uy nro 3 / 2013

32
UUSI YHTEYS .SE NRO 3 2013 4 UUSI TEEMAVUOSI EVANKELIOINTI ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄIN KYÖSTIN JA TANJAN ELÄMÄNKOKEMUS PÄÄKIRJOITUS: SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA ÄVEN PÅ SVENSKA SIDORNA 28-31 VIRPIN ELÄMÄSSÄ ON JUMALAN PUHETTA 22

Upload: finska-pingst-network

Post on 30-Mar-2016

231 views

Category:

Documents


4 download

DESCRIPTION

Uusi Yhteys-lehti nro 3, 2013

TRANSCRIPT

Page 1: UY NRO 3 / 2013

UUSI YHTEYS.SENRO 3 2013

4 UUSI TEEMAVUOSIEVANKELIOINTI

ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄINKYÖSTIN JA TANJAN ELÄMÄNKOKEMUS

PÄÄKIRJOITUS: SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA

ÄVEN PÅ SVENSKA

SIDORNA 28-31

VIRPIN ELÄMÄSSÄ ONJUMALAN PUHETTA

22

Page 2: UY NRO 3 / 2013

LAHJOITAULKOMAANKASSA:PG 178790-2

Abellaanien perhe työskentelee Aracenassa. Näkynä on perustaa uusia seurakuntia ja rohkaista paikallisia uskovia lähetystyöhön ja evankelioimiseen.

”Lähetystyö on elämämme syy, muuta vaihtoehtoa ei ole. Rakastamme totella näkyä ja sitä mitä seikkailuja se tuo tullessaan. Yhdessä neljän lapsemme kanssa sydämemme palaa sieluja voittamaan. Espanja on meidän peltosar-kamme, jonka Jumala on meille valinnut. Menemme iloten.” - Francois ja Taru Abellan

Auta Abellaanien perhettä tekemään työtä. He asuvat Andalusian alueella, etelä Espanjassa. Francois ja Taru ovat aloittaneet työn Sierra Morenassa, jossa on satoja kyliä ja tuhansia ihmisä, jotka vielä ei ole saaneet kuulla hyvää sanomaa Jeesuksesta!

AJANKOHTAINEN TARVE: Abellanien kannatuksen korjaus, evankelioimistyö ja radiotyö. Esimerkki: Radiomainos kokouksista 20 viikkoa, yhtenä päivänä viikossa maksaa 500 kr.

VIITE: ABELLAN

2 UY 3/2013

Page 3: UY NRO 3 / 2013

3 UY 3/2013

UUSI YHTEYS ON RUOTSINSUOMALAISTEN HELLUNTAISEURAKUNTIEN YHTEYSLEHTI.

30. VUOSIKERTA

VASTAAVATOIMITTAJA:TIMO HAKKARAINEN, 070-754 24 26

TOIMITUSSIHTEERI:TIMO PELLINEN, 073-953 11 60

ART DIRECTOR:JONAS PÄIVÄRINTA, 076-028 43 36

TILAUSTENHOITAJA:MAIRE LEPPIOJA, 070-092 65 [email protected]

PUBLIC OFFICER:MIKA KOSONEN, 076-307 77 [email protected]

100-TUKIRENGAS - VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”.

VUOSIKERTATILAUS - VOIT TILATA NELJÄ KERTAA VUO-DESSA ILMESTYVÄN UY-LEHDEN RUOTSISSA 160 KR JA SUOMEEN 210 KR.

TOIMITUKSEN OSOITE:UUSI YHTEYS c/o BORÅS FINSKA PINGSTFÖRSAMLINGKUNGSGATAN 58, 50335 BORÅS

SÄHKÖPOSTI: [email protected]

KOTISIVU:WWW.FINSKAPINGST.ORG

MATERIAALI SEURAAVAAN LEHTEEN1. LOKAKUU 2013 MENESSÄ.

SIVU 16VIRPIN ELÄMÄSSÄ ONJUMALAN PUHETTA

NRO 3 20135 PÄÄKIRJOITUS

SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA

10 AJANKOHTAISTATULIKO STRESSI?

12 RAULI LEHTOSEN KOLUMNI8000 NUORTA KESKELLÄ METSÄÄ

14 JUMALA KUTSUU...MITÄ VASTAAN HÄNELLE?

22 ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄINKYÖSTIN & TANJAN ELÄMÄNKOKEMUS

27 KYNÄEVANKELISTAONKO SE KIRJOITETTU LYIJYKYNÄLLÄ?

28 FESTIVAL I BANGLADESHSTOR GLÄDJE I PAROIL!

SIDAN 30HÄRLIGT UNGDOMSLÄGER

SIVU 13ONKO LUVALLISTA VETÄÄ VITSEJÄ JUMALANPALVELUKSISSA?

PÅ SVENSKA

6 YHTEISISSÄ JUHLISSALUODAAN YSTÄVYYTTÄ

Page 4: UY NRO 3 / 2013

4 UY 1/2013 4 UY 3/2013

Syksyllä 2013 alkaa ”Seurakunnan evankeliointi”-teemavuosi. Ruotsissa asuu suomentaustaisia noin 700.000 ihmistä. Siirtolaisia muista maista löytyy toista miljoonaa. Uskovina meidän jatkuva haaste on olla jakamassa sitä hyvää, pelas-tusta ja siunausta, jota itse olemme kokeneet. Jumala haluaa käyttää juuri sinua kertomaan hyviä uutisia ystävillesi! Tämän vuoden aikana tulemme inspiroimaan uskovia ja seurakuntia jakamaan hyvää sanomaa Jeesuksesta. Uusi Yhteys on yksi hyvä väline jota voit käyttää evankeliumin jakamisessa. Tulemme myös käynnistämään elämä.se kotisivun jossa tulee olemaan hyviä videoita ja tekstejä jotka todistavat Jeesuksesta. Tätä kotisivua voit mainostaa ihmisille. Haluamme myös tulla vierailemaan ryhmissä ja seurakunnissa. Uskomme että opetus evankelioinnista muuttaa ja inspiroi uskovia elämään suolana ja valona arjessa! Ota yhteyttä jos haluatte että tulemme vierailemaan teidän seurakunnassa tai ryhmässä. Myös aktioita järjestetään Intiaan ja Espanjaan. Katso infovideo finskapingst.org.

TerveisinJonas Päivärinta, Borås 0760284336Tero Ojasalo, Eskilstuna 0708495760

UUSI TEEMAVUOSI EVANKELIOINTI

Page 5: UY NRO 3 / 2013

Maamme runsaan neljänkymmenen Ruotsinsuomalaisen helluntaiseurakun-tien ja ryhmien kuva on kunkin paikka-kunnan omaleimaisuudesta huolimatta huolestuttavan yhtenäinen: Toiminta on liiaksi kääntynyt sisäänpäin. Tämä ilmiö on vuosien seurausta ja se on saanut seurakuntiemme päätarkoituksen hämär-tymään.

Seurakuntiemme varsinainen kasvuaika sijoittuu 1970 ja 1980-luvuille. Uskovien määrän nousuun löytyi monia syitä. Kie-litaidottomuus ja siirtolaisuuden mukana tuoma orpous veti väkeä suomalaisten pariin. Vieraalla maalla oltiin lisäksi avoimem-pia evankeliumille kuin koti-Suomessa. Yli-vainiolaisuuden aika synnytti laajaa mielenkiintoa hengellisiin asioihin myös täällä Ruotsin puolella ja sen myötä mo-net päätyivät omaan uskonratkaisuun.

Mutta kasvun ansioksi tulee lukea myös uskovien aktiivisuus lähimmäistensä hyväksi. Uutta elämää Kristuksessa ei haluttu jäädä panttaamaan vaan näh-tiin välttämättömäksi kertoa siitä myös muille. Naapureita, tuttuja ja työkavereita kutsuttiin hengellisiin tilaisuuksiin. Lehtikampanjoita järjestettiin suurja-keluina kaikille paikkakunnan suomea puhuville. Hyvää Sanomaa lähdettiin jakamaan ovelta ovelle ja kaikki asumalä-hiöt käytiin lävitse. Lehtien lahjatilauksia tilattiin kiinnostuneille. Niin sanotun ko-tilähetystyön luonteeseen kuului ilmais-ten puhe- ja laulukasettien jako, joista sadat suomalaiset pääsivät osallisiksi. Pyhäkoulut ja kerhot, leireistä puhumat-takaan, olivat merkittäviä seurakuntakas-vun aikaansaajia.

Kasvun vuosikymmenet olivat epäi-lemättä myös vaivannäön aikaa. Oma mukavuuden tavoittelu pidettiin aisoissa, oltiin valmiit lähtemään liikkeelle lähim-mäisten hyväksi. Mutta mitä on päässyt tapahtumaan?

Itsekriittinen tarkastelu on välttämätöntä korjauksen aikaan saamiseksi. Kuinka monta ulospäin suuntautuvaa tapahtu-maa mahtuu seurakuntiemme toimintaan vuoden aikana? Tällä en tarkoita sitä että seurakuntien kotisivuilta voi käydä kuuntelemassa kokoussaarnoja tai lähira-diosta voi seurata viikoittaista lähetystä. Useimmilla paikkakunnilla pidetään sunnuntain kokous ympäri vuoden mah-dollista kesäkuukausien seisausta lukuun ottamatta. Onko näihin tilaisuuksiin pyydetty maanmiehiämme ja naisia? Onko haluttu jakaa uskonelämän iloa myös niille, joilta se vielä puuttuu? Mahtuuko vuoden suunnitteluun määrätietoista ja strate-gista ajatusta, miten suomea puhuvia voitaisiin vielä tavoittaa?

Luisuminen oman sisäänpäin lämpiä-vän toiminnan pyörittämiseen tapahtuu nopeasti, jos ei olla valppaita. Kuinka helposti tyydytään siihen että sama jouk-ko käy hengellisissä tilaisuuksissa viikosta toiseen. Niin arvokasta kuin onkin us-kovien kokoontua yhteen säännöllisesti, emme saa unohtaa että Jumalalla on suu-remmat suunnitelmat paikkakuntiemme lähimmäisten voittamiseksi.

Myös kokousten sisältö voi ajan saatossa muuttua yksinomaan sisäpiiriläisiä var-ten. Kielenkäyttö, sanavalinnat ja kokous-käyttäytyminen tähtää vain koodikielen omaavien tarpeitten tyydyttämiseen. Jos tilaisuuksiimme tulee ensikertalaisia tai pitkään poissa olleita, osaammeko ottaa heidät vastaan kohteliaasti ja asianmu-kaisella tavalla? Rakkaudellinen lähesty-mistapa edellyttää nimittäin hengellistä valveutumista ja lähimmäisen arvon ja ainutlaatuisuuden ymmärtämistä.

Oikean ja terveen seurakuntaelämän pai-nopisteet löytyvät edelleen Raamatusta. Syystoimikauteen lähtiessämme voimme miettiä paikkakunnillamme miten meissä toteutuu Jeesuksen sana: ”Te olette

SISÄÄNPÄIN LÄMPIÄVÄ TOIMINTA PÄ

ÄK

IRJO

ITU

S

5 UY 3/2013

Timo Hakkarainen on Tukholman Finska Filadelfian johtava pastori. Hän on myös UY-lehden pää[email protected]

maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä.” Sisäänpäin lämpiävä seurakunta ei ole raamatullinen uskovien yhteisö. Valon tulee päästä nä-kymään. Kuin kaupunki vuoren rinteellä, seurakunnan on tarkoitus yhdessä loistaa valoaan. Kaupunki ei ole yksi eikä kaksi taloa, siihen tarvitaan suurempi kokonai-suus.

Ruotsinsuomalaisina seurakuntina meillä on syytä pysähtyä ja tarkastella itsekriitti-sesti toimintamme sisältöä. Meillä ei ole varaa hukata kallista etsikkoaikaa vain omien tarpeitten tyydyttämiseksi. Voim-meko sanoa, että olemme kaikkemme tehneet lähimmäisten hyväksi? Tuskin. Alkavana syystoimikautena siirrymme ruotsinsuomalaisina helluntailaisina kolmanteen osaan teemavuosi jakoamme. Nyt on vuorossa evankeliointi. Annetaan Jumalan saada innoittaa meitä uusiin, rohkeisiin ja vaivannäköä vaativiin yrityksiin uusien ihmisten saa-vuttamiseksi. Elämme edelleen mahdolli-suuksien ajassa.

Page 6: UY NRO 3 / 2013

6 UY 3/2013

Ruotsinsuomalaisessa helluntaityössä on kaksi suurta vuotuista tapahtumaa. Ne ovat keväänpuolelle sijoittuva Helluntai-konferenssi ja Juhannusjuhlat keskikesän juhlana. Myös maakunnalliset juhlat on hyvä muistaa, sillä ne kokoavat aina lähi-alueen väen yhteen.

Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta, kun kiertävät konferenssit on järjestetty uudelleen. Tukholman, Södertäljen ja Eskilstunan alueella järjestettiin Kevät-

YHTEISISSÄ JUHLISSALUODAAN YSTÄVYYTTÄ

konferenssi ja Länsi-Ruotsissa Gräfsanäsissä Juhannusjuhlat. - Periaatetta on tervehditty myönteises-ti, sillä erityisesti Länteen väen saaminen on ollut hankalaa. Nyt vahvistetaan näitä juhlia helluntaikansaa kokoavana voima-na. Yhteyttä tarvitaan erityisesti nyt kun suomalaisten ikärakenne on muuttumas-sa vanhemmaksi. Tukholman Kevätkonferenssi pidettiin Märstassa. Juhlapuhujana oli Helsingistä Markku Tuppurainen. Gräfsnäsin Juhan-

nusjuhlilla puolestaan pääpuhujavastuun kantoi Hannu Puustelli Kankaanpäästä, missä hän on viimeksi palvellut. Vuoden kulutta Konferenssin järjestää suunnitelmaan mukaan Eskilstuna ja Juhannusjuhlat ovat samassa paikassa eli Gräfsnäsin Leirikylällä. Maakuntajuhlia järjestetään myös paikkakuntakohtaisten suunnitelmien mukaan. Kaikki nämä yhteiset juhlat luovat ystävyyttä, mitä me ruotsinsuoma-laiset niin kipeästi tarvitsemme!

TEKSTI: TIMO PELLINEN KUVAT: HEIMO LINDEMAN, JONAS PÄIVÄRINTA, TIMO PELLINEN

Page 7: UY NRO 3 / 2013

7 UY 3/2013

TULE JA KOE KAIROSKURSSIN ELÄMÄÄ MUUTTAVA VOIMA

TEKSTI: SIRPA SILTANEN KUVA: KIMMO SILTANEN

Eskilstunassa järjestettiin Kairoskurssi toukokuussa. - Meillä oli Kairoskurssi Eskilstunassa, joka päättyi juuri menneenä sunnuntaina. 15 henkilöä vetäjien kanssa oli innolla aloittamassa tou-kokuun alussa Kairos kurssin Eskilstunassa Raija ja Simo Lagerin johdolla. Kurssi on ollut käänteentekevä myös heidän niin sisäisen kuin ulkoisessa ajattelutavassa koko Raamatun sanomaa nähden. Se on alkanut omasta elämästä ja jatkuen aina maan äärin saakka. Kurssilaisia oli Stängnäsistä, Eskilstunasta sekä Katrinehol-mista. - Odotukset olivat moninaiset, yksi sanoi tulleensa, kun ys-tävä kehotti ja päättäjäispäivä kysyi, että saako kurssin käydä uudelleen. - Toinen kertoi saaneensa yhdessä viikonlopussa tiivistetty-nä enemmän kuin yhdenvuoden aikana koulussa. Uutta kurssia on jo kaavailtukin viikoille 41 ja 42 yhteis-työssä Södertäljen kanssa.Tuntuu siltä, että tulokkaita on jo ovella odottamassa. Pastori Tero Ojasalo kävi myös kurssin ja kehottaa lämpi-mästi kaikkia käymään kurssin. - Erikoisesti työntekijöiden pitäisi mielestäni käydä tämä kurssi, Tero toteaa. - Mahtavinta kurssissa oli se kuinka se avaa ja vaikuttaa sisäisessä maailmassa. - Itse kävin kurssin kaksi vuotta sitten Gräfnäsissä ja olen tänä aikana huomannut miten se jatkuvasti auttaa minua ymmärtämään asioita Jumalan näkökulmasta katsottuna. Sitä tulee helposti kotisokeaksi, tottuu ihmisiin ja rakentei-siin ja pitää omaa kulttuuriaan ainoana oikeana. - Kehotan koko Kairoskurssiväen kanssa - tule ja koe!

Page 8: UY NRO 3 / 2013

ANNA PYHYYTESI KOSKETTAA,LÄSNÄOLOSI MEITÄ VIRVOITTAA.

RISTILLÄ MEIDÄT SOVITIT,KALLIILLA HINNALLA OSTIT.

SINÄ AINOASTAAN OLET PYHÄ,ME SYNTIÄ VASTAAN TAISTELEMME YHÄ.

RISTIN JUURELLE SAAVUN,SIINÄ NÖYRÄSTI TAIVUN.

SINUN KÄRSIMYSTÄSI MUISTELEN,ANTEEKSIANTOA RUKOILEN.PYYHI POIS SYNTINI MUN,

ETTÄ PUHDAS OISIN EDESSÄ SUN.

SINUA KIITÄN NYT AIN,KUN ANTEEKSI SYNTINI SAIN.

ETTÄ PUHDAS OISIN

EDESSÄ SUNTEKSTI: MARJUT RAJALA

8 UY 3/2013

Page 9: UY NRO 3 / 2013

Matteuksen evankeliumi 11:28-30: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te, jotka teette raskasta työtä ja kannatte taakkoja,-niin minä annan teille levon. Ottakaa mi-nun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen sävyisä ja nöyrä sydämel-täni. Näin te löydätte levon sielullenne, sillä minun ikeeni on sopiva ja minun kuormani kevyt.” Tässä Jeesus kutsuu luoksensa kaikkia niitä, jotka ovat väsyneitä, tekevät raskas-ta työtä ja kokevat kantavansa raskaita taakkoja. ”Tulkaa minun luokseni...” Tuo kutsu on kuin pimeyteen tunkeutu-va valon säde, kuin kylmyyteen puhal-tava lämmin tuulen henkäys. Millaisia taakkoja me kannammekaan? Joku on väsynyt jokapäiväisestä raskaan työn raatamisesta. Joku on väsynyt elämään-sä, yksinkertaisesti vain elämiseen, sen moninaisten ongelmien selvittelyyn ja ratkaisun etsimiseen. Raskas työ ilman säännöllistä lepoa uuvuttaa niin ruumiil-lisesti kuin henkisesti. Kannamme monien ongelmien, huolten ja sairauksien taakkoja. Sisimmässämme kannamme asioita, joista emme voi ke-nellekään puhua. Ja monet asiat saattavat tulla niin raskaiksi sydämessämme, että menetämme halun elää, masennumme. Tai sitten pakenemme elämää ja sen to-dellisuutta alkoholiin ja huvituksiin. Mielessä saattaa väijyä myös itsetuhon ajatuksia. Ei ole voimaa löytää elämälle minkäänlaista mielekkyyttä. Elämä on vastenmielistä. Näin sanoi eräs mies Japanissa muuta-mia vuosia sitten, kun hän otti suuren rekka-auton ja ajoi sillä keskellä Tokyon kaupunkia päin jalankulkijoita. Tuossa onnettomuudessa moni sai surmansa ja moni loukkaantui. Kun sitten mieheltä kysyttiin, miksi hän

teki näin, niin hän vastasi, että sentäh-den,kun elämä on käynyt niin vastenmie-liseksi ja inhottavaksi. Tuo Kristuksen kutsu kuuluu myös hartaan uskonnollisille ihmisille. Puhut-taessa uskonnoista ja uskonnosta, niin kaikilla uskonnoilla on yksi yhteinen piirre, nimittäin yritys oman hyvän elämän ja hyvien töiden kautta miellyttää Jumalaa, ansaita Jumalan mielisuosio. Mutta tällainen yrittäminen vain väsyttää ja ennenpitkää käy raskaaksi. ”Tulkaa minun luokseni”! Mitä tämä Kristuksen kutsu tarkoittaa? Se tarkoittaa juuri sitä, mitä Hän sanoo; tulemista Hänen luokseen, jättämistä elämämme Hänen käsiinsä ja johtoonsa ja Hänen tahtonsa alle.

Jumala kutsuu jokaista ihmistä lepoon, rauhaan ja yhteyteen kanssansa. 300-lu-vulla elänyt kirkkoisä Augustinunus on sanonut; ”Ihminen on niinkauan levoton kunnes hän löytää levon Jumalassa. Mistä levottomuus johtuu? Se johtuu siitä, että ihminen on erossa elävästä Jumalasta synnin tähden. Lepo ja rauha löytyy vain Jeesuksen luona. Miksi? Siksi, että Jeesus kuoli ristillä meidän pa-hojen tekojemme ja syntiemme tähden. Meidän kaikki taakkamme, sairau-temme, kipumme Hän kantoi ja kärsi ristinpuulla, ne sälytettiin Hänen pääl-lensä. Tämän tähden, jokainen joka tulee Jeesuksen luo, ja uskoo Häneen, löytää levon ja rauhan. ”Ottakaa minun ikeeni päällenne... niin te löydätte levon sielullenne.” Jeesus kut-suu ottamaan Hänen ikeensä päällemme. Mikä on ies ja mitä se tuo mieleemme? Eiköhän se tuo mieleemme jotakin hyvin raskasta. Tosiasiassa, ies on apuväline. Kun maata

kynnetään härillä, niin kaksi härkää voidaan sitoa yhteen tällaisella ikeellä, ja niin ne voivat yhdessä kyntää maa-ta paremmin ja näin voidaan käyttää härkien työvoimaa paremmin hyväksi. On olemassa myös sellainen ies, joka on tehty ihmisen olkapäiden muotoiseksi. Kun sitten pannaan tällainen ies olkapäil-le, niin sillä voidaan kantaa hyvin paljon raskastakin tavaraa.

Tässä on ihmeellinen kuva Kristuksen ikeestä. Minkä muotoinen se on? Se on ristin muotoinen. Jeesus kantoi ristillä meidän sairautemme, kipumme ja syn-timme, meidän taakkamme. Monet ihmi-set luulevat, että kristittynä, uskovaisena oleminen on raskasta, synkkää. Mutta se on täysin väärä ajatus ja luulo. Päinvas-toin. Jeesus tuli helpottamaan meidän elämämme taakkaa, kantamaan meitä, antamaan levon. Hän tuli kantamaan meidän elämämme taakkoja, kulkemaan meidän kanssamme. Ies auttaa siis kantamaan painavaa taak-kaa.Samalla tavalla, kun olemme ottaneet päällemme Kristuksen ikeen, niin se antaa meille voiman kantaa inhimillisesti ajatellen liian suuriakin taakkoja. Kun uskomme Kristukseen ja seuraamme Häntä, niin silloin päällämme on, tai kannamme Kristuksen iestä, joka tekee elämän taakkamme kevyeksi. Sentähden, uskovan tie, uskon tie on ihana tie. Se on tie, jolla kuljemme Kris-tuksen kanssa Häntä seuraten, ja se tie vie Taivaaseen. ”Tulkaa minun luokseni...” Tänään Kristus kutsuu Sinua tulemaan Hänen luoksensa ja antamaan elämäsi kaikkine taakkoinensa Hänelle. Ja Jeesus sanoo Joh.6:37 ”..ja sitä, joka tulee minun luokseni, minä en ikinä heitä ulos.

TULKAA MINUN LUOKSENI!TEKSTI: PIRJO SIPONEN

9 UY 3/2013

Page 10: UY NRO 3 / 2013

10 UY 3/2013

AJA

NKO

HTA

ISTA

Lomat ovat takana. Tuleeko parin viikon jälkeen mieleen karmea ajatus: Milloin on seuraava kesäloma? Saako seurakunnassa todella olla kotona, Jumalan Sanan opetuksessa ja rakkau-dellisessa ilmapiirissä?

Oletko todella saanut huilattua, vai ovat-ko jatkuvasti mielessäsi lomillakin olleet seurakunta-asiat? Miten talous pyörii, kun kesäkuukausina seurakunnan tulot tahtovat laskea? Onko jumalanpalveluk-sissa tärkeät henkilöt paikalla? Muistaako miksaaja tulla paikalle?

Suhtautumistapa ratkaisee Seurakuntatyö on haastavaa. Työ ihmis-ten parissa, yhdessä eläminen erilaisissa elämäntilanteissa asettaa kaikille osapuo-lille omat haasteensa. Liian usein vain harvat kantavat vastuu eri toimintamuodoista. Taustalla voi olla pula vastuunkantajista, mutta myös, että osata sanoa ei! Lopulta ”hikiämpäri” -väittämä on totta, kun mitään ei saakaan tehtyä kunnolla. Aktiivisina seurakuntalaisina on pe-riaatteessa vain kaksi tapaa suhtautua vastaan tuleviin asioihin: Rationaalinen ja emotionaalinen. Lähellä on myös empaattisuus. Ensimmäinen on suhtautumista asioihin järkipohjaisesti. Se ratkaisee ongelmia ja tekee loogisia johtopäätöksiä. Esimerkiksi vaikean tapauksen jälkeen jotenkin vain pystyy itsensä nollaamaan eikä ota asioita mielenpäälle taakaksi asti kannettavaksi. Jälkimmäinen on vaikeammin selitet-

tävissä, mutta tarkoittaa toisen ihmisen tunteisiin eläytyvää, tunnepohjaista mu-kana elämistä. Tällöin saattaa esimerkiksi sielunhoitajalla olla suuremmat stressit kuin asianomaisella. Seurakunnan työssä, sielunhoidossa, on ratkaistavaa oma suhtautuminen kulloi-siinkin tilanteisiin. Tärkeää on muistaa jatkuvasti oma jakaminen.

Käytännössä mitä? Tuntuuko siltä, että olet innostunut ja hyvällä mielellä uuden syyskauden alkaessa ja että saat työstäsi nautintoa? Työterveyslaitos Suomessa puhuu työn positiivista puolista puhumisesta, jonka mukaan tulisi työstä ja sen tekemisestä puhua hyviä puolia. Kaikki tiedämme stressin, työuupumuksen ja työttömyys-puheet. Myönteinen kuitenkin työvire on ensiarvoisen tärkeää. - Ihannetilanne olisi, että aika kuluisi - edes aika ajoin - työn parissa kuin huo-maamatta. Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja moti-vaatiotilaa työssä, Työterveyslaitos toteaa. - Työntekijä on tarmokas ja omistau-tunut, uppoutunutkin, sinnikäs vas-toinkäymisissä ja ylpeä työstään. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi, sopivan haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Seurakuntatyössä tarvitaan yhteen hii-leen puhaltavaa, hyväksyvää ja uudistus-hakuista henkeä. Seurakuntakin vah-vistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään. Se auttaa löytämään voimava-roja ja taitoja, jotka kenties ovat työnteki-

jältä itseltään piilossa tai hukassa. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujerta-va yhteisö voi lannistaa.

Rohkaisijoita tarvitaan Seurakunnassa tulisi lopultakin oppia lausumaan ”Kiitos!”. Myönteisesti vaikut-tava vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä onnistumisiin, vahvuuk-siin ja mahdollisuuksiin. Epäkohtia pystytään käsittelemään rakentavasti ja sinnikkäästi. Puhutaan siis myönteisiä rohkaisun sa-noja ja kannustetaan. Arvioidaan virheet, jos (kun) on aihetta. Kasvua tapahtuu parhaiten juuri näin armon ja kannatuk-sen iltapiirissä. Silloin kaikki menestyvät. Pyhän Hengen armolahjat ilmenty-vät parhaiten sellaisessa seurakunnan ilmapiirissä, missä ei olla vihollisia vaan armahtavia ystäviä.

VINKKEJÄ VARTEENOTETTAVAKSI Työterveyslaitos antaa seuraavia vink-kejä, jotka sopivat hyvin myös sovellet-tavaksi seurakuntaelämään.1. Ylläpidä myönteistä asennetta tiukoissa-kin tilanteissa.2. Tue työtovereitasi, tarjoa apuasi tarvit-taessa.3. Ole aloitteellinen.4. Ota vastuu omasta käyttäytymisestäsi ja toiminnastasi.5. Arvosta kollegojasi.6. Suhtaudu rakentavasti ristiriitoihin.7. Ole ystävällinen ja huomaavainen työto-vereitasi kohtaan.

TULIKO STRESSI?TEKSTI: TIMO T. PELLINEN KUVA: MAIRE SALEHAG

Page 11: UY NRO 3 / 2013

11 UY 3/2013

>> JAKSAAKO SEURAKUNTASI PASTORI, JOHTORYHMÄ TAI AKTIIVISET VAPAAEHTOISET VUODESTA TOISEEN KANTAA VASTUUNSA? MITÄ

VOITAISIIN TEHDÄ YHDESSÄ, ETTÄ TAAKKA KEVENISI JA KAIKKI VOISIVAT HYVIN NIIN FYYSISESTI KUIN HENKISESTI?

SAITKO LADATTUA ”AKKUJASI”?

UY-GALLUP. Esitimme muutaman kysy-myksen tästä ajankohtaisesta aiheesta. Tämä lehtikin ilmestyy Gräfnäsin Työn-tekijäpäiville. Siellä nähdään toivotta-vasti mahdollisimman monta levännyttä vastuunkantajaa.

1) Miten lepäsit, miten “avkoplasit” eli otit etäisyyttä arkirutiiniin vai painoivatko työt ja seurakunta-asiat jatkuvasti mieltä? 2) Syyskausi alkaa jälleen. Miten olet valmistautumassa tulevaan? 3) Miten mielestäsi voisi levätä parhaiten? 4) Tuntuuko työ joskus yksinäiseltä puurta-miselta ja olisiko mahdollista maakunnalli-sesti tai herätyksenä tehdä painokkaammin yhteistyötä? 5) Mitä odotat hengellisesti itsellesi ja seurakuntaan toisille kanssaihmisille?

MARKKU VÄLIAHO, LULEÅ 1) Loma jatkuu. Toiminta alkaa syyskuun alussa. Ihan kotipiirissä ja uskovien nuorien elämää/kasvua seuratessa. Muutaman pikkuretken olen tehnyt luontoon ja ystävien/tuttujen pariin. 2) Lukemalla Raamattua, pitäen mielessä: Edessä on aina parempaa ja lopputulos on täydellinen. 3) Nukkumalla riittävästi/ käydä hiljaisessa luonnos-sa mistä puuttuu kaikki yhteiskunnan häiriötekijät. 4) Pienissä kuviossa on yksinäisyys hyvä apu, silloin voi luottaa enemmän Herran läsnäoloon. Opetella kuuntelun jaloa taitoa. Kysellä hiljaisuudessa neuvot miten ja kenen kanssa ja missä mennään yhdessä eteenpäin. Pitkät matkat sanelevat omat ehtonsa. Tässä iässä on parempi tehdä oikeita "töitä" kuin tehdä "töitä" oikein. 5) Saisin avun, kun sitä tarvitsen ja voin välittää apua toisille, kun he tarvitsevat.

TERO OJASALO, ESKILSTUNA 1) Uiden, lenkkeillen, luonnossa kävellen, aurinkoa ottaen, puutarhatöitä tehden sekä tietysti sukulaisia tapaillen, olivat mun tapoja ”avkoplata”. Työasiat ja onnistuin siinä niin, hyvin, että töihin tullessani olin unohtanut toimiston ulko-oven henkilökohtaisen koodinkin :). Työasiat eivät painaneet. 2) Valmistaudun tulevaan syksyyn rukoillen, kuun-nellen raamatunopetuksia netistä sekä suunnitellen syksyn asioita mielessäni ja hieman ennen töiden alkamista kalenteria selaillen. 3) Mielestäni paras tapa levätä kunnolla on mennä lomalle sellaiseen paikkaan, jossa työasiat eivät ole edessäsi. Sulkea puhelin. Olla luonnossa ja hiljentyä Jumalan edessä saaden niistä voimaa ja jaksamista työhön. Onko työ välillä yksin puurtamista? 4) Välillä, mutta hyvin olen saanut tukea työpaikal-lani seurakuntalaisilta sekä kollegoiltani. Itse pidän tärkeänä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa, jo-ten ”komppaan” maakunnallista ja herätysliikkeenä tehtävää tai jopa eri kirkkokuntien välistä yhteistyötä.

”Sää on ollut tänä kesänä todella hienoa. Kuusi viikkoa kesälomaa hurahti ja nyt alkaa arkinen aherrus Herran elopellolla. Siunausta teille, jotka aherratte myös Uusi Yhteys lehden parissa. Teette hienoa työtä.” - Veijo Nikka, Mariestad

Page 12: UY NRO 3 / 2013

Ukrainalainen isäntäni, Jurij Kulakevit-sh, vei minua Kiovan keskustasta kovaa vauhtia autollaan yhä etäämmälle pää-kaupungin asutuskeskuksia. Jokin aika sitten hänet oli valittu Euroopan hellun-taiherätyksen nuorisotyön johtoryhmään ja hän oli kertonut minulle, että ainakin kymmenenä vuotena peräkkäin tuhannet nuoret olivat kokoontuneet Jumalan Sa-nan kuuloon keskellä kesää. Parhaillaan heitä oli ollut 8000 vuosi-pari sitten. Yhtäkkiä luku tuntui liioitellulta. Jos siinä oli hitusenkaan perää, tuntui aivan mahtavalta ajatella, että seuraavana päivänä saisin haastaa koko joukon lähetystyöhön. Pelonsekaisin tuntein ajattelin: Mitä jos tuhannet nuoret vas-taisivat haasteeseen ja haluaisivat kaikki lähteä lähetyssaarnaajiksi? Mitä silloin tekisimme? Mistä järjestäisimme heille kannatukset? Kuvittelin että ukrainalaiset olivat vuokranneet jonkin urheilukeskuksen tai hallin, niin kuin Seinäjoella tekevät, mut-ta ei … Olimme jo ajaneet parisen tuntia upeata moottoritietä, kun käännyimme kapealle kylätielle. Kuskimme väisteli sateen kaivertamia aukkoja ja väliin suu-ret lehmä- ja lammaslaumat hidastivat matkantekoamme. Mitä pidemmälle ajoimme, sitä harvi-naisemmaksi kylät ja mökit kävivät. Tie muuttui kapeaksi soratieksi, metsäpo-luksi ... Pohja hipoi muutaman kerran maata, kun ajauduimme yhä syvemmälle synkkään metsään. Kun epätoivoni kaikki mittarit löivät pohjaan, polku päättyi. edessämme olevaan puomiin, jonka edessä virkapu-kuihin pukeutuneet tarkastajat tulivat tutkimaan kuljettajamme papereita. Tarkistuspaikan vieressä paloi nuotio ja sen päällä keitettiin avotulen alla kahvia! Pian eteemme avautui lähes äärettömältä näyttävä telttameri – keskellä metsää ja tuhansia nuoria joka puolella. Monet heistä kiirehtivät juuri suuren katoksen alle Raamatut kainalossaan Sanan tut-

kistelu- ja rukoushetkeen. Sisimmässäni koin jotain samaa, kun 1960-luvulla tulin ensimmäistä kertaa Katinalan helluntai-konferenssiin. Erona vain se, että tämä konferenssi oli järjestetty keskelle metsää ja kaikki olivat Sanan nälkäisiä nuoria.

Ruotsi hävisi Konferenssin jälkeen minulle kerrottiin edelliskesän jalkapalloilun EM-kisoista, jossa Ruotsin ja Ukrainan joukkueet oli arvottu samaan ryhmään. Ne joutuivat kohtaamaan toisensa Kiovassa, jonne oli saapunut sama määrää jalkapallo-faneja kuin mainitsemaani Malynin nuorisokonferenssiin. Ruotsin faneille oli järjestetty majoitus Dnjepr-joen saa-ren leirintäalueelle. Suuri osa heistä oli palvonut päivisin kuningas alkoholia ja kun Ruotsi sitten illalla hävisi Ukrainalle, fanien käyttäytyminen oli käynyt pohja-lukemissaan. Vesisateet ja myrskyt eivät nostaneet maanmiestemme tunnelmaa. Asiantuntijat kertoivat pelin jälkeen, että tappion syynä oli ollut Ruotsin joukku-een puolustusvoittoisuus. Kukaan ei ollut kunnolla hyökännyt vihollisen voimia vastaan ja niin taistelu hävittiin. Tänä kesänä Dnjeprin saarelle pystytettiin monumentti, johon on ikuistettu jalka-pallo-ottelun lopputulos: Ruotsi-Ukraina

8000 NUORTAKESKELLÄ METSÄÄ

1-2. Jopa Ruotsin pääkonsuli piti puheen patsaan paljastustilaisuudessa.

Kristus voittaa Kun mielessäni puntaroin pohjoismaa-laisten tappion syitä, ajatukseni palaa yhä uudestaan ja uudestaan Malynin metsiin tarkastelemaan monituhantisten nuorten pyhää innostusta ja halua kertoa Jeesuksesta Kristuksesta. Onko hengel-lisellä rintamallakin ”kyyristelymme” aiheuttanut yhä kiihtyvämpää taantumaa riveissämme? Kun julistuksestamme katoaa Kristus-keskeisyys, kun suolamme käy mauttomaksi ja myrskylyhtymme rupeaa läpättämään pimeyden ja tuulten keskellä, silloin tappio on lähellä! Elämme aikaa, jolloin meidän tulisi nostaa kynttilämme vakan alta, raken-taa kaupunkimme korkealle vuorelle ja lähteä hyökkäykseen vihollisen voimia vastaan. Meidän tulisi profiloida vakau-muksemme Jumalan Sanan pohjalle niin että raamatullinen seurakunta, perhe ja Pyhä Henki muodostuisivat ydinsanoik-si aikamme etsiville ihmisille. Silloin nuorisomme lähtisi rukouksen voimalla hyökkäykseen ja tappion monumentit jäi-si pystyttämättä! Vanhempina voisimme sitten innostua mekin ja seurata perässä.

RA

ULI

LEH

TOSE

NKolumni

12 UY 3/2013

Rauli Lehtonen on lähetysjärjestö ”Ljus i Österin” lähetyssihteerija myös Ruotsin helluntaiherätyksen Euroaasia-valiokunnan [email protected]

Page 13: UY NRO 3 / 2013

Oletko koskaan ollut kokouksessa, jossa sinua on ärsyttänyt, kun on mielestäsi kerrottu liikaa vitsejä? Tai oletko ollut kokouksessa missä on ollut niin kuole-manvakavaa, että olet toivonut että joku keventäisi tunnelmaa kertomalla jonkun vitsin? Itse olen ollut mukana molem-mantyyppisissä tilanteissa ja ne eivät ole olleet elämäni parhaita kokouksia.

Tästä herää kysymys: Mikä on oikea suh-tautuminen huumoriin, kun on kristitty? Ovatko vitsit syntiä, merkki langenneesta luonnosta. Ja mitä enemmän tulemme Kristuksen kaltaiseksi, sitä vähemmän heitetään ”huulta”? Tai onko totuus päin-vastainen: Elämme armon eikä lain alla, Siksi kunnon Kristitty on humoristi!

Kirkkohistoriasta näemme monenlaista suhtautumista huumoriin. Suuri englan-tilainen Raamatunkääntäjä John Wycliffe (1320–1384), oli tosikko, ja oli sitä mieltä että Kristityn tulisi välttää kaikenlaista kevytmielisyyttä ja keskittyä pyhien asioi-den tutkimiseen vakavuudella ja pelolla. Myös ranskalainen uskonpuhdistaja Jean Calvin (1509–1564), oli tosikko. Hän oli sitä mieltä, että kaikki on kristityltä kiel-lettyä paitsi se mitä Jumala sallii Raama-tussa. Löydämme myös elämännauttijoita kirkkohistoriassa: Augustinus (354–430) sanoi: Rakasta Jumalaa, ja lähimmäistä niin kuin itseäsi, ja tee mitä tahdot! Mart-ti Luther (1483–1546) rakasti musiikkia, juhlia ja kertoa hauskoja tarinoita.

Mikä on sitten oikea asenne huumoriin?

Olen sitä mieltä, että Jumala haluaa, että nautitaan elämästä (1 Moos. 2, Fil.4:4) Jumalasta ja toinen toisistamme. Meillä on lupaa pitää hauskaa, kertoa vitsejä ja iloita! Kristittyinä olemme Jumalan rakkauden kohteena, ja olisi väärin jos emme iloitsisi, kun olemme saaneet syn-timme anteeksi!

Tämä ei tarkoita, että kaikki vitsit olisi hyviä ja sallittuja. Nyrkkisääntönä pidän, että vitsi, ja huumori yleensäkin, ei saa olla Jumalaa tai ihmisiä alentava tai halveksiva. Käytännössä se tarkoittaa, että meiltä olisi kiellettyjä vitsit, jotka ovat rasistisia, jotain sukupuolta, ikäpol-vea, kansoja tai heimoja alentavia. Myös välttelisin seksivitsejä, koska niistä tulee helpolla saastainen ja syntinen mieli.

Lukija, joka tuntee minut tietää, että en ole lainkaan hyvä noudattamaan minun omia hienoja neuvoja. Olen varmaan rikkonut kaikki säännöt, mitä vitsiä saa kertoa. Olen monta kertaa täytynyt pyy-tää anteeksi, sekä ihmisiltä, että Juma-lalta minun erittäin huonoa huumoria. Huonot vitsit kuuluvat minun helmasyn-teihin, siksi olen miettinyt tätä aihetta usein. Herra armahtakoon minua… On-neksi sinulla on parempi huumorin taju, kun minulla, niin sinun ei tarvitse tehdä parannusta yhtä usein kuin minä!

Entäs miten käyttää huumoria jumalan-palveluksessa. Jumalanpalvelukset ovat Kristus-juhlaa, missä kerrotan Jeesuk-sesta, ylistetään, palvotaan ja juhlitaan

ONKO LUVALLISTA VETÄÄ VITSEJÄ JUMALANPALVELUKSISSA?KRISTIAN NÄRVA VASTAA KYSYMYKSIISI

Kristian Närva on uskonnon ja historian opettaja. Lähetä kysymyksesi hä[email protected]

FRÅ

GA

KR

ISTI

AN

13 UY 3/2013

Häntä ja kerrotaan mitä Jeesus on tehnyt, tekee ja tulee tekemään meidän puoles-tamme. Tähän sopi mainiosti huumori, kunhan se sopii tilanteeseen. Hyvä vitsi voi kertoa tärkeän totuuden, johdattaa ti-laisuutta eteenpäin ja kiinnittää huomion tärkeään seikkaan. Vitsi voi myös olla raivaamassa tietä Pyhän Hengen toimin-nalle, koska kun ihmiset rentoutuu, voi Pyhä Henki tehdä enemmän ihmisten elämässä.

Lopuksi kerron vitsin: Kuka on Raama-tun notkein mies? Tuhlaajapoika! Koska hän meni itseensä. Pitäkää hauskaa Jeesuksen kanssa!

Page 14: UY NRO 3 / 2013

14 UY 3/2013

Uskoontulo, pelastus, uudestisyntyminen ovat käsitteitä, joilla kaikilla tarkoitetaan Jumalan yhteyteen pääsemistä Jeesuksen ristinkuoleman ansiosta; syntien anteeksi saamista vain siitä syystä, että toinen kärsi rangaistuksen, joka olisi kuulunut minulle. Uskoontuloa edeltävä aika voi olla ah-distavaa aikaa, epätoivoista haparointia ja monia kysymyksiä. Tunnettu englantilainen kirjailija ja kirjallisuuden professori C.S Lewis (1898-1963), joka on kirjoittanut mm. Narnia-sarjan, kävi läpi pitkän proses-sin ennen kuin hän oli valmis ottamaan pelastuksen vastaan. Elämäkerrassaan ”Ilon yllättämä” hän kuvaa värikkäästi taisteluaan:

”Hän (Jumala) ei ruvennut väittelemään siitä. Hän sanoi vain: ”Minä olen Herra. Minä olen se, joka minä olen. Minä Olen”. Luonnostaan uskonnollisten ihmisten on vaikea ymmärtää sitä kauhua, jota täl-lainen ilmestys minulle merkitsi. Rakas-tettavat agnostikot puhuvat hilpeästi siitä, miten ”ihminen etsii Jumalaa”. Minun puolestani he olisivat voineet yhtä hyvin puhua siitä, miten hiiri etsii kissaa….”- ja Lewis jatkaa: ”Minulta vaadittiin täydellistä antautu-mista, kertakaikkista hyppyä pimeään. Vastassani oli nyt todellisuus, jonka kanssa ei voinut tehdä minkäänlaisia sopimuksia. Vaatimus ei edes kuulunut: ”kaikki tai ei mitään.” Nyt käsky kuului yksinkertaisesti: ”Kaikki.” Lukiessani Lewisin elämäkertaa, ym-märtämättä tietysti läheskään kaikkea hä-nen ajatuksen juoksustaan, minua kiehtoi ja riemastutti se huumori ja rehellisyys, jolla hän ilmaisi vaikeatkin asiat!

JUMALA KUTSUU...MITÄ VASTAAN HÄNELLE?

TEKSTI: EIJA PITKÄNEN

Kun Jumala alkaa vetää pelastukseen, voi ihminen kohdata ahdistavia tunteita ja monia tuskallisia tapahtumia. Tulin itse uskoon Göteborgissa 18 vuoden ikäisenä. Suruton nuori neitonen, jonka pysähdytti veljeni hukkuminen. Tämä onnettomuus oli kuin Jumalan raskaan käden paino ylläni, mutta siitä koitui kuitenkin siunaus useammalle: veljeni tuli myös uskoon, äitini uudistui uskossaan. Samaan aikaan kutsui Jumala myös sulhastani, nykyistä miestäni, ja saimme molemmat ottaa pelastuksen vastaan Jeesuksessa. Mikä lohtu ja rukousvastaus rukoileville omaisillemme! En voi sanoa, että olisin ollut ihanteel-linen, ilolla Jumalalle ”kyllä ja kiitos!” sanova etsijä. Ei, vaan sisälläni oleva uhma nosti vielä viime hetkellä päätään, ennen kuin annoin periksi, ja polvistuin rukousalttarille, jossa minulle julistettiin synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Kuinka iloitsinkaan C.S Lewisin jatkaes-sa kuvausta uskoontulostaan:

”Vuoden 1929 kesälukukauden aikana annoin lopulta periksi; myönsin, että Jumala oli Jumala, ja polvistuin rukoi-lemaan. Olin varmaan koko Englannin masentunein ja haluttomin uskoontulija sinä iltana. Silloin en nähnyt asian toista puolta, joka nyt on niin kirkas ja ilmeinen, nimittäin Jumalan nöyryyttä, joka ottaa tulijan vastaan sellaisillakin ehdoilla. Tuhlaajapoika käveli sentään kotiin omil-la jaloillaan. Mutta kuka voi kyllin palvoa Rakkautta, joka avaa ylhäiset portit tuhlaajalle, joka tuodaan sisään potkivana, rimpuilevana,

vihamielisenä, silmät tähyillen pakotietä. Pahat ihmiset ovat käyttäneet niin vää-rin sanoja ”compelle intrare”, pakota heitä tulemaan sisälle, että kavahdamme niitä; mutta oikein ymmärrettyinä ne luotaavat Jumalan armon syvyyttä. Jumalan kovuus on lempeämpää, kuin ihmisten pehmeys; ja Hänen vaatimuksensa on meidän vapautuksemme.”

Voin tähän itse vain todeta Paavalin sanoilla: ”Oi sitä Jumalan rikkauden ja viisauden ja tiedon syvyyttä! Kuinka tutkimattomat ovat Hänen tuomion-sa ja jäljittämättömät Hänen tiensä!” Room.11:33. Olipa elämäsi tilanne minkälainen tahansa, Jumala ei muutu. Hän on pyhä, suuri Jumala. Hän on auttaja vertaansa vailla! Ja mikä suurinta, Hän on jo tehnyt kaiken valmiiksi pelastustasi varten, Hän kärsi itse sinun ja minun puolesta rangaistuksen. Raamattu sanoo:

”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä, ja Jumala kehoittaa meidän kauttamme: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” 2. Kor. 5:19,20.

>> KUN JUMALA ALKAA VETÄÄ PELASTUKSEEN, VOI IHMINEN KOHDATA AHDISTAVIA TUNTEITA JA MONIA TUSKALLISIA TAPAHTUMIA

Page 15: UY NRO 3 / 2013

15 UY 3/2013

EI SE NIIN KONSTIKAS JUTTU OLE!

A.

B.

C.

Aloita tunnustamalla, että tarvitset Jeesusta. Tee parannus kääntymällä tietoisesti pois pahasta, kadu pahoja tekojasi. Usko, että Jeesus kuoli puoles-tasi ristillä ja nousi kuolleista. Kutsu rukouksessa Jeesusta tulemaan elämäsi Herraksi.

Raamattu sanoo: ”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, ettäJumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastu-va”. (Paavalin kirje roomalaisille 10:9) Rukous. Voit tehdä tästä oman rukouksesi: ”Juma-la. Tiedän, että olen poikennut tahdostasi ja tarvitsen anteeksiantamustasi. Uskon, että annoit Jeesuksen kuolemaan puolestani. Tahdon kääntyä pois synneis-täni. Kutsun nyt Sinut sydämeeni ja elämääni. Luotan ja uskon Sinuun ja tahdon ottaa Sinut vastaan Herra-na ja Vapahtajana. Jeesuksen nimessä, aamen.”

Tässä on uuden elämän alku. Jotta voisit syventää yhteyttäsi Jeesukseen, tee näin: Lue Raamattuasi päivittäin, jotta oppisit tun-temaan Kristuksen. Aloita Uudesta testamentista, erityisen selvänä pelastussanoman sisältö tulee esiin Johanneksen evankeliumissa. Keskustele Jumalan kanssa rukouksessa. Ota yhteyttä yhteen tai useampaan uskovaiseen, joiden kanssa voit rukoilla ja joille voit kertoa edistys-askeleistasi ja epäonnistumisistasi. Lue Raamatusta kasteen merkityksestä (esimerkik-si Markus 16:16, Apostolien teot 2:38, Kirje roomalai-sille 6:1-6). Osallistu jumalanpalveluksiin ja palvo Jumalaa muiden kristittyjen kanssa. Yhteinen usko rakentaaja virkistää. Anna uuden elämän sisällön, rakkauden ja huo-lenpidon säteillä myös toisiin ihmisiin sanoissa jateoissa. Kerro Jeesuksesta muillekin.

C.S Lewis oli Irlannissa syntynyt ja suurimman osan elämästään Britanniassa viettänyt kirjailija, keskiajan ja renessanssin kir-jallisuuden tutkija ja tunnettu kristinuskon puolustaja.

Uskoontuleminen ei ole oikeastaan vaikea asia. Tar-vitaan vain kaipaus ja halu löytää Jeesus. Seuraavas-sa muutama yksinkertainen vihje miten uusi elämä voi lähteä liikkeelle. Tsemppiä uudelle elämälle!

Page 16: UY NRO 3 / 2013

ELÄ

NK

ERTO

MU

S

16 UY 3/2013

Page 17: UY NRO 3 / 2013

17 UY 3/2013

VIRPIN ELÄMÄSSÄ ONJUMALAN PUHETTA

Nuoruudessa juurettomuutta pote-

neen göteborgilaisen Virpi Anders-

sonin usko on kypsynyt syväksi

luottamukseksi.

Vilkkaasti polveileva kertomus

karkaa välillä nauruksi, kun göte-

TEKSTI: HEIMO ENBUSKA KUVAT: HEIMO LINDEMAN

borgilainen Virpi Andersson palaa

muistoissaan lapsuutensa maisemiin

Itä-Suomeen. Tarinassa on kuiten-

kin myös aimo annos kipua, joten

kasvojen hymy vakavoituu ja nauru

hiljentyy kyyneleiksi. Molemmat,

niin herkässä oleva nauru kuin kyky

näyttää surunsakin, lienevät perin-

töä karjalaiselta isältä, jonka juuret

juontavat rajan taakse jääneelle

Suojärvelle.

JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >>

Page 18: UY NRO 3 / 2013

18 UY 3/2013

- Lapsuudessa me puhuimme kotona pelkästään Karjalan mur-retta. Nuo varhaisimmat vuodet minä olin sellainen karjalaisen isäni tyttö.

Virpin lapsuus mureni jo varhain, kun isän ja äidin tiet erosivat ja äiti päätti tuhansien muiden suomalaisten tavoin etsiä uuden alun elämälleen Ruotsista. - Tänne Göteborgin liepeille asettuneet suomalaiset tulivat uusiin olosuhteisiin kielitaidottomina pääasiassa pienistä kylistä ja työttömyyden keskeltä. Täällä perheen vanhemmille oli töitä, ja me siirtolaislapset jäimme etsimään turvaa ja tukea toisistamme. Vielä tänäänkin me tuon lauman jäsenet tunnistamme toisissamme joukkoa yhdistäneen juuret-tomuuden.

- Juuri tuo juurettomuus, vierauden ja kuulumattomuuden tunne ovat koituneet monien kohtaloksi. Toiset tosin ovat löytäneet ja vakiinnuttaneet paikkansa elämässä ja yhteiskunnassa, mutta paljon meissä tuon ajan siirtolaislapsissa on niitäkin, jotka eivät koskaan ole kyenneet juurtumaan mihinkään. Elämä on repa-leista, ja perheet hajoavat. Virpi ei osoita sormella eikä syyllistä. Itsekin juurettomuuden kipeyden ko-keneena hän ymmärtää, että ongelmien syyt ovat usein niin syvällä, ettei niiden juuriin pääse noin vain käsiksi.

Tässäkö se elämä oli? Virpin kouluaika kului tutun porukan kanssa sauhutessa. Koulussa käytiin syö-mässä, mutta muutoin kieltä taitamatto-mat loistivat poissaolotilastojen kärjessä. Oma arvo ja paikka haettiin vieraassa yhteiskunnassa nyrkein ja kaikenlaisia kolttosia harrastaen. Päästötodistus jäi saamatta, mutta se ei suuremmin surettanut, sillä töitä oli 1970-luvulla tarjolla. Jos ei muualla, niin ainakin Boråsissa ompelukoneen äärellä Algotsin tehtaalla.

-Siellä sitä vartuttiin aikuisuuteen. Löy-tyi vakituinen kaveri, suomalainen mies, ja ensimmäistä lasta odottaessa päätettiin vakiintua ja mennä naimisiin. Yritettiin olla oikea perhe, jossa kaikilla oli ainakin sama sukunimi. Kaksi juuretonta eivät kuitenkaan löytäneet etsimäänsä. Kun toinen lapsi syntyi ja nuori perhe siirtyi Göteborgiin,

ELÄ

NK

ERTO

MU

S

Page 19: UY NRO 3 / 2013

19 UY 3/2013

ongelmat kärjistyivät. Perheessä, jossa molemmat pienten lasten vanhemmat kävivät vuorotyössä, olisi sekä isän että äidin täytynyt paneutua vanhemmuuteen ja kodin hoitamiseen. Virpi huomasi kuitenkin kantavansa vastuuta yksin.

-Alle 25-vuotiaana olin vuorotyöläinen Volvolla, kahden pienen lapsen yksin-huoltaja, ja ihmettelin, että tässäkö se elämä sitten oli. Elämän pettämä nuori nainen yritti koota itseään, heittäytyä huvituksiin ja unohtaa arjen harmauden. Jos ravinto-laillan meteli onnistuikin joskus hetkeksi painamaan taka-alalle äitiyden vastuut ja huolet, oli tuo kaikki kerta toisensa jälkeen kotona odottamassa. - Muistan, kun istuin joskus ravintolassa ja katselin siellä istuvia, itseäni vanhem-pia, väsyneitä kasvoja. Jouduin pakos-takin ajattelemaan, että siinäkö, noissa uupuneissa ilmeissäkö oli minunkin tule-vaisuuteni kuva. Eikö elämässä todella ole mitään muuta.

Uusi elämä yllätti - Tiesin, että luterilaisen kirkon tiloissa piti eräänlaista teetupaa joku helluntailai-nen. Kerran satuin kysymään naapuril-tani, mitä tämä aikoi tehdä illalla, ja hän kertoi menevänsä tuohon teetupaan. Vas-ta jälkikäteen tajusin kysyneeni häneltä, saisinko minäkin tulla mukaan. Kaduin kysymystäni välittömästi. Tarkoitukseni

oli ollut mennä tanssimaan, eikä mihin-kään epämääräisiin kirkonmenoihin!

Iltaa odottaessaan Virpi lakkasi kynsiään ja laittautui valmiiksi niin, että voisi heti teetuvan jälkeen livahtaa jatkoille tuttuun ravintolaan. Uskovaisuus oli tullut jonkin verran tutuksi Hyvä Sanoma – ja Hyvä Paimen -lehtien kautta, joita Virpin poika oli saanut mukaansa seurakunnan pitä-mästä kerhosta. - Tuon illan jälkeen en kuitenkaan ollut kovin hääppöinen näky. Olin itkenyt silmäni punaisiksi ja maskarat poskille, sillä uskovaisten kertomukset olivat to-della löytäneet perille. Minun puolestani oli rukoiltu, ja olin saman tien päättänyt antaa elämäni Jeesukselle.

Virpi nauraa vapautuneesti muistelles-saan tuon illan kokemustaan. - Minulle uskoontulo oli todella järisyt-tävä kokemus. Koin, että Jumala rakastaa minua. Leijuin kotiin, ja siellä polvistuin keittiön lattialle. Rukoilin, itkin ja iloitsin. Soitin äidilleni ja kerroin tulleeni uskoon. Hän huomasi minun olevan ilosta sekai-sin ja huolestui. Hän kyseli varoen, josko minulla oli ollut jotenkin erityisen vai-keaa viime aikoina. Kaipa minä kuulostin hieman liiankin onnelliselta.

Minusta pidetään huolta Seitsemän vuotta uskoontulonsa jälkeen Virpi tapasi ruotsalaisen yrittäjän,

>> ELÄMÄN PETTÄMÄ NUORI NAINEN YRITTI KOOTA ITSEÄÄN, HEITTÄYTYÄ HUVITUKSIIN JA UNOHTAA ARJEN HARMAUDEN

Sven Erikin. Yksitoista vuotta kestänyt avioliitto päättyi kuusi vuotta sitten Sven Erikin kuolemaan. Lapset ovat aikuistu-neet, ja Virpi tarkkailee elämää syvem-min, monta kokemusta rikkaampana. - Sven Erik oli yrittäjä, ja pyöritimme yhdessä hotellia. Kävimme läpi raskaita vaiheita, kun teimme töitä ja sairaus eteni. Totesimme tuona aikana, kuinka kaikki muu elämässä on kovin toisarvois-ta terveyden ja uskon rinnalla.

Monet haalivat koko elämänsä omaisuut-ta ja tätä ulkoista. Sitten tulee yksi soitto, yksi viesti lääkäriltä, diagnoosi, joka kertoo sinun sairastavan parantumaton-ta sairautta. Silloin kaikki tuo ulkoinen menettää hetkessä kaiken arvonsa. Tuon kaiken Virpi sai todeta myydes-sään pois pariskunnan yhteistä yritystä puolison kuoleman jälkeen. Kolmevuotias saksanpaimenkoira Aares vaatii aikansa. Aares tuli auttajaksi, kun en meinannut päästä yli Sven Erikin pois-menosta, selittää Virpi ja silittää viereen puskevan lemmikkinsä päätä. - Sven Erikin kuoleman jälkeen en osannut edes rukoilla. Jaksoin vain huo-kaista, mutta sekin riitti. Tuon laakson kautta kulkeneena usko on löytänyt uutta ulottuvuutta. Olen kaikesta huolimatta hyvissä, turvallisissa käsissä. Usko on levollista luottamista siihen, että minusta pidetään huolta.

Page 20: UY NRO 3 / 2013

20 UY 3/2013

TEKEEKÖ JUMALA IHMEITÄ TÄNÄ PÄIVÄNÄ?

Kyllä Hän tekee ihmeitä Pyhän Henkensä kautta. Hän Jeesus toimii vielä tässä ajassa. Koska Hän on sama, eilen tänään ja ian-kaikkisesti. Hänen armonsa, rakkautensa ja voimansa on sama. Eikä Hän ole lakannut toimimasta myöskään sairaiden kohdalla. Hän parantaa vielä tänä päivänä sairaita.

Olen itse kokenut voimallisen Jumalan kohtaamisen ja Hänen kätensä kosketuk-sen, rukouksen kautta. Olin autokolarissa ja rinta lunni murtui. Se oli niin kipeä, etten pystynyt liikkumaan. Puolestani rukoiltiin ja koin kuinka Juma-lan voima meni niin kuin virta ruumiini lävitse kaksi kertaa. Parannuin hetkessä, kaikki vaivat oli poissa. Olen Jumalan parantavan käden kosketusta, saanut kokea useamman kerran elämäni aikana.

Hän elää ja toimii vielä tänäkin päivänä. Jumalan Sana lupaa niin. Hänen Sanansa on elävä ja voimallinen. Jesaja 53: 4-5. ”Totisesti, meidän sairautemme hän kan-toi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut. Tästä kaikesta kuuluu kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristuksella!

Anja Suomela

LASTENLEIRI UNKARIN ROMANILAPSILLE

ten ikä oli 8-18. Osa vanhemmistakin kävi paikalla tai oli mukana. Jumala oli mukana tällä leireillä. - Ensi vuonna on suunnitelmissa seuraava leiri, Olavi Berg kertoo. - Useita kertoja olemme tuolla alueella pitäneet aktioita ja tämä on ollut luontainen jatko, sillä Jumala alkoi jo viime vuonna puhua, että lasten ja nuorten parissa tulisi tehdä työtä. Olemme yhteistyössä Ukrainan tiimin kanssa ja perheenä saaneet tehdä tätä työtä, Olavi Berg toteaa. Jos olet kiinnostunut seuraavasta romani-lasten leiristä Unkarissa, voit ottaa kernaas-ti jo nyt yhteyttä Olaviin 070-479289. - Meitä saa muistaa esirukouksin, Olavi vetoaa!

Jälleen oli aika leirille, mutta paikka ei ollut tyypillinen eikä leirikään. Kohteena olivat pienen Inacin kylän ja ympäristön lapset. Mukana olivat järjestelyissä Tukholmasta Olavi ja Riitta Berg.

- Jälleen saatiin pitää leiri lapsille, joita oli tullut 34. He saapuivat neljästä eri kylästä. Leirikeskus sijaitsee pienessä Inacin kylässä. Pidimme siellä kolmipäiväisen leirin. - Ohjelmassa oli pyhäkoulua, leikkejä ja askartelua, Olavi ja Riitta kertovat. - Meitä oli kuusi henkinen tiimi osa Uk-rainasta ja Ruotsista. Leiri - Leiri onnistui tosi hyvin. Jumalan Sanan kylväminen lasten sydämiin on tosi tärkeää. - Saimme pelkästään hyvää palautetta. las-

TEKSTI JA KUVA: OLAVI BERG

VICTOR KLIMENKOTrollhättanissa, SU 3/11-13 klo 11.00Victor Klimenko konsertoi Kronogårdenin koulun Kronan aulassa.

Arrangerar: Finska Förvaltningsområde till-sammans med Pingstkyrkans Finska grupp.

TAKAMETSIEN MIEHETKorkeatasoinen mieskuoro Kihniöltä konsertoi Ruotsissa! Ohjelma 13-15/9-13

Mariestad, Korskyrkan, LA 14/9 klo 16:00Trollhättan, Kronogårdenin koulun Kronan aulassa, Lantmannavägenillä, SU 15/9 klo 11:00Göteborg, Helluntaikirkko, Redbergsvägen 19, SU 15/9 klo 17:00

Arrangerar: Finska Förvaltningsområde tillsammans med Pingstkyrkans Finska grupp.

Page 21: UY NRO 3 / 2013

21 UY 3/2013

sitten. Kaikki me tiedämme kuinka painettu sana on mullistanut maailmaa. Uskon että ruotsinsuomalaisina voimme tavoittaa kirjan kautta monia.

Entä, millaisia odotuksia sinulla on kentän suuntaan?- Toiveeni on, että ymmärtäisimme kuinka painetun sanan arvo on suuri. Meillä on kaikki mahdollisuudet levittää evankeliumia kirjan muodossa. Bokas tarjoaa kirjoja joka tarkoitukseen, tuottei-ta löytyy rakentumiseen, evankeliointiin, opetukseen, sielunhoitoon, ja valikoi-massa on myös paljon hyviä hengellisiä romaaneja. Joten ei muuta kuin herätyskentällä, mahdollisuuksia on!

Olet pitänyt ohjaksia käsissäsi nyt parisen kuukautta. Mitkä ovat päällimmäisetkokemuksesi?- Vastaanotto sekä Tukholman seurakun-nassa että kentän puolelta on ollut hyvä.Työntekijäpäivillä väkeä kuhisi myymä-lässä ja monet tuntuivat olevan innois-saan. Ja työtiimi täällä Tukholman päässä on tuttu jo vuosien takaa, joten uskon käytännön työskentelyn toimivan hyvin.

Bokas-kirjamyynti on toiminut kentälläm-me 1980-luvun alkupuolelta asti. Bokak-sen historia juontaa alkunsa niistä yhtei-sistä projekteista, joiden tarkoituksena oli yhdistää ja tehostaa ruotsinsuomalaisten helluntailaisten toimintaa kolmisenkym-mentä vuotta sitten. Reijo Tiainen on ottanut vetovuoron. Hänen mukaansa kirjalla on paikkansa.- Kirjaa voi pitää kädessä, eikä tarvitse tuijottaa valotauluun!

Vilho Malila on ollut useampaan ot-teeseen työn johdossa, mutta nyt ikä ja terveys on vaatinut pitkäaikaisen kirjal-lisuusmiehen hellittämään ja antamaan päävastuun työstä muille. Tilalle on astunut Tukholman suoma-laisen Filadelfian puoliaikainen pastori Reijo Tiainen. Reijon tehtäviin kuuluu kirjamyynnin johtamisen lisäksi toimia avustavana pastorina Finska Filadelfiassa ja 50% hän toimii ruotsalaisessa Söder-törnskyrkanissa Huddingessa.

Reijo, millaisin odotuksin olet lähtenyt tähän työhön?- Positiivisella mielellä. Olen itse tullut kirjan kautta uskoon aikoinaan 33 vuotta

Pidetään kirjapäiviä!

Reijo muistuttaa mahdollisuudesta, että hän voi tulla käymään seurakunnissa ja ryhmissä tarkoituksenaan innostaa uskovia näkemään kristillisten tuotteiden merkityksen. Isommissa seurakunnissa hänen mielestään voitaisiin järjestää kirjapäiviä, jolloin asia on erityisvalokei-lassa. Reijon mielestä kirjaa tarvitaan edel-leen vaikka muut mediat kilpailevat sen kanssa ajan käytöstä. ”Kirjaa voi pitää kädessä, ei tarvitse tuijottaa valotauluun, josta teksti katsotaan.” Uutena piirteenä Bokasilta on val-mistunut oma kotisivu, jossa voi käydä lähemmin tutustumassa toimintaan ja tuotteisiin. Sitä kautta voi myös tehdä tilauksia, kuten myös sähköpostitse. Tervetuloa syksyn kirjallisuuspäi-vään Tukholmaan missä Bokas ja monet kirjankustantajat esittäytyvät 26/10. Kutsuttuna puhujana on Kari KK Korho-nen joka puhuu uusimmasta kirjastaan ”Huutavat kivet”.

Lisätietoja www.bokascenter.se.

BOKAS KIRJAMYYNNISSÄ JOHTAJAN VAIHDOS

TEKSTI: TIMO HAKKARAINEN

Page 22: UY NRO 3 / 2013

22 UY 3/2013

kadulla. Hän koulutti minut katutyöhön ja evankelioimaan Evankeliointi elämän-tapana -menetelmää käyttäen. Aloimme myös rukoilla sairasten puo-lesta ja kouluttaa uusia katutyöhön. Sitten minua pyydettiin nuorisotyötiimiin johtajaksi Sykettä elämään -kokouksiin. Näinä aikoina Jumala koko ajan vahvisti minua kutsussani.Jumala alkoi ensin puhua minulle hen-kilökohtaisesti, että minut pitäisi siunata evankeliumin työhön ja aloin rukoilla, että seurakunta näkisi tämän. Ei kestänyt kauan, ennen kuin pastori tuli kysymään, eikö olisi aika siunata minut evankeliumin työhön. Päätimme pastorin kanssa, että rukoilisimme yhdes-sä, että vanhimmisto näkisi tämän. Kesti parikuukautta, ennen kuin ensim-mäinen vanhimmistoveli sanoi pastoril-lemme, että olisi varmaan aika siunata Kyösti evankeliumin työhön. Vanhimmiston päätös siunaamisesta oli yksimielinen. Asia oli esitetty seurakun-

- Tiesin heti uskoon tultuani, että minulla on kutsu Jumalan valtakunnan työhön. Pyysin seurakunnastani traktaatteja ja läksin kadulle jakamaan niitä ja kutsu-maan ihmisiä kokouksiin. - Kävin sairaaloissa, ja jos, jollain ih-misellä oli iloa tai surua, pyrin olemaan paikalla, kertoo Kyösti Nyman lempini-meltään ”Länkkäri”.

Noin puolivuotta uskoontulon jälkeen seurakunta alkoi nähdä, mikä kutsuni on ja itsekin ymmärsin, että se oli evankelis-tan tehtävä. Pääsin työharjoitteluun LP-säätiöön ja sain pitää siellä aamuhartauksia ja palvel-la Sanassa. Välillä puhuin herätyskokouk-sissa ja pikku hiljaa aloin saada pyyntöjä muistakin seurakunnista.

Jossain vaiheessa seurakuntamme pas-tori alkoi kysellä kutsustani ja rohkaista eteenpäin. Sain tehdä paljon yhteistyötä hänen kanssaan. Olimme viikoittain

ASKELEET VIEVÄT ETEENPÄIN!

TEKSTI: RITVA KANKKUNEN KUVA: KYÖSTI NYMAN

nalle tammikuussa –annettiin kuukausi aikaa miettiä, rukoilla ja ottaa kantaa - kun kenelläkään ei ollut moitetta tai kielteistä sanottavaa, meidät siunattiin helmikuussa. Siunaus toi uuden näkökulman elä-mään. Saamme elää todeksi kutsuamme, jossa meillä on seurakunnan luottamus, siunaus ja esirukoukset, jotka kantavat.

Maaliskuussa oli kentän yhteiset Työn-tekijäpäivät, jolloin meidät siunattiin kentän uusina työntekijöinä. Olemme saaneet kokea veljesyhteyttä toisiin työn-tekijöihin. Olemme kokeneet vanhem-pien ja kokeneempien työntekijöiden hyväksyntää, tukea ja henkilökohtaista rohkaisua.

Noin vuosi sitten Jumala alkoi puhua mi-nulle hengellisen äänitteen tekemisestä. Meitä pyydettiin laulamaan Uppsalaan. Eräs nainen tuli kokouksen jälkeen puhumaan ja sanoi rukoilevansa taloute-ni puolesta, että saisin rahaa oman levyn tekemiseen. Tämä tapahtui joku päivä sen jälkeen, kun olin rukoillut Jumalalta vahvistusta levyasiassa. Neljä kuukautta tästä eteenpäin minulla oli omakustanne musiikkiäänite kädes-säni. Joka paikkaan ei pääse puhumaan ja saarnaamaan, mutta levyn välityksellä evankeliumi pääsee koteihin ja sydämiin.

Olemme kiertäneet myös ympäri Suomea erityisesti Etelä-Pohjanmaalla, Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Olemme pitäneet ko-kouksia ja evankelioineet kaduilla, tietysti myös evankelioineet henkilökohtaisissa tapaamisissa.

Tulevaisuuden haaveena on saada mennä sinne, minne Jumala johdattaa, oli se sitten kiertävänä evankelistana tai palvelemassa jotain seurakuntaa. Ymmär-rän, miten rakas paikka seurakunta on minulle ja huomaan kantavani huolta yksilöuskovista.

Page 23: UY NRO 3 / 2013

23 UY 3/2013

TANJA TIETÄÄ MITÄ ON JUMALAN HUOLENPITO

TEKSTI: RITVA KANKKUNEN KUVA: KYÖSTI NYMAN

elämässäni pintaan asioita, jotka piti luovuttaa: viha, katkeruus ja tupakka. Vuonna 2006 tammikuussa sain myös käydä kasteella.

Kun tyttäremme Rebecka oli kuukauden ikäinen sairastuin kasvaimeen. Mieheni Kyösti ei vielä ollut uskossa ja meillä oli paljon vaikeuksia. Olin pyytänyt Juma-lalta, että Hän opettaisi nöyrtymään ja muuttaisi minua. Tuntui siltä, että lap-suudestani asti minulla oli ollut jonkin-lainen naamari. Sisimmässäni tunsin, että minulla oli pehmeä sydän, mutta oli kova kuori, jota ei voinut pehmittää muu kuin Jumala. Kasvaimen tähden jouduin läpikäymään monia leikkauksia ja tuli komplikaatioita. Jalkani vaurioitui pahasti, kun jotkut hermoradat katkesivat vahingossa. Nyt olen viisi vuotta taistellut tämän sairau-den kanssa. Olen kuitenkin kokenut Ju-malan huolenpitoa ja uskon, että Jumala salli elämääni tämän koulutuksen, jotta

Tanja Nyman-Koivisto kertoo olevansa kotoisin Pohjanmaalta, Koskenkorvan pienestä kylästä. Olen kuitenkin kasvanut Tukholmassa. Olin 13-vuotias, kun perheemme muutti Suomeen vuonna 1997, mutta koin, että juureni jäivät Ruotsiin ja päätin tulla takaisin heti, kun täytän 18 vuotta. Niin tapahtuikin. Tulin tätini kanssa käymään Eskilstunaan ja sillä matkalla tapasin Kyöstin ja melkein heti mentiin yhteen.

Olin 16-vuotias, kun Jumala alkoi kutsua. Perheeni on hyvin tavallinen perhe, jossa isä ajoittain käytti reippaasti alkoholia ja olin pettynyt elämäntilanteisiin. Monesti huusin ylöspäin kysellen Jumalalta, onko Hän todella olemassa. Kuulimme, että naapurikylässä pidettiin kokouksia. Menimme sinne sisareni kanssa ja siellä annoin elämäni Jeesuk-selle. Koin valtavan puhtauden, mutten tien-nyt paljon uskonelämästä enkä osannut hakeutua seurakuntayhteyteen. Niinpä 17-vuotiaana olin pettynyt, katkera ja vihainen ja yritin etsiä lohtua karaokesta, tansseista, vaikka oikeasti ymmärsin, ettei se ole minun elämääni ja sain kokea uudistumisen uskossa.

18-vuotiaana muutin siis Ruotsiin. Se oli uudistumisen aikaa, jolloin halusin antautua täysin Jumalalle. Jumala nosti

Hänen poikansa nimi kirkastuisi ja olen sairastaessani oppinut tuntemaan, kuka minun Herrani on.

Sen jälkeen, kun olin käynyt kasteella, olin nähnyt hengellisiä näkyjä, joissa pu-huin kokouksissa. En osannut kuitenkaan omistaa niitä itselleni. Ajattelin vain, että ne olivat jotakin haaveitani. Kävin ahkerasti seurakunnan tilaisuuksissa ja olin mukana pienryhmis-sä. Mieheni Kyösti uudistui ja antautui täysin Jumalalle vuonna 2009. Silloin rupesimme yhdessä aktiivisesti käymään seurakunnan tilaisuuksissa. Koin, että Jumala lähti viemään työ-kentälle. Tänä päivänä ymmärrän, että Jumala on kutsunut meidät palvelemaan yhdessä. Kyösti lähti heti jakamaan traktaatte-ja. Minä olen ujompi. Olen kuitenkin kokenut, että olen saanut rohkaisevaa palautetta niistä puheista ja todistuksista, jotka olen Jumalalta saanut. Ymmärrän, että Jumala on todella meidät kutsunut. Lapset ovat myös olleet positiivisesti mukana. Joskus, kun itse on väsynyt, niin lapset pyytävät, että lähdetään seurakuntaan ja evankelioimaan. Vaikka välistä itseltään kysyy, onko minusta tähän, niin Jumalan antama kutsu ja voima innoittaa jatka-maan eteenpäin.

>> OLIN PYYTÄNYT JUMALALTA, ETTÄ HÄN OPETTAISI NÖYRTYMÄÄN JA MUUTTAISI MINUA. TUNTUI SILTÄ, ETTÄ LAPSUUDESTANI ASTI MINULLA OLI OLLUT JONKINLAINEN NAAMARI.

Page 24: UY NRO 3 / 2013

24 UY 3/2013

Kuumenna kattilassa öljy ja lisää siihen liha- ja sipulikuutiot, selleri sekä mausteet. Sekoittele n. 5 min. Lisää tomaattimurska ja -pyree, kikherneet, linssit ja vesi. Sekoita tasaiseksi. Keitä, kunnes liha ja kikherneet pehme-nevät kypsiksi (painekattilassa n. tunti, tavallisessa hieman kauemmin). Sekoita vehnäjauhot pieneen tilkkaan vettä ja hämmennä jauhosuurus keittoon. Lisää minispagetit, yrtit sekä voi tai samna. Anna hautua vielä 15 minuuttia välillä sekoittaen. Nauti kuumana.

Asuessamme Atlantin ja Välimeren rantaviivojen risteyksessä Marokossa kaipasimme talvisaikaan usein jonkinlaista sisätilalämmitintä. Tällaisena toimi herkullinen hariira-kupponen, jonka äärellä tiimin ja paikallisten kanssa istutut kylmänkosteat talvi-illat muuttuivat lämpimiksi muistoiksi. Erityistä ystävien yhteyttä ja tunnelmaa tuoksuvaa keittoa syödessä koettiin paastokuukausi ramadanin aikana, jolloin ensimmäinen auringon laskun jälkeinen ruoka kutsui ihmiset yhteen. Tällä ftuur-aterialla tarjoillaan ha-riiran kanssa keitettyjä kananmunia, taateleita, sokerileivonnaisia ja muita täyteläisiä herkkuja. Muusta ateriakulttuurista poiketen ftuurilla juodaan maitoa.Jokaisella on tähän silkkikeittoon (el-harir = silkki) oma reseptinsä. Omani sain marokkolaisen naisen opissa. Suomen-jaksolle lähtiessämme pakka-simme kaupan kuivahariiraa pussikaupalla matkalaukkuun – eksoottinen tuliainen turistirihkaman sijaan.

H-M. S.fida.info

KUVATEKSTI/TAATELIT: Taatelit ovat olennainen osa marokkolaista ruoanlaittoa. Ramadanin aikana niitä syödään sellaisenaan esimerkiksi hariiran kanssa. Laatuja löytyy moneen makuun, näköön ja hintaan.

RU

OK

AO

HJE

ISTO

Tässä on viime UY lehden oikeat vastaukset sanaristikkoon.Kiitos kaikille ratkaisunsa lähettäneille. Oikein vastanneiden kesken arvottiin kirjapalkinnot: Esko Kemppainen, Motala; Pirjo Hänninen, Arboga; Arto Flink, Borås ja Irja Tuovinen Sonkajärvi. Palkinnot on postitettu. Ja ei kun uutta miettimään!

½ dl öljyä150 g lampaan- tai naudanlihaa1 sipuli kuutioina½ dl selleriä kuutioina1 tl mustapippuria1 tl inkivääriä½ tl kanelia tai sahramiasuolaa maun mukaan250 g tomaattimurskaa

2 rkl tomaattipyreetä70 g ruskeita liotettuja linssejä70 g liotettuja ja kuorittuja kikherneitä2 l vettä½ dl vehnäjauhoja1 dl minispagettia½ dl persiljasilppua½ dl korianterisilppua1 rkl voita tai samnaa

Makujen matkassa: Hariira-keitto

Page 25: UY NRO 3 / 2013

25 UY 3/2013

Ei kun kynät esille...Lähetä ristikon ratkaisu 1. lokakuu 2013 mennessä osoitteella UY/FinskaPingst, Kungsgatan 58, 50335 Borås. Kaikkien oikein vastanneitten kesken arvotaan kirjapalkintoja.

Nimi:Osoite:Sähköposti:

2 rkl tomaattipyreetä70 g ruskeita liotettuja linssejä70 g liotettuja ja kuorittuja kikherneitä2 l vettä½ dl vehnäjauhoja1 dl minispagettia½ dl persiljasilppua½ dl korianterisilppua1 rkl voita tai samnaa

Page 26: UY NRO 3 / 2013

26 UY 3/2013

MENNÄ

TILAA MAINOS! TÄMÄ VOISI OLLA SINUN TAI YRITYKSESI MAINOSPAIKKA.

Ota yhteyttä: [email protected]

TUE LEHTEÄ! VOIT TUKEA LEHDEN ILMESTYMISTÄ 100 KR VUOSIKERTA TILILLE PG 178790-2, MERKINNÄLLÄ ”100-TUKIRENGAS”

Minne

GISLAVEDKöpmangatan 7 , Su klo 15, [email protected]

GÄVLEBrunnsgatan 64, gavle.pingst.se,

HAAPARANTATorggatan 29, Su klo 14, Ke klo 18, 0922-650 042, www.haparadafiladelfia.se

HOFORSFaluvägen 25, joka toinen su klo 16.00,www.hofors.pingst.se, 029-020 385

KATRINEHOLMLinneavägen 24 B, [email protected]

KÖPINGTorggatan 7, Su klo 15.00, 0227-10511www.kopingpingst.se, [email protected].

MARIESTADMadlyckevägen 1, Su klo 15, Ti klo 18www.mariestadpingst.se,z 070-5825184

MOTALADrottningsgatan 15 A, Su klo 16.00, Tilaisuus ke klo 18, www.motala.pingst.se, 014-152 864

MARKVarbergsvägen 60, Su klo 16, Ke klo 18, 072-5319067

NORRKÖPINGDragsgatan 9 C, Su klo 14, www.norrkoping.pingst.se 0727- 405 550

PAJALAMasugnsvägen 14, 097-810 098

SANDVIKENTorggatan 3, sandvikenpingst.se, 026- 258 111

SUNDSVALLRådhusgatan 37, Su klo 11, to klo 18, 073-0410394, [email protected]

TROLLHÄTTANStrandgatan 22, Joka toinen su klo 14, ti 18.30www.thn.netbless.net, 0520-755 38

UUMAJAKungsgatan 83, www.umea.pingst.se, 090-141 010

VÄSTERÅSAlmelundsg 2, Su klo 15, 021-17 19 00, www.vasteras.pingst.se

BORÅSOsoite: Kungsgatan 58Tel: 033-130027Web: www.finskapingst.se

SU klo 11 kk 1. sunnuntai, Ehtoolliskokous klo 11 kk 2. sunnuntai, Lähetyskokous klo 16 kk 3. sunnuntai, Hyvän sanoman päivä klo 11 kk 4. sunnuntai, Opetus kokous klo 15 Kansainvälinen tilaisuus. (kk 3. su klo 12).MA klo 15 Rukoushetki klo 18 Kansainvälinen kokous. klo 20 TV-lähetys: Öppna Kanalen Göteborg.TI klo 12 Päivävapaat, parillisilla viikoilla. klo 18 Ranskankielinen toiminta.KE klo 19 Jumalan kohtaamisen iltaTO klo 18 Lähetyksen työilta.PE klo 12 Päivärukouskokous. klo 19 Kansainvälinen tilaisuus.LA klo 10-14 Kirpputori (astioita, vaatteita, huonekaluja ym.). klo 15 Teetupa kahviossa. klo 18 Ranskankielinen toiminta

GÖTEBORGOsoite: Redbergsvägen 19Tel: 031-195569Web: www.helluntaiseurakunta.org

SUNNUNTAI, KLO 15.00TIISTAI, KLO 19.00

PERJANTAI, KLO 18.00

ESKILSTUNAAdress: Smedjegatan 23Tel: 016-15 59 81Web: www.kotikirkko.se

JUMALANPALVELUSRUKOUSILTASYKETTÄ ELÄMÄÄN ILTA

SUNNUNTAI, KLO 16.00KESKIVIIKKO, KLO 19.00

SÖDERTÄLJEAdress: Cederströmsgatan 9Tel: 08-550 800 98Web: www.finskapingst.com

JUMALANPALVELUSRUKOUS JA YLISTYS ILTA

SUNNUNTAI, KLO 11.00KESKIVIIKKO, KLO 19.00

PERJANTAI, KLO 19.00

TUKHOLMAAdress: Västberga Allé 9Tel: 08-642 54 83Web: www.finskafiladelfia.se

JUMALANPALVELUSILTAKOKOUSNUORTEN ILTA

SUNNUNTAI, KLO 15.00JOKA 2 SU, KLO 17.00

KESKIVIIKKO, KLO 19.00PERJANTAI, KLO 19.30

JUMALANPALVELUSAMAZING SUNDAY - KOKOUS RUOTSIKSIRUKOUSKOKOUSAMAZING YOUTH - NUORET

Tule mukaan kuuntelemaan radiota 92,5 MHz tai netissä finskapingst.se

Page 27: UY NRO 3 / 2013

Onko se kirjoitettu lyijykynällä?

Istun kahvikupin kanssa Gräfsnäsissä leiriviikon päätteeksi. Kuuntelen Juhani Saukkosen raamattutuntia ”Mikä meitä kastavaa?”. Lomat ovat takana ja syys-kauden todellisuus tulee kohti. Lehden tekijöiden ponnistus on vielä käsillä ennen kuin tämä Uusi Yhteys on jälleen lukijoilla kädessä. Juhani puhuu kysyen, että mitä jos vain laki kasvattaa. Havainnollistaakseen Juhani ottaa kuminauhan ja venyttää sitä. Todellisuudessa kuminauha ei kasva vaan venyy ja pian kuitenkin se katkeaa. Opetus on armahtavaa. Jumalan armo kasvattaa, että ja kun hylkäämme maal-liset himot. Saamme kasvaa Jumalan antamaa kasvua armon alla.

Tämä lehti on kolmas tässä muodos-sa. Olemme saaneet paljon palautetta muodon muutoksesta ja ilmaisjakelupe-riaatteesta. Monet seurakuntalaiset ovat innostuneet jälleen tulemaan seurakun-taansa, kun lehden välityksellä heihin on oltu yhteyksissä. Ketään ei ole haluttu unohtaa. Toinen motiivi on ollut evankelioida ruotsinsuomalaisia. Usein ihmisten koh-taamiset helpottuvat, kun meillä on jotain annettavaa. Sisällössä huomioimme myös ruotsin-kieliset ystävämme. Tarvitsemme siis

27 UY 3/2013

teidän lukijoiden apua jatkuvasti. Jos sinulla on henkilökohtainen todistus, rukousvastaus tai vaikka runo, laita se tulemaan kirjeessä tai sähköpostilla, niin saat mahdollisuuden kertoa hyviä uutisia sadoille lehden lukijoille. Kerro, jos olet kokenut parantumisen tai jonkin ahaa-elämyksen vaikka tämän lehden sivulla olleita jutuista.

Kädessäsi oleva lehti on pelkistettynä pa-peria ja painomustetta. Mikä tekee tästä erityisen on Sanoma. Armahtava sanoma, miten sen voisimmekaan ilmaista niin yksinkertaisesti, että jokainen lukija tai kanssaystävämme sen oikealla tavalla ymmärtäisi. Elämässä on varmaankin jokaisella ollut ”ylilyöntejä” ja niistä olemme saaneet op-pia. Siksi aitous, mikä on voimavara, joka puhuttelee toisia ihmisiä. Sanoittaakin olemme Kristuksen kirjeitä. Tälle palstalle sopii seuraava keskustelu pian 7-vuotiaan tyttäreni kanssa. Hän oli kuullut ennen nukkumaan menoa Taivaassa olevasta kirjasta, johon on

Timo Pellinen on Boråsin Helluntai-seurakunnan johtava pastori ja UY-lehden toimitussihteeri. [email protected]

kirjoitettu jokaisen Jeesukseen uskovan ja Hyvään Paimeneeseen luottavan lapsensa nimi. Aikansa mietittyään Naomi, kysyi, että ”millaisella kynällä se nimi on oikein kirjoitettu? Onko se lyijykynällä vai jolla-kin toisella kynällä?”. ”Voiko se pyyhkiä pyyhekumilla pois?” Näin tarkkaan asiaa voidaan todellakin pohtia. Sain kertoa, että nimi on tuossa Taivaassa olevassa Elämän kirjassa, kuten sitä kuvailemme, eikä se lähde pois, vaik-ka joku vieras yrittäisi pyyhkiä. Hyvä Lukijani, motiivini tehdä tätä leh-teä sinulle on samanlainen, että oivalluk-sen ja löytämisen kautta näkisit Jumalan suuruuden elämässäsi ja sen suunnitel-man, jonka Hän on sinulle varannut. Sinulle on varattuna taivaallinen lupaus!

>> KERRO, JOS OLET KOKENUT PARANTUMISEN TAI JONKIN AHAA-ELÄMYKSEN VAIKKA TÄMÄN LEHDEN SIVULLA OLLEITA JUTUISTA

11-13 lokakuuta Eskilstunassa ja 17-20 lokakuuta Södertäljessä. Hinta 700 kr sisältäen opetusmateriaalin (ruokakulut erikseen)

Ilmoittautuminen ja lisätiedostelut Mika Kosonen, [email protected], puh 076-3077739 Raija Lager, [email protected], puh 070-376 0356

Kairos-kurssi on kristittyjen yhteinen lähetysaiheinen intensiivikurssi, joka kouluttaa, inspiroi ja haastaa aktiiviseen osallistumiseen etenkin vähiten saavutettujen ihmisryhmien saavuttamiseksi. Kairos-kurssi on seurakunnan tukena ja se on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille, pastoreille, vanhimmistolle, työntekijöille, vapaaehtoisille, rukoilijoille sekä juuri uskoon tulleille. Kairos-kurssi on innostanut erityisesti niitä ihmisiä, jotka eivät ole tienneet olleensa lähetysihmisiä.

>> FINSKAPINGST.ORG

Page 28: UY NRO 3 / 2013

28 UY 3/2013

PÅ S

VEN

SKA

>> JESUS HELADE TVÅ MULLOR (MUSLIMSKA LEDARE) OCH DEM KOM UPP PÅ SCENEN FÖR ATT VITTNA OM DETTA.

Page 29: UY NRO 3 / 2013

STOR GLÄDJE I PAROIL!

29 UY 3/2013

Under april månad åkte jag (Jonas Päivärinta) och Micael Lahtinen till Bangladesh för att hålla en Jesusfestival i området Paroil. Festivalen blev en succé. Tusentals människor fick uppleva Guds mirakelkraft till frälsning och helande.

Det var i början av april som jag och Micael tog flyget ner till Bangladesh. Väl framme i huvudstaden Dhaka möttes vi av landets nationella pingst ledare och medarbetare. Efter en bit mat och vila åkte vi med vår tolk och chaufför till området där festivalen skulle hållas. Förutom det långa flyget så väntade nu 11 timmars bilresa också. Men det gick bra!

Under första festivalkvällen hade vi ungefär 800 människor som lyssnade på evangeliet. Under kvällen hände fantas-tiska mirakler och helanden! En pojkes synliga cancertumör för-svann under förbönen den första kvällen. Det var helt otroligt! Det var fler som kom upp på scenen och vittnade om hur Jesus hade helat dem från smärta och lidande!

Det var som att leva i apostlagärning-arnas tid. Efter festivalkvällarna, när vi skulle äta mat i en annan by, så visste folk vilka vi var. Ryktet spred sig och vi hade blivit lokala kändisar i området. Vår chaufför, som körde oss alla dagar, var inte kristen. Men när han hörde evangeliet under festivalen så föddes tro i honom. Han började dra med sig sina vänner på mötena. Fast vi inte förstod språket så såg vi att han var upprymd över miraklerna. Han satt i restaurangen och beskrev vad som hade hänt under festivalen!

Festivalen fortsatte fem kvällar och Jesus blev predikad för dyrbara hinduer och muslimer. Sista kvällen hade vi över 5000 människor på plats. Gud gjorde enorma mirakler. Jesus helade två mullor (muslimska ledare) och dem kom upp på scenen för att vittna om detta. En tjej som hade varit förlamad i sin arm från födseln blev helad och hon kun-de röra sin arm för första gången! Detta och mycket mer gjorde Jesus!

Under dagarna undervisade vi även på en bibelskola. Ämnet handlade om mission och evangelisation. Vi försökte inspirera eleverna att börja leva för de onådda folken i Bangladesh! Sista dagen på bibelskolan kom den Helige Ande på ett underbart sätt och fyllde salen och eleverna med sin närva-ro! Det var ljuvligt!

Efter kampanjen fick vi höra att unge-fär 4015 personer hade gett respons på frälsningsinbjudan. Det går till så att efter predikan går missionsteamet och samlar kontaktuppgifter på dem människor som vill bli frälsta. Vi vet inte hur många av dessa var helhjärtade beslut, men Gud vet!

Det nationella teamet fortsätter efter kampanjen att ta kontakt med dessa människor. Dem grundar nya försam-lingar och tränar upp nya lärjungar!

Vi är tacksamma till Jesus för denna resa. Det gick så bra, och det är tack vare Honom.

TEXT: JONAS PÄIVÄRINTA BILDER: MICAEL LAHTINEN & JONAS PÄIVÄRINTA

Page 30: UY NRO 3 / 2013

30 UY 3/2013

PÅ S

VEN

SKA

HÄRLIGT UNGDOMSLÄGER MED MÅNGA HÖJDPUNKTER!

TEXT: JONAS PÄIVÄRINTA BILDER: MIKAEL OJASKIVI

Page 31: UY NRO 3 / 2013

31 UY 3/2013

INDIENJANUARI 201410.000 KRSPANIENPÅSKEN 2014CA 5.000 KR

/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /

/ / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / / /

HÄNG MED TILL INDIEN OCH / ELLER SPANIEN UNDER 2014. I INDIEN

KOMMER VI ATT HÅLLA EN JESUS-FESTIVAL. I SPANIEN ÅKER VI FÖR ATT

EVANGELISERA PÅ GATOR & MEDVERKA PÅ MÖTEN M.M.

MER INFORMATION OM RESOR HITTAR DU PÅ FINSKAPINGST.ORG

JONAS PÄIVÄRINTA0760-284 336

[email protected]

Finska Pingst Network arrangerade ungdoms-läger utanför Örebro under juli månad. Under veckan beslutade sig sju ungdomar att låta sig döpas på lägret!

Lägret började på en måndag och slutade på lördag. Under fem hela dagar spenderade närmare 50 deltagare (ungdomar och ledare) tid tillsammans med varandra. Under dagarna arrangerades spännande seminarier, tävlingar och lekar. Kvällarna bjöd på underhållning och kvällsmöten.

Varje dag hade vi olika teman som präglade programmet. Lägrets teman handlade om identitet, förlåtelse, rädsla, renhet, relationer och drömmar.

SPÄNNANDE SEMINARIERMånga upplevde att seminarierna var lägrets höjdpunkt. Det togs upp frågor som ingen annan har vågat prata om i kyrkorna. Maria Petersson Hansén undervisade om intimitet mellan man och kvinna. Hon lyfte upp känsliga frågor och klargjorde vad Bibeln säger om detta. Även Susanna Rantaniitty och Sebastian Syväluoma lyfte upp frågor om relationer, fruktan och drömmar.

Varje dag, efter middagen hade vi en så kallad ”panel” då deltagarna fick ställa frågor till panelen. Panelen bestod av olika ledare. Detta blev ett mycket omtyckt koncept, eftersom vi hade en trygg miljö där ungdomarna kunde ställa känsliga frågor anonymt.

STARKA GUDSMÖTENUnder kvällarna tog vi tid för förbön, lovsång och undervisning. Jonas Päivärinta och Maria Petersson Hansen ansvarade för undervis-ningen på kvällarna. Många fick uppleva Guds kraft och tog beslut att följa Jesus för första gången eller genom att vända om och starta om på nytt! Ungdomar blev även botade från smärta och dem andliga nådegåvorna fungerade fritt!

DOPEn av höjdpunkterna var på fredagen, då sju ungdomar valde att låta sig döpas och besluta-de sig för att bli lärjungar till Jesus Kristus!

Vi ledare är mycket tacksamma för denna vecka! Jesus gjorde mycket i ungdomarnas liv.

TULE MUKAAN LÄHETYSTYÖHÖN

Page 32: UY NRO 3 / 2013