TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUS

TAUSTASELVITYS

MONISTE 3/2008

Kirsti Stenvall

TOPLA vara.indd 1 29.4.2008 12:26:31

© Opetushallitus

Taitto: Sirpa Ropponen

ISBN 978-952-13-3543-3 (nid.)

ISBN 978-952-13-3544-0 (pdf)

ISSN 1237-6590

EDITA, HELSINKI 2008

TOPLA.indd 2 23.4.2008 14:09:08

3

SISÄLLYS

LUKIJALLE .................................................................................................................... 5

1 JOHDANTO ................................................................................................................ 7 1.1 Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet ......................................................... 7 1.2 Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa ...................... 7 1.3 Selvityksen toteutus ......................................................................................... 8 1.4 Haastattelut ................................................................................................... 8

2 SELVITYKSEN TAUSTAKSI ............................................................................................. 9 2.1 Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys ...................................... 9 2.2 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä .............................. 9 2.3 Suosituksia työssäoppimisesta ......................................................................... 10

3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA .......... OPPIMISESTA ................................................................................................................ 11 3.1 Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta ........................................................ 11 3.2 Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ................................................ 12 3.3 Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa ........................................ 13 3.4 Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä ............................................... 16

4 HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA .......... 19 4.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen – nykytilan kuvauksia ...................................... 19 4.1.1 Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö ............................................ 19 4.1.2 Opiskelija työssäoppijana ....................................................................... 21 4.2 Työssäoppimisen laadunvarmistus – tulevaisuuden haasteet ................................. 23 4.2.1 Koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyö ....................................... 23 4.2.2 Yhteisiä tulevaisuuden haasteita .............................................................. 24

5 YHTEENVETO ............................................................................................................. 27

LIITTEET .................................................................................................................... 28

KIRJALLISUUS ................................................................................................................. 32

TOPLA.indd 3 23.4.2008 14:09:08

4

TAULUKKOLUETTELO

Taulukko 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo –hankkeita ............................ 17

Taulukko 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia ........................................ 20

Taulukko 3. Työssäoppimisen laadun varmistaminen ............................................................ 22

Taulukko 4. Kuvauksia työssaoppimisen kriittisistä kohdista ................................................... 24

Taulukko 5. Opetushallitukselta toivottu tuki työpaikalla tapahtuvan koulutukseen ja oppimiseen ............................................................................................... 26

TOPLA.indd 4 23.4.2008 14:09:09

5

LUKIJALLE

Työpaikalla tapahtuvan koulutusta ja oppimista on kehitetty Suomessa viime vuosina monin tavoin. Oppilaitosmuotoisessa opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa ammatillisessa koulutuksessa työssäoppimista on toteutettu jo useita vuosia ja kokemukset ovat olleet hyviä. Haasteena on edelleen työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu ja yhteistyön tiivistäminen koulutuksen järjestäjien, oppilai-tosten ja työpaikkojen välillä.

Opetushallitus käynnisti vuosina 1997 ja 1999 ammatillisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen laatuprojektit, joissa on kehitetty erilaisia laadunhallinnan työvälineitä koulutuksen järjestäjille. Oppi-sopimuskoulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laatua on vuodesta 2000 lähtien kehitetty myös opetusministeriön ja Opetushallituksen yhteistyönä toteutetulla oppisopimuskouluttajien laatu-palkintokilpailulla. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadun kehittämistä on tukenut valtioneuvoston hyväksymän Koulutus ja tutkimus 2003–2008 kehittämissuunnitelman linjaukset.

Tämä selvitys perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen vuosille 2007–2009. Raportin tarkoituksena on toimia taustaselvityksenä hankkeille, joissa paikallisesti tue-taan työpaikalla tapahtuvaa oppimista oppisopimuskoulutuksessa ja oppilaitosmuotoisessa ammatil-lisessa koulutuksessa.

Tässä julkaisussa kuvataan sitä, mikä on työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvar-mistuksen nykytila ja kehittämistarpeet. Lisäksi tuodaan esille, millaisia työssäoppimisen laadunvar-mistukseen kohdistuvia näkemyksiä, odotuksia ja kehittämistarpeita koulutuksen järjestäjillä on. Sel-vitys perustuu työssäoppimista koskevaan kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Selvityksen on Opetus-hallituksessa tehnyt erikoissuunnittelija Kirsti Stenvall. Työn suunnittelussa ovat olleet mukana ope-tusneuvos Aila Korpi ja opetusneuvos Leena Koski.

Kiitämme kaikkia haastatteluihin osallistuneita heidän työpanoksestaan työpaikoilla tapahtuvan kou-lutuksen ja oppimisen edistämiseksi.

Helsingissä 1. päivänä maaliskuuta 2008

Kirsti Stenvall

TOPLA vara.indd 5 29.4.2008 12:30:06

TOPLA.indd 6 23.4.2008 14:09:10

7

1 JOHDANTO

1.1 Taustaselvityksen lähtökohdat ja tavoitteet

Tämän selvityksen lähtökohtana on ollut ”Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadun-varmistus” – projekti (TOPLA), joka perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulos-sopimukseen vuosille 2007–2009. Hankkeen suunnittelu käynnistyi jo vuonna 2006, jolloin Opetus-hallituksessa laadittiin hankesuunnitelma projektin toteuttamiseen.

Hankkeen tavoitteena on tukea valtakunnallisesti, paikallisella tasolla tehtävää, työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta. Tarkoituksena on näin tukea myös Opetushallituksen ja opetusministeriön yhteistyönä valmistettua Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta (2008). Selvityksen tarkoituksena on myös tuoda esille kokemuksia ja tietoa siitä, millaisia laadunvarmistuksen työvälineitä koulutuksen järjestäjät tarvitsevat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen tuke-miseen. Taustaselvitys perustuu kirjallisuuteen, työssäoppimisen kehittämishankkeiden tuottamaan kirjalliseen materiaaliin ja vuonna 2007 tehtyihin haastatteluihin. Selvitys koskee pääasiallisesti oppi-sopimusmuotoista ja oppilaitosmuotoista ammatillista peruskoulutusta.

1.2 Keskeisiä käsitteitä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksessa

Arkikielessä laadun käsite on monimerkityksinen. Laatu käsittää virheettömyyden ja tasaisuuden. Laatu on myös vastiketta rahalle. (Vaso 2000; Räisänen & Vainio 1996).

Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta voidaan tarkastella eri näkökulmista. Lähtökohdaksi voi-daan ottaa koulutusorganisaation näkökulma, opiskelijan näkökulma tai työelämän näkökulma. Toi-minnan laadun varmistaminen edellyttää aineellisten ja henkisten voimavarojen sekä kaikkien osapuol-ten sitoutumista laadunhallintaan. Laatu edellyttää johdon, henkilöstön, sidosryhmien ja kumppanien yhteistyötä. Laatua onkin tämän vuoksi vaikea määritellä yksiselitteisesti.

Laatu on myös erinomaisuutta. Tällöin voi olla kysymys organisaation vaikuttavuudesta, kilpailuky-vystä tai asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyydestä. Ammatillisessa koulutuksessa toiminnan erin-omaisuus voi esimerkiksi tarkoittaa tuloshakuisuutta, asiakassuuntautuneisuutta, johtajuutta ja toimin-nan päämäärätietoisuutta (Räisänen 2005).

Yleisesti koulutuksen laadulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Käsite laadunvarmistus pohjautuu englanninkieliseen käsitteeseen ’quality assurance’, joka kattaa laadunhallinnan ja laadun kehittämisen. Ammatillisen kou-lutuksen laadunhallintasuosituksissa (1999, 2008) laadunvarmistuksen käsite viittaa laatujärjestelmään ja niihin toimenpiteisiin, joiden avulla voidaan varmistaa palvelun tai tuotteen laatu. Laadunvarmistuk-sen toteutumisen edellytyksenä on kaikkien osapuolten luottamus näihin toimenpiteisiin.

Laadunhallinnalla taas tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla tur-vataan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan laatua. Määritelmä kattaa laadun varmistamisen ja kehittämisen. Tähän kuuluu myös erilaisten arviointien pohjalta tapahtuva jatkuva kehittämistyö ja kumppanuuksiin perustuva verkostoyhteistyö. (Ammatillisen koulutuksen laadunhal-lintasuositus 2008). Tässä julkaisussa ammatillisen koulutuksen laadunhallinnalla viitataan väljästi kaik-kiin niihin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan koulutuksen ja oppimisen tavoitteiden toteutuminen.

TOPLA.indd 7 23.4.2008 14:09:11

8

1.3 Selvityksen toteutus Tämä selvitys on toteutettu käyttäen hyväksi työssäoppimisen kehittämishankkeiden ja tutkimuksen tietoa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen toteutuksesta ja kehittämistarpeista. Kirjalli-suuden ja muun tiedon läpikäymisessä erityistä huomiota on haluttu kiinnittää niihin tekijöihin ja työ-välineisiin, joiden avulla voidaan varmistaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatu.

Tässä julkaisussa kirjallisuutta ja kehittämishankkeiden tuloksia viime vuosilta on läpikäyty harkinnan-varaisesti. Selvityksessä on käytetty hyväksi Koulutuksen arviointineuvoston raporttia ” Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa” (2006). Selvityksen tietoja on täydennetty haastattelemalla muutamia koulutuksen järjestäjien edustajia.

1.4 HaastattelutHaastattelujen tarkoituksena on ollut syventää tietoa työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittämistar-peista ja tulevaisuuden odotuksista. Haastatteluun valittiin harkinnanvaraisesti 8 koulutuksen järjestä-jää sekä 3 työnantajaorganisaation edustajaa touko-kesäkuussa 2007. Haastateltavat ovat kaikki olleet mukana kehittämässä työssäoppimista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuk-sessa tai oppisopimusmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa.

Haastattelut tehtiin avoimen haastattelulomakkeen avulla (liitteet 1a-1c). Selvityksen tekijä oli ennen haastattelutilannetta henkilökohtaisesti yhteydessä jokaiseen haastateltavaan. Haastattelut järjestettiin pääasiassa haastateltavien työpaikalla ja ne kestivät tunnista puoleentoista tuntiin. Haastattelujen tee-moina olivat työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppiminen, nykytilanne ja kehittämistarpeet oppiso-pimusmuotoisessa koulutuksessa ja opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuk-sessa. Muutamassa haastattelussa oli paikalla useampi haastateltava. Haastattelujen pääasialliset tulok-set kuvataan luvussa 4.

Haastatteluja ei ole tässä julkaisussa raportoitu systemaattisesti, vaan niiden tehtävänä on ollut tar-jota näkökulmia ja kehittämisideoita työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmis-tukseen.

Haastatteluissa on käsitelty mm. seuraavia kysymyksiä:

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus

• Millaisia laadunvarmistuksen menetelmiä organisaatiossanne on käytössä työpaikalla tapahtu-van koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan? Millaisia käytännön työvälineitä: esimerkiksi intra, sähköposti, lomakkeet, keskustelut, tapaamiset jne.?

Tulevaisuuden haasteet • Millaisia työvälineitä organisaationne tarvitsee lähivuosina työpaikalla tapahtuvan koulutuksen

ja oppimisen parantamiseksi? • Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimi-

sen laadunvarmistamisessa?• Mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen kriittiset kohdat, joissa mieles-

tänne tulee onnistua?

Tässä raportissa on erityistä huomiota kiinnitetty niihin työvälineisiin, joita koulutuksen järjestäjät, opettajat tai työpaikkaohjaajat ovat haastatteluissa toivoneet työpaikalla tapahtuvan oppimisen paran-tamiseksi.

TOPLA.indd 8 23.4.2008 14:09:11

9

2 SELVITYKSEN TAUSTAKSI

2.1 Eurooppalainen yhteistyö ja laadunhallinnan viitekehys

Ammatillisen koulutuksen laadun kehittäminen on ns. Kööpenhaminan prosessin (vuodesta 2002 lähtien) yksi päätavoite. Tavoitteena on lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta ja edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien liikkuvuutta.

Kööpenhaminan prosessin yhteydessä on ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseksi kehitetty yhteinen viitekehys (CQAF, Common Quality Assurance Framework). Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2004 antanut suosituksen viitekehyksen käyttöönoton edistämisestä jäsenvalti-oissa. Yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja paran-tamaan laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä kansallisesti ja paikallisesti koulutuksen järjes-täjien toimesta. (Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus 2008). Tarkoituksena on näin luoda perustaa eurooppalaiselle yhteistyölle ammatillisessa koulutuksessa. Helsingin kommunikeassa (2007) todetaan, että eurooppalaisen yhteistyön ja ammatillisen koulutuksen verkostoitumisen tarkoituksena on parantaa koulutuksen laatua kaikissa jäsenvaltioissa. Tavoitteena on muun muassa edistää euroop-palaista yhteistyötä ja liikkuvuutta ammatillisen koulutuksen alalla.1

Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen (CQAF)2 mukaan koulutuksen kansallista ohjausta olisi hyvä tarkastella suunnittelun, toteutuksen, palautteiden ja muutosmenettelyjen näkökulmasta. Viitekehys on myös otettu käyttöön Suomessa ammatillisen koulutuksen uudistetussa laadunhallintasuosituk-sessa (2008).

2.2 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen työvälineitä

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistusta tukevat sellaiset työvälineet, joi-den avulla voidaan tunnistaa ja kuvata kehittämistä vaativa toiminta. Tällaiset työvälineet voivat olla joko kehittämisen tai arvioinnin työvälineitä. Esimerkiksi oppisopimuskoulutuksessa laadunvarmis-tuksen työvälineiksi on mainittu mm. kaaviot, matriisit ja analyysit, vertailut sekä ulkopuolisen tahon suorittamat auditioinnit (Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta 2002.)

Työssäoppimisen laadun parantamisella tarkoitetaan usein työpaikalla tapahtuvan oppimisen paran-tamista ja siinä yhteistyötä ja kumppanuutta yritysten ja koulutuksen järjestäjien välillä. Tavoitteena työssäoppimisessa on myös ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden parantaminen (Työpai-kalla tapahtuva oppiminen 2006, 101).

Työssäoppimisen laatuvaatimukset määritetään ammatillisessa peruskoulutuksessa opetussuunnitel-man valtakunnallisissa perusteissa ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa näyttötutkintojen valtakun-nallisissa perusteissa. Koulutuksen ja oppimisen yleinen laadun varmistaminen ammatillisen koulutuk-sessa perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta koulutuksesta (630/1998; 811/1998) ja aikuiskoulu-tusta koskevaan lainsäädäntöön kuten lakiin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998; 812/1998.) Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä säätelevät laki ja asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräykset ammatillisen peruskou-lutuksen ja näyttötutkinnon perusteista muutoksineen. Myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittä-missuunnitelmassa (vuosille 2007–2012) tavoitteena on koulutuksen laadun ja työelämävastaavuu-den parantaminen. Kehittämisen painopisteenä on ollut mm. työssäoppimisen toteutuksen paranta-minen, oppilaitosten ja työelämän yhteistyön tiivistäminen, työpaikkaohjaajien koulutus sekä yhteis-työn seurannan parantaminen.

1 Eurooppalainen laadunvarmistusverkosto ENQA-VET. http://www.trainingvillage.gr/etv/Projects_Networks/quality/.2 Fundamentals of A ’Common Quality Assurance Framework’ (COAF) for VET in Europe. European Commission 2005.

TOPLA.indd 9 23.4.2008 14:09:12

10

Työssäoppimisen yleisenä tarkoituksena ammatillisessa koulutusjärjestelmässä on edistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä ja samalla vahvistaa ammatillista osaamista. Ammatillisiin perusperustutkintoihin kuuluu työssäoppimista vähintään 20 opintoviikkoa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, jonka laajuus vaihtelee tutkinnoittain. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelija kuu-luu työyhteisöön sen jäsenenä. Oppisopimus on työnantajan ja opiskelijan välillä tehtävä määräaikai-nen työsopimus siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Koulutuksessa pääpaino on työ-paikalla tapahtuvassa oppimisessa.

Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen kokeilua ja vakiinnuttamista on valtakunnallisesti tuettu useita vuosia valtioneuvoston kehittämissuunnitelman mukaisella tukiohjelmalla, jota on rahoi-tettu myös Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Laajaan tukiohjelmaan on sisältynyt tiedotusta, opet-tajien ja työpaikkaohjaajien koulutusta, erilaisia hankkeita ja työssäoppimisen seurantaa. Koulutuksen järjestäjille on myös myönnetty työssäoppimisen vakiinnuttamiseen erityistä tukimäärärahaa vuodesta 2001 lähtien. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006; Oppisopimuskoulutuksen 2007).

2.3 Suosituksia työssäoppimisesta Valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä annettiin marraskuussa 2005. Suosituksen keskeisiä tavoitteita ovat kou-lutuksen laadun, työelämävastaavuuden ja vaikuttavuuden parantaminen sekä opiskelijoiden työelä-mään siirtymisen tehostamisen. Opetusministeriön työssäoppimisen tilannekatsauksessa (2005) esite-tään työssäoppimisen kehittämistarpeita ja toimenpiteitä. Ehdotukset koskevat mm.

• työssäoppimisen toteuttamisen onnistumista• työpaikkaohjaajakoulutuksen laatusuositusta, koulutuksen järjestäjien ja alueellisen elinkei-

noyhteistyön merkitystä työssäoppimisen toteuttamisessa• työpaikkaohjaamisessa tarvittavia taitoja

Opetusministeriön tilannekatsaukseen (2005) kysyttiin myös työssäoppimisen kehittämistarpeita kou-lutuksen järjestäjiltä. Vastauksissa nousivat esiin mm. työpaikkaohjaajien koulutustarve, ammattiosaa-misen näyttöjen ja työssäoppimisen yhteensovittaminen ja siihen tarvittava koulutus, työelämäyh-teistyön tiivistäminen kaikissa muodoissa ja opetussuunnitelman tavoitteisiin perustuvan oppimisen ohjaamisen turvaaminen. (Työssäoppimisen tilannekatsaus 2005.)

Koulutuksen arviointineuvosto toteutti vuonna 2006 laajan arvioinnin työpaikalla tapahtuvasta oppi-misesta. Arviointiraportin (2006) mukaan työssäoppimiselle asetetut yleiset tavoitteet on Suomessa saavutettu melko hyvin. Työssäoppiminen on parantanut ammatillisen peruskoulutuksen kilpailukykyä ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä sekä lisännyt eri tahojen välistä vuoropuhelua ja opettajien työ-elämäyhteyksiä. Myös opiskelijan oppimisympäristö on muuttunut työssäoppimisen myötä työelämä-lähtöisemmäksi. Ammatillinen osaaminen on parantunut ja opiskelijoiden tietämys on kasvanut työn todellisesta luonteesta ja työelämän toimintatavoista. Työssäoppiminen on myös helpottanut opiske-lijoiden työllistymistä. Raportissa nostetaan esille myös työssäoppimista koskevia kehittämistarpeita. (Työpaikalla tapahtuva oppiminen 2006).

TOPLA.indd 10 23.4.2008 14:09:13

11

3 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN TULOKSIA TYÖPAIKALLA TAPAHTUVASTA OPPIMISESTA

3.1 Tutkimuksen näkökulmia työssäoppimisesta

Viime vuosien tutkimukset ovat tuoneet esille monipuolista tietoa ammatillisen koulutuksen työelä-mäyhteyksistä, työssäoppimisen käytännöistä sekä työpaikalla tapahtuvista oppimisesta koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta. Tutkimukset sijoittuvat pääosin kasvatustieteen alueelle, ja työssä-oppimisesta on tehty runsaasti opinnäytetöitä. Tähän selvitykseen on kerätty yleistietoja koskien työ-paikalla tapahtuvaa koulutusta ja oppimista.

Ammatillista peruskoulutusta käsittelevien tutkimusten teoreettisena viitekehyksenä on oppiminen yksilö- ja yhteisötasolla (Majuri 2007; Tynjälä & al. 2005.) Oppisopimusmuotoista koulutusta käsittele-vien tutkimusten ja selvitysten osuus on vähäisempi kuin ammatillista koulutusta koskevan tutkimuk-sen määrä. Tutkimus on paljolti kiinnittynyt ESR –rahoituksella toteutettujen hankkeiden tarkasteluun ja tulosten arviointiin. Tästä näkökulmasta työpaikalla tapahtuvaa oppimista on selvitetty laajasti mm. Silta –hankkeen seurantatutkimuksessa vuosina 1998–1999 (Lasonen 2000), työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeissa vuosina 2003–2007 (Eerola & Majuri 2007) sekä erilaisina yliopistollisina tut-kimushankkeina (esim. Tynjälä 2005 a, b). Työssäoppimisesta tehtyjen tutkimusten tavoitteita, aineis-toja ja menetelmiä on koostettu yhteen Eerolan ja Majurin (2007) selvityksessä. Yhteenvetoa on myös tehty Koulutuksen arviointineuvoston raportissa (2006, 187–190). Työssäoppimisen toimintamalleja on koottu Educa-Instituutin julkaisuihin (Frisk & Teittinen 2007), samoin julkaisut sisältävät malleja ja ratkaisuja työpaikkaohjaajien koulutukseen (Frisk 2007; Rahikainen & Frisk 2007).

Yleisesti voidaan sanoa, että työpaikalla tapahtuvaa oppimista on tutkimuksessa tarkasteltu monesta näkökulmasta. Tutkimuksessa keskeisiä teemoja ovat työorganisaatioiden näkökulmasta olleet mm.

• työpaikat oppimisympäristöinä• työpaikalla tapahtuva opiskelijan ohjaus ja tuki• työpaikkaohjaajien toiminta ja tukimuodot • koulutuksen järjestäjien/oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyöverkostot • koulutuksen työelämävastaavuuden toteutuminen

Työssäoppimisen laadun katsotaan yleisesti syntyvän työpaikkojen, oppilaitosten, opiskelijoiden ja opettajien yhteistyönä. Yleistä tutkimuksessa on, että työssäoppimista tarkastellaan opiskelijoiden, opettajien ja työpaikkaohjaajien/yritysten kokemuksina mm. seuraavasti:

• Millaisia kokemuksia ja toiveita yrityksillä ja oppilaitoksilla on yhteistyöstä?• Millaisia kokemuksia työpaikkaohjaajilla ja opettajilla on yhteistyöstä?• Millaisia kokemuksia opiskelijoilla on työssäoppimisesta? • Miten työssäoppiminen edistää opiskelijan työllistymistä? • Millaisia ovat työssäoppimisen alueelliset ja toimialakohtaiset erot? • Miten työpaikkaohjaajat arvioivat työorganisaatioita oppimisympäristöinä?

Yleisesti tutkimuksessa katsotaan, että työssäoppimisen koulutuksellinen vaikuttavuus oppimiseen on hyvä. Työssäoppimisen jaksot opettavat opiskelijoille oma-aloitteisuutta, käytännön taitoja, oppi-miseen yhteistyötaitoja ja itseluottamusta. Laadukkaan työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arvi-ointi ovat edellytys koko työssäoppimisjärjestelmän toimivuudelle. Yleisesti pidetään myös tärkeänä, että opiskelijoiden ohjaus- ja arviointikäytäntöjen toteuttamiseen tulee olla selkeät pelisäännöt, ohjeet, mallit ja käytännön lomakkeet. (Esim. Tynjälä ym. 2005).

TOPLA.indd 11 23.4.2008 14:09:14

12

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen keskeisin vaikuttaja on työpaikkaohjaaja. Työpaikkaohjauksen resurssit ja ohjaajien rooli on tullut vahvasti esille työssäoppimisen tutkimuksissa ja selvityksissä. Tut-kimusten mukaan opiskelijat ovat pääosin tyytyväisiä työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Toimialoit-tain, alueittain ja työpaikoittain vaihtelua esiintyy etenkin siinä, miten koulussa opittu ja työssä tarvit-tavat taidot vastaavat toisiaan (Majuri & Eerola 2007; Tynjälä & ym. 2005.) Oppilaitokset ovat kuiten-kin hyvin eri vaiheissa työpaikkaohjaajien koulutuksen nivomisessa koulutuksen arkeen. Osin yhteis-työ ei tässä asiassa ole vielä alkanut ollenkaan (Majuri & Eerola 2007.)

Tutkimus on myös tuonut esille työssäoppimisen toiminnallisten prosessien piirteitä ja toiminnan arvi-oinnin tarpeita. Tutkimuksessa on kuvattu kumppanuusyhteistyötä, työssäoppimisen yhteiskunnallisia tuloksia ja vaikuttavuutta. Kansainvälisessä tutkimusprojektissa (Stenström 2006) työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen laadunvarmistuksen hyvinä piirteinä Suomen osalta todettiin:

• oppilaitosten ja opettajien toimivat työelämäyhteydet• hyvät laadunvarmistuksen työvälineet• toimiva työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestelmä• yleiset arviointikäytännöt: yhteisarviointi, itsearviointi, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mää-

rittäminen, arvioitsijoiden pätevyyden varmistaminen• arvioinnin dokumentointi

Sosiaali- ja terveysalan ammatillista koulutusta koskevassa tutkimuksessa (Hulkari 2006) selvitettiin, mitä työssäoppimisen laatu merkitsee opiskelijoille, opettajille ja työpaikkaohjaajille. Tutkimusaineisto on kerätty vuosien 2001–2005 aikana kolmen Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen yhte-ydessä. Tutkimuksessa tuli esille mm. seuraavia näkökulmia:

• Laadun käsitteellä halutaan koulutuksessa korostaa yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta. • Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatutyön painopiste on itsearvioinnissa ja työssäoppimisen laa-

dun verkostomaisessa kehittämisessä. • Opiskelijoiden käsitys laadusta on sidoksissa ammattitaidon oppimisen prosessiin ja oppimi-

sen mahdollisuuteen työpaikalla. • Opettajien laatukäsitys painottaa rakenteita ja edellytysten luomista oppimiselle.• Työpaikkaohjaajien laatukäsityksissä korostui koulutuksen lopputulos ja opiskelijan osoittama

ammattitaito.

Työssäoppimisen laatua voidaan varmistaa monella tavalla ja useiden toimijoiden yhteistyönä. Ydin-prosessina pidetään tutkimuksissa yleisesti oppimista. Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisen laadun haasteet ovat samankaltaisia kuin oppisopimuskoulu-tuksena toteutettavassa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan työsuhde ja työpaikan oppimisympäristö tosin saattavat asettaa toisia haasteita oppimiselle kuin mitä oppilaitoksessa tapah-tuva oppiminen. Tutkijoiden yleisenä huomiona on, että työssäoppimisen laadun kehittämisessä on tiedostettava eri toimijoiden erilaiset laatukäsitykset. Laatu on aina sidoksissa toimintaympäristöön ja kuhunkin työyhteisöön. Tämän vuoksi laadun kehittämisessä on huomioitava eri osapuolten toiveet ja tarpeet. (Hulkari 2006; Majuri & Eerola 2007).

3.2 Arviointia työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen arviointiraportti (2006) toteaa, että Suomessa koko työssäoppimisen järjestelmää pidetään onnistuneena, vaikka järjestelmässä esiintyy monia kehittämis-tarpeita. Silti koulutuksen järjestäjien väliset erot työssäoppimisen järjestämisessä ovat suuret. Vain hieman yli puolet arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä ylitti arviointiryhmän käyttämän ns. laatu-tason. Yli puolella järjestäjistä ei ollut näyttöä viranomaisten edellyttämästä työssäoppimisen järjestä-missuunnitelmasta. Vain osa järjestäjistä on arvioinnin mukaan asettanut selkeitä tavoitteita työssäop-pimista koskevien toimintatapojen yhdensuuntaistamiselle.

TOPLA.indd 12 23.4.2008 14:09:15

13

Työssäoppimisjärjestelmän vahvuuksiksi arviointiraportissa (2006) mainitaan

• Oppilaitosten alueellinen ja/tai seudullinen yhteistyö.• Hyvät taloudelliset puitteet järjestelmän kehittämiselle.• Palautetiedon kerääminen työpaikkaohjaajilta ja opiskelijoilta. • Työssäoppimisen vaikuttavuus on hyvää. Opiskelijoiden motivaatio on kasvanut, oppimistu-

lokset ovat parantuneet, ja opiskelijoiden kiinnostus yrittämiseen on kasvanut.• Työssäoppiminen toimii hyvänä rekrytointikanavana yrityksille.

Keskeisistä kehittämisalueista on noussut esille työssäoppimisen strategisen suunnittelun vähäisyys koskien erityisesti työssäoppimisen resurssisuunnittelua. Kehittämisen tarpeita arviointiraportti (2006) nostaa esille mm. seuraavissa asioissa:

• Alueellisten ja paikallisten koulutustarpeiden ennakoinnissa.• Alueellisen yhteistyön toteutuksessa ja suunnittelussa.• Opettajien työn vahvistamisessa työssäoppimisen suunnittelussa ja toteutuksessa, opettajien

työelämätuntemuksen vahvistamisessa.• Pysyvien toimintamallien kehittämisessä, kun projektirahoitus päättyy.• Työpaikkaohjaajakoulutuksen mallien kehittämisessä.• Oppilaitosten työelämäyhteistyön vahvistamisessa.• Työssäoppimisen tietojärjestelmien kehittämisessä.• Hyvien toimintatapojen levittämisessä ja toisilta oppimisessa. • Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisessa.• Työssäoppimisjärjestelmän jatkuvassa arvioinnissa.

Arviointiraportti (2006) suosittaa raportissaan mm. työssäoppimisen tasalaatuisuuden parantamista opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimisen laadunhallintaa tulisi arviointiraportin (2006, 179) mukaan kehittää siten, että koulutuksen järjestäjän vastuuta, tavoitteita ja toimintaperiaatteita selkiytettäisiin. Tärkeää olisi luoda toimivat yhteistyökäytännöt eri yksikköjen ja alojen välille alueellisesti ja koulutusalakohtaisesti.

Oppisopimuskoulutuksessa arviointiraportti (2006) nostaa esille koulutusmuodon systemaattisen kehittämistarpeen mm. seuraavissa asioissa:

• Työpaikkakouluttajakoulutuksen järjestämisessä.• Opiskelija- ja tehtäväkohtaisten tavoitteita tulisi koulutuksen aikana selkiyttää. • Työpaikkojen ohjausta ja valmennusta tulisi jatkaa.• Sopimuskäytäntöjen kehittämisessä. • Oppisopimusviranomaisen ja työpaikkaohjaajan roolin, yhteistyön ja vastuiden selkiyttämi-

sessä.• Oppisopimuskoulutuksen tiedonhallinnan kehittämisessä; mm. ennakoinnissa, arvioinnissa ja

seurannassa sekä koulutuksen vaikuttavuudessa.

3.3 Työssäoppimisen laatu teemana kehittämishankkeissa

Työssäoppimisen kehittämishankkeissa on viime vuosina otettu esille erilaisia laadun kehittämisen näkökulmia. Huomiota on kiinnitetty työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien tarpeisiin kehit-tää työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytäntöjä ja työvälineitä oppimisen vahvistamiseen. Kehittä-mishankkeita on viime vuosina ollut erilaisia ja niitä on toteutettu koulutuksen järjestäjien, oppilaitos-ten, opetushallinnon ja korkeakoulujen toimesta.

TOPLA.indd 13 23.4.2008 14:09:16

14

Tämän selvityksen pohjalta näyttäisi siltä, että suurin osa kehittämishankkeista koskee nuorten opetus-suunnitelmaperusteista ammatillista koulutusta ja aikuisten ammatillista lisäkoulutusta. Näyttäisi siltä, että oppisopimuskoulutuksen erityiskysymyksiin kohdistuvien hankkeiden osuus olisi muita amma-tillisen koulutuksen hankkeita selvästi vähäisempi. Tarkemman ja täsmällisemmän tiedon saaminen nykyisestä tilanteesta edellyttäisi kuitenkin tätä selvitystä huomattavasti laajempaa tarkastelua.

Kokeilu- ja kehittämishankkeet

Opetushallitus käynnisti ensimmäiset työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämishankkeet vuonna 1997. Samaan aikaan käynnistettiin myös maakunnallisia kehittämishankkeita kansallisin toimin 15 paikka-kunnalla. Hieman myöhemmin aloitettiin ”Silta ammatillisesta koulutuksesta työelämään” -kokeilut kymmenillä paikkakunnilla EU:n rakennerahastojen tuella. Näissä pilottikokeiluissa kartoitettiin työs-säoppimisen edellytyksiä ja työssäoppimiseen tarvittavia resursseja oppilaitosmuotoisessa koulutuk-sessa. Hankkeissa tuotettiin myös materiaalia työssäoppimisen tueksi. Osa piloteista toteutettiin laa-joina alueellisina kehittämishankkeina, joissa tavoitteena oli löytää ja kehittää kaikille aloille soveltuvia välineitä ja toimintatapoja sekä valmistaa maaperää työssäoppimisen kulttuurille.

Opetusministeriön työssäoppimisen tukiohjelmat (vuosina 2000–2006) ovat sisältäneet toimenpiteitä, hankkeita, tukea ja ohjausta koulutuksen järjestäjille ja työelämän edustajille. Toimenpiteisiin on kuu-lunut mm. seuraavia teemoja:

• opetustoimen henkilöstökoulutusta• opettajien työelämäjaksoja• työpaikkaohjaajien koulutusta • työssäoppimisen kokeilu- ja kehittämispilotteja• tutkimusta ja tiedotusta

Työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseenKoulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden toteuttamissa työssäoppimisen kehittämishankkeissa on tuotettu hyvin työvälineitä työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Työvälineet ja hyvät käytän-nöt on kuvattu ja julkaistu (Frisk, T. 2005; Frisk & Antila 2004; Antila, P & Frisk, T. & Hätönen, H. 2004). Hankkeissa on ollut mukana myös oppisopimuskoulutuksen kehittämistä. Opetushallituksen ESR –työssäoppimisprojekteissa on vuosina 2005–2007 tehty työssäoppimisen materiaaleja ja koulu-tusmalleja sekä koottu yhteen työssäoppimisen toimintamalleja (Frisk 2007; Frisk & Teittinen 2007, Rahikainen & Frisk 2007).

Opetushallitus on vuodesta 2000 lähtien kehittänyt opetusministeriön toimeksiannosta työvälineitä oppisopimuskoulutuksen laatuun. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen tarvittavien kyselyjen kehittä-misessä on otettu huomioon valtakunnalliset ammatilliselle koulutukselle ja oppisopimuskoulutukselle asetetut tavoitteet. Asiakaskyselyjen tarkoituksena on tukea koulutuksen järjestäjiä niiden parantaessa oman toimintansa asiakas- ja prosessilähtöisyyttä (Korpi 2004). Koulutuksen järjestäjien toiminnan ulkoiseen arviointiin ja itsearviointiin Opetushallitus on järjestänyt koulutusta ja konsultointia.

Taloudellisen tiedotustoimiston VETOLAVA 3 -projektissa (vuodet 2004–2006) toteutettiin laatuoh-jelma, jonka tavoitteena oli tukea työssäoppimisen kehittämistyöstä vastaavien henkilöiden työtä ja verkostoitumista, työssäoppimisen prosessien kuvaamista ja kehittämistä oppilaitoksissa sekä alueel-lista verkostoitumista työssäoppimisen kehittämistyössä. Laatuohjelmaan osallistuneille tehtiin touko-kuussa 2006 kysely, jolla selvitettiin projektin toimenpiteiden vaikuttavuutta. Vastaajat arvioivat laatu-koulutuksen hyötyjä työssäoppimisessa mm. seuraavasti:

TOPLA.indd 14 23.4.2008 14:09:16

15

• Asiantuntijaverkoston syntyminen, laatuajattelun kehittyminen ja apu työssäoppimisprosessin kehittämiseen.

• Monialainen työssäoppimisen kehittämistiimin työskentely; hyötynä prosessikuvausten ja toi-mintaohjeiden kehittyminen selkeämmiksi ja systemaattisemmiksi.

Koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset sekä työelämän keskusjärjestöt ovat laatineet ohjeistuksia, ohje-kirjasia sekä muuta materiaalia ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa tapahtuvaan työssäoppimiseen. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen laadunvarmistusta kuvaavat myös oppaat, ohjeistukset, prosessikuvaukset sekä lomakkeistot, joita on saatavilla eri toimijoiden Internet-sivus-toilta.

Työssäoppimisen tiedotuskanavana toimii myös Opetushallituksen ylläpitämä Tonet–palvelu (www.edu.fi /tonet). Se on työpaikoille, opiskelijoille ja oppilaitoksille suunnattu tiedotuskanava työssäop-pimisesta ja sen toteuttamisesta osana ammatillista peruskoulutusta. Tonet-tietopalvelussa on myös koulutusalakohtaista tietoa työssäoppimisen toteuttamisesta. Muita portaaleja ovat mm. Taloudelli-sen Tiedotustoimiston nuoriso- ja koulupalvelu (www.tat.fi ) sekä erilaiset työssäoppimisen tietoaree-nat, yhtenä esimerkkinä vakuutus- ja rahoitusalan Varakas-portaali (www.fi nva.fi /varakas) ja oppiso-pimuskoulutuksen portaali (www.oppisopimus.net)

Kaiken kaikkiaan työssäoppimisen laadunvarmistuksen periaatteita ja käytäntöjä on erilaisissa tutki-mus- ja kehittämishankkeissa kuvattu paljon. Yleisesti voidaan sanoa, että laadunvarmistuksen työvä-lineet kohdistuvat seuraaviin teemoihin:

• työssäoppimisen toimintaperiaatteet ja –strategiat, yhteistyö koulutuksen järjestäjien, oppilai-tosten ja työpaikkojen välillä

• työpaikkaohjauksen toiminta- ja arviointimallit• koulutuksen järjestäjän/oppilaitoksen työssäoppimisen palautejärjestelmä; palautteet opiske-

lijoilta, työssäoppimispaikoilta ja opettajilta.• tulosten ja vaikuttavuuden arviointimallit • kuvaukset hyvistä työssäoppimisen käytännöistä

Tätä selvitystä tehtäessä tuli esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvar-mistus ymmärretään oppilaitoksissa ja työpaikoilla työssäoppimisen käytännön prosesseihin liittyviksi toimenpiteiksi. Tällaisiksi toimenpiteiksi mainitaan mm. oppisopimuskoulutuksen osalta työpaikalla tehtävät järjestelyt oppimisen tueksi, yhteistyö oppilaitosten ja tietopuolisen koulutuksen järjestäjien kanssa, yhteistyöverkosto paikallisen ja alueellisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa, työpaikkaohjaajien toiminta, koulutus ja yhteistyö sekä yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa nostetaan puolestaan tärkeänä esille työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävä yhteistyö, yhteistyöyritysten tai muiden toimipaikkojen määrä ja kiin-nostus työssäoppijoita kohtaan. Huoli työssäoppijoiden määrän kasvusta sekä ohjaus- ja tukiresurs-sien riittävyys näyttäisivät olevan kehittämishankkeissa jatkuvia keskustelun aiheita.

Koulutuksen järjestäjien ja eri sidosryhmien kehittämishankkeissa on valmistettu työvälineitä työssä-oppimisen laadunvarmistukseen, mm. seuraavia:

• työssäoppimista koskevia strategisia suunnitelmia • työssäoppimista koskevia sopimuksia• työpaikkakohtaisia perehdytys- ja ohjaussuunnitelmia• henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (OPS, TOPS, HOPS)• työpaikkakohtaisia luetteloita työssäoppimisen tehtävistä• työssäoppimisen päiväkirjoja• arviointi-, ohjaus- ja palautekeskustelujen ohjeita, lomakkeita ja kyselyjä• asiakastyytyväisyyttä koskevia kyselyjä ja –lomakkeita

TOPLA.indd 15 23.4.2008 14:09:18

16

Työssäoppimisen laadun varmistamisessa koulutuksen järjestäjät ovat hyödyntäneet laatustandardeja ja laatupalkintoon perustuvia järjestelmiä kuten esimerkiksi Euroopan laatupalkintomallia. Työpai-kalla tapahtuvan oppimisen arviointi kuuluu usein koulutuksen järjestäjän laatujärjestelmään, mikäli sellainen on otettu käyttöön.

3.4 Kansainvälisiä kehittämishankkeita ja käytäntöjä Työssäoppimisen laadun kehittäminen on ollut yksi tärkeä teema eurooppalaisessa ammatillisen kou-lutuksen kehittämisessä. Ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Cedefop aloitti vuonna 2001 Euroopan komission pyynnöstä ammatillisen koulutuksen laadun kehittämistyön. Ammatillisen kou-lutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistuminen tiivistyi ns. Kööpenhaminan julistukseen (vuonna 2002). Siinä EU:n jäsenmaat asetettivat tavoitteeksi koulutuksen tulosten, laadun ja vetovoiman paran-tamisen unionin alueella. Eurooppalainen laatuverkosto ammatilliseen koulutukseen perustettiin vuonna 2005 (European Forum on Quality in VET). Lisäksi EU:n jäsenmaat ovat yhdessä sopineet ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen tukemiseen kehitetystä viitekehyksestä (CQAF, Com-mon Quality Assurance Framework). Eurooppalaisessa yhteistyössä on myös sovittu ammatillisen koulutuksen laadullisten indikaattorien viitekehyksestä jäsenmaiden koulutusjärjestelmän arviointiin ja seurantaan (Seyfried 2007). Laadullisiksi indikaattoreiksi on mainittu

• koulutuksen järjestäjien määrä, joiden käytössä on jokin laadunhallinnan järjestelmä tai viite-kehys (esim. EFQM, ISO)

• opettajien ja kouluttajien koulutuksen määrä (training of trainers)

Ammatillisen koulutuksen Leonardo -projektitTyössäoppimisen laatua on kehitetty myös Leonardo-liikkuvuushankkeissa sekä ammatillisen koulu-tuksen laatuhankkeissa. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa koskevia Leonardo –hankkeita on esitelty Opetushallituksen raportissa (Koski & Kilpeläinen 2006). Ulkomailla tapahtuvan työssäop-pimisen laadun arviointiin on niin ikään sovellettu erilaisia laatujärjestelmiä. Leonardo –hankkeiden oppilaitosverkostossa on myös jonkin verran kehitetty myös yhteisiä työssäoppimisen laatukriteerejä (Valjus 2007). Oppisopimuskoulutusta koskevia työssäoppimisen hankkeita on Leonardo –projek-teissa toteutettu viime vuosina vähäisesti.

Opetushallitus on toiminut vetäjänä/partnerina muutamissa Leonardo –ohjelman ammatillisen kou-lutuksen laatuhankkeissa, mm. seuraavissa:

Quality in VET-schools - The Vocational Educational Quality and Self-evaluation Project (Ammatillisen koulutuk-sen laatu ja itsearviointi), pilottiprojekti, vv. 2002–2005

Hankkeessa on kehitetty oppilaitosten itsearvioinnissa tarvittavia arviointimittareita EFQM:n (Euroo-pan laatupalkintokriteerit) mukaisille tulosalueille. Arviointimittareita on sovitettu yhteen Balanced Scorecard -viitekehyksen kanssa. Hankkeessa on valmistettu majoitus- ja ravitsemusalan oppilaitos-ten käyttöön akkreditointimallisovellus ja toteutettu verkkopohjainen oppimisfoorumi tiedottamista, keskustelua ja kokemusten vaihtoa varten (benchmarking-verkosto).

Peer Review - Peer Review as an instrument for quality assurance and quality development in initial VET in Europe - Exchange of experience and development of a European manual, vv. 2004–2007.

Projektin tavoitteena on edistää Euroopassa vertaisarviointimenetelmän käyttöä ammatillisen perus-koulutuksen laadun arvioinnissa ja kehittämisessä. Projekti on tuottanut vertaisarvioinnin käsikirjan ja kokeilee sen käyttöönottoa. Projektissa on ollut 22 partneria seuraavista maista: Itävalta, Tanska, Suomi, Saksa, Unkari, Italia, Hollanti, Portugali, Romania, Iso-Britannia ja Sveitsi. Suomessa Opetushallitus toimii projektin koordinoivana partnerina. Internet –sivusto: www.peer-review-education.net.

TOPLA.indd 16 23.4.2008 14:09:18

17

Seuraavassa taulukossa esitellään lyhyesti ammatilliseen koulutukseen sekä työssä oppimisen laatuun liittyviä muita Leonardo –hankkeita.

TAULUKKO 1. Ammatillisen koulutuksen laatuun liittyviä Leonardo –hankkeita

Hankkeen nimi, aloitusvuosi, vetäjä

Kuvaus Teema, kohderyhmä, internet –sivusto

VQMS - Vet Quality Management System (ES-2005- BDF, Balear de Desarrollo y Formación, Espanja)

Hankkeen yleisinä tavoitteina on osallistua CQAF:n kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa (CQAF= Common Quality Assurance Framework) sekä tehdä taustatyötä ja koota taustatietoa laadunhallinnan keskusteluun ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen erityistavoitteina on luoda web-pohjainen malli ECQAF:n toteuttamiseen ammatillisessa koulutuksessa (menettelytavat ja työkalut) sekä testata viitekehystä eri järjestäjäyhteisöissä.

DEQU - Development of Elements for Quality Assurance within practice oriented Higher Education (AT-2005), FACT Consulting Unternehmensberatung GmbH, Turun ammattikorkeakoulu

Hankkeessa kehitetään ammatillisesti orientoituneen korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen menetelmiä, tunnistetaaan hyviä käytäntöjä koulutuksen laadun arviointityössä, ja vertaillaan ammatillisen koulutuksen laatua kansainvälisesti.

www.dequ-info.net

QUAL-PRAXIS - Quality assurance and practice-oriented assessment in vocational education and training (FI-2003) Jyväskylän yliopisto

Projektin tavoitteena on selvittää opiskelija-arvioinnin malleja ja suuntauksia ammatillisessa koulutuksessa, erityisesti työssä oppimisessa eri Euroopan maissa (Suomessa, Saksassa, Itävallassa, Irlannissa ja Virossa). Projektissa kerätään tutkimustietoa sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti työssä oppimisen arvioinnista opettajilta, opiskelijoilta ja työelämän edustajilta.

- Työssäoppiminen; tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat; viranomaiset, päättäjät ww.peda.net/veraja/qualpraxis

Oppiminen erilaisissa ammatillisissa koulutusjärjestelmissä - Työkaluja ulkomaan työssäoppimisen seurantaan ja arvioimiseen (FI-2004, Kouvolan seudun ammattiopisto KSAO)

Ohjausalan vastavuoroisen asiantuntijahankkeen tavoitteena on kerätä tietoa ulkomaan työssäoppimisesta ja luoda käytäntöjä ja menetelmiä, joiden avulla ulkomaan työssäoppiminen, raportointi ja arvioinnin toteuttaminen saadaan vertailukelpoiseksi kotimaan työssäoppimisjaksojen kanssa.

- Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat

Työssäoppiminen Euroopan maissa (FI-2004, Kainuun ammattiopisto)

Maatalous-, puutarha- ja hevosalan hankkeessa opiskelijat perehtyvät ulkomaisella työssäoppimisjaksolla ongelmalähtöiseen oppimiseen. Kotimaiseen yhteistyöryhmään kuuluu oppilaitoksia Kainuusta ja Savosta, ja hankkeella on yhteyksiä NASEK-pilottiprojektiin. 19 opiskelijaa 3–4 viikoksi Ranskaan, Hollantiin ja Itävaltaan.

- Työssäoppiminen - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus

Praktikum in Europe - Eurooppalainen työssäoppiminen (FI-2003, Ylä-Savon ammattiopisto YSAO)

Monialaisessa asiantuntijavaihtohankkeessa ammattiopettajat yhdessä työpaikkakouluttajien kanssa vertailevat työssäoppimisen ohjausta kumppanimaissa ja kehittävät näyttöjen toteuttamista kumppanimaiden työssäoppimispaikoissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään nelikielinen kolmen alan ammattisanasto ulkomaan työssäoppimisjaksolle lähteville opiskelijoille ja ulkomaalaisia harjoittelijoita vastaanottaville yrityksille. Hankkeessa hyödynnetään aiemman Comenius-hankkeen hyviä käytäntöjä. Vaihdot: kuusi asiantuntijaa viikoksi Viroon, Saksaan ja Irlantiin.

- Työssäoppiminen; Tutkintojen ja opintosuoritusten vertailtavuus - Opettajat, ohjaajat, suunnittelijat

Qualitywork - Laadun ja arvioinnin kehittäminen kansainvälisessä työssäoppimisessa (FI-2005, Liiketalousopisto Helsinki-Malmi)

Vastavuoroisen opiskelijoiden työssäoppimishankkeen tavoitteena on vastata tarpeeseen yhtenäistää kansainvälisen työssäoppimisen käytäntöjä ja laatujärjestelmiä ja kehittää ammatillista koulutusta työelämäsuuntautuneemmaksi. Yhteistyökoulujen sisällä arvioidaan, kehitetään ja testataan laatu- ja arviointijärjestelmien soveltuvuutta ulkomailla tapahtuvaan työssäoppimiseen.

- Työssäoppiminen; Laadunhallinta ja -arviointi - Opiskelijat, ammatillinen peruskoulutus

Lähde: Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Leonardo da Vinci –ohjelma 2007.

TOPLA.indd 17 23.4.2008 14:09:19

18

Seuraavassa luvussa tarkastellaan sitä, mitä työvälineitä koulutuksen järjestäjän ja työpaikkojen edusta-jat katsovat tarvitsevansa työssäoppimisen laadunvarmistukseen. Yhteenveto perustuu tätä selvitystä varten tehtyihin haastatteluihin, jotka tehtiin vuoden 2007 kesällä (ks. liitteet 1a–1c-2).

TOPLA.indd 18 23.4.2008 14:09:20

19

4 HAASTATTELUJEN ANTAMA KUVA TYÖSSÄOPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA

4.1 Työpaikalla tapahtuva oppiminen – nykytilan kuvauksia

Koulutuksen järjestäjien käytössä on vaihtelevasti erilaisia käytännön työvälineitä työpaikalla tapahtu-vaan koulutuksen ja oppimisen laadunhallintaan. Tähän selvitykseen pyydettiin muutamia koulutuk-sen järjestäjiä kuvaamaan ja kertomaan työvälineistä, joita opettajilla ja oppilaitoksilla on käytössä työ-paikalla tapahtuvan oppimisen hallintaan ja arviointiin. Lisäksi kysyttiin tulevaisuuden haasteita ja sitä, mitkä ovat koulutuksen järjestäjän mielestä opiskelijoiden työssäoppimisessa kriittiset kohdat. Mihin kehittämistoiminnassa tulisi kiinnittää tulevaisuudessa huomiota?

4.1.1 Koulutuksen järjestäjän ja työpaikan yhteistyö

Haastatteluissa tuli esille, että työpaikalla tapatuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistuksena pidetään yleisesti koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen tiivistä yhteistyötä. Haastateltavat totesivat yhteistyön laajentuneen ja syventyneen viime vuosina. Erityisen tärkeätä on, koulutuksen järjestäjällä on käytössä yhteistyötä koskevia palautejärjestelmiä sekä arviointi- ja laatutyövälineitä. Laadunvar-mistuksen edellytyksenä on, että koulutuksen lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet toteutuvat ja yhteistyösuhteet työnantajiin ovat toimivat.

Haastatteluissa tuli myös vahvasti esille, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadun-varmistuksella ymmärretään vaatimusten mukaista oman toiminnan seurantaa ja arviointia. Oppimi-sen laatua voidaan koulutuksen järjestäjän näkökulmasta varmistaa monella tavalla; esimerkiksi paran-tamalla työpaikkaohjausta ja tiivistämällä yhteistyötä alueen työnantajiin. Sitä voidaan varmistaa ja vah-vistaa paikallisena ja alueellisena verkostoyhteistyönä, työpaikkaohjaajien koulutustoimintana, yhteis-työtä arvioivina katsauksina ja kyselyinä jne.

Haastateltavat pitivät työssäoppimisen hyvää ennakkosuunnittelua laadunvarmennuksen edellytyk-senä. Laadunhallinnan työvälineissä huomiota kiinnitettiin puolestaan työssäoppimista koskevaan tie-donvälitykseen, ohjaukseen ja tukeen sekä palaute- ja seurantajärjestelmiin. Taulukkoon 2. on koottu haastateltujen henkilöiden arvioita työpaikalla taphtuvan oppimisen laadunvarmistuksen nykytilasta. Millaisia toimenpiteitä koulutuksen järjestäjillä on ja miten työvälineet toimivat käytännössä?

TOPLA.indd 19 23.4.2008 14:09:21

20

TAULUKKO 2. Työpaikalla tapahtuva oppiminen: nykytilan arviointia

Työssäoppimisen laatua varmistavat toimenpiteet

Nykytilan arviointia

• Perusinformaatio työpaikalle. Työssäoppimista koskeva perusinformaatio työnantajalle, opiskelijalle, työpaikkaohjaajalle.• Opiskelijan ja työpaikan sitouttaminen työssäoppimiseen.

• Kaikkien osapuolten vastuut ja velvollisuudet ovat periaatteessa tiedossa; perusinformaatiota ei voi olla koskaan tarpeeksi; käytännöt vaihtelevat koulutuksen järjestäjillä.

• Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa tietoa työpaikoille ei ole liikaa; tietoa saa eri toimijoiden www –sivuilta.

• Ohjaus ja tuki. Henkilökohtainen koulutussuunnitelma ja osaamiskartoitus.• Ohjaus- ja seurantaryhmän perustaminen opiskelijaryhmälle.• Yksilöllisen ohjauksen järjestäminen.

• Heko:jen katsotaan toimivan hyvin; käytännöt ovat alkaneet hyvin muotoutua.

• Oppisopimuskoulutuksessa käytetään osaan.fi –kartoitusta aiemman opitun arviointiin.

• Ohjaus- ja seurantaryhmät ovat osittain käytössä; parannuksia on vielä tehtävää.

• Palaute- ja seurantajärjestelmät. Järjestelmien toimivuuden varmistaminen.

• Työelämäyhteistyön arviointi ja kehittäminen koulutuksen järjestäjäyhteisöissä vaihtelee.

• Kyselyt työpaikoille koetaan paikoitellen työläiksi; työn tulisi hoitua työssäoppimisen koordinaattorin tai opettajan välityksellä. Palautetta voidaan ottaa yhteisissä vuositapaamisissa; esim. koulutuksen järjestäjien iltatilaisuuksissa.

• Käytössä on myös Opetushallituksen lomakkeita.• Yhteistyö. Oppimisprosessin eri vaiheisiin liittyvät toimenpiteet ja erityisesti yhteydenpito työpaikan, oppilaitoksen ja oppisopimuskeskuksen ja muiden sidosryhmien välillä.

• Perusverkostot ja yhteistyö ovat toimivat, mutta yhteistyön ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittaisiin aloittain ja alueittain lisää vahvistusta.

Työpaikan tukitarpeiden selvittämisessä haastateltavat pitivät tärkeinä mm. työpaikkaohjaajien edel-leen koulutusta, opettajien koulutusta työssäoppimisen käytäntöihin, resursseja työpaikkakäynteihin ja oppisopimuskoulutuksessa resursseja koulutustarkastajan työpaikkakäynteihin. Hyvänä haastatel-tavat pitivät sitä, että opettajien työelämäosaamisen opintoihin on laadittu perusteet. Työpaikkaohjaa-jien koulutusohjelmaan Opetushallitus on laatinut kahden opintoviikon laajuisen koulutusohjelman. Haastatteluissa tuli painotetusti esille, että työpaikkaohjaajat ovat edelleen työssäoppimisen parasta laa-dunvarmistusta. Työpaikkaohjauksen mahdollisuudet ja resurssointi työpaikoilla ovat edelleen monella koulutusaloilla suuri haaste.

Työssäoppimisen laajentuminen ja ammattiosaamisen näytöt ovat opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa oppimisen laadunvarmistusta. Koulutuksen järjestäjän vastuun lisääntymisen katsottiin merkitsevän sitä, että työelämäyhteistyön tulisi olla entistä suunnitellumpaa, koordinoidumpaa. Sitä tulisi järjestelmällisesti johtaa. Yhteistyön työpaikkojen kanssa tulisi olla mah-dollisimman pysyvää ja tiivistä. Työssäoppimista ja työelämäyhteistyötä tulisi vuosittain arvioida ja havaittujen tarpeiden pohjalta yhteistyötä tulisi edelleen parantaa.

Työssäoppimisen avainasiat ja kriteerit ovat jo olemassa (ks. Työssäoppimisen opas 2007.) Valmista tukimateriaalia ovat monet koulutuksen järjestäjät ja muut toimijat tehneet. Haastateltavat kokivat, että kaikki tukimateriaali on erittäin tarpeellista. Työpaikkojen vastuun lisääntymisen työssäoppimi-sessa katsottiin olevan haaste nimenomaan työpaikkaohjauksen näkökulmasta. Kerrallaan työssäoppi-joiden määrä on rajallinen eikä kaikilla aloilla riitä työpaikkoja eikä ohjaajia työssäoppimiseen. Samalla työpaikalla saattaa olla työssäoppijoita eri koulutusmuodoista. Työpaikan näkökulmasta oppimisen ja osaamisen arviointia pidettiin haastavana.

TOPLA.indd 20 23.4.2008 14:09:21

21

Oppisopimuskoulutuksen osalta haastateltavat mainitsivat, että yhtenä laadunvarmistuksen käytän-nön työvälineenä toimii oppisopimustoimiston tekemä paikallinen oppisopimuskansio. Kansiot on tehty tukemaan opiskelijaa, työpaikkakouluttajaa, työnantajaa ja oppilaitosta oppisopimuskoulutuksen toteuttamisessa ja kehittämisessä. Haastateltavat katsoivat, että oppisopimustoiminnan laadun kehit-tämisen haasteet koskevat oppilaitoksen, oppisopimuskeskuksen ja työpaikan yhteistyötä. Yhteistyön tulisi olla tiivistä ja säännöllistä.

Haastateltavat kuvasivat sitä, millä tavalla koulutuksen järjestäjät varmistavat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laatua. Haastatteluissa mainittiin mm. seuraavia näkökohtia:

• Koulutuksen järjestäjällä tulee olla työssäoppimisen suunnitelma.• Työpaikkakouluttajien koulutus tulee järjestää koulutuksen järjestäjien ja työssäoppimispaik-

kojen yhteistyönä.• Työpaikkakouluttajilla tulee olla riittävästi käytössä työpaikkaohjauksen ja opiskelija-arvioin-

nin työvälineitä.

Haastateltavat toivat esille, että oppisopimuskoulutuksen järjestämiselle on ominaista jatkuva, verkos-tomainen kehittämistyö työpaikkojen ja oppilaitosten välillä. Työpaikkakouluttaja mahdollistaa työpai-kalla tapahtuvan opiskelijan ohjaamisen ja tuen. Oppisopimuskeskusten nykyisistä laadunvarmistuk-sen työvälineistä haastateltavat pitivät tärkeinä mm. seuraavia asioita:

• Yleinen tiedottaminen oppisopimustoiminnasta.• Kiinteä yhteistyö alueen työpaikkojen kanssa.• Kiinteä yhteistyö tietopuolisen koulutuksen järjestäjän kanssa.• Koulutustarkastajan työpaikkakäynnit.• Oppisopimuskeskuksen intra–palvelut ja sähköpostiyhteydet.• Opiskelija- ja ryhmien ohjaus- ja seurantaryhmät.• Tapaamiset opiskelijoiden kanssa.

Laadunvarmistuksen yleistilanne oppisopimuskoulutuksessa koettiin haastatteluissa melko hyväksi. Oppisopimusopiskelijoiden määrän kasvu tulevaisuudessa edellyttää paikallisen oppisopimustoimin-nan voimakakasta alueellista kehittämistä osana koko aikuiskoulutustoimintaa.

4.1.2 Opiskelija työssäoppijana

Haastateltavia pyydettiin kertomaan toimenpiteistä ja käytännöistä, joilla työpaikat varmistavat opis-kelijoiden oppimisen työpaikalla. Varmistamisen käytännöt vaihtelevat luonnollisesti toimialoittain ja työpaikoittain. Haastateltavat toivat esille kokemuksiaan yhteistyöstä työpaikkojen kanssa. Työpaikat korostavat usein, että työnantajille on työssäoppimisessa tärkeää osaavan työvoiman saannin varmis-taminen. Työssäoppiminen toimii niin kauan, kun siitä on kaikille osapuolille hyötyä.

Työpaikkojen kokemukset opiskelijoiden työssäoppimisjaksoilta ovat yleensä olleet hyviä. Työssäoppi-misen avulla työpaikat voivat siirtää ammattitaitoa työntekijältä toiselle ja näin varmistaa liiketoimin-nan jatkumisen. Työssäoppijan tulo työyhteisöön voi antaa myös mahdollisuuden yritykselle kehittää henkilöstön osaamista ja ohjaustaitoja. Samalla työpaikat voivat kehittää omia toimintatapojaan.

Työnantajille on tärkeää koulutuksen hyöty ja vaikuttavuus. Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokil-pailuissa on tullut niin ikään esille, että oppisopimuskoulutus vaikuttaa myönteisesti henkilöstön sitou-tumiseen ja omaehtoiseen osaamisen kehittämiseen (Korpi & Stenvall 2005). Tämä tuli esille myös tähän selvitykseen tehdyissä haastatteluissa. Oppisopimuskoulutusta kaikki pitävät tärkeänä koulutus-muotona. Henkilökohtainen opiskeluohjelma varmistaa koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen, ja se toimii samalla työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadunvarmistuksen työvälineenä.

TOPLA.indd 21 23.4.2008 14:09:23

22

Tähän selvitykseen haastatelluilla oli kokemuksia siitä, millaisia asioita pidetään tärkeinä oppimisen laa-dunvarmistuksessa. Miten työyhteisöt saadaan vahvemmin mukaan osaamisen arviointiin?

TAULUKKO 3. Työssäoppimisen laadun varmistaminen

Työssäoppimisen laatua varmistavat toimenpiteet työpaikalla

Miten toimii käytännössä?

• Informaatio. Koulutuksesta, sen tavoitteista ja sisällöstä tulee tiedottaa koko työyhteisölle. • Esimiehet kaipaavat tietoa ja jatkuvaa informaatiota koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä.

• Vakiintuneissa työssäoppimispaikoisssa tiedonvälitys toimii kohtalaisesti. Sähköinen tiedonvälitys kaipaa vielä kehittämistä.• Koulutuksen hyöty kaipaa jatkuvasti perusteluja.

• Ohjaus ja tuki. Työpaikkaohjauksen tulee olla järjestelmällistä; työpaikkaohjauksen vastuuhenkilöt tulee nimetä

• Työpaikkaohjaukseen kaivataan menetelmällisiä työvälineitä; miten ohjata oppimiseen.

• Hyöty. Koulutuksesta on oltava työyhteisölle ja henkilöstölle hyötyä.

• Oppisopimuskoulutuksen puolella toimii periaatteessa hyvin.

• Yhteistyö. Yhteistyö koulutuksen järjestäjän, tietopuolisen koulutuksen järjestäjän (oppisopimus) ja oppilaitosten kanssa tulee olla toimivaa

• Yhteistyön koetaan toimivan hyvin; työssäoppijoiden kasvava määrä koetaan työpaikoilla haasteena.

Haastateltujen mielestä opiskelijat arvostavat työssäoppimista paljon. Opiskelijalle on myös tärkeää työssäoppimisen sujuvat käytännöt ja tiedonkulku. Opiskelijat mittaavat oppimisen laatua sillä, miten sujuvasti koulutuksen arjen käytännöt on työpaikalla järjestetty.

Opiskelijan näkökulmasta työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tulee vahvistaa ammattiosaamista ja työprosessien oppimista. Haastateltavat mainitsivat, että opiskelijan työvälineitä laadun ylläpitämi-sessä ovat mm. oma sähköposti, mahdollisuus antaa palautetta ohjaajalle ja muille opiskelijoille, mah-dollisuus antaa palautetta lähipäivistä, mahdollisuus osallistua teoriakoulutukseen, mahdollisuus työ- ja tehtäväkiertoon oppisopimuskoulutuksessa jne. Tärkeänä haastateltavat pitivät sitä, että työpaikalla on useampia opiskelijoita, jotta heillä on keskenään mahdollisuus kokemusten vaihtoon.

Kaikki haastateltavat katsoivat, että työpaikat hyötyvät työssäoppimisesta. Opiskelijat oppivat työpai-koilla hyvin käytäntöä, ammattitaitoa ja vuorovaikutustaitoja. Työpaikka on hyvä oppimisympäristö. Haastateltavat kertoivat, että työssäoppimisen laadun varmistaa työpaikkaohjaajan ohjaus- ja arvioin-titaidot, yhteistyö ja yhteydenpito eri toimijoihin, osallistuminen lähipäiviin ja opiskelijoille tiedotta-minen. Ohjaus- ja arviointitaidot koettiin työpaikkaohjaajan parhaiksi työvälineiksi työssäoppimisen laadun varmistamisessa. Tämän vuoksi on tärkeää, että työpaikkaohjaajille järjestetään jatkuvasti kou-lutusta, jonka sisältönä on opiskelija-arviointi.

Seuraavassa kerrotaan tarkemmin, millaisia tulevaisuuden haasteita haastateltavat näkivät työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa ja oppimisessa. Ensiksi tarkastellaan sitä, millaisia tulevaisuuden haasteita erilaiset kehittämishankkeet ovat nostaneet esille koskien työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

TOPLA.indd 22 23.4.2008 14:09:24

23

4.2 Työssäoppimisen laadunvarmistus – tulevaisuuden haasteet

Työpaikalla tapahtuvaa työssäoppimista on monissa yhteyksissä luonnehdittu suureksi oppimis- ja opetuskulttuurin muutokseksi kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Monet muutokset koulutusjär-jestelmässä ja työelämässä edellyttävät, että koulutuksen järjestäjät tekevät tiivistää yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Muutos tuo mukanaan myös jatkuvia haasteita uusien oppimisympäristöjen kehittämisessä.

Lähitulevaisuuden haasteina Suomessa (Työssäoppimisen opas 2002, 2007) on pidetty muun muassa seuraavia asioita:

• Työssäoppimisen laadun ja oppimismenetelmien kehittämistä.• Nuorten näyttöjen kehittämistä.• Henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämistä oppilaitosyhteistyönä.• Laite- ja osaamisresurssien hyödyntämistä.• Alueellisten koulutus- ja kehittämisstrategioiden määrittämistä.• Uusien innovatiivisten yhteistyömuotojen kehittämistä.

4.2.1 Koulutuksen järjestäjien ja työpaikkojen yhteistyö

Työssäoppimisen tulevaisuuden haasteet koskevat työpaikkojen ja oppilaitosten yhteistyötä, opetuksen henkilökohtaistamista ja opetuksen sisältöjen uudistamista. Haastatteluissa korostettiin, että oppimis-prosesseja tulisi uudistaa ja vertaistukea lisätä. Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työnantajien ymmärrystä koulutukseen tulisi lisätä. Samoin koulutuksen markkinointia tulisi lisätä.

Haastateltavat katsoivat, että oppisopimusmuotoisen koulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatilli-sen koulutuksen tulevaisuuden haasteet ovat osin yhtäläiset. Tulevaisuuden haasteina ja tarpeina tuo-tiin esille mm. seuraavia asioita:

• Opiskelijat tarvitsevat hyvät verkko-opiskelumahdollisuudet ja työvälineitä verkko-opiske-luun.

• Työpaikoille tarvitaan työvälineitä näyttöjärjestelmän kehittämiseen.• Vertaistukijärjestelmien kehittäminen työpaikoille.• Työpaikkaohjaajien koulutusta on ylläpidettävä.• Sähköisten arviointi- ja palautejärjestelmien kehittäminen.

Tulevaisuuden haasteet koskettavat myös opiskelijaa. Haastateltavat nostivat esille asioita, joita he piti-vät opiskelijalle tärkeinä, mm. mahdollisuutta pitää yhteyttä kaikkiin toimijoihin. Henkilökohtaisuu-den ja vertaistuen ylläpitämisessä opiskelijalla tulisi olla virtuaalitutor. Jokaisella opiskelijalla tulisi olla sähköpostiosoite, mahdollisuus antaa palautetta ohjaajalle ja muille opiskelijoille, mahdollisuus antaa palautetta teoriapäivistä jne.

Työpaikkaohjaajien jatkuvaa koulutusta haastateltavat pitivät erittäin tärkeinä. Työpaikkaohjaajalle on tärkeää yhteistyö ja yhteydenpito eri toimijoihin, osallistuminen lähipäiviin, ohjaajataitojen kehittämi-nen ja opiskelijoille tiedottaminen. Haastatteluissa mainittiin myös, että ohjaajille tulisi järjestää kum-mitoimintaa tai muuta vastaavaa tukea ja ohjausta.

Oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa työnantajalle on tärkeää hyödyn saaminen koulutuksesta. Säännölliset tapaamiset ja jatkuva yhteydenpito kaikkien toimijoiden välillä koettiin yleisesti tärkeäksi.

TOPLA.indd 23 23.4.2008 14:09:25

24

4.2.2 Yhteisiä tulevaisuuden haasteita Tätä selvitystä varten tehdyissä haastatteluissa ei noussut esille mitään yhtä tulevaisuuden haastetta, vaan monia asioita, joita haastateltavat korostivat. Yhteisiä, kakkia koulutusmuotoja koskevia haas-teita on paljon. Haastateltavilta kysyttiin, mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan oppimisen tulevaisuuden haasteet ja kriittiset kohdat. Vastauksissa pidettiin haasteena työssäoppimisen asemaa työpaikoilla sekä opiskelijan ohjaus- ja tukijärjestelmää.

TAULUKKO 4. Kuvauksia työssaoppimisen kriittisistä kohdista

• Työssäoppimisen asema työpaikoilla

• Lähivuosina työssäoppimisen keskittymisen arvioidaan lisääntyvän suuriin ja keskisuuriin yrityksiin, siitä huolimatta että pienet yritykset edelleen ottavat työssäoppijoita. • Työssäoppimista on vaikeampi toteuttaa pienillä työpaikoilla, jossa ei useinkaan ole riittävästi resursseja työssäoppimisen ohjaukseen.• Pienet työpaikat oppimisympäristöinä ja niissä sovellettavat työssäoppimisen käytännöt luovat toisenlaiset oppimisen edellytykset kuin suuremmissa työorganisaatioon. • Kun työssäoppimisen laatuvaatimukset nousevat, kehitys saattaa karsia työssäoppimispaikan tarjoavia organisaatioita.

• Opiskeijoiden ohjaus ja tuki • Oppilailta vaaditaan itseohjautuvuutta ja työpaikalta joustavuutta. Mahdollisuuksia osallistua työssäoppimisen suunnitteluun ja toteutukseen tulisi lisätä.

Yhtenä tulevaisuuden haasteena pidettiin sitä, miten arvioida oppimista työpaikalla opetussuunnitel-mien tavoitteita vasten. Työpaikka oppimisympäristönä on toinen kuin luokkahuone tai oppilaitoksen työpaja. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että oppisopimusmuotoisessa koulutuksessa opetussuunnitel-mien perusteet on saatu kohtalaisen hyvin ”istumaan” työpaikan oloihin. Koulutuksen pitkät perin-teet työpaikalla ovat tuoneet mukanaan käytäntöjen toimivuutta.

Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa työssäoppimisen tulevaisuuden haasteena pidettiin työpaikan tarpeiden ja tutkinnon tavoitteiden yhteensovittamista. Tutkintojen tavoitteita muutamat haastatelta-vat pitivät osin ”ylimitoitettuina” niihin tavoitteisiin ja oppimisen edellytyksiin nähden, joita työpai-kat voivat opiskelijoille tarjota.

Pedagogisena haasteena haastatteluissa nostettiin esille se, millaisia uusia ratkaisuja voitaisiin kehittää työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen. Esille tuli seuraavia yleisiä näkökulmia ja kehittämiskohteita:

• Opetuksen ja oppimisen nykyiset mallit eivät aina sellaisenaan sovi työpaikoille. Haasteena on työelämälähtoisten opetus- ja ohjausmallien kehittäminen. Eri osapuolien tulisi yhdessä poh-tia, millaisia tällaiset mallit voisivat olla.

• Yhteistyö työpaikkojen ja oppilaitosten välillä toimii, mutta työssäoppimispaikat tulisi sitout-taa nykyistä tiiviimmin oppilaitoksiin.

• Työelämän ja oppilaitoksen ”kielen” yhteensovittaminen: yhteisiä työvälineitä, oppaita ja esit-teitä.

• Työpaikkakouluttajakoulutuksen vakiinnuttaminen.• Oppisopimuskoulutuksessa henkilöstön valmentaminen laatuajatteluun, esimerkiksi koulu-

tusta tai yhteisiä kehittämishankkeita lisäämällä.

TOPLA.indd 24 23.4.2008 14:09:25

25

Työpaikkaohjauksessa ja työpaikkaohjaajien työssä haastateltavat toivat esille useita haasteita. Työ-paikkaohjauksen näkökulmasta haasteena pidettiin mm. ohjaajien pedagogisten valmiuksien paranta-mista. Opiskelijoiden työssäoppimista työpaikalla koordinoidaan työnantajan nimeämällä henkilöllä ja usein hän toimii yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Ohjaajilla ei aina kuitenkaan ole riittäviä ohjaus-valmiuksia suoriutua työstään. Työpaikkaohjaajien pedagogisia valmiuksia ja yhteistyövalmiuksia on parannettava, esim. koulutuksella. Haastatteluissa nousi esille tuli myös seuraavia yleisiä näkökulmia ja kehittämiskohteita.

Koulutuksen järjestäjille ja työpaikoille:

• Menetelmiä tietopuolisen opetuksen ja työssäoppimisen integrointiin.• Työssäoppimista tukevien oppimistehtävien suunnittelu; oppiminen tulisi nähdä työssäoppi-

misena, ei niinkään oppilaitosoppimisena.• Oppimisprosessien kehittäminen työpaikoilla esimerkiksi kehittämishankkeilla.• Nykyistä tiiviimpi yhteistyö työpaikkojen ja työpaikkakouluttajien kanssa.

Opiskelijoille:• Oppimispäiväkirja, työssäoppimisen opas tai työkirja.• Malleja henkilökohtaiseen koulutussuunnitteluun.• Osaamiskartoitusta tukevia käytäntöjä.• Tukea työssäoppimisen suunnitelman laatimiseen. • Tukea yksilölliseen ohjaukseen, palautteen antoon, seurantaan, oppimisprosessin tukitarpei-

siin. • Opiskelijaryhmille (tutkintokohtaisia) ohjaus- ja seurantaryhmiä, jossa eri toimijaosapuolet

kokoontuvat esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan opintojen edistymisestä, ongel-mista ja niiden ratkaisuista sekä kehittämisehdotuksista.

Työpaikkaohjaajalle: • Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen alakohtaisesti.• Arvioijakoulutuksen tarpeen selvittäminen.• Käytännön ohjaustyöhön liittyvää oheis- ja tukimateriaalia.

Työnantajalle:• Tietoa työssäoppimisesta. Mihin työnantaja sitoutuu: rooli, tehtävät, vastuut, velvoitteet, oppi-

misympäristön mahdollisuudet.• Tietoa oppisopimusprosessin eri vaiheisiin liittyvistä toimenpiteistä. • Tietoa ja tukea työnantajan palvelutarpeisiin ja tukipalveluihin. • Palkitsemisen uusia muotoja kaikille osapuolille.

Kumppaneille:• Lisää oppilaitoskohtaisia ja muita yhteistyöryhmiä keskustelemaan koulutuksen suunnittelusta,

toteutuksesta ja yhteistyöprosesseista. • Asiakirjatietouden lisääminen: toimenpiteet, hankintamenettely ja toteutumisen seuranta. • Lisättävä työyhteisöjen sitoutumista koulutukseen, opetukseen ja ohjaukseen; oppimis- ja opet-

tamisajan salliminen.• Palkitsemismallien löytäminen opiskelijoille.• Malleja työpaikkakouluttajien sitouttamiseen koulutuksen ja ohjauksen suunnitteluun sekä

yhteistyöhön oppilaitoksen kanssa.

TOPLA.indd 25 23.4.2008 14:09:26

26

Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen tulevaisuuden kriittisinä kohtina haastatteluissa mainittiin mm. työssäoppimisen ohjaus ja arviointi sekä ylipäätään koko työssäoppimisen suunnit-telu. Myös työpaikkojen sitoutumista työssäoppimiseen pidettiin käytännön kriittisenä kohtana. Työs-säoppimisen laajentuessa työpaikkojen kyky ja resurssit vastaanottaa opiskelijoita saattaa vaarantua.

Haastatteluissa haluttiin myös tietää, millä tavalla Opetushallituksen tulisi tukea työpaikalla tapahtu-vaa koulutusta ja oppimista. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen vahvista-misessa tuotiin esille seuraavia toiveita, tarpeita sekä niiden perusteluja.

TAULUKKO 5. Opetushallitukselta toivottu tuki työpaikalla tapahtuvan koulutukseen ja oppimiseen

• Työssäoppimisen käytännöt yhtenäisiksi. Koulutuksen järjestäjien työssäoppimisen käytännöt tulisi saattaa yhtenäisemmäksi.

• Valtakunnallisia suosituksia ja työssäoppimisen oppaita on tehty paljon. Silti koulutuksen työelämäyhteydet ja niiden laadukas hoitaminen edellyttävät koulutuksen järjestäjän puolelta selkeää työssäoppimisen järjestelmää kaikkine käytännön järjestelyineen. Työssäoppimisen laatu vaihtelee aloittain ja järjestäjittäin.

• Ohjaajien koulutus lakisääteiseksi. Työpaikkakouluttajien koulutus tulisi olla pakollista ja säädösperustaista.

• Työpaikkaohjaajakoulutuksen kirjo on liian lavea ja koulutusta järjestävät liian monet tahot.

• Työpaikkaohjaajille kansallinen foorumi. Työpaikkaohjaajat tarvitsevat kansallisen keskustelufoorumin.

• Työpaikkaohjaajista on muodostumassa oma ammattikuntansa. Yhteistä valtakunnallista foorumia ei vielä ole, eikä myöskään aina alueellisesti tilaisuutta vaihtaa kokemuksia ja saada hyviä toimintamalleja. Työpaikkaohjauksen haasteet ja käytännön toimintatavat ovat monelle ohjaajalle yhteisiä toimialasta riippumatta.

• Opetusmenetelmien kehittäminen. Työpaikkakoulutukseen soveltuvien opetusmenetelmien kehittäminen, konsultointia ja arviointia yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa.

• Työpaikkaohjaaja ohjaa oman työnsä ohessa. Ohjaukseen ja arviointiin tulisi olla alakohtaisia työvälineitä helpottamaan arkityötä.

• Laatukoulutusta oppisopimustoimistoille. Oppisopimuskeskusten henkilöstön valmentaminen laatutyöhön ja laatuajatteluun

• Oppisopimustoimijoille tulisi saada yhteistä laatukoulutusta kirjavien käytäntöjen yhtenäistämiseksi ja laadukkaan työn takaamiseksi.

• Valtakunnallinen koordinointi. Oppisopimuskoulutuksen laatutyössä tulisi olla valtakunnallinen koordinointi ja nykyistä enemmän yhteisiä tilaisuuksia, esimerkiksi vuosittaisia kehittämisteemoja, koulutusta tai muuta toimintaa.

• Laatutyöhön tulisi saada valtakunnallinen koordinointi ja kehittämisfoorumi.

• Hallinnon ja työelämän yhteistyö. Opetushallituksen ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö tulisi olla tiivistä, jotta molemminpuolinen tiedon vaihto ja tietämys lisääntyisi.

• Nykyistä enemmän tulisi tehdä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa ja katsoa asioita poikkihallinnollisesti.

Opetushallitukselta toivottiin lisäksi Internet -pohjaista tiedonvälitystä työssäoppimisen hyvistä toi-mintamalleista ja käytännöistä sekä valtakunnallisia koulutustilaisuuksia ja nykyistä tiiviimpää yhteis-työtä työssäoppimisen eri osapuolten kanssa. Kansallisia foorumeita tai koulutustilaisuuksia toivot-tiin erityisesti työpaikkaohjaajille. Tärkeimpänä pidettiin kuitenkin työssäoppimisen ”asian myymistä” ja työssäoppimisesta tiedottamista.

TOPLA.indd 26 23.4.2008 14:09:27

27

5 YHTEENVETO

Laadun varmistaminen ei koulutus- ja opetussektorilla ole sinänsä uusi ilmiö, mutta uutena haasteena on laadunvarmistuksen työvälineiden ja menettelytapojen näkyväksi tekeminen, kokoaminen ja edel-leen kehittäminen toimivaksi järjestelmäksi. Tämän selvityksen yhteenvetona voidaan sanoa, että työ-paikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus ymmärretään koulutuksen järjestäjäyh-teisöissä ja työpaikoilla hyvin laajasti. Koulutuksen laadun sisältö ja tarvittavat työvälineet ovat moni-naisia ja ne vaihtelevat työelämän toimialojen, alueellisten tai paikallisten erityispiirteiden ja jopa toi-mipisteiden mukaan. Laadunvarmistuksen työvälineet ja tarve muuttuvat koulutusprosessien aikana.

Tässä selvityksessä on noussut kuitenkin esille muuttamia tärkeitä työvälineitä, joita koulutuksen jär-jestäjät ja työpaikat toivovat työssäoppimisen edistämiseen. Yhteisiä tilaisuuksia tarvitaan työpaikka-ohjaajille, heidän osaamisensa ylläpitämiseen ja päivittämiseen. Lisäksi tarvitaan hyvien käytäntöjen mallintamista ja niistä tiedottamista. Tuki- ja ohjausmateriaalia toivotaan työpaikoille ja opiskelijoille.

Työssäoppimisen toteutuksessa taas on tarvetta alueelliseen työssäoppimisen koordinointiin ja alueel-liseen kehittämistyöhön eri toimijoiden kesken. Yleisesti koetaan, että työpaikat kaipaavat työssäoppi-misen tukea ja ohjeistusta kaikessa ammatillisessa koulutuksessa. Tuki ja ohjeistuksen tarve vaihtele-vat alueellisesti ja toimialan mukaan. Tämän selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että tukea tarvittai-siin myös opettajien kasvavaan työelämäyhteistyöhön. Haastatteluissa esitettiin toiveita myös opiske-lijoiden työpaikkaohjauksen parantamiseen.

Myös työssäoppimisen arviointiin tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Työpaikalla tapahtu-van arvioinnin tasapuolisuuden ja laadun ylläpitäminen koettiin haasteeksi. Koulutuksen järjestäjän tulisi riittävästi varata aikaa ja resursseja arvioinnin kehittämiseen ja tasapuolisuuteen. Myös valtakun-nallisesti työssäoppimisen arviointia pidetään erittäin tärkeänä asiana.

Kaikki selvityksessä mukana olleet koulutuksen järjestäjät pitivät työssäoppimista tulevaisuuden asiana. Yleisesti toivottiin, että yhteistyöhön työpaikkojen kanssa tulee kiinnittää paljon huomiota. Työssäoppimispaikkojen riittävyys, osaaminen ja resurssit ovat kaikille haasteita tulevaisuudessakin.

TOPLA.indd 27 23.4.2008 14:09:28

28

LIITE 1a

Helsinki

21.5.2007

ESISELVITYS TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAN KOULUTUKSEN JA OPPIMISEN LAADUNVARMISTUKSESTA

HAASTATTELUPYYNTÖ

Opetushallitus tekee selvitystä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmennuk-sesta painopisteenä oppisopimuskoulutus. Projekti perustuu opetusministeriön ja Opetushallituksen väliseen tulossopimukseen ja sen tavoitteena on tukea paikallisella tasolla tehtävää laadun kehittämis-työtä. Tarkoituksena on kehittää ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositusta tukevia työväli-neitä koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Työvälineiden tulisi myös soveltua eri koulutusmuotojen tar-peisiin ja niitä tulisi voida käyttää verkkoympäristössä.

Hankkeen esiselvitykseen haastatellaan yhteensä 10 oppisopimuskouluttajaa ja koulutuksen järjestä-jän edustajaa. Haastattelut tehdään toimipisteessänne tai puhelimitse sopimuksen mukaan. Haastat-telu kestää runsaan tunnin. Haastattelukysymykset ovat liitteenä. Toivomme, että suhtaudutte myön-teisesti haastattelupyyntöön.

Terveisin

Kirsti Stenvall

Opetushallitus erikoissuunnittelijapuh. 09 7747 7412 kirsti.stenvall@oph.fi

TOPLA.indd 28 23.4.2008 14:09:29

29

LIITE 1b

HAASTATTELUKYSYMYKSET OPPISOPIMUSKOULUTTAJALLE

1. Millaisia laadunvarmistuksen menetelmiä Teillä on käytössä työpaikalla tapahtuvan koulutuk-sen ja oppimisen hallintaan?

• opiskelijalle • työpaikkaohjaajalle • työnantajalle • kumppaneille (koulutuksen järjestäjä, oppilaitokset)

2. Kertokaa tarkemmin käytännön työvälineistä ja niiden käytöstä, esimerkiksi intra, sähköposti, lomakkeet, keskustelut, tapaamiset jne.? Millaisia hyviä käytäntöjä Teidän organisaatiossanne on?

3. Millaisia työvälineitä Teidän organisaationne tarvitsee lähivuosina työpaikalla tapahtuvan kou-lutuksen ja oppimisen parantamiseksi?

• opiskelijalle• työpaikkaohjaajalle • työnantajalle • kumppaneille (koulutuksen järjestäjä, oppilaitokset)

4. Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimi-sen laadunvarmistamisessa?

5. Mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen kriittiset kohdat, joissa mieles-tänne tulee onnistua?

6. Miten Opetushallituksen tulisi mielestänne tukea työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppi-misen laadunvarmistamista?

TOPLA.indd 29 23.4.2008 14:09:30

30

LIITE 1c

HAASTATTELUKYSYMYKSET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄLLE

1. Millaisia laadunvarmistuksen menetelmiä Teillä on käytössä työpaikalla oppisopimuskoulutuk-sena tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen hallintaan?

• opiskelijalle • työpaikkaohjaajalle • työnantajalle • kumppaneille

2. Kertokaa tarkemmin käytännön työvälineistä ja niiden käytöstä, esimerkiksi intra, sähköposti, lomakkeet, keskustelut, tapaamiset jne.? Millaisia hyviä käytäntöjä Teidän organisaatiossanne on?3. Millaisia työvälineitä Teidän organisaationne tarvitsee lähivuosina oppisopimuskoulutuksena tapah-tuvan koulutuksen ja oppimisen parantamiseksi?

• opiskelijalle• työpaikkaohjaajalle • työnantajalle • kumppaneille

4. Mitkä ovat mielestänne tulevaisuuden haasteet työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimi-sen laadunvarmistamisessa?

5. Mitkä ovat työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen kriittiset kohdat, joissa mieles-tänne tulee onnistua?

6. Miten Opetushallituksen tulisi mielestänne tukea työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppi-misen laadunvarmistamista?

TOPLA.indd 30 23.4.2008 14:09:30

31

LIITE 2

HAASTATELLUT HENKILÖT

Kari Järveläinen, lehtori Turun ammattiopistosäätiö, Turku

Sari Hakala. lehtori Turun ammattiopistosäätiö, Turku

Esko Hirvonen, koulutussuunnittelija Altia (Primalco), Nurmijärvi

Aune Jutila, kehitysjohtaja Pirkanmaan koulutuskonserni- kuntayhtymä, Tampere

Margit Kalkkila, osastonhoitaja Koukkuniemen vanhainkoti, Tampere

Tia-Maria Kenni-Lehtonen, koulutustarkastaja Turun oppisopimuskeskus, Turku

Pirjo Kolari, koulutustarkastaja Pirkanmaan oppisopimuskeskus, Tampere

Jarmo Kumpula, rehtori Turun ammattiopistosäätiö, Turku

Tuomo Rahko, koulutustarkastaja Turun oppisopimuskeskus, Turku

Tapani Ranki, oppisopimusjohtaja Keski-Uudenmaan oppisopimuskeskus, Kerava

Tarja Vartiainen, koulutuspäällikkö Lindström Oy, Helsinki

TOPLA.indd 31 23.4.2008 14:09:31

32

KIRJALLISUUS

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta. Suositus koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille. Arviointi 9/1999. Opetushallitus.

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus. Suositustyöryhmä. Opetushallitus. Helsinki 2007.

www.oph.fi /attachment.asp?path=1,434,61750,61751. Luettu 3.7.2007

Antila, P. & Frisk, T. & Hätönen, H. Työpaikkaohjaajien koulutuksen hyviä käytäntöjä. Helsinki, Educa-Instituutti 2004.

Asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998/812.

Asetus ammatillisesta koulutuksesta 1998/811.

European Network on Quality Assurance in VET. Work programme 2006–2007. February 2006. European Commission.

Frisk, T. Kohti työssäoppimisen hyviä käytäntöjä. Educa-Instituutti. Helsinki 2004.

Frisk, T. Työpaikkaohjaajien koulutuksen käytännön ratkaisuja. Educa-Instituutti. Helsinki 2007.

Frisk, T. Työssäoppimisen käytäntöjä. Educa-Instituutti. Helsinki 2005.

Frisk, T. & Teittinen, A. Työssäoppimisen toimintamalleja. Educa-Instituutti. Helsinki 2007

Helsingin kommunikea ammatillisen koulutuksen tehostetusta eurooppalaisesta yhteistyöstä. http://www.leonardodavinci.fi /koopenhamina/Helsinki_kommunikea_lopullinen.pdf. Luettu 13.7.2007.

Hulkari, K. Työssäoppimisen laadun käsite, itsearviointi ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalan amma-tillisessa peruskoulutuksessa. Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis 1163. Tam-pere 2006.

Hyvä työssäoppimispaikka – itsearviointimalli yrityksille. Taloudellinen Tiedotustoimisto. Helsinki 2001.

Kaisaniemi, A. & Määttä, V. Opas oppisopimuskoulutukseen: oppisopimusopiskelijan ja kouluttajan käsikirja.

Kehittämisehdotuksia työssäoppimiseen ja työpaikkaohjaajakoulutukseen. Raportti Verkostoitu-malla työssäoppimiseen laatua ja vaikuttavuutta (VETOLAVA) –projekti. Taloudellinen Tiedotus-toimisto. Helsinki 2002.

Korpi, A. Asiakastyytyväisyyskyselyt. Opetushallitus, Arviointi 2. Helsinki 2004.

Korpi., A. & Stenvall, K. (toim.) Oppisopimuskouluttajien laatupalkintokilpailu ja kilpailussa menes-tyneiden työnantajaorganisaatioiden hyvät koulutuskäytännöt. Opetushallitus. Helsinki 2005.

Koski. L. & Kilpeläinen, P. Laatua toisilta oppimalla – laatuhankkeiden tulosten kartoitus, analysointi ja levittäminen. Opetushallitus. Helsinki 2006.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2007– 2012. Opetusministeriö. Helsinki.

TOPLA.indd 32 23.4.2008 14:09:31

33

Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 1998/631.

Laki ammatillisesta koulutuksesta 1998/630.

Lasonen, J. Työpaikat oppimisympäristöinä. Työpaikkajohtajien, opiskelijoiden, työpaikkaohjaajien ja opettajien arviot Silta-hankkeen (2+1-kokeilun) kokemuksista. Opetushallitus. Helsinki 2000.

Löfström, E. Selvitys ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta. Moniste. Opetushallitus 2004.

Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Arviointi 7/1998. Opetushallitus. Helsinki 1998.

Majuri, M. & Eerola, T. (2007) Eivät he muuta tekisikään. Tarkastelussa työpaikkaohjaajien koulutus, opettajien työelämäjaksot ja työssäoppiminen. Opetushallitus. Helsinki 2007.

Mykrä, T. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä - opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla. Educa-Instituutti. Helsinki 2007.

Nyyssölä K. (toim.) New Challenges in the Cooperation Between Education and Training and Wor-king Life. Final Report. Ministry of Education & National Board of Education in cooperation with the European Commission. Helsinki.

Oppisopimuskoulutuksen ja työelämäyhteyksien johtoryhmän loppuraportti. Opetusministeriön työ-ryhmien muistioita 17: 2001. Helsinki.

Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:25. Helsinki.

Oppisopimuskoulutuksen laadunhallinta. Suositus oppisopimuskoulutukseen. Arviointi 6/2002. Ope-tushallitus. Helsinki.

Oppisopimuskoulutus: tavoitteet, strategia, rahoitus, tulokset. Valtiontalouden tarkastusvirasto 2/2000. Helsinki.

Oppisopimuskoulutus työllistymisen ja ammatillisen kehittymisen tukena. Opetusministeriön työryh-mämuistioita ja selvityksiä 2004:15. Helsinki.

Rahikainen, K. & Frisk, T. Työssäoppimisen tueksi kehitettyjä materiaaleja. Educa-Instituutti. Vam-mala 2007.

Romppanen, B. & Pohjanheimo, E. Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana ja ohjaajana - näkökul-mana kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen. Educa-Instituutti. Helsinki 2004.

Räisänen, A. EFQM-arviointimalli ammatillisen koulutuksen järjestäjien arvioinnin tukena. Koulu-tuksen arviointineuvoston julkaisuja 5. Gummerus Kirjapaino Oy. Jyväskylä 2005.

Räisänen, A. & Korpi, A. Euroopan laatupalkintomallin sovellus ammatilliseen koulutukseen. Opas itsearviointiin ja ulkoiseen auditointiin. Arviointi 3/2002. Opetushallitus.

Räisänen, A. & Vainio, L. Etsi laatu itsestäsi – itsearviointikäytäntöjä. Arviointi 12/1996. Opetushal-litus. Helsinki 1996.

Seppälä, T. (toim.) Aikuisten oppisopimus : osaamista ja kilpailukykyä työpaikoille. Helsingin yliopisto, koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Vantaa 2005.

TOPLA.indd 33 23.4.2008 14:09:32

34

Seyfried, E. Indicators for quality in VET to enhance European cooperation. Cedefop Panorama series; 134. Luxembourg: Offi ce for Offi cial Publications of the European Communities, 2007.

Stenström, M-L. & Laine, K. (eds.) Quality and practice in assessment: new approaches in work-rela-ted learning. Institute for Educational Research. Jyväskylä 2006.

Suositus työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja ammattiosaamisen näytöistä. Helsinki 2005.

Työssäoppijan ohjaus työpaikalla. Opas yrityksille. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto 2000.

Työssäoppimisen opas koulutuksen järjestäjille. Opetushallitus 2002. Helsinki.

Työssäoppimisen tilannekatsaus. Opetusministeriö, Opetushallitus 2005. Helsinki.

Tynjälä, P., Virtanen, A. & Valkonen, S. 2005. Työssäoppiminen Keski-Suomessa. Taitava Keski-Suomi -tutkimus. Osa I. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 23.

Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Arviointiraportti. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 20. Vaajakoski 2006. (a)

Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiivistelmä. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 21. Jyväskylä 2006. (b)

Työssäoppimisen opas koulutuksen järjestäjille. Opetushallitus. Helsinki 2002.

Työssäoppimisen opas – kehittyvä työelämäyhteistyö. Opetushallitus. Helsinki 2007.

Työssäoppimisen tilannekatsaus. Opetusministeriö, Opetushallitus. Muistio 2005.

Vaso, J. Ammatillisen koulutuksen laatu ja sen arviointi. Arviointi 6/2000. Yliopistopaino, Helsinki 2000.

Valjus, S. Laadukasta kansainvälistä työssäoppimista ja liikkuvuutta Leonardo da Vinci –ohjelmassa. CIMO. Helsinki 2003. www.leonardodavinci.fi /publications/ty%C3%B6ss%C3%A4oppiminen.pdf Luettu 10.7.2007.

Verkostoitumalla työssäoppimiseen laatua ja vaikuttavuutta. Projektin vaikuttavuuden arviointia. TAT –VETOLAVA 3 –projekti. Taloudellinen tiedotustoimisto 2007. www.tat.fi /tat/fi /www/koulut

TOPLA.indd 34 23.4.2008 14:09:33

TOPLA.indd 35 23.4.2008 14:09:34