tulevaisuuden palveleva kiinteistÖliiketoiminta …web.abo.fi › instut › iamsr › cofi ›...

REMBRAND FORESIGHT

TULEVAISUUDEN PALVELEVAKIINTEISTÖLIIKETOIMINTA

”KOHTI LIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA”

SISÄLLYSLUETTELO

REMBRAND FORESIGHT


ESIPUHE 3

JOHDANTO 4

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 6PESTE – HAASTEET

MUUTOKSISTA MUODOSTUUVAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA 7

SKENAARIO A. LIIKKUVUUS OHJAA 8

SKENAARIO B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA 10

SKENAARIO C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA 12

SKENAARIOYHTEENVETO 14

SWOT-ANALYYSIT 16

SUOSITUKSET 17

SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUSALAN KESKUUDESSA 18

ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN 20

OSALLISTUJAT 21

ALAN YDINPÄTEVYYSPUU 22

ISBN 952-12-1368-XTurku 2004

ESIPUHE

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSKLUSTERI OSANALIIKETOIMINTAVETOISTA SUOMEA

Kiinteistöalan kiinnostus tutkimus- ja kehitystoimintaan heräsi 1990-luvun

puolivälissä. Alan valmiutta tukemaan ja lisäämään käynnistettiin myös tekno-

logiaohjelmavalmistelu. Valmistelutyön aikana esiin nostettiin kokonaan uusi

näkökulma alan liittymäpinnasta rakentamiseen, klusterinäkökulma. Kiinteistö-

ja rakennusklusteri ja sen volyymi määriteltiin sen osaklusterien avulla. Tällöin

todettiin tämän kokonaisuuden merkittävyys – kiinteistö- ja rakennusklusteri

on Suomen suurin klusteri.

Kiinteistön käyttäjä nostettiin ohjelmavalmistelussa koko klusterin liiketoiminnan

ytimeksi. Käyttäjän rajapinnassa kiinteistöalan merkitys tilaajana korostui kiinteistö-

ja rakennusklusterissa. Tekesin teknologiaohjelman valmistelussa toiseksi näkö-

kulmaksi nostettiin palvelu. Tämä on tunnusmerkki kiinteistöalan toiminta-

logiikalle. Palvelu oli myös Tekesille kokonaan uusi näkökulma ja Rembrand-

teknologiaohjelma on ollut Tekesin ensimmäinen palvelualan teknologiaohjelma.

Ohjelman johtoryhmän (Asko Salminen pj, Jorma Heinonen, Juha Hetemäki,

Kai Keituri, Kaisa Leiwo, Anja Mäkeläinen, Mikko Peltokorpi, Sointu Rajakallio,

Juhani Reen, Tiina Tanninen-Ahonen, Juha Tiuraniemi, Tommi Tuominen ja

Tapani Väljä) intensiivinen panostus ja vahva sitoutuminen loivat pohjan jatkuvalle

eteenpäin katsovalle visioinnille. Tällä johtamisella varmistettiin tavoitteellisuus,

jolla perinteisesti täysin kotimarkkinaliiketoiminta pystyikin muuttumaan nopeaksi

ja kansainvälistyväksi alaksi. Johtoryhmätyöskentely oli niin tehokasta, että siitä

on nyttemmin tehty malli koko Tekesille ohjelmien johtamiseen.

Rembrand-ohjelman tunnuspiirteitä on koko ajan ollut nopeus, eteenpäin katso-

minen sekä positiivinen asenne. Tällä asenteella on koko ala onnistunut uudis-

tumaan enemmän kuin mikään muu ala samaan aikaan. Teknologiaohjelman

aikana tapahtunut alan muutos on ollut merkittävä. Tästä syystä ohjelman

arvioinnissakaan ei haluttu katsoa tehtyjä toimenpiteitä taaksepäin vaan johto-

ryhmä päätti panostaa alan ennakointiin, foresightiin.

Tämä raportti on tulostus ammattimaisesta skenaariotyöskentelyyn perustuvasta

ennakointiprojektista. Projekti toteutettiin yritysfuturologi Tarja Meristön johtaman

tutkimusryhmän johdolla yhteistyössä Rembrand-johtoryhmän kanssa. Tuloksia

testattiin myös laajemmassa alan toimijoille suunnatussa www-kyselyssä. Tulok-

sena on muodostettu visio, liiketoimintavetoinen Suomi, johon kaikki kolme

skenaariota eri kehityspolkuja pitkin tähtäävät. Vision saavuttaminen vaatii moni-

alaista yhteistyötä yksityisen sektorin sisällä ja yhdessä julkisen sektorin kanssa.

Klusterin tuleva kehitys perustuu aitoon kansainvälistymiseen, joka onkin vahvasti

etenemässä.

Strategiatyön metodit uudistuvat liikkeenjohto-osaamisen kehittyessä. Kansain-

välisillä markkinoilla toimivien yritysten strategiaprosessia on kehitettävä mm.

ennakointia käyttämällä. Tämä raportti on erinomainen tulostus, joka toimii

sekä koko alan kehittämisessä että yksityisen yrityksen strategisissa valinnoissa.

Toivon, että tämä raportti tulee mahdollisimman laajasti käyttöön kaikkien alan

toimijoiden keskuudessa tarjoten yhden apuvälineen omien strategioiden

pohjaksi ja käynnistäen mahdollisimman paljon koko klusteria vahvistavaa

yhteistyötä.

Helsingissä 17.05.2004

Ari Ahonen

Teknologiajohtaja

Tekes

3

JOHDANTO

Yritysten toimintaympäristö on muuttunut viimeisten vuosien – jopa kuukausien

aikana radikaalisti. Globalisaatio, uusi talous, ekotehokkuus, älykkäät ympäristöt,

materiaali- ja biotieteet ovat kaikki asioita, joiden suhteen voi syntyä myös

rakennus- ja kiinteistöalalle aidosti erilaisia tulevaisuuden skenaarioita.

SKENAARIOTYÖSKENTELY

Skenaario on alunperin teatterisanastoa ja tarkoittaa siellä näytelmän juoni-

luonnosta; se kertoo repliikit, vastanäyttelijät, liikkeet näyttämöllä, kulissit eri

vaiheissa. Yritysmaailmaan siirrettynä käyttö on hyvin analoginen. Asiakkaat ja

kilpailijat ovat vastanäyttelijöitä, yleinen toimintaympäristö muodostaa kulissit

ja strategia repliikit ja liikkeet näyttämöllä.

Skenaariot ovat osa tulevaisuuden tutkimusta. Ne auttavat kuvittelemaan, mikä

on mahdollista ja analysoimaan, mikä on todennäköistä, mutta ne toimivat

myös perustana valittaessa haluttavaa ja toteutettavaa tulevaisuutta.

Yrityksen näkökulmasta skenaariopohjainen ajattelu korostaa siten toisaalta

tulevaisuuden ennustamattomuutta, mutta toisaalta se antaa yritykselle aktiivisen

toimijan roolin – tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla.

Tässä työssä tarkastelun kohteena on kiinteistö- ja rakennustoimiala ja siihen

kuuluvat yritykset ja muut organisaatiot. Näkökulmana on palvelevan kiinteistö-

liiketoiminnan tulevaisuus. Työ on tehty osana Tekesin Rembrand-teknologia-

ohjelmaa pääosin vuoden 2003 aikana.

Skenaariotyöskentelyn tuloksena esitetään tässä raportissa kolme vaihtoehtoista

skenaariota palvelevan kiinteistöliiketoiminnan tulevaisuudelle vuoteen 2020:

SKENAARIO A: LIIKKUVUUS OHJAA

SKENAARIO B: TUOTTOVAATIMUS OHJAA

SKENAARIO C: HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA

Kaikki skenaariot voivat johtaa tätä työtä tehneen ryhmän visioon eli Liike-

toimintavetoinen Suomi, mutta keinot ja etenemistahti ovat eri skenaarioissa

erilaiset, samoin sudenkuopat, joiden seurauksena visio ei ehkä toteudukaan.

Olennaista on hahmottaa, mikä on se visio, jota kohti pyritään ja mikä skenaario

tulee olemaan se peruslinjaus, jonka mukaan varsinainen strategiatyö tehdään.

Valintaan vaikuttavat paitsi kunkin toimijan riskinkantokyky myös päätöksentekijän

oma riskinsietokyky. Näin kukin toimija ja yritys toimialalla tekee omista lähtö-

kohdistaan valintoja, jotka voivat johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Sitähän

strateginen ajattelu on pohjimmiltaan, erilaistamista ja erottumista suhteessa

muihin toimijoihin. Skenaarion valinta strategiatyön perustaksi voi tapahtua

periaatteessa kuudella eri tavalla: 1. ENNUSTAJA turvautuu todennäköisimpänä

pidettyyn skenaarioon 2. RISKINOTTAJA valitsee suurimman liike-

toimintapotentiaalin sisältävän vaihtoehdon 3. RISKINKARTTAJA kehittää

strategian, jolla selviää kaikissa skenaarioissa 4. REALISTI kehittää joustovaraa

valitsematta jääneiden skenaarioiden varalta 5. TULEVAISUUDEN TEKIJÄ

vaikuttaa omalla toiminnallaan niin, että haluttu tulevaisuus toteutuu, kun taas

6. TEURAS odottaa ja toivoo, että aika hoitaa asiat.

Eurooppalaisiin suuryrityksiin tehtyjen kyselyjen perusteella skenaariotyöskentelyn

käyttäjät voidaan jakaa käyttöintensiteetin mukaan kahteen ryhmään:

1. TULOSSUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN KÄYTTÄJÄT,

jotka käsittelevät skenaarioita irrallisena osana suunnitteluprosessia. Skenaariot

toimivat syöttötietoina suunnitteluprosessiin, ja käyttö on lähellä ennustamisen

filosofiaa – ennusteita vain on yhden sijasta monta.

2. PROSESSISUUNTAUTUNEET SKENAARIOTYÖSKENTELYN

KÄYTTÄJÄT, joille skenaariot ovat kiinteä osa suunnittelua ja johtamista.

Skenaariotyöskentelyssä korostuu tällöin prosessi jopa lopputuloksen,

vaihtoehtoisten skenaarioiden kustannuksella.

Tulevaisuudentutkimuksen tehtäväkenttään peilattuina tulossuuntautuneet

skenaariotyöskentelyn käyttäjät täyttävät parhaimmillaan tulevaisuuden tutkimuksen

kaksi ensimmäistä tehtävää: kuvittelu, mikä on mahdollista ja analyysi, mikä

on todennäköistä. Vasta prosessisuuntautuneet skenaariotyöskentelyn käyttäjät

täyttävät myös kolmannen tehtävän: osallistumisen tulevaisuuden tekemiseen

valitsemalla sen, mikä on haluttavaa ja toteutettavaa. Tulevaisuudentutkimuksen

kolmas tehtäväalue, osallistuminen, antaa siten merkityksen tulevaisuutta

koskevalle tiedolle ja tuo tarkasteluun mukaan arvot, kenen intressistä vaihtoehtoja

arvioidaan.

4

REMBRAND FORESIGHT


5

PERUSUSKOMUKSET

Tämän työn alkuvaiheessa määriteltiin alan perususkomukset, jotka ohjaavat

alan toimijoiden valintoja. Samalla keskusteltiin myös tabuista, jotka voivat estää

näkemästä uusia asioita.

Perususkomuksille ja tabuille on luonteenomaista niiden toimintaa ohjaava

vaikutus ilman että sitä itse tiedostetaan. Tabut ovat aiheita, joista mieluummin

vaietaan, tabut ovat usein vain ”rivien välissä”. Niin kauan kuin niitä ei aktiivisesti

nosteta esille ja analysoida, ne voivat olla käytännön tasolla tehtävän kehittämistyön

este.

Tunnistetut perususkomukset määrittelivät alan ensisijaisesti rakentamisalaksi,

jonka osaksi palveleva kiinteistöliiketoiminta ei ole vielä integroitunut toimivaksi

klusterikokonaisuudeksi. Alaa kuvaa myös sanonta ”yhteiskunnan apuala ja

poliittisen päätöksenteon jatke”, sillä erityisesti asuntopolitiikan uskotaan

vaikuttavan äänestäjiin. Keskeinen tekijä alalla on kaavoituspolitiikka.

Perususkomus on myös, että alalle ei halutakaan markkinamekanismia. Ala

nähdään sisältäpäin insinöörivetoisena toimintana, jossa ei juuri panosteta

tutkimukseen ja kehitykseen. Keskeisenä haasteena onkin alan arvostuksen

nostaminen omien toimijoiden keskuudessa, jonka jälkeen olisi viestinnällisesti

helppo nostaa alan imagoa ylöspäin. Lähiympäristö suhtautuu rakentamiseen

kielteisesti, sillä kyse on yleensä konkreettisista muutoksista rakennetussa

maisemassa. Myös 40 % energiankulutuksesta Suomessa on kiinteistöjen

vastuulla. Alaa on pidetty myös auringonlaskun alana, jonka perususkomus on

”kaikki tilat on rakennettu”. Ala on kuitenkin merkittävä taloudellisin termein

mitattuna, ja alan toimijoiden pitäisi rohkeasti tuoda esille menestystarinoita.

Sijoittajanäkökulmasta perususkomus ”kiinteistöissä lepää laiska raha” tarjoaa

tehostamispotentiaalia. Termistö pitäisi myös muuttaa asiakas-/markkinalähtöiseksi

ja puhua esim. asunnon sijasta kodista.

Työskentelyyn osallistunut Rembrand-johtoryhmä haluaa tehdyllä työllä, toimen-

pide-ehdotuksilla ja suosituksilla kehittää alaa kohti palvelevaa kiinteistöliike-

toimintaa, jossa rajoittavat perususkomukset olisi kyetty uudistamaan ava-

rampaan suuntaan ja jossa tabuista päästään irti nostamalla ne avoimen

keskustelun ja poisoppimisen kohteeksi.

Toimintaskenaariotyöskentelyn prosessin idea on viety loppuun asti vasta, kun

lopullisia skenaarioita vasten peilataan strategista tehtävää ja tehdään sen poh-

jalta johtopäätökset ja mahdolliset strategian muutokset ja toimenpiteet. Kysytään,

miltä osin strategista tehtävää pystytään toteuttamaan kaikissa vaihtoehdoissa

ja toisaalta, minkä suhteen joudutaan tekemään tarkistuksia joka tapauksessa.

Ongelmallisimpia ovat asiat, uhat tai mahdollisuudet, jotka esiintyvät vain jossa-

kin skenaariossa. Niiden varaan ei voi varmasti laskea, mutta toisaalta niitä ei

voi täysin jättää huomiottakaan, sillä ”jos kumminkin...” Tällaisten tekijöiden ja

tapahtumien varalle on strategiasta suunniteltava joustava. Sen sijaan että kysy-

tään perinteisen strategisen suunnittelun kysymys, miten paljon resursseja on

sidottava määrätyn tavoitteen saavuttamiseksi, onkin kysyttävä, miten paljon

resursseja pitää jättää sitomatta tai on ainakin voitava nopeasti jostakin irrottaa,

jotta voidaan vastata johonkin uhkaan tai voidaan hyödyntää mahdollisuuksia.

Joustavuutta voidaan kehittää tekemällä ratkaisuista modulaarisia tai, isojen

kertainvestointien kohdalla joustavuutta etsitään kysymällä, milloin viimeistään

tähän pitää ryhtyä, jolloin saadaan vielä lisäaikaa hankkia tietoa mahdollisista

kehityksen suunnista.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET HAASTAVAT TOIMIALAN

6

Political: LIBERALISOITUMINEN

PESTE – haasteet:

– säätelyn harmonisointi EU- ja maailman tasolla

– yksityistämiskehitys

– yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö

– ennakointi juristerian asemasta

– kolmannen sektorin roolin kasvaminen

– uusien maiden tuleminen yhteistyön pariin

Economic: GLOBALISOITUMINEN

– globaalit markkinat ja toimijat: tuotto-ohjaus ja aito kilpailu

– sijaintipäätös: kannattavin > kannattava

– yhteiskunnan taloudellinen kantokyky

– tarvitaan instrumentit nopeisiin muutoksiin

– Venäjän ja laajan EU:n merkitys lähialueena

Social: GLOBAL VILLAGE

– niche-markkinoillakin riittävän iso potentiaali

– tunnettava arvot ja kulttuurit ylikansallisten trendien lisäksi

– ajansäästäjät vs. ajankäyttäjät: tehokkuus vs. viihde

– ikärakenne: nuoret – nuoret aikuiset – ikääntyvät

Technological: ÄLYKKÄÄT YMPÄRISTÖT

– koskee koko arvoketjua tilan tuottamisesta sen käyttöön

– ICT-osaaminen, mutta myös bio-osaaminen

– tuottavuus = kilpailukyky, mistä kilpailuetu?

– ihmisen rooli osaajana korostuu

– T&K-toiminta avainasemassa

Ecological: TULEVAISUUSTIETOISUUS

– EHS = ympäristö, terveys, turvallisuus

– Kestävä kehitys = ekologinen + taloudellinen + sosiaalinen

– elinkaariosaamisen haaste: pitkäkäyttöinen, mutta nopealiikkeinen.

– normiohjaus, mutta myös liiketoimintamahdollisuus

REMBRAND FORESIGHT


1. IKÄÄNTYVÄT KULUTTAJAT OHJAAVAT KEHITYSTÄ -näkökulma lähtee

liikkeelle markkinalähtöisestä tarpeesta, jossa ikääntyvä väestö Suomessa ja

länsimaissa on kasvava ja ostovoimainen kysyntäpotentiaali korkeatasoisille

palveluille. Koko ikääntyvä väestö voi olla asiakaspotentiaalina, kun palvelukonseptia

rakennetaan modulaarisesti sekä tarjotaan perusmallia ja siihen lisäpalveluita

maksukyvyn mukaisesti.

2. LIIKKUVIEN KÄYTTÄJIEN EHDOILLA ETEENPÄIN. Tämä kehityskulku

olettaa avoimen globaalin maailmankehityksen jatkuvan ja yritysten ja muiden

organisaatioiden ja myös yksilöiden toimivan sen vaatimusten mukaisesti.

Ansaintamallit täytyy erilaistaa sen mukaan, onko palvelujen maksajana yritys

vai yksityishenkilö. Nuorten henkilöiden kohdalla on otettava huomioon myös

perheiden varallisuus eikä vain henkilön oma tulotaso.

3. SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT. Tämä näkökulma lähtee liikkeelle

pääomien tuottovaatimuksista. Jotta kiinteistöt ovat kilpailukykyisiä muiden

sijoitusvaihtoehtojen joukossa, on alan kehitettävä sekä uusia sijoitusinstrumentteja

että myös sijoittamiseen erikoistuneita yrityksiä. Sijoittaminen on tehtävä helpoksi

”suoraan tiskiltä” -toiminnaksi, mieluummin internetpohjaisesti globaalissa

maailmassa ja kehitettävä toimivat kiinteistöarvopaperimarkkinat Suomeen.

4. LIIKETOIMINTAVETOINEN SUOMI -näkökulma on markkinalähtöinen

toimintaympäristö, jossa yrittäjyys ja innovointi ovat saaneet suomalaisen

yritystoiminnan kukoistamaan kansainvälisesti ja toimintaedellytykset Suomessa

ovat myös rakenteellisesti uudistuneet.

5. ICT-PITOINEN TULEVAISUUS -näkökulma hyödyntää Suomen ICT-klusterin

osaamista läpi koko elinkeinoelämän ja myös julkinen sektori kykenee tehostamaan

sen avulla toimintaansa. ICT mahdollistaa yhtälön vähemmästä enemmän, jolloin

tuottavuus saadaan kuntoon, ja voidaan panostaa palveluosaamisen kehittämiseen.

6. ARVOVERKOSTON UUSI RAKENTUMINEN. Tässä vaihtoehdossa katsotaan

ennakkoluulottomasti paitsi yli valtakunnan rajojen myös yli erilaisten toimiala-

ja sektorirajojen. Yhteistyökumppanit voivat löytyä tarve- ja kysyntälähtöisen

tarkastelun kautta epätyypillisten liittoumien muodossa.

7. KESTÄVÄN KEHITYKSEN TUOMAT MUUTOKSET. Lähtökohtana tälle

näkökulmalle on maailman pelastaminen. Kansainväliset ympäristösopimukset

edellyttävät tiettyjä kestävän kehityksen vaatimuksia, mutta lähtemällä liikkeelle

valistuneiden kuluttajien ja sijoittajien tarpeista voidaan löytää ratkaisuja uudelle

kestävämmälle liiketoiminnalle. Luottamuksen rakentaminen on olennainen osa

tätä vaihtoehtoa.

MUUTOKSISTA MUODOSTUU VAIHTOEHTOISIA TULEVAISUUKSIA

Lopulliset skenaariot rakennettiin näiden vaihtoehtoisten tulevaisuuksien pohjalta. Lopulliset

skenaariot muodostavat kolme varsinaista kehityspolkua tulevaisuuteen. Nämä skenaariot ovat:

SKENAARIOT

A: LIIKKUVUUS OHJAA (KÄYTTÄJÄT)

B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA (SIJOITTAJAT)

C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA (IKÄÄNTYVÄT KÄYTTÄJÄT)

7

A. LIIKKUVUUS OHJAA

Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota uudet liiketoiminnat ja

liiketoimintamallit ohjaavat.

KÄYTTÄJÄT LÄHTÖKOHTANA

Liikkuvuus ohjaa -skenaarion lähtökohtana ovat Suomen kiinteistö- ja rakennusalan

tuotteiden ja palveluiden käyttäjät, jotka ovat yksityishenkilöitä, yrityksiä, julkis-

hallinnon organisaatioita tai järjestöjä. Yhteistä kaikille käyttäjäryhmille on tässä

skenaariossa toiminta avoimessa, globaalissa, markkinalähtöisessä maailmassa,

jossa osaamisvaatimukset kasvavat ja kilpailu kovenee. Tämä tarkoittaa toiminnan

tehokkuutta läpi koko arvoketjun. Kannattava toiminta ei riitä, vaan sijaintipäätökset

tehdään sillä perusteella, missä toiminta on kannattavinta. Nopeasti muuttuvassa

toimintaympäristössä päätöksiä joudutaan myös tarkistamaan usein. Mittakaava-

etujen hakeminen edellyttää globaalia perspektiiviä, ja uusia markkina- ja kasvu-

alueita haetaan Suomen ja Euroopan ulkopuolelta, erityisesti Kiinasta, jonne on

muodostunut uusi ostovoimainen keskiluokka.

ICT-PITOINEN MAAILMA

Suomen elinkeinoelämä ja yhteiskunta on hakenut tehokkuutta maan ICT-

osaamisklusterista. ICT-osaamiseen perustuva toiminnan uudelleenorganisointi

on lisännyt tuottavuutta, mutta myös mahdollistanut älykkäiden toimintaympäristöjen

rakentamisen, jolloin kyetään sopeutumaan yllättäviinkin muutoksiin nopeasti.

Taloudellisen kehityksen katalysaattorina toimii nformaatio- ja kommunikaatio-

teknologian ja erityisesti mobiiliteknologian kehitys. Yritykset ovat voineet hakea

toimintaansa kustannussäästöjä hajauttamalla toimintojaan ruuhkautuvien kasvu-

keskusten ulkopuolellekin.

Verkostoituminen uudella tavalla on keskeistä tässä skenaariossa. ICT-teknologian

kehittyminen ja sen entistä tehokkaampi integroiminen alan liiketoimintamalleihin

on tuonut alalle selkeää lisäarvoa mahdollistamalla uudentyyppiset palvelukonseptit

sekä alan yritysten että niiden asiakasyritysten arvoketjuissa. Erityisesti alan

logistiset toiminnot ja materiaalivirtojen hallinta ovat tehostuneet. ICT:n kehityksellä

on ollut myös vaikutus alan toimintaprosessien uudelleenmuotoutumiseen ja

prosessien omistajuuteen. Kestävän kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna

ICT-pitoisuus mahdollistaa liikkuvien käyttäjien palvelemisen oikeassa paikassa

oikeaan aikaan, jolloin turhat matkat jäävät pois. ICT on tuonut myös sosiaalista

tasa-arvoa tehokkaasti toteutettuna erityisryhmille, kuten ikääntyneille tai

vammaisille. Unohtaa ei sovi myöskään ICT:n tuomia mahdollisuuksia uusien

sijoitusinstrumenttien lanseeramisessa globaalisti.

UUSI ARVOVERKOSTO

Näin toteutettuna käyttäjälähtöinen kehityspolku muodostaa uudenlaisen arvo-

verkoston, jonka varaan palvelut voidaan rakentaa. Suomessa julkisen alan

palvelurakenteita on uudelleenjärjestelty radikaalisti ja näiden uudelleenjärjestelyjen

seurauksena kotimarkkinoita palvelemaan on kyetty synnyttämään runsaasti

uusia yrityksiä esimerkiksi tuottamaan sosiaali- ja terveysalan palveluja ikääntyvän

väestönosan tarpeisiin. ICT:n ohella skenaarion kehitysmoottorina ja myös

yhteiskunnan ja maailman kannalta arvokkaana asiana pidetään kestävän kehi-

tyksen tuomia asioita. Taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kehitys

ovat porkkanoita, joiden avulla hankkeisiin saadaan myös julkista rahaa kansain-

välisestikin.

KULUTTAJAN TARPEET

Yksilötasolla sosiaaliset tarpeet ovat muutoksessa, koska liikkuva elämäntapa

yleistyy ja ihmisillä on yhtälailla globaaleja sosiaalisia viiteryhmiä kuten oma

lähipiiri ja oma perhe. Tämä näkyy sekä työelämässä että vapaa-ajan vietossa.

Palvelutarjonta monipuolistuu vastaamaan korkean vaatimustason tarpeita.

Tämä skenaario on kuitenkin suhdanneherkkä ja riippuvainen yksityisten ihmisten

kulutus-ja investointihalukkuudesta. Jotta tässä skenaariossa kyetään olemaan

ajan tasalla tarpeiden kehityksestä, on kuluttaja kytkettävä (mobiili)teknologian

avulla asiakasjärjestelmään, jossa proaktiivisesti seurataan käyttäjän tarpeita.

Jos halutaan ottaa mukaan myös nuoret kuluttajat, on muistettava, että kyse

on vähemmän varallisuutta omaavasta kuluttajaryhmästä, jolle pitää pystyä

tarjoamaan lyhytaikaista tarvettakin varten toimiva, edullinen ratkaisu, eräänlainen

riisuttu malli. Toisaalta kyse on hyvinkin polarisoituneesta joukosta, jolla osalla

on perittyä varallisuutta. Aikatähtäin on kuitenkin lyhyt eli elinkaaresta ei välttämättä

olla valmiita maksamaan. Sinkkunuoret ja nuoret perheet on otettava myös

huomioon erilaisine tarpeineen ja ajanviettotapoineen. Nämäkin ryhmät voivat

ikäihmisten tavoin lähteä myös Suomesta pois.

8

REMBRAND FORESIGHT


SKENAARION SUDENKUOPAT OVAT

1. Suomen ICT-osaaminen ei riitä globaalissa kilpailussa, ja esim. ICT-klusterin

ydin häviää, jolloin koko kehitys liikkuvien käyttäjien ehdoilla tapahtuvasta kehi-

tyksestä jää heikommalle pohjalle.

2. Vaikka teknologisesti kyettäisiinkin pysymään kehityksessä mukana, ei kyetä

vastaamaan skenaarion sisältämiin elämyspalveluvaatimuksiin, jolloin sisältöä

vaativat asiakkaat lähtevät muiden kelkkaan ja Suomesta ehkä pois.

3. Kestävä kehitys nähdään vain yhteiskunnallisen päätöksenteon työkaluna ja

pakkona, jolloin ei nähdä sen tuomia liiketoimintamahdollisuuksia, vaan pidetään

sitä pikemminkin aikaavievänä pakkopullana ja kustannustekijänä kuin ratio-

naalisena ajatteluna, joka tuo ajan-, ympäristön- ja pääoman säästöjä.

4. Arvoverkon rakentaminen epäonnistuu ja pudotaan kelkasta. Tässä on myös

sama uhka kuin skenaario B:ssä, jossa tuottovaatimus ohjaa. Tällöin ollaan liian

myöhään liikkeellä, ja kelkkakin putoaa, jolloin ei synny mitään liiketoimintavetoista

Suomea.

9

A. LIIKKUVUUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU

2005 2010 2015 2020

NYKYTILA

ICT-PITOINENTULEVAISUUS

LIIKKUVATKÄYTTÄJÄT

PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTATAI KELKKA PUTOAA?

LIIK

ETOI

MIN

TAPO

TENT

IAAL

I

VISIO =LIIKETOIMINTA-

VETOINENSUOMI

KESTÄVÄNKEHITYKSEN

TUOMATMUUTOKSET

SIJOITTAJAT

IKÄÄNTYVÄTKÄYTTÄ- JÄT

ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN

B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA

Markkinalähtöinen, globaali skenaario, jota tuottovaatimukset

ensisijaisesti ohjaavat

SIJOITTAJAN UUDET NÄKÖALAT

Tuottovaatimus ohjaa -skenaarion lähtökohtana on nähdä kiinteistöt osana

sijoittajan portfoliota ja sitä kautta koko ala pikemminkin finanssitoimialan osana

kuin rakentamisen osa-alueena. Toiminnan liikkeellepanevana voimana on pää-

oman tuotto ja sen saaminen mahdollisimman houkuttelevaksi muiden sijoitus-

muotojen joukossa. Sijoitusnäkökulmasta tarkasteltuna markkinat ovat aidosti

globaalit. On huolehdittava siitä, että lainsäädäntömme on kansainvälisesti

kilpailukykyinen kiinteistösijoitusten verokohtelun osalta ja sen on mahdollistettava

toimivien kiinteistöarvopaperimarkkinoiden kehittyminen maahamme. Tällä

lisätään kiinteistöliiketoimintaa harjoittavien suomalaisten yritysten määrää ja

estetään toimialan kehittyminen ”tytäryhtiötaloudeksi” Suomessa.

UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT

Näiden muutosten myötä on ratkaistu sijoittajan kannalta merkittävimmät kiin-

teistösijoituksiin liittyvät haasteet (mm. suuri yksikkökoko, epälikvidiys, julkisen

markkinapaikan puuttuminen, korkeat transaktiokustannukset), mikä puolestaan

on johtanut kiinteistösijoittamisen aitoon kilpailutilanteeseen muiden sijoitus-

vaihtoehtojen kanssa. Toisaalta tämä on johtanut siihen, että kiinteistöjen arvot

ovat aiempaa herkempiä muutoksille eli volatiliteetti markkinoilla on jonkin verran

lisääntynyt.

VETOAPUA LAAJENTUNEESTA EU:STA

Uudenlaisten kiinteistösijoitusmahdollisuuksien syntyminen on lisännyt sijoittajien

kiinnostusta kiinteistöihin sijoituskohteena. Toisaalta pääomamarkkinoiden

kansainvälistyminen ja eri sijoitusmuotojen vertailumahdollisuuksien paraneminen

on aikaansaanut sen, että heilahtelut kiinteistömarkkinoilla ovat kasvaneet. Jos

Suomen taloudellinen kehitys kääntyy epäsuotuisaksi ja houkuttelevammat

sijoituskohteet löytyvät Baltiasta sekä itäisestä Keski-Euroopasta, voi kiinteistö-

sijoittaminen innostuksen kauden jälkeen hiipua.

KÄYTTÄJIEN ARVOVERKOSTO

Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa keskeistä on saada käyttäjäsektorit kiinteästi

mukaan tuottolähtöiseen ajatteluun. Käyttäjäsektorit muodostavat parhaimmillaan

tässäkin skenaariossa uudenlaisen arvoverkoston, jonka ytimessä ovat ICT-

sektori, liikkuvat käyttäjät sekä myös kestävä kehitys Suomessa ja globaalisti.

Globaalisti merkittäväksi skenaario tulee myös Suomesta katsottuna, kun kyetään

rakentamaan uusi arvoverkosto, jossa kukin verkoston osa kehittää omaa

erikoisosaamistaan ja keskittyy luomaan osaamisintensiivisen palveluliiketoiminnan

konsepteja. Uudet käyttäjät ja käyttäjien menestys on tässäkin skenaariossa

alan menestymisen perusta, sillä muuten pääomat siirtyvät muihin kohteisiin

todella nopeasti.

10

REMBRAND FORESIGHT



1. Rakenteet eivät jousta tai kiinteistöliiketoiminnan kehittymisen kannalta

välttämättömiä uusia sijoitusinstrumentteja ei ole Suomen lainsäädännössä

mahdollistettu. Markkinoiden välttämätön arvopaperistamiskehitys ei ole riittävää

ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi Suomeen.

2. Vaikka rakenteita kyettäisiinkin muuttamaan, voidaan kelkasta pudota siksi,

että tarvittava osaaminen puuttuu eli panostetaan koulutukseen, ei osaamiseen.

3. Vaikka yhteistyö käyttäjäsektorien kanssa lähtisikin hyvin käyntiin, uuden

arvoverkon rakentaminen voi tyssätä siihen, että ei kyetä luomaan toimivia

yhteistyösuhteita tai ei päästä mukaan riittävän vahvoihin kansainvälisiin verkos-

toihin tai yksinkertaisesti siksi, että ei kyetä itse luopumaan vanhoista asenteista.

4. Aikataulullinen sudenkuoppa voi olla, että herätään liian myöhään, jolloin

merkittävät toimijat ovat jo siirtyneet rönsyt pois ja Kiinaan -linjalle, eikä todellisia

toimijoita ole tekemään todeksi visiota liiketoimintavetoisesta Suomesta.

11

B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA -SKENAARIOPOLKU

2005 2010 2015 2020

LIIK

ETOI

MIN

TAPO

TENT

IAAL

I

VISIO =

NYKYTILA

IKÄÄN-TYVÄT

KULUTTAJAT


SIJOITTAJIENUUDET

NÄKÖALAT

LIIKETOIMINTA-VETOINEN

SUOMI

PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTATAI KELKKA PUTOAA

PUDOTAAN KELKASTA

KESTÄVÄKEHITYS

ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN


C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA

Yhteiskuntalähtöinen, kotimaakeskeinen skenaario, jota sosiaalisesti

kestävän kehityksen reunaehdot ohjaavat

IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ KULUTTAJINA JA KANSALAISINA

Suomessa väestö on ikääntynyt nopeammin kuin Euroopan muissa maissa.

Samalla väestönkasvu on edelleen keskittynyt muutamaan elinvoimaiseen

kasvukeskukseen. Hyvinvointipalvelujen tarjonta julkisin varoin ei ole mahdollista

heikentyneen huoltosuhteen takia. Väestön ikääntyminen yhdistettynä ikääntyvän

väestönosan kasvaneeseen varallisuuteen, uudenlaisiin palvelutarpeisiin ja julki-

sessa palvelutarjonnassa tapahtuneisiin rakenteellisiin uudistuksiin avaa kiinteistö-

liiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Osa kuluttajista on valmis panostamaan

hyvinkin yksilöllisiin asumis- ja palveluratkaisuihin, joita mm. tietotekniikan kehit-

tyminen on mahdollistanut. Kodeista tapahtuva sähköinen asiointi ja palvelujen

käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Asunnot ja myös yritysten toimipaikat toimivat

eräänlaisina monipuolisten palvelujen hankinnan mahdollistavina käyttöliittyminä.

YHTEISKUNNAN UUDET ARVOVERKOSTOT

Jotta skenaario lähtisi täydellä voimalla liikkeelle, on tärkeää, että yhteiskunta

ottaa ohjat käsiinsä ja aloittaa uudenlaisen arvoverkoston rakentamisen purkamalla

vanhoja rakenteita ja luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja uusille yhteistoiminta-

malleille yksityisen ja julkisen sektorin kesken.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa päätökset saadaan poliittisesti läpi käyttämällä

taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä ohjenuorana. Tehokkaaksi ja

kannattavaksi liiketoiminnaksi laajassa mitassa ja kansainvälisesti tämä tulee

vasta, kun kotimarkkinoilla toimivaa konseptia kyetään tuotteistamaan ja monis-

tamaan globaalisti. Tähän tarvitaan avuksi ICT-klusteria.

E-EUROOPASTA VETOAPUA

Skenaario voidaan toteuttaa myös osana EU:n eEurope-mallia kytkemällä jo

lähtökohtaisesti ICT ja ikääntyvät yhteen ja kehittämällä yhteiskunnan palvelujen

mallia näistä lähtökohdista koko EU:lle. EU tarjoaa paitsi mahdollisuuksia, myös

uusia säädöksiä, joiden vaikutukset näkyvät EU:ssa, Suomen tasolla ja Suomen

sisällä koskien esim. määrääviä markkina-asemasäädöksiä. Muutoksia voi tulla

myös kuntatasolle kohti avoimempaa toimintamallia irti paikallisista toimintatavoista

ja yhteistyösuhteista. Tässä skenaariossa osaajia on myös laajenevassa EU:ssa,

jossa Suomea lähellä on kasvava itämarkkina sekä myös kädentaitoisia osaajia

saatavana. Tämä edellyttää pärjäämistä verokilpailussa, mutta myös muiden

rakenteiden uudelleenarviointia.

12

REMBRAND FORESIGHT



1. Ikääntyvät käyttäjät eivät houkuttele markkinoita, jolloin koko ajatus supistuu

sosiaalitoimen asemaan ilman liiketoimintamahdollisuuksia.

2. Vaikka alku olisikin lupaava ja saataisiin yrityksiä mukaan innostumaan, voi

arvoverkoston rakentaminen olla takkuavaa, ja toiminta pysähtyy siihen. Silloin

vanhat rakenteet kaivetaan vanhasta muistista ja ryhdytään puolustuskannalle

mahdollisuuksien hyödyntämisen sijaan.

3. Kestävän kehityksen virittäminen tässä skenaariossa on sekä liiketoiminta-

mahdollisuus että yhteiskunnallinen ohjenuora, jotka yhdessä mahdollistavat

skenaarion seuraavan askeleen kohti ICT-pitoista tulevaisuutta. Uhka on tässä

kuten liikkuvissa käyttäjissäkin, että ICT-osaaminen häviää muualle, tekijöitä ei

riitä tai ICT-klusterin ydin lopahtaa.

13

C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA -SKENAARIOPOLKU

2005 2010 2015 2020

LIIK

ETOI

MIN

TAPO

TENT

IAAL

I

NYKYTILA


VETOINENSUOMI

SIJOIT-TAJATLIIKKUVAT

KÄYTTÄJÄT

ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN

PUDOTAAN KELKASTA

IKÄÄNTYVÄTKÄYTTÄJÄT


SUOMIOMILLAAN


TUOMATMUUTOKSET

PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTA

Skenaariot ovat vaihtoehtoisia kehityspolkuja kohti tulevaisuutta vuoteen 2020.

Alan tavoiteltavana visiona on ”Liiketoimintavetoinen Suomi”, jossa markkinatoimijat

ovat kyenneet uudistamaan toimintatapansa, yhteiskunta on uudistanut rakenteensa

sekä Suomen että EU:n tasolla ja yksilöt ovat sisäistäneet yrittäjyyden. Nämä

yhdessä ovat mahdollistaneet Suomen kehittämisen tavalla, joka on taloudellisesti,

sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kasvun mukainen. Kestävän kehityksen

mukaiset tarpeet ja vaatimukset sisältyvät siten kuhunkin skenaarioon kiinteistö-

ja rakennusalan elinkaariosaamisena, jonka ilmeneminen on luonnollisesti

erilainen eri lähtökohdista liikkeellelähtevissä skenaarioissa. Nopeimmin kestävän

kehityksen vaatimukset tulevat vastaan Liikkuvuus ohjaa -skenaariossa, joka

on aineellisen kasvun potentiaaliltaan suurin, kun taas Hyvinvointipalvelut ohjaa

-skenaario on lähtökohtaisesti kestävän kehityksen mukainen erityisesti sen

sosiaalisen dimension suhteen. Tuottovaatimus ohjaa -skenaariossa kestävä

kehitys tulee valistuneiden sijoittajien rakentaman luottamuksen kautta, ja muutos

voi tapahtua nopeastikin, vaikka nyt näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa

esimerkiksi eettisten sijoitusrahastojen osuus on vielä pieni.

Skenaariot ovat mahdollisia, eivät välttämättä todennäköisiä tai edes haluttuja

tulevaisuuden kehityskulkuja. Skenaarioiden toteutuminen on riippuvainen eri

toimijoiden halusta ja kyvystä toteuttaa tulevaisuutta muokkaavia päätöksiä.

Rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden ja tutkijoiden keskuudessa tehdyn www-

kyselyn perusteella alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri toimijat yhdessä,

joten mikään yksittäinen toimija ei voi alaa ohjata.

Rembrand-johtoryhmän mielestä ala voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteen,

mutta parhaiten toteutuu yhteinen tulevaisuus, kun sitä tehdään yhdessä

asiakkaiden ja sijoittajien kanssa.

14

SKENAARIOYHTEENVETO

REMBRAND FORESIGHT


VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT

MARKKINALÄHTÖINEN

YHTEISKUNTALÄHTÖINEN

MAAILMAN-LAAJUINEN

SUOMI-KESKEINEN

C.HYVINVOINTI-

PALVELUT OHJAA”IKÄÄNTYVÄTKÄYTTÄJÄT”

A.LIIKKUVUUS

OHJAA” KÄYTTÄJÄT”

B.TUOTTOVAATI-MUS OHJAA”SIJOITTAJAT”

ELINKAARI-OSAAMINEN

OHJAA”KESTÄVÄ KEHITYS”

15

VAIHTOEHTOISET SKENAARIOT

2005 2010 2015 2020

LIIK

ETOI

MIN

TAPO

TENT

IAAL

I

NYKYTILA

PUDOTAAN KELKASTA

IKÄÄN-TYVÄT

KULUTTAJAT



VETOINENSUOMI


SUOMIOMILLAAN

B.

C.

A.

SIJOITTAJAT

IKÄÄNTYVÄTKÄYTTÄ- JÄT KESTÄVÄN

KEHITYKSENTUOMAT

MUUTOKSET

PUDOTAAN KELKASTA

KESTÄVÄKEHITYS


PUDOTAAN KELKASTASIJOITTAJIEN

UUDETNÄKÖALAT

PUDOTAAN KELKASTALIIKKUVATKÄYTTÄJÄT

ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN



ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN


ARVO-VERKOSTON

UUSI RAKENTU-MINEN

SIJOIT-TAJAT


TUOMATMUUTOKSET

IKÄÄNTYVÄTKÄYTTÄJÄT


PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTA

PUDOTAAN KELKASTA

SWOT-ANALYYSIT

16

SWOT ERI SKENAARIOISSA B. TUOTTOVAATIMUS OHJAA

VAHVUUDET

– TEKNOLOGIAIMAGO

– ALAN OSAAMINEN ON JO KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA

– GLOBAALISTI PÄÄOMAA RIITTÄÄ

HEIKKOUDET

– MIELENKIINTO SUOMESSA VAIN PÄÄKAUPUNKISEUTUUN

– PIENET MARKKINAT

– LAINSÄÄDÄNTÖ LAAHAA

– TEKIJÖISTÄ PULAA

MAHDOLLISUUDET

– YHTEISTYÖ: KOTIMARKKINAT EU-TASOISEKSI

– UUDET SIJOITUSINSTRUMENTIT

– HAJAUTUSETU SIJOITTAJALLE

– SUOMEN VAKAA TALOUSKASVU

– AITO MARKKINAVETOISUUS

UHAT

– SUOMI EU:N ”TAKAMAAKSI”

– HIDAS TALOUSKASVU

– RAKENTEET EIVÄT JOUSTA (edunvalvontamekanismit)

– VENÄJÄ LISÄÄ EPÄVARMUUTTA

SWOT ERI SKENAARIOISSA A. LIIKKUVUUS OHJAA

VAHVUUDET

– VAHVA ICT-OSAAMINEN + MOBIILITEKNOLOGIA +KIINTEISTÖALAN PLATFORM + STABIILITEKNOLOGIA

– KÄYTTÄJÄVETOINEN

HEIKKOUDET

– YKSIPUOLINEN ICT-TEKNOLOGIAN KEHITTÄMINEN

– ICT-KLUSTERIN HAAVOITTUVUUS (yhden kortin varassa)

– PALVELUOSAAMISEN PUUTTEET

MAHDOLLISUUDET

– KESTÄVÄ KEHITYS LIIKETOIMINTANA

– ARVOVERKOT JA ICT-SOVELTAMINEN UUSILLA LIITTOUMILLA

– UUDET MAHDOLLISUUDET TYÖ/VAPAA-AIKA SEKOITTUU

UHAT

– KESTÄVÄ KEHITYS NÄHDÄÄN VAIN NORMEINA

– EI LÄHDETÄ AJOISSA LIIKKEELLE

– TURVALLISUUSRISKIT

REMBRAND FORESIGHT


Laaditut skenaariot sisältävät palvelevan kiinteistöliiketoiminnan kannalta uhkia ja mahdollisuuksia, jotka

liittyvät Suomen kehitykseen ja kehittämisen painopistealueisiin, mutta ne kiinnittävät huomiota myös alan

omiin vahvuuksiin ja heikkouksiin, joita kaikkia tarkastellaan seuraavassa skenaariokohtaisesti.

17

SWOT ERI SKENAARIOISSA C. HYVINVOINTIPALVELUT OHJAA

VAHVUUDET

– KYSYNTÄ KOTIMAISTA JA KASVAVAA

– LUOTTAMUS TUTTUJEN TOIMIJOIDEN KESKEN

HEIKKOUDET

– KATSOTAAN LIIKAA TUOTTEEN, EI PALVELUN NÄKÖKULMASTA

– EI OSATA UUTTA ARVOVERKOTTUNUTTA TOIMITAPAA

MAHDOLLISUUDET

– HYVINVOINTI- JA HOIVAPALVELUT YHDISTETTYNÄ TEKNOLOGIAAN (tuotteistaminen, vienti?)

– KYSYNNÄN POLARISOINTUMINEN MAHDOLLISTAA UUDETBISNESIDEAT

– MUUALTA TULEVAT IKÄIHMISET

UHAT

– TEKIJÄT LOPPUVAT

– MARKKINOINNIN /MYYNTITAIDON PUUTTEET

– YHTEISKUNTA EI USKALLA PRIORISOIDA, ARVOKESKUSTELUJA EI KÄYDÄ, RAHAT LOPPUVAT

– LIIAN TIUKKA NORMITUS

SUOSITUKSET

TOIMIALA– kehitysmyönteisten asenteiden aikaansaaminen– itsetuntoa ja ammattiylpeyttä työntekoon ja asenteisiin– verkottuminen ja kansainväliset kumppanit >

nopealiikkeisyys ja kasvu– käyttäjäasiakkaiden kuunteleminen ja palveluportaalien

kehittäminen

TUTKIMUS JA KEHITYS– monipuolinen panostus T&K-toimintaan– kansainvälisten tutkimusryhmien perustaminen– tilat tukemaan käyttäjien toimintaa– kumppanuus elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten

kanssa myös kansainvälisesti– alan T&K-resurssien suuntaaminen yhteistyössä

Tekesin ja Visio 2010:n kanssa

JULKINEN SEKTORI– Suomen pitäminen kilpailukykyisenä liiketoiminta- ja

kiinteistösijoitusympäristönä– julkisen ja yksityisen sektorin toimivat yhteistyömallit– markkinoiden toiminnasta huolehtiminen >

kilpailun avautuminen– julkisten hankintojen menettelytapojen kehittäminen

KOULUTUS– rahoituksen ja markkinoinnin koulutus

insinöörikoulutuksen rinnalle– liiketoimintaosaaminen täydennyskoulutuksen

painopistealueeksi– palveluja asiakasosaaminen, sosiaaliset taidot– osaajien saannin turvaaminen kansainvälisellä

kehitysyhteistyöllä– ICT-osaamisen turvaaminen kaikilla tasoilla– osaamiseen tähtäävä koulutus

Jotta visio voisi toteutua ja skenaarioiden sisältämät uhat ja sudenkuopat eivät toteutuisi,

on seuraavassa mietitty toimenpide-ehdotuksia sekä alalle että myös laajemmin yhteiskunnalle.

Suosituksia on suunnattu myös skenaarioiden sisältämien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi,

sillä paraskaan toimintaympäristö ei automaattisesti takaa menestystä ilman aktiivista toimintaa

ja sitoutuneita toimijoita.

SUOSITUKSET

Rembrand Foresight -skenaarioiden uskottavuutta tutkittiin toteuttamalla 690

alan vaikuttajan keskuudessa www-kysely. Vastauksia saatiin 98 kappaletta

(14,2 %). Johtoryhmän jäseniä vastaajista oli mukana 9 kappaletta.

Vastaajilta kysyttiin myös, mitä taustaryhmää he edustavat. Vastaajat jakaantuivat

rakentajiin (5 kpl), rakennuttajiin (13 kpl), rakennusmateriaalivalmistajiin (1 kpl),

suunnittelijoihin (10 kpl), palvelun tuottajiin (23 kpl), käyttäjiin (8 kpl), sijoittajiin

(15 kpl), tutkijoihin (14 kpl) ja muihin ryhmiin (26 kpl), joita olivat esimerkiksi

opiskelija ja virkamies. Taustaryhmällä ei ollut kyselyssä vaikutusta siihen, mitä

skenaariota esimerkiksi toivoi tai vältti.

Lopuksi vastaajilta kysyttiin, millä tahoilla on eniten vaikutusvaltaa alan tulevai-

suuteen. Kyselyn vastaajien mukaan alan tulevaisuuteen vaikuttavat useat eri

tahot yhdessä (20 % vastaajista). Johtoryhmän mielestä ala, asiakkaat ja sijoit-

tajat kukin ovat yhtä merkittäviä alan tulevaisuuden tekijöitä (22 % kukin).

TODENNÄKÖISIN SKENAARIO

Kaksi kolmasosaa vastaajista piti todennäköisimpänä skenaariona vaihtoehtoa

B: Tuottovaatimus ohjaa. Perusteluina esitettiin, että ”raha kuitenkin ratkaisee”

ja että ”siihen suuntaanhan globalisoituva talous on menossa”. Siinä nähtiin

myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Johtoryhmän vastaukset jakaantuivat

todennäköisen skenaarion osalta lähes puoliksi skenaarioiden B: ”Tuottovaatimus

ohjaa” ja A: ”Liikkuvuus ohjaa” kesken. Johtoryhmän jäsenistä kukaan ei pitänyt

todennäköisimpänä vaihtoehtoa C: ”Hyvinvointipalvelut ohjaa”, ja koko

kyselyjoukossakin todennäköisimpänä sitä piti alle 10 % vastaajista.

SKENAARIOIDEN USKOTTAVUUS ALAN KESKUUDESSA

REMBRAND FORESIGHT


18

C. Hyvinvointipalvelut ohjaa

B. Tuottovaatimus ohjaa

A. Liikkuvuus ohjaa

0

20

40

60

80

100

TODENNÄKÖISIN SKENAARIO

Johtoryhmä Muut vastaajat

%

KYSELYVASTAAJIEN MIELIPIDE

SIITÄ, MILLÄ TAHOLLA ON ENITEN

VAIKUTUSVALTAA RAKENNUS- JA

KIINTEISTÖALAN TULEVAISUUTEEN

JOHTORYHMÄ

MUUT VASTAAJAT

Rakennus- jakiinteistöala

Liitot jajärjestöt

Asiakkaat

Sijoittajat

Useat tahot

Ei vastausta

Rakennus- jakiinteistöala

Liitot ja järjestöt

Sijoittajat

Asiakkaat

YhteiskuntaOmistajat

Markkinat

Useat tahot

Ei vastausta

22 %

11 %

22 %

22 %

11 %

11 %

12 %

5 %

6 %

11 %

15 %8 %

4 %

20 %

17 %

TOIVOTTAVIN JA VÄLTETTÄVIN SKENAARIO

Johtoryhmän vastauksissa toivottavin skenaario on A: ”Liikkuvuus ohjaa” (8/9

vastaajista). Kukaan johtoryhmästä ei toivonut skenaariota C: ”Hyvinvointipalvelut

ohjaa”. Kaikissa vastauksissa hajonta on huomattavasti suurempi: Skenaario

A: ”Liikkuvuus ohjaa” sai 38,8 % annetuista äänistä, skenaario B: ”Tuottovaatimus

ohjaa” 24,5 % ja skenaario C: ”Hyvinvointipalvelut ohjaa” 32,7 %.

Johtoryhmästä 100 % piti vaihtoehtoa C: ”Hyvinvointipalvelut ohjaa” vältettä-

vimpänä. Muiden vastaajien joukossa vältettävimmän skenaarion asemassa oli

eniten B: ”Tuottovaatimus ohjaa” ja toiseksi eniten C: ”Hyvinvointipalvelut ohjaa”.

Myös skenaario A: ” Liikkuvuus ohjaa” sai 15 %:ssa vastauksista maininnan

vältettävin vaihtoehto.

USKOTTAVIN JA EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO

Johtoryhmän mielestä uskottavin vaihtoehto on A: ”Liikkuvuus ohjaa” (56 %),

mutta hyvänä kakkosena on vaihtoehto B: ”Tuottovaatimus ohjaa” (44 %).

Epäuskottavin skenaario johtoryhmän mielestä on vaihtoehto C: ”Hyvinvointipalvelut

ohjaa” (66 %), mikä on myös muiden vastaajien mielestä epäuskottavin skenaario

(60 %). Muiden vastaajien osalta uskottavimmaksi vaihtoehdoksi tuli skenaario

B: ”Tuottovaatimus ohjaa” (lähes 60 %), kun taas skenaario A: ”Liikkuvuus

ohjaa” sai 27 %:n kannatuksen.

19

0

20

40

60

80

100

0

20

40

60

80

100

USKOTTAVIN SKENAARIO

EPÄUSKOTTAVIN SKENAARIO



0

20

40

60

80

100

0

20

40

60

80

100

TOIVOTTAVIN SKENAARIO

VÄLTETTÄVIN SKENAARIO



% %

% %

Prosessi toteutettiin toimintaskenaariotyöskentelyn viitekehyksellä. Kyse on

tulevaisuuden tutkimuksen alaan kuuluvasta lähestymistavasta, jossa korostetaan

sitä, että ei voida tehdä kaikille yhteisiä, toimijasta ja alasta riippumattomia

skenaarioita, vaan tarvitaan asianomistaja, jonka näkökulmasta skenaariot

tehdään ja joka myös sitoutuu – ei vain tekemään skenaarioita – vaan tekemään

skenaarioiden johtopäätösten osalta myös strategisia päätöksiä, jotka johtavat

toimintaan. Kyseessä on skenaarioavusteinen prosessi, jossa osapuolina olivat

Rembrand-teknologiaohjelman johtoryhmä ja CoFi/IAMSR/Åbo Akademin

tutkimusryhmä. Prosessi koostui seitsemästä ohjatusta istunnosta ja väli- ja

ennakkotehtävistä, jotka toteutettiin ajanjaksolla kesäkuu 2003 – tammikuu

2004. Loppuraporttipalaveri pidettiin 7.5.2004. Loppuraportti on CoFi Report

2/2004. Johtoryhmä toi tarkasteluun näkemyksellisen tiedon ja toimialatunte-

muksen, tutkimusryhmä toimintaympäristöä koskevan tutkimustiedon, sen

yhdistämisen näkemyksiin sekä skenaariotyöskentelyn prosessiosaamisen.

Toimialan kentän laajempia näkemyksiä kerättiin loppuraportin kirjoittamisvaiheessa

tehdyllä www-kyselyllä koskien skenaarioiden uskottavuutta ja toivottavuutta.

Prosessi toteutettiin neljässä vaiheessa, jotka olivat:

1. Kuka ja missä me olemme? (5.6.2003)

2. Mitkä ovat mahdolliset maailmat? (15.8.2003, 16.9.2003 ja 10.10.2003)

3. Minne voimme mennä (20.11.2003) ja kuinka? (16.12.2003)

4. Minne päätämme mennä? (23.1.2004 ja 7.5.2004)

REMBRAND FORESIGHT -ENNAKOINTIPROSESSIN TOTEUTTAMINEN

REMBRAND FORESIGHT


20

TOIMINTASKENAARIOTYÖSKENTELYN PROSESSI

© Tarja Meristö

AIHESKENAARIOT

PESTE-ANALYYSI

MITKÄ OVATMAHDOLLISETMAAILMAT?

TOIMINTA-AJATUSSKENAARIOT

TOIMINTASKENAARIOT

SWOT-ANALYYSI

VISIO,RISKIPROFIILIT

JOUSTAVUUS

REIMARITPERUS-USKOMUKSET,TABUT, YDIN-OSAAMISET

KUKA JAMISSÄ MEOLEMME?

STRATEGIA

TOIMENPIDE-OHJELMA

MINNE VOIMMEMENNÄ JAKUINKA?

MINNEPÄÄTÄMME

MENNÄ?

JOHTORYHMÄ

– JORMA HEINONEN, johtaja Senaatti-kiinteistöt

– JUHA HETEMÄKI, johtaja Skanska

– KAI KEITURI, toimitusjohtaja Tallberg Toimitilajohto

– KAISA LEIWO, kehitysjohtaja RAKLI

– ANJA MÄKELÄINEN, toimitusjohtaja Asuntosäätiö

– MIKKO PELTOKORPI, toimitusjohtaja Matinkylän Huolto

– SOINTU RAJAKALLIO, toimitusjohtaja JP-Terasto

– JUHANI REEN, toimitusjohtaja RAKLI

– ASKO SALMINEN, kiinteistöjohtaja (johtoryhmän puheenjohtaja) Tapiola-ryhmä

– TIINA TANNINEN-AHONEN, johtava teknologia-asiantuntija Tekes

– JUHA TIURANIEMI, projekti-insinööri RAKLI

– TOMMI TUOMINEN, hallituksen puheenjohtaja Evata

– TAPANI VÄLJÄ, johtaja AG Partners Corporate Finance

PROSESSIN VETÄJÄ

– TARJA MERISTÖ, yritysfuturologi CoFi, IAMSR, Åbo Akademi

21

OSALLISTUJAT

Johtoryhmän koostumus edusti rakennus- ja kiinteistöalaa eri puolilta. Mukana oli rakentajia ja sijoittajia, yrityksiä ja julkisia organisaatioita,

rahoittajia ja edunvalvojia. Näkökulmina työssä tuotiin esille sekä markkinalähtöiset että yhteiskuntalähtöiset tarkastelut. Radikaaleimmat

teknologiatarkastelut jäivät työssä vähemmälle huomiolle.

Palveleva kiinteistöliiketoiminta kuvataan ydinpätevyyspuun avulla. Puun oksat

muodostavat liiketoiminta-alueet, puun runko koostuu alan ydinpätevyyksistä ja

puun juuret määrittelevät tarvittavat osaamisalueet alan menestyksellisen

tulevaisuuden turvaamiseksi jatkuvasti.

RAKENNETTUYMPÄRISTÖ

(INFRASTRUKTUURI)

TILA

PALVELUT

HAJAUTUSETUSIJOITTAJALLE

PALVELUALUSTATILANKÄYTTÄJÄLLE

- TOIMIVAPALVELUKONSEPTI

- NOPEUS- HINTA/LAATU

- ERITYISOSAAMISENKEIHÄÄNKÄRJET

- KEHITTÄMINEN OSAKSILIIKETOIMINTAA

OSAAJAT

SIJOITTAJAT ASIAKKAAT

REMBRAND FORESIGHT


22

TIEDOT JA TAIDOT- TOIMIALAOSAAMINEN- ASIAKASOSAAMINEN- PALVELUOSAAMINEN

- ICT-OSAAMINEN- KESTÄVÄN KEHITYKSEN

OSAAMINEN- RAHOITUSOSAAMINEN- VERKOSTO-OSAAMINEN

- LIIKETOIMINTA-OSAAMINEN

ARVOT JA ASENTEET- PALVELUASENNE

- ICT-KLUSTERIN MAINE- TYÖLLISTÄJÄ

- KEHITYS-MYÖNTEISYYS

-TERVE KILPAILU

KONTAKTIT JAKOKEMUKSET- OIKEA SIJAINTI- KEHITTYNYT

LAINSÄÄDÄNTÖ- YHTEISKUNNAN

VAKAUS- VENÄJÄN JA BALTIANMAANTIETEELLINEN

LÄHEISYYS

REMBRAND FORESIGHT YDINPÄTEVYYSPUU

© Tarja Meristö

Kannen kuva on sci-fi-silmu, joka symboloi uuden syntyä, tulevaisuutta, kevättä ja jatkuvuutta.


Palveleva kiinteistöliiketoiminta on vuonna 2020 merkittävä toimiala Suomen elinkeinoelämän kentässä. Ala on mukana

liiketoimintavetoisen Suomen uudessa arvoverkostossa, jossa toimintaa ohjaavat sekä tuottovaatimus että kestävä

kehitys. Kestävä kehitys nähdään liiketoimintamahdollisuutena, joka korostaa rakentamisen laatua ja uusia sovelluksia

hyvinvointipalvelupuolella.

Kestävä kehitys tuo myös ICT-osaamisen uusia sovelluksia tuotantoprosessiin ja käyttäjäpuolelle. Käyttäjät nopeasti

muuttuvine tarpeineen muodostavat alan menestyksen perustan, ja ala on parhaimmillaan joustava ja toimiva palvelu-

alusta erilaisille käyttäjäryhmille.

Lisätietoja:

[email protected]

[email protected]

REMBRAND FORESIGHT

ISBN 952-12-1368-X

tulevaisuuden palveleva kiinteistÖliiketoiminta …web.abo.fi › instut › iamsr › cofi ›...

Documents