoimelle valtionavustusta 85 000 euroa käytettäväksi Osaavaa viestintää / Riihimäen seutu –hankkeen kustannuksiin. Avustus on käytettävä vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuoden 2013 osuus on 65 000 euroa. Henkilöstömuutokset Opetuspäällikön henkilöstökustannus on siirretty perusopetuksen tulosalueelle vuodelle 2013. Oppilashuollon henkilöstökulut sisältyvät perusopetuksen tulosalueelle. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
17*
17*
17*
10
*Sis. opetuspäällikön ja oppilashuollon vakanssit, jotka on vuodesta 2013 alkaen siirretty perusopetuksen tulosalueelle se-kä ip-koordinaattorin vakanssin, joka on vuodesta 2012 alkaen siirretty varhais-kasvatuksen tulosalueelle.
Talousarvio 2013 73
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Varhaiskasvatus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -14 913 428 -14 979 200 -18 125 300 -18 801 400 3,7
Tulot 1 713 342 1 799 600 2 712 600 2 866 200 5,7 Netto -13 200 086 -13 179 600 -15 412 700 -15 935 200 3,4
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 35 333 35 400 51 100 51 600 500
Maksutuotot 1 649 353 1 751 200 2 127 800 2 154 600 26 800
Tuet ja avus tukset 12 155 6 000 6 000 6 000 0
Vuokratuotot 3 004 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 13 497 7 000 527 700 654 000 126 300
Toimintatuotot 1 713 342 1 799 600 2 712 600 2 866 200 153 600
Henkilös tökulut -8 855 586 -9 009 400 -11 517 800 -11 927 500 -409 700
Palvelujen os tot -1 333 010 -1 334 500 -1 588 600 -1 795 300 -206 700
Aineet ja tarvikkeet -79 686 -138 700 -105 600 -181 600 -76 000
Avus tukset -3 083 905 -3 038 500 -3 238 500 -3 188 500 50 000
Vuokrakulut -1 489 254 -1 429 800 -1 646 400 -1 680 100 -33 700
Muut toim intakulut -71 987 -28 300 -28 400 -28 400 0
Toimintakulut -14 913 428 -14 979 200 -18 125 300 -18 801 400 -676 100
Toimintakate -13 200 086 -13 179 600 -15 412 700 -15 935 200 -522 500
Talousarvion yleisperustelut Päivähoito ja esiopetus ovat subjektiivisia oikeuksia. Riihimäellä oli vuoden 2011 lopussa 0 - 6-vuotiaita lap-sia 2 417. Heistä oli kunnallisessa päivähoidossa n. 43 %, esiopetuksen piirissä n. 14 %, yksityisen hoidon tuen piirissä noin 6 % ja kotihoidon tuen ja osittaisen hoidon tuen piirissä 28 %. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan piirissä oli n. 3 %. Varhaiskasvatuksen palvelut eivät kohdistu vielä täysimääräisesti kunakin kulumassa olevana vuotena syntyneisiin lapsiin, joita oli n. 13 %. Osa lapsista näkyy sekä kunnallisen päivä-hoidon että esiopetuksen piirissä olevina. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perheet voivat valita lasten kotihoidon tuen ja sen kuntalisän tai yksityisen hoidon tuen ja sen kuntalisän. Vuoden 2012 talousarviossa lasten lakisääteiseen kotihoidon tu-keen on varattu 1 950 600 euroa, Riihimäki-lisään 427 900 euroa, lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen 250 000 euroa ja yksityisen hoidon kuntalisään 410 000 euroa. Kunta vastaa näistä menoista kokonaisuu-dessaan vaikka maksatus hoidetaankin Kelan välityksellä. Avustusten kasvaneen käytön ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän korottumisen vuoksi jo raamissa on huomioitu avustusten 150 000 euron lisäys vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon nähden, josta 40 000 euroa ohjautuu Riihimäki-lisään, 80 000 euroa yksityisen hoidon tuen kuntalisään ja 30 000 euroa lakisääteiseen lasten kotihoidontukeen. Avustusten käytön kasvusta johtuva määrärahan lisätarve huomioitiin kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarviomuutoksessa vuoden 2012 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä (lisäys 200 000 euroa). Iltapäivätoimintaa tulee suositusten mukaan järjestää kaikille 1. ja 2. luokan oppilaille. Riihimäellä toiminnan piiriin pääsevät kaikki 1. luokan oppilaat ja erityisopetusta saavat oppilaat sekä n. 60 % toimintaan hakeneis-ta 2. luokan oppilaista. Kaupunki järjestää 1.-2. –luokkalaisille kesätoimintaa ja vuosittain kuusi koululaisten kesäleiriä Saloisten leirikeskuksessa. Perusopetuksessa työskentelevät alakoulujen koulunkäyntiohjaajat ovat osa varhaiskasvatuksen henkilöstöä. Avustajakustannukset siirretään perusopetuksen kustannukseksi sisäisellä laskutuksella. 1.1.2012 toteutetun organisaatiouudistuksen yhtenä tavoitteena on hillitä kustannusten nousua mm. henki-löstön, tilojen, materiaalien ja palveluiden yhteiskäytöllä. Talouden tervehdyttämistoimenpiteenä varhaiskas-vatuksen toiminnan volyymia on supistettu koulujen loma-aikoina.
Talousarvio 2013 74
Talousarvioesitys sisältää avoimen varhaiskasvatuksen maksujen korotuksen (5 500 euroa) 1.1.2013 alka-en. Talousarvioon sisältyy talkoovapailla, kesäajan supistetulla toiminnalla ja muilla tavoilla toteutettavaa karsin-taa henkilöstökuluista 77 900 euroa. Tämän lisäksi yksi erityislastentarhanopettajan, kaksi perhepäivähoita-jan ja kaksi päivähoitajan vakanssia jätetään täyttämättä ajalla 1.1. - 31.7.2013. Säästö henkilöstökuluista on 98 100 euroa. Alakoulujen koulunkäyntiohjaajat ovat osa varhaiskasvatuksen tulosalueen henkilöstöä. Perusopetuksen alakoulujen koulunkäyntiohjaajakustannus kohdennetaan perusopetukselle sisäisellä palveluiden myynnillä. Vuoden 2013 kustannus on 527 000 euroa. Talousarvioesitys sisältää 21 000 euron lisämäärärahan esioppilaiden koulukuljetuksiin ja muiden palvelui-den ostoihin vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Kehitysvammaisten aamu- ja iltapäivä- sekä loma-ajan hoidon järjestämiseen esitetään 9 000 euroa lisä-määrärahaa kuljetuskustannuksiin ja 2 000 euroa tarvikehankintoihin. Talousarvioesitys sisältää lisäksi 4 000 euron lisämäärärahan työasemien hankintaan. Toiminnan muutokset Vuonna 2013 tulosalueella toteutetaan seuraavia muutoksia:
- Varhaiskasvatus tuottaa vuonna 2013 Peltosaaren koulun kehitysvammaisten oppilaiden aamu- ja il-tapäivätoiminnan sekä koulun loma-aikojen hoidon. Toiminnasta syntyvät kustannukset (henkilöstö- sekä ateria- ja kuljetuspalvelut sekä toimintamääräraha) laskutetaan perusturvatoimen vammaispalve-luilta sisäisellä laskutuksella. Vuoden 2013 laskutus on yhteensä 120 000 euroa.
- Varhaiskasvatuksen pienryhmät sijoittuvat päiväkoteihin alueellisesti (itä, länsi ja pohjoinen). - Junailijankadun päiväkodissa aloittaa elokuussa 2013 kolme esiopetusryhmää. Junailijankadun päivä-
koti tarjoaa esiopetusta myös Korttionmäen alueen lapsille. - Aikaisen aamu- ja iltahoidon laajentamistarve selvitetään. Selvityksen perusteella voidaan toimintaa
tarvittaessa laajentaa Petsamonkadun ryhmäperhepäiväkoteihin ja Kirjauksen päiväkodin Alataloon. - Kontiontien päiväkoti laajenee hammashoitolalta vapautuneisiin tiloihin ja päiväkodin paikkaluku kas-
vaa. Muutos toteutetaan todennäköisesti vuoden 2014 aikana. Henkilöstömuutokset Peltosaaren koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoimintayksikön johtavan lastentarhanopettajan toimi muute-taan viraksi ja Uramon ja Haapahuhdan varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikön lastentarhanopettajan toimi muutetaan johtavan lastentarhanopettajan viraksi. Muutoksilla ei ole kustannusvaikutusta vuoteen 2012 verrattuna. Muutetaan vuonna 2012 täyttämättä ollut esiopettajan vakanssi lastentarhanopettajan vakanssiksi. Vakanssi sijoitetaan Peltosaaren koulun varhaiskasvatus ja iltapäivätoiminta yksikköön. Vakanssin täyttö on yhteydes-sä siihen, että varhaiskasvatus tuottaa vuonna 2013 Peltosaaren koulun kehitysvammaisten oppilaiden aa-mu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun loma-aikojen hoidon. Vakanssin täyttämisen kustannusvaikutus on vuositasolla 43 000 euroa, vammaispalvelun osuus 15 000 euroa laskutetaan perusturvatoimelta. Muutetaan avoimeksi tullut perhepäivähoitajan vakanssi päivähoitajan vakanssiksi. Vakanssi sijoitetaan Ju-kolan päiväkotiin. Jukolan päiväkodin avoimen varhaiskasvatuksen tarvitsema henkilöstöresurssi on järjes-tetty tilapäisratkaisuilla. Pysyvä vakanssi antaa mahdollisuuden toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen. Muutoksella ei ole kustannusvaikutusta vuoteen 2012 verrattuna. Piikinmäen päiväkodissa kolme perhepäivähoitajan vakanssia muutetaan päivähoitajan vakansseiksi. Muu-tos perustuu oppisopimuskoulutuksen kautta saatuun ammattipätevyyteen. Muutoksen kustannusvaikutus on vuositasolla n. 5 000 €. Talousarvioesitys sisältää 20 000 euron sijaismäärärahojen lisäyksen kasvaneen henkilöstömäärän vuoksi.
Talousarvio 2013 75
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
245
240
314,5
314,5
- sisältää perusopetuksen tulosalueelta 1.1.2012 siirtyneen henkilöstön
74,5
Muut tunnusluvut Lapsia hoidossa 31.12: kunnallinen päivähoito (sisältää esiope-tusikäisten lasten päivähoidon osuuden, ei avointa varhaiskasvatusta)
1 017 1 216 1 150 1 250
Yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk
145 147 150 150
Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää osittaisen hoidon tuen) lapsia keski-määrin/kk
675 709 680 700
Riihimäki-lisän saajat/perheet keski-määrin/kk
177 186 170 180
Lapsia esiopetuksessa 31.12. 329 360 Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. 250 Kesäleirien oppilaat - euroa/oppilas netto (sisäisestä vuokras-ta huomioitu leirien aikainen osuus)
288 142
235 207
315 167
270 190
Talousarvio 2013 76
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Perusopetus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -22 053 191 -23 258 900 -20 808 400 -21 444 000 3,1
Tulot 1 195 096 1 115 600 893 200 758 900 15,0 - Netto -20 858 095 -22 143 300 -19 915 200 -20 685 100 3,9
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 509 393 388 500 372 800 239 500 -133 300
Maksutuotot 282 154 389 200 12 600 12 600 0
Tuet ja avus tukset 290 420 184 000 353 900 370 900 17 000
Vuokratuotot 98 762 153 900 153 900 135 900 -18 000
Muut toim intatuotot 14 367 0 0 0 0
Toimintatuotot 1 195 096 1 115 600 893 200 758 900 -134 300
Henkilös tökulut -13 999 775 -14 892 600 -12 400 600 -12 682 800 -282 200
Palvelujen os tot -3 295 413 -3 598 100 -3 884 700 -4 055 300 -170 600
Aineet ja tarvikkeet -555 152 -598 300 -569 900 -570 600 -700
Avus tukset -300 0 0 0 0
Vuokrakulut -4 163 848 -4 163 900 -3 947 300 -4 129 400 -182 100
Muut toim intakulut -38 703 -6 000 -5 900 -5 900 0
Toimintakulut -22 053 191 -23 258 900 -20 808 400 -21 444 000 -635 600
Toimintakate -20 858 095 -22 143 300 -19 915 200 -20 685 100 -769 900 Talousarvion yleisperustelut Perusopetuksen tulosalueella tuotetaan 1.-9. luokkien perusopetus- ja oppilashuoltopalvelut, yleisen, tehos-tetun ja erityisen tuen palvelut sekä koulukuljetuspalvelut. Perusopetusta annetaan kahdeksassa ala- ja kol-messa yläkoulussa. Perusopetuslain mukaista yleistä ja tehostettua tukea tarjoavat kaikki ala- ja yläkoulut. Erityistä tukea anne-taan jokaisen koulualueen 2- ja 3-sarjaisissa alakouluissa sekä kaikissa yläkouluissa. Lisäksi tulosalueella toimii kaksi kuntouttavaa luokkaa, joissa tarjotaan monipuolista erityistukea. Päätös oppilaan opetuksen jär-jestämisestä kuntouttavalla luokalla tehdään enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Kuntouttava luokka toimii myös nivelluokkana lasten- tai nuorisopsykiatrian tutkimus- tai osastojaksolle siirryttäessä. Yläkoulun kuntouttavan luokan opettajan työparina työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja. Muita perusopetuksen tukipalveluja ovat 10. luokka ja joustavan perusopetuksen Oma Ura –luokka sekä valmistava luokka. Oppilashuoltopalvelut järjestetään koulualueittain. Koulupsykologit työskentelevät pääasiallisesti 1.-4.-luokkalaisten parissa ja koulukuraattorit 5.-9.-luokkalaisten. Kaikilla kolmella koulualueella toimii koulupsyko-logi ja –kuraattori. Perusopetus järjestää koulukuljetuksia noin 155 oppilaalle pääosin joukkoliikennettä hyödyntäen. Talousarvioihin sisältyy karsintaa henkilöstökuluista / talkoovapaa tai muulla tavoin toteutettua henkilöstöku-lusäästöä 50 000 euroa. Alakoulujen koulunkäyntiohjaajat ovat osa varhaiskasvatuksen tulosalueen henkilöstöä. Perusopetuksen alakoulujen koulunkäyntiohjaajakustannus kohdennetaan perusopetukselle sisäisellä palveluiden myynnillä. Vuoden 2013 kustannus on 527 000 euroa.
Myyntituottojen lasku selittyy kotikuntakorvaustulon alenemisella. Vuonna 2013 Riihimäellä koulua käyvistä vieraskuntalaisista oppilaista saadaan kotikuntakorvaustuloa 229 500 euroa (363 800 euroa vuonna 2012).
Talousarvio 2013 77
Peruskorjausten vuoksi yläkouluissa on rajoitettu vieraskuntalaisten oppilaaksiottoa. Peruskorjausten valmis-tuttua jatkossa on mahdollista lisätä ko. oppilaiden määrää yläkouluissa. Riihimäkeläisistä muissa kunnissa koulua käyvistä oppilaista maksetaan kotikuntakorvausmenoa 409 600 euroa (381 300 euroa vuonna 2012). Määräraha on varattu palveluiden ostoihin. Vuoden 2012 talousarviossa sijoitettujen lasten opetuspalveluihin ja sairaalaopetukseen on varattu 155 000 euroa. Vuoden 2011 toteutuneet menot olivat 186 000 euroa, joten palvelujen ostoihin esitetään 30 000 euron lisämäärärahaa. Vuoden 2012 määrärahan lisätarve huomioitiin kasvatus- ja opetuslautakun-nan talousarviomuutoksessa vuoden toisen osavuosikatsauksen yhteydessä (lisäys 50 000 euroa). Talousarvio sisältää kasvatus- ja opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen 35 000 euroa. Vuodelle 2013 esitetään 18 000 euroa lisämäärärahaa. Täydennyskoulutusta on aiemmin toteutettu TAHTO ja KELPO –hankerahoilla. Hankkeet ovat päättyneet vuonna 2012. Täydennyskoulutustarve on pysyvä. Palveluiden ostoihin esitetään 1 700 euroa Titania-ohjelman laajennukseen. Eteläisen koulun musiikkiluokkien ystävyyskoulu Unkarissa Szolnokissa on Kodály Zoltan Ének-zenei Általános Iskola. Musiikkiluokkalaiset ovat käyneet kuorovierailulla Szolnokissa vuosina 1992, 1997, 2004 ja 2010. Unkarilaiset ovat vierailleet vastavuoroisesti myös Riihimäellä. Lukuvuodelle 2012 - 13 on suunniteltu unkarilaisten (45 henkilöä) viikon kestävä vierailu Riihimäelle. Vierailuun esitetään 14 000 euron määrära-haa. Aineisiin ja tarvikkeisiin esitetään 10 000 euroa TVT-välineiden hankintaan. Pohjoisen koulun 100-vuotisjuhlajärjestelyihin esitetään 7 000 euron määrärahaa. Perusopetuksen vuokramenojen nousu selittyy pääasiassa Harjunrinteen koulun vuokramenojen nousulla perusparannuksen jälkeen.
Toiminnan muutokset Oppilaaksiottoa tullaan esittämään muutettavaksi 1.8.2013 alkaen siten, että 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevat oppilaat, lukuun ottamatta kehitysvammaisia oppilaita, sijoitetaan Riihimäellä noudatettavan lähikouluperiaatteen mukaisesti oman koulualueensa 2- tai 3-sarjaiseen kouluun, jossa tarjotaan erityistä tu-kea. Perusopetuslain mukaan 11-vuotisen oppivelvollisen opetusryhmässä saa olla enintään 20 oppilasta, mikä velvoittaa rajoittamaan 2- ja 3-sarjaisten alakoulujen oppilaaksi ottoa 44 oppilaaseen / ikäluokka 2-sarjaisessa koulussa ja 68 oppilaaseen / ikäluokka 3-sarjaisessa koulussa. Oppilaaksiottokriteereiden muu-toksen aiheuttama määrärahatarve tarkentuu alkuvuodesta 2013. Kehitysvammaisten oppilaiden opetus on keskitetty Peltosaaren kouluun lukuun ottamatta 6.-9. luokkalaisia lievästi ja keskiasteisesti kehitysvammaisia oppilaita, jotka siirtyvät ikätasonsa mukaisesti Harjunrinteen kou-luun lukuvuodesta 2013 -14 alkaen. Muutos aiheuttaa yhden koulunkäyntiohjaajavakanssin lisäyksen 1.8.2013 alkaen. Hankkeet Opetushallitukselta on saatu avustusta oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. SATULA –sähköinen alusta tukena lapsen arjessa –hankkeeseen saatu summa on 88 000 euroa. Kaupungin omarahoitusosuus kokonaismenoista on 22 500 euroa. Vuoden 2013 osuus avustuksesta on 54 000 tuhatta euroa. KOKUKE –koulukulttuurin kehittäminen (Pohjolanrinteen koulu) –hankkeeseen on saatu 48 000 euron valtionavustus. Kaupungin omarahoitusosuus kokonaismenoista on 12 000 euroa. Vuoden 2013 osuus avustuksesta on 28 000 euroa. Molemmat avustukset ovat käytettävissä vuoden 2014 loppuun mennessä. Opetushallitus on myöntänyt 30 000 euron valtionavustuksen kerhotoiminnan kehittämiseen. Hankkeen omarahoitusosuus on 10 000 euroa. Avustus on käytettävissä 31.12.2013 mennessä. Vuoden 2013 osuus avustuksesta on 15 800 euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä 375 720 euron valtion erityisavustus perusopetuksen opetusryh-mäkoon pienentämiseen on käytettävissä vuosina 2012 - 2013. Vuoden 2013 osuus on 258 120 euroa. Toimintatuotoissa tuet ja avustukset sisältää maahanmuuttajien S2-kielen ja oman äidinkielen opetuksen jär-jestämiseen haettavan avustuksen 15 000 euroa.
Talousarvio 2013 78
Henkilöstömuutokset Perustettavat vakanssit yhteensä 141 900 euroa: - Luokanopettaja 1.lk / läntinen alue 1.8.2013 alkaen 20 000 euroa - Luokanopettaja 3.lk / Herajoen koulu 1.8.2013 alkaen 20 400 euroa Herajoen koulussa aloittaa lv. 2013-14 9 perusopetusryhmää, vakansseja on 6 - Luokanopettaja 1.lk / Eteläinen koulu 1.8.2013 alkaen 20 000 euroa Eteläinen koulu kasvaa 3-sarjaiseksi kouluksi - Luokanopettaja 1.lk / itäinen alue 1.8.2013 alkaen 20 000 euroa Itäiselle alueelle tarvitaan viides alkava perusopetusryhmä - Koulunkäyntiohjaaja (32 t/vk) / Harjunrinteen koulu 1.8.2013 alkaen 12 400 euroa 6.-9.luokkien kehitysvammaisten oppilaiden opetus siirtyy Harjunrinteen kouluun. - Valmistavan luokan opettaja Harjunrinteen kouluun 1.1.2013 alkaen 49 100 euroa Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvanut koko 2000-luvun ajan ja yläkouluun tarvitaan oma ryhmä. Nimikemuutokset: Perusopetuksen lehtorin vakanssimuutos erityisopettajan vakanssiksi Karan kouluun. Karan koulussa on kolme erityisluokanopettajan vakanssia. Tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden määrä on kasvanut. Muissa yläkouluissa on neljä erityisluokanopettajan vakanssia. Karan koulun tarve on pysyvä. Nimikemuutoksella ei ole kustannusvaikutusta vuoteen 2012 verrattuna. Määräaikaiset tehtävät yhteensä 161 200 euroa: - Tuntiopettaja 2.lk 1.8.2013 alkaen / Herajoen koulu 19 300 euroa (kevään 2013 palkkakustannus makse-taan opetusryhmien pienentämiseen saadusta hankerahasta). Määrärahan tarve 31.7.2014 asti. - Tuntiopettaja 2.lk /Lasitehtaan koulu 1.1.2013 alkaen 41 900 euroa Lasitehtaan koululla jatkaa kaksi 2. luokkaa. Määrärahan tarve 31.7.2014 asti. - Tuntiopettaja vammaisopetukseen 1.1.2013 alkaen / Peltosaaren koulu 40 500 euroa - Tuntiopettaja 4.lk 1.1.2013 alkaen / Pohjoinen koulu 59 500 euroa. Määrärahan tarve 31.7.2014 asti. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
262,53
275,53
204,03
216,87
- huomioitu 1.1.2012 varhaiskasva- tuk-sen tulosalueelle siirtynyt henkilöstö
73,50
Muut tunnusluvut Peruskoulun oppilaat 3 046 3 099 2 859* 2 899 - euroa/oppilas 7 152 7 116 7 035 7 397 *Ta 2012 sarakkeesta on vähennetty esiopetuksen ja esioppilaiden päivähoi-don osuus
Talousarvio 2013 79
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Lukio-opetus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -3 981 904 -4 114 900 -4 117 800 -4 231 500 2,8
Tulot 271 996 255 300 258 200 264 500 2,4 Netto -3 709 908 -3 859 600 -3 859 600 -3 967 000 2,8
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 7 203 7 000 7 000 201 600 194 600
Maksutuotot 227 398 189 500 188 800 1 600 -187 200
Tuet ja avus tukset 2 645 8 000 11 600 8 100 -3 500
Vuokratuotot 33 661 50 800 50 800 53 200 2 400
Muut toim intatuotot 1 089 0 0 0 0
Toimintatuotot 271 996 255 300 258 200 264 500 6 300
Henkilös tökulut -2 836 842 -2 978 600 -2 977 900 -3 039 300 -61 400
Palvelujen os tot -379 394 -442 000 -445 600 -478 000 -32 400
Aineet ja tarvikkeet -36 240 -38 500 -38 500 -46 000 -7 500
Avus tukset -2 771 -2 400 -2 400 -2 400 0
Vuokrakulut -723 730 -646 700 -646 700 -660 800 -14 100
Muut toim intakulut -2 927 -6 700 -6 700 -5 000 1 700
Toimintakulut -3 981 904 -4 114 900 -4 117 800 -4 231 500 -113 700
Toimintakate -3 709 908 -3 859 600 -3 859 600 -3 967 000 -107 400 Talousarvion yleisperustelut Riihimäen lukiossa jatketaan vuoden 2013 aikana laadukasta lukio-opetusta ja kehitetään edelleen ope-tusmenetelmiä. Uuden sähköisen oppimisalustan, Fronterin, hankinta mahdollistaa opetuksen uudenlaisen pedagogisen kehittämisen uudessa oppimisympäristössä. Tieto- ja viestintätekniset laitteet saatetaan ajan tasalle. Riihimäen lukion arjessa korostuvat oppimisen tukitoimet, jotka eivät rajoitu pelkästään koulunkäyntiongel-miin, vaan joita suunnataan myös opiskelijoille, jotka kaipaavat lukiossa entistä suurempia haasteita, ja joi-den tavoitteet omien opintojen suhteen ovat korkealla. Vuoden 2013 aikana kehitetään edelleen työelämä- ja yrittäjyyskasvatusta sekä kansainvälisiä oppimisprojekteja. Riihimäen lukio järjestää lukio-opetusta Hyria Oy:n kahden tutkinnon suorittajille. Lukio tarjoaa yhteistyössä alueen muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa yksittäisiä opinto-kursseja kaikissa alueen oppilaitoksissa. Riihimäen lukion kaksoistutkinnon suorittajista saatava myyntitulo on 67 100 euroa. Lisäys vuoteen 2012 on 9 400 euroa. Vuosien 2011-2013 talousarvioihin sisältyy karsintaa henkilöstökuluista / talkoovapaa tai muulla tavoin toteutettua henkilöstökulusäästöä 5 000 euroa. Talousarvioesitys sisältää tulostimen ja monitoimilaitteen hankintaan 5 000 euron ja opetusohjelmien lisenssien ja päivitysten hankintaan 5 000 euron lisämäärärahan. Riihimäen aikuislukiossa järjestetään sekä perusasteen että toisen asteen lukio-opetusta. Aikuisten perus-asteen opetusta on lähinnä maahanmuuttajille. Lukio-opetusta järjestetään iltalukiossa, jossa opiskelijat opiskelevat joko koko tutkintoa tai yksittäisiä lukioaineita aineopintoina. Hyrian kanssa yhteistyössä aikuislu-kio tuottaa lukio-opetuspalveluita ns. kaksoistutkintoa opiskeleville. Riihimäen vankilassa järjestetään myös
Talousarvio 2013 80
peruskoulu- ja lukio-opetusta rangaistustaan suorittaville vangeille. Aikuislukiossa voi suorittaa lisäksi yleisiä kielitutkintoja. Aikuislukion myyntituotot ovat yhteensä 107 500 euroa (kaupallis-tietotekninen lukio 52 500 euroa, turvalli-suuslukio 45 000 euroa ja vankilaopetus 10 000 euroa). Toiminnan muutokset Tulosalueella ei ole toiminnan muutoksia. Hankkeet Riihimäen lukion kansainvälinen Comenius-yhteistyöhanke toteutuu ajalla 1.8.2011-31.7.2013. Hankkeen ta-voitteena on kehittää opiskelijoiden motivaatiota ja taitoa käyttää vieraita kieliä, oman maan ja kulttuurin tun-teminen ja esittely sekä toiseen kulttuuriin ja sen edustajiin tutustuminen ja yhteistyö heidän kanssa sekä vertaileva tutkimus, jonka kohteena on maiden kieltenopetus (kielenopetusmenetelmät, tavoitetaso ja todelli-nen taso). Avustuksen kokonaismäärä on 14 000 euroa, josta vuoden 2013 osuus on 8 100 euroa. Aikuislukio on mukana kumppanina Mosaiikki – hankkeessa (ESR) Hyria – koulutus Oy:n kanssa. Hankkeen avulla tehostetaan maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta koulutukseen ja työelämään. Hanke jatkuu vuo-den 2013 loppuun. Hankkeen toteutuksesta saatava myyntitulo ja vastaavat menot vuonna 2013 on 20 000 euroa. Henkilöstömuutokset Tulosalueen henkilöstöresursseihin ei kohdistu merkittäviä muutoksia. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
40,68
40,68
40,68
40,68
Muut tunnusluvut Riihimäen lukion opiskelijat 474 463 480 500 - euroa/opiskelija (brutto) 6 367 6 564 6 552 6 474 Riihimäen lukion aineopiskelijat/ Ri-Hy toisen asteen yhteistyö 59 50 55 65 Aikuislukion opiskelijat (varsinaiset) 194 168 165 165 Aineopiskelijat 215 204 200 200 joista kaupallis-tietoteknisen lukion 61 62 50 50 opiskelijat ja turvallisuuslukion opiskelijat 31 41 50 40
Talousarvio 2013 81
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -2 226 611 -2 361 800 -2 325 200 -2 284 600 1,7 -
Tulot 598 922 583 600 585 000 581 100 0,7 - Netto -1 627 689 -1 778 200 -1 740 200 -1 703 500 2,1 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 115 168 87 000 87 000 87 000 0
Maksutuotot 441 438 471 200 456 200 472 200 16 000
Tuet ja avus tukset 32 534 17 500 33 900 14 000 -19 900
Vuokratuotot 9 127 7 900 7 900 7 900 0
Muut toim intatuotot 655 0 0 0 0
Toimintatuotot 598 922 583 600 585 000 581 100 -3 900
Henkilös tökulut -1 562 533 -1 761 200 -1 702 100 -1 679 700 22 400
Palvelujen os tot -189 386 -160 800 -183 300 -180 200 3 100
Aineet ja tarvikkeet -52 189 -50 400 -50 400 -50 600 -200
Avus tukset -972 -1 000 -1 000 -1 000 0
Vuokrakulut -416 690 -387 900 -387 900 -372 600 15 300
Muut toim intakulut -4 841 -500 -500 -500 0
Toimintakulut -2 226 611 -2 361 800 -2 325 200 -2 284 600 40 600
Toimintakate -1 627 689 -1 778 200 -1 740 200 -1 703 500 36 700 Tulosalueen tulo- ja menomäärärahaesitykset on perusteltu kunkin toimintayksikön kohdalla.
Talousarvio 2013 82
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Kansalaisopisto
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -791 601 -887 300 -852 600 -805 700 5,5 -
Tulot 275 954 277 800 275 500 279 300 1,4 Netto -515 647 -609 500 -577 100 -526 400 8,8 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 4 075 3 000 3 000 3 000 0
Maksutuotot 248 122 257 300 242 300 257 300 15 000
Tuet ja avus tukset 19 655 12 500 25 200 14 000 -11 200
Vuokratuotot 3 447 5 000 5 000 5 000 0
Muut toim intatuotot 655 0 0 0 0
Toimintatuotot 275 954 277 800 275 500 279 300 3 800
Henkilös tökulut -449 288 -576 900 -522 200 -481 200 41 000
Palvelujen os tot -96 900 -67 800 -87 800 -87 000 800
Aineet ja tarvikkeet -18 502 -22 700 -22 700 -22 900 -200
Avus tukset -252 -200 -200 -200 0
Vuokrakulut -224 338 -219 200 -219 200 -213 900 5 300
Muut toim intakulut -2 321 -500 -500 -500 0
Toimintakulut -791 601 -887 300 -852 600 -805 700 46 900
Toimintakate -515 647 -609 500 -577 100 -526 400 50 700 Talousarvion yleisperustelut Riihimäen kansalaisopisto järjestää vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisia opetuspalveluita. Opiston kurssien kirjo on hyvin laaja. Opetusta annetaan seuraavilla alueilla: hyvinvointi ja kulttuuri, terveydenhoito, sisustaminen, musiikki, kuvataiteet, muotoilu ja käden taidot, valokuvaus, kirjoittaminen, vieraat kielet, kehi-tysvammaisten opetus, tietotekniikka, tanssi ja liikunta.
Osana kansalaisopiston toimintaa Käsityökoulu Leija antaa käsityötaiteen perusopetusta. Opistoon alaisuu-dessa toimii lisäksi Kaupungin kutomo, jossa tarjotaan ohjausta ja neuvontaa sekä mahdollisuus erilaisten tekstiilien ja mattojen kudontaan.
Opistoon kuuluu lisäksi hallinnollisesti Riihimäen lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Kuvataidekoulussa järjes-tetään kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.
Toiminnan muutokset Vuoden 2013 aikana valmistuu selvitys mahdollisen alueopiston perustamisesta Hyvinkään Riihimäen talo-usalueelle. Tavoitteena on, että alueopisto voisi aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Henkilöstökuluista on siirretty 20 000 euroa palveluiden ostoihin kattamaan ostopalveluna järjestettäviä opis-ton kursseja. Talouden tasapainottamistoimenpiteenä henkilöstökuluista on karsittu 82 000 euroa. Hankkeet Kansalaisopisto on mukana opetuksen laadun kehittämishankkeessa (Lake) sekä opintosetelityyppisen ope-tuksen hankkeessa. Hankkeiden tavoitteena on opetuksen laadun kehittämisen ohella parantaa syrjäytymis-vaarassa olevien, maahanmuuttajien, senioriväestön ja erityisryhmien opiskelumahdollisuuksia kansalais-opistossa. Opetushallitukselta on saatu Laatu- ja kehittämisavustusta 15 000 euroa, josta vuoden 2013 osuus on 10 000 euroa. Omarahoitusosuus kokonaismenoista on 2 650 euroa. Opintosetelityyppistä valtionavustusta on saatu Opetushallitukselta 5 000 euroa, josta vuoden 2013 osuus on 4 000 euroa.
Talousarvio 2013 83
Opetushallitus on myöntänyt hankerahaa alueopiston suunnitteluun. Raha on myönnetty Hyvinkään kaupun-gille, joka hallinnoi rahan käyttöä suunnittelun eri osa-alueille suunnitteluryhmän ja ohjausryhmän päätösten mukaan. Henkilöstömuutokset Musiikkiopiston toimistosihteerin jäätyä eläkkeelle musiikkiopiston toimistotehtävät on organisoitu uudelleen yhteistyössä kansalaisopiston kanssa. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
4,5
4,5
4,5
4,5
Muut tunnusluvut
Opiskelijat 3 412 3 189 3 100 3 100 - euroa/opiskelija 228 248 286 260 Opetustunteja 8 075 7 589 8 100 8 100
Talousarvio 2013 84
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Lasten ja nuorten kuvataidekoulu
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -162 221 -160 000 -160 000 -165 200 3,3
Tulot 32 708 34 500 34 500 35 500 2,9 Netto -129 513 -125 500 -125 500 -129 700 3,3
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 32 708 34 500 34 500 35 500 1 000
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 32 708 34 500 34 500 35 500 1 000
Henkilös tökulut -84 362 -82 200 -82 200 -91 700 -9 500
Palvelujen os tot -14 527 -14 200 -14 200 -15 900 -1 700
Aineet ja tarvikkeet -4 270 -10 200 -10 200 -10 200 0
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -58 800 -53 400 -53 400 -47 400 6 000
Muut toim intakulut -262 0 0 0 0
Toimintakulut -162 221 -160 000 -160 000 -165 200 -5 200
Toimintakate -129 513 -125 500 -125 500 -129 700 -4 200 Talousarvion yleisperustelut Kuvataidekoulu antaa lakiin perustuvaa visuaalisen taiteen perusopetusta kuvataiteessa yleisen oppimäärän mukaan. Opetus jakautuu varhaisiän taidekasvatukseen (5-7v.), perusopintoihin (8-11v.) ja syventäviin opin-toihin (12-18v.). Opiskeltuaan 9 vuotta perus- ja työpajaopetuksessa, oppilas saa visuaalisten taiteiden päät-tötodistuksen. Opintoviikkoja on 33 vuodessa. Perusopetuksen tavoitteet ja sisällöt rakennetaan niin, että ne vuodesta toiseen edettäessä monipuolistuvat ja syvenevät. Opetus on teemallista ja oppilas harjoittelee niitä teknisiä, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, joita kuvallisessa ilmaisussa tarvitaan: materiaalioppi, sommittelu, värioppi, muoto-oppi, tilan ja ihmisen ku-vaaminen, taiteen ja kulttuurin tuntemus ja havaintokyky. Viikossa on kaksi opetustuntia. Syventävissä opinnoissa oppilas keskittyy vähintään lukukaudeksi yhteen visuaalisen taiteen alaan kerral-laan. Kuvataidekoulun työpajat ovat: keramiikka, maalaus, kuvanveisto, grafiikka ja valokuvaus. Talousarvioesitys sisältää lukukausimaksutuottoihin 1 000 euron lisäyksen. Vuonna 2013 kuvataidekoulu täyttää 30 vuotta. Juhlavuoden tapahtumien, päiväkotiprojekti (taidekulkueen suunnittelu ja toteutus päiväkotien kanssa), koululaisten työpajat Taidemuseossa ja juhlajulkaisu, toteuttami-seen esitetään 3 600 euron lisäystä henkilöstömenoihin. Vuoden 2012 talousarvio sisältää 3 000 euron tarvikemäärärahan juhlanäyttelyä varten. Toiminnan muutokset Tulosalueella ei ole toiminnan muutoksia. Henkilöstömuutokset Tuntiopettajien palkkoihin esitetään 3 000 euron korotusta vuoden 2012 talousarvion toteutuman perusteella.
Talousarvio 2013 85
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
1
1
1
1
Muut tunnusluvut Opiskelijat 177 168 180 180 - euroa/opiskelija 996 966 889 918 Opintoviikkoja 33 33 33 33
Talousarvio 2013 86
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TAITEEN PERUSOPETUS JA VAPAA SIVISTYSTYÖ / Musiikkiopisto
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 272 789 -1 314 500 -1 312 600 -1 313 700 0,1
Tulot 290 260 271 300 275 000 266 300 3,2 - Netto -982 529 -1 043 200 -1 037 600 -1 047 400 0,9
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 111 093 84 000 84 000 84 000 0
Maksutuotot 160 608 179 400 179 400 179 400 0
Tuet ja avus tukset 12 879 5 000 8 700 0 -8 700
Vuokratuotot 5 680 2 900 2 900 2 900 0
Muut toim intatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 290 260 271 300 275 000 266 300 -8 700
Henkilös tökulut -1 028 883 -1 102 100 -1 097 700 -1 106 800 -9 100
Palvelujen os tot -77 959 -78 800 -81 300 -77 300 4 000
Aineet ja tarvikkeet -29 417 -17 500 -17 500 -17 500 0
Avus tukset -720 -800 -800 -800 0
Vuokrakulut -133 552 -115 300 -115 300 -111 300 4 000
Muut toim intakulut -2 258 0 0 0 0
Toimintakulut -1 272 789 -1 314 500 -1 312 600 -1 313 700 -1 100
Toimintakate -982 529 -1 043 200 -1 037 600 -1 047 400 -9 800 Talousarvion yleisperustelut Taiteen perusopetuksen musiikin laaja oppimäärä on ensisijaisesti lasten ja nuorten tavoitteellista musiikin harrastusta. Sitä edeltää musiikin varhaiskasvatus (musiikkileikkikoulu), ja opetus etenee tasosuoritusten oh-jaamana perustasolta (peruskouluikäiset) musiikkiopistotasolle (lukioikäiset) asti. Tämä on väylä musiikkialan ammatteihin pyrkiville, mutta myös muille työssään musiikkia, äänenkäyttöä tai esiintymistaitoa tarvitseville. Opiston kurssit ovat osa toisen asteen koulutusta, ja ne luetaan hyväksi esim. lukioissa. Varsinkin musiikki-luokkien kanssa yhteistyö on tiivistä. Musiikkiopiston toiminta-alue on Riihimäki, Hausjärvi (38 oppilaspaikkaa) ja Loppi (35). Opistolla on rehtorin ja kansliahenkilökunnan lisäksi 13 opettajan virkaa sekä n. 20 tuntiopettajaa. Opetusohjelmassa ovat kaikki länsimaisen taidemusiikin soittimet, musiikin perusteet (teoria, säveltapailu ym.), orkesterit, kuoro, yhtyesoitto ja rytmimusiikki. Soittimittain 290 oppilaan harrastus jakautuu seuraavasti: piano 90, jousisoittimet 80, puhal-timet 50, kitara 20, laulu 20, lyömäsoittimet ym. 30. Opistossa on lisäksi 230 oppilaan musiikkileikkikoulu, jo-ka toimii myös päiväkodeissa, sekä kaikille halukkaille tarjottu avoin opetus. Musiikkiopiston toimintaan kuuluvat myös konsertit, jotka suunnataan usein erityisryhmille: kouluille, päivä-kodeille ja hoitokodeille. Opiston tulot koostuvat oppilasmaksuista (67%) ja kuntamaksuista (32%). Musiikkiopiston valtionosuustunti-määrä on 17 280.
Toiminnan muutokset Tulosalueella ei ole toiminnan muutoksia.
Henkilöstömuutokset Toimistotehtäviä on organisoitu uudelleen yhdessä kansalaisopiston kanssa syksystä 2012 alkaen.
Talousarvio 2013 87
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
16
16
16
16
Muut tunnusluvut Opiskelijat 283 278 290 295 - euroa/opiskelija 4 503 4 578 4 533 4 453 Opetustunteja 17 300 16 900 17 400 17 400 Opetustunteja avoin 360 - - -
Talousarvio 2013 88
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Kirjasto
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 625 701 -1 595 100 -1 597 100 -1 619 700 1,4
Tulot 59 880 65 700 67 700 65 700 3,0 - Netto -1 565 821 -1 529 400 -1 529 400 -1 554 000 1,6
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 4 247 7 000 7 000 7 000 0
Maksutuotot 53 995 58 700 58 700 58 700 0
Tuet ja avus tukset 1 638 0 2 000 0 -2 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 59 880 65 700 67 700 65 700 -2 000
Henkilös tökulut -889 353 -912 600 -912 600 -923 500 -10 900
Palvelujen os tot -148 712 -154 300 -156 300 -154 800 1 500
Aineet ja tarvikkeet -258 778 -232 200 -232 200 -232 200 0
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -321 700 -293 500 -293 500 -306 700 -13 200
Muut toim intakulut -7 158 -2 500 -2 500 -2 500 0
Toimintakulut -1 625 701 -1 595 100 -1 597 100 -1 619 700 -22 600
Toimintakate -1 565 821 -1 529 400 -1 529 400 -1 554 000 -24 600 Talousarvion yleisperustelut Riihimäen kaupunginkirjaston palvelujen keskittyminen yhteen pisteeseen antaa hyvät edellytykset tehok-kaaseen palveluun ja keskitettyyn kokoelmatyöhön. Kirjastojen perustehtävä, aineistojen välitys on edelleen myös asiakkaiden näkökulmasta keskeisintä, mutta tärkeitä ovat myös mm. tietopalvelu, tietokoneiden käyt-tö, näyttelyt, kirjailijavierailut, kirjaesittelyt sekä tulostus- ja kopiointipalvelut. Kirjastotiloja pidetään myös opiskelun, ajanvietto, sosiaalisen kanssakäymisen ja tapahtumien paikkana. Kirjastossa asiakkaita palvelee aikuisten-, lasten- ja musiikkiosasto sekä lehtisali. Musiikkiosastolla on asiakkaiden käytössä pianohuone ja laite, jolla voidaan digitoida analogisia ääni- ja kuvatallenteita. Toukokuun 2012 alusta kirjaston aukioloaikoi-hin tehtiin muutoksia. Nykyisin koko kirjasto avaa ovensa klo 9.00 ja toimii itsepalveluperiaatteella klo 11.00 asti. Asiakkaat voivat tällöin palauttaa ja lainata automaateilla, käyttää nettikoneita ja noutaa varatut kirjansa. Riihimäen kirjastossa lainaajia on noin 41% asukasluvusta mikä vastaa noin keskitasoa Suomessa. Laina-uksia kertyy vuodessa yli 20 kpl/asukas. Kirjaston kokoelmat sisältävät yli 250 000 nimekettä, josta 88% on kirjamuotoista aineistoa, muut mm. musiikkiäänitteitä, DVD- ja CD-rom -levyjä. Sähkökirjoja on vasta joitakin satoja koska niiden laajempi hankinta edellyttää kansallisia tekijänoikeussopimuksia. Ratamo-kirjastojen (Hyvinkää, Nurmijärvi, Hausjärvi) yhteistyö lisää merkittävästi kokoelman kattavuutta ja ns. seutulainoja kul-jetetaan kirjastojen välillä viidesti viikossa. Fyysiset käynnit ovat vähentyneet samoin kuin kirjastoilla yleises-ti, mutta verkkokäyntien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa. Vuonna 2011 tehtiin RATAMO-verkkokirjastoon yhteensä 2,5 miljoonaa kirjaston ulkopuolista verkkokäyntiä. Verkkojärjestelmät mahdollistavat mm. lainojen uusimisen sekä varausten ja aineiston haun kotikoneilla. Kirjastossa hyödynnetään myös sosiaalista mediaa. Vuorovaikutteiset kirjastopalvelut tulevat lisääntymään uusien kirjastojärjestelmien avulla. Kirjasto tekee yhteistyötä muiden kaupungin yksiköiden ja eri yhteisöjen kanssa. Lasten- ja nuortenosaston työstä hyvin suuri osa on yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Koulukirjas-tojen supistuessa kirjasto on painottanut hankinnoissa myös koulujen tarpeita ja tarjonnut aktiivisesti luku-, luokkakirjasto- ja teemapaketteja opetuskäyttöön. Kouluissa käydään aktiivisesti esittelemässä kirjoja (kirja-vinkkaus) ja opettajat tuovat luokkia kirjastotunneille. Päiväkodeille kerätään kirjapaketteja ja pidetään satu-tunteja. Myös maahanmuuttajat ja aikuisopiskelijat käyvät säännöllisesti kirjastonkäytön opetustunneilla. Vanhuksia palvelee ns. kotipalvelu, jossa kirjat viedään asiakkaan kotiin ja kirjastopiirejä pidetään eri kau-pungin vanhuspalvelupisteissä.
Talousarvio 2013 89
Vuosien 2011 - 2013 talousarvioihin sisältyy karsintaa henkilöstökuluista / talkoovapaa tai muulla tavoin toteutettua henkilöstökulusäästöä 5 000 euroa. Toiminnan muutokset Kirjastot ovat sekä aineistoltaan sekä välineiltään jatkuvassa muutoksessa. Kirjaston tietojärjestelmä on yli kymmenen vuotta vanha eikä sitä enää kehitetä. Myös palvelinympäristö on vanhentunut. Ratamokirjastojen on siirryttävä lähitulevaisuudessa uuteen kirjastojärjestelmään sekä verkkokirjastoon. Suunnittelutyö on käynnistettävä ja Ratamo-kirjastojen tulee siirtyä uuteen järjestelmään viimeistään vuonna 2014. Samalla toteutetaan yhdistyminen Lopen kirjaston järjestelmän kanssa. Kirjaston kansainvälinen atk-luettelointiformaatti on muuttumassa kirjastoissa ja muutos toteutetaan Ratamo-kirjastoissa uuden järjestelmän myötä. Sähköisen aineiston kysyntä ja tarjonta on nopeasti lisääntymässä. Kun yleiset kansalliset tekijänoikeusrat-kaisut on tehty, tulee sähköinen aineisto tärkeäksi osaksi myös aineistonhankintaa. Henkilöstömuutokset Tulosalueella ei ole olennaisia henkilöstömuutoksia. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
22
22
22
22
Muut tunnusluvut Lainaus 591 293 591 850 590 000 590 000 Kävijät 230 760 225 460 250 000 230 000 Aukiolotunnit/vuosi 2 745 2 745 2 750 2 750 Euroa/asukas 53 56 55 56
Talousarvio 2013 90
TOIMIELIN KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSALUE Ruokapalvelut
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -3 531 622 -3 717 900 -3 727 200 -3 837 800 3,0
Tulot 3 457 712 3 601 500 3 601 500 3 842 200 6,7 Netto -73 910 -116 400 -125 700 4 400 103,5 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 3 446 570 3 601 500 3 601 500 3 820 200 218 700
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avus tukset 11 142 0 0 22 000 22 000
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 3 457 712 3 601 500 3 601 500 3 842 200 240 700
Henkilös tökulut -1 787 865 -1 906 400 -1 906 400 -1 943 900 -37 500
Palvelujen os tot -114 147 -92 300 -101 600 -98 900 2 700
Aineet ja tarvikkeet -1 489 244 -1 576 600 -1 576 600 -1 648 600 -72 000
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -133 600 -142 300 -142 300 -146 100 -3 800
Muut toim intakulut -6 766 -300 -300 -300 0
Toimintakulut -3 531 622 -3 717 900 -3 727 200 -3 837 800 -110 600
Toimintakate -73 910 -116 400 -125 700 4 400 130 100 Talousarvion yleisperustelut Riihimäen kaupungin ruokapalvelut toimii perusturvatoimen sekä kasvatus- ja opetustoimen yksiköiden ruo-katuottajana. Ateriatuotannosta vastaavat seitsemänpäiväinen keittiö Kontio sekä arkipäivisin toimiva keittiö Tellus. Keittiö Telluksessa valmistetaan päivittäin n. 4 600 lounas- ja n. 1 000 välipala-annosta. Ruokaa toi-mitetaan n.30 eri toimipisteeseen; kouluille, päiväkodeille sekä työpaikkaruokailukohteisiin. Keittiö Kontiossa valmistetaan ateriat n. 400 ruokailijalle, toimituspisteitä on yhteensä n. 20; Riihikodin osas-toille, eri asumisyksiköihin, ryhmäperhepäiväkodeille sekä Piikinmäen päiväkodille. Ruokapalveluiden 57 ammattilaista työskentelevät n. 25 keittiössä, joissa tarjotaan vuodessa yli 1,2 miljoo-naa ateriaa. Ruokalistakierto on 6 viikkoa. Ruokalistasuunnittelua ohjaavat pohjoismaiset ravintosuositukset sekä saatu asiakaspalaute. Vuosien 2011-2013 talousarvioihin sisältyy karsintaa henkilöstökuluista / talkoovapaa tai muulla tavoin toteutettua henkilöstökulusäästöä 20 000 euroa. Esitys sisältää ateriahinnan korotuksen 3,6 % 1.1.2013 alkaen. Talousarvioesityksen toimintatuottojen tuet ja avustukset sisältää EU-maitotukea 22 000 euroa, jonka toimit-tajamuutoksen vuoksi Riihimäen kaupunki hakee jatkossa itse. Aiemmin tuki oli huomioitu suoraan elintarvi-kelaskutuksessa. Vastaava summa on lisätty myös elintarvikemenoihin, joihin on tehty lisäksi 50 000 euron korotus edelliseen vuoteen verrattuna (vuoden 2012 talousarviossa 1 478 100 euroa). Talousarvioesitys sisältää 5 600 euron määrärahan Aromi-ohjelmiston ja lisenssien hankintaan sekä ohjel-miston käyttöönotto- ja koulutusmenoihin. Toiminnan muutokset Ruokapalveluissa ollaan ottamassa käyttöön Aromi-ohjelmistoon liittyvä Monitoimikeittiömyyntiosio. Ohjelma on suunniteltu keskuskeittiöiden ateria- ja tuotetilauksiin, niiden jakeluun, toimitukseen ja veloitukseen. Monitoimikeittiömyynnin toimintokokonaisuudessa on huomioitu keskuskeittiön tarpeet ateria- ja tuotetilauk-siin, monipuoliseen erityisruokavaliohallintaan sekä sujuvaan ateriatoimitukseen. Toiminta on suunniteltu
Talousarvio 2013 91
aloitettavaksi 10 toimipisteen pilotoinnilla koskien sekä koulun, päiväkodin, että Riihikodin osastojen tilauk-sia. Toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 alussa, käyttöönotto kokonaisuudessaan jakaantuu useam-malle vuodelle. Henkilöstömuutokset Tulosalueella ei ole olennaisia henkilöstömuutoksia. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia)
53,61
53,61
53,61
53,61
Muut tunnusluvut Ateriamäärät 1 216 506 1 274 511 1 278 700 1 281 800 - euroa/suorite 2,63 2,77 2,91 2,99 - elintarvikkeet euroa/suorite 1,04 1,10 1,16 1,21
Talousarvio 2013 92
KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikkö Hallinto-, kulttuuri- ja matkailuyksikön tehtävänä on huolehtia kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen asiakaspal-velusta sekä hallinto- ja talouspalveluista, organisoida ja koordinoida kulttuuritapahtumien järjestämistä ja tuottaa matkailuneuvontapalvelut kaupungissa. Nuorisoyksikkö Nuorisotyön tavoitteena on edistää ja turvata lasten ja nuorten hyvinvointia. Nuorisotyö tukee nuorten kasvua tuottamalla monipuolisia palveluja ja turvallisia vapaa-ajan toimintamahdollisuuksia yhteistyössä muiden toi-mijoiden kanssa. Nuorisotyössä osallistetaan nuoria ja edistetään nuorten kuulemis- ja vaikuttamismahdolli-suuksia koko kaupungin tasolla. Nuorisotyö on osa nuorten sosiaalista vahvistamista ja toimii osana ehkäi-sevää lastensuojelua. Erityisnuorisotyö ehkäisee ennalta nuorten syrjäytymistä eri työmenetelmin, kuten et-sivän nuorisotyön keinoin. Seudullisesta yhteistoiminnasta on muodostunut keskeinen osa nuorisopalvelujen toimintaa. Nuorisotyön seudullinen yhteistyö lisää kustannustehokkuutta ja tukee laadukkaiden lasten ja nuorten palveluiden kehit-tymistä koko alueella. Liikuntayksikkö Liikuntayksikkö tuottaa kuntalaisten tarvitsemia liikunta-, urheilu- ja ulkoilualuepalveluja ylläpitämällä liikunta- ja urheilutiloja sekä ulkoilureittejä ja virkistysalueita. Liikunnanohjaus keskittyy erityisryhmiin ja terveysliikun-taan sekä järjestää kuntalaisille liikuntatapahtumia. Lisäksi liikuntayksikkö luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnan harrastamiselle kehittämällä paikallista ja alu-eellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa sekä tekemällä yhteistyö-tä liikuntayhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomen lasimuseo Suomen lasimuseo – Finlands Glasmuseum valtakunnallisena erikoismuseona huolehtii alansa tallennus-, tutkimus-, näyttely-, julkaisu- ja myyntitoiminnasta, museon hallussa olevien kokoelmien ja kirjaston järjestä-misestä sekä museoiden, koulujen ja muiden kulttuurilaitosten, kulttuuritapahtumien ja konserttitoiminnan yh-teistyöstä sekä edistämisestä. Riihimäen kaupungin museot Museoiden tehtävänä on säilyttää, tulkita ja edistää kulttuuriperintöä sekä toimia yhteiskunnan ja sen kehi-tyksen hyväksi. Taidemuseo ja kaupunginmuseo huolehtivat alansa tallennus-, tutkimus-, näyttely-, julkaisu- ja myyntitoiminnasta sekä kirjastonsa ja kokoelmiensa hoidosta niin, että museoissa säilytettävä primaariai-neisto (kokoelmat) sekä siihen liittyvä tieto on kaikkien saavutettavissa. Yksikön museoiden toiminnassa korostuu kolme sektoria: kokoelmien hoito, kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden järjestäminen sekä museokasvatuksellinen toiminta. Museot toimivat yhteistyössä muiden museoiden, kult-tuuri- ja opetuslaitosten ja seutukunnan eri toimijoiden kanssa. Kulttuurilla edistetään ihmisten hyvinvointia
Talousarvio 2013 93
Kehittämiskohteet 2013 – 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino
- Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta osallistuu kaupungin talouden tervehdyttämiseen sopeutta-malla oma toiminta taloudellisiin resursseihin sekä tarkistamalla kaikkien yksiköiden perimät maksut.
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
- Nuorisotyössä kehitetään perusnuorisotyötä, erityisnuorisotyön ja etsivän nuorisotyön toiminta-
malleja ja panostetaan perustehtävää tukevaan monitoimijaiseen yhteistyöhön ja seudulliseen yhteistyöhön, jotka edistävät lasten ja nuorten palveluiden kehittymistä.
- Panostetaan terveyttä edistävään liikuntaan lisäämällä erityisesti lasten- ja nuorten (Lapset ja nuoret liikkeelle -hanke) liikuntapalveluita ja -mahdollisuuksia sekä ikäihmisten matalan kynnyk-sen liikkumismahdollisuutta perustamalla kortteliliikuntaryhmiä ja kouluttamalla vertaisohjaajia.
- Suomen Lasimuseon tavoitteena on laadukkaiden näyttelyjen ja museon kulttuuritarjonnan avul-la saavuttaa lisää näkyvyyttä.
- Riihimäen kaupungin museoiden tavoitteena on perustehtävien lisäksi toteuttaa useita yhteis-työprojekteja muiden museoiden, kulttuuri- ja opetuslaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa.
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari
Talouden tasapaino
Taloudellisuus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja sen yksiköiden perimät maksut tarkistetaan.
Budjettiseuranta ja uusien hinnas-tojen käyttöönotto.
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
Nuorten palvelut Loma-ajan toimintamallin luomi-nen, tapahtumien määrän vähen-täminen ja laadun lisääminen, ka-tutyön kehittäminen, nuorisotilojen viihtyisyyden lisääminen, seudulli-sen yhteistoiminnan uudistaminen, lasten ja nuorten osallistumisen vahvistaminen ja monialaisen yh-teistyön kehittäminen nuorten pal-veluissa.
Palvelukyselyt Asiakasmäärät Palautejärjestelmät Ohjaus- ja palveluverkoston toi-minta
Terveysliikunta Lisätään kuntalaisten terveyden-edistämisaktiivisuutta sekä ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta ja liikuntaryhmiä heidän välittömässä elinpiirissään.
Terveyden edistämisen vertailutie-tojärjestelmä (TEAviisari) Kortteliliikuntaryhmät Vertaisohjaajat
Suomen lasimuseo Valtakunnallisesti ja kansainväli-sesti merkittävien näyttelyiden tuottaminen ja esittäminen sekä konserttiohjelman toteuttaminen ja lisäksi näistä saavutettujen tulos-ten hyödyntäminen.
Toteutettujen projektien lukumää-rä, kävijät ja mitattu mediatilastoin-ti.
Riihimäen kaupungin museot Toteutetaan yhteistyöprojekteja. Osallistutaan paikallisten yleisöta-pahtumien järjestämiseen.
Kävijämäärän kasvu.
Talousarvio 2013 94
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -6 894 387 -6 825 800 -6 832 200 -6 795 500 0,5 - Tulot 1 084 846 979 100 979 100 987 500 0,9 Netto -5 809 541 -5 846 700 -5 853 100 -5 808 000 0,8 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 150 870 106 100 106 100 106 100 0
Maksutuotot 522 852 524 500 524 500 524 500 0
Tuet ja avus tukset 129 006 79 500 79 500 121 300 41 800
Vuokratuotot 269 118 267 100 267 100 233 700 -33 400
Muut toim intatuotot 13 000 1 900 1 900 1 900 0
Toimintatuotot 1 084 846 979 100 979 100 987 500 8 400
Henkilös tökulut -2 728 532 -2 736 100 -2 736 100 -2 833 400 -97 300
Palvelujen os tot -800 851 -801 200 -801 200 -819 000 -17 800
Aineet ja tarvikkeet -455 334 -423 600 -430 000 -439 300 -9 300
Avus tukset -200 604 -206 500 -206 500 -193 500 13 000
Vuokrakulut -2 669 365 -2 629 900 -2 629 900 -2 481 300 148 600
Muut toim intakulut -39 701 -28 500 -28 500 -29 000 -500
Toimintakulut -6 894 387 -6 825 800 -6 832 200 -6 795 500 36 700
Toimintakate -5 809 541 -5 846 700 -5 853 100 -5 808 000 45 100
Talousarvion yleisperustelut Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta koordinoi ja tuottaa kaupungin kulttuuri-, liikunta-, nuoriso ja museopalve-luita sekä myöntää toimialaansa kuuluvat avustukset. Toimiala on jaettu viiteen tulosalueeseen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta osallistuu kaupungin talouden tervehdyttämiseen tarkistamalla kaikkien yksiköiden perimät maksut. Lisäksi henkilöstökuluista on esitetty syntyvän talkoovapaasäästöä 6 000 euroa. Talousarvioon on lisätty henkilöstökuluihin korotusta 2 %.
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 60,6 60,6 58,6 57,6
Talousarvio 2013 95
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TULOSALUE Hallinto- kulttuuri- ja matkailuyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -671 773 -723 800 -723 800 -693 100 4,2 -
Tulot 80 934 87 300 87 300 87 300 - Netto -590 839 -636 500 -636 500 -605 800 4,8 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 720 0 0 0 0
Maksutuotot 18 453 18 000 18 000 18 000 0
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 61 436 69 300 69 300 69 300 0
Muut toim intatuotot 325 0 0 0 0
Toimintatuotot 80 934 87 300 87 300 87 300 0
Henkilös tökulut -358 279 -358 100 -358 100 -332 300 25 800
Palvelujen os tot -101 002 -122 700 -122 700 -143 300 -20 600
Aineet ja tarvikkeet -43 914 -59 800 -59 800 -57 800 2 000
Avus tukset -60 805 -62 100 -62 100 -49 100 13 000
Vuokrakulut -103 101 -112 000 -112 000 -101 000 11 000
Muut toim intakulut -4 672 -9 100 -9 100 -9 600 -500
Toimintakulut -671 773 -723 800 -723 800 -693 100 30 700
Toimintakate -590 839 -636 500 -636 500 -605 800 30 700 Talousarvion yleisperustelut Määrärahoilla tuotetaan kulttuuri- ja vapaa-aikatoimen hallinto- ja tukipalvelut, kulttuuritoiminta, matkailu se-kä Riihisalon toiminta. Perustelut on esitetty vastuualueittain. Toiminnan muutokset Perustelut on esitetty vastuualueittain. Hankkeet - Henkilöstömuutokset -
Talousarvio 2013 96
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VASTUUALUE Kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -498 189 -548 500 -548 500 -518 700 5,4 -
Tulot 2 877 1 500 1 500 1 500 - Netto -495 312 -547 000 -547 000 -517 200 5,4 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 720 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 2 022 1 500 1 500 1 500 0
Muut toim intatuotot 135 0 0 0 0
Toimintatuotot 2 877 1 500 1 500 1 500 0
Henkilös tökulut -253 244 -268 900 -268 900 -241 600 27 300
Palvelujen os tot -79 184 -94 300 -94 300 -114 900 -20 600
Aineet ja tarvikkeet -4 134 -14 200 -14 200 -11 200 3 000
Avus tukset -60 805 -62 100 -62 100 -49 100 13 000
Vuokrakulut -96 270 -99 900 -99 900 -92 300 7 600
Muut toim intakulut -4 552 -9 100 -9 100 -9 600 -500
Toimintakulut -498 189 -548 500 -548 500 -518 700 29 800
Toimintakate -495 312 -547 000 -547 000 -517 200 29 800 Talousarvion yleisperustelut Määrärahoilla tuotetaan kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen asiakas-, hallinto-, henkilöstöhallinto- ja talouspal-velut. Kulttuuritoimi toteuttaa yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa kaupungissa järjes-tettäviä kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia. Kulttuuritoimen myöntämiin avustuksiin sisältyy Riihimäen Nuoriso-teatterin 25 000 euron avustus. Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen tehtävä on organisoida matkailuneuvontapalvelut kaupungissamme. Toiminnan muutokset Esitys sisältää henkilöstökulujen osalta palvelujohtajan osa-aikaeläkkeen palkkamenojen säästöä 17 700 eu-roa. Lähettipalvelujen kustannukset on jaettu hallintokeskukselta hallintokunnille. Kulttuuri- ja vapaa-aika-lautakun-nan osuus kustannuksista 6 600 euroa on lisätty esitykseen. Hankkeet - Henkilöstömuutokset - TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4 4 4 4 Muut tunnusluvut Kulttuuritapahtumat ja -tilaisuudet 14 6 5 5
Talousarvio 2013 97
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA VASTUUALUE Riihisalo (netto)
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -173 584 -175 300 -175 300 -174 400 0,5 -
Tulot 78 057 85 800 85 800 85 800 - Netto -95 527 -89 500 -89 500 -88 600 1,0 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 18 453 18 000 18 000 18 000 0
Tuet ja avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 59 414 67 800 67 800 67 800 0
Muut toim intatuotot 190 0 0 0 0
Toimintatuotot 78 057 85 800 85 800 85 800 0
Henkilös tökulut -105 035 -89 200 -89 200 -90 700 -1 500
Palvelujen os tot -21 818 -28 400 -28 400 -28 400 0
Aineet ja tarvikkeet -39 780 -45 600 -45 600 -46 600 -1 000
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -6 831 -12 100 -12 100 -8 700 3 400
Muut toim intakulut -120 0 0 0 0
Toimintakulut -173 584 -175 300 -175 300 -174 400 900
Toimintakate -95 527 -89 500 -89 500 -88 600 900 Talousarvion yleisperustelut Riihisalo tuottaa matkailu-, majoitus-, kokous- ja vapaa-aikapalveluja. Toiminnan muutokset Riihisalon kiinteistöt ja maa-alueet ovat teknisen keskuksen tekemän päätöksen mukaisesti myynnissä (tekla § 164/10.5.2011) ja sen tilanne ei vuoden 2013 osalta ole ennustettavissa. Talousarvio perustuu vuoden 2012 toimintaan ja tavoitteisiin. Epävarmuus Riihisalon kohtalosta vaikuttanee vuoden 2013 osalta sen tulo-jen vähenemisenä. Hankkeet - Henkilöstömuutokset - TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 2 2 2 2 Muut tunnusluvut Kausipaikat 78 68 75 75 Majoitusvrk 840 919 1 000 1 000 Saunat/h 770 732 1 000 800 Tilauskävijät 1 425 1 116 2 000 1 200
Talousarvio 2013 98
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TULOSALUE Nuorisoyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -639 840 -642 100 -642 100 -659 000 2,6
Tulot 68 835 46 300 46 300 46 300 - Netto -571 005 -595 800 -595 800 -612 700 2,8
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 37 254 0 0 0 0
Maksutuotot 225 3 300 3 300 3 300 0
Tuet ja avus tukset 27 873 37 500 37 500 37 500 0
Vuokratuotot 3 483 3 600 3 600 3 600 0
Muut toim intatuotot 0 1 900 1 900 1 900 0
Toimintatuotot 68 835 46 300 46 300 46 300 0
Henkilös tökulut -320 889 -328 900 -328 900 -332 600 -3 700
Palvelujen os tot -59 533 -68 500 -68 500 -77 900 -9 400
Aineet ja tarvikkeet -27 486 -22 000 -22 000 -29 700 -7 700
Avus tukset -52 399 -54 800 -54 800 -54 800 0
Vuokrakulut -175 521 -165 000 -165 000 -161 100 3 900
Muut toim intakulut -4 012 -2 900 -2 900 -2 900 0
Toimintakulut -639 840 -642 100 -642 100 -659 000 -16 900
Toimintakate -571 005 -595 800 -595 800 -612 700 -16 900 Talousarvion yleisperustelut Nuorisoyksikön perus- ja erityisnuorisotyön tuottamia palveluja ovat nuorisotilatoiminta, nuorisotapahtumat, nuorisotyö verkossa, liikkuva nuorisotyö, harrastekerhot, leirit ja retket, tieto- ja neuvontapalvelut ja kansain-välinen nuorisovaihto. Nuorisoyksikön ohjauksessa toimii nuorisovaltuusto. Yksikön hallinnoimat nuorisotilat ovat Nuorisokeskus Monari, Peltsin Clubi Peltosaaren koululla, Jukolan nuorisotila Jukolan koulun yhteydessä, Mäkikuja kerhotila ja Matkakeskuksen Liikeradalla sijaitseva tieto- ja neuvontapiste ja etsivän työn tukikohta. Nuorisoyksikkö vastaa kaupungin etsivästä työstä ja lakisääteisestä monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston toiminnasta. Erityisnuorisotyön työpanos on mukana monitoimijaisessa Ankkuri-tiimissä. Nuorisotyön avus-tuksin tuetaan nuorisoasumista 40 000 eurolla ja nuorisotyötä tekeviä yhdistyksiä 14 800 eurolla. Toiminnan muutokset Nuorisoyksikkö vastuulle on annettu lakisääteisen monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston toiminta. Kuntien lakisääteiselle nuorten ohjaus- ja palveluverkostolle on laissa annettu laajoja tehtäviä kuten tietojen kokoa-minen nuorten kasvu- ja elinoloista sekä nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamisen ja vaikuttavuu-den edistäminen. Nuorisolaissa säädetään myös etsivästä nuorisotyöstä, jonka tarkoituksena on tavoittaa tuen tarpeessa ole-vat nuoret ja auttaa heitä sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, jolla edistetään nuorten kasvua ja itsenäistymis-tä. Uusi nuorten tila ja etsivän nuorisotyön tukikohta on avattu Matkakeskuksen Liikeradalla, jonka sisäiset siivous- ja vuokrakustannukset 14 000 euroa sisältyvät esitykseen. Työyhteisön henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen työnohjauksellisesti on aloitettu vuo-den 2012 syksyllä ja toimintaa jatketaan vuonna 2013. Hankkeet Etsivän nuorisotyön kehittäminen Etsivä nuorisotyö on vakiintunut osaksi Riihimäellä tehtävää nuorisotyötä. Etsivää työtä tehdään Riihimäellä nuorten lähtökohdista käsin yhteistyössä eri toimijoiden, erityisesti Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammatti-koulutussäätiön kanssa. Etsivän nuorisotyön rahoittajana toimii Opetus- ja kulttuuriministeriö. Etsivän työn
Talousarvio 2013 99
tavoitteena on etsiä niitä avun ja ohjauksen tarpeessa olevia nuoria, jotka eivät jostain syystä ole palveluver-koston tarjoamien palvelujen piirissä tai eivät ole sitoutuneina niihin. Toiminta perustuu luottamukselliseen asiakaskontaktiin, eikä siihen sisälly velvoitteita. Asiakkaat ovat usein monenlaisen tuen tarpeessa, joten työ on pitkäkestoista ja tapahtuu pienin askelin. Keskeisin kohderyhmä on 16–25-vuotiaat nuoret. Valtionapua haetaan vuodeksi kerrallaan 30 000 euroa. Nuorisotilojen kalustuksen ja välineistön uusiminen Nuorisotilojen varustuksen merkitys on suuri. Asiakkaiden ja työntekijöiden viihtyvyyden takaamiseksi varus-tuksen pitää olla ajanmukaista ja tilojen viihtyvyyteen on panostettava. Koneet ja pelilaitteet vanhenevat no-pealla tahdilla ja kalustus kuluu kovassa käytössä, jolloin niiden uusiminen säännöllisin väliajoin on välttämä-töntä. Nuorisotyön budjetti on kuitenkin sen verran pieni, että ilman avustusta ei kaikkia tarpeellisia hankinto-jen kyetä tekemään. Avustusta haetaan Opetus- ja kulttuuriministeriöltä 3 000 euroa. Omarahoitusosuus on 3 000 euroa. Nuori Kulttuuri 2013 aluetapahtuman järjestäminen Riihimäen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskuksen nuorisoyksikkö on nimetty maaliskuussa 2013 järjes-tettävästä aluetapahtumasta vastaavaksi. Nuori Kulttuuri -toiminta kannustaa ja tukee lasten ja nuorten mo-nipuolista harrastamista kulttuurin eri aloilla. Nuori Kulttuuri on kulttuurisen nuorisotyön muoto, jolla voidaan rohkaista, kannustaa ja innostaa nuoria kulttuurisiin harrastuksiin asuinpaikasta, koulutuksesta, etnisestä, kielellisestä tai sosio-ekonomisesta taustasta riippumatta. Ely-keskuksen avustus 3 000 euroa. Lasten ja nuorten paikallinen harrastustoiminta Ely-keskus on myöntänyt ajalle 1.6.2012-31.5.2013 kerhotoimintaan avustusta 3 500 euroa. Avustus käyte-tään 7-18-vuotiaille tarkoitettuun säännölliseen viikoittain toteutettavaan harrastustoimintaan. Vuoden 2013 kerhotoimintaan avustuksesta käytetään 1 500 euroa. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta toimintakaudelle 2013-2014. Henkilöstömuutokset - TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7 7 6 6 Muut tunnusluvut Kävijät - tilaisuudet ja tapahtumat - 9 067 4 000 5 000 - Nuorisokeskus Monari 14 220 14 515 15 000 15 000 - Peltosaaren nuorisotila 3 990 3 297 4 000 4 000 - Jukolan nuorisotila 985 1 511 1 000 1 500 - harrastekerhojen kävijät 733 1 201 700 700 Nuorisovaltuuston kokousten lkm 13 11 10 10
Talousarvio 2013 100
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TULOSALUE Liikuntayksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -3 939 965 -3 799 200 -3 805 600 -3 741 700 1,7 -
Tulot 665 469 654 000 654 000 633 300 3,2 - Netto -3 274 496 -3 145 200 -3 151 600 -3 108 400 1,4 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 366 0 0 0 0
Maksutuotot 431 636 434 400 434 400 434 400 0
Tuet ja avus tukset 32 412 36 000 36 000 40 000 4 000
Vuokratuotot 189 443 183 600 183 600 158 900 -24 700
Muut toim intatuotot 11 612 0 0 0 0
Toimintatuotot 665 469 654 000 654 000 633 300 -20 700
Henkilös tökulut -1 356 621 -1 313 300 -1 313 300 -1 410 400 -97 100
Palvelujen os tot -442 059 -381 500 -381 500 -368 400 13 100
Aineet ja tarvikkeet -304 849 -273 000 -279 400 -273 000 6 400
Avus tukset -87 400 -89 600 -89 600 -89 600 0
Vuokrakulut -1 737 425 -1 738 100 -1 738 100 -1 596 600 141 500
Muut toim intakulut -11 611 -3 700 -3 700 -3 700 0
Toimintakulut -3 939 965 -3 799 200 -3 805 600 -3 741 700 63 900
Toimintakate -3 274 496 -3 145 200 -3 151 600 -3 108 400 43 200 Talousarvion yleisperustelut Liikuntayksikön määrärahoilla ylläpidetään ja hallinnoidaan kaupungin liikuntatiloja, urheilu-, ulkoilu- ja virkis-tysalueita sekä tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Liikuntayksikön tavoitteena on kuntalaisten terveyden edistäminen tarjoamalla aktiivisesti erityis- ja terveysliikuntapalveluja. Yhdistysten toimintaa tue-taan lapsiin ja nuoriin painottuvilla avustuksilla. Toiminnan muutokset Tekninen keskus hoitaa keskitetysti liiketilojen vuokrauksen ja niiden laskutuksen. Tämän vuoksi liikuntayksikön hallinnoimien liikuntatilojen yhteydessä olevien liiketilojen vuokratuotot 30 800 euroa ja sisäi-set vuokrakulut ovat siirtyneet näiden tilojen osalta tekniselle keskukselle. Esitys sisältää liikuntatilojen vuokratuottoihin lisäystä 7 000 euroa. Hankkeet Liikuntayksikölle myönnetyt valtionavustukset vuoden 2013 hankkeisiin ovat painottuneet terveysliikuntaan. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla Joulukuussa 2011 alkoi maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla kohdistuva Sportti Startti -hanke. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta vuodelle 2013. Hanke liikuttaa säännöllisesti viikoittain maahanmuuttajia 8:ssa eri ryhmässä. Projektityöntekijän palkkakuluihin esitetään 34 300 euroa vuodelle 2013, mikäli hank-keelle myönnetään jatkorahoitusta 30 000 euroa. Lisäksi esitys sisältää omarahoitusta hankkeen toiminta-menoihin 5 700 euroa. Lapset ja nuoret liikkeelle Ely-keskus on myöntänyt avustusta 10 000 euroa Lapset ja nuoret liikkeelle -hankkeelle ajalle 1.6.2012-30.6.2013. Vuoden 2013 osuus avustuksesta on 5 000 euroa. Hankkeen avulla aktivoidaan riihimäkeläisiä lapsia ja nuoria liikunnalliseen elämäntapaan, haetaan ja vakiinnutetaan toimintatapoja eri hallintokuntien vä-lillä sekä kolmannen sektorin kanssa (esim. välituntiliikunta kouluilla).
Talousarvio 2013 101
Kunnossa Kaiken Ikää -hanke Kunnossa Kaiken Ikää ohjelma myöntää avustuksia hankkeille vuosittain. Hankkeen tavoitteena on auttaa yli 40-vuotiaita aloittamaan liikkuvan ja liikunnallisen elämäntavan sekä arkisen liikkumisen ja liikunnan harras-tamisen avulla lisätä työikäisten ja ikääntyneiden terveyttä ja hyvinvointia. Viikoittain kokoontuvia liikunta-ryhmiä on 12. Vuodelle 2013 haetaan edelleen avustusta KKI-liikuntaryhmien ohjaukseen. Lapset ja nuoret liikkeelle sekä KKI-hankkeiden omarahoitusta esitykseen sisältyy 4 300 euroa. Henkilöstömuutokset Terveysliikuntakoordinaattorin toimeen on myönnetty palkkausmäärärahat ajalle 1.1.2010–31.12.2012. Ter-veysliikuntakoordinaattori edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia niin yksilö- kuin ryhmätasollakin. Hän vastaa terveysliikunnan suunnittelusta, organisoinnista ja ohjauksesta sekä koordinoi liikuntayksikön hank-keita. Terveysliikuntakoordinaattori kehittää hallintokuntien välistä terveyttä edistävää yhteistyötä ja seurayh-teistyötä. Terveysliikuntakoordinaattorin toimen palkkauksen jatkaminen mahdollistaa ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän työn jatkumisen. Toimen palkkausmenot lisäävät henkilöstökuluja 39 900 eurolla. Esitys sisältää terveysliikuntakoordinaattorin palkkausmäärärahan ajalle 1.1.-31.12.2013. Liikuntapaikkarakennusmestari jää eläkkeelle 31.12.2012. Vakanssi lakkautetaan 1.1.2013 alkaen ja siitä syntyy säästöä 52 800 euroa. Lisäksi esitys sisältää uimahallin henkilöstökulujen erilliskorvauksiin 12 200 euron tasokorotusta ja eläke-menoperusteisen maksun muutoksen 56 500 euroa. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 30,6 30,6 30,6 29,6
Muut tunnusluvut Käyttäjät - jäähalli 60 594 71 643 75 000 75 000 - Peltosaaren liikuntapuisto 39 270 31 754 25 000 40 000 - urheilupuisto 28 779 22 905 40 000 25 000 - urheilutalo 103 655 109 920 100 000 100 000 Kävijät - uimahalli 144 960 149 693 150 000 150 000 - maauimala 45 541 36946 35 000 35 000 Riutan laskettelurinteet - kausikortit 474 267 200 200 - hissiliput 1 280 1 424 1 000 1000 Liikunnanohjausryhmät lkm - erityisliikunta 20 20 20 20 - muu ohjattu liikunta 16 19 19 27
Talousarvio 2013 102
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TULOSALUE Suomen Lasimuseo (netto)
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -977 375 -969 600 -969 600 -988 300 1,9
Tulot 204 740 155 700 155 700 177 000 13,7 Netto -772 635 -813 900 -813 900 -811 300 0,3 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 103 781 90 000 90 000 90 000 0
Maksutuotot 62 820 50 100 50 100 50 100 0
Tuet ja avus tukset 24 540 5 000 5 000 35 000 30 000
Vuokratuotot 13 024 10 600 10 600 1 900 -8 700
Muut toim intatuotot 575 0 0 0 0
Toimintatuotot 204 740 155 700 155 700 177 000 21 300
Henkilös tökulut -390 281 -443 500 -443 500 -444 000 -500
Palvelujen os tot -115 782 -133 100 -133 100 -138 200 -5 100
Aineet ja tarvikkeet -59 489 -39 000 -39 000 -49 000 -10 000
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -406 517 -350 200 -350 200 -353 300 -3 100
Muut toim intakulut -5 306 -3 800 -3 800 -3 800 0
Toimintakulut -977 375 -969 600 -969 600 -988 300 -18 700
Toimintakate -772 635 -813 900 -813 900 -811 300 2 600 Talousarvion yleisperustelut Suomen lasimuseolle johtosäännöissä määritetyt perustehtävät tullaan ylläpitämään talousarvion puitteissa. Erillisnäyttelykustannuksiin on saatu vuosille 2012–2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus, jolla voi-daan ylläpitää valtakunnalliselta erikoismuseolta vaadittavat kansainväliset erikoisnäyttelyt. Tervehdyttämi-sen vaikutukset heijastuvat toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Toiminnan muutokset Lasimuseon toiminta ja näyttelyohjelma etenevät suunnitelman mukaisesti, ei muutostarpeita. Tekninen keskus hoitaa keskitetysti liiketilojen vuokrauksen ja niiden laskutuksen. Tämän vuoksi lasimuseon yhteydessä olevan liiketilan vuokratuotto 8 700 euroa ja sisäiset vuokrakulut ovat siirtyneet tekniselle kes-kukselle. Vuonna 2013 toteutetaan Suomen lasimuseon ja Riihimäen kaupunginmuseon kokoelmien vireillä ollut yh-teisvarastohanke. Hankkeen kustannusarvio on vielä kesken. Hankkeet Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt lasimuseolle valtionavustusta 60 000 euroa vuosille 2012–2013 erikoisnäyttelyntoiminnan ylläpitämiseen. Avustuksesta jää v. 2013 käytettäväksi n. 30 000 euroa. Esitykseen sisältyy toimintakuluihin lisäystä hankkeelle 30 000 euroa. Henkilöstömuutokset TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 10 10 10 Muut tunnusluvut Kävijät 21 131 20 379 20 000 20 000 Näyttelyt 9 7 8 7 Tutkimukset 2 1 2 2
Talousarvio 2013 103
TOIMIELIN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TULOSALUE Riihimäen kaupungin museot (netto)
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -665 434 -691 100 -691 100 -713 400 3,2
Tulot 64 868 35 800 35 800 43 600 21,8 Netto -600 566 -655 300 -655 300 -669 800 2,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 8 749 16 100 16 100 16 100 0
Maksutuotot 9 718 18 700 18 700 18 700 0
Tuet ja avus tukset 44 181 1 000 1 000 8 800 7 800
Vuokratuotot 1 732 0 0 0 0
Muut toim intatuotot 488 0 0 0 0
Toimintatuotot 64 868 35 800 35 800 43 600 7 800
Henkilös tökulut -302 462 -292 300 -292 300 -314 100 -21 800
Palvelujen os tot -82 475 -95 400 -95 400 -91 200 4 200
Aineet ja tarvikkeet -19 596 -29 800 -29 800 -29 800 0
Avus tukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -246 801 -264 600 -264 600 -269 300 -4 700
Muut toim intakulut -14 100 -9 000 -9 000 -9 000 0
Toimintakulut -665 434 -691 100 -691 100 -713 400 -22 300
Toimintakate -600 566 -655 300 -655 300 -669 800 -14 500 Talousarvion yleisperustelut Määrärahoilla toteutetaan yksikön molempien museoiden, kaupunginmuseon ja taidemuseon, perustehtävät: tallennus-, tutkimus-, julkaisu-, myyntitoiminta, kokoelmien hoito, museokasvatuksellinen työ ja tietopalvelu. Yhteistyöprojekteja toteutetaan muiden museoiden, kulttuuri- ja opetuslaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa. Museot osallistuvat paikallisten yleisötapahtumien järjestämiseen. Molemmissa museoissa järjeste-tään kolme erikoisnäyttelyä. Toiminnan muutokset Taidemuseon erikoisnäyttelyjen määrää vähennetään viidestä kolmeen. Resursseja suunnataan aikaisem-paa enemmän yleisötapahtumien järjestämiseen, Onni Oja –tutkimukseen ja kokoelmien hoitoon. Museoiden tietoliikenneyhteydet vaativat uudistamista. Käyttömaksut lisääntyvät 1 300 eurolla päivitettyjen nopeampien yhteyksien vuoksi. Hankkeet Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt vuodelle 2013 avustusta kaupungin museoille yhteensä 7 800 euroa projektihenkilöiden palkkakustannuksiin. Taidemuseolle on myönnetty 3 900 käytettäväksi kokoelma-teosten digitaaliseen kuvaamiseen ja viemiseen Muusa-järjestelmään sekä kaupunginmuseolle 3 900 euroa tekstiilikokoelman tietovarannon saattamiseen digitaaliseen muotoon. Esitykseen sisältyy kahden projektihenkilön palkkakustannukset 3 kuukauden ajalle, yhteensä 13 600 euroa. Henkilöstömuutokset -
Talousarvio 2013 104
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 7 7 6 6 Muut tunnusluvut Kävijät - Riihimäen kaupunginmuseo 4 795 5 853 5 000 5 000 - Riihimäen taidemuseo, 7 276 6 905 7 000 7 000 joista maksaneita 2 153 2 216 3 000 3 000 Näyttelyt - Riihimäen kaupunginmuseo 5 3 3 3 - Riihimäen taidemuseo
1 3 5 3
Talousarvio 2013 105
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -21 351 300 -21 793 100 -21 793 100 -22 855 900 4,9
Tulot 21 777 900 25 368 600 25 368 600 25 267 500 0,4 - Netto 426 600 3 575 500 3 575 500 2 411 600 32,6 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 2 922 600 3 124 300 3 124 300 3 043 700 -80 600
Maksutuotot 494 000 1 092 600 1 092 600 393 500 -699 100
Tuet ja avus tukset 374 800 287 000 287 000 354 100 67 100
Vuokratuotot 15 904 400 15 855 200 15 855 200 16 375 700 520 500
Muut toim intatuotot 2 082 100 5 009 500 5 009 500 5 100 500 91 000
Toimintatuotot 21 777 900 25 368 600 25 368 600 25 267 500 -101 100
Henkilös tökulut -8 365 000 -8 876 700 -8 876 700 -9 079 300 -202 600
Palvelujen os tot -5 555 100 -5 165 400 -5 165 400 -5 579 700 -414 300
Aineet ja tarvikkeet -3 846 800 -3 883 500 -3 883 500 -4 129 600 -246 100
Avus tukset -25 900 -26 700 -26 700 -23 800 2 900
Vuokrakulut -3 345 600 -3 787 000 -3 787 000 -3 984 700 -197 700
Muut toim intakulut -212 900 -53 800 -53 800 -58 800 -5 000
Toimintakulut -21 351 300 -21 793 100 -21 793 100 -22 855 900 -1 062 800
Toimintakate 426 600 3 575 500 3 575 500 2 411 600 -1 163 900 Talousarvion yleisperustelut Kaupunginvaltuuston päätöksen 10.10.2011 mukaisesti Tekninen keskus ja Ympäristökeskus yhdistyvät si-ten, että uusi Tekniikan ja ympäristön toimiala aloittaa toimintansa 1.1.2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden toimialan hallintomallin sekä toimialalle laaditun Tekniikan ja ympäristön toimialan johtosäännön 11.6.2012 sekä päätti, että johtosääntö astuu voimaan 1.1.2013.
Tekniikan ja ympäristön toimialasta huolehtivat tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta.
Teknisen lautakunnan tehtävät ovat kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, teknisistä toiminnois-ta ja kaupungin asunto-olojen kehittämisestä huolehtiminen. Pelastuspalvelut ostetaan Kanta-Hämeen pe-lastuslaitokselta. Teknisen lautakunnan alaisuudessa toimivat hallinto-, kaavoitus-, kartta- ja tontti-, tila- sekä katu- ja puistoyksiköt.
Ympäristölautakunta hoitaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Ympäristölauta-kunnan alaisuudessa toimivat ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontayksiköt.
Toiminnan muutokset Esitetään tulos- ja vastuualueittain Henkilöstömuutokset Esitetään tulos- ja vastuualueittain
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 212 214 210 212
Talousarvio 2013 106
TEKNINEN LAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Teknisen lautakunnan tehtävät ovat kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, teknisistä toiminnoista ja kaupungin asunto-olojen kehittämisestä huolehtiminen. Pelastuspalvelut ostetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Toimiala on jaettu kuuteen tulosalueeseen. Hallintoyksikkö huolehtii teknisen keskuksen hallinnon, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon sekä asunto-olojen kehittämisestä sekä teknisen keskuksen keskitetyistä hallinto-, talous- ja henkilöstö- palveluista ja tiedottamisesta sekä asuntojen isännöinnistä. Lisäksi tehtäviin kuuluvat aravalain ja muiden asuntotoimeen liittyvien lakien mukaan kunnalle kuuluvat valmistelu-, toimeenpano- ja valvontatehtävät. Asumispalvelut hoitaa vuokra-asuntojen välityksen kaupungin omistamien noin 1500 vuokra-asunnon osalta. Kaavoitusyksikkö huolehtii maankäytön ja ympäristön suunnittelusta, kaupunkikuvan kehittämisestä ja maa-aineslupien valmistelusta. Lisäksi kaavoitusyksikkö osallistuu toimintojen sijainnin ohjaukseen, ympäristön suunnitteluun, rakentamisen ohjaamiseen sekä maakuntakaavoitukseen. Yleiskaava on kaupunginvaltuus-ton hyväksymä vuodelta 1997. Yleiskaavan uusiminen on ajankohtainen. Asemakaava-alueen laajuus Rii-himäellä vuoden 2012 alussa oli noin 2 430 ha. Kartta- ja tonttiyksikkö huolehtii kaupungin maanhankinnasta ja luovutuksesta, maaomaisuuden hoidosta, mittaus- ja kartastotehtävistä, kiinteistöinsinöörille lain mukaan kuuluvista tehtävistä, kiinteistörekisteristä, ra-kentamiskehoituksista, sekä luonnonvaroista ja peltojen- ja metsästysoikeuksien vuokrauksesta. Lisäksi teh-täviin kuuluu tielautakunnan valmistelu ja toimeenpanotehtävät. Kaupungin maa-omaisuus on noin 2 000 ha. Tilayksikkö huolehtii kaupungin toimitilojen ja asuntojen sekä niihin liittyvien kiinteiden laitteiden suunnittelus-ta, rakennuttamisesta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja ylläpidosta. Lisäksi tilayksikkö huolehtii kau-pungin toimitilojen hankinnan ja vuokraamisen, sekä myyntipaikkojen vuokraamisen valmistelusta ja varas-tosta. Kiinteistökanta on noin 595 000 m3. Katu- ja puistoyksikkö huolehtii kaupungin katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden ja niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakennuttamisesta, rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta sekä kaupungin kulje-tus- ja konekalustosta sekä korjaamotoiminnasta. Lisäksi tehtäviin kuuluu liikennesuunnittelu, liikenneturval-lisuuden edistäminen ja joukkoliikenteen sekä jätehuollon järjestäminen ja metsätalous. Vuoden 2012 alussa oli katujen talvikunnossapidossa noin 253 km ja viheralueiden määrä 743 ha. Teknisen lautakunnan talousarvio sisältää Riihimäen kaupungin maksettavaksi määritellyn osuuden Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen menoista.
Kehittämiskohteet 2013 – 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino
- Energiatehokkuuden parantaminen - Tulopohjan vahvistaminen
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
- Toiminnan tehostaminen - Asiakaslähtöisyys
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö
- Henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisohjelma MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus
- Asemanseudun ja kaupunkikeskustan kehittäminen - Riittävä tonttitarjonta
Talousarvio 2013 107
- Liikennemuotojen tasapuolisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen - Viheralueiden kehittäminen
TALOUDELLINEN, TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN YHDYSKUNTARAKENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka
- Yleiskaavoitus - Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja tehostaminen - Riittävän raakamaavarannon turvaaminen
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 - 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari
Talouden tasapaino
Energiatehokkuuden paran-taminen
Energiakustannusten pienentäminen energiatehokkuussopimuksen toi-mintasuunnitelman mukaisesti.
Toimintasuunnitelman toimenpitei-den raportointi vuosiraportoinnin yh-teydessä. Kiinteistöjen energian kulutusseu-ranta hallintokunnittain vuosittain.
Tulopohjan vahvistaminen
Taksojen tarkistaminen vastaa-maan palvelujen tuottamisesta aiheutunei-ta kustannuksia. Realisoitavien kiinteistöjen ja osak-keiden myynti niiden vapauduttua vuokrakäytöstä. Bruttomyyntitavoite n.300 000 € euroa. Projektiluonteisten rahoitusmahdol-lisuuksien selvitys ja käyttö hankkei-siin.
Taksojen tarkistus kustannuskehi-tyksen muutoksen mukaisesti. Toteutuneet myynnit. Saatujen projektirahoituksien mää-rä.
Laadukas, kustannusteho-kas ja joustava palvelutar-jonta
Toiminnan tehostaminen Tuotantotapaselvityksen mukaiset toimenpiteet suoritettu.
Toteutuneet toimenpiteet.
Asiakaslähtöisyys
Yhteispalvelupisteen perustaminen. Palautejärjestelmän laajentaminen.
Toteutuneet palvelut yhdestä palve-lupisteestä. Palautemahdollisuuksien kattavuus.
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoittei-siin sitoutunut henkilöstö
Henkilöstön osaamisen ja joh-tamisen kehittämisohjelma
Toiminnan prosessikuvaukset Tehtävänkuvien tarkistaminen Henkilöstön osaamiskartoitus
Valmiusaste Valmiusaste Valmiusaste
Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus
Aseman seudun ja kaupunki-keskustan kehittäminen
Peltosaaren maankäytön toteutus-suunnitelmat valmiit. Keskustan liikennejärjestelmä- suunnitelma
Valmiusaste Valmiusaste
Talousarvio 2013 108
Kehittämiskohteet 2013 - 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari
Kaupunkikeskustan katujen sanee-raus
Saneeraus km/vuosi
Riittävä tonttitarjonta Luovutetaan: 40 omakotitonttia 4 rivi- ja kerrostalotonttia 5 yritystonttia
Luovutettujen tonttien määrä
Liikennemuotojen tasapuoli-suuden ja liikenteen sujuvuu-den parantaminen
Kevyen liikenteen väylien suunnitel-mallinen lisääminen, vähintään 1 km/vuosi. Risteysliikenteen toimivuuden paran-taminen, vähintään 1 risteys/vuosi.
Kevyen liikenteen väylien rakenta-miskm/vuosi. Saneerattujen risteysten lkm.
Viheralueiden kehittäminen Puistojen rakentaminen eri ikäryh-mille soveltuviksi.
Puistojen lukumäärä.
Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka
Yleiskaavoitus
Yleiskaavasuunnittelu käynnissä Yleiskaavan perusselvitysten teke-minen.
Valmiusaste. Riittävyys.
Kaupunkirakenteen tiivistämi-nen ja tehostaminen
Taajaman tiivistämiskohteita kaavoi-tusohjelmassa.
Aloitetut kaavoituskohteet / luku-määrä.
Riittävän raakamaavarannon turvaaminen
Maanostot kaupungin laajentumis- ja tiivistämiskohteiden osalta.
Ostetun maan määrä.
Talousarvio 2013 109
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -20 733 470 -21 107 200 -21 107 200 -22 205 000 5,2 Tulot 21 497 655 25 080 000 25 080 000 25 027 800 0,2 - Netto 764 185 3 972 800 3 972 800 2 822 800 28,9 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 2 862 630 3 062 200 3 062 200 3 042 700 -19 500
Maksutuotot 276 638 870 600 870 600 159 300 -711 300
Tuet ja avustukset 374 764 287 000 287 000 354 100 67 100
Vuokratuotot 15 904 354 15 855 200 15 855 200 16 375 700 520 500
Muut toimintatuotot 2 079 269 5 005 000 5 005 000 5 096 000 91 000
Toimintatuotot 21 497 655 25 080 000 25 080 000 25 027 800 -52 200
Henkilöstökulut -7 881 122 -8 349 100 -8 349 100 -8 555 100 -206 000
Palvelujen ostot -5 487 391 -5 071 300 -5 071 300 -5 492 100 -420 800
Aineet ja tarvikkeet -3 827 982 -3 868 000 -3 868 000 -4 114 900 -246 900
Avustukset -25 899 -26 700 -26 700 -23 800 2 900
Vuokrakulut -3 300 087 -3 740 000 -3 740 000 -3 962 000 -222 000
Muut toimintakulut -210 989 -52 100 -52 100 -57 100 -5 000
Toimintakulut -20 733 470 -21 107 200 -21 107 200 -22 205 000 -1 097 800
Toimintakate 764 185 3 972 800 3 972 800 2 822 800 -1 150 000 Talousarvion yleisperustelut Teknisen lautakunnan tehtävät ovat kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, teknisistä toiminnois-ta ja kaupungin asunto-olojen kehittämisestä huolehtiminen. Pelastuspalvelut ostetaan Kanta-Hämeen pe-lastuslaitokselta. Toimintakuluja kasvattavat erityisesti lämpöenergian, sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu, ostopalvelujen yleinen kustannustason nousu sekä asuin-, toimi ja liiketilojen vastikkeiden ja vuokrien nousu. Toiminnan muutokset Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti Tekninen keskus ja Ympäristökeskus yhdistyvät siten, että uusi Tekniikan ja ympäristön toimiala aloittaa toimintansa 1.1.2013. Tekniikan ja ympäristön toimialan yhteinen palvelupiste aloittaa toimintansa Yritystalossa vuoden 2013 aikana. Metsätalouden hoito siirtyy kartta- ja tonttiyksiköstä kokonaisuudessaan katu- ja puistoyksikön vastattavaksi. Hankkeet Peltosaari-projektiin kuuluvana toteutetaan: Nuoret Esiin –hanke (ELY), Asumisen uudistamisen ohjelma (ARA), EU-Urban hanke (TEKES, VTT), ja Asuinalueiden syrjäytymisen ehkäisy (YM, STM). Henkilöstömuutokset Teknisen keskuksen tuottavuuden kehittämiseksi toimintatapoja kehitetään ja henkilöresursseja kohdistetaan uudelleen. Hallintoyksikön asumispalveluista vähennetään yksi vakanssi ja katu- ja puistoyksikön joukkolii-kennekoordinaattorin tehtävää ei jatketa vuodelle 2013. Yleiskaavatyön etenemisen varmistamiseksi esite-tään yleiskaava-arkkitehdin viran perustamista kaavoitusyksikköön. Kaupungin eri hallintokuntien paikkatie-toasioiden kehittämiseen ja koordinointiin esitetään paikkatietokoordinaattorin viran perustamista kartta- ja tonttiyksikköön. Peltosaari-projektiin, Nuoret Esiin-hankkeeseen, joka jatkuu 2014 vuoteen asti, on otettu projektityöntekijä.
Talousarvio 2013 110
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 203 204 200 199
Talousarvio 2013 111
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Hallintoyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 216 021 -866 900 -866 900 -930 300 7,3 Tulot 245 073 90 500 90 500 156 300 72,7 Netto -970 948 -776 400 -776 400 -774 000 0,3 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 53 774 55 000 55 000 53 700 -1 300
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 176 519 24 000 24 000 91 100 67 100
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 14 780 11 500 11 500 11 500 0
Toimintatuotot 245 073 90 500 90 500 156 300 65 800
Henkilöstökulut -631 361 -637 400 -637 400 -676 400 -39 000
Palvelujen ostot -480 836 -116 500 -116 500 -132 100 -15 600
Aineet ja tarvikkeet -22 496 -49 400 -49 400 -45 900 3 500
Avustukset -16 191 -17 000 -17 000 -14 500 2 500
Vuokrakulut -55 402 -42 500 -42 500 -52 300 -9 800
Muut toimintakulut -9 735 -4 100 -4 100 -9 100 -5 000
Toimintakulut -1 216 021 -866 900 -866 900 -930 300 -63 400
Toimintakate -970 948 -776 400 -776 400 -774 000 2 400 Talousarvion yleisperustelut Määrärahat sisältävät teknisen lautakunnan päätöksentekopalvelut, teknisen keskuksen keskitetyt talous- ja henkilöstöpalvelut sekä asumisen palvelut ja Peltosaariprojektin. Asumispalveluiden uudelleenjärjestelyillä ja palvelujen keskittämisellä pyritään kustannusten säästöön. Pel-tosaariprojektin hankkeilla haetaan jopa hallintokuntarajoja ylittäviä säästöjä, nuorten työllistämisen ja sosi-aalisen syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi. Alueen vetovoimaisuuden lisäämisen vaikutukset tulevat nä-kymään pidemmällä aikavälillä hankkeiden toteutuksesta. Toiminnan muutokset Toimintakatteen muutos 2.400 € aiheutuu seuraavista menoeristä:
- Kotikulmalta hankitaan asiakaspalveluja asumispalveluihin - Peltosaariprojekti jatkuu, käynnistetään uusia hankkeita edellyttäen ulkopuolista rahoitusta - yhden yhteisen asiakaspalvelupisteen organisoiminen tekniseen keskukseen - sähköiseen kokouskäytäntöön siirtyminen.
Hankkeet Nuoret esiin –hanke (ELY), Asumisen uudistamisen ohjelma (ARA), EU-Urban hanke (TEKES, VTT), Asuin-alueiden syrjäytymisen ehkäisy (YM, STM) Henkilöstömuutokset
- Teknisen keskuksen hallintopalveluihin on palkkoihin sisällytetty kahvitarjoilujen järjestämistä varten 44 % ruokapalvelutyöntekijän palkkakuluja n. 14 000 €. Asumispalveluista on vähennetty yhden pal-velusihteerin palkkaosuus Kotikulmalta hankittavia asiakaspalveluja varten, asiantuntijapalvelumää-rärahoja varattiin 50 % palvelujen ostamiseen Kotikulmalta. Keskushallinnosta hallintokuntiin budjet-tivuodelle siirretyt lähettikustannukset aiheuttavat 5 000 € palveluiden oston kasvun aiempaan toi-mintaan nähden.
- Peltosaariprojektin palkkamenot kasvavat n. 47 000 € ollen 152 000 euroa ja saatavat toiminta-avustukset kasvavat n. 67 000 €. Toimintakulut ovat 208 600 € ja toimintatuotot 91 100 €. Toiminta-kate on -117 500 €, joka on 8 300 € parempi kuin kuluvana vuonna
Talousarvio 2013 112
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 10 9 9 8
Talousarvio 2013 113
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Kaavoitusyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -495 417 -540 700 -540 700 -693 500 28,3 Tulot 37 491 40 000 40 000 40 500 1,3 Netto -457 926 -500 700 -500 700 -653 000 30,4
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 138 0 0 0 0
Maksutuotot 30 955 40 000 40 000 40 500 500
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 6 398 0 0 0 0
Toimintatuotot 37 491 40 000 40 000 40 500 500
Henkilöstökulut -412 576 -397 000 -397 000 -512 900 -115 900
Palvelujen ostot -45 351 -125 800 -125 800 -158 500 -32 700
Aineet ja tarvikkeet -11 300 -5 700 -5 700 -10 100 -4 400
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -11 900 -11 600 -11 600 -11 400 200
Muut toimintakulut -14 290 -600 -600 -600 0
Toimintakulut -495 417 -540 700 -540 700 -693 500 -152 800
Toimintakate -457 926 -500 700 -500 700 -653 000 -152 300 Talousarvion yleisperustelut Asemakaavoituksella vastataan pääosin asumisen ja elinkeinoelämän tonttien kysyntään. Asemakaavojen ja niihin tarvittavien selvitysten laadinta sitoo valtaosan työvoimasta. Kaupungin omakotitonttien kysynnän vuoksi uusia omakotialueita on kaavoitettava joka vuosi. Elinkeinoelämän kiinnostus Riihimäelle sijoittumi-seen ja laajentamiseen aiheuttaa lisääntyvää tarvetta elinkeinoalueiden kaavoittamiseen.
Vuonna 1997 kaupunginvaltuustossa hyväksytty yleiskaava Riihimäki 2010 on päivitettävä. Ajan tasalla
olevan yleiskaavan puuttuminen hidastaa ja osin estää uusien alueiden, esim. Riihimäenportin asemakaa-voittamista tällä hetkellä. Riihimäenportista saatavien uusien tonttien arvoksi voidaan arvioida n. 2 milj. eu-roa. Tämän lisäksi uusi elinkeinoalue tuo paitsi verotuloja, myös työpaikkoja.
Kaupunkirakenteen kehittäminen ja ylläpitäminen asumista, vapaa-aikaa ja elinkeinoelämää palvelevana edellyttää koko kaupungin kattavan yleispiirteisen suunnitelman laatimista ja ajan tasalla olevaa strategisten tavoitteiden määrittelemistä. Pitkän aikavälin strateginen suunnittelu on olennaisen tärkeää kaupungin kas-vun ja kehittämisedellytysten kannalta. Pitkän aikavälin suunnitelmia tarvitaan myös maanhankinnan koor-
dinointiin. Taloudessa vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja kokonaisvaltaisia.
Toiminnan muutokset Yleiskaavatyön vetäjäksi tarvitaan kokopäivätoiminen työntekijä. Rekrytointivaiheen ajaksi yleiskaavoitusta varten on merkitty 30 000 euroa asiantuntijapalvelurahaa. Yleiskaavan vaatimiin selvityksiin on merkitty 20 000 euroa. Yleiskaavan materiaalin valmistuminen aiheuttaa painokuluihin lisäystarpeen, 4 000 euroa. Teken sisäisiin kopiointikuluihin on merkitty 11 200 euroa eli 82 % korotusta hintojen nousua vastaavasti. Tekla Gis ohjelmiston poikkeusluparekisterin käyttöönottoa varten on varattu 3 000 euroa asiantuntijarahaa.
Talousarvio 2013 114
Hankkeet Peltosaariprojektissa yleissuunnitelmaa tarkennetaan ja työtä jatketaan toteuttajien kanssa yhteistyössä. Peltosaaren kehittäminen vaatii kaupunkisuunnittelun vahvaa panostusta. Henkilöstömuutokset
- yleiskaava-arkkitehti 45 000 - tilapäisen työvoiman palkkaukseen lisäystä opiskelija palkkaamiseksi 5 000 - henkilöstömenojen tarkistukset ja korotus n. 2 % 14 000 - Varhe-maksut 51 000
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 6 7 7 8
Talousarvio 2013 115
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Kartta- ja tonttiyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 188 651 -1 168 400 -1 168 400 -1 199 400 2,7 Tulot 3 325 442 6 722 800 6 722 800 6 202 200 7,7 - Netto 2 136 791 5 554 400 5 554 400 5 002 800 9,9 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 218 948 215 500 215 500 115 700 -99 800
Maksutuotot 245 683 830 600 830 600 118 800 -711 800
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 878 879 740 000 740 000 940 000 200 000
Muut toimintatuotot 1 981 932 4 936 700 4 936 700 5 027 700 91 000
Toimintatuotot 3 325 442 6 722 800 6 722 800 6 202 200 -520 600
Henkilöstökulut -776 221 -853 400 -853 400 -843 800 9 600
Palvelujen ostot -212 169 -216 600 -216 600 -266 900 -50 300
Aineet ja tarvikkeet -27 056 -34 100 -34 100 -15 000 19 100
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -46 302 -60 300 -60 300 -69 700 -9 400
Muut toimintakulut -126 903 -4 000 -4 000 -4 000 0
Toimintakulut -1 188 651 -1 168 400 -1 168 400 -1 199 400 -31 000
Toimintakate 2 136 791 5 554 400 5 554 400 5 002 800 -551 600 Talousarvion yleisperustelut
Yksikön määrärahoilla toteutetaan kaupungin maanhankinta sekä kiinteän omaisuuden luovutukset, maaomaisuuden hoito, mittaus-, kartasto- ja paikkatietotehtävät, kaupungin suorittamat kiinteistötoimi-tukset sekä yksityisteihin liittyvät tielautakunnan valmistelu- ja ohjaustehtävät.
Toiminnan muutokset
- Talousarvion keskeisin muutos on metsätalouden siirtyminen kokonaisuudessaan katu- ja puistoyksik-köön, tulot 101.000 euroa ja menot 50.200 euroa
- Tuotot: o Myyntituotoista metsänmyyntitulot siirretty katu- ja puistoyksikköön o Maksutuotoista on vähennetty maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset, jotka olivat vuoden 2012 kertaluontoisia tuloja o Muut toimintatuotot sisältävät pääosin käyttöomaisuuden myyntivoittoja. Vuoden 2013 arvio näistä on seuraava:
- omakoti- ja rivitalotontit n. 0,7 milj. - kerrostalotontit .n. 0,3 milj. - elinkeinotoiminnan tontit n. 2,7 milj. - Riihisalo n. 1,0 milj.
- Kulut: o Henkilöstökuluissa huomioitu paikkatietokoordinaattorin palkkaus; o Asiantuntijapalveluissa kulut pohjaavat vuoden 2013 suunniteltuun toimintaan. Palvelumäärä-
rahat sisältävät myös varauksen myytävien tonttien osalta olemassa oleviin kunnostustar-peisiin:
� Lasilan alueen tonteilla sijaitsevan vanhan tenniskentän poistaminen. � Merkosin alueella, vuokratulla elinkeinotontilla, sijaitsevan vanhan, kivijalkaa lukuun
ottamatta puretun rakennuksen kivijalan poistaminen. o Vuokrakulujen osalta kulujen kasvu selittyy teknisen käyttöikänsä päätepisteen saavuttaneen
takymetrin korvaamisella leasing-sopimukseen pohjaavalla laitteella.
Talousarvio 2013 116
Hankkeet Henkilöstömuutokset Talousarvioesitykseen sisältyy uusi paikkatietokoordinaattorin toimi. Toimi on välttämätön resurssi, jotta Rii-himäen kaupunki tarvitsee saavuttaakseen Inspire –direktiivin pohjalta asetetun kansallisen lainsäädännön tavoitteet paikkatietojen tuottamisessa ja luovuttamisessa. Lisäksi toimi muodostaa keskeisen resurssin kaikkien hallintokuntien paikkatietotarpeiden saattamisessa vastaamaan tämän päivän vaatimuksia palvelu-tarjonnassa internetin välityksellä ja mahdollistaa säästöjä siirryttäessä sähköisiin palveluihin. Paikkatieto-palvelut ovat myös kaupungille imagokysymys – osaavaan ja nykyaikaiseen verkkopalveluun kuuluvat paik-katietopalvelut, joita ei kyetä ilman tätä resurssia toteuttamaan. Riihimäen Veden tarvitsemat vesihuollon verkostojen tarkemittaukset on ostettu teknisen keskuksen kartta- ja tonttipalveluilta. Viime vuosina yksi mittaryhmä, kartoittaja ja mittamies, on työskennellyt kokonaan Riihi-mäen Vedelle. Vuoden 2013 alusta mittaryhmä siirtyy Riihimäen Veden alaisuuteen. TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 21 22 20 19 Muut tunnusluvut Tonttien luovutus 160 53 51 55 Kiinteistötoimitukset 61 67 65 65
Talousarvio 2013 117
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Tilayksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -9 814 801 -10 403 300 -10 403 300 -11 013 500 5,9 Tulot 16 224 210 16 425 700 16 425 700 16 751 400 2,0 Netto 6 409 409 6 022 400 6 022 400 5 737 900 4,7 -
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 2 161 408 2 265 900 2 265 900 2 286 100 20 200
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 3 095 17 000 17 000 17 000 0
Vuokratuotot 13 995 796 14 088 700 14 088 700 14 394 200 305 500
Muut toimintatuotot 63 911 54 100 54 100 54 100 0
Toimintatuotot 16 224 210 16 425 700 16 425 700 16 751 400 325 700
Henkilöstökulut -3 312 456 -3 619 700 -3 619 700 -3 679 000 -59 300
Palvelujen ostot -1 402 224 -1 347 600 -1 347 600 -1 472 900 -125 300
Aineet ja tarvikkeet -2 501 519 -2 536 200 -2 536 200 -2 759 200 -223 000
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -2 567 915 -2 874 100 -2 874 100 -3 076 700 -202 600
Muut toimintakulut -30 687 -25 700 -25 700 -25 700 0
Toimintakulut -9 814 801 -10 403 300 -10 403 300 -11 013 500 -610 200
Toimintakate 6 409 409 6 022 400 6 022 400 5 737 900 -284 500 Talousarvion yleisperustelut Tilayksikkö huolehtii kaupungin kiinteistöjen uudisrakennus-, perusparannus- ja kunnossapitohankkeiden ra-kennuttamisesta, suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä kiinteistöjen ylläpidosta. Lisäksi tilayksikkö huolehtii vuokraustoiminnasta ja varastotoiminnasta sekä kesäisin matonpesupaikasta. Talouden tervehdyttämisen osalta tilayksikkö koordinoi koko kaupungin energiatehokkuussopimuksen toi-mintasuunnitelman toteuttamista eri hallintokunnissa ja kaupungin eri tytäryhtiöiden välillä. Toiminnan muutokset
- Asuntojen ja liiketilojen vuokratuotot nousevat 61 000 euroa ja muiden rakennusten vuokratuotot nou-sevat n. 265 000 euroa, mikä johtuu sisäisten vuokrien jälleenhankinta-arvojen indeksitarkastuksesta.
- Henkilöstökuluihin on laskettu 2 %:n yleiskorotus. - Palveluiden ostossa menojen lisäys on 125 000 euroa, mikä koostuu asiantuntijapalveluiden noususta
lähinnä kiinteistöihin tehtävien sisäilmamittaus- ja tutkimustöistä. Palvelumenojen lisäykseen on las-kettu vakuutusmaksujen, jätevesimaksujen ja jätteenkuljetuksen käsittelymaksujen hinnankorotukset sekä turvapalveluiden lisääntyminen ja kustannusten nousu.
- Aineiden ja tarvikkeiden kustannusnousu on 223 000 euroa, lähinnä lämmityskustannusten huomatta-vaa nousua 95 000 euroa sekä sähköenergian kustannusten nousu 128 000 euroa. Näiden kustan-nuksien nousut johtuvat lähinnä valtakunnallisesta kiinteistön ylläpitokustannusten huomattavasta noususta viime vuosina sekä sähköenergian kulutuksen lisäyksenä uusien ja saneerattujen kiinteistö-jen osalta. Harjunrinteen koulun saneeraus valmistuu 30.11.2012, joka tulee rakennusten ylläpitoon täysimääräisenä vuona 2013 lämmityksen, veden, sähkön ja siivouskustannusten osalta. Siivousmitoi-tuksen osalta Harjunrinteen koulu vaatii noin viiden henkilön työvuoden verran henkilökuntaa.
- Vuokrakulujen nousu 203 000 euroa koostuu asuinrakennusten ja liiketilojen vastikkeiden noususta, lähinnä kiinteistöjen ylläpitokustannusten huomattavasta noususta. ( kiinteistöjen ylläpidon kustannus-indeksi on noussut vuodessa 6,4 %.) Kierrätyskeskus ja pajatoiminnan uudet vuokratilat 88 000 euroa.
Talousarvio 2013 118
Hankkeet - Henkilöstömuutokset - TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 100 100 98 98 Muut tunnusluvut Rakennusten kunnossapito €/rm3/v
1,79 1,68 1,75 1,79
Kiinteistön hoito €/rm3/v 5,52
5,68
5,55
6,08
Siivous €/sm2/v
23,77 22,97 25,50 25,36
Talousarvio 2013 119
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Katu- ja puistoyksikkö
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -6 175 281 -6 287 500 -6 287 500 -6 455 100 2,7 Tulot 1 665 439 1 801 000 1 801 000 1 877 400 4,2 Netto -4 509 842 -4 486 500 -4 486 500 -4 577 700 2,0
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 428 362 525 800 525 800 587 200 61 400
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 195 150 246 000 246 000 246 000 0
Vuokratuotot 1 029 679 1 026 500 1 026 500 1 041 500 15 000
Muut toimintatuotot 12 248 2 700 2 700 2 700 0
Toimintatuotot 1 665 439 1 801 000 1 801 000 1 877 400 76 400
Henkilöstökulut -2 567 347 -2 660 400 -2 660 400 -2 656 600 3 800
Palvelujen ostot -1 684 673 -1 605 600 -1 605 600 -1 734 900 -129 300
Aineet ja tarvikkeet -1 265 611 -1 242 600 -1 242 600 -1 284 700 -42 100
Avustukset -9 708 -9 700 -9 700 -9 300 400
Vuokrakulut -618 568 -751 500 -751 500 -751 900 -400
Muut toimintakulut -29 374 -17 700 -17 700 -17 700 0
Toimintakulut -6 175 281 -6 287 500 -6 287 500 -6 455 100 -167 600
Toimintakate -4 509 842 -4 486 500 -4 486 500 -4 577 700 -91 200 Talousarvion yleisperustelut Esitetyllä rahoituksella katu- ja puistoyksikkö suunnittelee, rakentaa ja kunnossapitää yleisiä katu- ja viher-alueita sekä tuottaa tähän tarvittavat tukipalvelut kuten kone-, kuljetus- ja korjaamopalvelut. Lisäksi esitetyllä rahoituksella yksikkö järjestää Riihimäen kaupungin joukkoliikenne- ja jätehuoltopalvelut. Toiminnan muutokset Kaupungin omistamat metsäalueet siirtyvät kartta- ja tonttiyksiköltä katu- ja puistoyksikön hoitoon ja ylläpi-toon. Metsätaloudesta aiheutuvat toiminnot kasvattavat yksikön palveluiden ostoa noin 50 000 eurolla ja li-säävät yksikön myyntituottoja noin 100 000 eurolla. Joukkoliikennekoordinaattorin rahoitus päättyy 31.8.2012 eikä kyseistä tehtävää esitetä jatkettavaksi, jolloin henkilöstökuluja säästyy noin 50 000 euroa. Yksikön hen-kilöstökuluja lisää kuitenkin merkittävästi henkilöstökuluihin kuuluvan Varhe-maksun nousu noin 80 000 eu-rolla. Energian kuten sähkön ja polttoaineiden yleiset hinnankorotukset lisäävät yksikön aineiden ja tarvikkeiden ostoja 40 000 euroa. Vanhenevan pienkaluston ja –koneiden uusimistarve lisää aineiden ja tarvikkeiden os-toja 20 000 euroa sekä ikääntyvän kaluston kunnossapito ja korjauskulut lisäävät palveluiden ostoja 22 000 euroa. Matkustus- ja kuljetuspalveluiden kallistuminen lisää yksikön palveluiden ostoja 55 000 euroa. Atk- ohjelmistojen käyttö ja lisenssimaksuista aiheutuva palveluiden ostojen kasvuun on varattu 10 000 euroa enemmän. Rakentamispalveluiden ja asiantuntijapalveluiden aiheuttama palveluiden ostojen kallistuminen on noin 45 000 sekä muiden erittelemättömien palveluiden kallistuminen 7 000 euroa. Hankkeet
Talousarvio 2013 120
Henkilöstömuutokset
Henkilöstöresursseihin ei esitetä muutoksia. 1.2.2013 alkaen vapautuvaa kunnallistekniikan suunnitteli-jan vakanssia ei täytetä, eikä tähän ole varattu määrärahoja.
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 66 66 66 66 Muut tunnusluvut Katujen kunnossapito euroa/katu/ km 5 119 4 555 5 000 5 000 Katuvalaistuksen sähkö euroa/valopiste 69 62,3 65 65 Viheralueiden hoito € / ha 1 690 1 635 1 700 1 700
Talousarvio 2013 121
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE TEKNINEN LAUTAKUNTA VASTUUALUE Pelastustoiminta
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -1 843 299 -1 840 400 -1 840 400 -1 913 200 4,0 Tulot 0 0 0 0Netto -1 843 299 -1 840 400 -1 840 400 -1 913 200 4,0
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 0 0 0 0 0
Maksutuotot 0 0 0 0 0
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 0 0 0 0 0
Toimintatuotot 0 0 0 0 0
Henkilöstökulut -181 161 -181 200 -181 200 -186 400 -5 200
Palvelujen ostot * -1 662 138 -1 659 200 -1 659 200 -1 726 800 -67 600
Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 0
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut 0 0 0 0 0
Muut toimintakulut 0 0 0 0 0
Toimintakulut -1 843 299 -1 840 400 -1 840 400 -1 913 200 -72 800
Toimintakate -1 843 299 -1 840 400 -1 840 400 -1 913 200 -72 800 Talousarvion yleisperustelut Pelastuspalvelut ostetaan Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Toiminnan muutokset Pelastuslautakunta 5.9.2012 § 30; Riihimäen maksuosuus 2013 pelastustoiminnan käyttömenoihin. Henkilöstömenot muodostuvat Eläkemenoperusteisista maksuista.
Talousarvio 2013 122
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Ympäristölautakunta hoitaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojelu käsittää viranomaisvalvonnan lisäksi ympäristönsuojelun edistämiseen ja ympäristön ti-lan seurantaan liittyvät velvoitteet, ympäristöneuvonnan ja –valistuksen tehtävät sekä kierrätyskeskuksen toiminnan. Ympäristölainsäädännön jatkuva uudistuminen, lisääntyvät viranomaistehtävät sekä toisaalta alati kasvava yhteistyötarve ja –vaatimus niin kaupungin organisaation sisällä kuin myös ulkoisten sidosryhmien suunnasta tuo toiminnalle jatkuvaa haastetta. Myös sähköisen paikkatiedon hallinta on yksi keskeinen osaamisen haasteista. Henkilöstön osaamisen ylläpito ja kehittäminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Lakisääteinen ympäristöntilan seuranta edellyttää ulkopuolisilta asiantuntijoilta tilattavia tutkimuksia ja selvi-tyksiä. Rakennusvalvonnan pääasiallisiin tehtäviin kuuluu neuvontatyö, rakennuslupamenettely, rakennustyön ai-kainen valvonta ja rakennetun ympäristön jatkuva valvonta. Jatkuvasti uudistuvat säännökset edellyttävät koulutusta ja perehdyttämistä sekä lisääntyvää neuvontaa. Erityisesti rakennusten energian kulutuksen vä-hentämiseen tähtäävien määräysten ja ohjeiden lisääntymistä ja muuttumista tapahtuu lähes vuosittain.
Kehittämiskohteet 2013 - 2015 TOIMIVAT PALVELUT Talouden tasapaino Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisen taksoja tarkistetaan vähintään kustannuskehitystä vastaavasti. Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta Tehokkaalla ja suunnitelmallisella ympäristövalvonnalla ja neuvonnalla sekä ajantasaisella ympäristöntilan seurannalla ennalta ehkäistään ympäristön kuormitusta ja tuotetaan ajantasaista tietoa Riihimäen ympäris-töntilasta. Lähi vuosien tavoitteena on ulottaa suunnitelmallinen valvonta ja neuvonta kaikkiin vaarallisia jät-teitä tuottaviin laitoksiin sekä pitää ympäristölupien ja –ilmoitusten käsittelyajat kohtuullisina. Valvontatiedon hallintaa parannetaan ottamalla ympäristövalvontasovellus tehokkaaseen käyttöön. Ympäristötietoisuutta edistetään sidosryhmäyhteistyön, kehittämishankkeiden sekä kaupungin ympäristöjärjestelmän ja ilmasto-strategian avulla. Kierrätyskeskuksen toimintaa kehitetään mahdollisesti yhdistämällä toiminta jo vuoden 2013 alussa kaupungin kuntouttavaan työpajatoimintaan. Suunnitelmallisen rakennuslupahakemusten käsittelyn avulla pidetään lupien käsittelyajat kohtuullisina. Ra-kennusvalvonnassa toimintalinjana on edistää rakennetun ympäristön ja rakennushankkeiden toteutumista suunnitellusti ja kaupunkikuvan kannalta onnistuneesti asiantuntevan neuvonnan ja opastuksen avulla. Asiantunteva palvelu kuntalaisille turvataan huolehtimalla henkilöstön koulutuksesta ja hyvinvoinnista. Ympä-ristönsuojelun toimistotehtävien ja arkistoinnin asianmukainen hoitaminen edellyttää myös jatkossa toimis-tosihteerin työpanosta. MENESTYVIÄ YRITYKSIÄ, OSAAVIA IHMISIÄ Riihimäestä vetovoimainen seutukeskus Tehokkaalla valvonnalla ja neuvonnalla ennaltaehkäistään ympäristön pilaantumista ja roskaantumista. Kau-pungin viihtyisyyttä ja siisteyttä pyritään lisäämään hallintokuntien yhteisellä ”Siisti Riksu” –kampanjalla. Ym-päristöntilassa tapahtuvia muutoksia seurataan suunnitelmallisesti ja tuloksista tiedotetaan kaupunkilaisia. Myös Reilun kaupan kaupunki –arvonimen edellyttämää tiedotusta tehostetaan. Rakennuslupaneuvonnalla ja lupahakemusten käsittelyn ja rakennustyön aikaisen valvonnan yhteydessä edistetään energiatehokkaan rakentamistavan käyttämistä sekä hyvän, esteettömän ympäristön ja viihtyisän kaupunkikuvan syntymistä.
Talousarvio 2013 123
TALOUDELLINEN (TIIVIS JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN MUKAINEN) YHDYSKUNTARA-KENNE Hallittu maa- ja kaavoituspolitiikka Osallistutaan aktiivisesti kaavojen ja niihin liittyvien selvitysten laadintaan. Kaavoituksessa vaikutetaan ym-päristönäkökohtien huomioimiseksi ja arvokkaiden luontokohteiden ja rakennettujen ympäristöjen säilymi-seksi sekä hyvän kaupunkikuvan syntymiseksi. Myös hulevesien hallintaan kiinnitetään lisääntyvää huomiota niin kaavoituksessa kuin lupakäsittelyissä. Ympäristöriskien pienentämiseksi osallistutaan öljysäiliöriskien hallintaan tähtäävään TANKKI-hankkeeseen ja tehostetaan pohjavesialueen riskitoimintojen valvontaa. Ympäristöriskien ja -vaikutusten arviointia tehoste-taan myös kaupungin omassa toiminnassa osana ympäristöjärjestelmää. Tulevien vuosien haasteet liittyvät ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja muutokseen varautumiseen, myös energian säästöön ja energiatehokkuuteen liittyvät asiat nousevat entistä enemmän esille kaikessa kaupun-gin toiminnassa. Yksiköiden ympäristövastaavia tuetaan ja koulutetaan ilmastoon ja energian säästöön liitty-vissä asioissa. Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi kaupungin ilmastoryhmän toimintaa sekä ilmastostrate-gian toteutusta ja seurantaa. Rakennusvalvonnan neuvontatyössä opastetaan ja kannustetaan rakennuslu-van hakijoita energiatehokkaiden rakenne- ja laiteratkaisujen käyttöön. Rakennuslupavaiheessa edellyte-tään, että hakemukseen liitetään määräysten mukaiset energiaselvitykset. Toiminnalliset tavoitteet 2013 Toiminnallisten tavoitteiden osalta kokonaisvastuu on rakennusvalvonnan osalta rakennustarkastajalla ja ympäristönsuojelun osalta ympäristönsuojelupäälliköllä. Kehittämiskohteet 2013 – 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
Ympäristövalvonta ja neuvonta Ympäristövalvontasovelluksen hy-vä hallinta ja tehokas käyttö
Ympäristövalvontasovelluksen käyttöaste
Rakennuslupien käsittely Rakennuslupien käsittelyaikojen kohtuullisena pitäminen
Käsittelyaikojen seuranta, viranhaltijan myöntämistä luvista 95 % käsitellään 5 viikossa
Riihimäestä vetovoimainen seu-tukeskus
Viihtyisä kaupunkikuva Rakennetun ja muun ympäristön valvonta, roskaantumisen ehkäisy
Valvonnan yhteydessä annettujen kehotusten noudattamisaste 80 %, Siisti Riksu –kampanjan toimenpiteet
Hallittu maa- ja kaavoituspoli-tiikka
Ilmastonmuutos Ilmastostrategian toteutus ja seu-ranta, työn koordinointi
Toteutumisen raportointi ympäris-töraportissa
Ympäristöhallintajärjestelmä Ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi kaupungin ympäristöjärjestelmätyötä. Ympäristöjärjestelmän koordinoin-tiin ja raportointiin liittyvät menoerät sisältyvät ympäristölautakunnan talousarvioon. Työn tavoitteet sisältyvät ympäristölautakunnan kehittämiskohteisiin ja toiminnallisiin tavoitteisiin.
Talousarvio 2013 124
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -617 790 -685 900 -685 900 -650 900 5,1 - Tulot 280 146 288 600 288 600 239 700 16,9 - Netto -337 644 -397 300 -397 300 -411 200 3,5
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 59 923 62 100 62 100 1 000 -61 100
Maksutuotot 217 392 222 000 222 000 234 200 12 200
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 2 831 4 500 4 500 4 500 0
Toimintatuotot 280 146 288 600 288 600 239 700 -48 900
Henkilöstökulut -483 889 -527 600 -527 600 -524 200 3 400
Palvelujen ostot -67 711 -94 100 -94 100 -87 600 6 500
Aineet ja tarvikkeet -18 792 -15 500 -15 500 -14 700 800
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -45 491 -47 000 -47 000 -22 700 24 300
Muut toimintakulut -1 907 -1 700 -1 700 -1 700 0
Toimintakulut -617 790 -685 900 -685 900 -650 900 35 000
Toimintakate -337 644 -397 300 -397 300 -411 200 -13 900
Talousarvion yleisperustelut Ympäristölautakunta hoitaa ympäristönsuojelun ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä. Ympäristönsuojelu käsittää viranomaisvalvonnan lisäksi ympäristön tilan seurantaan sekä ympäristönsuoje-lun edistämiseen liittyvät velvoitteet ja ympäristöneuvonnan ja –valistuksen tehtävät. Rakennusvalvonnan pääasiallisiin tehtäviin kuuluu neuvontatyö, rakennuslupamenettely, rakennustyön ai-kainen valvonta ja rakennetun ympäristön jatkuva valvonta. Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun osalta kyse on lakisääteisistä viranomaistehtävistä lukuun otta-matta kierrätyskeskuksen toimintaa. Toiminnan menot koostuvat pääosin henkilöstökuluista. Toiminnan tulot koostuvat lupa- ja valvontamaksuista sekä kierrätyskeskuksen myyntituloista. Ympäristönsuojeluviranomai-sen ja rakennusvalvonnan taksat pidetään ajan tasalla ja tarkistetaan kustannuskehitystä vastaavasti. Toiminnan muutokset Uusi tekniikan ja ympäristön toimiala aloittaa 1.1.2013. Henkilöstömuutokset Esitetään vastuualueittain
TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 9 10 10 9
Talousarvio 2013 125
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VASTUUALUE Rakennusvalvonta
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -301 166 -289 900 -289 900 -300 800 3,8 Tulot 216 936 215 500 215 500 222 700 3,3 Netto -84 230 -74 400 -74 400 -78 100 5,0
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 958 1 000 1 000 1 000 0
Maksutuotot 213 322 210 000 210 000 217 200 7 200
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 2 656 4 500 4 500 4 500 0
Toimintatuotot 216 936 215 500 215 500 222 700 7 200
Henkilöstökulut -260 689 -245 700 -245 700 -259 300 -13 600
Palvelujen ostot -19 632 -27 000 -27 000 -24 100 2 900
Aineet ja tarvikkeet -8 104 -5 600 -5 600 -6 000 -400
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -11 300 -11 000 -11 000 -10 800 200
Muut toimintakulut -1 441 -600 -600 -600 0
Toimintakulut -301 166 -289 900 -289 900 -300 800 -10 900
Toimintakate -84 230 -74 400 -74 400 -78 100 -3 700 Talousarvion yleisperustelut Rakennusvalvonnan määrärahoilla hoidetaan rakennuslupien käsittelyyn, rakennustyön valvontaan, jatku-vaan valvontaan ja palvelutoimintaan liittyvät tehtävät. Menot ovat pääasiassa henkilöstömenoja sekä tieto-jenkäsittelyyn ja hallintoon liittyviä kuluja. Tulot koostuvat pääosin rakennusvalvontataksan perusteella ra-kennusluvan hakijoilta perittävistä maksuista. Jatkuvasti uudistuvat säännökset edellyttävät koulutusta ja pe-rehdyttämistä sekä lisääntyvää neuvontaa. Toiminnan muutokset Henkilövaihdoksista johtuen henkilöstömenoihin ja tarvikkeisiin (kalusteet, työvälineet, kirjallisuus ym.) tarvi-taan lisäpanostusta pääosin kertaluonteisena. Uuden lautakunnan ja uusien henkilöiden tarpeellinen koulutus lisää koulutusmenoja. Tekla GIS-järjestelmän (lähinnä rakennusvalvontasovelluksen) käytön tehostaminen ja parempi hyödyntämi-nen sekä edelleen kehittäminen (mm. sähköisen asioinnin käyttöön oton valmistelu) edellyttää kouluttautu-mista ja asiantuntijapalveluiden käyttöä. Henkilöstömuutokset TUNNUSLUVUT
Tp 2010
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 5 5 5 5 Muut tunnusluvut Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 305 313 340 350
Talousarvio 2013 126
TOIMIELIN TEKNIIKAN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA TULOSALUE YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VASTUUALUE Ympäristönsuojelu
Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013 %
Menot -316 626 -396 000 -396 000 -350 100 11,6 - Tulot 63 210 73 100 73 100 17 000 76,7 - Netto -253 416 -322 900 -322 900 -333 100 3,2
TULOSLASKELMA Tp Ta Ta 2012 Ta Muutos2011 2012 muutos 2013
Myyntituotot 58 965 61 100 61 100 0 -61 100
Maksutuotot 4 070 12 000 12 000 17 000 5 000
Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0
Vuokratuotot 0 0 0 0 0
Muut toimintatuotot 175 0 0 0 0
Toimintatuotot 63 210 73 100 73 100 17 000 -56 100
Henkilöstökulut -223 202 -281 900 -281 900 -264 900 17 000
Palvelujen ostot -48 079 -67 100 -67 100 -63 500 3 600
Aineet ja tarvikkeet -10 688 -9 900 -9 900 -8 700 1 200
Avustukset 0 0 0 0 0
Vuokrakulut -34 191 -36 000 -36 000 -11 900 24 100
Muut toimintakulut -466 -1 100 -1 100 -1 100 0
Toimintakulut -316 626 -396 000 -396 000 -350 100 45 900
Toimintakate -253 416 -322 900 -322 900 -333 100 -10 200 Talousarvion yleisperustelut Ympäristönsuojelun määrärahoilla hoidetaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviä sekä kierrä-tyskeskuksen toimintaa. Määrärahat koostuvat lähinnä henkilöstö- ja hallintokuluista. Ympäristöntilan seuran-tatutkimukset ostetaan asiantuntijapalveluina. Ympäristövalistukseen varatut määrärahat käytetään tiedotus-materiaalin tuottamiseen sekä luontopolkujen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Ympäristönsuojelun tulot koos-tuvat kierrätyskeskuksen myyntituloista sekä toiminnanharjoittajilta perittävistä lupa- ja valvontamaksuista. Toiminnan muutokset Maa-aineslain valvonta ja lupien käsittely siirtyy vuoden 2013 alussa ympäristönsuojeluyksikön tehtäväksi, ar-vioidut valvontamaksut on huomioitu ympäristönsuojelun talousarviossa. Henkilöstövaihdokset sekä ympäristövalvontasovelluksen tehokkaampi käyttöönotto edellyttää lisäpanostusta henkilöstön koulutukseen. Myös uuden ympäristölautakunnan koulutukseen on varauduttava. Paikkatiedon hallinnan kehittäminen edellyttää koulutuksen lisäksi myös paikkatieto-ohjelmien hankintaa ja yl-läpitomaksuihin varautumista. Vuonna 2013 osallistutaan uutena MapInfo -ohjelman lisäosion hankintaan ja ohjelman ylläpitomaksuihin. Asiakirjahallinnan ja arkistoinnin parantaminen edellyttää käsiarkiston parantamista ja asianmukaista kalusta-mista. Arkistohyllyjen hankinta on huomioitu kalustomäärärahoissa. Kierrätyskeskuksen toiminta siirtyy 1.1.2013 alkaen kaupungin kuntouttavan työpajatoiminnan yhteyteen.
Henkilöstömuutokset TUNNUSLUVUT
Tp 2009
Tp 2011
Ta 2012
Ta 2013
Vakituinen henkilöstö (henkilötyövuosia) 4 5 5 4
10. VESIHUOLTOLIIKELAITOS
127
Vesihuoltoliikelaitos Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan laitos huolehtii kohtuullisin kustannuksin talousveden saannista sekä viemä-röinnistä Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen yhteistyöhön.
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Kehittämiskohteet 2013 - 2015
Toiminnalliset tavoitteet 2013 Arviointimenetelmät / Mittari
Talouden tasapaino Tulopohja Maksut ja taksat pidetään sellai-
sella tasolla, että toiminta turva-taan
Tilinpäätös
Laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta
Talousveden määrän ja laadun turvaaminen
Vedenjakelun toimintavarmuuden parantaminen.
Saneeratut vesijohdot m/v
Laskuttamattoman kulutuksen määrä m³/v
Jäteveden käsittelyn tehostami-nen
Vuotovesien hallinta Saneeratut viemärit m/v
Jätevesiverkoston mallintaminen aloi-tettu
Jätevedenpuhdistamon toiminta-varmuuden parantaminen
Saneeraus 2013 - 2014
Vesihuoltoliikelaitoksen tiedo-tuksen ja avoimen vuorovaiku-tuksen kehittäminen
Riihimäen Veden tiedotuslehti il-mestyy 2 kertaa osana kaupungin tiedostuslehteä
Toimintakertomus / ilmestyneiden tiedotuslehtien määrä
Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen
Toimintakertomus / yhteenveto
Jatkuvuudenhallinnan kehit-täminen
Sähkön toimitushäiriöihin varau-tuminen lisäämällä yhteistyötä sähköverkkoyhtiön kanssa
Toimintakertomus / yhteenveto
Lisätään laitosten ja pumppaa-moiden ennakoivaa huoltoa
Toimintakertomus / yhteenveto
Osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö
Esimiestyö Esimiesten tukeminen esimies-työssä, kehityskeskustelut käy-tössä koko henkilökunnalla
Toimintakertomus / yhteenveto
Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden parantaminen
Kesätyöntekijöiden palkkaaminen harjoittelijoiksi toimialan tunte-muksen lisäämiseksi ja rekrytoin-tivalmiuksien parantamiseksi
Kesätyöntekijöiden / harjoittelijoiden määrä
128
TU
LO
SL
AS
KE
LM
AT
pT
AT
ot
En
nu
ste
TA
mu
uto
sS
uu
nn
ite
lma
vuo
de
tL
uo
nn
os
jatk
ovu
osi
ksi
2011
2012
31.8
.201
231
.12.
2012
2013
%20
1420
1520
1620
17
Lii
keva
ihto
7 37
2 40
77
162
000
5 17
9 18
17
162
000
7 51
3 00
04,
97
715
900
7 92
4 30
08
138
300
8 35
8 10
0L
iike
toim
inn
an
mu
ut
tuo
tot
689
384
385
000
351
908
385
000
340
000
-11,
734
9 20
035
8 70
036
8 40
037
8 40
0T
ue
t ja
avu
stu
kse
t ku
nn
alt
a
Ma
teri
aa
lit
ja p
alv
elu
t
Ain
eet,
tarv
ikkeet
ja t
ava
rat
-747 8
20
-1 0
17 5
00
-523 2
54
-1 0
17 5
00
-1 0
16 8
00
-0,1
-1 0
42 3
00
-1 0
68 4
00
-1 0
95 2
00
-1 1
22 6
00
P
alv
elu
jen o
sto
t-1
034 1
49
-1 3
81 3
00
-589 0
18
-1 2
81 3
00
-1 3
21 4
00
3,1
-1 3
54 5
00
-1 3
88 4
00
-1 4
23 2
00
-1 4
58 8
00
-1 7
81 9
69-2
398
800
-1 1
12 2
72-2
298
800
-2 3
38 2
001,
7-2
396
800
-2 4
56 8
00-2
518
400
-2 5
81 4
00H
en
kilö
stö
kulu
t
Palk
at
ja p
alk
kio
t-9
00 8
86
-957 4
00
-652 1
57
-957 4
00
-1 1
47 4
00
19,8
-1 1
76 1
00
-1 2
05 6
00
-1 2
35 8
00
-1 2
66 7
00
H
enkilö
siv
ukulu
t
E
läkekulu
t-2
26 1
79
-262 8
00
-167 9
46
-262 8
00
-314 1
00
19,5
-322 0
00
-330 1
00
-338 4
00
-346 9
00
M
uut
henkilö
siv
ukulu
t-4
4 6
69
-56 1
00
-38 1
83
-56 1
00
-65 4
00
16,6
-67 1
00
-68 8
00
-70 6
00
-72 4
00
-1 1
71 7
34-1
276
300
-858
286
-1 2
76 3
00-1
526
900
19,6
-1 5
65 2
00-1
604
500
-1 6
44 8
00-1
686
000
Po
isto
t ja
arv
on
ale
ntu
mis
et
S
uunnitelm
an m
ukais
et
pois
tot
-2 1
05 8
36-1
950
000
0-1
400
000
-1 3
50 0
00-1
300
000
-2 3
00 0
00-2
500
000
-2 4
00 0
00
Lii
keto
imin
na
n m
uu
t ku
lut
-128
187
-102
400
-63
695
-102
400
-115
100
12,4
-118
000
-121
000
-124
100
-127
300
LII
KE
YL
IJÄ
ÄM
Ä (
-AL
IJÄ
ÄM
Ä)
2 87
4 06
51
819
500
3 49
6 83
72
469
500
2 52
2 80
02,
22
685
100
1 80
0 70
01
719
400
1 94
1 80
0
Ra
ho
itu
stu
oto
t ja
-ku
lut
K
ork
otu
oto
t0
M
uut
rahoitustu
oto
t3 8
93
2 3
99
K
unnalle
maksetu
t kork
okulu
t-7
5 5
01
-66 4
00
-44 2
39
-66 4
00
-100 0
00
50,6
-295 0
00
-480 0
00
-510 0
00
-530 0
00
M
uill
e m
aksetu
t kork
okulu
t0
K
orv
aus p
eru
spääom
asta
-525 1
05
-525 0
00
-350 0
70
-525 0
00
-525 0
00
0,0
-525 0
00
-525 0
00
-525 0
00
-525 0
00
M
uut
rahoituskulu
t11
-324
-596
702
-591
400
-392
234
-591
400
-625
000
5,7
-820
000
-1 0
05 0
00-1
035
000
-1 0
55 0
00
TIL
IKA
UD
EN
YL
IJÄ
ÄM
Ä (
AL
IJÄ
ÄM
Ä)
2 27
7 36
31
228
100
3 10
4 60
31
878
100
1 89
7 80
01,
01
865
100
795
700
684
400
886
800
129
RA
HO
ITU
SL
AS
KE
LM
AT
pT
AT
ot
En
nu
ste
TA
mu
uto
sS
uu
nn
ite
lma
vuo
de
tL
uo
nn
os
jatk
ovu
osi
ksi
2011
2012
31.8
.201
231
.12.
2012
2013
%20
1420
1520
1620
17
To
imin
na
n r
ah
avi
rta
L
iikeylij
ääm
ä (
alij
ääm
ä)
2 8
74 0
65
1 8
19 5
00
3 4
96 8
37
2 4
69 5
00
2 5
22 8
00
2 6
85 1
00
1 8
00 7
00
1 7
19 4
00
1 9
41 8
00
P
ois
tot
ja a
rvonale
ntu
mis
et
2 1
05 8
36
1 9
50 0
00
01 4
00 0
00
1 3
50 0
00
1 3
00 0
00
2 3
00 0
00
2 5
00 0
00
2 4
00 0
00
R
ahoitustu
oto
t ja
-kulu
t-5
96 7
02
-591 4
00
-392 2
34
-591 4
00
-625 0
00
-820 0
00
-1 0
05 0
00
-1 0
35 0
00
-1 0
55 0
00
S
atu
nnais
et
erä
t
T
ulo
vero
t
T
ulo
rahoituksen k
orjauserä
t
4 38
3 19
93
178
100
3 10
4 60
33
278
100
3 24
7 80
03
165
100
3 09
5 70
03
184
400
3 28
6 80
0In
vest
oin
tie
n r
ah
avi
rta
Inve
sto
intim
enot
-2 9
55 8
09
-3 9
10 0
00
-2 0
25 6
02
-3 5
00 0
00
-10 9
95 0
00
-13 7
65 0
00
-5 3
00 0
00
-3 4
00 0
00
-3 0
30 0
00
R
ahoitusosuudet
inve
sto
intim
enoih
in0
0870 0
00
2 5
07 5
00
P
ysyvi
en v
asta
avi
en luovu
tustu
lot
169
-2 9
55 6
40-3
910
000
-2 0
25 6
02-3
500
000
-10
125
000
-11
257
500
-5 3
00 0
00-3
400
000
-3 0
30 0
00
TO
IMIN
NA
N J
A I
NV
ES
TO
INT
IEN
RA
HA
VIR
TA
1 42
7 55
9-7
31 9
001
079
000
-221
900
-6 8
77 2
00-8
092
400
-2 2
04 3
00-2
15 6
0025
6 80
0
Ra
ho
itu
kse
n r
ah
avi
rta
L
ain
aka
nn
an
mu
uto
kse
t
P
itkäaik
ais
ten lain
oje
n lis
äys k
unnalta
00
3 5
00 0
00
8 5
00 0
00
4 0
00 0
00
02 0
00 0
00
Pitkäaik
ais
ten lain
oje
n v
ähennys
kunnalle
-491 5
42
-491 5
00
-491 5
42
-491 5
42
-491 5
00
-700 0
00
-1 2
40 0
00
-1 0
20 0
00
-1 0
20 0
00
-491
542
-491
500
-491
542
-491
542
3 00
8 50
07
800
000
2 76
0 00
0-1
020
000
980
000
M
uu
t m
aks
uva
lmiu
de
n m
uu
toks
et
S
aam
iste
n m
uuto
s k
unnalta
-1 5
27 9
24
00
0
S
aam
iste
n m
uuto
s m
uilt
a481 7
07
-971 5
75
K
oro
ttom
ien v
elk
oje
n m
uuto
s k
unnalta
K
oro
ttom
ien v
elk
oje
n m
uuto
s m
uilt
a247 2
39
270 0
00
407 1
47
300 0
00
280 0
00
285 0
00
290 0
00
300 0
00
310 0
00
-798
977
270
000
-564
428
300
000
280
000
285
000
290
000
300
000
310
000
RA
HO
ITU
KS
EN
RA
HA
VIR
TA
-1 2
90 5
19-2
21 5
00-1
055
969
-191
542
3 28
8 50
08
085
000
3 05
0 00
0-7
20 0
001
290
000
RA
HA
VA
RO
JEN
MU
UT
OS
137
040
-953
400
23 0
31-4
13 4
42-3
588
700
-7 4
0084
5 70
0-9
35 6
001
546
800
130
RIIHIMÄEN KAUPUNKI
Toimielin:VesihuoltoliikelaitosINVESTOINTIOSA 2013-2015
Ta Ts Ts2013 2014 2015 2016 2017
KATUVERKON SANEERAUS JA TÄYDENNYS Menot 150 000
Pohjolankatu Tulot 0
Netto 150 000
ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYD. Menot 350 000 690 000 1 020 000 1 000 000 600 000
Metsäkorpi Tulot 0 0 0 0 0
Pihlajapolku Netto 350 000 690 000 1 020 000 1 000 000 600 000
Nyberginpolku
Kokko VI, VII;VIII
Korttiomäen lisäalue
Räätykänmäki I, Koppelintie
Räätykänmäki II, Räätykäntie
Juppala uusi kaava-alue
Tienhaara, Tiiliruukinkatu k.1823
Punkantie k. 9003
Kumela Y I, Upokkaantie
Herajoen kyläalue
TOIMINTA-ALUEIDEN LAAJENTAMINEN Menot 20 000 0 0 0 30 000
Luhtasuontie, Riuttantie Tulot 0 0 0 0 0
Tapolantie Netto 20 000 0 0 0 30 000
ELINKEINOALUEIDEN RAKENTAMINEN Menot 250 000 650 000 400 000 200 000 200 000
Lepistöntie alust ka Tulot 0 0 0 0 0
Herajoen läntinen teollisuusalue Netto 250 000 650 000 400 000 200 000 200 000
Herajoen eteläosa
Varaus
PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS Menot 2 395 000 2 275 000 1 880 000 2 000 000 2 000 000
Pohjoisen alueen saneeraus Tulot 0 0 0 0 0
Patastenmäen alueen saneeraus Netto 2 395 000 2 275 000 1 880 000 2 000 000 2 000 000
Kokoojaviemäri teoll.raide-jätevedenpuhdistamo
Hirsimäen alueen saneeraus
Edellisen vuoden saneerausten viimeistelyt
Lasitehtaantie - Ilveskatu
Hulevesijärjestelyt
Viemäreiden sukkasujutukset
Viemäreiden takuutarkastukset
Investointien suunnittelu, työnjohto ja mittaukset
Katusaneerausten yhteydessä tehtävät kaivosan.
Runkovesijohto Hirsimäki - Vasikkahaka
Läntinen runkovesijohto
Kunnallistekniikka yhteensä Menot 3 165 000 3 615 000 3 300 000 3 200 000 2 830 000Tulot 0 0 0 0 0Netto 3 165 000 3 615 000 3 300 000 3 200 000 2 830 000
Luonnos jatkov.
131
Ta Ts Ts2013 2014 2015 2016 2017
LAITOS- JA KONEISTOHANKKEET
Jätevedenpuhdistamon saneeraus Menot 7 000 000 10 000 000
Tulot -870 000 -2 507 500
Netto 6 130 000 7 492 500
Muut laitos- ja koneistohankkeet Menot 830 000 150 000 2 000 000 200 000 200 000
Jätevedenpuhdistamon mädättämön uusiminen Tulot 0 0 0 0 0
Jätevedenpuhdistamon tietoliikenneyhteydet Netto 830 000 150 000 2 000 000 200 000 200 000
Herajoen uusi kaivo
Herajoen vedenottamon saneeraus
Vedenhankinnan koneisto
Koneet ja kalusto
Laitos- ja koneistohankkeet yhteensä Menot 7 830 000 10 150 000 2 000 000 200 000 200 000Tulot -870 000 -2 507 500 0 0 0Netto 6 960 000 7 642 500 2 000 000 2 000 000 200 000
Menot 10 995 000 13 765 000 5 300 000 3 400 000 3 030 000Tulot -870 000 -2 507 500 0 0 0
INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ Netto 10 125 000 11 257 500 5 300 000 3 400 000 3 030 000
PerustelutInvestointisuunnitelma asuntoalueiden rakentamiseen ja täydentämiseen on tehty teknisessä keskuksessa laaditun
kaavoitus- ja tonttien luovutussuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 asuntotonttituotannon uudiskohteet ovat
Metsäkrven alueen II vaiheen ja Pihlajapolun
rakentaminen
Putkistosaneerauksessa panostetaan edelleen alueellisen saneerauksen jatkamiseen ja pääviemäreiden
saneeraukseen.
Laitosinvestoinnesissa varaudutaan uuden vedenottokaivon rakentamiseen Herajoen pohjavesialueelle sekä
jätevedenpuhdistamon saneeraukseen.
Luonnos jatkov.
11. ELIMINOINTILASKELMAT Riihimäen kaupunki / Vesihuoltoliikelaitos yhteensä
133
TULOS- ja RAHOITUSLASKELMA Riihimäen kaupunki / Riihimäen Vesihuoltoliikelaitos yhteensä
Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tulokseen TA 2013
(ilman sisäisiä eriä)
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL Yhteensä
Toimintatuotot yhteensä 23 196 7 853 -198 -352 30 499
Toimintakulut yhteensä -166 720 -3 980 352 198 -170 150
TOIMINTAKATE -143 524 3 873 154 -154 -139 651
Verotulot 113 084 113 084Valtionosuudet 37 875 37 875
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 185 -100 85
Muut rahoitustuotot 1 023 -525 498
Korkokulut -2 375 -100 100 -2 375
Muut rahoituskulut -23 -525 525 -23
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 191 -625 -625 625 -1 816
VUOSIKATE 6 244 3 248 -471 471 9 492
Poistot -4 900 -1 350 -6 250
TILIKAUDEN TULOS 1 344 1 898 3 242
Poistoeron lisäys/vähennys 55 55
Rahastojen lisäys/vähennys 0 0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 400 1 898 3 298
134
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL YhteensäVesihuoltoliikelaitoksen tuloksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen
Toiminnan rahavirtaVuosikate 6 244 3 248 9 492
Satunnaiset erät 0
Tulorahoituksen korjauserät -5 677 -5 677
Yhteensä 567 3 248 3 815
Investointien rahavirtaInvestointimenot -7 864 -10 995 -18 859
Rahoitusosuudet investointeihin 1 170 870 2 040
Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 5 662 5 662
Yhteensä -1 032 -10 125 -11 157
Toiminnan ja investointien rahavirta -465 -6 877 -7 342
Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys -3 540 3 500 -40
Antolainasaamisten vähennys 492 -492 0
Yhteensä -3 048 0 3 008 0 -40
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 28 556 3 500 0 -3 500 28 556
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -25 730 -492 492 -25 730
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Yhteensä 2 826 3 008 0 -3 008 2 826
Muut maksuvalmiuden muutokset 687 280 967
korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta 465 3 288 3 008 -3 008 3 753
Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -3 589 -3 589
135
TULOS- ja RAHOITUSLASKELMA Riihimäen kaupunki / Riihimäen Vesihuoltoliikelaitos yhteensä
Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tulokseen TA 2014
(ilman sisäisiä eriä)
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL Yhteensä
Toimintatuotot yhteensä 21 348 8 065 -201 -359 28 853
Toimintakulut yhteensä -170 154 -4 079 359 201 -173 673
TOIMINTAKATE -148 805 3 986 158 -158 -144 819
Verotulot 115 911 115 911Valtionosuudet 38 632 38 632
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 364 -295 69
Muut rahoitustuotot 1 023 -525 498
Korkokulut -2 519 -295 295 -2 519
Muut rahoituskulut -23 -525 525 -23
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 155 -820 -820 820 -1 975
VUOSIKATE 4 583 3 165 -662 662 7 748
Poistot -5 200 -1 300 -6 500Satunnaiset tuotot /kulut
TILIKAUDEN TULOS -617 1 865 1 248
Poistoeron lisäys/vähennys 55 55
Rahastojen liäsys/vähennys 0 0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -562 1 865 1 303
136
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL YhteensäVesihuoltoliikelaitoksen tuloksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen
Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 583 3 165 7 748
Satunnaiset erät 0
Tulorahoituksen korjauserät -2 250 -2 250
Yhteensä 2 333 3 165 5 498
Investointien rahavirtaInvestointimenot -8 700 -13 765 -22 465
Rahoitusosuudet investointeihin 1 100 2 508 3 608
Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 2 300 2 300
Yhteensä -5 300 -11 258 -16 558
Toiminnan ja investointien rahavirta -2 968 -8 093 -11 061
Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys -8 540 8 500 -40
Antolainasaamisten vähennys 700 -700 0
Yhteensä -7 840 0 7 800 0 -40
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 789 8 500 0 -8 500 37 789
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -27 615 -700 700 -27 615
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Yhteensä 10 174 7 800 0 -7 800 10 174
Muut maksuvalmiuden muutokset 633 285 918
korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta 2 967 8 085 7 800 -7 800 11 052
Vaikutus maksuvalmiuteen 0 -8 -8
137
TULOS- ja RAHOITUSLASKELMA Riihimäen kaupunki / Riihimäen Vesihuoltoliikelaitos yhteensä
Vesihuoltoliikelaitoksen vaikutus Riihimäen kaupungin tulokseen TA 2015
(ilman sisäisiä eriä)
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL Yhteensä
Toimintatuotot yhteensä 21 669 8 283 -204 -367 29 381
Toimintakulut yhteensä -173 657 -4 182 367 204 -177 268
TOIMINTAKATE -151 988 4 101 163 -163 -147 887
Verotulot 118 809 118 809Valtionosuudet 39 404 39 404
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot 534 -480 54
Muut rahoitustuotot 1 023 -525 498
Korkokulut -2 827 -480 480 -2 827
Muut rahoituskulut -23 -525 525 -23
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -1 293 -1 005 -1 005 1 005 -2 298
VUOSIKATE 4 932 3 096 -842 842 8 028
Poistot -5 500 -2 300 -7 800Satunnaiset tuotot /kulut
TILIKAUDEN TULOS -567 796 229
Poistoeron lisäys/vähennys 55 55
Rahastojen liäsys/vähennys 0 0
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -512 796 284
138
Eliminoinnit1000 euroa RMK VHL RMK VHL YhteensäVesihuoltoliikelaitoksen tuloksen vaikutus Riihimäen kaupungin toiminnan rahoitukseen
Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 932 3 096 8 028
Satunnaiset erät 0
Tulorahoituksen korjauserät -2 350 -2 350
Yhteensä 2 582 3 096 5 678
Investointien rahavirtaInvestointimenot -9 338 -5 300 -14 638
Rahoitusosuudet investointeihin 650 0 650
Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 2 400 2 400
Yhteensä -6 288 -5 300 -11 588
Toiminnan ja investointien rahavirta -3 706 -2 204 -5 910
Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäys -4 040 4 000 -40
Antolainasaamisten vähennys 1 240 -1 240 0
Yhteensä -2 800 0 2 760 0 -40
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 163 4 000 0 -4 000 37 163
Pitkäaikaisten lainojen vähennys -31 290 -1 240 1 240 -31 290
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Yhteensä 5 873 2 760 0 -2 760 5 873
Muut maksuvalmiuden muutokset 633 290 923
korottomien velkojen muutos
Rahoituksen rahavirta 3 706 3 050 2 760 -2 760 6 756
Vaikutus maksuvalmiuteen 0 846 846
12. KONSERNIYHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET 2013-2015
139
Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset konserniyhteisöille vuosille 2013 -2015 1. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tulee edistää uusien ja olemassa olevien yritysten kehittymistä ja edesauttaa innovatiivisten yritysten saamista kaupunkiin. Yhtiön tulee myös vahvistaa rooliaan laajentamalla toiminta-aluetta kysyntää vastaavasti. Toiminnassa tulee kiinnittää huomio kiinteistö-kannan kuntoon, toimivuuteen ja arvon säilyttämiseen. Lisäksi yhtiön tulee toiminnassaan ottaa huomioon riskienhallinta. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Olemassa olevien yritysten kehittäminen - Yhtiön tavoitteena on järjestämää tarvetta vastaavat toimitilat liiketoimintaa Riihimäellä harjoit-
taville ja Riihimäelle sijoittuville yrityksille. Tavoitteena on koko Riihimäen toimitilakannan käyt-töasteen nostaminen.
- Tavoitteena on edistää uuden toimitilakannan syntyä Riihimäelle hyödyntämällä yhtiön omia rahoitusresursseja sekä yhteistyössä yksityisten kiinteistösijoittajien kanssa.
Uusien yritysten kehittäminen - Tavoitteena on tarjota yhtiön tytäryhtiön First Round Oy :n kautta laadukkaita hautomo-, yritys-
kehitys- ja rahoituksen hakupalveluita uusille innovaatioyrityksille, - Tavoitteena on kehittää Riihimäen innovaatio-, tuotekehitys- ja yritysten perustamis- ja kehit-
tämispalveluita FRC+-projektin kautta, - Tavoitteena on hautomotoiminnan volyymin kasvattaminen viiteen hautomoyritykseen. - Tavoitteena on löytää Riihimäeltä toimitilat alkaville yrityksille. Myös uusien toimitilojen raken-
nuttaminen alkaville yhtiöille on tarkan harkinnan jälkeen mahdollista yhtiön hallituksen ja kau-pungin asettamissa taloudellisissa puitteissa.
Innovatiivisten yritysten saaminen Riihimäelle - First Round Center (FRC)-toiminnan tavoitteena on luoda Riihimäestä houkuttelevampi sijainti-
paikka innovatiivisille yrityksille luomalla niille suuntautuvaa palvelutarjontaa ja hankkimalla Rii-himäelle näkyvyyttä innovaatiopalveluiden ja innovatiivisen yritystoiminnan sijaintipaikkana,
- Tavoitteena on yhdistämällä paikallisia yrittäjiä ja innovaatioita sekä rahoittajia luoda uusia Rii-himäelle sijoittuvia innovatiivisia yrityksiä.
Roolin vahvistaminen, toiminta-alueen laajentaminen - Tavoitteenamme on aktivoida yritysten houkuttelua Riihimäelle erityisesti Pääkaupunkiseudul-
ta. - Yhtiön tavoitteena on entisestään vahvistaa rooliaan merkittävänä elinkeinopoliittisena toimija-
na ja kehittäjänä talousalueella, ja yhtiö tekee esiselvityksiä mahdollisia uusista toiminta-alueista tarpeen mukaan.
Kiinteistökannan kunto, toimivuus ja arvon säilyminen - Kiinteistökantaa pidetään kunnossa laaditun hoitosuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on
säilyttää yrityskäytön osuus vähintään nykyisellään. - Tavoitteena on jatkossakin kierrättää yrityksen tasetta ja realisoida kannattavasti kiinteää
omaisuutta uusien tilahankkeiden toteutukseen Riskienhallinta - Tavoitteena on, että varallisuusarvojen 30% lasku ei vaarantaisi yhtiön toimintaa
140
2. Riihimäen Kotikulma Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Kaupunginvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän vuokra-asunto-strategian mukaan Riihimäen Koti-kulma Oy:n tulee tarjota riihimäkeläisille asunnontarvitsijoille hyväkuntoisia vuokra-asuntoja kilpai-lukykyisellä vuokratasolla. Tämän toteutumista seurataan vuosittain. Lisäksi yhtiön tulee jatkaa talouden tervehdyttämistoimenpiteitä siten, että tarpeelliset peruskorjaustoimenpiteet on mahdollis-ta toteuttaa. Yhtiön toiminnallisiksi tavoitteiksi vuosille 2013 – 2014 asetetaan edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi: - yhtiön vuokra-asuntojen käyttöasteen pysyminen hyvänä eli vähintään noin 97 %:ssa - välivuokrausmenettelyn käyttöönotto kaupungin asuttamien erityisryhmien osalta vuokrarästien
pienenemiseksi - aravarajoituksista vapaan asuntokannan mahdollinen myynti ja/tai käyttötarkoituksen muutos
perusparannusten rahoittamiseksi - talouden ja toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu, jonka vuoksi hallituksella tulee laatia tasapai-
notettu taloussuunnitelma vähintään viidelle vuodelle sekä investointisuunnitelma - vuokra-asuntostrategian päivittäminen yhdessä kaupungin asuntotoimen kanssa - Peltosaari-projektiin tulosten huomioon ottamien yhtiön toiminnan suunnittelussa Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Kilpailukykyinen vuokrataso Yhtiö tarjoaa riihimäkeläisille asunnontarvitsijoille hyväkuntoisia vuokra-asuntoja kilpailukykyisellä vuokratasolla. Asunnoissa pyritään tekemään ylläpitokorjaukset aina niiden vapautuessa edellisel-tä omistajalta. Mahdollisuuksien ja esiintyvien tarpeiden mukaan asuntojen laadukkuutta ja kuntoa pyritään pitämään yllä myös peruskorjausten yhteydessä suoritettavin kunnostustoimin. Yhtiön omistamien asuntojen keskimääräistä laatu- ja varustetasoa pyritään nostamaan myös uudisraken-tamalla. Yhtiön tavoitteena onkin viimeistään v. 2015 käynnistää uuden vuokrakerrostalon raken-taminen korvaamaan Peltosaaren alueelta sen uudistamisen yhteydessä mahdollisesti poistuvaa vuokra-asuntokantaa. Vuokratason kilpailukykyisyyttä parantaa edellisistä vuosista vielä se, että yhtiö muuttaa alkuperäi-set, talojen rakentamiseen otetut valtiokonttorin lainat edukkaampiin pankkilainoihin, jolloin pää-omakulujen määrä laskee ja se voidaan huomioida asukkailta perittävä pääomavuokran suuruutta määriteltäessä. Vuokratason kilpailukykyisyyttä seurataan vertaamalla sitä paikkakunnalla ja pää-kaupunkiseudulla vallitsevaan arava- ja vapaarahoitteisten vuokratalojen vuokratasoon huomioi-malla vuokransuuruuden lisäksi tarjottavan asumisen laatutaso. Vuokra-asuntojen käyttöaste Yhtiön tavoitteena on pitää asuntojen käyttöaste noin 97 %:ssa ja se toteutetaan mm. uudelleen järjestelemällä asuntohakemus- ja asukasvalintaprosesseja. Asuntoihin haku ja niihin asukkaiden valinta tapahtuu vastedes Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy:n kautta, asukasvalintaa osallistuvat myös asukastoimen edustajat. Käyttöasteeseen vaikuttaa tietysti myös asukkaiden pysyvyys asunnoissa eli asukasviihtyvyyteen on vuokratason lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota. Asu-misviihtyvyyden eteen tekevät Kotikulman Kiinteistöpalvelut Oy:n henkilöstön lisäksi yhtiön asukas-toimikunnat ja asukkaat arvokasta työtä. Osaltaan asukasviihtyvyydelle luo edellytyksiä asuinalu-eilla toteutettavat kaupungin ohjaamat kehittämishankkeet, joista erinomaisena esimerkkinä on Peltosaarihanke lukuisine asukkaita aktivoivina alaprojekteineen. Asuntojen välivuokrausmenettely Kotikulmalla on valmiudet välivuokrausmenettelyn käyttöönottoon erityisryhmien asuttamisen yh-teydessä. Tapauskohtaisesti asuttamisesta ja välivuokrauksen käytöstä sovitaan perusturvan henkilöstön kanssa. Aravarajoituksista vapaan asuntokannan myynti ja/tai käyttötarkoituksen muutokset Todettakoon, että Riihimäen Kotikulma Oy on kokonaisuudessaan, yhteensä 38 erillisestä vuok-ranmääräytymisyksiköstä muodostuva, aravavuokrataloyhtiö. Tällä hetkellä kaikissa yksiköissä on
141
aravan käyttö- ja luovutusrajoitukset voimassa, joten yhtiön oman kiinteistökannan myyminen pe-rusparannusten rahoittamiseksi ei tule kysymykseen ilman, että ARA:lta saadaan erityisvapautus rajoituksista, sitä ennen olisi kuitenkin vapautusta hakeva yksikkö eriytettävä Kotikulma-fuusiosta ja edelleen muuttaa asuinyksikön yhtiömuoto. Tämä on sen mittaluokan asia, että siihen on yhtiön ja omistajatahon perehdyttävä nykyisen vuokra-asuntostrategian päivittämisen yhteydessä. Se, että Riihimäen kaupunki myy muuta vuokra-asumiskäytöstä vapautuvaa asuinkiinteistö- ja asunto-omistustaan, on toki mahdollista. Tämä menettely on jopa nykyisen vuokra-asunto-strategian mukainen menettely. Vuokra-asuntostrategian hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että asunto-omaisuuden myynnistä saadut tulot kohdennetaan Kotikulman Kiinteistöjen korjausin-vestointien rahoittamiseen. Todettakoon, että näin on toimittukin, yhtiö on saanut osan korjausin-vestointiensa rahoituksesta kaupungin vuokra-asuntorahastosta. Taloudellinen ja tekninen pts Yhtiöllä on viiden vuoden ajanjaksolle vuosittain talousarvion tekovaiheessa ajantasaistuva talou-dellinen PTS. Kiinteistöjen teknisen kunnon seurannassa yhtiöllä on työkaluna talokohtainen 10 vuoden korjaustarvekartoitukseen perustuva tekninen PTS, josta vuosittain syyskesästä budjetin laatimisen yhteydessä määritellään toteutettavat korjausinvestoinnit. Vuokra-asuntostrategian päivittäminen Vuokra-asuntostrategian päivittäminen on tullut ajankohtaiseksi mm. Peltosaaren alueelle mahdol-lisesti tulevien muutosten myötä. Yhtiö, yhdessä kaupungin asuntotoimen kanssa on, kaupungin-johtajan perustamassa työryhmässä, aloittanut strategian työstämisen. Tavoitteena on, että alus-tava luonnos tulevasta strategiasta on käytettävissä vv. 2012–13 vaihteessa. Peltosaari-projektin huomioiminen yhtiön toiminnan suunnittelussa Yhtiö on todennut, että Peltosaari-projektin tuloksilla on yhtiön toimintaan erittäin suuri merkitys, sijaitseehan yhtiön kiinteistömassasta noin puolet Peltosaaren alueella. Kiinteistöt ovat rakennetut 1973- 1993 ja ovat suurelta osin peruskorjauksen tarpeessa, osin jo peruskorjattujakin. Yhtiö toi-vookin, että Peltosaaren alueen kaava- asia saisi, ainakin alueen luoteisosaltaan, vahvistuksen mahdollisimman pian niin, että yhtiö voisi suunnitella asuinkiinteistöjensä tulevaisuutta nykyistä pidemmällä tähtäimellä. 3. Riihimäen Teatteri Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Riihimäen Teatteri Oy:ssä toimitaan niin, että talous on vakaa ja mahdollistaa toiminnan kehittämi-sen. Riihimäen Teatteri Oy:n tehtävänä on tarjota kuntalaisille laadukasta teatteria ja osana Riihi-mäen monipuolista kulttuuritarjontaa tukea kaupungin positiivista imagoa. Teatterin tulee kehittää yhteistyötä alueen muiden kulttuuri-, sivistys- ja kasvatustoimijoiden sekä teattereiden kanssa. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Riihimäen Teatteri Oy:n toimintaa kehitetään edelleen vuonna 2013. Riihimäen Teatteri tekee yhteistyötä erilaisten organisaatioiden ja toimijoiden kanssa ja jalkautuu muun muassa hoitolaitoksiin ja päiväkoteihin. Tavoitteena on kehittää teatterin sosiaalista, psyko-logista, maantieteellistä ja taloudellista saavutettavuutta. Ohjelmiston suunnittelussa otetaan huomioon laajasti erilaiset kohderyhmät luomalla mahdollisim-man monipuolista ja taiteellisesti korkeatasoista teatteritarjontaa. Riihimäen Teatteri kehittää myös uudenlaista tuotannollista ja toiminnallista yhteistyötä suomalaisen teatterikentän sisällä eri toimi-joiden kanssa. Taiteellisiin työskentelyprosesseihin osallistetaan riihimäkeläisiä ja heidän ajatuksiaan tuodaan esiin myös teosten sisällä. Osassa teoksia tutkitaan paikallisuutta eri näkökulmista. Riihimäen Teatteri kehittää uudenlaisia teatterilähtöisiä palvelutuotteita erityisesti yrityksille. Tavoit-teena on luoda uudenlaista palvelulähtöistä yritysyhteistyötä Riihimäen Teatterin ja yritysten välille.
142
4. RHL Data Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: RHL Data Oy huolehtii siitä, että käyttöön tulevat tietojenkäyttöratkaisut vastaavat tietohallintolain edellyttämää kokonaisarkkitehtuurikehitystä ja edistävät palvelu- ja hallintotehtävien tietojenkäsitte-lyn tehokasta suorittamista. ICT-ratkaisujen valinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota käytettä-vyyteen ja toimintavarmuuteen. RHL- Data Oy suorittaa kaupungin henkilökunnan ja luottamushenkilöiden palkan- ja palkkioiden laskennan ja maksatuksen sekä taloushallinnon tehtävät sovitun työnjaon mukaisesti kustannustie-toisesti ja mahdollisimman virheettömästi. Palkanlaskennan ja taloushallintopalvelujen tulee tarjota asiantuntevaa ja joustavaa palvelua Riihimäen kaupungin organisaatiolle. Palvelun toimivuutta seurataan säännöllisesti. Henkilöstöhallinnon ja palkanlaskennan ohjelmiston (Populus) sekä talo-ushallinnon ohjelmistojen ominaisuuksia ja toimivuutta kehitetään tiiviissä yhteistyössä palvelun toimittajien ja käyttäjien kanssa vastaamaan muuttuvia tarpeita. Hankintapalvelujen tehtäväalue seuraa lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehittymistä ja tuottaa asiantuntevia hankintapalveluja hallintokunnille. Hankintapalvelujen tulee auttaa hallintokuntia eri-tyisesti palveluhankintojen suorittamisessa ja tällöin neuvoa hankintayksiköitä käyttämään hinnan ohella myös laadullisia vertailuperusteita. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen edellyttämät perustiedot tieto-varannoista ja tietojärjestelmistä kootaan kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen edellyttämällä tavalla, jotta kuvaus voidaan tehdä tie-tohallintolain edellyttämässä ajassa tietohallintoasetuksen asettamisesta lukien. Kaikkien asia-kasomistajien kanssa sovitaan toimintatavasta ja foorumista, jolla kaikki kuntakohtaiset ICT-ratkaisuesitykset käsitellään linjausten mukaisten asioiden ottamiseksi huomioon päätöksiä tehtä-essä. Esimerkkinä toimintatavasta ja foorumista on Riihimäen kaupungin tietohallintotyöryhmän toiminta ja sen kehittyminen. Seudullisesti kuntia koskevat yhteiset ratkaisut käsitellään myös seu-dun tietohallinnon neuvottelukunnassa. Yhtiön ja asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien yhteisiä prosesseja kehitetään jatkuvasti, jotta palvelusopimuksessa sovittu työnjako toimii saumatta ja virheettömästi. Mikäli sovitusta työnjaosta poiketaan, toimitaan yksittäisissä tapauksissa joustavasti siten, että prosessi ei pysähdy poikkea-maan, ja tehdään mahdollisesti tarvittava muutosesitys toimintaprosessiin tai työnjakoon talous- ja henkilöstöhallinnon neuvottelukunnassa käsiteltäväksi. Toiminnan virheettömyyden varmistami-seksi tehdään jatkuvasti tilin-/toiminnan tarkastajien kanssa sovittuja toimenpiteitä sovittuina aikoi-na. Mainitut toimenpiteet kootaan yhteen dokumenttiin varmistusmenettelyiden vahvistamiseksi ja seurannan kehittämiseksi. Yhtiön oman toiminnan ja asiakkaiden kanssa yhteisten prosessien vaatiman asiantuntevuuden vahvistamiseksi henkilökunnan koulutusta kehitetään nykyistä kattavammalla koulutussuunnittelul-la ja toisaalta edistetään henkilökunnan monialaista toimintaa asiantuntevuuden varmistamiseksi mm. erilaisissa poissaolojen aiheuttamissa sijaistustilanteissa. Yhtiön ja asiakkaiden yhteisten prosessien toimivuuden varmistamiseksi ja toiminnan laadun seu-raamiseksi pidetään erikseen taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon seurantapalavereita kaikkien asiakkaiden kanssa useamman kerran vuodessa. Tietojärjestelmätoimittajan kanssa sovittujen periaatteiden mukaisesti kootaan yhdessä Seutukes-kus Oy Hämeen ja Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n kanssa tietojärjestelmien kehittämisesitykset kak-si kertaa vuodessa tietojärjestelmätoimittajan kanssa pidettäviä kehityspalavereita varten. Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien sopimuksen määräaikaisen osuuden päättyessä ja sopimuksen muuttuessa vuoden 2013 päättyessä toistaiseksi voimassaolevaksi, neuvotellaan al-kuvuodesta 2013 uusista sopimusehdoista mahdolliselle uudelle sopimuskaudelle. Tietoisuus eri toiminnan kustannuksista on tehtäväalueittain (ICT, taloushallinto, henkilöstöhallinto, hankinta) hyvä eli em. alueille kohdistamattomia kustannuksia ei ole. Talous- ja henkilöstöhallinnon
143
tietojärjestelmäkustannukset kohdistuvat pääsääntöisesti suoritteille. Tavoitteena on kehittää toi-minnan seurantaa siten, että kaikelle toiminnalle voitaisiin osoittaa toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaiset seurattavat suoritteet ja kustannusseuranta voitaisiin tehdä suoritepohjaisesti, mikäli se toiminnan kehittämisen kannalta on perusteltua. Viimeistään vuoden 2013 alussa hankintapalveluiden resurssitarve arvioidaan uudelleen ja joka tapauksessa toimintatapaa muutetaan siten, että entistä aktiivisemmin pystytään osallistuman hankintayksiköiden avustamiseen mm. tarjouspyyntöjen määrittelyssä, jolloin laadullisten tekijöiden sisällyttämiseen tarjousten vertailussa vaihtoehtoisilla tavoilla voidaan panostaa aiempaan parem-min. Samalla aktiivisesti hakeudutaan yhteistyöhön yhteishankintayksiköiden, kuten KL-Kuntahankinnat Oy ja KuntaPro Oy, hankintojen aiheuttaman työmäärän pienentämiseksi liittymäl-lä useamman hankintayksikön yhteisiin kilpailutuksiin ja sopimuksiin myös volyymietujen saami-seksi. 5. Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Riihimäen Kaukolämpö Oy:lle asetettavia tavoitteita ohjaa yhtiöjärjestyksen lisäksi osakkaiden vä-linen yhteistoimintasopimus, jonka mukaan yhtiön tulee: - toimia liiketaloudellisin ja ekologisin periaattein - tarjota alueilla, joilla se on taloudellisesti perusteltua, kilpailukykyinen lämmitysenergiavaihtoeh-
to kiinteistöille - vahvistaa kaupungin osaamisperustaa energiapolitiikassa ja energia-alaan liittyvissä kysymyk-
sissä - jakaa osinkoa osakkailleen taloudellisen tilanteen sallimissa rajoissa Yhtiön tavoitteiksi vuosille 2013 – 2014 esitetään edellä mainittuja yhteistoimintasopimuksessa mainittuja tavoitteita. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Yhtiön perustavoitteena on toimittaa kaukolämpöä sekä maakaasua asiakkaille sopimusten mukai-sesti. Toiminnalliset tavoitteet ovat: 1. Suurin osa energiasta noin 90% hankitaan jätteenpoltolla (Ekokem Oy Ab) ja biopolttoaineilla (Versowood Oy). 2. Kaikki rakennettavat kerrostalot ja osa Peltosaaren sähkölämmitteisistä kerrostaloista pyritään liittämään kaukolämmitykseen. 3. Kaupungin edustajat yhtiön hallituksessa saavat informaatiota yhtiön toiminnasta ja osallistuvat päätöksentekoon. Taloudelliset tavoitteet ovat: Taloudellinen tulos perustuu toiminnallisiin tavoitteisiin ja hallituksen määrittelemään tulostasoon sekä osakkaille jaettavaan osingon määrään. 6. YritysVoimala Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: YritysVoimala Oy:n tulee osaltaan edistää Riihimäen ja koko talousalueen elinkeinoelämän kehit-tymistä, ensisijaisesti yritysten perusneuvonnan kehittämisen keinoin. Yhtiön tulee kehittää toimin-nan ja talouden sekä siihen liittyvän rahoituksen suunnittelua. Yhtiön tulee myös asettaa selkeitä tavoitteita ja mittareita toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Osakaskuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2 % vuonna 2013.
144
Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Yritysten perusneuvonnan kehittäminen YritysVoimala on kehittänyt perusneuvontaa kahden yritysneuvojan voimin kouluttautumalla yritys-elämän ajankohtaisiin asioihin. Perusneuvonnassa pyritään pitämään asiakkaiden odotusaika pal-veluun alle 14 vuorokaudessa. Kahdella neuvojalla uskotaan pystyttävän vastaamaan tähän tavoit-teeseen vuoden 2013 loppuun asti, olkoonkin että tämänhetkisen maailman talouden tilanteen ta-kia työmäärä on kasvanut merkittävästi aiempaan verrattuna. Työmäärän takia asiakkaita voidaan tällä hetkellä palvella keskimäärin 7, 5 h/asiakas keskimääräisen tavoitetason ollessa 10 h. Jos työmäärä pysyy samalla tasolla jatkossakin, tulee vuoden 2014 osalta harkittavaksi yhden uuden yritysneuvojan palkkaaminen YritysVoimalaan, että tavoitelluissa asiakkaiden jonotus- ja palvelu-ajoissa voidaan pysyä Vuoden 2013 aikana palveluja kehitetään edelleen hyödyntämällä ELY-keskusten ja Yritys-Suomi - verkoston tarjoamia palveluita osana perusneuvontaa. Vahvasti esillä ollut tällainen palvelu on mm. omistajanvaihdos ja sukupolvenvaihdosklinikka. Osana palvelun kehittämistä YritysVoimala pyrkii toimimaan kumppanina hankkeissa, joissa tuotetaan yritysten perusneuvontaa tai sitä suoraan tukevia palveluita siten, että YritysVoimala voi saada hankkeista ulkopuolista lisärahoitusta toimin-nalleen. Hautomotoiminnan kehittäminen Yrityshautomotoimintaa jatketaan Yritysvoimalassa niin, että se ei vähennä YritysVoimalan henki-löstö- eikä muita resursseja ja se toteutetaan kustannusneutraalisti niin, että jokainen toimintaan osallistuva kunta kustantaa omien yritystensä hautomotoimintaan liittyvät kustannukset. Jokainen kunta tekee myös päätöksen hautomotoimintaan osallistumisesta erikseen. Hallinnon ja talouden kehittäminen Yhtiön hallintoa kehitetään edelleen vuoden 2013 aikana parantamalla asiakkuuden hallintajärjes-telmän (CRM) raportointia yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa. Tavoitteena on tuottaa helposti luettavaa tietoa yhtiön tavoitteiden saavuttamisesta ja asiakkuuksista. Yhtiön asiakirjahallinnossa keskitytään nopeaan kokouspöytäkirjojen hyväksymisprosessiin ja allekirjoittamiseen sekä jakami-seen omistajille sähköisesti. Talousarvion informatiivisuutta lisätään. Yhtiön rahoitussuunnittelua ja projektien hallinnan vaiku-tusten huomioonottamista taloussuunnitteluun kehitetään yhdessä tilitoimiston kanssa. Vuonna 2013, YritysVoimalan neljäntenä toimintavuonna, tehdään palveluja kartoittava asiakastyy-tyväisyyskysely. Kysely kohdistetaan palvelua saaneille yrityksille. Palvelun laatu on yksi toimintaa kuvaavista mittareista. Aloittavan yrittäjän neuvonnan kehittäminen Toimintasuunnitelmassa ja toiminnan painopistealueissa ei ole otettu huomioon mahdollista Uus-yrityskeskuksen siirtymistä osaksi YritysVoimala Oy:n toimintaa. Mittarit yrityspalveluliiketoiminnalle YritysVoimalan yritysneuvonnan tavoitteena on saavuttaa tuotannollinen ja taloudellinen tehok-kuus, joka vastaa yksityisellä sektorilla toimivia asiantuntijaorganisaatioita (esimerkiksi asianajo-toimistot, tilintarkastusyhteisöt ja lääkärikeskukset). Mittarit on laskettu toimitusjohtajan ja 1 täyspäiväisen yritysneuvojan ja 0,5 assistentin resurssin mukaisesti. Tavoitteiden ja mittareiden tulee olla sellaiset, että ne tukevat asiakastyön tekemistä.
145
Toimintaa mitataan seuraavilla mittareilla:
Mittari Tavoite 2013
Mittaustapa
Palvelutyötehokkuus
(asiakaspalvelutunneilla / kokonaistyötunnit) lasketaan vain pal-
veluhenkilöstölle
60 %
Lasketaan CRM
tiedoista
Kokonaistyötehokkuus (asiakaspalvelutunneilla / kokonaistyö-
tunnit) lasketaan koko henkilöstölle
45 %
Lasketaan CRM
tiedoista
Asiakaspalaute kouluarvosanoin
yli 8,0
Asiakaskysely
Palveltujen yritysten määrä,
joista uusia yrityksiä
500 kpl
250 kpl
Lasketaan CRM
tiedoista
Kuntarahoituksen ulkopuolinen osuus kokonaisrahoituksesta,
ilman erillisprojekteja, joiden rahoitus päätetään aina erikseen
10.000 €
Lasketaan tilin-
päätöstiedoista
7. Hyria Koulutus Oy Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Osakeyhtiön tulee toteuttaa järjestämislupiensa mukaista ammatillista koulutusta, työ- ja elinkei-noelämän kehittämistehtävää sekä toimia kiinteässä yhteistyössä talousalueen elinkeinoelämän, lukioiden ja korkea-asteen koulutuksen järjestäjien. Koulutusta tulee kehittää kummallakin paikkakunnalla monialaisesti siten, että nuorten koulutusalo-jen aloituspaikkatarjonnan sukupuolijakautuman vinoutumat korjataan. Riihimäen toimipisteessä tulee lukuvuoden 2013 – 2014 alusta alkaen vuosittain käynnistää vähintään yksi lähihoitajakoulu-tusryhmä. Lisäksi nuorten koulutuksessa osakeyhtiön tulee huolehtia yhteistyössä muiden talousalueen toi-sen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa, että - perusopetuksen päättävän ikäluokan kaikille oppilaille voidaan osoittaa mielekäs jatkokoulu-
tuspaikka - opiskelijoiden opintoja negatiivista keskeyttämistä ehkäisevät opiskelijaohjaus ja oppilashuollol-
liset palvelut järjestetään tehokkaasti - ammatillisen koulutuksen opiskelijoille turvataan mahdollisuus joustavasti valita toisen asteen
yleissivistävän opetuksen kursseja ja opintokokonaisuuksia sekä hyväksi luettavia korkea-asteen opintoja
Lisäksi osakeyhtiön tehtävänä on koulutuksen sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämistehtävänsä kautta ehkäistä syrjäytymistä, edistää kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä kaupunkiin.
146
Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Hyria koulutus Oy:n valmisteilla olevassa koulutusstrategiassa koulutustarjonta tähtää alueen työ-elämän työvoimatarpeiden tyydyttämiseen. Koulutuksen talous on nousemassa entistä tärkeäm-mäksi, jos valtionosuusperusteisiin tulee ennakoituja isoja muutoksia. Tämän vuoksi ryhmäkokoja kasvatetaan jonkin verran, joitakin koulutuksia lopetetaan ja saman alan koulutuksia pyritään kes-kittämään yhteisiin tiloihin. Suunnittelussa huomioidaan myös koulutuksen vetovoima ja koulutus-ten keskinäinen synergia. Hyrian toiminnan tavoitteena on nuoriso- ja aikuiskoulutuksen volyymin lisääminen sekä opiskeli-joiden keskeyttämisasteen vähentäminen ja aikuiskoulutuksen kannattavuuden kehittäminen. Li-säksi yhteisten käytänteiden vahvistamista jatketaan ja koulutuksen työnsuunnittelua kehitetään edelleen erityisesti kaikille yhteisten opintojen osalta. Koulutuspalautetta kerätään systemaattisesti tukemaan hyvää opetusta ja oppimista. Hyria panostaa opiskelijoiden keskeyttämisen vähentämiseen ns. Keskeyttämisen keskeyttäminen -hankkeen avulla. Yhteistyötä tehdään HRAKSin sekä alueen etsivän nuorisotyön tekijöiden kans-sa. Hanke perustuu valtakunnalliseen läpäisyn tehostamishankkeeseen, jonka koordinaattorina toimii Keuda. Hankkeessa kehitetään erilaisia menetelmiä tukemaan nuorten opiskelun läpäisyä. Hyrian opettajista, opinto-ohjaajista ja kuraattoreista on koottu ryhmä, joka alkaa aktiivisesti pohtia keskeyttämisen syitä ja siihen auttavia interventioita. Hyria tekee yhteistyötä yläkoulujen opinto-ohjaajien kanssa kehittääkseen uravalinnan osuvuutta ja sitä kautta keskeyttämisen ehkäisyä. Hy-ria perusti elokuussa 2012 tytäryhtiön Hyrian aikuiskoulutus Oy: n, jonka tehtävänä on huolehtia aikuiskoulutuksen kannattavuudesta. Tytäryhtiö tulee vastaamaan erityisesti työvoimakoulutukses-ta, yrityskoulutuksesta ja hanketoiminnasta. Opetuksen laadunvarmistamista jatketaan muun muassa opetussuunnitelmatyön ja työssäoppimi-sen yhteistyönä elinkeinoelämän asiantuntijatyöryhmien kanssa, lukio- ja ammattikorkeakouluopin-tojen yhdistelyvaihtoehtojen monipuolistamisena ja erikoistumismahdollisuuksien lisäämisenä. Hy-ria kehittää yhdessä alueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa joustavia opintopolkuja tavoitteena lisätä mahdollisuuksia suorittaa osia opinnoista yli tutkintorajojen. Hyria seuraa visioista ja strategioista johdettujen tavoitteiden saavuttamista, hankkii tietoa koulu-tuksen ja sen alojen toiminnasta sekä tuottaa vertailtavaa tietoa prosesseista ja niiden tuloksista päätöksenteon perustaksi. Hyrian toiminnan laatua kehitetään EFQM:n sekä CQAF -viitekehykseen perustuvan ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksen mukaisesti. Hyria verkottuu kansainvälisesti ja kasvattaa kansainvälistä opiskelijavaihtoa. Syrjäytymisen ehkäi-syä Hyria toteuttaa kehittämällä opiskelijahuoltojärjestelmää ja vahvistamalla maahanmuuttajakou-lutusta yhteistyössä alueen kuntien ja yleissivistävän koulutuksen kanssa. Hyria ottaa käyttöön ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET) kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa vuonna 2014. Tällä lisätään kansainvälistä opiskeli-janvaihtoa sekä vahvistetaan ammatillisten perustutkintojen ja ammatti- ja erikoisammattitutkinto-jen osaamisperusteisuutta. 8. Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Oppilaitoksen tulee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä turvata Riihimäen yksi-kön elinvoimaisuus, tiivistää koulutuksen mitoituksen ja toteutuksen yhteistyötä Hyvinkään - Riihi-mäen toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa. Kuntayhtymän on ammattikorkeakoulun toi-mintaedellytysten turvaamiseksi jatkettava FUAS -yhteistyötä. Tässä yhteistyössä on huolehdittava FUAS -liittoumaan kuuluvien ammattikorkeakoulujen koulutusalojen profiloinnista toisiaan täyden-täviksi kokonaisuuksiksi.
147
Lisäksi kuntayhtymän tehtävä on oman tutkimus ja kehittämistoiminnan kautta edistää kaupungin positiivista imagoa, kaupungin elinkeinoelämän monipuolistumista sekä uusien yritysten syntymistä kaupunkiintulossa. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2014 alkuun mennessä. Sen mukaisesti lainsäädäntöön perustuvat uudistukset astuvat voimaan vuoden 2014 alusta lukien. Valmisteilla olevat muutokset vaikuttavat merkittävästi myös Hämeen ammattikorkeakoulun toimin-taan. Hämeen ammattikorkeakoulun Riihimäen yksikön koulutusohjelmien kehittäminen suuremmiksi osaamiskokonaisuuksiksi – tulevan lainsäädännön mukaisiksi koulutusvastuualueiksi – jatkuu. Koulutusvastuualueiden suunnittelua ja profilointia tehdään yhteistyössä FUAS - liittoumaan kuulu-vien ammattikorkeakoulujen kanssa yhteisen FUAS - liittoumasopimuksen mukaisesti. Hyvinkään – Riihimäen toisen asteen oppilaitosten kanssa tiivistetään koulutuksen toteutusta hyö-dyntäen yhteisiä resursseja esim. polkuopinnot ammattikorkeakouluun ammatillista väylää tuleville opiskelijoille nopeuttamaan opintojen läpäisyä, yhteiset kieliopinnot (ns. valinnaisten kielten tarjon-ta) lukion kanssa. Tutkimus- ja kehitystoiminta integroidaan selkeästi koulutusprosessiin, tämä tukee ja kehittää alu-een elinkeinoelämää ja edesauttaa opiskelijoiden ammatillista kehittymistä. Tutkimus- ja kehitystoimintaan kuulevat myös erilaiset laajemmat hankkeet. Varmistetaan Riihimä-ellä menossa olevien hankkeiden, joita tehdään yhteistyössä FUAS- liittoumaan kuuluvan Laurea ammattikorkeakoulun ja Hyrian kanssa, tuloksellisuus. Pyritään hakemaan uusia hankkeita, jotka tukevat sekä talousalueen että HAMKin toimintaa. Alueen yritysten menestyminen ja yrittäjyys ovat HAMKille tärkeitä. 9. Terveydenhuolto 9.1. Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Sairaanhoitopiiri lopettaa Riihimäen yksikössä erikoissairaanhoidon päivystyksen 1.10.2012 lukien. Kuntayhtymän on tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa huolehdittava siitä, että päivystys-vastuun siirto sairaanhoitopiiriltä perusterveydenhuoltoon saadaan toteutettua turvallisesti. Lisäksi kuntayhtymän on varmistettava edellytykset käynnistää yleislääkäritasoinen yöpäivystys 1.10.2012 lukien tehtyjen päätösten mukaisesti. Kuntayhtymän on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa Riihimäen seudun tule-vaisuuden terveydenhuollon palvelurakennetta ja vietävä uudistusta määrätietoisesti eteenpäin. Riihimäen kaupunki pitää tarpeellisena, että terveyskeskuksen kuntayhtymä käynnistää tiiviissä yhteistyössä jäsenkuntien kanssa kattavan seudullisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkosta ja -rakenteesta ja toimintojen keskittämisestä. Tavoitteena tulee olla palveluverkon järkiperäistäminen. Kuntayhtymän taloustilanne on edelleen huolestuttava. Talouden tervehdyttämissuunnitelman täy-täntöönpanoa on jatkettava määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti. Kuntayhtymän alijäämäkierre on pyrittävä katkaisemaan kaikin mahdollisin keinoin. Kuntayhtymässä tulee panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan ja perusterveydenhuollon laatuun ja toimintaan erikoissairaanhoidon kustannusten hillitsemiseksi. Kuntayhtymän perussopimusta uudistetaan kuntalaskutusperusteiden osalta kuluvan vuoden aika-na. Kuntayhtymän on varmistettava, että uusien laskutusperusteiden ottaminen käytäntöön vuoden 2013 alusta sujuu ilman ongelmia. Riihimäen seudun psykiatrian avohoitoa tulee edelleen kehittää tiiviissä yhteistyössä perustervey-denhuollon ja mielenterveyden toimijoiden kanssa.
148
Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja perusturvan työnjakoa tulee edelleen kehittää hoi-toketjujen toimivuuden parantamiseksi. Erityisesti psykiatrisessa hoidossa / mielenterveyspalve-luissa työnjaon kehittämistä ja sen mukaista palvelujen resursointia tulee jatkaa toimivan kokonai-suuden aikaansaamiseksi. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: - Kuntayhtymä on valmistellut päivystyksen siirtoa perusterveydenhuollolle tiiviissä yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on sujuva, laadukas ja tulevan päivystysasetuksen mukai-nen toiminta. - Kuntayhtymä on laatinut esityksen Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenteesta. Esi-tyksestä on pyydetty kuntayhtymän jäsenkuntien lausunnot ja palvelurakenteen jatkovalmistelu aloitetaan yhdessä jäsenkuntien ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. - Kuntayhtymän jäsenkuntien kanssa on sovittu vuodelta 2012 kertyvän alijäämän kattamisesta. Vuoden 2013 talousarvio pyritään laatimaan siten, että alijäämää ei enää synny. Kuntayhtymän esitys Riihimäen seudun terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta ja esityksen eteenpäin vieminen on osa talouden tervehdyttämissuunnitelmaa. - Terveyskeskuskuntayhtymän tavoitteena on väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yh-dessä kuntien eri toimialojen sekä muiden toimijoiden kanssa. Kuntayhtymän palvelurakenteessa lähipalveluissa tulee entistä enemmän korostumaan ennaltaehkäisevä toiminta. Omahoitoa tukevia ja asiakkaita osallistavia uusia toimintoja otetaan käyttöön. Palveluverkkoa kehitetään matalan kynnyksen palveluilla yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Terveyshyötymallin mukainen toiminta laajenee koko vastaanottotoimintaan ja osastohoitoon sekä kotiin annettaviin palveluihin. Kuntayh-tymän tavoitteena on tuottaa laadukasta ja oikea-aikaista hoitoa kuntalaisten tarpeet ja asiakaspa-lautteista saatu palaute sekä resurssit huomioiden. - Terveyskeskuksen suun terveydenhuolto panostaa korkeatasoiseen hammaslääketieteelliseen osaamiseen (purentafysiologia, kirurgia, oikomishoito), jolla pystytään merkittävästi vähentämään erikoissairaanhoidollisia konsultaatiokäyntejä ja hoitoja. - Kuntayhtymässä on tehty tuotteistus, jossa toiminnan kustannukset kohdistetaan aiheuttamispe-riaatteen mukaisesti jäsenkunnille. Tuotteistus mahdollistaa uusitun perussopimuksen mukaisten laskutusperusteiden käyttöönoton ja sitä käytetään vuoden 2013 talousarvion laadinnassa. - Kuntayhtymän painoalueissa terveyserojen kaventumisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen tavoit-teena on mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoitoon pääsyn nopeutuminen ja matalan kynnyksen palveluiden monipuolistaminen sekä kotihoidon piirissä olevien mielenterveysasiakkaiden hoidon tarpeisiin vastaaminen Riihimäen seudulla toimii mielenterveys- ja päihdetyöryhmä, jossa on edus-tus Riihimäen kaupungin perusturvasta ja päihdehuollosta, Lopen ja Hausjärven perusturvasta, terveyskeskuksesta sekä erikoissairaanhoidosta. Työryhmän päämääränä on parantaa asukkaiden mielenterveys- ja päihdepalveluita sovittamalla mahdollisimman hyvin yhteen eri toimijoiden voi-mavaroja. Terveyskeskus osallistuu sairaanhoitopiirin psykiatriseen strategiatyöryhmään. - Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työnjakoa tulee edelleen kehittää ja järjestää uu-delleen osaamisen vahvistamisen kautta. Erikoislääkäreiden vastaanottojen lisääminen ja konsul-taatiokäytäntöjen kehittäminen vahvistaa perusterveydenhuoltoa sekä parantaa hoidon porrastuk-sen oikean toteutumisen. Sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön rooli yhteistyön koor-dinoinnissa ja perusterveydenhuollon vahvistajana tulee huomioida. Terveyskeskussairaala toimin-ta painottuu tavoitteellisesti lyhytaikaishoitoon ja kotona annettaviin palveluihin. Tämän toteutumi-nen edellyttää perusturvan kanssa tehtävää vanhuspalveluiden työnjakoa ja toimivaa hoitoketjua.
149
9.2. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Kuntayhtymän on kiinnitettävä huomiota tasapainoisen talousarvion laatimiseen ja erityisesti talou-den jatkuvaan seurantaan. Talousennusteiden oikeellisuuteen ja luotettavuuteen on panostettava, ja mahdollisiin poikkeamiin talousarviosta on reagoitava ripeästi. Sairaanhoitopiirin menojen kas-vuprosentti ei voi olla suurempi kuin perusturvatoimessa ja perusterveydenhuollossa. Olemassa olevien tilojen tulee olla maksimaalisessa käytössä koko sairaanhoitopiirissä ennen kuin uusia ra-kennusinvestointeja toteutetaan. Palvelutuotannon näkökulmasta on välttämätöntä, että sairaanhoitopiiri käynnistää analyysin ter-veydenhuoltolain säätämän valinnanvapauden laajenemisen merkityksestä sairaanhoitopiirin pal-velujen kysyntään ja tarjontaan ja pyrkii arvioimaan uudistuksen merkityksen sairaanhoitopiirin toimintaan. Sairaanhoitopiirin on varmistettava uudelle yhtymäjohtajalle riittävät edellytykset sujuvalle tehtävien siirrolle. Sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämisessä on tärkeää seurata kuntarakenneuudistuksen etene-mistä ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennekehitystä ja analysoida sairaanhoitopiirin toiminnan mahdolliset muutostarpeet. Perusterveydenhuollon yksikön suunnittelussa ja toiminnan käynnistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä terveyskeskusten kanssa. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on hyväksyttävä yhtymävaltuustossa vielä kuluvan vuoden aikana. KHKS:n Riihimäen yksikön leikkaussalin säilyminen toimintakykyisenä on varmistettava myös jat-kossa. Leikkaussalikapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti. Riihimäen yksikön leikkaustoimin-taa tulee pyrkiä tehostamaan kuntayhtymän strategian mukaisesti esimerkiksi kehittämällä Hä-meenlinnan ja Riihimäen yksiköiden välistä työnjakoa ja erikoistumista erityisesti ortopedian osalta. KHKS:n Riihimäen yksikön toimintaa kehitetään vähintään nykytasoisena niin ajanvaraus-, vuode-osasto- kuin leikkaussalitoiminnan osalta. Erityisesti erikoislääkärivastaanottojen lisäämiselle olisi tarvetta. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja perusturvan työnjakoa tulee edelleen kehittää hoi-toketjujen toimivuuden parantamiseksi. Riihimäen yksikön ja perusterveydenhuollon päivystysten järjestämisessä on tehtävä yhteistyötä. Sairaanhoitopiirin on tiedotettava riittävässä laajuudessa ensihoidon muutoksista ja resurssilisäyk-sistä Riihimäen seudulla 1.10.2012 lukien. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: 1. Kuntayhtymän keskeisenä tavoitteena on tasapainoisen talousarvion aikaansaaminen. Sairaan-hoitopiirin ja kuntien väliset kuntamaksut sekä toimintaan liittyvät asiat pyritään neuvottelemaan tilaajarenkaiden kanssa sopimusohjausmenettelyssä. Sairaanhoitopiirin menojen osalta tavoitteena on pysyä kuntatalouden yleisissä menokehyksissä. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevia tiloja mahdollisimman tehokkaasti. Sairaanhoitopiiri seuraa ja arvioi eri selvitysten yhteydessä valinnanvapauden laajentumisen vaiku-tusta palvelujen kysyntään ja tuotantoon. Arvion mukaan valinnan vapauden kautta muutosta ta-pahtuu alle 10 %. 2. Sairaanhoitopiiri osallistuu aktiivisesti kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuol-lon rakennekehityksen seurantaan.
150
Sairaanhoitopiiri, Hämeen liitto ja Terveydenhuollon ja hyvinvoinnin laitos arvioivat yhteisessä sel-vitysprojektissa koko maakunnan kattavan palvelurakenteen tulevia kehityspiirteitä. 3. Perusterveydenhuollon yksikön toiminta käynnistyy vuonna 2013 ja tehtävänsä mukaisesti pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön kehittämistä. 4. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on säilyttää edelleen Riihimäen leikkaustoiminta vähintäänkin ny-kyisellä tasolla. Nykyisin leikkaussaleissa suoritetaan noin 1800 erilaista leikkausta tai niihin rin-nastettavaa toimenpidettä. Tavoitteena on nostaa toimenpiteiden määrää noin 2200:aan. Painopis-teenä Riihimäen yksikön leikkaustoiminnan osalta tulee tulevaisuudessa olemaan päiväkirurginen toiminta. 5. Lähtökohtana on Riihimäen yksikön toiminnan kehittäminen edelleen. Määrällisesti ottaen erilai-nen erikoislääkäreiden tuottama palvelutuotanto pysyy jatkossakin vähintään nykyisen tasaisena. Tavoitteena on lisätä avohoidon erikoislääkärivastaanottotoimintaa. 6. Sairaanhoitopiirin tavoitteena on edelleen edistää ja lisätä erikoissairaanhoidon, perustervey-denhuollon ja perusturvan välistä yhteistyötä. 7. Sairaanhoitopiiri tulee tiedottamaan tapahtuvista muutoksista muun muassa päivystystoiminnan muutoksista, käyttäen hyväksi muun muassa julkisia tiedotusvälineitä. 10. Hämeen maakuntaliitto ky Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Hämeen maakuntaliiton tulee tukea Riihimäen myönteistä kehittymistä aluekeskuksena sekä maa-kunnan suunnitelmia ja edunvalvontaa hoitaessaan ottaa huomioon Riihimäen seudun asumisen ja yrityselämän muuttuvat tarpeet. Kuntien maksuosuudet voivat kasvaa enintään 2 % vuonna 2013. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Hämeen liitto tukee Riihimäen myönteistä kehittymistä aluekeskuksena edistämällä toiminnassaan kaupunkiseudulle ja elinkeinoelämän kehittämiselle tärkeiden liikenneyhteyksien, kuten pääradan ja KT 54:n välityskyvyn parantamista. Liitto huomio edellä mainittuja kohteita koskevat ja muut Riihimäen kaupunkiseudulle tärkeät tavoit-teet vuoden 2013 aikana käynnistyvissä suunnitelmissa kuten maakuntaohjelmassa, toisen vaihe-maakuntakaavan valmistelussa sekä liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa. Maakunnan toimijat tiivistävät koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötään Häme Open Campus (HOC) - verkostossa. Tulevina vuosina verkoston toimintaa suunnataan aktiivisesti palvelemaan Riihimäen seudun yritysten osaamis- ja kehittämistarpeita. Hämeen liiton vuoden 2013 talousarvioluonnoksessa, josta maakuntavaltuusto päättää 26.11.2012, esitetään jäsenkuntien maksuosuuksia korotettavaksi aiempien linjausten mukaisesti kahdella prosentilla vuodesta 2012. Taloussuunnitelmanvuosille 2014 ja 2015 on ennakoitu jäsenkuntaosuuksien kahden prosentin korotusta vuosittain.
151
11. Riihimäen Kesäkonsertit Riihimäen kaupungin asettamat toimintalinjaukset: Riihimäen Kesäkonserttien tulee tukea Riihimäen kulttuurikaupunki-imagoa korkeatasoisen kama-rimusiikkitapahtuman tuottajana. Lisäksi Riihimäen Kesäkonserttien tulee vahvistaa talouttaan li-säämällä ulkopuolista rahoitusosuutta ja kasvattamalla kävijämääriä. Konserttien keskeisenä jär-jestämispaikkana on Suomen lasimuseo. Yhteisön toimintalinjausten perusteella asettamat tavoitteet: Riihimäen Kesäkonsertit on jo 31 vuoden ajan tuottanut Riihimäelle korkeatasoisen kamarimusiik-kisarjan. Riihimäki kulttuurikaupunkina yhdistetään vahvasti musiikin osalta Riihimäen Kesäkon-serttiviikkoon. Tapahtuma värittää näkyvästi Riihimäen kaupunkikuvaa koko konserttiviikon ajan tuodessaan iltakonserttien lisäksi myös kaikille ilmaisia päiväkonsertteja Granitin aukiolle. Kesä-konserttien taiteilijoiksi kutsutaan tunnettuja klassisen musiikin ammattilaisia Suomesta ja ulkomail-ta. Ulkopuolisen rahoitusosuuden kasvattamiseksi yhdistys tekee jatkuvaa työtä etsimällä uusia yh-teistyökumppaneita liike-elämän toimijoista. Kävijämäärien kasvattaminen ei ole juuri mahdollista ilman konserttimäärän lisäämistä, koska esi-tyspaikkojen yleisöpaikat ovat rajallisia. Konserttien keskeinen järjestämispaikka on Suomen lasimuseo.
