Strateginen HR/ Vuokko Puljujärvi

Työkyvyn hallinta työhyvinvoinnin tukena

Strateginen työhyvinvoinnin perusta

Lähde: Keva

Yhteistyötahot

Lähde: Keva

1. Työssä työtä tekemällä, jossa toteutuu ihmisen perustarpeet

2. Yksilön ja yhteisön kokemuksena3. Yhdessä vuorovaikutteisesti luomalla4. Pohjautumalla

- Johtamiseen- Osaamiseen- Työn hallintaan- Osallisuuteen

5. Yhdessä määritellyn/ ymmärretyn tavoitteen suuntaan6. Nostaa innostusta ja yhteisöllisyyttä

Työhyvinvointi syntyy

Työhyvinvointiin vaikuttavat

Yksilö

-Persoonallisuus

-Psyykkinen/ fyysinen

- Eämäntilanne

- Ajattelutavat

Sosiaaliset suhteet

- Työyhteisö

- Työilmapiiri

-Vuorovaikutus

-Ihmissuhteet

Muutos

-tunteet

- Toteuttamisen tavat

- Tekemisen tavat

Esimiestyö

-Toimintatavat/ johtamistyyli

- Laatu

Organisaatio

- Rakenne

- Käytännöt

- Kulttuuri

Työ

- Olosuhteet

-Määrä

-organisointi

- Luonne

-Kuormitustekijät

ToimintakykyKertoo henkilön selviytymisestä päivittäisen elämän

vaatimuksista

• Sairaus/ sairauden oireet

• Turhautuminen ja tyytymättömyys olosuhteisiin

• Vaje osaamisessa

• Puutteellinen tehtävien organisointi

• Vaatimusten ja voimavarojen epäsuhta

• Haastava elämäntilanne

• Päihdeongelma tms. riippuvuus

6

Työkyky

Kertoo kuinka työntekijän toimintakyky riittää työn vaatimuksiin

• Työntekijän toimintakyky ja motivaatio

• Työn vaatimukset ja työssä olevat voimavaratekijät

• Vaihtelee ja kehittyy eri suuntiin koko työelämän ajan

• Työkyvyttömyydestä työkykyisyyteen

7

Yksilön hyvinvointi

Terveellinen ravinto

Nautinnollinen liikunta

Henkinen hyvinvointi

Uni ja lepo

sos

ver

kos

to

” Energia on kyky tehdä työtä, tärkeämpi kuin ajankäyttö”

Pariporina tehtävä

Mitkä asiat antavat energiaa?

- käsityöt, ristikot

- liikunta, golf

- perhe (lapset ja lapsenlapset)

- vapaa-aika; ulkoilu, harrastukset

- ”KäTy”= kämppä tyhjänä – Oma aika

- koirat

- positiivinen palaute/ asiakaspalaute

Mitkä vievät energiaa?

- huono johtajuus

- yksin työskentely

- huono työilmapiiri

- työn vaativuus – mitoitus

- some- riippuvuus

- muiden murheet

- vuorotyö

- negatiiviset ihmiset

- jatkuva muutos

• Tarkoittaa yksilön tai ryhmän kykyä selvitä vaikeuksista, liittyy hyvään stressinsieto- ja ongelman ratkaisukykyyn sekä avun hakemiseen.

• Se on myönteistä pärjäämistä elämässä siitäkin huolimatta, että ihminen kohtaa vastoinkäymisiä.

• Puhutaan myös kyvystä ponnahtaa takaisin vastoinkäymisistä.

• Osa ihmisen luontaista sopeutumiskykyä ja jo syntyessään ihmisellä on taitoa olemassa

• Auttaa kokemaan elämän merkityksellisyyttä

Resilienssi

• Tunteilla on keskeinen rooli resilienssissä.

• Emotionaalinen resilienssi on kykyä sopeutua takaiskuihin ja stressaaviin tapahtumiin säätelemällä tunteitaan positiivisella ja hyödyllisellä tavalla.

• Oleellista on myös ottaa vastuu omista tunnereaktioistaan. Tietoisuus omista tunteistaan auttaa ihmistä olemaan resilientimpi haastavissa tilanteissa.

• Tunnesäätelyn kannalta on oleellista päättää ajatella positiivisesti. Ihminen voi valita, ruokkiiko positiivisia vai negatiivisia ajatuksia ja tunteita. Emotionaalinen tasapaino ei kuitenkaan ole sitä, että ihminen olisi iloinen ja onnellinen koko ajan- tunneäly ja tunteiden säätely.

• Yksi oleellisimmista tekijöistä on kyky päästää irti menneestä ja

painolastista, jota ihminen kantaa mukanaan. Jos ei vapaudu

menneestä ei voi olla vapaa kohtaamaan tulevaisuutta.

• Haastavat tilanteet voidaan jakaa esimerkiksi kehityskriiseihin,

elämänkriiseihin ja traumaattisiin kriiseihin.

• Kehityskriisit tarkoittavat normaaliin elämänkaareen kuuluvia

kehitysvaiheita, kuten murrosikä, itsenäistyminen, oman perheen

perustaminen, lapsen saaminen tai eläkkeelle jääminen.

• Kehityskriiseille on ominaista, että niihin on jollain tapaa voinut

valmistautua.

• Elämänkriiseillä tarkoitetaan taas sellaisia elämän suuria muutoksia, kuten

avioero, työttömyys tai sairastuminen.

• Traumaattiset kriisit puolestaan ovat äkillisiä tapahtumia, joihin ei voi

etukäteen valmistua. Esimerkkejä traumaattisista kriiseistä ovat läheisen

äkillinen kuolema tai väkivallan kohteeksi joutuminen.

TTL 2018

Tunteet

Vahvistavat tunteet- Ilo- Onnellisuus- Luottamus- Rakkaus

Haastavat tunteet- Ahdistus- Kateus- Pelko- Suru- Syyllisyys- Viha

Välittäminen on hyvää johtamista

Aktiivinen aikainen välittäminen on osa terveyttä ja työhyvinvointia edistävää

työtapaa

Välittämistä on kaikki, mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää henkilöstölleen

työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantamiseen, työkykyriskien välttämiseen sekä

työkyvyn alenemisen ehkäisemiseksi.

Työturvallisuuslain huolehtimisvelvoite (8§)

Varhainen välittäminen:

Yhteisesti sovittu tapa tukea työntekijän työssä selviytymistä ja vahvistaa koko

työyhteisön hyvinvointia työssä

15

1. Työnkuvasta ja –tehtävistä päättäminen

2. Työoloihin vaikuttaminen

3. Vuorovaikutus- ja johtamistyylit

• Sosiaalinen, emotionaalinen, konkreettinen tuki/ apu työlle

4. Työpaikkakulttuurin tietoinen kehittäminen

5. Suhtautuminen luo rakenteita

Esimiehen työhyvinvoinnin edistämisen keinot

1. Työkyvyn hallintamalli

• Varhainen tuki, tehostettu tuki sekä työhön paluun tuki

• Työn tuunaus/ muokattu työ

2. Toimiva työterveysyhteistyö

3. Työsuojelutoiminta

4. Ikäjohtaminen

5. Perheystävälliset käytänteet

6. Työaikapankki

Työhyvinvointia tukevat organisaation rakenteet

Arvioi työyhteisön tilaa säännöllisesti

Säännöllinen arviointi ja toimivan työyhteisön vahvistaminen tukee tervettä toimintaa

• Oman työn hoitaminen aikataulujen mukaisesti

• Auttaminen ja neuvominen muita kohtaan

• Jakaa ja välittää työtä koskevaa tietoa

• Ottaa puheeksi työssä havaitsemiaan epäkohtia tai ongelmia

• Neuvottelee työtä koskevista asioista

• Kehittää omaa ammattitaitoaan

• Antaa rakentavaa ja korjaavaa palautetta

• Tunnistaa omaa reagointia palautteista

Työhön liittyvä vastuullisuus

• Yhteinen päämäärä ja tavoite

• Selkeä työn- ja vastuunjako

• TAHTO ponnistella päämäärän ja tavoitteiden saavuttamiseksi

• Toimiva tiedonkulku eri suuntiin

• Foorumit asioiden käsittelyyn

• LUOTTAMUS yhteisten asioiden hoitamiseen

• Palaute ja arviointi

• Esimiestyön oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus

Hyvin toimivien ihmissuhteiden kulmakivet

Työkyvyn hallinnan vaiheet

Varhainen tuki

* Korvaava työ-

tulossa

Työhön paluun tuki

*yhteydenpito ja

seuranta

*Korvaava työ?

Tehostettu tuki

* Koulutus,

kuntoutus, osa-

aikaratkaisut, Uds

Työterveys

yhteistyö

Lähde: Keva

Työkyvyn hallintamalli-esimiestyön tukena• Kokonaisvaltainen toimintatapa työntekijöiden työkyvyn varhaisessa tukemisessa

• Välittäminen on hyvää johtamista, on osa terveyttä ja työhyvinvointia edistävää

työtapaa

• Oikein ajoitetulla ja toteutetulla toimintatavalla tuetaan yksilöä ja yhteisöä, jotta

vaikeitakin asioita kyetään käsittelemään ennen kuin niistä syntyy suurempia

ongelmia

• Tavoitteena on kaikkia osapuolia hyödyttävien ratkaisujen löytyminen

• Esimiehen tehtävä on huolehtia työn tekemisen edellytyksistä, kiinnittää

huomioita riskitekijöihin, työkuormitukseen ja työn sujumiseen

”Tämä on hyvä työväline” esimiesbarometri 2013 ja 2015

”Oikeuttaa ja velvoittaa” esimiesbarometri 2017

Puheeksiottaminen• Vastuullista vuorovaikutusta, kun jokin asia työyhteisössä

tai jollakin työyhteisön jäsenellä uhkaa muuttua

huonommaksi, työlähtöinen keskustelu

• Esimies puuttuu asioihin ja ongelmiin jämäkästi ja

varhaisessa vaiheessa, ystävällisesti ja määrätietoisesti

• Ongelman laatu selvitetään aina ensin esimiehen ja

työntekijän välisessä keskustelussa. Molemmat

valmistautuvat keskusteluun!

• Sovittu ja suunniteltu tilanne (aika ja paikka).

• Esimiehen ja työntekijän oppiminen keskustellen

ratkaisemaan työhön liittyviä asioita enemmän yhdessä =>

työkyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen sekä

ennaltaehkäiseminen työyhteisön näkökulmasta2

Turun Työkyvyn hallintamallin kokonaisuus

Työkykyongelman

havaitseminen työpaikalla

tai tieto pitkästä

sairauslomasta

Terveydentilaan

liittyvät ongelmat

Tunnuslukujen,

työyhteisön

toiminnan ja

ilmapiirin seuranta,

kehityskeskustelut

Yhteydenotto

työterveyshuoltoon

Elämän-

tilanteeseen liittyvät

ongelmat

Työyhteisöön liittyvät

ongelmat

Työhön liittyvät

ongelmat

Työkyky

vastaa

työtä

Pitkään

sairauslomaan

liittyvät asiat

Sairaus-

poissaolo-

seuranta,

Puheeksiotto:

esimies-alais-

keskustelu tai

sairausloma-

ajan yhteydenpito-

neuvottelu

Varhaisen

tukemisen

lomakkeet,

työhön paluun

tuki-lomake

Yhdessä

sovittujen

toimen-

piteiden

toteuttaminen

Ratkaisu-

vaihtoehtojen

hahmotus,

jatkosta

sopiminen ja

kirjaaminen

Seuranta,

tuke-

minen,

arviointi

Seuranta- tai

sairaus-

lomalta

paluu-

keskustelu

Varhaisen

tukemisen lomake

tai

työhön paluun

tuki-lomake

Työkyky

EI vastaa

työtäToteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta

ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita

Työkyky-

ongelman

luonteen

selvittäminen,

Työkykyongelman

havaitseminen työpaikalla

tai tieto pitkästä

sairauslomasta

Terveydentilaan

liittyvät ongelmat

Tunnuslukujen,

työyhteisön

toiminnan ja

ilmapiirin seuranta,

kehityskeskustelut

Yhteydenotto

työterveyshuoltoon

Elämän-

tilanteeseen liittyvät

ongelmat

Työyhteisöön liittyvät

ongelmat

Työhön liittyvät

ongelmat

Työkyky

vastaa

työtä

Pitkään

sairauslomaan

liittyvät asiat

Sairaus-

poissaolo-

seuranta,

Puheeksiotto:

esimies-alais-

keskustelu tai

sairausloma-

ajan yhteydenpito-

neuvottelu

Varhaisen

tukemisen

lomakkeet,

työhön paluun

tuki-lomake

Yhdessä

sovittujen

toimen-

piteiden

toteuttaminen

Ratkaisu-

vaihtoehtojen

hahmotus,

jatkosta

sopiminen ja

kirjaaminen

Seuranta,

tuke-

minen,

arviointi

Seuranta- tai

sairaus-

lomalta

paluu-

keskustelu

Varhaisen

tukemisen lomake

tai

työhön paluun

tuki-lomake

Työkyky

EI vastaa

työtäToteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta

ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita

Työkyky

EI vastaa

työtäToteutetut toimenpiteet riittämättömiä, haetaan uutta

ratkaisua, lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita

Työkyky-

ongelman

luonteen

selvittäminen,

2

Toimintamallin lomakkeetTyöntekijän valmistautumislomake

tukee keskusteluun valmistautumista

mahdollisuus kirjata itselle tärkeät asiat muistiin (työntekijän näkemys esille)

osa-alueet: terveys ja voimavarat, työ ja työolot, työyhteisön toimivuus, ammatillinen osaaminen

voidaan käyttää kehityskeskustelun osana (1x v)

Työhyvinvoinnin tukikeskustelu -lomake

toimii muistiona

sisältää suunnittelun, toteutuksen ja loppuarvioinnin

lähetetään omalle työterveyshoitajalle tiedoksi työntekijän luvalla, jos työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon

Työhönpaluun tuki -lomake

Työhön paluu tulee suunnitella, pohtia tarvittavia tukitoimia, järjestellä asioita ja seurata tilannetta

toimii muistiona, tarvittaessa lähetetään kopio omalle tth:lle tiedoksi työntekijän luvalla

Mahdolliset hälytysmerkit Yksilö Osaaminen Työyhteisö Työympäristö

muuttunut käytös

jaksamisongelmat

Lisääntyneet/

ennustettavat

poissaolot

toistuva myöhästely

työaikojen

noudattamattomuus

toistuvat pidentyneet

työpäivät

sairaana työskentely

eristäytyminen

päihteet

epäsiisteys

toistuvat unohdukset,

virheet

keskittymiskyvyn puute

osaamisen

muuttuminen

asiakaspalautteen

muuttuminen

kielteiseksi

jatkuva motivaation

puuttuminen

koulutuskielteisyys

liialliset

osaamisvaatimukset

työn liiallinen

haasteellisuus

epäasiallinen kohtelu

ristiriitatilanteet/

kuppikunnat

vuorovaikutuksen

muutokset/ puutteet

yhteistyössä tapahtuneet

muutokset

epäoikeudenmukainen

työmäärä

välinpitämättömyys

yhteisistä asioista

epäsiisteys ja –

järjestys

välinpitämättömyys

työvälineistä ja

työturvallisuudesta

tapaturmat

työrauhan puuttuminen

muutokset työoloissa

muutokset työn

sisällössä

2

Työntekijäkohtainen

sairauspoissaoloseuranta

HälytysrajatOmailmoitusten määrä

3 poissaolokertaa 1-3 päivää, 6 kuukauden

aikana

5 poissaolokertaa tai yli 20 päivää, 12

kuukauden aikana

yli 30 päivän yhtäjaksoinen poissaolo tai

useita lyhyitä jaksoja peräkkäin yhteensä

kuukauden ajan. Esimies ilmoittaa

työterveyshoitajalle. Työhön paluun tuen

suunnittelu

90 päivää yhtäjaksoisesti tai 2 vuoden aikana.

Työterveyshuolto kirjoittaa lausunnon Kelalle.

2

Seurannan tarkoituksena on tunnistaa tuen tarpeessa olevat työntekijät

mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Paluun tuki-toimintamalli koostuu useammasta suunnitellusta

tapahtumasta:

Työhön paluun keskustelu käydään ennen työhön paluuta

Työhön paluun tuki- yli 30 päivän jälkeen

2

Tarvittaessa työntekijä ja esimies voivat yhdessä tai

erikseen ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon yhteisen

työterveysneuvottelun järjestämiseksi.

Tehostettu tuki• Kun työyksikön omat toimenpiteet eivät riitä työssä jaksamisen ja jatkamisen

tukena tai aikaisemmin tehdyt toimenpiteet eivät ole johtaneet toivottuihin

tuloksiin, tarvitaan lisää toimijoita ja resursseja

• Käynnistyy yhteisellä tilannearviolla esim. esimies, työterveyshuolto,

henkilöstöhallinto ja yksilö itse. Esimies toimii vastuuhenkilönä. Yksilö voi ottaa

mukaan henkilöstön edustajan

• Keinoja voivat olla mm. hoitotoimenpiteet, ammatillinen kuntoutus, osa-aikaeläke

tai organisaation omat toimenpiteet

• Työkyvyn tehostettu tuki- uudelleenjärjestelyt työkyvyn muuttuessa (pysyvä

työkyvyn heikentyminen)

Terveydelliset rajoitteet lisääntyvät, työkyky riski kasvaa

Oikeat toimet, oikeaan aikaan

Varhaisen

tuen

keskustelut

Työjärjes-

telyt

Työajan

lyhennys

Muokattu

työ/

Korvaava

työ

Osa-

sairauspvä

raha

Ammatilli

nen

kuntoutus

Osatk-

eläke

Kuntoutus

tuki

Työkuvan

muuttami

nen

Työkyvyttö

myys-

eläke

Työterveyshuollon tehtävät työntekijän työkyvyn heiketessä

• Työterveys-

neuvottelu

=> arvio työssä

jatkamismahdolli-

suuksista

• Työkyvyn arviointi

=> Lääketieteelliset

tutkimukset ja

tarvittavat

hoitotoimenpiteet

• Lääkinnällisen- ja

ammatillisen

kuntoutuksen

suunnittelu ja

seuranta

Tulossa vastuumatriisi työvälineeksi

Mitä toimia pitkän sairausloman aikana?

60 90 120 150 3001 18030

Yhteyden

pidosta

sopiminen

Em

ilmoitus

tth

Varautuminen

90 pvän lausunto

Seuranta

Tt:n ilmoitusvelvol.

em ja tth

90 lausunto

Jäljellä

oleva

työkyky

Kevalle

lausunto,

kunt.siht/uds

seuranta Kelan

kirje

kuntou-

tustuen

hausta

Seuranta

Tt-neuvotteluS-päiväraha päättyy

Kuntoutustuen hakeminen

Seuranta

yhteydenpito

Mitkä asiat ovat edistäneet kolmikannan hyvää lopputulemaa?

Työterveysneuvottelu

Tärkeitä päiviä

30 arkipäivää – esimiehen ilmoitusvelvollisuus TTH:n

60 arkipäivää – päivärahaetuuksien hakeminen, kuntoutusarvio. Työntekijän ilmoitusvelvollisuus em:lle ja TTH:n 60 päivän täyttymisestä (Kelan kirje).

Työntekijän tulee ilmoittaa, kun on laittanut vireille työkyvyttömyyseläkehakemuksen/ on saanut B-todistuksen hakua tai määräaikaista kuntoutustukea varten

90 arkipäivää – työkyvyn arviointi ja selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista (tth:n lausunto), työntekijä toimittaa lausunnon Kelalle

3

Palkanmaksun oikeellisuus pitkän sairausloman aikana (KVTES luku V)

- Kaupungin harkinnanvaraisuus on poistettu vuoden 2015 alusta

- Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa, kun sairauslomaa on myönnetty

jatkuvana/ useammassa erässä yli 12 kk. Yhtäjaksoisuuden keskeyttää väh.

30 päivän yhdenjaksoinen virantoimitus/ työssäolo

- Eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtava sairaus- ehdoton oikeus

palkalliseen sairauslomaan päättyy, kun palkallista sairauslomaa on

myönnetty 180 kalenteripäivää, kalenterivuoden vaihtumisesta

riippumatta

- Työntekijä on saanut B-todistuksen eläkkeen hakemista/ määräaikaista

kuntoutustukea varten, tästä työnantajan tulee tiedon saatuaan

välittömästi ilmoittaa Taitoaan palkanmaksun keskeyttämiseksi

Strateginen HR

Korvaavan työn malli-tulossa käyttöön

• Osa työkyvyn hallintamallia, ohimenevän työkyvyn aleneman

johdosta => työkyvyn ja terveyden tukeminen

• Toimii vaihtoehtona yksittäiselle, ohimenevälle

sairauslomalle, ehkäisee pitkittyneitä sairauspoissaoloja ja

ennenaikaista eläköitymistä esim. murtumat, leikkauksen

jälkeinen työhön paluu, tules-vaiva

• Kesto päivästä- kahdeksaan viikkoon

Yleistä

1. Työntekijälle, huomioidaan jäljellä oleva työkyky, työ tukee

kuntoutusta ja edistää hyvinvointia, madaltaa työhönpaluun

kynnystä

2. Työyhteisölle, kokonaiskuormitus vähenee, työyhteisö pysyy

toimivana (esim. kirjallisia töitä, perehdyttämistä/työn

opastusta)

3. Työnantajalle, työpanosta on käytössä,

sairauspoissaolokustannukset vähenevät

Edut toimintatavalle

Korvaavalla työllä tarkoitetaan, että vaikka työntekijä on

sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään omaa

työtään, voi hän terveyttään tai toipumistaan vaarantamatta

tehdä tilapäisesti joko omaa työtään kevennetysti/ räätälöidysti

tai muuta työkykyään ja osaamistaan vastaavaa työtä.

Perustuu työterveyslääkärin lausuntoon korvaavan työn käytön

mahdollisuudesta

Määritelmä

1. Työterveyslääkäri keskustelee työntekijän kanssa ja arvioi

korvaavan työn mahdollisuuden tapauskohtaisesti (toimialojen

tehtävät, suuntaa antavat sisällöt)

2. Mikäli korvaava työ on mahdollista, työterveyslääkäri kirjoittaa

korvaavan työn lomakkeen työ- ja toimintakykyrajoituksin,

työkykyisyyden sekä keston näkökulmasta

3. Mikäli lausunnon mukaan korvaava työ on mahdollista, esimies

ja työntekijät sopivat tarkemmin korvaavan työn sisällöstä. Jos

korvaavaa työtä ei voida hyödyntää sairausloma alkaa tai jatkuu.

Korvaavan työn aikana pidetään seurantapalaveri esimiehen

kanssa.

4. Työntekijän vastuulla on seurata vointiaan ja olla yhteydessä

sekä esimieheen että työterveyshuoltoon, mikäli työ- ja

toimintakyky heikkenee korvaavan työn aikana (lomakkeessa)

Prosessi

Työ on tarkoituksenmukaista ja

tavanomaista työtehtävää tai

osaamista vastaavaa.

Työ voi olla perehdyttämistä,

koulutusta tai etätyötä.

Työstä maksetaan oman työn

palkka ja työaika on normaali.

Vapaaehtoisuuteen perustuva

Muita huomioita

• Korvaava työ voidaan keskeyttää, jos työntekijä sairastuu

korvaavan työn jakson aikana

• Vakuutukset ovat voimassa korvaavan työn aikana

• Mikäli työkyvyttömyys jatkuu korvaavan työn jälkeen on

työterveyslääkärin tehtävä arvio jäljellä olevasta työkyvystä

ja paluusta varsinaiseen tehtävään 30/60/90- mallin

mukaisesti

Asenne vaikuttaa työkyvyn hallinnan eri tavoissa- työnantaja

haluaa ottaa työkyvyn keskiöön!

Työkyvyn tehostettu tuki-uudelleenjärjestelyt

- Työkyky on heikentynyt terveydellisistä syistä, eikä saada

kuntoutuksen avulla palautumaan, jotta henkilö selviäisi omassa

työssään

- Työntekijän työkyky on pysyvän sairauden, vian tai vamman johdosta

heikentynyt eivätkä varhaisen tuen toimenpiteet riitä

- Estämään pysyvä työkyvyttömyys ja ennenaikainen eläköityminen

Milloin?

- Esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu ja selvitystyö

mahdollisimman varhain

- Ongelmalliseksi koetut asiat työssä tai muut työntekoa

rajoittavat tekijät

- Työntekijän vahvuudet, voimavarat ja osaaminen

- Työntekijän/ esimiehen näkemys mahdollisista jatkotoimista

Ohjaus työterveyshuoltoon, terveydentilan ja työkyvyn

arvioimiseksi

Työterveysneuvottelu

Miten?

- Selvitetään työpaikan/ toimialueen omat mahdollisuudet tarjota

työkyvylle/ osaamiselle sopivaa työtä => mukautettu/ tuunattu

työtehtävä

- Yhteistyö esimiestahojen, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa

Alentunut työkyky omaan työhön

- Yhteys toimialan uudelleensijoitusyhdyshenkilöön

Selvitään toimialan mahdollisuudet tarjota työkyvylle/ osaamiselle

sopivaa työtä

Kartoitetaan muiden toimialojen mahdollisuudet tarjota työkyvylle/

osaamiselle sopivaa työtä

Aktiivinen sisäisten ratkaisujen etsiminen työntekijän työhön

palauttamiseksi

Riittämätön työkyky omaan työhön

• Työkokeilun tavoitteena on palauttaa työntekijä terveydelle

soveltuvaan työhön

• Työkokeilun aikana työntekijä on palkattomalla työ- tai virkavapaalla,

yleensä 3 kk

• Ensisijaisesti Kevan rahoituksella tai työyksikön oma/ kaupungin

uudelleensijoitusraha.

• Omaan työhön voi myös palata työkokeilun avulla.

• Työkokeiluun sisältyy suunnittelu, ohjaus, seuranta/ arviointi ja

yhteistyö

Työkokeilu

• Mikäli työhön paluu ei ole terveydellisistä syistä mahdollista ja

ammatillisen kuntoutuksen kriteerit täyttyvät, ammatillisen

kuntoutuksen vaihtoehdot ovat:

• Työhönvalmennus, työkokeilun jatkona uuteen ammattiin,

oppisopimustyyppinen (ei työsuhteessa kaupunkiin) Keva maksaa

kuntoutusrahaa

• Lisä- tai uudelleen koulutus uuteen ammattiin, Keva maksaa

opiskelun ajalta kuntoutusrahaa

Muita vaihtoehtoja Kevan avulla

• Täysi työkyvyttömyyseläke

• Irtisanominen, kun kaikki mahdollinen on tehty, eikä työntekijä ole

palautettavissa töihin hoidon, kuntoutuksen ja/tai ammatillisen

kuntoutuksen avulla. Edellyttää työsopimus- ja viranhaltijalain

mukaisten irtisanomisperusteiden täyttymistä.

Ellei mikään auta

- Esimiehet reagoivat poissaoloihin oikea-aikaisesti ja selvittävät syyt,

ottavat tarvittaessa tukea prosessin hoitoon (Uds-yhdyshenkilöt, HR

ja TTH)

- Lähiesimiehen/ linjajohdon halu työntekijöiden työurien jatkumisesta

- Tiedostetaan ennen aikaisen eläköitymisen kustannukset, kaupunki

on yksi työnantaja

- Työhön paluun tuki pitkien poissaolojen jälkeen

- Kuntoutussuunnitelma ja seuranta

Tärkeää työkyky- johtamisessa

• Oma esimies/ linjajohto

• Toimialan henkilöstö-/ hallintopäällikkö

• Kollega

• Työsuojeluvaltuutettu/ luottamusmies

• Työterveyshuolto

• Strateginen HR - mm. henkilöstösuunnittelija/ tyhy-päällikkö

• Uudelleensijoitusyhdyshenkilöt toimialoilla

• Koulutukset/ valmennukset

Yhteistyö ja tukitahot

Kiitos!