talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018laukaan kunta kunnanvaltuusto talousarvio 2016 5...

TALOUSARVIO 2016

TALOUSSUUNNITELMA 2017 - 2018

Hyväksytty Kunnanvaltuusto 07.12.2015 § 46

Laukaan kunta Kunnanvaltuusto

Talousarvio 2016 1

SISÄLLYSLUETTELO

1 YLEISPERUSTELUT ................................. ....................................................................... 3

1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö ....................................................................................... 3

1.2 Talousarvion sääntöperusta .................................................................................................. 5

1.3 Yleinen taloudellinen tilanne .................................................................................................. 6

1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjetin vaikutukset vuodelle 2016 ....................... 7

1.5 Laukaan kunnan strategia ................................................................................................... 11

1.6 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet ............................... 11

1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteissään ...................................................... 15

1.7.1 Verotulot ....................................................................................................................... 18

1.7.2 Valtionosuudet .............................................................................................................. 19

1.7.3 Rahoitustulot- ja menot ................................................................................................. 21

1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot ..................................................................................... 22

1.7.5 Antolainauksen muutokset ............................................................................................ 22

1.7.6 Lainakannan muutokset ................................................................................................ 22

1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täyttöluvat ........................................................ 22

1.9 Taloussuunnitteluprosessi ................................................................................................... 25

1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja lautakuntien talousarvioesityksiin ......... 25

1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta ....................................................................... 26

1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuunnitelman hyväksyminen ........................... 26

1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden tavoitteet ........................................ 27

1.13 Eritysmääräyksiä ............................................................................................................... 29

2 KÄYTTÖTALOUSOSA.................................. ................................................................. 30

2.1. Kunnanhallitus .................................................................................................................... 33

2.2 Perusturvalautakunta ........................................................................................................... 42

2.2.1 Sosiaalipalvelut ............................................................................................................. 44

2.2.2 Terveyspalvelut ............................................................................................................. 47

2.2.3 Vanhusten palvelut........................................................................................................ 48

2.2.4 Hallinto ja lautakunta ..................................................................................................... 52

2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta .......................................................................................... 53

2.3.1 Varhaiskasvatus ............................................................................................................ 54

2.3.2 Perusopetus .................................................................................................................. 57

2.3.3 Toisen asteen koulutus ................................................................................................. 59


Talousarvio 2016 2

2.4 Vapaa- ajan lautakunta ........................................................................................................ 61

2.4.1 Kirjastotoimi .................................................................................................................. 65

2.4.2 Vapaa-aikatoimi ............................................................................................................ 67

2.4.3 Aikuiskasvatus .............................................................................................................. 71

2.5 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ........................................................................................ 73

2.5.1 Maankäyttö ................................................................................................................... 76

2.5.2 Rakennusvalvonta ........................................................................................................ 80

2.5.3 Ympäristönsuojelu ........................................................................................................ 81

2.6. Ympäristöterveyslautakunta ............................................................................................... 82

2.7. Tekninen lautakunta ........................................................................................................... 84

2.7.1 Tilapalvelut .................................................................................................................... 86

2.7.2 Yhdyskuntatekniset palvelut .......................................................................................... 90

2.7.3 Tukipalvelut ................................................................................................................... 90

2.7.4 Tekninen hallinto ja suunnittelu ..................................................................................... 91

3 INVESTOINTIOSA ......................................................................................................... 93

3.1. Investointiohjelma 2016-2020 ............................................................................................. 93

3.2 Talonrakennusinvestoinnit vuonna 2016 .............................................................................. 94

3.2.1 Uudisrakennukset ......................................................................................................... 94

3.2.2 Peruskorjaukset ............................................................................................................ 94

3.3 Maanhankinta ja myynti vuonna 2016 .................................................................................. 95

3.4 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2016......................................................................... 95

3.5 Vesihuollon investoinnit vuonna 2016 .................................................................................. 96

3.6 Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna 2016 .................................................................. 977

4 TULOSLASKELMAOSA ................................ ................................................................ 99

5 RAHOITUSOSA ..................................... ...................................................................... 100


Talousarvio 2016 3

1 YLEISPERUSTELUT

1.1 Laukaan kunnan toimintaympäristö

1.1 VÄESTÖ

Tavoite

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020

SUURALUE 1 LAUKAA 17609 17763 17975 18142 18286 18481 18588 18709 20020TILASTOALUE 1 01 KIRKONKYLÄ 5098 5107 5147 5196 5223 5228 5314 5391

Pienalueet 1 01 001 Kk-keskusta 1466 1482 1489 1501 1513 1489 1527 1550

1 01 002 Kk-pohjoinen 2007 1971 1954 1916 1907 1893 1890 1884

1 01 003 Kk-etelä 931 920 928 953 951 949 948 978

1 01 004 Kk-Kantola 412 454 478 539 565 629 678 713

1 01 005 Kk-Asema 282 280 298 287 287 268 271 266

TILASTOALUE 1 02 VIHTAVUO RI 2041 2075 2113 2158 2169 2201 2213 2209

Pienalueet 1 02 004 Vri-keskusta 1683 1718 1738 1780 1804 1819 1828 1836

1 02 005 Vri-ympäristö 358 357 375 378 365 382 385 373

TILASTOALUE 103 LEPPÄVESI 2785 2923 3002 3105 3179 3224 3237 3271Pienalueet 1 03 006 Lsi-keskusta 2134 2257 2324 2438 2509 2528 2543 2578

1 03 007 Lsi-ympäristö 651 666 678 667 670 696 694 693

TILASTOALUE 1 04 LIEVESTUO RE 2597 2554 2537 2528 2530 2536 2534 2541

Pienalueet 1 04 008 Lre-pohjoinen 1461 1461 1452 1440 1461 1457 1478 1471

1 04 009 Lre-etelä 644 628 630 640 643 646 625 632

1 04 010 Lre-ympäristö 492 465 455 448 426 433 431 438

TILASTOALUE 1 05 MAASEUTUALUEET 5025 5043 5115 5082 5115 5219 5201 5210Pienalueet 1 05 011 Kuhaniemi 401 416 431 430 412 440 440 468

1 05 012 Kärkkää 334 365 370 368 369 380 369 376

1 05 013 Vehniä 933 913 915 908 920 947 940 946

1 05 014 Valkola 498 505 513 511 495 478 464 448

1 05 015 Kuusa 582 583 609 608 634 642 655 643

1 05 016 Haapala 295 295 286 292 284 309 304 302

1 05 017 Äijälä 377 382 384 381 393 391 406 393

1 05 018 Lankamaa 250 244 248 241 252 256 252 251

1 05 019 Tarvaala 288 283 288 270 275 268 277 286

1 05 020 Simuna 194 189 189 199 196 202 196 193

1 05 021 Vuontee 246 254 263 281 267 273 267 271

1 05 022 Savio 221 217 226 223 249 262 270 276

1 05 023 Metsolahti 170 168 168 165 164 166 161 159

1 05 024 Hoho 236 229 225 205 205 205 200 198MUU 63 61 61 73 70 73 89 87

Ennuste

Ikäryhmät 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2020

Ikävuodet 0-14 v 3769 3800 3882 3940 4024 4076 4127 4228 4340

% 21,4 21,4 21,6 21,7 22,0 22,1 22,2 22,6 21,7

Ikävuodet 15-64 v 11388 11424 11501 11507 11463 11467 11333 11238 11671

% 64,7 64,3 64,0 63,4 62,7 62,0 61,0 60,1 58,3

Ikävuodet 65 v - 2452 2539 2592 2695 2799 2938 3128 3243 4009

% 13,9 14,3 14,4 14,9 15,3 15,9 16,8 17,3 20,0

Ikävuodet joista yli 75 v 1117 1148 1068 1105 1132 1156 1200 1237 1603

% 45,6 45,2 41,2 41,0 40,4 39,3 38,4 38,1 40,0

% koko väestöstä 6,34 6,46 5,94 6,09 6,19 6,26 6,46 6,61 8,01

SUUNNITTELUALUEJAKO =

TILASTOALUEJAKOV Ä K I L U K U 31.12.


Talousarvio 2016 4

1.2 TYÖLLISYYS (Tilastokeskus, työssäkäyntiti lasto)

Vuosi 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Asukasluku 17609 17763 17975 18142 18286 18481 18588

TYÖPAIKAT 31.12. (041, Toimialaluokitus 2008, TOL 2008)

Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 339 326 314 317 294 279 267

B Kaivostoiminta ja louhinta 12 11 12 13 13 13 11

C Teollisuus 1079 1030 1040 1047 1036 927 877

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 9 9 3 6 8 9 12

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito24 27 26 26 28 25 27

F Rakentaminen 423 387 409 449 457 429 450

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus454 515 494 616 585 618 595

H Kuljetus ja varastointi 233 244 377 406 418 434 451

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 215 228 209 215 230 212 219

J Informaatio ja viestintä 14 17 13 12 14 26 24

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 38 44 34 37 37 30 29

L Kiinteistöalan toiminta 35 40 31 32 28 31 30

M Ammatillinen, t ieteellinen ja tekninen toiminta 178 202 174 204 180 189 195

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 216 224 241 268 310 302 329

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 340 339 287 230 145 167 185

P Koulutus 395 406 389 427 403 420 417

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1023 1020 1046 1041 1108 1088 1011

R Taiteet, viihde ja virkistys 43 48 42 44 49 51 46

S Muu palvelutoiminta 134 132 134 125 126 129 133

T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön3 3 3 4 5 7 38

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 0

X Toimiala tuntematon 94 66 96 101 111 122 104

YHTEENSÄ 5301 5318 5374 5620 5585 5508 5450

TYÖLLINEN TYÖVOIMA 31.12. (042, Toimialaluoki tus 20 08,TOL 2008)

Toimiala 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

A Maatalous, metsätalous ja kalatalous 345 341 321 315 301 296 275

B Kaivostoiminta ja louhinta 35 34 19 24 24 23 19

C Teollisuus 1649 1600 1510 1487 1423 1369 1227

D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 19 20 35 34 39 40 45

E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito47 49 51 43 49 50 49

F Rakentaminen 659 684 655 680 715 669 685

G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus721 762 752 772 814 800 806

H Kuljetus ja varastointi 375 385 368 382 392 389 375

I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 245 249 236 244 273 254 249

J Informaatio ja viestintä 162 154 174 186 182 175 172

K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 73 79 75 76 79 78 73

L Kiinteistöalan toiminta 65 77 66 75 67 68 68

M Ammatillinen, t ieteellinen ja tekninen toiminta 359 355 320 358 366 371 348

N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 372 362 370 379 407 418 424

O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus 435 442 349 370 376 362 347

P Koulutus 476 498 492 531 542 574 523

Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 1157 1192 1244 1251 1312 1291 1285

R Taiteet, viihde ja virkistys 74 75 78 79 70 79 82

S Muu palvelutoiminta 176 193 211 197 203 190 186

T Kotitalouksien toiminta työnantajina; eriyttämätön toiminta omaan käyttöön2 3 4 3 3 8 38

U Kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta 0 0 0 0 0 0 0

X Toimiala tuntematon 96 66 97 101 111 122 105

YHTEENSÄ 7542 7620 7427 7587 7748 7626 7381

TYÖVOIMATILASTO 31.12. (010 Väestö / työll isyys) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Asukasluku 17609 17763 17975 18142 18286 18481 18588

Työvoima, henkilöä 8349 8422 8454 8561 8664 8678 8622

Työlliset, henkilöä 7542 7620 7427 7587 7748 7626 7381

Työttömät, henkilöä 807 802 1027 974 916 1052 1241

Työvoiman ulkopuolella, henkilöä 9260 9341 9521 9581 9622 9803 9966

47,41 47,41 47,03 47,19 47,38 46,96 46,38

70,29 69,79 72,36 74,07 72,08 72,23 73,84

Työpaikat, kpl

Työll inen työvoima, henkilöä

Työpaikat / työllinen työvoima %

Työvoima / asukasluku %


Talousarvio 2016 5

Laukaan kunnan asukasmäärä vuoden 2014 tilaston perusteella on 18.709. Asukkaita kuntakeskuksena toimivassa kirkonkylässä on 5.391, Leppävedellä 3.271, Lievestuoreella 2.541 ja Vihtavuoressa 2.209 asukasta. Haja-asutusalueella laukaalaisia asuu 5.210.

Laukaan väestö kasvaa. Vuoden 2016 talousarviossa väestön määräksi on arvioitu 19.009 henkilöä ja väestömäärän kasvuksi 150 henkilöä. Väestön kasvu johtuu voitollisesta muuttoliikkeestä sekä keskimääräistä korkeammasta syntyvyydestä (luonnollinen väestönlisäys). Laukaan väestönrakenne on nuorekas ja tasapainoinen. Vuonna 2014 ikäryhmään 0-14 vuotiaat kuului 22,6 % laukaalaisista, ikäryhmään 15 - 64 vuotiaat 60,1 % laukaalaisista ja ikäryhmää yli 65 vuotiaat 17,3 % laukaalaisista. Yli 65 vuotiaista joka kolmas on vanhempi kuin 75 vuotta. Väestön koulutustaso on noussut nopeammin kuin kunnissa keskimäärin. Laukaassa on paljon keskiasteen ja erityisesti ammatillisen tutkinnon suorittaneita. Väestön pääasiallinen toiminta kuvaa väestön taloudellisen toiminnan laatua. Sen perusteella väestö jaetaan työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Vuonna 2013 Laukaassa oli 8.622 työvoimaan kuuluvaa asukasta. Koko väestöstä heidän osuutensa oli 46 %.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan Laukaassa oli 5.508 työpaikkaa vuonna 2012. Toimialoja oli luokiteltu yhteensä 22, joista palvelusektori työllisti eniten, yli 3.500 henkilöä. Toimialoista mm. teollisuus tarjosi yli 1.000 työpaikkaa, tukku- ja vähittäiskauppa 618, kuljetus ja varastointi 434 ja rakentaminen 429. Vaikka palvelusektori tarjoaa enemmistön kunnan työpaikoista (65 %), on jalostuksella (30 %) ja alkutuotannolla (5 %) vielä suurempi merkitys kun Suomen kunnissa keskimäärin.

Elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteet Laukaan kunnassa on päätetty kunnanvaltuuston hyväksymässä elinkeinostrategiassa. Kunnan tavoitteena on lisätä yritysten investointihalukkuutta kehittämällä yhdyskuntarakennetta ja huomioimalla muut yritystoimintaa edistävät tekijät.

1.2 Talousarvion sääntöperusta

Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Laukaan kunnassa taloussuunnitelmakausi on kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi on sitova talousarvio.

Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, jotka ovat valtuuston nähden sitovia eriä. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Uudessa kuntalaissa, joka on tullut voimaan 1.5.2015, on tiukennettu alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevia määräyksiä siten, että kunnan taseessa olevat alijäämät on katettava neljän vuoden kuluessa tai muuten kunta joutuu arviointimenettelyn piiriin. Samalla kattamisvelvollisuus on ulotettu koskemaan myös kuntayhtymiä. Laukaan kunnan kertyneet alijäämät tulee olla katettu viimeistään vuoden 2020 tilinpäätöksessä.


Talousarvio 2016 6

KUNTALAIN TUNNUSLUKUJEN MUKAISET RAJA-ARVOT:TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014

1. Kuntakonsernin yli-/Alijäämä, €/asukas -273 -214 -236 -374 -380 -304

1. Kuntakonsernin vuosikate, M€ 7,8 7,2 6,0 4,3 5,4 9,42. Kunnan tuloveroprosentti 19,5 19,5 20,0 20,25 20,5 20,53. Kuntakonsernin lainakanta, €/asukas 3 273 3 407 3 595 4 070 4 663 5 0424. Kuntakonsernin suhteellinen velkaatuneisuus 64,4 64,9 72,5 70,8 75,5 82,4

Painotettu tulovero % keskiarvo 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 19,74Ero keskiarvoon, yksikköä 0,91 0,53 0,84 1,00 1,12 0,76

Konsernin lainakanta €/asukas keskiarvo 4 248 4 568 4 724 5 027 5 538 6 000Ero keskiarvoon, % -23 % -25 % -24 % -19 % -16 % -16 %

Asukasmäärä 17 975 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709Uusilla kriteereillä arviointi tehdään vuonna 2017, kun vuoden 2016 ja 2015 tilinpäätöstiedot on käytettävissä

Laukaan kunnan taseessa oli kertyneitä alijäämiä -1,2 miljoonaa euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuoden 2016 talousarvio on ylijäämäinen ja kertyneet alijäämät saadaan talouden seurantatietojen perusteella katettua jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä.

Lisäksi uudessa kuntalaissa on muutettu erityisen heikossa asemassa olevan kunnan arviontikriteeristöä siten, että arviointikriteeristö perustuu kuntakonsernin tunnuslukuihin vuodesta 2015 alkaen siirtymäajalla. Arviointimenettely voidaan käynnistää, mikäli kuntakonsernin taseessa on kertyneitä alijäämiä vähintään -1000 euroa asukasta kohden tai jos seuraavat neljä raja-arvoa täyttyvät kahtena vuotena peräkkäinen: kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen, kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttia korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti, asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla ja kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä Laukaan kuntakonsernissa oli kertyneitä alijäämiä -304 euroa asukasta kohden, eli kuntakonsernin alijäämäehto ei täyttynyt. Neljästä arviointikriteeristön raja-arvosta täyttyi yksi eli kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus oli yli 50 prosenttia. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu arviointikriteeristön tunnuslukujen täyttyminen 2009-2014.

1.3 Yleinen taloudellinen tilanne

Suomen talouden tilanne on vakava. Bruttokansantuote on supistunut kolmena viime vuonna, työttömyysaste kasvaa, työttömyysjaksot pitenevät ja Suomi ei ole päässyt mukaan kansainväliseen talouden kasvuun. Lisäksi väestön ikääntyminen heikentää talouden kasvun edellytyksiä sekä kasvattaa julkisia menoja. Julkinen talous on syvästi alijäämäinen. Julkisen talouden velka on kasvanut nopeasti ja se ylittää 60 prosenttia suhteessa BKT:seen kuluvana vuonna. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuotena peräkkäin. Kuluvana vuonna talous ei juurikaan kasva, sillä BKT:n kasvuennuste on 0,2 %. Suomen BKT:n taso on tällä hetkellä vuoden 2006 tasolla. Vuoden 2016 talouden kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on hankalaa ja niiden ajoittumiseen liittyy riskitekijöitä. Tästä johtuen vuoden 2016 kasvuennusteeseen liittyy riskejä alaspäin. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kuluvasta vuodesta johtuen reaalitulojen heikosta kehityksestä. Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Talouskasvun odotetaan pysyvän hitaana myös keskipitkällä aikavälillä, sillä vuosina 2018 ja 2019 kasvu jää reiluun prosenttiin. Työllisten määrän arvioidaan olevan 0,7 % edellisvuotta alempi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 % kuluvana vuonna. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Työttömyysasteen ei kuitenkaan arvioida enää heikkenevän vuoden 2016 aikana ja työllisten lukumäärän ennustetaan kääntyvän hienoiseen


Talousarvio 2016 7

nousuun suhdannetilanteen kohenemisen myötä. Kuluttajahinnat laskevat 0,1 % vuonna 2015. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy ensi vuodesta alkaen, mutta nousu pysyy maltillisena. Suomen julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen ja rakenteellisen epätasapainon vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Vuoden 2016 valtion budjetissa tulojen arvioidaan olevan 49,1 miljardia euroa ja menojen 54,1 miljardia euroa. Alijäämän arvioidaan olevan 5,0 miljardia euroa. Huomionarvoista on se, että valtiontalouden tulojen ja menojen epätasapaino on vuonna 2019 edelleen 4,0 miljardia euroa. Valtionvelan määrä vuoden 2016 lopussa nousee noin 106 miljardiin euroon, mikä on noin 50 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2019 valtionvelan arvioidaan kasvavan noin 120 miljardiin euroon. Suomen julkisyhteisöjen yhteenlaskettu alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen (vakaus- ja kasvusopimus) määrittelemän kolmen prosentin viitearvon vuonna 2014. Tämä raja ylittynee myös kuluvana vuonna. Julkisyhteisöjen velka ylittää perussopimuksessa määritellyn 60 prosentin rajan tänä vuonna, ja velkakriteeri rikkoutuu vuodesta 2016 eteenpäin. Euroopan komissio arvioi kesäkuussa 2015, että liiallisen alijäämän menettelyn käynnistäminen ei Suomen osalta ole perusteltua alijäämä- ja velkakriteerien täyttymisestä huolimatta. Seuraavissa graafeissa on kuvattu muutama keskeinen yleistä talouskehitystä kuvaava tunnusluku:

1.4 Kuntatalouden kehitysnäkymät ja valtion budjeti n vaikutukset vuodelle 2016

Kuntataloutta on leimannut viime vuodet taloudellisen liikkumavaran heikkeneminen, mihin ovat vaikuttaneet heikko suhdannetilanne ja verotulojen hidastunut kasvu, valtiontalouden tervehdyttämistoimenpiteet, kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisääminen, muuttoliike sekä


Talousarvio 2016 8

ikääntymiskustannusten asteittainen nousu. Muutoksista johtuen kunnat ja kuntayhtymät ovat viime vuosina tehneet säästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstietojen 2014 mukaan kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,9 mrd. euroa ja se vahvistui noin 180 milj. euroa edellisvuodesta. Kunnissa vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Kuntatalous oli siten 0,3 mrd. euroa ylijäämäinen ilman satunnaisia eriä. Toiminnan ja investointien rahavirran kehityksen perusteella kuntien ja kuntayhtymien tulorahoitus ei ole viime vuosina riittänyt investointien rahoittamiseen. Tulovirran riittämättömyys investointien rahoitukseen ja samanaikaisesti korkealla pysynyt investointitarve on johtanut kuntien lainakannan nopeaan kasvuun. Kuntien lainakanta on kasvanut vuodesta 2002 lähtien nopeasti lähes 2,5 -kertaiseksi ja se oli vuoden 2014 lopussa noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2014 lopussa 16,0 miljardia euroa, josta kuntien osuus on 14,8 miljardia euroa. Suomen kunnista ylijäämäisiä vuoden 2014 tilinpäätöstietojen mukaan oli 242 kuntaa ja alijäämäisiä 59 kuntaa. Alijäämäisistä kunnista 16 kunnalla alijäämää oli yli 500 euroa asukasta kohden. Heikosta rahoituksellisesta tasapainosta johtuen kunnat ovat joutuneet sopeutustoimien lisäksi kiristämään kuntalaisten verotusta. Vuodelle 2014 tuloveroprosenttia korotti 156 kuntaa ja kiinteistöveroa 90 kuntaa. Korotusten seurauksena keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuodelle 2015 tuloveroprosenttia korotti 98 kuntaa ja kiinteistöveroa 114 kuntaa. Vuonna 2015 keskimääräinen asukasluvulla painotettu kunnallisveroprosentti on 19,84 prosenttia. Keski-Suomen kunnissa asukasluvulla painotettu tuloveroprosentti on 20,47 %. Yhteensä 131 kunnassa tuloveroprosentti on vuonna 2015 vähintään 21,00 prosenttia ja 25 kunnassa vähintään 22,00 prosenttia. Yleisin tuloveroprosentti on 20,50 prosenttia, joka on 55 kunnassa.

Toimintaympäristöön liittyvien muutostekijöiden myötä monen kunnan elinvoiman näkymät heikkenevät lähitulevaisuudessa. Väestörakenteen muutos lisää kuntien menoja, investointitarpeita ja lisää alueellista eriytymistä. Pitkittynyt taantuma on myös heikentämässä kuntatalouden tilaa ja lisäämässä työttömyydenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Kuntien toimintaympäristön muutokset liittyvät myös kuntien tehtäviin ja velvoitteisiin sekä kuntien mahdollisuuksiin vastata tulevaisuuden muuttuviin palvelutarpeisiin. Valtion tavoittelemat kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen liittyvät toimenpiteet eivät ole tuottaneet tulosta ja viime vuosina kuntien tehtävien ja velvoitteiden määrä on kasvanut. Kunnilla on kesällä 2015 valmistuneen kartoituksen mukaan yli 600 lakisääteistä tehtävää sekä lähes 980 niihin liittyvää velvoitetta. Euroopan laajuinen pakolaiskriisi vaikuttaa myös Suomen kuntiin turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti. Pakolaiskriisin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvun vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen on vaikea tässä vaiheessa arvioida. Laukaan kunnassa pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varaudutaan mm. päivittämällä kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana.

Eduskuntavaalit käytiin 19.4.2015 ja vaalien jälkeen Suomen hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta julkaistiin 27.5.2015. Hallitusohjelmaan perustuva hallituksen talousarvioesitys 2016 sekä julkisen talouden suunnitelma julkaistiin 28.9.2015. Talousarvioesityksen talouspolitiikan päälinjana on nostaa Suomen työllisyysaste 72 prosenttiin ja työllisten määrää 110.000 henkilöllä vaalikauden loppuun mennessä. Velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen pysäytetään vaalikauden loppuun mennessä ja velaksi eläminen lopetetaan vuonna 2021. Erityisenä haasteena on kymmenen miljardin euron kestävyysvaje, josta neljä miljardia hallitus on päättänyt kattaa säästöillä, noin neljä miljardia rakenteellisilla uudistuksilla ja loput kilpailukykyä parantavilla toimilla, joihin kuuluvat kustannuskilpailukyvyn parantaminen, palkkamaltti ja tuottavuuden parantaminen. Päätökset kestävyysvajeen kattamisesta on tarkoitus tehdä vaalikauden aikana. Hallitusohjelman (2015-2019)


Talousarvio 2016 9

ja valtion budjettiesityksen 2016 merkittävimmät vaikutukset Laukaan kunnan talouden ja toiminnan näkökulmasta ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja aluehallinnon uudistaminen • Sote-uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Sen

tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hallita paremmin julkisen talouden kustannuksia.

• Sote-uudistuksen valmistelu etenee siten, että lokakuun 2015 aikana hallitus päättää itsehallintoalueiden määrästä. Itsehallintoalueet järjestävät tulevaisuudessa kaikki sote-palvelut. Vuoden 2015 loppuun mennessä tehdään linjaukset ICT:n ja rakennusinvestointien ohjauksesta sekä itsehallintoalueilla järjestettävien vaalien periaatteista. Sote-järjestämislaki on tarkoitus saada voimaan heinäkuussa 2017, ja järjestämisvastuu siirtyy itsehallintoalueille vuoden 2019 alusta.

• Sote-uudistuksen ohella tavoitteena on uudistaa aluehallintoa sovittamalla yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä valtion, alueiden ja kuntien välillä.

Kuntien tehtävien ja kustannuksien karsiminen 1 Mrd. eurolla • Hallitus on päättänyt karsia hallitusohjelmassa kuntien kustannuksia miljardilla eurolla

vähentämällä lakisääteisiä tehtäviä sekä tehtävien toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Velvoitteita ovat esimerkiksi erilaiset suunnitelmat, yhteistyövelvoitteet, henkilöstömitoitukset tai kelpoisuudet. Suosituksista ohjauskeinona on tarkoitus luopua.

• Samalla tavoitteena on edistää kunnissa kokeilukulttuuria ja kannustaa kuntia uudenlaisiin toimintatapoihin, jotka lainsäädäntö jo mahdollistaa. Hallitus valmistelee myös kuntien kokeiluja varten tarvittavaa pysyväisluonteista lainsäädäntöä.

• Aikataulun mukaisesti yksityiskohtaiset esitykset miljardin tavoitteen saavuttamiseksi tehdään vuoden 2015 loppuun mennessä. Säästöarvioiden kokonaiskuva ja aikataulu valmistuu kehysriiheen maaliskuussa 2016 ja esitykset tulevat voimaan tapauskohtaisesti 2016 alkaen. Vuoden 2016 talousarvioon toimilla ei ole suurta vaikutusta.

• Hallitus ei anna kunnille lainkaan uusia tehtäviä tai velvoitteita vaalikaudella 2015-2019. Hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Mikäli valtionosuuksia leikataan, hallitus vähentää kuntien tehtäviä samassa suhteessa.

Kustannuskilpailukykyä ja muutosturvaa parantavat toimet • Hallitus on tehnyt esityksen toimista yksikkötyökustannusten alentamiseksi viidellä

prosentilla ja työntekijöiden muutosturvan vahvistamiseksi. Toimenpiteiden on tarkoitus tulla voimaan seuraavan työehtosopimuskauden alkaessa, eli 1.2.2017. Toimenpiteillä ei ole merkitystä vuoden 2016 talousarvioon, mutta toteutuessaan ne pienentäisivät vuonna 2017 Laukaan kunnan henkilöstömenoja suuruusluokaltaan 1,0-1,5 miljoonaa euroa. Toimenpiteet alentaisivat myös kuntayhtymien ja yksityisten palvelujen kustannuksia, jonka vaikutukset Laukaan kunnan taloudelliseen tilanteeseen ovat saman suuruiset. Mahdolliset muutokset pienentävät myös olennaisesti julkisen sektorin verotuloja.

Julkisten talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma • Uuden kuntalain myötä peruspalveluohjelmamenettely on korvattu kuntatalousohjelmalla.

Julkisen talouden suunnitelmaan perustuva kuntatalousohjelma sisältää päivitetyn kuvan kuntatalouden tilanteesta ja kehitysnäkymistä. Ohjelma valmistellaan valtion ja kuntien välisessä neuvottelumenettelyssä, jossa kuntia edustaa Suomen Kuntaliitto. Julkisen talouden suunnitelma sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen lisäksi mm. rahoitusasematavoitteet ja kuntatalouden menorajoitteen. Valtiontalouden kehyspäätös luo


Talousarvio 2016 10

sitovan nelivuotisen kehyksen. Suunnitelmassa hallitus on asettanut hallituskaudelle 2015-2019 seuraavat rahoitusasematavoitteet:

- valtiontalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon - kuntatalouden alijäämä on korkeintaan ½ % suhteessa kokonaistuotantoon - työeläkerahastojen ylijäämä on noin 1 % suhteessa kokonaistuotantoon - muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema on tasapainossa - menorajoite, eli valtion toimenpiteistä kuntatalouteen aiheutuvien menojen muutoksen vähimmäismäärä, vuoteen 2019 mennessä on -540 miljoonaa euroa.

Veroperuste- ja valtionosuusjärjestelmän muutokset sekä maksukorotukset

• Työn verotusta kevennetään hallitusohjelman mukaisesti erityisesti pieni- ja keskituloisilla korottamalla työtulovähennystä 450 miljoonalla eurolla vuonna 2016. Myös muita pienempiä veroperustetarkistuksia tehdään, kuten ansiotuloverotuksen ansiotasomuutosta vastaava tarkistus. Veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Laukaan kunnan osuus tästä on 0,7 miljoonaa euroa.

• Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen 5 prosenttiyksikön korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Määräaikaisen korotuksen päättyminen vähentää kuntien yhteisöveron tuottoa 258 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on noin 0,2 miljoonaa euroa.

• Kiinteistöverojen ylärajoja korotetaan 1.1.2016 alkaen ja alarajoja 1.1.2017 alkaen. • Peruspalvelujen valtionosuutta pienentävät aiempien kehyspäätösten mukaiset leikkaukset,

jotka ovat vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa, eli 9,20 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuonna 2016 jädytetään indeksikorotukset, jotka pienentävät valtionosuuksia noin 40 miljoonaa euroa.

• Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden valtionosuuslain mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain.

• Vuodelle 2016 valmistellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korotus, joka lisäisi kuntien maksutuottoja 150 miljoonaa euroa. Lisäksi 1.8.2016 alkaen on tarkoitus korottaa päivähoitomaksuja ja ajantasaistaa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja, jotka lisäisivät kuntien maksutuottaja 80 miljoonaa euroa vuositasolla. Lakiesitys maksukorotuksista/maksuluokkien muutoksista julkaistaan keväällä 2016. Laukaan kunnan talousarviossa 2016 maksutuloarvioissa korotuksien vaikutukset on huomioitu varovaisuuden periaatteella.

Subjektiivinen päivähoito-oikeus ja päivähoidon mitoitus • Subjektiivista päivähoito-oikeutta muutetaan 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella lapsella on

oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa esiopetukseen asti. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen olisi oikeus, mikäli lapsen vanhempien tai muiden huoltajien työ, opiskelu, yrittäjyys tai omassa työssä oleminen sitä edellyttäisi. Lisäksi varhaiskasvatuksessa kasvattajien ja yli 3-vuotiaiden lasten määrän suhdetta muutetaan 1:7:stä 1:8:aan 1.8.2016 lähtien. Muutoksien taloudellisia vaikutuksia ei ole otettu vuoden 2016 talousarvioon, vaan arviot taloudellisista vaikutuksista tehdään syksyllä 2016.

Kärkihankkeiden rahoitus • Hallitus on päättänyt 1,6 miljardin euron kertaluonteisista panostuksista kärkihankkeisiin ja

korjausvelan pienentämiseen vuosina 2016—2018. Kärkihankerahoitus kohdennetaan työllisyyteen ja kilpailukykyyn 170 miljoonaa euroa, osaamiseen ja koulutukseen 300 miljoonaa euroa, terveyteen ja hyvinvointiin 130 miljoonaa euroa, biotalouteen ja puhtaisiin


Talousarvio 2016 11

ratkaisuihin 300 miljoonaa euroa sekä digitalisaatioon ja toimintatapojen muutokseen 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kärkihankerahoitusta käytetään noin 220 miljoonaa euroa ja korjausvelan pienentämiseen 100 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet rahoitetaan pääosin osinkotuloilla ja valtion osakeomistusten myynnillä. Rahoituksesta 330 miljoonaa euroa katetaan kehyksissä olleen Pisararadan rahoituksen purkamisella.

Valtion budjettiesityksen vaikutukset Laukaan kunnan talouteen on pääosin huomioitu vuoden 2016 talousarviossa, lukuun ottamatta subjektiivista päivähoito-oikeutta ja päivähoidon mitoitusta koskevia muutoksia.

1.5 Laukaan kunnan strategia

Laukaan kunnanvaltuusto hyväksyi kuntastrategian 2020 valtuustokaudelle 2013-2016 kokouksessaan 27.1.2014 § 1. Kuntastrategian lähtökohdat ja pääpainopisteet ovat:

• Elinvoimainen ja kilpailukykyinen Laukaa • Monipuolisen hyvän asumisen Laukaa • Palvelujen Laukaa • Taloudestaan huolehtiva Laukaa

Kuntastrategian tavoitteen mukaisesti Laukaan kunnan talous on tasapainoinen, ja se turvaa kuntalaisten palvelujen saannin ja mahdollistaa kunnan toiminnan kehittämisen. Kuntastategiassa valtuustokauden taloudellisiksi tavoitteiksi asetettiin: Vuosikate kattaa vähintään poistot, kunnan taseessa ei ole kumulatiivista alijäämää, kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri, investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % ja taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 %.

Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätöksissä kuntastrategian tavoitteet toteutuivat alla olevan taulukon mukaisesti. Talousarvio on laadittu siten, että kuntastrategian taloudelliset tavoitteet täyttyisivät vähintään 60 prosenttisesti vuoden 2016 tilinpäätöksessä ja 80 prosenttisesti taloussuunnittelukauden aikana.

1.6 Talouden tasapainottamisohjelma ja talousarvion pääpainopistealueet

Vuoden 2014 talousarvioon otettiin talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2016. Tasapainottamisohjelman tavoitteeksi asetettiin katkaista 10 vuotta kestänyt alijäämäkierre ja tasapainottaa kunnan talous valtuustokauden loppuun mennessä. Tasapainolla tarkoitettiin sitä, että taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä ja kunnan velkaantuminen on pysäytetty vuoden 2016 tilinpäätöksessä. Tämän hetken seurantatietojen perusteella alijäämä saadaan katetuksi tavoitetta nopeammin jo vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Velkaantumisvauhti saadaan hallintaan vuosien 2016-2017 aikana ja velkaantuminen pysäytetään vuonna 2018.

Johtamiskohde Tavoite valtuustokaudelle TP 2013 TP 201 4 TPE 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018Kunnan vuosikate Vuosikate kattaa vähintään 24,8 % 133,4 %Kunnan tase Kunnan taseessa ei ole

kumulatiivista alijäämää -2,7 M€ -1,2 M€Kunnan taseessa on 5-10 miljoonan euron puskuri -2,7 M€ -1,2 M€

Investoinnit Investointien tulorahoitus on enemmän kuin 50 % 10,2 % 38,0 %

Kunnan omavaraisuusaste Kunnan taloudellinen omavaraisuusaste on yli 50 % 31,2 % 26,3 %

Taloudestaan huolehtiva Laukaa


Talousarvio 2016 12

Vuosien 2014 ja 2015 talousarvioihin on sisältynyt yhteensä 6,5 miljoonan euron sopeutukset vuositasolla. Sopeutuksesta puolet on tehty supistamalla palveluja ja tehostamalla organisaatiota ja puolet maksuja ja veroja korottamalla. Osa sopeutuspäätöksien säästöistä realisoituu tulevina vuosina, kun päätöksiä toimeenpannaan. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu siten, että palvelutuotantoon ei tehdä olennaisia lisäleikkauksia. Vuoden 2016 aikana kehitetään organisaatiota ja toimintatapoja ja toimeenpannaan jo päätettyjä uudistuksia. Vuoden 2016 talousarvion pääpainopisteet ovat:

1. Kunnan kasvu- ja kehityspanostukset sekä elinvoimai suuden edistäminen

Kunnan taloudellinen tilanne on kohentunut vuosien 2014 ja 2015 aikana siten, että akuutti taloudellinen tilanne on saatu korjattua. Kertyneet alijäämät saadaan talousennusteiden mukaisesti katettua vuoden 2015 tilinpäätöksessä ja tulorahoituksella pystytään rahoittamaan juoksevat käyttötalouden menot, rahoituskulut ja lähes 50 % investoinneista. Tämän vuoksi vuoden 2016 talousarvion keskeisimmäksi painopistealueeksi nostetaan kunnan kasvu- ja kehityspanostukset sekä elinvoimaisuuden edistäminen. Kunnan elinkeinostrategia hyväksyttiin vuoden 2014 aikana ja Jykes Oy:n sekä Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n toiminta uudistettiin vuoden 2015 aikana. Vuoden 2016 aikana painopistealueena on siirtyminen strategian tekemisestä strategiseen tekemiseen, jolla luodaan edellytyksiä kunnan kasvulle, kehittymiselle ja tasapainoiselle taloudelle pitkällä aikavälillä. Kunnan tulorahoituksesta verotulot muodostavat 60 %, minkä vuoksi työllisyydellä ja yrityksien tuloksentekokyvyllä on merkittävä vaikutus kunnan taloudelliselle menestymiselle. Samalla lisääntynyt työttömyys aiheuttaa kustannuksia kunnan taloudelle ja heikentää kuntalaisten hyvinvointia. Laukaan kunnan asukasmäärä on kasvanut 2000-luvun aikana 2.200 asukkaalla ja työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Pitkän aikavälin kasvu- ja kehityspanostuksilla halutaan jatkaa ja edelleen vahvistaa kunnan kasvua ja kehittymistä heikossa yleistaloudellisesta tilanteesta huolimatta ja luoda parempia taloudellisia toimintaedellytyksiä tulevaisuuteen. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:

• Maantie 637 ja Keskustien risteykseen toteutetaan kiertoliittymä vuoden 2016 aikana. Investointia varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 0,5 miljoonaa euroa. Kiertoliittymällä parannetaan kirkonkylän keskustan liikenteen sujuvuutta ja tulevan kaupan suuryksikön asiakas- ja tavaraliikennettä.

• Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään ja Lievestuoreen Liisan tien yritystontit esirakennetaan.

• Laukaan Kehitysyhtiö Oy:n rahoitus vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa, joka kohdennetaan paikallisen elinkeinoelämän ja kunta/yritys yhteistyön tukemiseen.

• Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava hyväksytään vuoden 2016 aikana. Kaava mahdollistaa Vihtavuoren taajamaan luovutettavaksi kymmeniä omakotitalotontteja, joista muutama tontti on omarantainen.

• Kunnan tavoitteena on saada Kuhankosken alueen maakauppa toteutettua vuoden 2015 aikana. Vuonna 2016 alueelle laaditaan MasterPlan -suunnitelma alueen kehittämiseksi.

• Kehitetään Laukaan vetovoimaisuutta panostamalla puistoihin ja yleisiin alueisiin aikaisempaa enemmän. Leppäveden koulun liikuntakentän parannukseen varataan 70.000 euroa. Investoinnilla parannetaan koululaisten ja alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia.

• Ekokoulun investoinnin aloittamista varten vuoden 2016 talousarvioesitykseen on varattu 2,8 miljoonaa euroa. Koko hankkeen kustannusarvio on 5,9 miljoonaa euroa. Valtuusto ratkaisee investoinnin syksyn 2015 aikana. Hankesuunnitelma on valtuuston käsittelyssä 19.10.2015.

• Pakolaiskriisiin ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun varaudutaan mm. päivittämällä kotouttamissuunnitelma vuoden 2016 aikana.


Talousarvio 2016 13

2. Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen nostetaan keskeiseksi pääpainopistealueeksi vuoden 2016 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Organisaatiota ja toimintatapoja kehittämällä luodaan toimintaedellytyksiä, joilla pystytään vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön siten, että kuntalaisten palvelut ovat kokonaisvaltaisia, laadukkaita ja kustannustehokkaita. Organisaation ja toimintatapojen uudistaminen on keskeistä, jotta vähentyvät resurssit saadaan kohdennettua parhaalla mahdollisella tavalla asiakasrajapintaan ennaltaehkäisevällä tavalla. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:

• Johtamisjärjestelmän ja organisaation uudistaminen valmistellaan vuoden 2016 loppuun mennessä kunnanhallituksen 13.4.2015 § 91 tekemän päätöksen mukaisesti.

• Perustetaan keskitetty työllistämisyksikkö 1.1.2016 alkaen vapaa-aikatoimen tulosyksikköön. Keskitetyllä työllistämisyksiköllä parannetaan käytettävissä olevien resurssien kohdentamista työllistämiseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana työllistämisyksikölle laaditaan toimintasuunnitelma.

• Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminta alkaa 1.1.2016. Yhtiön ensimmäisen toimintavuoden aikana yhtiön hallinto ja toiminta vakiinnutetaan.

• Vanhuspalveluissa laaditaan järjestämissuunnitelma kevään 2016 aikana, jossa arvioidaan toiminnan nykytilaa ja asetetaan tavoitteet palvelurakenteelle.

• Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan kirkonkylä – Leppävesi ja Vihtavuori – Lievestuore).

• Nuorisovaltuuston toiminta vakiinnutetaan vuoden 2016 aikana. • Vuoden 2016 aikana hankitaan ja otetaan käyttöön uusi kuntarekisteri- ja

paikkatietojärjestelmä. Järjestelmällä tuotetaan ajantasaista ja luotettavaa aineistoa kunnan, sidosryhmien ja kuntalaisten käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen palvelutarjonnan kehittämisen.

• Energiainvestointeihin varataan 0,2 miljoonaa euroa, joilla öljylämmityskohteiden lämmitysjärjestelmät uudistetaan. Investoinneilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksia.

• Lahjoitusrahastoista tehdään kartoitus ja sen perusteella päätetään rahastojen jatko tai lakkauttaminen sekä varojen käyttökohde kevään 2016 aikana. Laukaan kunnassa on yhteensä 9 lahjoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu pääoma on 30.000 euroa. Rahastojen säännöt ja toiminta ovat osittain vanhentuneet ja rahastojen pääomat eivät hyödytä tällä hetkellä rahastojen alkuperäistä käyttötarkoitusta. Rahastojen pääomat ovat niin pienet, että korkotuotot eivät riitä kaikkien rahastojen osalta kattamaan hallinnoinnista aiheutuvia kustannuksia.

Laukaan kuntakonsernin muodostavat Laukaan kunta ja sen kolme tytäryhteisöä. Tämän lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdistellään kuntayhtymät ja osakkuusyhteisöt, eli yhtiöt, joissa kunnan omistusosuus on 20 % - 50 %. Yhteisöjä, joissa kunnan omistusosuus on alle 20 %, ei yhdistellä konsernitilinpäätökseen ja ne eivät siten ole mukana kuntakonsernia koskevissa tunnusluvuissa. Osana vuoden 2016 talousarviota tehdään periaatepäätös, että kunnan konsernirakennetta kehitetään ja tarpeettomista omistuksista luovutaan johtamisen kehittämiseksi. Seuraavassa kaaviossa on kuvattu Laukaan kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt ja konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät yhteisöjen salkutus kolmeen ryhmään: 1. strategisesti merkittävät yhteisöt, 2. kuntayhtymät ja 3. osakkuusyhteisöt, joilla ei ole kunnalle enää strategisista merkitystä. Näissä yhteisöissä omistusosuudesta luopuminen selvitetään ja luopumisesta neuvotellaan eri toimijoiden kanssa. Jokaisesta osakeomistuksen myymisestä tehdään erillinen päätös.


Talousarvio 2016 14

3. Tiukan talous- ja henkilöstöpolitiikan jatkamine n tasapainottamisohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti Käyttötalouden sopeuttaminen koskettaa kaikkia osastoja ja palveluita, mutta suhteellisesti eniten hallintoa. Käyttötalouden sopeuttamisella tarkoitetaan ensisijaisesti toimintakulujen supistamista, mutta myös joitakin asiakasmaksujen korotuksia. Lakimuutoksia vastaavat korotukset on tehty maksuihin ja laissa määritellyt maksut peritään enimmäismääräisinä. Tiukan talous- ja henkilöstöpolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on, että kuntalaisten verorasitusta ei lisätä taloussuunnittelukauden aikana. Myös investointiohjelma on uudelleen aikataulutettu siten, että vuosien 2016-2017 aikana investointien tulorahoitusprosentti nostetaan yli 50 prosentin ja velkaantuminen pysäytetään taloussuunnittelukauden loppuun mennessä. Tämän teeman alla vuoden 2016 talousarvioon sisältyvät keskeisimmät toimenpiteet ovat:

• Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään tehtävänkuvia uudistamalla erityisesti hallinnollisissa tehtävissä. Erityisesti lyhytaikaisten sijaisten käyttöä rajataan ja muita määräaikaisia tehtäviä ei jatketa kuin erityisperustein. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan. Työajan tehokasta käyttöä parannetaan: vuoden 2015 lopulla siirrytään yleistyöaikaan mm. kotipalvelussa, ruokapalvelukeskuksessa ja perhetyössä. Monissa yksiköissä siirrytään työajan ulkopuoliseen ruokailutaukoon.

• Hankintatoimintoja kehitetään edelleen vuoden 2016 aikana. Hankintatoimea kehittämällä savutetaan taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä. Mm. kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2015 aikana ja ne keskitetään 1.1.2016 alkaen Pohjola vakuutukseen. Myös asiointi- ja palveluliikenne sekä ateria- ja päiväkeskuskuljetukset kilpailutetaan syksyn 2015 aikana ja uudet sopimukset tulevat voimaan 2016. Vuoden 2016 aikana kilpailutetaan koulukuljetukset ja uudet sopimukset tulevat voimaankesästä 2016 alkaen. Hankintafoorumi järjestetään 3.12.2015.

• Kiinteistöstä luopumisen strategiaa toteutetaan kunnanhallituksen päätöksen mukaisesti. Tämä keventää kunnan taserakennetta ja supistaa kiinteistöjen ylläpidon kustannuksia 0,5 miljoonaa euroa/vuosi.


Talousarvio 2016 15

Lautakuntakohtaisessa osuudessa on tarkemmin kuvattu kunkin osaston toiminnan pääpainopistealueet ja toiminnalliset muutokset.

1.7 Laukaan kunnan talouden kokonaisuus pääpiirteis sään

Taloudelliset tavoitteet vuoden 2016 talousarviossa ovat seuraavat:

• vuosikate on 5,8 miljoonaa euroa ja se kattaa suunnitelman mukaiset poistot yli 100 %. • tilikauden tulos on + 0,8 miljoonaa euroa ja kertyneet ylijäämät 9,3 miljoonaa euroa. • investointien omahankintameno on 14,7 miljoonaa euroa ja rahoitusosuudet huomioituna

13,6 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti nostetaan vuosien 2016 ja 2017 aikana yli 50 prosentin ja lainakannan kasvu pysäytetään vuonna 2018.

Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden loppusumma eli toimintakate on 96,4 miljoonaa euroa. Se on 4,9 miljoonaa euroa (5,4 %) enemmän kuin vuoden 2015 muutetussa talousarviossa. Toimintakulut kasvavat kuluvasta vuodesta 2,9 miljoonaa euroa (2,4 %). Toimintakulujen kasvusta 0,5 miljoonaa euroa selittyy lisääntyneiden tilojen ylläpitokustannuksista ja poistoista, 0,4 miljoonaa euroa vuodelle 2016 varatuista kiinteistöjen purkukustannuksista, 0,35 miljoonaa euroa työehtosopimuksien mukaisista korotuksista ja 0,25 miljoonaa euroa inflaatiosta ja indeksikorotuksista. Muutoin toimintakulujen kasvu on vastaamista väestömäärän ja palvelutarpeen kasvuun sekä ikärakenteessa ja toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toimintatulot puolestaan vähenevät -2,3 miljoonaa euroa (-8,3 %) kuluvasta vuodesta johtuen pääosin vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä. Kunnanvaltuusto on 25.5.2015 § 18 päättänyt yhtiöittää vesihuoltolaitoksen kunnan 100 -prosenttisesti omistamaksi tytäryhteisöksi 1.1.2016 alkaen. Yhtiöittämisellä on seuraavia vaikutuksia kunnan talouteen, jotka on huomioitu talousarviossa ja jotka on huomioitava vertaillessa vuosien 2016 ja 2015 taloudellisia tunnuslukuja:

- Satunnainen tulo vuoden 2015 tilinpäätökseen 10,5 miljoonaa euroa - Toimintatulot vähentyvät 2,6 miljoonaa euroa - Toimintakulut vähentyvät 1,4 miljoonaa euroa - Toimintakate heikkenee 1,2 miljoonaa euroa - Korkotulot lisääntyvät 0,38 miljoonaa euroa - Muut rahoitustuotot ja –menot vähentyvät 0,25 miljoonaa euroa - Suunnitelman mukaiset poistot vähentyvät 0,75 miljoonaa euroa - Kunnallistekniset vuosi-investoinnit vähentyvät 1,5 miljoonaa euroa/vuosi nettona - Lievestuoreen jätevesiratkaisu ja muut vuotuisen investointitarpeen ylittävät investoinnit

siirtyy yhtiön toteutettavaksi. Vuodelle 2016 investointien bruttomenot ovat yhteensä 14,7 miljoonaa euroa ja investointeihin arvioidaan saatavan kunnan ulkopuolisia rahoitusosuuksia/myyntituloja 1,1 miljoonaa euroa, jolloin nettoinvestoinnit ovat 13,6 miljoonaa euroa. Investointitaso on noin 750 euroa asukasta kohden. Investointien määrä laskee kuluvan vuoden tasosta suunnitellusti 5,0 miljoonaa euroa. Investointitaso lasketaan alle 10 miljoonan euron tason taloussuunnitelmavuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2016 Laukaan kunta velkaantuu investointiohjelman läpiviemiseksi 6,4 miljoonaa euroa, vuonna 2017 enää 2,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 Laukaan kunnan lainakannan kasvu on pysäytetty.

Talonrakennuksen investointien määrärahat vuodelle 2016 ovat noin 9 miljoonaa euroa. Suurimmat talonrakennusinvestoinnit ovat Koti-Kuuselan uudisrakennus (3,0 M€), Ekokoulu, Vuonteen aluekoulu ja päiväkoti -kiinteistö (2,8 M€), kehitysvammaisten ohjatun asumisyksikön uudisrakennus


Talousarvio 2016 16

(0,9 M€) ja leppäveden koulun peruskorjaus 60 -paikkaiseksi päiväkodiksi (0,8 M€). Vuoden 2016 talousarviossa on varattu 2,7 miljoonaa euroa liikennealueiden, puistojen ja yleisten alueiden investointeihin. Liikennealue ja puisto -investoinnit on yhdistetty yhdeksi määrärahaksi. Raakamaan hankintaa varten on varattu 0,7 miljoonaa euroa maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Irtaimen omaisuuden hankintoihin on varattu 0,7 miljoonaa euroa, joka koostuu lähinnä ICT –laitehankinnoista ja valmistuvien kiinteistöjen kalustamisesta. Mustankorkea Oy:n osakkeiden ostoa varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 1,1 miljoonaa euroa, mikäli osakkeiden ostopäätös saa lainvoiman vuoden 2016 aikana.

Investoinneista johtuen Laukaan kunnan lainamäärä kasvaa vuoden 2016 aikana 6,4 miljoonaa euroa ja lainakanta tulee olemaan vuoden 2016 lopussa yhteensä 83,0 miljoonaa euroa eli 4.367 euroa asukasta kohden. Laukaan kunnan lainakannassa on mukana Laukaan vuokrakodeille välitetty antolaina. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi 74,5 miljoonaa euroa eli noin 3.900 euroa asukasta kohden.

Kunnan väestönkasvu on ollut voimakasta läpi 2000-luvun. Laukaan kunnan väkiluku on kasvanut kuluneella vuosituhannella 2.200 henkilöllä ja työpaikkamäärä 800 työpaikalla. Vuoden 2016 talousarviossa Laukaan väkiluvun on arvioitu olevan vuoden lopussa 19.009 henkeä ja kasvu edellisestä vuodesta on 150 henkeä.

Seuraavissa graafeissa on kuvattu keskeisten talouden tunnuslukujen kehitys miljoonina euroina vuosina 2002-2018. Vuosien 2002-2014 luvut perustuvat toteutuneisiin tilinpäätöstietoihin, vuoden 2015 luvut muutettuun talousarvioon ja vuosien 2016-2018 luvut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan.

Laukaan kunnan vuosikatteen, poistojen ja investointien omahankintamenojen kehitys.


Talousarvio 2016 17

Laukaan kunnan tilikauden tuloksen ja kertyneiden yli-/alijäämien kehitys.

Laukaan kunnan lainakannan muutos vuodessa ja lainakannan määrä vuoden lopussa.


Talousarvio 2016 18

1.7.1 Verotulot

Verotuloilla on merkittävä vaikutus talouden kannalta, sillä kunnan tulopohjasta 60 % kertyy verotuloista. Talousarvio vuodelle 2016 ja vuosien 2017–2018 taloussuunnitelma on laadittu vuonna 2015 käytettävissä olevilla tuloja kiinteistöveroprosenteilla, eli kuntalaisten verorasitusta ei lisätä taloussuunnittelukauden aikana. Vuoden 2015 veroratkaisun yhteydessä todettiin, että tehtävä veroratkaisu koskettaa koko vaalikautta ja sillä kompensoidaan puolet valtionosuusleikkauksista. Tuloveroprosentti vuonna 2016 on näin ollen 21,50 % ja vuoden 2016 kiinteistöveroprosentit säilyvät vuoden 2015 tasolla. Efektiivinen tuloveroprosentti vuonna 2016 on 15,45 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu verotuloarvio verolajeittain.

Kunnallisveron tuotoksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 59,5 miljoonaa euroa. Kunnallisverotulojen kasvu on siten 1,4 miljoonaa euroa eli 2,4 % edellisestä vuodesta. Työtulovähennyksen korottaminen ja muut veroperustemuutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Tämän vaikutus Laukaan kunnan taloudessa on noin 0,7 miljoonaa euroa.

Yhteisöveron tuotoksi arvioidaan 1,8 miljoonaa euroa ja tuotto pienenee edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa (-12,8 %). Tämä johtuu siitä, että aiempien päätösten mukaisesti kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta 258 miljoonaa alhaisemmaksi koko valtakunnan tasolla. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2016 on 30,92 %, kun sen vuonna 2015 oli 36,36 %. Kunta saa tämän osuuden kunnan alueella toimivien yrityksien yhteisöveron tuotosta. Mikäli yritys toimii useammalla paikkakunnalla, niin yhteisöveron tuoton kuntaosuus jaetaan henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa eri kunnille. Vuonna 2016 kunnalle tilitetään puolet vuosina 2014 ja 2015 maksetuista yhteisöveroista. Yhteisöverokanta on 20 prosenttia yhtiön verotettavasta tilikauden tuloksesta.

Kiinteistöverojen vaihteluväli muuttuu 1.1.2016 alkaen seuraavasti:

1. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. 2. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. 3. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin.

VEROTULOARVIO TA 2016TILIVUOSI TA 2015 TA 2016 € %

Verolaji

Kunnallisvero 58 080 59 500 1 420 2,4 %

Yhteisövero 2 048 1 800 -248 -12,1 %

Kiinteistövero 4 622 4 700 78 1,7 %

VEROTULOKSI KIRJATTAVA 64 750 66 000 1 250 1,9 %

Muutos


Talousarvio 2016 19

Ja edelleen 1.1.2017 alkaen seuraavasti:

1. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli korotetaan 0,80—1,55 prosentista 0,86—1,80 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37—0,80 prosentista 0,39—0,90 prosenttiin.

Kiinteistöveron tuotoksi on vuonna 2016 arvioitu yhteensä 4,7 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuoton kasvu 1,3 % johtuu uusista kiinteistöistä ja kiinteistöjen verotusarvojen tarkistuksista. Seuraavassa taulukossa on kuvattu kiinteistöveron vaihteluväli kiinteistöveromuutoksien jälkeen, kiinteistöveroprosentti, kiinteistöveron tuotto kiinteistöverolajeittain ja sen suhteellinen osuus koko kiinteistöveron tuotosta.

Kunnanvaltuusto tekee vuoden 2016 veroratkaisun kokouksessaan 9.11.2015.

1.7.2 Valtionosuudet

Kuntien valtionosuusjärjestelmä on uudistettu 1.1.2015 alkaen eduskunnan päättämän uuden valtionosuuslain mukaisesti. Uudistuksessa järjestelmästä poistettiin erilliset valtionosuusperusteet, jotka koskivat yleisen osan määräytymisperusteita, sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia kustannuksia, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennallisia kustannuksia sekä taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteita. Samalla määräytymisperusteiden lukumäärää vähennettiin 45:stä ja järjestelmästä poistettiin päällekkäisyyksiä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa on nykyään 8 määräytymisperustetta (ikärakenne, sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristo ja koulutustausta) ja lisäosissa 3 määräytymisperustetta (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus). Uuden järjestelmän laskennalliset kustannukset määräytyvät 95 prosenttisesti ikärakenteen ja sairastavuuden perusteella.

Lisaksi uudistuksessa korotetaan verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen tasausraja 100 prosenttiin. Toisin sanoen kunta saa tasauslisää, kun sen verotulot (kunnallisvero ja yhteisövero) asukasta kohden ovat matalammat, kuin maassa keskimäärin ja maksaa tasausvähennystä, kun sen verotulot ovat suuremmat kuin maassa keskimäärin. Tasauslisäksi otettiin 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukaskohtaisen laskennallisen verotulon (kunnan verotulo ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta. Tasausvähennystä muutettiin niin, että se on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla, joka muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Tasausjärjestelmän uudistamisessa valtionosuusjärjestelmän painopistettä siirretään peruspalvelujen valtionosuudesta tasausjärjestelmään 670 miljoonaa euroa. Merkittävä uudistus on myös se, että kustannustenjaon tarkistus tehdään uuden lain mukaan vuosittain vuodesta 2016 alkaen.

KIINTEISTÖVERON VAIHTELUVÄLI JA KIINTEISTÖVERO 2016Väli 2016-2017 Vero 2016 Tuotto, € Osuus, %

Yleinen kiinteistövero 0,86 - 1,80 1,10 1 990 000 42,3 %Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,39 - 0,90 0,60 2 220 000 47,2 %Muun asuinrakennuksen kiinteistövero 0,60 - 1,90 1,20 280 000 6,0 %Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistövero 1,00 - 4,00 3,00 20 000 0,4 %Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistövero 0,00 - 1,35 1,10 190 000 4,0 %Voimalaitoksen kiinteistövero 0,60 - 3,10 2,85 0 0,0 %YHTEENSÄ 4 700 000 100,0 %


Talousarvio 2016 20

Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,52 % vuonna 2016. Näin ollen kunnan rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,48 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman lukiokoulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusprosentti on 28,91 % ja kuntien rahoitusosuus on 71,09 %. Vapaan sivistystyön koulutuksessa valtionosuusprosentti on 57 % ja kunnan omarahoitusosuus 43 %. Valtionosuusjärjestelmään perustuva valtionrahoitus on kunnille yleiskatteellista korvamerkitsemätöntä rahaa, jonka kohdentamisesta kunnan sisällä päättää kunta itse. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 miljardia euroa ja vuosina 2017 - 2019 noin 10,5 miljardia euroa.

Valtionosuuksien arvioinnissa on huomioitava se, että verotuloja ja valtionosuuksia pitää tarkastella kokonaisuutena. Tämä johtuu siitä, että hallitusohjelman mukaisesti verotuksessa tehtävät vähennykset ja niistä aiheutuvat kuntien verotulomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän avulla. Vuosien 2016—2019 osalta on oletettu, että kaikki kunnallisveron tuottoon vaikuttavat veroperustemuutokset kompensoidaan kunnille nettomääräisinä valtionosuusjärjestelmän kautta aikaisempaan tapaan. Vuonna 2016 veromenetysten kompensaatio lisää kuntien valtionosuuksia 262 miljoonaa euroa, josta Laukaan kunnan osuus on 0,7 miljoonaa euroa.

Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää peruspalvelujen valtionosuuksia 310 miljoonaa euroa vuonna 2016, josta Laukaan kunnan osuus on noin 1,2 miljoonaa euroa. Kustannustenjaon tarkistus tehtiin viimeksi neljä vuotta sitten, mutta jatkossa uuden valtionosuuslain mukaisesti tarkistus tehdään vuosittain.

Laukaan kunnan valtionosuuksien kasvua pienentävät merkittävästi valtiontalouden sopeutustoimet. Valtionosuuksiin tehtävistä leikkauksista on päätetty hallitusohjelmassa sekä vuosien 2012, 2013 ja 2014 kehysriihien yhteydessä. Päätetyt valtionosuusleikkaukset tulevat voimaan asteittain vuosina 2012-2017 ja ne pienentävät kuntasektorin valtionosuuksia yhteensä 1,5 miljardia euroa eli 15 %. Kun kaikki päätetyt asteittain toteutettavat valtionosuusleikkaukset ovat voimassa vuonna 2017, niin Laukaan kunta menettää valtionosuuksia 5,3 miljoonaa euroa vuositasolla. Leikkaukset kohdistuivat suurimmillaan vuosiin 2012 sekä 2014 ja 2015. Valtionosuusleikkaukset ovat vuonna 2016 yhteensä 40 miljoonaa euroa, eli 7,40 euroa asukasta kohden, ja vuonna 2017 yhteensä 50 miljoonaa euroa, eli 9,20 euroa asukasta kohden. Leikkauksen lisäksi peruspalveluiden valtionosuuksien indeksikorotus on jäädytetty vuodelle 2016.

Laukaan kunnan valtionosuuksia korottaa vuosittain asukasluvun kasvu, ikärakenteen muutos, valtionosuuslain mukaiset indeksikorotukset, ja laajentuneisiin tehtäviin liittyvät lisäykset. Valtionosuusperusteissa tapahtuvat muutokset on huomioitu talousarvion 2016 valtionosuusarviossa. Valtionosuusarvio vuodelle 2016 on 35,8 miljoonaa euroa ja valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 2,9 miljoonaa euroa (8,8 %). Ilman kustannustenjaon tarkistusta, verovähennysten kompensaatiota ja verotuloihin perustuvan tasauksen kasvua valtionosuuksien kasvu olisi 0,45 miljoonaa euroa (1,4 %).


Talousarvio 2016 21

Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 1,0 % - 1,5 % vuosittain, sillä päätöksien mukaisesti valtionosuusleikkaukset eivät ole yhtä suuria kuin vuosina 2014 ja 2015 ja vuodesta 2016 alkaen kustannustenjaon tarkistus tehdään vuosittain. Seuraavassa graafissa on kuvattu valtionosuuksien kehitys miljoonina euroina vuosina 2002-2018.

Laukaan kunnan valtionosuuksien kehitys 2002-2018

1.7.3 Rahoitustulot- ja menot

Rahoitustulot- ja menot koostuvat korkotuloista, muista rahoitustuloista, korkomenoista ja muista rahoitusmenoista. Korkotuloiksi on arvioitu 610.000 euroa, josta 380.000 euroa muodostuu Laukaan Vesihuolto Oy:ltä perittävistä korkotuloista, 220.000 Laukaan Vuokrakodit Oy:ltä perittävistä korkotuloista ja 10.000 euroa talletustilin korkotuloista. Muiksi rahoitustuloiksi arvioidaan 150.000 euroa, joka muodostuu osinko-, pääomanpalautus- ja kuntayhtymien peruspääoman korkotuloista sekä takausmaksuista.

VALTIONOSUUDET (1000 €)TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 € %

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 29 415,7 29 946,2 30 225,6 26 888,3 29 248,1 2 359,8 8,8 %Verotuloihin perustuva tasaus 6 514,0 6 459,1 6 217,1 9 365,1 9 911,3 546,2 5,8 %Järjestelmämuutostasaus -78,4 -78,4 -78,4 -78,4 -78,4 0,0 0,0 %Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet -3 915,8 -3 833,4 -3 970,2 -3 203,7 -3 203,7 0,0 0,0 %YHTEENSÄ 31 935,5 32 493,5 32 394,1 32 971,2 35 877,3 2 906,1 8,8 %muutos ed. vuosi, € 558,0 -99,3 577,1 2 906,1

Kustannustenjaon tarkistus vuosilta 2012-2015 1 200,0Verovähennysten 262 M€ kompensointi valtionosuusjärjestelmän kautta 700,0Verotuloihin perustuvan tasauksen kasvu 550,0Valtionosuuksien kasvu ilman edellä mainittuja eriä 456,1 1,4 %

Muutos 2016/2015


Talousarvio 2016 22

Korkomenoarvio on 300.000 euroa ja se perustuu talousarvion mukaiseen lainakannan kasvuun ja kuntatalousohjelman mukaiseen arvioon maltillisesta korkokehityksestä. Muihin rahoitusmenoihin on varattu 10.000 euroa, johon kirjataan mm. viivästyskorot yms. vähäiset rahoituserät.

1.7.4 Suunnitelman mukaiset poistot

Suunnitelman mukaiset poistot vuodelle 2015 perustuvat valtuuston 9.9.2014 § 55 hyväksymään poistosuunnitelman perusteisiin. Suunnitelman mukaiset poistot ovat vuoden 2016 talousarviossa 5,0 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot kasvavat taloussuunnitelmakaudella lähes 0,5 miljoonaa euroa vuodessa johtuen laajasta investointiohjelmasta. Taloussuunnitelmassa on varauduttu suunnitelman mukaisten poistojen kasvuun. Vuodelle 2016 suunnitelman mukaisien poistojen taso alenee edellisestä vuodesta johtuen vesihuoltolaitoksen yhtiöittämisestä ja sen tase-erien/poistojen siirtymisestä yhtiön talouteen sekä vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehtävistä lisäpoistoista.

1.7.5 Antolainauksen muutokset

Vuoden 2016 talousarvio ei sisällä antolainsaamisten lisäyksiä. Antolainasaamisten vähennykset ovat yhteensä 785.000 euroa. Tästä pääosa koostuu valtuuston 28.4.2014 § 83 päättämästä Laukaan kunnan ja Laukaan vuokrakodit Oy:n välisestä rahoitusjärjestelystä, jossa kunnan myöntämällä 10,0 miljoonan euron antolainalla konvertoitiin Laukaan Vuokrakoti Oy:n valtiokonttorin lainoja. Velkakirjan mukaisesti yhtiö lyhentää lainaa vuoden 2016 aikana 595.000 euroa. Vuoden 2016 lopussa antolainan saldo on 8,5 miljoonaa euroa, eli 450 euroa asukasta kohden. Lisäksi vuoden 2016 talousarvion sisältyy Jyväskylän seudun puhdistamo Oy:n osakaskuntalainojen takaisinmaksu osana Nenäinniemen puhdistamon saneeraus- ja laajennusinvestointia, joka on 188.000 euroa. Muut antolainasaamisten lyhennykset ovat Laukaan asumispalvelusäätiön lainan lyhennyksiä tai Jyväsriihen Leader -ohjelman välirahoituksen takaisinmaksuja.

1.7.6 Lainakannan muutokset

Lainakannan muutokseksi arvioidaan vuonna 2016 yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Lainakanta on siten vuoden lopussa 83,0 miljoonaa euroa eli 4.367 euroa asukasta kohden. Ilman Laukaan vuokrakodit Oy:lle välitettyä rahoitusta kunnan lainakanta olisi 74,5 miljoonaa euroa eli noin 3.900 euroa asukasta kohden.

1.8 Henkilöstö, henkilöstömäärä ja vakanssien täytt öluvat

Kunnassa on hyväksytty henkilöstöstrategia KV 26.5.2014 ja henkilöstöohje KH 2.6.2014, joita noudatetaan henkilöstösuunnittelussa ja rekrytoinnissa.

Tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa jatketaan myös vuonna 2016 talouden tasapainottamisohjelmassa 2014-2016 asetettujen suuntaviivojen mukaisesti. Vakituisen henkilöstön poistumaa hyödynnetään palvelurakenteen ja tuotantotapojen muutoksissa. Tehtäväkuvaukset päivitetään aina vakanssien vapautuessa organisaation tarpeita vastaaviksi. Sijaisia palkataan vain perusteellisen tarveharkinnan jälkeen talousarviossa varatun määrähan puitteissa. Erityisesti lyhytaikaisten alle 3 päivän sijaisten käyttöä rajataan. Muita määräaikaisia tehtäviä jatketaan vain perustelluissa poikkeustilanteissa. Kannustuskäytäntöä palkattomiin vapaisiin jatketaan.

Laukaan kunnan henkilöstömäärä on vähentynyt vuosien 2014 ja 2015 aikana. Henkilöstön vähentämistä jatketaan henkilöstösuunnitelman mukaisesti henkilöstön poistumaa hyödyntäen. Vakinaisen henkilöstön määrä henkilötyövuosina ilmaisten tulee vuonna 2016 olemaan 781 ja erityyppisiä määräaikaisia n. 75 (sairaus- ja äitiyslomansijaiset, vuosiloman sijaiset sekä muut määräaikaiset).


Talousarvio 2016 23

Kunnan henkilöstöä vähentää 6,5 henkilötyövuoden siirtyminen vesilaitosyhtiöön. Henkilöstömäärää kasvattaa toimintakeskuksen 4 erityisavustajan siirtyminen kunnan palvelukseen, mikä vähentää vastaavasti vammaisten taloudellisen tuen määrää. Muu henkilöstön lisäys tulee pääasiassa sosiaalipalvelujen (3) ja vanhusten palvelujen (4) henkilöstön kasvusta. Kunnan vakinaisen henkilöstön määrä kasvaa kokonaisuudessaan noin 3 henkilötyövuotta.

Vuoden 2016 talousarviossa henkilöstömenot sivukuluineen ovat 39,9 miljoonaa euroa kun ne vuoden 2013 tilinpäätöksessä olivat 40,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 linpäätöksessä 39,1 miljoonaa euroa . Virka- ja työehtosopimuksien mukaiset korotukset lisäävät henkilöstömenoja ensi vuonna n. 0,5 %. Seuraavassa taulukossa on kuvattu osastoittain ja pääosin tulosyksiköittäin vuodelle 2016 suunniteltu henkilöstöresurssi henkilötyövuosina. Vuoden 2016 aikana henkilöstösuunnitelmia päivitetään aina tehtävän vapautuessa talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti.

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ HENKILÖTYÖVUOSINA VUONNA 2016 Vaki- Sijaiset Muut Lautakunta/ naiset määrä- tulosyksikkö aikaiset KUNNANHALLITUS 32,40 0,00 0,00 Keskushallinto 7,00 Taloushallinto 10,20 Henkilöstöhallinto 7,00 Elinkeinotoimi 1,00 Maaseutuhallinto 7,20 PERUSTURVALAUTAKUNTA 172,25 14,90 5,25 Hallinto 2,20 Sosiaalipalvelut 50,55 1,50 4,25 Vanhusten palvelut 119,50 13,40 1,00 KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA 404,41 3,00 7,48 Hallinto/koulutsto 7,00 Päivähoito 156,15 3,00 Esiopetus 5,06 3,48 Perusopetus 169,00 3,00 Aamu- ja iltapäivätoiminta 1,50 Erityisopetus 50,40 1,00 Lukio 15,30 VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 32,91 0,00 39,23 Kirjastopalvelut 11,71 Vapaa-aikatoimi 15,80 30,23 Kansalaisopisto 5,40 9,00 KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 15,07 0,00 0,00 Kaavoitus 8,42 Rakennusvalvonta 4,10 Ympäristötoimi 2,55


Talousarvio 2016 24

YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 10,75 TEKNINEN LAUTAKUNTA 113,69 3,60 1,78 Hallinto ja suunnittelu 7,50 0,78 Tilapalvelut 23,00 Yhdyskuntatekniset palvelut 16,00 1,00 Puhtauspalvelut 22,98 1,85 Ruokapalvelu 36,11 1,75 Yhdyskuntatekn. Investoinnit 4,90 Tilapalvelun investoinnit 3,20 Yhteensä 781,48 21,50 53,74

Viran tai toimen tullessa avoimeksi sen täyttäminen tulee valmistella tarkoin yhteistyössä ao. hallintokunnan ja henkilöstöhallinnon kesken. Vakanssia ei välttämättä täytetä samalla nimikkeellä ja tehtävillä kuin aiemmin, vaan henkilöstörakennetta muutetaan työyhteisön todellisia tarpeita vastaavaksi.

Vakanssien täyttölupa

Ennen vakanssien täyttämistä on saatava täyttölupa. Täyttöluvan saamiseksi noudatetaan seuraavia periaatteita:

Avoimeksi tullut vakinainen virka tai toimi

Kun tehtävä täytetään toistaiseksi, luvan antaa kunnanhallitus. Esitys kunnanhallitukselle tulee tehdä lautakunnan käsittelyn kautta. Valmistelu suoritetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon kanssa. Tällöin tehtävänkuvaus ja ehdot tarkistetaan. Päivitetään viran/toimen perustietolomake.

Poikkeus: jos kyseisen tehtävän tarve ja em. selvitykset on tehty alle 12 kuukautta ennen esityksen tekoa ja tehtävässä ja työyksikön toiminnassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia, kunnanhallituksen täyttölupaa ei tarvita.Tällöin vakanssin täyttämisessä tarvittavan harkinnan tekee vakinaisen henkilön valinnan suorittava esimies (yksi yli yhden). Esimiehen tulee kirjoittaa rekrytointipäätökseen tämä perustelu.

Kun on perustellut syyt täyttää vakinainen avoimeksi tullut tehtävä määräaikaisesti rajatuksi ajaksi (muutostilanne, toiminnan uudelleenarviointi, joiden johdosta ei ole varmuutta pysyvästä tarpeesta tai tehtävän lopullisesta tehtäväkuvasta), esimiehen tulee hankkia ratkaisulle oman esimiehensä ja henkilöstöjohtajan puolto, jonka kirjaa rekrytointipäätökseen .

Määräaikaiset tehtävät

Kun tehtävä on luonteeltaan määräaikainen (esim. vakinaisen henkilön sijaisuus tai projektiluonteinen tehtävä), luvan antaa valinnan suorittavan henkilön lähin esimies saatuaan henkilöstöjohtajan puollon asialle. Täytön edellytyksenä on, että tarvittava henkilöstöresurssi on varattu talousarvioon. Usein toistuvissa välttämättömissä rutiininomaisissa tilanteissa tätä lupaa ei tarvita. Tällaisia ovat esim. tilanteet, joissa hoitohenkilöstöön kuuluvan sairastuttua on välttämätöntä palkata sijainen, jotta riittävä hoito turvataan. Näitä toistuvia tilanteita varten tulee olla sovittuna


Talousarvio 2016 25

rekrytoinnin periaatteet ylemmän esimiehen ja henkilöstöjohtajan kanssa (sijaisten ottamisen periaatteet).

1.9 Taloussuunnitteluprosessi

Vuoden 2016 talousarvio on laadittu vuoden 2014 tilinpäätöksen, vuoden 2015 talousarviomuutosten ja taloussuunnitelmakautta koskevien talousennusteiden perusteella. Kunnanhallitus antoi talousarviokehyksen 1.6.2015 § 143. Lautakunnat valmistelivat talousarviokehyksen mukaiset talousarvioesitykset 25.9.2015 mennessä. Vuodelle 2015 tehtävät talousarviomuutokset päätetään kunnanvaltuuston kokouksessa 19.10.2015 ja kunnanjohtajan talousarvioesitys julkaistaan. Kunnanjohtajan talousarvioesityksestä käydään valtuustossa lähetekeskustelu 9.11.2015 ja samalla päätetään vuoden 2016 veroprosenteista. Lähetekeskustelussa esitetyt valtuustoryhmien kannanotot huomioidaan talousarvion jatkovalmistelussa. Kunnanhallitus tekee talousarvioesityksensä kunnanvaltuustolle 23.11.2015 ja talousarvio hyväksytään kunnanvaltuuston kokouksessa 7.12.2015. Talousarvion hyväksymisen jälkeen lautakunnat vahvistavat oman tehtäväalueensa käyttösuunnitelmat tammikuun loppuun mennessä, jotka perustuvat talousarvion määrärahoihin.

1.9.1 Muutokset suhteessa talousarviokehykseen ja l autakuntien talousarvioesityksiin

Valtion budjettiesityksen ja julkisen talouden suunnitelman (julkaistu 28.9.2015) perusteella taloutta koskevia ennusteita on voitu täsmentää ja korjata suhteessa kesäkuussa 1.6.2015 annettuun talousarviokehykseen. Seuraavassa on yhteenveto olennaisista muutoksista/poikkeamista suhteessa kehykseen ja lautakuntien esityksiin:

• Talousarviokehyksen antamisen jälkeen kunta-alan pääsopijajärjestöt saavuttivat neuvottelutuloksen 26.6.2015 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 1.1.2016–31.1.2017 palkkaratkaisusta. Palkkaratkaisun kustannusvaikutus on koko kuntasektorilla 0,59 prosenttia, mutta vaihtelee sopimusaloittain johtuen erilaisista palkkarakenteista ja palkkatasoista. Neuvottelutuloksen mukaan palkankorotukset ovat ensi vuonna 16 euroa, mutta kuitenkin vähintään 0,43 % (yli 3.755 euroa kuussa tienaavat). Sopimuskorotukset tehdään vuoden 2016 alussa. Lisäksi työntekijän ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksua korotetaan 0,50 prosentilla. Laukaan kunnalle tämä tarkoittaa työttömyysvakuutusmaksun korottamista nykyisestä 3,15 prosentista 3,65 prosenttiin. Palkkaratkaisu lisää kunnan henkilöstömenoja 100.000 euroa/vuodessa ja henkilöstösivukuluja 150.000 euroa/vuodessa suhteessa talousarviokehykseen. Palkkaratkaisu lisää kunnan henkilöstömenoja kaikkiaan noin 350.000 euroa edellisestä vuodesta. Työttömyysvakuutusmaksun korotus on huomioitu talousarviossa.

• Keskitetty työllistämisyksikkö on perustettu vapaa-aikatoimen tulosalueeseen. Työllistämisyksikköön on siirretty toiminnot ja resurssit sosiaalipalveluiden (työmarkkinatuen kuntaosuus, kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus) ja kunnanhallituksen (palkkatuki ja kuntalisä) määrärahoista. Siirrot vähentävät sosiaalipalveluiden määrärahan toimintakatetta 950.000 euroa, kunnanhallituksen määrärahan toimintakatetta 500.000 euroa ja vastaavasti lisäävät vapaa-aikatoimen määrärahan toimintakatetta 1.450.000. Siirrot on kustannusneutraaleja koko kunnan tasolla.

• Verotuloennuste ja valtionosuusarviota on päivitetty valtion talousarvioesityksen mukaisesti. Valtionosuusarviota on korotettu 1,7 miljoonaa euroa ja verotuloarviota alennettu 1,1 miljoonaa euroa. Olennaisin syy muutokseen on valtion budjetissa päätetyt verovähennykset, jotka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta.

• Pelastuslaitoksen maksuosuus on täsmennetty vastaamaan pelastuslaitoksen johtokunnan talousarviopäätöstä. Pelastuslaitoksen maksuosuutta on pienennetty -20.000 euroa lautakunnan esityksestä.

• Sisäisiä eriä on täsmennetty ruokapalveluiden osalta liittyen Koti-Kuuselan väistöön.


Talousarvio 2016 26

• Suunnitelman mukaiset poistot on täsmennetty ja ne ovat 0,25 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviokehyksessä, johtuen vuoden 2015 tilinpäätöksessä tehtävistä lisäpoistoista.

• Teknisen lautakunnan talousarvioesitys ylitti talousarvion laadintaohjeen 0,5 miljoonaa euroa. Poikkeama johtuu pääosin varautumisesta kiinteistöjen purkuun vuoden 2016 talousarviossa. Lisäksi vesilaitoksen yhtiöittämiseen liittyvien eläkemenoperusteisien maksujen määrää ja kirjaamista on täsmennetty ja valmistuneiden kiinteistöjen takuuajan toimenpiteet kirjataan jatkossa käyttötalouden menoiksi, kun ne aikaisemmin on kirjattu investointiosaan.

• Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan talousarvioesitys poikkesi tulojen osalta talousarvion laadintaohjeesta 0,3 miljoonaa euroa. Tämä johtuu maan myyntituottojen ja metsähakkuutulojen arvioinnista alaspäin.

• Kasvun- ja oppimisen lautakunnan talousarvioesitys poikkesi talousarvion laadintaohjeesta 0,3 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksessa on varauduttu lapsimäärän kasvuun päivähoitopalveluissa 40-50 lapsella. Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa saman verran.

1.10 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta

Talousarvio koostuu kolmesta osasta 1. yleisperusteluosa, 2. käyttötalousosa ja 3. investointiosa. Yleisperusteluosassa on kuvattu yleiset talouden kehitysnäkymät, Laukaan kunnan talouden pääpiirteet, tasapainottamisohjelman sisältö, kuntakonsernille asetetut tavoitteet sekä yleiset määräykset taloussuunnitteluprosessista. Käyttötalousosassa on kuvattu määrärahoittain taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä yleisperusteluna kuvattu sanallisesti keskeiset tekijät toiminnasta. Investointiosaan on koottu vuodelle 2016 sitovat investointimäärärahat kohteittain sekä esitetty ohjeellinen viiden vuoden investointisuunnitelma. Taloussuunnitelmavuodet eivät ole valtuustoon nähden sitovia eriä.

Talousarviossa sitovia eriä ovat määrärahojen toimintatulojen ja toimintamenojen erotus eli toimintakate. Investointiosassa sitovia eriä ovat investointimenot ja –tulot investointikohteittain. Lisäksi sitovia eriä ovat seuraavat tuloslaskelman rivit: verotulot, valtionosuudet, rahoituserät, suunnitelman mukaiset poistot ja tilikauden tulos sekä rahoituslaskelmassa antolainojen lisäys, antolainojen vähennys sekä lainakannan muutokset.

Muita valtuuston nähden sitovia eriä ovat toiminnalliset tavoitteet. Palvelukohtaiset toiminnalliset tavoitteet on korostettu tekstikehyksin jokaisen hallintokunnan kohdalla. Toiminnalliset tavoitteet ovat palvelutuotannon vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavia, mitattavissa tai muuten todennettavissa olevia määrällisiä ja laadullisia tavoitteita.

Muut talousarviokirjan osiot, kuten sanalliset kuvaukset, tunnusluvut, graafit jne. ovat luonteeltaan yleisperustelua, joilla kuvataan palveluiden ja toiminnan pääpiirteitä ja kehitystä. Ne eivät ole sitovia eriä.

Talousarvion toteutumista seurataan raportointiaikataulun mukaisesti annettavilla kuukausiraporteilla. Tilinpäätöksessä tehdään selko talousarviossa asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta kirjanpitolautakunnan antamien yleisohjeiden mukaisesti.

1.11 Talousarvioon tehtävät muutokset ja käyttösuun nitelman hyväksyminen

Valtuustolle tehtävä talousarviomuutos esitetään valtuuston hyväksymän talousarvion mukaisella määrärahatasolla (menot/tulot/toimintakate) talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti. Lautakunnan on talousarviomuutosesityksessä selvitettävä, miksi tavoitteen saavuttamiseen varattuun määrärahaan tai tuloarvioon esitetään muutosta. Talousarvioon tehtäviä muutoksia on


Talousarvio 2016 27

pyrittävä välttämään kohdentamalla toimintamenoja ja -tuloja määrärahan sisällä käyttösuunnitelmamuutoksilla, jotta kunnan talouden kokonaisuus olisi ennustettavaa.

Lautakunnat vahvistavat käyttösuunnitelmat talousarvioon perustuen tulospaikkatasolla tuloja menolajeittain. Lautakunnat voivat vuoden aikana tehdä käyttösuunnitelmaan muutoksia valtuuston hyväksymien määrärahojen puitteissa. Käyttösuunnitelmat hyväksytään tammikuun loppuun mennessä.

Tilivelvolliset viranhaltijat voivat vuoden aikana tehdä viranhaltijapäätöksellä muutoksia taloussuunnitelmaan lautakunnan vahvistaman käyttösuunnitelman puitteissa.

1.12 Kuntakonserni ja kuntakonserniin kuuluvien yht iöiden tavoitteet

Kuntakonserni on määritelty kuntalaissa kirjanpitolain konsernimääritelmän mukaisesti. Kuntalain 16 a § mukaan yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta on kunnan tytäryhteisö. Kunnalla katsotaan olevan määräysvalta toisessa yhteisössä, kun sillä on

1) enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen

2) oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.

Kunta kirjanpitolain mukaisineen tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Laukaan kuntakonserni muodostuu Laukaan kunnasta, Laukaan vesihuolto Oy:stä (100 %) Laukaan vuokrakodit Oy:stä (100 %) ja Laukaan kehitysyhtiö Oy:stä (96,69 %).

Laukaan Vesihuolto Oy

Vesihuoltolaitoksen toiminnot siirtyvät valtuuston päätöksen 25.5.2015 § 18 mukaisesti 1.1.2016 alkaen Laukaan Vesihuolto Oy:n hoidettaviksi. Vesihuoltoyhtiö toimittaa asiakkailleen hyvää talousvettä ja huolehtii asiakkaiden viemärivesien poisjohtamisesta ja käsittelystä. Hyvä palvelutaso tuotetaan ympäristön kannalta kestävällä tavalla, liiketaloudellisesti kannattavasti ja kohtuullisin kustannuksin. Toiminta-ajatuksen mukaan vesihuoltoyhtiön ydintehtäviin kuuluvat vesihuoltotoiminnan strateginen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakassuhteet ja palvelujen hinnoittelu. Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi ydintehtäviin kuuluvat myös vesihuoltoverkostojen pitkäaikainen hallinta, vedenhankinnasta, -käsittelystä ja jäteveden poisjohtamisesta sekä Lievestuoreen alueen jätevesien käsittelystä huolehtiminen. Laukaan Vesihuolto Oy tekee yhteistyötä JS-Puhdistamo Oy:n kanssa jätevesien puhdistamisen osalta ja Jyväskylän Energia Oy:n kanssa jätevesien johtamisen osalta.

Laukaan Vesihuolto Oy:n tavoitteet vuodelle 2016:

• Laukaan Vesihuolto Oy:n toiminnan ja hallinnon käynnistäminen ja toimintatapojen laatiminen yhtiön ensimmäisen toimintavuoden aikana.

• Vesihuollon palvelut tuotetaan taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. • Kuntalaisilta perittävillä maksutuotoilla katetaan varsinaisen toiminnan lisäksi poistot ja

pääomakulut. Vesihuoltoyhtiön ei ole tarkoitus tuottaa voittoa, mutta tuloksen tulee olla pitkällä aikavälillä positiivinen.


Talousarvio 2016 28

• Laitoksen omaisuuden arvo ja käyttökunto ylläpidetään jatkuvan korjauksen periaatteella ja peruskorjaustoiminnalla.

• Toiminnassa otetaan huomioon energiatehokkuus kunnan hyväksymän strategian mukaisesti.

Laukaan Kehitysyhtiö Oy

Kunnanhallitus on hyväksynyt 13.4.2015 § 90 Laukaan Kehitysyhtiö Oy:lle uuden toimintasuunnitelman, jonka mukaisesti yhtiö toimii kunnan omistamana kehitysyhtiönä toteuttaen kunnan elinkeinopolitiikkaa elinkeinostrategiassa määriteltyjä tavoitteiden mukaisesti. Kunta ostaa Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan talousarviossa määritellyllä summalla, joka vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa. Yhtiön ulkopuolinen rahoitus perustuu osaomistuksen tuottoihin, osallistumismaksuihin, hankerahoitukseen, asiantuntijapalveluiden myyntiin jne. Osaomistajuusmalleissa yhtiö toteuttaa exit-strategiaa. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on kunnanjohtaja ja hallituksen jäseninä on kunnan luottamushenkilöedustaja sekä neljä paikallista elinkeinoelämän edustajaa suurimmilta toimialoilta. Yhtiön hallituksen toimikausi on yhtiöjärjestyksen mukaisesti kaksi vuotta.

Laukaan Kehitysyhtiön tavoitteet vuodelle 2016:

• Yhtiön hallitus laati yhtiölle strategian, jonka toimenpiteillä toteutetaan kunnan elinkeinostrategiassa ja toimintasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

• Yhtiön toiminnan tavoitteena ei ole tuottaa pitkällä aikavälillä taloudellista voittoa, vaan kohdentaa resurssit Laukaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseen.

• Yhtiön tavoitteena on kehittää kiinteistön omistus- ja osaomistusmallia siten, että kunnan vuotuista toimintarahoitusta voidaan jatkossa supistaa.

Laukaan Vuokrakodit Oy Laukaan Vuokrakodit Oy käsittää 51 kohdetta, joissa on 699 asuntoa. Vuokratalokohteita on kunnan neljässä taajamassa. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakennuttaa vuokra-asuntoja sekä vastata niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. Tavoitteena on vastata kunnan vuokra-asuntokysyntään taloudellisesti, tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Yhtiön talouden tavoitteet vuodelle 2016 (suluissa vuosi 2014):

• liikevaihto, tavoite 5,2 miljoonaa euroa (5,0 milj. euroa) • omavaraisuusaste, tavoite 2,5 % (1,5 %) • vieras pääoma, tavoite enintään 620 e/m2 (677 e/m2) • käyttöaste, tavoite 97 % (95,23 %) • vuokrasaamisten osuus liikevaihdosta, tavoite alle 1,7 % (1,9 %) • asukasvaihtuvuus, tavoite alle 25 % (25,9 %) • uudistuotannon osalta tavoitteena rakentaa tavoitteena rakentaa uustuotantoa kysynnän

mukaan ja samalla luopua kohteista, joilla on heikko kysyntä. Erityisesti suurien tyhjien asuntojen määrä on kasvanut ja käyttöaste on laskemassa alle 95 %. Yhtiölle on 1.9 lähtien myönnetty lupa vuokrata enintään 30 asuntoa Äänekosken biotuotetehtaan rakentajien tarpeisiin vuoden 2017 loppuun asti.


Talousarvio 2016 29

1.13 Eritysmääräyksiä

Hallintosäännön 43 § mukaisesti kunnanvaltuusto vahvistaa talousarviossa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan, eli hankintamenon määrän jonka alittavia hankintoja ei aktivoida taseeseen vaan kirjataan tilikauden käyttötalouden kuluksi. Hankintarajaksi vahvistetaan 10.000 euroa ilman arvonlisäveroa.

Kustannusten vyörytystä käytetään keskitetysti hoidettujen palvelujen kustannusten oikeaan kohdentamiseen. Sen tarkoituksena on antaa kustannuksista oikea kuva. Vyörytyksellä ei ole vaikutusta määrärahoihin, koska vyörytyserät käsitellään laskennallisissa erissä. Toiminta on toimittajahallintokunnan budjetoitava ja yksin se vastaa määrärahan riittävyydestä. Vyörytettävät kustannukset siirretään pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Käteiskassan alitilittäjäoikeuden antaa osastopäällikkö. Päätöksessä on todettava:

• Kassan vastuunalainen hoitaja, • Pohjakassan suuruus, • Käteisen rahan enimmäismäärä, • Onko oikeus käyttää tuloja menojen suorittamiseen

Lisäksi alitilittäjälle on annettava ohjeet, miten tilitys laaditaan, käteisvarat säilytetään ja toimitetaan kunnan pankkitilille sekä miten menetellään kassanhoitajan vaihtuessa. Kopio päätöksestä tulee toimittaa taloushallintoon. Alitilittäjän suorittamassa käteisperinnässä käytetään juoksevalla numerolla varustettuja kuitteja tai kassakonekuittia.

Ostolaskujen sähköisessä käsittelyssä keskeistä on laskun asiatarkastus ja hyväksyminen. Asiatarkastaja tarkastaa laskun oikeellisuuden (lasku on tilauksen ja tavaran tai palvelun toimituksen mukainen). Asiatarkastaja tarkastaa, että vastaanottomerkintä on tehty esim. lähetyslistaan. Vastaanottaja myös tiliöi laskun. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Hyväksyjä vahvistaa tositteen oikeellisuuden ja vastaa määrärahan riittävyydestä. Asiatarkastusta tai hyväksymistä varten saapunut lasku on käsiteltävä viipymättä.

Sisäinen laskutus hoidetaan Pro Economica –taloudenohjausjärjestelmällä ilman erillistä laskujen kierrätystä. Sisäistä tilausta tehtäessä ilmoitetaan sisäiselle toimittajalle talousarviokohta, johon meno kirjataan. Sisäinen toimittaja huolehtii menon kirjaamisen sisäisen tilaajan kustannuspaikalle ilman erillistä laskun hyväksymistä. Sisäisen tilaajan pitää valvoa kirjausten oikeellisuutta pääkirjan ja tarvittaessa tositejäljennösten avulla.

Pro Economica -taloudenohjausjärjestelmän käyttöoikeuksia haetaan talousjohtajalta esimiehen allekirjoittamalla tilauslomakkeella. Tositteiden hyväksyjät ja heidän sijaisensa määrää lautakunta enintään toimikaudekseen.

Pankkitilien käyttövaltuudet hyväksyy hallintosäännön mukaisesti talousjohtaja.


Talousarvio 2016 30

2 KÄYTTÖTALOUSOSA

Yhteenveto talousarvion 2016 käyttötaloudesta.

TOIMINTAKULUT 2013 - 2016TP 2013 TP 2014 TA/M2015 TA2016

1 000 euroa euroa %

Keskushallinto 6 490,6 6 116,7 6 084,4 5 134,1 -950,3 -15,6 %

Keskusvaalilautakunta 0,1 24,9 20,0 0,0 -20,0 -100,0 %

Tarkastuslautakunta 25,8 17,7 31,2 32,8 1,6 5,0 %

Kunnanhallitus 6 464,7 6 074,1 6 033,1 5 101,3 -931,9 -15,4 %

Perusturvalautakunta 55 291,8 54 482,3 55 878,8 56 477, 9 599,1 1,1 %

Sosiaalipalvelut 11 532,3 11 451,5 11 899,2 11 607,6 -291,7 -2,5 %

Terveyspalvelut 30 721,5 30 308,6 30 407,8 30 932,6 524,8 1,7 %

Vanhusten palvelut 12 821,8 12 516,9 13 368,0 13 744,2 376,3 2,8 %

Hallinto ja lautakunta 216,2 205,3 203,8 193,5 -10,2 -5,0 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta 33 294,3 33 398,6 33 80 4,3 35 168,5 1 364,2 4,0 %

Varhaiskasvatus 10 968,7 10 917,2 11 352,6 11 824,0 471,4 4,2 %

Peruskoulutus 20 809,3 20 972,2 20 977,0 21 899,0 922,0 4,4 %

Toiseen asteen koulutus 1 516,3 1 509,3 1 474,7 1 445,5 -29,2 -2,0 %

Vapaa-ajan lautakunta 4 904,5 4 333,1 4 415,0 6 671,7 2 256,7 51,1 %

Kirjastotoimi 1 004,5 940,2 945,4 976,4 30,9 3,3 %

Vapaa-aikatoimi 3 178,0 2 682,8 2 771,9 5 012,3 2 240,4 80,8 %

Aikuiskasvatus 722,0 710,1 697,7 683,0 -14,7 -2,1 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 177,1 1 078,3 1 204 ,0 1 206,2 2,2 0,2 %

Maankäyttö 781,7 700,2 768,5 800,0 31,5 4,1 %

Rakennusvalvonta 264,7 261,8 281,4 256,4 -25,0 -8,9 %

Ympäristönsuojelu 130,6 116,2 154,1 149,9 -4,3 -2,8 %

Ympäristöterveyslautakunta 881,6 917,2 897,0 883,0 -14,1 -1,6 %

Ympäristöterveysdenhuolto 881,6 917,2 897,0 883,0 -14,1 -1,6 %

Tekninen lautakunta 14 399,5 15 449,9 16 289,0 15 907,1 -381,9 -2,3 %

Tekninen hallinto ja suunnittelu 2 133,8 2 297,2 2 524,8 2 696,9 172,1 6,8 %

Tilapalvelut 4 870,9 6 215,7 6 256,5 6 938,5 682,0 10,9 %

Yhdyskuntatekn. palvelut 2 079,2 1 922,9 2 060,4 2 221,0 160,6 7,8 %

Vesihuoltolaitos 1 419,8 1 436,9 1 457,4 0,0 -1 457,4 -100,0 %

Tukipalvelut 3 895,8 3 577,3 3 989,8 4 050,6 60,8 1,5 %

YHTEENSÄ 116 439,3 115 776,2 118 572,5 121 448,4 2 875,9 2,4 %

Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi.Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun.Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.

Muutos 2015-2016


Talousarvio 2016 31

TOIMINTATULOT 2013 - 2016TP 2013 TP 2014 TA/M2015 TA2016

1 000 euroa euroa %

Keskushallinto 2 430,1 2 373,5 1 941,9 1 619,6 -322,3 -16,6 %

Keskusvaalilautakunta 0,0 27,3 26,0 0,0 -26,0 -100,0 %

Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Kunnanhallitus 2 430,1 2 346,2 1 915,9 1 619,6 -296,3 -15,5 %

Perusturvalautakunta 3 461,1 3 540,6 3 874,5 3 559,5 -315,0 -8,1 %

Sosiaalipalvelut 1 208,8 1 088,4 1 330,3 1 089,9 -240,4 -18,1 %

Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %

Vanhusten palvelut 2 251,1 2 448,2 2 542,7 2 468,2 -74,5 -2,9 %

Hallinto ja lautakunta 1,2 4,0 1,5 1,4 -0,1 -6,7 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta 2 123,6 2 162,7 2 132,3 2 223,5 91,2 4,3 %

Varhaiskasvatus 1 236,3 1 358,9 1 384,3 1 467,9 83,6 6,0 %

Peruskoulutus 797,9 727,8 684,5 716,6 32,1 4,7 %

Toiseen asteen koulutus 89,3 76,0 63,5 39,0 -24,5 -38,6 %

Vapaa-ajan lautakunta 1 121,1 1 148,1 881,2 1 543,0 661,7 75,1 %

Kirjastotoimi 25,6 24,1 24,1 24,1 0,0 0,0 %

Vapaa-aikatoimi 937,9 979,4 716,7 1 376,9 660,2 92,1 %

Aikuiskasvatus 157,6 144,6 140,5 142,0 1,6 1,1 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 1 719,5 2 056,1 1 783 ,5 1 533,5 -250,0 -14,0 %

Maankäyttö 1 442,7 1 781,4 1 488,5 1 233,5 -255,0 -17,1 %

Rakennusvalvonta 267,8 260,4 270,0 270,0 0,0 0,0 %

Ympäristönsuojelu 9,0 14,3 25,0 30,0 5,0 20,0 %

Ympäristöterveyslautakunta 565,7 479,2 486,0 470,0 -16,0 -3,3 %

Ympäristöterveysdenhuolto 565,7 479,2 486,0 470,0 -16,0 -3,3 %

Tekninen lautakunta 13 244,2 14 981,8 16 040,9 13 925,4 -2 115,5 -13,2 %

Tekninen hallinto ja suunnittelu 75,9 74,6 30,0 186,2 156,2 520,8 %

Tilapalvelut 7 036,9 7 425,6 8 462,0 8 796,2 334,2 3,9 %

Yhdyskuntatekn. palvelut 849,8 863,1 847,6 871,6 24,0 2,8 %

Vesihuoltolaitos 2 465,5 2 599,0 2 639,1 0,0 -2 639,1 -100,0 %

Tukipalvelut 2 816,1 4 019,5 4 062,2 4 071,4 9,2 0,2 %

YHTEENSÄ 24 665,3 26 742,1 27 140,3 24 874,5 -2 265,8 -8,3 %

Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi.Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun.Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.

Muutos 2015-2016


Talousarvio 2016 32

TOIMINTAKATE 2013-2016TP 2013 TP 2014 TA/M2015 TA2016

1 000 euroa euroa %

Keskushallinto -4 060,5 -3 743,3 -4 142,4 -3 514,5 628,0 84,8 %

Keskusvaalilautakunta -0,1 2,4 6,0 0,0 -6,0 0,0 %

Tarkastuslautakunta -25,8 -17,7 -31,2 -32,8 -1,6 105,0 %

Kunnanhallitus -4 034,6 -3 727,9 -4 117,2 -3 481,7 635,6 84,6 %

Perusturvalautakunta -51 830,7 -50 941,7 -52 004,3 -52 918,4 -914,1 101,8 %

Sosiaalipalvelut -10 323,5 -10 363,1 -10 568,9 -10 517,7 51,3 99,5 %

Terveyspalvelut -30 721,5 -30 308,6 -30 407,8 -30 932,6 -524,8 101,7 %

Vanhusten palvelut -10 570,7 -10 068,7 -10 825,3 -11 276,1 -450,8 104,2 %

Hallinto ja lautakunta -215,0 -201,3 -202,3 -192,1 10,1 95,0 %

Kasvun ja oppimisen lautakunta -31 170,7 -31 235,9 -31 672,0 -32 945,0 -1 272,9 104,0 %

Varhaiskasvatus -9 732,4 -9 558,2 -9 968,4 -10 356,1 -387,7 103,9 %

Peruskoulutus -20 011,3 -20 244,4 -20 292,5 -21 182,4 -889,9 104,4 %

Toiseen asteen koulutus -1 427,0 -1 433,3 -1 411,2 -1 406,5 4,7 99,7 %

Vapaa-ajan lautakunta -3 783,4 -3 185,0 -3 533,8 -5 128 ,7 -1 594,9 145,1 %

Kirjastotoimi -978,9 -916,2 -921,3 -952,3 -30,9 103,4 %

Vapaa-aikatoimi -2 240,1 -1 703,4 -2 055,2 -3 635,4 -1 580,2 176,9 %

Aikuiskasvatus -564,4 -565,5 -557,2 -541,0 16,2 97,1 %

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 542,4 977,9 579,5 327, 3 -252,2 56,5 %

Maankäyttö 661,0 1 081,2 720,0 433,5 -286,5 60,2 %

Rakennusvalvonta 3,1 -1,5 -11,4 13,6 25,0 -119,1 %

Ympäristönsuojelu -121,7 -101,9 -129,1 -119,9 9,3 92,8 %

Ympäristöterveyslautakunta -315,9 -438,0 -411,0 -413,0 -1,9 100,5 %

Ympäristöterveysdenhuolto -315,9 -438,0 -411,0 -413,0 -1,9 100,5 %

Tekninen lautakunta -1 155,3 -468,2 -248,1 -1 981,6 -1 733,6 798,8 %

Tekninen hallinto ja suunnittelu -2 057,9 -2 222,5 -2 494,8 -2 510,7 -15,8 100,6 %

Tilapalvelut 2 166,0 1 210,0 2 205,5 1 857,7 -347,8 84,2 %

Yhdyskuntatekn. palvelut -1 229,4 -1 059,9 -1 212,8 -1 349,4 -136,6 111,3 %

Vesihuoltolaitos 1 045,7 1 162,1 1 181,7 0,0 -1 181,7 0,0 %

Tukipalvelut -1 079,7 442,2 72,4 20,8 -51,6 28,7 %

YHTEENSÄ -91 774,0 -89 034,1 -91 432,2 -96 573,9 -5 141,6 105,6 %

Teknisen lautakunnan sarake TP 2013 on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi. -95 254,5 Kehys

Puhtauspalvelut on siirretty tilapalvelusta tukipalveluun. -1 319,3 Ero

Joukkoliikenne on siirretty vesihuoltolaitoksesta ( aik. liikelaitokset ) tekniseen hallintoon.Pelastustoimi on siirretty tekniseen hallintoon.Vesihuolto yhtiöitetään 1.1.2016.Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan vapaa-aikatoimeen 1.1.2016.

Muutos 2015-2016


Talousarvio 2016 33

2.1. Kunnanhallitus

Kunnanhallitus

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:

TALOUS TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 Muutos 2015 - 20161 000 euroa euroa %

Kunnanhallitus 2 346,2 1 915,9 1 619,6 -296,3 -15,5 %

Keskusvaalilautakunta 27,3 26,0 0,0 -26,0 -100,0 %Tarkastuslautakunta 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 %Toimintatulot 2 373,5 1 941,9 1 619,6 -322,3 -16,6 %

Kunnanhallitus 6 074,1 6 033,1 5 101,3 -931,9 -15,4 %Keskusvaalilautakunta 24,9 20,0 0,0 -20,0 -100,0 %Tarkastuslautakunta 17,7 31,2 32,8 1,6 5,0 %Toimintamenot 6 116,7 6 084,4 5 134,1 -950,3 -15,6 %

Kunnanhallitus -3 727,9 -4 117,2 -3 481,7 635,6 -15,4 %Keskusvaalilautakunta 2,4 6,0 0,0 -6,0 -100,0 %Tarkastuslautakunta -17,7 -31,2 -32,8 -1,6 5,0 %Toimintakate -3 743,3 -4 142,4 -3 514,5 628,0 -15,2 %

Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuus

Kunnanhallituksen alaiset toiminnot ja talous muodostuvat viidestä tulosyksiköstä seuraavasti: keskushallinto, elinkeinotoimi, taloushallinto, henkilöstöhallinto sekä maataloustoimi. Tulosyksiköt muodostavat kunnan kanslia nimisen osaston. Kunnanhallituksen talousarvion kokonaisuudessa esitetään määrärahat myös keskusvaalilautakunnalle sekä tarkastuslautakunnalle. Kunnanhallituksen toimintatulot pienenevät vuoden 2014 tasosta 322.300 euroa. Tulojen muutokset johtuvat pääosin ICT-yksikön sisäisten veloituksien muutoksista sekä työllisyysasioiden siirrosta vapaa-ajan lautakuntaan. Toimintakulut ovat 5.134.100 euroa ja ne ovat miljoona euroa pienemmät kuin vuoden 2015 talousarviossa. Kunnanhallituksen toimintakate on vuoden 2016 talousarviossa yhteensä -3,5 miljoonaa euroa eli 628.000 euroa (-15,2 %) vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Keskushallinto

Keskushallinnon talousarvio sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja sen alaiset toimikunnat kuten veteraaniasiain neuvottelukunnan, vanhusneuvoston ja uutena nuorisovaltuuston. Lisäksi keskushallinnon talousarvioon sisältyy yleishallinnollisia palveluja tuottava keskushallinnon tulosyksikkö.


Talousarvio 2016 34

Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Perustana ovat kuntalain mukaiset tavoitteet huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä. Kunnanvaltuusto vahvistaa sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. Kunnanvaltuusto vahvistaa myös kuntakonsernin tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä konserniohjauksen periaatteet.

Kunnanvaltuusto kokoontuu 6-8 kertaa vuodessa ja järjestää tarvittaessa koulutuspohjaisia miniseminaareja kokouksiensa yhteyteen. Kunnanvaltuuston talousarviossa suurin menoerä on henkilöstökulut, jotka muodostuvat kokouksiin liittyvistä palkkioista sivukuluineen. Muita merkittäviä kuluja ovat kokouksiin liittyvät matkakorvaukset, tilavuokrat, tarjoilut ja kokousmateriaalit. Vuodelle 2016 valtuuston toiminnan ja toimintakulujen ennakoidaan pysyvän edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut valtuuston osalta ovat 70.000 euroa vuodessa.

Kunnanhallitus

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus seuraa ja valvoo lautakuntia, palvelujen järjestämistä ja palvelutuotantoa sekä asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kunnanhallitus kokoontuu keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa, paitsi heinäkuussa, jolloin se ei kokoonnu.

Kunnanhallituksen talousarvio sisältää toimielimen toimintakuluja sekä koko kuntaan yhteisesti vaikuttavia kulueriä. Vuonna 2016 kunnanhallituksen toimintakulut ovat arviolta 710.000 euroa. Vuodelle 2016 kunnanhallituksen toimintakulujen ennakoidaan nousevan n. 20.000 euroa vuoden 2015 tasosta.

Kunnanhallituksen talousarviossa merkittävän osan kuluista muodostavat kunnan yhteistoimintaosuudet, joita ovat Keski-Suomen liiton ja Kuntaliiton jäsenmaksut, niiden arvioidaan olevan vuonna 2016 yhteensä 290.000 euroa. Kunnanhallituksen henkilöstökuluihin sisältyy mm. kunnanjohtajan henkilöstökulut, kunnanhallituksen kokouksiin liittyvät palkkiot sivukuluineen ja eläkemenoperusteisia kuluja, yhteensä ne ovat 197.000 euroa. Kunnan viestintämateriaalin sisällön ja laadun päivittäminen jatkuu vuonna 2016, joten viestintään ja painotuotteisiin varatut määrärahat pidetään ennallaan. Lisäksi varataan 10.000 euroa enemmän määrärahaa erilaisten asiantuntijapalveluiden ostoon kuin vuonna 2015.

Vanhusneuvosto, veteraaniasiain neuvottelukunta ja nuorisovaltuusto

Toimikuntiin on varattu määrärahat kokouksiin liittyviin kustannuksiin sekä veteraaniasiain neuvottelukunnan budjettiin on varattu määräraha rintamatunnuksen omaavien sotaveteraanien siivousapuun. Näiden toimikuntien toiminnan arvioidaan jatkuvan edellisen vuoden tasolla. Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa syksyllä 2015 ja vuodelle 2016 sen toimintaan varataan 3.000 euron määräraha.

Keskushallinto

Keskushallinnon tulosyksikkö tuottaa kunnalle yleishallinnollisia palveluja kuten valmistelee kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen päätöksentekoa ja vastaa näiden päätösten toimeenpanosta. Tämän lisäksi kunnan neuvontapalvelut, keskusarkistopalvelut,


Talousarvio 2016 35

asianhallintapalvelut sekä osallistuminen yhteiskuntasuhteiden hoitoon kuuluu keskushallinnon tulosyksikölle. Keskushallinnossa työskentelee 6 henkilöä.

Vuonna 2016 keskushallinnon toimintojen volyymin arvioidaan pysyvän ennallaan. Keskushallinnon toimintojen kehittämistä jatketaan ja yleishallinnollisia tukipalveluja pyritään tuottamaan tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Keskushallinnon tulosyksikön toimintakulut ovat vuonna 2016 yhteensä 408.000 euroa. Pääosin kopiointituloista koostuvan toimintatuottojen arvioidaan olevan 15.000 euroa ja toimintakate on -393.000 euroa.

Elinkeinotoimi

Elinkeinopolitiikan keskeinen tehtävä on luoda kuntaan suotuisat olosuhteet asumiseen, työskentelyyn ja yrittämiseen. Elinkeinopolitiikan onnistumisella on kunnan talouden pitkän aikavälin kestävän kehityksen ja palvelujärjestelmän rahoituksen näkökulmasta merkittävä rooli. Elinkeinopolitiikan onnistuminen näkyy suotuisana väestö- ja työpaikkakehityksenä, yrityskannan kehityksenä sekä kunnan veropohjan kasvuna.

Elinkeinotoimen menokohtaan yhteistoimintaosuudet kirjataan Jykes Oy:n kuntarahaosuus 422.500 euroa. Jykesin omistaja kunnat ovat sopineen vuodelle 2016 Jykesin kuntaraha osuuksien suuruudesta niin, että Laukaan kunnan rahoitusosuus pienenee vuodesta 2015 kaikkiaan 20 prosenttia eli 124.150 euroa. Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä ostettavia elinkeinopalveluja kirjataan yhteistoiminta osuuksiin 96 000 euroa. Lisäksi menokohdassa on varauduttu ohjelmakauden mukanaan tuomien uusien hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Menokohdassa avustukset yhteisöille on JyväsRiihi ry:n kuntarahoitusosuus. JyväsRiihi ry on yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Kehittämisyhdistyksellä on oltava Maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä kehittämisohjelma, jonka perusteella se voi myöntää LEADER-rahoitusta toiminta-alueensa yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämis- ja investointihankkeisiin. Kehittämisyhdistyksen kehittämisohjelman hyväksyminen edellyttää toiminta-alueen kuntien kuntarahoitussitoumusta. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön perusteella.

Laukaan Kehitysyhtiö Oy entinen Lievestuoreen Teollisuuskylä Oy perustettiin 1983 ja se oli aikoinaan Suomen ensimmäinen nykymuotoinen kunnallinen kehitysyhtiö. Vuonna 1998 yhtiö rekisteröitiin nimellä Laukaan Kehitysyhtiö Oy. Laukaan Kehitysyhtiö Oy osakemäärä on 9.600 osaketta ja Laukaan kunnan omistusosuus on 96,69 %. Vuoden 2015 aikana Laukaan Kehitysyhtiö Oy:lle on laadittu uusi toimintasuunnitelma ja yhtiön toiminta on käynnistynyt uudessa muodossaan. Yhtiö mahdollistaa osaltaan kunnan elinkeinostrategiassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista. Kunta ostaa yhtiön palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Yhtiön ulkopuolinen rahoitus perustuu osaomistuksen tuottoihin, osallistumismaksuihin, vuokratuottoihin, hankerahoitukseen, asiantuntijapalveluiden myyntiin.

Taloushallinto

Taloushallinnon tulosyksikön tehtävänä on huolehtia kunnan:

• talousarvion laadinnasta ja taloussuunnittelusta • taloudenohjauksesta, seurannasta ja raportoinnista • kirjanpidosta ja tilinpäätöksen laadinnasta


Talousarvio 2016 36

• maksuliikenteen hoidosta ja rahoituksesta • laskennan kehittämistä • tietojärjestelmäpalveluista • hankintojen ohjauksesta ja vakuutuksista

Taloushallinnon tulosyksikön talousarvio sisältää kaksi tulospaikkaa: taloushallinto ja ict-yksikkö. Vuoden 2016 talousarviossa taloushallinto tulosyksikön toimintatuotot ovat 915.230 euroa ja toimintakulut 1.445.180 euroa. Toimintakate on -529.950 euroa.

Taloushallinnon toimintatuotot muodostuvat sisäisesti veloitettavien tietotekniikkalaitteiden laitekohtaisista vuokrista sekä muista myyntituotoista, jotka ovat vuonna 2016 yhteensä 909.000 euroa. ICT-yksikön talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut ja poistot edellisvuosien investoinneista. Investointimenoihin kirjataan yli 10 000 euron investoinnit, kuten tietoliikenneverkon rakentaminen ja vuosittaiset työasema-, kopiokone- ja matkapuhelinhankinnat. Vuoden 2016 talousarvio on laadittu vuoteen 2015 verrattuna siten, että sisäiset ICT-kulut kasvavat koko kunnan tasolla noin 1 %. Suoritehinnat pysyvät vuoden 2015 tasolla, mutta kasvu johtuu laitemäärän kasvusta. Sisäisten ICT-palvelujen laskutus tapahtuu kuukausittain. Kuitenkin siten, että laitemääriin tulevat muutokset huomioidaan neljä kertaan vuodessa. Yksikkökohtaisesti hinnat vaihtelevat laitemäärien mukaisesti. ICT-yksikössä työskentelee 4,2 vakituista työntekijää. Tietohallintosuunnittelijan on irtisanoutunut syksyllä 2015 toisen työnantajan palvelukseen siirtymisen johdosta. Tietohallintosuunnittelijan tehtävää ei toistaiseksi täytetä.

Taloushallinnon toimintakuluista suurin osa muodostuu vakituisen henkilöstön palkkakuluista sekä palveluiden ostoista. Taloushallinnon yksikössä työskentelee 4 taloushallinnon vakituista henkilöä talousjohtajan alaisuudessa. Palveluiden ostoihin kirjataan merkittävimpänä eränä Laukaan osuus verohallinnolle maksettavista verotuskustannuksista. Laukaan kunnan osuus verotuskustannuksista vuonna 2016 on noin 450.000 euroa. Muut palvelujen ostot muodostuvat lähinnä tietojärjestelmien ylläpito- ja lisenssimaksuista. Taloushallinnossa otetaan vuoden 2016 alusta käyttöön sisäinen pankki ja konsernitili kunnanhallituksen päättämien ohjeiden mukaisesti. Sisäisellä pankilla ja konsernitilillä tehostetaan kuntakonsernin päivittäistä kassanhallintaa ja lyhytaikaista rahoitusta.

Taloushallinnon tulospaikalla työskentelee myös hankinta- ja kehittämispäällikkö, jonka tehtävänä on hankintaperiaatteiden ja -linjausten valmistelu kunnan yleisten kehittämislinjojen mukaisesti, hankinta-asioiden kouluttaminen, ohjeistaminen ja koordinointi sekä keskitetyistä hankinnoista huolehtiminen. Hankintatoimintojen edelleen kehittäminen, hankintaohjeistuksen päivittäminen ja hankintojen sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöönotto ovat keskeisiä kehittämiskohteita vuodelle 2016.

Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2015 aikana ja ne tullaan keskittämään Pohjola Vakuutukseen 1.1.2016 alkaen. Kilpailutuksen kautta kunnan vakuutusmaksut tulevat pienenemään ja vakuutusturva paranee. Vuoden 2016 aikana kehitetään kunnan sisäisiä käytäntöjä vakuutusasioihin.

Henkilöstöhallinto

Henkilöstöhallinnon tulosyksikön toiminnat koostuvat henkilöstötoimistosta, työterveyshuollosta, henkilöstöpalveluista, nuorten kesätöistä ja yhteistoiminnasta.


Talousarvio 2016 37

Henkilöstötoimisto

Henkilöstötoimiston menokohtaan on budjetoitu henkilöstöhallinnon vakituisen henkilöstön henkilöstö- ja toimintakulut.

Henkilöstöpalvelut

Menokohtaan on budjetoitu KT Kuntatyönantajien maksuosuus, työsuojeluorganisaation, luottamusmiesjärjestelmän, yhteisen henkilöstökoulutuksen, henkilöstön muistamisen ja työhyvinvointitoiminnan kulut. Vuosi 2016 toimitaan vuoden 2015 tasolla. Monista vapaaehtoisista henkilöstöpalveluista luovuttiin vuoden 2015 alussa. Parkonniemen kesänviettopaikan käyttöä jatketaan toistaiseksi. Liikunta- ja kulttuurisetelit palautetaan vuoden 2014 tasolle (100 euroa/työntekijä). Henkilöstön muistamislahjojen arvo pidetään edelleen vuoden 2002 tasolla.

Työterveyshuolto

Työterveyspalvelut koostuvat lakisääteisestä työterveyshuollosta ja työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma hyväksytään kunnan yhteistyöryhmässä vuoden alussa.

Työterveyshuollon palvelut ostetaan vuonna 2016 Työterveys Aalto -liikelaitokselta. Työterveyshuollon järjestämisen tapa ja eri vaihtoehdot tulevat laajasti uudelleen tarkasteltavaksi, koska Työterveys Aalto joutuu yhtiöittämään toimintansa vuoden 2016 loppuun mennessä kuntalain muutoksesta johtuen. Tämän asian selvittäminen on aloitettu vuoden 2015 aikana.

Nuorten kesätyöt

Nuorten kesätöiden järjestämiseen on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Sillä työllistetään 60 nuorta 1-2 viikon työsuhteisiin mm. ruohonleikkaukseen ja leiriohjaajiksi.

Yhteistyöryhmä

Yhteistyöryhmän toimintaan on varattu edellisvuoden suuruinen määräraha. Yhteistyöryhmä toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana.

Maaseututoimi

Maaseututoimen tulosyksikkö vastaa seudullisesti Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Luhangan, Muuramen, Toivakan, Uuraisten ja Laukaan maaseutuelinkeinohallinnon viranomaistehtävistä. Toimintakulut katetaan kuntien maksuosuuksilla. Maksuosuudet määräytyvät edeltävän vuoden kuntien aktiivitilojen määrien perusteella.

Keskusvaalilautakunta

Keskusvaalilautakunta toimii vaaliviranomaisena ja vastaa vaaleihin liittyvistä järjestelyistä Laukaan kunnassa. Vuonna 2016 ei ole valtakunnallisia vaaleja, eikä kunnallisia vaaleja, joten keskusvaalilautakunnalle ei varata erikseen määrärahoja toimintamenoihin.


Talousarvio 2016 38

Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja.

Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

Tarkastuslautakunnan määrärahaan varatut toimintakulut muodostuvat tarkastuslautakunnan toiminnasta ja tilintarkastusyhteisön (KPMG Oy) sopimuksen mukaisesta laskutuksesta. Laukaan kunnanvaltuusto on 14.9.2015 päättänyt käyttää hankintasopimuksen optiovuodet 2016–2017 talouden ja hallinnon tarkastuksesta sekä tarkastuslautakunnan avustavista tehtävistä KPMG:n kanssa.


Talousarvio 2016 39

Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut:

Teliasonera Finland Oyj on valittu Laukaan kunnan alueella laajakaista kaikille -verkkohankkeen toteuttajaksi ja julkisen tuen saajaksi. Valtioneuvoston käynnistämässä Laajakaista kaikille hankkeessa on ollut tavoitteena taata kansalaisille tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä nopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Hankkeen rahoitus on jakautunut valtion, kunnan ja verkko-operaattorin kesken. Hanke on päättynyt Laukaan kunnan osalta vuoden 2014 loppuun mennessä.

JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. JyväsRiihi ry on yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. Sen toiminta-alueeseen kuuluvat Laukaa, Muurame, Uurainen ja Jyväskylän maaseutualueet. Laukaan osuus Jyväsriihen rahoituksesta perustuu maaseudulla asuvan väestön määrään. Vuoden 2015 rahoitusosuuden kasvu vuodesta 2014 johtuu ohjelmakauden muutoksesta. Vuoden 2016 rahoitusosuus pysyy vuoden 2015 tasolla.

Sotainvalidien veljesliiton Laukaan ja Lievestuoreen osastot tukevat ja avustavat sotiemme veteraanien arjessa pärjäämistä ja jaksamista. Osastojen toiminnan avustukset säilytetään vuonna 2016 vuoden 2015 tasolla.

Avustukset ja jäsenmaksut, Kunnanhallitus TP 2014 TA/M 2015 TA 2016€ %

Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut 915 699 959 685 908 985 -50 700 -5,3 %

Avustukset yhteisöille 167 450 125 700 101 450 -24 250 - 19,3 %TeliaSonera Finland Oyj, Laajakaista 100 000 24 250 0 -24 250 -100,0 %Jyväsriihi ry 46 500 46 500 46 500 0 0,0 %Työllistämisen kuntalisä yhteisöille 18 000 50 000 50 000 0 0,0 %Sotainvalidien Veljesliitto, Laukaan osasto 640 640 640 0 0,0 %Sotainvalidien Veljesliitto, Lievestuoreen osasto 210 210 210 0 0,0 %Kyläyhdistysavustukset (100 euroa/yhdistys) 1 600 1 600 1 600 0 0,0 %Muut avustukset 500 2 500 2 500 0 0,0 %

Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut 748 249 833 985 8 07 535 -26 450 -3,2 %Laukaan Kehitysyhtiö Oy 0 0 96 000 96 000 100,0 %Jyvässeudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy 453 651 546 650 422 500 -124 150 -22,7 %Keski-Suomen Liitto 223 744 215 500 216 000 500 0,2 %Suomen Kuntaliitto 58 303 59 000 60 000 1 000 1,7 %Kunnallinen työmarkkinalaitos 11 534 11 800 12 000 200 1,7 %Nelostie E75 ry 372 390 390 0 0,0 %Suomen vesitieyhdistys ry 280 280 280 0 0,0 %Pro ysitie yhdistys ry 200 200 200 0 0,0 %Keski-Suomen Kylät ry 100 100 100 0 0,0 %Suomen keksijäin Keskuslitto ry 40 40 40 0 0,0 %Maanpuolustuskiltojen liitto ry 25 25 25 0 0,0 %

Muutos


Talousarvio 2016 40

Kyläyhdistysavustuksia on maksettu 16 kyläyhteisölle 100 euroa yhdistystä kohden. Kyläavustusten tarkoituksena on tukea kyläyhdistysten toimintaa. Maksetun avustuksen kriteerinä on ollut toiminnan ulkoinen aktiivisuus.

Muut avustukset menokohtaan on varattu 2.500 euroa mahdollisia pieniä ja talousarviovuoden aikana esiin tulevia ennakoimattomia avustustarpeita varten.

Laukaan Kehitysyhtiö Oy:lle on hyväksytty KH 13.4.2015 § 90 uusi toimintasuunnitelma, jonka mukaisesti yhtiö toimii kunnan omistamana kehitysyhtiönä toteuttaen kunnan elinkeinopolitiikkaa elinkeinostrategiassa määriteltyjä tavoitteiden mukaisesti. Kunta ostaa Laukaan Kehitysyhtiö Oy:ltä palveluita elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi kunnan talousarviossa määritellyllä summalla, joka vuoden 2016 talousarviossa on 96.000 euroa.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy on vuonna 1996 perustettu Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten omistama elinkeinopalveluita omistajilleen tuottava yhtiö. Yhtiön tehtävänä on kehittää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla ja edistää elinkeinoelämän ja kuntien keskinäistä yhteistoimintaa. Laukaan kunnan omistusosuus yhtiöstä on 12,8 %. Laukaan kunnanvaltuusto on 31.3.2015 § 9 tehnyt päätöksen Jykes Oy:n roolin tarkentamisesta ja elinkeinopalvelusopimuksesta vuosille 2016–2018. Tilaajakunta maksaa korvauksena Jykesille sopimuksessa määritellyistä palveluista vuosina 2016–2018 enintään 422.500 € /vuosi, kuitenkin niin, että rahoituksen tasoa tarkastellaan vuoden 2018 talousarvion laadinnan yhteydessä.

Keski-Suomen liiton jäsenkuntien maksuosuus määräytyy edellisenä kalenterivuonna toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkuntien kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Keski-Suomen liiton vuoden 2016 talousarvion valmistelun mukaisesti vuoden 2016 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3,4 miljoonaa euroa ja kasvavat 3,0 prosenttia kuluvan vuoden tasosta. Laukaan kunnan maksuosuus on 225.000 euroa (6,6 %). Jäsenmaksu sisältää kehittämisrahaston osuuden 49.000 euroa.

Suomen kuntaliitto on kuntien yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä toimiva yhdistys. Kuntaliiton tehtäviin kuuluu edunvalvonta, kehittämis- ja tutkimushankkeen ja asiantuntijapalvelut. Laukaan kunnan jäsenmaksuksi on ensi vuodelle arvioitu 60.000 euroa. Yhdistyksen valtuusto vahvistaa jäsenmaksun suuruuden ja se perustuu kunnan asukaslukuun ja kunnallisveron määrään.

Kunnallinen työmarkkinalaitos edustaa kuntatyönantajia valtakunnallisissa työmarkkinaneuvotteluissa ja sopii valtakunnalliset kuntien henkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset. Se antaa kunnille asiantuntija- apua työlainsäädännön ja sopimusten soveltamisessa. Laukaan kunnan maksuosuudeksi ensi vuoden budjetissa on arvioitu 12.000 euroa.

Nelostie E75 ry pyrkii vaikuttamaan päättäjiin Nelostien kehittämiseksi. Yhdistyksen harjoittaman edunvalvontatyön keskeisimmät tavoitteet kohdistuvat tällä hetkellä Oulun ja Kemin sekä Jyväskylän ja Oulun välisten tieosuuksien merkittävään parantamiseen ja Vaajakosken pullonkaulakohdan poistamiseen. Laukaan kunnan edustaja on yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan varajäsen.

Suomen Vesitieyhdistyksen tavoitteena on vesiliikenteen ja sen toimintaedellytysten edistäminen, kehittäminen ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä rannikolla että sisävesillä. Yhdistyksessä on mukana 25 kuntajäsentä.


Talousarvio 2016 41

Pro ysitie ry edistää Valtatie 9:n liittyvää edunvalvontaan. Yhdistyksen hallituksessa on pääasiassa kuntien ja kaupunkien edustajia. Laukaan kunnalla on jäsen yhdistyksen hallituksessa.

Keski-Suomen Kylät ry on kylien ja asukasyhdistysten yhteenliittymä. Yhdistys vastaa 23 keskisuomalaisen kunnan kylä- ja asukasyhdistysten edunvalvonnasta, koulutuksista, kylärekisteristä ja neuvonnasta. Laukaan kunta on ry:n kannatusjäsen.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry on suomalaisten keksijäyhdistysten valtakunnallinen keskusjärjestö. Liiton tarkoituksena on keksijöiden ja keksintötoimintaa edistävien yhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä mm. tukea suomalaisia keksijöitä, edistää ja kehittää keksintötoimintaa, toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä ja edistää keksijöiden yhteistoimintaa sekä keksintöjen hyödyntämisen yleisiä edellytyksiä. Laukaan kunta on jäsen yhdistyksessä elinkeinotoimen kautta.

Maanpuolustuskiltojen liitto ry ylläpitää ja kasvattaa kansalaisten maanpuolustustahtoa, levittää maanpuolustustietoutta sekä osallistuu vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutuksen ja sen kehittämiseen. Laukaan kunnan edustaja on kutsuttuna jäsenenä liitossa.


Talousarvio 2016 42

2.2 Perusturvalautakunta

Perusturvalautakunta



Sosiaalipalvelut 1 088,4 1 330,3 1 089,9 -240,4 -18,1 %

Terveyspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 #JAKO/0!Vanhusten palvelut 2 448,2 2 542,7 2 468,2 -74,5 -2,9 %Hallinto ja lautakunta 4,0 1,5 1,4 -0,1 -6,7 %Toimintatulot 3 540,6 3 874,5 3 559,5 -315,0 -8,1 %

Sosiaalipalvelut 11 451,5 11 899,2 11 607,6 -291,7 -2,5 %

Terveyspalvelut 30 308,6 30 407,8 30 932,6 524,8 1,7 %Vanhusten palvelut 12 516,9 13 368,0 13 744,2 376,3 2,8 %Hallinto ja lautakunta 205,3 203,8 193,5 -10,2 -5,0 %Toimintamenot 54 482,3 55 878,8 56 477,9 599,1 1,1 %

Sosiaalipalvelut -10 363,1 -10 568,9 -10 517,7 51,3 -0,5 %Terveyspalvelut -30 308,6 -30 407,8 -30 932,6 -524,8 1,7 %

Vanhusten palvelut -10 068,7 -10 825,3 -11 276,1 -450,7 4,2 %Hallinto ja lautakunta -201,3 -202,3 -192,1 10,1 -5,0 %Toimintakate -50 941,7 -52 004,3 -52 918,4 -914,1 1,8 %

Toiminnalliset tavoitteet:

1. Kuntalainen saa sosiaalityön palvelut mahdollisimman joustavasti ilman viiveitä: Lastensuojelussa määräajat toteutuvat ja lastensuojeluilmoitukset käsitellään määräajoissa. Selvitystyöt valmistuvat lakisääteisessä ajassa eikä niissä tule viivytyksiä. Kattava sosiaalipäivystys on järjestetty. Sosiaalityön työmenetelmät ja tiimit uudistetaan, vammaisten työtoiminnassa avustajajärjestelmää kehitetään toimivammaksi. Perhetyön resursseja lisätään. 2. Asiakastyön koordinointi ja suunnitelmallisuus toteutuvat; palvelutarpeen arviointityö tehdään laadukkaasti ja asiakassuunnitelmat ovat ajan tasalla. 3. Kehitysvammaisten asumistaso nostetaan nykyaikaiselle tasolle vuosina 2015 – 2017 ja vammaisten perhehoidon laadullisella ja määrällisellä kehittämisellä tuotetaan asiakkaille heidän tarvitsemaansa palvelua lähipalveluna kotikunnassa tai lähialueella. 4. Vanhuspalvelujen palvelujen prosessien ja – organisaation toiminta arvioidaan ja uudistetaan. Palvelustrategia uudistetaan liittämällä se Laukaan vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelmaan 2016–2025. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä Sote 2020 - hankkeen, seututerveyskeskuksen, kunnan eri hallintokuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kesken.


Talousarvio 2016 43

5. Vanhusten palveluissa painopistettä siirretään edelleen ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan ja kotihoitoon: Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä otetaan kattavasti käyttöön ja toimintaa tehostetaan pilotoimalla järjestelmään integroitava sähköinen ovenavaus -toiminto. Koti- ja omaishoitoa tukevia lyhytaikaispaikkoja lisätään Koti-Kuuselan uudisrakennuksen myötä. 6. Koti-Kuuselan vanha osa korvataan uudisrakennuksella ja rakentaminen käynnistyy purkutyöllä maaliskuussa 2016. Selvitetään mahdollisuus muuttaa osa Koti-Kuuselan pitkäaikaishoidon paikoista palveluasumiseksi.

Toiminnalliset muutokset: Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta enintään 19 itsehallintoalueelle, joita johtavat vaaleilla valitut valtuustot; seuraavassa vaiheessa pyritään järjestelmän yksikanavaiseen rahoitukseen ja kolmannessa vaiheessa selvitetään asiakkaiden valinnanvapauden turvaavan mallin edellytykset ja tarvittavat lainsäädäntömuutokset. ERVA-alueet säilyvät. Mahdolliset lakimuutokset selvitetään vaalikauden loppuun mennessä. Uudistukseen sisällytetään kustannuksen tehokkaan hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä (SOTE-budjettikehys). Vaalikauden kärkihankkeiden toteutukseen liittyy mm. seuraavia toimenpiteitä:

- Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön

- Toteutetaan perustulokokeilu - Toimeenpannaan terveyttä ja hyvinvointia edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit

yhteistyössä järjestöjen kanssa. - Käynnistetään kansallinen mielenterveyttä edistävä ja yksinäisyyden ehkäisyyn tähtäävä

ohjelma - Toimeenpannaan kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus - Tehdään selvitys yksinelävien asemasta yhteiskunnassa - Tehostetaan päihdekuntoutuksen vaikuttavuutta - Selkeytetään sosiaaliturvajärjestelmää osatyökykyisten työllistymistä kannustavaksi ja

edistäväksi - Kuntien vastuu kasvaa etenkin pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta. Kuntien ja TE-

keskusten työnjako muuttuu – kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat työttömät ja heidän sosiaalinen kuntoutuksensa jäävät kuntien vastuulle.

- Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja korotetaan vuodelle 2016, lakiesitys maksukorotuksista/maksuluokkien muutoksista julkaistaan keväällä 2016. Laukaassa sosiaali- ja terveyspalvelumaksut peritään enimmäismääräisinä.


Talousarvio 2016 44

2.2.1 Sosiaalipalvelut

Sosiaalipalvelut

Toiminta-ajatus: Sosiaalipalvelujen tulosyksikön tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Painopistealueet: Sosiaalityön ja vammaisten palvelujen painopistettä siirretään korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin ja itsenäistä suoriutumista tukeviin peruspalveluihin. Toiminnan kuvaus: Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Vahvalla sosiaalityöllä voidaan varmistaa se, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun ja tuen. Sosiaalityön asiakkailla on usein erityisesti työllistymiseen, toimeentuloon, kuntoutumiseen ja muuhun hyvinvoinnin ja osallistumiseen edistämiseen liittyviä tarpeita ja työlle on ominaista laajamittainen verkostotyöskentely muiden toimijoiden kanssa. Perhekohtaisessa sosiaalityössä pääpaino on lasten sosiaalisen turvallisuuden varmistamisessa ja vanhemmuuden tuessa. Sosiaalipalvelujen tulosyksikön palveluja ovat aikuis- ja perhesosiaalityö, lastensuojelun sosiaalityö, vammaisten palvelut, päihdehuolto ja lastenvalvojan tehtävät. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki on tuonut asiakkaille uusia subjektiivisia oikeuksia ja kunnille uusia tehtäviä. Lain tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja ja vähentää sitä kautta korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Lain yhtenä päämääränä on tarpeenmukaisten, riittävien ja laadukkaiden sosiaalipalveluiden saaminen yhdenvertaisin perustein. Asiakaskeskeisyys on lain yksi keskeisimmistä periaatteista. Asiakaskeskeisyydessä on kyse sosiaalihuollon toiminnan arvoperustasta, jonka mukaan jokainen asiakas kohdataan ihmisarvoisena yksilönä. Asiakaskeskeisyyden keskeinen ominaisuus on, että palveluja järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimivasti. Sosiaalityössä on käynnistetty uudet tiimirakenteet 1.8.2015, jotta kuntalaisten tuen tarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tiimijaossa on pyritty vahvistamaan sosiaalityön sisällä mahdollisuuksia mahdollisimman varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluun. Uutena työmuotona on käynnistetty sosiaalityön päivystys joka arkipäivä klo 10.00 – 11.00, jolloin sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja ottaa vastaan asiakkaita ilman ajanvarausta kiireellisissä tilanteissa. Aikuis- ja perhesosiaalityössä työskentelee kolme sosiaalityöntekijää, yksi sosiaaliohjaaja ja kolme etuuskäsittelijää, joista yksi on määräaikainen. Lastensuojelutiimissä on neljä sosiaalityöntekijää ja yksi määräaikainen sosiaaliohjaaja. Sosiaaliohjaaja ottaa vastaan kaikki lapsia koskevat ilmoitukset mukaan lukien sosiaalihuoltolain mukaiset ilmoitukset ja palvelutarpeen arvioinnin pyynnöt. Perhetyötä voi saada uuden sosiaalihuoltolain myötä myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden kotipalvelua tarjotaan entiseen tapaan, kysyntään on pääsääntöisesti pystytty


Talousarvio 2016 45

vastaamaan. Perhetyön resursseja lisätään. Lastensuojelun perhetyössä korostuu asiakkaan oikeus intensiiviseen perhetyöhön. Perhetyössä täytyykin oman toiminnan lisäksi varautua tehostetun perhetyön ostamiseen. Sosiaalinen kuntoutus on uuden sosiaalihuoltolain mukainen uusi toimintamuoto. Sosiaalisen kuntoutuksen hanke on käynnistynyt ja jatkuu 31.3.2018 asti. Sosiaaliohjauksen merkitys on kasvanut ja usein palveluja hakevat henkilöt tarvitsevat yhä useammin henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa käytettävissä olevista palveluista. Sosiaaliohjausta on lähdetty kehittämään vuonna 2015 ja tämä kehittämistyö jatkuu. Sosiaalityön tulospaikan toiminta, henkilöstö ja hallinto siirtyvät loppuvuoden 2015 aikana Kuntalasta virastotaloon Arwidssonintielle. Vammaispalveluiden sisällöllinen kehittämistyö jatkuu edelleen ja talousarviossa esitetään uuden vakituisen sosiaaliohjaajan viran perustamista. Asiakasmäärä on tällä hetkellä liian suuri yhden työntekijän hoidettavaksi. Työllisyysasioiden hoito keskitetään ja perustetaan keskitetty työllistämisyksikkö 1.1.2016 alkaen vapaa-aikatoimen tulosyksikköön. Valtakunnalliseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (KEHAS) vuosille 2010–2015 liittyvän kohteen rakentaminen alkaa keväällä 2016. Uusi ohjatun asumisen ryhmäkoti rakennetaan Jokiniemeen nykyisen Jokelan ryhmäkodin paikalle. Jokelan ryhmäkoti puretaan touko-kesäkuussa. Uuteen kiinteistöön tulee 12 asuntoa ja koti 13 asukkaalle. Muutto ja toiminta käynnistyvät toukokuussa 2017. Samanaikaisesti Mäkelän ryhmäkodin toiminta päättyy. Ryhmäkodin paikkaluku nousee nykyisestä seitsemästä 13:en ja yksilölliseen asumisen tukeen tarvittava henkilöstölisäys on kaksi työntekijää. Asuntorahasto on myöntänyt hankkeelle ehdollisen varauksen erityisryhmien investointiavustukseen 375.000 euroa ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainaa 1.125.000 euroa. Toimintakeskuksessa käyvien vaikeavammaisten henkilökohtaisia avustajia varten perustetaan toimet siten, että avustajat kuuluvat toimintakeskuksen henkilöstöön ja työnjohdon alle. Tarvittavien toimien määrä on neljä henkilöä. Suunnitelma toteutetaan ilman määrärahalisäystä, vastaava varaus poistetaan vaikeavammaisten taloudellisista tukitoimista. Vammaisten perhehoidon laadullisella ja määrällisellä kehittämisellä tuotetaan muun muassa lapsiperheille heidän tarvitsemaansa palvelua lähipalveluna kotikunnassa tai välittömässä läheisyydessä. Perhehoidon kehitystyötä jatketaan osallistumalla aktiivisesti maakunnalliseen kehittämishankkeeseen. Osallistutaan aktiivisesti ja vaikuttavasti SOTE 2020- hankkeeseen ja uuden sosiaalihuollon asiakaskirjalain toimeenpanohankkeeseen vuosina 2015 – 2018.


Talousarvio 2016 46

Graafit:

1308791 1289849 12814941245090 1250000

1300000

562626523890 530903

498686556300

520000

0

200000

400000

600000

800000

1000000

1200000

1400000

2011 2012 2013 2014TP 2015TA 2016ES

Toimeentulotuen menot ja perustoimeentulotukeen saatu valtion avustus

Toimeentulotuki, avustukset kotitalouksille/€ Toimeentulotuki, valtion avustus/€

1434757

1599471

1683300

1548915

1690000

1449100

1300000

1350000

1400000

1450000

1500000

1550000

1600000

1650000

1700000

1750000

2011 2012 2013 2014TP 2015TA 2016ES

Vaikeavammaisten taloudelliset tukitoimet/€


Talousarvio 2016 47

Tunnusluvut: TP

2014 TA 2015

TA 2016

TS 2017

TS 2018

Lapsia ja nuoria sijaishuollossa 31.12. (perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit)

15 21 21 20 19

Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina

223 215 200 200 200

Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat

571 730 700 300 300

Kunnan tuottamat kehitysvammaisten palveluasumispaikat

15 22 22 27 27

Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat

26 27 26 26 26

Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaat oma toiminta

47 47 52 50 50

Ostetun työ- ja päivätoiminnan asiakkaat

13 16 14 15 15

2.2.2 Terveyspalvelut

Terveyspalvelut

Toiminnan kuvaus: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon perustehtävänä on:

1. Tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi.

2. Sairaala, jossa annetaan potilaiden tarvitsema tutkimus, hoito ja kuntoutus kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti.

Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille tuottaa sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos Keski-Suomen seututerveyskeskus. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Erikoissairaanhoito:

1. Avohoitoa kehitetään edelleen ja vastaavasti vuodeosastohoidon tarvetta vähennetään ja hoitoaikoja lyhennetään.

2. Jokilaakson sairaalasta ostettujen palvelujen kotiutus omaksi toiminnaksi toteutetaan vuonna 2016 täysimääräisesti.

3. Päivystystoiminnan järjestämisessä otetaan huomioon päivystysasetuksen edellyttämät toiminnan muutokset.

4. Paljon palveluja käyttävien potilaiden hoidon suunnitteluun ja toteutukseen pyritään löytämään uusia toimintatapoja.

5. Kotisairaalatoiminta käynnistetään Jyväskylän yhteistoiminta-alueella. Kotisairaalatoimintaa liittyy läheisesti palliatiivisen poliklinikan ja saattohoidon toiminta.

6. Liikelaitos Caterinan ja Kylän Kattauksen toiminnot sekä Kahvio Paussin (Keski-Suomen sairaalakahviot Oy) kahvilatoiminnot yhdistetään vuonna 2016. Organisaatiojärjestelyistä huolimatta ruokapalvelut tuotetaan sairaanhoitopiirin yksiköille entiseen tapaan


Talousarvio 2016 48

Perusterveydenhuolto: Laukaassa kasvavana kuntana on lisääntyvää tarvetta terveydenhuollon avohoidon palveluissa. Lakisääteiset omaishoitajien, ikäihmisten ja työttömien terveystarkastukset on hoidettu lähinnä projekteissa ja näitä tehtäviä varten esityksessä on varauduttu uuden terveydenhoitajan vakanssin perustamiseen. Suun terveydenhuoltoon esitetään uutta suuhygienistin toimea, jonka kustannukset katetaan pääosin lisääntyvinä asiakasmaksutuloina. Vastaanottotoimintaan perustetaan uusi lääkärin virka ja tämän osalta määrärahat ovat olleet jo viime vuonna talousarviossa sijaiskuluina. Laitoshoidon osalta Laukaan sairaalan osaston henkilökunnan määrä arvioidaan uudelleen ja jos mitoituksen mukaan on mahdollista, avohoidon hoitohenkilöstön lisäresurssitarve saadaan täytetyksi laitoshoidosta irtoavalla resurssilla. Henkilöstömitoitus tarkistetaan seututerveyskeskuksen kaikissa sairaaloissa uusien sairaansijamäärien päätösten yhteydessä. Asiakasmaksut nousevat vuoden 2016 alusta, mutta korotustaso on vielä valtakunnan tasolla päättämättä, talousarvioesityksessä on päädytty 8-9 % nousuun. Talous: Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin esitys Laukaan kunnalle vuoden 2016 talousarvioksi on 19.815.000 euroa, missä on kasvua vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 3,6 %. Sairaanhoitotoiminnan hoitopalvelujen myyntitulot jäsenkunnille ovat + 0,5 % vuoden 2015 muutettua talousarviota suuremmat ja suunnitelman mukaan muutos vuoden 2014 toteumasta on 1,9 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 15,8 milj. euroa. Suunnitteluohjeen mukaisesti taloussuunnitelmaan sisältyy alijäämän kattaminen suunnitelmakauden aikana vuosittain 3 miljoonan euron tulostavoitteella. Vuoden 2016 tulostavoite 3 miljoonaa euroa sisältyy hoitopalvelujen hintoihin, ja osaltaan vaikuttaa hintojen vertailukelpoisuutta kuluvaan vuoteen. Perusterveydenhuolto: Keski-Suomen seututerveyskeskus esittää vuoden 2016 talousarvioksi Laukaan kunnan osalta 10.340.687 euroa, missä on kasvua vuoden 2015 talousarvioon verrattuna 1,5 %. 2.2.3 Vanhusten palvelut

Vanhusten palvelut

Toiminta-ajatus: Vanhusten palvelujen tulosyksikkö tukee ikääntyneiden kuntalaisten kykyä elää arvokasta ja omatoimista elämää itsenäisesti ja toimintakykyisenä omassa kodissa tai kodinomaisessa asumisyksikössä. Silloin kun kotona asuminen ei ole enää inhimillisesti mahdollista eikä ikääntynyt asukas ole sairaalahoidon tarpeessa, hän on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen ja hoidon palveluihin. Ikääntyneiden laitoshoitoa vähennetään ja sitä tarjotaan vain, jos sille on lääketieteelliset perusteet tai jos se on muusta syystä ikääntyneen henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta perusteltua.


Talousarvio 2016 49

Painopistealueet: Toiminnan painopisteenä on varautuminen iäkkäiden ihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun. Palvelujen tuotantorakenne uudistetaan siten, että palvelut tukevat nykyistä enemmän ikäihmisten omatoimisuutta ja kotona selviämistä. Ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä tehostetaan sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen osuutta lisätään ja vastaavasti ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarvetta vähennetään. Toiminnan kuvaus: Vanhuspalveluihin kuuluvat ennaltaehkäisevä työ, omaishoito, tukipalvelut, perhehoito, kotihoito ja ympärivuorokautinen asuminen ja hoito. Palvelut tuotetaan lähipalveluina. Vanhuspalvelujen painopisteenä on kansallisten linjausten mukaisesti ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen sekä kotona asumista tukevat palvelut. Laukaan ikäihmisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä niin, että yli 75- vuotiainen määrä yli kaksinkertaistuu ja samassa ajassa 85-vuotiaiden määrä lähes kolminkertaistuu. Jo kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, yli 75-vuotiaita laukaalaisia on 720 henkeä enemmän kuin nyt. Koska ikä on muistisairauden riskitekijä, ennusteiden mukaisesti keskivaikea tai vaikea muistisairaus esiintyy näissä ikäryhmissä noin joka neljännellä henkilöllä. Nykyinen palvelurakenne painottuu ympärivuorokautiseen hoitoon kotona asumista tukevien palvelujen ja omaishoidon kustannuksella. Jos Laukaassa vanhuspalvelujen palvelurakenne säilyisi nykyisellään, olisi Laukaaseen lisättävä vuoteen 2025 mennessä 235 ympärivuorokautisen hoidon paikkaa. Investointina varovastikin arvioiden tämä tarkoittaisi noin 20 miljoonaa euroa ja yli 10 miljoonan euron käyttötalouskustannusten lisäystä vuodessa sekä 150 lisähoitajan tarvetta. Valtakunnallisestikin haasteena on sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyys kasvavaan palvelutarpeeseen nähden, sillä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä sote-henkilöstöstä on siirtynyt eläkkeelle runsaat puolet. Mm. näillä perusteilla on syytä tarkastella vanhuspalvelujen palvelurakennetta ja tehdä suunnitelma palvelujen järjestämisestä voimassa olevien palvelusuositusten mukaiseksi. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Vanhuspalvelujen toimintatapoja, palveluprosesseja ja – organisaatiota uudistetaan. Vuoden 2016 aikana tehdään Laukaan kunnan vanhuspalvelujen porrastettu järjestämissuunnitelma vuosille 2016–2020-2025 huomioon ottaen vanhuspalvelulain linjaukset, tulevien vuosien ikärakenteen muutokset sekä kansallisen palvelurakennesuosituksen mukainen palvelujen painopisteen asteittainen siirto laitospainotteisuudesta enemmän kotona asumista tukevaan palveluun. Järjestämissuunnitelma tulee sisältämään nykyisen ”Kotona kaiken paras” -vanhuspalvelujen toimintaohjelman 2008–2015 päivityksen, joka on siten osa järjestämissuunnitelmaa. Järjestämissuunnitelmassa kartoitetaan vanhuspalvelujen nykytila ja tehdään mm. tavoitteellinen strateginen valinta siitä, kuinka iso osa laukaalaisista ikäihmisistä asuu kotona. Palvelurakennesuosituksen mukaan tavoiteltavaa on, että 93 % 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona vuonna 2025. Laukaassa vastaava luku on tällä hetkellä 87 %. Lisäksi vanhuspalvelujen järjestämissuunnitelmaan kirjataan kotona asumista tukevat palvelut, niiden tavoiteltava osuus palvelutarjonnasta ja tavoitetilan toteuttamissuunnitelma realistisella aikataululla vuoteen 2025 mennessä. Koska järjestämissuunnitelman tekeminen vaatii vanhuspalvelujen tuntemisen lisäksi hyvää paikallista tuntemusta, se tehdään vanhuspalvelujen omana työnä. Tehtävään irrotetaan


Talousarvio 2016 50

hankekoordinaattori ja hänelle palkataan määräaikainen sijainen. Järjestämissuunnitelman tekoon osallistuvat kaikki vanhuspalvelujen esimiehet. Henkilöstö pidetään tiiviisti valmistelussa mukana. Järjestämissuunnitelma laaditaan yhteistyössä Sote 2020-hankkeen, seututerveyskeskuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Lievestuoreen ryhmäkoti muutetaan asteittain tehostetuksi palveluasumiseksi; sinne palkataan kaksi uutta lähihoitajaa 1.5. ja 1.10.2016 ja siirretään Koti-Kuuselasta vapautuva laitosapulaisen vakanssi. Ennakoivan työn, kotihoidon ja ryhmäkodin henkilöstö osallistuu vuoden aikana laajaan lääkehoidon ja osaamisen varmistamisen koulutukseen. Sisältönä ovat mm. lääkemuodot, antotavat, lääkkeiden säilyttäminen, käsittely ja hävittäminen, lääkelaskujen harjoittelua ja kipu- ja saattohoidon lääkkeet sekä hoitotyössä ”kuolevan hoitaminen ja omaisten kohtaaminen”. Kotihoidon Vihtavuori-Leppävesi alueen kilpailutus toteutettiin kesällä 2014. Yksityinen palvelujen tuottaja on hoitanut alueen kotihoidon palvelut vuoden 2015 alusta. Sopimus kattaa vuoden 2016 ja sisältää option vuodelle 2017. Päätös siitä, käytetäänkö optiota, tehdään kesällä 2016. KVTES: n jaksotyöaikamääräykset muuttuivat 1.6.2015. Kotihoito siirtyy yleistyöaikaan KVTS:n soveltamiseen liittyvän valtakunnallisen muutoksen vuoksi. Merkittävin muutos työntekijän näkökulmasta on työsuojelullinen; vähintään 30 min ruokatauko on työntekijän omaa aikaa ja sitä ei lueta työaikaan. Koti-Kuuselan vanha osa puretaan ja tilalle rakennetaan uudisrakennus, joka valmistuu syksyllä 2017. Väistötilana toimii 28 asukkaalle terveyskeskuksen osasto, viisi pitkäaikaishoidon paikkaa ja viisi lyhytaikaisen hoidon paikkaa järjestetään palveluseteleillä tai ostetaan yksityisiltä palvelutuottajilta. Uudisrakennuksen valmistuttua ympärivuorokautisten paikkojen määrä vähenee merkittävästi ja koti- ja omaishoitoa tukevaa lyhytaikaishoitoa lisätään. Uudisrakennuksen rakentamisen ratkaisuissa tavoitellaan kaikin keinoin kodinomaista asumisympäristöä piha-alueineen. Selvitetään myös mahdollisuus muuttaa osa pitkäaikaishoidon laitospaikoista palveluasumisen paikoiksi. Graafit:

1343 1336 1364 1425 1421 1474 1506 1585

2082

2455

27412878

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2025 2030 2035 2040

Yli 75-vuotiaat Laukaassa (Tilastokeskus)


Talousarvio 2016 51

Tunnusluvut:

SUORITTEET TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Kotihoitoa vuoden aikana saaneet, kaikki asiakkaat

760

933

933

936

939

Kotihoito, kaikki käynnit

109 990

114 138

118 338

122 538

126 738

Tukipalveluasiakkaat 409 363 433 457 481

Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa

121

65

65

65

65

Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi

178

118

222

245

268

Vanhusten palveluasumisen asiakkaat

125

109+2

132

132

132

Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista 1 738 8 760 7 040 7 040 7 040

lyhytaikaiset hoitopäivät 223 730 704 704 704

Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista 24 248 22 995 24 248 24 248*) 24 248*)

Lyhytaikaiset hoitopäivät 2 464 1 825 2 464 0*) 0*) *) Koti-Kuuselan uudisrakentaminen, lyhytaikaishoitopaikat eivät ole käytössä

2768083 2809804 2800357 2639323 2663110 2610320

3110589 3224331 3304225 4100571 4434450 4937520

2408112 2533554 27278892527245

26119702677160

0

2000000

4000000

6000000

8000000

10000000

12000000

2011 2012 2013 2014TP 2015TA 2016ES

Kotihoidon, palveluasumisen ja laitoshoidon nettokustannukset / vuosi

Laitoshoito

Palveluasuminen, ostettu, palvelusetelit ja

oma toiminta

Kotihoito, kotihoito ja sotainv.kotihoito


Talousarvio 2016 52

2.2.4 Hallinto ja lautakunta

Hallinto ja lautakunta

Toiminnan kuvaus: Perusturvalautakunnan hallinnon ja lautakunnan menoihin on varattu määrärahat lautakunnan kuluihin, henkilöstö- ja käyttömenot hallintohenkilöstölle (2,2 htv). Perusturvalautakunta kokoontuu joka 10 – 11 kertaa vuodessa, elokuussa pidetään koko päivän kestävä talousarvioseminaari. Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutuksen ja avustuksiin varattu kunnan määräraha 3.000 €, jonka käytöstä hallintosihteeri päättää veteraaniasiain neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallintosihteeri hoitaa myös valtiokonttorin kuntoutusmäärärahalla tehtävään kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Myös vammaisneuvoston toimintamäärärahat sisältyvät tähän kustannuspaikkaan. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Nykyisen lautakunnan toimintakausi on vuodet 2015 - 2016.


Talousarvio 2016 53

2.3 Kasvun ja oppimisen lautakunta

Kasvun ja oppimisen lautakunta



Varhaiskasvatus 1 358,9 1 384,3 1 467,9 83,6 6,0 %

Perusopetus 727,8 684,5 716,6 32,1 4,7 %Toisen asteen koulutus 76,0 63,5 39,0 -24,5 -38,6 %Toimintatulot 2 162,7 2 132,3 2 223,5 91,2 4,3 %

Varhaiskasvatus 10 917,2 11 352,6 11 824,0 471,4 4,2 %Perusopetus 20 972,2 20 977,0 21 899,0 922,0 4,4 %Toisen aseteen koulutus 1 509,3 1 474,7 1 445,5 -29,2 -2,0 %Toimintamenot 33 398,6 33 804,3 35 168,5 1 364,2 4,0 %

Varhaiskasvatus -9 558,2 -9 968,4 -10 356,1 -387,7 3,9 %Perusopetus -20 244,4 -20 292,5 -21 182,4 -889,9 4,4 %Toisen asteen koulutus -1 433,3 -1 411,2 -1 406,5 4,7 -0,3 %Toimintakate -31 235,9 -31 672,0 -32 945,0 -1 272,9 4,0 %


Varhaiskasvatus

1. Päivähoidon palvelun piirissä on 1098 lasta, joka on 52,8 % kaikista 0-6 vuotiaista. Kunnallisessa päivähoidossa on 642 lasta (58,7 %), yksityisissä päivähoitopalveluissa 465 lasta (42.3 %). Tavoitteena on, että kunnalliset päivähoitopaikat ovat täynnä.

2. Lakisääteistä kotihoidon tukea maksetaan 602 lapsesta kuukaudessa (29 % kaikista 0-6 vuotiaista).

3. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kaikille lapsille yhdessä vanhempien kanssa. Tavoitteena on huomioida lasten yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon järjestämisessä kasvatuskumppanuuden hengessä.

4. Päivähoidon hallintorakenteita uudistetaan kolmen päiväkodin johtajan malliin (Laukaan kirkonkylä – Leppävesi ja Vihtavuori – Lievestuore).

Perusopetus

1. Peruskouluissa annetaan opetusta 4524 tuntia viikossa (1,84 h/oppilas).

2. Laskennallinen opetusryhmien koko on alakouluissa 16,5 oppilasta ja yläkouluissa 18,0 oppilasta.

3. Erityisopetusta mukaan luettuna vammaisten lasten opetus, alkuluokka ja joustavan perusopetuksen ryhmät annetaan 640 viikkotuntia.

4. Tukiopetusta annetaan 52 viikkotuntia ja koulukerhotoimintaan käytetään 40 viikkotuntia.

5. Peruskouluissa valmistaudutaan uusien opetussuunnitelmien käyttöönottoon 1.8.2016 alkaen. Tämän vuoksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia laaditaan lukuvuoden 2015-2016


Talousarvio 2016 54

aikana, siten, että perusopetuksen opetussuunnitelma on valmis hyväksyttäväksi keväällä 2016. Samaan aikaan 1.8.2016 peruskouluissa otetaan käyttöön uusi tuntijako kasvun ja oppimisen lautakunnan päätöksen (22.9.2015) mukaisesti.

6. Jatketaan oppilashuollon kokonaisvaltaista ja moniammatillista kehittämistyötä osana uudistunutta lainsäädäntöä.

7. Perusopetuksen kehittämistoiminnan painopisteenä ovat tieto- ja viestintätekniikka ja uudet oppimisympäristöt, kerhotoiminta sekä esi- ja perusopetuksen oppimaan oppimisen vahvistaminen ja oppimismotivaation kasvattaminen.

8. Koulutilojen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilapalvelun kanssa.

Toisen asteen koulutus

1. Laukaan lukiossa annetaan opetusta 290 kurssia viikossa (1,48 h/opiskelija).

2. Valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin sekä toteuttamalla vaadittavat tekniset ratkaisut että jatkamalla sähköisten oppimisympäristöjen monimuotoisen käytön kehittämistä.

3. Laaditaan uuden opetussuunnitelman ja tuntijaon mukainen paikallinen opetussuunnitelma, jota tehdessä tehdään yhteistyötä muiden Keski-Suomen lukioiden kanssa.

2.3.1 Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus

Toiminnan kuvaus:

Lasten päivähoitopalvelujen tehtävänä on järjestää monipuolisia ja laadukkaita lasten varhaiskasvatuspalveluita siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kun perheiden tarve edellyttää. Päivähoitopalvelut järjestetään lasten varhaiskasvatuksesta annetun lain ja päivähoitoasetuksen mukaisesti.

Kunnallisia päiväkoteja Laukaassa on seitsemän, yksityisiä päiväkoteja kuusi ja yksi ostopalvelupäiväkoti. Kerhotoimintaa järjestetään yksityisesti Kirkonkylällä ja Vihtavuoressa. Kunnallisia perhepäivähoitajia on yhteensä 66 ja yksityisiä perhepäivähoitajia 19. Esiopetusta järjestetään yhdeksässä päiväkodissa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan palvelurahalla.

Päivähoitoa järjestetään koko- ja osapäivähoitona huomioiden perheen hoidon tarpeen määrä. Ilta- ja vuorohoitoa järjestetään asiakkaille tarpeen mukaan ostopalvelupäiväkodissa ja yksityisessä päiväkodissa. Päivähoito tarjoaa myös yksittäistä tilapäistä hoitoa korkeintaan viisi päivää kuukaudessa niille perheille, jotka eivät tarvitse vakituista päivähoitopaikkaa. Päivähoidon seudullinen yhteistyö lähikuntien kanssa mahdollistaa joustavien päivähoitopalveluiden käytön yli kuntarajojen.

Päivähoidon vastuualueeseen kuuluu myös lasten kotihoidon tuki. Tukea maksetaan perheelle, jonka alle 3-vuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoidon tuen maksatuksen hoitaa KELA.

Päivähoidon toimintaa ohjaavat varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen lisäksi kunnan oma varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetussuunnitelma. Kaikki päivähoitoyksiköt ovat laatineet omat yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa kuvataan yksikön arvopohjaa, käytäntöjä ja toimintaa arjessa. Jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma


Talousarvio 2016 55

yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Sen tavoitteena on huomioida lapsen yksilöllisyys ja vanhempien näkemykset päivähoidon toiminnan järjestämisessä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Päivähoidon tehtävänä on myös vastata erityistä tukea tarvitsevien päivähoitolasten kasvatuksellisiin ja kuntoutuksellisiin tarpeisiin.

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

Päivähoidon toiminnallisiin muutoksiin vaikuttaa päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu ja arvioitua kasvua vastaavat järjestelyt lähelle palvelujen käyttäjiä kunnan eri alueilla. Päivähoitopaikkojen järjestelyissä kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä hieman vähenee ja vastaavasti yksityinen päivähoito kasvaa. Yksityiseen päivähoidon palvelurahaan ja ostopalveluihin on esitetty 366.000 euron lisäystä vuoden 2016 talousarvioon, jolloin uusia yksityisisiä hoitopaikkoja saadaan järjestettyä Laukaan kirkonkylälle, Leppävedelle ja Lievestuoreelle. Kirkonkylällä Rauhalan päiväkodin uusi rakennus Laulupuu aloittaa toimintansa 1.11.2015. Uusi päiväkoti lisää kirkonkylän yksityisten hoitopaikkojen määrää 56:lla. Kirkonkylän ja Pohjois-Laukaan perhepäivähoidon varahoito keskittyy 1.11.2015 alkaen Rauhalinnan tiloihin. Päiväkoti Satumökki ja ryhmäperhepäiväkoti Puustelli lakkauttivat toimintansa 30.6.2015. Leppäveden päiväkodin muutoshanke valmistuu syksyllä 2016. Hanke lisää Leppäveden kunnallisia päiväkotipaikkoja 21:llä ja samalla perhepäivähoidon varahoito saa asianmukaiset tilat päiväkodin yhteyteen. Talousarviossa on myös varauduttu suunnitteilla olevaan 64 paikkaiseen yksityiseen päiväkotiin, jonka on arvioitu aloittavan toimintansa syksyllä 2016. Molemmat suunnitelmat lisäävät päiväkotipaikkojen saatavuutta alueella. Arvioitu lisäys on huomioitu neljän määräaikaisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisenä. Lievestuoreella on aloittanut toimintansa yksi yksityinen ja yksi kunnallinen ryhmäperhepäiväkoti. Järjestelyt tuovat n. 18 paikan lisäyksen alueelle. Subjektiivista päivähoito-oikeutta suunnitellaan muutettavaksi 1.8.2016 alkaen siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen lapsella olisi oikeus vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Kerhotoiminnan toivotaan olevan yksi vaihtoehto niille lapsille, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Yksityisen kerhotoiminnan laajentamiseen on varauduttu talousarviossa Leppäveden ja Lievestuoreen alueille, mikäli toiminnalle löytyvät asianmukaiset tilat. Päivähoidossa on käynnistynyt kokeilu päivähoitomaksujen hyvityksestä koulujen loma-aikoina ajalle 1.9.2015-31.8.2016. Hyvityspäivien taloudellisia vaikutuksia päivähoitomaksuihin, henkilöstön resursointiin ja asiakastyytyväisyyteen seurataan kokeilun aikana


Talousarvio 2016 56

Graafit:

Tunnusluvut

Tunnusluvut TP 2014 TA 2015 TA 2016

0-6 vuotiaat lapset kunnassa. Kuntarekisteri –Effica tietojärjestelmä

2024 2001 2078

Lapsia päivähoidossa yhteensä * 972 1057 1098

- % 0-6 vuotiaista 53,7 % 52,8 % 52,8 %

- kunnallisessa päivähoidossa 616 663 642

- yksityisessä ostopalveluissa 53 62 58

- palvelurahalla 303 332 398

Päivähoidon esiopetus

- kunnallisessa esiopetuksessa 98 104 97

- yksityisessä ostopalvelussa 12 10 15

- palvelurahalla esiopetuksessa 10 47 70

Kerhotoiminta 2-5v, palveluraha 115 110 130

Lasten kotihoidon tuki, lapsia 31.12 550 596 602

*Lapsia päivähoidossa yhteensä ei sisällä kerhotoiminnan lapsia.

1 2 3 4 5 62011 2012 2013 2014 2015 2016

1 380 586 1 435 7191 522 803

1 570 0001 620 000

1 550 000

Kotihoidontuki

Kotihoidontuki Vuosi Kotihoidontuki Euroa


Talousarvio 2016 57

2.3.2 Perusopetus

Perusopetus

Toiminnan kuvaus:

Peruskoulut luovat yhdessä kotien kanssa vankan perustan lasten ja nuorten kehittymiselle yksilöiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antavat heille hyvät perusvalmiudet jatko-opinnoille. Edistämme yhdessä vanhempien kanssa oppilaiden oppimista ja hyvinvointia.


Perusopetuksen v. 2016 talousarvion toimintakate on 21.182.400 euroa, joka on 889.900 euroa (4,4 %) enemmän kuin v. 2015. Keväällä 2016 suunnitellaan perusopetuksen tuntikehys, jolloin ratkaistaan myös lv. 2016–2017 opetusryhmien määrät sekä muut opetusresurssit. Valtion erityisavustusta opetusryhmien pienentämiseen on käytettävissä 123.000 euroa v. 2016, joka on noin 50 % vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tästä syystä johtuen opetusryhmien keskimääräinen koko mahdollisesti nousee tai opetuksen jakotunteja on vähemmän käytettävissä. Sijaisten ottamisessa noudatetaan edelleen tarkkaa harkintaa. Oppilaiden koulumatkaetuuden perusteet säilyvät ennallaan (esiopetus, 1-2 lk: > 3 km ja muut oppilaat > 5 km). Oppilaiden omavastuuosuutta koulumatkoissa pyritään kuitenkin lisäämään ja kuljetusreitit suunnittelemaan mahdollisimman järkevästi.

Peruskoulun oppilasmäärän ennustetaan edelleen kasvavan tulevien vuosien aikana. Lievestuoreen koulun uudisrakennuksen suunnittelu alkaa v. 2016. Lievestuoreen alueen oppilasmäärä kasvaa erittäin paljon ja koulun oppilasmäärä nousee nykyisestä 281 oppilaasta 418 oppilaaseen seuraavan kuuden vuoden aikana. Ennusteessa ei ole mukana muuttoliikenteen vaikutusta. Vihtavuoren koulun hankesuunnitelma on valmisteilla ja Kirkonkylän koulun II vaiheen hankeuussuunnittelu käynnistyy v. 2016. Valkolan koulun tulevaisuutta koskeva valmistelu on käynnissä. Vuonteen aluekoulun ja päiväkodin (Ekokoulu-hanke) suunnittelu käynnistyy välittömästi, mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy hankesuunnitelman ja tekee investointipäätöksen. Tavoitteena on, että Vuonteen aluekoulun ja päiväkodin rakennustyöt aloittaan v. 2016 aikana.

Perusopetuksen opetussuunnitelmatyö on käynnistynyt ja lukuvuoden 2015-2016 aikana laaditaan kunta- ja koulukohtaisen opetussuunnitelmat eri oppiaineisiin. Uudet opetussuunnitelmat otetaan vaiheittain käyttöön 1.8.2016 alkaen. Myös perusopetuksen uusi tuntijako otetaan käyttöön 1.8.2016 alkaen. Yksi opetuksen järjestämiseen liittyvä uudistus on, että ruotsin kielen opetus aloitetaan jo 6. vuosiluokalta.


Talousarvio 2016 58

Graafit:

Tunnusluvut:

Oppilaskohtaiset kustannukset TP2014 TA2015 TA2016

Perusopetuksen oppilasmäärä (syksyn tilanne)

2447 2509 2526

Vuosiviikkotunnit (syksyn tilanne) 4509 4550 4540

Esiopetuksen oppilaiden määrä 131 131 140

Esiopetuksen kustannukset euroa/esiopetuksen oppilas

5781 5392 5527

Iltapäivätoimintaan osallistuvien oppilaiden lukumäärä

157 157 170

Iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrä 14 029 14029 14050

Kuljetusoppilaiden määrä 739 812 805

Koulukuljetuskustannukset euroa / kuljetusoppilas

1824 1617 1540

Kiinteistömenot euroa / oppilas 1188 1379 1503

Ruokapalvelumenot euroa / oppilas 578 565 561

Vuosiviikkotuntien määrä 1,87 1,81 1,80

Kustannukset / vuosiviikkotuntia 4490 4068 4485

Perusopetuksen kustannukset euroa/oppilas

7546 8011 8060

2014-2015 2015-2016 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020

2 464

2 509

2 535

2 5932 595

2 572

Oppilasmäärä ennusteet v. 2014-2020


Talousarvio 2016 59

2.3.3 Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus

Toiminnan kuvaus:

Lukiokoulutuksen tehtävä on järjestää ja kehittää laadukasta toisen asteen opetusta Laukaan kunnassa sekä jatkaa ja edistää toisen asteen koulutuksen yhteistyötä Keski-Suomessa. Lukion toimintaa ohjaavat lukiolaki ja –asetukset, opetussuunnitelman perusteet sekä tuntijako ja ylioppilastutkintoa koskevat säädökset.

Laukaan lukiolla on johtokunta, johon kuuluu huoltajien lisäksi henkilökunnan, opettajakunnan ja opiskelijakunnan edustajat. Johtokunta hyväksyy toimintasuunnitelman ja opetussuunnitelman ja käsittelee lukuvuoden toiminnan arvioinnin.

Laukaan lukiossa korostetaan yhteisöllisyyttä ja opiskelijan hyvinvoinnista huolehtimista, mikä on valittu toiminnan painopisteeksi.

Opiskelijoita osallistetaan koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Opettajainkokouksissa on edustus opiskelijakunnan hallituksesta, ja työryhmiin pyydetään opiskelijajäseniä. Aktiivista vaikuttamista korostetaan myös nuorisovaltuuston myötä.

Uuden opiskeluhuoltosuunnitelman käyttökelpoisuutta testataan.

Opetuksen ja sen arvioinnin kehittäminen keskittyy sähköisiin oppimisympäristöihin ja sähköiseen arviointiin ja niiden monipuoliseen ja laajaan käyttöönottoon. Monimuotoinen kansainvälinen toiminta on osa lukion arkea.

Toisen asteen yhteistyötä tehdään sekä JAO:n että POKE:n kanssa. Työelämä ja yrittäjyys tuodaan osaksi lukiolaisten opintoja opintojen ohjauksen sekä aineenopetuksen yhteydessä ja lisäksi erillisinä teemapäivinä (Koulutus- ja työelämä –päivä; Yrittäjyyskasvatuspäivä).


Uusi, syksyllä 2016 käyttöönotettava tuntijako on käynnistänyt sekä opetusjärjestelyjen että opetussuunnitelmien suunnittelun. Lukiossa opiskelevat ja opettavat noudattavat kahta eri opetussuunnitelmaa, mikä tuo haasteita toiminnan suunnitteluun, koska kyseessä on luokaton lukio. Lisäksi ylioppilaskirjoitusten muuttuminen sähköisiksi syksystä 2016 alkaen edellyttää sekä teknisiä muutoksia että sisältöjen vahvaa suunnittelua. Edellä luetellut muutokset vaikuttavat lukiossa kaikkeen toimintaan, mutta eniten sen johtamiseen. Päällekkäiset uudistukset edellyttävät koulutuksiin osallistumista. ICT-kulut tulevat nousemaan hieman, mutta ovat kuitenkin kohtuullisella tasolla. Tämä johtuu 37 Opetushallituksen hankerahoilla hankituista tietokoneista.

Opiskelijamäärät tulevat todennäköisesti pysymään samassa suuruusluokassa (tilastointiarvoina 195 – 205 opiskelijaa). Henkilöstömäärässä ei ole näkyvissä muutoksia.


Talousarvio 2016 60

Graafit:

Tunnusluvut:

Opiskelijakohtaiset kustannukset TP2014 TA2015 TA2016

Opiskelijamäärä (syksyn tilanne) 191 195 205

Opetustuntien määrä (syksyn tilanne) 295 290 292

Opetustuntien määrä / opiskelija 1,54 1,48 1,42

Kiinteistömenot euroa/opiskelija 1018 996 948

Ruokapalvelumenot euroa/ opiskelija 511 598 575

Kustannukset euroa/oppilas 7504 7236 6842

TP 2014 TA 2015 TA 2016

7 504

7 236

6 842

Toisen asteen kustannukset euroa / opiskelija


Talousarvio 2016 61

2.4 Vapaa-ajan lautakunta

Vapaa-ajan lautakunta


TALOUS TP 2014 TA/M 2015 TA 2016euroa %

Kirjastotoimi 24,1 24,1 24,1 0,0 0,0 %

Vapaa-aikatoimi 979,4 716,7 1 376,9 660,2 92,1 %Aikuiskasvatus 144,6 140,5 142,0 1,6 1,1 %Toimintatulot 1 148,1 881,2 1 543,0 661,7 75,1 %

Kirjastotoimi 940,2 945,4 976,4 30,9 3,3 %

Vapaa-aikatoimi 2 682,8 2 771,9 5 012,3 2 240,4 80,8 %Aikuiskasvatus 710,1 697,7 683,0 -14,7 -2,1 %Toimintamenot 4 333,1 4 415,0 6 671,7 2 256,7 51,1 %

Kirjastotoimi -916,2 -921,3 -952,3 -30,9 3,4 %Vapaa-aikatoimi -1 703,4 -2 055,2 -3 635,4 -1 580,2 76,9 %Aikuiskasvatus -565,5 -557,2 -541,0 16,2 -2,9 %Toimintakate -3 185,0 -3 533,8 -5 128,7 -1 594,9 45,1 %

Muutos 2015-2016


1. Kirjastotoimi: Toimipisteiden aukiolotunteja 5 100, lainausten määrä 295 000. Koululuokkien ja muiden ryhmien opetustunteja 90 kertaa, osallistujia 1900 Tapahtumia 50, osallistujia 850.

2. Vapaa-aikatoimi: Liikuntatilojen käyttöaste 85-90 % aukiolo- ja käyttöaikana. Vattipajalla on 200 valmentautujaa vuodessa. Jaetaan 86 700 perus- ja kohdeavustuksia järjestöille.

3. Työllistämisyksikkö: Työllistämisyksikölle laaditaan toimintasuunnitelma. Palkkatuen käytöstä tehdään suunnitelma yhdessä hallintokuntien edustajien kanssa.

4. Aikuiskasvatus, Kansalaisopisto: Valtionosuuteen oikeuttava opetus 6600 tuntia. Kurssilaisten määrä valtionosuuteen oikeuttavassa koulutuksessa on 3000. Taiteen perusopetus 640 tuntia ja kurssilaisten määrä 190.

Vapaa-ajan lautakunnan alaisia toimintoja ovat kirjasto-, kansalaisopisto-, liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja työllisyystoimi. Toimintaa kuuluu myös liikunta-, nuoriso- ja kulttuurijärjestöjen avustaminen.

Toiminta-ajatus: Vatti on energinen ja luova monialaisten vapaa-ajan- ja hyvinvointipalveluiden ainutlaatuinen tuottaja. Vatti edistää tiedon, taidon ja toiminnan avulla elämänhallinnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kehittymistä ja ylläpitämistä.


Talousarvio 2016 62

Painopistealueet:

1. Vapaa-ajan palvelut tuotetaan resurssien mukaan. 2. Kirjasto jatkaa e-aineistojen tarjoamista ja laajentaa tarjontaa yhdessä Keski-kirjastojen

kanssa, sekä opastaa asiakkaita e-aineistojen käyttöön. 3. Kirjasto jatkaa suunnitelmallista yhteistyötä koulujen kanssa. 4. Kirjasto tarjoaa tiloja laukaalaisten toimijoiden käyttöön ja järjestää tapahtumia kuntalaisille

yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 5. Vapaa-aikatoimi kehittää yhteistyössä liikunta- ja urheiluseurojen, nuorisojärjestöjen,

kyläyhdistysten sekä muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa kuntalaisille ohjattua vapaa-ajantoimintaa.

6. Kehitetään tilojen varaamista ja vapaiden vuorojen käyttöä. 7. Nuorisovaltuusto aloittaa toimintansa 8. Kansalaisopistossa ylläpidetään kaikkien aineryhmien monipuolista kurssitarjontaa ja

lisätään nuorille suunnattuja kursseja. Käsityö – ja kuvataideaineiden tarjontaa monipuolistetaan.

9. Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä laadukasta henkilöstökoulusta. 10. Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan

siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Hanke päättyy 2017 11. ESR –hankkeet TiimiVoima ja Uutta Virtaa hankkeiden avulla kehitetään työttömien

palveluverkkoa ja ryhmäohjausta. Hankkeet tehdä yhdessä Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunnan kanssa

Seuraavassa on yhteenveto vapaa-ajan lautakunnan vuoden 2016 talousarvioon sisältyvistä avustuksista ja avustusperiaatteista.

Avustukset:

Avustukset ja jäsenmaksut, Vapaa-ajan lautakunta TP 2014

TA 2015

TA 2016 Muutos € %

Avustukset yhteisöille 97 841 96 100 92 300

Liikuntajärjestöt 62 560 46 900 43 100 0 0,0 % perusavustus 18 670 17 240 17 240 0 0,0 % kohdeavustus 40 260 19 395 19 395 0 0,0 % yhteistoiminta 1 450 6 565 6 465 0 0,0 % yksityiset 2 180 3 700 2 900 0 0,0 % Nuorisojärjestöt 12 731 18 500 18 500 0 0,0 % perusavustus 6 850 7 400 7 400 0 0,0 % kohdeavustus 5 081 8 325 8 325 0 0,0 % yhteistoiminta 800 2 775 2 775 0 0,0 % Kulttuurijärjestöt 3 550 6 200 6 200 0 0,0 % kohdeavustus 3 550 5 400 5 400 0 0,0 % yksityiset 800 800 0 0,0 % Erillisavustukset 19 000 24 500 24 500 0 28,9 % Laukaan 4-H yhdistys 9 500 9 500 9 500 0 0,0 % Lievestuoreen Setlementti 9 500 15 000 15 000 0 0,0 %


Talousarvio 2016 63

Jäsenmaksut

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry 250 250 0 0,0 % Kansalaisopistojen liitto 1000 1000 0 0,0 % Keski-Suomen Opistopiiri 70 70 0 0,0 %

Liikuntajärjestöt Perusavustus Perusavustusta on saanut 19 liikuntajärjestöä. Avustus myönnetään alle 18 –vuotiaiden toiminnan järjestämiseen edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tulevan vuoden toimintasuunnitelman mukaan. Kohdeavustus Kohdeavustusta on saanut 15 liikuntajärjestöä. Avustus myönnetään alle 18 –vuotiaiden toiminnan järjestämiseen. Kohdeavustus maksetaan jälkikäteen kerran vuodessa joulukuussa. Avustus on jaettu kuuteen kokonaisuuteen. Ohjaaja-avustus: Myönnetään seuroille tuntipalkkaisten valmentajien ja ohjaajien palkkaukseen. Koulutusavustus: Koulutusavustusta myönnetään urheiluseuran omaan koulutustoimintaan sekä piiri- tai keskusjärjestöjen tai muuhun koulutustoimintaan osallistumista varten, jonka katsotaan avustavan liikuntatoimintaa. Koulusavustus maksetaan 100 % takaisin. Käytännöllä pyritään seuroja tukemaan ammattimaisen valmentajan tai ohjaajan hankintaan Toimitila-avustus: Muualta kunnan alueelta vuokratut tilat alle 18-vuotiaille korvataan harkinnan mukaisesti, mikäli kunnan omistamissa tiloissa ei voi harjoittaa tarpeellista harjoitustoimintaa. Kilpailujen vuokria ei korvata. Jäähallivuokria korvataan alle 18-vuotiaille järjestetystä toiminnasta. Avustuksen piiriin ei kuulu uimamaksut, toimistovuokrat, kokoustilat, turnausmaksut, oman toimitilan käyttökustannukset eikä siivouskulut sekä kunnan ulkopuolelta vuokratuista tilat. Vuokrat maksetaan tositteiden mukaan. Leiritoiminta-avustus: Leiritoiminta-avustusta myönnetään liikuntatoimintaa harjoittavan seuran järjestämän liikuntatoiminnan tukemiseen. Leiritoimintaan jaettavat avustukset myönnetään leirivuorokausien perusteella. Toiminnan käynnistämisavustus: Tällaisia avustuksia ovat mm. uusien liikuntamuotojen kokeiluun myönnettävä avustus, liikuntatutkimuksen suorittaminen, toimintaa palvelevan kaluston tai välineistön hankkimisen avustaminen. Toiminnalla tulee olla edellytykset jatkuvuuteen Kansainvälinen leiri- ja muu toiminta: kansainvälisille leireille, retkille, kursseille ja niiden järjestämiseen. avustusta voidaan myöntää myös harkinnallisesti muunlaiseen kansainväliseen toimintaan. Yhteistoiminta-avustus: Järjestön henkilö on esiintyjänä Vatin järjestämässä tilaisuudessa Laukaan kuntalaisille. Järjestöllä on toiminta- tai esittelypiste Vatin järjestämässä tilaisuudessa. Yhteistoiminnassa järjestö ja Vatti järjestää kaikille kuntalaisille suunnatun tapahtuman. Yksityiset: Nuorten urheilijoiden kannustusstipendit, jotka lautakunta myöntää hakemuksiin perustuen.


Talousarvio 2016 64

Nuorisojärjestöt Avustusten myöntämistavat ovat samat kuin liikuntajärjestöille myönnettävissä avustuksissa. Avustusmuotoja ovat perus-, kohde- ja yhteistyöavustus. Perusavustusta on saanut seitsemän nuorisojärjestöä ja kohdeavustusta on saanut neljä nuorisojärjestöä Kulttuurijärjestöt Avustusta voivat hakea laukaalaiset järjestöt, yhteisöt, nuorisoryhmät ja yksityiset alle 29-vuotiaat kuntalaiset. Avustus on kohdistettava alle 29-vuotiaiden toimintaan. Avustettavalle hankkeelle edellytetään omarahoitteisuutta. Taloudellisesti voitollista toimintaa tai ammattimaista taiteenhar-joittamista ei avusteta. Avustusta ei myönnetä materiaali- ja välinehankintoihin ilman erityisen painavia perusteita. Avustusta ei myönnetä teatteri- ym. virkistysmatkoihin, ruokailukuluihin eikä yksityisten harrastamisesta johtuviin matka- ja pääsylippukuluihin. Kulttuurijärjestöjen kohdeavustusta on saanut kolme yhteisöä. Erityisavustus Erityisavustusta ovat saaneet 4-H yhdistys sekä Lievestuoreen setlementti kansalaisopistotoiminnan järjestämiseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Tuottaa työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen jäsen-, kehittämis- ja koulutuspalveluja.


Talousarvio 2016 65

2.4.1 Kirjastotoimi

Kirjastotoimi

Toiminnan kuvaus:

Laukaan kirjasto tarjoaa asiakkailleen kirjastoaineistoa, verkkopalveluita, kirjastotiloja ja henkilöstön antamaa tietopalvelua ja opastusta. Kirjastolain mukaan kirjastopalveluiden tavoitteena on ”edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen”. Palveluja tarjoaa pääkirjasto, kaksi lähikirjastoa ja kirjastoauto. On tärkeää, että kirjastopalvelut ovat myös niiden kuntalaisten ulottuvilla, jotka ovat lähipalvelujen ja julkisen liikenteen varassa. Keski-kirjastoverkon laajentumisen myötä toiminnallinen yhteistyö koskee kaikkia Keski-Suomen kuntien kirjastoja. Samaa kirjastokorttia voi käyttää yli 50 kirjastossa.

Kirjastoaineistoa hankitaan ja lainataan tukemaan opiskelua ja harrastuksia sekä virkistystä ja elämyksiä. Kirjastojen lehtisalit ja lukupaikat ovat ahkerassa käytössä. Kirjaston tilat toimivat myös yhteisöllisenä kohtauspaikkana ja tiloissa kokoontuvat monet yhdistykset ja toimintaryhmät. Kirjastoissa järjestetään tapahtumia yhdessä muiden toimijoiden kanssa; esimerkiksi pääkirjaston Kirjastokahvila, Kulttuurikujeilut yhdessä vapaa-aikaohjaajien kanssa kaikissa toimipisteissä sekä säännöllisesti järjestettävät satutuokiot.

Yhteistyö koulujen kanssa on suunnitelmallista: luokat saavat tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta ja kirjaesittelyjä eli kirjavinkkausta. Näillä tuetaan hyvän lukutaidon oppimista, koulutyötä ja lukuharrastusta. Hyvä lukutaito ja luetun ymmärtäminen kehittyy vain lukemalla. Kirjasto toimii myös mediakasvattajana monilukutaitoa opeteltaessa. Kirjastoauto toimii kyläkoulujen koulukirjastona. Koululuokat ja päiväkotiryhmät käyttävät kirjastoja myös aukioloaikojen ulkopuolella, joten aukiolotuntien määrä ei täysin kuvaa toiminnan laajuutta.

Kirjaston verkkopalvelut ja laitteet antavat kuntalaisille mahdollisuuden sähköisten palvelujen käyttöön, myös niille asukkaille, joilla ei ole itsellään laitteita ja verkkoyhteyksiä.


Talousarvio 2016 66


E-aineistojen tarjontaa lisätään yhdessä Keski-kirjastojen kanssa ja kirjasto opastaa asiakkaita aktiivisesti monipuolisten e-aineistojen pariin.

Tunnusluvut:

Tunnusluku TP 2014 TA 2015 TA 2016 Kirjastokäynnit 160370 150000 150000 Aineiston lainat 320846 295000 295000 Lainaajat 6819 6600 6600 Lainat / asukas 17,3 15,6 15,6 Etäkäyttö 56572 44000 50000 Koululuokkien ja ryhmien opetustunnit

134 90 90

Osallistujat opetuksiin 2309 1900 1900 Kirjastoaineisto, kpl 128923 149500 145000 Vuosihankinta, kpl 4599 5900 5900 Hankinta kpl / 1000 as 248 311 311 Bruttomenot / asukas 50,5 50,30 50,30 Aineistomenot / asukas 5,5 5,66 5,66 Lainat / henkilötyövuosi 25403 26451 26451


Talousarvio 2016 67

2.4.2 Vapaa-aikatoimi

Vapaa-aikatoimi

Toiminnan kuvaus: Vapaa-aikatoimen tehtävänä on järjestää liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja työllisyyspalveluja. Tavoitteena on edistää vapaa-ajantoimintojen harjoittamista, harrastamista ja edistää asukkaiden hyvinvointia, sekä edistää palvelujen saatavuutta ja lisätä vapaa-ajan palvelujen käyttöä.

Liikuntapalvelujen perustehtävänä on luoda kuntalaisille liikuntaedellytyksiä ja siten edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntapalvelujen toiminnassa painotetaan lasten ja nuorten liikuntaedellytysten sekä seurojen toimintaedellytysten turvaamista. Alle 18–vuotiaiden liikuntaseuroissa harrastavien nuorten liikuntavuorot ovat maksuttomia.

Nuorisotilat ovat neljässä taajamassa. Tilat ovat avoinna pääsääntöisesti tiistaina, torstaina ja sunnuntaina. Vähintään joka toinen perjantai pidetään nuorisokahvilaa. Pääosa kävijöistä ovat 13-18-vuotiaita. Nuoria kohdataan myös yläkouluilla, etsivän nuorisotyön ympäristöissä, pienryhmissä ja leireillä. Kulttuuripalvelujen kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret. Järjestetään erilaisia tapahtumia yhdessä koulujen kanssa kuten kulttuurikujeilut.

Keskistetty työllistämisyksikkö perustetaan 1.1.2016 alkaen vapaa-aikatoimen tulosalueeseen. Sen johdolla tuotetaan työttömien aktivointiin, työelämävalmiuksien parantamiseen, palkkatuella työllistämiseen sekä työllistämisen kuntalisiin liittyvät palvelut. Keskitetyllä työllistämisyksiköllä tehostetaan käytettävissä olevien resurssien kohdentamista työllistämiseen. Ensimmäisen toimintavuoden aikana työllistämisyksikölle laaditaan yksityiskohtaisempi toimintasuunnitelma. Työllistämisyksikköön on siirretty toiminnot ja resurssit sosiaalipalveluiden (työmarkkinatuen kuntaosuus, kuntouttava työtoiminta ja palveluohjaus) ja kunnanhallituksen (palkkatuki ja kuntalisä) määrärahoista. Siirrot vähentävät sosiaalipalveluiden määrärahan toimintakatetta 950.000 euroa, kunnanhallituksen määrärahan toimintakatetta 500.000 euroa ja vastaavasti lisäävät vapaa-aikatoimen määrärahan toimintakatetta 1.450.000. Siirrot ovat kustannusneutraaleja koko kunnan tasolla.

Kunta työllistää palkkatuella vuonna 2016 noin 35 henkilötyövuoden verran kunnan omaan organisaatioon. Nettomeno tästä on 435 000 euroa. ESR- ym. projektien kautta tapahtuva työllistäminen ja työvoiman aktivointi on siirretty vapaa-aikatoimen projektien talousarvioon. Vuoden alussa tehdään yhdessä hallintokuntien edustajien kanssa suunnitelma palkkatuen käytöstä. Toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Käytännön hallinnon tekee henkilöstöhallinto, jossa on tähän erikoistunut palkkasihteeri.

Yrityksille ja yksityisille työnantajille Laukaan kunta maksaa 400 euroa/kuukausi/työntekijä suuruista työllistämisen kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia vähintään 300 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneita tai vajaakuntoisia palkkatukeen oikeuttavia henkilöitä. Kunta maksaa järjestöille 400 euroa/henkilö/kuukausi suuruista kuntalisää niiden työllistäessä laukaalaisia palkkatukeen oikeutettuja henkilöitä. Tuki on nostettu vuoden 2015 alussa 250 eurosta 400 euroon kuukaudessa, koska palkkatuen muutos on heikentänyt myös järjestöjen työllistämismahdollisuutta. Tuen korotuksella pyritään turvaamaan työllistämisen jatkuminen järjestöissä. Työllistämisen kuntalisään on varattu 50.000 euroa vuoden 2016 talousarviossa.


Talousarvio 2016 68

Työllisyyspalveluissa palveluja kehitetään ja uudistetaan lainsäädännön mukana. Haetaan aktiivisesti rahoitusta erilaisiin työllistämistä tukeviin hankkeisiin. Vattipaja työllistää ja järjestää osaltaan kuntouttavaa työtoimintaa niitä taritseville. Välillisesti tuotetaan palveluja Laukaan kunnan muille yksiköille ja laukaalaisille.


Liikuntapaikat

Ulkoilureiteillä valaistus pidettiin hiihtokaudella 2014-2015 vain iltaisin. Menettelyä jatketaan hiihtokaudella 2015 -2016. Aamuisin valot ovat päällä ainoastaan Mustanvuoren ja Peurungan alueen reiteillä. Valot sammuvat illalla klo 21.00. Ulkoilureittien valoja voidaan säätää kauko-ohjauksella ja näin valojen palamista voidaan säädellä sään mukaan.

Liikuntatilat tulivat aikuisryhmille maksullisiksi vuonna 2015. Seurataan miten maksut vaikuttavat harrastuneisuuteen sekä tilojen käyttöasteeseen.

Nuorisotoimi

Vihtavuoren vapaa-aikaohjaajan tointa ei täytetty vuonna 2014. Hänen tehtäviään on jaettu. Kaikkien nuorisotalojen aukioloaikoja on supistettu sekä kerhotoimintaa on vähennetty.

Vattipaja

Keskitetty työllistämisyksikkö perustetaan 1.1.2016 alkaen.

ESR –hankkeet TiimiVoima ja Uutta Virtaa hankkeiden avulla kehitetään työttömien palveluverkkoa ja ryhmäohjausta. Hankkeet tehdä yhdessä Äänekosken kaupunki ja Konneveden kunnan kanssa

Työväylä hankkeen avulla työllistetään pitkäaikaistyöttömiä laukaalaisia ja heitä autetaan siirtymään yritysmaailman palvelukseen. Hanke päättyy 2017.

Ongelmana on saada työllistämisvaroin työnsuunnittelijoita. Vaihtuva henkilöstö estää pitkäjännitteisen kehittämisen ja paja jakson opinnollistamisen.

368539

498043554266

612034

850000883150

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

900000

1000000

2011 2012 2013 2014TP 2015TA 2016ES

Työmarkkinatukimaksut Kelalle/€


Talousarvio 2016 69

Vapaa-aikatoimen projekteihin on budjetoitu hankkeiden menot ja tulot. Tuloja ovat ELY:n ESR osuus ja yhteistoimintakuntien maksuosuudet. Projektien määrärahat kasvavat nettona edellisvuosiin verrattuna 65.000 euroa, vastaava summa on vähennetty henkilöstöhallinnon työllistämisen budjetista jossa aiemmin on ollut varaus ESR – ym. vastaaviin projekteihin

Tapahtumat

Keskitytään liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestämisestä Sararanta Puskiiseen sekä kultturikujeiluihin.


Talousarvio 2016 70

Tunnusluvut:

TP2014 TA 2015 TA 2016

Vapaa-ajan palvelut

Hallinto

Henkilökunta

Vakinaiset 15,8 15,8 15,8

Määräaikaiset (kovalla rahalla) nuorisotalon kerho-ohjaajat, iltavalvojat, latujen ajajat

40 30 30

Kesätyöntekijät, uimaopettajat, leiri- ja urheiluohjaajat ja ruohonleikkaajat

78 77 77

Järjestö avustukset/määrä 34 35 35

Jaetut avustukset/euroa 85.671 86.700 86.700

Terveysliikunta

osallistuneet/määrä 8841 7430 7430

Leireille osallistuneet/määrä 671 600 600

Uimakoululaiset, urheilu- ja kerhotoiminta/käyntikerrat sekä kyläillat ja järjestöpalaverit

2589 2310 2310

Vapaa-ajan tilapalvelut

Liikuntasalit

käyttökerrat/viikko 3000 3000 3000

Urheilukentät, kyläkentät ja jääalueet

käyttökerrat/viikko 6200 6650 6650

Kuntosalit

käyntikerrat/vuosi 34375 23500 23500

Multamäen leirikeskus

käyttöpäivät/vuosi 239 225 225

Nuorisopalvelut

Vapaa-aikatalot

Käyttökerrat/nuorisotoiminta/vuosi

9905 13500 13500

Käyttökerrat, muut/vuosi 29114 32000 22000

Vattipaja

Valmentautujien määrä 225 250 200


Talousarvio 2016 71

2.4.3 Aikuiskasvatus

Aikuiskasvatus

Toiminnan kuvaus:

Laukaan kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa matalan kynnyksen harrastus- ja oppimispaikkoja sosiaaliselle kasvulle ja itsensä kehittämiselle sekä henkisen ja fyysisen vireyden ylläpitämiseen eri puolilla Laukaata. Opiston tarkoituksena on vapaan sivistystyön lain mukaisesti edistää toimialueensa asukkaiden kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen sekä itsensä kehittämiseen tarjoamalla heille monipuolisia koulutus- ja kulttuuripalveluja. Opisto järjestää myös tilauskoulutusta ja osallistuu erilaisiin koulutusta tukeviin alueellisiin kehittämishankkeisiin.

Laukaan kansalaisopisto järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa ja kaikkien saatavilla olevaa monipuolista opetusta, joka luo mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. Opetuksen painopiste on taide- ja taitoaineissa kuten käsityöt ja kuvataiteet, musiikki, tanssi ja liikunta sekä teatteri-ilmaisu, musiikki. Lisäksi kansalaisopisto järjestää alueensa koulutustarpeen mukaan monipuolisia ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä opintoja, kansalaisten tietoyhteiskuntavalmiuksia edistäviä tieto- ja viestintätekniikan opintoja sekä kansainvälistymistä tukevia kieliopintoja. Opisto osallistuu myös ikääntyvien yliopiston luentojen järjestämiseen yhteistyössä Äänekosken, Karstulan ja Saarijärven kansalaisopistojen kanssa sekä verkkoluentojen osalta Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. Kansalaisopisto tarjoaa lisäksi lasten ja nuorten yleisen oppimäärän mukaista taiteen perusopetuksen mukaista opetusta käsityössä, kuvataiteessa ja teatteritaiteessa.

Kuntahenkilöstöä opisto palvelee järjestämällä henkilöstökoulutusta.

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Kansalaisopiston talousarvio on 15 000 euroa pienempi kuin vuoden 2015 tarkistettu talousarvio, mikä johtuu Ala-Keiteleen Musiikkiopiston maksuosuuden pienenemisestä. Kansalaisopiston toiminta on aloittanut syksystä 2015 alkaen uusissa toimitiloissa, jotka ovat kalliimmat kuin edelliset. Kurssien minimiosallistujamäärä on vakiinnutettu 8:aan opiskelijaan ja liikunnan 9:ään. Kurssimaksuja tarkistetaan. Kansalaisopiston kokonaisopetustuntimäärä on vähentynyt, mikä vaikuttaa valtionosuuteen.


Talousarvio 2016 72

Tunnusluvut:

TUNNUSLUVUT TP2014 TA 2015 TA 2016

Kansalaisopisto

Vaikuttavuusnäkökulma

Opetustuntien määrä 6680 6700 6600

Kurssilaisten määrä 3476 3400 3000

Asiakasnäkökulma

Opintoryhmien määrä 280 300 290

Opiskelijamäärä/ opintoryhmä

12 10 10

Prosessinäkökulma

VO=valtionosuus (valtionosuustunnit)

294028 (6562t)

304000 278000

Käyttökustannukset/ opiskelija (VO huomioiden)

109 (25)

Kustannukset/oppitunti (VO huomioiden)

57(13)

Taiteen perusopetus

Vaikuttavuusnäkökulma

Opetustuntien määrä 642 600 640

Kurssilaisten määrä 195 180 190

Asiakasnäkökulma

Opintoryhmien määrä 19 20 19

Opiskelijamäärä/ opintoryhmä

10 10 10

Prosessinäkökulma

Käyttökustannukset/ opiskelija

72

Kustannukset/oppitunti 22


Talousarvio 2016 73

2.5 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta



Maankäyttö 1 781,4 1 488,5 1 233,5 -255,0 -17,1 %

Rakennusvalvonta 260,4 270,0 270,0 0,0 0,0 %Ympäristönsuojelu 14,3 25,0 30,0 5,0 20,0 %Toimintatulot 2 056,1 1 783,5 1 533,5 -250,0 -14,0 %

Maankäyttö 700,2 768,5 800,0 31,5 4,1 %Rakennusvalvonta 261,8 281,4 256,4 -25,0 -8,9 %Ympäristönsuojelu 116,2 154,1 149,9 -4,3 -2,8 %Toimintamenot 1 078,3 1 204,0 1 206,2 2,2 0,2 %

Maankäyttö 1 081,2 720,0 433,5 -286,5 -39,8 %Rakennusvalvonta -1,5 -11,4 13,6 25,0 -219,1 %Ympäristönsuojelu -101,9 -129,1 -119,9 9,3 -7,2 %Toimintakate 977,9 579,5 327,3 -252,2 -43,5 %


Maankäyttö

1. Metsätiloja hoidetaan jatkuvasti metsäsuunnitelman ja metsänhoitokonsultin esitysten mukaisesti. Tavoitteelliset hakkuutulot ovat 400 000 euroa. Aiempien vuosien päätehakkuiden uudistamiseen käytetään 50.000 euroa ja muihin hoitotöihin 30.000 euroa. Näin ollen hoitokustannuksia on yhteensä 80.000 euroa.

2. Metsäomaisuuden tuottoa parannetaan investoimalla metsäautotieverkon parantamiseen.

3. Maaomaisuuden myynnin tavoitteena on, että maanhankintaan kohdennetaan vuosittain tonttien myynti- ja vuokratuloja vastaava määrä. Tontin myyntitulot ovat 350.000 euroa ja vuokratulot 300.000 euroa.

4. Lievestuoreen Liisan tien yritystontit esirakennetaan. 5. Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva metsätila Heikkilä 179-412-7-45 tullaan

myymään vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuonna 2016 myydään tilan pohjoinen palsta, jonka myyntiarvo on 40.000 euroa (metsätaloudellinen arvo).

6. Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön. 7. Kartta-aineistojen muutetaan valtakunnalliseen korkeusjärjestelmään N2000. 8. Maankäytönsuunnittelun ja rakennusvalvonnan seudullista yhteistyötä selvitetään. 9. Lievestuoreen keskustan kehittämissuunnitelman valmistelu käynnistetään 10. Yleiskaavahankkeet:

- Kirkonkylän yleiskaava; kaavahankkeen valmisteluvaihe - Keski-Laukaan pohjoisosa, osa-alue I; kaavaehdotus asetettu nähtäville - Vehniän kylän eteläosan yleiskaava; kaavaehdotus asetettu nähtäville


Talousarvio 2016 74

- Leppävesijärven rantayleiskaavan numeeristaminen ja ajantasaistaminen; kaavaluonnos asetettu nähtäville

11. Merkittävämmät asemakaavahankkeet - Pohjois-Kuhajärven eli Kuhamäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa - Aikalanmäen asemakaava; hyväksytään kunnanvaltuustossa - Kirkonkylän sairaalanmäen asemakaava; kaavaluonnoksena asetettu nähtäville

Rakennusvalvonta

1. rakennuslupa-arkiston digitoinnin ja sähköistämisen käynnistäminen 2. sähköisen lupa-asioinnin käynnistäminen 3. rakennusjärjestyksen päivittäminen 4. rakennepoliittisen ohjelman johdosta käynnistetyt keskustelut ympäristökuntien kanssa

seudullisesta rakennusvalvontaorganisaatiosta jatkuvat Ympäristönsuojelu

1. ympäristö- ja maa-ainesluvat valmistellaan niin, että kunnan lupakäsittely kestää enintään 6 kuukautta.

2. luvat valmistellaan huolella siten, että päätöksiin liittyvä muutoksenhakutarve on vähäistä.

3. lupapäätökset kestävät oikeudellisen tarkastelun muutoksenhakuelimissä. 4. valitusasioiden käsittely viivytyksettä 5. haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesihuollon neuvontaa jatketaan 6. vesi- ja viemärilaitosten toiminta-alueiden kiinteistöjen liittämistä verkostoihin jatketaan 7. ympäristönsuojelumääräysten päivittäminen 8. ilmastonsuojelusuunnitelman päivittäminen valtuustokausittain

Toiminta-ajatus:

Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan toiminta-ajatuksena ja tavoitteena on kehittää kunnan aluerakennetta ja maankäyttöä, huolehtia linjakkaasta maapolitiikasta sekä luvittaa ja valvoa lakien ja asetusten puitteissa kunnan alueella tapahtuvaa rakentamista, maa-aineksen ottamista ja ympäristöluvan varaista toimintaa. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään huomioita avoimeen ja vuorovaikutteiseen suunnitteluprosessiin sekä asiakaslähtöiseen toimintatapaan.

Painopistealueet:

Maankäytön tulosyksikön toiminta painottuu vuonna 2016 käynnissä olevien yleis- ja asemakaavahankkeiden eteenpäin viemiseen. Kirkonkylän keskustan kehittämissuunnitelman valmistuttua työtä jatketaan erilaisin suunnitteluprosessein, mm. kaavoituksella ja tie- ja katusuunnittelulla. Lievestuoreen keskustan maankäytön suunnittelun tukemiseksi ja yleisilmeen parantamiseksi valmistellaan keskustan kehityssuunnitelman käynnistämistä. Tavoitteena on vuorovaikutteinen suunnitteluprosessi.

Maaomaisuuden hoito painottuu maaomaisuuden isännöintiin, tonttien markkinointiin ja luovutukseen, maanhankintaan ja asemakaavan toteuttamiseen (haltuunotot). Osastojen välistä yhteistyötä parannetaan palveluverkon, yhdyskuntarakentamisen ja tonttien luovutuksen yhteensovittamiseksi kuntatalouden kannalta järkevästi pitkällä aikajänteellä. Metsätilojen painopisteet ovat laadukas ja oikea-aikainen metsänhoito sekä tasaiset puukauppatulot. Metsäomaisuuden tuottoa parannetaan investoimalla metsäautotieverkon parantamiseen.


Talousarvio 2016 75

Kartta-aineistojen ajantasaisuutta ja luotettavuutta parannetaan sekä otetaan käyttöön uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä. Maanmittausinsinöörille tulee siirtymään maa-aineslupien valvonta.

Rakennusvalvonnan tulosyksikön toiminnan painopisteenä on kehittää lupakäsittelyä ja valvontaa joustavammaksi sekä aloittaa rakennuslupa-arkiston digitointi. Lisäksi sähköistä asiointia kehitetään. Toiminnan painopisteenä on myös jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö ja rakentamista koskevien uudistuneiden asetusten aiheuttamat muutokset viranomaistyöhön, lupakäsittelyyn ja -valvontaan. (Rakentamista koskevat asetukset uudistetaan vuoteen 2018 mennessä vuonna 2013 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaisesti.)

Ympäristönsuojelun tulosyksikön toiminnan painopistealueina ovat ympäristönsuojelulain ja -asetuksen uudistusten sekä maa-aineslain uudistuksen täytäntöönpano.

Toiminnalliset muutokset:

Osastolla on otettu vuoden 2015 aikana käyttöön uusia toimintatapoja, joiden kehittäminen jatkuu toimintakaudelle 2016. Uusi kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä otetaan käyttöön ja sen myötä toimintatapoja ja sähköistä palvelutarjontaa kehitetään ja tehostetaan.

Vuoden 2016 aikana selvitetään maankäytön suunnitteluun ja rakennusvalvontaan liittyvää seudullista yhteistyötä.


Talousarvio 2016 76

2.5.1 Maankäyttö

Maankäyttö

Toiminnan kuvaus: Maankäytön suunnittelun tarkoituksena ja tavoitteena on suunnitella ja kehittää alueiden käyttöä siten, että lain edellyttämät ja kunnan strategioissa maankäytölle esitetyt tavoitteet täyttyvät. Suunnittelun tavoitteena on mahdollistaa monipuolinen tonttivaranto sekä yritystoiminnalle että asumiseen huomioiden elinkeinoelämän asettamat vaatimukset sekä viihtyisälle ja hyvälle asuinympäristölle asetetut tavoitteet. Suunnitelmat perustuvat riittäviin selvityksiin, osallisten kuulemiseen ja viranomaisyhteistyöhön, jolloin turvataan vuorovaikutteisuus, suunnittelun laatu, prosessin sujuva eteneminen sekä hyväksymispäätösten pitävyys.

Maankäytön ohjaamiseksi valtuusto hyväksyy kaavoitusohjelman valtuustokauden alussa. Kaavoitusohjelmalla linjataan laajempi-alaiset, strategisesti tärkeät pitkän aikavälin kaavoitushankkeet. Vuosittain laadittavassa, kunnanhallituksessa hyväksyttävässä kaavoituskatsauksessa käsitellään vireillä olevat ja lyhyellä aikavälillä vireille tulevat kaavoitushankkeet.

Raakamaata hankitaan kasvualueilta toimivan ja taloudellisen yhdyskuntarakenteen sekä kohtuuhintaisen tonttitarjonnan turvaamiseksi. Lisäksi maata hankitaan tarvittaessa asemakaavan toteuttamiseksi (mm. yleiset alueet). Asemakaavoitettuja asuntoja yritystontteja luovutetaan rakentamiseen kysynnän ja palveluverkon riittävyyden mukaan. Yritystonttien myyntiä edistetään tarvittaessa esirakentamalla.

Maaomaisuutta hallitaan kunnan omilla järjestelmillä ja rekistereillä (paikkatietojärjestelmä, maaomaisuusrekisteri ja sopimushallinta) sekä Maanmittauslaitoksen ylläpitämillä rekistereillä (kiinteistörekisteri sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri). Maanvuokralaskutus tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kunnan taseessa pidetään luetteloa maa- ja vesialueista, johon sisällytetään maa- ja vesialueet, rakennetut ja rakentamattomat kiinteistöt sekä vesialueet. Tasearvo määräytyy hankinta-arvon mukaan.

Metsätiloja hoidetaan laadukkaasti siten, että se edistää taloudellisten mahdollisuuksien täysimääräistä ja suunnitelmallista hyödyntämistä. Metsäomaisuuden hoitoa hallitaan sähköisellä metsäsuunnitelmalla, jota päivitetään reaaliajassa tehtyjen toimenpiteiden mukaan. Kunnan ja Metsä Groupin välillä on tehty sopimus metsäomaisuuden hoidosta (voimassa 31.12.2018 saakka). Sopimuksen mukaisesti Metsä Group tekee vuosittain esityksen tehtävistä hakkuista ja metsänhoitotöistä kunnan tavoitteiden mukaisesti sekä tekee metsänhoitotyöt ja laskuttaa niistä kuntaa.

Maastomittausyksikkö ylläpitää asemakaavan pohjakarttaa ja johtokarttaa sekä tuotetaan laadukasta kartta- ja paikkatietoaineistoa kunnan eri yksiköiden, sidosryhmien ja kuntalaisten käyttöön. Maastomittauksia ja tarvittavia maaperätutkimuksia tehdään kunnan omia tarpeita (infrarakentaminen, kiinteistönmuodostus, kaavoitus), rakentamisen ohjaamista (rakennuspaikkojen merkintä) ja maa-aineslupien valvontaa varten. Maastomittausyksikkö valvoo Laukaan ja Konneveden kuntien alueella suoritettavia kaavoitusmittauksia ja hyväksyy asemakaavojen pohjakartat. Työtilanteen salliessa, maastomittauspalveluita tarjotaan myös kuntalaisille ja sidosryhmille, erillistä korvausta vastaan.


Talousarvio 2016 77


Koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli ja maapoliittinen ohjelma selkeyttää ja linjaa kunnan maankäytölliset tavoitteet, toimintatavat ja resurssit pitkälle tulevaisuuteen. Linjausten pohjalta jatketaan keskeisten alueiden maankäytön suunnittelua kaavoituksen keinoin, hankitaan raakamaata tulevaisuuden maankäytön tarpeisiin sekä luvitetaan kyläalueiden ja haja-alueiden rakentamista.

Kuntayhteistyön tarjoamista maankäytönsuunnittelun, rakennusvalvonnan ja maastomittausyksikön osalta selvitetään. Muutamat kunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksena yhteistyön kehittämiseen ja ostopalveluiden hankkimiseen Laukaan kunnalta.

Uuden kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmän myötä kehitetään toimintaa ja työskentelytapoja nykyaikaisemmaksi. Tavoitteena on ajantasainen ja luotettava aineisto, joka edellyttää, että kuntarekisterien ylläpitoon liittyvät tehtävät tehdään reaaliajassa. Ensimmäisen vuoden tavoitteena on saada perusrekisterit ja peruskartta-aineistot kuntoon, jonka jälkeen voidaan lähteä tuottamaan ja kehittämään kattavampaa aineistoa.

Yritystonttien rakennettavuutta ja markkinointia edistetään esirakentamisella. Esirakentaminen käsittää mm. pintamaiden poiston ja tasauksen kadun tasoon.

Jyväskylän kaupungin alueella sijaitseva metsätila Heikkilä 179-412-7-45 tullaan myymään vuosien 2016 ja 2017 aikana. Alueella on tehty vuoden 2015 aikana pääte- ja harvennushakkuita. Myynti toteutetaan kahdessa osassa siten, että vuonna 2016 myydään tilan pohjoinen palsta, jonka myyntiarvo on 40.000 euroa (metsätaloudellinen arvo). Muiden palstojen myynti toteutetaan, kun Leppälahden kyläyleiskaava on saanut lainvoiman. Kyläyleiskaavan luonnoksessa tilalle on osoitettu loma-asunnon rantarakennuspaikkoja. Eteläisten palstojen metsätaloudellinen arvo on 60 000 euroa. Rakennuspaikkojen arvo määritellään yleiskaavan lainvoimaistuttua.

Maa-aineslupien valvonta siirtyy rakennusvalvonnalta maankäyttöön maanmittausinsinöörille.


Talousarvio 2016 78

Graafit:

Maaomaisuuden tulot (käyttötalous- ja investointitulot) ja menot vuosina 2005–2014.

Metsäomaisuuden tuotto vuosina 2005–2014.

0 €

200 000 €

400 000 €

600 000 €

800 000 €

1 000 000 €

1 200 000 €

1 400 000 €

1 600 000 €

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Maanmyyntitulot Maanvuokratulot Maanhankintamenot

-100000

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

900000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Metsäomaisuuden tuotto

Tulot Menot (metsänhoito) Tuotto


Talousarvio 2016 79

Metsäomaisuuden menot (metsänhoito) vuosina 2005–2014.

Tunnusluvut:

TP 2014 TA 2015 TA 2016

Hyväksytyt asemakaavat, ha 87 110 60

Hyväksytyt yleiskaavat, ha 1325 0 0

Maanhankintamenot, euroa 498 045 1 300 000 700 000

Maanmyyntitulot, euroa 539 494 650 000 350 000

Maanvuokratulot, euroa 296 626 290 000 300 000

Hakkuutulot, euroa 767 971 610 000 400 000

Metsänhoitomenot, euroa 48 428 50 000 80 000

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Metsäomaisuuden menot (metsänhoito)


Talousarvio 2016 80

2.5.2 Rakennusvalvonta

Rakennusvalvonta

Toiminnan kuvaus: Rakennusvalvonnan tulosyksikkö ohjaa ja valvoo rakentamista. Se valvoo, että annettua lainsäädäntöä ja sen ohella annettuja määräyksiä noudatetaan siten, että tuotetaan terveellisiä, turvallisia ja ympäristöön sopivia rakennuksia.


Taloudellinen taantuma todennäköisesti vähentää entisestään rakentamista ja rakennuslupien hakemista. Vapautuneita rakennusvalvonnan resursseja suunnataan digitointia valmisteleviin töihin eli vanhimpien lupien osalta arkiston perkaamiseen ja arkistotiedon päivittämisellä Rahu-järjestelmään niiltä osin, kun se on puutteellista. Laajennetaan rakennusvalvonnan arkiston digitointia koskemaan myös vanhoja ennen 2015 myönnettyjä rakennuslupia. Sähköiseen lupa-asiointiin siirtymistä valmistellaan.

Hyväksytyn rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti kunnan rakennusvalvontatoimen asiantuntemusta ja yhtenäistä toimintatapaa vahvistetaan kokoamalla rakennusvalvonta isommiksi ylikunnallisiksi yksiköiksi. Alustavien esiselvitysten tekeminen on aloitettu ja neuvottelut seudullisesta rakennusvalvonta toimesta käynnistetään.

Graafit:

Laukaaseen valmistuneet uudet omakotitalot vuosina 2012-2014


Talousarvio 2016 81

Tunnusluvut:

TP 2014 TA 2015 TA 2016

Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat, kpl 311 320 300

Muut luvat 25 25 25

Toimenpideilmoituspäätöksiä 109 110 110

Rakennuslupakatselmuksia 742 800 700

Maa-aineskatselmuksia 263 170 200

2.5.3 Ympäristönsuojelu

Ympäristönsuojelu

Toiminnan kuvaus: Ympäristönsuojelun tulosyksikkö valvoo ja edistää ympäristönsuojelua kunnan alueella siten kuin ympäristönsuojeluun, luonnonsuojeluun, vesiensuojeluun ja naapurussuhdelakiin liittyvät säädökset ja määräykset kunnan ympäristönsuojelunviranomaiselta edellyttävät. Tavoitteena on kunnan asukkaille ja elinkeinoelämälle terveellinen, viihtyisä ja erilaisia toimintamahdollisuuksia tarjoava elin- ja toimintaympäristö.

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Maa-aineslupien valmistelutehtävät on siirretty ympäristönsuojelun tulosyksikölle. Tällä mahdollistetaan maa-ainesluvan ja ympäristöluvan rinnakkainen käsittely, joka parantaa asiakaspalvelua ja lupakäsittelyaikoja.

Tunnusluvut:

TP 2014 TA 2015 TA 2016

Ympäristölupapäätöksiä, kpl 6 6 7

YSL 60 §:n mukaisia ilmoituksia, kpl 7 10 10

Maa-aineslupapäätöksiä, kpl (aiemmin rakennusvalvonnan tulosyksikössä)

- - 12

Vesihuoltolain mukaisia vapautuspäätöksiä liittymisvelvollisuudesta, kpl

0 10 10

Pakkotoimipäätöksiä YSL tai jätelain velvoitteiden täyttämiseksi, kpl

- 4 4

Kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausuntoja, kpl 55 25 30


Talousarvio 2016 82

2.6. Ympäristöterveyslautakunta

Ympäristöterveyslautakunta



Ympäristöterveydenhuolto 479,2 486,0 470,0 -16,0 -3,3 %

Toimintatulot 479,2 486,0 470,0 -16,0 -3,3 %

Ympäristöterveydenhuolto 917,2 897,0 883,0 -14,1 -1,6 %Toimintamenot 917,2 897,0 883,0 -14,1 -1,6 %

Ympäristöterveydenhuolto -438,0 -411,0 -413,0 -1,9 0,5 %Toimintakate -438,0 -411,0 -413,0 -1,9 0,5 %


Ympäristöterveyslautakunta tuottaa Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle lakisääteiset toimialan viranomaispalvelut. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään erityistä huomiota asiakaslähtöisyyteen ja taloudelliseen toimintatapaan. Lupa- ja valvontatoimet toteutetaan lakien ja asetusten puitteissa niin, että ei synny tarpeetonta muutoksenhakua ja mahdollisissa valitustapauksissa viranomaisen päätös kestää oikeudellisen tarkastelun. Palvelujen tuotannossa toimitaan kunnanhallituksen antaman talousraamin puitteissa.

Toiminta-ajatus:

Ympäristöterveyslautakunta toimii lakisääteisenä Laukaan, Äänekosken ja Konneveden yhteistoiminta-alueen terveydensuojelu-, elintarvikevalvonta-, kuluttajaturvallisuus-, eläinlääkintä-, ja eläinsuojeluviranomaisena. Ympäristötoimen yksikön viranhaltijat toimittavat viranomaiselle määrätyt lupa- valvonta- ja neuvontatehtävät taloudellisesti ja tehokkaasti.

Toiminnan kuvaus:

Terveysvalvonnan tehtävänä on ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin ja elinympäristön turvaaminen. Toimintaa toteutetaan elintarvikelain, terveydensuojelulain tupakkalain sekä kuluttajaturvallisuuslain nojalla ihmisten terveyttä uhkaavien vaaratekijöiden valvonnalla. Tavoitteena on vaaratekijöiden poistaminen ja/tai minimoiminen.

Eläinlääkintähuollon tehtävänä on tuotantoeläinten, hevosten ja pieneläinten terveyden- ja sairaudenhoito sekä viranomaistyöhön (tautivalvonta) liittyvä näytteenotto. Suureläinpäivystysvuorot yhteensä 2/5; Laukaa 1/5 sekä Äänekoski ja Konnevesi 1/5 itäiseltä päivystysalueelta (Laukaa, Äänekoski, Konnevesi, Kangasniemi, Uurainen ja Hankasalmi).


Talousarvio 2016 83

Valvontaeläinlääkärin tehtävänä on alueen eläinsuojelusta huolehtiminen ja eläintautien vastustaminen. Valvontaeläinlääkärin työtehtäviin kuuluu lisäksi elintarvikelain mukaisten tarkastusten (laitokset, alkutuotanto) suorittaminen.

Tunnusluvut:

Terveysvalvonta, tarkastukset:

- elintarvikevalvonta 300 - terveydensuojeluvalvonta 350 - kuluttajaturvallisuusvalvonta 60 - tupakkavalvonta 40

Terveysvalvonta, näytteenotto:

- elintarvike 320 - talousvesi 170 - uimavesi 300 - muut TSL:n mukaiset 110

Eläinlääkintähuolto

Hoitokäyntimäärät

- pieneläimet 1700

- tuotantoeläimet ja hevoset 450

- terveydenhoitokäynnit 25

(=vuosittaiset käynnit tiloilla, jotka kuuluvat terveydenhuollon piiriin)

- päivystysmatkat 120

Valvontaeläinlääkäri

- laitostarkastukset 30 - maidontuotantotilat 15 - eläinsuojelukäynnit 80 - eläintautilainmukaiset tarkastukset ja näytteenotto 25


Talousarvio 2016 84

2.7. Tekninen lautakunta

Tekninen lautakunta



Tilapalvelut 7 425,64 8 462,0 8 796,2 334,2 3,9 %

Yhdyskuntatekniset palvelut 863,1 847,6 871,6 24,0 2,8 %

Tukipalvelut 4 019,5 4 062,2 4 071,4 9,2 0,2 %

Tekninen hallinto ja suunnittelu 74,6 30,0 186,2 156,2 520,7 %Vesihuoltolaitos 2 599,0 2 639,1 0,0 0,0 0,0 %Toimintatulot 14 981,8 16 040,9 13 925,4 -2 115,5 -13,2 %

Tilapalvelut 6 215,7 6 256,5 6 938,5 682,0 10,9 %Yhdyskuntatekniset palvelut 1 922,9 2 060,4 2 221,0 160,6 7,8 %Tukipalvelut 3 577,3 3 989,8 4 050,6 60,8 1,5 %Tekninen hallinto ja suunnittelu 2 297,2 2 524,8 2 696,9 172,1 6,8 %Vesihuoltolaitos 1 436,9 1 457,4 0,0 0,0 0,0 %Toimintamenot 15 449,9 16 289,0 15 907,1 -381,9 -2,3 %

Tilapalvelut 1210,0 2 205,5 1 857,7 -347,8 -15,8 %Yhdyskuntatekniset palvelut -1 059,9 -1 212,8 -1 349,4 -136,6 11,3 %Tukipalvelut 442,2 72,4 20,8 -51,6 -71,3 %Tekninen hallinto ja suunnittelu -2 222,5 -2 494,8 -2 510,7 -15,9 0,6 %Vesihuoltolaitos 1 162,1 1 181,7 0,0 0,0 0,0 %Toimintakate -468,2 -248,1 -1 981,7 -1 733,6 698,7 %

Pelastuslaitos yhdistetty teknisen hallinnon ja suunnittelun tulosyksikköön.


Tilapalvelu:

1. Leppäveden päiväkodin ja Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostöiden urakat valmistuvat suunnitelman mukaisesti. Kehitysvammaisten ohjatun palveluasumisen hankkeen rakentaminen aloitetaan. Ekokoulu-hankkeen rakentaminen aloitetaan, mikäli hankkeen toteuttamisen edellytykset täyttyvät. Hankkeista raportoidaan päättäjille.

2. Energiainvestointeina toteutetaan öljylämmityskohteisiin lämmitysjärjestelmäuudistuksia. Energiainvestointien jälkeen kohteiden energiatodistukset päivitetään vastaamaan muuttunutta tilannetta.

3. Kunnossapidossa taloudelliset resurssit keskitetään välttämättömiin suoraan sisäilmaa parantaviin tehtäviin.

4. Mitataan tilapalvelun asiakastyytyväisyyttä kyselyllä 5. Tunnuslukujen vertailtavuutta parannetaan 6. Tilapalvelun hallinnassa olevien kiinteistöjen korjausvelan määrä arvioidaan.


Talousarvio 2016 85

Yhdyskuntatekniset palvelut:

1. Rakennetaan viisi uutta katua. 2. Kohdennetaan resursseja edellisvuoden tapaan katujen saneerauksiin. 3. Parannetaan katuvalaistusta energiatehokkaammalle tasolle Laukaan kirkonkylällä ja

Lievestuoreella 4. Kehitetään Laukaan sataman vetovoimaisuutta lisäämällä laituripaikkoja ja

puistorakentamista. Sataman alueen käytöstä laaditaan kokonaissuunnitelma. 5. Kehitetään Laukaan vetovoimaisuutta panostamalla puistoihin ja yleisiin alueisiin

aikaisempaa enemmän

Toiminta-ajatus:

Teknisen lautakunnan toiminta-ajatuksena ja tavoitteena on kehittää ja rakentaa kunnan infraa, rakentaa ja ylläpitää laadukkaita toimitiloja eri hallintokuntien käyttöön, huolehtia toimivasta ja turvallisesta vesihuollosta sekä tarjota ruoka- ja puhtauspalveluja kunnan eri toiminnoille. Palvelujen tuottamisessa kiinnitetään huomioita suunnittelun ja rakentamisen laatuun sekä asiakaslähtöiseen toimintatapaan.

Painopistealueet:

Yhdyskuntatekniikan yksikön painopiste on vuonna 2016 yhdyskuntatekniikan kunnossapidon kehittämisessä.

Tilapalvelussa kunnossapitorahoja kohdistetaan pääasiallisesti sisäilmakorjauksiin.

Toiminnalliset muutokset:

Tekniseltä osastolla jatketaan tulevana vuonna uuden organisaatiomallin käyttöönottoa yhdyskuntatekniikan tulosyksikössä. Vesihuoltolaitoksen toiminta siirtyy kunnan omistamalle yhtiölle. Yhdyskuntatekniikan päällikkö toimii tulosyksikön päällikkönä yhdyskuntatekniikan kunnossapidossa, yhdyskuntatekniikan rakentamisessa ja Laukaan Vesihuolto Oy:n käyttöpäällikkönä. Tekninen johtaja toimii vesihuoltoyhtiön toimitusjohtajana vuoden alusta alkaen. Yhdyskuntatekniikan henkilöstön tarkennetut toimenkuvat otetaan käyttöön. Yhdyskuntateknisissä palveluissa panostetaan kunnossapidon kehittämiseen. Ympäristön viihtyisyyteen panostetaan entistä enemmän.

Yksityistieavustusten jakoperusteet tarkistetaan vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 avustukset jaetaan uusien perusteiden mukaan.

Tilapalvelun uudistettu toimintamalli ja henkilöstön tarkennetut toimenkuvat otetaan käyttöön.


Talousarvio 2016 86

Avustukset:

Avustukset, tekninen lautakunta TP 2014 TA 2015 TA 2016 Muutos € % Avustukset, yhteistoimintaosuudet ja 1 997 636 2 220 920 2 269 237 48 317 2,2 jäsenmaksut

Avustukset yhteisöille 352 222 426 300 444 000 27 700 6,5 Vesihuoltoavustukset 11 962 100 000 100 000 0 0,0 Yksityistieavustukset 159 980 160 000 160 000 0 0,0 Palvelu- ja asiointiliikenne 180 280 166 300 184 000 17 700 10,6

Yhteistoimintaosuudet ja jäsenmaksut 1 645 414 1 794 620 1 825 237 30 617 1,7 Keski-Suomen Pelastuslaitos 1 467 228 1 474 880 1 522 847 47 967 3,3 Joukkoliikenne 178 186 319 740 302 390 -17 350 -5,4

2.7.1 Tilapalvelut

Tilapalvelut

Toiminnan kuvaus:

Tilapalvelu rakentaa, ylläpitää ja vuokraa kuntapalvelujen tuottajille tiloja, jotka ovat elinkaarikustannukset optimoiden tarkoituksenmukaisia, rakentamismääräykset täyttäviä, turvallisia sekä muuntojoustavia ja monikäyttöisiä. Ylläpitoon sisältyvät kiinteistönhoito ja –huolto, kunnossapito sekä pienimuotoiset toiminnalliset muutostyöt. Tilapalvelun rakennuttamis- ja suunnittelupalvelut tuottavat toimitiloja käyttäjähallintokunnille toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti tehokkaasti ja taloudellisesti. Tilapalvelu pyrkii edistämään toimitilojen käytön tehokkuutta.

Suurimpana muutoksena palveluverkossa on vuonna 2016 Tiituspohjan vanhan koulun peruskorjaaminen Leppäveden päiväkodiksi sekä uuden koulun koko vuoden käyttö. Kyseinen muutos lisää kasvun ja oppimisen lautakunnan tilakustannuksia noin 0,3 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Perusturvalautakunnan osalta suurimpia muutoksia ovat Koti-Kuuselan vanhan osan purku ja väistö terveysaseman 2. kerroksen tiloihin, Saran asuntojen käyttöönotto syksyllä 2015 sekä Jokelan purkutöiden aloittaminen. Muutokset lisäävät perusturvalautakunnan alaisia vuokrakustannuksia noin 0,1 euroa. Vapaa-ajan lautakunnan kiinteistöissä suurin muutos on Saralinnan kansalaisopiston toimintojen siirtyminen entiseen Sararannan päiväkoti-kiinteistöön, kun Sararannan päiväkoti siirtyy Musiikkikoulu Rauhalan uusin tiloihin syksyllä 2015.

Sisäinen vuokra koostuu kiinteistön ylläpito- ja pääomakustannuksista (uudisrakennuksessa ylläpitovuokran osuus noin 25 % ja pääomavuokran 75 %). Ylläpitovuokra sisältää hallinnon, kiinteistönhoidon, normaalin kunnossapidon, energiat sekä puhtauspalvelut läpilaskutuksena. Vuodelle 2016 tilapalvelun sisäisiä vuokria ja tilapalvelun yksikköhintoja korotetaan keskimäärin +2,1% vuoden 2015 tasosta. Vuoden 2016 keskimääräiset ylläpitokustannukset tulevat noin olleen olemaan 7,06 €/hum2. Palvelutuotannon käytössä olevista kiinteistöistä luopuminen ja purkaminen lisäävät kertaluonteisina erinä käyttötalouden menoja. Kyseiset erät huomioiden tilapalvelun yksikköhinta nousee 7,79 €/hum2. Vuoden 2016 talousarviossa kiinteistömassaa arvioidaan olevan 69.570 hum2. Nettovähennystä edelliseen vuoteen kertyy 1.488 hum2.


Talousarvio 2016 87

Kertaerät huomioiden tilapalvelun menot kasvavat 10,5 % ja toimintatuotot lisääntyvät 4,0 %. Lisäksi menoja lisäävät kunnossapidon määrärahojen palauttaminen vuoden 2014 tasolle +200.000 €. Rakennusten purkamiseen esitetään varattavaksi +420.000 €. Kiinteistönhoidon määrärahat eivät ole viime vuosina riittäneet kattamaan syntyneitä kustannuksia. Syinä ovat olleet osittainen alibudjetointi, laitekannan teknistyminen sekä laiteviat. Kiinteistönhoidon palvelujen ostoa ja laitehuoltoon varattua määrärahaa esitetään korotettavaksi +130.000 €:lla. Valmistuneiden kohteiden takuuajan toimenpiteiden ja seurantamittauksien määräraha +70.000 € esitetään kirjattavaksi investoinneista käyttötalouden kiinteistönhoidon menoiksi. Toimintatuottoja lisäävät vuonna 2015 valmistuneiden kohteiden koko vuoden sisäiset vuokrat ja uuden paloaseman suurempi vuokra.

Pääomavuokran osuus määräytyy tapauskohtaisesti poistosuunnitelmaan perustuvana tasapoisto-na vuosittain. Uusien kiinteistöjen poistojen aiheuttamat kustannusvaikutukset tilavuokriin ensi vuo-delle on noin 0,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteydessä esitetään poistettavaksi kertapoistona tarpeettomat käytöstä poistuvat rakennukset. Kertapoistojen vaikutus poistojen määrään on huomioitu vuoden 2016 budjetissa. Sisäisessä laskutuksessa pääoman korko on 0 %. Kunnan ulkopuolisille toimijoille vuokrattaessa pääoman korko määritellään tapauskohtaisesti ja se on 2-4 %, jotta vuokrahinnoittelu vastaa markkinahintaa.

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen

1. Tilapalvelun kunnossapidon määrärahaa korotetaan +200.000 eurolla viime vuodesta. 2. Päivitetään kiinteistökannan korjausvelka ja PTS-suunnitelmat vastaamaan muuttuneita

neliöitä. 3. Luovutaan palvelutuotantoon soveltumattomista, tarpeettomista kiinteistöistä ensisijaisesti

myymällä ja toissijaisesti purkamalla. 4. Vähentyneen hallintoresurssin, haasteellisten sisäilma-asioiden, vuoksi tilapalveluun

palkataan tekninen isännöitsijä. Tilapalvelun resurssi on hallintohenkilöstön eläköitymisen myötä pienentynyt viime vuosina.

Kiinteistöistä luopumista purkamalla tehostetaan. Kiinteistöjen myynneistä ei oleteta saatavaksi myyntivoittoa. Pinta-alaa lisäävänä, uutena kohteena, käyttöönotetaan ainoastaan Leppäveden päiväkoti. Tuloissa on huomioitu terveyskeskuksen 2. kerroksen tilojen käyttöönotto Koti-Kuuselan väistötiloiksi huhtikuun alusta alkaen. Toimintakatteella voidaan kattaa rakennusten poistot 67,7 %:sti.


Talousarvio 2016 88

Graafit:

3 %13 %

69 %

9 %

1 %1 %

4 %

Sisäiset vuokrat v.2016

KUNNANHALLITUS PERUSTURVALAUTAKUNTA

KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA

KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA

TEKNINEN LAUTAKUNTA

2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Sarja1 4598995 4958522 5155094 5467569 4870900 6215680 6273820 6934820

0

1000000

2000000

3000000

4000000

5000000

6000000

7000000

8000000

€

Menot

Tilapalvelun menot 2009-2016


Talousarvio 2016 89

Tunnusluvut:

TILAPALVELUN TUNNUSLUVUT TP2014 TA2015 TA2016 TALOUS

Tilapalvelun menot € 6 215 678 6 273 820 6 934 820 Tilapalvelun tulot € 7 425 637 8 461 010 8 796 200 Käyttökate € 1 209 959 2 187 190 1 861 380 Poistojen kattamisprosentti % 60,4 100 67,7

Energian kulutus Mwh

Tilapalvelun menot yhteensä €/hum2 7,02 6,91 7,79 - hallinto €/hum2/kk 1,52 1,24 1,25 - kiinteistönhoito €/hum2/kk 0,81 0,64 0,91 - ulkoalueet €/m2/kk 0,13 0,20 0,21 - energiat €/hum2/kk 1,87 2,10 2,21 - kunnossapito €/hum2/kk 1,07 1,13 1,65 - puhtauspalvelut €/hum2/kk 1,62 1,61 1,55

TILAMÄÄRÄT

sisäisesti vuokratut hum2 57 593 60 019 58 465 ulos vuokratut hum2 8 024 9 463 10 438 vuokrausaste % 94,8 97,8 99,0

TILOJEN KÄYTÖN TEHOKKUUS

Tilapalvelun hum2/asukas 3,70 3,77 3,66 Muiden hum2/asukas 0,17 0,17 0,18

INVESTOINNIT

Talonrakennusinvestoinnit M€ 12,46 11,65 8,65 Talonrakennusinvestoinnit €/asukas 666 618 455

4,20

4,25

4,30

4,35

4,40

4,45

4,50

4,55

4,60

4,65

2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018

Tilamäärien kehitys kem2/asukas


Talousarvio 2016 90

2.7.2 Yhdyskuntatekniset palvelut

Yhdyskuntatekniset palvelut

Toiminnan kuvaus:

Yhdyskunta teknisten palveluiden toiminta koostuu asukkaita ja elinkeinoelämää palvelevan liikenneturvallisen katuverkon rakentamisesta, ylläpidosta ja kehittämisestä kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla ja palveluiden tuottamisesta kilpailukykyisesti ja laadukkaasti. Ylläpidetään viihtyisää ja turvallista toimintaympäristöä kaikenikäisille kuntalaisille ja luodaan myönteistä kuntakuvaa. Jätehuolto järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisella tavalla. Yhdyskuntatekniset palvelut tuottavat kunnan sisäisiä varastopalveluita edullisesti ja täydentävät urakoitsijoiden tuottamia palveluita kunnan omalla konekalustolla sekä järjestää laadukkaita ja edullisia satamapalveluita


Kunnossapidossa otetaan käyttöön uusi organisaatiomalli

Tunnusluvut:

SUORITTEET TP 2014 TA2015 TA2016 Puistot 170 ha 170 ha 180 ha Uimarannat 24 kpl 24 kpl 24 kpl Yhteiskeräyspisteitä 45 kpl 45 kpl 45 kpl Venepaikat 638 kpl 638 kpl 660 kpl Veneilyväylät 30 km 30 km 30 km Kadut 102 km 103 km 104 km Valaistus 83 km 84 km 85 km Yksityistie 405 km 405 km 405 km

2.7.3 Tukipalvelut

Tukipalvelut

Toiminnan kuvaus:

Tukipalvelut tuottavat kunnan eri yksiköille sekä kunnan toimintaan liittyville ulkopuolisille asiakkaille tilojen käyttötarkoituksen mukaisen puhtaustason sekä ravitsemussuosituksen mukaiset ruokapalvelut.

Tukipalveluiden talousarvio on laadittu siten, että toimintatuotot kattavat toimintakulut, poistot ja vyörytykset.

Puhtauspalveluista kunnan oman työn osuus 55 % ja ostopalvelun osuus 45 %.

Vuodelle 2016 ruokapalveluyksikön yksikköhintoja korotetaan 3 %. Ruokapalveluyksikön hinnoittelun mukaisesti kaikissa samaan toimialaan kuuluvissa yksiköissä yksikköhinta on sama.


Talousarvio 2016 91


Puhtaus- ja ruokapalveluiden yhteistyön lisääminen ja kehittäminen.

Siivottavat neliöt lisääntyvät uusien tilojen myötä.

Ruokapalvelussa otetaan Jamix-tuotannonohjausjärjestelmä laajemmin käyttöön ja samalla kehitetään yksikkökohtaista hinnoittelua sekä ateriasuoritteiden laskentaa. Ruokapalvelun ammattinimikkeiden päivittäminen.

Leppäveden päiväkodin keittiö sekä Vihtavuoren aluekeittiö muuttavat uusiin tiloihin.

Tunnusluvut:

TP 2014 TA2015 TA2016

____________________________________________________________________________

Ateriasuoritteet 922 615 961 000 976 000

Toimintakulut € / ateria 2,58 2,67 2,72

Siivottavat neliöt 52 652 53 584 54 117

Siivouksen hinta € / m2 / vuosi 27,57 27,44 25,59

2.7.4 Tekninen hallinto ja suunnittelu

Tekninen hallinto ja suunnittelu

Toiminnan kuvaus:

Tekninen hallinto ja suunnittelu:

Hallinto-, toimisto- ja suunnittelupalvelujen tuottaminen osaston eri yksiköille. Asiakaspalvelu tekniseen toimialaan kuuluvissa asioissa.

Joukkoliikenne:

Kattavan ja kustannustehokkaan joukkoliikenteen järjestäminen Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kunnan sisäisen asiointiliikenteen järjestäminen.

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen :

Seudullisen joukkoliikenteen Laukaan osalle laskettavat kustannukset laskevat vuodesta 2015 kaikkiaan 5,4 % eli 17.350.

Kunnan maksama yhteistoimintaosuus koostuu Jyväskylän henkilökuljetusyksikön kustannuksista, seudullisen asiakaspalvelupisteen, joukkoliikenteen viestintään ja markkinointiin sekä seudullisen


Talousarvio 2016 92

liikenteen hankintoihin ja projekteihin varattavista määrärahoista. Henkilökuljetusyksikön ja erillisiin projekteihin liittyvät kustannukset jaetaan kuntien asukasluvun perusteella.

Seudullisen joukkoliikenteen kustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalaisten matkustuksen (lipputulojen) suhteessa. Talousarvion valmistelussa lähtökohtana on kuitenkin käytetty kuntien asukaslukua, koska lipputulojen osuuden jakautumista ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan. Laukaan kunnan osuus liikenteen nettokustannuksista on laskettu alennetun prosentin (5,0 %) mukaisesti, koska Jyväskylä – Peurunka (linja 41) välin liikenne on edelleen siirtymäajan sopimusten mukaista liikennettä, josta ei makseta erillisiä korvauksia. Kunta maksaa linjan liikenteessä käytetyistä seutulipuista lipputukea. Laukaan seutulippukuluiksi on vuodelle 2016 arvioitu 90.000 euroa ja kustannuksiin saatavan valtionavun määräksi on arvioitu 30.000 €.

Kunnan asiointi- ja palveluliikennettä ajetaan viidellä reitillä (Vehniä, Pohjois-Laukaa, Tarvaala, Vihtiälä ja Puttola – Lievestuore) kerran viikossa. Vuonna 2015 reittejä yhdistettiin ja ajokertoja vähennettiin. Reiteillä on käyttäjiä 4-6 henkilö / matka.

Lievestuore – Laukaa –reittiä ajetaan arkisin kuusi vuoroa päivässä. Linjan kustannukset ovat noin 69.000 euroa vuodessa ja valtionavun osuus siitä tälle vuodelle on 45 %. Valtion tuen osuus tulee supistumaan vuonna 2016 merkittävästi nykyisestä tasosta.

Tunnusluvut:

Asiointi- ja palveluliikenne TP 2014 TA 2015 TA 201 6

______________________________________________________________________________

Asiointireitit

Matkustajia / vuosi 2 789 2 066 2 100

Kustannukset e/vuosi 35 493 23 000 24 000

asiakasmaksujen jälkeen

Lievestuore – Laukaa –linja

Matkustajia / vuosi 5 388 4 900 5 000

Kustannukset e/vuosi 57 109 67 000 70 000

asiakasmaksujen jälkeen

Yksityistieasiat:

Yksityistieavustusten jakoperusteet tarkistetaan vuoden 2015 aikana ja vuoden 2016 avustukset jaetaan uusien perusteiden mukaan.


Talousarvio 2016 93

3 INVESTOINTIOSA

3.1. Investointiohjelma 2016-2020

INVESTOINTIOHJELMA 2016-2020 2016 2017 2018 2019 2020

KUNNANHALLITUSIct; tietoliikenneverkko, tietokoneet, puhelimet, kopiokoneet 300 000 300 000 300 000 300 000 300 000Osakkeet, Mustankorkea Oy 1 073 300KUNNANHALLITUS 1 373 300 300 000 300 000 300 000 300 000

PERUSTURVALAUTAKUNTASosiaalitoimiston hälytysjärjestelmä 13 000Saran asuntojen avunpyyntöjärjestelmä 11 000Kehitysvammaisten ohjattu asuminen, kalustus 50 000PERUSTURVALAUTAKUNTA 24 000 50 000 0 0 0

KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTAKoulujen piha- ja leikkivälineet 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000Koulujen tieto- ja viestintätekn. laitteet 50 000 50 000 50 000 50 000 50 000Leppäveden koulun uudisrakennuksen kalustoLeppäveden päiväkodin kalusto 110 000Vihtavuoren päiväkodin kalusteuusinnat 20 000Vihtavuoren koulun laajennuksen kalusto 150 000Ekokoulun kalusto 250 000Lievestuoreen koulun kalusto 400 000Kk:n koulun laajennus II vaihe kalusto 800 000KASVUN JA OPPIMISEN LAUTAKUNTA 350 000 320 000 470 000 70 000 870 000

VAPAA-AJAN LAUTAKUNTAJärjestöjen varastorakennus 10 000Leppäveden koulun pienkentän kunnostaminen 70 000 - rahoitusosuus -20 000Vihtavuoren liikuntapuiston tenniskentät 35 000Leppäveden urheilupuisto 500 000VAPAA-AJAN LAUTAKUNTA 60 000 35 000 0 500 000 0

KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTAMaan osto 700 000 700 000 700 000 700 000 700 000Maan myynti -35 000 -75 000 -75 000 -75 000 -75 000Kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmä 45 000Metsäautoteiden kunnostaminen 40 000KAAVOITUS- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA 750 000 625 000 625 0 00 625 000 625 000

TEKNINEN LAUTAKUNTAPerusturva, kiinteistöt:Koti-Kuuselan uudisrakennus 3 000 000 3 000 000Kehitysvammaisten ohjattu asuminen 870 000 820 000Kasvu ja oppinen, kiinteistöt:Leppäveden koulun peruskorjaus päiväkodiksi 800 000Tervamäen koulun tilojen muutos päiväkotikäyttöön 200 000Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostyöurakka 600 000Vihtavuoren koulukeskus 540 000 4 400 000 6 100 000 1 300 000Ekokoulu 2 800 000 3 000 000- rahoitusosuus -500 000Koulujen piha-alueiden kunnostus 30 000 30 000 30 000 30 000 30 000Kk:n koulun laajennus II vaihe 400 000 8 000 000 8 000 000Pienet investoinnit:Äijälän koulun perustusten kuivatus, piha-alue 50 000Tervamäen koulun katosten uudistaminen 40 000Kuusan koulun sokkelien kuivatuksen rakentaminen 80 000Tekninen toimi, kiinteistöt:Kuntalan sisäilmakorjaukset 230 000Kuntalan peruskorjaus/uudisrakennus 80 000Energiainvestoinnit 220 000Vesihuoltolaitos:Kunnallistekniset investoinnit 590 000 600 000 600 000 600 000 600 000Kunnallisteknisten palveluiden myynti vesihuolto Oy:lle -590 000 -600 000 -600 000 -600 000 -600 000Yhdyskuntatekniikka:Liikennealueet, puistot ja yleiset alueet 2 678 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000 1 000 000Tukipalvelut:Rukapalveluiden laitehankinnat 32 000TEKNINEN LAUTAKUNTA 11 010 000 8 390 000 6 030 000 15 130 000 10 330 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO 13 567 300 9 720 000 7 425 000 16 625 000 12 125 000INVESTOINNIT YHTEENSÄ, BRUTTO 14 712 300 10 395 000 8 100 000 17 300 000 12 800 000Lievestuoreen Laurinkylän koulun investoinnin 2017-2018 rahoittamisessa pilotoidaan kiinteistöleasing -mallia.


Talousarvio 2016 94

3.2 Talonrakennusinvestoinnit vuonna 2016

3.2.1 Uudisrakennukset

Kehitysvammaisten palveluasuminen, ohjatun asumisen yksikkö

Kunnan nykyinen kehitysvammaisten palveluyksikkö Jokela on peruskorjauksen tarpeessa. Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 10.11.2014 § 112 hankesuunnitelman uuden ohjatun asumisen yksikön rakentamisesta purettavan nykyisen Jokelan kiinteistön tilalle osoitteeseen Yläniementie 29. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2015 - 2017. Kokonaiskustannusarvio on 1,8 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 870.000 euroa. Rakentaminen alkaa keväällä 2016 ja kohde valmistuu keväällä 2017.

Koti-Kuuselan uudisrakennus

Koti-Kuuselan uudisrakennuksen hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuuston kokouksessa 8.9.2014 § 100. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2015 - 2017. Kokonaiskustannusarvio on tarkentunut toteutussuunnittelun aikana ja se on 6,0 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 3.050.000 euroa.

Lievestuoreen koulun (Laurinkylä) uudisrakennus

Lievestuoreen koulun uudisrakennuksen suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2016 – 2018. Kokonaiskustannusarvio on 9,8 miljoonaa euroa. Laurinkylän koulun hankesuunnitelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa 11.11.2013 § 64. Hankesuunnitelmaa tullaan päivittämään syksyn 2015 aikana tilamitoituksien ja rahoitusmallin osalta. Laurinkylän koulun investoinnin toteuttamisessa/rahoittamisessa tullaan pilotoimaan kiinteistöleasing -rahoitusmallia.

Ekokoulu-konsepti kehityshanke

Perusopetuksen kouluverkkopäätös hyväksyttiin kunnanvaltuuston kokouksessa 24.3.2014 § 74. Päätöksen mukaisesti Savion, Tarvaalan ja Vuonteen koulujen toiminta päättyy ja Vuonteelle perustetaan uusi kylien yhteinen aluekoulu. Kunnanvaltuusto hyväksyi 10.11.2014 § 117 Vuonteen aluekoulun hankesuunnitelman väliraportin, jonka mukaisesti aluekoulun suunnittelua jatkettiin Ekokoulu-konseptin kehityshankkeeseen perustuen. Ekokoulun hankesuunnitelma on valmistunut ja se käsitellään kunnanvaltuuston kokouksessa 19.10.2015. Vuonteen aluekoulun ja päiväkodin tilaohjelma käsittää koulutilat 100 oppilaalle ja päiväkotitilat 36 lapselle. Rakennuksen kokonaisbruttoala on 2.412 neliötä ja kustannusarvio 5,9 miljoonaa euroa (2.451 €/brm2). Vuoden 2016 talousarvioon on varattu hankkeen toteuttamista varten 2,8 miljoonaa euroa hankesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että rakennus on valmis kesällä 2017. Ulkopuolisia rahoitusosuuksia on talousarviossa arvioitu saatavaksi 0,5 miljoonaa euroa.

3.2.2 Peruskorjaukset

Leppäveden koulun peruskorjaus päiväkodiksi

Leppäveden koulun uudisrakennuksen valmistuttua kesällä 2015 aloitettiin peruskorjaushanke nykyisen koulun tilojen muuntamiseksi 60 -paikkaiseksi päiväkodiksi. Päiväkoti korvaa nykyisen Leppäveden päiväkodin, jolloin vanhoista tiloista voidaan luopua. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu kesällä 2016. Suunnittelu ja rakentaminen ajoittuvat vuosille 2014 – 2016. Kokonaiskustannusarvio on 2,0 miljoonaa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 1,2 miljoonaa.


Talousarvio 2016 95

Vihtavuoren yläkoulun A-siiven muutostyöt

Vihtavuoren koulun oppilasmäärän ennustetaan kasvavan. Kasvuun varaudutaan tilojen laajennuksella ja muutostöillä vuosien 2015 – 2016 aikana. Kokonaiskustannusarvio on 2,1 miljoonaa euroa, josta vuodelle 2016 on budjetoitu 600.000 euroa. Vihtavuoren koulun hankesuunnitelmaa koulutilojen pitkäaikaisesta ratkaisusta laaditaan parhaillaan.

Äijälän koulu

Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 50.000 euroa Äijälän koulun perustusten kuivatukseen ja piha-alueiden kunnostamiseen.

Tervamäen koulu

Vuoden 2016 talousarvioon on varattu 40.000 euroa Tervamäen koulun katosten uudistamiseen.

Kuusan koulu

Kuusan koulun sokkelien kuivatusta ja kunnostustöitä varten varataan 80.000 euroa vuodelle 2016.

Kuntala

Kuntalan sisäilmakorjauksiin on vuodelle 2016 varattu 230.000 euroa.

Kuntalan peruskorjaus/uudisrakennus

Kuntalan peruskorjauksen/uudisrakennuksen hankesuunnitelman laatimiseksi vuodelle 2016 on varattu 80.000 euroa. Hankesuunnittelun yhteydessä arvioidaan kunnan hallinnon tilantarve ja vaihtoehtoiset tavat toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimitilat. Hankkeen toteuttamisen määrärahavaraukset ja aikataulu täsmentyvät hankesuunnitelman hyväksymisen myötä.

Energiainvestoinnit

Vuodelle 2016 on budjetoitu 220.000 euroa energiainvestointeihin, joilla öljylämmityskohteiden lämmitysjärjestelmiä uudistetaan. Investoinneilla vähennetään hiilijalanjälkeä ja kiinteistöjen ylläpitokustannuksia.

3.3 Maanhankinta ja myynti vuonna 2016

Investointimenoissa on esitetty kaavoitus- ja rakennuslautakunnan osalta raakamaan hankinnan määrärahavaraus. Maapolitiikan mukaiseen maanhankintaan on varattu vuoden 2016 talousarviossa 700.000 euroa. Maaomaisuuden myyntituloissa on esitetty tonttimyynnin tasearvo 35.000 euroa.

3.4 Irtaimen käyttöomaisuuden hankinnat 2016

Kunnanhallitus

Kunnanhallituksen investointien talousarviossa esitetään vuosittain määrärahavaraus koko kunnan keskitettyihin Ict-hankintoihin; tietoliikenneverkko, tietokoneet, puhelimet, kopiokoneet. Vuodelle 2016 on budjetoitu 300.000 euroa. ICT-hankintojen lisäksi kunnanhallituksen määrärahaan on varattu 1,1 miljoonaa euroa Mustankorkea Oy:n osakkeiden hankintaan kunnanvaltuuston 30.3.2015 § 10. Kunnanvaltuuston päätöksestä on tehty Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kaksi


Talousarvio 2016 96

kunnallisvalitusta ja siten päätöstä ei ole voitu toimeenpanna. Osakkeiden hankintaa varten on tehty varaus talousarvioon, mikäli osakkeiden ostopäätös saa lainvoiman vuoden 2016 aikana.

Perusturvalautakunnan osalta investointiosaan on varattu määrärahat sosiaalitoimiston hälytysjärjestelmän hankintaa 13.000 euroa ja Saran asuntojen avunpyyntöjärjestelmän hankintaa 11.000 euroa varten.

Kasvun ja oppimisen lautakunta

Kasvun ja oppimisen lautakunnan investointien talousarviossa esitetään vuosittain määrärahat koulujen piha- ja leikkivälineisiin sekä koulujen tieto- ja viestintäteknisten laitteiden hankintaa varten. Vuodelle 2016 on varattu koulujen piha- ja leikkivälineisiin 20.000 euroa ja tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin 50.000 euroa. Leppäveden päiväkodin ensikertaiseen kalustamiseen varataan 110.000 euroa, Vihtavuoren päiväkodin kalusteuusintoihin 20.000 euroa ja Vihtavuoren koulun laajennuksen kalustoon 150.000 euroa.

Vapaa-ajan lautakunta

Leppäveden koulun liikuntakentän kunnostamiseen/parantamiseen on varattu 70.000 euroa ja ulkopuoliseksi rahoitusosuudeksi arvioitu 20.000 euroa. (20 %). Investoinnilla parannetaan koululaisten ja alueen asukkaiden liikuntamahdollisuuksia. Järjestöjen varastorakennus rakentamiseen on varattu 10.000 euroa.

Kaavoitus- ja rakennuslautakunta

Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan talousarviossa on varattu Kuntarekisteri- ja paikkatietojärjestelmän hankintaa varten 45.000 euroa. Järjestelmän myötä kehitetään toimintaa ja työskentelytapoja nykyaikaisemmaksi sekä tuotetaan ajantasaista ja luotettavaa aineistoa kunnan, sidosryhmien ja kuntalaisten tarpeisiin ja käyttöön. Järjestelmä mahdollistaa myös sähköisen palvelutarjonnan kehittämisen ja tehostamisen.

Metsäautotieverkoston kunnostamiseen on varattu 40.000 euroa. Metsäautotieverkon parantamisella kasvatetaan metsäomaisuuden välitöntä tuottoa. Laadukas tie-verkko mahdollistaa helpomman ja tuottavamman tavan tehdä toimenpiteitä metsässä, koska päästään helpommin käsiksi kohteisiin. Silloin mm. korjuu, varastointi ja puunajo helpottuvat.

Tekninen lautakunta

Teknisen lautakunnan talousarviossa on varattu 32.000 euroa ruokapalveluiden laitehankintoihin.

3.5 Vesihuollon investoinnit vuonna 2016

Laukaan vesilaitos yhtiöitetään 1.1.2016 alkaen kunnan 100 % omistamaksi tytäryhtiöksi. Näin ollen vesihuoltoa koskevien investointien rahoittaminen siirtyy perustettavan yhtiön vastuulle. Yhtiön perustamispäätöksen yhteydessä KV 25.5.2015 § 18 on päätetty, että yhdyskuntatekniikan rakentamisyksikkö jää edelleen kunnan toiminnaksi. Yhtiö tilaa vesihuoltoverkostojen rakentamispalvelut kunnalta, jolloin yhdyskuntatekniikan ja vesihuoltoverkoston rakentamista pystytään toteuttamaan yhtäaikaisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Vesihuoltoverkoston rakentamista varten vuoden 2016 talousarvioon on varattu 590.000 euroa ja vastaava määrä tuloksi, jonka kunta laskuttaa Laukaan Vesihuolto Oy:ltä.


Talousarvio 2016 97

3.6 Yhdyskuntatekniikan investoinnit vuonna 2016

Vuoden 2016 talousarviossa on varattu 2,7 miljoonaa euroa liikennealueiden, puistojen ja yleisten alueiden investointeihin. Taulukossa on esitetty alustava suunnitelma, jonka tekninen lautakunta täsmentää hallintosäännön mukaisesti käyttösuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2016 talousarvioon liikennealue ja puisto -investoinnit on yhdistetty yhdeksi määrärahaksi.

YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT 2016 2 678 000

LIIKENNEALUEET yhteensä: 2 388 000Kirkonkylä: 630 000

Kirkonkylän kevyen liikenteen väylät 15 000Pienet katukorjaukset 20 000Sadevesiviemärit 10 000Katujen kuivatuksien parantaminen 20 000Lypsytarhankujan päällystys 10 000Pelloskujan jatkaminen ja kevyen liikenteen väylä 90 000Pallotien saneeraus ja kevyen liikenteen väylä 50 000Arvidssonintien saneeraus 40 000Kantolan alue II 125 000Jokiniemenranta 40 000Rokkakankaantie 40 000Honkarinteenkatu 80 000Laajalahdentien kevyen liikenteen väylä 50 000Rinnetien saneeraus 5 000Pengertie, Juvosentie, sanaaraus ja päällystys 35 000

Vihtavuori: 170 000Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus 20 000Pienet katukorjaukset 20 000Sadevesiviemärit 10 000Katujen kuivatuksien parantaminen 20 000Ravitien saneeraus ja sadevesi 100 000

Leppävesi: 200 000Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus 20 000Otsontien loppuosa 50 000Pienet katukorjaukset 20 000Sadevesiviemärit 10 000Katujen kuivatuksien parantaminen 20 000Majajärventien kevyen liikenteen väylä 30 000Akselikatu, Rihlakuja 50 000

Lievestuore: 218 000Kevyen liikenteen väylät rakennus ja saneeraus 20 000Majajärventien kevyen liikenteen väylä 90 000Pienet katukorjaukset 20 000Sadevesiviemärit 20 000Lievestuoreen Liisan tie 68 000


Talousarvio 2016 98

Yhteiset: 270 000Viimeistelytyöt 10 000Päällystystyöt 100 000Aluevalaistus, erittelemätön 130 000Liikenneturvallisuuden parantaminen 30 000

Ely:n hankkeiden Laukaan osuudet: 900 000Kevyen liikenteen väylä Talonpojankatu - Laukkavirrantie (50 %) 250 000Kantolantien muutos kaduksi (50 %) 150 000Mt 637:n ja Keskustien kiertoliittymä (100 %) 500 000

PUISTOT JA MUUT YLEISET ALUEET yhteensä: 290 000Puistot ja muut viheralueet, koko kunta 20 000Kirkonkylän puistot 20 000Vihtavuoren puistot 20 000Leppäveden puistot 20 000Lievestuoreen puistot 20 000Laajalahden massa-altaat (Lievestuore) 50 000Vene- ja uimalaiturit, rannat 30 000Laukaan satama 80 000Maankaatopaikka 30 000


Talousarvio 2016 99

4 TULOSLASKELMAOSA

Tuloslaskelma TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018

Toimintatulot 26 742 071 27 140 270 24 874 500 0 0

Myyntitulot 11 699 581 11 460 070 8 791 240

Maksutulot 4 311 075 4 587 270 4 491 770

Tuet ja avustukset 2 455 949 1 936 220 2 171 750

Muut tulot 8 275 467 9 156 710 9 419 740

Toimintamenot 115 776 151 118 572 500 121 448 350 0 0

Henkilöstömenot 39 120 454 38 739 600 39 901 270

Palvelujen ostot 57 352 983 58 685 820 59 602 620

Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4 942 252 5 229 060 5 118 000

Avustukset 7 999 141 8 854 820 9 392 550

Muut menot 6 361 321 7 063 200 7 433 910

Toimintakate -89 034 080 -91 432 230 -96 573 850 -97 20 0 000 -98 200 000

Verotulot 61 025 804 64 750 000 66 000 000 67 060 000 68 270 000

Valtionosuudet 32 394 132 32 971 300 35 877 300 36 300 000 36 700 000

Rahoitustulot ja menot:

Korkotulot 149 154 230 000 610 000 600 000 590 000

Muut rahoitustulot 1 901 891 600 000 150 000 150 000 150 000

Korkomenot 119 247 150 000 300 000 500 000 700 000

Muut rahoitusmenot 257 607 250 000 10 000 10 000 10 000

Vuosikate 6 060 045 6 719 070 5 753 450 6 400 000 6 800 000

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 4 544 520 5 424 000 4 950 000 5 400 000 5 800 000

Lisäpoistot 2 100 000

Satunnaiset erät

Satunnaiset tulot 10 500 000

Tilikauden tulos 1 515 525 9 695 070 803 450 1 000 000 1 000 000

Kertynyt yli-/alijäämä -1 217 505 8 477 565 9 281 015 1 0 281 015 11 281 015

Kertynyt yli-/alijäämä €/asukas -65 450 488 537 584

Toimintatuotot % toimintakuluista 23 % 23 % 20 %

Vuosikate euroa/asukas 324 356 303 334 352

Vuosikate % poistoista 133,3 % 123,9 % 116,2 % 118,5 % 1 17,2 %

Asukasmäärä vuoden lopussa 18709 18859 19009 19159 19311


Talousarvio 2016 100

5 RAHOITUSOSA

Rahoituslaskelma TP 2014 TA/M 2015 TA 2016 TA 2017 TA 2018

Kunnan toiminta

Tulorahoitus

Vuosikate 6 060 045 6 719 070 5 753 450 6 400 000 6 800 000

Satunnaiset erät 10 500 000

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit 16 767 039 22 368 300 1 4 712 300 10 395 000 8 100 000

Rahoitusosuudet inv.menoihin 804 398 1 436 500 1 145 000 0 0

Käyttöom:n myyntituotot 74 945 8 105 000 635 000 675 000 675 000

Vars. toiminta ja investoinnit netto -9 827 651 4 392 270 -7 178 850 -3 320 000 -625 000

Rahoitustoiminta

Antolainauksen muutokset

Antolainojen lisäys -10 057 718 -15 265 000

Antolainojen vähennys 300 795 586 000 785 000 609 000 625 000

Lainakannan muutokset 21 293 693 7 601 700 6 393 850 2 711 000 0

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 608 000 6 400 150 2 711 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 307 -6 300 -6 300

Lyhytaikaisten lainojen muutos 21 300 000

Oman pääoman muutokset 2 685 000

Vaikutus maksuvalmiuteen 1 709 119 -30 0 0 0

Lainakanta 31.12. 69 018 921 76 620 621 83 014 471 85 7 25 471 85 725 471

Lainakanta euroa/asukas 3 689 4 063 4 367 4 474 4 439

Lainanhoitokate 49 44 20 14 11

Kassan riittävyys, pv 11 27 27

Investointien tulorahoitus % 38,0 % 32,1 % 42,4 % 61,6 % 84,0 %

talousarvio 2016 taloussuunnitelma 2017 - 2018laukaan kunta kunnanvaltuusto talousarvio 2016 5...

Documents