TOIMIHENKILÖTYÖN JA -AMMATTIEN ARVOSTUS23.5.2012

Yleinen mielipide

Työnantajat Toimihenkilöt

ARVOSTUS

Tutkimuksen näkökulmat

YLEINEN MIELIPIDE AMMATTIEN ARVOSTUKSESTA

• Suomen kuvalehti julkaisee noin viiden vuoden välein kyselytutkimuksiin perustuvia listauksia arvostetuista ammateista. Viimeisin vuodelta 2010. Tulokset eivät ole tieteellisen luotettavia, mutta antavat silti kuvan missä ammattien arvostuksessa mennään.

• Kymmenen kärki muodostuu etupäässä lääkäreistä. Myös palomiehet ja sairaanhoitajat ovat kansan keskuudessa arvostettuja ammatinharjoittajia. Tuomari sijoittuu kahdenkymmenen arvostetuimman ammatin joukkoon, poliisi kolmenkymmenen.

• Prolaisille tyypillisillä toimihenkilöammateilla on vaikeuksia nousta arvostetuimpien ammattien joukkoon. Vain insinöörit, lentoemännät ja suunnittelijat sijoittuvat 150 arvostetuimman ammatin joukkoon kaikkiaan 400:sta. Tuotantopäälliköt, työnjohtajat, atk-suunnittelijat ja pankkitoimihenkilöt taas yltävät 200 joukkoon.

• Sen sijaan puhelinmyyjät, ulosottomiehet, myyntiedustajat, sovellusneuvojat, palveluneuvojat, kassanhoitajat sekä taloussihteerit ja - assistentit löytyvät sadan vähiten arvostetun ammatin joukosta.

Toimihenkilöammattien arvostus yleisesti

Imago Mielikuva

Veto-voima

AMMATIN ARVOSTUS

Koulutus Ammattitaito Kvalifikaatiot Kompetenssit Osaaminen

Työympäristöt Työn fyysinen vaativuus Työn henkinen vaativuus Kuormitus Vastuut Työolot

Palkka Mielekkyys Näkymät Urat Asemat

Yhteiskunnallinen tarkoituksen-mukaisuus ja sosiaalinen merkitys

Ammatillisuus Ammattikulttuuri Identiteetti Autonomia Koulutus vs. työ Järjestäytyminen

Yksilöt Tietoisuus Suosituimmuus Kokemukset Ennakkoluulot Uskomukset Informaatio Valinnat

Toimialat Yritykset Työpaikat Työllisyys Työvoiman piirteet (ikä, sukupuoli ym.) Trendit

Työnantajat Tiedot ja taidot Käytettävyys Joustavuus Sopivuus Tunnettavuus

Tekijöitä ammattien yleisen arvostuksen taustalla

TOIMIHENKILÖIDEN NÄKEMYKSIÄ OMAN TYÖNSÄ ARVOSTUKSESTA JA YHTEISKUNNALLISESTA

MERKITYKSESTÄ

Viimeisen kolmen vuoden aikana (2009-2012) ei merkittäviä muutoksia työn arvostuksissa.

Toimihenkilöiden näkemyksiä oman työnsä arvostuksesta

Lähde: Ammattiliitto Pron työmarkkinatutkimus kevät 2011 (n=12 500)

Tutkimusasetelma

TAUSTAMUUTTUJAT Sukupuoli, ikä, koulutus, sektori, luottamusasema, työsuhteen pituus jne.

TAUSTAMUUTTUJAT Sukupuoli, ikä, koulutus, sektori, luottamusasema, työsuhteen pituus jne.

ARVOSTUSOman työn, työyhteisön, johdon ja yhteiskunnallinen arvostus

ARVOSTUSOman työn, työyhteisön, johdon ja yhteiskunnallinen arvostus

TYÖN OLOSUHTEET Työmäärä/kiire, organisointi, vaikutusmahdollisuudet, työhyvinvointi, työkyky,

työtyytyväisyys, työturvallisuus, järjestäytyminen, vapaa-aika jne.

TYÖN OLOSUHTEET Työmäärä/kiire, organisointi, vaikutusmahdollisuudet, työhyvinvointi, työkyky,

työtyytyväisyys, työturvallisuus, järjestäytyminen, vapaa-aika jne.

Negatiiviset vaikutuksetPositiiviset vaikutukset

Positiiviset vaikutukset Negatiiviset vaikutukset

Taustamuuttujat yhteydessä positiivisestiIkä (nousevasti 30+)Vakinainen työsuhdeKoulutusaste (ylimmät korkeakoulututkinnot)EsimiehetIsot yritykset (+500)Kulutustavara, rakentaminen, energia, elintarvikeTyöaikajärjestelmät, kehityskeskustelut

Motivaatio/kiinnostavuus yhteydessä positiivisestiVaikutusmahdollisuudetRealistisiin tulostavoitteisiin, palautteeseenOman osaamisen hyödyntämiseenTyytyväisyys asemaan, palkkaan ja työntuloksiinToimivaan työyhteisöön, arvostukseen työpaikallaTyöpaikan arvot (vastaavat omia arvoja)Työn yhteiskunnalliseen tärkeysVapaa-ajalla kiinnostavaa toimintaa

Taustamuuttujat yhteydessä negatiivisestiPitkä työsuhteen kestoICT, metsäLuottamusmiehetPuutteet työtiloissa ja -välineissä

Motivaatio/kiinnostavuus yhteydessä negatiivisestiTyöpaikan menettämisen uhkaTyöpaikan ei-ihanteelliseen sijaintiinEpämieluisat työroolitTurhat työtehtävätRutiininomaisuus, ei-vaihtelevuusHenkiseen ja fyysiseen työkykyynOmaan taloudelliseen tilanteeseen

Työni kohde kiinnostava ja motivoiva

Taustamuuttujat yhteydessä negatiivisesti

NaisetTyösuhteen pituus (laskevasti)Työvuoden katkonaisuus (sairaslomat, lomautukset, työttömyys jne.)Metsäteollisuus, teknologiateollisuus, elintarvike-, rakennus-, ja kiinteistöalat

Arvostus negatiivisesti yhteydessä

Koviin tulostavoitteisiin työpaikallaTurhiin ja turhauttaviin työtehtäviinKilpailulliseen työilmapiiriinHeikkoon organisointiin ja päätöksentekoonEpäluottamukseen

Työkavereiden ja työyhteisön arvostus (oma arvio)

Taustamuuttujat yhteydessä positiivisesti

Koulutusaste (nousevasti)Esimiesasema Kaupallinen, taloudellinen ja hallinnollinen työnkuvaPienet työpaikatToiminta työsuojeluvaltuutettunaTyönantajan kustantama koulutus

Arvostus positiivisesti yhteydessä

Työyhteisön toimivuuteen, syrjimättömyyteenTyötyytyväisyyteen ja asemaan työpaikallaEsimiessuhteisiin ja palautteeseenHyviin suhdeverkostoihinHyvään itsetuntoonKoettuihin työllistymismahdollisuuksiin

Taustamuuttujat yhteydessä positiivisestiIkä 45+Vakinainen työsuhdeEsimiesAsiakaspalvelutyö (työnkuva)Rakentaminen, suunnittelu/konsultti, elintarvikePanostukset ammattitaitoonPalkkausjärjestelmätLuottamus, ennakointi ja harkinta

Arvostus yhteydessä positiivisestiVaikutusmahdollisuudetTyössä selkeä tarkoitus ja palauteTyytyväisyys työntulokseenTyytyväisyys asemaan työpaikallaTyö epäonnistumisen pelosta vapaataTyöpaikan arvot (vastaavat omia arvoja)Energiaan vapaa-ajallaHyvä itsetunto

Taustamuuttujat yhteydessä negatiivisestiNaisetIsot yrityksetICT, viestintä, metsä, teknologia, energia

Arvostus yhteydessä negatiivisestiEpärealistiset tulostavoitteetOngelmalliset esimiessuhteetEpämieluisat työroolitTyöyhteisön toimimattomuus, syrjintäAmmattiyhdistystoiminnan heikkousTyöturvallisuusriskitFyysisen työkyvyn ongelmatMasennus ja uniongelmat

Ylin johto ymmärtää ja arvostaa työtäni ja sen vaativuutta

Työn yhteiskunnallinen tärkeys ja arvostus toimihenkilöiden itsensä arvioimana

Taustamuuttujat yhteydessä positiivisestiTeknisen alan koulutusIkä (nousevasti)EsimiesasemaIsot yrityksetEdut ja kannustinjärjestelmätEnergia, rakentaminen, elintarvikeMuu kuin Etelä-Suomi

Arvostus yhteydessä positiivisesti

Hyviin vaikutusmahdollisuuksiinVaihtelevuuteen ja kiinnostavuuteen Tavoitteisiin ja palautteeseenTyytyväisyyteen työntulokseenOman osaamisen hyödyntäminenTyöpaikan johdon arvostusTyöpaikan arvot (vastaavat omia arvoja)Työ antaa sisältöä myös vapaa-ajalleHyvään itsetuntoon

Taustamuuttujat yhteydessä negatiivisestiNaisetTradenomitTyösuhteen pituus (keskivälillä huonoin)ICT, viestintä, teknologia, metsä, kulutustavara, kemiaHuonoihin työtiloihin ja - välineisiin

Arvostus yhteydessä negatiivisesti

Työyhteisön toimimattomuusHuonot esimiessuhteetLiiallinen työmääräAmmattiyhdistystoiminnan heikkouteenJäykkä organisaatiorakenneTyöpaikkakiusaaminen, syrjintäKova kilpailu työpaikalla

TYÖNANTAJIEN NÄKEMYKSIÄ TOIMIHENKILÖAMMATEISTA JA - TYÖSTÄ

Työnantajakyselyn sisältö toukokuu 2012

• Toimihenkilötyön ja -ammattien arvostus työpaikoilla ja työmarkkinoilla

• Työnantajien arviot toimihenkilöiden ammattitaidosta ja luotettavuudesta

• Yritysten tuloksen ja toiminnan kannalta tärkeimmät henkilöstöryhmät

• Tunnettuus, imago ja erottuminen

• Työn laatu, osaaminen käyttökelpoisuus ja sitoutuminen

• Toimihenkilön palkka-arvo ja toimihenkilöiden palkkaamisen kannattavuus

• Toimihenkilöiden ammattikulttuuri ja työn yhteiskunnallinen merkittävyys

• Kokonaistyytyväisyys prolaisten toimihenkilöiden työhön

Työnantajakysely (toteutettu 23.4-13.5.2012)

• Otos: yli 50 työntekijää työllistävät työpaikat, joilla työskentelee prolaisia.

• Yhteensä lähetettiin 1179 sähköpostia työnantajien edustajille. Vastauksia saatiin kolmen karhukierroksen yhteensä 92 kappaletta (vastausprosentti 8 %). Matalat vastausprosentit ovat tyypillisiä työnantajille suunnatuissa kyselyissä.

• Vastaajista 70 prosenttia on yritysten henkilöstöpäälliköitä.

• Kyselyllä tavoitetuissa yrityksissä työskentelee yhteensä 73 189 henkilöä. Vastaajien arvion mukaan kyseisten yritysten henkilöstössä on yhteensä 12 779 prolaista.

• Sopimusaloittain laskettuna otoksen työpaikoilla työskentelee yhteensä 61358 vuoden 2011 lopun tasossa. Eli aineiston kattavuus suhteessa otokseen on 21 %. (12 779/61 358).

Otoksen kattavuus

SopimusalaVastanneet

yrityksetJäseniä

31.12.2011Prolaisia ko.

yrityksissäKattavuus

%Osuus

otoksessaOsuus

aineistossa

Finanssi Rahoitusala (F21) 13 9977 1583 16 16 13

ICTICT -alan toimihenkilöt (I01) 3 8320 4200 50 14 34

Palvelut

Kiinteistöpalvelut (P31); Suunnittelu- ja konsulttiala (P39); Rakennusala (P51) 13 10019 1461 15 16 15

Teollisuus

Elintarvike (T05), Kemia (T21), Paperiteollisuus (T57), Teknologia (T65) 53 33042 5087 15 54 41

MuutEi osaa sanoa, ei vastausta 10

Yritysten henkilöstömäärä ja prolaisten määrä

HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

N %

alle 100 15 16,3

101-250 29 31,5

251-500 26 28,3

501 ja yli 22 23,9

Total 92 100,0

PROLAISTEN MÄÄRÄ

N %

alle 10 11 12,6

11-50 33 37,9

51-100 19 21,8

101 ja yli 24 27,6

Total 87 100,0

Erot toimialoittain ja yrityksen henkilöstömäärän mukaan

• Varianssianalyysia käytetään tutkittaessa eroavatko kahden tai useamman ryhmän keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi toisistaan eli ovatko selitettävän muuttujan keskiarvot tilastollisesti merkitsevästi erisuuruisia selittävän muuttujan eri luokissa.

• Analyysin lähtöoletuksena eli nollahypoteesina on, että kiinnostuksen kohteena olevien luokkien keskiarvot ovat yhtä suuret. Jos varianssianalyysin tuloksena nollahypoteesi voidaan hylätä, selitettävän muuttujan keskiarvojen välillä on eroja selittävän muuttujan eri luokissa.

• Varianssianalyysin tulosten mukaan työnantajien näkemykset ovat suurelta osin yhteneväisiä sopimusaloittain ja yrityksen koon mukaan tarkasteltuna. Tilastollisesti merkitseviä eroja on muutamien väitteiden kohdalla. Nämä on jatkossa merkattu tähdillä tilastollisen merkitsevyyden mukaan: *=0,05; **=0,01; ***=0,001.

Toimihenkilötyön ja –ammattien arvostus

Tunnettuus, imago ja erottuvuus

Työnantajien näkemyksiä prolaisten toimihenkilöiden ammattitaidosta ja ominaisuuksista

Työn laatu, osaamisen käyttökelpoisuus ja sitoutuminen työhön

Kokonaistyytyväisyys vastanneissa yrityksissä työskentelevien prolaisten työhön (%)

Yritysten tuloksen ja toiminnan kannalta keskeisimmät henkilöstöryhmät (%)

Palkka-arvo ja palkkaamisen kannattavuus

Uusien toimihenkilöiden palkkaaminen kyselyyn vastanneisiin yrityksiin viimeisen vuoden aikana (%)

• Työnantajat, jotka eivät ole palkanneet prolaisia, näkevät muita useammin toimihenkilön palkkaamisen taloudellisesti vähemmän kannattavaksi sekä tehdyn työn vähemmän laadukkaaksi. Erot eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei ole myöskään arvostuksen, ammattitaidon ja luotettavuuden arvioinneissa.

Toimihenkilöiden ammattikulttuurin vahvuus ja työn yhteiskunnallinen merkitys

• Työnantajien edustajista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että toimihenkilöiden tekemä työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Toimihenkilöistä vain neljä kymmenestä kokee itse tekevänsä yhteiskunnallisesti tärkeää ja arvokasta työtä.

Miten toimihenkilöammattien ja –työn arvostusta voitaisiin nostaa? Työnantajien näkemyksiä 1.

1. LISÄÄMÄLLÄ OMAN TYÖN ARVOSTUSTA TOIMIHENKILÖIDEN KESKUUDESSA

•”Avaamalla konkreettisemmin, mitä kaikkea "toimihenkilö"-nimikkeellä olevat tekevät, ja kuinka vahvan koulutuksen saaneita heissä on. Toimihenkilö-sanaan liittyy vielä valitettavan monella mielikuva, joka ei pidä paikkaansa. Toimihenkilö-nimikkeeseen liitetään usein vielä "naisvaltainen, pienipalkkainen ja vähän koulutettu".

•”Tiedottamalla ja kertomalla, kuinka elintärkeitä tehtäviä yrityksessä on heidän vastuullaan.”

•”Toimihenkilökentän pitäisi tuoda enemmän itseään esille. Toimihenkilöt ovat perinteisesti ymmärtäneet asioita paremmin ja varmaan siitä syystä monet asiat ovat olleet "helpompia" sopia. Mutta ehkä juuri tästä syystä heidän työn arvostus on jäänyt pimentoon, eikä siitä syystä näy riittävästi. Voisi sanoa, että "Kissa ei ole nostanut häntäänsä riittävästi".”

•”Kohottamalla toimihenkilöiden oman työn arvostusta ja kiinnostusta yrityksen toimintaan myös kokonaisuutena. Toimihenkilötehtävä on hyvä ponnahduslauta vaativimpiin tehtäviin jatkossa, jos henkilön oma tahtotila tukee tätä ajatusta. Sitoutuminen yritykseen ja sen tuloksen rakentamiseen, ei vain niin, että halutaan parhaat palat, mutta itse ei haluta panostaa mitään. Itsensä kehittämismahdollisuuksia lisäämällä. Kysymys on pitkälti itsetunnosta kunkin yksilön kohdalla. ”

Miten toimihenkilöammattien ja –työn arvostusta voitaisiin nostaa? Työnantajien näkemyksiä 2.

2. ESIMIESTYÖHÖN PANOSTAMINEN JA KEHITTYMISMAHDOLLISUUDET:

•”Merkittävä osa toimihenkilöistä toimii esimiehinä. Esimiestyön ja esimiehisyyden kehittäminen pitäisi olla huomion kohteena myös liiton kanssa. Toimihenkilöiden edunvalvontaan pitäisi löytää erilainen sävy ja keinot kuin perinteiseen työntekijöiden edunvalvontaan. Valitettava mutta kylmä fakta on, että työn haluttavuutta ja arvostusta työnantajan silmissä vähentää kaikkein eniten katkerat työhäiriöt ja lakot.”

•”Toimihenkilöt toimivat usein lähiesimiehinä. Tällä hetkellä tuntuu, että toimihenkilöiden koulutukseen tulee yrityksessämme kiinnittää huomiota. Esimiesten tule tietää vastuunsa ja valtuutensa nykyistä paremmin. ”

•”Urasuunnittelulla, kehittymismahdollisuuksilla ja palkkauksella.”

•”Toimihenkilöiden omaa vastuuta oman ammattitaidon ylläpidosta tulisi nostaa. Moni nojaa siihen, että on 25v.työelämän kokemus, se ei enää yksistään riitä tänä päivänä.

•”Kuvaamalla horisontaalisesti osaamisen syvenemistä ja laajenemista yhtenä keskeisenä urapolkuna perinteisen hierarkkisen urapolun sijaan. Osallistamalla rohkeasti toimihenkilöammateissa toimivia mukaan erilaisiin hankkeisiin ja toiminnan suunnitteluun.”

•”Arvostus on pitkälti työnantajakohtaista. Tässä pätee hyvin "millainen yritys ja isännät, sellaiset rengit". Jos yritys menestyy, saa se myös parhaat toimihenkilöt töihinsä. Yrityksen menestymisen kautta kasvatetaan parhaiten toimihenkilötyön arvostusta. Tässä työsarka on yhteinen.”

Miten toimihenkilöammattien ja –työn arvostusta voitaisiin nostaa? Työnantajien näkemyksiä 3.

3. ”EI” VASTAKKAINASETTELUILLE TYÖPAIKOILLA

•”Mielestäni toimihenkilöammattien arvostus on hyvällä tasolla, joskin en näe mitään syytä ylläpitää työntekijä-, toimihenkilö- ja ylempi toimihenkilö-jaottelua. Tällainen jaottelu aina erottelee ja aiheuttaa vertailua ja vastakkainasettelua henkilöstöryhmien välillä eikä edesauta yhtenäisen yrityskulttuurin luomista. Uskon myös ja perustuen omiin kokemuksiini organisaatioista joissa tällaista jaottelua ei ole, että tehtävien arvostus myös voisi parantua kun niihin ei lyötäisi muuta leimaa.”

•”Toimihenkilöiden ammattien ja työn arvostus on hyvä. TES-rajanvetojen kärjistäminen liitto- /luottamushenkilöiden taholta kun/jos kentällä ei ole tätä koettu ongelmaksi, aiheuttaa helposti tunnetta joustamattomuudesta.”

•”Toimihenkilöiden kategorisointi nykypäivän yritysmaailmassa on keinotekoista ja tarkoituksetonta. Kaikki työ yrityksessä on arvokasta toimihenkilöryhmästä riippumatta. Se kuinka osaavia, tuottavia ja sitoutuneita työntekijöitä yrityksessä on ei ole kiinni siitä, mitä toimihenkilöryhmää henkilö edustaa vaan siitä kuin hyvin rekrytoinnissa ja onnistumisen ympäristön luomisessa onnistutaan - tämän tekevät yhdessä yritys ja henkilö.”

Miten toimihenkilöammattien ja –työn arvostusta voitaisiin nostaa? Työnantajien näkemyksiä 4.

4. LISÄTÄ TIETOA NUORILLE JA OPISKELIJOILLE:

• ”Toimihenkilötyön sisällöstä pitää saada tietoa eri opintoja opiskeleville.”

• Toimihenkilötöistä ei ole riittävästi nuorilla tietoa, mitä voidaan korjata ammatissa toimivien koulukierroksilla ja nuorison työelämään tutustumisella. ”

• ”Koulutuslaitosten ja työnantajayritysten yhteistyötä voisi kehittää; opiskeluun/oppiaineisiin voisi sisällyttää enemmän käytännön työelämän taitoja/tietoja.”

• Kaikki tietävät että tehtaassa on metallityöntekijät ja johtajat, mutta väliin mahtuu paljon tärkeitä osaamistehtäviä, joista ala- ja yläkoululaiset eivät tiedä mitään, eivätkä oppilaat näe mallia mistään. Tietoa erilaisista toimihenkilötehtävistä jo eri koulutusasteille, esim. alakoulu ja yläkoulu ja niiden jälkeen vielä lukio ja ammattioppilaitokset myös. Kuvauksia ja valistusta ala- ja yläkouluihin. Esimerkkejä konkreettisista toimihenkilöiden työtehtävistä koulutunneille nykyaikaisella kielellä. Lyhyitä laadukkaasti tehtyjä iskeviä videoita ja nämä saataville myös Youtubeen.”

• ”Jo nyt on hyviä koulutuslinjoja mutta voihan niitä mainostaa ja kouluihin kohdistaa tietoiskuja. Julkisempia tempauksia voisi olla: brändien rakentamisesta. Julkaista netissä ja lehdissä artikkeleita. Koulutukseen panostamisella. Julkisuuskuvaa muokkaamalla.”

Pohdintaa 1: Arvostus ja palkka

• Toimihenkilöntyön – ja ammattien tunnettuus on työnantajien edustajien mielestä hyvällä tasolla. Toimihenkilöistä kuitenkin seitsemän kymmenestä arvioi, että työpaikan ylimmän johdon ymmärrys heidän työstään ja sen vaatimuksista ja olosuhteista on korkeintaan puolittaista.

• Työnantajat näkevät toimihenkilöitä ja heidän työtään arvostettavan niin yleisesti työmarkkinoilla, eri toimialoilla, työpaikoilla kuin yritysjohdossakin.

• Työnantajat myös pitävät toimihenkilöitä palkkansa arvoisena ja toimihenkilöiden palkkaamista etupäässä kannattavana.

• Tulosten mukaan työnantajat siis arvostavat toimihenkilöiden tekemää työtä ja osaamista, mutta näkyykö arvostus tämän luotettavana, ammattitaitoisena ja sitoutuneena pidetyn toimihenkilöjoukon palkkauksessa?

Pohdintaa 2: Työolosuhteet ja riskit

• Työpaikan olosuhteet ja järjestelmät ovat selvällä tavalla yhteydessä siihen miten toimihenkilöt arvostavat omaa työtään sekä siihen miten he kokevat työyhteisön ja yritysjohdon arvostavan heidän työtänsä.

• Heikko johtaminen korreloi arvostusvajeiden kanssa. Esimerkiksi töiden huono organisointi, jatkuva kiire ja pelko työpaikan menettämisestä tuhoavat luottamusta ja arvostusta työpaikalla.

• Merkki arvostuksesta ja luottamuksesta taas ovat toimivat palkkaus-, työaika- ja etuusjärjestelmät. Samoin panostukset ammattitaidon kehittymiseen.

• Arvostusvajeista kärsivät työpaikat ovat riski toimihenkilön hyvinvoinnille.

• Työturvallisuusriskit• Fyysinen ja psyykkinen työkyky• Uni –ja itsetunto-ongelmat

Pohdintaa 3: Yleinen vs. oman työn arvostus

• Ammattien yleinen arvostus näyttää olevan melko vahvasti yhteydessä ammattien sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen (esim. lääkärit, sairaanhoitajat, poliisit jne.)

• Työnantajien edustajista yhdeksän kymmenestä on sitä mieltä, että toimihenkilöiden tekemä työ on yhteiskunnallisesti merkittävää. Toimihenkilöistä kuitenkin vain neljä kymmenestä kokee tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää ja arvostettua työtä.

• Toimihenkilöiden ammattikulttuuri ja –identiteetti ei aina olekaan kovin vahva. Toimihenkilöiden olisikin vahvistettava ammatillista identiteettiä ja ennen kaikkea itse arvostettava omaa työtänsä, jotta laajempi yhteiskunnallinen arvostus olisi mahdollista.

• Oman työnsä arvostaminen voi kuitenkin olla hankalaa, jos työolosuhteet ja palkkaus eivät ole sellaisia, joita voi itse arvostaa.

• Identiteetti olisi rakennettavissa oman asiantuntemuksen ja osaamisen perustalle

Pohdintaa 4: Arvostus ja ay-toiminta työpaikoilla

•Arvostuksen (oman työn, työyhteisön, johdon, yhteiskunnallisen) puutteesta kärsivillä työpaikoilla työskentelevistä tilastollisesti merkittävästi isompi osa toivoo vahvempaa ay-toimintaa työpaikalleen kuin niistä, joiden työpaikoilla arvostusta koetaan enemmän.

•Onko, niin että arvostuksen ja luottamuksen puute työyhteisössä saa toimihenkilöt kaipaamaan vahvempaa ammattiyhdistystoimintaa työpaikalleen? Vai käänteisesti, että ay-toiminnan heikkous synnyttää arvostusvajetta?

•Ay-toiminta ja järjestäytyminen näyttävät joka tapauksessa vaikuttavan siihen kuinka arvostettuna toimihenkilöt pitävät omaa työtään, työyhteisöään ja työnsä yhteiskunnallista merkitystä.

•Ay-toiminnan vahvuus työpaikalla on yhteydessä myös siihen kuinka hyvin toimihenkilöt arvioivat yrityksen ylimmän johdon olevan tietoinen toimihenkilöiden työolosuhteista.

Pohdintaa 5: Esimiehet ja uramahdollisuudet

• Kokeneiden asiantuntijoiden ja esimiesten rooli arvioidaan yritysten tulosten ja toiminnan kannalta tärkeimmiksi henkilöstöryhmiksi.

• Työnantajakommenttien mukaan esimiestyön kehittäminen ja urapolkujen selkiyttäminen/korostaminen saattaisi olla eräs keino toimihenkilöiden arvostuksen nostamiseksi.

• Myös sen esiin tuominen kuinka vaativia töitä ja yrityksen kannalta tärkeitä tehtäviä toimihenkilöt tekevät.

• Junioritason asiantuntijoiden panosta pitää merkityksellisenä vain 4 prosenttia vastaajista. Vaikuttaako esimerkiksi tämän joukon osaamispanostuksiin? Unohtuuko tulevaisuus…

Pohdintaa 6: Nuoret ja opiskelijat tiedotuksen piiriin

• Neljä kymmenestä työnantajasta on sitä mieltä, että toimihenkilötyön arvostus nuoret ja opiskelijoiden keskuudessa on vain korkeintaan puolittaista.

• Opiskelijoilta puuttuu tietoa toimihenkilöiden työstä. Myös perusteettomia ennakkoluuloja saattaa esiintyä.

• Avattava toimihenkilö –käsitettä esimerkiksi sitomalla se konkreettisemmin ammattinimikkeisiin sekä toimihenkilöiden työtehtäviin.

• Tuotava esiin kuinka koulutettua ja vaativaa työtä toimihenkilöt tekevät.

• Tietoa opiskelijoille ja nuorille sellaisten medioiden kautta, joita nuoret seuraavat. Esimerkiksi Facebook, Youtube, Twitter jne.

Keskustelun pohjaksi…

Halutaanko arvostusta jatkossa vahvistaa ja kohdentaa ensisijaisesti

1) Toimihenkilöiden itsensä joukossa

2) Työnantajien suuntaan

3) Kansalaisten keskuudessa

4) Nuorten ja opiskelijoiden parissa