tasekirja 2015siirtynyt vuodelle 2016. pirkanmaan sairaanhoitopiirin, päijät-hämeen sosiaali- ja...

Tarkastuslautakunta 16.3.2016 ja Hallitus 16.3.2016

Valtuusto 8.6.2016

Tasekirja 2015

SISÄLLYSLUETTELO1 TOIMINTAKERTOMUS ................................................................................................................. 6

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ............................................................. 61.1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus toiminnasta ja tuloksesta ................................... 61.1.2 Sairaanhoitopiirin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ........................................ 71.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys .................................................................................. 121.1.4 Olennaiset muutokset sairaanhoitopiirin toiminnassa ja taloudessa ....................... 121.1.5 Sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden toteutuminen ........................................ 18

1.1.5.1 Operatiivinen tulosalue ................................................................................... 221.1.5.2 Konservatiivinen tulosalue .............................................................................. 281.1.5.3 Psykiatrian tulosalue ...................................................................................... 321.1.5.4 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue ......................................................... 371.1.5.5 Tukipalvelujen tulosalue ................................................................................. 42

1.1.6 Asiakkuusnäkökulma .............................................................................................. 461.1.7 Sairaanhoitopiirin henkilöstö ................................................................................... 461.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan

kehittymiseen vaikuttavista seikoista ...................................................................... 471.1.9 Ympäristötekijät ...................................................................................................... 48

1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä ............................... 521.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .............................................. 54

1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ........................................................................... 541.3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ..................................................................... 55

1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset .................................................................................... 571.4.1 Tase ja sen tunnusluvut ......................................................................................... 57

1.5 Kokonaistulot ja – menot ................................................................................................. 601.6 Konsernin toiminta ja talous ............................................................................................ 60

1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä .................................... 601.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus ................................................................................... 611.6.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut.................................................................... 61

1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet ............................. 66

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ........................................................................................... 672.1 Talousarvion toteutuminen .............................................................................................. 67

2.1.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ........................................................................... 672.1.2 Investointien toteutuminen...................................................................................... 702.1.3 Rahoitusosan toteutuminen .................................................................................... 74

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT ....................................................................................................... 753.1 Tuloslaskelma ................................................................................................................. 753.2 Rahoituslaskelma ............................................................................................................ 763.3 Tase ................................................................................................................................ 773.4 Konsernilaskelmat ........................................................................................................... 79

3.4.1 Konsernituloslaskelma ........................................................................................... 793.4.2 Konsernirahoituslaskelma ...................................................................................... 803.4.3 Konsernitase .......................................................................................................... 81

3.5 Kuntamaksut ................................................................................................................... 834 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ............................................................................................... 84

4.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................. 844.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ....................................................... 854.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ................................................................................. 874.4 Tasetta koskevat liitetiedot .............................................................................................. 89

4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ..................................................................... 894.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot ................................................................... 93

4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot........................................................................................ 96

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET .................................................................................................. 975.1 Apuvälinekeskusliikelaitoksen erillistilinpäätös ................................................................ 97

5.1.1 Apuvälinekeskusliikelaitoksen toimintakertomus .................................................... 97

5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu ....................................... 995.1.3 Apuvälinekeskusliikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut ........................ 1045.1.4 Apuvälinekeskusliikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot ......................................... 1105.1.5 Apuvälinekeskusliikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen .......................... 112

6 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA ....................................... 1147 APUVÄLINEKESKUSLIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS ..................... 1158 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS ....................................................................................... 1169 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ......................................................................................................... 116

6

1 TOIMINTAKERTOMUS

1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa1.1.1 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus toiminnasta ja tuloksesta

Sairaanhoitopiirin valtuuston vuodelle 2015 asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisestisaavutettu. Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä kasvoi maltillisesti. Hoitoon pääsy toteutui pää-sääntöisesti määräajoissa. Taloudelliset tavoitteet saavutettiin siten, että tilinpäätös osoittaa talous-arviota parempaa tulosta. Ylijäämää on kertymässä 2,3 milj. euroa talousarvion 1,4 milj. euron sijaan.Suurin poikkeama talousarvioon syntyi ulkopuolisilta sairaaloilta tehtyihin ostoihin, joihin varattumääräraha ylittyi yli 7 milj. eurolla. Terveydenhuoltolain mukaisen vapaan valinnan perusteella sai-raanhoitopiirimme alueelta hakeutui potilaita muualle hoitoon euromääräisesti mitattuna yli 5 milj.eurolla. Vastaavasti muista sairaanhoitopiireistä vapaan valinnan perusteella tulleiden potilaiden las-kutus oli n. 1 milj. euroa. Sairaanhoitopiirin talouden ja toiminnan kannalta ulkopuolisten sairaaloidenkäyttö heijastuu merkittävästi myös oman sairaalamme kustannuksiin ja resursointiin.

Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty rakenteellisia muutoksia. Vuoden 2015 aikanasairaanhoitopiiri on jatkanut neuvotteluja tukipalveluyhteistyöstä Hämeenlinnan kaupungin kanssa.Ravintopalvelut yhdistettiin syyskuussa 2015. Muut jäsenkunnat eivät toistaiseksi ole liittyneet tähänyhteistyöhön. Varasto-, logistiikka- ja hankintapalvelujen osalta on tavoitteena toimintojen ulkoista-minen kesäkuussa 2016. Päiväsairaalatoimintaa kehitettiin Hämeenlinnassa tavoitteena sen käyn-nistäminen aiempaa laajempana toimintana vuoden 2016 alussa. Eri erikoisaloilla on tehty sekä si-säisiä että ulkoisia kehittämisselvityksiä, joiden tuloksia hyödynnetään yksiköiden kehittämisessä.Lääkäreitä on palkattu myös ulkomailta helpottamaan osittaista lääkärivajausta, mm. radiologiassa.

Hallitus julkisti syksyllä 2015 suunnitelmansa itsehallintoalueiden muodostamiseksi ja sote-uudistuk-sen toteuttamiseksi vuoden 2019 alussa. Sekä valtakunnallinen valmistelu että maakunnallinen val-mistelu Hämeen liiton johdolla ovat käynnissä. Tavoitteena Kanta-Hämeessä on koko maakunnankattava integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöinen ja kustannustehokas palveluorga-nisaatio.

Yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa selvitettiin mm. sädehoitoyksikön perustamistaKanta-Hämeen keskussairaalan yhteyteen. Selvityksen perusteella päädyttiin siihen, että asia rat-kaistaan osana uuden sairaalan rakentamissuunnittelua tai vanhan sairaalan peruskorjausta. Yh-teistyössä Tampereen Sydänsairaalan kanssa on selvitetty Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sy-dänyksikön mahdollista liittämistä osaksi Sydänsairaalaa. Tältä osin valmistelu ja päätöksenteko onsiirtynyt vuodelle 2016.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiirin ja Kanta-Hämeen sairaanhoi-topiriin kesken on sovittu yhteisen sisäisen valvonnan yksikön käynnistämisestä vuonna 2016.

Vuoden 2015 aikana saavutettu hyvä talouden ja toiminnan tila luo hyvät edellytykset vuoden 2016haasteisiin vastaamiseen.

Hannu Juvonensairaanhoitopiirin johtaja

7

1.1.2 Sairaanhoitopiirin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Johtoryhmien kokoonpanot 31.12.2015

Sairaanhoitopiirin johtoryhmä

Isolauri Jouko, sairaanhoitopiirin johtaja, puheenjohtajaKarhu Seppo, talousjohtaja, tulosaluejohtaja, varapuheenjohtajaLuukko Miia, hallintojohtaja, sihteeriAlaluusua Petri, henkilöstöjohtajaHirvi Tiina, apulaisylilääkäri, RMKKaisla Päivi, pääluottamusmies, Tehy, henkilöstön edustajaKataja Jukka, ylilääkäri, tulosaluejohtajaKuusisto Hanna, ylilääkäriLeino Kirsi, hallintoylihoitajaPalomäki Ari, ylilääkäri, tulosaluejohtajaRanta Seppo, johtajaylilääkäriRossing Michael, kehittämis- ja viestintäpäällikköSaali Keijo, ylifyysikko, tulosaluejohtajaTorikka Antti, ylilääkäri, tulosaluejohtajaYoki Henri, vs. tietohallintojohtaja

Tulosalueiden johtoryhmät

Operatiivinen tulosalue

Kataja Jukka, ylilääkäri, tulosaluejohtaja, puheenjohtajaVainio Merja, ylilääkäri, naistentaudit ja synnytykset, tulosaluejohtajan varamiesOttman-Salminen Mirja, ylihoitaja, sihteeriEhrnrooth Miia, ylihammaslääkäri, suusairaudetHiltunen Osmo, ylilääkäri, ortopediaKokko Riitta, ylilääkäri, syöpätauditKuusanmäki Pekka, ylilääkäri, yleis- ja pehmytkudoskirurgiaKössi Jyrki, ylilääkäri, professori, yleis- ja pehmytkudoskirurgiaMetsälä Jaana, osastonhoitaja, kirurgiaPelto, Marja-Liisa, vs. osastonhoitaja, leikkaus- ja anestesiaTeppo Heikki, ylilääkäri, korva-, nenä- ja kurkkutauditVainio-Jylhä Elina, ylilääkäri, silmätaudit

8

Konservatiivinen tulosalue

Palomäki Ari, ylilääkäri, päivystysklinikka, tulosaluejohtaja, puheenjohtajaPatteri Eija, ylihoitaja, sihteeriHakala Kalle, ylilääkäri, endoskopiayksikkö, RMKHalonen Esa, ylilääkäri, fysiatriaHeinilä Outi, osastonhoitaja, osasto 4BHirvi Tiina, apulaisylilääkäri, sisätaudit, RMKHällberg Ville, apulaisylilääkäri, päivystyspoliklinikkaKomulainen Riitta, osastonylilääkäri, sisätaudit, RMKKuusisto Hanna, ylilääkäri, neurologiaLuoma Jukka, ylilääkäri, sisätauditPekonen Markku, ylilääkäri, keuhkosairaudetPietilä Kati, ylilääkäri, lastenneurologiaTomminen Arja, ylilääkäri, lastentauditVähävihu Katja, ylilääkäri, ihotaudit

Psykiatrian tulosalue

Torikka Antti, ylilääkäri, aikuispsykiatria, tulosaluejohtaja, puheenjohtajaTuominen Tiina, ylilääkäri, nuorisopsykiatria, tulosaluejohtajan varamiesRäty Leena, vs. tulosaluesihteeri, sihteeriHusso Tiina, sairaanhoitaja, aikuispsykiatria, henkilöstön edustajaIltanen Sari, vs. ylilääkäri, lastenpsykiatriaOinonen Ritva, johtava psykologiRitakallio Minna, ylihoitajaVaarnamo Ilpo, osastonylilääkäri, aikuispsykiatria, RMK

Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue

Saali Keijo, ylifyysikko, kliininen fysiologia, tulosaluejohtaja, puheenjohtajaKarikoski Riitta, ylilääkäri, patologia, tulosaluejohtajan varamiesUotila Erja, tulosaluesihteeri, sihteeriHeinonen Soili, henkilökunnan edustajaKoljonen Marja, vs. ylihoitajaKortelainen Seppo, ylilääkäri, röntgenKukkonen Petrus, yksikön johtaja, röntgenKukkonen Virpi, sihteerityön esimiesMyllyntausta Minna, sairaala-apteekkariOksanen Virpi, ylilääkäri, kliininen neurofysiologiaTerho Tiina, ylilääkäri, kliininen fysiologia

Tukipalvelujen tulosalue

Karhu Seppo, talousjohtaja, tulosaluejohtaja, puheenjohtajaLuukko Miia, hallintojohtaja, tulosaluejohtajan varamiesPohjavirta Terhi, controller, sihteeriAlaluusua Petri, henkilöstöjohtajaFriberg Tiia, suunnittelupäällikköHelenius Jaana, palvelupäällikköLahtinen Maire, pesulanhoitajaMyllymäki Tapani, vs. tekninen johtajaPynnönen Ville, materiaalipäällikköRossing Michael, kehittämis- ja viestintäpäällikköTiesmaa Leena, koulutuspäällikköVihersaari Tuula, ravitsemispäällikköYoki Henri, vs. tietohallintojohtaja

10

Kuntayhtymän toimielimet

VALTUUSTO, 31 jäsentä

Puheenjohtaja toimittaja Iisakki Kiemunki HämeenlinnaI varapuheenjohtaja agronomi Matti Puotila HattulaII varapuheenjohtaja talousmestari Seppo Kuparinen Loppi

Kunta Asukas-luku

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

31.12.2014Forssa 17 521 työterveyslääkäri Merja Augustin yrittäjä Jaana Lähteenkorva

hallintotieteiden maisteri Anita Joenpalo yrittäjä Kirsi Laine-Mäkiprofessori, fil.tri, val.tri Matti Luostari-nen

eläkeläinen Jorma Virtanen

Hattula 9 738 diplomi-insinööri Mari Monto työvoimaneuvoja Kimmo Kautiosairaanhoitaja Tuula Mäenpää toiminnanjohtaja Eveliina Hostilaagronomi Matti Puotila asianajaja Arto Viljanen

Hausjärvi 8 815 sairaanhoitaja Satu Hietanen eläkeläinen Esko Ihalainenyrittäjä Olli-Pekka Hynönen yrittäjä Marko Ruottuluokanopettaja Anu Juuri psykologi Päivi Pottonen

Humppila 2 440 maanviljelijä Lassi-Antti Haarala yrittäjä Ari Valtaterveyskeskusavustaja Marita Ketola lastenohjaaja, eläkeläinen Riitta

Nokkala

Hämeenlinna 67 976 toimittaja Iisakki Kiemunki virastomestari Pentti Nyholmkunnallisneuvos Reijo Saksa lehtori Pasi Lainepalvelutalon johtaja Heidi Sulander Henna Sorrieläinlääkäri Sara Syyrakki eläinlääkäri Leena Suojala

Janakkala 16 840 sähköasentaja Jorma Saarenpää yrittäjä Seppo Hauta-ahoyrittäjä, fysioterapeutti Teemu Saarinen yrittäjä Paula Vuoriopalveluohjaaja Mikko Viskari yliasentaja Markku Puhakainen

Jokioinen 5 516 osastonhoitaja Sirpa Larko tutkija Sanni Junnilaasentajakoneistaja, eläkeläinen PauliMyllyoja

työnjohtaja Sami Myllyoja

Loppi 8 291 sairaanhoitaja Sirpa Hopearuoho erityisluokanopettaja Sanna Kallelatalousmestari Seppo Kuparinen agrologi, maanviljelijä Asko Niemelähaastemies Harri Lahtinen pinnoittaja Helge Aspholm

Riihimäki 29 350 lähihoitaja Maarit Lindholm-Teräväinen suunnitteluinsinööri Arja Valo-Hell-sten

sairaanhoitaja Sanna Lukkari sairaanhoitaja Erja Hirviniemiopettaja Katri Riikonen toimittaja Senja Luomaherastuomari Riku Sutinen Reima Ojanen

Tammela 6 395 yrittäjä Elina Himberg lehtori Päivi Sotkamateriaalilogistikko Ville Pajunen puutarhuri Ismo Ojansuu

Ypäjä 2 468 huoltomies Jukka Aaltonen kirvesmies Pasi Kaunistolääkäri Eija Kara agronomi, opettaja Päivi Laine

YHTEENSÄ 175 350

Valtuusto kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli 28 asiaa. Sihteerinä toimi 10.6.2015 hallintojohtajaMarja-Riitta Paaso ja 9.12.2015 hallintojohtaja Miia Luukko.

11

HALLITUS, 11 jäsentä


Puheenjohtaja Tapio Vekka Hämeenlinna Helena Hirviniemi Hämeenlinnayrittäjä kunnallisneuvos

Varapuheenjohtaja Kari Kaistinen Riihimäki Hannu Salo Riihimäkitoimitusjohtaja koneteknikko

Jäsenet Tuula Forsblom Forssa Erja Poutiainen Janakkalasosionomi, sairaanhoitaja diakonissa

Kari Ilkkala Hämeenlinna Jari Mikkonen Riihimäkiyrittäjä hankevastaava

Rauno Kurki Janakkala Kalevi Ilmarinen Janakkalaliittosihteeri kunnallisneuvos

Pentti Mansikkamäki Forssa Seppo Viikari Tammelaterveyskeskuslääkäri eläkeläinen

Tuulikki Piikkilä Hämeenlinna Kari Allén Jokioinenerityisasiantuntija suunnittelija

Pirjo-Liisa Snellman-Tenhu-nen

Riihimäki Karoliina Saarikätilö

Loppi

eläkeläinen

Merja Taponen Janakkala Piia Hyyrynen Hattulafil.maisteri yksityinen perhepäivä-

hoitaja

Tiina Tuomistokotihoidonohjaaja

Forssa Erja Hirviniemisairaanhoitaja

Riihimäki

Tarja Vikman Hämeenlinna Leena Lehtimäki Hämeenlinnaeläkeläinen terveydenhoitaja

Hallitus kokoontui 12 kertaa ja käsitteli 220 asiaa. Sihteerinä toimi hallintojohtaja Marja-RiittaPaaso ajalla 1.1. – 29.7.2015 ja hallintojohtaja Miia Luukko ajalla 30.7. – 31.12.2015 (vs. hallinto-johtajana 30.7. – 31.8.2015).

12

TARKASTUSLAUTAKUNTA, 5 jäsentä


Puheenjohtaja Anita Joenpalo Forssa Kaisu Kotirinta Riihimäkihallintotieteiden mais-teri

lakiasiain sihteeri

Varapuheenjohtaja Reijo Saksa Hämeenlinna Pasi Laine Hämeenlinnakunnallisneuvos lehtori

Jäsenet Matti Hämäläinen Hattula Kalevi Rajala Hämeenlinnayrittäjä, markkinointi-päällikkö

Heikki Koskela Hämeenlinna Asko Niemelä Loppimaanviljelijä agrologi, maanviljelijä

Jaana Laine Hattula Aino Mikkonen Riihimäkiyrittäjä lähihoitaja

Tilintarkastajana toimii yhtymävaltuuston toimikaudella 2013 - 2016 BDO Audiator Oy vastuunalai-sena tilintarkastajanaan JHTT Minna Ainasvuori. Vastuunalainen tilintarkastaja toimi tarkastuslau-takunnan sihteerinä.

1.1.3 Yleinen taloudellinen kehitys

Kuntien taloudellinen tilanne on jatkuvasti kiristynyt ja tämä heijastuu suoraan myös sairaanhoitopii-rin toimintaan ja kuntien rahoitusmahdollisuuksiin. Sairaanhoitopiirissä talouden ongelmat ovat nä-kyneet konkreettisesti jatkuvana alijäämien kasvamisena, kunnes vuodesta 2015 alkaen on voitualoittaa alijäämien systemaattinen kattaminen. Sairaanhoitopiirin ja kuntien välisen talouden tasa-painottamissuunnitelman mukaan alijäämät tulevat katetuiksi vuonna 2018.

Kuntien ja sairaanhoitopiirin talouteen merkittävästi vaikuttavien kunta- ja sote -uudistuksen valmis-telu jatkui vaiherikkaasti edelleen vuonna 2015. Uudistuksen valtakunnallinen valmistelu jatkuu si-ten, että päätöksiä ja lakimuutoksia on tarkoitus tulla vuonna 2016. Uusien itsehallintoalueiden jauuden sote-järjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2019 alussa. Hämeen liiton johdollatapahtuu uudistusten maakunnallinen valmistelu.

Julkisen talouden arvioidaan pysyvän alijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka lisääntyy sekä nimel-lisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Hallitus on päättänyt valtion menoja vähentävistä jatuloja lisäävistä toimista hallitusohjelman ja kehyspäätösten yhteydessä. Tältä osin jatkosuunnitel-mia tehdään jatkuvasti siten, että ne asteittain kohentavat valtion rahoitusasemaa. Säästöjä on koh-distunut ja tulee kohdistumaan myös kuntiin. Myös kunnallistalouden ongelmista johtuen kunnat jou-tuvat itse tasapainottamaan talouttaan. Kaikki tämä vaikuttaa myös sairaanhoitopiiriin.

1.1.4 Olennaiset muutokset sairaanhoitopiirin toiminnassa ja taloudessa

Erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä ja avohoitopalvelujen saatavuus

Palvelujen kysyntä lähetteillä mitattuna vähentyi 7,3 % (lukumääräisesti 4 080) verrattuna edelliseenvuoteen. Oman sairaalan ulkopuolelta tulleiden tahojen lähetteet väheni 9,3 % ja oman sairaalanlähetteet lisääntyivät 2,6 %. Somaattisten erikoisalojen lähetteet vähentyivät 7,1 % ja psykiatrianerikoisalojen lähetteet vähentyivät 10,9 %.

13

Hoitojonot

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että potilaan hoidon tarpeen arviointi tarvittavine tutkimuksineen pi-tää tapahtua kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Laissa on säädetty, että kunta-laisen on päästävä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon viimeistään kuudessa kuukau-dessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa vastaavat aikarajat ovat kuusi viikkoa ja kolmekuukautta.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos antoi sairaanhoitopiireille marraskuussa 2012 erikoissairaanhoidonhoitoon pääsyä koskevat seurantaohjeet, jotka täyttävät terveydenhuoltolain vaatimukset. Ohjeissaon ensimmäistä kertaa määritelty hoidon tarpeen arvioinnin kirjaaminen ja seuranta. Sairaanhoito-piirissä annettiin ohjeistus uuden merkintätavan käyttöönotosta, ja merkintä Hoidon tarpeen arviointi,otettiin käyttöön 1.1.2013. Tietojärjestelmään Hoidon tarpeen arviointi saatiin THL:n ohjeistuksenmukaisesti tammikuussa 2015.

Vuoden lopussa hoidon tarpeen arviointiin odotti 323 kiireettömän tai kiireellisen hoidon potilasta.Heistä oli yli 3 kuukautta odottaneita 36 potilasta, mikä on 11 % kaikista odottavista. Hoitoa odottaviaoli 4 541, joista yli 6 kuukautta odottaneita oli 55, mikä on 1,2 % kaikista odottaneista. Lastenpsyki-atriassa yli 3 kk hoitoon pääsyä odottaneiden määrä oli 2,0 % (n=1).

Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kuntalaisen on päästävä lääketieteellisesti tarpeelliseksi todet-tuun erikoissairaanhoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspal-veluissa tarpeellinen hoito on järjestettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Kiireetön ja kii-reellinen hoito edellyttävät potilaan pääsyä hoitoon aikaisintaan neljän vuorokauden kuluessa. Alleneljän vuorokauden kuluessa hoitoa vaativat potilaat lasketaan päivystyspotilaiksi.

Hoidon saatavuuden parantaminen edelleen on yksi keskeisimmistä sairaanhoitopiirin tavoitteistalähitulevaisuudessa.

Päivystystoiminta

Yhteispäivystyksessä yhdistettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminta yhdeksiyksiköksi vuoden 2015 alusta. Erikoisalat akuuttilääketiede 15 E ja akuuttilääketiede 15 Y erottavattoiminnan tilastoissa. Hämeenlinnan päivystysklinikalla 2010 kesäkuussa käynnistyneet lattioidenkorjaustyöt saatiin valmiiksi, minkä seurauksena tarkkailuosaston vuodepaikkojen määrä saatiinnostettua täysimääräiseksi. Tämän seurauksena päivystyksen tarkkailuyksikön hoitojaksot lisääntyi-vät. Erikoissairaanhoidon käynnit vähenivät päivystysklinikalla 5,8 % vuoteen 2014 verrattuna.

Riihimäen seudun päivystys

Riihimäen seudun perusterveydenhuollon päivystyksen ja akuuttivuodeosastotoiminnan järjestämi-nen RYKSin tiloissa on vakiintunut. Päivystys on avoinna klo 08 – 22. Yöaikainen päivystys on kes-kitetty Hämeenlinnaan. Erikoissairaanhoidon päivystys Riihimäen yksikössä on lopetettu.

Keskussairaalan tuottamat palvelut

Avohoitokäynnit lisääntyivät sekä yleissairauksissa että psykiatriassa. Kokonaisuutena avohoito-käynnit lisääntyivät 11,9 %. Ensikäyntien määrä lisääntyi 2,0 % yleissairauksissa ja vähentyi 7,4 %psykiatriassa.

Yleissairauksissa avohoitokäyntejä yhtä potilasta kohden oli keskimäärin 3,9 käyntiä, ollen vuonna2014 3,8. Psykiatrian erikoisaloilla käyntien keskiarvo oli sama kuin vuotta aiemmin eli 13,1 käyntiäpotilasta kohden. Kesäajan toiminnan sulut ja supistukset olivat samaa suuruusluokkaa kuin edelli-senä vuonna.

14

Kaaviot: Lähetemäärien sekä avo- ja vuodeosastohoidon suoritteiden kehitys vuosina 2011 – 2015

Yleissairauksien vuodeosastohoidon hoitojaksot lisääntyivät 4,1 % ja suunnitetta ei ihan tavoitettu.Hoitopäivät vähenivät 1,6 % ja suunnitteesta vähän jäätiin. Psykiatrian osastohoidon hoitojaksot py-syivät samalla tasolla kuin edellisenä vuonna ja hoitopäivät vähentyivät 3,6 %. Toteutuneet hoitojak-sot sekä hoitopäivät jäivät suunnitteesta.

Taulukko: Keskeisten suoritteiden toteutus verrattuna suunnitteeseen sekä edellisen vuoden toteutukseen

Keskussairaalassa tehtiin yhteensä 11 357 leikkausta tai toimenpidettä, mikä on 6,2 % edellistävuotta vähemmän. Leikkauksia tehtiin yhteensä 10 081, mikä on 4,4 % edellistä vuotta vähemmän.Riihimäen yksikön leikkaustoimintaa pysyi edellisen vuoden tasolla. Silmäkirurgian leikkaukset vä-henivät 6,9 %. Päiväkirurgiassa tehtyjen leikkausten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta 11,6 %.Päivystysleikkausten osuus leikkaussalitoimenpiteistä oli 43,9 %. Laboratoriotutkimusten (kliininenfysiologia, isotoopit ja kliininen neurofysiologia) suunnitteet ylittyivät ja tutkimuksia tehtiin enemmänkuin edellisenä vuonna. Radiologian tutkimusmäärät vähentyivät hieman Hämeenlinnan yksikössäja lisääntyivät Riihimäen yksikössä. Yhteensä radiologiset tutkimusmäärät lisääntyivät 3,3 %.

Toteutus Sunnite Tot % Lkm %

YleissairaudetPoliklinikkakäynnit 201 455 206 487 97,6 27 211 15,6Hoitopäivät 75 114 78 385 95,8 -2 797 -1,6Hoitojaksot 25 324 26 997 93,8 998 4,1

PsykiatriaPkl-käynnit ja pv-os hpv 50 949 44 845 113,6 2 870 6,0Hoitopäivät 19 990 20 918 95,6 -1 747 -3,6Hoitojaksot 911 1 050 86,8 -60 -0,1Jatkohoidon odotus- kuntalaskutetut hoitopäivät 172 22 14,7

Suoritteet 1.1. - 31.12.2015 Muutos 2014/2015

15

Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon odottavien potilaiden hoitopäivät ja niistä aiheutuva kuntalasku-tus vähenivät Hämeenlinnan seutukunnissa, mutta lisääntyivät Riihimäen seutukunnasta. Erikseenlaskutettavia hoitopäiviä kertyi kokonaisuudessaan 172, mikä on 14,7 % edellistä vuotta enemmän.

Keskussairaalassa oli synnytyksiä 1 442. Määrä on vähentynyt viime vuodesta 11,0 %. Lapsia syntyi1 459, kaksossynnytyksiä oli 1,2 % synnytyksistä. Synnyttäjistä kivunlievityksenä epiduraalipuudu-tuksen sai 48 % ja pudendaalipuudutuksen 64 %. Keisarileikkauksia tehtiin 16,3 %:lle synnyttäjistäja imukuppiin päätyi 8,3 % synnytyksistä. Sairaanhoitopiirin ulkopuolisia synnyttäjiä oli 124.

Sairaanhoitopiirin Strategia 2015 – 2016

Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 strategia-asiakirjan vuosille 2015 – 2016.Strategia perustuu syksyllä 2013 järjestettyyn henkilöstön kehittämiskyselyyn. Strategian tärkeimmätarvot ovat vastuullisuus ja kilpailukykyisyys joita tuetaan yhteistyön, asiakaspalvelun ja taloudenkautta.

Strategiaan on valittu kymmenen teemaa, joiden avulla tavoitellaan osaavaa asiakaslähtöistä sai-raalaa, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia ja korkealaatuisia palveluja. Teemat ovat Potilas ensin, Järke-vät puitteet, Akuuttisairaala, Päiväsairaala, Osaaminen, Läsnäolo ja avoimuus, Ennakointi, Kump-panuus, Talous ja Työnantajakuva.

Vuoden 2015 keskeisenä kehittämisen kohteena oli Potilas ensin –ajattelu. Tästä teemasta järjes-tettiin iltapäivän mittaiset koulutustilaisuudet sairaanhoitopiirin kaikille esimiestehtävissä toimivillehenkilöille. Koulutusten jälkeen aihetta työstettiin moniammatillisesta lähtökohdasta kaikissa yksi-köissä. Myös potilastyytyväisyyden mittausta laajennettiin ja syksyn 2015 aikana myös saatiin varsinrohkaisevia tuloksia potilastyytyväisyyden hyvästä kehityksestä.

Akuuttisairaala – Päiväsairaala –aihepiiriä kehitettiin toteuttamalla kirurgisen toiminnan auditointi.Auditoinnin tulosten perusteella leikkaustoiminnan sujuvuutta kehittämään perustettiin erillinen pro-jekti syksyllä 2015. Samaa teemaa edustaa myös syksyllä 2015 käynnistetty projekti Päiväsairaala-toiminnan laajentamiseksi Hämeenlinnassa. Tämän projektin tuloksena yksi vuodeosasto muute-taan kokonaan päiväsairaalakäyttöön. Samalla henkilötyöpanosta vapautuu kolmivuorotyöstä.

Radiologisen toiminnan kehittäminen on ollut yksi vuoden 2015 painopisteitä. Yksikön johtamisra-kennetta muutettiin HUS Kuvantamisen kanssa solmitun sopimuksen myötä. Sopimuksella yksik-köön hankittiin HUS Kuvantamisen palkkaama päätoiminen yksikön johtaja, jolle kuuluu vastuu yk-sikön toiminnasta ja taloudesta. Järjestelyn myötä yksikköön saatiin myös ylilääkäri, joka vastaa toi-minnan lääketieteellisesti laadusta. Kuvantamisyksikön lääkärihenkilöstöä kyettiin merkittävästi vah-vistamaan rekrytoimalla kahden yrityksen kautta ulkomaalaista lääkärityövoimaa kahden vuodenmääräaikaisin työsopimuksin.

Silmätautien yksikössä toteutettiin myös auditointi, jonka tuloksena hoitajien ja lääkärien työnjakoaon kehitetty, tilojen käyttöä tehostettu ja pyritty potilasvirtauksen tehokkaampaan ohjaukseen. Las-tenpsykiatrian yksikössä v. 2014 toteutetun auditoinnin tuloksia on hyödynnetty. Aiemmin kertynyttäpotilasruuhkaa on pyritty kehittämään ohjaamalla yksikköön jonkin verran lisäresursseja ja pyrki-mällä toiminnan järjestelmälliseen kehittämiseen.

Terveydenhuoltolaki siirsi ensihoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuden ja vastuun sairaanhoitopii-rien tehtäväksi 1.1.2013 lukien. Lain mukaan ensihoitopalvelun tulee kattaa koko sairaanhoitopiirinalue ja olla väestön näkökulmasta järjestetty siten, että ensihoidon palvelut ovat alueen väestönsaatavilla tasapuolisesti. Koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoito on järjestetty palvelutasopäätök-sen laajuisesti 1.10.2012 alkaen. Käytännön toiminnasta huolehtii sopimusperusteisesti Kanta-Hä-meen pelastuslaitos. Erva-tasoisesta pelastustoiminnasta ml. pelastushelikopteritoiminta, vastaaPSHP:n ensihoitokeskus.

16

Erva-yhteistyö

Sairaanhoitopiirin hyväksyttyyn Strategia 2015-asiakirjaan sisältyi muiden erva-alueen sairaanhoito-piirien kanssa hyväksytyn alueellisen strategian keskeiset tavoitteet. Sairaanhoitopiirin ja Pirkan-maan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueyhteistyö jatkui kertomusvuonna. Kanta-Hämeen sairaan-hoitopiiri liittyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusohjausjärjestelmään siten, että palvelusopimusvuodelle 2016 neuvoteltiin ja allekirjoitettiin syksyn 2015 aikana.

UNA- ja yhteinen Effica hankkeet

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri lähti mukaan UNA-hankkeeseen, jolla tuotetaan vaatimusmääritte-lyt tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointitietojärjestelmää varten kesään 2016 men-nessä. Kanta-Hämeen yhteisen Effica kannan selvitystyö viimeisteltiin ja hanke tuotiin johdolle pää-töksentekoon.

Potilaan vapaa hoitopaikan valinta

Terveydenhuoltolain mukainen potilaan vapaa hoitopaikan valinta on lisännyt potilaiden hakeutu-mista sairaanhoitopiirin ulkopuolisiin sairaaloihin. Ulkopuolisten sairaaloiden käytön vähentämiseksikäynnistettiin kesällä 2015 systemaattinen toimintaohjelma. Vapaan hoitopaikan valinnan perus-teella muihin sairaaloihin hoitoon hakeutuneiden potilaiden määrä ja kustannukset jatkoivat voima-kasta vuonna 2014 alkanutta kasvua. Vuoden 2015 aikana oli myös aiempaa merkittävästi enem-män monimutkaisia ja erittäin kalliita hoitoja muissa sairaaloissa tarvinneita potilaita. Ulkopuolistensairaaloiden laskutuksen tarkastamiseen on jouduttu kiinnittämään entistä enemmän huomiota. Pir-kanmaan sairaanhoitopiirin kanssa on järjestetty kaikki PSHP:n toimialat käsittävä neuvottelusarja,jonka puitteissa pyrittiin sopimaan lähettämis- ja laskutuskäytännöistä. Sairaanhoitopiiri myös päivittiForssan seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa tehdyt sopimukset ja samassa yhteydessä päivi-tettiin ohjeet potilaiden lähettämisestä Forssasta hoitoon Kanta-Hämeen keskussairaalaan ja muihinsairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirin tunnettuuden lisäämiseksi on lisätty näkyvyyttä julkisissatiedotusvälineissä. Sairaanhoitopiiriin on myös hakeutunut potilaita piirin ulkopuolelta.

Materiaalihallinnon ja välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä

Päätettiin hankkia uusi materiaalihallinnon ja välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmä. Järjestel-mien käyttöönottoa valmisteltiin siten, että ne otetaan käyttöön vuonna 2016.

Taloushallinnon palvelut

Taloushallinnon tietojärjestelmistä merkittävä osa on ulkoistettu KuntaPro Oy:lle. Potilaslaskutus japerintä on ulkoistettu Lindorff Oy:lle. Vuoden 2015 aikana taloushallinnossa kehitettiin erityisesti kus-tannuslaskentaa. Yksikkökohtaista kustannuslaskentaa laajennettiin entisestään. Sairaanhoitopiirinkustannuslaskentajärjestelmiä edelleen kehitettiin ja laajennettiin yhteistyössä Datawell Oy:nkanssa. Uusina tietoteknisinä järjestelminä kehitettiin edelleen Yhteisölaskutusta, jolla toteutetaanannettujen hoitopalveluiden laskutus (kunnat, sairaanhoitopiirit, vakuutusyhtiöt). Myös Vakiorapor-tointia kehitettiin edelleen. Vakioraportoinnilla erityisesti lääkärikunta saa raportteja potilashoitoonliittyvistä kustannuksista, suoritteista ja muista tuloksista. Drg:n käyttöä ja soveltamista laajennettiinedelleen.

Yhteistyössä KuntaPron kanssa aloitettiin taloushallinnon järjestelmien vaihtaminen uusiin Kuntax-järjestelmiin, kirjanpito- ja reskontrajärjestelmät uusitaan. Lisäksi valmisteltiin taloussuunnittelu- jaseurantajärjestelmän vaihtamista vuoden 2016 alusta.

17

Talous

Kuntayhtymän toimintakulut olivat noin 205 milj. euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodestarunsaat 2 %. Toimintakulut sisältävät myös ensihoidon, joka tuli sairaanhoitopiirin järjestettäväksivuonna 2012 ja täysimääräisenä vuonna 2013. Suurista kulueristä palkat vähenivät yli 2 %, henki-lösivukulut vähenivät noin 1 %, hoito ulkopuolisissa sairaaloissa kasvoi 17 %, atk-kustannukset kas-voivat yli 10 %, laboratoriopalvelujen ja verituotteiden ostokulut kasvoivat yli 2 %.

Suurin poikkeama talousarvioon verrattuna syntyi ulkopuolisista sairaaloista, joista ostot ylittivät ta-lousarvion yli 7 milj. eurolla. Merkittävänä tekijänä kasvuun olivat ns. vapaat hakeutujat, joista syntyikuluja yli 5 milj. euroa. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä vapaiden hakeutujien laskutus oli n. 1milj. euroa. Yliopistosairaaloissa oli myös hoidettavana poikkeuksellisen paljon erittäin kalliita poti-laita.

Talousarvio oli rakennettu siten, että ravintohuolto hoidettaisiin omana toimintana koko kalenterivuo-den ajan. Se kuitenkin ulkoistettiin syyskuun alusta alkaen ja tästä johtuen mm. palkka- ja tarvike-menoja säästyi, mutta toisaalta palvelujen ostot kasvoivat.

Sairaanhoitopiirin ylijäämä vuonna 2015 on n. 2,3 milj. euroa. Talousarviossa ylijäämä oli 1,4 milj.euroa. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä oli 25,5 milj. euroa, vuoden 2015 tilin-päätöksessä tämä tulee olemaan runsaat 23 milj. euroa.

Investointimenot olivat yhteensä 10,7 milj. euroa, josta Apuvälinekeskuksen osuus 1,0 milj. euroa.Edellisen vuoden vastaava luku oli 13,1 milj. euroa. Uutta lainaa otettiin 9 milj. euroa. Vuoden lo-pussa kuntayhtymällä oli pitkäaikaista lainaa 40 milj. euroa.

Sairaanhoitopiirin taloudellisesta tilanteesta johtuen myös kassatilanne on ollut heikko, mutta paran-tunut vähitellen. Koko vuoden 2015 on kassa ollut miinuksella. Sairaanhoitopiirin käyttötilillä alen-nettiin limiittiä 20 milj. euroon.

Kuntayhtymän poistot olivat noin 9,2 milj. euroa.

Sairaanhoitopiiri ja kunnat ovat yhteisesti sopineet alijäämän kattamisohjelman, jonka mukaan ali-jäämät tulevat katetuiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Alijäämien kattaminen aloitettiin vuonna2015, jolloin budjetti oli laadittu 1,4 milj. euroa ylijäämäiseksi, tilinpäätös oli 2,3 milj. euroa ylijäämäi-nen. Vuoden 2016 budjetissa ylijäämä on 4,8 milj. euroa. Tämän jälkeen ylijäämät kasvavat edelleenreilusti vuosittain.

18

1.1.5 Sairaanhoitopiirin strategisten tavoitteiden toteutuminen

Avaintuloksetsuunnitelmakau-della

Mittarit /miten mitataan

Tavoitteet ja toiminta-suunnitelma 2015

Sanallinen arviointitoteutuksesta

Asiakasnäkökulma

Vähintään 90 %asiakkaista antaasairaanhoitopiirillearvosanaksi ≥ 8,asteikolla (4 – 10).

Potilas/ asiakas tu-lee hoidettua oike-aan aikaan ja oike-assa paikassa.

Potilasturvallisuu-den edistäminen.

AsiakaspalauteHappy or Not –laitteentiedot

Hoidon saatavuudenseurantahoidon tarpeen arviointihoitoon pääsy kiireettö-mässä hoidossa. hoi-toon pääsy kiireelli-sessä hoidossa

Palvelun laatu asiak-kaan kokemana (asia-kaskysely) Happy orNot –laitteen tiedot,potilasvahinkoilmoituk-set, HaiPro ja GTT in-fektiotilastot.

Vähintään 90 % asiak-kaista arvioi sairaanhoi-topiirin paremmaksi kuin8 (asteikolla 4-10).

Asiakaspalautetta kerä-tään ja tuloksia hyödyn-netään toiminnan kehit-tämisessä.

Potilas/ asiakas saa hoi-don vähintään lain sää-tämässä ajassa. Hoidon-varausjärjestelmää kehi-tetään.

Toiminnan muutoksiatehdään asiakaspalaut-teen, ohjelmien ja ilmoi-tusten systemaattisenkäsittelyn ja hyödyntämi-sen kautta.

Potilasohjeiden tarkista-minen ja päivittäminensuunnitelmallisesti.

Nopeat ja toimintaa pal-velevat raportointi- ja toi-minnanohjausjärjestel-mät.

Konservatiivisella to-teutunut: 91,6 %,operatiivisella tulosoli 77,7 %.

Palautteet kerätäänja käsitellään perin-teisesti säännöllisestimm. klinikoidenosasto-kokouksissaja henkilöstöryh-missä. Kehitysmah-dollisuudet hyödyn-netään käytännöntoiminnassa.

Hoidon saatavuustoteutuu lain edellyt-tämissä määrä-ajoissa. Suoritteitaseurataan ja rapor-toidaan kuukausit-tain. Hoidonvaraustaon kehitetty ja se ontoteutettu osalla eri-koisaloja.

Prosessinäkökulma

Hoitoprosessien jatoimintaprosessientoimivuus.Hoidon sisällöllinenkehittäminen ja ar-viointi sekä työnja-osta sopiminen eritoimintayksiköiden

AsiakastyytyväisyysYhteistyö klinikoiden jakliinisten yksiköiden vä-lillä. Alueellinen yhteis-työ. Verkostoituminen.Näyttöön perustuvatprosessit ja hoitomallit.Hoitojaksot ja -ajat

LYHKI-kirurgian muutta-minen päiväkirurgiaksi.Sairaanhoitopiirin tilojen(erityisesti Riihimäen yk-sikön tilojen) hyödyntä-minen mm. henkilökun-nan liikkuvuutta lisää-mällä.

Yleiskirurgian osaltajnkv muutettu PÄIKI–kirurgiaksi (kilpirau-haskirurgia, rintarau-haskirurgia). Kotiut-tamismahdollisuusad klo 21 lisännytPÄIKI –kirurgiaa.

19

välillä. Potilas en-sin ajattelu.

Sote-uudistukseenvalmistautuminen

poliklinikkakäyntienmäärä (ensikäynnit, jäl-kipoliklinikkakäynnit)Toimenpideluvut, lähet-teet.

Itsearviointi

Potilaat saavat korkeata-soista hoitoa hoitopai-kasta riippumatta. Poti-laat hoidetaan tarkoituk-senmukaisessa hoitopai-kassa.

Kaikessa toiminnassanäkyy potilaan huomioi-minen.

Yhteistoiminta yksiköi-den sisällä, yksiköidenvälillä, tulosalueiden si-sällä, tulosalueiden vä-lillä ja sairaanhoitopii-ristä ulospäin erilaisiinsidosryhmiin on vuoro-vaikutteista ja toimivaa.

Laatujärjestelmät ovatosa toiminnan kehittä-mistä.

Tukipalvelujen proses-sien ja rakenteiden sel-vittäminen ja kehittämi-nen uuden sote-järjestel-män vaatimusten mu-kaiseksi.

Yön-yli-yksikön toi-minnan suunnitteluja pilotointi tehty2015. Toiminta käyn-nistynyt 1/2016

Jatkuvan kehittämi-sen mallia käytetäänprosessien kohenta-miseksi.

Potilaiden hoito onnäyttöön perustuvaa,tietoon tukeutuvaasekä käypähoitosuo-situsten mukaista.Potilaiden hoitopro-sesseja on päivitettyja tehostettu.

Yhteistyötä kehite-tään ja parannetaanedelleen eri sidos-ryhmien välillä. Ope-ratiivisen ja konser-vatiivisen tulosalu-een yhteinen päivä-sairaalasuunnittelu jatoteutus. Hoitoasuunnattu polikliini-sempään suuntaan.Laatudokumentitajan tasalla.

Sote-uudistuksenvalmistelu maakun-taliiton johdolla.Tukipalveluissa sel-vitetty prosesseja jarakenteita, mm. ra-vintohuollon, teknis-ten palveluiden, va-rasto-, logistiikka jahankintapalvelujensekä it –palvelujenosalta. Yhteisen Ef-fica-kannan esival-mistelu toteutettu2015.

20

Henkilöstönäkökulma

Työhyvinvoinninedistäminen (sai-raanhoitopiirinhenkilöstöohjelma).

Henkilöstön osaa-misen ylläpitämi-nen ja kehittämi-nen.

Työvoiman saata-vuus, optimaalinenhenkilöstömäärä

Työhyvinvointitutkimuk-sen tulokset, sairaus-poissaolot

Kehityskeskustelut,koulutuspäivät/ henkilö,osaamisen arviointi

Lähtökyselyt,Opiskelijapalaute, hen-kilöstöraportit

Yksiköt, tulosalueet laati-vat työhyvinvointisuunni-telmat ja toteuttavatniitä.

Vahvistetaan henkilö-kunnan monipuolistaosaamista. koulutus-suunnitelmien laadinta jatoteutumisen seuranta.Koulutussuunnitelma pe-rustuu osaamisen arvi-ointiin ja kehityskeskus-teluihin.Henkilökunnan ammatti-taitoa pidetään yllä ja ke-hitetään koulutusta lisää-mällä ja hyvällä perehdy-tyksellä.Vahvistetaan erityis-osaamista vaativaa am-mattitaitoa.Opiskelijamyönteinen il-mapiiri, kehitetään opis-kelijoiden arviointia

Ostopalveluiden vähen-täminen.Resurssit ovat riittävät jane ovat oikein kohden-nettuja. Henkilöstönmäärää tarkastellaanosana palvelujen uudel-leenjärjestelyä.

.

Työhyvinvointitutki-muksen tulokset onläpikäyty ja laadittuhavaittujen kehittä-miskohteiden perus-teella työhyvinvointi-suunnnitelmat.

Koulutuksiin osallis-tuminen on toteutu-nut hyvin. Perehdy-tystä tulee edelleenkehittää. Työkiertoatoteutettu pääsään-töisesti hyvin koke-muksin.

Opiskelijoiden oh-jaus on asiantunte-vaa ja toimivaa.Opiskelija-arvioinnintietoja hyödynnetty jatoimintaa kehitettysen pohjalta.

Kehityskeskustelui-den kattavuutta tuleeparantaa edelleen.Kehityskeskustelujenvaikuttavuutta tuleemyös kehittää.

Lähtökyselyihin onvastattu ja tuloksiaon raportoitu johto-ryhmälle.

Vaikeutettu rekry-tointimenettely edel-leen käytössä. Hen-kilötyövuosien määrävähentynyt useillakymmenillä.

Talousnäkökulma

Talouden tasa-paino.

OstopalvelutHenkilöstömenotLääkekulutAineet ja tarvikkeet

Talousarvion toteutu-mista seurataan sään-nöllisesti ja tehdään tar-vittavia korjaustoimia,mikäli tasapaino ei to-teudu.

Taloutta on seurattusystemaattisesti. Ta-lousarvio toteutui tu-loksen osalta, sa-moin talouden tasa-painottamisohjelma.

Talousarvio ylittyi eri-tyisesti ulkopuolisten

21

Toiminnan tehok-kuuden paranemi-nen, tuottavuus/vaikuttavuus.

SuoritteetHoitoajatKuormitusprosentti

Kustannustietoisuudenlisääminen. Kustannus-laskennan hyödyntämi-nen.

Toiminnan tehokkuu-desta huolehtiminen,hoidon tavoitteet onmääritelty selkeästi.

Henkilöstöresurssien tar-koituksenmukainenkäyttö.

sairaaloiden ja poti-lasvakuutusmaksunosalta, mutta ylityk-set saatiin katettuapääasiassa omai-suuden myyntivoi-toilla ja henkilöstöku-lujen säästöillä.

Toimintakulujen seu-rantaa ja raportointiatehdään kuukausit-tain. Yksikkökohtai-sia kustannuslasken-toja on päivitetty jatehty uusia.

22

1.1.5.1 Operatiivinen tulosalue

Tulosaluejohtaja Jukka Kataja

Asiakasnäkökulma

Hoitotakuun toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevilla henkilöstöresursseilla jatalousarvioon varatuilla edellistä vuotta pienemmillä määrärahoilla olivat vuoden 2015 aikana ope-ratiivisen tulosalueen merkittävin toiminnallinen haaste.

Vuonna 2015 keskussairaalan ortopedian, urologian, silmätautien ja syöpätautien poliklinikan lähe-tejonoja ei kyetty käsittelemään määräajassa normaalityönä. Erityisesti ortopedian ja silmätautienerikoisaloilla jouduttiin tekemään elektiivisen päivätyön lisäksi poliklinikkatoimintaa lisätyönä kokovuoden ajan. Lisätyötä oli tehtävä merkittävästi myös urologiassa ja jonkin verran verisuonikirurgi-assa. Lisäksi plastiikkakirurgiassa käytettiin ajoittain ulkopuolista konsulttilääkäriä. Vaikka ortope-dian poliklinikalla tehtiin myös lisätyötä, ei lisääntyneeseen kysyntään kyetty kuitenkaan täysin vas-taamaan. Ortopedian suppean erikoisalan lähetejonon hoitamiseen jouduttiin käyttämään sairaalanulkopuolisia ortopedeja (selkäortopedit ja käsikirurgi). Urologiassa tarvittiin edelleen myös ulkopuo-lisen urologin työpanosta, koska kolmannen urologin rekrytointi keskussairaalaan oli tuloksekasvasta loppusyksyllä. Muun pehmytkudoskirurgian lähetejono voitiin hoitaa normaalina työaikana.Sen sijaan suusairauksien erikoisalalla lähetteiden jonotilanne oli koko vuoden hyvin hallinnassa.Suusairauksien hoitotakuuseen kuuluvat leikkaukset kyettiin myös hoitamaan pääosin hyvin omanatyönä.

Vuoden 2015 aikana operatiivisen tulosalueen leikkausjonot olivat plastiikkakirurgian rintareduk-tioplastioita lukuun ottamatta hyvin hoitotakuussa. Näin ollen tulosalueella tehtiin lisätyöleikkauksiaenää ainoastaan plastiikkakirurgiassa, jonka rintareduktioplastioita tehtiin omalla henkilökunnallatarkasteluvuonna lisätyönä reilut 20 potilasta. Lisäksi erityisosaamista vaativia selkärangan tukileik-kauksia operoitiin konsultoivien selkäortopedien toimesta useampana päivänä vuoden aikana.Vaikka korva-, nenä- ja kurkkutautien audiologian kuulokojejono oli 2015 edelleen mittava, kaikkisovitukset voitiin tehdä yksikössä omana työnä. Toiminta vaati kuulontutkijoilta edelleen lisätyötä.

Prosessinäkökulma

Vuonna 2015 operatiivisen tulosalueen päätavoitteena oli toteuttaa entistä taloudellisemmin hoidonsaatavuus hoitotakuulain aikarajoissa erityisesti leikkausjonoissa myös syksyllä kesälomakaudensupistusten ja sulkujen jälkeen. Tässä onnistuttiinkin varsin hyvin, koska leikkaustoiminnan supis-tusaika pidettiin aiemman kesäkauden mallin mukaan maltillisen mittaisena Hämeenlinnan leikkaus-osastolla. Myös päiväkirurgia toimi kaiken aikaa yhtä keskikesän viikkoa lukuun ottamatta joko Hä-meenlinnan tai Riihimäen yksikössä. Keskikesän päivystysvoittoisessa leikkaustoiminnassa onnis-tuttiin myös hyvin, koska elektiivinen leikkaustoiminta vähennettiin tuolloin minimiin. Näin toimimallakirurgian vuodeosastotoimintaa voitiin myös tehostaa ja pienentää potilaspaikkojen määrää 20:llä,sulkemalla yhden kirurgisen vuodeosaston vuodepaikoista 20 sairaansijaa neljän viikon ajaksi. Myössynnytys- ja naistentautien vuodeosaston potilaspaikkoja vähennettiin viiden sairaansijan verran.

Operatiivisen toiminnan tehostamiseksi yksiköiden toimintaprosesseja kehitettiin edelleen ja niitämyös kevennettiin. Alkuvuonna 2015 laadittujen kehittämissuunnitelmien mukaan tulosalueen ope-ratiivista toimintaa onnistuttiin kehittämään usealla eri tavalla. Alkuvaiheessa keväällä voitiin mm.yksinkertaistaa gastroenterologisen kirurgian operoitujen komplisoitumattomien umpisuolen lisäk-keen tulehduspotilaiden hoitopolkua. Keväällä suoritetussa pilotissa leikkauspotilaat siirrettiin leik-kauksen jälkeen heräämöstä takaisin päivystysklinikkaan, josta heidät sitten seuraavana päivänäkotiutettiin ongelmitta. Näin vältettiin siirto vuodeosastohoitoon leikkauksen jälkeen ja säästettiinkustannuksissa. Vuoden mittaan käytäntö vakiinnutettiin koskemaan kaikkia komplisoitumattomiaappendikektomia–potilaita. Lisäksi ostopalvelukustannusten vähentämiseksi laparoskooppisen 3D–kirurgian ensimmäiset eturauhasen totaalipoistoleikkaukset suoritettiin alkukesällä. Urologian ta-voitteena on jatkossa vakiinnuttaa menetelmä.

23

Toisena merkittävänä operatiivisen leikkaustoiminnan kehittämiskohtana oli Hämeenlinnan päiväki-rurgian yksikön yön-yli-yksikön pilotti. Se toteutettiin kahteen otteeseen, kerran keväällä ja toistami-seen laajempana loppusyksyllä. Onnistuneen pilotin seurauksena tammikuussa 2016 voitiinkin lo-pulta aloittaa kaikkien erikoisalojen lyhytjälkihoitoiseen päiväkirurgiaan soveltuvien leikkauspotilai-den valvonta päiväkirurgian heräämössä seuraavaan aamuun saakka. Näin ollen kaikki kyseiseenleikkauksen jälkivalvontaan soveltuvat potilaat hoidetaan jatkossa maanantaista perjantaiaamuunleikkauksen jälkeen päiväkirurgian tiloissa eikä heitä enää siirretä välittömään leikkauksen jälkeiseenhoitoon vuodeosastolle. Lisäämällä jatkossa lyhytjälkihoitoista kirurgiaa voidaan säästää merkittä-västi vuodeosastopäivissä ja hoitokustannuksissa.

Operatiivinen tulosalue oli vuonna 2015 mukana kehittämässä Hämeenlinnan yksikön päiväsairaa-lan toimintaa. Kesällä suunnitellusta päiväsairaalan toiminnasta tehtiin onnistunut pilotti ja syksyllätoimintasuunnitelmia vietiin määrätietoisesti eteenpäin konservatiivisen tulosalueen kanssa. Kehit-tämällä ja laajentamalla samalla lisäksi lyhytjälkihoitoista kirurgiaa kirurgian vuodeosasto 4A:n arki-päivinä toiminut sairaanhoitajien yövuoro voitiin lopettaa 9.10.2015.

Avohoidon lisäämistä jatkettiin aktiivisesti erityisesti naistentautien ja KNK -tautien erikoisaloilla. Hoi-toon pääsyä nopeutettiin toteuttamalla jonottamatta hoitoon –metodia ja antamalla näin ollen rutiinistikaikille potilaille hoitopäätöksen jälkeen toimenpideaika. Lisäksi molempien erikoisalojen pienempiäleikkaustoimenpiteitä siirrettiin päiväkirurgian yksiköstä poliklinikalla tehtäviksi. Myös leikkausten jo-noprosessia kehitettiin edelleen keskittämällä hoidonvaraajien työtä Hämeenlinnassa yhteen yksik-köön. Lisäksi tulosalueen päivystysleikkaustoimintaa sujuvoitettiin edelleen kehittämällä päivystys-leikkauspotilaan hoitoprosessia. Tavoitteeksi vakiinnutettiin se, että päivystysleikkauksia tehtiin nor-maalina työaikana mahdollisimman paljon ja tehokkaasti pitämällä isolla leikkausosastolla käytössämahdollisimman usein kolmas päivystysleikkaussali. Erittäin hyvänä leikkaustoimintaa ja myös toi-minnan laatua parantavana toimenpiteenä oli se, että leikkausosastolle nimettiin jokaiselle arkipäi-välle normaalityöaikana sekä pehmytkudoskirurgian että ortopedian päivystysleikkauksista vastaavaerikoislääkäri.

Keväällä 2015 operatiivisella tulosalueella suoritettiin selvitys Kanta-Hämeen keskussairaalan kirur-gisesta leikkaustoiminnasta. Selvityksen teki sairaalan ulkopuolinen konsultti dosentti Markku Luos-tarinen Lahdesta. Selvityksessä esitettiin selkeitä suunnitelmia leikkaustoiminnan edelleen tehosta-miseksi. Selvityksen jälkeen tulosalueelle perustettiin alkusyksyllä kymmenhenkinen työryhmä, jokatyösti edelleen nimettyjen vastuuhenkilöiden johdolla pienemmissä työryhmissä aktiivisesti selvitys-työssä esille otettuja kehittämiskohteita. Työryhmän päämääränä oli tehostaa operatiivista toimintaaja erityisesti leikkaustoiminnan sujuvuutta ja osaamista nykyisillä resursseilla Hämeenlinnan isollaleikkausosastolla. Yksi selvityksen tärkeimmistä kehittämiskohdista oli jatkossa joustavan ja tehok-kaamman leikkaustoiminnan tuova ison leikkausosaston ja PÄIKI –yksikön yhteinen tiimiyttäminen.Tiimiyttämissuunnitelmaa alettiin tehdä vuoden 2015 joulukuussa. Jatkossa ison leikkausosaston jaPÄIKI –yksikön väliltä poistetaan ”raja-aita” kaikessa leikkaustoiminnassa; muodostetaan toimivatleikkaustiimit elektiiviseen ja päivystyskirurgiaan sekä ortopediassa että pehmytkudoskirurgiassa.

Silmätautien yksikön toiminnan tehostamiseksi yksikössä tehtiin ulkopuolinen auditointi. Sen tekiTampereen yliopistollisen sairaalan silmätautien ylilääkäri professori Anja Tuulonen. Auditointirapor-tissa esitetyt kehittämistoimenpiteet käynnistettiin laajemmin kesän jälkeen. Raportissa esitettiin eri-tyisesti lisäresursseja hoitajien suorittamiin tutkimuksiin. Hoitotyön esimiehet organisoivatkin kaihi-leikkauspotilaille ryhmähaastattelut. Tämä mahdollisti kaihileikkausten lisäämisen. Hoitajien tekemätpotilaskäynnit lisääntyivät noin 50 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Myös glaukooman hoitopro-sessin kehittäminen aloitettiin ylilääkärin suorittamalla potilasjonon tarkistamisella ja silmälääkärei-den tarkalla ohjeistuksella. Syksyllä silmänpohjan ikärappeuman hoitoprosessia parannettiin uudellatoimintatavalla. Parannetuilla hoitokäytännöillä on mahdollista tarjota jatkossa keskussairaalan alu-een väestölle riittävät palvelut sokeutumiseen johtavan glaukooman ja silmänpohjan ikärappeuma-sairauden hoidossa.

Synnytysten määrä Kanta-Hämeen keskussairaalassa väheni vuonna 2015 merkittävästi. Synnyttä-jiä oli yhteensä 1442. Vaikka synnytysyksikköön hakeutui hoitopaikan vapaata valintaa käyttäneitäsynnyttäjiä erityisesti Etelä-Pirkanmaan alueelta Valkeakoskelta ja Akaasta ja jonkin verran myös

24

Uudeltamaalta, synnytysten kokonaismäärä väheni. Syynä synnyttäjien vähenemiseen oli vapaa liik-kuvuus; hoitopaikan vapaan valinnan perusteella alueen eteläosista erityisesti Riihimäen seudunsynnyttäjiä hakeutui synnyttämään Hyvinkään sairaalaan aiempaa enemmän.

Tulosalueen yhtenä toimintastrategiana oli myös se, että käytettävissä olevaa leikkaussaliaikaa jasen tarvetta seurattiin jatkuvasti tulosalueen leikkaustoiminnan koordinaatioryhmän kokouksissa.Saliaikaa jaettiin enemmän niille erikoisaloille, joiden leikkausjonot olivat tilastoissa pisimmät. Hen-kilöstöresurssien joustavaa yhteiskäyttöä myös lisättiin erityisesti Hämeenlinnan leikkausyksiköidenvälillä. Lisäksi Riihimäen PÄIKI –yksikön hoitajista osa työskenteli kesällä Hämeenlinnan yksikössä.Poliklinikan toimintaa omilla resursseilla tehostettiin myös usealla erikoisalalla.

Vuonna 2015 keskussairaalan tehokas leikkaustoiminta oli osoitettavissa Intensium -vertaisarvioin-tipalvelussa (BM–OR –Anestesia ja leikkaustoiminta /Tieto). Hämeenlinnan leikkausyksiköt ovat si-joittuneet viime vuosina oman kokoluokkansa sairaaloiden ehdottomaan kärkeen. Vaikka Hämeen-linnan molempien leikkausyksiköiden (iso leikkausosasto ja PÄIKI) käyttöasteet vuonna 2015 hiukanlaskivatkin, ne olivat 68,0 % ja 69,4 % eli paremmat kuin sairaalan kokoluokan keskimääräiset käyt-töasteet (kokoluokka: 65,6 % ja 63,5 %). Leikkaustoimintaa voitiin tehostaa edelleen laajentamallaLEIKO –konsepti lähes kaikille erikoisaloille. Vuoden 2014 joulukuussa tapahtuneen hoidonvarauk-sen keskittämisen myötä hoidonvaraajat siirtyivät LEIKO -yksiköstä poliklinikan yhteyteen. Toimen-piteellä saatiin näin LEIKO –yksikölle lisää tilaa, jota voitiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti.Tämän seurauksena vuoden 2015 lopussa LEIKO -yksikön kautta elektiiviseen leikkaukseen tuli76,7 % kaikista osaston kautta leikattavista potilaista.

Vuoden 2015 aikana operatiivisen tulosalueen kirurgian vuodeosastojen potilaskuormitus oli edel-leen jatkuvasti erittäin korkea. Kuormitusongelman korjaamiseksi vuodeosaston kautta tapahtuvaakirurgiaa muutettiin merkittävästi PÄIKI- ja LYHKI –toiminnaksi. Myös kevyempien päivystysleik-kauspotilaiden ”vihreän linjan” -metodia vakiinnutettiin päiväkirurgian yksikköön. Hämeenlinnan yk-sikön leikkausosastolla suoritettiin vuonna 2015 yhteensä 6 413 toimenpidettä (leikkaussaleissa5 312, heräämössä 636 ja leikkausosaston ulkopisteissä 465 toimenpidettä), joihin tarvittiin aneste-siayksikön palveluita. Merkittävänä suoritteena näiden lisäksi olivat synnytyssalissa anestesialääkä-rin synnyttäjille laittamat epiduraali- ja spinaalipuudutukset synnytyskipujen lievittämiseksi; epidu-raalipuudutus laitettiin 657 synnyttäjälle ja lisäksi spinaalipuudutus 258 synnyttäjälle.

Vuonna 2015 Hämeenlinnan PÄIKI-yksikössä elektiivisiä leikkauksia tehtiin edellisvuotta enemmäneli yhteensä 2 393 kpl. Lisääntynyt määrä oli seurauksena siitä, että isolta leikkausosastolta siirrettiinenenevästi päiväkirurgian yksikköön lyhytjälkihoitoisia kirurgisia leikkauspotilaita. Sen sijaan pie-nemmät ja pienen riskin päiväkirurgiset operaatiot siirrettiin uuden strategian mukaan Riihimäen yk-sikköön leikattavaksi. Riihimäen yksikössä tehtiin kesäajan neljän viikon sulusta ja päiväkirurgianylilääkärin irtisanoutumisesta huolimatta lähes suunnitteiden mukaan 1 936 leikkaustoimenpidettä.Riihimäen PÄIKI -yksikössä leikattiin koko vuoden vakiintuneen strategian mukaan helpompihoi-toista päiväkirurgiaa, josta valtaosa oli ortopedian erikoisalan leikkauksia. Yksikössä edelleen sään-nöllisesti kuukausittain työskennellyt ulkopuolinen plastiikkakirurgian konsulttilääkäri operoi päiväki-rurgisina leikkauksina myös rintojen reduktioplastioita. Lisäksi kaksi sairaalan ulkopuolista käsikirur-gia leikkasi yksikössä vuorotellen ostopalveluna käsikirurgisia potilaita kaksi kertaa kuukaudessa.

Henkilöstönäkökulma – uusiutuminen ja henkilöstö

Vuonna 2015 operatiivisella tulosalueella panostettiin aiemmin tehdyn strategian mukaan pätevänja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointiin noudattamalla joustavaa henkilöstöpolitiikkaa ja otta-malla huomioon myös työntekijän yksilölliset toiveet. Erityisesti operatiivisen tulosalueen GE –kirur-gian osaamista vahvistettiin kahdella uudella GE –kirurgian erikoislääkärillä. Tavoitteena oli vahvis-taa GE –kirurgiaa normaalityöaikana ja erityisesti päivystysaikana, jotta sairaala täyttää uuden päi-vystysasetuksen kriteerit. Tässä onnistuttiinkin hyvin ja sen myötä voitiin kotiuttaa tiettyjä kalliimpialeikkauksia omaksi leikkaustoiminnaksi. Lisäksi voitiin parantaa GE –kirurgian kehittämistä ja johta-mista; uudessa ylilääkärin virassa aloitti syyskuussa keskussairaalassa vuosia työskennellyt GE –kirurgian erittäin kokenut erikoislääkäri.

25

Uusien sairaanhoitajien rekrytointi sairaalan ulkopuolelta isolle leikkausosastolle helpottui edelleenvuoden 2015 aikana, koska sairaanhoitajien toimiin oli runsaasti hakijoita. Loppusyksystä operatiivi-sen tulosalueen kolmannen urologin virkakin onnistuttiin täyttämään. Syöpätautien erikoislääkärinvirkaan ei ollut edelleenkään hakijoita ja viran täyttö lykkääntyi vuoden 2016 kesään. Verisuonikirur-gian toiseen virkaan sen sijaan onnistuttiin rekrytoimaan pätevä verisuonikirurgian erikoislääkäri lo-kakuun alussa.

Talousnäkökulma

Operatiivisen tulosalueen toimintatuotot vuonna 2015 toteutuivat 101 % - ja toimintakulut 106 %.Talousarvioon varatut määrärahat riittivät tulosalueen omaan toimintaan. Merkittävimmät kulut olivathenkilöstökulut, palvelujen ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat. Henkilöstökulut toteutuivat talous-arvion mukaan, mutta palvelujen ostot ylittivät talousarvion 19 %:lla. Tulosalueen henkilöstökuluissalääkäreiden palkat ylittivät talousarvion 7 %:lla. Vakituisten lääkärien palkkakulut toteutuivat 120 %ja lääkärien erilliskorvaukset 134 %, mutta lääkärisijaisten palkat vain 48 %. Sen sijaan hoitohenki-lökunnan palkat riittivät aiempien vuosien tavoin erittäin hyvin; ne toteutuivat 93 %. Tulosalueenhenkilöstökuluja voitiin vuonna 2015 kontrolloida hyvin jatkamalla käytäntöä, jonka mukaan kaikkiinyli kolmen kuukauden henkilöstösijaisuuksiin oli saatava täyttölupa sairaanhoitopiirin täyttölupako-kouksesta.

Merkittävimpinä kuluina palvelujen ostoissa olivat hoidot ulkopuolisissa laitoksissa. Näihin kuluihinoperatiiviselle tulosalueelle oli vuonna 2015 varattuna määrärahaa 16,2 M€, mutta hoitokustannuk-sia kertyi vuoden loppuun mennessä 19,55 M€. Ostot ulkopuolisista sairaaloista ylittivät talousarvionmäärärahat euromääräisesti ja prosentuaalisesti eniten kirurgiassa (toteuma % 129 ja erityisestineurokirurgiassa, toteuma % 146) ja ortopediassa (toteuma % 132). Toteuma % verrattuna talous-arvioon ylittyi myös KNK-taudeilla (128), synnytyksissä (128), suusairauksien (118) ja silmätautien(126) erikoisaloilla. Vaikka määrärahat ylittyivät sekä hoitotarvikkeissa ja ortopedisissa kulutustar-vikkeissa 8 %:lla, voitiin toisaalta säästää merkittävästi lääkekuluissa (toteuma 84 %). Kaiken kaik-kiaan aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kulut toteutuivat 96 %:sti.

Erityisenä ongelmana operatiivisen tulosalueen ostopalvelukustannusten lisääntymisessä 2015 oli-vat vapaan hoitopaikan valinnan potilaat, jotka hakeutuivat hoitoon sairaanhoitopiirin ulkopuolelle.Näiden potilaiden määrä lisääntyi edellisvuoteen verrattuna erittäin merkittävästi erityisesti ortope-dian proteesikirurgiassa. Ongelmallista oli myös se, että keskussairaalan eteläisistä osista (Riihi-mäki, Hausjärvi ja Loppi) synnyttäjiä hakeutui asiakkaaksi alueen ulkopuoliseen sairaalaan. Tulos-alueen ostopalvelukustannuksia lisäsivät myös erittäin kalliit potilaat, joita oli normaalia enemmän.

Riskienhallinta

Riskienhallinta sisältyy kuntakonsernin ja sen organisaatioiden normaaliin toimintaan. Riskianalyy-sissä suurin arvo (36) saadaan kertomalla riskin vaikutus (asteikolla 1-6) riskin todennäköisyydellä(asteikolla 1-6). Riskianalyysin tarkoituksena on tukea riskienarviointia ja -hallintaa johtamisessa jajokapäiväisessä toiminnassa. Toiminnan riskien arvioinnissa riskianalyysiin sisällytettiin yhdeksänpääkohtaa, joissa oli yhteensä 18 erilaista riskiä. Pääkohtina olivat toimintaympäristö (sisäinen jaulkoinen) ja toiminnan organisointi, suunnitteluja seurantajärjestelmä, henkilöstö, tietojärjestelmät,talous, hankinnat, omaisuus, tiedonkulku ja seuranta. Syksyllä 2015 suoritetun arvion mukaan enitentulosalueen toimintaa vaarantavina riskeinä valituista 18 riskistä pidettiin seuraavia: ulkopuoliset vai-kutukset (potilaiden vapaa liikkuvuus ja SOTE -uudistus), lainsäädännön muutokset (päivystyslakija –asetus), talousarvion täydellisyys ja seuranta (kaikki tiedossa olevat menot ja tulot on budjetoitu),henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja talouden tasapaino. Suurimmiksi riskeiksi arvioitiin talou-den tasapaino (25), talousarvion täydellisyys ja seuranta (20) ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitä-minen (20). Tämän lisäksi muiden kuuden suurimman riskin arvot olivat tasolla 15 (tuntuva riski).Tärkeänä tekijänä riskien hallinnassa pidettiin sitä, että yksiköissä on riittävästi pätevää henkilökun-taa, joka pysyy sairaalassa työssä. Yksiköiden kehittämisehdotuksena riskin ennakoimiseksi ja hal-litsemiseksi katsottiin erityisesti henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen. Lisäksi katsottiin, ettäjatkossa kustannusten hallitsemiseksi erityisosaamista tulee ostaa valtakunnallisesti sovittujen linjo-jen mukaan. Ongelmallisena pidettiin erityisesti sitä, että ostot ulkopuolisista sairaaloista näyttävät

26

kasvavan merkittävästi vuodesta toiseen. Ostojen kasvua lisäsi entisestään tarkasteluvuonna poti-laiden vapaa hoitopaikan valinta, erityisesti ortopedian proteesikirurgiassa. Näin ollen tarkan ja riit-tävät määrärahat takaavan talousarvion laatiminen ostopalveluihin on erittäin vaikeaa.

OPERATIIVINEN TULOSALUE(ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut)

Alkuperäinentalousarvio Toteutuma Poikkeama

TOIMINTATUOTOT 108 381 719 108 478 483 96 764,01Myyntituotot 104 963 719 104 728 203 -235 516,85Maksutuotot 3 405 000 3 717 584 312 583,69Muut toimintatuotot 13 000 32 697 19 697,17

TOIMINTAKULUT -91 059 381 -93 825 854 -2 766 473,20Henkilöstökulut -24 992 000 -24 999 496 -7 496,46Palvelujen ostot -56 596 381 -59 707 266 -3 110 884,74Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 441 000 -9 049 967 391 032,51Vuokrat -25 000 -33 497 -8 496,62Muut toimintakulut -5 000 -35 628 -30 627,89

TOIMINTAKATE 17 322 338 14 652 629 -2 669 709,19

VUOSIKATE 17 322 338 14 652 629 -2 669 709,19

Poistot ja arvonalentumiset -804 000 -865 726 -61 726,26

Tilikauden tulos 16 518 338 13 786 903 -2 731 435,45

Vyörytyserät -15 500 214 -15 500 263 -49,30

27

Operatiivinen tulosalue

Taulukko: Operatiivisen tulosalueen oma toiminta vuonna 2015

OPERATIIVINEN TULOSALUE(ulkoiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 79 160 000 80 195 450 1 035 450,22Myyntituotot 75 742 000 76 445 169 703 169,36Maksutuotot 3 405 000 3 717 584 312 583,69Muut toimintatuotot 13 000 32 697 19 697,17

TOIMINTAKULUT -53 215 000 -56 637 894 -3 422 893,69Henkilöstökulut -24 992 000 -24 999 496 -7 496,46Palvelujen ostot -18 752 000 -22 519 305 -3 767 305,23Aineet, tarvikkeet ja tavarat -9 441 000 -9 049 967 391 032,51Vuokrat -25 000 -33 497 -8 496,62Muut toimintakulut -5 000 -35 628 -30 627,89

TOIMINTAKATE 25 945 000 23 557 557 -2 387 443,47

VUOSIKATE 25 945 000 23 557 557 -2 387 443,47



Oma toiminta Avohoito VuodeosastohoitoPoliklinikkakäynnit HoitojaksotLkm ensik.%-os Lkm Hoitopv. Keskim.

2015 2014 2015 2015 2014 Lkm hoitoaika vrkYleis- ja pehmytosakirurgia 19 436 18 462 26,1 5 830 5 784 20 338 3,5- Hämeenlinna 16 565 15 551 24,2 5 003 4 992 19 475 3,9- Riihimäki 2 871 2 911 37,2 827 792 863 1,0Ortopedia 11 200 10 999 30,1 3 309 3 515 8 219 2,5- Hämeenlinna 10 110 9 949 29,8 2 336 2 495 7 206 3,1- Riihimäki 1 090 1 050 32,3 973 1 020 1 013 1,0Syöpätaudit 3 884 3 564 7,6 182 294 432 2,4Kipupoliklinikka 1 778 1 629 7,4Silmätaudit 13 422 12 407 26,6 1 292 1 320 1 297 1,0Korva-, nenä ja kurkkutaudit 12 655 12 435 22,7 958 969 1 339 1,4Suusairaudet 2 301 2 409 23,6 250 288 293 1,2Naistentaudit 6 809 6 106 31,0 920 1 104 1 423 1,5Äitiyspoliklinikka/ synnytykset 6 202 6 417 31,5 1 736 1 942 6 835 3,9

Yhteensä 77 687 74 428 25,6 14 477 15 216 40 176 2,8Sairaansijat 133 133

28

Taulukko: Operatiivisen tulosalueen vakanssit 2014 – 2015

1.1.5.2 Konservatiivinen tulosalue

Tulosaluejohtaja Ari Palomäki

Asiakasnäkökulma

Polikliininen toiminta jatkoi edellisvuosien tapaan kasvuaan. Ajanvarauskäyntien lukumäärä lisääntyi1,3 prosenttia. Päivystyskäyntien osalta kahden edellisvuoden yhteensä 10,5 % nousu taittui, ja las-kua vuoden 2014 huippumäärästä oli 1,9 prosenttia. Päivystysklinikan tarkkailuosasto avattiin lattia-remontin jälkeen täysimittaisena, minkä seurauksena konservatiivisen tulosalueen vuodeosastojenhoitojaksojen määrä lisääntyi yhteensä 17,3 %. Osastopotilaiden keskimääräinen hoitoaika lyheniedellisvuodesta 10 prosenttia: 4,0 à 3,6 vrk (brutto) ja 3,2 à 2,9 vrk (netto). Kehitys on tarkoituk-senmukainen ja noudattaa ”Potilas ensin” –periaatetta: potilaat kyetään hoitamaan mahdollisimmanhyvin ilman pitkällisten osastojaksojen tarvetta.

Sairaalan korkeatasoisia palveluja on kehitetty entisestään.· Ensihoidossa potilaita ei kuljeteta turhaan päivystysklinikkaan, jos heidät voidaan hoitaa ko-

tona/paikan päällä.· Päivystysklinikan lattian ns. kuuman alueen (ensihoitohuoneet, paaripotilaat ja tarkkailu-

osasto) kosteusvaurioiden viisi vuotta kestäneet korjaustyöt on saatu valmiiksi, ja ne jatkuvatnyt yksittäisten potilashuoneiden osalta.

· Akuutin komplisoitumattoman umpilisäkkeentulehduksen vuoksi leikattavat potilaat hoide-taan nykyisin operaatiota lukuun ottamatta ensisijaisesti päivystysklinikassa. Kansainväli-sesti modernin käytännön myötä potilaat pääsevät leikkauksesta kotiin keskimäärin puolessaajassa aiempaan verrattuna.

· Lapsipotilaiden paikallishoidot alettiin toteuttaa ilokaasuhoidoin vuodeosastolla. Uusi käy-täntö on aiempaa joustavampi vapauttaen samalla leikkaussaliaikaa. Vastaavanlaista toimin-taa ei Suomessa ole KHKS:n lisäksi muualla kuin yliopistosairaalatasolla.

· Tulehduksellisten suolistosairauksien hoitokäytännöt on uudistettu yhteistyössä maakunnanterveyskeskusten kanssa tukemalla potilaiden siirtymistä avohoitoon.

Prosessinäkökulma

Vuonna 2014 Hämeenlinnaan keskitetty sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosastohoito on va-kiintunut, hoitoprosessi on toimiva ja tuottaa kestävästi kustannussäästöjä. Päivystysklinikassa otet-tiin vuoden 2015 alussa käyttöön yhtenäinen sairauskertomus 1.1.2015. PäivystystoiminnassaKHKS on pysynyt aivohalvauspotilaiden liuotushoitoprosessin kansainvälisessä kärkijoukossa. Liu-

Ammattiryhmä 2014 2015 lkm %

Lääkärit 73,5 73,6 0,1 0,1Tutkimushenkilöstö 3,0 3,0 0,0 0,0Tutk. ja hoit. av. henk. 9,0 9,0 0,0 0,0(sis lääkintävahtim., audionomi))Hoitohenkilöstö, joista 280,5 269,5 -11,0 -3,9

- Eriast. sh:t ja vast 250,5 245,5 -5,0 -2,0- Muut hoitohenkilöt 30 24 -6 -20,0

Hallinto- ja talous 1 1 0,0 0,0Yhteensä 367,0 356,1 -10,9 -3,0

Vakinaiset varahenk. 38 37 0 0,0Kaikki yhteensä 405,0 393,1 -11,9 -2,9

Muutos edv.

29

otushoito aloitetaan keskimäärin (mediaani) 18 minuutista potilaan saapumisesta ensiapuun (kan-sainvälinen suositus alle 60 minuutissa). Epäillyn aivohalvauksen osalta ensihoidon toimintaa onkehitetty, ja kohteessa olo -viivettä on kyetty lyhentämään jo noin neljälläkymmenellä prosentilla.Sekä päivystysklinikassa että neurologian osastolla on koulutettu hoitajia ottamaan aivosähkökäyrä(EEG). Päivystyksellinen EEG (KHKS:ssa aamusta iltaan klo 22 asti) saadaan nykyisin vain muuta-massa maamme sairaalassa.

Kardiologian toiminnasta tehtiin ulkopuolinen auditointi (dosentti, oyl. Mika Laine, HYKS), jonka mu-kaan sairaalan sepelvaltimoiden kajoava toiminta toteutetaan korkeatasoisesti kuten yliopistosairaa-lassa. Toimintaa on lisätty edellisvuodesta merkittävästi: sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset li-sääntyivät 47,9 % ja valtimoiden pallolaajennustoimenpiteet 42,4 prosenttia. Keuhkopoliklinikanuniapneapotilaiden hoitoprosessi ulottuu nykyisin perusterveydenhuoltoon, jolloin potilaat hoidetaanoikeaan aikaan oikeassa paikassa. Riihimäen yksikköön keskitetyn aivovammapoliklinikan toimintaon vakiintunut, eikä näitä palveluja osteta enää muualta. KHKS:n lisäksi aivovammapoliklinikoita onlähes yksinomaan yliopistosairaaloissa.


Tulosalueen erikoislääkäritilanne oli hyvä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Erikoistuvien lää-kärien ja hoitohenkilökunnan vakinaisiin virkoihin, toimiin ja sijaisuuksiin saatiin riittävästi hakijoita.Munuaissairauksien eli nefrologian erikoislääkäripalvelujen osalta jatkettiin Tampereen yliopistolli-sen sairaalan kanssa aloitettua hyvää yhteistyötä.

Ensimmäiset akuuttilääketieteeseen erikoistuvat lääkärit siirtyivät suorittamaan vuoden yliopistosai-raalapalvelua. Keski-Suomen keskussairaalan ohella KHKS on eturivin keskussairaala uuden eri-koisalan kehittäjänä, mikä on herättänyt jo myös kansainvälistä huomiota.

Talousnäkökulma

Konservatiivisen tulosalueen edellisinä vuosina laskusuunnassa olleet ulkopuolisten sairaaloidenostot lisääntyivät vakavasti sairaiden ja samalla poikkeuksellisen kalliiden (yli 50 000 €/potilas) poti-laiden määrän kasvun myötä noin 3 miljoonalla eurolla. Kallein yksittäisen potilaan hoito oli kustan-nuksiltaan yli miljoona euroa. Tämä odottamaton tilanne vei tulosalueen kokonaistuloksen 3 M€ bud-jetoitua huonommaksi.

Tulosalueen ja yksiköiden kustannuksia karsittiin vuoden aikana merkittävästi. Esimerkiksi henkilös-tökustannukset saatiin puristettua selvästi budjetoitua pienemmiksi. Aivohalvauksen protokollan va-kiinnuttua luovuimme tarpeettomaksi käyneestä HYKS:n telestroke-palvelusta. Toteutimme kardio-logian toiminnasta kattavan kustannuslaskennan, jonka tulokset arvioitiin vielä ulkopuolisen yrityk-sen toimesta. Kustannuslaskentaa tullaan käyttämään hyväksi, kun arvioidaan mahdollista yhteis-työtä TAYS Sydänsairaalan kanssa.

Riskienhallinta

Tulosalueen ja koko sairaalan akuuttipotilaiden todennäköisimpinä uhkina ovat toistuvat tietoliiken-nekatkot sekä päivystysklinikan ikääntyvän tietokonetomografialaitteen odottamattomat rikkoutumi-set. Viimeksi mainitusta aiheutuikin noin 100 000 euron kertaluontoiset lisäkustannukset vuonna2015. Röntgenyksikön uuden kuvauslaitteen hankinta on valmisteltu toteutuvaksi vuonna 2016 siten,että molemmat tietokonetomografialaitteet sijaitsevat päivystysklinikan tiloissa.

Tulevaisuuden näkymiä

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on väestöltään maamme viidenneksi suurin ei-yliopistollinen sai-raala, joka on toiminnassaan kustannustehokas ja kuuluu akuuttihoidossa maamme ehdottomaankärkijoukkoon. Sekä valtakunnallisessa että kansainvälisessäkin katsannossa konservatiivinen tu-losalue tarjoaa tasokasta ja kustannustehokkaasti toteutettua erikoissairaanhoitoa. Hyviä tuloksi-

30

amme on esitelty ja on tarkoitus esitellä tulevaisuudessakin kansainvälisissä kongresseissa ja tie-teellisissä julkaisusarjoissa. Kanta-Hämeen kuntien hyvän yhteistyön myötä voimme jatkaa valmis-teluja sairauskertomuksen yhteisen tietokannan (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) käyt-töönottamiseksi vuoden 2016 aikana.

KONSERVATIIVINEN TULOSALUE(ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 117 137 549 118 415 636 1 278 086,98Myyntituotot 113 543 549 114 355 679 812 129,96Maksutuotot 3 230 000 3 689 402 459 401,52Vuokratuotot 2 000 2 663 662,73Muut toimintatuotot 362 000 367 893 5 892,77

TOIMINTAKULUT -102 126 826 -104 459 401 -2 332 575,04Henkilöstökulut -30 660 600 -29 884 955 775 644,74Palvelujen ostot -59 882 226 -63 166 266 -3 284 039,86Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 340 000 -11 121 817 218 182,61Vuokrat -240 000 -262 827 -22 827,16Muut toimintakulut -4 000 -23 535 -19 535,37

TOIMINTAKATE 15 010 723 13 956 235 -1 054 488,06

VUOSIKATE 14 870 723 13 837 534 -1 033 189,56

Poistot ja arvonalentumiset -661 000 -473 361 187 638,57

Tilikauden tulos 14 209 723 13 364 172 -845 550,99

Vyörytyserät -13 669 529 -13 669 578 -48,60

31

Konservatiivinen tulosalue

KONSERVATIIVINEN TULOSALUE(ulkoiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 94 529 000 96 781 698 2 252 697,70Myyntituotot 90 935 000 92 721 741 1 786 740,68Maksutuotot 3 230 000 3 689 402 459 401,52Vuokratuotot 2 000 2 663 662,73Muut toimintatuotot 362 000 367 893 5 892,77

TOIMINTAKULUT -66 216 600 -71 416 162 -5 199 561,62Henkilöstökulut -30 660 600 -29 884 955 775 644,74Palvelujen ostot -23 972 000 -30 123 026 -6 151 026,44Aineet, tarvikkeet ja tavarat -11 340 000 -11 121 817 218 182,61Vuokrat -240 000 -262 827 -22 827,16Muut toimintakulut -4 000 -23 535 -19 535,37

TOIMINTAKATE 28 312 400 25 365 536 -2 946 863,92

VUOSIKATE 28 172 400 25 246 835 -2 925 565,42

Poistot ja arvonalentumiset -661 000 -473 361 187 638,57



2015 2014 2015 2015 2014 Lkm hoitoaika vrkPäivystyspoliklinikan käynnit 41 916 17 959 0,0 4 044 2 368 4 113 1,0- Hämeenlinna, ensiapu 41 916 17 959 0,0- Hämeenlinna, tarkkailu 4 044 2 368 4 113 1,0Sisätaudit 27 254 26 513 13,5 3 709 3 528 16 639 4,5- Hämeenlinna 20 160 18 851 12,6 3 709 3 238 16 639 4,5- Riihimäki 7 094 7 662 15,8 0 290 0 0,0Dialyysi 6 980 6 950 0,0Munuaispoliklinikka 1 807 1 622 7,3Keuhkosairaudet 6 945 6 625 17,1 802 863 4 342 5,4- Hämeenlinna 5 210 5 083 15,1 802 783 4 342 5,4- Riihimäki 1 735 1 542 22,9 0 80 0 0,0Infektiopoliklinikka 412 326 6,6Neurologia 6 833 7 026 13,0 1 155 1 217 6 753 5,8Ihotaudit 9 157 9 199 15,5 18 22 140 7,8Fysiatria ja kuntoutus 12 199 13 775 9,0- Hämeenlinna 6 092 6 823 12,2- Riihimäki 3 487 3 948 10,0- Lääkinnällinen kuntoutus 2 620 3 004 0,0Lastentaudit 8 185 7 887 13,5 1 119 1 112 2 951 2,6Lastenneurologia 2 080 1 934 13,3 0 0 0Yhteensä 123 768 99 816 7,9 10 847 9 110 34 938 3,2

Sairaansijat 130 130

32

Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen suoritteet vuonna 2015

Taulukko: Konservatiivisen tulosalueen vakanssit 2014 – 2015

1.1.5.3 Psykiatrian tulosalue

Tulosaluejohtaja Antti Torikka

Asiakasnäkökulma

Psykiatrian tulosalueella poliklinikkakäyntejä oli vuonna 2015 48911, mikä on 3,9 % edellisvuottaenemmän. Aikuispsykiatriassa lisäystä edellisvuoteen oli 9 %. Hoitopäiviä oli kaikkiaan 20 918. Sai-raansijoja jouduttiin loppukesästä lähtien tilapäisesti vähentämään osasto P2:n remontin vuoksi. Sai-raansijat kuitenkin riittivät eikä jonoja päässyt muodostumaan, sillä aikuispsykiatriassa avohoitoa jasairaalasta kotiuttamisprosesseja on kehitetty ja kehitetään koko ajan. Lisäksi kehittämisessä huo-mioitiin potilaspalautteet sekä Haipro-ilmoitukset.

Lähetteiden määrä tulosalueella väheni 10,9 %. Lastenpsykiatrian lähetteiden määrä väheneminenvuoden 2015 aikana liittyi loppuvuodesta 2014 syntyneeseen yksikön akuuttiin jonotilanteeseen, jaem. asiaan liittyvään tiedottamiseen yhteistyötahoille (-13,5 %, 2014; 243 ja 2015; 210). Ensikäyn-tien määrä kuitenkin lisääntyi (+5,5 %, 2014; 155 ja 2015; 164) ja laskutettujen avohoitokäyntienmäärä myös nousi (+5,4 %, 2014; 3210 ja 2015; 3392). Kiireellistä avohoidon tarpeen arviota tarvit-sevat lapset pääsivät hoidon piiriin kiireellisyyden mukaan. Osa kiireettömämpää hoidon arvioita tar-vinneista lapsista joutui odottamaan pitkiäkin aikoja. Osaston hoitopäivät vähenivät (-3,4 % 2014;1541 ja 2015; 1488) liittyen lastenpsykiatrian osaston rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin.Lastenpsykiatrian osaston viikonlopputoiminta päättyi kesällä 2015 ja osasto toimi viikko-osastona28.7.2015 alkaen. Lisäksi lyhyistä intervallijaksoista luovuttiin. Em. muutoksiin liittyen osastojaksojenmäärä väheni selkeästi 47,5 % (2014; 99 ja 2015; 47) vuoden 2015 aikana.

Nuorisopsykiatrian palveluiden kysyntä oli vilkasta, joskin lähetteiden määrä väheni (vuonna 2014351 ja 2015 327). Poliklinikkakäynnit toteutuivat 96 %, osaston hoitopäivät 97 % ja hoitojaksot 106%. Kiireellistä hoito tarvitsevat nuoret saivat ajat nopeasti, osa nuorista, joiden lähetteet olivat kii-reettömiä, odottivat yli 6 viikkoa. Nuorisopsykiatrian osastolla toteutetaan tutkimus-, kriisi- ja hoito-jaksoja.

Prosessit ja rakenteet

Aikuispsykiatrian avohoidossa jatkettiin uudistettujen toimintakäytäntöjen juurruttamista.Nuorten aikuisten (18- 23 v), joka on volyymiltaan suuri ryhmä, hoitoprosessia kehitettiin. Kotikäyn-tejä lisättiin suunnitelmien mukaisesti. TMS- laite (magneettistimulaatiohoito) tarvittavine tilajärjeste-


Lääkärit 80,1 82,2 2,1 2,6Tutkimushenkilöstö 27,0 32,0 5,0 18,5Tutk. ja hoit. av. henk. 5,6 5,6 0,0 0,0'(sis lääkintävahtim., apuvälinehuolt.)Hoitohenkilöstö, joista 312,0 306,5 -5,5 -1,8

- Eriast. sh:t ja vast 274,0 270,5 -3,5 -1,3- Muut hoitohenkilöt 38 36 -2 -5,3

Hallinto- ja talous 1 1 0,0 0,0Yhteensä 425,7 427,3 1,6 0,4

Vakinaiset varahenk. 33 30 -3 -9,1Kaikki yhteensä 458,7 457,3 -1,4 -0,3

Muutos edv.

33

lyineen saatiin loppuvuodesta toimintakuntoon ja toimintaa päästiin aloittelemaan. Aikuis- ja nuori-sopsykiatrian edustajat osallistuivat suunnitteluun keskussairaalan Riihimäen psykiatrian ja nuoriso-psykiatrian poliklinikan siirtämiseksi RYKS:n tiloista Riihimäen terveyskeskuksen nykyisiin tiloihin.

Potilaiden hoitoprosessi osastohoidosta poliklinikalle nopeutui. Kaivannon sairaalan sulkeuduttuasairaanhoitopiirin alueen kolme Kaivannon sairaalassa hoidossa ollut potilasta otettiin syyskuussa2015 hoitoon osastolle P2, jonka remontointi aloitettiin kesällä 2015. Remontoinnilla varaudutaanjatkossa myös nopeuttamaan vaikeahoitoisten potilaiden kotiutusprosessia valtion sairaaloista. Hoi-don porrastusasiakirjan päivittämistä Hämeenlinnan, Janakkalan ja Hattulan ja Riihimäen seuduntoimijoiden kanssa jatkettiin. Yhteistyötä Forssan seudun kanssa on myös tiivistetty.

Lastenpsykiatrian yksikkö on toiminut väistötiloissa 2/2014 alkaen ja tämä on vaikuttanut yksiköntoimintaan myös vuonna 2015. Poliklinikan tilat toimivat kolmessa eri rakennuksessa ja osastolla onkäytössä yksi potilaspaikka vähemmän tila-asioihin liittyen. Tilakysymyksiin liittyen aiemmista koko-vuorokausiosastopaikoista kaksi on muutettu päiväosastopaikoiksi. Kyseinen muutos aiheutti haas-teita mm. omahoitajatyöskentelyn toteutumiseen tavoitteiden mukaisesti. Uusiin tiloihin siirtyminenaiheutti haasteita myös lasten kulkemiseen turvallisesti sairaalakouluun ja tämän asian korjaa-miseksi tehtiin järjestelyjä vuonna 2015, ja lasten kävelytie koululle valmistui.

Lastenpsykiatrian työnjakoa ja toimintamuotoja suunniteltiin ja kehitettiin vuoden 2015 aikana. Las-tenpsykiatrian osaston viikonlopputoiminta päättyi kesällä 2015 ja osasto muuttui viikko-osastoksi28.7. alkaen. Viikonloppuisin välitöntä akuuttia lastenpsykiatrista osastohoitoa tarvitsevien lastenhoitoa järjestettiin yhteistyössä nuorisopsykiatrian sekä Tampereen yliopistollisen sairaalan kanssa.Osaston toimintaa kehitettiin ja tehostettiin mm. lisäämällä lasten toiminnallisia ryhmiä, perhetapaa-misia ja kotikäyntejä. Lastenpsykiatrian poliklinikan kehittämistyö jatkui ja poliklinikan tiimit uudelleenjärjestäytyivät vuoden 2015 aikana kahdesti. Jalkautuvaa työtä lisättiin kaikissa poliklinikan tiimeissä.Yleispoliklinikan prosessien uudelleen suunnittelua ja organisointia kehitettiin edelleen vuoden 2015aikana ja siirryttiin tutkimuspainotteisesta työskentelystä kohti välitöntä hoidollista interventiota joheti työskentelyn alkuvaiheessa. Em. työskentely- ja toimintamuoto on aiempaa intensiivisempäätyöskentelyä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa, ja toimintamalli vaatii intensiivistä työpanosta.Kyseinen toimintamalli on näyttäytynyt hyvin tuloksellisena. Lastenpsykiatrian poliklinikalle perustet-tiin uusi konsultatiivinen terapiatiimi, jonka tavoitteena on arvioida lasten ja perheiden terapiatarveja sen mahdollistuminen, jotta terapiat voidaan kohdentaa oikea-aikaisesti ja tarpeenmukaisesti.Lastenpsykiatrian yksikön auditointi toteutettiin vuoden 2014 aikana. Auditointiraportin mukaistenkehittämisehdotusten arvioimiseksi perustettiin ohjaustyöryhmä, jonka työskentely sekä yksikön jasen toimintojen kehittäminen jatkui vuoden 2015 aikana.

Asiakaspalautteiden kerääminen toteutettiin lastenpsykiatriassa suunnitellusti. Lastenpsykiatria tekiviranomaisyhteistyötä mm. päiväkotien, koulujen, perheneuvoloiden, perusterveydenhuollon ja las-tensuojelun kanssa. Syksyllä 2015 lastenpsykiatrian yksikössä järjestettiin perusterveydenhuollon(kouluterveydenhuolto, neuvolat ja perheneuvola) kanssa yhteistyöneuvottelu, jossa kartoitettiin yh-teistyötahojen ja oman yksikkömme resursseja ja yhteistyömuotoja. Lähetekriteerejä erikoissairaan-hoitoon tarkennettiin ja lastenpsykiatrian lähetteen apulomakkeen kehittämistä jatkettiin. Tavoitteenaon jatkossa kehittää yhteistyötä edelleen ja hoidonporrastustyöryhmä psyykkisesti oireilevan lapsenhoitopolun määrittelemiseksi aloittaa toimintansa alkuvuodesta 2016. Myös yhteistyön tiivistämistäja kehittämistä nuorisopsykiatrian sekä lastenneurologian yksikön kanssa jatkettiin kuluneen vuodenaikana.

Nuorisopsykiatriassa Ahveniston 6. kerroksen viime vaiheen remontti on kesken. Asiakaspalautettakerättiin ja sitä hyödynnettiin hoidon kehittämisessä.

Viranomaisyhteistyötä jatkettiin ja aloitettiin alueellinen selvitys ja yhteistyöprojekti:Nuorten mielenterveyspalvelujen toiminnallinen kokonaisuus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä(Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut). Työ sisältää nuorten kanssa työskentelevien työryhmien haas-tattelut ja vuonna 2016 toteutettavat seminaarit. Osallistuminen on ollut aktiivista. Tavoitteena onnuorten mielenterveyspalvelujen kokoaminen ja saumaton yhteistyö organisaatiorajojen ylitse niin,että nuoren on oikea-aikaisesti mahdollisuus saada tarvittava tuki.

34

Nuorisopsykiatrian sairaalakoulussa yhteistyössä koulutoimen kanssa aloitettiin avohoitopotilaidensairaalakoulujaksot (6 vk) niille nuorille, jotka eivät kykene käymään omaa kouluaan. Jakso on mah-dollista järjestää kahdelle nuorelle kerrallaan.


Hoitohenkilökunnan avoimiin virkoihin ja toimiin sekä pitkäaikaisiin sijaisuuksiin on löytynyt kohtuul-lisesti hakijoita. Lyhytaikaisten pätevien sijaisten saatavuus tuotti ajoittain ongelmia. Henkilöstö osal-listui työnohjauksiin ja koulutuksiin aktiivisesti.

Lääkärivajetta oli psykiatrian kaikilla erikoisaloilla, toisaalta jo edellisen vuoden lopulla merkittävästivähennettyjä ostopalveluja ei tarvinnut lisätä. Etenkin lastenpsykiatriassa sekä lääkäreistä että psy-kologeista oli pulaa. Isot rakenne- ja toiminnalliset muutokset ja uudistukset lastenpsykiatriassa sekälääkärivaje johtivat työtekijöiden työnkuormittavuuden lisääntymiseen osastolla ja poliklinikalla. Li-säksi yksikön ns. kriisitilanteeseen liittyen yksittäisten työntekijöiden työnkuormitus nousi erittäinmerkitsevästi osastolla ja poliklinikalla, ja aiheutti myös huomattavaa ylimääräistä lisätyötä vuoden2015 aikana. Alkuvuodesta järjestettiin sairaanhoitajan ja osastosihteerin lisäresurssia sisäisin jär-jestelyin akuuttitilanteen aiheuttaman asiakkaiden kiireellisyyden uudelleen arvioimiseksi ja asiakas-tapaamisten uudelleen organisoimiseksi. Myös ulkopuolista lääkäriresurssia saatiin alkuvuodestaem. tilanteeseen liittyen. Lisäksi työntekijäresurssien vaihtuvuus aiheutti haasteita.Koulutus ja työnohjaus toteutuivat suunnitellusti. Koulutustarve lisääntyy edelleen liittyen yksikönrakennemuutoksiin. Menetelmäkoulutusten ja psykoterapiakoulutuksen tarve kasvaa jatkossa. Las-tenpsykiatrian yksikössä järjestettiin suunnitellusti yhteisiä kehittämispäiviä sekä voimaannuttamis-päivä. Myös Tyky- toiminta toteutui suunnitellusti.

Nuorisopsykiatrian yksikössä on ollut jo pidempään yhden lääkärin vaje. Kaksi lääkäriä oli vuoden2015 aikana erikoistumiskoulutuksessa, joka järjestetään yhteistyössä Tampereen yliopistonkanssa.

Muihin kuin lääkärin virkoihin / toimiin on ollut päteviä hakijoita ja toimet / virat ovat täynnä.Henkilöstön koulutus on edelleen ollut aktiivista. Yksikössä järjestetään säännöllisesti yhteisiä kou-lutuksia sekä yksi alueellinen koulutuspäivä. Pidempikestoisessa psykoterapiakoulutuksessa olivuonna 2015 kolme työntekijää. Työnkuormitus on ajoittain huomattavaa. Avohoidossa ei ole sijai-sia. Osastolle on saatu sijaisia pitkäkestoisiin poissaoloihin.

Aktiivisen varhaisen puuttumisen toimintamalli on käytössä. TYKYpäivä järjestettiin syksyllä 2015koko yksikön yhteisenä koulutus- ja liikuntapäivänä. Kehityskeskustelut ovat toteutuneet suunnitel-lusti.

Työturvallisuuteen ja hälytysjärjestelmien toimivuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Poliklinikanvastaanottohuoneissa toteutettiin työturvallisuutta lisääviä järjestelyjä.

Talousnäkökulma

Avohoidon osalta tulosalue ylitti suoritesuunnitteensa ja kokonaisuutena suoritetavoitteet toteutuivathyvin. Kulujen osalta tulosalue pysyi taloussuunnitelman raameissa. Myös ostot ulkopuolisista lai-toksista pysyivät hallinnassa. Lastenpsykiatrian yksikössä ostoja ulkopuolisista laitoksista pystyttiinvähentämään 55 % ja näiden osalta talousarvio toteutui ennakoitua paremmin. Hoitopaikan vapaanvalinnan perusteella meille hakeuduttiin enemmän kuin meiltä muualle, mikä oli talouden tasapai-nonkin kannalta positiivista.

Riskien hallinta 2015

Onnistuminen osaavan henkilöstön rekrytoinnissa on toiminnan kannalta oleellisen tärkeää. Ongel-mia erityisesti on ollut lääkäri- ja psykologihenkilöstön saatavuudessa. Lastenpsykiatrialla toimintaaon haitannut merkittävä lääkärivaje sekä psykologiresurssin riittämättömyys.

35

Rekrytoinnissa onnistuminen on ollut kutakuinkin edellisen vuoden tasoa eikä riski palvelutuotan-nossa ole edellisvuodesta muuttunut.

Hankaluudet tietojärjestelmissä ovat ajoittain haitanneet toimintaa.

Talouden reaaliaikainen seuranta on onnistunut talouden seuranjärjestelmien kehityttyä entistä pa-remmin.

Lastenpsykiatrian toimintatiloissa on edelleen ongelmia ja työtiloja ei ole henkilökunnalle riittävästi.

Tulevaisuuden näkymät

Potilaiden saaminen jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta asettaa haasteita palveluketjujen toimivuu-delle. Pätevien työntekijöiden saaminen ja pysyvyys on haaste koulutus- ja työnohjausmäärärahojenpienentyessä ja talouden tiukentuessa. Riittävät koulutus ja työnohjausmäärärahat ovat tärkeät toi-minnan turvaamiseksi.

Tilojen suhteen suuri haaste aikuispsykiatriassa tulee lähivuosina olemaan yhden hengen potilas-huoneiden järjestäminen. Tilojen suhteen suuri haaste lastenpsykiatriassa on tilojen riittämättömyysja väistötiloihin liittyvät muutokset potilaspaikoissa. On tärkeää myös, että nuorten mielenterveyspal-velut voidaan järjestää yhteistyössä toiminnallisena kokonaisuutena.

PSYKIATRIAN TULOSALUE(ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 24 983 000 25 551 837 568 837,03Myyntituotot 24 645 000 25 197 760 552 760,00Maksutuotot 323 000 337 350 14 349,91Muut toimintatuotot 15 000 16 727 1 727,12

TOIMINTAKULUT -19 864 752 -19 545 715 319 037,62Henkilöstökulut -12 525 700 -12 594 788 -69 087,73Palvelujen ostot -6 904 052 -6 511 160 392 892,59Aineet, tarvikkeet ja tavarat -270 000 -271 788 -1 787,65Vuokrat -164 000 -164 562 -561,78Muut toimintakulut -1 000 -3 418 -2 417,81

TOIMINTAKATE 5 118 248 6 006 123 887 874,65

VUOSIKATE 5 118 248 6 006 089 887 840,71


Tilikauden tulos 5 111 248 5 985 244 873 996,04

Vyörytyserät -4 846 003 -4 846 024 -20,75

36

Psykiatrian tulosalue

Taulukko: Psykiatrian tulosalueen oma toiminta vuonna 2015

PSYKIATRIAN TULOSALUE(ulkoiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 24 983 000 25 536 737 553 737,03Myyntituotot 24 645 000 25 182 660 537 660,00Maksutuotot 323 000 337 350 14 349,91Muut toimintatuotot 15 000 16 727 1 727,12

TOIMINTAKULUT -18 048 700 -18 205 562 -156 862,48Henkilöstökulut -12 525 700 -12 594 788 -69 087,73Palvelujen ostot -5 088 000 -5 171 008 -83 007,51Aineet, tarvikkeet ja tavarat -270 000 -271 788 -1 787,65Vuokrat -164 000 -164 562 -561,78Muut toimintakulut -1 000 -3 418 -2 417,81

TOIMINTAKATE 6 934 300 7 331 175 396 874,55

VUOSIKATE 6 934 300 7 331 141 396 840,61


Tilikauden tulos 6 927 300 7 310 296 382 995,94


2015 2014 2015 2015 2014 Lkm hoitoaika vrkLastenpsykiatria 3 340 3 128 4,9 47 99 1 341 28,5Nuorisopsykiatria 9 546 9 304 3,2 106 105 2 428 22,9Aikuispsykiatria 38 063 35 647 3,2 758 767 16 221 21,4- Hämeenlinna 20 881 19 857 3,2 757 767 16 220 21,4- Riihimäki 17 182 15 790 3,2 1 1Yhteensä 50 949 48 079 3,3 911 971 19 990 21,9

Sairaansijat 81 81

37

Taulukko: Psykiatrian tulosalueen vakanssit 2014 – 2015

1.1.5.4 Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue

Tulosaluejohtaja Keijo Saali

Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue toimii osana potilaan kokonaishoitoa. Vuonna 2015 palve-luja tuotettiin erikoissairaanhoidolle, sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollolle ja ulkoiseenmyyntiin. Palvelutarjotin sisälsi radiologiset tutkimukset, patologian laboratoriopalvelut, kliinisen fy-siologian ja kliinisen neurofysiologian tutkimukset sekä isotooppilääketieteen tutkimukset ja hoidot.Sihteerityön yksikkö, lääkehuolto ja potilassaneluyksiköt täydensivät omilla palveluillaan tulosalueenpalvelutarjontaa.

Asiakasnäkökulma

Vuonna 2015 sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen toiminnassa näkyi uudelleen organisoinninja muutosten lisäksi remonttien aiheuttamat toiminnalliset haasteet. Murroksesta huolimatta tulos-alueella pystyttiin vastaamaan palvelujen kysyntään varsin tyydyttävästi vaikka henkilöresursoinninongelmat vaikeuttivat ajoittain palvelujen saatavuutta. Kokonaisuudessaan palvelujen kysynnässänäkyi osittaista stabiloitumista edelliseen vuoteen verrattuna.

Radiologisten palvelujen tarjonnan osittainen riittämättömyys alkuvuodesta synnytti pitkiä tutkimus-jonoja. Radiologisten tutkimusten saatavuudelle asetetun tavoitetason ja toteutuman välistä eroakurottiin umpeen toisella vuosipuoliskolla. Pahimmillaan jonot magneetti-, ultraääni- ja vatsan alueentietokonetomografiatutkimuksiin olivat 8–15 viikkoa. Magneettijonon kasvua hillittiin osittaisilla lisä-töillä. Ultraääni- ja tietokonetomografiatutkimusten prosesseja muuttamalla saatiin viimeisellä vuosi-neljänneksellä lisättyä viikoittaisia tutkimusaikoja 20 %. Toiminnallisten muutosten jälkeen keski-määräinen jono ultraäänitutkimuksiin lyheni noin 7 viikkoon ja vatsan alueen tietokonetomografiatut-kimuksiin jonotusajat olivat alle kaksi viikkoa. Elektiivisten TT-tutkimusten jonon kasvua taltutettiinohjaamalla osa polikliinisistä tietokonetomografiatutkimuksista Hämeenlinnasta Riihimäelle. Lisään-tyneet laiterikot vaikuttivat yleisesti TT-tutkimusten saatavuuteen.

Patologian yksikössä näytteiden vastausajalle asetettu tavoite ylittyi patologien lomien ja työvapai-den aikana. Kliinisellä neurofysiologialla suppea unipolygrafiajono ja ENMG-jono olivat pahimmillaanyli neljä viikkoa. Kliinisellä fysiologialla tutkimusjonot olivat keskimäärin hallinnassa, mutta joidenkinisotooppitutkimusten osalta jonot kasvoivat loppuvuodesta.

Osastonsihteerien osallistuminen potilassanelujen purkuun jatkui. Tekstinkäsittelijöille otettiin käyt-töön kirjoitusminuuttiseuranta, jonka kautta jokaisella tekstinkäsittelijällä oli mahdollisuus seurataoman työpanoksensa kehittymistä. Näillä toimenpiteillä saatiin kevään jälkeen viive sanelujen pur-kamisessa pysymään alle 5 päivässä. Loppuvuodesta käynnistyi puheentunnistuksen toinen pilotti.


Lääkärit 30,0 30,0 0,0 0,0Tutkimushenkilöstö 24,0 23,0 -1,0 -4,2Tutk. ja hoit. av. henk. 1,0 1,0 0,0 0,0(sis liikunnanohj.)Hoitohenkilöstö, joista 163,0 167,0 4,0 2,5

- Eriast. sh:t ja vast 123,0 126,0 3,0 2,4- Muut hoitohenkilöt 40 41 1 2,5

Hallinto- ja talous 1 1 0,0 0,0Yhteensä 219,0 222,0 3,0 1,4

Vakinaiset varahenk. 16 14 -2 -12,5Kaikki yhteensä 235,0 236,0 1,0 0,4

Muutos edv.

38

Potilailta tullut asiakaspalaute osoitti yksikkökohtaisen asiakastyytyväisyyden olevan pääosin hyväätasoa. Erityisen tyytyväisiä oltiin vastaanottamiseen tutkimusyksiköissä, henkilökunnan antamaanohjaukseen tutkimuksen aikana, henkilökunnan käytökseen ja turvallisuuden tunteeseen tutkimuk-sen aikana. Avoimissa palautteissa kiitettiin hyvää asiakaspalvelua. Röntgenissä kahden kuukaudenajan käytössä ollut välitön asiakaspalaute – HappyOrNot - osoitti asiakastyytyväisyyden olevan kii-tettävää tasoa.

Prosessinäkökulma

Koko tulosalueen toimintaa ohjasi talousarvioon linjattu ostopalvelujen kotiuttaminen. Tavoitteita eitäysin saavutettu vuoden loppuun mennessä. Palvelutuotanto tasapainotteli kysynnän ja osittain riit-tämättömien henkilöstöresurssien välillä.

Radiologisten tutkimusten lausuntoja ostettiin ulkoa ja päivystysaikainen toiminta toteutettiin rönt-genissä pitkälti ulkopuolisen palveluntuottajan toimesta. Patologialla tiettyjen erikoistutkimusten la-boratoriopalveluja ostettiin ulkoa. Kliinisellä fysiologialla puuttuvaa lääkärityöpanosta paikattiin ulko-puolisilla konsultaatioilla.

Suoriteluvuilla mitattuna tulosalueen toiminnassa näkyi osittaista stabiloitumista. Pitkän aikavälinseurannan perusteella radiologisten tutkimusten kysyntä kasvoi edelleen. Kasvun lisäys näkyi erityi-sesti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Kliinisellä neurofysiologialla kasvua oli lähes 5 %. Muilta osinsuoriteluvut vähenivät tulosalueella edelliseen vuoteen verrattuna. Patologiassa kokonaisnäyte-määrä laski 3,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kliinisellä fysiologialla tutkimusmäärät laskivat 1,7%. Lääkehuollon toimitusrivit vähenivät 7,3 % ulkoisten yksiköiden lakkauttamisten seurauksena.Uusia lääkevalmisteita valmistettiin ennakoitua enemmän.

Röntgenissä uuden tietokonetomografialaitteen hankinta siirrettiin seuraavalle vuodelle. Laitteen tar-vitseman tilan remontti päivystysklinikalla venyi vuodenvaihteen yli. Hämeenlinnan yksikön röntge-niin hankittiin kartiokeilatietokonetomografialaite (CBCT), joka otettiin käyttöön toukokuussa. Kliini-selle fysiologialle hankittiin elvytyslaitteisto. Neurofysiologian yksikössä päivitettiin EEG-järjestel-mää. Patologialle hankittiin rotaatiomikrotomi ja vainajien siirtolaite. Rikkoutunut parafiinivalulaite uu-sittiin loppuvuodesta.

Systemaattinen pidemmän aikavälin toiminnansuunnittelu jatkui röntgenissä kuvantamistoimintojentarpeiden, henkilöstöresurssien ja laitehankintojen yhteensovittamiseksi. Sairaanhoitopiirin aloit-teesta käynnistynyt yhteistyö HUS Kuvantamisen kanssa konkretisoitui keväällä sopimukseen rönt-genyksikön johtajan työpanoksen ostamisesta palveluna HUS Kuvantamisesta. Kaksivuotisen sopi-muksen (+ optiovuosi) myötä röntgenyksikön johtajana aloitti kesäkuussa diplomi-insinööri. Käyt-töönotetussa ammattijohtamisen toimintamallissa radiologisen toiminnan lääketieteellinen vastuusäilyy röntgenin ylilääkärillä. Shp:n yhdessä PHSOTEY:n kanssa Helsingin yliopistoon lahjoittamaaradiologian osa-aikaista professuuria ei onnistuttu täyttämään vuonna 2015. Shp:n käynnistämähanke ulkomaisesta radiologirekrytoinnista konkretisoitui jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Vuodenloppuun mennessä kaksi intialaista ja kolme kreikkalaista radiologia aloitti KHKS:ssa. Shp:n alueel-liseen kuvantamisyhteistyöhön liittyviä keskusteluja jatkettiin. Joulukuussa hyväksyttiin radiologipal-velujen järjestämistä koskeva sopimus FSHKY:n kanssa. Hämeenlinnan terveyskeskuksen kanssasovittiin yhteistyön laajentamisesta mammografioiden ja natiivikuvausten osalta. Suurten kuvanta-mislaitehankintojen pitkän aikavälin kokonaissuunnitelma päivitettiin.

Kliinisellä neurofysiologialla koulutettiin neurologian ja teho-osaston sekä päivystysklinikan sairaan-hoitajia polikliinisten EEG-monitorointien tekemiseen. Toimintamallilla parannettiin päivystys-EEG-tutkimusten saatavuutta virka-ajan ulkopuolella. Suunnitelmat lääkehuollon ja kliinisten yksiköidenvälisestä yhteistyöstä osastofarmasian laajentamiseksi etenivät. Lääkehankintayhteistyötä jatkettiinPHSHP:n kanssa. NHG:n luotsaama benchmark-pilotti käynnistyi lääkehuollossa loppuvuodesta.Sihteerityön yksikön organisaatiomuutos eteni tiivistäen sihteerityön yksikön ja potilassaneluyksiköi-den yhteistoimintaa. Poliklinikoille muodostettiin sihteerisenttereitä. Potilassaneluyksikön siirto Kei-nusaaren vuokratiloista keskussairaalaan saatiin päätökseen. Integroinnin myötä sihteerityön yksi-kön ja potilassaneluyksiköiden toiminnot sulautettiin vuoden vaihtuessa.

39

Patologian laboratoriossa uusittiin Qualitorin laatutunnus. Patologian suoriutuminen ulkoisista laa-duntarkkailukierroksista oli kiitettävää tasoa.

Kustannuslaskenta on edennyt tulosalueella röntgenin osalta jo kolmannelle kierrokselle. Muidenyksiköiden osalta ollaan jäljempänä. Tutkimushinnat määräytyivät kustannuslaskennan perusteella.


Tulosalueen palvelutoiminnan erityispiirteenä on ammattitaitoisten ja pitkälle erikoiskoulutettujenhenkilöiden työpanokseen pohjautuva toimintojen kokonaisuus. Erityisosaaminen saattaa suppeim-millaan rajoittua vain yksittäisten henkilöiden käsiin. Normaalitoiminnan häiriötilanteissa henkilöstö-resurssien kapeus näkyy helposti toiminnan haavoittumisena. Seurauksena on erityisesti päivystyk-sellisen palvelukysynnän turvaamisen vaikeutuminen.

Hoitohenkilöstöresurssien osalta tilanne oli varsin hyvä, mutta lääkäriresurssien riittävyydessä olivaikeuksia erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Radiologiresurssien vajaus kääntyi parem-paan suuntaan vuoden loppupuoliskolla. Röntgen-osaston siirryttyä kesäkuussa ammattijohtamisentoimintamalliin myös röntgenin ylilääkärin vakanssi saatiin täytettyä. Riihimäen yksikön röntgen toimialkuvuoden pelkästään ostoradiologien varassa, loppuvuodesta oman radiologityöpanoksen osuusoli noin 15-20 %. Ulkomaisten radiologien rekrytointi kulminoitui vuoden jälkimmäiselle puoliskolle.Toisen kliinisen fysiologian lääkärivakanssin täyttämiseksi käynnistettiin myös hanke ulkomaisestarekrytoinnista. Lääkäriresurssien vajetta korjattiin konsulttien ohella osittain myös lisätöillä. Lääke-huollon henkilöresursseja paikattiin osittaisilla sijaisjärjestelyillä ja sairaalafysiikan asiantuntijare-sursseja rajoitetusti konsultaatiojärjestelyillä. Loppuvuodesta täytettiin erikoistuvan fyysikon va-kanssi. Pitkät sairauspoissaolot asettivat oman haasteensa henkilöresurssien riittävyydelle tulosalu-eella.

Hoitohenkilökunnan kehityskeskustelut ja osaamisen arviointi ovat vakiintuneet käytännöksi. Muidenammattiryhmien keskuudessa kehityskeskustelujen käyttö vilkastui. Lähes kaikissa yksiköissä olikäytössä kehittämisiltapäivät, joiden myötä koko henkilökunta osallistuu yksikkönsä toiminnan jatku-vaan kehittämiseen. Hoito- ja sihteerityöhenkilöstön osalta tulosalueella on panostettu tuloksellisestimm. opiskelijoiden ohjaukseen. Kaikissa yksiköissä käytiin moniammatilliset Potilas ensin - hank-keeseen liittyvät palaverit, joissa laadittiin kehittämistoimen-piteitä potilas-ensin-ideologian eteen-päin viemiseksi.

Työterveyslaitoksen työhyvinvointitutkimuksen tulos laski sairaanhoidollisten palvelujen tulosalu-eella verrattuna edelliseen kartoitukseen. Työhön ja työyhteisöön liittyvät mittarit laskivat, samointyössä jatkamisen mittarit. Prosentuaalinen sijoittuminen kaikkien työyksiköiden joukossa heikentyi.Tulosten tulkintaan pureudutaan vuodenvaihteen jälkeen yksikkötasolla ja haetaan korjaavia toimen-piteitä.

Talousnäkökulma

Tulosalueen suurimpana yksikkönä röntgenin vaikeudet radiologitilanteessa heijastuivat alkuvuo-desta koko tulosalueelle. Tulosalueen muut yksiköt kompensoivat röntgenin kasvaneita toimintakus-tannuksia mm. säästämällä omien yksikköjensä henkilöstökuluissa. Kaiken kaikkiaan täyttölupame-nettelykäytännön kautta henkilöstösäästöjä kertyi tulosalueella 13 henkilötyövuotta, kasvua edelli-seen vuoteen oli lähes 50 %.

Kokonaisuutena tarkastellen tulosalueella toimintatuotot ylittivät talousarviotavoitteen. Ulkoinenmyynti ylitti talousarvion 4,7 %, radiologisen myynnin osuus oli yli 10 %. Patologian myyntitulot li-sääntyivät 3,7 %. Kliinisellä fysiologialla lisäystä oli yli 10 % ja kliinisellä neurofysiologialla lähes 17%. Röntgenin sisäisistä tuloista palautettiin asiakkaille 10 % tilattujen tutkimusmäärien suhteessa javastaavasti patologian sisäisten tulojen lisälaskutus oli 2,5 %. Korjauserien jälkeen sisäinen myyntijäi kokonaisuudessaan 2,8 % talousarviotavoitteen alapuolelle.

40

Toimintakulut alittivat talousarvion 6,9 %. Henkilöstökuluissa säästöä kertyi 12 %. Palvelujen ostotylittivät talousarvion 24 %, johtuen erityisesti ostopalvelulääkärien käytöstä radiologialla. Aineissa jatarvikkeissa säästöä kertyi 3,6 %.

Tulosalueen tulos oli 9,6 % ylijäämäinen.

Riskienhallinta 2015

Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella on pitkällä aikavälillä haettu yhteistyömalleja laajempientoimintakokonaisuuksien rakentamiseksi. Kuluneena vuonna tulosalueella edettiin erityisesti sekäröntgenyksikön että sihteerityön yksikön toimintojen uudelleenorganisoinnissa.

Röntgenissä siirryttiin ammattijohtamisen toimintamalliin, jossa yksikön johtajan rinnalla lääketieteel-lisestä toiminnasta vastaa radiologian ylilääkäri. Hoitotyöstä vastaa ylihoitaja osastonhoitajankanssa. Röntgenosaston toimintaprosessien laajamittainen kehittäminen käynnistyi LEAN-ajatte-luun nojautuen, missä päivittäisjohtaminen fokusoidaan virtaukseen. Laajemmasta perspektiivistäkatsoen radiologisen toiminnan kehitys Shp:n alueellisen yhteistyön lisäämiseksi on edennyt varsinhitaasti. Näin siitäkin huolimatta, että toimintojen integroinnilla ja balansoinnilla sekä laite-, tila- jahenkilöstöresurssien optimoinnilla olisi mahdollista lisätä toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta.

Sihteerityön yksikössä perustettiin suurempia sihteerityön ryhmiä, senttereitä ja selkeytettiin polikli-nikoiden työnjakoja hoitajien ja sihteereiden välillä. Nämä kuuluivat osana sihteerityöstä tehtyynNHG-selvitykseen. Toimintojen uudelleenorganisointi sanelun purussa toi selkeän parannuksen po-tilassanelujen viiveiden hallintaan. Koko sihteerityövoima valjastettiin sanelujen purkuun.

Henkilöstön riittävyyttä ja rekrytointia säätelee koulutetun ja ammattitaitoisen henkilökunnan saata-vuus. Pitkän aikavälin suunnitelmilla haetaan tasapainoa ja ennakoitavuutta resurssien riittävyydelleja optimoinnille erikoissairaanhoidossa tarvittavassa palvelutuotannossa. Tavoitteet ostopalvelujenkotiuttamisesta tulosalueella saavutettiin jo pitkälti lukuun ottamatta radiologista toimintaa jossa ra-diologipula oli vaikeimmillaan ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Alkuvuoteen verrattuna radiologire-surssia korjattiin toisella vuosipuoliskolla rekrytoimalla viisi ulkomaalaista radiologia. Ulkomaisenhenkilökunnan rekrytoinnin haasteita ovat työssä tarvittavan suomen kielen oppimisen lisäksi am-matillisen osaamisen varmistaminen ja kotoutumisen onnistuminen.

Lahjoitus Helsingin yliopistolle osa-aikaisesta radiologian professuurista tavoittelee pitkällä aikavä-lillä lisänostetta KHSHP:n ja radiologian erikoisalan houkuttelevuuteen. Erikoistumiskoulutuksen te-rävöittämisen kautta ja ulkomaista radiologityövoimaa rekrytoimalla haetaan selkeää ja pysyvää kor-jausta radiologitilanteeseen.

Tulosalueella tehtyjen sisäilmaselvitysten ja esiin nousseiden sisäilmaan liittyvien työturvallisuusris-kien myötä eteni F-siiven tilojen remontti. Toiminta jatkui tilaremontin keskellä koko vuoden tutkimus-ja henkilöhuoneiden tilapäisjärjestelyillä.

Tulosalueella on jo vuosia ollut käytössä suurten kuvantamislaitehankintojen pitkän aikavälin koko-naissuunnitelma jota päivitetään vuosittain. Toiminnasta lähtevä, systemaattinen laitehankintasuun-nitelma luo pohjan laiteinvestointien optimoinnille ja kustannusten tasapainottamiselle. Ennakoimat-tomia laiterikkoja ei voida ennustaa, mutta laiteinvestointien ennakkosuunnittelulla niiden vaikutuson paremmin hallittavissa. Kuluneena vuotena erityisesti päivystyksessä käytössä olevan CT-lait-teen lisääntynyt vikafrekvenssi lisäsi toiminnan epävarmuutta. Suuria laitteita koskeva pitkän aika-välin hankintasuunnitelma laajennetaan jatkossa kattamaan myös investointiarvoltaan ns. keskisuu-ret laitteet. Samalla toimintamallia viedään projektihallinnan suuntaan.

Uusittu hallintosääntö selkeyttää taloudellisia vastuita. Taloudellisen vastuun jalkautuminen laajem-malle edellyttää myös vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä talousarvioon vaikuttaviin päätöksiin.Käytännön tasolla suoriutumisen seuranta edellyttää tietojärjestelmien toiminnallisuuden ja toimi-vuuden edelleen kehittymistä ja tietojen ajantasaisuuden seurannan helpottumista yhdessä esimies-tasoisen kompetenssin lisäämistä.

41

SAIRAANHOID. PALV. TULOSALUE(ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 19 467 584 19 081 897 -385 686,96Myyntituotot 19 449 584 19 051 809 -397 774,62Maksutuotot 4 000 6 062 2 061,50Tuet ja avustukset 3 313 3 312,80Muut toimintatuotot 14 000 20 713 6 713,36

TOIMINTAKULUT -16 177 823 -14 952 419 1 225 403,44Henkilöstökulut -12 310 100 -10 917 448 1 392 652,12Palvelujen ostot -2 386 723 -2 701 054 -314 331,35Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 199 000 -1 112 452 86 547,57Vuokrat -273 000 -202 425 70 574,56Muut toimintakulut -9 000 -19 039 -10 039,46

TOIMINTAKATE 3 289 761 4 129 477 839 716,48

VUOSIKATE 3 289 761 4 129 423 839 662,02

Poistot ja arvonalentumiset -1 422 000 -1 197 251 224 748,56

Tilikauden tulos 1 867 761 2 932 171 1 064 410,58

Vyörytyserät -1 867 761 -1 867 814 -52,70

SAIRAANHOID. PALV. TULOSALUE(ulkoiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 1 995 000 2 100 172 105 171,98Myyntituotot 1 977 000 2 070 084 93 084,32Maksutuotot 4 000 6 062 2 061,50Tuet ja avustukset 3 313 3 312,80Muut toimintatuotot 14 000 20 713 6 713,36

TOIMINTAKULUT -15 585 100 -14 469 357 1 115 743,36Henkilöstökulut -12 310 100 -10 917 448 1 392 652,12Palvelujen ostot -1 794 000 -2 217 991 -423 991,43Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 199 000 -1 112 452 86 547,57Vuokrat -273 000 -202 425 70 574,56Muut toimintakulut -9 000 -19 039 -10 039,46

TOIMINTAKATE -13 590 100 -12 369 185 1 220 915,34

VUOSIKATE -13 590 100 -12 369 239 1 220 860,88


Tilikauden tulos -15 012 100 -13 566 491 1 445 609,44

42

Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalue

Taulukko: Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen oma toiminta vuonna 2015

Taulukko: Sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueen vakanssit 2014 – 2015

1.1.5.5 Tukipalvelujen tulosalue

Tulosaluejohtaja Seppo Karhu

Asiakasnäkökulma

Tukipalvelujen tulosalue tuottaa hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, koulutuspalvelut, tietotekniikka-palvelut, laskentapalvelut, ravintopalvelut, vaatehuollon, hankinnan, varastoinnin ja kuljetuspalvelut,tekniset palvelut ja sairaalahuoltopalvelut. Lisäksi tulosalueeseen kuuluvat asunnot, henkilökunnanterveydenhuolto ja virkistystoiminta. Tulosalue tuottaa palveluita sekä sisäisille että ulkoisille asiak-kaille.

Intranet ja internet-järjestelmien kehittämistyötä jatkettiin koko vuoden ajan. Tarkoitus on, että jär-jestelmä voi palvella oman toiminnan lisäksi myös määrätyin rajoituksin muita terveydenhuollon toi-mijoita. Exreport -johdon raportointijärjestelmän käyttöönottoa jatkettiin ja ryhdyttiin selvittämään senedelleen kehittämistä. Lisäksi laajennettiin vakioraportointijärjestelmän käyttöä, joka koskee lähinnähoito- ja siihen liittyviä kustannustietoja. Sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien kokonaisselvitys ja -suunnitelma laadittiin. It-toiminnan osalta tehtiin kypsyysanalyysi, jonka pohjalta toimintaa jatkossakehitetään. Tietohallinnon toiminnot järjestetään osittain omana toimintana ja osittain ne hankitaanulkopuolisena palveluna. Henkilöstöhallinnon raportointijärjestelmien kehittämistä jatkettiin. Talous-hallinnon järjestelmien uusimista valmisteltiin siten, että vuoden 2016 alussa otetaan käyttöön uudetkirjanpito- ja reskontrajärjestelmä sekä talouden suunnitteluja seurantajärjestelmä. Myös varastonja välinehuollon uusien toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottoa vuonna 2016 valmisteltiin.

Oma toiminta 2014/2015Hämeenlinna Riihimäki Yhteensä Muutos%

Kl. fysiologia, tutkimukset 7 030 - 7 030 -3,4Kl neurofysiologia, tutkimukset 2 203 - 2 203 2,9Radiologiset tutkimukset 61 030 14 973 76 003 3,3Patologian lääkärinlausunnot 22 259 - 22 259 -4,6Lääkehuolto, jakelut 105 440 - 105 440 -2,6

Lkm

Ammattiryhmä 2014 2015 lkm %Lääkärit 25,0 25,0 0,0 0,0Tutkimushenkilöstö 10,0 11,0 1,0 10,0Tutk. ja hoit. av. henk. 96,5 96,5 0,0 0,0(sis lääkintävahtim., os.siht)Hoitohenkilöstö, joista 63,0 62,0 -1,0 -1,6

- Eriast. sh:t ja vast 61,0 60,0 -1,0 -1,6- Muut hoitohenkilöt 2 2 0 0,0

Hallinto- ja talous 36 35 -1,0 -2,8Yhteensä 230,5 229,5 -1,0 -0,4

Vakinaiset varahenk. 23 22 -1 -4,3Kaikki yhteensä 253,5 251,5 -2,0 -0,8

Muutos edv.

43

Sairaanhoitopiiri järjesti vuoden aikana laaja-alaisesti sekä sisäistä että alueellista täydennyskoulu-tusta. Koulutuksen osalta on myös lisätty yleistä palautteenanto- ja yhteydenpitomahdollisuutta. Ul-kopuoliset voivat antaa palautetta internetin kautta keskitetysti sähköpostilaatikkoon, josta ne ohja-taan oikeille käsittelijöille.

Ravintopalvelut ulkoistettiin Hämeenlinnan kaupungin tukipalveluyhtiö Tekme Oy:n hoidettavaksisyyskuussa 2015. Myös sairaanhoitopiiri osti yhtiön osakkeita siten, että sen omistusosuus on 15 %.

Sairaanhoitopiirin tekninen huolto on vastannut palvelujen tuottamisesta myös Hämeenlinnan Ter-veyspalvelut -liikelaitokselle. Eräisiin kiinteistövuokrauksiin liittyen myydään myös siivouspalveluja.

Prosessinäkökulma

Taloushallinnon palveluista tietotekninen osuus kirjanpidosta, reskontrasta, laskunkierrosta, tilinpää-töksestä ja talousarviosta ostetaan KuntaPro Oy:ltä. Potilaslaskutus- ja perintä ostetaan LindorffOy:ltä.

Tietotekniikassa hankitaan palveluja eri toimittajilta. Tietotekniikan kypsyysanalyysi tehtiin ja senpohjalta valmistellaan toimintojen järjestelyä jatkossa. Sairaanhoitopiiri on myös mukana useidensairaanhoitopiirin yhteisessä potilashallinnon järjestelmien uudistamisprosessissa (UNA).

Vuoden aikana on valmisteltu sähköistä arkistonmuodostussuunnitelmaa (eAms) ja uutta sopimus-tenhallintajärjestelmää.

Ravintopalvelut ulkoistettiin Tekme Oy:lle syyskuussa 2015.

Tekniikan toiminnasta ja palveluista teetettiin ulkopuolinen selvitys Ramboll Oy:llä. Tämän selvityk-sen perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin teknisissä palveluissa.

Vaatehuollossa henkilökunnan suojavaatteiden pesu ostettiin ulkopuolelta, mutta muilta osin pyykkipestiin omassa pesulassa. Suojavaatteiden osalta valmisteltiin siirtymistä vuokravaatekokeiluunvuonna 2016.

Hankintatoimessa oltiin laajalti yhteistyössä Erva-alueen kanssa. Hankintatoimen palveluja ostettiinmyös KuntaPro Oy:ltä ja Kunta-Hankinnoilta. Yhdessä Hämeenlinnan kaupungin ja KuntaPronkanssa aloitettiin selvitys varasto-, logistiikka- ja hankintatoimen yhteistyöstä tavoitteena toimintojenyhdistäminen kesäkuussa 2016.

Sairaalahuollossa saatettiin mitoituksen tarkistus loppuun vuonna 2015. Jatkossa mitoitus tehdäänaina toiminnan tai tilojen muuttuessa.

Perlacon Oy:ltä tilattu kokonaisselvitys tukipalvelujen eri järjestämisvaihtoehdoista valmistui vuoden2014 alussa. Hämeenlinnan kaupungin kanssa selvitettiin tukipalvelujen yhteistyömahdollisuuksia.


Vuonna 2015 toteutettiin useiden sairaanhoitopiirin yhteinen Työterveyslaitoksen työhyvinvointiky-sely. Kyselyn tuloksia tullaan järjestelmällisesti käyttämään hyväksi toimintojen kehittämisessä.

Tukipalvelujen henkilöstömäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Palkkamäärärahat vähenivätmiljoonalla eurolla.

Vuoden aikana järjestettiin koko tulosalueen henkilökuntaa koskeva infotilaisuus eri asioista. Lisäksijärjestettiin tukipalvelujen uudistukseen liittyviä infotilaisuuksia ao. henkilöstöryhmille.

44

Talousnäkökulma

Tukipalvelujen toimintakulut olivat 43 milj. euroa eli noin 20 % kuntayhtymän kaikista toimintaku-luista. Toimintakuluista hieman alle puolet on henkilöstökuluja. Suuria kulueriä palvelujen ostoissaovat atk-kustannukset, potilasvakuutus ja koneiden ja kaluston kunnossapitokustannukset. Tarvik-keissa suurimmat menoerät ovat energiakustannukset ja elintarvikkeet. Toimintakulut jäivät alle ta-lousarvion kaikkien muiden menoryhmien osalta, paitsi palvelujen ostoissa. Palvelujen ostoissa syn-tyi ylitystä lähinnä atk-kustannusten ja potilasvakuutusmaksujen kasvun vuoksi.

Sairaalarakennusten ja -varustuksen ylläpito- ja huoltotehtävien lisäksi toimintavuodelle ajoittuiuseita investointihankkeita, joista suurin oli ravintokeskuksen, tekniikan ym. ns. talousrakennuksentilojen peruskorjaus. Peruskorjaus valmistui vuoden elokuussa 2015 ja sen kokonaiskustannuksetolivat yli 11 milj. euroa.

Tukipalvelujen uudelleenjärjestelyistä arvioidaan syntyvän säästöjä tulevina vuosina.

Riskienhallinta

Tukipalveluiden tulosalueella päivitettiin riskienhallinta- ja – arviointilomakkeisto vuoden 2015 lop-pupuolella. Tämän perusteella suoritettuja tärkeimpiä toimia olivat

- sote-uudistuksen valmisteluvaiheita seurattiin aktiivisesti- tehtävien, vastuiden ja toimivaltuuksien osalta todettiin tarvetta selkeytyksiin- hallintosääntö uusittiin vuonna 2014, siihen tehtiin yksittäisiä muutoksia 2015 ja tulee uusit-

tavaksi jälleen 2016- tukipalveluissa pysyttiin talousarviossa muilta osin, paitsi atk-kustannusten ja potilasvakuu-

tuksen osalta, johon ei itse voitu kaikilta osin vaikuttaa- pöytäkirjat ja tärkeimmät muistiot ovat intrassa, mutta päätösten tiedoksi viennissä ja toteut-

tamisessa on edelleen parannettavaa- rekrytointiin on kiinnitetty huomiota mm. erilaisissa tapahtumissa- sairauspoissaolojen ja työtapaturmien määrät vähentyneet- kuntien kanssa on tehty sopimus alijäämien kattamisesta- hallintosäännössä terävöitetty esimiesten taloudellisia vastuita- hallintosäännössä ja käyttösuunnitelmassa määritelty hankintavaltuudet- hankintaohje kaipaa uudistusta- sopimusten seuranta ei kaikin osin ole kunnossa- kiinteistöissä tehty kuntokartoitukset- tiedonkulkuun on kiinnitetty huomiota- palautejärjestelmää kehitetty mm. verkkosivujen kautta tapahtuvaksi. Intrassa palautelaa-

tikko ja vikailmoitusjärjestelmät, käytännön toimivuudessa parantamista.

45

TUKIPALVELUJEN TULOSALUE(ulkoiset ja sisäiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 15 434 220 15 496 704 62 483,58Myyntituotot 13 175 220 11 666 666 -1 508 554,45Maksutuotot 5 000 1 273 -3 727,50Tuet ja avustukset 500 000 444 640 -55 360,30Vuokratuotot 969 000 1 295 880 326 880,42Muut toimintatuotot 785 000 2 088 245 1 303 245,41

TOIMINTAKULUT -44 927 688 -43 124 738 1 802 950,42Henkilöstökulut -23 324 600 -20 877 062 2 447 537,54Palvelujen ostot -11 473 088 -13 353 471 -1 880 382,14Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 865 000 -5 907 541 957 458,92Vuokrat -1 701 000 -1 562 450 138 550,23Muut toimintakulut -1 564 000 -1 424 214 139 785,87

TOIMINTAKATE -29 493 468 -27 628 034 1 865 434,00

VUOSIKATE -29 982 468 -28 246 660 1 735 807,91



Vyörytyserät 36 090 905 35 883 678 -207 226,78

TUKIPALVELUJEN TULOSALUE(ulkoiset tuotot ja kulut)


TOIMINTATUOTOT 9 865 000 11 438 989 1 573 988,71Myyntituotot 7 606 000 7 608 951 2 950,68Maksutuotot 5 000 1 273 -3 727,50Tuet ja avustukset 500 000 444 640 -55 360,30Vuokratuotot 969 000 1 295 880 326 880,42Muut toimintatuotot 785 000 2 088 245 1 303 245,41

TOIMINTAKULUT -44 591 600 -42 848 165 1 743 435,39Henkilöstökulut -23 324 600 -20 877 062 2 447 537,54Palvelujen ostot -11 137 000 -13 076 897 -1 939 897,17Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 865 000 -5 907 541 957 458,92Vuokrat -1 701 000 -1 562 450 138 550,23Muut toimintakulut -1 564 000 -1 424 214 139 785,87

TOIMINTAKATE -34 726 600 -31 409 176 3 317 424,10

VUOSIKATE -35 215 600 -32 054 358 3 161 242,21



46

Tukipalvelujen tulosalue

Taulukko: Tukipalvelujen tulosalueen oma toiminta 2015

Taulukko: Tukipalvelujen tulosalueen vakanssit 2014 – 2015

1.1.6 Asiakkuusnäkökulma

Vuoden 2015 osalta valmistuu erillinen asiakkuuskertomus. Sairaanhoitopiirin toiminnassa on ha-luttu nostaa asiakkuus teemaa näkyvämmin esille. Asiakkaiden - potilaiden - ääntä on koottu erilli-seen asiakkuuskertomukseen. Asiakkuuskertomus sekä sen lyhennelmä ovat luettavissa sairaan-hoitopiirin internetsivuilla www.khshp.fi. Lyhennelmä löytyy myös sairaanhoitopiirin neuvontapis-teistä.

1.1.7 Sairaanhoitopiirin henkilöstö

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevan henki-löstön määrä 1.12.2015 oli 1 504 (suluissa vuoden 2014 vastaava luku 1 600). Suurin ammatti-ryhmä on hoitohenkilöstö 853 (866) henkeä. Lääkärihenkilöstöä on 142 (148), huoltohenkilöstöä233 (306) ja toimistohenkilöstöä 189 (194) henkeä. Huoltohenkilöstön määrä väheni 23,9 %, koskaravintopalvelujen henkilöstö siirtyi Tekme Oy:lle 1.9.2015 alkaen. Pienin ammattiryhmä on tutki-mushenkilöstö 87 (86) henkeä.

Suoriteet 2014/2015 v.2014 yhtHämeenlinna Riihimäki Yhteensä Muutos%

Ravintohuolto, ateriasuoritteet 505 763 163 674 669 437 -30,5 963 497Vaatehuolto, pesty pyykki (kg) 545 400 11 076 556 476 -1,3 563 829- omat 456 220 - 456 220 -1,0 460 811- ostot 89 180 11 076 100 256 -2,7 103 018Tekniset palvelut- Lämpö 17 966 4 595 22 561 -6,7 24 191- Sähkö, MWh 11 473 2 194 13 667 -4,7 14 346- Vesi m³ 56 122 8 426 64 548 -6,9 69 348- Höyry (maakaasu), MWh 4 072 - 4 072 8,2 3 765- Lääkinnällinen happi, kg 124 720 27 089 151 809 -10,0 168 756

47

Henkilötyövuodella tarkoitetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön koko vuoden työskentelyä. Osa-aikainen henkilö muutetaan henkilötyövuodeksi osa-aikaprosenttiaan vastaavasti. Vain osan vuottapalvelussuhteessa olleen työ lasketaan suhteessa koko vuoden työpäiviin. Vuonna 2015 sairaan-hoitopiirin keskimääräinen henkilöstömäärä oli 1 923,4 työntekijää toistaiseksi voimassa olevassatai määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakituisten ja määräaikaisten henkilötyövuosien määrä onvähentynyt 61,3:lla vuoteen 2014 verrattuna. Henkilötyövuodet ovat lisääntyneet vain määräaikai-sessa lääkärihenkilöstössä, jossa lisäystä 6,4 % viime vuoteen verrattuna. Muissa ammattiryh-missä henkilötyövuodet ovat vähentyneet. Määräaikaisten palvelussuhteiden osuus vuosityönteki-jöiden palvelujaksoista on 20,3 %.

Sairauspoissaolojen määrä oli 14,6 kalenteripäivää henkilöä kohti vuonna 2015. Laskua edelliseenvuoteen verrattuna on 1 kalenteripäivä henkilöä kohti.

Laajempi katsaus henkilöstöön on erillisessä henkilöstökertomuksessa.

1.1.8 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnankehittymiseen vaikuttavista seikoista

Laaja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on hallituksessa ja eduskunnassa val-misteltavana. Sosiaali- ja terveydenhuolto järjestettäneen uuden systeemin mukaisesti vuoden 2019alussa. Kanta-Hämeessä selvitetään valtakunnallisesta ratkaisusta riippumatta omaa maakunnal-lista toimintatapaa.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on rakenneuudistuksesta antamissaan lausunnoissa korostanut alu-een yhtenäisyyttä sekä tavoitetta tuottaa edelleen Kanta-Hämeen alueen kunnille nykytasoisia eri-koissairaanhoidon palveluja yhdessä alueen seutukuntien kanssa. Sairaanhoitopiirin tulevaisuudentoiminnan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että riittävä väestömäärä tulee käyttämään palveluja,mikä turvaa toiminnan laajuuden ja talouden.

Kuntayhtymän suuret alijäämät ja miinusmerkkinen kassa muodostavat merkittävän riskin sairaan-hoitopiirin toiminnan kannalta. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2014 ja uudisti joulukuussa 2015 ta-loussuunnitelman yhteydessä alijäämien kattamisohjelman jolla alijäämät katettaisiin vuoteen 2018mennessä. Vuoden 2015 ylijäämä oli suurempi kuin talousarviossa oli arvioitu. Vuodesta 2015 al-kaen tehdään alijäämien kattamissuunnitelman mukaan vuosittain kasvavaa ylijäämää.

Alijäämien kattaminen edellyttää kuntamaksujen merkittävää kasvua lähivuosina, kasvu on vuosit-tain 4 %. Lisäksi sairaanhoitopiirin on omalla toiminnallaan saatava merkittäviä säästöjä aikaan. Ul-kopuolisten sairaaloiden osalta pyritään saamaan käytön kasvua hillittyä. Tukipalvelujen osalta ontarkoitus saada merkittäviä säästöjä aikaan. Ensimmäisessä vaiheessa yhdistetiin sairaanhoitopiirinravintohuolto Hämeenlinnan kaupungin tukipalveluyhtiö Tekme Oy:n kanssa. Jatkossa on tarkoitusyhdistää mm. varasto, hankinta ja kuljetus Tekme Oy:ön. Henkilöstökuluihin on vaikutettu ja vaiku-tetaan myös jatkossa tiukennetun vapautuvien vakanssien täyttömenettelyn avulla. Myös muita sai-raanhoitopiirin toimintoja tullaan tarkastelemaan säästöjen aikaansaamiseksi.

Taloudellinen liikkumavara on sidottu julkisen talouden mahdollisuuksiin osallistua kustannusten kat-tamiseen. Jo nyt on tiedossa, että lähivuosina julkisen talouden liikkumavara on lähes olematon jakuntien mahdollisuudet kustantaa yksin kasvavia terveyden- ja sosiaalihuollon menoja on rajallinen.Tätä taustaa vasten tarvitaan palvelurakenteessa muutoksia ja uudenlaista tapaa tuottaa palveluja.

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän varsinaiset rahoitusriskit muun kuin kuntien rahoitusmahdollisuuk-sien osalta ovat olemattomat lukuun ottamatta yleistä korkotason nousua. Kuntayhtymällä on pitkä-aikaisia lainoja noin 40 milj. euroa ja pankkitilin limiittiä oli käytössä 25 milj. euroa vuoden 2014lopussa. Vuonna 2015 limiittiä alennettiin 5 milj. eurolla ja alentamista on tarkoitus jatkaa kassatilan-teen parantumisen myötä. Kuntayhtymän rahoituksessa ei ole riskisijoituksia eikä muitakaan erityisiäriskialttiita rahoitusjärjestelyjä. Kiinteistö Oy Riihimäen Museokadun arvo taseessa nollattiin vuoden2015 tilinpäätöksessä.

48

Kuntayhtymä on vakuuttanut omaisuutensa täydestä arvosta ja vakuutusarvojen tarkastelu tehdäänja tarkistetaan vuosittain. Potilasvahinkojen osalta toiminnan vakuutus tapahtuu Potilasvakuutuskes-kuksen kautta lain edellyttämällä tavalla. Potilasvahinkotapahtumista maksetut kustannukset ovatsairaanhoitopiirissä alle maan keskitason. Vuoden 2015 lopussa kuntayhtymällä oli Potilasvakuutus-keskukselle yli 9 milj. euroa velkaa aikaisempina vuosina syntyneiden vahinkojen kattamisen vakuu-deksi. Potilasvakuutuksen osalta on riskinä vastuiden ja maksujen kasvu ilman, että niitä voidaanetukäteen kohtuudella arvioida. Tämä riski realisoitui viimeksi vuonna 2014, jolloin vastuut ja maksutkasvoivat huomattavasti. Tähän ongelmaan haetaan parhaillaan valtakunnallisesti ratkaisua.Vuonna 2015 maksu pysyi kuitenkin suunnilleen vuoden 2014 tasolla.

Yhteispäivystystilojen korjauksien osalta sairaanhoitopiirillä on riita-asia rakentajan, Lujatalo Oy:nkanssa. Sairaanhoitopiiri on vaatinut oikeusteitse korvauksia n. 2 milj. euroa. Käräjäoikeus ratkaisiasian sairaanhoitopiirin eduksi, mutta asian käsittely jatkuu hovioikeudessa.

Jatkuva palvelujen kysynnän kasvu tulee olemaan yksi merkittävä huomioon otettava tekijä. Suuretikäluokat tulevat vähitellen yhä suuremmassa määrin palvelujen käyttäjiksi ja tämä asettaa omatvaatimukset toiminnalle. Samanaikaisesti tapahtunut lääketieteen kehitys mahdollistaa entistä pi-demmälle vietyjä hoitotoimenpiteitä, joita myös palvelujen käyttäjät tulevat vaatimaan. Uusien hoito-jen ja hoitomenetelmien käyttöönotto on aina vain kalliimpaa.

Toisaalta kuitenkin potilaiden oikeus vapaaseen valintaan on ainakin alkuvaiheessa ohjannut poti-laita enemmän Kanta-Hämeestä pois kuin muualta tänne. Mikäli tämä kehitys edelleen jatkuu, jou-dutaan harkitsemaan oman sairaalan resurssien vähentämistä joiltakin osin.

1.1.9 Ympäristötekijät

Ympäristötilinpäätös on tehty Kanta-Hämeen keskussairaalan Hämeenlinnan yksikön sekä Riihi-mäen yksikön toiminnasta vuodelta 2015. Ympäristötilinpäätökseen ei ole otettu mukaan sairaalanomistuksessa olevia virkistyspaikkoja eikä sairaalan alueella olevia päiväkoteja.

Ympäristötilinpäätöksessä tarkastellaan sairaanhoitopiirin hankintoja, jätehuoltoa sekä energian, ve-den ja nestemäisen hapen kulutusta. Kustannuksissa ei ole mukana arvonlisäveroa.

Vertailu keskimääräiseen hoitojaksoon

Ympäristötilinpäätöksen hankintoja, kulutuksia ja päästöjä vertaillaan hoitojaksoihin. Hoitojaksomuodostuu asiakkaan sairaalassa yhtäjaksoisesti samalla erikoisalalla viettämistä päivistä, jotkapäättyvät potilaan uloskirjaukseen. Hoitojakson pituudessa lähtöpäivää ei lasketa hoitopäiväksi.

2014 2015 muutos - %Hämeenlinnan yksikköHoitopäivät 92 419 91 255 – 1,3 %Hoitojaksot 23 204 27 548 +18,7 %Keskimääräinen hoitoaika 4,0 vrk 3,3 vrk – 1,7 %

Riihimäen yksikköHoitopäivät 7 389 4 258 – 42,4 %Hoitojaksot 2 440 2 131 – 12,7 %Keskimääräinen hoitoaika 3,0 vrk 2,0 vrk – 33,3 %

Taulukko: Hämeenlinnan ja Riihimäen yksikön hoitopäivät ja -jaksot sekä keskimääräiset hoitoajat vuosilta 2014 ja 2015

49

Hankinnat

Ympäristötilinpäätöksen hankinnoissa tarkastellaan ainoastaan suoraan hoitotyöhön liittyviä hankin-toja ja ruokahuollon hankintoja. Hankinnoissa huomioidaan apteekkitarvikkeet, hoitotarvikkeet jaruokahuollon elintarvikehankinnat.

Hämeenlinnan yksikkö 2015

milj. € € / HJ

Hoitotarvikkeet 5,43 197

Elintarvikkeet 0,73 26

Lääkkeet 9,96 362

Riihimäen yksikkö 2015

milj. € € / HJ

Hoitotarvikkeet 0,30 141

Elintarvikkeet 0,25 116

Lääkkeet 1,60 751

Taulukko: Lääkkeiden, hoitotarvikkeiden ja ruokahuollon kustannukset vuonna 2015 hoitojaksoa (HJ) kohden Hämeen-linnan ja Riihimäen yksiköissä (laskennassa ei ole huomioitu avohoidossa annettavia lääkkeitä)

Jätteiden käsittely

Ympäristötilinpäätöksessä tarkastellaan yhdyskunta-, hyöty-, erityis-, sytostaatti- ja ongelmajättei-den määriä ja kustannuksia.

Jätteiden määrät 2015

1000 kg €

Yhdyskuntajäte 291,2 46 664

Hyötyjäte 218,6 32 887

Erityisjäte 43,1 52 100

Ongelmajäte 9,4 14 336

Tietosuojapaperi 15,1 12 717

Yhteensä 577,4 158 703

Muodostunut jätemäärä on 20,9 kg / HJ

Taulukko: Eri jätelajikkeiden määrät ja käsittelykustannukset vuonna 2015 Hämeenlinnan yksikössä

Jätteiden määrät 2015

1000 kg €

Yhdyskuntajäte 82,9 15 176

Hyötyjäte 18,1 3 048

Sytostaattijäte 0,76 835

Ongelmajäte 6,0 15 472

Tietosuojajäte 1,8 2 440

Yhteensä 109,6 36 971Muodostunut jätemäärä on 41,9 kg / HJ

Taulukko: Eri jätelajikkeiden määrät ja käsittelykustannukset vuonna 2015 Riihimäen yksikössä

50

Energia, vesi ja nestemäinen happi

Sairaanhoitopiirin energian, veden ja nestemäisen hapen kulutusta ja kustannuksia on käsiteltytaulukoissa 5 (Hämeenlinnan yksikkö) ja 6 (Riihimäen yksikkö). Hinnoissa on huomioitu perusmak-sut ja arvonlisävero on 0 %.

Kulutus 2014 2015

määrä € määrä €

Sähkö (MWh) 12 010 964 427 11 473 943 769

Höyry (MWh) 3 765 403 437 4 072 382 013

Kaukolämpö (MWh) 19 267 1 171 803 17 966 1 122 200

Vesi (m3) 59 503 163 095 56 122 170 776

Happi (kg) 138 540 34 774 124 720 20 953

€ / HJ (hoitojakso) € / HJ (hoitojakso)Sähkönkulutus 41,5 34,3

Höyrynkulutus 17,4 13,9

Kaukolämmönkulutus 50,5 40,7

Vedenkulutus 7,0 6,2

Hapenkulutus 1,5 0,7

Taulukko: Hämeenlinnan yksikön lämmön, sähkön, höyryn, veden ja nestemäisen hapen kulutustiedot vuosina 2014 –2015

Kulutus 2014 2015

määrä € määrä €

Sähkö (MWh) 2 336 180 370 2 194 184 904

Kaukolämpö (MWh) 4 924 231 370 4 595 245 230

Vesi (m3) 9 845 33 398 8 426 23 308

Happi (kg) 30 216 7 584 27 089 4 551

€ / HJ (hoitojakso) € / HJ (hoitojakso)Sähkönkulutus 73,9 86,8

Kaukolämmönkulutus 94,9 115,1

Vedenkulutus 13,7 10,9

Hapenkulutus 3,1 2,1

Taulukko: Riihimäen yksikön lämmön, sähkön, veden ja nestemäisen hapen kulutustiedot vuosina 2014 – 2015

51

Yhteenveto

Sairaanhoitopiirin kokonaisenergiamäärissä ei ole mitään suuria muutoksia. Yhteistyökumppanitovat pysyneet samoina. Hämeenlinnan yksikön osalta pieneen kaukolämmön- ja sähkön kulutuk-sen nousuun on vaikuttanut talousrakennuksen peruskorjaus.

Ominaiskulutukset olivat seuraavat:

Energia Hämeenlinnan yksikkö Riihimäen yksikkö

Lämpö 66 kWh / r-m3 75 kWh / r-m3

Sähkö 41 kWh / r-m3 38 kWh / r-m3

Vesi 210 l / r-m3 170 l / r-m3

Jätehuollon osalta on jouduttu edelleen toimimaan Hämeenlinnan yksikön osalla väistötiloissa. Seon osaltaan vaikuttanut jätelajikkeiden kokonaismäärän kasvuun ja myös kustannuksiin. Kevään2015 aikana päästiin käynnistämään aikaisempien ja uudistettujen jätetilojen ja -laitteiden käyttö.

Pesulan tuotanto oli vuonna 2015 noin 456 220 kiloa pestyä pyykkiä. Pesuaineita pesula käytti toi-minnassaan viime vuonna 7 650 litraa nestemäistä pesuainetta. Muita pyykinkäsittelyaineita ei ollutkäytetty.

Tulevien vuosien suuri haaste on sairaalakiinteistöjen ylläpito ja korjaustarpeet myös taloteknisissäjärjestelmissä. Molemmissa yksiköissä on tehty laajat kuntokartoitukset, jotka näyttävät kiinteistöjentilan ja kiireellisyysjärjestyksen sovittaessa korjaustoimenpiteistä lähivuosina.

52

1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan järjestämisestä

Sairaanhoitopiirin hallitus on antanut ohjeen sisäisestä valvonnasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopii-rissä 21.11.2007. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on hallituksella. Toteuttamis- ja valvonta-vastuu on sairaanhoitopiirin johtajalla. Tulosalueen johtaja vastaa sisäisestä valvonnasta alueellaanja tulosyksikön johtaja yksikkönsä osalta. Tilivelvollisia ovat sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilää-käri, talousjohtaja, hallintojohtaja, hallintoylihoitaja, materiaalipäällikkö, tietohallintojohtaja, tekninenjohtaja, henkilöstöjohtaja ja tulosaluejohtajat.

Valtuuston kesäkuussa 2014 hyväksymän hallintosäännön mukaan valtuusto päättää sisäisen val-vonnan ja riskienhallinnan perusteista. Hallitus ja sairaanhoitopiirin johto vastaavat kokonaisvaltai-sen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, hyväksyvät sisäistä valvontaa ja riskien-hallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat ja valvovat, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toi-meenpannaan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Tulosalueiden ja -yksiköiden johtajat vas-taavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta sekä raportoin-nista johtamassaan toiminnassa. Sisäinen tarkastus arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestämistä ja tuloksellisuutta sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi

Valtuusto hyväksyi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet kesäkuussa 2014. Hallitus onviimeksi joulukuussa 2015 hyväksynyt päivitetyn riskikartoituksen sairaanhoitopiirin konsernin mer-kittävimmistä riskeistä. Riskikartoitus tehtiin tulosyksiköittäin ja koottiin sen jälkeen edelleen tulos-alueittain ja sairaanhoitopiirin tasolla.

BDO Audiator Oy on viime vuosina varsinaisen tilintarkastuksen lisäksi tehnyt kohdennettuja tar-kempia tarkastuksia. Näitä on tehty mm. atk-järjestelmiin, henkilöstöhallintoon ja taloushallinnon jär-jestelmiin liittyen. Vuonna 2014 käynnistyi sisäisen tarkastuksen yhteistyö Pirkanmaan sairaanhoi-topiirin kanssa. Tavoitteena on, että sisäistä tarkastusta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä tämänsopimuksen puitteissa tehtäisiin viikko kuukaudessa. Vuonna 2016 astuu voimaan Pirkanmaan sai-raanhoitopiirin, Päijät-Hämeen sosiaali ja –terveyspiirin ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin sopimusyhteisestä sisäisestä valvonnasta. Tällöin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriin kohdistuu 20 % kahdensisäisen tarkastajan työpanoksesta.

Erilaisia vertailuja sairaanhoitopiirien taloudesta, tuottavuudesta ja tehokkuudesta tekevät vuosittainmm. THL, FCG ja Kuntaliitto. Eri selvitysten perusteella Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kustan-nukset ja kustannuskehitys ovat olleet pääosin hyviä verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin.

Omaisuuteen liittyvät riskit on kartoitettu osana omaisuusvakuutuksiin liittyviä selvityksiä. Omaisuus-vakuutukset ja riskit päivitetään vuosittain.

Taloudessa riskejä aiheuttaa tuottopuolella kuntamaksujen riittävyys. Kanta-Hämeen sairaanhoito-piirin kuntasopimusjärjestelmässä, jossa maksut sovitaan kiinteästi ennakolta, riskin kantaa sairaan-hoitopiiri. Kuntayhtymän taseeseen on kertynyt usean vuoden aikana alijäämää, joka oli taseessa31.12.2014 25,5 milj. euroa. Vuoden 2015 ylijäämäksi muodostui noin 2,3 milj. euroa, joten taseessa31.12.2015 on alijäämää yli 23 milj. euroa.

Taloussuunnitelmassa vuosille 2016 – 2019 on laadittu suunnitelma alijäämien pienentämiseksi japoistamiseksi suunnittelukauden aikana. Suunnitelman mukaan kuntien maksut kasvavat vuosittain4 %. Sairaanhoitopiiri pyrkii säästöihin myös omilla toimenpiteillään. Huomattavan riskin muodostaanykyinen kuntien taloudellinen tilanne. Vuonna 2015 ylittyivät ostot ulkopuolisista sairaaloista yli 7milj. eurolla. Taloudellisesti ulkopuoliset sairaalat muodostavatkin merkittävän riskin mm. vapaidenhakeutujien määrän kasvun vuoksi.

Tukipalvelujen tuottamistapoja tarkasteltiin tavoitteena saada säästöjä aikaiseksi, tältä osin on tehtymerkittäviä järjestelyjä ja työskentely jatkuu myös tilikauden jälkeen.

Keskeiset taloushallinnon järjestelmät on hankittu KuntaPro Oy:ltä. Johtoryhmä arvioi talousarviontoteutumista säännöllisesti, ja kukin tulosaluejohtaja erittelee tilannetta oman tulosalueensa osalta.

53

Tarvittaessa sovitaan tavat reagoida kehitykseen. Sairaanhoitopiirillä on käytössä myös erillinen joh-don raportointijärjestelmä.

Apuvälinekeskusliikelaitos toimii osana sairaanhoitopiirin organisaatiota, ja siinä noudatetaan sa-moja valvontamenetelmiä kuin sairaanhoitopiirissä muutenkin.

Sairaanhoitopiirissä on viime vuosina kuvattu ja kehitetty prosesseja. Prosessikuvauksia on tehtykymmeniä ja samassa yhteydessä kehitetty toimintoja. Mm. taloussuunnittelu on prosessoitu ja pro-sessikuvaus tarkistetaan tarvittaessa vuosittain ennen seuraavan talousarvio- ja suunnittelukierrok-sen alkamista. Myös potilashallinnon prosesseja on kuvattu. Eniten on tehty potilaiden hoitoon liitty-viä prosessikuvauksia.

Valtuuston ja hallituksen päätösten toimeenpanon varmistamiseksi määritellään kokouspöytäkirjojenpykälissä myös täytäntöönpanotoimenpiteet. Kuntayhtymän sisäinen ohjeistus ja tiedotus tapahtuvattärkeimmiltä osin säännöillä ja ohjeistuksilla, jotka valtuusto/hallitus hyväksyvät. Kirjallinen viranhal-tijaohjeistus tapahtuu sisäisillä tiedotteilla ja sähköisen henkilöstötiedotteen avulla. Kuntayhtymänintraan viedään myös kaikki ohjeistukset ja siitä on käytännössä muodostunut yhä tärkeämpi välinemyös tässä suhteessa. Keskeisistä kuntayhtymässä vireillä ja suunnitteilla olevista asioista pidetäänvuosittain henkilöstölle johdon katsauksia. Lisäksi erillisiä tiedotustilaisuuksia pidetään merkittävistävireillä olevista asioista.

Kuntalain 13.3a §:n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnanja riskienhallinnan perusteista. Hallintosääntöön tulee sisällyttää sisäiseen valvontaan ja riskienhal-lintaan liittyvä tehtävien ja vastuunjako. Kesäkuussa 2014 valtuusto päätti sekä sairaanhoitopiirinsisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista että uudesta hallintosäännöstä.

Valtuuston hyväksymien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisesti laadittiin tu-losyksiköittäin, tulosalueittain ja sairaanhoitopiiritasoisesti riskien kartoitus- ja arviointilomakkeisto,jonka avulla erilaisia riskejä ja niiden merkittävyyttä voidaan konkretisoida. Näitä tarkastellaan japäivitetään säännöllisesti ja niiden avulla voidaan määritellä riskienhallintaan liittyviä toimenpiteitä.

54

1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.3.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluistaTunnusluku kuvaa maksurahoituksen osuutta toimintamenoista= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön).

Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhen-nyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on,että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

Vuosikate prosenttia poistoistaTunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan tulorahoi-tuksen olevan riittävä.= 100 * Vuosikate / Poistot

Asukasmäärä; Asukasmääränä käytetään asukaslukua edellisen tilikauden lopussa

2015 2014ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitokset) 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 217 181 207 446

Toimintakulut -205 106 -199 770

Toimintakate 12 074 7 675Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 30 22

Muut rahoitustuotot 341 289

Korkokulut -589 -573

Muut rahoituskulut -546 -223

Vuosikate 11 310 7 190Poistot ja arvonalentumiset -9 180 -8 828

Tilikauden tulos 2 130 -1 638Tilinpäätössiirrot 163 230

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 293 -1 408

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,9 103,8Vuosikate/Poistot, % 123 81Vuosikate, euroa/asukas 65 41Asukasmäärä 175 350 175 481

55

1.3.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

Tunnusluvut ja niiden laskentakaavat:

Investoinnit

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, 1000 euroaToiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden ker-tymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä.Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen.Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Investointien tulorahoitus, %Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta onrahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä onjäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainallatai rahavarojen määrää vähentämällä.Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vä-hennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

2015 20141 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 310 7 190 Tulorahoituksen korjauserät 94 283

Investointien rahavirta Investointimenot -10 672 -13 095 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 906 1 763Toiminnan ja investointien rahavirta 4 638 -3 859

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 77 0Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 9 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 111 -5 311 Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 727 -256Muut maksuvalmiuden muutokset 3 316 -977Rahoituksen rahavirta -4 445 2 456

Rahavarojen muutos 193 -1 403

Rahavarat 31.12. 300 107 Rahavarat 1.1 107 1 510

193 -1 403

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä5 vuodelta, 1000 € -32 045 -37 724,0Investointien tulorahoitus, % 106,0 54,9Lainanhoitokate 1,5 1,3Kassan riittävyys, pv 0 0Asukasluku 175 350 175 481

56

Lainanhoito

LainanhoitokateLainahoitokate kertoo kuntayhtymän tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja ly-hennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi.Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoi-maan kuntayhtymän omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset).

Maksuvalmius

Kassan riittävyys (pv)Kuntayhtymän maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, mo-nenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.= 365 pv x Rahavarat 31.12./ Kassasta maksut tilikaudella

57

1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset

1.4.1 Tase ja sen tunnusluvut

12/2015 12/20141 000 € 1 000 €

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 138 496 139 719Aineettomat hyödykkeet 2 329 1 502 Tietokoneohjelmistot 2 225 1 392 Muut pitkävaikutteiset menot 104 110

Aineelliset hyödykkeet 132 275 133 687 Maa- ja vesialueet 1 484 1 484 Rakennukset 112 449 102 478 Kiinteät rakenteet ja laitteet 442 360 Koneet ja kalusto 10 000 11 427 Muut aineelliset hyödykkeet 17 17 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 7 883 17 921

Sijoitukset 3 892 4 530 Osakkeet ja osuudet 2 969 3 530 Muut lainasaamiset 923 1 000

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 860 9 717

Vaihto-omaisuus 1 897 1 998 Aineet ja tarvikkeet 1 873 1 978 Muu vaihto-omaisuus 24 20

Saamiset 8 663 7 612 Lyhytaikaiset saamiset 8 663 7 612 Myyntisaamiset 5 242 4 504 Muut saamiset 2 579 2 130 Siirtosaamiset 842 978

Rahat ja pankkisaamiset 300 107

VASTAAVAA YHTEENSÄ 149 355 149 436

58

12/2015 12/20141 000 € 1 000 €

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 58 265 55 991Peruspääoma 81 361 81 361Muut omat rahastot 146 165Edell. tilikausien yli-/alijäämä -25 535 -24 128Tilikauden yli-/alijäämä 2 293 -1 408

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 429 4 573 Poistoero 4 429 4 573

PAKOLLISET VARAUKSET 7 045 5 684Muut pakolliset varaukset 7 045 5 684

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 121 148Lahjoitusrahastojen pääomat 121 148

VIERAS PÄÄOMA 79 495 83 040Pitkäaikainen 30 976 30 888 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 30 976 30 888

Lyhytaikainen 48 519 52 153 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 048 20 976 Saadut ennakot 907 971 Ostovelat 12 625 10 496 Liittymismaksut ja muut velat 4 481 2 348 Siirtovelat 17 457 17 362

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 149 355 149 436

TASEEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 42,2 40,8Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,2 39,6Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € -23 242 -25 535Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas -133 -146Lainakanta 31.12., 1 000 € 44 025 51 863Lainakanta 31.12., €/asukas 251 296Lainasaamiset, 1 000 € 923 1 000Asukasmäärä 175 350 175 481

59


Omavaraisuusaste, %Tunnusluvulla mitataan kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja se kykyä selviytyäsitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden hyvänä tasona voidaan pitää kuntatalouden kes-kimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntatalou-dessa merkittävän suurta velkarasitetta.= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %Tunnusluku kertoo kuinka paljon kuntayhtymän käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin-maksuun.

Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien väli-sessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomene-telmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdolli-suudet kuntayhtymällä on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (toimintatuotot + verotulot + käyttötaloudenvaltionosuudet)

Kertynyt ylijäämä (alijäämä) 1 000 €Luku osoittaa, paljonko kuntayhtymällä on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana,taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.=Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas=(Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä)) / Asukasmäärä.

Lainakanta 31.12., 1 000 €Kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollisen vieraan pääoman kokonaismäärää.= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainasaamiset 31.12., 1 000 €Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyvien vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja mui-den yhteisöjen investointien rahoittamiseen.= Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

AsukasmääräAsukasmääränä käytetään asukaslukua edellisen tilikauden lopussa.

60

1.5 Kokonaistulot ja – menot

1.6 Konsernin toiminta ja talous

1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Sairaanhoitopiirin tytäryhteisöjä ovat Asunto Oy Hämeenlinnan Ahvennummi Hämeenlinnassa jaKiinteistö Oy Riihimäen Museokatu 4 Riihimäellä. Näistä yhteisöistä ongelmia on Museokatu 4:ssä,tämän yhtiön osalta tasearvo nollattiin tilinpäätöksessä. Se on sairaanhoitopiirin, Riihimäen kaupun-gin ja Riihimäen terveyskeskuksen ky:n yhteisesti omistama osakeyhtiö. Yhtiön omistamassa kiin-teistössä on merkittäviä sisäilma- ja homeongelmia, joiden vuoksi se on ollut tyhjillään vuoden 2014ja 2015. Yhtiö on ollut kiinteistönvälittäjällä myytävänä, mutta toistaiseksi ei myynti ole onnistunut.Riihimäen kaupunki on hyväksynyt yhtiön esittämän kaavamuutoksen asuintalotontiksi, jonka tarkoi-tuksena on myynnin helpottaminen. Lisäksi sairaanhoitopiirillä on omistusosuuksia mm. TyöSykeOy:ssä (osakkuusyhteisö, omistusosuus 33,3%), Fimlab Oy:ssä, Coxa Oy:ssä, KuntaPro Oy:ssä,Tekme Oy:ssä ja Päijät-Hämeen tekstiilihuolto Oy:ssä. Näiden lisäksi on omistusosuuksia muuta-missa asuntoyhtiöissä. Lisäksi on pienehköjä omistusosuuksia muutamissa muissa yhtiöissä.

TULOT 1000€ MENOT 1000€

TULOT MENOTToiminta Toiminta Toimintatuotot 217 181 Toimintakulut 205 106 Verotulot -Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet Korkokulut 589 Korkotuotot 30 Muut rahoituskulut 546 Muut rahoitustuotot 341 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1 280 - Pakollisten varausten lis. (+), väh (-) 1 362Investoinnit - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappio 13 Rahoitusosuudet investointimenoihin Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 906 Investointimenot 10 672Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 77 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7 111 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 9 727 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset 18Kokonaistulot yhteensä 229 254 Kokonaismenot yhteensä 232 396

KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

Tytäryhteisöt

Kiinteistö- ja asuntoyhteisötAs Oy Ahvennummi 55,08 %KT Oy Riihimäen Museokatu 4 77,63 %

Osakkuusyhteisöt

Työsyke Oy 33,33 %As Oy Appara 28,41 %As Oy Riihimäen Kyllikinpuisto 41,39 %As Oy Riihimäen Kauppakatu 23 37,72 %

61

1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus

Sairaanhoitopiirissä ei ole toistaiseksi määritelty omistajapolitiikkaa eli omistajastrategiaa ja konser-niohjausta. Kuntayhtymä on ollut osallisena Kuntaliiton ”Toimintakykyiset kuntakonsernit”-projek-tissa. Sen suositusten mukaisesti tullaan laatimaan erillinen konserniohjeistus. Sairaanhoitopiirissätämä on koskenut viime vuosiin asti lähinnä vain eräitä asunto- ja kiinteistöyhtiöitä. Sairaanhoitopiirion kuitenkin ulkoistanut esim. laboratoriotoimintansa ja ravintohuoltonsa ja ulkoistamisia tulee jat-kossa lisää. Näin ollen ohjeistuksen tarve niin tytär- kuin muissakin yhtiöissä kasvaa merkittävästijatkossa.

1.6.3 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista= 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut

Vuosikate prosenttia poistoista= 100* Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset Poistot + arvonalentumiset)

Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voi-daan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjenkeskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten inves-tointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muutrahoitusosuudet.

Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa pois-tot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilin-päätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa.

2015 20141 000 1 000

Toimintatuotot 216 348 207 467Toimintakulut -204 408 -199 623Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 268 -6Toimintakate 12 208 7 838Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 30 22Muut rahoitustuotot 466 383Korkokulut -611 -644Muut rahoituskulut 6 -225

Vuosikate 12 098 7 374Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -9 268 -8 954Tilikauden tulos 2 830 -1 579Tilinpäätössiirrot -29 119Tilikauden verot 0 0Laksennalliset verot 1 -5Vähemmistöosuudet -17 -28Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 786 -1 494

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 105,8 103,9Vuosikate/Poistot, % 130,5 82,4

62

Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko.

2015 20141 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 098 7 374Tulorahoituksen korjauserät 1 253 1 475

Investointien rahavirtaInvestointimenot -11 384 -13 443Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 972 558

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 940 -4 036

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennykset 77 0Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 9 053Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 437 -5 570Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 779 -309

Oman pääoman muutoksetOman pääoman muutokset 623 9Muutokset vähemmistön osuudessa -623 430

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -27 9Vaihto-omaisuuden muutos 101 340Saamisten muutos -273 -946Korottomien velkojen muutos 3 479 -355

Rahoituksen rahavirta -4 859 2 660

Rahavarojen muutos 80 -1 376

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 347 267Rahavarat 1.1. 267 1 643

80 -1 376

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT2015 2014

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä5 vuodelta, € -31 669 -37 649Investointien tulorahoitus, % 143,80 57,20Lainanhoitokate 1,6 1,3Kassan riittävyys 0,6 0,4

63

INVESTOINNIT

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden ker-tymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltäosin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenätilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostuapysyvästi negatiiviseksi.

Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta onrahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä onjäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainallatai rahavarojen määrää vähentämällä.

Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vä-hennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet.

LAINANHOITO

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhen-nysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, ote-taan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaanjakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla.

Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvoon alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan konserniyhteisöjenomaisuutta tai vähentämään rahavaroja.

Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuo-den jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tun-nusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden.

MAKSUVALMIUS

Kassan riittävyys (pv)= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenkopäivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusar-vopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista konsernin tilikaudentuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:

64

Konsernituloslaskelmasta:ToimintakulutKorkokulutMuut rahoituskulut

Konsernin rahoituslaskelmasta:InvestointimenotAntolainasaamisten lisäyksetPitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT

VASTAAVAA 2015 20141 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT 140 409 142 567 Aineettomat hyödykkeet 2 329 1 502

Aineettomat oikeudet 2 225 1 392Muut pitkävaikutteiset menot 104 110

Aineelliset hyödykkeet 134 413 139 088Maa- ja vesialueet 1 705 2 067Rakennukset 114 363 106 966Kiinteät rakeneteet ja laitteet 442 360Koneet ja kalusto 10 002 11 439Muut aineelliset hyödykkeet 17 334Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 883 17 921

Sijoitukset 3 668 1 977Osakkuusyhteisöosuudet 1 092 88Muut osakkeet ja osuudet 1 653 889Muut lainasaamiset 923 1 000

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 131 9 880Vaihto-omaisuus 1 897 1 998

Aineet ja tarvikkeet 1 873 1 978Muu vaihto-omaisuus 24 20

Saamiset 7 887 7 615Lyhytaikaiset samiset 7 887 7 615

Myyntisaamiset 4 461 4 504Muut saamiset 2 584 2 133Siirtosaamiset 842 979

Rahat- ja pankkisaamiset 347 267

VASTAAVAA YHTEENSÄ 150 540 152 447

65

VASTATTAVAA 2015 20141 000 € 1 000 €

OMA PÄÄOMA 63 293 60 526Peruspääoma 81 361 81 361Muut omat rahastot 146 165Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -21 000 -19 507Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 786 -1 494

VÄHEMMISTÖOSUUDET 382 1 218

PAKOLLISET VARAUKSET 7 045 5 684Muut pakolliset varaukset 7 045 5 684

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 121 148Lahjoitusrahastojen pääomat 121 148

VIERAS PÄÄOMA 79 699 84 872Pitkäaikainen 31 824 32 399

Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 31 824 32 399

Lyhytaikainen 47 875 52 473Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 13 168 21 183Saadut ennakot 907 972Ostovelat 11 856 10 526Muut velat 4 486 2 353Siirtovelat 17 458 17 390Laskennalliset verovelat 49

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 150 540 152 447

Omavaraisuusaste, % 42,6 40,8Suhteellinen velkaantuneisuus, % 36,4 40,4Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € -18 214 -25 701Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 44 992 53 582Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 € 923 1 000

66

Omavaraisuusaste, %= 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoisetvaraukset) / (Koko pääoma – Saadut ennakot)

Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyäsitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoitetasona voidaan pitää 50 %:n ylittävääomavaraisuutta. Alempi omavaisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta.

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Tunnusluku kertoo kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmak-suun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vä-hennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennyttyä konsernikaavaa, laskennassavoidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotu-loista ja käyttötalouden valtionosuuksista

Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku konsernienvälisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomene-telmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon.

Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet konsernillaon selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikkapaljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.

Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöinkoko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lyhen-nyttyä konsernikaavaa käytettäessä konsernin lainakanta muodostuu korollisen vieraan pääomaneristä. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainit-tuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja.

Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja Muut lainasaamiset

Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja mui-den yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

1.7 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet

Hallitus esittää, että valtuusto vahvistaa tilinpäätöksen vuodelta 2015.

Hallitus esittää tilikauden 2 130 087,94 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa:- Poistoeroa vähennetään 144 641,65 euroa- Rahastoja vähennetään 18 382,54 euroa- Tilikauden ylijäämä 2 293 112,13 euroa jätetään yli- ja alijäämätilille

67

2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

2.1 Talousarvion toteutuminen2.1.1 Tuloslaskelmaosan toteutuminen

ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot (pl. liikelaitos)Alkuperäinen

talousarvio Toteutuma Poikkeama

Toimintatulot 285 404 072,50 287 024 557,14 1 620 484,64

Myyntitulot 275 777 072,50 275 000 116,54 -776 955,96

Maksutulot 6 967 000,00 7 751 669,12 784 669,12

Tuet ja avustukset 500 000,00 447 952,50 -52 047,50

Vuokratulot 971 000,00 1 298 543,15 327 543,15

Muut toimintatulot 1 189 000,00 2 526 275,83 1 337 275,83

Toimintamenot -274 156 470,64 -275 908 127,40 -1 751 656,76

Henkilöstömenot -103 813 000,00 -99 273 749,79 4 539 250,21

Palvelujen ostot -137 242 470,64 -145 439 216,14 -8 196 745,50

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 115 000,00 -27 463 566,04 1 651 433,96

Avustukset muille 0,00

Vuokrat -2 403 000,00 -2 225 760,77 177 239,23

Muut toimintamenot -1 583 000,00 -1 505 834,66 77 165,34

Toimintakate 11 247 601,86 11 116 429,74 -131 172,12 Rahoitustulot ja -menot:

Korkotuotot antolain. ulkopuolisilta 15 000,00 29 508,80 14 508,80

Korkotuotot antolain. liikelaitoksilta 26 555,80 26 555,80

Muut rahoitustulot muilta 156 000,00 340 931,88 184 931,88

Korkomenot -770 000,00 -588 671,27 181 328,73

Muut rahoitusmenot -30 000,00 -545 741,20 -515 741,20

Vuosikate 10 618 601,86 10 379 013,75 -239 588,11 Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -9 316 000,00 -8 161 006,99 1 154 993,01

Tilikauden tulos 1 302 601,86 2 218 006,76 915 404,90 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 144 641,65 144 641,65

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 18 382,54 18 382,54

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 302 601,86 2 381 030,95 1 078 429,09

Vyörytyserät 207 398,13 0,00 -207 398,13

Vyörytystulot 50 663 477,12 50 218 521,24 -444 955,88

Vyörytysmenot -50 456 078,99 -50 218 521,24 237 557,75

68

ulkoiset tulot ja menot (ml. liikelaitokset)Alkuperäinen


Toimintatulot 211 762 000,00 217 180 793,65 5 418 793,65

Myyntitulot 202 125 000,00 205 155 437,28 3 030 437,28

Maksutulot 6 967 000,00 7 751 669,12 784 669,12


Vuokratulot 971 000,00 1 298 543,15 327 543,15


Toimintamenot -199 319 000,00 -205 106 394,96 -5 787 394,96





Vuokrat -2 418 000,00 -2 236 458,29 181 541,71





Korkomenot -810 000,00 -588 671,27 221 328,73






Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 408 000,00 2 293 112,13 885 112,13

69

ulkoiset tulot ja menot (pl. liikelaitokset)Alkuperäinen


Toimintatulot 210 532 000,00 216 053 045,64 5 521 045,64

Myyntitulot 200 905 000,00 204 028 605,04 3 123 605,04

Maksutulot 6 967 000,00 7 751 669,12 784 669,12


Vuokratulot 971 000,00 1 298 543,15 327 543,15


Toimintamenot -197 657 000,00 -203 577 139,04 -5 920 139,04





Vuokrat -2 403 000,00 -2 225 760,77 177 239,23





Korkomenot -770 000,00 -588 671,27 181 328,73






Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 930 000,00 3 713 952,01 783 952,01

70

2.1.2 Investointien toteutuminen

Kohde HANKEAlkuperäinen


KIINTEÄ OMAISUUS JA OSAKKEET

8290 Osakkeiden ja osuuksien ostot 0 -788 544,00 -788 5448295 Osakkeiden ja osuuksien myynnit 0 146 398,14 146 398

TALONRAKENNUSINVESTOINNIT

8001 Päivystysklinikan lattiak HML -198 767,23 -198 7678002 Sähkötekniset korjaustyöt HML -100 000 -227 852,47 -127 8528003 Sähkötekniset korjaustyöt RMK -40 000 -87 826,51 -47 8278004 Rakennustekniset korj.työt HML -150 000 -226 086,89 -76 0878005 LVI-tekniset korjaustyöt HML -150 000 -199 245,20 -49 2458006 Atk-verkon laajennus HML -100 000 -80 686,60 19 3138007 LVI-tekniset korjaustyöt RMK -40 000 -15 374,11 24 6268008 Rakennustekn korjaustyöt RMK -40 000 -26 922,46 13 0788009 Tilamuutokset eri yksik RMK -243,00 -2438010 Tilamuutokset eri yksik HML -300 000 -435 936,70 -135 9378015 Pkltilojen muutost ja rak RMK -1 700 000 11 299,98 1 711 3008015 Pkltilojen muutost ja rak RMK -1 802 843,95 -1 802 8448016 Rav kesk peruskorj ja laa HML 1 133 269,01 1 133 2698016 Rav kesk peruskorj ja laa HML -118 242,17 -118 2428020 Runkovesijohdon uusinta RMK -140 000 -40 585,37 99 4158022 Pihajärjestelyt HML -19 650,00 -19 6508023 Pihajärjestelyt RMK -10 272,34 -10 2728025 RTG-laitehank vaat tilat HML -500 000 -50 760,02 449 2408027 Muuntamon rakentaminen HML -20 057,66 -20 0588029 Hoitajakutsujärj uusiminen HML -100 000 -99 279,65 7208030 Tekniset järjestelmät 1 HML -2 377,50 -2 3788040 Väistösairaala, osastot ja polik -55 324,93 -55 3258041 Tekniset järjestelmät A HML -200 000 -105 678,12 94 3228043 Tekniset järjestelmät C RMK -14 082,00 -14 0828045 Varasto- ja koulutustilat HML 08046 Kuntokartoituksen aiheuttamat to -20 369,90 -20 3708047 Muut investoinnit -200 000 -88 708,85 111 2918048 Talousrakennuksen 1. krs muutost -700 000 -552 035,42 147 9658049 CD-osan käytävien muutostyö/P-ja -500 000 -847 634,82 -347 6358050 Poliklinikkatilojen muutostyö (H -500 000 -32 768,83 467 2318051 Vuodeosastojen peruskorjaus 3-6 -500 000 -4 640,24 495 3608052 Laboratoriosiiven peruskorj. käy -1 000 000 -196 644,87 803 3558053 Sähköverkon modernisoinnin käynn -500 000 -163 991,63 336 0088054 Jäähdytysjärjestelmän laajentaminen Rmk/Hml -500 000 500 0008055 Keskussairaalan tilaratkaisut -400 000 -96 957,32 303 0438056 Hälytysjärjestelmän päivitys / A -100 000 -19 031,32 80 9698057 Pihajärjestelyt (RMK) -40 000 -21 845,14 18 1558058 Muut korjaustyöt RMK -100 000 -27 339,74 72 6608059 Laboratoriotilamuutos/HML -1 729,00 -1 7298060 Laboratoriotilamuutos/RMK -641 161,76 -641 162

Talonrakennusinvestoinnit yhteensä -8 600 000 -5 408 385 3 191 615

71



IRTAIN OMAISUUS

ATK-järjestelmät -1 200 000 -942 043,42 257 9578303 Kanta-hanke -12 477,608305 IDM-projekti -10 697,228312 Johdon raportointi -24 540,008315 Tietojärjestelmien muutostyöt -37 651,848316 Käyttöpalveluiden kehittäminen -37 199,008340 Tietotekniikkapalvelut/IT-kehitt -77 230,488341 Äitiyshuolto -8 320,008342 Kiila -56 898,988344 Effican yhteinen kanta - esiselv -41 527,388345 RIC/PACS Palvelinalustan uusimin -57 656,858346 Esitystekniikka -25 553,788347 Kuntax käyttöönotto -27 358,008348 Solax käyttöönotto välinehuolto -91 355,808349 Kuntax käyttöönotto materiaaliha -177 066,228353 WebMarelan -14 700,008356 QPR päivitys -6 300,008357 Tietojärjestelmämuutokset 2015 -2 520,008359 Synapse-päivitys -9 498,008361 Effica Patologia, versiopäivitys -24 167,108363 Effica - palvelinuudistus -54 129,758364 Levytilalaajennukset 2015 -13 500,008366 PPM-ohjelman päivitys (IDM) -2 245,008369 UNA -23 920,168375 HL 7 päivitys -36 696,008377 RIS päivitys -9 388,508378 HRM palvelinten päivitys -14 953,508381 Lisenssipalvelun käyttöönotto ja -9 500,008383 KanSa-hanke -576,018384 Tietokone näytöt ja oheistarvikk -8 335,008385 Työpöytävirtualisointi vaihe 1 -26 081,25

Laitehankinnat (esim. röntgen- ja valvontalaitteet) -2 470 000 0,00 2 470 000

Irtaimistonhankinnat -1 350 000 209,53 1 350 210Konservatiivinen -389 610,16

9036 Ultraäänilaite (keuhkosairaudet) -13 920,009037 Dialyysilaite -15 900,009038 Sydän-UÄ -95 753,009039 Elastofrafi -54 500,009040 Potilasmonitori -12 783,169041 UÄ-laite -28 500,009042 Potilasvalvontamonitori -12 154,009043 Endoskoopit -99 900,009044 Ultraäänilaite päivystys -56 200,00

72



Operatiivinen -569 045,669285 Ultraäänilaite -29 000,009286 UÄ gyn -47 143,009287 UÄ synnytys -30 799,989289 Leikkausvalaisin -19 939,009290 Äänieriö -19 600,009291 Anestesiatyöasema -55 255,009292 Potilasvalvonta monitori -20 790,009293 Potilasvalvontamonitori -9 960,009294 Anestesiatyöasema -55 166,009295 Tasapainotutkimuslaitteisto -10 300,009296 Leikkausvalaisin -19 939,009297 Pora-sahajärjestelmä -26 577,689298 3D-laparoskopialaitteisto -109 596,009299 Fako-laite -30 000,009300 Ultraäänilaite, TA 2150 -49 800,009301 Ktg-laite -35 180,00

Sairaanhoidon palvelut -266 207,179637 Elvytyslaitteisto -12 257,179638 CBCT (kartiokeilatietokonetomogr -149 960,009639 Rotaatiomikrotomi -20 518,009640 NicOne-päivitys -14 307,009641 Vainajan siirtolaite -10 185,009642 Parafiinivalukeskus -9 980,009643 Ultraäänilaite radiologia -49 000,00

Tukipalvelut 1 225 072,529895 Irtaimen omaisuuden myynti 1 347 521,879896 Pinoamistrukki -9 090,009897 Hyllytyspalveluhyllyt -22 716,359898 Matalalämpösterilisaattori -90 643,00

Irtain omaisuus yhteensä -5 020 000 -941 833,89 4 078 166

73



INVESTOINTIOSA YHTEENSÄTulot 0 146 398 146 398Menot -13 620 000 -7 138 763 6 481 237Netto -13 620 000 -6 992 364 6 627 636

APUVÄLINEKESKUS LIIKELAITOS

MenotIrtaimistohankinnat -1 200 000 -1 041 422,11 158 578

9990 Apuvälineet 2015 -1 041 422,11

APUVÄLINEKESKUS LIIKELAITOS YHTEENSÄTulot 0 0,00 0Menot -1 200 000 -1 041 422,11 158 578Netto -1 200 000 -1 041 422,11 158 578

INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ (ml. Liikelaitos)Tulot 0 2 638 489,00 2 638 489Menot -14 820 000 -10 672 275,59 4 147 724Netto -14 820 000 -8 033 786,59 6 786 213

74

2.1.3 Rahoitusosan toteutuminen

(pl.liikelaitos)Alkuperäinen

talousarvio Toteutuma PoikkeamaToiminta ja investoinnitToiminnan rahavirta Vuosikate 10 618 602,00 10 379 013,75 -239 588,25 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 94 110,41 94 110,41

Investointien rahavirta Investointimenot -13 620 000,00 -7 138 762,62 6 481 237,38 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 3 918 633,00 3 918 633,00Toiminta ja investoinnit, netto -3 001 398,00 7 252 994,54 10 254 392,54

RahoitustoimintaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille -450 000,00 -694 316,12 -244 316,12 Antolainasaamisten vähennykset liikelaitoksilta 300 000,00 670 819,90 370 819,90Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 414 000,00 9 000 000,00 -2 414 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 110 000,00 -7 111 108,80 -1 108,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 727 247,85 -9 727 247,85Vaikutus maksuvalmiuteen 1 152 602,00 -608 858,33 -1 761 460,33

(ml.liikelaitos)Alkuperäinen

talousarvio Toteutuma PoikkeamaToiminta ja investoinnitToiminnan rahavirta Vuosikate 11 774 000,00 11 310 396,30 -463 603,70 Tulorahoituksen korjauserät 0,00 94 110,41 94 110,41Investointien rahavirta Investointimenot -14 820 000,00 -8 180 184,73 6 639 815,27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,00 3 918 633,00 3 918 633,00Toiminta ja investoinnit, netto -3 046 000,00 7 142 954,98 10 188 954,98

RahoitustoimintaLainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 11 414 000,00 9 000 000,00 -2 414 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 110 000,00 -7 111 108,80 -1 108,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 -9 727 247,85 -9 727 247,85Vaikutus maksuvalmiuteen 1 258 000,00 -695 401,67 -1 953 401,67

75

3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

3.1 Tuloslaskelma

ulkoiset tuotot ja kulut (ml. liikelaitokset) 2015 2014

Toimintatuotot

Myyntituotot 205 155 437,28 196 800 070,38

Maksutuotot 7 751 669,12 6 586 046,00

Tuet ja avustukset 447 952,50 492 043,64

Vuokratuotot 1 298 543,15 1 145 265,83

Muut toimintatuotot 2 527 191,60 217 180 793,65 2 422 267,39 207 445 693,24

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -76 867 578,49 -78 676 582,16

Henkilösivukulut

Eläkekulut -18 391 675,77 -18 716 806,58

Muut henkilösivukulut -4 293 743,68 -4 231 724,04

Palvelujen ostot -73 258 781,59 -65 371 236,04

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -28 547 469,35 -29 015 267,43

Vuokrat -2 236 458,29 -2 622 086,73

Muut toimintakulut -1 510 687,79 -205 106 394,96 -1 136 645,12 -199 770 348,10

Toimintakate 12 074 398,69 12 074 398,69 7 675 345,14 7 675 345,14Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 29 508,80 22 251,00

Muut rahoitustuotot 340 931,88 288 677,55

Korkokulut -588 671,27 -572 795,27

Muut rahoituskulut -545 771,80 -764 002,39 -223 452,71 -485 319,43

Vuosikate 11 310 396,30 11 310 396,30 7 190 025,71 7 190 025,71Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -9 180 308,36 -8 827 735,66

Arvonalentumiset -9 180 308,36 -8 827 735,66

Satunnaiset kulut 0,00 0,00

Tilikauden tulos 2 130 087,94 2 130 087,94 -1 637 709,95 -1 637 709,95Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 144 641,65 144 641,65 111 217,01 111 217,01

Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 18 382,54 18 382,54 118 814,70 118 814,70

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 293 112,13 2 293 112,13 -1 407 678,24 -1 407 678,24

76

3.2 Rahoituslaskelma

2015 2014Toiminnan rahavirta Vuosikate 11 310 396,30 7 190 025,71 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 94 110,41 11 404 506,71 283 320,58 7 473 346,29

Investointien rahavirta Investointimenot -10 672 275,86 -13 095 404,30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 906 031,59 -6 766 244,27 1 763 493,99 -11 331 910,31Toiminnan ja investointien rahavirta 4 638 262,44 -3 858 564,02

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennykset 76 922,00 76 922,00 0,00 0,00Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000,00 9 000 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 111 108,80 -5 311 108,80 Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 727 247,85 -7 838 356,65 -256 082,70 3 432 808,50Oman pääoman muutokset 0,00 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -27 174,86 8 619,62 Vaihto-omaisuuden muutos 101 319,78 340 375,97 Saamisten muutos -1 051 420,88 -955 349,77 Korottomien velkojen muutos 4 293 420,98 3 316 145,02 -370 764,60 -977 118,78Rahoituksen rahavirta -4 522 211,63 2 455 689,72

Rahavarojen muutos 192 972,81 -1 402 874,30

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 299 733,63 106 760,82 Rahavarat 1.1 106 760,82 192 972,81 1 509 635,12 -1 402 874,30

77

3.3 Tase

12/2015 12/2014

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT 138 495 572,72 139 719 016,22Aineettomat hyödykkeet 2 328 564,14 1 501 747,91 Tietokoneohjelmistot 2 225 025,59 1 392 200,61 Muut pitkävaikutteiset menot 103 538,55 109 547,30

Aineelliset hyödykkeet 132 274 761,50 133 686 972,17 Maa- ja vesialueet 1 483 885,22 1 483 885,22 Rakennukset 112 448 633,12 102 478 448,79 Kiinteät rakenteet ja laitteet 442 238,12 359 635,31 Koneet ja kalusto 10 000 120,24 11 426 930,67 Muut aineelliset hyödykkeet 16 818,79 16 818,79 Ennakkomaksut ja keskener.hank. 7 883 066,01 17 921 253,39

Sijoitukset 3 892 247,08 4 530 296,14 Osakkeet ja osuudet 2 969 169,08 3 530 296,14 Muut lainasaamiset 923 078,00 1 000 000,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 859 823,34 9 716 749,43

Vaihto-omaisuus 1 896 999,33 1 998 319,11 Aineet ja tarvikkeet 1 872 909,84 1 978 358,12 Muu vaihto-omaisuus 24 089,49 19 960,99

Saamiset 8 663 090,38 7 611 669,50

Lyhytaikaiset saamiset 8 663 090,38 7 611 669,50 Myyntisaamiset 5 241 940,67 4 503 527,20 Muut saamiset 2 579 113,84 2 129 851,96 Siirtosaamiset 842 035,87 978 290,34

Rahat ja pankkisaamiset 299 733,63 106 760,82

VASTAAVAA YHTEENSÄ 149 355 396,06 149 435 765,65

78

12/2015 12/2014

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA 58 265 437,89 55 990 708,30Peruspääoma 81 361 248,85 81 361 248,85Muut omat rahastot 146 345,46 164 728,00Edellisten tilikausien yli-/al -25 535 268,55 -24 127 590,31Tilikauden yli-/alijäämä 2 293 112,13 -1 407 678,24

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 4 428 784,72 4 573 426,37 Poistoero 4 428 784,72 4 573 426,37

PAKOLLISET VARAUKSET 7 045 155,00 5 683 502,00Muut pakolliset varaukset 7 045 155,00 5 683 502,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 120 813,44 147 988,30Lahjoitusrahastojen pääomat 120 813,44 147 988,30

VIERAS PÄÄOMA 79 495 205,01 83 040 140,68Pitkäaikainen 30 976 444,00 30 887 552,80 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 30 976 444,00 30 887 552,80

Lyhytaikainen 48 518 761,01 52 152 587,88 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 13 048 288,16 20 975 536,01 Saadut ennakot 906 782,27 971 471,31 Ostovelat 12 625 081,04 10 495 836,22 Liittymismaksut ja muut velat 4 481 324,47 2 348 001,42 Siirtovelat 17 457 285,07 17 361 742,92

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 149 355 396,06 149 435 765,65

79

3.4 Konsernilaskelmat

3.4.1 Konsernituloslaskelma

2015 2014

Toimintatuotot 216 347 887,32 207 467 425,74Toimintakulut -204 408 204,11 -199 623 101,51Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 268 313,26 -6 162,33Toimintakate 12 207 996,47 7 838 161,90Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 29 654,41 22 251,00Muut rahoitustuotot 466 396,12 382 907,46Korkokulut -611 164,70 -644 438,80Muut rahoituskulut 5 521,72 -109 592,45 -224 733,71 -464 014,05

Vuosikate 12 098 404,02 7 374 147,85Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -9 268 003,27 -8 953 565,70Tilikauden tulos 2 830 400,75 -1 579 417,85Tilinpäätössiirrot -29 076,55 118 814,70Tilikauden verot 4,54 -6,23Laksennalliset verot 1 310,00 -5 095,20Vähemmistöosuudet -16 614,30 -27 973,91Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 786 024,44 -1 493 678,49

80

3.4.2 Konsernirahoituslaskelma

Toiminnan rahavirtaVuosikate 12 098 404,02 7 374 147,85Tilikauden verot 4,54 -6,23Tulorahoituksen korjauserät 1 252 607,06 13 351 015,62 1 475 339,99 8 849 481,61

Investointien rahavirtaInvestointimenot -11 383 622,68 -13 443 246,72Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 972 215,92 557 636,91

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 939 608,86 -4 036 128,20


Antolainasaamisten vähennykset 76 922,00 0,00Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 000 000,00 9 053 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -7 436 518,38 -5 569 773,91Lyhytaikaisten lainojen muutos -9 779 405,72 -8 215 924,10 -309 398,40 3 173 827,69

Oman pääoman muutoksetOman pääoman muutokset 622 946,17 8 575,35Muutokset vähemmistön osuudessa -622 946,17 0,00 429 782,40 438 357,75

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -27 174,86 8 619,62Vaihto-omaisuuden muutos 101 319,78 340 375,97Saamisten muutos -273 206,93 -945 878,18Korottomien velkojen muutos 3 478 904,10 3 279 842,09 -355 363,48 -952 246,07

Rahoituksen rahavirta -4 859 160,01 2 659 939,37

Rahavarojen muutos 80 448,85 -1 376 188,83

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 347 057,65 266 608,79Rahavarat 1.1. 266 608,79 80 448,85 1 642 797,62 -1 376 188,83

2015 2014

81

3.4.3 Konsernitase

VASTAAVAA 2015 2014

PYSYVÄT VASTAAVAT 140 409 193,86 142 566 806,65 Aineettomat hyödykkeet 2 328 564,14 1 501 747,91

Aineettomat oikeudet 2 225 025,59 1 392 200,61Muut pitkävaikutteiset menot 103 538,55 109 547,30

Aineelliset hyödykkeet 134 412 502,81 139 088 214,18Maa- ja vesialueet 1 705 371,62 2 067 078,13Rakennukset 114 363 410,33 106 966 435,01Kiinteät rakeneteet ja laitteet 442 238,12 359 635,31Koneet ja kalusto 10 001 597,94 11 439 403,07Muut aineelliset hyödykkeet 16 818,79 334 409,27Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 883 066,01 17 921 253,39

Sijoitukset 3 668 126,91 1 976 844,56Osakkuusyhteisöosuudet 1 092 387,25 87 623,46Muut osakkeet ja osuudet 1 652 661,66 889 221,10Muut lainasaamiset 923 078,00 1 000 000,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 130 975,10 9 879 841,80Vaihto-omaisuus 1 896 999,33 1 998 319,11

Aineet ja tarvikkeet 1 872 909,84 1 978 358,12Muu vaihto-omaisuus 24 089,49 19 960,99

Saamiset 7 886 918,12 7 614 913,90Lyhytaikaiset samiset 7 886 918,12 7 614 913,90

Myyntisaamiset 4 460 681,67 4 503 527,20Muut saamiset 2 584 200,58 2 132 548,40Siirtosaamiset 842 035,87 978 838,30

Rahat- ja pankkisaamiset 347 057,65 266 608,79

VASTAAVAA YHTEENSÄ 150 540 168,97 152 446 648,46

82

VASTATTAVAA 2015 2014

OMA PÄÄOMA 63 293 275,01 60 525 633,58Peruspääoma 81 361 248,84 81 361 248,84Muut omat rahastot 146 345,44 164 728,00Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -21 000 343,71 -19 506 664,77Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2 786 024,44 -1 493 678,49

VÄHEMMISTÖOSUUDET 382 256,99 1 217 720,35

PAKOLLISET VARAUKSET 7 045 155,00 5 683 502,00Muut pakolliset varaukset 7 045 155,00 5 683 502,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 120 813,44 147 988,30Lahjoitusrahastojen pääomat 120 813,44 147 988,30

VIERAS PÄÄOMA 79 698 668,52 84 871 804,23Pitkäaikainen 31 824 064,15 32 398 882,14

Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 31 824 064,15 32 398 882,14

Lyhytaikainen 47 874 604,37 52 472 922,09Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 13 168 257,84 21 183 299,19Saadut ennakot 907 066,81 971 650,56Ostovelat 11 855 662,62 10 525 766,27Muut velat 4 485 738,44 2 353 046,20Siirtovelat 17 457 878,66 17 389 806,27Laskennalliset verovelat 49 353,60

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 150 540 168,96 152 446 648,46

83

3.5 Kuntamaksut

Kuntamaksut vuonna 2015ilman ensihoitoa

Perus-Keskus- terv. huollon Ulkopuol. Jäsen- Tasaus-sairaala päivystys sairaalat maksu maksu Yhteensä

Forssa 7 117 000 13 000 3 747 000 232 000 71 000 11 180 000Humppila 785 000 2 000 876 000 32 000 -232 000 1 463 000Jokioinen 1 841 000 2 000 1 015 000 73 000 85 000 3 016 000Tammela 2 481 000 5 000 1 346 000 85 000 95 000 4 012 000Ypäjä 807 000 1 000 466 000 33 000 48 000 1 355 000Forssan seutu 13 031 000 23 000 7 450 000 455 000 67 000 21 026 000

Hattula 8 324 000 379 000 1 480 000 127 000 134 000 10 444 000Hämeenlinna 65 995 000 4 097 000 10 929 000 889 000 172 000 82 082 000Janakkala 14 898 000 662 000 2 773 000 221 000 -197 000 18 357 000Hämeenlinnan seutu 89 217 000 5 138 000 15 182 000 1 237 000 109 000 110 883 000

Hausjärvi 7 718 000 107 000 1 446 000 115 000 73 000 9 459 000Loppi 7 360 000 106 000 1 636 000 109 000 -11 000 9 200 000Riihimäki 27 771 000 349 000 5 286 000 384 000 -238 000 33 552 000Riihimäen seutu 42 849 000 562 000 8 368 000 608 000 -176 000 52 211 000

YHTEENSÄ 145 097 000 5 723 000 31 000 000 2 300 000 0 184 120 000

Lisäksi Hämeenlinnalta laskutettiin jätevesimaksua 117 051 euroa.

Ensihoidon kuntamaksut

Siirtoviive-maksut Ta2015

Ensihoidonkuntamaksujen

tarkistus

Ensihoidonkuntamaksut

yhteensä

Forssa 554 000 107 685 661 685Humppila 77 000 14 967 91 967Jokioinen 175 000 34 016 209 016Tammela 203 000 39 458 242 458Ypäjä 78 000 15 161 93 161Forssan seutu 0 1 087 000 211 287 1 298 287

Hattula 304 000 59 090 363 090Hämeenlinna 18 500 2 125 000 413 050 2 538 050Janakkala 3 500 528 000 102 631 630 631Hämeenlinnan seutu 22 000 2 957 000 574 772 3 531 772

Hausjärvi 5 500 276 000 53 648 329 648Loppi 6 500 261 000 50 732 311 732Riihimäki 45 000 919 000 178 632 1 097 632Riihimäen seutu 57 000 1 456 000 283 012 1 739 012

YHTEENSÄ 79 000 5 500 000 1 069 071 6 569 071

84

4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

4.1 Kuntayhtymän tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Arvostusperiaatteet ja -menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Vuoden 1997 alusta alettiin noudattaa uuden kuntalain taloussäännöksiä. Kuntalain mukaan kun-tayhtymän kirjanpitovelvollisuudesta, kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on sen lisäksi mitä kuntalaissasäädetään soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kun kirjanpitolakia siirryttiin soveltamaan, otettiin samalla käyttöön suunnitelmanmukaiset poistot.Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan suunnitelman mukaan vaikutusaikanaanpoistoina kuluksi. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut yleisohjeen suunnitelman mukai-sista poistoista vuonna 2008. Vuonna 2011 on annettu uusi yleisohje, jota valtuuston kesäkuussa2012 tekemän päätöksen mukaan alettiin Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä noudattaa vuodesta2013 alkaen. Poistoaikojen osalta kuitenkin ennen vuotta 2013 valmistuneiden investointien osaltakäytetään vanhan suosituksen mukaisia poistoaikoja.

Käyttöomaisuuden poistot lasketaan valtuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Pois-tosuunnitelma perustuu Kilan kuntajaoston ohjeisiin. Poistot kertyvät rakennusten poistoista ja ir-taimiston poistoista. Kuntayhtymässä noudatetaan tasapoistomenetelmää. Poistonalaiseen käyttö-omaisuuteen luetaan hyödykkeet, joiden hankintameno ylittää 10 000 euroa.

Sijoitusten arvostus

Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseeseen hankintamenoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Varaston arvostuksessa on noudatettu juoksevaa keskiarvoa.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus

Edellisen tilikauden tiedot ovat vertailukelpoisia tilikauden tietojen kanssa.

85

4.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt ja osakkuusyhteisöt.

Sisäiset liiketapahtumat

Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketa-pahtumia lukuun ottamatta.

Keskinäisen omistuksen eliminointi

Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty sovelletulla han-kintamenomenetelmällä.

Vähemmistöosuudet

Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä kon-sernin omasta pääomasta konsernitaseessa.

Suunnitelmapoistojen oikaisu

Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja ei ole oikaistu suunni-telman mukaisiksi.

Vapaaehtoiset varaukset

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset on vuonna 2015 jaettu konsernissa uuden ohjeen mukaisestiomaan pääomaan. Tilikauden 2014 vertailutiedot on muutettu uutta kirjaustapaa vastaavaksi.

Edellisten tilikausien tietojen vertailukelpoisuus

Edellisen tilikauden tiedot eivät ole vertailukelpoisia, koska tytäryhteisöistä seuraavat on vuonna2015 yhdistelty osakkuusyhteisöinä: Asunto Oy Appara, Asunto Oy Riihimäen Kyllikinpuisto,Asunto Oy Riihimäen Kauppakatu 23.

86

Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet

KILAN KUNTAJAOSTON YLEISOHJE POISTOISTA ja sen soveltaminen

Yleisohje 15.11.2011 korvaa yleisohjeen 7.10.2008. Uutta ohjetta noudatettava viimeistään tilivuo-desta 2013 alkaen. Valtuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2013 suosituksen noudatettavaksi. Tasa-poistoajat (kuntajaosto suosittelee poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajankäyttämiselle ole erityistä hyödykekohtaista perustetta).

Vanhasuositus Käytetty

Käytetään2013 alkaen Käytetty

Aineettomat hyödykkeetKehittämismenot 3-5 vuotta 2-5 vuottaAineettomat oikeudet 5 vuotta 5-20 vuottaLiikearvo 2-5 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot

Atk-ohjelmistot 3-5 vuotta 3 vuotta 2-5 vuotta 3 vuottaMuut 3-5 vuotta 2-5 vuotta

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet ei poistoa ei poistoaRakennukset ja rakennelmat

Hallinto- ja laitosrakennukset 30-50 vuotta 30-40 vuotta 20-50 vuotta 20 vuottaTehdas- ja tuotantorakennukset 25 vuotta 20-30 vuottaTalousrakennukset 15-20 vuotta 20 vuotta 10-20 vuotta 10 vuottaVapaa-ajan rakennukset 20-30 vuotta 20 vuotta 20-30 vuotta 20 vuottaAsuinrakennukset 30-50 vuotta 30-50 vuotta

Kiinteät rakenteet ja laitteetKadut, tiet, torit ja puistot 15-20 vuottaSillat, laiturit ja uimalat 10-30 vuottaMuut maa- ja vesirakenteet 10-30 vuotta 15-30 vuottaVedenjakeluverkosto 30-40 vuotta 30-40 vuottaViemäriverkko 30-40 vuotta 30-40 vuottaKaukolämpöverkko 20-30 vuotta 20-30 vuottaSähköjohdot, muuntoasemat,ulkovalaistuslaitteet 15-20 vuotta 15-20 vuottaPuhelinverkko, keskusasema jaalakeskukset 10-12 vuotta 10-12 vuottaMaakaasuverkko 20-25 vuottaMuut putki- ja kaapeliverkot 15-20 vuotta 15-20 vuottaSähkö-, vesi- yms. laitostenlaitoskoneet ja laitteet 10-20 vuotta 10-20 vuottaKiinteät nosto- ja siirtolaitteet 15-20 vuotta 15-20 vuottaLiikenteen ohjauslaitteet 10-15 vuottaMuut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet 10-15 vuotta 10-15 vuotta

Koneet ja kalustoRautaiset alukset 15-20 vuottaPuiset alukset ja muut uivat työkoneet 8-15 vuottaMuut kuljetusvälineet 5-10 vuotta 4-7 vuottaMuut liikkuvat työkoneet 5-10 vuotta 5-10 vuottaMuut raskaat koneet 10-15 vuotta 10-15 vuottaMuut kevyet koneet 5-10 vuotta 5-10 vuottaSairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet 3-15 vuotta 5-15 vuotta 5-15 vuotta 5-15 vuottaAtk-laitteet 3-5 vuotta 3-5 vuottaMuut laitteet ja kalusteet 3-5 vuotta 3-5 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeetLuonnonvarat käytön muk. käytön muk.Arvo- ja taideesineet ei poistoa ei poistoa

Ennakjkomaksut ja keskeneräisethankinnat ei poistoa ei poistoa

Pysyvien vastaavien sijoituksetOsakkeet ja osuudet ei poistoa ei poistoa

Ennen vuotta 2013 valmistuneisiin hyödykkeisiin käytetään vanhaa poistosuunnitelmaa.

Soveltamisesta yksittäistapauksissa päättää talousjohtaja

87

4.3 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Toimintatuottojen erittely

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014-2018

Selvitys poikkeaman syistä

Pitkistä poistoajoista johtuen poistot eivät riitä kaikkien investointien kattamiseen ja tarkastelujaksoon ajoittuipoikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke.

Pakollisten varausten muutokset

Toimintatuotot 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2014

Myyntituotot jäsenkunnilta 190 806 122,63 183 222 869,70 190 806 122,63 183 222 869,70Myyntituotot ulkokunnilta 3 163 104,89 2 304 208,36 3 163 104,89 2 304 208,36Yhteistoimintakorvaukset 991 346,97 1 144 041,25 991 346,97 1 144 041,25Muut myyntituotot 10 194 862,79 10 128 951,07 10 194 862,79 10 128 951,07Maksutuotot 7 751 669,12 6 586 046,00 7 751 669,12 6 586 046,00Tuet ja avustukset 447 952,50 492 043,64 447 952,50 492 043,64Vuokratuotot 469 648,48 1 171 009,99 1 298 543,15 1 145 265,83Muut tuotot, siirtoviivemaksut 79 000,00 76 000,00 79 000,00 76 000,00Muut tuotot, muut 2 444 179,94 2 342 255,73 2 448 191,60 2 346 267,39

Toimintatuotot yhteensä 216 347 887,32 207 467 425,74 217 180 793,65 207 445 693,24

KuntayhtymäKonserni

Suunnitelman mukaiset poistot 9 702 000Poistonalaisten investointien omahankintameno 23 094 000

-13 392 000-58

Poikkeama (€)Poikkema (%)

2015 2014 2015 2014

Potilasvahinkovastuu 1.1. 5 683 502,00 4 218 336,00 5 683 502,00 4 218 336,00Lisäykset tilikaudella 1 361 653,00 1 465 166,00 1 361 653,00 1 465 166,00Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00

Potilasvahinkovastuu 31.12. 7 045 155,00 5 683 502,00 7 045 155,00 5 683 502,00

Konserni Kuntayhtymä

88

Käyttöomaisuuden pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot

Konserni Kuntayhtymä2015 2014 2015 2014

Muut tuotot (osakk. myyntivoitto) 1 120 876,92 1 181 845,42 1 280 144,24 1 181 845,42

Myyntivoitot yhteensä 1 120 876,92 1 181 845,42 1 280 144,24 1 181 845,42

Muut kulut (osakk. myyntitappio) 12 601,65 12 601,65

Myyntitappiot yhteensä 12 601,65 12 601,65

Rahoitustuotot ja -kulut

2015 2014

Osinkotuotot 152 273,00 73 473,90

Yhteensä 152 273,00 73 473,90

89

4.4 Tasetta koskevat liitetiedot

4.4.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Aktivoidut korkomenot

Pysyvät vastaavat

2015 2014Rakennukset, yhteispäivystysAktivoituja korkomenoja poistamatta 203 572,97 212 813,67

Aineettomat hyödykkeet

Tietokone- Muut pitkävaikutteisetYhteensäohjelmistot menot

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 392 200,61 109 547,30 1 501 747,91Lisäykset tilikauden aikana 451 884,25 0,00 451 884,25Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00Siirrot erien välillä 1 251 774,84 0,00 1 251 774,84Tilikauden poisto -870 834,11 -6 008,75 -876 842,86Arvonalennukset ja niiden palautukset 0,00 0,00 0,00

Poistamaton hankintameno 31.12. 2 225 025,59 103 538,55 2 328 564,14Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 2 225 025,59 103 538,55 2 328 564,14

Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet Rakennukset Kiinteät Koneet ja Arvo- ja Keskeneräiset Yhteensärakenteet kalusto taide-esineet hankinnatja laitteet

Poistamaton hankintameno 1.1. 1 483 885,22 102 478 448,79 359 635,31 11 426 930,67 16 818,79 17 921 253,39 133 686 972,17Lisäykset tilikauden aikana 0,00 2 158 355,33 111 130,54 2 388 734,44 0,00 4 773 627,02 9 431 847,33Rahoitusosuudet tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennykset tilikauden aikana 0,00 -1 144 568,99 0,00 -144 248,68 0,00 0,00 -1 288 817,67Siirrot erien välillä 0,00 13 560 039,56 0,00 0,00 0,00 -14 811 814,40 -1 251 774,84Tilikauden poisto 0,00 -4 603 641,57 -28 527,73 -3 671 296,19 0,00 0,00 -8 303 465,49

Poistamaton hankintameno 31.12. 1 483 885,22 112 448 633,12 442 238,12 10 000 120,24 16 818,79 7 883 066,01 132 274 761,50Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 1 483 885,22 112 448 633,12 442 238,12 10 000 120,24 16 818,79 7 883 066,01 132 274 761,50

90

Omistukset muissa yhteisöissä

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Osakkeet Osakkuus- Muut osakkeet Yhteensätytäryhteisöt yhteisöt ja osuudet

Hankintameno 1.1. 2 541 075,04 100 000,00 889 221,10 3 530 296,14Lisäykset 25 103,71 0,00 763 440,56 788 544,27Vähennykset -247 040,92 -606 888,48 0,00 -853 929,40Siirrot erien välillä -1 343 339,01 1 343 339,01 0,00 0,00Hankintameno 31.12. 975 798,82 836 450,53 1 652 661,66 3 464 911,01

Arvonalennukset ja niiden palautukset 495 741,93 0,00 0,00 495 741,93Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00Kirjanpitoarvo 31.12. 480 056,89 836 450,53 1 652 661,66 2 969 169,08

Tytäryhteisöt

1. ASUNTO OY HÄMEENLINNAN AHVENNUMMI

Osakepääoma, lkm 1 494Osakepääoma, kirjanpitoarvo, euroa 50 254,55

K-HSHP:n osakkeet, lkm 823 55,08 %K-HSHP:n osakepääoma, euroa 27 680,20

K-HSHP:n myydyt osakkeet, lkm 671Myydyt osakkeet, osakepääoma, euroa 22 574,35

Oma pääoma 543 577,78Sairaanhoitopiiri 55,08 % 299 402,64

Vieras pääoma 106 264,39Sairaanhoitopiiri 55,08 % 58 530,42

Taseen loppusumma, euroa 649 842,17

Liikevaihto 75 762,00Sairaanhoitopiiri 55,08 % 41 729,70

Tilikauden voitto (+)/tappio(-) 29 537,16Sairaanhoitopiiri 55,08 % 16 269,06

91

2. KIINTEISTÖ OY RIIHIMÄEN MUSEOKATU 4

Osakepääoma, lkm 14 240Osakepääoma, kirjanpitoarvo, euroa 24 640,00

K-HSHP:n osakkeet, lkm 11 055 77,63 %K-HSHP:n osakepääoma, euroa 19 128,88

Muut omistajatRiihimäen kaupunki: osakkeet, lkm 1 675osakepääoma, euroa 2 898,31Riihimäen seudun terveyskesk. ky: osakkeet, lkm 1 510osakepääoma, euroa 2 612,81

Oma pääoma 661 852,57Sairaanhoitopiiri 77,63 % 513 796,15

Vieras pääoma 878 457,33Sairaanhoitopiiri 77,63 % 681 946,42

Rakennusrahasto 413 490,05Sairaanhoitopiiri 77,63 % 320 992,32

Taseen loppusumma, euroa 1 540 309,90

Liikevaihto 75 793,56Sairaanhoitopiiri 77,63 % 58 838,54

Tilikauden voitto (+)/tappio(-) -54,53Sairaanhoitopiiri 77,63 % -42,33

Osakkuusyhteisöt

TyöSyke OyOsakepääoma, kirjanpitoarvo, euroa 300 000,00K-HSHP:n osakepääoma, euroa 100 000,00 33,33 %

Asunto Oy ApparaOsakepääoma, kirjanpitoarvo, euroa 39 894,18K-HSHP:n osakepääoma, euroa 11 333,93 28,41 %

Asunto Oy Riihimäen KyllikinpuistoOsakepääoma, kirjanpitoarvo, euroa 168 187,93K-HSHP:n osakepääoma, euroa 69 612,98 41,39 %

Asunto Oy Riihimäen Kauppakatu 23Osakepääoma. Kirjanpitoarvo, euroa 12 300,00K-HSHP:n osakepääoma, euroa 4 639,56 37,72 %

92

Saamiset

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät

Saamiset2015 2014

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset jäsenkunnilta 1 415 623,22 1 331 641,17

Yhteensä 1 415 623,22 1 331 641,17

Kuntayhtymä

2015 2014 2015 2014Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Kelan korvaus työterveydenhuollosta 2015 460 000,00 0,00 460 000,00 0,00Kelan korvaus työterveydenhuollosta 2014 0,00 460 000,00 0,00 460 000,00Muut tulojäämät 382 035,87 518 838,30 264 005,26 508 762,50

Yhteensä 842 035,87 978 838,30 724 005,26 968 762,50


93

4.4.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma

Pakollinen varaus 2015 sisältää vammaispalvelulain mukaiset etuudet: tunnetut regressit 334 670 euroa. Vam-maispalvelulain mukaiset etuudet: tuleva tuettu asuminen 1 337 710 euroa esitetään vain liitetietona.

2015 2014 2015 2014

Peruspääoma 1.1. 81 361 248,85 81 361 248,85 81 361 248,85 81 361 248,85Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12. 81 361 248,85 81 361 248,85 81 361 248,85 81 361 248,85

Muut omat rahastotViihdytysrahaston pääoma 1.1. 164 728,00 283 542,70 164 728,00 283 542,70Siirrot rahastoon tilikaudella 22 880,36 58 876,19 22 880,36 58 876,19Siirrot rahastosta tilikaudella -41 262,90 -177 690,89 -41 262,90 -177 690,89Viihdytysrahaston pääoma 31.12. 146 345,46 164 728,00 146 345,46 164 728,00

Edellisten tilikausien alijäämä 1.1. -21 000 343,71 -19 506 664,77 -25 535 268,55 -24 127 590,31Edellisten tilikausien alijäämä 31.12. -21 000 343,71 -19 506 664,77 -25 535 268,55 -24 127 590,31

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 2 786 024,44 -1 493 678,49 2 293 112,13 -1 407 678,24

Oma pääoma yhteensä 63 293 275,04 60 525 633,59 58 265 437,89 55 990 708,30


Peruspääoma kunnittain 31.12.2015 31.12.2014

Forssa 3 078 414,57 3 078 414,57Hattula 5 358 798,74 5 358 798,74Hausjärvi 3 871 399,96 3 871 399,96Humppila 153 787,58 153 787,58Hämeenlinna 41 256 751,41 41 256 751,41Janakkala 8 180 734,08 8 180 734,08Jokioinen 765 463,49 765 463,49Loppi 4 583 531,62 4 583 531,62Riihimäki 13 166 110,18 13 166 110,18Tammela 574 781,36 574 781,36Ypäjä 371 475,86 371 475,86

81 361 248,85 81 361 248,85

Pitkäaikainen vieras pääomaVelat, jotka erääntyvät 1.1.2021 tai sen jälkeen 2015 2014

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 4 332 088,80 6 143 117,60

Pakolliset varaukset2015 2014

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 7 045 155,00 5 683 502,00

94

Lyhytaikaiset siirtovelat

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Leasingvastuiden yhteismäärä

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin

Ostovelat2015 2014

Lyhytaikainen vieras pääomaOstovelat jäsenkunnille 845 063,59 200 953,52

Sekkilimiitti2015 2014

Luotollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12. 20 000 000,00 25 000 000,00

2015 2014 2015 2014

Lomapalkkajaksotus 13 251 084,52 13 445 307,52 13 251 084,52 13 445 307,52Palkkojen jaksotukset 1 588 037,17 1 294 458,55 1 588 037,17 1 294 458,55Korkojaksotukset 158 060,91 196 974,63 158 060,91 196 974,63Muut siirtovelat 1 146 378,06 1 294 384,57 1 145 784,47 1 266 321,22Potilasvakuutuskeskus 1 314 318,00 1 158 681,00 1 314 318,00 1 158 681,00

Yhteensä 17 457 878,66 17 389 806,27 17 457 285,07 17 361 742,92


2015 2014

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 126 472,57 1 053 181,05Myöhemmin maksettavat 1 842 875,01 2 458 625,00

Yhteensä 2 969 347,58 3 511 806,05

Kuntayhtymä

2015 2014Tytäryhteisöjen puolesta annetuttakauksetAlkuperäinen pääoma 1 850 000,00 2 523 000,00Jäljellä oleva pääoma 869 180,78 1 230 540,46

Kuntayhtymä

2015 2014 2015 2014Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltaVakuudeksi annetut kiinnitykset 520 012,00 1 931 383,00


95

Vakuustalletukset 31.12.2015

Koronvaihtosopimukset 31.12.2015

Talletuksen kohde Keneltä Työ-/ Euroatakuuaik.

Rav.keskuksen ja tekn.huol.perusk.Rakennustekniset työt, vaiheet 1-3 JTR-Rakennus Oy takuu 208 118,00Sähkötyöt, vaiheet 1-3 Caverion Oy takuu 59 970,00Putkityöt, vaiheet 1-3 Caverion Oy takuu 71 722,50Imanvaihtotyöt, 1 vaihe Are Oy (ent.Lemminkäinen Talotekniikka)takuu 89 300,48Ilmanvaihtotyöt, 2 vaihe Are Oy (ent.Lemminkäinen Talotekniikka)takuu 36 746,25Ilmanvaihtotyöt, 3. vaihe Are Oy (ent.Lemminkäinen Talotekniikka)takuu 3 253,28Rakennusautomaatiotyöt Siemens Osakeyhtiö takuu 6 075,00

Talousrakennuksen 1. krs:n muutostyötRakennustekniset työt Tammelan Tasorakennus Oy takuu 12 700,00Sähkötyöt Caverion Suomi Oy takuu 5 910,00Putkityöt Caverion Suomi Oy takuu 4 035,00Ilmanvaihtotyöt Are Oy takuu 1 762,50

Riihimäen yksikköSuoradigitaalinen natiivikuvauslaitt. Onemed Oy takuu 19 902,00Hissien uusiminen Kone Hissit Oy työ 18 400,00Sprinkleriurkka LVIS-töineen Caverion Suomi Oy työ 5 640,00Ilmanvaihtotyöt, 1. krs Are Oy työ 27 720,00Sähkötyöt, 1. krs pkl Are Oy työ 53 790,00Putkityöt, 1 krs pkl Are Oy työ 38 970,00Rakennustekniset työt Tammelan Tasorakennus Oy työ 92 900,00

HankintasopimuksetMagnetom Skyra Projekti 58CO Siemens Aktiebolag takuu 135 262,30

YHTEENSÄ 892 177,31

Pankki Alkup. pääoma Pääoma 31.12.2015 Markkina-arvo

Nordea 2 500 000 1 283 776 -25 514Nordea 4 000 000 2 000 000 -127 665Yhteensä 3 283 776 -153 179

Kaikkien koronvaihtosopimusten tarkoituksena on muuttaa vaihtuvakorkoiset lainat kiinteiksi.

96

4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015

Henkilöstökulut

Luottamushenkilöiden palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

Tilintarkastajan palkkiot

2015 2014

Palvelujaksot, vuosityöntekijätVakinaiset 1 532,30 1 581,90Määräaikaiset 391,10 402,90Yhteensä 1 923,40 1 984,80

2015 2014

Tuloslaskelman mukaan 99 552 997,94 101 625 112,78Henkilöstökuluja aktivoitu

aineellisiin hyödykkeisiin 155 241,73 305 446,20Henk ilöstökulut yhteensä 99 708 239,67 101 930 558,98

Puolue 2015

Keskustan E-H piiri 1164Hämeen Kokoomus 1893Hämeen Sosiaalidemokraatit 3400Etelä-Hämeen Vasemmistoliitto 300Perussuomalaisten Hämeen piiri 238Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 6995

2015 2014

Tilintarkastuspalkkiot 19 333,20 32 816,45Tilintarkastajan lausunnot 390,00 0,00Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 2 648,55 1 882,55Muut palkkiot 0,00 2 172,38Tilintarkastajan palkk iot yhteensä 22 371,75 36 871,38

97

5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET

5.1 Apuvälinekeskusliikelaitoksen erillistilinpäätös

5.1.1 Apuvälinekeskusliikelaitoksen toimintakertomus

Apuvälinekeskusliikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2008. Se on kunnallinen liikelaitos, joka on osaKanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän organisaatiota. Liikelaitos huolehtii apuvälinepalve-luiden alueellisesta järjestämisestä sen mukaan, kuin siitä erikseen on sovittu. Se tarjoaa tuottami-aan palveluja sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille sekämuille palveluja tarvitseville.

Liikelaitoksella on johtokunta, johon kuuluu seitsemän sairaanhoitopiirin hallituksen toimikaudek-seen valitsemaa jäsentä ja heidän henkilökohtaista varajäsentä.

Sairaanhoitopiirin valtuusto valitsi kesäkuussa 2013 johtokunnan toimikaudeksi 2013 - 2016.

Johtokunnan kokoonpano on seuraava:

Jäsen Henkilökohtainen varajäsen

Vikman Tarja, johtava työvoimaohjaaja, pjHämeenlinna

Puotila Matti, agronomi, vpj, Hattula

Hutka-Ojanen Hanna, hyvinvointiteknologia-asiantuntija, Forssa

Kurki Rauno, liittosihteeri, Janakkala

Piikkilä Tuulikki, erityisasiantuntija, Hämeen-linna

Ruohonen Jarmo, johtava lääkäri, Forssa

Lehtonen Rauno, controller, Hämeenlinna Hirva Jaana, palvelukoordinaattori, Hämeenlinna

Rissanen Kirsi-Marja, osastonhoitaja,Riihimäki

Pitkämäki Tero, yhtymäjohtaja, Hattula

Taponen Merja, filosofianmaisteri,Janakkala

Forsblom Tuula, sosionomi, Forssa

Valtonen Matti, perusturvajohtaja,Janakkala

Saarni Mirja, perusturvajohtaja, Hattula(28.5.2014 asti)

Leinonen Anitta, perusturvajohtaja, Hattula(28.5.2014 alken)

Johtokunnan puheenjohtajana on toiminut Tarja Vikman ja varapuheenjohtajana Matti Puotila. Liike-laitoksen toimitusjohtajana on oman virkansa ohella toiminut talousjohtaja Seppo Karhu.Apuvälinekeskuksen muu henkilökunta on seuraava: apuvälineasiantuntijat (4) Markus Eskola,Minna Hietala, Eija Korpimaa ja Outi Kuusinen sekä erikoisammattimiehet (2) Juha Jokinen ja HeikkiHalme sekä apuvälinehuoltaja (0,5) Jarmo Sillman. Lisäksi kuntoutuspäällikkö Tanja Avelin ja ylilää-käri Esa Halonen asiantuntijalääkärinä ovat osallistuneet liikelaitoksen toimintaan oman toimensaohella.

98

Sisäisen valvonnan osalta liikelaitoksen talousvalvonta tapahtuu osana sairaanhoitopiirin muuta si-säistä valvontaa. Samoin menetellään riskienhallinnan osalta. Liikelaitoksen kirjanpito ja muut ta-lousasiat hoidetaan osana sairaanhoitopiirin muuta taloushallintoa.

Toimintojen yhtenäistämiseksi toimialueella on toiminut apuvälineyksiköiden esimiehistä koostuvaasiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaistaminen.

Liikelaitoksen omistuksessa oli 31.12.2015 yksilöityjä apuvälineitä yhteensä 58 758 kpl, joista51 442 (88 %) oli asiakkailla lainassa ja 7316 (12 %) varastossa. Suurimmat varastossa olevat mää-rät koostuivat kyynärsauvoista 2156 (v. 2014; 1858), hygienia-apuvälineistä 736 (856), kävelyteli-neistä 253 (325) ja pyörätuoleista 262 (288).

Liikelaitoksen toiminnan osalta on sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten ja kuntien keskensovittu, että apuvälinekeskuksesta ei tuottoja tulla tulouttamaan sairaanhoitopiirille vaan tavoitteenaon apuvälinekeskuksen toiminnan pyörittäminen omilla tuotoillaan mutta voittoa tuottamatta.

Apuvälinekeskuksen tulosta on säädelty hinnastolla. Vuonna 2015 noudatettiin edelleen kolmenvuoden poistoaikaa kierrätettävissä apuvälineissä. Vuoden 2015 alijäämä oli 87 828 euroa ja kumu-latiivinen ylijäämä taseessa on 532 950 euroa.

Apuvälinepalvelujen myynnistä laskutettiin kuntia ja terveyskeskuksia 1 113 000 euroa. Vuonna2014 laskutus oli 1 066 000 euroa, eli lisäystä 47 000 euroa. Sairaanhoitopiiriä laskutettiin 1 615 000euroa, kun laskutus vuonna 2014 oli 1 506 000 euroa.

Vuonna 2015 apuvälineiden laskutus kunnilta ja terveyskeskuksilta 6,37 euroa/asukas (v. 2014;6,07€) ja sairaanhoitopiiriltä 9,21 euroa/asukas (8,58€).

Apuvälineiden laskutus jakautui kertomusvuonna seuraavasti:

Sairaanhoitopiiri 1 615 000 €

Terveyskeskukset 1 002 000 €

Sosiaalitoimi 111 000 €

Muut 14 000 €

Apuvälineiden lainaukset vuonna 2015 jakautuivat toimipisteittäin seuraavasti:

Toimipisteryhmä LainauksetForssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä 6 090Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, kaikki toimipisteet 6 900Janakkalan terveyskeskus, kaikki toimipisteet 3 098Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, kaikki toimipisteet 13 011Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä 6 296Yhteensä 35 395

Lainauksia tehtiin 167 kpl vähemmän kuin vuonna 2014. Erikoissairaanhoidon apuvälinelainoista386 kpl oli sosiaalitoimen kierrätettävien apuvälineiden lainauksia, joita oli 12 enemmän kuin vuonna2014.

99

5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Avaintulokset Tavoitteet 2015 Tavoitteiden toteutuminen 2015

ASIAKASNÄKÖKULMA

Apuvälineiden laadukas tuottami-nen sairaanhoitopiirin sosiaali- jaterveydenhuollolle

Asiakaspalveluun lisää jousta-vuutta

Asiakkaiden (potilas- ja yhteistyö-asiakkaat) tiedonsaannin lisäämi-nen

Yhteistyö sosiaalitoimien kanssa

Yhtenäiset ja laadukkaat toiminta-mallit apuvälinepalvelussa kokoshp:n alueella

Asiantuntijatyöryhmän toiminta jat-kuu

Joustava asiakaspalvelu

Kielteisten asiakaspalautteiden vä-hentyminen

Yhteistyön kehittäminen

Yhteistyön kehittäminen

Apuvälineiden luovutusperusteet päi-vitettiin vuoden 2015 aikana. Luovu-tusperusteet vahvisteaan johtokun-nassa alkuvuodesta 2016.

Apuvälinelainojen määristä apuväli-neryhmittäin tehtiin vertailu, jota käsi-tellään johtokunnassa alkuvuodesta2016.

Asiantuntijatyöryhmä kokoontui 4 ker-taa käsitellen esiin nousseita ajankoh-taisia yhteistyökysymyksiä.

Asiantuntijatyöryhmä teki vertailunapuvälinepalvelun toteutumisesta sai-raanhoitopiirissä. Vertailua käsitelläänjohtokunnassa alkuvuodesta 2016.

Käynnistetiin palveluseteliselvittelyt jakäyttöönottosuunnittelut potilaiden va-linnan vapauden lisäämiseksi.

Kirjalliset kielteiset asiakaspalautteetsuunnilleen entisellä tasolla.

Yhteistyö toteutui entiseen tapaan.Työnjakoa terveyskeskusten hoitotar-vikejakelujen kanssa selkeytettiin.

Yhteistyö toteutui entiseen tapaan.

PROSESSINÄKÖKULMA

Toimiva apuvälinepalvelu Sujuva yhteistyö asiakkaiden (poti-laat ja yhteistyötahot) kanssa

Prosessien kehittäminen ja kuvaa-minen kirjallisesti

Yhtenäiset toimintamallit ja kirjalli-set ohjeet koko shp:n alueella

Apuvälinekeskuksen ja –yksiköidentyöntekijät kokoontuivat 2 kertaa yh-teisten kysymysten käsittelemiseksi jayhteisten toimintakäytäntöjen varmis-tamiseksi.

Prosessit kuvattiin päivitettyjen apuvä-lineiden luovutusperusteiden yhtey-teen.

Yhteisistä toimintamalleista sovittiinasiantuntijatyöryhmässä. Asiantuntija-työryhmä teki mm. ohjeen apuväli-nekuljetuksista.

100

Toimiva tietokoneiden käytön jakommunikoinnin apuvälinepal-velu

Ostopalvelujen käytön minimointi

Tarkoituksenmukaiset hankinta-sopimukset

Palvelusetelien käyttöönotto

Potilaan valinnanvapauden huo-mioiminen apuvälinepalvelussa

Apuvälineiden saatavuusperustei-den päivittäminen

Apuvälinepalvelun eri osa-alueidenseurannan tehostaminen

Tietopajatoiminnan kehittäminen

Oman toiminnan lisääntyminen

Määräaikaishuoltojen toteuttami-nen pääsääntöisesti omana toimin-tana

Tiivis yhteistyö hankintatoimistonkanssa

Kilpailutettavien apuvälineiden kar-toitus; mitkä tulee kilpailuttaa jamitkä ei

Rintaproteesien kilpailutustenkäynnistys

Palvelusetelien käyttöönotto pe-ruukkihankinnoissa

Yhtenäinen toimintakäytäntö ja oh-jeistus shp:n alueella

Apuvälineiden luovutusperusteet (ent.saatavuusperusteet) päivitettiin vuo-den 2015 aikana. Luovutusperusteetvahvisteaan johtokunnassa alkuvuo-desta 2016

Apuvälinepalvelun eri osa-alueisiin liit-tyviä asiakaskyselyitä tehtiin yhteensä1436 kpl (v. 2014, 2077 kpl). Kysely-vastausten perusteella ohjattiin toimin-taa.

Apuvälinerekisteriin (Effectoriin) tehtiin”siivous” , jossa 10 vuoden aikaisetvirheelliset merkinnät korjattiin. Tämämahdollistaa jatkossa yhä totuuden-mukaisemmat seurantaraportit.

Tietopajatoimintaa ei ole pystytty ke-hittämään resurssien ja osaamisenpuutteen vuoksi.

Ostopalveluja käytettiin erittäin harki-tusti lomien/poissaolojen aikana.

Sähköisten apuvälineiden määräai-kaishulloltokäytäntöä laajennettiinedelleen ja huollot toteutettiin pääasi-assa omana toimintana.

Hankintatoimisto ei ole pystynyt pitä-mään hankintasopimuksia ajan ta-salla.

Apuvälinehankinnat kartoitettiin han-kintalain näkökulmasta. Uusia kilpailu-tettavia ryhmiä olisi ainakin neljä. Li-säksi henkilökohtaisissa apuväline-hankinnoissa on tavoitteena laajentaapalvelusetelikäytäntöä kilpailutustensijaan.

Ei vielä käynnistynyt.

Palvelusetelituottajaksi haku käynnis-tettiin suunnitellusti 1.12.2015. Palve-lusetelien käyttöönotto toteutui vuo-den vaihteessa 2015-2016.

Neuvotteluja/keskusteluja käytiin erishp:en välillä. Apuvälinepalvelun työn-jaot perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon välillä ovat erilaisia erishp:ssä. Työnjaollisten epäselvyyk-sien vuoksi yhtenäistä ohjeistusta eiole voitu tehdä.

101

HENKILÖSTÖNÄKÖKULMA

Henkilökunnan osaamisen ja jak-samisen tukeminen

Henkilöstön apuvälinetietämyk-sen vahvistaminen ja markkinoi-den tuntemuksen lisääminen

Henkilöstön yhteistyön tehosta-minen ja kehittäminen

Jokaisella on mahdollisuus tarpeel-liseen koulutukseen ammattitaidonylläpitämiseksi

Työmäärän mitoitus kohtuulliseksija tasapuoliseksi

Osaamisen lisääntyminen yliomien vastuualueiden

Tiedon välittäminen alueen työnte-kijöille

Alueellisten koulutusten ja apuväli-netoimittajien esittelytapahtumienjärjestäminen

Joustava ja sujuva yhteistyö

Selkeä työnjako

Jatketaan yhteisen henkilöstönkäyttöä lääkinnällisen kuntoutuk-sen kanssa

Säännölliset kokoukset yhteistentoimintakäytäntöjen luomiseksi

Shp:n ulkopuolisiin koulutuksiin osal-listuttiin 2,5 päivää / henkilö. Lisäksiosallistuttiin sairaanhoitopiirin omiinkoulutuksiin. Apuväline-esittelyjä olisäännöllisesti.

Yhteistyö- ja työnjakoasioita on käsi-telty säännöllisesti asiantuntijatyöryh-missä, apuvälinekeskuksen ja –yksi-köiden työntekijöiden kokouksissasekä apuvälinekeskuksen ja lääkinnäl-lisen kuntoutuksen kokouksissa.

Pitkään jatkunut remontti hankaloittityön tekimistä ja lisäsi työmäärää.Tämä näkyi sekä potilaan apuväli-nepalvelussa että henkilökunnan jak-samisessa.

TALOUSNÄKÖKULMA

Kustannuksiltaan kilpailukykyiset,laadukkaat palvelut

Kierrätettävien apuvälineidenkäytön seurannan tehostaminen

Toimivat kilpailutusprosessit

Riittävä ja ajantasainen taloudenseurantajärjestelmä ja raportointi

Apuvälinekeskuksen kulut kate-taan tulorahoituksella

Toimiva ja tehokas kierrätys

Kilpailutuskynnyksen ylittävät apu-välineryhmät kilpailutetaan

Tavoitteena sopimusten jatkumi-nen keskeytyksettä

Erva - yhteishankintoja jatketaan

Talousseuranta toteutui osana sai-raanhoitopiirin talousseurantaa.

Apuvälineseurannassa oli käytössäEffector -järjestelmä ja talouden seu-rannassa Raindance sekä BusinessPlanning. Laskutusta säätämällä teh-tiin suunnitellusti n. 88 000 euron ali-jäämä.

Hinnastoa on tarkasteltu osana ta-lousarvion seurantaa ja tuloksen sää-tämistä.

Kierrätys on saatu toimimaan hyvin.

Uusia sopimuksia tehtiin yhden apu-välineryhmän kohdalla.

Erva-sopimukset olivat voimassasähköpyörätuolien ja -mopojen sekähengitysapuvälineiden kohdalla.

102

Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen

Tuloslaskelma


Liikevaihto 2 850 000,00 2 741 372,98 -108 627,02

Liiketoiminnan muut tuotot 10 000,00 915,77 -9 084,23

Materiaalit ja palvelut -1 322 601,86 -1 489 521,00 -166 919,14

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 100 000,00 -1 083 903,31 16 096,69

Palvelujen ostot -222 601,86 -405 617,69 -183 015,83

Henkilöstökulut -322 000,00 -279 248,15 42 751,85

Palkat ja palkkiot -262 000,00 -228 369,04 33 630,96

Henkilösivukulut -60 000,00 -50 879,11 9 120,89

Eläkekulut -45 900,00 -38 740,21 7 159,79

Muut henkilösivukulut -14 100,00 -12 138,90 1 961,10

Poistot ja arvonalentumiset -1 050 000,00 -1 019 301,37 30 698,63

Suunnitelman mukaiset poistot -1 050 000,00 -1 019 301,37 30 698,63

Liiketoiminnan muut kulut -20 000,00 -15 550,65 4 449,35

Liikeylijäämä (-alijäämä) 145 398,14 -61 332,42 -206 730,56

Rahoitustuotot ja -kulut -40 000,00 -26 586,40 13 413,60

Kuntayhtymälle maksetut korkokulut -40 000,00 -26 555,80 13 444,20

Muut rahoituskulut -30,60 -30,60Ylijäämä (alijäämä) ennensatunnaisia eriä 105 398,14 -87 918,82 -193 316,96

Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 105 398,14 -87 918,82 -193 316,96

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 105 398,14 -87 918,82 -193 316,96

Vyörytysmenot -207 398,13 0,00 207 398,13

103

Investoinnit

Rahoituslaskelma

104

5.1.3 Apuvälinekeskusliikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut

Tuloslaskelma ja tuloslaskelman tunnusluvut

105


Sijoitetun pääoman tuotto, %Tunnusluku kertoo liikelaitokseen sijoitetun pääoman tuoton eli mittaa suhteellista kannattavuutta.= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille makse-tut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma +Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset).

Tunnusluvun tase-erät lasketaan tilikauden alun ja lopun keskiarvona.

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %Tunnusluku kertoo kunnan liikelaitokseen sijoittaman pääoman tuoton. Kunnan sijoittaman pääomantuottoprosentti ei ole sama asia kuin korvaus peruspääomasta tai sisäinen lainakorko, koska sijoite-tun pääoman tuottoprosentin laskennassa otetaan mainittujen erien lisäksi huomioon myös yli-/ali-jäämäerät sekä poistoero ja vapaaehtoiset varaukset.= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvausperuspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kuntayhtymältä + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, %Tunnusluku kertoo, kuinka suuren prosentuaalisen osuuden liikelaitoksen yli-/alijäämä ennen va-rauksia ja veroja muodostaa liikevaihdosta. Jos prosenttiluku on negatiivinen, liikelaitoksen toimintaon tappiollista.= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

106

Rahoituslaskelma

107

Liikelaitoksen rahoituslaskelman tunnusluvut:

INVESTOINNIT

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, €Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden ker-tymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pidemmällä aikavälillä.Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen.Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi.

Investointien tulorahoitus, %Investointien tulorahoitus % -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta onrahoitettu varsinaisella tulorahoituksella (ilman satunnaisia tuloja).= 100 *( Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / In-vestointien omahankintameno

LAINANHOITO

LainanhoitokateLainanhoitokate kertoo liikelaitoksen tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja ly-hennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi.Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoi-maan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja.= (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut - Tuloverot)/ (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

MAKSUVALMIUS

Kassan riittävyys (pv)Liikelaitoksen maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, mo-nenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa liikelaitoksen rahavaroilla.Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Quick ratioQuick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo, miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytäänkattamaan lyhytaikaiset velat. Tunnuslukua voidaan vertailla vain saman toimialan liikelaitosten kes-ken. Tunnusluvun luokitusasteikko: hyvä: yli 1, tyydyttävä: 0,5–1, heikko: alle 0,5.= (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieraspääoma – Saadut ennakot)

Current ratioCurrent ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten velko-jen suhteen. Tunnuslukua voidaan parhaiten vertailla saman toimialan liikelaitosten kesken, muttase sopii quick ratio -tunnuslukua paremmin myös eri toimi-alojen yritysten vertailuihin. Tunnusluvunluokitusasteikko: hyvä: yli 2, tyydyttävä: 1-2, heikko: alle 1.= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) /(Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

108

Tase

109

Liikelaitoksen taseen tunnusluvut:

Omavaraisuusaste, %Omavaraisuusaste mittaa liikelaitoksen vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyäsitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.= 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma – Saadutennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %Tunnusluku kertoo kuinka paljon liikelaitoksen käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin-maksuun. Käyttötulot muodostuvat tilikauden liikevaihdosta, liiketoiminnan muista tuotoista sekä tu-esta ja avustuksesta kuntayhtymältä.Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku liikelaitostenvälisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikutatunnusluvun arvoon.Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet liikelaitok-sella on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)Luku osoittaa, paljonko liikelaitoksella on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana,taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Lainakanta 31.12.Liikelaitoksen lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa.= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainasaamiset 31.12.= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

110

5.1.4 Apuvälinekeskusliikelaitoksen tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

Taseen vastaavien liitetiedot

Taseen vastattavien liitetiedot

111

Henkilöstöä koskevat liitetiedot

112

5.1.5 Apuvälinekeskusliikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän talouteen

Apuvälinekeskus-liikelaitoksen toiminnan osalta on sairaanhoitopiirin, alueen terveyskeskusten jakuntien kesken sovittu, että apuvälinekeskuksesta ei tuottoja tulla tulouttamaan sairaanhoitopiirille,vaan tavoitteena on apuvälinekeskuksen toiminnan pyörittäminen omilla tuotoillaan, mutta voittoatuottamatta. Apuvälinekeskuksen tulosta on säädelty hinnastolla. Vuoden 2015 alijäämä oli87 918,82 euroa ja kumulatiivinen ylijäämä taseessa 532 859,42 euroa. Kertyneiden ylijääminenvuoksi on apuvälinekeskuksen johtokunta alentanut hinnastoja.

Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostumiseen

Sitovuustarkastelu Eliminointi Kokonais-tarkastelu

Ky Liikelaitos Ky Liikelaitos Tuloslaskelmaky:n tilin-päätöksesssä

ToimintatulotMyyntitulot, ulkoiset 1127 1127Myyntitulot, sisäiset 255 1615 -255 -1615 0

ToimintamenotPalvelujen ostot, sisäiset -1615 -255 1615 255 0

Toimintakate -1360 2487 1127Rahoitustulot ja -menot

Korkotulot, sisäiset 27 -27 0Korkomenot, sisäiset -27 27 0

Vuosikate -1333 2460 1333 -1333 1127Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -1019 -1019Tilikauden tulos -1333 1441 1333 -1333 108

113

Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän toiminnan rahoitukseen

Sitovuustarkastelu Eliminointi Kokonais-Talousarvion toteutuminen tarkastelu

Ky Liikelaitos Ky Liikelaitos Rahoitus-laskelmaky:n tilin-päätöksessä

TulorahoitusVuosikate -1333 2460 1333 -1333 1127Investointien rahavirtaInvestointimenot -1041 -1041Toiminnan ja investointien rahavirta -1333 1419 1333 -1333 86


Antolainasaamisten lisäys (sisäiset) -694 694 0Antolainasaamisten vähennys (sisäiset) 671 -671 0

Lainakannan muutoksetPitkaaikaisten lainojen lisäys (sisäiset) 694 -694 0Pitkaaikaisten lainojen vähennys (sisäiset) -671 671 0

Vaikutus maksuvalmiuteen -1356 1442 1356 -1356 86

114

6 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA

KIRJANPITOKIR-JAT

SÄILYTYS-TAPA

Tasekirja Sidottu kirjaPäiväkirja Atk-tiedostoPääkirja Atk-tiedosto

APUKIRJATSÄILYTYS-TAPA

Myyntireskontra Atk-tiedostoOstoreskontra Atk-tiedostoKäyttöomaisuus Atk-tiedosto

Tositelaji Tapahtuma SäilytystapaKirjanpito

ALKUSA Alkusaldot Atk-tiedostoALKUSS Alkusaldot, sisäinen Atk-tiedostoPANKKI Pankin tiliote Atk-tiedostoMUIST1 Muistio/Raindance Atk-tiedostoEXCEL 1-3 Muistio/Excel Atk-tiedostoPALKAT Palkkatositteet (Prima) Atk-tiedostoCOMRIS SHP Röntgen Atk-tiedostoEFFICA SHP Potilaslaskutus Atk-tiedostoEVAS SHP Keittiö sisisäinen laskutus Atk-tiedostoJMAREL SHP Apteekki jakelut Atk-tiedostoJKEYBO Varaston jakelut Atk-tiedostoKASSA1 BW palvelukassa Hml Atk-tiedostoKASSA2 BW palvelukassa Rmk Atk-tiedostoMATKAT Matkalaskut Populus Atk-tiedostoSHPSIS SHP Sisäinen laskutus Atk-tiedostoTKPESU SHP Pesula sisäinen laskutus Atk-tiedosto

MyyntireskontraMR10 Myyntilaskut, Pro eLaskutus Atk-tiedostoMRVIIT Viitesuoritukset Atk-tiedostoMRMANU Manuaalisuoritukset Atk-tiedostoMRHYV Hyvityslaskujen kuittaus Atk-tiedosto

OstoreskontraOSTOT Ostolaskut, Rondo Atk-tiedostoOMAKSU Ostolasku, maksatus Atk-tiedosto

KäyttöomaisuusKOKESK Keskeneräiset investoinnit Atk-tiedostoKOMTOS Käyttöomaisuus Atk-tiedosto

115

7 APUVÄLINEKESKUSLIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

KANTA-HÄMEENSAIRAANHOflDPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

8 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS

Hämeen innassa /~32016

116

c~)Ta O - Vikman

9 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Hannu Juvonen

Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Hämeenlinnassa 15i ~1 2016

Oy Audiator AbJ HTT-yhteisö

Minna AinasvuoriJHTT

Ta.io ~-kka ari Kaisti’en

/- - - ~iOJ

T/t~ ~JJ~~::C•~Pentti ansikkamäki

Pit~o~-hiisa-8i itlli lIdI i-Tenhunen

Tiina Tuomisto

Tuulikki Piikkilä

Merj ~F’apow’en

I~anta Hamcen saira~nhoitQpiirin ky. • wwwkhshp.fi

tasekirja 2015siirtynyt vuodelle 2016. pirkanmaan sairaanhoitopiirin, päijät-hämeen sosiaali- ja...

Documents