Uutta kohti 10

2 2018

Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti

Vuoropuhelu jatkuu4

Luottamusmies-vaalit tulossa12

Järjestelmien on toimittava14

Ronja Rajala

2 Nousu 2•2018

3 Puheenjohtajalta Uudistuvaa edunvalvontaa

– Tervetuloa mukaan!

4 Vuoropuhelu jatkuu Rahoitusalan työehtosopimus

syntyi väännön jälkeen

8 Nousussa

10 Uutta kohti Ronja Rajalan mielestä pankkityössä

on parasta se, että saa luoda

12 Luottamusmiesvaalit tulevat Uudet tekijät ovat

tervetulleita mukaan

14 Järjestelmien on toimittava Peruspankkijärjestelmän

uudistus etenee, mutta muutoksiin sisältyy aina riskejä

17 Nousun koulutukset syksyllä 2018

18 Suomi ei ole aina auki Päivätyö on Suomessa yhä normi,

josta poikkeaminen aiheuttaa haasteita

20 Förtroendemannavalet närmar sig – är du redo?

22 Paulalta ja Annelta

2 2018

Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org.Lehden toimituskunta: Tarja Furuholm, Anna Koivumäki, Laura Kuparinen, Johanna Maasto, Tiina Rautanen, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org.Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto: Mikko Taipale Kannen kuva: Mikko Taipale Painopaikka: Erweko OyJäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki.Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi,www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!

Ronja Rajala

TÄSSÄ LEHDESSÄ

18

144

3Nousu 2•2018

Tarja Furuholm varapuheenjohtaja tarja.furuholm@nordea.com

Nousu on toiminut menestyksekkäästi itsenäi-senä ammattiliitona jo pitkään. Yhden talon liittona olemme voineet keskittyä jäsentemme

edunvalvontaan Nordeassa. Nousu on matkan varrel-la vahvalla osaamisella ja aktiivisella neuvottelutoi-minnalla vaikuttanut pankin päätöksiin niin, että hen-kilöstön tarpeet ovat tulleet paremmin huomioiduik-si. Työpaikkoja on pystytty pelastamaan.

Käynnissä oleva työelämän murros kohdistuu eri-tyisesti finanssialaan. Nordeassa muuttuvaan mark-kinaan on päätetty vastata kiihdytetyllä transformaa-tio-ohjelmalla. Sen seurauksena työntekijät ovat jou-tuneet ennennäkemättömään puristukseen. Vaikka uuden toimintamallin käyttöönotto on vasta käynnis-sä, henkilöstöä on jo vähennetty. Se valitettavasti nä-kyy niin jäljellä olevan henkilöstön uupumisena kuin asiakaspalvelun saatavuuden heikentymisenä. Pak-ka on sekaisin. Tavoite oli kai päinvastainen.

Muuttuva työelämä haastaa myös ammattiliitot. Meidän on kyettävä uudistumaan, jotta voimme olla uskottavia edunvalvojia. Ennen kaikkea meidän on pystyttävä vastaamaan jäsentemme tarpeisiin. Mi-tä esimerkiksi juuri työelämään tulleet nuoret meil-tä odottavat? Minkälaista toimintaan he itse olisivat valmiita tulemaan mukaan? Aihe on Nousussa erityi-sen ajankohtainen, koska ensi syksynä on jälleen ai-ka valita henkilöstöedustajat seuraavalle kolmivuo-tiskaudelle.

Uudistuvaa edunvalvontaa – Tervetuloa mukaan!

Pääluottamusmiesten osalta ehdokasasettelu on jo alkanut. Luottamusmiesten vaali järjestetään loka-marraskuussa. Toivotan kaikki halukkaat läm-pimästi tervetulleeksi mukaan. Asettumalla ehdolle saat mahdollisuuden päästä vaikuttamaan.

Tiesitkö, että Nousu ja Vakuutusväen Liitto VvL käynnistivät viime vuoden puolella selvityksen liitto-yhteistyön mahdollisuuksista? Nyt voimme iloksem-me kertoa, että toukokuussa selvitystyöhön halusi liittyä myös Kelan toimihenkilöt KTH. Kaikkien liit-tojen yhteisenä tavoitteena on jäsenten entistä vah-vempi edunvalvonta ja jäsenetujen parantaminen. Uuden liiton toteutuminen on yksi mahdollisuus uu-distua. Selvitystyötä tehdään tiiviillä aikataululla liit-tojen toimistojen sekä hallinnonedustajien toimesta. Tavoitteena on saada päätöksiä aikaan tämän vuo-den loppuun mennessä. Nousussa lopullisen päätök-sen sääntöjen mukaan tekee edustajisto.

Kesä on alkanut Suomessa tänä vuonna poik- keuksellisen aikaisin. Erityisen mukavaa se on ollut kesälomaansa lomakauden alussa viettäville. Toivot-tavasti kauniita kesäpäiviä riittää vielä pitkään. ■

PUHEENJOHTAJALTA

4 Nousu 2•2018

EDUNVALVONTA

Vuoropuhelu jatkuu

tasoon. Koska kehitystä on haasteellis-ta ennakoida pitkälle eteenpäin, tehdään mieluummin lyhyt sopimus optiovuodella.

Palkankorotuksia on kolme. Niistä ensimmäinen, 1,26 prosentin yleiskoro-tus, annettiin maaliskuun 2018 alussa. 1. lokakuuta 2018 palkkoja korotetaan 1,2 prosentin suuruisella palkkakeskus-teluerällä.

– Esimiehet käyvät alaisten kans-sa palkkakeskustelut työehtosopimuk-sen mukaisesti ja päättävät viime kädes-sä palkkakeskusteluerän jakamisesta sen mukaan, mitä sopimuksessa on määrätty, Ahola sanoo.

Ensimmäisessä tes-esityksessään työnantaja ehdotti, että palkkakeskuste-luerän suuruus olisi 75 prosenttia koko-naiskorotuksesta.

– Siihen nähden saimme neuvoteltua tasapainoisemman mallin kuin mikä työn-antajan alkuperäinen tavoite oli. Ja koko-naiskorotus on työmarkkinoiden yleisen linja mukainen, Nousun toiminnanjohtaja Minna Ahtiainen sanoo.

Nordeassa tessiä parempi tilanneYhdellä alalla, kuten rahoitusalalla, yri-tykset voivat erota toisistaan suuresti ei-kä kaikille sovi esimerkiksi samat työaika- tai palkkausmallit. Paikallisella sopimisel-la tarkoitetaan sitä, että tessissä on an-nettu työpaikkakohtaisesti oikeus sopia tietyistä asioista toisin eli paikallisesti so-vitaan työsuhteen ehdoista poiketen siitä,

Rahoitusalan työehtosopimus syntyi pitkän väännön jälkeen. Paikallinen sopimus parantaa tessin minimiehtoja viikonlopputyön osalta.

Rahoitusalan työriita ratkesi, kun so-pimusosapuolet hyväksyivät valta-kunnansovittelijan ehdotuksen alan

työehtosopimukseksi 22. maaliskuuta. – Tämä oli vaikein koskaan tehty pää-

tös, Nousun puheenjohtaja Kari Ahola kertoo sopimuksen hyväksymisestä.

Neuvotteluiden aikana Nordea ilmaisi olevansa valmis maksamaan viikonloppu-työstä enemmän kuin mitä tes-ratkaisus-sa luvattaisiin.

– Uskomme, että viikonlopputyöhön löytyy riittävästi vapaaehtoisia tällä kor-vaustasolla, Ahola perustelee sopimuk-sen hyväksymispäätöstä.

– Koen, että saavutimme parhaan mahdollisen lopputuloksen olosuhteet huomioon ottaen.

Lyhyt sopimus optiovuodellaRahoitusalan uusi työehtosopimus on voi-massa 31.1.2020 asti. Sen jälkeen si-tä voidaan jatkaa vielä vuosi, jos syksyllä 2019 päästään yksimielisyyteen palkan-korotuksista ja tekstimuutoksista.

Optiovuosikäytäntö on neuvotteluis-sa normaalia. Työehtoneuvottelut ovat ai-na vaikeita prosesseja ja aiheuttavat epä-varmuutta.

– Molemmat osapuolet toivovat, että sopimuksiin tulisi pitkäjänteisyyttä ja en-nakoitavuutta, Kari Ahola sanoo.

Yleinen talouskehitys ja yritysten kil-pailukyvyn ja taloudellisen tilanteen ke-hittyminen vaikuttavat palkankorotusten

mitä laki ja tes edellyttävät. Paikallisesta sopimuksesta neuvotte-

levat työnantajapuolen ja työntekijäpuo-len edustajat. Mikäli paikallista sopimus-ta ei synny, noudatetaan tessin määräyk-siä. Tätä kutsutaan perälaudaksi.

Paikallista sopimusta viikonlopputyön osalta hiotaan vielä Nordeassa, mutta käytännössä se tulee määrittämään, mi-ten viikonlopputyöt tullaan oikeasti järjes-tämään.

Neuvotteluissa käydään läpi muun muassa lauantai- ja sunnuntaityön tar-ve, suunnitellun toiminnan laajuus, tar-vittavan henkilöstön määrä, työvuorojen vaihtuvuus, työaikajärjestelyt ja korvauk-sen määrä.

Kari Aholan mielestä paikallinen so-piminen asettaa nousulaiset muita ra-hoitusalalla työskenteleviä parempaan asemaan. Nordeassa on tähänkin asti ollut paras paikallinen sopimus lauan-taityön osalta.

– Ja halukkaita tekijöitä on ollut enemmän kuin mitä tarvetta on ollut, Aho-la sanoo.

Uudessa paikallisessa sopimuksessa kustannusrakenne muuttuu. Aikaisemmin vapaaehtoiset saivat normaalit vapaat ja korvaukset lauantaityöstä sekä 200 eu-ron kertakorvauksen. Jatkossa päiväkoh-tainen lisäkorvaus on 70 euroa päivältä jokaiselta viikonlopputyöpäivältä normaa-lien vapaiden ja korvausten lisäksi.

5Nousu 2•2018

»

"Molemmat osapuolet toivovat, että sopimuksiin tulisi pitkäjänteisyyttä ja

ennakoitavuutta,"

6 Nousu 2•2018

» Jaksotyö ilman direktio-oikeuttaNordeassa iltatyötä on tehty Personal Bankingin puolella rajoitetusti jo useam-man vuoden ajan. Laajimmat työajat ovat olleet käytössä 24/7:ssa. Kevään aikana 24/7:n työaikamalleja on otettu asteittain käyttöön myös konttoriverkoston puolella. Uudet työajat sijoittuvat arkipäivisin kello 7.15 ja 22.15 väliseen aikaan.

– Työaikoihin on tehty paljon muutok-sia viime aikoina ja on selvää, että muu-tokset pelottavat ja vaikuttavat nousulais-ten asenteisiin, Kari Ahola sanoo. Ahola kuitenkin uskoo, että paikallinen sopimus on sisällöltään niin hyvä, että se tyydyttää nousulaisia.

Uuden työehtosopimuksen mukaan myös jaksotyöstä on mahdollista sopia paikallisesti. Sen osalta työnantajalla ei ole direktio-oikeutta.

– Sovintoesityksen mukaan 1.2.2019 lukien voidaan paikallisesti sopia jakso-työstä, jossa säännöllinen työaika on enin-tään 112,5 tuntia kolmen viikon pituises-sa jaksossa. Työryhmä laatii ohjeistuksen jaksotyöstä 1.12.2018 mennessä. Yksi-puolisin päätöksin työnantaja ei voi edel-leenkään ottaa jaksotyötä käyttöön, Min-na Ahtiainen sanoo.

Palkansaajapuolen tavoitteena neu-votteluissa oli edelleen palkkausjärjestel-män uudistaminen, mutta työnantaja ei ol-lut kiinnostunut sen korjaamisesta. Henki-löstöedustajien tiedonsaantiin palkkakes-kustelumallin toimivuudesta tuli kuitenkin parannus. Tämä lisää palkkauksen läpinä-kyvyyttä ja turvaa palkkatasa-arvon toteu-tumista palkkakeskusteluissa.

Ajatustenvaihtoa työryhmissäOn tärkeää, että osapuolten välillä on vuo-ropuhelua myös neuvottelujen välillä. Tes-sissä asetetut työryhmät valmistelevat seuraavaa kierrosta, ja niiden esitykset otetaan neuvotteluissa huomioon.

– Työryhmissä on mahdollisuus vaih-taa ajatuksia siitä, miten sopimusta pitäi-si kehittää ja samalla valmistautua seu-raavan kierroksen kipukohtiin, Minna Ah-tiainen sanoo.

Osa työryhmistä on standardeja. Esi-merkiksi tilastotyöryhmä tuottaa säännöl-lisesti toimialan tilastoraportin. Ammatil-lisen koulutukset ryhmä puolestaan miet-tii alalla tapahtuvia muutoksia. Se voi tes-kauden aikanakin saada läpi tärkei-tä asioita.

Palkansaaja- ja työnantajapuoli

neuvottelivat sopimuksesta

keskenään 13 kertaa

Valtakunnan-sovittelijan johdolla

osapuolet neuvottelivat

18 kertaa

Valtakunnan-sovittelija

antoi 2 sovintoesitystä

13 18 2

7Nousu 2•2018

Puolueettomuus turvattavaMuutama viikko rahoitusalan työehtosopi-muksen syntymisen jälkeen valtakunnan-sovittelija Minna Helle ilmoitti siirtymises-tä työnantajapuolen palvelukseen.

Julkisuudessa on esitetty useita pu-heenvuoroja, joissa Helteen puolueetto-muutta on epäilty sen jälkeen, kun hänel-le annettiin Teknologiateollisuus ry:n työ-tarjous. Puolueettomuutta on epäilty myös erityisesti rakennusalan ja rahoitusalan sovittelujen osalta.

Ylen tietojen mukaan asiasta on tehty kantelu oikeuskanslerin virastoon. Oikeus-kansleri valvoo hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin virkatoimien lainmukaisuutta. Hän valvoo myös, että tuo-mioistuimet, viranomaiset ja virkamiehet se-kä muut julkista tehtävää hoitavat noudatta-vat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.

Minna Ahtiainen ja Kari Ahola pitävät tilannetta ongelmallisena.

– Valtakunnansovittelijan tulee olla virkatoimissaan puolueeton. Sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuoma-rin esteellisyydestä on säädetty. On hyvä, että sovittelijan asemaan liittyvät epäilyt selvitetään perin pohjin, koska valtakun-nansovittelija on neuvottelujärjestelmän toiminnan kannalta keskeisessä roolis-sa. On myös syytä vakavasti pohtia, tar-vittaisiinko lisäsääntelyä puolueettomuu-den turvaamiseksi tulevaisuudessa, Ahti-ainen toteaa. ■

Natasha Petrell

Nousu lähetti neuvotteluista 25 tiedotetta

Neuvotteluja käytiin

yhteensä 170 päivää

Sopimukseton tila kesti

111 päivää

25 170 111

"Työryhmissä on mahdollisuus vaihtaa ajatuksia

siitä, miten sopimusta pitäisi

kehittää ja samalla valmistautua

seuraavan kierroksen

kipukohtiin"

8 Nousu 2•2018

NOUSUSSA

Yhdessä Nousussa

Faktat minusta:● Juoksen, joogaan, virkkaan ja neulon● Motivoidun uuden oppimisesta ja

ongelmien ratkaisemisesta● Yritysviestinnän tradenomi

& työmarkkinakonsultti● Mukana Retailin Consultative

Committeessa● Motto: ”Lue, opi, ymmärrä & vaikuta”

Olen kulkenut Nousun matkassa mu-kana lähes koko työurani ajan Nor-deassa. Alun pienen hetken ilman

liittoa annettakoon anteeksi, sillä 12 vuot-ta sitten en vielä tiennyt silloisesta Am-mattiliitto Suorasta tai sen jäsenyhdistyk-sestä Noususta. Mutta ei tovia pidempää, kun tarvitsin luottamusmiehen apua työ-tehtävääni vakinaistettaessa. Sain asiaa-ni avun heti ja samalla matkani Nousus-sa alkoi.

Syy kirjoitukseeni on tässä: olen uusi asiantuntijanne pääluottamusmiestoimis-tossa. Aloitin työssäni 1. päivä maaliskuuta

2018. Olen uusi nykyisessä tehtävässäni, mutta Nousussa olen ollut eri tehtävissä pitkin työuraani Nordeassa. Nousun mu-kana olen viihtynyt hyvin, ja se oli pohjim-mainen syy hakea pankkineuvojan työstä asiantuntija/assistentin tehtäviin pääluot-tamusmiestoimistoon.

Haluan vaikuttaa osaltani siihen, että jokaisen nousulaisen työpäivä olisi mah-dollisimman hyvä. Kohta 12 vuoteen mahtuu Nordean puolesta paljon muutok-sia. Niitä katsellessani ei voi kuin todeta, että ilman Nousua monen muutoksen lop-putulos olisi ollut huonompi. Joten puhu-

kaa Noususta työpaikoillanne ja kannus-takaa toisianne pitämään perusoikeudes-tanne kiinni ja liittymään ammattiliittoon.

Vallitsevassa tilanteessa ja Nordean kiihtyvässä muutosohjelmassa meitä ei ole yhtään ylimääräistä. Nyt jos koskaan on tärkeää muistaa, että yhdessä ja mu-kana olemalla pidämme huolta sovituis-ta asioista. Tuomme äänenne kuuluviin ja vaikutamme tuleviin muotoksiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kokemuksesta tiedän, että jäsenet työpaikoilla ovat ne parhaat asiantunti-jat, ja toivonkin, että edelleenkin jatkam-me perinnettä hyvästä edunvalvonnas-ta työpaikkatasolta lähtien ja valitsemme luottamusmiehen, joka välittää yhteisistä asioista ja joka polkua pitkin tuo mietteen-ne ja tilanteenne arjen työstä esille. Ai-ka näyttää, millaiseksi tulevaisuutemme muovautuu, mutta kokemuksesta tiedän, että yhdessä ja yhteistyöllä asiat saavutta-vat paremman lopputuleman.

Haluan toivottaa Nousun jäsenille mah-dollisimman hyvää ja tasapainoista arkea, suopeita tuulia urille sekä intoa kehittää yh-dessä omaa ammattiliittoamme. ■

Laura Kuparinenkuva Mikko Taipale

9Nousu 2•2018

Nousu Twiittaa@NousuLiitto

Käy tykkäämässä!

www.facebook.com/

nousury/

Nousun jäsenpalvelu auttaa mielellään mahdollisissa kysymyksissä. Voit laittaa viestiä osoitteeseen jasenpalvelu@nousu.org tai soittaa arkisin klo 10–14 numeroon 020 741 2960. !

Nousun vuosi 2017 oli kiireinenFinanssiala digitalisoituuSuomen talous lähti kasvuun vuonna 2017. Pankeissa se ei kuitenkaan näkynyt työpaik-koina vaan konttoriverkostoa harvennettiin. Valmistauduttiin digitalisoitumiseen ja uu-teen sääntelyyn. Tämä näkyi peruspankki-palvelujen saatavuuden heikkenemisenä.

Työmarkkinaneuvottelut jumissaRahoitusalan työehtosopimus päättyi 30.11.2017. Neuvottelut uudesta sopi-muksesta aloitettiin hyvissä ajoin loka-kuun alussa. Varsin nopeasti kävi selväk-si, että työnantajapuoli ei halunnut hyväk-syä käytännössä mitään palkansaajapuo-len esityksiä.

Nousun tavoitteena oli palkkauksen kehittäminen sekä työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen. Työnantaja haki mah-dollisuutta työajan sijoitteluun maanan-taista sunnuntaihin, ympäri vuorokauden.

Neuvotteluissa ei saatu tuloksia, jo-ten 1.12. siirryttiin sopimuksettomaan ti-laan. Liitot julistivat rahoitusalalle ylityö-kiellon, ja kun neuvottelut eivät edelleen-kään edistyneet, jätettiin työtaisteluvaroi-tus. Työnseisauksesta huolimatta eteen-päin ei päästy valtakunnansovittelijan joh-dollakaan. Vuoden päättyessä neuvottelut olivat yhä kesken ja tilanne jatkui pitkälle vuoden 2018 puolelle. Lue lisää aiheesta tämän lehden sivuilta 4 –7.

Nordea järjesteleeMuutokset henkilöasiakas- ja yrityspuolilla työllistivät luottamusmiehiä. Keskitetyissä yksiköissä jatkui töiden siirtäminen Puo-laan ja Viroon. Henkilöstöedustajien sin-nikkään työn ansiosta vähennykset Suo-messa jäivät ennakoitua pienemmiksi.

Syyskuussa Nordea ilmoitti vaihtavan-sa jälleen kotipaikkaa, nyt Suomeen. Jou-lukuussa Nordean Suomen johto ilmoitti jälleen käynnistävänsä yhteistoimintaneu-vottelut, joiden ennakoitiin johtavan jopa 500 henkilön irtisanomiseen. Nousu ker-toi eriävästä näkemyksestään myös me-dialle.

Nousu vaikuttaaEdellisissä työehtosopimusneuvotteluis-sa syntynyt erimielisyys lisäeläkejärjestel-mästä vietiin työtuomioistuimeen. Työtuo-mioistuimen ratkaisu vahvisti Nousun tul-kinnan eläkemääräysten sisällöstä.

Nordean hallituksen jäsenyys ja kon-sernineuvoston puheenjohtajuus tarjosi-vat Nousulle mahdollisuuksia vaikuttaa Nordean toimintaan ja päätöksiin. Toimin-tansa aloitti uusi Nordea Forum, jossa on Pohjoismaiden lisäksi edustus myös muis-ta eurooppalaisista Nordea-maista.

Eri elimissä keskusteltiin IT:n haasteis-ta sekä niiden riskeistä päivittäiselle asia-kaspalvelulle. Esillä olivat myös kielikysy-mys, peruspankkiohjelma ja Nordean kult-tuuriohjelma.

Nousu-lehden teemoina olivat tasa-ar-vo, työehtosopimusneuvottelut sekä ura. Verkkosivuilla julkaistiin yli sata uutista ja sähköisiä uutiskirjeitä lähettiin 21. Näky-vyyttä saatiin myös lehdistötiedotteista.

Nousu kouluttaa Henkilöstöedustajilta odotetaan yhä laa-jempaa osaamista. Luottamusmiesten pe-ruskurssi on kestosuosikki. Myös talous-tiedon koulutukset sekä neuvottelu- ja vuorovaikutustaidon kurssi keräsivät osal-listujia. Kiitosta saatiin ajankohtaisuudes-ta ja monipuolisuudesta.

Puheenjohtajat, pääluottamusmiehet ja liiton toimiston väki kiersivät työpaik-katilaisuuksissa eri puolilla Suomea kes-kustelemassa mm. organisaatio- ja toimin-tatapamuutoksista ja työehtosopimuskier-roksen tavoitteista ja haasteista.

Viikonlopputilaisuuksia järjestettiin useita. Esimiehet ja asiantuntijat tapasi-vat seminaarissa Vilnassa. Alueiden ta-pahtumia järjestettiin mm. Rukalla, piknik- risteilyllä Turusta, raitiovaunulla Vallilas-sa, Tallinnassa ja Tampereen Kylpylässä, johon väkeä tuli koko Suomesta yli sata henkeä. Joulukuussa pidettiin useita tilai-suuksia neuvotteluihin liittyen. ■

Tutustu koko vuosikertomukseen Nou-sun nettisivuilla www.nousu.org. Löydät sieltä myös yhteispohjoismaisen Union in Nordean vuosikertomuksen, joka kertoo liittojen pohjoismaisesta työstä Nordeassa.

Käy Nousun YouTube-kanavalla tutustu-massa Nousun videoihin. Voit myös seu-rata Nousua @NousuLiitto Twitterissä.

Ja muistithan jo käydä tykkäämässä Nou-sun Facebook-sivuista!

10 Nousu 2•2018

NOUSULAINEN

Uutta kohtiRonja Rajalan mielestä pankkityössä on parasta se, että saa luoda.

Ronja Rajala harrastaa surffausta, matkustelua ja joogaa.

Ronja Rajala lähtee matkalle useim-miten surffilauta mukanaan, jonne-kin kauas ja lämpimään. Matkailun

piti alun perin olla myös hänen alansa työ-elämässä.

– Opiskelin puolet matkailuvirkailijan tutkinnosta ennen kuin vaihdoin ammat-tikorkeakouluun.

Matkailualan restonomi Rajala voisi nyt olla esimerkiksi hotellin johtaja. Urasuunni-telmat kuitenkin vaihtuivat, kun hän muutti Jyväskylästä Helsinkiin vuonna 2012.

– Olin Finnairilla työharjoittelussa, kun Nordeassa työskentelevä ystäväni vinkkasi, että minun kannattaisi hakea pankkiin töi-hin, ja että viihtyisin varmasti Nordeassa.

Rajala haki ja pääsi Hakaniemen kont-toriin kassalle.

– Aluksi mietin, miten pärjään ilman ra-hoitusalan kokemusta tai koulutusta. Työ-paikkaohjaajanani Riitta-Liisa Yrjölä, iha-na Riittis, onneksi valoi minuun uskoa, et-tä kyllä tämä tästä lähtee ja olet hyvä tässä.

Asiakaspalvelusta Rajalalla oli jo ko-kemusta.

– Työskentelin viitisen vuotta Tele Fin-landilla AMK-opintojen ohella.

Monta hattua päässäYstävä oli oikeassa, pankkityö sopi Raja-lalle, joka ehti saada vielä henkilökohtai-sen pankkineuvojan (HPN) harjoittelijan pestin, ennen kuin siirtyi Vallilaan AML & Sanctions Processing Specialistiksi vuon-na 2015.

11Nousu 2•2018

"Pankki tarjoaa tietyn määrän palkallisia opintopäiviä, ja jos valmistuu tavoiteajassa, saa bonuksen."

Yhdeksänvuotias villakoira Pancho toimii usein valokuvaavan emäntänsä mallina.

– Hain kaksi kertaa ennen kuin pää-sin tänne. Rahanpesu ja terrorismirahoi-tus kiinnostivat, ja oli kiva päästä raken-tamaan uutta tiimiä ihan alusta asti ja op-pia uutta.

Rajalan osastolla tutkitaan asiakkai-den tilitapahtumia.

– Perustyötä enemmän aikaani kuluu työsuojeluvaltuutetun ja osaston luotta-musmiehen hommiin. Olen myös pereh-dyttänyt uudet työntekijät meidän organi-saatioomme ja tiimiimme sekä Nordeaan, jos he tulevat pankin ulkopuolesta.

Rajala toimii myös Prosessing Spe-cialistina. Tavoitteena on, että tutkinta-työn prosessit ovat kaikissa Nordea-mais-sa samat. Niitä miettii tiimi, johon kuuluu yksi henkilöstönedustaja jokaisesta Poh-joismaasta.

– Suunnittelemme prosesseja, kirjoi-tamme työohjeita ja käymme keskustelua eri sidosryhmien kanssa, jos jotain asiaa halutaan muuttaa.

Rajalan vastuulla on ollut muun muas-sa konttoreissa työskenteleville tuttu säh-köpostipohja, jossa kysellään asiakkaiden tilitoiminnasta.

Uuden oppiminen motivoiTämän lehden ilmestyessä Ronja Rajala on jo siirtynyt Centralisations-tiimiin, jo-ka perustettiin vuoden 2018 alussa. Ra-jan uusi titteli on Change Business Ana-lyst. Tiimiin kuuluu kaksi ihmistä Suomes-ta ja kymmenen Tanskasta.

– Pääsen vaikuttamaan organisaa- tiomme (Group Financial Crime Prevention GFCP) asioihin ja tuleviin muutoksiin.

Rajala on aloittanut myös Master of Business Administration -opinnot Kouvo-lan Xamkissa. Se on kahden vuoden rutis-tus työn ohella.

– Ihan kuin tässä ei olisi muuten tar-peeksi uutta tekemistä, hän nauraa.

Rajalan luokalla on myös kolme muu-ta nordealaista.

– Kiva, että pankki tarjoaa tietyn mää-rän palkallisia opintopäiviä, ja jos valmis-tuu tavoiteajassa, saa bonuksen.

Ronja Rajalan mielestä pankkityössä on parasta se, että saa luoda.

– Nordeassa olen päässyt tekemään kaikkea, ja uutta tulee koko ajan. On kiva nähdä oman työn jälki. Tämä on tällaista byrokraattista luomista.

Rajalan mukaan hänen työssään pär-jää, jos on ulospäinsuuntautunut, proaktii-

vinen, optimistinen ja kiinnostunut asiois-ta. On osattava yhdistellä asioita ja analy-soida tietoa. Lisäksi tarvitaan hyvät vuoro-vaikutustaidot.

– Olen huomannut, etteivät ne opinnot vaan ennemminkin asenne auttaa eteen-päin.

Kuvat puhuvatViime syksynä Juha Seljavaara, alueen neuvotteleva luottamusmies, houkutteli Ronja Rajalan mukaan Consultative Com-mittee (CC)-työhön.

Rajala edustaa toisena suomalaisena nousulaisia Corporate Centre -liiketoiminta- alueen pohjoismaisessa yhteistoiminta-ryhmässä.

– On kiva kuulla, miten asiat toimivat muualla, pääsee verkostoitumaan ja nä-kee organisaatiota laajemmin. Siitä voi ol-la hyötyä myös oman uran kannalta.

Ay-toimintaan hänet ajoi halu auttaa. – Minulle on tärkeää, että pelataan rei-

lusti ja autetaan niitä, jotka tarvitsevat apua.Kaikki eivät tiedä oikeuksiaan, osaa

tai halua itse puolustaa itseään, Rajala huomauttaa.

– Kaikki esimiehetkään eivät välttä-mättä tiedä, miten pitää toimia. Eivät he tahallaan toimi väärin.

Valokuvaaminen on Rajalalle rakas harrastus.

– Kuvaan kaikki tuttavien ja sukulais-ten kissanristiäiset ja kavereille Insta-ku-via. Mieluiten kuvaan persoonallisia ihmi-siä tapahtumissa, matkoilla, kadulla.

Usein mallina toimii myös Rajalan pumpulinvärinen villakoira Pancho. Raja-lan surffimatkat suuntautuvat Balille, Por-tugaliin, Havajille, Los Angelesiin ja Aust-raliaan. Vaihto-opiskeluaikoina Sydneyssä olosuhteet olivat kohdillaan.

– Olen käynyt Hangossa muutaman kerran surffaamassa, mutta en ole kyl-män ystävä. ■

Marjo Mikolakuvat Mikko Taipale

12 Nousu 2•2018

EDUNVALVONTA

Organisaatio elääPankin organisaatio on merkittävästi muuttunut. Konttoreista on tullut toimi-paikkoja ja toimipisteitä, joilla on satel-liitteja.

Toimintaa johdetaan henkilöasiakas-puolella neljästä putkesta, jotka kaikki toimivat valtakunnallisesti. Neuvojat kuu-luvat koko maan kattaviin verkostoihin, jolloin paikallisten asioiden lisäksi luot-tamusmiesten on seurattava liiketoimin-tajohdon päätöksiä koko maan tasolla.

Yrityspuolen organisaatio on vastaa-vasti muuttunut ja uusia toimintamalleja on otettu käyttöön kevään aikana. Luotta-musmiehet ovat näköalapaikalla näissä muutoksissa, joten heillä on tilaisuus ker-toa johdolle mahdollisista suunnitelman toteutuksen esteistä ja muista huomioi-tavista seikoista.

Keskitetyissä yksiköissä pohjoismai-set organisaatiouudistukset vaikuttavat työoloihin Suomessa. Yksiköitä ja työnte-kijöitä niiden mukana siirrellään alueelta toiselle, raportointilinjoja muuttuu ja esi-miehet vaihtuvat. Näissä tilanteissa luot-tamusmiestä tarvitaan tukemaa jäse-niä ja huolehtimaan, että paikallista yh-teistoimintaa vaativa muutos käsitellään asianmukaisesti.

Pohjoismainen verkosto tukenaNordea on hyvin voimakkaasti pohjois-mainen pankki, jossa on perinteisesti vankka järjestäytymisaste. Luottamus-miehillä on käytettävissään verkosto myös naapurimaissa, jotka hyvin toden-näköisesti painivat samojen kysymysten ja muutosten parissa. Keskitetyissä yk-siköissä erityisesti kannattaa rohkeasti hyödyntää tätä verkostoa.

Nordean kansainvälinen yhteistoimin-ta on varsin edistyksellistä verrattuna moneen muuhun toimijaan. Ylikansalli-sissa yrityksissä, joiden johto sijaitsee ul-komailla, on kotimaisen yhteistoiminnan lisäksi oltava kansainvälistä yhteistoimin-taa (EWC = European Work Council). Nor-deassa tätä toteutetaan konsernineuvos-tossa (Group Council GC) sekä liiketoimin-noittain Consultative Commiteessa (CC).

Kattavalla kansainvälisellä luotta-musmiesverkostolla on suuri merkitys, koska henkilöstöedustajat tuntevat pää-tösten vaikutukset paikallisella käytän-nön tasolla. Vahva kansainvälinen yhteis-työ näkyy lisäksi positiivisesti Nordean johtoon nähden sekä parantaa jäsenten edunvalvontaa.

Uudet tekijät ovat tervetulleita mukaanKokemuksen puutteesta ei kannata olla huolissaan, koska Nousu järjestää laadu-kasta ja asiantuntevaa koulutusta uusille luottamusmiehille. Koulutukseen pääsee mukaan jo alkuvuodesta, kun koulutus-vuoden aloittaa Luottamusmiesten perus-kurssin ensimmäinen osa.

Luottamusmiehen tärkein tehtävä on edustaa Nousun jäseniä työnantajan ja henkilöstön välisissä suhteissa. Luotta-musmiehet toimivat työpaikan kehittäji-nä ja ongelmanratkaisijoina, ja heillä on tärkeä rooli yhteistoiminnan käytännön toteuttamisessa.

Luottamusmiesten peruskurssi, osa 1 järjestetään10.-12.12.

Luottamusmiesvaalit tulevat – olethan valmis?

lintojen ratkettua siirrytään valitsemaan työpaikkojen luotta-musmiehiä. He valitsevat keskuudestaan neuvottelevat luotta-musmiehet. Nykyiset luottamusmiehet jatkavat tehtävissään vuoden loppuun saakka.

Eikä tässä vielä kaikki! Myös työsuojeluvaltuutettujen kausi on päättymässä. Alueelliset työsuojeluvaltuutetut valitaan aluei-den henkilöstön joukosta, jonka jälkeen on aika valita päätyö-

Jälleen on aika valita luottamusmiehet. Työpaikkojen luottamus-miesten valinnat tehdään syksyllä, joten vielä on hyvä aika pohtia omaa halukkuutta vastaanottaa luottamustehtävä. Tehtävä on

varmasti mielenkiintoinen ja antoisa! Uusi toimikausi alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2021.

Valinnat aloittaa pääluottamusmiesparin valinta, jonka eh-dokasasettelu on käynnissä 28.5.-16.8. Pääluottamusmiesva-

13Nousu 2•2018

Luottamus mahdollistaa yhteistyönHyvä yhteistoiminta perustuu luottamuk-seen. Luottamuksellinen ilmapiiri takaa avoimen keskustelun ja hyvän yhteistyön, jolloin vaikeistakin asioista voi keskus-tella tuntematta pelkoa. Luottamus luo myös uskottavuutta asioiden hoitamisel-le. Luottamusta tarvitaan myös siihen, et-tä usko tulevaisuuteen säilyy.

Alueellinen yhteistyö luottamusmies-ten ja työsuojeluvaltuutettujen kesken on elintärkeää onnistumiselle, koska mo-net asiat ovat yhteisiä. Keskinäinen tie-donvaihto auttaa onnistumaan jäsenille tärkeiden asioiden ratkaisemisessa, sil-lä henkilöstöedustajat tavoittelevat jo-kaiselle mahdollisimman mukavaa työ-päivää.

Jäsenet mahdollistavat vaikuttamisenJokainen nousulainen voi kertoa jäse-nyyden eduista työkavereille. Järjestäy-tymisasteella on valtava merkitys siihen, millä tavalla ja miten kattavasti edunval-vontaa voidaan tehdä.

Jäsenet ovat avainasemassa, kun va-litaan uudet luottamusmiehet kolmivuo-tiskaudelle. Jos ehdokkaita on enemmän kuin paikkoja, järjestetään työpaikoilla vaa-lit. Vaalissa äänioikeus on jokaisella Nou-sun jäsenellä, joka työskentelee Nordea Bank Ab (publ.), Suomen sivuliikkeessä. ■

Anna Koivumäki

1.Nyt on aika miettiä, kenen sinä haluat edustavan itseäsi ja ajavan yhteisiä

etuja.

2.Se voit olla

myös sinä itse, jos tunnet paloa

yhteisten asioiden hoitamiseen ja omaat uteliaan

mielen.

3.Sinun ei tarvitse

olla valmis osaaja, sillä Nousu järjestää

ammattitaitoista koulutusta.

4.Lisäksi sinulla on apunasi kattava luottamusmies-

organisaatio sekä Nousun ja

pääluottamusmies-toimiston

asiantuntijat.

Luottamusmiehet toimivat työpaikan kehittäjinä ja ongelmanratkaisijoina, ja heillä on tärkeä rooli yhteistoiminnan käytännön toteuttamisessa.

suojeluvaltuutettu sekä hänen varansa. Työsuojeluor-ganisaatio on perinteisesti noudattanut luottamus-miesorganisaatiota. Jatkossa maantieteellinen sijain-ti, alueen henkilömäärä sekä uudet toimipaikat voivat muuttaa organisaatiota. Neuvottelut uudesta ay-alue-jaosta ovat edelleen kesken.

14 Nousu 2•2018

URA

15Nousu 2•2018

Järjestelmien on toimittavaPeruspankkijärjestelmän uudistus etenee, mutta isoihin muutoksiin sisältyy aina myös isot riskit. Virheisiin ei ole varaa.

Jotta työnteko olisi tehokasta, teknii-kan pitää toimia: järjestelmien pitää olla selkeitä, loogisia ja helppoja käyt-

tää sekä toimintavarmoja. Näin ei välttä-mättä tänä päivänä Nordeassa ole.

Nordeassa nykyisin käytössä olevat järjestelmät ovat yhdistelmä monen eri pankin käytössä olleista. Vaikka Pohjois-maiden välillä on tapahtunut pankkifuu-sioita yli maiden rajojen, järjestelmiä ei ole niissä yhteyksissä yhtenäistetty. Ko-ko IT-järjestelmä muodostuu valtavasta määrästä eri käyttötarkoitukseen raken-netuista sovelluksista. Niiden välille on luotu erilaisia linkkejä, joilla ne on saatu toimimaan yhteen. Kokonaisuudesta on muodostunut melko monimutkainen ja si-tä peruspankkijärjestelmän uudistuksella on tarkoitus korjata.

– On kuormittavaa, jos joutuu koko ajan arpomaan, voiko jotain sovellusta tai työkalua käyttää, Nousun varapuheenjoh-taja Tarja Furuholm kertoo.

Odotukset korkeallaKolme vuotta sitten pankin työntekijöille kerrottiin, että kehitteillä on peruspankki-järjestelmän uudistus, joka kokoaisi kaikki toiminnot yhden järjestelmän alle. Se otet-taisiin käyttöön kaikissa Pohjoismaissa.

– Iloitsimme kuin pikkulapset. Näim-me jo mielissämme, miten meillä olisi yksi järjestelmä, jossa olisi tilit, lainat, vakuu-det ja kaikki muut perustoiminnot, koska eri järjestelmien välillä sukkuloiminen voi olla työlästä.

Furuholm kertoo, miten alkuinnostuk-sessa jäi epäselväksi, että kyseessä on vuosien hanke, jotta järjestelmä saadaan kokonaisuudessaan toimimaan.

– Ja voi olla, että ihan kaikkea ei edes saada yhteen, mutta toivottavasti kymme-nien eri sovelluksen sijaan edes päätoi-minnot olisivat yhdessä ja toimintalogiik-ka olisi yhteneväinen, Furuholm jatkaa.

Haasteena on muun muassa maittain vaihteleva lainsäädäntö. Siksi eri maissa tulee jatkossakin olemaan erilaisia tuotteita.

Vanha ja uusi järjestelmä rinnakkain Pankin tavoite on, että järjestelmä olisi valmis vuonna 2020. Uuden järjestelmän kehitysvaihe on nyt menossa, ja ensim-mäisenä se otetaan käyttöön Suomessa.

– Johdon mukaan meillä on näin pa-remmat mahdollisuudet vaikuttaa loppu-tulokseen, koska olemme mukana sitä ke-hittämässä, Tarja Furuholm sanoo.

Jos pilotointi olisi aloitettu jossain muualla, kehittämistyö olisi jo pitkälle teh-ty järjestelmän rantautuessa Suomeen. Toi-saalta työntekijöiden kannalta on haasteel-lista, että pankissa on edelleen käytössä rinnakkain valtava määrä erilaisia järjestel-miä. Uusi järjestelmä rakennetaan pienistä palasista ja vanha toimii koko ajan sen rin-nalla. Siirtymävaihe on pitkä.

Uuden järjestelmän ensimmäinen pa-lanen otettiin käyttöön henkilökuntapan-kissa viime syyskuussa, kun henkilökun-nan Etutilit siirrettiin sinne. Pankkineuvoja Minna Hyytiän mielestä uuden järjestel-

män logiikkaa on vaikea ymmärtää. Lisäk-si uuden oppiminen on ollut haasteellista.

– Vaikka nyt käytössä on monia järjes-telmiä ja sovelluksia, niistä pystyy ymmär-tämään logiikan, mistä mikäkin johtuu. Uudesta ei saa samaa käsitystä.

Keväästä lähtien myös asiakkaiden säästämisen tilejä on viety uuteen järjes-telmään, ja sinne on avattu uusia tilejä.

– Kentältä on tullut palautetta, että järjestelmä on hidas ja kömpelö ja käy-tännön työssä on tullut esille erilaisia on-gelmia, Furuholm sanoo.

Hyytiä huomauttaa, että kyseessä ei ole muutosvastarinta.

– Ymmärrämme, että kehitystä pitää tapahtua ja tekniikan mennä eteenpäin, mutta järjestelmä ei ole millään muotoa käyttäjäystävällinen.

Aika on isoin ongelmaUuden opettelussa koulutuksen merkitys korostuu.

– Aluksi siihen panostettiin paljon. Koulutus koettiin tärkeäksi ja sen suun-nittelussa otettiin huomioon myös ihmis-ten erilaiset tavat oppia, Tarja Furuholm toteaa.

Koulutusten aikataulu on tuottanut on-gelmia.

Alun perin koulutukset oli tarkkaan synkronoitu sen kanssa, milloin järjestel-män eri osat otetaan käyttöön, jotta koulu-tus olisi sopivasti juuri ennen sitä.

– Mutta kun käyttöönottoaikataulut venyivät, koulutuksen ja käyttöönoton vä- »

16 Nousu 2•2018

liin saattoi jäädä pitkä tauko, Furuholm sanoo.

Ihmiset joutuvat koko ajan tekemään valintoja, mitä he tekevät työaikana.

– Vaikka olisi kalenterista varannut ai-kaa opiskelulle, niin asiakasasiat menevät edelle, varsinkin, jos on jonoa. Mutta mi-hin opiskelu siirretään, jos kalenteri on jo valmiiksi täynnä, Furuholm jatkaa.

Hänen viestinsä jäsenille on, että opis-kelusta ei saa tinkiä.

– Meidän pitää pystyä selviytymään työstämme lainsäädännön ja pankin oh-jeistuksen mukaisesti. Jos toimii vastoin ohjeita, on siitä itse vastuussa.

Siksi on ehdottoman tärkeää vaatia esi-mieheltä uutta aikaa opiskella, jos koulu-tuksia tai lukutunteja siirretään. Työnantaja on vastuussa henkilöstön kouluttamisesta.

Kieli tuottaa hankaluuksiaTyöntekijöille eniten stressiä aiheuttaa kieli. Alun perin järjestelmä piti ottaa käyt-töön kansallisilla kielillä. Yllättäen kieleksi vaihtui englanti.

Omaksumista ja oppimista vaikeuttaa, jos joutuu tekemään sen vieraalla kielellä varsinkin, jos sitä ei osaa kunnolla. Jos ei ymmärrä jotain sanaa, pitää yrittää muis-taa mitä se tarkoittaa, mutta jossain toi-saalla järjestelmässä sama sana saattaa tarkoittaakin jotain ihan muuta.

– Eikä käytetty kieli ole tavanomais-ta englantia, koska siihen liittyy paljon ly-henteitä ja pankkislangia, Minna Hyytiä sanoo.

Pankissa onkin jouduttu tekemään oma sanakirja järjestelmän käyttämistä sanoista.

Alun ongelmat taklattuUusi järjestelmä on ostettu ulkopuoliselta toimittajalta ja räätälöidään Nordean tar-

peisiin. Sitä on rakentamassa oma projek-tiryhmänsä, johon kuuluu sekä nordealai-sia että ulkopuolisia työntekijöitä ja kon-sultteja. Kaiken kaikkiaan työtä tehdään yli 700 hengen voimin.

Projektilla on ydinryhmä, joka vie han-ketta eteenpäin. Sen lisäksi on referens-siryhmä, johon on koottu ihmisiä eri liike-toiminta-alueilta. Referenssiryhmälle tie-dotetaan säännöllisin väliajoin, missä vai-heessa työ etenee ja mitä haasteita siinä on ollut.

– Referenssiryhmän, jossa itsekin olen, tehtävänä on puolestaan kertoa ydinryhmälle, mitä meidän näkökulmas-ta kannattaisi ottaa huomioon, Tarja Fu-ruholm kertoo.

Uudesta järjestelmästä ja siinä mah-dollisesti ilmenevistä ongelmista vastaa Suomen osalta hankkeen ohjausryhmä.

– Laajamittaista kokemusta ei oikeas-taan ole vielä muuta kuin Etutilistä. Hen-kilökuntapilotin aikana olleet ongelmat on kuitenkin saatu taklattua ja niistä opittiin paljon, asiantuntija Juha Seljavaara sa-noo.

Vallilan IT-väki huolehtii vanhoista jär-jestelmistä ja järjestelmien välillä olevista rajapinnoista siihen asti, kunnes uusi on kokonaisuudessaan käytössä.

– Esimerkiksi kun dataa siirretään uu-teen, vanhoista järjestelmistä huolehti-vien täytyy olla tässä mukana, Seljavaa-ra kertoo.

Hän uskoo, että uusi järjestelmä tulee toimimaan teknisesti.

– Kaikki täytyy kokeilla todella hyvin testiympäristössä. Tosin ihan kaikkea ei pysty kokeilemaan, mutta sellaisia osioita ei pidä ottaa käyttöön, jotka eivät ole tuo-tantokelpoisia.

Furuholm on samaa mieltä. – Alussa ongelmat tulevat näkyviin.

Jatkossa järjestelmään on helpompi vie-dä uusia tuotteita, vaikka toisaalta ne ovat myös monimutkaisempia.

– Aina tulee uusia versioita, joissa on joku toiminnallisuus, joka ei toimi ja asioi-ta pitää korjata, mutta prosessin edetessä kaikki on hallitumpaa, Seljavaara jatkaa.

Oikea-aikainen viestintä tärkeääNordealle on äärimmäisen tärkeää py-syä markkinoille luvatuissa aikatauluissa, mutta järjestelmän osia ei voi ottaa käyt-töön keskeneräisenä. Nykyaikana kaikki on sen varassa, että digitaaliset järjestel-mät toimivat.

– Siksi on hyvä, että käyttöönotto teh-dään palasina eikä rysäyksenä, Tarja Fu-ruholm sanoo.

Asiakkaan näkökulmasta viestintä on äärettömän tärkeää. Tässä Nordealla on parantamista.

– Aikamoiset oppirahat tuli maksettua syksyllä henkilöstön Etutilien siirron osal-ta. Ihmiset olivat raivoissaan, kun tilit ei-vät toimineet, eikä asiasta ollut tiedotettu. Miten käy, jos samantapaisia ongelmia il-menee asiakkaiden tilien kanssa, sillä he eivät sellaista ymmärrä tai anna sitä an-teeksi, Furuholm jatkaa.

Tällaisessa asiassa pankilla ei ole va-raa epäonnistua.

– Luottamuksen menettäminen on va-kava asia. Sen takaisin saaminen on ää-rettömän vaikeaa, ja nykyisin asiakkaiden on paljon helpompi vaihtaa pankkia kuin ennen, Minna Hyytiä sanoo. ■

Natasha Petrellkuvitus Janne Harju

»

17Nousu 2•2018

LIITTO KOULUTTAA

Nousun koulutukset syksyllä 2018Syksyllä järjestetään jälleen reilu kattaus koulutusta nousulaisille henkilöstöedustajille. Ilmoittautumiset Noora-palvelun kautta. Tervetuloa mukaan!

29.–31.8. Luottamusmiesten peruskurssi, osa IILähetä etukäteen kysymyksiä, joihin pää-luottamusmiestoimiston asiantuntijat vastaavat.● Henkilöstöedustajien yhteistyöllä

kohti parempaa edunvalvontaa● Uuden toimintaorganisaation vaiku-

tuksetKohderyhmä: Luottamusmiehet, neuvottelevat- ja pääluottamusmiehetViimeinen ilmoittautuminen: 13.8.

25.–26.9. Työn tekemisen uudet muodotKoulutuksessa luodaan laaja-alainen ko-konaiskuva pankkien liiketoimintaan ja alan muutokseen. Miten digitalisaatio muokkaa finanssialaa ja miten se näkyy jo nyt päivittäisessä työssä. Kohderyhmä: HenkilöstöedustajatViimeinen ilmoittautuminen: 10.9.

25.–26.10. TyölaitTyöehtosopimuksen tuntemisen lisäksi luottamusmiesten tulee tietää työnlain-säädännön keskeiset asiat. Koulutuk-sessa perehdytään mm. vuosilomalakiin, työaikalakiin ja yhteistoimintalakiin nor-dealaisen henkilöstöedustajan näkökul-masta. Kohderyhmä: HenkilöstöedustajatViimeinen ilmoittautuminen: 8.10.

14.–15.11. Henkilöstöedustajan taloustietoMitä on erinäisten lukujen takana? Mi-ten luvut muodostuvat? Miten henkilös-töedustajat saavat taloustiedoista tukea edunvalvontatyöhön? Suosittu talous-tietokurssi vastaa kysymyksiin ja antaa eväitä yhä syvempään osaamiseen edun-valvontatyössä.Kohderyhmä: HenkilöstöedustajatViimeinen ilmoittautuminen: 29.10.

Lue koko koulutusohjelma Nousun verkosta: nousu.org/koulutus

Nousun koulutus perustuu pitkälti henkilöstöedustajille suunnattuihin koulutuksiin.

Osa koulutuksista on työaikana suoritettavaa yhdessä työnantajaliiton kanssa sovittua palkallista koulutusta.

Koulutusta voidaan järjestää myös viikonloppuisin ja iltaisin.

21.–22.11. Neuvottelu- ja vuorovaikutusNeuvottelu- ja vuorovaikutustaitojen hal-linta on elimellinen osa nykyistä työelä-mää mutta eritoten tärkeää henkilöstö-edustajan työssä. Kurssilla keskustellaan ja tehdään harjoituksia. Kohderyhmä: HenkilöstöedustajatViimeinen ilmoittautuminen: 5.11.

10.–12.12. Luottamusmiesten peruskurssi, osa IKaikille uusille luottamusmiehille tar-koitettu peruskurssi johdattaa osallistu-jat luottamusmiehen tehtävän, roolin ja aseman ymmärtämiseen sekä opettaa perustiedot työehtosopimuksesta, palk-kausjärjestelmästä ja paikallisista so-pimuksista. Osallistu heti ja käynnistä opintopolkusi henkilöstöedustajana.Kohderyhmä: Uudet luottamusmiehetViimeinen ilmoittautuminen: 23.11.

18 Nousu 2•2018

Suomi ei ole aina auki Päivätyö on Suomessa yhä normi, josta poikkeaminen aiheuttaa haasteita työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseen.

24/7-yhteiskunta on Suomessa yhä myytti, sanovat tutkijat. Julkisuutta hallitsevan keskustelun ja tilastojen

välillä on ristiriita, sillä muutokset joillain toimialoilla, kuten kaupoissa tai ravinto-loissa eivät heiluta kokonaiskuvaa.

Jyväskylän yliopiston tutkijan Timo Anttilan mukaan parhaan kuvan muu-toksesta saa Tilastokeskuksen vuosina 2009–2010 keräämästä ajankäyttöai-neistosta, jossa ajankäytöstä ja työtun-neista kysyttiin kymmenen minuutin tark-kuudella.

– Se osoittaa, että koko Suomen laa-juisesti palkansaajien työaika sijoittuu yhä vahvasti arkipäiviin ja kello 8 ja 16 välille, Anttila kertoo.

Eurooppalaisen työolotutkimuksen perusteella epätyypillisinä työaikoina työskentely jopa vähentyi vuosien 1995 ja 2015 välillä. Yhdessä Tomi Oinaksen kanssa viime vuonna ilmestyneen Työelä-män myytit ja todellisuus -teoksen kirjoit-tanut Anttila toteaa, että suurta, dramaat-tista muutosta ei ole tutkimusten perus-teella tapahtumassa muissakaan Euroo-pan maissa.

Epäsosiaaliset työajatTalouden näkökulmasta kaikki työaikojen sijoittelua koskevat rajoitteet voi nähdä negatiivisina, Timo Anttila sanoo. Yksilön kannalta vuorotyön on katsottu uhkaavan luontaista biologista rytmiä ja aiheuttavan siten terveyshaittoja.

– Jos työajat hajoavat, meillä ei ole

myöskään jaettua sosiaalista aikaa. Sil-loin ei välttämättä jää yhteistä aikaa per-heen tai ystävien kanssa tai mahdollisuut-ta harrastaa, Anttila kertoo.

Epätyypilliset työajat voivat Anttilan mukaan olla myönteinen asia, jos työn-tekijä voi sen myötä paremmin päättää omista työajoistaan. Usein vuorot määrää kuitenkin työnantaja.

Epätyypillistä työaikaa tekevän työmat-ka voi olla hankala. Työnantajalla on kui-tenkin lakisääteinen velvollisuus tarjota yötyön tekijälle kuljetus, jos työmatkaa ei voi tehdä julkisilla kulkuneuvoilla eikä käy-tössä ole omaa autoa.

Vuorohoitoa lisättäväTimo Anttilan mukaan 24/7-talouteen siir-tyminen ei koske vain yksityistä sektoria. Myös julkisissa palveluissa, kuten tervey-denhuollossa ja päivähoidossa on painet-ta vastata laajemmin asiakkaiden tarpei-siin.

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurtti-lan mukaan lasten vuorohoidon tarve on lisääntynyt muun muassa kauppojen laa-jennettua aukioloaikojaan. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vuorohoidossa oli vuonna 2016 arviolta 15 000 lasta, mut-ta vuorohoitoa tarvitsevat myös vanhem-mat lapset. Erot kuntien välillä vuorohoi-don järjestämisessä ovat suuret.

– Lapsen on saatava nukkua turvallises-ti ja vanhemman on pystyttävä ottamaan tarjottua työtä vastaan perheen tarvitse-mien tulojen saamiseksi, Kurttila sanoo.

– Arvostan suuresti kuntia, jotka ajat-televat, että pienen kouluikäisen lapsen pitkät yksinäiset illat tai yöt eivät ole lap-sen etu.

Vuorohoidon puuttuminen tai heikko laatu vaikuttavat erityisesti yhden van-hemman perheissä, joita kaikista lapsiper-heistä oli vuonna 2016 jo 22 prosenttia.

Muna vai kana ensin?Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin Tomi Oinaksen mukaan on vaikea sanoa, kum-pi oli ensin, pidennetty aukiolo vai palve-lun saatavuuden aiheuttama tarve. Perin-teisesti on ajateltu, että kysyntään vasta-taan tarjonnalla.

– Mutta kun aukioloaikoja muutetaan, se voi vaikuttaa myös siihen miten tarpeel-liseksi palvelu koetaan. Toisaalta voi olla, että muut epätyypillistä työaikaa tekevät tarvitsevat niitä palveluja, Oinas sanoo.

Työaikojen laajentaminen on työehto-kysymys, Tampereen yliopiston tutkijatoh-tori Satu Ojala huomauttaa. Suomalaises-sa neuvottelu- ja kolmikantaisen sopimi-sen kulttuurissa on perinteisesti kuunnel-tu kaikkia osapuolia.

– En näe vääjäämätöntä kehitystä mi-hinkään suuntaan, vaan nämä ovat myös poliittisia valintoja, Ojala sanoo. ■

Jenni Meronen

”Koko Suomen laajuisesti palkansaajien työaika sijoittuu yhä vahvasti arkipäiviin ja kello 8 ja 16 välille.”

TYÖELÄMÄ

19Nousu 2•2018

Italiassa 24/7 toimii usein työntekijöitä riistämälläItaliassa on useilla aloilla siir-rytty 24/7-malliin, talouskrii-sin vauhdittamana. Käänne tapahtui, kun hallitus päät-ti vapauttaa kauppojen auki-oloajat vuonna 2012.

Monet pitävät laajennet-tua aukioloa kilpailuvalttina. On öisin itsepalveluna toimi-via koirapesuloita ja kuntosa-leja, yksityisiä vuoropäiväko-teja ja iltamyöhään opintoja tarjoavia yliopistoja. Ainakin yksi pankkiketju on auki myös lauantaiaamuisin.

Ajankohtaisohjelmat ovat paljastaneet, että ainakin Carrefour-supermarketeissa aukioloaikoja on laajennettu työntekijöiden kustannuksel-la. Yövuorot on ulkoistettu ali-hankkijalle.

Yöhyllyttäjien vuorot ovat pitkiä ja palkka niin pieni, et-tä ihmisten on pakko tehdä toista työtä päivällä. Vuoroja tekevät erityisesti nuoret ja ulkomaalaiset, joilla ei ole va-linnanvaraa.

Italiassa varsinkin nuo-risotyöttömyys on korkea, ei-kä kattavaa työttömyysturvaa ole. Vuorosta kieltäytyminen voi merkitä töiden loppumis-ta. Italian 24/7-yhteiskunnas-ta tuntuu siis olevan vapaaeh-toisuus kaukana, ja työnteki-jöiden suojelussa on otettu takapakkia.

Jenni Meronen

20 Nousu 2•2018

PÅ SVENSKA

Förtroendemannavalet närmar sig – är du redo?Det är igen dags att välja förtroende-

män på arbetsplatserna. Den nya mandatperioden börjar 1.1.2019

och slutar 31.12.2021. Först ut är valet av huvudförtroendemannapar: kandidat-no-mineringen pågår 28.5–16.8. Efter att huvudförtroendemännen har valts börjar man på ar-betsplatserna välja förtroen-demän, som bland sig väljer förhandlan-de förtroendemän. De nuvarande förtro-endemännen fortsätter i sina uppdrag till årets slut.

Och det här var inte allt! Också arbe-tarskyddsfullmäktigenas mandatperiod går mot sitt slut, nya väljs efter att förtro-endemannavalet har slutförts. Regionala arbetarskyddsfullmäktige väljs bland per-sonalen i respektive område, och efter det väljs en huvudarbetarskyddsfullmäktig och en vice. Av hävd har arbetarskydds-organisationen liknat förtroendemannaor-

ganisationen. I fortsättningen kan det geo-grafiska läget, personalmängden i områ-det och nya verksamhetsställen förändra organisationen. Förhandlingar om den nya fackliga regionindelningen pågår alltjämt.

Nya krafter är välkomnaBrist på erfarenhet är inget att oroa sig för, eftersom Nousu arrangerar högklas-sig och sakkunnig utbildning för de nya förtroendemännen. Utbildningen startar strax efter årsskiftet, då första delen av grundkursen för förtroendemän inleder ut-bildningsåret.

Förtroendemännens viktigaste upp-gift är att representera medlemmarna i Nousu i relationerna mellan arbetsgivare och personal. Förtroendemännen utveck-lar arbetsplatsen och löser problem, och de spelar en viktig roll när det gäller den praktiska samverkan.

Organisationen leverBankens organisation har förändrats en hel del. Kontoren har blivit verksamhets-ställen och driftställen med satelliter.

På personkundssidan leds verk-samheten via fyra koncept som alla är landsomfattande. Rådgivarna ingår i nät-verk som omspänner hela landet. Det be-tyder att förtroendemännen behöver hål-la ett öga både på lokala frågor och på beslut som ledningen för affärsverksam-heten fattar på riksnivå.

Också organisationen på företagssi-dan har stöpts om, och nya verksamhets-modeller har införts under den gångna vå-ren. Förtroendemännen har överblick över de här förändringarna, så de har möjlig-het att berätta för ledningen om eventuel-la hinder för att förverkliga planerna och annat som behöver beaktas.

I de centraliserade enheterna inverkar

21Nousu 2•2018

1.Nu är det hög tid för dig

att fundera: vem ska representera dig och

driva gemensamma in-tressen?

2.Det kan också vara du själv, om du brinner för att sköta gemensamma angelägenheter och har

ett nyfiket sinne.

3.Du behöver inte vara

fullärd, eftersom Nousu arrangerar proffsig

utbildning.

4.Till din hjälp har du dessutom en gedigen

förtroendemanna- organisation samt

de sakkunniga inom Nousu och

vid huvudför-troendemannens byrå.

nordiska omorganiseringar på arbetsför-hållandena i Finland. Enheter och därmed också anställda förflyttas från ett område till ett annat, rapporteringslinjer ritas om och överordnade byts. I de här situatio-nerna behövs förtroendemän för att stöd-ja medlemmarna och se till att förändring-ar som kräver lokal samverkan behandlas på ett lämpligt sätt.

Nordiskt nätverk ett stödNordea är en starkt nordisk bank, och det är tradition att en stor andel av persona-len är fackligt organiserad. Förtroende-männen har tillgång till ett nätverk också i grannländerna, där man högst sannolikt tampas med samma frågor och genomle-ver samma förändringar. Särskilt de cen-traliserade enheterna gör klokt i att dra nytta av nätverket.

Nordeas internationella samverkan är mycket progressiv jämfört med många an-dra aktörer. I övernationella företag som har sin ledning utomlands behöver det förutom den inhemska samverkan finnas också internationell samverkan (EWC = European Work Council). Inom Nordea ge-nomförs det här inom ramen för koncern-rådet (Group Council GC) och inom respek-tive affärsverksamhet i Consultative Com-mittee (CC).

Det heltäckande internationella nätet av förtroendemän har en stor betydelse, eftersom per-sonalrepresentanterna har vetskap om beslutens konsekvenser på det lokala praktiska planet. Dessutom är det starka internationella samarbetet syn-ligt på ett positivt sätt visavi Nordeas led-ning och förbättrar medlemmarnas intres-sebevakning.

Förtroende möjliggör samarbeteGod samverkan bygger på förtroende. En anda av förtroende garanterar öppna dis-kussioner och ett gott samarbete, så att även svåra saker kan ventileras utan räds-la. Förtroende gör också att skötseln av ärenden är trovärdig. Likaså behövs för-troende för att tron på framtiden ska be-stå.

Det regionala samarbetet mellan för-troendemännen och arbetarskyddsfull-mäktigena är livsviktigt för framgång, ef-tersom de här aktörerna har mycket ge-mensamt. Informationsutbyte är till stor hjälp när det gäller att lösa frågor som är viktiga för medlemmarna, eftersom perso-nalrepresentanterna vill att vars och ens arbetsdag ska vara så angenäm som möj-ligt.

Påverkan tack vare medlemmarna Alla som är med i Nousu kan berätta för si-na arbetskamrater om fördelarna med ett medlemskap. Organiseringsgraden är av enorm betydelse för på vilket sätt och hur heltäckande intressebevakningen kan ge-nomföras.

Medlemmarna är i nyckelställning när nya förtroendemän väljs för en treårsperi-od. Om kan-didaterna är fler än posterna, hålls val på arbetsplatserna. Rösträtt i va-let har alla som är medlemmar i Nousu och arbetar i Nordea Bank AB (publ.), fili-al i Finland. ■

Anna Koivumäkiöversättning Heidi Rustanius

22 Nousu 2•2018

K evään aikana täällä pääluottamusmiestoimis-tossa olemme nähneet, kuinka samankaltaisia Nordean työpaikat Suomessa ovat. Lähes kaik-

kialla läpi organisaation henkilöstöä puhuttavat sa-mat asiat: Kuinka saan työt hoidetuksi työaikana, mis-tä saan ohjeita ja apua, miten toimin, kun järjestelmät eivät toimi, kenen on vastuu, jos jotain menee pieleen, mihin voin antaa palautetta tai kehittämisehdotuksia, kuinka asiakkaat reagoivat pitkiin jonotuksiin ja palve-lutason heikentymiseen, ja mikä vaikutus tällä on tuot-toihin ja sitä kautta työpaikkoihin. Tässä mielessä työn-antajamme on onnistunut luomaan One Nordea -kä-sitteen.

Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa suurta kuor-mitusta työpäivään ja siitä selviämiseen. Tavates-samme jäseniä eri työpaikoissa, monet heistä kerto-vat muutosten vaikutuksista omaan elämäänsä. Vai-kutukset eivät valitettavasti ole juurikaan positiivisia, vaan osoittavat henkilön kuormittuneen selvästi enem-män aiempaan verrattuna. Työpäivä vie voimat niin, et-tei sen jälkeen enää ole jaksamista muuhun. Jatkuva väsymys vaivaa ja usealla ilmenee unihäiriöitä. Sosi-aaliseen elämään ja perheen huomiointiin ei enää rii-tä paukkuja eikä tilaa, kun työaikojen laajeneminen ja suuri vaihtelu ottavat osansa. Tilanne on todella huo-lestuttava!

Osassa toimintoja on tehty erilaisia kyselyitä, joiden tarkoituksena on ollut mitata työhyvinvointia. Joissakin niistä on ollut kovin erikoinen lähestymistapa, eli kyse-lyn sisältö ohjaa myös tuloksia. Kysytäänkö kyselyssä

Vastuunkantajaoikeita kysymyksiä vai onko ne muotoiltu sopivien vas-tausten saamiseksi? Harva näistä kyselyistä on suun-nittelu yhteistyössä luottamusmiesten, työsuojeluval-tuutetun tai työterveyden kanssa.

Suurten muutosten keskellä luottamusmies on tär-keässä roolissa työpaikoilla. Oletetusta kulttuuritarjon-nasta huolimatta, pelko ei ole poistunut organisaatios-ta. Työntekijät eivät aina uskalla puhua epäkohdista työpaikan menettämisen pelossa. Tässä tilanteessa luottamusmiehen arvo on suuri, hän edustaa työpai-kan henkilöstöä. Hänellä on oikeus ja velvollisuus tuo-da työpaikan epäkohdat johdon tietoon ja siten siirtää vastuu niiden hoitamisesta työnantajalle. Esimiehillä on tuhannen taalan paikka viedä saadut tiedot eteen-päin ylimpään johtoon asti.

Luottamusmiehen asemassa oleva henkilö on tasa-vertainen neuvottelukumppani työnantajan edustajan kanssa. Kun työpaikkoja halutaan kehittää, se onnis-tuu parhaiten yhdessä kuunnellen kyseisen työn asian-tuntijoita, eli työntekijöitä. Parhaimmillaan luottamus-miehen ja esimiehen välillä on luottamus ja arvostus yhteistyökumppaneina, yhdessä voidaan selvittää vai-keitakin tilanteita.

Rohkaisemme teitä kaikkia antamaan suoraa pa-lautetta epäkohdista. Kun työnantajan odotukset ovat kohtuuttomia arjen realiteetit huomioiden, tulee se myös viedä johdon tietoon. Palauteen kautta työnanta-jasta tulee vastuunkantaja. Ilman palautetta asiat ei-vät muutu, palaute on lahja paremman muutoksen hy-väksi! ■

Paula Hopponen pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.com Anne Matero varapääluottamusmies anne.matero@nordea.com

PAULALTA JA ANNELTA

* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta jaautomaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia.Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l.

Lisätiedot www.teboil.fi/liitto

JÄSENKORTILLASI1.6.-31.7.2018

KESÄETU*POLTTOAINEESTA

-2,5snt/l

Ammattiliitto Nousu ryJäsenhakemus Tunnus: 5018921 00003 VASTAUSLÄHETYS

Vastaanottaja maksaa postimaksut

Mottagaren betalar portot

TAITA TÄSTÄ

23Nousu 2•2018* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta jaautomaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia.Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l.

Lisätiedot www.teboil.fi/liitto

JÄSENKORTILLASI1.6.-31.7.2018

KESÄETU*POLTTOAINEESTA

-2,5snt/l

* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta jaautomaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia.Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l.

Lisätiedot www.teboil.fi/liitto

JÄSENKORTILLASI1.6.-31.7.2018

KESÄETU*POLTTOAINEESTA

-2,5snt/l

Jäseneksi liittyminenAmmattiliitto Nousu ry JATTK-työttömyyskassa Uusi jäsen

Uusi jäsen työttömyyskassassa Työnantajan vaihdos

En liity JATTK-työttömyyskassaan Siirryn toisesta liitosta, mistä?

työttömyyskassani on

Henkilö- ja työpaikkatiedotHenkilötunnus

Sukunimi ja etunimet

Äidinkieli

suomi ruotsiJakeluosoite

Postinumero

Osoitetoimipaikka

Matkapuhelinnumero

Sähköpostiosoite (työ)

Sähköpostiosoite (yksityinen)

Ammattinimike

Työsuhde alkoi (pvm)

Työsopimus

jatkuva määräaikainen Työnantajan nimi

Laskentapaikan numero ja nimi

Koulutus

peruskoulu toisen asteen tutkinto alempi korkeakoulututkinto ylempi korkeakoulututkinto Tutkinto

JäsenhakemusJäseneksi liittymispäivä

Jäsenmaksun maksutapa

työnantajaperintä itsemaksava

Haluan liittyä esimiesten ja asiantuntijoiden jäsenryhmään

Olen

esimies asiantuntija

Tietojen luovuttaminen

Tiedon jäsenyydestä saa luovuttaa yritykselle, joka liiton kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella tarjoaa jäsenyyteen perustuvia etuja. Kiellän tietojeni luovuttamisen muuta suoramarkkinointia varten.

TyöttömyyskassahakemusTyöttömyysturvan osalta Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenet on vakuutettu JATTK-työttömyyskassassa. Haen JATTK-työttömyyskassan jäsenyyttä . .20 alkaen. Olen jo JATTK-työttömyyskassan jäsen . .20 lähtien.Edellisen työttömyyskassa nimi

Liittymispäivä edelliseen kassaan

Eroamispäivä edellisestä kassasta

TIEDOTUS: Työttömyyskassan jäsenenä voi olla vain palkkatyöntekijä, ei yrittäjä. Yrittäjäksi katsotaan työttömyysturvalain nojalla kaikki

- YEL- tai MYEL-velvolliset- johtavassa asemassa olevat yrityksen osaomistajat (oma omistus vähintään 15 tai perheen kanssa vähintään 30 %)- perheyrityksessä työskentelevät samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet (oma tai perheen omistus vähintään 50%)

Jos kuulut yllä oleviin ryhmiin, et voi liittyä JATTK-työttömyyskassaan, ota yhteyttä liittoon tai kassaan.JATTK yhteystiedot: Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, puh. (09) 720 6820 ma, ti, to klo 9.00–11.30, asiakaspalvelu@jattk.fi

Valtakirja ammattiyhdistysjäsenmaksun perimiseksiIlmoitan suostuvani siihen, että yllämainitun ammattiliiton jäsenmaksu saadaan toistaiseksi pidättää palkastani siten kuin kulloinkin voimassa olevista määräyksistä ja/tai sopimuksista ilmenee ja sen suuruisena kuin mainittu ammattiliitto sen palkanmaksajalle ilmoittaa.Allekirjoituspaikka ja -päivämäärä Valtakirjan antajan allekirjoitus ja nimenselvennys

Tämän valtuutuksen voi peruuttaa tekemällä siitä kirjallisen ilmoituksen. Perintä lopetetaan tällöin 30 päivän kuluttua ensiksi alkavan perintäkauden alusta lukien laskettuna peruutusilmoituksen saapumisesta palkanmaksajalle. Valtuutus raukeaa palvelussuhteen päättyessä edellä mainitussa työpaikassa.

Hakemuksen käsittelijät täyttävätKäsittelevä luottamusmies

Käsittelypäivämäärä

Käsittelijän puhelinnumero

Hakemus vastaanotettu liitossa

Jäsenhankkijan nimi

Jäsenhankkijan jäsennumero

OHJE: Tämä lomake täytetään liityttäessä uutena jäsenenä Ammattiliitto Nousu ry:een ja JATTK-työttömyyskassaan tai kun työnantaja vaihtuu. Luottamusmies ottaa tarvittaessa kopion lomakkeesta. Hakemuksen voi täyttää myös verkossa osoitteessa www.nousu.org. Taita tämä lomake niin, että osoitepuoli jää ulospäin, nido se kiinni reunoista ja laita postilaatikkoon. Nousu maksaa postimaksun.

TAITA TÄSTÄ

TAITA TÄSTÄ