20153

...hallitus kurittaa! sivuT 10-13

KUULEEKO

HALLITUS!

Pidetään korvat auki!

Sipilän hallituksen

loikat ovat nykyisin

eestaas hyppelyä!

|S

IS

ÄL

TÖ

|3

/2

01

5 |

Päätoimittaja/ HuvudredaktörSatu Henttonen

ToimitusAnne Nordström anne.nordstrom@pardia.fi GSM 040 511 8655 Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Painos:6.100 kpl

Paino:Kirjapaino Uusimaa, Porvoo

Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2015

ISSN 0355-1121

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry

Universitetens och forskningssektorns personalförbund

Association of Finnish University and Research Establishment Staff

Ratamestarinkatu 11, 7 krs. 00520 Helsinki

Banmästargatan 11, 7 vån. 00520 Helsingfors

www.yhl.fi

Puheenjohtaja/ ordförandeSatu Henttonen GSM 040-524 9199 satu.henttonen@yhl.fi

Viestintäkoordinaattori/KommunikationskoordinatorAntti SadinmaaGSM 040 522 8852 antti.sadinmaa@yhl.fi

Sihteeri/ sekreterareKristina Sten 075 3247 431 kristina.sten@yhl.fi

Yliopistosektori/Yksityiset alatNeuvottelupäällikkö/FörhandlingschefKatja HeikkiläGSM 0400-904 893katja.heikkila@pardia.fi

Yliopistot ja OKM:n hallinnonalan virastotAsiamies/OmbudsmanAki NieminenGSM 040-560 9253aki.nieminen@pardia.fi

Käännös, översättning, svenskaKerstin Holmström

Kannen ja ilmoitusten layout ja toteutusKimmo Nordström

4 Palkkaneuvottelut käynnissä yliopistosektorilla

Valtion virkamieslaki muutoksessa

Ikääntyneet irtisanotaan herkemmin Suomessa

Työelämä kaipaa asennemuutosta

5 Koulutuksen kilpajuoksu asettaa ikääntyneet työntekijät hankalaan asemaan

Synkät pilvet pysyvät Suomen yllä

Toimenpiteet eivät perustuneet riittävään tietoon

6 Romahtaako yliopisto?

8 Taloushuolet varjostavat yliopistojen toimintaa

9 Hallituksen leikkaukset osuvat henkilöstöön

Henkisen laman saarnamiehet

10 Hallitus joutui taipumaan

Työmarkkinapolitiikka on politiikkaa

Näpertelyä?

11 Naiset kotiin, sanoo hallitus

12 Hallituksen työlainsäädännön tuntemus heikko

Naisten palkkapäivä 30.10.2015

13 Mihin leikatut indeksit vaikuttavat?

Faktat ovat politiikan polttoainetta

Helsingissä vallattiin yliopiston tiloja

Työmarkkinakeskustelun homehtuneet sanat

14 Pääoman vuoro voittaa

Työskentelyä tehostetaan tunnepuheen avulla

15 Nollatyösopimus puntarissa - oliko raskaus syynä työtuntien vähentymiseen?

16 Turun yliopistossa sopeudutaan ja profiloidu-taan ilman irtisanomisia

18 Iso paha Y-sukupolvi?

20 Olisikohan avioehtosopimus tarpeen?

21 Liitto vierailulla Ruotsissa

Kolumni: Hello, hi, hei

22 Ansiopäivärahan työssäoloehdon täyttyminen ja palkan uudelleen määrittely

23 Kuka on oikeutettu lisäpäiviin?

Sovitellun päivärahan hakijoiden määrä kasvanut

Ikäihmiset ovat työelämän voimavara

Inhimillisiä virheitä voidaan vähentää

24 Kolmannet valtakunnalliset KITO-päivät Vaasan Tritoniassa 24.-25.8.2015 Ammattitietoa ja eväitä työhyvinvointiin

25 Laulellen koskia laskien Lieksassa!

Keväinen jäsentilaisuus Oulussa

26 Golfkisassa kaksoisvoitto Jyväskylän yliopistol-le!

27 Positivity in dark times

Työsuojeluvalvonta toimii hyvin

Työntekijöiden oikeuksia muualla

Oikeus veteen puhututtaa

Kannen mielenosoituskuva Antti Sadinmaa

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 3

?

Puheenjohtaja Satu Henttonen

Positivt tänkande i en pessimistisk värld

Positiivisuutta pessimistisessä ajassa

I våras valdes en ny regering som i sitt regeringsprogram ut-lovar nedskärningar och nedkörning av välfärden inom många sektorer, inte minst inom utbildning och kompetens. Om de nedskärningar på 1,5 miljarder och eventuella ytterligare åt-stramningar som ingår i programmet genomförs, kan vi vara säkra på att det medför ökad ojämlikhet inom utbildningen och att kunskapsnivån och den framtida levnadsstandarden för de mindre gynnade kommer att försämras. Under 1990-talets låg-konjunktur användes samma medicin, och - vilket undersök-ningar har visat - kom målgruppen för nedskärningarna att pla-cera sig sämre i samhället och få en lägre utbildningsnivå och en lägre lönenivå än de ålderskamrater, som på grund av sin socio-ekonomiska ställning inte drabbades av nedskärningarna.

I augusti hörde jag några positiva föreläsningar vid univer-sitetens arbetarskyddsdagar och bibliotekspersonalens semi-narium. Jag fick höra att jag tillhör generationen baby boo-mer, som har en annan attityd till arbete än vad generation Y har. Generation Y hann uppleva 1990-talets lågkonjunktur och fick se sina föräldrar bli uppsagda. De hann se hur de anställ-da som behöll sitt jobb fick slita och uppoffra sig för sitt arbe-te. Y-generationen har kommit fram till, att de vill göra annat i livet än arbeta. Arbete är viktigt, men det är också privatlivet, familjen, vännerna och fritidsintressena. I tidningen ingår en artikel om Y-generationens önskemål till förmännen. Forska-rens anförande fick mig att hoppas på att generation Y kunde få fram en förändring av arbetslivet. Vi behöver en förändring som gör arbetslivet både engagerande och belönande. Just nu verkar vi leva i ett korstryck av hotbilder och dåliga alter-nativ från alla håll. Det verkar inte finnas andra alternativ. Hot och utpressning gör inte arbetsklimatet bättre.

Arbetslivet kommer säkert att förbättras på sikt. Vanligen be-hövs det en kris för att uppnå något bättre. Vi ska inte förlora hoppet, och vi måste våga kämpa för ett mänskligare arbets-liv, också under svåra tider.

Att samhällsfördraget stupade på grund av arbetsgivarens oskäliga krav och anbud, som inte gav arbetstagarsidan nå-got alls, kändes först som ett förkrossande slag. Vi fortsätter ändå framåt. Diskussionen fortsätter och förhandlingarna vid förhandlingsbordet fortsätter. Det finns inga enkla lösningar. Vintern kommer att bli hård, och det blåser en elak snålblåst i debatterna.

Problemen för de flyktingar som söker skydd i Europa rela-terar till våra egna ekonomiska problem. Låt oss värna män-niskovärdet och stå på de svagastes sida, och stöda varandra ömsesidigt.

Kuva: Nina Kellokoski

Keväällä valittiin uusi hallitus, jonka esittämä hallitusohjelma lu-paa leikkauksia ja hyvinvoinnin alasajoa monella sektorilla, ei vähiten koulutuksessa ja osaamisessa. Jos kaikki ohjelman mukaiset leikkauk-set 1,5 miljardin mahdollisine lisäkiristykseen toteutetaan, voimme olla varmoja, että koulutuksellinen epätasa-arvo, heikoimmille joutu-vien osaamisen taso ja tulevaisuuden elintaso laskevat. 1990-luvun lamassa käytettiin samaa lääkettä ja - kuten tutkimukset ovat osoit-taneet osoittavat - leikkausten kohderyhmä on sijoittunut huonom-min yhteiskuntaan, omaa alhaisemman koulutustason ja tienaa huo-nommin kuin ikätoverinsa, jotka eivät sosio-ekonomisen asemansa vuoksi joutuneet kärsimään leikkauksista.

Elokuussa sain kuunnella positiivisia luentoja yliopistojen työ-suojelupäivillä ja kirjastohenkilöstön seminaarissa. Sain kuulla ole-vani baby boomer -ikäluokkaa, jonka suhtautuminen työhön on eri-lainen kuin Y-sukupolven. Y-sukupolvi ennätti nähdä 1990-luvun la-man ja vanhempiensa irtisanomiset. Se ennätti nähdä työnsä säilyt-täneiden uurastuksen ja uhrautuvan sitoutumisen työhön. Y-suku-polvelle kypsyi ajatus, että se haluaa elämältään muutakin kuin työtä. Työ on tärkeää, mutta niin on myös yksityiselämä, perhe, ystävät ja harrastukset. Y-sukupolven toiveista esimiehille on toisaalla lehdes-sämme. Minulle syntyi tutkijaa kuunnellessani toiveikas ajatus, että Y-sukupolvi tuo muutoksen työelämään. Tarvitaan muutos, joka te-kee työelämästä yhtäältä imaisevaa ja toisaalta palkitsevaa. Nyt tun-numme olevan paineessa, jossa huonojen vaihtoehtojen uhkateki-jät roikkuvat yllämme. Vaihtoehtoja ei tunnu olevan. Uhkailemalla ja kiristämällä työelämä ei parane.

Työelämä muuttuu aivan varmasti jollakin aikavälillä. Yleensä vain kriisin kautta päästään uuteen tilaan. Toivoa ei saa me-nettää ja inhimillisen työelämän puolesta on uskal-lettava taistella tiukkoinakin aikoina.

Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen työnanta-jan kohtuuttomiin vaatimuksiin ja tarjo-uksiin, jotka eivät antaneet työnte-kijäpuolelle mitään, tuntui ensin musertavalta. Eteenpäin kui-tenkin mennään. Keskustelu jatkuu ja sopimuspöydät pyö-rivät jatkuvan neuvottelun pe-riaatteella. Helppoja ratkaisuja ei ole. Talvesta tulee kova. Pakkasista en tiedä, mutta henkinen kyl-mävirtaus puhaltaa.

Euroopasta turvaa hake-vien pakolaisten ongel-mat suhteuttavat omia talouden ongelmiam-me. Ollaan yhdessä ih-misarvon ja heikompi-en puolella ja tuetaan toinen toisiamme.

Pääkirjoitus Ledare

Ordförande Satu Henttonen

4 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Ajassa liikkuu

Palkkaneuvottelut käynnissä yliopistosektorillaNeuvottelut työllisyys- ja kasvusopi-muksen (TYKA) toisen kauden palkkaratkai-susta yliopistosektorilla jatkuvat. Työllisyys- ja kasvusopimuksessa sovittujen palkanko-rotusten on määrä tulla voimaan 1.2.2016. Yliopistosektorilla käytävien neuvottelujen kulusta ja ratkaisusta kerrotaan tarkemmin YHL:n kotisivuilla. Seuraa liiton sivujen uu-tisvirtaa.

Pardian neuvottelijoina yliopistoneuvot-teluiden pääryhmässä ovat YHL:n puheen-johtaja Satu Henttonen ja varapuheenjoh-taja Elisa Hyytiäinen.

Yrityskohtaiset (Certia, Tay-Palvelut, Uni-grafia, AaltoEE) TYKA-korotusneuvottelut ovat käynnistymässä ja niistä sovitaan loka-

kuun loppuun mennessäValtion palkkaratkaisu on sovittu keskusta-

solla (Pardia, JHL, JUKO) ja virastot ja laitokset käyvät sopimuskohtaiset korotusten kohden-tamisneuvottelut, myös lokakuun loppuun mennessä. Valtion ratkaisusta saat tarkem-pia tietoja Pardian kotisivuilta www.pardia.fi

Keskusjärjestöjen TYKA-sopimus raamittaa neuvotteluja

Alakohtaisen, myös yliopistosektorin, neu-vottelujen raamina toimii STTK:n ja muiden keskusjärjestöjen toukokuussa hyväksymä palkkaratkaisu. Tämän mukaan alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusten mukaisia palk-

koja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suu-ruus on 16 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 %. Ohje- ja taulukkopalkkojen korottaminen tai henkilökohtaisen palkan eri osien koro-tusvaikutukset eivät kuitenkaan saa johtaa yleiskorotuksen ylittäviin henkilökohtaisten palkkojen korotuksiin.

Alakohtaiset osapuolet voivat sopia yh-dessä poikkeavasta yleiskorotuksen toteut-tamistavasta siten, että sopimusalan kustan-nusvaikutus ei kasva siitä, mitä keskusjärjes-töjen hyväksymässä sopimuksessa on sovittu.

Valtion virkamieslaki muutoksessaValtion virkamieslaki uudistui tou-kokuun alusta. Virkamieslakiin tehdyt muutokset kohdistuvat erityisesti val-tion ylimpään virkamiesjohtoon, mutta osa koskee kaikkia valtion palvelukses-sa olevia virkamiehiä. Kaikkia koskevat muutokset koskivat mm. viran tai vir-kasuhteen hakumenettelyä ja nimittä-mistä sekä irtisanomispäätösten muu-toksenaikaa.

Jo tehtyjen muutoksen lisäksi ollaan valmistelemassa lainmuutosta, joka täh-tää virkamiesten joustavaan käyttöön valtiolla eri virastoissa ja tehtävissä. Par-dialla on edustus työryhmässä.

Lue tarkemmin jo tehdyistä muu-toksista www.pardia.fi kohdasta Uuti-set 2015

Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander toi-voo, että Suomen työelämässä kiinnitettäisiin enemmän huomiota olemassa olevan työvoi-mareservin käyttöönottoon. Kianderin mukaan maamme 3,5 miljoonasta työikäisestä vain kak-si kolmannesta on töissä. On selvää, että tämä on liian vähän.

Kianderin mukaan työelämään pitäisi saada myös ihmiset, joka tällä hetkellä ovat työttömä-nä, työkyvyttömyyseläkkeellä, hoitovapaalla, vuorotteluvapaalla tai opiskelevat. Työllisyys-astetta pitää saada reilusti nostettua, jotta jul-kisen talouden ongelmat saataisiin ratkaistua.

Irtisanomisjärjestystä koskevilla lau-sekkeilla on huomattavia vaikutuksia työ-panoksen sopeuttamiseen saman emoyrityk-sen Ruotsissa ja Suomessa toimivissa yksiköis-sä. Ikääntyneiden työntekijöiden irtisanomis-suoja on Ruotsissa poikkeuksellisen vahva, sillä yritykseen viimeksi tulleet työntekijät täytyy ir-tisanoa ensimmäiseksi. Suomessa ikääntynei-den työsuhdeturvaa koskevat määräykset ovat oleellisesti löyhempiä. Suomessa ikääntyneet työntekijät irtisanotaan taloudellisten vaikeuk-sien myötä selvästi herkemmin kuin Ruotsissa.

Työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa säädetään menettelytavoista, joita yritysten on noudatettava erottaessaan tarpeettomak-si katsomaansa työvoimaa. Työsuhdeturvalait suojaavat työssä olevia työsopimuksen perus-teettoman päättämisen riskiltä.

Tulokset ilmenevät Työsuojelurahaston ra-hoittamassa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksesta.

Lue enemmän www.labour.fi kohdassa Leh-distötiedotteet

Ikääntyneet irtisanotaan herkemmin Suomessa

Työelämä kaipaa asennemuutosta

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 5

Ajassa liikkuu

Palkansaajien tutkimuslaitos ennus-taa, että Suomen bkt kasvaa tänä vuon-na 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 1,2 pro-senttia edellisvuodesta. Ensi vuonna myös teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Euroopan talouskasvun vauhdittuminen vaikuttaa tuolloin myönteisesti Suomen-kin talouteen.

Tiukka finanssipolitiikka ei juuri tee tilaa kulutuksen merkittävälle kasvulle Suomes-sa, mutta investoinnit vilkastuvat, kun ra-kentaminen kääntyy nousuun. Kansainvä-lisessä taloudessa Kiinan orastavat talous-ongelmat sekä Venäjän vaikeuksissa oleva kansantalous ja ruplan kurssi ovat merkit-tävimmät epävarmuuden lähteet.

Ikääntyneet työntekijät joutuvat kilpaile-maan työmarkkinoilla tilanteessa, jossa työn-antajien koulutusvaatimukset ovat nousseet ja vanhojen tutkintojen suhteellinen arvo las-kenut. Parantaakseen hakukelpoisuuttaan ja asiantuntija-asemaansa osa hakeutuu keski-iässä yliopistoon suorittamaan uutta tutkintoa.

Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan ikääntyvien työntekijöiden riveissä ky-tee perusteltua vastarintaa alati kiihtyvää kou-lutuksellista kilpajuoksua vastaan. Kovenevien koulutusvaatimusten nähdään lisäävän ristirii-toja ja epäoikeudenmukaisuutta työyhteisöis-

sä. Pätevyysvaatimuksista tulee osa työmark-kinoiden ikäsyrjintää, jos ikääntyneiden työn-tekijöiden koulutus nähdään systemaattisesti alempiarvoisena ja ajastaan jälkeen jääneenä riippumatta siitä, kuinka laadukkaan koulutuk-sen he ovat aikanaan nuorina hankkineet. Uu-delleen kouluttautuminen ei ole kaikille ikään-tyneille työntekijöille mahdollista taloudellisis-ta tai muista syistä.

Lähde: Ulpukka Isopahkala-Bouret, ”Ikään-tyminen ja asiantuntijuus”, Helsingin yliopisto

Rakennepoliittisten päätösten tu-lee perustua mahdollisimman hyvään tietoon kestävyysvajevaikutuksista, toi-menpiteiden muista vaikutuksista ja nii-hin liittyvistä riskeistä. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan hal-lituksen rakennepoliittisen ohjelman tietoperusta oli näiltä osin vaillinainen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman lähtökohtana käytettiin valtiovarainmi-nisteriön kestävyysvajearviota.

Rakennepoliittisen ohjelman runko on taulukkomuotoinen esitys toimen-pidekokonaisuuksista. Se muodostaa sinänsä uskottavan lähtökohdan val-mistella yksittäisistä toimenpiteistä han-kekokonaisuuksia, joilla kestävyysva-jeeseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan. Taulukon lukuarvot eivät kuitenkaan VTV:n mukaan perustu riittävään tie-toon hankkeiden todellisista kestävyys-vajevaikutuksista. Yksittäisten toimen-piteiden yhteyttä kestävyysvajeen pie-nenemiseen on monin paikoin vaike-aa todeta. Vaikutusarvioita esitetään vain osasta toimenpiteistä, ja nekin ovat hyvin yleisellä tasolla. Toimenpiteiden muita vaikutuksia tai toteutukseen liit-tyviä riskejä ei ole juurikaan analysoitu.

Hallitus sopi elokuussa 2013 budjet-tiriihessä rakenneuudistusohjelmasta talouden kasvuedellytysten vahvista-miseksi ja kestävyysvajeen umpeen ku-romiseksi. Ohjelma sisältää useisiin eri hallinnonaloihin ja lukuisiin yhteiskun-nan toimijoihin kohdistuvia toimenpi-teitä. Kestävyysvajeen suuruudeksi ar-vioitiin valtiovarainministeriössä raken-nepoliittisen ohjelman alkaessa noin 4,7 prosenttia BKT:sta eli yli 9 miljardia eu-roa. Keväällä 2015 vastaava kestävyys-vajearvio on noin 5 prosenttia BKT:sta eli noin 10 miljardia euroa.

VTV antoi tarkastuskertomuksensa syyskuun alussa.

www.vtv.fi

Toimenpiteet eivät perustuneet riittävään tietoon

Koulutuksen kilpajuoksu asettaa ikääntyneet työntekijät hankalaan asemaan

Synkät pilvet pysyvät Suomen yllä

6 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

HALLITUS

• Yliopistoindeksi jäädytetään: - 75 miljoonaa euroa

• Suomen Akatemian tutkimus-rahoitus: - 10 miljoonaa euroa

• Tekesin tutkimusrahoitus: -138 miljoonaa euroa (josta osa kohdistuu

yliopistoihin)

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 7

Leikataan, leikataan

Pardian asiamies Aki Nieminen seuraa työk-seen yliopistoalan kehittymistä. Hän on huolis-saan suomalaisen tieteen tilasta ja tulevaisuu-desta nykyisen hallituksen vallan alla.

– Taloudelliset arvot ovat jyräämässä si-vistyksen. Ennen vaaleja kaikki lupasivat, että koulutuksesta ei leikata. Kompromissina täs-tä yksimielisestä kannasta päädyttiin sitten päinvastaiseen.

Niemisen mukaan hallitusohjelma tuntuu jo nyt yliopistoissa ennen kaikkea lannistava-na ilmapiirinä ja tappiomielialana. Mikäli hal-litusohjelmassa kaavailtua politiikkaa aletaan

Romahtaako yliopisto?

OTTA A...HALLITUSSipilän hallitus kaavailee yhteensä 105 miljoonan euron leikkauksia yliopistojen rahoitukseen. Tämän lisäksi määrära-

hoja vähennetään tutkimusta rahoittavilta Suomen Akatemialta ja Tekesiltä. Massiiviset leikkaukset uhkaavat niin yli-

opistojen perustehtäviä kuin kaikkia niitä ihmisiä, jotka tehtäviä ovat toteuttamassa

taisiin järkeistää työtä, luopua tarpeettomis-ta päällekkäisyyksistä ja tarjota henkilöstölle mahdollisuus kehittää ammattitaitoa ja osaa-mista, Nieminen toteaa.

Paluu kakkosdivariin

Vaikka hallitusohjelmassa sanotaankin, ettei leikkausten tulisi vaarantaa yliopistojen perus-tehtäviä, jo leikkausten massiivisuus tekee ta-voitteen saavuttamisen mahdottomaksi. Työn-tekijöiden määrän vähentyminen ei tarkoita it-se työmäärän ja -tehtävien supistumista vaan sen siirtymistä muiden harteille.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekun-nan dekaani Arto Mustajoki onkin huomautta-nut, että selvitäkseen leikkauksista hallitusoh-jelman ehdottamalla tavalla, tiedekunnan pi-täisi irtisanoa koko muu henkilöstö.

Hallinnollisen työn valuminen opettajien ja tutkijoiden harteille voi vaikuttaa esimerkiksi tarjottavan opetuksen laatuun.

– Henkilökohtainen ohjaus ja kontaktiope-tus voi supistua kirjatenttien ja massaluentojen valtaessa alaa. Toisaalta digitalisaatio voi tuo-da jonkinlaista lohtua opetuksen ja oppimisen laadun suhteen, Nieminen sanoo.

Leikkaukset luovat painetta yliopistojen

oman profiilin kirkastamiselle. – Yliopistoille avautuu erinomainen tilaisuus

kirkastaa perustehtäviään ja keskittää toimin-taansa niihin. Tästä huolimatta leikkaukset vau-rioittavat kuitenkin vakavasti Suomen yliopisto-jen kilpailukykyä, mitä sillä sitten tarkoitetaan-kaan. Edessä on paluu kakkosdivariin.

Työsuhteen ehdoista on kamppailtava

Sipilän hallitusta on jo nyt pidetty yhtenä maamme historian koulutusvihamielisimmis-tä hallituksista, mutta eroaako hallituksen har-joittama politiikka Suomen edellisten hallitus-ten korkeakouluja koskevista linjauksista?

Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliit-to YHL:n puheenjohtajan Satu Henttosen mu-kaan uutta on ennen kaikkea se intensiteetti, jolla yliopistokenttää muokataan kiireellä uu-teen uskoon.

– Jo edellisen hallituksen aikana puhuttiin profiloitumisesta ja yhdentymisistä ikäluokki-en ja opiskelijamäärien pienentyessä. Sipilän hallituksen ajama politiikka on kuitenkin aiem-paa jyrkempää.

Kaikki kehitys ei ole astumista eteenpäin ja Henttonen näkeekin nykytilanteen johtavan ennen pitkää koulutuksen eriarvoistumiseen ja luokkayhteiskunnan paluuseen. Mikäli näin on, voiko asialle tehdä mitään? Miten yksittäi-nen yliopistotyöntekijä voi vaikuttaa myllerryk-sen keskellä?

– Tässä tilanteessa on tärkeä muistaa, että työsuhteen ehdoissa ei enää ole itsestäänsel-vyyksiä vaan kaikesta on taisteltava jatkossa. Ke-hittämismyönteisyys on hyvä säilyttää, mutta omaa ihmisarvoa tai palkkaa ei saa ryhtyä pol-kemaan, Henttonen sanoo.

Teksti: Antti SadinmaaYHL:n viestintäkoordinaattori

tosissaan toteuttaa, seurauksena on väistä-mättä henkilöstön supistamisia ja työtahdin kiristämistä.

– Henkilöstön osalta on odotettavissa työn muutosta pakkotahtiseen suuntaan. Joillekin tämä merkitsee varmaankin työsuhteen tai eh-kä jopa työuran katkeamista ennen aikojaan.

Se, miten leikkaukset viime kädessä toteu-tetaan, ei välttämättä kuitenkaan ole täysin it-sestään selvää.

– Toivottavasti ainakin sivujuonteena voi-

• Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkikompen-

saatioiden lakkauttaminen vuodesta 2017 lukien.

Korvaus on kirjattu yliopistolakiin, joten asia vaatii yliopistolain muutoksen ja perustuslaki-

harkinnan.

• Kolmas lukukausi käyttöön

• Lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta

tuleville opiskelijoille

8 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Leikataan, leikataan

Profiloituminen, yhteistyö ja ulkopuolinen rahoitus – siinä kolme avainsanaa, joi-hin kiteytyy yliopistojen rehtoreiden avajaispuheenvuorojen keskeinen viesti. Näi-hin panostaminen on rehtoreiden mukaan välttämätöntä, jotta kotimainen yliopis-tokenttä pystyy seisomaan omilla jaloillaan leikkauksista koituvan iskun jälkeen.

Poisvalintoja ja keskittämisiä

Profiloituminen ymmärrettiin rehtoreiden puheissa sekä kansallisena että kan-sainvälisenä missiona. Edellisen suhteen jyrkimmän kommentin esitti Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola, joka peräänkuulutti siirtymistä korkeakouluyksiköis-tä korkeakoulualueisiin, eli toisin sanoen korkeakoulujen määrän supistamista:

Muiden yliopistojen rehtoreiden puheissa kansalliseen profiloitumiseen suhtau-duttiin maltillisemmin peräänkuuluttamalla lähinnä entistä tiiviimpää korkeakoulu-jen välistä yhteistyötä, jossa esimerkiksi tietyt opetuskokonaisuudet luovutettai-siin toiselle yliopistolle. Myös toimintojen keskittäminen entistä suurempiin yksiköihin koettiin välttämättömäksi.

Kansainvälisellä tasolla profiloitumisen nähtiin edellyttävän luo-pumista kokonaisista tieteenaloista, jotta resursseja voi-taisiin kohdistaa toisaalle. Aalto-yliopiston rehtorin Tuula Teeren mukaan profiloituminen edellyttää isoja ratkaisuja.

Duaalimalli puhututti Tampereella

Tampereella toimivien yliopistojen rehtorit väläyttelivät puheissaan duaalimallin pur-kamista välttämättömänä keinona yliopis-tokentän uudistamiselle. Tampereen yli-opiston rehtorin Katja Hollin mukaan kes-kittyminen yksinomaan profiloitumiseen on riittämätöntä. Valtakunnallista mallia tu-lisi Hollin mielestä hakea Tampereella käyn-nissä olevasta Tampere3-hankkeesta. Ajatus

Taloushuolet varjostavat yliopistojen toimintaa

• Koeaikaa pidennetään 4 kuukaudesta 6 kuukauteen.

• Määräaikaiset työsuhteet yhtä vuotta lyhyemmissä työsuhteissa eivät enää

jatkossa tarvitse perusteluja.

• Valtion virastojen ja laitosten toimintamäärä-

rahoja leikataan. SM:n hallinnonalan säästöjen

kohdentumista Pelastusopistoon

- 12 henkilö-työvuotta.

• Opintotuen indeksisidonnaisuus

lakkautetaan.• Opintotukikuukausia

rajataan.• Aikuiskoulutustukea

leikataan.

sai vastakaikua myös Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Markku Kivikoskelta.

Vetoapua liike-elämästä ja Iukukausimaksuista

Julkisen rahoituksen vähentyessä katseita käännettiin kohti yrityksiä sekä muita ulko-puolisia rahoitustahoja. Itä-Suomen yliopis-ton rehtori Jukka Mönkkönen korosti koulu-tusviennin sekä EU- ja ETA-alueen ulkopuo-

lelta tulevilta opiskelijoilta perittävien lukukausimaksujen roolia säästöku-rimuksen lieventämisessä. Lukukau-simaksuja vastaan esitettyä kritiikkiä Mönkkönen ei pitänyt aiheellisena.

Yritysyhteistyön tärkeys korostui myös muiden rehtoreiden puheissa.

Vaasan yliopiston määräaikaisena reh-torina toimiva Jari Kuusisto korosti liike-

toimintaorientoituneisuutta yliopiston kes-keisenä ohjenuorana ja Itä-Suomen yliopis-ton akateemisena rehtorina toimiva Jaakko Puhakka nosti esiin akateemisen riskiyrittä-jyyden edistämisen.

Miten käy yliopistojen henkilöstön?

Vaikka monissa avajaispuheissa korostettiin-kin motivoituneen henkilöstön roolia yliopis-ton keskeisenä voimavarana, rakenteellisten uudistusten vaikutuksia henkilöstöön ei juuri mainittu. Poikkeuksiakin tosin löytyy. Jyväsky-län yliopiston rehtori Matti Mannisen mukaan yliopiston henkilöstömäärä tulee vähenemään myös tulevaisuudessa.

Teksti: Antti Sadinmaa

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 9

Leikataan, leikataan

Pääministeri Juha Sipilän toukokuussa julkistama hallitusohjelma on synkkää luettavaa koko yliopistoväelle. Leikkaamalla yliopistoilta Si-pilän hallitus noudattaa lyhytnäköistä politiikkaa, jolla on valitettavan kauaskantoisia seurauksia. Pahimman iskun kohtaavat ruohonjuuri-tasolla opiskelijat sekä työntekijät, joiden tulevaisuuden toimeentulo asetetaan vaakalaudalle. Makrotasolla leikkauspommin paineaalto is-kee puolestaan tieteelliseen tutkimukseen ja opetukseen, joiden laatu tulee leikkausten myötä romahtamaan.

Hallitusohjelman julkistamisen jälkeisessä poliittisessa tilanteessa on ollut mielenkiintoista seurata yliopistojen rehtoreiden puheita eri ava-jaistilaisuuksissa. Puheissa korostuu lähes poikkeuksetta ulkoa päin tu-leva pakko profiloitua, tehostaa toimintoja ja purkaa päällekkäisyyksiä. Tämä kuitenkin on hyvin tuttua jo aiemmilta vuosilta. Sen sijaan mie-lenkiintoista on, että itse leikkauspolitiikan järkevyys jää puheissa täy-sin pimentoon.

Vaikka puheissa oikeutetusti kritisoidaan hallituksen päätöstä ku-rittaa yliopistoja, kritiikkiä ei kohdisteta leikkausten taustalla olevaan ideologiseen oletukseen siitä, että vyönkiristyspolitiikka on ainoa ku-viteltavissa oleva lääke Suomen ongelmiin. Oletusta ei kyseenalaiste-ta, vaikka austerity- eli vyönkiristyspolitiikan toimivuutta on arvosteltu niin talous- ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kuin jopa IMF:n kal-taisten organisaatioiden piirissä.

Yliopistojen pakottaminen yhä kovemmaksi käyvään kilpailuun lei-vänmuruista ja rikkaiden mesenaattien almuista syö edellytyksiä tieteel-lisen toiminnan perinteisiltä tehtäviltä. Helsingin yliopiston avajaisissa puhunut Sipilä kehoitti yliopistoja edistämään kriittistä ajattelua ja luo-vuutta. Esimerkkeinä tästä pääministerimme mainitsi yliopistopohjaisen

start-up -toiminnan ja lisääntyneen akateemisen yrittäjyyden. Entä uu-den tiedon tuottaminen ja vanhojen totuuksien kyseenalaistaminen?

Suomea vaivaa taloudellisten vaikeuksien lisäksi ennen kaikkea hen-kinen lama. Sen ehkä omituisin oire on ylpeily vastuunkantamisesta. Se näkyy sosiaalisessa mediassa, jossa halveksutaan kaikkia heitä, jotka kokoontuvat osoittamaan mieltä tasa-arvoisemman kohtelun puoles-ta hallitusta vastaan eivätkä ole isänmaallisesti töissä ottamassa hei-kennyksiä vastaan. Se näkyy hallituksen ja muiden henkisen laman saarnamiesten retoriikassa, jossa puhutaan mielihyvää uhkuen yhä ki-peämmistä ratkaisuista. Se näkyy lannistavana vaihtoehdottomuuden tunteena, jossa ainoa vaihtoehto leikkauksille on leikkaaminen jostain muualta, joiltain toisilta (paitsi tietenkin heiltä, joille talkoot ovat aidos-ti vapaaehtoiset).

Eräs ystäväni on osuvasti todennut, että leikkauspolitiikan ensisijai-nen tavoite ei ole uusien työpaikko-jen luominen, vaan vaihtoehdotto-muuden iskostaminen alitajuntaam-me. Tästä henkisestä lamasta on pak-ko irtautua, muuten siihen tukehtuu. Laman voittaminen vaatii kriittistä ajattelua. Se vaatii myös joukkovoi-maa. Se vaatii niin uusia kuin vanho-jakin keinoja – ja ennen kaikkea us-kallusta käyttää niitä.

Antti Sadinmaa

Henkisen laman saarnamiehet

Helsingin yliopisto aloittaa yt-neuvottelut syyskuun lopussa. Yliopiston leikka-ukset ovat sen omien laskelmien mukaan vuosien 2019–2020 aikana 106 miljoo-

naa euroa vuodessa. Mahdollisen apteekkikompensaation vaikutus olisi vuo-sitasolla 29 miljoonaa euroa. Nyt käynnistyvällä yt-neuvotteluilla tavoitellaan

86 miljoonan euron säästöjä ja mittavia henkilöstövähennyksiä, jotka pahim-millaan voivat koskea 1200 yliopiston työntekijää. Neuvottelut on tarkoi-tus saada päättymään viimeistään marraskuun 2015 loppuun mennessä. Mahdolliset irtisanomiset on yliopistotyönantajan mukaan tarkoitus pan-na toimeen vuoden 2016 aikana.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ilmoittaa henkilöstömääräänsä näh-den suuresta 130 henkilön vähentämistarpeesta. Yliopisto arvioi vuoden

2016 varsinaisen toiminnan tuloksen olevan 8,5 miljoonaa euroa alijäämäi-nen. Henkilöstösäästöjen lisäksi muista kustannuksista tavoitellaan 2 miljoo-

nan euron vähennyksiä. Yliopistossa ollaan juuri ajamassa sisään uutta organi-saatiota, kun uusi yt-prosessi käynnistetään.

Hallituksen leikkaukset osuvat henkilöstöön

• Ensimmäinen sairauspäivä palkaton ja korvaus pienenee

2-9 päivältä 80 prosenttiin. • Lomarahoja leikataan 30 prosentilla

• Arkipyhät ovat jatkossa palkattomia vapaita

• Pitkät lomat lyhenevät 38 työpäivästä

30 työpäivään.

– Näkökulma –

Kuva: Jan Wennström

10 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Leikataan, leikataan

HALLITUS KURITTAA!

Työmarkkinapolitiikka on politiikkaaSipilän hallituksen pakkolakiaikeet ovat jo viime kuukausien aikana käyneet tutuiksi meil-

le kaikille. Pakkolaista ja niiden sisällöistä ei ole vielä päätetty. Mikäli lainvalmistelu päätetään aloittaa, päätyvät lakiesitykset aikanaan eduskunnan ja perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.

Hallitus haluaa alentaa työnantajien yksikkötyökustannuksia ja joustavoittaa työmarkki-noita sekä siinä sivussa rajoittaa ammattijärjestöjen sopimusvapautta. Työnantajien etujär-jestö EK pitää tiukasti kiinni omista kilpailukykyvaatimuksistaan. Tuulahdus ay-väelle tuttua eurooppalaista työmarkkinapolitiikkaa on saavuttanut meidän pohjoiset perukat. Olemme

tähän saakka tottuneet seuraamaan sivusta, kun muun Euroopan työntekijöiden palkkoja ja työsuhde-etuja on ”harmonisoitu” kilpailukyvyn nimessä. Yleiseurooppalaiset ideologiset linja-

ukset työelämän joustovaatimuksineen ja työntekijöiden vallan supistamisineen ovat jo vuosia kuuluneet eurooppalaiseen työmarkkinapolitiikkaan. Agendalla on myös julkisen sektorin toi-mintojen ja palvelujen avaaminen kilpailulle. Globaalimaailmassa politiikat linkittyvät yhteen. Ei siis ole politiikkaa ilman ideologiaa - ei myös työmarkkinapolitiikkaa.

Työmarkkinatilannetta kotirintamalla seurattaessa julkaisemme poimintoja asiantuntijoi-den ja muiden yhteiskunnan ja työmarkkinoiden ilmiöistä kiinnostuneiden viisaita ajatuksia, huomautuksia ja oivalluksia. Aina pitää muistaa kurkistaa niin toimien kuin sanojenkin taakse.

Anne Nordström

Näpertelyä?Toimittaja Mika Hämäläinen kirjoittaa Talous- ja Tekniikan verkkosivuilla (25.9.), että Sipilän tavoittelema viiden prosen-tin tuottavuusloikkaa on näpertelyä, teh-tiinpä se palkkoja leikkaamalla tai työai-kaa jatkamalla tai miten vain. Se ei yksin paranna kilpailukykyä olennaisesti vaikka toteutuisikin.

Hämäläisen mukaan ratkaisun hakemi-nen pelkällä palkkakurilla on tekopyhää, koska jokaisessa työehtosopimuksessa ja jokaisessa palkkapaperissa on myös työn-antajan allekirjoitus.www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/

Hallitus joutui taipumaanTyömarkkinajärjestöjen yritys saada yhteistä esitystä työn hinnan alentamisesta hallituk-sen asettamaan määräaikaan mennessä (28.9.) epäonnistui. Järjestöjen neuvottelut kuitenkin jatkuvat, sillä hallitus antoi neuvotteluille lisäaikaa. Se, onnistuuko yritys selviää myöhemmin.

Hallitus joutui taipumaan ylityö- ja sunnuntaikorvausten leikkausaikeistaan. Sen sijaan aio-taan leikata lomarahoja 30 prosentilla. Hallituksen poukkoileva toiminta herättää väistämättä kysymyksiä asioiden valmistelujen laadusta.

Hallitus jatkaa kuitenkin edelleen pakkolakiesitystensä valmistelua. Lait koskevat tällä hetkel-lä paitsi lomarahoja myös arkipyhien ja ensimmäisen sairauspäivän muuttamista palkattomiksi. Pakkolaeista on tarkoitus tulla määräaikaisia kolmeksi vuodeksi. (AN)

• Täyden vuosiloman ansainneet sairastavat jatkossa vuosilomansa

aikana 6 päivää omalla vastuullaan.

• Perhevapaat kerryttävät jatkossa vuosilomaa

vain 6 kuukautta.

Hallituksen leikkaustoimet ja pakkolakiesitykset saivat sankan joukon osoittamaan mieltään perjantaina 18.9. Helsingin Rau-tatientorille. Kansainvälisten so-pimusten ja Suomen perustus-lain mukaan järjestäytymisva-pauteen kuuluu kollektiivinen sopimustoiminta. Neuvottelu-ja sopimusvapaus tarkoittaa oi-keutta sopia työlainsäädännön minimisuojaa paremmista eh-doista. Hallituksen pakkolait is-tuvat huonosti näihin oikeuksiin. HYHY:läiset peukuttavat sopi-musvapauden puolesta.

Kuva: Antti Sadinmaa

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 11

Leikataan, leikataan

Naiset kotiin, sanoo hallitusTasan-liike haluaa tasa-arvon takaisin yh-teiskunnalliseen keskusteluun.

Viime keväänä kuvat hallitusneuvotteluista herättivät huolta: työryhmissä oli enimmäk-seen miehiä. Miehinen puheenjohtajakolmik-ko Juha Sipilä, Alexander Stubb ja Timo Soini taputtelivat toistensa selkiä.

Sama meno näkyi hallituksen kokoonpanos-

• Päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi,

mikäli vanhempi hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoito-

vapaalla tai kotihoidontuella tai on työtön.

• Lapsilisä pienenee indeksin lakkauttamisen myötä.

• Päivähoitomaksuihin kaavaillaan joko korotuksia tai

uutta maksuluokkaa.

sa ja hallitusohjelmassa. Sipilän hallituksessa naisia on vain viisi, miehiä yhdeksän. Hallitus-ohjelmassa ei ole erillistä tasa-arvotavoitetta ja -ohjelmaa.

Itse asiassa hallitusohjelma näyttää siltä, et-tä tavoitteena on saada miehet töihin ja nai-set kotiin.

Miten se tapahtuu?

Hallituksen tavoitteena on hidastaa Suomen velkaantumista suurilla leikkauksilla. Leikka-ukset osuvat usein pienipalkkaisiin naisiin ja

lisäävät helposti irtisanomisia ja heikentä-vät toimeentuloa.

Leikkauslistalla ovat sairaslomapal-kat ja naisvaltaisen julkisen alan pit-

kät lomat, joilla on aikanaan perus-teltu matalia palkankorotuksia.

Naisiin osuu myös alle vuoden määräaikaisuuksien vapauttami-nen perusteista, koska naiset te-kevät pätkätöitä enemmän kuin

miehet.Hallituksen suunnittelemat päivä-

hoidon leikkaukset kohdistuvat las-tentarhanopettajiin ja lastenhoitajiin

– ja tietenkin myös päiväkotilasten van-hempiin.

Päiväkotien ryhmäkoot ovat kasvamassa.

Jos hallitus saa tahtonsa läpi, on tulevaisuu-dessa yksi aikuinen kahdeksaa lasta kohden eli lasten määrä kasvaa yhdellä. Jos lapsille ei voi-da tarjota riittävän hyvää päivähoitoa, luulta-vasti moni, yleensä nainen, miettii entistä tar-kemmin, kannattaako töihin jo palata.

Myös vanhempainvapaan korvaustason ja lomakertymän heikentäminen koskevat lähes yksinomaan äitejä, koska isistä vain harva pitää vanhempainvapaata.

Tasan tasa-arvon puolesta

Näitä huononnuksia vastustamaan syntyi ke-sällä Tasan! -liike, johon ydinjoukoksi lähti pa-rin päivän varoajalla noin sata ruuhkavuosiaan elävää naista. Kesälomien loppuessa mukaan oli lähtenyt jo yli 700 naista. Liike haluaa tuoda sukupuolten välisen tasa-arvon takaisin yhtei-siin kansallisiin tavoitteisiin.

- Yleinen keskusteluilmapiiri heilahti viime keväänä aiempaa konservatiivisempaan suun-taan. Silti oli yllätys lukea hallitusohjelma, joka oli niin selkeästi heikentämässä sukupuolten välistä tasa-arvoa, sanoo liikkeen perustanut Jenni Korkeaoja. Hän työskentelee Elintarvike-työläisten Liiton työttömyyskassan johtajana.

Korkeaoja uskoi tasa-arvon heikentämisen olevan työtapaturma, joka on korjattavissa.

- Oli pakko tehdä jotakin ja osoittaa, et-

12 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Leikataan, leikataan

Naisten palkka on tänä vuonna 83,4 prosenttia miesten pal-koista. Tilastokeskuksen mukaan miesten keskipalkka oli vuoden 2015 2. neljänneksellä 3.634 euroa ja naisten 3.031 euroa. Luvut ovat säännöllisen työajan palkkoja. Palkkaero on supistunut hie-man, sillä viime vuonna osuus oli 83,1 prosenttia.

Naisten palkkapäivä 30.10.2015

tä suomalaiset eivät ole enää valmiita palaa-maan takaisin perinteiseen sukupuolten väli-seen työnjakoon.

Tasan! -liikkeen tavoitteena on herättää jul-kista keskustelua tasa-arvokysymyksistä muun muassa seminaarien, tapahtumien ja mielipi-dekirjoitusten avulla tiiviissä yhteistyössä kult-tuuri- ja yrityselämän kanssa.

Liike nostaa esille suomalaisia, vahvoja nai-sia esimerkkeinä naisten merkityksestä Suo-men menestykselle. Kantavana teemana on osoittaa, että sukupuolten välinen tasa-arvo on osa suomalaista menestystarinaa myös tu-levaisuudessa.

- Pieni kansankunta ei voi pudottaa naisia työelämästä taloudellisestikaan vaikeina aikoi-na. Suomalainen nainen on koulutettu, osaa-va ja tärkeä osa yhteiskuntaa myös muualla

Työlainsäädän-tö on tehty heikompien turvaksi. Tätä mieltä ovat vahvasti myös mielenosoi-

tuksessa mukana ol-

leet YHL:n jäsenet.

Hallituksen työlainsäädännön tuntemus heikkoSipilän hallituksen pyrkimykset heikentää palkansaajien työehtoihin liit-tyviä kirjauksia ovat saaneet laajasti kritiikkiä. Helsingin yliopiston työoikeu-den professori Jaana Paanetoja on yksi asiaan kriittisesti suhtautuva. Paane-tojan mukaan hallituksen mahdollisuudet vaikuttaa yksikkötyökustannuk-siin muuttamalla lain sisältöä ovat heikot. Esimerkkeinä asioista, jotka eivät liity millään tavalla työlainsäädäntöön, hän mainitsee arkipyhät, lomarahan ja pekkaspäivät. Ne ovat työehtosopimuksiin perustuvia asioita. Sunnuntai-työkorvauksiin liittyviä määräyksiä löytyy työaikalaista, mutta sen lisäksi myös useasta työehtosopimuksesta. Paanetojan mukaan hallitus voi puuttua saira-usajan palkkaan, mutta jos työehtosopimuksessa on parempi ehto, se menee lain ohi. (Verkkouutiset 24.8.)

• Vuorotteluvapaan ehtoihin lisää kiristyksiä.

Ehdot kiristettiin jo viime syksynä. • Ansiosidonnaiseen työttömyys-

turvaan suurleikkauksia niin kestoon kuin tasoon

vuonna 2017. (n. 200 milj.EUR).

Jenni Korkeaoja pitää valitettava-na, että hallitusohjelmasta puut-tuu tyystin tasa-arvonäkökulma.

kuin kotona. Kun naiset tekevät osansa työ-elämässä, myös miesten on helpompi toimia tasaveroisina vanhempina ja hoivaajina, Kor-keaoja sanoo.

Tasan on mukana muun muassa valmiste-lemassa hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa, ja ha-luaa näin saada tasa-arvovaikutukset mukaan päätöksentekoon. Liike vaatii, että hallitus te-kee heti kunnianhimoisen tasa-arvo-ohjel-man kaudelleen.

Teksti: Elina Venesmäkitasannyt.wordpress.com

Kuva: Antti Sadinmaa

Kuva: Antti Sadinm

aa

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 13

Leikataan, leikataan

• Hammaslääkäri- ja lääkärinpalkkioiden sekä

lääkkeiden KELA-korvaukset pienenevät.

• Asuntolainan korkovähennys pienenee.• Tuloveroihin ei tehdä

inflaatiotarkistusta.• Puolitetaan eräitä indeksikorotuksia.

• Sähköveroa korotetaan.

Hallituksen toi-met heikentää työntekijöiden työehtoja ja ra-joittaa työnteki-jöiden sopi-musvapautta tyrmättiin täy-sin. Kuvassa En-nio Zuccaro ja Timo Valtonen liputtavat Rei-lun työn puo-lesta!

Työmarkkinakeskustelun homehtuneet sanatToimittaja Pontus Purokuru analysoi blogis-saan (15.8.) Kansan Uutisen verkkosivuilla työ-markkinakeskustelujen sanastoa. Purokurun mu-kaan palkansaajan käsite viittaa elämään, jossa voi ikään kuin lorvia ympäriinsä ja vain nauttia saamas-taan palkasta. Tämä olisi hänen mielestään tieten-kin hienoa ja kannatettavaa elämää, mutta nykyi-sin palkkaa saadakseen on tavallisesti tehtävä työ-tä. Palkansaajista puhuminen häivyttää Purokurun mukaan työn tekemistä. Se myös korostaa palkan saamista joltakin ylemmältä taholta.

Purokuro esittää, että yhtä hyvin voisimme pu-hua työnantajista ”työnsaajina”, sillä he saavat työn-tekijöiltä aikaa ja työpanosta.blogit.kansanuutiset.fi

Helsingissä vallattiin yliopiston tilojaJoukko Helsingin yliopiston opiskelijoita ja työn-tekijöitä valtasi yliopiston Porthania-rakennuksen per-jantaina 18. syyskuuta vastalauseena hallituksen leik-kauspolitiikalle. Valtaajat vaativat koulutusleikkausten sijaan laadukasta tutkimusta, opetusta ja opiskelua. Porthanian valtaus päättyi lauantaina 26. syyskuuta, mikä teki siitä Suomen historian pisimmän yliopisto-valtauksen. Samana päivänä Aalto-yliopiston opis-kelijat valtasivat lauantaina osan yliopiston Arabian kampuksesta Helsingissä. Edellisen kerran Helsingin yliopiston tiloja vallattiin yliopistolain uudistamisen yhteydessä vuonna 2011 vastalauseena yliopiston työtilapolitiikalle. (AS)

Mihin leikatut indeksit vaikuttavat?Hallituksen aikeet leikata indeksejä osuvat myös muihin etuuksiin kuin vain työeläkkeisiin, kansaneläkeisiin ja takuueläkeisiin. Muita kansan-eläkeindeksin (KAL-indeksin) perusteella tarkistettavia tai kansaneläkkeen määrään sidottuja etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rinta-

malisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha sekä työmark-kinatuki ja lapsikorotus.Leikkaus koskisi myös KAL-indeksiin sidottuja etuuksien määräyty-misperusteita, kuten asumistukien omavastuita ja lääkekorvausten vuotuisen omavastuun rajaa. Indeksin leikkaukset pienentävät kyllä valtion ja kuntien eläke- ja muita sosiaaliturvamenoja, mutta säästö-jen vastapainona verotuotot alenevat, erityisesti kunnallisvero. (AN)

Faktat ovat politii-kan polttoainettaJyväskylän yliopiston Tiede-blogissa (20.5.) yhteiskuntatietei-den ja filosofian laitoksen tutkijatoh-tori Mikko Jakonen pohdiskelee poliit-tisten ja tieteellisten asioiden ristiriitaa. Jako-sen mukaan reaalipolitiikan perustotuus on se, että politiikassa kaikki on sallittua, myös pettäminen. Poliittista tai taloudellista valtaa hankitaan puheilla ja kampanjoilla, jotka perustuvat faktoihin, mutta vain osin to-tuuteen. Faktat ovat totuuden atomeja, joista osa voi olla väärin siitäkin huolimat-ta, että kokonaiskuva pysyy edelleen oikeana. Jakosen mukaan tieteen tehtävänä on pitää kiinni totuuden suuresta kuvasta, jonka pohjalta yksittäisiä faktoja ja niihin perustuvia puheita voidaan tarkastella kriittisesti. www.jyu.fi

• Lisää sopimista paikallisella tasolla.

Hallitus haluaa, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin

sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen

ehdoista, kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä,

työaikapankin käytöstä sairauspoissaolojen vähentämisessä sekä työhyvinvointiin

vaikuttavista kysymyksistä. Yhteistoiminta-asiamies Harri Hietala

laatii hallitukselle ehdotuksen paikallisen sopimisen

kehittämiseksi. Määräaika on 15.10.

Kuva: Antti Sadinm

aa

14 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Leikataan, leikataan

Pääoman vuoro voittaa Toimittaja Jan Hurri analysoi Taloussanomien verkkosivulla (23.9.) Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa esiintyneen Suomen Pan-kin pääjohtaja Erkki Liikasen puheita. Hurrin mukaan tulojen ja varallisuuden jaosta käy taas kova köydenveto työvoiman ja pääoman välillä. Keskuspankki on valinnut puolensa ja sen mielestä nyt on pääoman vuoro voittaa. Pääjohtaja Liikanen ja euroalueen muut keskuspankkiirit eivät voi suoraan puut-tua talouspolitiikan tai työmarkkinoidenkaan asioihin, sillä hei-dän tarkoin rajattu tehtävänsä on rahapolitiikka.

Siksi keskuspankkiirit sekaantuvat talous- ja työmarkkina-politiikkaan epäsuorasti niin sanotun verbaali-intervention keinoin, kirjoittaa Hurri. Suomeksi sanottuna keskuspankkii-rit pyrkivät puheenvuoroillaan vaikuttamaan asioihin, jotka eivät muodollisesti kuulu heille.

Näin siitä huolimatta, että keskuspankkiirit mielellään esiin-tyvät kuin olisivat politiikan ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka perustavat lausuntonsa ja neuvonsa talouden tosiasioihin ei-vätkä poliittisiin pyrkimyksiin.www.taloussanomat.fi

Työskentelyä tehostetaan tunnepuheen avullaYhteiskuntasopimusta puolustavissa keskusteluissa vedottiin yhteistyöhön ja yhteiseen etuun. Tällainen retoriik-ka on FM Mona Mannevuon mukaan tyypillistä tunnepitoi-sen järkeistämisen kieltä. Työn tuottavuutta kehitetään aset-tamalla myönteisiä ominaisuuksia työntekijään, jonka jous-tava työpanos palvelee yrityksen tulosta, ei työväestön etua.www.utu.fi

EI LEIKKAUKSIA YLI- JA SUNNUNTAITYÖKORVAUKSIIN! Hallitus joutuikin (28.9.) perääntymään aikeissa leikata niitä. Sen si-jaan leikkauslistalle nousi lomarahat. Säästön kohde siis vaih-tui palkanlisästä palkan osaan, eli pakkolain kohtia vain muu-tettiin!

Kilpailukyky

Työllisyys

Tuottavuus

Leikataanko lisää?• lapsilisät: 120 miljoonaa euroa• opintotuki: 25 miljoonaa euroa

• aikuiskoulutustuki: 70 miljoonaa euroa• eläkkeiden indeksikorotukset: 272 miljoonaa euroa

• työttömyysturva: 120 miljoonaa euroa• vuorotteluvapaasta luopuminen: 40 miljoonaa euroa

• vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen: 42 miljoonaa euroa

• T&K- ja elinkeinotuet: 40 miljoonaa euroa• maatalouden kansallinen tuki: 30 miljoonaa euroa

• yliopistojen rahoitus: 30 miljoonaa euroa• infrahankkeiden vähentäminen:

50 miljoonaa euroa• matkustaja-alustuki: 20 miljoonaa euroa

• teollisuuden energiaverotuki: 40 miljoonaa euroa

Kuva: Antti Sadinm

aa

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 15

Työelämä puhuttaa

Tasa-arvovaltuutettu antoi keväällä kan-nanoton siivoustyötä tekevän naisen kysymyk-seen siitä, oliko häntä syrjitty tasa-arvolaissa kielletyllä tavalla, kun hänelle ei raskaudesta kertomisen jälkeen enää annettu samaa mää-rää työtunteja kuin aikaisemmin.

Lausunnonpyytäjä oli ollut tarvittaessa töi-hin kutsuttava työntekijä ja hänen työsopi-muksensa oli ollut niin kutsuttu nollatyösopi-mus. Hän oli siis sitoutunut olemaan työnan-tajan käytettävissä kutsuttaessa mutta hänel-lä ei ollut vähimmäistyöaikaa, joka velvoittai-si työnantajaa tarjoamaan hänelle työtunteja.

Oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa käytännön vakiintumisen edellytyksinä on pi-detty sitä, että käytäntöä on sovellettu pitkäh-kö aika ja se on ollut selvä ja yksiselitteinen. Li-säksi on edellytetty, että käytäntöä on nouda-tettu poikkeuksitta tai vain vähäisin poikkeuk-sin eikä sovellettu käytäntö ole perustunut virheeseen. Arvio käytännön vakiintumisesta tehdään tapauskohtaisesti. Oikeuskäytännössä on annettu työajan vakiintumista arvioitaessa merkitystä muun muassa työsopimuksen si-sällölle sekä työnantajan työvoiman tarpeelle.

Tasa-arvovaltuutettu totesi lausunnossaan, että oli arvioitava, oliko lausunnonpyytäjälle vakiintunut viiden työssäolokuukauden aikana tehtyjen työtuntien perusteella tietty vähim-mäistyöaika. Mikäli työtuntien määrää voitiin pitää vakiintuneena ja tämä työtuntien määrä oli raskaudesta kertomisen jälkeen olennaises-ti vähentynyt, asiassa syntyisi syrjintäolettama raskauden perusteella. Syrjintäolettaman ku-motakseen työnantajan pitäisi pystyä osoitta-maan, että tuntien antamatta jättäminen olisi johtunut muusta, hyväksyttävästä syystä kuin raskaudesta.

Kyseisessä tapauksessa oli esitetty ristirii-taisia käsityksiä siitä milloin ja mistä syystä lausunnonpyytäjän työtunnit olivat vähenty-neet. Tasa-arvovaltuutettu ei voinut kirjallises-sa lausuntoprosessissa ottaa kantaa sellaisiin näyttökysymyksiin, jotka olisivat vaatineet esi-

Nollatyösopimus puntarissa - oliko raskaus syynä työtuntien vähentymiseen?

merkiksi suullista todistelua. Tässä tapaukses-sa kiistanalaisia kysymyksiä koskevan näy-tön esittäminen ja arviointi olisi voinut tapahtua käräjäoikeudessa työnantajaa vastaan ajettavan hyvityskanteen käsit-telyn yhteydessä. Tässä oikeudenkäyn-nissä voitaisiin viime kädessä ratkais-ta, rikkoiko menettely tasa-arvolakia. Tiedossa ei ole, onko lausunnonpyy-täjä nostanut hyvityskanteen käräjä-oikeudessa.

Tasa-arvovaltuutettu totesi vielä lausun-nossaan, että työsyrjintä on säädetty rangais-tavaksi rikoslaissa. Työsuojeluviranomaisen toi-mivaltaan kuuluu harkita, onko asiassa toden-näköisiä perusteita epäillä työsyrjintärikosta ja tulisiko asiasta tehdä ilmoitus poliisille esitut-kintaa varten.

Teksti: Pirkko JanasPardian lakimies

Lähde: TAS 320/2013, annettu 24.3.2015.

16 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Puheenvuoro

Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelma julkistettiin alkukesästä, ja odotetusti se nos-tatti kannanottojen aallon. Niin yliopistojen johto kuin opiskelija- ja henkilöstöjärjestötkin tyrmäsivät ohjelman yliopistoja koskevat lin-jaukset. Kesälomien ajaksi vaimennut keskus-telu sai aivan uudenlaisen käänteen elokuun alussa, kun Turun yliopisto kertoi, että se tekee tässä tilanteessa välttämättömät talouden ta-sapainottamistoimet ja toimintojen uudistuk-set ilman henkilöstön irtisanomisia.

– Muutoksia on nyt tehtävä koko yhteis-kunnassa, se on tosiasia, ja tämä ei todella-kaan koske vain yliopistoja. Halusimme teh-dä mahdollisimman pian selväksi, että irtisa-nomisia ei tule, sanoo Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen.

– Yliopisto on niin suuri organisaatio, että pitkään liikkuvat huhut, arvailut ja pelko irtisa-nomisista vievät valtavasti työaikaa ja hidasta-vat uuden suunnittelua. Onko se sitten teho-kasta, kun tehokkuutta tavoitellaan?

Monimutkaiselta tuntuva valtionhallinnon ohjaus- ja päätöskuvio koskettaa aina myös yk-sityisen yliopistotyöntekijän arkea. Kun ylhääl-lä leikataan, painotetaan ja profiloidaan, niin jossain sopeudutaan. Kolmen kesäkuukauden aikana yliopistoväki sai pohdittavakseen sekä hallitusohjelman, valtion budjetin että halli-tuksen ns. kärkihankkeiden vaikutuksia käy-tännön toimintaan.

Laitosten ja yksiköiden rajat rytisevät

Hallitusohjelma piiskaa yliopistoja aiempaa rivakampiin rakenteiden muutoksiin. Tiukat profiloitumisvaatimukset ja kehotus entistä tiiviimpään yliopistojen ja ammattikorkeakou-lujen yhteistyöhön kiteytyy usein puheeksi sy-nergiaeduista, mikä puolestaan terminä lähes poikkeuksetta on työntekijöiden mielessä mer-kinnyt henkilövähennyksiä. Pelko uusista irtisa-nomisista ei tätä taustaa vasten ole aiheeton.

Profilointi ei toki ole mitenkään uusi asia yli-opistoissa. Rehtori Kalervo Väänänen on Suo-men yliopistot UNIFI ry:n puheenjohtaja. UNIFI on hänen mukaansa jo tehnyt paljon profiloin-tiin liittyvää selvitystyötä, ja pöydällä on monia

Turun yliopistossa sopeudutaan ja profiloidutaan ilman irtisanomisia

erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Työ konkretisoi-tuu seuraavan vuoden aikana.

Väänänen varoittelee tekemästä vahinko-ja yliopistoja ja ammattikorkeakouluja uudel-leen järjesteltäessä, vaikka rohkeita otteita nyt tarvitaankin.

– Kaikki mahdollisuudet on selvitettävä. Yli-opistojen yhdistymisiäkään ei pitäisi kavahtaa, mutta yliopistolaitoksesta ei saa tehdä torsoa. Tulevaisuuden yliopisto on monialainen, maa-ilma kun näyttäytyy yhä mutkikkaampana, Vää-nänen huomauttaa.

Turun yliopistossa yksikkörakenne on viime vuosina jo paljon muuttunut. Yliopisto ja kaup-pakorkeakoulu yhdistyivät, erillisiä laitoksia on lakkautettu, kirjastoista on tehty suurempia yk-siköitä. Prosesseissa on Väänäsen mukaan ol-lut osallisena jo satoja henkilöitä, ja irtisano-misia ei lainkaan.

– Mielestäni olemme näissä edenneet hy-vässä yhteisymmärryksessä henkilöstöjärjes-töjen kanssa. On valtava haaste sovittaa sel-keä tarve suurempiin yksiköihin ja paine kus-tannustehokkuuteen yhteen sen kanssa, että henkilöstö voi hyvin ja että työn tekemisen pa-lo säilyy niin tutkijoilla, opettajilla kuin muul-la henkilöstöllä.

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yh-teistyössä on Väänäsen mielestä edelleen mo-nenlaisia käyttämättömiä mahdollisuuksia. Va-littavana on useampi polku, yhteistyö ei aina ole vain hallintoon tai palveluihin liittyvää. Esi-merkkinä hän mainitsee nuorten työelämäval-miuksien parantamisen.

Ei hosuen vaan viisaasti varautuen

Turun yliopistossa on päätetty, että talouden tasapainottamiseen ei haeta nopeita, kerral-la tehtäviä ratkaisuja. Perusbudjetin kuluja sopeutetaan kolmen vuoden ajan, kaikkiaan noin 12 miljoonalla eurolla. Ylimenokaudel-la yliopisto varautuu tarvittaessa käyttämään omaa pääomaansa toimintamenoihin.

Sopeuttamisohjelma ja yhteistoimintapro-sessi käynnistettiin elokuun alussa kaikkien henkilöstöryhmien edustajien kokoontumisel-la. Rehtori Väänänen haluaa puhua mieluum-

min sopeutumisesta.– Sopeuttaminen viittaa jo valmiiksi päätet-

tyyn tai ylhäältä annettuun kaavaan. Haemme yhdessä keinoja, joilla voidaan saada aikaan säästöjä ja kustannustehokkuutta, hän sanoo.

Yliopiston hallitus on velvoittanut rehtorin selvittämään, miten toimintaa voidaan tehos-taa ilman irtisanomisia. Yhtenä keinona on ”vii-sas profiloituminen”: tavoitteena on muun mu-assa tehtäviä uudelleen suuntaamalla luoda uusia tehtäviä erityisesti elinkeinotoiminnan puolelle, vuoden 2018 loppuun mennessä kaikkiaan viitisen kymmentä henkilötyövuotta.

– Yliopistojen tärkeimmän pääoman muo-dostavat ihmiset. Olennainen kysymys on, mi-ten tämä pääoma sijoittuu parhaalla mahdol-lisella tavalla yliopiston päätehtävien toteut-tamiseen, Väänänen painottaa.

Turun yliopistossa uskotaan, että esimerkiksi koulutusvientiin syntyy uusia työpaikkoja. Yli-opisto haluaa olla koulutusviennin ja erikois-tumiskoulutuksen tarjoajina eturivin toimijoi-ta.

Työsuhde voi jatkua yliopiston yrityksessäkin

Moni työntekijä saa kuitenkin varautua siihen, että tehtävät ja työympäristö muuttuvat. Hen-kilöstön koulutustarve ja työhönopastuksen määrä kasvaa.

– Muutokset pitää pystyä toteuttamaan niin, että työhön tärkeästi liittyvä turvallisuu-den tunne säilyy ja niin, että muutosta ei koe-ta kohtuuttoman stressaavana, rehtori Vää-nänen sanoo.

Viimeisen kolmen vuoden aikana Turun yli-opiston hallintohenkilöstön määrä on vähen-tynyt eläkkeelle siirtymisten kautta. Ikäraken-ne kertoo, että tämä suuntaus jatkuu vielä jon-kin aikaa. Tutkimushenkilöstön määrä puoles-taan nousi vuosina 2012 – 2014 melkein kah-della sadalla.

– Ulkoistaminen-sanalla on huono kaiku, mutta ei se mikään peikko ole. Turun yliopis-tosta on viime vuoden aikana siirtynyt lähes sa-ta henkilöä perustamiimme yrityksiin, vanhoi-na työntekijöinä. Uskon, että näissä yrityksissä

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 17

Puheenvuoro

Kuva: Hannu Oksanen

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen huomauttaa, että yliopistojen tärkeimmän pääoman muodostavat ihmiset. Hänen mukaansa olennai-seksi kysymykseksi nousee silloin, miten tämä pääoma sijoittuu parhaalla mahdollisella tavalla yliopiston päätehtävien toteuttamiseen. Turun yli-opistossa talouden tasapainottaminen ei johda henkilöstön irtisanomisiin.

työntekijöiden tulevaisuus on parempi kuin yli-opiston työntekijöinä, huomauttaa Väänänen.

– En voi poissulkea sitäkään mahdollisuutta, että edelleen löytyy toimintoja, jotka kannat-taa kustannusten vuoksi toteuttaa Certia-tyyp-pisesti. Mielestäni Certiassa on muutaman vii-me vuoden aikana edistytty. Ja voimmeko me Certian omistavat yliopistot oikeastaan syyttää muita kuin itseämme alkukankeudestakaan?

Miten johtaa ”itsenäisten talonpoikien kolhoosia”?

Suuria muutoksia on mahdotonta toteuttaa ilman hyvää johtamista. Kalervo Väänänen si-teeraa kollegaansa emeritusprofessori Timo Soikkasta: Yliopistossa argumentti voittaa aina

auktoriteetin. Itse hän on verrannut yliopistoa itsenäisten talonpoikien kolhoosiin.

– Nämä näkökohdat on kyllä hyvä muis-taa, kun muutosta johdetaan. Turun yliopis-tossa tehtävien siirrot ja muutokset viedään läpi pitkälti vapaaehtoisuuden pohjalta. Tar-vitsemme hyvää yhteistyötä henkilöstön kans-sa. Luotan, että meidän organisaatiossamme on jo ymmärretty sisäisen joustamisen tärke-ys, sanoo rehtori.

Nyt meneillään on koko organisaation katta-va, kaikissa johtotehtävissä toimivien koulutus.

– Laitosjohtajat ovat muutosjohtamisessa keskeisin ja kriittisin piste. Siinä yliopiston joh-taminen kohtaa perustehtävät, ruohonjuurita-son toiminnan. Laitosjohdon ja työntekijöiden

keskinäinen luottamus ja avoimuus takaavat, että muutoksen jälkeenkin kaikki menee jou-hevasti, Väänänen toteaa.

Kalervo Väänänen on pitkän uransa varrella katsellut suomalaista yliopistomaailmaa mo-nelta kantilta ja paikalta. Hän on muun muas-sa toiminut Oulun yliopistossa apulaisprofes-sorina ja Itä-Suomen yliopistossa akateemise-na rehtorina. Turun yliopiston rehtori hänestä tuli vuonna 2012, ja kesällä yliopiston hallitus jatkoi hänen rehtorikauttaan 31.7.2019 saakka.

Teksti: Terttu Nurro

18 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Puheenaihe

Itsekkäitä? Minä-keskeisiä? Työhön sitou-tumattomia laiskureita? Valmiita vaihtamaan työpaikkaa ellei ylimääräistä lomaa irtoa?

Ei, vaan ihmisiä, jotka haluavat esimiehen arvostavan, kunnioittavan ja kuuntelevan. Tä-tä on suomalainen Y-sukupolvi.

He ovat syntyneet noin vuosina 1980 - 2000, ja muutaman vuoden kuluttua lähes puolet suomalaisesta työvoimasta kuuluu Y-sukupol-veen. Ei siis ihme, että se herättää keskustelua ja kiinnostusta, etenkin kun sen on uskottu – ja pelätty? – muuttavan koko työelämää.

Tutkimusten mukaan Y-sukupolven on sa-nottu arvostavan joustavuutta, mahdollisuut-ta säilyttää tasapaino työn ja yksityiselämän välillä, vaihtelevaa työnkuvaa, uusinta tekno-logiaa sekä sosiaalisia suhteita, kuten tervettä ja avointa työilmapiiriä sekä mutkatonta suh-detta esimiehen kanssa. Mutta eivätkö nämä kelpaisi kaikille?

Y-sukupolvi on syntynyt ja kasvanut maail-

Iso paha Y-sukupolvi?massa, jossa omasta olohuoneesta on voinut seurata uutisia kouluampumisista, luonnon-katastrofeista ja terrori-iskuista. Lisäksi he ovat tottuneet taloudelliseen hyvinvointiin, kunnes 90-luvun alun lama osoitti, ettei organisaati-oilla olekaan aina mahdollisuutta pitää huol-ta omista työntekijöistään. Omien vanhempi-en irtisanomisten ja lomautusten näkeminen murensi uskoa pitkiin työuriin ja vakituisiin työpaikkoihin, jotka eivät olekaan vakituisia.

Näillä eväillä Y-sukupolvi lähtee työelämään. He eivät ota asioita itsestäänselvyyksinä, vaan vaativat epäkohtien korjaamista ja ongelmiin puuttumista siinä missä asioita on ennen py-ritty ehkä lakaisemaan maton alle. Se aiheuttaa kitkaa työpaikalla ja törmäyksiä eri sukupolvi-en välillä, sillä arvot, asenteet ja maailmanku-va ovat erilaiset. Vanhemmat sukupolvet ovat tottuneempia nykyiseen menoon, mutta tek-nologian, Internetin ja sosiaalisen median vah-vistama ja niistä itsevarmuutta ammentanut

Y-sukupolvi ei hyväksykään nykyistä menoa, vaan vaatii parannuksia. He vaativat, että töis-sä pitäisi olla myös kivaa.

Törmäyskurssi

Ikätörmäyksiä vahvistavat urbaanit legendat, olettamukset ja luulot ”nuorista pyrkyreistä” ja ”vanhoista kehityksen jarruista”. Kun puhutaan iästä ja sukupolvista, ei stereotypioilta voi vält-tyä, ja ne luonnollisesti heijastuvat myös työ-paikoille. Koska suomalaista Y-sukupolvea on tutkittu vain vähän, on keskustelu pysynyt mel-ko stereotyyppisellä tasolla.

Esimiehille, henkilöstöammattilaisille ja or-ganisaatioille on kuitenkin tarjottavana loh-duttavia uutisia. Kyllä, Y-sukupolvi saa suun-sa auki ja sanoo mielipiteensä. Kyllä, heidän mielipiteet voivat kuulostaa vierailta ja hieman oudoiltakin kokeneempien konkareiden kor-vaan. Kyllä, ne voivat olla ristiriidassa totuttu-jen tapojen kanssa. Ei, he eivät ole itsekkäitä.

Y-sukupolvi haluaa tulla arvostetuksi ja kuulluksi. Esimiestyöhön ja johtamiseen kohdistuu siten uudenlaisia odotuksia.

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 19

Puheenaihe

Susanna Kultalahti on itsekin Y-sukupolven edustaja ja työskentelee projektitutkijana Vaa-san yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan johtamisen yksikössä. Hänen väitöskirjansa on ensimmäinen, joka käsittelee suomalaista Y-sukupolvea: mikä heitä motivoi, millaista esi-miestä he odottavat, miten henkilöstöjohta-misen avulla voidaan tukea Y-sukupolvea. Ar-tikkeli pohjautuu väitöskirjan keskusteluun ja tuloksiin.

Yliopistojen työsuojelupäivät pidettiin tänä vuonna elokuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Päivillä kuultiin esityksiä perinteisistä työsuojeluaiheista.

Seminaarin esitykset luettavissa: http://www.tut.fi/fi/yliopistojen-tyosuojelupaivat-2015/ohjelma/index.htm

Ja ei, ei heitä tarvitse pelätä.Y-sukupolvi haastaa esimiehet ensisijaises-

ti käyttämään aikansa alaisten hyväksi. Y-su-kupolvi haluaa tulla arvostetuksi ja kuulluksi. Lisäksi se odottaa, että yksilöllisyys paitsi odo-tusten myös elämäntilanteen suhteen otetaan työpaikalla huomioon. Asetelma johtaa väki-sin siihen, että esimieheltä on löydyttävä aikaa kuunnella ja kuulla. Y-sukupolvi tulee työpai-kalle kokonaisena eivätkä he erottele työ- ja yksityiselämä-minää.

Esimiehestä tulee personal trainer

Esimieheltä odotetaan valmentavaa otetta paitsi työn, myös koko uran kannalta. Ehkä tu-levaisuuden esimies on kuin personal trainer, joka valmentaa työntekijöitään eteenpäin ja ohjaa oikeisiin ratkaisuihin oman esimerkkin-sä ja kokemuksensa voimalla. Sitä ainakin Y-sukupolvi toivoo. Esimieheen kohdistuu pal-jon odotuksia, ja myös esimiehen itse täytyy olla näkyvässä roolissa ja ansaita oma paik-kansa. Y-sukupolvi kuitenkin asettaa itselleen kovat odotukset, ja toivoo myös muiden täyt-tävän omansa.

Koska Y-sukupolvi ei pelkää muutosta vaan pikemminkin sitä, että mikään ei muutu, toivo-taan esimiehen tarjoavan monipuolisia työteh-täviä ja ehkäisevän omalta osaltaan Y-sukupol-ven rutinoitumista ja kangistumista kaavoihin. Haastavaa on se, että Y-sukupolvi toivoo haas-teita ja vastuita, mutta ei liian paljon. Se veisi liikaa huomiota pois yksityiselämästä ja muista elämän tärkeistä osa-alueista: perheestä, ystä-vistä, harrastuksista.

Sitoutuminen muuttuu

Tälle sukupolvelle on luontevaa ja toivotta-vaa, että työ joustaa siinä missä muutkin elä-män osa-alueet. Se ei tarkoita, että työ ei olisi heille tärkeää, mutta he määrittelevät itsensä myös muun kuin työn kautta. Vaativa harras-tus voi lennättää heidät toiselle puolelle maa-palloa, jolloin odotetaan ja oletetaan, että työ joustaa. Toisena aikana voi sitten olla työnkin vuoro, sillä tarvitaanhan työtä elämiseen. Tä-mä voi olla vaikea omaksua henkilön, joka on kasvatettu ja elänyt sellaisten arvojen ja maa-ilmankuvan mukaan, jossa on eletty työtä var-ten. Näin saadaan taas potentiaalinen kärjisty-nyt tilanne työpaikan kahvihuoneisiin.

Tällainen Y-sukupolven asenne on osaltaan vaikuttanut heidän maineeseensa työhön si-toutumattomana ja epälojaalina massana. Kyl-lä Y-sukupolvi sitoutuu, mutta ei perinteisellä tavalla, kuten sitoutuminen on ennen nähty. Koska heidän maailmankuvaansa ovat muo-

kanneet irtisanomiset, lomautukset ja pätkä-työt, ei liene ihme, että Y-sukupolvi ei näe itse-ään pitkässä uraputkessa saman organisaation palveluksessa. On luonnollista, että he muok-kaavat asenteitaan ja arvojaan siihen yhteis-kunnan tilanteeseen, jossa he tulevat työsken-telemään yhä pidempään.

Y-sukupolvi sitoutuu asioihin, joita se läh-tökohtaisesti muutenkin arvostaa: työ ja työ-tehtävät, esimies, työkaverit. Organisaation merkitys on heille hämärämpi, ja jos muualla on tarjolla heidän unelmatyötään, ei heille ole niin vaikea vaihtaa organisaatiota – siihen on muutenkin vaikea sitoutua.

Y-sukupolvi on täynnä lahjakkaita ja taitavia ihmisiä, joilla on paljon annettavaa työelämäl-le taitojen ja tietojen muodossa. He ovat ehkä kasvaneet erilaisessa maailmassa ja elävät eri-laisten arvojen mukaan, mutta voisiko kukaan vastustaa heidän ajamiaan asioita työelämän ja työpaikkojen parantamiseksi.

Teksti: Susanna Kultalahti

KTM Susanna Kultalahden väitöskirja ”It’s so nice to be at work!” Adopting different perspectives in understanding Generation Y at work” julkaistaan ja tarkastetaan loppuvuodesta 2015. Aineistoa on kerätty Facebookissa 252 Y-sukupolvelaiselta käyttäen hyväksi eläytymismenetelmää.

Kuva: Arto Jalonen

Yliopistojen työsuojelupäivät

20 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Lakiasiaa

Puolisoiden välisellä avioehtosopimuk-sella voidaan ennalta torjua sattumanvaraisia seikkoja ja kohtuuttomia lopputuloksia, joi-ta muutoin syntyisi omaisuuden jaossa avio-eron tai puolison kuoleman jälkeen. Avioeh-tosopimuksella voidaan sopia, että kummal-lakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omistamaan omaisuuteen tai tiet-tyyn omaisuuserään.

Aviopuolisoilla on lain nojalla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioeron (tai puolison kuoleman) jälkeen toimitettavassa omaisuuden jakamisessa, eli osituksessa, kummankin puolison varat ja velat lasketaan ensin yhteen. Yhteenlasketun omai-suuden arvosta kummankin puolison osuus on puolet. Enemmän omistava puoliso joutuu avio-oikeuden perusteella maksamaan toisel-le puolisolle ns. tasinkoa siten, että kumpikin puoliso saa omaisuuden jaossa yhtä paljon.

Avioehtosopimuksen merkitystä voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä. Pirjo ja Pekka erosivat 18 vuoden avioliiton jälkeen. Pir-jon vanhemmat olivat kuolleet syksyllä ja Pirjo oli saanut perinnöksi metsätilan, jonka arvo oli 300.000 euroa. Pekan vanhemmat olivat vie-lä huippukunnossa myytyään omistamansa ohjelmistoalan yrityksen. Pekka perisi jonain päivänä vanhempiensa miljoonaomaisuuden.

Pirjo ja Pekka omistivat yhteisesti asunto-osakkeen ja henkilöauton. Muuta omaisuutta tai velkaa heillä ei ollut. Asunto ja auto myytiin eron yhteydessä 260.000 eurolla.

Koska puolisoilla ei ollut avioehtosopimus-ta, puolisoiden varat oli osituksessa lasketta-va ensin yhteen. Pirjon omaisuuden arvo oli siis 430.000 euroa (perintö 300.000 ja osuus yhteisestä omaisuudesta 130.000 euroa) ja Pekan omaisuuden arvo 130.000 euroa. Jaet-tava omaisuus oli siten arvoltaan yhteensä 560.000 euroa

Tässä tapauksessa Pirjo joutui maksamaan Pekalle tasinkoa 150.000 euroa. Tällöin molem-pien puolisoiden osuudeksi tuli 280.000 euroa.

Olisikohan avioehtosopimus tarpeen?Maksaakseen tasingon Pirjo joutui myymään perinnöksi saamansa metsätilan. Pekka rikas-tui jaossa ja rikastuu edelleen miljoonilla van-hempiensa kuoltua. Kaikki meni lain mukaan, mutta toteutuiko oikeus ja kohtuus.

Määrääkö sattuma omaisuuden jaon?

Esimerkissä puolisoiden vanhempien kuolin-järjestys ratkaisi maksettavan tasingon määrän. Jos Pirjon vanhemmat olisivat olleet avioeron vireille tullessa elossa tai jos Pekan vanhemmat olisivat kuolleet ennen avioeroa, jaon lopputu-los olisi ollut täysin erilainen. Jos molempien puolisoiden vanhemmat olisivat olleet elossa avioeron vireille tullessa, puolisoiden omista-ma yhteinen omaisuus olisi jaettu tasan eikä kumpikaan puoliso olisi maksanut tasinkoa. Myöhemmin puolisot olisivat perineet omat vanhempansa.

Jos Pirjo ja Pekka olisivat tehneet avioeh-tosopimuksen siitä, ettei kummallakaan ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, Pirjon perintönä saama omaisuus olisi jätetty omai-suuden osituksen ja jaon ulkopuolelle. Tällöin vain puolisoiden yhteinen omaisuus, asunto ja auto, olisi jaettu tasan puolisoiden kesken eikä tasinkoa olisi tullut maksaa.

Tärkeä asia avioehdon laatimisen tai laati-matta jättämisen osalta on, että puolisoilla on tieto siitä, miten omaisuus avioliiton päättyes-sä jaetaan. Jos puolisoiden tarkoituksena on, että omaisuus jaetaan esimerkissä kuvatulla tavalla, avioehtosopimus ei ole tarpeen. Pir-jo ei luultavasti kuitenkaan pitänyt osituksen lopputulosta oikeudenmukaisena.

Myös Pirjon vanhemmilla olisi ollut mahdol-lisuus testamentilla määrätä, että Pirjon puoli-solla ei ole avio-oikeutta heiltä perintönä tul-leeseen omaisuuteen.

Avioehtosopimus voidaan tehdä ennen avioliittoa tai sen aikana. Avioehtosopimus on tehtävä kirjallisesti ja molempien puolisoi-den on allekirjoitettava se. Sopimus on päi-vättävä ja kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi allekirjoituksillaan. Tä-män jälkeen avioehtosopimus on jätettävä rekisteröitäväksi maistraattiin. Avioehtosopi-musta voidaan muuttaa tekemällä uusi sopi-mus ja rekisteröimällä se maistraattiin. Aviolii-ton aikana tehty sopimus tulee voimaan siitä hetkestä alkaen kun sopimus rekisteröidään maistraatissa. Ennen avioliittoa tehty ja rekis-

teröity avioehtosopimus tulee voimaan avio-liiton solmimisesta lähtien.

Eniten mielipahaa aiheutuu, jos osituksen lopputuloksena on, että koko elämänkaaren varallisuudella laskien tosiasiassa köyhempi puoliso joutuu maksamaan rikkaammalle. Tä-män vuoksi on usein tarkoituksenmukaista kes-kustella avioehdosta ja sen laatimiseen liitty-vistä asioista lakimiehen kanssa hyvissä ajoin.

Teksti: Sanna PoranenAsianajajaEversheds Asianajotoimisto Oysanna.poranen@eversheds.fi

Nimenmuutos

Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n toimi-nimi on muuttunut. Uusi nimi on Eversheds Asianajotoimisto Oy.

Kolumni

k o l u m n i

Hello, hi, heiMaahanmuuttajataustaisten nuorten tie korkeakoulutukseen on usein kivinen. Heitä ei välttämättä kannusteta akateemisiin opin-toihin koulussa eikä kotona. Tänä syksynä yliopisto-opintonsa aloitti siitä huolimatta useita suomalaisia nuoria, joiden nimi saattaa taipua suussamme hankalasti ja ihonvärin sävyt ovat peräisin muualtakin kuin Pielaveden rannalta. Eräs näistä nuorista lähetti meille viestin: tuntuu ikävältä, kun henkilökunta usein aloittaa keskustelun auto-maattisesti englanniksi identiteetiltään ja kieleltään täysin suoma-laisen nuoren kanssa.

Kuulin tämän viestin kollegoilta kahvihuoneessa. Ajattelin ja ää-neenkin totesin, että kyllähän ne vieraskieliset opiskelijat yleensä silmistä erottaa, kun ovat yleensä paljon enemmän hukassa olevan oloisia kuin muut. Mutta heti seuraavalla viikolla haksahdin itse aloit-tamaan keskustelun englanniksi erään suomalaisen tuutoropiskeli-jansa kanssa liikkellä olevan nuoren kanssa. Hän kun ei kommentoi-nut suomenkielistä keskusteluamme tuutorin kanssa, niin automaat-tisesti oletin syynä olevan kielimuurin. Mokaani pahoitellessani nuori totesi lohdutuksena, etten todellakaan ollut ainoa kielestä erehtynyt.

Tapauksesta sain entistä vahvemman kimmokkeen tervehtiä kaik-kia kampuksella sanalla ’hei’, ulkonäöstä ja ihonväristä välittämättä. Jos en pysty saamani vastauksen perusteella päättelemään kielitai-toa, jatkan suomeksi. Jos kysessä onkin ulkomaalainen opiskelija, on-nistuu kielen vaihto kyllä nopeasti – ja opiskelija saa ehkä kannus-teen panostaa myös suomenkielen opintoihin. Mutta jos erehdys tapahtuu toisin päin, saa supisuomalainen, mutta toisen näköinen nuori viestin, että on tullut väärään paikkaan, eikä kuulu joukkoon.

Suomessa meillä ei ole varaa jättää ketään akateemisesti lahja-kasta nuorta korkeakoulujärjestelmän ulkopuolelle. Ei kansakunnan menestyksen eikä innovaatioiden luomisen näkökulmasta, mutta ei myöskään meidän itsemme vuoksi. Meille kansakuntana tekee hyvää nähdä välillä iltauuti-sissa finanssiasiantun-tija Zahra savoa haas-tamassa tai oululai-sittain murtava Chen kertomassa säästä.

Tiina KottiAalto-yliopisto

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 21

Liitto vierailulla Ruotsissa YHL:n hallitus vieraili elokuussa ruotsalaisessa sisarjärjestössä, Ammattijärjestö ST:ssä. Ruotsalaisten kollegojen kanssa vaihdettiin tietoja maittemme korkeakoulujen tilasta ja taloudesta. Tilaisuu-dessa kerrottiin Suomen yliopistoihin kohdistuvista rakenteellisis-ta muutoksista. Vastaavasti kuultiin, mitä muutoksia ruotsalaisessa valtionhallinnossa ja korkeakoulusektorissa on meneillään. Saatiin myös katsaus ruotsalaiseen sopimus- ja neuvottelutoimintaan.

YHL:n laajennettu hallitus vierailulla ST:ssä Tukholmassa. Kuvassa muun muassa Pasi Jussila VYHY, Johanna Vironen VYHY, Jaana Lehtosaari OYHY, Pasi Lahdensuu Tay-Palvelut, Raimo Peura-koski TTYHY, Juha Riepponen ISYHY, Raimo Tervola OYHY ja Martti Lindh LTYHY.

Kuva: Satu Henttonen.

Pääsihteeri Dag Andersson kertoo Ruotsin sopimusjärjestelmän ongelmista.

Kuva: Satu Henttonen

22 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Työttömyysturvasta

Ansiopäivärahan työssäoloehdon täyttyminen ja palkan uudelleen määrittelyPääsäännön mukaan palkansaajan ansio-päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan henkilön vakiintuneen palkan pohjalta työttö-myyttä edeltäneeltä ajanjaksolta, jona henki-lö on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon.

Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivära-han suuruisesta perusosasta (32,80 € vuonna 2015) ja ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosent-tia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 95-ker-tainen perusosa, ansio-osa on tämän rajan ylit-tävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia. An-siopäiväraha lapsikorotuksineen on enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun pe-rusosan suuruinen.

Työssäoloehto ja palkan määritys

Mitä ansiopäivärahan määrälle tapahtuu, kun henkilö on ensimmäistä kertaa työttömäk-si jäämisen jälkeen työllistynyt uudelleen ja jää tämän jälkeen työttömäksi?

Tilanteessa, jossa henkilö työllistyy työttö-myyden alkamisen jälkeen ennen päiväraha-kauden enimmäisajan (500 päivää) täyttymistä ja palaa uudelleen työttömyyspäivärahan saa-jaksi, työttömyyskassa tarkistaa, onko henkilö täyttänyt työssäoloehdon uudelleen.

Mikäli henkilö on täyttänyt uudelleen pal-kansaajan työssäoloehdon (26 viikkoa), mää-ritellään päivärahan perusteena oleva palk-ka pääsääntöisesti uudelleen. Tällöin ennen päivärahan maksamista määrätään 5 arkipäi-vän omavastuuaika ja päivärahan enimmäis-ajan (500 päivää) laskeminen aloitetaan alusta.

Esimerkki: Henkilön työsuhde on päättynyt 31.7.2014 ja hänelle on syntynyt oikeus saada ansiopäivärahaa 5 päivän omavastuuajan jäl-keen 8.8.2014 lukien. Hän työllistyy 1.10.2014- 14.8.2015 väliseksi ajaksi ja jää uudelleen työt-tömäksi 15.8.2015 lukien. Koska uusi työssä-oloehto täyttyy, 500 päivän laskenta aletaan alusta eli aiemmin maksetut päivät ”nollataan” ja päivärahan perusteena oleva palkka määri-tellään uudelleen ja päivärahaa aletaan mak-saa 5 päivän omavastuuajan jälkeen.

Päivärahan uudelleenmäärittelyssä on suo-jasäännös, jonka mukaan uuden päivärahan määrä tulee olla vähintään 80 prosenttia edel-lisen päivärahan määrästä. Mikäli esimerkki-tapauksessa uuden työssäoloehdon täyttä-vä keskimääräinen palkkatulo olisi vain puo-let aiemmasta, 31.7.2014 päättyneen työsuh-teen palkasta, ansiopäivärahaa ei määriteltäi-si kyseisen uuden työssäolon palkkatulon pe-rusteella vaan määrittelyssä sovellettaisiin 80 prosentin suojasäännöstä.

Edellä mainittuun pääsääntöön on kuiten-kin muutamia poikkeuksia. Määrittelyä ei teh-dä ollenkaan, mikäli uusi enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen 26 viikon työssä-

oloehtoon perustuvan enimmäisajan alkami-sesta. Myöskään omavastuuaikaa ei aseteta, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa edellisen enimmäisajan alkamisesta ja omavastuuaika on tällöin otettu.

Esimerkki: Henkilön työsuhde on päättynyt 31.7.2014 ja hänelle on syntynyt oikeus saada ansiopäivärahaa 5 päivän omavastuuajan jäl-keen 8.8.2014 lukien. Hän työllistyy 1.10.2014- 31.5.2015 väliseksi ajaksi ja jää uudelleen työt-tömäksi 1.6.2015 lukien. Koska uusi työssä-oloehto täyttyy, 500 päivän laskenta aletaan alusta eli aiemmin maksetut päivät ”nollataan”. Koska hän on kuitenkin jäänyt työttömäksi

Työttömyyskassan Statian palvelunumerot Kassan puhelinpalvelu: 020 7289 780Kassan jäsenyysasiat: 020 7289 790Puhelinpalveluajat mainituissa numeroissa ma ja ke klo 12.00 – 15.00

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 23

Työttömyysturvasta

vuoden sisällä siitä, kun 500 päivän enim-mäisaika alkoi (8.8.2014), päivärahan perus-teena olevaa palkkaa ei määritellä uudelleen eikä 5 päivän omavastuuaikaa oteta.

Iän merkitys työssäoloehdon täyttymisessä ja päivärahan määrittelyssä

Työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa vuo-den 2017 eläkeuudistuksesta sovittiin muu-toksesta ikääntyneiden työttömien päivära-han perusteena olevan palkan määrittelyyn. Työttömyysturvalakiin lisättiin säännös 58 vuotta täyttäneiden päivärahan laskemisesta. Laki tuli voimaan 1.8.2015 ja koskee 58 vuot-ta täyttäneitä työnhakijoita, jotka täyttävät työssäoloehdon lain voimaantulon jälkeen.

Lainmuutoksella on arvioitu lisäävän ikään-tyneiden työllistymistä, koska 58 vuotta täyt-täneet työnhakijat voivat ottaa vastaan työtä myös aikaisempaa pienemmällä palkalla si-ten, että työn vastaanottaminen ei pienennä työttömyyspäivärahan tasoa tulevaisuudessa.

Jos työttömänä työnhakijana oleva 58 vuotta täyttänyt henkilö täyttää uuden työs-säoloehdon 500 päivän enimmäisajan sisällä ja jää työllistymisen jälkeen uudelleen työttö-mäksi, ei työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa määritellä uudelleen, jos uusi palkka olisi vanhaa palkkaa pienempi. Tällöin työttömyyspäivärahan perusteena olevana palkkana pysyy aiempi määrittely. Määräävä ajankohta säännöksen soveltamisen kannalta on työssäoloehdon täyttyminen. Jos henkilö on työssäoloehdon täyttäessään täyttänyt 58 vuotta, hän on suojattu päivärahan perustee-na olevan palkan pienenemiseltä. Ikäedelly-tys täyttyy myös, jos henkilö täyttää 58 vuotta samana päivänä kuin työssäoloehto täyttyy.

Kyseinen säännös ei kuitenkaan tuo muu-tosta siihen säännökseen, jonka mukaan päi-värahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, ellei edellisen päivärahakauden al-kamisesta ole kulunut vuotta ja perustepalk-ka on tällöin määritelty. Edullisuusvertailun tekeminen edellyttää siis sitä, että päivära-ha tulee ylipäänsä uudelleen määriteltäväksi.

Heikki HambergTyöttömyyskassa Statian johtaja

Työttömyyskassojen huhti-kesäkuus-sa tehdyistä ansiopäivärahapäätöksistä 37 prosenttia koski soviteltua päivärahaa ilmenee Työttömyyskassojen Yhteysjärjestön tiedoista. Sovitellun päivärahan päätöksiä annettiin 18 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaa-valla ajanjaksolla.

Soviteltua päivärahaa maksetaan silloin, kun hakijalla on kuukaudessa yli 300 euroa työtu-loa esimerkiksi osa-aikatyöstä tai sivutoimises-

ta yritystoiminnasta.Osittaisen työskentelyn lisääntyminen joh-

tunee vuoden 2014 alussa voimaan tulleesta 300 euron suojaosasta. Suojaosa tarkoittaa, et-tä työtön voin ansaita 300 euroa kuukaudes-sa ilman, että päiväraha laskee. 300 euron ylit-tävältä osalta puolet työtulosta vähennetään työttömyysetuudesta. Esimerkiksi 450 euron palkkatulo pienentää päivärahaa 75 eurolla kuukaudessa.

Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa 500 päivän enimmäisajan täyttymisestä huolimatta tietyn ikäisille henkilöille niin sanottuina lisäpäivinä. Oikeus lisäpäiviin on jao-teltu kolmeen eri ikäryhmään:• Vuonna1950–1954syntyneellähenkilölläonoikeuslisäpäiviin,mikälihäntäyttää 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. • Vuonna1955tai1956syntyneellähenkilölläonoikeuslisäpäiviin,mikälihäntäyttää 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. • Vuonna1957taisenjälkeensyntyneellähenkilölläonaikanaanoikeuslisäpäiviin, mikäli hän täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä.

Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa edellytetään lisäksi, että henkilöllä on työssäoloai-kaa vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäiviä on mahdollisuus saada sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona työnhakija täyttää 65 vuotta.

Mikäli henkilö työllistyy lisäpäivillä ollessaan siten, että hän täyttää uuden työssäoloehdon (26 viikkoa), ei 500 päivän enimmäiskesto ala alusta eikä omavastuuaikaa määrätä. Myös-kään ansiopäivärahatasoa ei määritetä uudelleen, koska henkilön oikeus työttömyyspäivära-haan perustuu näissä tilanteissa lisäpäiväoikeuteen eikä työssäoloehdon täyttymiskriteeriin.

Heikki Hamberg

Kuka on oikeutettu lisäpäiviin?

Sovitellun päivärahan hakijoiden määrä kasvanut

Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettusen mu-kaan eläkeikää on mahdollista nostaa nykyises-tä, koska ihmisten työkyky on kohentunut. Sa-malla kun terveydentila on parantunut, ovat ih-miset entistä iäkkäämpinä yhä työkykyisempiä.

Suomalaiset jäävät entistä harvemmin eläk-keelle työkyvyttömyyden tai sairauden takia. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläk-keellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkit-tävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle kes-kimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana.

www.ilmarinen.fi Uutishuone

Ikäihmiset ovat työelämän voimavara

Työpaikoilla tapahtuu vuosittain kym-meniä tuhansia tapaturmia, joista valtaosan taustalla arvellaan olevan inhimillinen tekijä. Työterveyslaitoksen Sujuva-hankkeessa ke-hitetyllä kyselyllä ja tapaturmatutkintamallilla pystytään tunnistamaan inhimillisille virheille ja työtapaturmille altistavia olosuhteita. Tulos-ten perusteella tärkeää on muun muassa ai-kapaineen ja kuormittumisen vähentäminen, huomiota ja tarkkaavaisuutta häiritsevien te-kijöiden hallitseminen sekä hyvien valintojen ja päätösten tukeminen.

Inhimillisiä virheitä voidaan vähentää

24 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

KITO-seminaari

Seuraavassa seminaarissa mukana ollei-den ajatuksia seminaarin annista:

Mikko Hyötyniemi Lapin yliopisto: – Kaksipäiväisen ohjelman anti oli laaja, mutta se säilyi hyvin kasassa, ja tarjosi-kin melkoisen läpileikkauksen nykyisen kirjaston eri käyttäjäryhmistä sekä hei-dän toiveistaan ja tarpeistaan, kirjasto-jen tulevaisuudesta sekä niiden ongel-mista ja haasteista. Etenkin Susanna Kul-talahden tarjoama Y-sukupolven kuva-us oli seniorikirjastosedälle kuin herää-minen kylmään sateeseen aamuöisen puiston penkiltä. Päivikki Karhulan tule-vaisuudenkuvaus valotti pulssia ja iho-karvoja nostattavasti kirjastojen osuut-ta lähes orwellilaisella lähitulevaisuu-den maailmassa.

Tarja Ylikarhu Vaasan yliopisto: – Minuun kolahti Jaakko Heinimäen pu-heesta sietäminen, sietokyvyn kasvatta-minen niin työelämässä kuin siviilissä. Christina Ståhlberg Åbo Akademi:– Oli useita hyviä esityksiä, mutta mie-leeni jäi erityisesti Kirjasto & Markkinoin-ti, koska olemme viime aikoina aika pal-jon miettineet markkinointia. Oli hieno kuulla, mitä kaikkea voisi tehdä jos vaan resurssit riittäisivät.

Tuomo Torppa Vaasan yliopisto:– Ammatillisesti ehkä paras anti oli Mi-nerva-työryhmän (#kirjastopuolue) työ-hön tutustuminen ja erityisesti pohdinta siitä, mihin kirjastoja tarvitaan nyt ja tu-levaisuudessa. Myös kirjastojen markki-nointia koskeva esitelmä oli hyvin mie-lenkiintoinen, koska uusien asiakkai-den löytäminen kirjastoihin ei ole ko-vin helppoa.

Tekstin kokosivat: Tarja Ylikarhu ja Satu Henttonen

Kolmannet valtakunnalliset KITO-päivät Vaasan Tritoniassa 24.-25.8.2015

Ammattitietoa ja eväitä työhyvinvointiin

Kuva: Merja Kokko

Pappi ja työyhteisökouluttaja Jaakko Heinimäki kertoo työhyvinvoinnista. Kuvassa myösTarja Ylikarhu ja Satu Henttonen.

Kuva: Eija Heikkinen

Merimatkalla Harri Ollikainen TTYHY, Satu Henttonen YHL, Salme Mäkinen TYHY, Aleksi Tyk-kä LMtietopalve-lut, Mikko Hyö-tyniemi LAYHY ja Mervi Salo-maa-Rauhala TaYHY.

Kuva: Satu Henttonen

Auringonpaisteesta nauttimassa Merja Roto-nen OYHY ja Aleksi Tykkä LMtietopalvelut.

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 25

Kentällä tapahtuu

Ristinolla -jäsentilaisuus Oulussa kokosi jäse-niä toukokuisena iltana. Hallintojohtaja Essi Kiuru esitti tervehdyksen. Illan pääviihdyttäjä oli näyttelijä Merja Larivaara.

Kesäkuun alussa laskettiin Ruunaan kosket iloisella Itä-Suomen yliopistoyhteisön henkilös-töyhdistyksen joukolla. Kesäretkelle osallistui-vat myös jäsenten perheenjäsenet. Retken ohjelmaan kuului myös koskenlasku ku-miveneessä. Liiton puheenjohtajan Satu Hent-tosen mielestä kokemus oli uusi ja jännittä-vä! Reippaan laskun jälkeen maistui maukas lounas, ja nokipannukahvit kruunasi aterian. Sää suosi retkeilijöitä, joten retki oli mitä mai-nioin!

Laulellen koskia laskien Lieksassa!

Keväinen jäsen-tilaisuus Oulussa

Kuva: Jaana Lehtosaari

Lämpimästi sadeasuihin pukeu-tuneet koskenlaskijat lähtevät matkaa veneellä.

Kuvat: Satu Henttonen

Tuula Väisänen on pukeutunut sadeviittaan ja saappaisiin, joilla pärjää puuveneessä.

Iloiset retkeläiset lounaalla kos-kentöyräällä. Lounaan jälkeen maistui nokipannukahvit.

26 U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5

Jäsenasiaa

KOKOUSKUTSU

Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry:n sääntömääräinen syyskokoustorstaina 19.11.2015 klo 16.30 Auditorium XII (3032), Helsingin yliopiston pääraken-nuksen vanhalla puolella, osoite Unioninkatu 34, 3. krs., Helsinki.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, mm. vuoden 2016 toimintasuunni-telma ja jäsenmaksujen suuruus sekä käsitellään hallituksen esitys yhdistyksen tulo- ja meno-arvioksi vuodelle 2016.

Valitaan toimihenkilöt seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi; puheenjohtaja, hallituksen jäsenet, tilin-tarkastaja, varatilintarkastaja ja toiminnantarkastaja sekä varatoiminnantarkastaja vuodelle 2016.

Nimetään pysyvät valiokunnat ja päätetään niiden jäsenten lukumäärä sekä valitaan valiokun-tien jäsenet. Nykyisten toimihenkilöiden kausi näkyy www-sivuilla www.hyhy.fi hallituksen ja valiokuntien kohdalla.

Aloitteet kokoukselle osoitetaan HYHYn toimistolle vähintään 30 päivää ennen kokousta.

Ennen kokousta on kahvitarjoilu klo 16 alkaen.

TERVETULOA!

Universitas Golf järjestettiin tänä vuonna Lahden Golfin Takkulan kentällä. Kisaan oli ilmoittautunut 14 joukkuetta. Pelimuotona oli kaksihenkisin joukkuein pe-

lattava tasoituksellinen best ball pistebogeyna. Yliopistojen mestaruuden voitti tälläkin kertaa Jyväs-

kylän yliopiston joukkue, mutta ei sama kuin viime vuonna, vaan Väinö Varstala ja Pekka Lumela tuloksella 43 pistettä.

Kaksoisvoiton Jyväskylän yliopistolle varmisti viime vuoden voittaja-joukkue Heikki ja Terttu Parkatti 39 pisteen toloksella ja kolmanneksi Tampereen yliopistoa edustanut joukkue Tarja Kunnas ja Niina Puro-nurmi 37 pisteellä.

Parhaan henkilökohtaisen pistebogeytuloksen saavutti Väinö Vars-taja (35 p) ja Best Ladyksi suoriutui Pirkko Voutilainen Itä-Suomen yli-opistosta (29 p). Parhaan Scratch-tuloksen teki Väinö Varstala Jyväsky-län yliopistosta kiertäen kentän 86 lyönnillä. Erikoiskilpailuissa parhaim-man avauksen löi Pipsa Nieminen Jyväskylän yliopistosta ja lähimmäs lippua osui Heikki Purhonen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (50,5 cm). Suorimman avauksen eli lähimmäksi väylän keskelle vedet-tyä viivaa löi Pentti Raumala Helsingin yliopistosta.

Ilmojen haltija oli jälleen suosiollinen ja kilpailu käytiin lämpimässä tuulettomassa säässä. Takkulan uusi kenttä oli väylien osalta kohtuulli-sen hyvässä kunnossa, mutta väylien laitojen karheikkojen pitkä heinä aiheutti useiden pallojen hukkumisen ja hidastutti siten pelin kulkua. Ensi vuoden Universitas Golf järjestetään jossakin eteläisen tai keskisen Suomen kentällä, ja ajankohta on edelleen elokuun ensimmäinen maa-nantai. Tapahtuman pääsponsorina toimi ja toimii ensi vuonnakin YHL.

Teksti ja kuva: Juha Rantakari

Golfkisassa kaksoisvoitto Jyväskylän yliopistolle!

U N I V E R S I T A S 3 / 2 0 1 5 27

Editorial

E d I T O R I A L

Satu Henttonen

Chairperson of the Association of

the Finnish University and Research

Establishment Staff (YHL)

Positivity in dark times

Photo: Nina Kellokoski

The programme issued by our new government threatens to cut down welfare in many sectors, not the least in higher education. If all the austerity measures, includ-ing the threat of additional 1.5 billion EUR cuts, mentioned in the programme will be put to action, we can be sure that educational inequality, the skills of those who end up being the worst off and our future quality of life will decrease. Same medicine was used in the recession of the 1990s and - as research has shown – the socio-eco-nomical groups targeted by cuts has become more alienated from the society, are less educated and earns less than their peers who – thanks to their socio-economi-cal position – didn’t have to suffer from austerity policies.

Last August I had the opportunity to listen to positive lectures on seminars on li-brary work and health and safety. I heard that the baby boomer -generation I belong to has a different attitudes towards work than the Generation Y. This generation grew up in the recession of 1990s and saw their parents being made redundant. It wit-nessed how those who did not lose their jobs worked hard and sacrificed themselves for their work. Gradually Generation Y started to think that it wants more from life than work. Even though work is important, one’s own private life, family, friends and hobbies are essential as well. You can read more about generation Y’s expectations towards their bosses elsewhere in this magazine. While listening to the researcher at the seminar, I had a hopeful thought that Generation Y will revolutionize our work-ing life. We need a change, which makes work both motivating and rewarding. At the moment we seem to live under pressure and without alternatives. Work is not improved by threats and extortion.

Eventually working life will change. Usually a crisis is needed in order to enter a new phase. We should not lose hope and we must have the courage to fight for more human working life.

The social contract proposed by PM Juha Sipilä failed due to unreasonable de-mands made by the employer, which gave nothing to employees. Even though this felt devastating, we are marching on. Discussions and negotiations will continue. However, there are no easy solutions in sight and a cold winter is approaching. I do not know about the frost, but at least mentally we are living in subzero temperatures.

People seeking refuge in Europe provide a new perspective to our economic wor-ries. Human dignity and the most vulnerable must be defended. Let’s support each other.

Työsuojeluvalvonta toimii hyvin Suomen työsuojeluvalvonta saa kansain-välisessä arvioinnissa kiitosta muun muassa toimivasta kolmikantayhteistyöstä, oikein ase-tetuista tavoitteista sekä pätevistä työsuojelu-tarkastajista.

Arvioitsijat löysivät kehitettävää varsinkin valvonnan toimintatapojen yhtenäistämisessä.

Lisäksi he suosittelivat tarkastusten määrän kasvattamista ja yhteistyön lisäämistä sekä työ-suojelun vastuualueiden että työsuojeluval-vonnan ja työterveyshuollon välillä.

EU:n Johtavien työsuojelutarkastajien ko-mitean asettaman arviointiryhmän suosituk-set otetaan huomioon työsuojelun vastuualu-eiden seuraavassa nelivuotissuunnitelmassa 2016–2019.

Työntekijöiden oikeuksia muuallaEU ja Etelä-Korea ovat hyväksyneet yhtei-sen julkilausuman työntekijöiden oikeuksista. Julkilausuma liittyy EU:n ja Etelä-Korean väli-seen vapaakauppasopimukseen, joka solmit-tiin vuonna 2011.

Komissio pyytää Etelä-Koreaa muun muas-sa vauhdittamaan toimia niiden ILO:n yleisso-pimusten ratifioimiseksi, joita maa ei ole vie-lä hyväksynyt. Näitä ovat yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluita ja pakkotyötä koskevat sopimukset. Korea lupaa antaa sel-vityksen puuttuvien ratifiointien tiellä olevi-en esteiden poistamisesta.

Oikeus veteen puhututtaaEuroopan parlamentti vaatii komissiol-ta konkreettisia toimia ”Vesi on perusoikeus” -kansalaisaloitteen suhteen. Parlamentti pitää komission vastausta kansalaisaloitteeseen riit-tämättömänä. Vuonna 2013 järjestetystä kam-panjasta vastaavat Euroopan julkisen alan am-mattiliitot, jotka vaativat komissiota takaa-maan EU-kansalaisten oikeuden puhtaaseen juomaveteen ja jätevesi-huoltoon. Kampanjaan osallistui myös Pardia ja muita Suomen julkisen alan ammattijärjestöjä.

Kilpailuaika 1.1.-31.12.2015. Lisätietoja kilpailusta www.yhl.f i

Eniten uusia jäseniä hankkineelle 500 € matkalahjakortti!

uusia jäseniä Nyt kaikki

hankkimaan!YHL:n jäsenhankintakilpailuun voi osallistua yhdellä arvalla jokainen, joka on hankkinut uuden jäsenen. Hankittuasi uuden jäsenen kirjoita nimesi selvästi liittymislomakkeeseen ja toimita lomake viipymättä omaan yhdistykseesi. Kilpailuaika 1.1. – 31.12.2015.

Pääpalkinto

1000e matkalahjakortti arvotaan kaikkien osallistujien kesken!