vaasan kaupungin tilinpÄÄtÖs 2016 · Öhman thomas (rkp) kaupunginvaltuuston puheenjohtajana...

VAASAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2016

KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 12.6.2017

SISÄLLYSLUETTELO

Kaupunginjohtajan katsaus 1

I TOIMINTAKERTOMUS 1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO 3

1.1 Kaupungin organisaatio 3 1.2 Kaupungin hallinto 4 1.3 Kaupungin henkilöstö 6

2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 8 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys 8 2.2 Kuntatalouden kehitys 8 2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa 14 2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä 18

2.4.1 Yleistä 18 2.4.2 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskit 18 2.4.3 Rahoitusriskit 19 2.4.4 Ympäristöriskit 19

2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 20

3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 21 3.1 Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä arviomerkittävimmistä riskeistä 21

4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 34 4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 34 4.2 Tuloslaskelman tuotot 35

4.2.1 Toimintatuotot 35 4.2.2 Verotulot 35 4.2.3 Valtionosuudet 36 4.2.4 Rahoitustuotot 37

4.3. Tuloslaskelman kulut 37 4.3.1 Toimintakulut 37

4.3.2 Rahoituskulut 37 4.4 Toimintakate ja vuosikate 37

5. TOIMINNAN RAHOITUS 39 5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 39

6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 41 6.1 Tase ja sen tunnusluvut 41 6.2 Taseen rakenne 43

7. KOKONAISTULOT JA –MENOT 44

8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 45

9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS 57 9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 57 9.2 Konsernin rahoituslaskelma 58 9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut 59 9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat 60

10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 61

II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 62

1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet 62 1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 62 Valtuuston nähden sitovien tavoitteiden toteutuma 31.12.2016 1.3 Yhteenveto käyttötalousosaan sisältyvien tasapainottamistoimenpiteiden 72 toteutumisesta

2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN 93 2.1 Käyttötalouden toteutuminen 93 Hallintokuntien toimintakertomukset 94 2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 181 2.3 Investointien toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 184 2.4 Rahoitusosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia) 185 2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot 186

2.5.1 Käyttötalousosa 186 2.5.2 Investointiosa 189 2.6 Nettoyksiköiden taloudellinen toteuma 2016 192 2.7 Taseyksikön taloudellinen toteuma 2016 200 2.8 Yhteenveto määrärahojen ylityksistä 202

III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 204 Rahoituslaskelma 205 Tase 206 Konsernituloslaskelma 208 Konsernin rahoituslaskelma 209 Konsernitase 210 Tuloslaskelma - yhdistely 212 Rahoituslaskelma - yhdistely 213 Tase-yhdistely 214

IV LIITETIEDOT 219 Tilinpäätöksen laatimista ja esittämistapaa koskevat liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot 220

223 228 233 234

Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia ja taseen ulkopuolisia järjestelyjä koskevat tiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajien palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 240

V LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSETLiikelaitosten vaikutus tulokseen 242 Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen 243 Liikelaitosten vaikutus taseeseen 244 Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Aluetyöterveys Vaasan Talotoimi Vaasan Vesi

Kaupunginjohtajan katsaus

Kohti talouden tasapainoa

Vaasan vuotta 2016 väritti ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Kaupungin hallinnossa valmisteltiin uutta organisaatiorakennetta ja hallintosääntöä. Vuotta leimasivat suuret alkavat ja toisaalta maaliinkin saadut hankkeet.

Vuonna 2016 kaupunki toteutti investointeja 39,4 miljoonan edestä. Näistä merkittävimmät kohdistuivat uusien asuinalueiden kunnallistekniikkaan ja koulujen peruskorjauksiin. Mielenkiintoa herättäneisiin kohteisiin kuuluu Elisa Stadion, jonka rakentaminen Hietalahdessa saatiin päätökseen. Lisäksi kaupunki on peruskorjannut katuja, teitä, rakennuksia sekä vesi- ja viemäriverkostoa.

Kaupungin verotulot, 283,9 miljoonaa euroa, kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna kaksi prosenttia. Valtionosuudet kasvoivat niin ikään peräti 7,9 prosenttia 107,6 miljoonaan euroon valtion säästötoimenpiteistä huolimatta. Toiminnan nettomeno supistui jälleen kuluneella tilikaudella 0,4 prosentilla ja säästötavoitteissa onnistuttiin kiitettävästi. Vuosikate oli 27,3 miljoona euroa mikä on runsaat 16 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Lainakanta oli vuoden lopussa 266 miljoonaa euroa, jossa kasvua vuoden aikana oli kuusi prosenttia.

Vuoden 2016 tilinpäätös kertoo kahdenlaista viestiä. Toisaalta se osoittaa, että säästötoimenpiteillä on ollut vaikutusta ja talous on saavuttamassa tavoitellun tasapainon. Menojen ja tulojen epätasapaino vaati edelleen järeitä toimenpiteitä. Nämä kaupunki onnistuneesti toteutti laaditun tasapainottamisohjelman turvin. Suuri kiitos onnistumisesta kuuluu henkilöstölle, joka on joustavuudella ja ammattitaidolla osallistunut toiminnan kehittämiseen. Tilinpäätös osoittaa että työtä on syytä jatkaa, jotta kaupungin menestys voidaan jatkossakin turvata.

Luottavaisena tulevaisuuteen

Talouden jatkuvista haasteista huolimatta merkit kaupungin jatkuvasta positiivisesta kehityksestä ovat säilyneet. Oma toimintamme kehittyy hyvään suuntaan ja Vaasaan luotetaan myös kaupungin rajojen ulkopuolella. Vaasa on yksi kuudesta kaupungista, jotka kuuluvat ns AIKO (alueelliset innovaatiot ja kokeilut) -sopimuksen piiriin 2016−2018.

Vaasa kuuluu Suomen elinvoimaisimpiin ja kilpailukykyisimpiin kaupunkeihin. Tämän osoittavat vuoden mittaan jälleen useat elinvoima- sekä kilpailukykytutkimukset. Vahvuuksiamme ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, hyvänä pysynyt työllisyysaste sekä koulutustaso. Panostukset logistiikkaan jatkuivat kuluneena vuonna, kun sataman raideyhteys saneerattiin. Töitä tehtiin myös sen eteen, että kaupungin tavoite hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2035 toteutuisi. Tästä esimerkkinä mainittakoon kansallista huomiota saavuttanut biokaasubussien hankinta, joiden liikennöinti paikallisliikenteessä alkoi vuoden vaihteessa 2016-2017.

Elinvoima näkyy myös seudun väkiluvun kasvuna. Kaupungin oma väestökehitys ei toteutunut totutulla noin prosentin vauhdilla. Suunnitteiden mukaan väestömäärä kehittyy kuitenkin pitkän aikavälin trendinä erittäin suotuisasti. Väkiluvun rinnalla työpaikkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla voimakkaasti lähes kaikilla päätoimialoilla, eikä merkittäviä irtisanomisia tai lomautuksia ole paikallisessa elinkeinoelämässä jouduttu toteuttamaan. Suotuisan kasvun kärjessä on kulkenut edelleen energiateknologiateollisuus.

Kuluneen vuoden aikana voitiin todeta Energisen Vaasan aseman vahvana seutukuntana Suomessa saavuttaneen yhä laajemman kansallisen ja kansainvälisenkin tietoisuuden. Työtä

1

kaupungin ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien eteen on kuitenkin herkeämättä jatkettava. Ponnistuspohja tälle työlle on kuitenkin vahvistunut ja siksi on syytä katsoa luottavaisesti tulevaan.

Kaupunginjohtaja Tomas Häyry

2

1. VAASAN KAUPUNGIN HALLINTO

1.1. Kaupungin organisaatio 2016

3

1.2. Kaupungin hallinto

Vaasan kaupungin ylin päättävä elin on kaupungin toiminnasta ja taloudesta vastaavakaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua ja puolueet olivat edustettuinaseuraavasti: Ruotsalainen kansanpuolue 15, Kansallinen Kokoomus 15, Suomen SosialidemokraattinenPuolue 15, Perussuomalaiset 8, Vasemmistoliitto 4, Suomen Keskusta 4, Vihreä liitto 3 jaKristillisdemokraatit 3.

Ahlnäs Anna-Lena (RKP)Ahonpää Markku (SDP)Ala-Kokko Laura (Vihr.)Andrejeff Pirjo (SDP)Axell May-Gret (KD)Berg Kim (SDP)Bertills Anna (RKP)Blomfeldt Ragnvald (RKP)Boucht-Lindeman Helena (RKP)Capova Ivanka (Vihr.)Erickson Sture (RKP)Frantz Hans (RKP)Granfors Ulla (RKP)Heinonen Marko (Kok.)Helle Jouni (PS)Hellman Per (SDP)Hokkanen Heimo (KD)Häkkinen Juha (Kok.)Isomöttönen Vesa (Vas.)Jussila Ville (PS)Karhu Pauli (SDP)Karppi Lauri (PS)Kaunismäki Tomi (KD)Kela Vesa (PS)Keskinen Pasi (Kesk.)Kivimäki Jorma (SDP)Kiviranta Marjatta (SDP)Kloo Barbro (RKP)Koski Susanna (Kok.)Kujanpää Raija (Kok.)Kullas Johan (RKP)Kumpula-Natri Miapetra (SDP)Lahti Daniel (Kok.)

Lehto Anneli (Vas.)Lehto Taina Inkeri (Vas.)Miettinen Arja (SDP)Moisio Harri (Vas.)Munkki Marianne (Kok.)Mäkynen Jukka (PS)Mäkynen Matias (SDP)Niemi-Iilahti Anita (SDP)Nybacka Mikko (Kesk.)Ollila Mauri (PS)Pastuhov Kari (Kok.)Pääjärvi-Myllyaho Riitta (Kok.)Rapo Seppo (Kok.)Rauhala Raimo (SDP)Rintamäki Anne (Kesk.)Rintamäki Merja (Kesk.)Risberg Pentti (Kok.)Rundgren Salla (Kok.)Ruostetoja Tapio (SDP)Rönn Rune (RKP)Salovaara-Kero Anne (RKP)Silander Juha (Kok.)Simons Eeva (Vihr.)Sorvari Kim (PS)Strand Joakim (RKP)Teppo Erkki (SDP)Tolppanen Maria (PS)Tulimaa Leena (Kok.)Vahtera Matti (PS)Viinamäki Anne-Marie (Kok.)Välimäki Laura (Kok.)Wägar Lars-Erik (RKP)Ångerman Johan (RKP)Öhman Thomas (RKP)

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi vuonna 2016 Joakim Strand, ensimmäisenävarapuheenjohtajana Arja Miettinen ja toisena varapuheenjohtajana Marko Heinonen.Vuoden aikana järjestettiin 9 kokousta. Vuoden 2015 tilinpäätös ja arviointikertomushyväksyttiin 20.6.2016 ja vuoden 2017 talousarvio 14.11.2016.

Kaupunginhallituksen tehtävä on huolehtia Vaasan kaupungin hallinnon ja toiminnanjohtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti.Kaupunginhallitukseen kuuluu 15 jäsentä.

Ahonpää Markku (SDP)Blomfeldt Ragnvald (RKP)

Kloo Barbro (RKP)Kiviranta Marjatta (SDP)

4

Kujanpää Raija (Kok.) Moisio Harri (VAS) Mäkynen Jukka (PS) Niemi-Iilahti Anita (SDP) Ollila Mauri (PS) Pastuhov Kari (Kok.)

Rapo Seppo (Kok.) Rintamäki Merja (Kesk.) Salovaara-Kero Anne (RKP) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP)

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Seppo Rapo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Anita Niemi-Iilahti ja toisena varapuheenjohtajana Lars-Erik Wägar. Kaupunginhallituksen esittelijöinä toimivat kaupunginjohtaja Tomas Häyry, sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, perusturvajohtaja Jukka Kentala ja teknisen toimen johtaja Markku Järvelä. Kaupunginhallitus kokoontui vuoden aikana 25 kertaa.

Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaksi jaostoa: Suunnittelujaosto ja yleisjaosto. Suunnittelujaosto kokoontui vuoden 2016 aikana 10 kertaa ja yleisjaosto 8 kertaa. Jaostoihin kuuluivat vuonna 2016 seuraavat jäsenet:

Suunnittelujaosto Blomfeldt Ragnvald (RKP) Boucht-Lindeman Helena (RKP) Erickson Sture (RKP) Capova Ivanka (Vihr.) Katajamäki Jorma (VAS) Kujanpää Raija (Kok.), pj Laaksoharju Kalervo (KD) Laine Kari (SDP) Munkki Marianne (Kok.) Niemi-Iilahti Anita (SDP), vpj Ollila Mauri (PS) Rautonen Markku (Kok.)

Yleisjaosto Ahlnäs Anna-Lena (RKP) Kiviranta Marjatta (SDP), vpj. Kivimäki Jorma (SDP) Kullas Johan (RKP) Mäkynen Jukka (PS) Rintamäki Merja (Kesk.) Pastuhov Kari (Kok.) Viinamäki Anne-Marie (Kok.) Wägar Lars-Erik (RKP), pj.

Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Vuonna 2016 Vaasan kaupungilla toimi 13 lautakuntaa ja 8 johtokuntaa.

Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Vähänkyrön aluelautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Toisen asteen koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Museolautakunta Teatteri- ja orkesterilautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Tekninen lautakunta

Johtokunnat Oppisopimustoimen johtokunta Työväenopiston johtokunta Vasa arbetarinstitutetin johtokunta Pohjanmaan pelastuslaitos –liikelaitoksen johtokunta Työpaja Arpeetin johtokunta Vaasan aluetyöterveys –liikelaitoksen johtokunta Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen johtokunta Vaasan Vesi –liikelaitoksen johtokunta

Vaasan seudun jätelautakunta

Toimikunnat on kaupunginhallitus valinnut hoitamaan ja valmistelemaan määrättyä tehtäväaluetta. Edellä mainittujen kunnan toimielinten jäsenten lisäksi tilivelvollisia ovat tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat ja esittelijöinä toimivat viranhaltijat.

5

1.3 Kaupungin henkilöstö

Kaupungin voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä oli vuoden 2016 viimeisenäpäivänä 6 001 (6 158 vuonna 2015), näistä 4 550 (4 645) vakituisia ja 1 454 (1 520)määräaikaisia. Vakituisten määrässä ovat mukana kaikki vakituisessa palvelussuhteessaolevat henkilöt, vaikka ao. henkilöt olisivat virkavapaalla / työlomalla. Määräaikaisiin kuuluvatkaikki määräajaksi tehdyt palvelussuhteet, mukaan lukien kaikki tuntiopettajat. Lukuihinsisältyvät myös työllisyysvaroin palkatut henkilöt, näiden määrä vuoden lopussa oli 65 (91).Lukuihin eivät sisälly Pohjanmaan pelastuslaitoksen sivutoimiset ns. puolivakinaisetpalomiehet, joita oli 522 (531).

Palvelussuhteiden määrä 31.12.2016 ei suoraan kuvaa henkilöstöresurssia, joka kokovuoden on keskimääräisesti ollut käytettävissä palvelujen tuottamiseen. Lukuihin sisältyvätsekä vuoden lopussa eri lomilla ja virkavapailla olleet henkilöt että näitä tehtäviä hoitaneetsijaiset. Henkilötyövuosien määrä ilman opettajia oli 4 470 (4 538). Luku sisältää työllistetyt.Henkilöstömäärät tehtävittäin 2015-2016 esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Palvelussuhteiden kokonaismäärä 31.12.2016 oli 157 pienempi kuin vuoden 2015 lopussa.Vakinaisten määrä on laskenut 95:llä ja määräaikaisten laskenut 66:lla. Vakinaisenhenkilöstön vähennykseen vaikuttaa kaupungin säästövelvoitteiden mukaisethenkilöstökulujen vähennystoimenpiteet. Lisäksi VAKK:in työvoimapoliittisen koulutuksenyhtiöittämisen seurauksena on työntekijöitä siirtynyt Oy EduVakk Ab:n palvelukseen.

Henkilöstön määrä hallinnonaloittain

0

500

1 000

1 500

2 000

2016 2015 2014 2016 2015 2014

VAKITUISET MÄÄRÄAIKAISET

1 528 1 591 1 660

588 606 611

Sosiaali ja terveystoimi

0

500

1 000

1 500

2 000

2016 2015 2014 2016 2015 2014


577 584 665

72 99 126

Tekninen toimi

0

500

1 000

1 500

2 000

2016 2015 2014 2016 2015 2014


1 662 1 703 1 760

887 9131 029

Sivistystoimi

0

500

1 000

1 500

2 000

2016 2015 2014 2016 2015 2014


578 574

363

93 84 97

Muut

6

Henkilöstön määrä on kuvattu oheisissa taulukoissa hallinnonaloittain. Sosiaali- ja terveystoimi koostuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisista tulosalueista sekä Vaasan Aluetyöterveyden henkilöstöstä. Sivistystoimeen kuuluvat opetus-, kirjasto-, kulttuuri-, vapaa-aika-, museo-, orkesteri- ja teatteritoimi. Tekniseen toimeen kuuluu kuntatekniikka, kiinteistötoimi, rakennusvalvonta, Vaasan tekniset palvelut, Vaasan Ruokapalvelut, Vaasan Siivouspalvelut, Vaasan Talotoimi, Vaasan Vesi, Vaasan seudun jätelautakunta, logistiikan kehittäminen, yhteispalvelut ja ympäristötoimi. Ryhmään muut kuuluvat keskushallinto, tarkastustoimi ja Pohjanmaan pelastuslaitos.

Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2016 oli 249,3 miljoonaa euroa, mistä käyttötalousosan palkat 248,5 milj. euroa ja investointiosan palkat 0,8 milj. euroa.

Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,1 % (78,6 % v. 2015) ja miehiä 21,9 % (21,4 %). Määräaikaisesta henkilöstöstä naisia oli 76,8 % (75,0 %) ja miehiä 23,2 % (25,0 %). Koko henkilöstön keski-ikä vuonna 2016 oli 45,6 vuotta (45,4 v. 2015). Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 47,9 vuotta (47,8 vuotta) ja määräaikaisen henkilöstön keski-ikä 39,5 vuotta (39,2 vuotta). Erillisenä laaditaan henkilöstöraportti, jossa kuvataan mm. henkilöstövoimavarojen määrää, laatua ja saavutettuja tuloksia.

7

2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA

2.1 Yleinen taloudellinen kehitys

Suomen talous on palannut kasvu-uralle yksityisen kulutuksen ja investointien tukemana.Merkkejä taloustilanteen parantumisesta näkyy erityisesti luottamusindikaattoreissa.Ulkomaankaupan kehitys on kuitenkin edelleen vaisua.

Kuluttajien luottamus on merkittävästi vahvistunut syksyn aikana, varsinkin luottamusSuomen talouskehityksen parantumiseen. Kuluttajien luottamusta on vahvistanut erityisestityöllisyysnäkymien parantuminen. Kuluttajien luottamusindikaattorin arvo on nyt 19,5, kun sevuoden 2015 joulukuussa oli 2,4 ja pitkän aikavälin keskiarvo on 11,7.

Kuluttajahintojen nousu on jäämässä hyvin vaimeaksi huolimatta öljyn hinnan asteittaisestakohoamisesta. Kilpailukykysopimuksella on vaikutuksensa hintakehityksen hitauteen jainflaation odotetaan jäävän 0,4 prosenttiin vuonna 2016, mutta kiihtyy 0,8 prosenttiin vuonna2017.

Työllisyys on kääntynyt kasvuun ja uusia työpaikkoja syntyy. Työllisyyden lisääntymistätukevat kilpailukykysopimuksen myötä vahvistuva työn kysyntä ja kasvun painottuminenkotimaiseen kysyntään. Toisaalta työmarkkinoilla huolen aiheena ovat ilmeiset kohtaanto-ongelmat ja valtava pitkäaikaistyöttömien joukko. Pitkäaikaistyöttömyyden suuri määrä alkaajatkossa myös jarruttaa talouden elpymistä.

Yksityisten investointien useita vuosia voimakkaana jatkunut supistuminen päättyi vuonna2015. Kasvunkäänteestä huolimatta yksityiset investoinnit ovat edelleen huomattavanvaatimattomat tasoltaan. Suomen viennin arvioidaan lähtevän hienoiseen kasvuun useanheikon vuoden jälkeen. Vienti kasvaa vuonna 2016 alle prosentin vauhtia, mutta vauhdittuuselvästi vuosina 2017-2019, kun kilpailukyky paranee ja ulkoinen kysyntä voimistuu. Kasvuatukeva rahapolitiikka ylläpitää euroalueen investointien lisääntymistä ja vahvistaa Suomenvientiä.

Kilpailukykysopimukseen liitetty julkisen alan työntekijöiden määräaikainen lomarahojenleikkaus 30 prosentilla ja työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa tuottavat säästöjä, jotkarahoittavat osin julkisyhteisöjen tuloihin syntyvän aukon. (Lähde: Suomen pankki)

2.2 Kuntatalouden kehitys

Tilastokeskuksen julkaisemat ennakkotiedot kuntien jakuntayhtymien tilinpäätösarvioista vuodelta 2016 olivat varsin hyviä ja odotetun mukaisia.Erityisen hyvää oli kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen erittäin maltillinen, noin yhdenprosentin kehitys ja lainakannan kasvun hidastuminen reiluun kolmeen prosenttiin. Näinäaikoina, jolloin talouskehitys on ollut vaimeaa, väestön ikääntyminen voimakasta japitkäaikaistyöttömyys korkealla, luvut ovat erityisen positiivisia.

Menojen kasvua hidastaa mm. kilpailukykysopimuksen päätökset, vuonna 2017 voimaanastuva eläkeuudistus, kunnallisten liikelaitosten yhtiöittäminen, perustoimeentulotuenmaksatuksen siirto Kelaan ja lukuisat muut hallituksen käynnistämät lakiesitykset kuntientehtävien ja menojen karsimiseksi. Kaikista näistä menojen kasvun hallintaan tähtäävistätoimista huolimatta kuntatalouden näkymät ovat yhä hyvin haasteelliset.

8

http://www.stat.fi/til/ktan/2016/04/ktan_2016_04_2017-02-08_tie_001_fi.html

Talouskasvun pysyminen vaimeana ja väestön ikääntyminen lisäävät kuntatalouden menoja.Nämä kustannuspaineet voivat toteutua odotettua voimakkaampina. Yllättäviä meno- jainvestointipaineita saattaa syntyä myös korjausvelasta, myönteisen oleskeluluvan saaneistaturvapaikanhakijoista tai työn perässä liikkuvista maassamuuttajista.

Kilpailukykysopimuksessa päätetty palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotusmerkitsee kunnille suuria verotulomenetyksiä. Yhdistettynä heikkoon talouskasvuun tämätarkoittaa, että kuntien verotulojen kehitys on lähivuosina äärimmäisen vaimeaa. Kuntientuloverojen arvioidaan laskevan vuonna 2017 peräti 1,6 prosenttia. Tosin tilannetta tasoittaahallituksen päättämien tuloverokevennysten kompensointi valtionosuuspuolelle, muttakokonaan kiky-sopimuksesta tullutta aukkoa veropohjaan kompensaatiot eivät kata.

Kuntatalouden tulokehitys on tulevina vuosina erittäin hidasta. Jos tilanne yksittäisissäkunnissa on valtakunnan keskiarvoja heikompi, niin menojen kasvun hallitsemiseen tuleelöytyä uusia keinoja mahdollisimman pian.(Lähde: Suomen Kuntaliitto)

Vaasan taloudellinen kehitys ja väestö

Tuorein tilastotieto työpaikkojen määrästä on vuodelta 2014, jolloin Vaasassa oli 37 207työpaikkaa. 2000-luvulla työpaikkojen määrä on kasvanut 4 689:lla, eli keskimäärin 312:llavuodessa. Sen sijaan vuonna 2014 työpaikkojen määrä väheni 630:lla. Vaasan seuduntyöpaikkojen määrä väheni 516:lla. Viime vuosien aikana Vaasan kehitys on kuitenkin olluterittäin suotuisaa verrattuna maan muihin kaupunkeihin ja alueisiin. Työssäkäyntialueittaintyöpaikkojen määrän kasvu oli 5. suurinta vuosina 2005–2014. Vaasan työssäkäyntialue ontyöpaikkojen suhteen maan 8. suurin ja kaupungeista Vaasan kaupunki maan 10. suurin.Vaasan kaupungin työpaikkatilastossa Vaasan ja Vähänkyrön tiedot on laskettu yhteenkaikkina vuosina.

Toimialoittain tarkasteltuna työpaikkojen määrän kasvu on ollut suurin työpaikkamäärältäänsuurimmilla toimialoilla 2000-luvulla. Vaasa on ainoa paikkakunta koko maassa, jossa

9

teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut +766. Useimmilla muilla paikkakunnilla teollisuustyöpaikkojen määrä on vähentynyt. Teollisuustyöpaikkojen väheneminen Vaasassa vuosina 2008–2014 johtuu vuosien 2009 ja 2013 laskusuhdanteesta, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 689:lla. Sen jälkeen teollisuustyöpaikkojen määrä on kasvanut 178:lla. Vuonna 2014 teollisuustyöpaikkojen määrä väheni 411:lla. Teollisuuden työpaikkojen osuus vuoden 2014 muutoksesta oli 65 prosenttia. Tilastokeskuksen toimialamuutoksen vuoksi useammasta pienemmästä toimialasta löytyy vertailutietoa vasta vuodesta 2007 lähtien.

10

Toimialoista teollisuus on suurin (22,4 % kaupungin työpaikoista), terveys- ja sosiaalipalveluttoiseksi suurin (18,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa kolmanneksi suurin (9,1 %) ja koulutus (8,1%) neljänneksi suurin. Näiden neljän toimialan osuus Vaasan työpaikoista on lähes 60prosenttia.

Vaasan seutukunnassa yksityisen sektorin työpaikkamäärän kasvu (+2 381) oli viidenneksisuurin 20 suurimman seutukunnan joukossa vuosina 2005–2014. Vaasaa edellä on vainOulun (+2 956, Kuopion (+3 449), Tampereen (+4 539) ja Helsingin (+21 283) seutukunnat.

11

Vaasan seutukunnassa on 10. eniten yksityisen sektorin työpaikkoja. Vaasan kaupungissayksityisen sektorin tuottamien uusien työpaikkojen osuus koko työpaikkojen määrän kasvustaoli 79,3 % vuosina 2005–2014.Vaasan työttömyysaste oli keskimäärin 11,8 % vuonna 2016. Työttömyysaste nousi 0,9prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen katsottuna. Työttömyysaste on neljänneksi alhaisin 20suurimman kaupungin vertailussa. Pohjanmaan työttömyysaste on Manner-Suomen alhaisin.

120 km säteellä Vaasasta asuu noin 530 000 asukasta. Alueeseen kuuluu Vaasan seudunlisäksi Seinäjoen, Pietarsaaren, Kokkolan ja Uumajan kaupunkiseudut. Kaikki ovatkasvuseutuja, joiden yhteenlaskettu väestönkasvu oli lähes 28 000 asukasta vuosina 2005–2014. Yhteenlaskettu työpaikkojen määrän kasvu oli yli 14 000 vuosina 2005–2014. Seuduillaon yhteensä yli 55 500 korkeakouluopiskelijaa, joista 32 500 on Uumajassa. Yhdessä seudutmuodostavat hyvin merkittävän ja menestyvän alueen.

12

Suomessa on 41 työssäkäyntialuetta. Vaasan seutu on 10. suurin 113 659 asukkaallaan.Alueen väestönkasvu oli 6. suurinta vuosina 2005–2014. Saman kokoluokantyössäkäyntialueiden joukossa Vaasan alueen väestönkasvu oli kaikista suurinta. Seinäjoenalueen kasvu oli toiseksi suurinta. Seinäjoki on väkiluvultaan 11. suurin työssäkäyntialue.Työssäkäyntialuevertailut ovat mielekkäitä sen takia, että kaupungit ovat muuttuneetvertailukelvottomiksi monella alueella tapahtuneiden kuntaliitosten vuoksi.

Vaasassa asui 67 620 asukasta vuoden 2016 lopussa väkilukutietojen mukaan. Väkiluvun mukaan väestönkasvu on pysähtynyt vuonna 2016 ja väkiluku nousi 1 asukkaalla. Kaupungin väestö on kasvanut voimakkaasti aiemmat viime vuodet. Kahdeksan viime vuoden aikana väestö on kasvanut keskimäärin yli

13

500 asukkaalla vuodessa. Samalla ajanjaksolla Vaasan seudun väestö on kasvanutyli 700 asukkaalla vuodessa.Vaasan kaupungin kielijakauma on seuraava (2015): suomenkielisiä 46 971 (69,5 %),ruotsinkielisiä 15 291 (22,6 %) ja muunkielisiä 5 347 (7,9 %). Vuosina 2000–2014suomenkielisten määrä kasvoi 1 421:lla, ruotsinkielisten 713:lla ja muunkielisten 4021:lla.

2.3 Olennaiset muutokset Vaasan toiminnassa ja taloudessa

Väkiluku asettui 31.12.2016 yhteensä 67.620 asukkaaseen, jossa nousua oli 1 asukas edelliseen vuoteen nähden.

Sosiaali- ja terveystoimi

Sote- ja maakuntauudistuksessa Suomeen perustetaan 18 itsehallinnollista maakuntaa.Maakuntien vastuulle siirtyvät 1.1.2019 alkaen julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut,pelastustoimi, ensihoito, ympäristöterveydenhuolto, maakuntaliittojen tehtävät ja eräät muutkuntien ja valtion aluehallinnon tehtävät. Tähän uudistukseen liittyvä valmistelutyö aloitettiinPohjanmaan maakunnassa seitsemän teemaryhmän ja sote-uudistus 11 erillisenasiantuntijatyöryhmän voimin.Vuoden loppupuolella hallitus julkisti joulukuussa lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valitapalveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lain tavoitteena

14

on, että valinnanvapaus lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia, nopeuttaa palveluunpääsyä ja parantaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.Asiakkaan valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen mukaan asiakas voisi valita palvelujentuottajan nykyistä monipuolisemmin. Asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- jaterveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa suunhoidon yksikön. Sosiaali- jaterveyskeskukset ja suunhoidon yksiköt tuottavat palvelut itse tai verkostomaisesti. Nevoisivat myös myöntää asiakkailleen maksuseteleitä asiakkaan valitsemalta palveluntuottajalta hankittaviin yksittäisiin palveluihin. Lisäksi asiakas voisi myös valita maakunnantuottamissa palveluissa palveluja antavan toimipisteen, kuten sairaalan. Asiakasseteli jahenkilökohtainen budjetti olisivat käytössä maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinninperusteella ja niiden perusteella asiakas saisi valita palvelun tuottajan.Talouden toteutuman osalta vuoden tulokseen voidaan olla tyytyväisiä. Erityisestierikoissairaanhoidon osalta kulukehitys saatiin oikaistua mutta talouden haasteet tulevatjatkumaan sekä päivystystoiminnan että työmarkkinatuen kuntaosuuden osalta entisinä.Sosiaali- ja perhepalveluiden tulosalueella toteutettiin organisaatiomuutos, jossapalvelutehtävät jaettiin neljään palvelualueeseen: lapsi- ja perhesosiaalityö, aikuistensosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut ja työikäisten palvelut. Muutoksella pyrittiin tukemaanuudistetun sosiaalihuoltolain vaatimuksia.Koti- ja laitoshoidossa vanhustenhuollon palvelurakenne on nyt saatu pääosin valtuustonpäätöksen mukaiseksi.Tehostetun hoidon palvelutaloja valmistui kaksi, Krannila otettiin käyttöön syksyllä 2016 jaVähänkyrön kaupunginosan Fyrrykartano loppuvuodesta 2016. Lisäksi kotihoidonvaikuttavuutta parannettiin edelleen toiminnanohjausjärjestelmää kehittäen.Terveyspalveluissa jatketaan terveysasemaverkon tiivistämistä. Tilatarpeet terveysasemienvastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskuksen ja diabetes-osaamiskeskuksen osaltayhdistettiin sairaanhoitopiirin tilatarpeiden kanssa Pohjanmaan Sote-talon hankkeen taakse.

Sivistystoimen toimiala

Vaasan kaupungin sivistystoimeen kuuluu varhaiskasvatus, perusopetus, toisen asteenkoulutus, vapaa sivistystyö sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Toimialaa kuvaa se, että sentuottamat palvelut ovat lähellä ihmisten arkea ja ovat osa perheiden käyttämää lähipalvelua.Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluita kuvaa myöskin se, että palveluita tarjoaa vahvojeninstituutioiden lisäksi kolmannen sektorin joukko.

Sivistystoimi on linjannut toimintansa painopistealueet Vaasan kaupungin strategian mukaisestija lisäksi sen hallintoa pyritty edelleen keventämään. Strategian tavoitteena on, että Vaasassaon osaavaa työvoimaa, vetovoimainen, rikas ja monipuolinen kaupunkikulttuuri, luotettavatpalvelut ja että Vaasassa asuvat Pohjolan onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset.

Koko sivistystointa yhdistävät kehittämishankkeet vuonna 2016 olivat; eForum/tieto- javiestintätekniikan opetuskäytön kehittäminen, energiakoulutustrategian toimeenpano,opetussuunnitelmatyö, kieltenopetuksen kehittäminen, urheilupainotteisuus, taiteen perusopetussekä maahanmuuttajakoulutuksen kehittäminen. eForum-toiminta vakiinnutettiin ja se liitettiinosaksi tietohallintoa, josta käsin se palveli tasapuolisesti koko sivistystoimea. Valmistautuminensähköisiin ylioppilaskirjoituksiin vuonna 2016 oli tärkeä osa eForumin työtä. Vuonna 2015valmistuneen energia-alan koulutuksen strategian tavoitteena oli herättää kiinnostus energia-alaan jo varhaiskasvatuksessa ja järjestää energia-alan osaamista tukevaa oppimista myösperusopetuksessa. Työtä ohjelman jalkauttamisessa jatkettiin edelleen.

15

Vaasan viime vuosien positiivinen väestönkasvu näkyi luonnollisesti myös sivistystoimessa. Pienten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut viime vuosien aikana selkeästi ja sen arvioidaan kasvavan edelleenkin. Myös perusopetuksessa oppilasmäärä on ollut tasaisessa kasvussa. Vuonna 2016 otettiin Tervajoen koulun, Mussorin koulun ja Nummen koulun uudet tilat käyttöön. Uusina haasteina on se, miten nykyiset tilat saadaan vastaamaan uusia opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmia sekä uutta pedagogiikkaa. Perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa on käynnistetty palveluverkkoselvitykset ja aloitettu suunnittelemaan tulevaisuuden vaatimukset täyttävää palveluverkkoa ja oppimisympäristöjä.

Toisella asteella valtion säästövelvoitteet tuovat suuria haasteita, mikä tarkoittaa toiminnan sopeuttamista ja hallinnon uudistamista. Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus sekä Rannikkoseudun oppisopimustoimisto yhdistettiin yhdeksi oppilaitokseksi, jonka nimeksi annettiin Vamia. Organisaatiomuutos astui voimaan 1.1.2017, mutta valmistelutyötä tehtiin koko vuoden. Sampokampuksen U ja P –siiven peruskorjaus eteni ja se tulee parantamaan entisestään ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Monivuotisesta peruskorjausohjelmasta jää jäljelle silloin enää vain K siiven peruskorjaus.

Vaasa-opisto aloitti syyslukukauden 2016 uusissa tiloissa Raastuvankatu 31:ssä. Määrätyterityistilat valmistuvat vasta vuoden 2017 alkupuolella, joten syyslukukausi meni vielä vähänkeskeneräisin tilaratkaisuin.

Vaasan kaupungin strategian mukaisesti kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden mittarina toimiikävijämäärät. Edellisen vuoden näyttelyiden kävijämäärät olivat huipussaan ja nyt onkävijämäärien suhteen palattu normaaliin. Teatterin kävijämäärät ovat olleet tasaisessanousussa useamman vuoden. Puitteiden kehittämisen ja hallinnon uudistamisen kauttapyritään koko ajan parantamaan laatua, joka puolestaan vaikuttaa tarjonnanvetovoimaisuuteen. Kirjaston, kulttuurikeskuksen, Vaasan kaupunginteatterin, Vaasankaupungin orkesterin ja Vaasan kaupungin museoiden, uimahallin ja muun liikuntatoimentarjoaman toiminnan lisäksi, tarjontaa täydentää monipuolinen tapahtumatarjonta kuten esim.LittFest, Kuorofestivaalit, Taiteiden yö, Korsholman musiikkijuhlat ja Football cup sekävuonna 2016 Vaasassa poikkeuksellisesti järjestetyt ruotsinkielisten koulujen välisetviestijuoksukilpailut, Stafettkarnevalen. Kauan odotettu ja kaivattu jalkapallostadion valmistuivuonna 2016. Suomen presidentti Sauli Niinistö kunnioitti läsnäolollaan sen avajaisia.Legendaarinen Tom Jones oli stadionilla järjestetyn ensimmäisen konsertin pääesiintyjä.Stadion tarjoaa modernit puitteet ja pitkän toimintakauden mahdollistavan tekonurmikentänniin harrastajille kuin liigapelaajillemmekin.

Tekninen toimiala

Kaupunkiympäristön kehittäminen jatkui

Kaavoituksessa keskityttiin mm. keskustan kehittämiseen ja täydennysrakentamisenmahdollistamiseen, Ravirataprojektiin sekä vanhojen alueiden kehittämiseen (Vähänkyrön jaRistinummen aluekeskukset). Painopisteessä oli myös kaupan- ja yritysalueiden kehittäminensekä palvelurakentamisen toimintaedellytykset. Kaavoitushankkeet etenivät pääosinkaavoituskatsauksen mukaisesti. Kaavavaranto on Maapoliittisen ohjelman tavoitteidenmukainen.

Kaupunkikeskustan elävöittäminen jatkui. Torilavasta saatiin rakennuslupa ja rahoituspäätös.Sisäsataman laiturin saneeraus jatkui. Joukkoliikenteessä otettiin käyttöön Waltti –

16

matkakortti, mikä on käytössä useissa muissakin kaupungeissa. Kaasubussien hankintaeteni. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi ollen n 1,2 miljoonaa (2015: 1 063 000).

Uusia maa-alueita hankittiin 40 ha. Maa-alueisiin kohdistuvia vuokrasopimuksia oli vuodenlopussa 3760 kpl. Uusia asuintontteja myytiin 12 kpl ja vuokrattiin 32 kpl. Asuntomarkkinoidenseurantaa parannettiin tekemällä kattava asuntomarkkinakatsaus. Sitä hyödynnetään mm.kaupungin asuntopoliittisen strategian laadinnassa, maankäytön toteuttamisessa jakaavoituksessa.

Kiinteistöveroprojektissa avattiin karttapohjainen verkkopalvelu tietojen tarkistamiseksi.Projektissa tarkastetaan kiinteistöverotietoja kaupunginosittain, tiedot korjataan rekistereihinja välitetään väestörekisterikeskuksen kautta verottajalle. Tavoitteena on oikeudenmukainenja tasapuolinen kiinteistöverotus.

Rakennusvalvonnan lupa- ja valvontatehtäviä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti.Rakentamisen lupamäärät (763 kpl) pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla (2015: 780 kpl).Rakennusvalvontapalveluiden tarpeeseen vaikuttaa mm. valitseva taloustilanne. Ennakoivaalaadunohjausta uusille omakotirakentajille jatkettiin. Omakotirakentajia oli edellistä vuottaenemmän.

Ympäristövalvonnan alaisia laitoksia oli noin 100 kpl ja ympäristöterveydensuojeluun liittyviävalvontakohteita elintarvike-, terveydensuojelu-, ja tupakkavalvonnassa yhteensä noin 1 300kohteessa.

Seudun kuntien yhteisen jätelautakunnan toiminta painottui kuljetusjärjestelmän arviointiakoskevan selvityksen käsittelyyn. Lisäksi panostettiin talouksien jäteastioiden liian pitkientyhjennysvälien saattamiseen lainmukaiselle tasolle.

Tekninen toimi on saanut kaupungin sähköisen palautejärjestelmän kautta miltei 900palautetta kuntalaisilta. Niistä miltei puolet oli toimenpide-ehdotuksia, neljännes moitteita jaloput kommentteja ja kiitoksia. Palautteet kohdentuivat pääosin Kuntatekniikkaan ja sielläkatujen kunnossapitoon ja liikenteeseen. Palautteet käsiteltiin keskimäärin vajaassa viikossa.Niitä huomioitiin toiminnassa mahdollisimman paljon. Vuoropuhelu palvelujen käyttäjienkanssa koetaan tärkeäksi tavaksi kehittää palvelutuotantoa.

Merkittävimmät investoinnit vuonna 2016

Uudisrakentamiskohteista valmistui Elisa stadion, jonka avajaisia vietettiin elokuussa 2016.Muita valmistuneita kohteita oli Nummen koulu, Haga (ent. Mussor) Skola sekä Sampo-kampuksella VAO-VAKK:n U-K siivet. Tilojen uuskäyttösuunnittelun painopisteenä olivatRaastuvankadun kiinteistöt, Klemettilän laitosalue sekä Hallintotalo. Toimitilavarallisuudestamyytiin yhdeksän Pikipruukin hallinnoimaa asunto-osaketta. Kiinteistöomaisuudenkehittämiseen perustettiin Kiinteistökehitysryhmä, mikä analysoi, suunnittelee ja valmisteleekiinteistöomaisuutta koskevia prosesseja.

Peruskorjauksia tehtiin yhteensä 84 kohteessa, joista suurin yksittäinen oli keskuskoulunosasaneeraus. Myös Raastuvankatu 31 valmistui Vaasa-opiston käyttöön.

Vaasan Veden nettoinvestoinnit toteutuivat suunnitellusti ja kohdistuivat pääosin verkostoidensaneeraus- ja uudisrakentamiseen. Vesihuoltovarmuuden parantamista selvitettiin edelleenyhteistyötahojen kanssa.

17

Länsiniityn asuntoalueen (Böle II) kunnallistekniikan työt aloitettiin.Liikenneturvallisuushankkeissa tehtiin liikennevalot Korsholmanpuistikon ja Pitkäkadunliittymään. Palosaarella valmistui Viikintien kunnostus. Vanhakyläntienkevyenliikenteenväylän työt etenivät. Valtion omistaman Vaskiluodon rautatienperusparannus valmistui suunnitelmien mukaisesti. Kaupunki rahoitti investoinneista ylipuolet.

Hallinnon ja talouden vaikutukset toimintaan

Tekninen toimi oli aktiivisesti mukana kaupungin hallintosääntöuudistuksen valmistelussa.Tavoitteena oli mm. parantaa maapoliittista päätöksentekoa ja kehittää sen toimivaltasuhteita.

Vuonna 2016 hyväksyttiin kaupungin luottamushenkilöorganisaatiouudistus. Teknisen toimenkannalta siinä oli merkittävin muutos liikelaitosten Vaasan Vesi ja Vaasan Talotoimiyhdistäminen saman toimielimen alle Teknisten liikelaitosten johtokuntaan.

Talouden tasapainotustyö teknisessä toimessa onnistui hyvin, lukuun ottamattahulevesimaksutuloja käynnissä olevan oikeusprosessin takia sekä maanvuokratulojenkasvua, joissa ei päästy tavoitteeseen. Teknisen toimen tuotannolliset tukipalvelut reagoivattoiminnassaan kaupungin palveluverkkomuutoksiin. Supistukset laskivat taloudessa tulojentoteumaa Vaasan Talotoimessa ja Vaasan Ruokapalveluissa, kuten myös VaasanSiivouspalveluissa.

2.4 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

2.4.1 YleistäSuomen talous on palannut kasvu-uralle, mutta lähivuosina on edelleen riski, että positiivinenkehitys osoittautuu ennakoitua epäsuotuisammaksi. Maailmantalouden epävarmuus onpoikkeuksellisen suuri, minkä lisäksi Suomen talouskasvu tukeutuu lähinnä kotimaisenkysynnän varaan.

Ison-Britannian brexitpäätös näkyy kasvunäkymien heikkenemisenä kaikissa Euroopanunionin maissa. Euroalueen kasvua voivat heikentää myös alueen sisäiset ongelmat esim.pankkisektorin vaikeuksien kärjistyminen tai Ruotsin asuntomarkkinoiden ylikuumeneminen.Poliittinen epävarmuus on kasvanut myös Euroopan ulkopuolella. Yhdysvaltainpresidentinvaalien tulos lisää todennäköisyyttä, että protektionismi kasvaa jamaailmankaupan kasvu hidastuu.

Em. riskien ja epävarmuustekijöiden lisäksi kaupungin omaan toimintaan vaikuttavat lisäksimm. taloudelliset, strategiset, operatiiviset ja vahingolliset riskit.

2.4.2 Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisriskitVahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisriskeihin on varauduttu vakuuttamalla jarahastoimalla. Vakuuttamalla varaudutaan mm. kiinteistöjen palovahinkoihin,liikennevahinkoihin ja vastuuvahinkoihin. Vahinkorahaston avulla on varauduttu seuraavienomalla vastuulla olevien vahinkojen rahoittamiseen:

Kiinteää ja irtainta omaisuutta kohdanneet vahingot Toiminnan keskeytysvahingot Vastuuvahingot, joista kaupunki on voimassa olevan oikeuden mukaan

korvausvastuussa

18

Takaussitoumuksen perusteella mahdollisesti syntyvä korvausvastuu

Vahinkorahaston määrä 31.12.2016 on 6,9 miljoonaa euroa. Valtuusto on 12.3.2007vahvistanut rahaston varojen vähimmäismäärää, rahaston kartuttamista ja varojen käyttöäkoskevat säännöt.

Kaupungin vakuutukset olivat toimintavuoden aikana lakisääteisten vakuutusten osaltaFennia vakuutusyhtiössä ja vapaaehtoisten vakuutusten osalta LähiTapiola vakuutusyhtiössä.Vuoden 2011 tammikuusta lukien kaupungilla on myös kuntalaisten eduksi vapaaehtoinentapaturmavakuutus kaupungin järjestämässä toiminnassa, ns. kuntalaisvakuutus.

2.4.3 RahoitusriskitRahoitusriskejä, joita ovat korkoriski, valuuttariskin, likviditeettiriski ja luottoriski hallitaankaupunginhallituksen päätösten ja Vaasan kaupungin talous- ja omistajaohjauksen linjaustenmukaisesti. Hallintaa tehdään hajauttamalla lainat ja sijoitukset toteuttamishetkenmarkkinatilanteen mukaan ja jo olemassa oleva laina- ja sijoitussalkku huomioon ottaen.Lisäksi otetaan kantaa korkoperustaan, valuuttaan ja erääntymisajankohtaan sekämuuttamalla lainasalkun korkojakaumaa johdannaissopimusten avulla.Rahoitusriskeistä on viime vuodet kiinnitetty erityistä huomiota korkoriskiin. Kaupunginlainasalkku on osin sidottu vaihtuviin korkoihin, mikä on pitkällä aikavälillä havaittuedullisimmaksi, varsinkin matalien korkojen aikana. Tällöin korkomenojen ennakointi onkuitenkin vaikeampaa ja korkoriski suurempi. Toimenpiteitä on tehty suojatun osuudenlisäämiseksi tekemällä koronvaihtosopimuksia. Vuoden 2016 lopulla koronvaihtosopimuksiaoli yhteensä kaksikymmentä. Vuoden 2016 lopussa lainasalkusta suojattu osuus oli runsaat50 %. Kaupungin korkonäkemys on, että keskuspankin viitekorkotaso pysyy nollantuntumassa edelleen vuosien 2017 ja 2018 aikana. Vaikka korkotaso pysyy matalana,korkoriski on lainakannan voimakkaan kasvun myötä edelleen yhä merkittävämpi riskikaupungille. Korkoriskin hallinta vaatii yhä enemmän suunnitelmallisuutta ja resurssia.Vuonna 2014 tehtiin lainasalkkuanalyysi, joka selvästi osoitti, että kaupungin lainakannansuojausastetta on nostettava.

2.4.4 YmpäristöriskitYmpäristötekijöitä, joilla on mahdollisesti vaikutusta toimintaan ja/tai talouteen, on Suvilahdenkaatopaikan sulkemisesta aiheutuvat toimenpiteet. Suvilahden kaatopaikan sulkemislupasaatiin ympäristöviranomaisilta vuoden 2014 aikana. Suvilahden kaatopaikan varauslaskelmaon päivitetty vuoden 2016 alussa ja sisältää 2,2 miljoona euroa, jonka tulisi riittäämaisemointitöiden loppuun saattamiseen ja jälkitarkkailun suorittamiseen.Suvilahden kaatopaikan sulkemiseen liittyy olennaisesti myös Suvilahden teollisuusalueenpilaantuneiden maa-alueiden kunnostus. Teollisuusalueen pilaantuneista maa-alueista tehtiinlaaja selvitys vuonna 2014 mutta vasta riskiarvioinnin jälkeen kunnostuksesta on mahdollistalaatia kustannusarvio. Arvioinnin tarkkailu on vielä kesken ja koekunnostuksen vaikutuksiaarvioidaan vuoden 2017 aikana, jonka jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä.Vaasan veden johtokunta jätti jäteveden puhdistukseen liittyvän ympäristölupahakemuksen30.6.2013. Lupa on edelleen AVIn käsittelyssä. Lupaan liittyen on AVIlle annettu useitalisäselvityksiä, vuoden 2016 aikana erityisesti typenpoistovaatimuksen lieventämiseen jamaanomistajien haittakorvausten määrittämiseen liittyen. Myös Påttin hajujen hallintaanliittyvä selvitys on toimitettu AVIlle sekä kerrottu lähialueiden kaavoituksen etenemisenodottavan Påttin ympäristöluparatkaisua. Tämän hetkisen tiedon mukaan luvan päivityssaadaan ennen kesää 2017. Oletettavasti lupaan ei tule liittymään raskaitainvestointivaatimuksia.

19

2.5. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Suomen talouden ja kuntatalouden kannalta merkittävä tiedossa oleva muutos onvalmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Toteutuessaan se muuttaajulkisen hallinnon järjestämistä aikaisemman kahden tahon sijasta kolmelle: valtio,itsehallintoalue - maakunta ja kunta. Uudistuksen hallinnon ja rahoituksen järjestämistäkoskeva lainsäädäntö on vahvistamatta. Muutos tulee mullistamaan nykyisten kuntientoiminnan ja rahoituksen jo kuluvalla taloussuunnitelmakaudella.

Kaupungin päätöksenteko-organisaation uudistus on vahvistettu uuden hallintosäännönmyötä. Lautakuntarakenne uudistuu ja päätöksenteon rakenne muuttuu. Muutoksetastuvat voimaan vaalikauden vaihtuessa 1.6.2017 lukien. Päätöksenteko-organisaationmuuttuminen kesken talousarviovuotta on erityinen haaste taloussuunnittelunnäkökulmasta varsinkin tilanteessa, jossa kaupungin taloutta tasapainotetaan.

Kesäkuussa 2016 päätettiin talousarviokehyksestä 2017 ja veropäätökset tehtiin syksyllävarsinaisen talousarviokäsittelyn yhteydessä. Vuoden 2017 talousarviota käsiteltäessämarraskuussa 2016 valmistui myös vuoden 2015 lopullinen verotus. Tällöin ilmeni, ettäyhteisöveron tuotto tulee jäämään käsittelyssä olevassa talousarvioesityksessä arvioituaalemmalle tasolle. Toimenpiteisiin rahoitusalijäämän kattamiseksi on ryhdytty vuoden2017 talousarvion käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä.

Vuonna 2017 kaupungin investointiosan bruttomenot ovat yhteensä lähes 34,5 milj.euroa. Talouden tasapaino on merkittävin investointiosan tavoite ja bruttoinvestoinnitsuunnitelmakaudella on alennettava suunnitelmapoistojen tasolle eli n. 30 miljoonaaneuroon. Talouden tasapainon saavuttamiseksi investointikohteita on uudelleenarvioitava,karsittava ja lykättävä jopa pitkälle tulevaisuuteen.

Velkaantumiskehitystä on jo nyt pystytty hillitsemään käyttötalouden tasapainottamis-toimenpiteillä ja investointien tarkastelun kautta. Velkaantumiskehitystä hillitään myösomaisuuden myynnillä erillisen myyntiohjelman kautta.

Taloussuunnitelma vuoteen 2019 on laadittu siten, että talouden tasapaino (kertyneetalijäämät on katettu) saavutetaan tilinpäätöksessä 2019. Edellä mainittu sote -uudistuson tässä mielessä merkittävä riskitekijä, kun tarkkaa tietoa kuntien rahoituksesta eisanotun vuoden osalta ole saatavilla. Alustavat tiedot indikoivat, että uudistuksen myötäkaupungin rahoituspohja vahvistuu ja suunnitelmakauden tavoite siten saavutettaisiin.Talouden kokonaiskuva vaatii kuitenkin edelleen toimenpiteitä tuottavuuden jataloudellisuuden edistämiseksi. Rakenteelliset muutokset ovat jatkossakinvälttämättömiä.

20

3. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN

3.1. Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestämisestä sekä arvio merkittävimmistä riskeistä

Tausta ja kehittämistoimet vuonna 2016

Valtuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista Vaasan kaupungissa jakaupunkikonsernissa. Kaupunginhallitus vastaa kokonaisvaltaisen sisäisen valvonnan jariskienhallinnan järjestämisestä seuraavasti:

1) hyväksyy sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat ohjeet ja menettelytavat

2) valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpannaan ohjeistuksen mukaisestija tuloksellisesti sekä

3) antaa toimintakertomuksessa tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä sekä selvityksen konsernivalvonnasta jamerkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä1

Sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää sekä kaupunginjohdon ja hallinnontyöväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja jariskejä. Valvonta kattaa riskiperusteisesti kaikki kaupunkikonsernin toiminnot, kohdentamistaohjaa organisaatiomme rakenne, toiminnan laatu, laajuus, monimuotoisuus ja aikakaudelletyypillinen jatkuvan muutoksen hallinta. Tavoite on, että sisäinen valvonta on riittävää jakohdennettu oikeassa suhteessa toiminnan sisältämiin riskeihin. Uuden hallintosäännönmukaisesti sisäinen valvonta ja riskienhallinta on edellä olevan lisäksi selkeästi vastuutettuorganisaatiomme eri toimijoiden kesken2:

1) Toimielimet vastaavat tehtäväalueellaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnanjärjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta sekä raportoivatkaupunginhallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä jakeskeisistä johtopäätöksistä.

2) Kaupunginjohtaja, toimialajohtajat ja tulosaluejohtajat vastaavat sisäisen valvonnan jariskienhallinnan toimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan,ohjeistavat alaisiaan toimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamienohjeiden mukaisesti.

3) Palvelualueen päälliköt, palveluyksiköiden esimiehet ja toimintayksiköiden vastuuhenkilötvastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteidentoteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeidenmukaisesti.

4) Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnanja riskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta.

5) Sisäinen tarkastus arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan,riskienhallinnan ja konsernivalvonnan järjestämistä ja tuloksellisuutta, raportoi arvioinnintuloksista sekä esittää toimenpide-ehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. Sisäinentarkastus raportoi kaupunginhallitukselle, konsernijaostolle ja kaupunginjohtajalle.

1 Uuden hallintosäännön (HS ) 94 § 2 Uuden hallintosäännön (HS) 95-97 §§

21

Sisäisen tarkastuksen toiminnon tarkoitus, tehtävät ja vastuut määritelläänkaupunginhallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa3.

Kuntalain säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnastaedellyttävät, kunnan päätöksentekijöillä on käytössä hyvät havainnolliset tiedot kunnantaloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Kokonaisvaltainen riskienhallintakaupunkikonsernissamme toteutetaan jatkossa seuraavasti:

1) synkronoidaan valvonta ja riskienhallinta kiinteäksi osaksi strategista ohjausta ja kaikkienyksiköiden tavanomaista operatiivista toimintaa

2) kehitetään konsernitasolla yhtenäiset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan rakenteetsekä ohjaus- ja raportointimekanismit

3) parannetaan toimintakertomuksessa raportoinnin laatua ja konkretiaa sisäisen valvonnanja riskienhallinnan järjestämisestä, arviointia kehittymisestä ja keskeisistäjohtopäätöksistä tulevaisuuden varalle

4) konsernivalvonnasta ja konsernin merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistäannetaan toimintakertomuksessa oma selvitys. Jatkossa konsernivalvonnankehittäminen on osa uuden konsernijaoston tehtäviä (1.6.2017 lukien) 4

5) varmistetaan tehokkaan toiminnanohjauksen ja kontrolliketjujen kautta häiriötön sektoritylittävä palvelutoiminta sekä parannetaan toiminnan- ja taloudenhoidon vakautta jaennustettavuutta

Vuoden 2016 syksyllä siirtyi kaupunginjohtajan johtaman riskienhallintatyöryhmän (RHT)tehtävät uudelle kokonaisvaltaisen riskienhallinnan työryhmälle (KORI)5. Toimialojen controlleritovat KORI-työryhmän jäseniä, jolloin riskienhallinnan ja kontrollimekanismien yhtenäistäminenkoko kaupungin tasolla on mahdollista edellä olevien periaatteiden mukaisesti ja onvaikutuksiltaan kokonaisvaltaista. KORI-työryhmän koordinoimana järjestettiin loppuvuodestatoimialatasoisesti kolme erillistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tietoiskutapahtumaa.Lähtökohta on, että riskienhallinnan / valvonnan kehittämistä vaativat toimenpiteet ja hankkeetkirjataan ja sisällytetään toiminta – ja taloussuunnitelmaan ja toimenpiteiden mittausvaikutuksiaarvioidaan säännöllisesti, jolloin korjausliikkeitä voidaan suorittaa luontevana osana toiminnan jatalouden johtamista.

3 Toimintaohje valmistellaan vuoden 2017 aikana 4 Konsernijaosto vastaa kaupungin omistajaohjauksesta ja omistajaohjauksen toimivallan käyttämisestä (HS 24 § 1 mom.). Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan jariskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (HS 96 §).5 KORI-TR:n eli kokonaisvaltaisen riskienhallinnan työryhmän päätavoitteet: varmistaa riskienhallinnan javalvonnan tehokkuus ja toimivuus, havaita toimintaympäristössä, organisaatiossa ja toiminnassa riskipitoisiamuutoksia, torjua ”läheltä piti” tilanteita ja epäonnistumisia, tunnistaa ja arvioida poikkeamia ja uusia riskejäsekä kehittää valvontaa ja riskienhallintaa yhdessä toimialojen, tulosalueiden, liikelaitosten ja konserniyhtiöidenkanssa.

22

Riskienhallinnan järjestämisen, seurannan ja kehittämisen yhtenäistämistä jatketaan lähivuosinakoko kaupungissa, myös konserniyhteisöjen osalta pitkälti saman perusmallin mukaan.Merkittävät riskit ovat sellaisia strategian ja talouden riskejä sekä toiminnallisia ja ulkoisiariskejä, jotka uhkaavat konsernin tavoitteita tai ovat toteutuessaan vaikutuksiltaan mittavia.Toimintaympäristö, tavoitteet, organisaatio-rakenne ja toimintaprosessit muuttuvat japoikkihallinnollisten prosessien riskienhallinta nousee yhä merkittävämpään asemaan. Riskientunnistamisessa ja hallintatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään tietojatoimialojen, tulosalueiden, liikelaitosten ja konserniyhteisöjen tunnistamista ja arvioimistariskeistä. Kaupunki- ja konsernitason riskien monimuotoisuus käy esiin alla olevasta kokokaupungin riskikarttakuvasta. Riskikartta pohjautuu toimiala-, toimielin- ja tulosaluetasolla sekäliikelaitos- ja konserniyhtiötasolla koostettuihin riskikarttoihin ja tarkasti suoritettuihinpisteytyksiin/priorisointeihin.

Riskienhallinnan yleinen järjestäminen, riskien tunnistaminen, arviointi ja niihinvastaaminen

Kaupunginvaltuuston 20.2.2017 hyväksymän uuden hallintosäännön mukaan kaupunginjohtaja,toimialajohtajat ja tulosaluejohtajat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnantoimeenpanosta ja tuloksellisuudesta toimialallaan ja tulosalueellaan, ohjeistavat alaisiaantoimintayksiköitä sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti.Palvelualueen päälliköt, palveluyksiköiden esimiehet ja toimintayksiköiden vastuuhenkilötvastaavat yksikön riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteidentoteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat kaupunginhallituksen antamien ohjeiden

23

mukaisesti 6.Konsernijohto vastaa konserniyhteisöjen ohjauksesta sekä yhteisöjen sisäisen valvonnan jariskienhallinnan järjestämisen ja tuloksellisuuden valvonnasta (HS 96 §).Toimintaympäristön vaikutuksia koko kaupungin tasolla, toimialoilla tai palveluprosesseissaarvioidaan säännöllisesti kaupunginhallitus- ja johtoryhmätasoilla. Strategisen päätöksenteon jaohjausprosessin yhteydessä arvioidaan kokonaisvaikutuksia ja tarvittavia kontrolli- javarmistusmekanismeja. Organisaation virtaviivaistaminen ja palveluprosessien tavoiteohjaus,jalkautus on etenkin nykyisenä muutosaikakautena jatkuva prosessi. Palvelutoimintojenkokonaisvaikutuksia kuvaavan varmistusprosessin / vertailukelpoisen mittariston työstäminen onhaasteellista.Riskien tunnistamisen ja arvioinnin apuvälineiden ja arviointilomakkeiden käyttö osanakokonaisjohtamista on ollut käytössä useampia vuosia. Tavoitteena on edelleenyhdenmukaistaa ja kehittää dokumentointia ja arviointia kiinteänä osana vuotuista toiminnan jatalouden suunnittelu-, toimeenpano- ja seurantaprosessia. Tällä tavoin on mahdollista päästäparempaan ja jatkuvaan valvonnan ja riskienhallinnan toteutukseen, sen sijaan että kontrollien jariskienhallinnan arviointi pääsääntöisesti olisi luonteeltaan jälkiarviointia.Sähköinen riskien arviointijärjestelmä Riskipiste on ollut käytössä useita vuosia ja sen käyttö jahyödyntäminen koskee pääosin riskienhallinnan peruselementtejä, mm. yksiköiden fyysistätoimitilaturvallisuutta ja tietoturvallisuutta. Kohdassa 3 esitetyssä kaaviossa on nähtävissä, ettävuosien 2010-2017 seurannan pohjalta Riskiperusteen eri riskilajien ja niiden yhteenlaskettuariskitasoa on kyetty laskemaan.Jokainen konsernin tilivelvollinen toimielin antaa osana toimintakertomustaan selonteon sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnassa havaituista puutteista jatoimenpiteistä niiden korjaamiseksi. Riskien hallitsemiseksi lautakuntien, johtokuntien jakonserniyhteisöjen tulee säännöllisesti seurata tavoitteiden toteutumista, niihin liittyviä riskejäsekä ennalta sovittuja mittareita. Jatkossa mm. yhä visuaalisemmat johdon tietojärjestelmät(esim. Exreport) luovat pohjan automaattiselle seurannalle.Merkittävimmät riskit tulee arvioida ja synkronoida niiden vastuutus, seuranta sekätoimenpiteiden aikataulutus. Riskeihin ja erilaisiin häiriötilanteisiin on varauduttava etukäteensiten, että toimialat ja yksiköt kykenevät talouden ja toiminnan häiriöiden ennakointiin, hallintaansekä toiminnan palauttamiseen normaalitasolle.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen 2016

Kaupunginhallituksen selonteko sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2016perustuu lautakuntien ja toimielinten sekä konserniyhtiöiden antamiin sisäisen valvonnan jariskienhallinnan selontekoihin. Talousarvion tavoitteiden toteutumisesta on raportoitu tämäntoimintakertomuksen tai toimielinkäsittelyssä hyväksytyn vuoden 2016 riskienhallinnanraportoinnin kautta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti toimielimiä onpyydetty raportoimaan suoritetusta valvonnasta ainakin seuraavilla perusosa-alueilla:

1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys jaluotettavuus

3. Riskienhallinnan järjestäminen

6 Myös kaupunginhallituksen alainen tulosalue/-yksikkö talous- ja omistajaohjaus ”ohjaa ja arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan tilaa”.

24

4. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta

5. Sopimustoiminta

Vuoden 2016 talousarvion valmistelun/hyväksynnän yhteydessä yhteensä 32 toimielin-/tulosalue- tai liikelaitostason yksikköä on kirjannut yhden tai useamman sisäistä valvontaa jariskienhallintaa koskevan tavoitteen. Yhteenlaskettujen tavoitteiden kokonaismäärä (yhteensä105 tavoitetta) on kattava. Edellä mainittujen 15 konserniyhtiön sisäisen valvonnan jariskienhallinnan järjestelyt ja tavoitteet ovat myös riittäviä ja usein laatujärjestelmäpohjaisia.Toimielin-, tulosalue- ja liikelaitostasolla suoritettujen itsearviointien nojalla sisäinen valvonta jariskienhallinta toteutui viime vuonna pääosin suunnitellusti ja kokonaisuudessaan skaalallatyydyttävä – hyvä. Seuraava kuvio täsmentää itsearvioinnin tuloksia/muutosta toimialoittainskaalalla 1-47 verrattuna vuosina 2012- 2016. Kaikkien arviointien keskiarvo vuonna 2012 oli 3,3ja 3,2 vuonna 2016. Konserniyhtiöiden keskiarvo oli 3,3, vain vertailu edellisvuoteen on tässämahdollinen. Itsearvioinnin tason vuosivaihtelu yksiköittäin on voinut vaihdella selvästi riippuenolosuhdetekijöistä tai es. laatujärjestelmien/seurannan kehittymisestä tai organisatoristamuutoksista. Lisääntyneet odotukset/ syvällisempi tietoisuus riskienhallinnasta ja sisäisestävalvonnasta on myös merkinnyt eräillä tulosalueilla kriittisempää itsearviointia, jopa pisteytyksenalentamista.Viime vuosien organisaatiomuutokset / yhtiöittämisjärjestelyt, jotka ovat vähentäneettulosyksiköiden määrää ja tuleva maakuntauudistus muuttavat osaltaan pitemmän aikavälinvertailukelpoisuutta. Toimialoista mm. perusturva ja tekninen lautakunta ovat koonneetriskienarvioinnin ja valvontakontrollien tulokset yhteen. Jatkossa on syytä kehittääkonsernitasolla analogisia arvioinnin kehitysmittareita, joiden kautta sekä toimialakohtaiset/toimielin/tulosaluekohtaiset vertailut ovat käytettävissä ja arvioitavissa (nk. porautuvat analyysit).

7 Skaala 1-4, jossa 1=välttävä, 2= tyydyttävä, 3=hyvä, 4=erittäin hyvä.

25

Kaupunginhallituksen kokonaisarvion mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusjärjestelmä on kunnossa. Kehittämistä ja ohjausta tarvitaan kuitenkin toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan systematisoinnissa, tavoitteisiin kytkettyjen mittarien asettamisessa sekä reaaliaikaisen seurannan/ dokumentoinnin/ raportoinnin järjestämisessä. Vuosittain järjestetään KORI-työryhmän koordinoimana riittävä määrä koulutusta/tietoiskuja sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Selonteot perustuvat vuodesta 2018 lähtien dokumentoituun arviointiaineistoon, joka entistä konkreettisemmin todentaa arviointien tulokset ja riskienhallinnan edistymisen mittauksen toimintavuoden aikana. Talousarviovalmistelun yhteydessä riskien hallintakeinoja suunniteltaessa ja toteutettaessa määritellään seuraavat asiat:

1) vastuuhenkilöt, menettelyt, resurssit ja aikataulut2) hallintakeinojen vaikutusten ja tehokkuuden mittaaminen ja3) dokumentointi, seuranta ja raportointi

Uuden KORI-työryhmän tavoitteena on luoda dynaaminen riskienhallinnan tuki- ja ohjaustoiminto, joka lähivuosina kykenee yhdistämään riskienhallinnan ja valvonnan merkittävämmäksi osaksi toiminnan ja talouden ohjausta ja palvelutuotannon tasapainohallintaa.

26

Suurten toimialojen/toimielinten selonteot perustuvat dokumentoituun riskimatriisiin/-kartoitukseen, mutta edelleen usean toimielimen selonteosta puuttuu kirjallista raporttiatodentava tavoite-/toimenpide-/mittarimatriisi. Osa valvonnan/riskienhallinnanseurantamittareista ei riittävästi kuvaa sitä, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy. Tämänpuutteen korjaaminen on mahdollista, kun vuoden 2018 talousarviovalmistelussa käytettävättoteutumisen seurantaan velvoittavat lomakkeet otetaan käyttöön.Seuraavat 15 konserniyhtiötä ovat toimittaneet tätä selontekoa varten tiedot vuodelta 2016 sekäarvionsa tulevaisuuden merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä: Kiinteistö OyPikipruukki , Oy Vaasan Asumisoikeus, Vaasan Sähkö Oy, Stormossen Oy, NLC Vaasa (KovaLogin Oy), Vaasanseudun Kehitys Oy (VASEK), Vaasan seudun matkailu Oy, VaasanAmmattikorkeakoulu Oy, Palosaaren Yrityskeskus Oy, Koy Palosaaren kampus, Kiinteistö OyTeatteriparkki, Vaasan Seudun matkailu Oy, BotniaLab Oy, Vaasan Ekolämpö ja VähänkyrönVuokratalot Kiinteistö Oy.Konserniohjauksen kehittämistyö jatkui vuonna 2016 konserniohjaustoimikunnan avulla.Konserniohjauksen uudistamistyö on osa uuden kuntalain toimeenpanoa ja kaupungin uudenhallintosäännön ja toimintamallin mukaisesti erillinen uusi konsernijaosto aloittaa työnsä1.6.2017.

Konserniyhtiöiden sisäisessä valvonnassa / riskienhallinnassa yleisellä tasolla toistuvatseuraavat ilmiöt:

Pienten konserniyhtiöiden riskienhallinnassa korostuvat henkilöstökysymykset jaavainhenkilöriskit

Suuremmissa konserniyhtiöissä on tyypillisesti dokumentoidut johtamis-/sertifioidutlaatujärjestelmät. Riskienhallinta/sisäinen valvonta on tällöin systemaattista ja raportointiketjuttoimivia. Näiden yhtiöiden osalta riskienhallintatietoisuus ja valvontarutiinit ovat yleisestitiedossa.

Pienemmissä yhtiöissä sisäisen valvonnan/riskienhallinnan prosessit on esim. viety yhtiönhallituksen tietoon 4 krt/vuosi ja jopa tilintarkastajan arvioitavaksi kuukausittain.

Nykytilanteessa konserniyhtiöiden riskienhallinnassa korostuu kilpailukyvyn ja taloudellistenriskien hallinta. Toimialakohtaisista seikoista johtuen riskit voivat liittyä esim. valtion tai EU:nkiristyvään rahoituspolitiikkaan, ohjelmakausimuutoksiin, liikevaihdon ja henkilöstövolyymiintasapainoon, toimitilojen tai asuntojen riittävään käyttöasteeseen sekä erilaistenprojektien/investointien hallintaan.

RISKIPISTE-ohjelmasta on saatavissa tiedot lähes 400 toimintayksikön riskien arvioinnista,kuvastaen ensi sijaisesti yksiköiden fyysisen toimintaympäristön/palvelutuotannonturvallisuusriskejä. Nämä osa-alueethan muodostavat useimmilla palvelutuotantoalueillariskienhallinnan perustan. Seuraavasta kaaviosta ilmenevät suoritettujenanalyysien/pisteytysten kokonaisarvio/ kokonaisriskiprosentti kaikkien turvallisuuden osa-alueiden osalta vuosina 2010-20178. Kaikkien riskilajien keskiarvo saa arvosanan tyydyttäväskaalalla 1-5 (<30% riski %). Huomionarvoista on kuitenkin, että vuoden 2017 osaltariskikartoitustulokset/trendi osoittaa kokonaisriskin ja osa-alueriskien pienentyneen. Eräillä osa-alueilla riskienhallinta saa jopa arvosanan hyvä.

8 Lukuun ottamatta vuotta 2015, jolloin arviointia ei ole suoritettu. Vuonna 2014 suoritettiin kaksi yhteenvetoa keväällä ja syksyllä, joista tähän on otettu alkuvuoden kartoitus. Arvioinnin määrittely: >50 % =erittäin huono (1/5), <50 % = huono (2/5), <30 % =tyydyttävä (3/5), <20 % = hyvä (4/5) tai <10 % = erittäin hyvä (5/5).

27

KORI-työryhmän työskentelyn yhteydessä on kirjattu kehittämisehdotus siitä, tulisiko RISKIPISTE-ohjelman käytön hyödyntäminen jatkossa paremmin integroida yhteen mm. talo- ja pelastustoimen suorittamien kiinteistöjen kunto- ja turvallisuusarviointien kanssa.

1. Säännösten määräysten ja päätösten noudattaminen

Merkittäviä puutteita lakien ja säädösten noudattamisessa ei ole havaittu. Kaupunki on mm. esimiespassikoulutuksen kautta antanut koulutusta esimiehille sääntöjen ja päätösten noudattamisesta. Vuoden 2016 esimiespassiryhmään osallistui 71 henkilöä sekä 6 jatkajaa aiemmilta vuosilta. Heistä 68 sai valmistumisdiplomin. Kunnallisvalitusten, syytteeseen asettamisten tai keskeisten oikeusseuraamusten osalta todetaan seuraavaa: Vahingonkorvausasia Rakennus Vestra Oy:n konkurssipesä - Vaasan kaupunki

koskien asunto-messualueen tonttia, on saatettu loppuun Vaasan hovioikeuden13.12.2016/nro 557 vahvistamalla sovinnolla. Sovintosopimusta on käsiteltykaupunginhallituksessa 3.10.2016 § 350 ja kaupunginjohtajan päätöksessä 114/2016.

Tapio Lae Oy:n kanne Pohjanmaan käräjäoikeudelle 10.6.2015. Kantaja vaatiikaupunkia suorittamaan Tapio Lae Oy:lle korvauksena/vahingonkorvauksenasopimusrikkomukseen perustuen 500.000 € korkoineen sekä asianosais- jaoikeudenkäyntikulut liittyen palveluliikennebussien 1 ja 3 liikennöintiin. Kaupunki on

28

vastannut kanteeseen. Dnro 1236/2014. Pohjanmaan käräjäoikeuden aloitteesta asiassa on aloitettu sovittelu, ensimmäinen istunto käyty 8.3.2017.

Vaasan kaupunki on nostanut Pohjanmaan käräjäoikeudessa kanteen Oy Tom KnipAb:tä vastaan urakkasuoritusta koskevassa asiassa. Kanteen nostaminen on käsitelty kaupunginhallituksessa 2.5.2016 § 165. Riskinä vastapuolen oikeudenkäyntikulut ja korvauksen tuomitsematta jättäminen.

Vaasan kaupungin saatavat 1.12.2011 konkurssiin asetetussa RG Line Oy Ab:ssaovat 3.158.050,59 €. Takausvastuun perusteella on maksettu 20.12.2011 Nordea pankille 2.779.429,36 €. Saatavat on valvottu vaatien etuoikeutta satamamaksuille. Pesä on myynyt aluksen RG 1. Pesänhoitajan ilmoituksen mukaan pesä voidaan lopettaa.

Metsäkartelli: Vaasan kaupunki on nostanut kanteen parinkymmenen muunkaupungin kanssa Helsingin käräjäoikeudessa kartelliin osallistuneita yhtiöitä vastaan. Pääkäsittely on saatettu loppuun helmikuussa 2017. Riskinä omat (Asianajotoimisto Krogerus) ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka voivat olla huomattavia, sekä korvauksen tuomitsematta jättäminen.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vireillä Antti Porkan valitus Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä 30.9.2015, virkasuhteen irtisanominen. Hallinto-oikeus hylkäsi Porkan valituksen viranhaltijan irtisanomista koskevassa asiassa. Hallinto-oikeus hyväksyi kaupungin ilmoittamat irtisanomisperusteet vain osittain. Riskinä virkasuhteen palautuminen, oikeudenkäyntikulut ja palkan maksaminen irtisanomisajan jälkeiseltä ajalta.

Viola Hemservice Ab:n kanne käräjäoikeudessa palveluseteliyrittäjyyttä koskevassaasiassa. Yhtiön vaatimus kaikkineen n. 200.000 €. Kaupunginhallituksen yleisjaostoon käsitellyt asiaa 22.2.2017.

Jupiter Säätiön konkurssissa ei ole ilmoitettu valvontapäivää. Valvottavaksi tuleearviolta 650.000 €.

Alkuvuodesta 2016 käynnistyi esitutkinta koskien epäilyjä teknisen toimen eräidenviranhaltijoiden väärinkäytöksiä. Tällä hetkellä asia on edelleen keskeneräinen.

2. Tavoitteiden toteutuminen ja seuranta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys jaluotettavuus

Talousarvion tavoitteiden ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta vuodelta 2016 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa. Kaupungin talouden ja toiminnan seurantaa, arviointia ja tasapainotusta on jatkettu vakiintuneen kaavan mukaisesti:

Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtienkuukausittain kaupunginhallitukselle. Henkilöstömenojen ja henkilöstömäärien kehittymistäsekä palvelujen ostoja ja verotulojen toteutumista sekä myös investointeja kaupunkitasolla jakaupungin liikelaitoksia seurataan kuukausittain.

Kaupunginhallitukselle ja valtuustolle tuodaan huhti- ja elokuun lopun tilanteestakuukausiraporttia laajempi seurantaraportti.

Kaupunginvaltuusto määritti kesäkuussa 2015 kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2016 – 2019. Ohjelman toteutumisen kokonaisarvio on merkittävä sisäisen valvonnan elementti ja selonteko sen toteutumisesta löytyy erillisenä toimintakertomusosiona. Todetaan, että kokonaisuutena tarkastellen tasapainotustoimet 2016 tuottivat merkittäviä säästövaikutuksia, kuitenkin siten että yhteenlaskettu nettovaikutus koko kaupungin tasolla oli -5,2 M€. Sosiaali- ja terveystoimen säästöjen alitus oli tästä 4,3 M€ (83 %). Tarkasteltuna

29

kaikkien tasapainotustoimenpiteiden toteutumisastetta vuonna 2016 suhteessa tavoiteltuun 16,9 M€:n säästöön, niin toteutumisasteeksi saadaan 69 %.

Tuloksellisuuden arvioinnin vaikuttavuudesta ja luotettavuudesta saadaan vuosittain arvio tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kautta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä vuonna 2016 antaa myös kaupungin tilintarkastaja lausuntonsa tilintarkastuskertomuksessaan.

3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä varojenkäytönhallinta

Tilikauden aikana ei ole todettu hankinnoissa, omaisuuden luovutuksessa tai käyttöarvossa merkittäviä menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Markkinaoikeuteen tehtyjen valitusten määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä ei hankintapalvelukeskuksesta saadun tiedon mukaan ole vireillä valituksia hankinta-asioissa eikä vuonna 2016 vireille ole tullut uusia valituksia.

Hankintojen seurannassa ei ole noussut esiin väärinkäytöksiä eikä varojen käytön hallinnasta ei ole löytynyt puutteita eikä vilpillistä toimintaa koskien kaupungin omaisuutta. Hankintapalvelukeskus keskittyi 2016 kasvattamaan sopimuskattavuutta sekä ohjeistamaan hallintokuntia hyvissä hankintakäytännöissä proaktiivisesti ennen uuden hankintalain voimaantuloa 1.1.2017. Taloushallinnon uudistamistyössä hankintapalvelut sisällytettiin uuteen konsernipalvelut -palvelualueeseen. Ostopalveluiden ja poikkihallinnollisten prosessien valvonnan osalta todetaan, että:

VKS:n laskuttamien siirtoviivepäivien määrä oli viime vuonna 2053 (muutos edellisvuoteen -33,8 %) ja laskutus 1,7 M€9. Vanhusten palveluketjua on kehitetty ja ongelmaa on kyettyvähentämään. Toiminnallisesti lupaukset siirtoviivepotilaiden eliminoimiseksi eivät oleonnistuneet.

Vuoden 2016 lopussa kaupungin pitkäaikaisten lainojen määrä oli 207,0 M€ ja lyhytaikaisten lainojen määrä 60,1 M€. Kaupunki on aktiivisesti hyödyntänyt alhaista korkotasoa kasvattamalla lyhytaikaisten lainojensa määrää. Lisäksi kaupungin tasesuojauksen painopistettä on muutettu ajallisesti. Lainamäärän ja korkoriskin hallitsemiseksi kaupunginhallitus on laatinut lainasalkkuanalyysin ulkopuolisen asiantuntijan johdolla ja analyysin nojalla on solmittu koronvaihtosopimuksia korkoriskin hallitsemiseksi. Lähivuosien korkoriskiä on kasvatettu ja vastaavasti korkosuojauksen kattavuutta koronvaihtosopimuksin on kasvatettu vuodesta 2023 eteenpäin. Koronvaihtosopimusten muutoksilla rahoituskustannukset ovat pienentyneet vuonna 2016. Lainojen kokonaismäärä on edelleen jatkanut kasvuaan johtuen suurista investoinneista. Lainamäärän kasvu merkitsee olennaista riskiä kaupungille. Vuosina 2020 ja 2024 kaupungille syntyy olennainen jälleenrahoitusriski, kun lainoja erääntyy maksettavaksi vuositasolla 55 milj. euroa.

4. Sopimustoiminta

9 VKS muutti siirtoviivepotilaiden luokituksen 2 eri luokkaan v. 2016. Yleislääketieteen siirtoviivepäiviä oli Vaasan osalta 1309, hinta per päivä 733 € ja akuutti-/yleislääketieteen siirtoviivepäiviä 744, hinta per päivä 533 €. Yhteensä laskutus sisältää siirtoviivepäiviä 2053 (VSHP:n tilinpäätöksessä 2016 käytetty termiä klinikkavalmiiden potilaiden laskutuspäivät).

30

Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole, että sopimuksista olisi aiheutunut merkittäviä negatiivisiaseurauksia toiminnalle. Sopimusten laadinnassa hyödynnetään hankintatoimea jakaupunginlakimiesyksikköä. Sähköinen asiakirjahallinnon järjestelmä Kaarle (Tweb) tehostaaosaltaan asiakirjahallintoa ja päätöksentekoa sekä myös kokonaisvaltaista sopimushallintaa.

5. Tiedotus ja viestintä

Kaupunginhallitus johtaa tiedotusta ja viestintää kaupunkikonsernin viestintästrategian pohjalta.Kaupungin sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittämiseen on tehty useita panostuksia. Uudenkäyttöönotetun intran valmistelu jatkui koko vuoden 2016. Tietotekniikan toimivuuden korkeantason varmistaminen on merkittävä tavoite sekä ulkoisessa että sisäisessä tiedotuksessa ettäpalvelutoiminnassa mentäessä kohti 24/7 palveluja. Tietotekniikan toiminnan sujuvuus olihyvällä tasolla ja vuoden aikana oli vain muutama merkittävämpi häiriötila, joiden kesto olimuutama tunti.Kaupungin strategian osa-alueet on kytketty tiedotuslehden aihevalintoihin ja sisältöön.Tiedotuksen keskeinen tavoite oli ”Tiedotuksen hoitaminen siten, että kuntalaiset ja erisidosryhmät saavat riittävästi ja ajantasaisesti tosiasioihin perustuvaa tietoa kaupungintoiminnasta ja palveluista”. Kuntalaiset ovat enenevässä määrin mukana sosiaalisen median kanavissa, joissa kaupunki enemmän on aktiivisesti mukana. Sosiaalinen media parantaavuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. Lehdistötilaisuuksia on järjestetty säännöllisestitoimielinten kokousten yhteydessä sekä silloin kun kaupunkikonsernissa käsitellään tai onvireillä palvelutuotannon muutoshankkeita. Kuntalaisille ja eri sidosryhmille järjestettiin 41tiedotustilaisuutta ja medialle lähetettiin 189 tiedotetta.

6. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen

Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimii sisäinen tarkastus, jonka tehtävä on hallinto- jatalousprosessien tarkastaminen sekä osallistuminen riskienhallinnan, sisäisen valvonnan jahallinnon kehittämiseen mm. koulutuksen kautta. Sisäiset tarkastajat tukevat kaupungintavoitteiden toteutumista tarkastamalla ja arvioimalla organisaatioiden ja sisäisen valvonnantoimivuutta sekä toiminnan ja päätöksenteon säädöstenmukaisuutta. Suoritettujen tarkastustenperusteella todetaan, että sisäinen valvonta toimii vähintään tyydyttävästi.Sisäisen tarkastuksen valvomista, ohjaamista ja kehittämistä sekä sen ja tilintarkastuksenkoordinointia varten on tarkastustoimikunta. Sisäinen tarkastus avustaa kaupungin ulkoistatilintarkastajaa sopimuksen mukaisesti sekä myy palveluitaan myös mm. Vaasansairaanhoitopiirin kuntayhtymälle.

7. Kokonaisarvio riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan nykytilasta sekäkehittämistoimenpiteet taloussuunnittelukaudella

Kaupunginhallitus toteaa, että hallintokuntien, liikelaitosten ja tytäryhtiöiden arvioinnit on käsiteltyasianomaisissa päättävissä elimissä, jolloin tieto puutteista ja korjaustarpeista on otettukäsittelyyn. Annettujen selontekojen perusteella todetaan, että sisäinen valvonta pääsääntöisestiyltää hyväksyttävälle tasolle ja että systemaattinen kehitystyö riskien tunnistamisen, arvioinnin jahallinnan osalta on käynnissä. Kehittämistyön tulokset liitetään osaksi toiminnan ja taloudenohjausjärjestelmää vuoden 2018 talousarviovalmistelusta lukien.Toimialojen, tulosalueiden, liikelaitosten ja konserniyhtiöiden keskeisiä poimintoja kysymykseen”Kuinka toimintaympäristön ja mahdollisten riskien arvioidaan muuttuvantaloussuunnittelukaudella 2017-2019 on luetteloitu seuraavasti:

31

Sidonnaisuusrekisterin käyttöönoton myötä tulee varmistua siitä, että julkisestisaavutettavissa oleva tieto on ajantasaista ja, että se ei sisällä salassa pidettäviä tietoja

Maakunta- ja sote-uudistus on merkittävin. Toimitilamuutokset mahdollistavat turvallisuudenlisäämisen.

Vaarana on, että ei pysytä mukana muutoksessa. Resurssien riittävyys suhteessapalvelulupaukseen.

Fyysinen työympäristö, säästöt ja työajan riittävyys, henkilöstösuunnittelu (eläköityminen jaavainhenkilöriskit) ja maakuntauudistus. Muut kolme riskikokonaisuutta kasvavat edelleenjohtuen maakuntauudistuksesta. Organisoitumiseen liittyvä työ on uusi riski.

Nopeat muutokset toimintaympäristössä (maakuntauudistus ja vaikutukset kuntakenttään)vaativat sopeutumista, muutoksenhallintaa ja muutoksen sietämistä. Tämä asettaajohtamiselle, henkilöstölle ja tietojärjestelmille suuria haasteita. Myös muutokset vaalienajankohdissa, kuntalaisten osallistumisen lisääntyminen ja kuntakonsernin strateginenhallinta vaikuttavat työhön ja sen arviointi- ja seurantamekanismeihin.

Pitkäaikaistyöttömyys todennäköisesti jatkaa kasvamistaan. Jupiter-säätiön konkurssin myötämahdolliset riskit pienenevät, kun kuntouttavaa työtoimintaa suorittaa useampi 3. sektorintoimija. Riskinä on toiminnan pirstaloituminen, jolloin kokonaisuutta on vaikeampi hallita.Tähän tulee valmistautua entistä selkeämmällä sopimusohjauksella

Kyberturvallisuus kasvava uhka/sähköisten järjestelmien haavoittuvuus Valtakunnalliset ja alueelliset ratkaisut palvelujen järjestämisessä/tuottamisessa Pakolaisten määrän suuri kasvu aiheuttaa paineita palveluille ja taloudellisille resursseille Säästöjen vaikutukset työhön Valtakunnalliset säästöt ja ammatillisen koulutuksen reformi Toimintaympäristö tulee muuttumaan merkittävästi vuoden 2019 alusta lukien, jolloin

ympäristöterveydenhuolto siirtyy uuden maakuntahallinnon tehtäväksi Toiminnallisten riskien poistaminen on haastavaa. Henkilöstön jaksamiseen pyritään

kiinnittämään huomiota mm. läpikäymällä työnjako ja tehtävämäärittelyt osin tarkastaen Sote- ja maakuntauudistus tuovat epävarmuutta toimintaan, vaikuttaa myös

kiinteistöomaisuuteen Pelastustoimen uudelleenorganisointi ja isäntäorganisaation muutos Vaasan kaupungista

Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2019 alusta. Ensihoidon ja muiden SOTE -asioidenmuutosvaikutukset vastaavan ajanjakson aikana.

Toimintaympäristöön ja rahoituspohjaan liittyvät järjestelyt valtakunnallisesti täysin auki Hankintalain muutos 1.1.2016 alkaen, jonka mukaan markkinaehtoinen toiminta rajoitetaan

porrastetusti siten, että vuonna 2017 ulosmyynnin osuus saa olla enintään 15 %liikevaihdosta, vuonna 2018 enintään 10 % ja vuodesta 2019 alkaen 5 % ja enintään 500 000€

Jätelain vireillä oleva muutos, jossa kunnan jätehuollon vastuuta ollaan supistamassa

Kaupunginhallituksen sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat toimintalinjat ja konkreettisetkehittämistoimet taloussuunnittelukaudella 2017- 2019 ovat seuraavat:

1) Riskienhallintaa ja valvontaa kehitetään kaudella yhtenäisen integroidun ohjausmallin,vertailukehittämisen ja räätälöidyn koulutuksen kautta. Konsernijaoston perustamisen kauttamyös konserniyhtiöiden toiminta saadaan integroitua osaksi tätä kokonaisvaltaistatoimintakonseptia.

TOIMENPITEET: Systemaattinen KORI-työryhmätyöskentely ja riskienhallinnan ja sisäisenvalvonnan suora kytkentä strategiaan, talousarvioon ja toiminnan seurantaan. Luodaan koko

32

kaupunkikonserniin yhtenäinen riskienkartoitusmalli ja mitattavat valvontakontrollit. Malli on synkronoitu toiminnan ja talouden tavoite-ohjaukseen ja edellyttää oikea-aikaista/ luotettavaa/ systemaattista raportointia yksikkö-/ toimielin-/sidosryhmä-/ ja konsernitasolta kaupunginhallitustasolle. Toimielinkohtaiset tai poikkihallinnolliset/ prosessikohtaiset yhtenäiset valvonta- ja riskienhallintajärjestelmät otetaan käyttöön kaikissa toimielimissä.

2) Johtamistavan ja hyvän hallinnon jatkuvan parantamisen (lean) kautta vahvistetaanriskienhallinnan perustaa ja edistetään tavoitteiden saavuttamista.

TOIMENPITEET: Johtamiskoulutusta tuetaan ja koulutusta/konsultaatiota järjestetään aktiivisesti sekä tilauspohjaisesti. Uusi controllerjärjestelmä luo mahdollisuuden jalkauttaa ja räätälöidä koulutusta ja ohjausta toimialoilla.

3) Kaupungin talouden tasapainottamiseksi ja tuotantorakenteiden tervehdyttämiseksi valvontaaja riskienhallintaa suunnataan poikkihallinnollisiin laadunvarmistusprosesseihin.

TOIMENPITEET: Kaupunkikonsernin resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä ja tasapainoa edistetään säännöllisellä arvioinnin ja mittarianalyysien kautta. Palveluiden uudelleenorganisoinnin ja virtaviivaistamisen yhteydessä varmistetaan sisäisen valvonnan ja sen kontrollien toimivuus uusien toimintamallien mukaisesti.

33

4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN

4.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.

2016 20151 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 117 034 120 124Valmistus omaan käyttöön 1 985 2 474Toimintakulut -496 577 -499 354Toimintakate -377 559 -376 756Verotulot 283 863 278 217Valtionosuudet 107 627 99 697Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 675 757Muut rahoitustuotot 14 149 13 094Korkokulut -2 572 -2 962Muut rahoituskulut -41 -210

Vuosikate 26 141 11 836Poistot ja arvonalentumiset -31 291 -30 908Tilikauden tulos -5 150 -19 072Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 773 -965Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 2 400Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) 840 313Tilikauden ylijäämä ( alijäämä) -3 477 -17 324

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot / Toimintakulut, % 23,7 24,2Vuosikate / Poistot, % 83,5 38,3Vuosikate, euroa/asukas 387 175Asukasmäärä 67 620 67 619

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

34

4.2 Tuloslaskelman tuotot

Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 522,7 miljoonaa euroa (511,1 milj. euroa vuonna 2015). Verotulojen osuus tuotoista oli 54,3 % ja valtionosuuksien 20,6 % eli verorahoitus oli 74,9 % tuotoista. Verotulojen osuus nousi 0,1 prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Toimintatuotot117,0 milj. €

Toimintatuotot120,1 milj. €

Verotulot283,9 milj. €

Verotulot278,2 milj. €

Valtionosuudet107,6 milj. €

Valtionosuudet99,7 milj. €

Rahoitustuotot14,1 milj. €

Rahoitustuotot13,1 milj. €

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

2016 2015

TULOSLASKELMAN TUOTOT

2,7 %

22,4%

54,3 %

20,6 %2,6 %

19,5 %

54,4 %

23,5 %

4.2.1 Toimintatuotot Toimintatuotot olivat 117,0 miljoonaa euroa ja ne laskivat 1,1 % vuodesta 2015, koko maan vastaavan keskimääräisen kasvun ollessa 0,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot 57,6 miljoonaa euroa ja maksutuotot 27,9 miljoonaa euroa.

4.2.2 Verotulot Verotulot vuonna 2016 olivat 283,9 miljoonaa euroa ja kasvua oli 5,6 miljoonaa euroa. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 81,9 %, vastaava kansallinen taso keskimäärin oli 85,9 %. Yhteisöveron osuus oli 11,0 % ja kiinteistöveron 7,1 %.

Kunnallisvero; 232,5 milj. €

81,9 %

Kiinteistövero; 20,1 milj €

7,1 %

Yhteisövero; 31,3 milj. €

11,0 %

Verolajien osuudet 2016

35

Kunnan tuloveroa kertyi vuonna 2016 yhteensä 232,5 milj. euroa. Vaasan kunnallisverotettavien tulojen kasvu oli vuonna 2016 noin 3,1 %. Vuoden 2016 kunnallisverokertymä alitti budjetoidun noin 1,3 miljoonaa euroa ja 0,6 %.

Yhteisöveroa tilitettiin 31,3 miljoonaa euroa, mikä on noin 1,9 miljoonaa euroa edellistä vuotta vähemmän. Yhteisöverokertymä on heikentynyt koko valtakunnan tasolla. Yhteisöveron osalta kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyi vuoden 2015 lopussa ja yhteisöveron tilityksen vähenivät kokonaisuudessaan noin 222 miljoonaa euroa.

0

50

100

150

200

250

2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kunnan tulovero milj. € Kiinteistövero milj. € Yhteisövero milj. €

Verotulon kehitys verolajeittain 2011-2016

Kiinteistöveron tilitykset olivat 20,1 miljoonaa euroa. Veroprosentit olivat: yleinen 1,15 %, vakituinen asunto 0,5 %, voimalaitos 2,85 % ja rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Kiinteistöveron tuotto nousi 0,4 milj. euroa edelliseen vuoteen nähden ja alitti budjetoidun 0,03 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 kiinteistöverotuksessa muutettiin veroprosenttien enimmäismääriä vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan osalta.

4.2.3 Valtionosuudet Valtionosuuksia saatiin 107,6 miljoonaa euroa, mikä oli 0,9 milj. euroa vähemmän kuin talousarviossa. Vuoteen 2015 verraten valtionosuuksia saatiin 7,9 milj. euroa enemmän. Valtionosuudet ovat 20,6 % kaupungin kokonaistuloista.

Valtionosuudet (milj. €) 2015 2016 muutos %

Peruspalvelut 85,4 90,4 5,9 % Verotuloperusteinen vos-tasaus -9,8 -6,4 -35,0 % Järjestelmämuutoksen tasaus 0,3 0,3 0,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valt.os. 23,8 23,3 -2,2 % Yhteensä 99,7 107,6 8,0 %

36

4.2.4 Rahoitustuotot Rahoitustuottoja kertyi 14,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 1,1 miljoonaa euroa. Rahoitustuotoista merkittävin on Vaasan Sähkö Oy:n maksama osinko 12 miljoonaa euroa.

4.3 Tuloslaskelman kulut Tuloslaskelman kulut olivat yhteensä 498,0 miljoonaa euroa toimintakulujen muodostaessa 99,4 % ja rahoituskulujen 0,6 % kuluista.

4.3.1 Toimintakulut Toimintakulut olivat 496,6 miljoonaa euroa; laskua edelliseen vuoteen oli 0,6 %. Toimintakulujen kasvutahti Vaasassa on huomattavasti laskenut. Toimintakuluista merkittävin on henkilöstökulut 248,5 miljoonaa euroa, laskua edelliseen vuoteen 1,8 %. Palvelujen ostot olivat 177,4 miljoonaa euroa. Yli puolet tästä kuluerästä eli 87,2 miljoonaa euroa on erikoissairaanhoidon kustannuksia, jotka laskivat 1,9 %.

Toimintakulut 2016 milj. €

osuus %

2015 milj. €

muutos %

Henkilöstökulut 248,5 50,0 % 253,0 -1,8Palvelujen ostot 177,4 35,7 % 176,2 0,7Aineet ja tarvikkeet 27,3 5,5 % 27,1 0,6Avustukset 34,0 6,8 % 32,9 3,2Vuokrat 7,5 1,5 % 7,1 6,0Muut toimintakulut 1,9 0,4 % 3,0 -37,5Yhteensä 496,6 100% 499,4 -0,6

4.3.2 Rahoituskulut

Rahoituskuluja oli tilikaudella 2,6 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa euroa on pitkäaikaisten lainojen korkoja.

4.4 Toimintakate ja vuosikate

Toimintakate oli -377,6 miljoonaa euroa ja se huononi edellisestä vuodesta 0,8 miljoonaa euroa ja 0,2 %.

Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus oli 391,5 miljoonaa euroa. Verorahoitus riitti kattamaan toimintakatteen määrän, jolloin verorahoituksesta jäi käytettäväksi 13,9 miljoonaa investointeihin. Toimintakatteen osuus verorahoituksesta oli 96,4 %.

Vuosikate oli 26,1 miljoonaa euroa muutetun budjetoidun vuosikatteen ollessa 19,2 miljoonaa euroa. Ero budjettiin johtuu toimintakatteen, verotulojen ja rahoitustuottojen toteutumisesta yli budjetoidun sekä valtionosuuksien jäämisestä alle budjetin.

Vuosikatteen poikkeamaa selittävät erät milj. €

Toimintakate yli budjetin 5,5Verotulot yli budjetin 1,9Valtionosuudet alle budjetin -0,9Rahoitustulot ja -menot nettotulo yli budjetin 0,4Yhteensä vuosikate budjetoitua parempi 6,9

37

Talouden tasapainon vähimmäisvaatimus, jonka mukaan vuosikatteen tulee olla poistojen suuruinen, ei toteutunut. Poistot olivat 31,3 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi poistoista 83,4 %.

22,1

28,524,1 28,7

26,3

21,1 18,8

3,1

11,8

26,1

5,1

16,8

22,4

30,234,1

28,9

22,0

-3,7

-21,0-24,5

17,1

17,9

18,920,0 19,9

24,325,9

30,6 30,931,3

-30,0

-20,0

-10,0

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

VUOSIKATE, POISTOT JA KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

vuosikate milj. €

kumulatiivinen yli-/alijäämä milj. €

poistot milj. €

Talouden pitkän aikavälin rahoitustasapaino edellyttää, että suunnitelmapoistot ja poistonalaisten investointien omahankintameno ovat samaa tasoa.

Tilikauden tulos oli -5,2 miljoonaa euroa. Poistoeron tuloutuksen ja rahastonsiirtojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui -3,5 miljoonaa euroa.

38

5. TOIMINNAN RAHOITUS

5.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan kaupungin kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin

2016 2015

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 26 141 11 836Satunnaiset erät, netto 0 0Tulorahoituksen korjauserät -1 860 -3 542

Investointien rahavirtaInvestointimenot -39 379 -46 046Rahoitusosuudet investointeihin 2 030 2 862Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 727 4 419

Toiminnan ja investointien rahavirta -11 341 -30 471

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset -1 137 -21Antolainasaamisten vähennykset 1 233 208

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 40 000Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 650 -24 263Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 677 18 752

Muut maksuvalmiuden muutokset -5 139 -402Rahoituksen rahavirta 13 984 34 274

Rahavarojen muutos 2 643 3 803

Rahavarat 31.12 15 172 12 529Rahavarat 1.1 12 529 8 726

2 643 3 803

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000 € -155 345 -176 052Investointien tulorahoitus, % 70,0 27,4Lainanhoitokate 1,2 0,5Kassan riittävyys, pv 10 8Asukasmäärä 67 620 67 619

Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Rahavarat 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella

39

Tilikauden toiminnan ja investointien rahavirta oli 11,3 milj. euroa negatiivinen. Tulorahoituksella katettiin 70,1 % investointimenoista. Tilikaudella lisättiin korollisen vieraan pääoman määrää 14,4 miljoonaa euroa ja rahavarat lisääntyivät 2,6 milj. euroa.

Vuosi 2016 päättyi korkomarkkinoilla matalalle korkotasolle: Vuoden 2016 ensimmäinen noteeraus 1 kk euriborille oli -0,205 % ja vuosi päättyi tasolle -0,368 %. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden aikana 35,0 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 20,7 miljoonaa euroa. Lainakanta tilivuoden lopussa oli 266,4 miljoonaa euroa.

0

10

20

30

40

50

60

70

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

VUOSIKATE JA INVESTOINTIEN OMAHANKINTAM ENO MILJ. €

Vuosikate Invest. omahankintameno

Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Vaasan tunnusluku oli -155,3 miljoonaa euroa.

Investointien tulorahoitus % kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vaasan tunnusluku 31.12.2016 oli 70,0 %.

Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun arvo jää alle yhden. Vaasan lainanhoitokate on tyydyttävä 1,2 (0,5 v. 2015).

Kassan riittävyys (pv) kuvaa kunnan maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Vaasan kaupungin kassan riittävyys vuoden 2016 lopussa oli 10 pv.

40

6. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET

6.1 Tase ja sen tunnusluvut Tase kuvaa tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asema sisältäen omaisuuden ja pääomaerät tilikauden lopussa.

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

1 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMAAineettomat hyödykkeet Peruspääoma 191 910 191 910

Muut pitkävaikutteiset menot 12 432 14 850 Arvonkorotusrahasto 122 313 122 626Ennakkom. ja kesk.er. hankinnat 0 0 Muut omat rahastot 9 598 10 438

12 432 14 850 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -21 039 -3 715Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli- / alijäämä -3 477 -17 324

Maa- ja vesialueet 44 780 43 016 299 304 303 935Maa- ja vesial. arvonkorotukset 121 699 122 012 POISTOERO JA VAPAA-Rakennukset 201 175 186 771 EHTOISET VARAUKSETKiinteät rakenteet ja laitteet 85 647 87 434 Kertynyt poistoero 5 215 5 988Koneet ja kalusto 17 031 16 391 Vapaaehtoiset varaukset 0 60Ennakkomaksut ja keskener.hank. 2 452 11 480 5 215 6 048

472 784 467 104 PAKOLLISET VARAUKSETSijoitukset Eläkevaraukset 723 879

Osakkeet ja osuudet 88 852 86 836 Muut pakolliset varaukset 3 120 3 565Osakkeiden ja os. arvonkorotukset 614 614 3 843 4 443Muut lainasaamiset 17 378 17 603 TOIMEKSIANTOJEN Muut saamiset 2 206 2 078 PÄÄOMATEnnakkomaksut ja keskener.hank. 0 0 Valtion toimeksiannot 15 96

109 051 107 131 Lahjoitusrahastojen pääomat 23 315 22 513TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen pääomat 612 434

Valtion toimeksiannot 0 0 23 942 23 043Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 139 22 421 VIERAS PÄÄOMAMuut toimeksiantojen varat 256 231 Pitkäaikainen

23 395 22 651 Joukkovelkakirjalainat 40 000 40 000VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 165 262 149 163Vaihto-omaisuus Lainat julkisyhteisöiltä 1 050 1 400

Aineet ja tarvikkeet 483 549 Saadut ennakot 675 825Keskeneräiset tuotteet 1 835 1 989 Liittymismaksut ja muut velat 3 873 3 759Valmiit tuotteet 8 8 210 860 195 147Muu vaihto-omaisuus 3 0 Lyhytaikainen

2 330 2 547Saamiset Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 58 900 55 300Pitkäaikaiset saamiset Lainat julkisyhteisöiltä 350 350

Myyntisaamiset 0 0 Lainat muilta luotonantajilta 810 1 133Lainasaamiset 0 0 Saadut ennakot 3 201 2 711Muut saamiset 2 11 Ostovelat 14 685 20 365Siirtosaamiset 2 434 2 008 Muut velat 9 952 9 679

Lyhytaikaiset saamiset Siirtovelat 34 768 38 195Myyntisaamiset 13 765 15 224 122 667 127 733Lainasaamiset 3 253 4 717 VASTATTAVAA YHTEENSÄMuut saamiset 8 538 8 918 665 832 660 349Siirtosaamiset 2 676 2 659

30 668 33 537Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 2 236Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0

0 2 236

Rahat ja pankkisaamiset 15 172 10 293

VASTAAVAA YHTEENSÄ 665 832 660 349

41

TASEEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 46,0 47,2

, %Suhteellinen velkaantuneisuus 64,8 64,1Kertynyt yli-/alijäämä, 1 000 € -24 517 -21 039

-363 -311266 373 247 346

3 939 3 65817 378 17 603

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukasLainakanta 31.12., 1 000 €

Lainakanta 31.12., €/asukas

Lainasaamiset, 1 000 €

Asukasmäärä 67 620 67 619

Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

Omavaraisuusaste mittaa vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Vaasan omavaraisuusaste 31.12.2016 oli 46,0 %.

Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi tunnusluku on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Vaasan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus nousi vuodesta 2015 hiukan ollen 64,8 %.

Lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Vaasan lainakanta kasvoi 19,0 miljoonalla eurolla. Lainaa/asukas oli vuoden lopulla 3 939 euroa.

42

6.2 Taseen rakenne Taseen vastaavista vaihto- ja rahoitusomaisuus kasvoi 0,7 milj. euroa ja aineettomat ja aineelliset hyödykkeet kasvoivat 3,3 milj. euroa avaavaan taseeseen nähden. Vastattavissa vieras pääoma kasvoi 10,6 milj. € ja oma pääoma väheni 3,5 milj. eurolla.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

482,0 milj. €

Oma pääoma 299,3 milj. €

Sijoitukset 107,1 milj. €

Vapaaehtoiset varaukset 11,1 milj. €

Toimeksiantojen varat 22,7 milj. €

Pakolliset varaukset 3,8 milj. €

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

47,5 milj. €

Toimeksiantojen pääomat 23,9 milj. €

Vieras pääoma333,5 milj. €

TASEEN RAKENNE 2016

7 %

4 %

16 %

73 %

50 %

4 %

1 %

VASTAAVAA VASTATTAVAA

44 %

Vapaaehtoiset varaukset 5,2 milj.

Vastaavissa suurin erä on aineelliset hyödykkeet 472,8 miljoonaa euroa. Sijoitukset sisältäen osakkeet, antolainat ja muut sijoitukset muodostavat toiseksi merkittävimmän erän, 109,1 miljoonaa euroa. Toimeksiantojen varat ovat noin 23,4 miljoonaa euroa. Vaihtuvat vastaavat eli vaihto-omaisuus, lyhytaikaiset saamiset sekä rahat ja pankkisaamiset ovat 48,2 miljoonaa euroa.

Vastattavaa -puolella oman pääoman vähennys (299,3 milj. €) johtuu tarkasteltavan tilikauden alijäämästä. Oman pääoman muut omat rahastot koostuvat vahinkorahastosta ja oppisopimustoimen rahastosta, joiden yhteenlaskettu arvo on 9,6 miljoonaa euroa.

Vapaaehtoisia varauksia on poistoero 5,2 miljoonaa euroa. 3,8 miljoonan euron pakolliset varaukset muodostuvat seuraavista eristä:

Eläkevastuuvaraus 0,7 milj. euroa Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 2,1 milj. euroa Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1,0 milj. euroa.

Takausvastuut olivat yhteensä 147,2 miljoonaa euroa. Suurimmat takausvastuiden kasvut ovat Pikipruukilla, Vaasan Yrittäjänkatu 17 ja Palosaaren Kampuksella. Omavelkaisia takauksia on 143,9 miljoonaa euroa, joista tytäryhtiöille annettuja 96,4 miljoonaa euroa ja muille kuin tytäryhtiöille annetut takauksia 47,5 miljoonaa euroa. Täytetakauksia on 3,3 milj. €. Vaasan kaupungin osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta oli 326,1 miljoonaa euroa vuonna 2016, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 319,3 miljoonaa euroa.

43

7. KOKONAISTULOT JA –MENOT

Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat.

KOKONAISTULOT JA -MENOT

TULOT milj€ % MENOT milj€ %Toiminta Toiminta

Toimintatuotot 117,0 20,6 Toimintakulut 496,6 88,8Verotulot 283,9 50,1 - Valmistus omaan käyttöön -2,0 -0,4Valtionosuudet 107,6 19,0 Korkokulut 2,6 0,5Korkotuotot 0,7 0,1 Muut rahoituskulut 0,0 0,0Muut rahoitustuotot 14,1 2,5 Tulorahoituksen korjauserätTulorahoituksen korjauserät 0,0 0,0 - Pakollisten varausten muutos 0,6 0,1 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -1,3 -0,2 luovutustappiot 0,0 0,0

Investoinnit InvestoinnitRahoitusosuudet investointimenoihin 2,0 0,4 Investointimenot 39,4 7,0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Rahoitustoimintaluovutustulo 1,7 0,3 Antolainasaamisten lisäys 1,1 0,2

Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 20,7 3,7Antolainasaamisten vähennykset 1,2 0,2 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35,0 6,2 Oman pääoman vähennys 0,0 0,0Lyhytaikaisten lainojen lisäys 4,7 0,8 Kokonaismenot yhteensä 559,0 100,0Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0

Kokonaistulot yhteensä 566,6 100,0

44

8. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS

Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä

Konsernitilinpäätös on laadittu konserniyhteisöjen tilinpäätösten perusteella, eli taseiden jatuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksikonsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niidenkäytöstä tilikauden aikana.

Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty konserniin kuuluvat tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät.Suurimmat tytäryhteisöt ovat Vaasan Sähkö– konserni, Koy Pikipruukki, Vaasanammattikorkeakoulu Oy ja Palosaaren yrityskeskus Oy. Konsernin osuudet osakkuusyhtiöidenomasta ja vieraasta pääomasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Konsernin toiminnan ohjaus

Kaupunginvaltuusto määrittelee tytäryhtiöille toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talousarviossa.Talousarviossa on myös määritelty eräitä omistajaohjauksen periaatteita. Kaupunginhallitus vastaakonserniohjauksen ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Kaupunginhallitus vastaa myöskonserniyhteisöille asetettavien tavoitteiden valmistelusta. Kaupungin konserniohjetta uudistettiinkaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan toimesta. Kaupunginhallitus on jatkanutkonserniohjauksen kehittämistoimikunnan toimikautta vuodelle 2016. Konserniohjeenkehittämistyössä ja konsernivalvonnan järjestämisessä huomioitiin kuntalain muutoksen tuomayhtiöittämisvelvoite. Tavoitteena on käsitellä konserniohjetta valtuustossa ennen valtuustokaudenvaihtumista vuonna 2017. Konserniohjeessa huomioidaan uuden kuntalain säännökset sekähelmikuussa 2017 hyväksytty uusi hallintosääntö.

Vaasan kaupunkikonsernissa oli 23 tytäryhteisöä, 13 osakkuusyhteisöä ja 6 kuntayhtymää. 3tytäryhteisöllä ei ollut toimintaa tilikauden aikana. Kaupunginhallitus antaa kuntalain 23 §:n nojallatarvittaessa tytäryhteisöjä velvoittavia ohjeita. Konsernin operatiivisesta johtamisesta jaseurannasta vastaa kaupunginjohtaja.

Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat ja tytäryhtiöille asetettujen taloudellisten

tavoitteiden toteutuminen

Kiinteistö Oy Pikipruukki

Kiinteistö Oy Pikipruukki on Vaasan seudun suurin vuokranantaja, joka omistaa, ylläpitää sekävuokraa ja rakennuttaa vuokra-asuntoja Vaasassa. Yhtiöllä on vankka asema kotikaupungissaanpaikkakunnan suurimpana vuokranantajana. Pikipruukki on aravalainsäädännössä tarkoitettuyleishyödyllinen yhtiö, jonka Vaasan kaupunki omistaa kokonaan. Asuntojen vuokraustoiminnassayhtiö toteuttaa omakustannusperiaatetta, joten tavoitteena ei ole tuottaa liiketaloudellista voittoa.Omistaja on antanut yhtiölle tehtäväksi ylläpitää riittävää asuntotarjontaa yhtenä kaupunginvetovoimatekijänä.

Yhtiön toiminta-ajatuksena on tarjota kodikasta asumista elämän eri vaiheisiin ja toteuttaaomistajan tahdon mukaisesti sosiaalista asuntotuotantoa Vaasan kaupungissa. Vaasan kaupunkija yhtiö ovat solmineet vuonna 2O14 aiesopimuksen vanhusten palvelutalorakentamisentoteutusohjelmasta. Tällä aiesopimuksella osapuolet sitoutuivat vanhusten palvelurakenteenuudistamista koskevan toteutusohjelman läpivientiin. Yhtiön rakennuttamistoiminnan painopisteonkin tilikauden aikana ollut edelleen vanhusten palvelutalojen rakennuttamisessa. Tilikaudenaikana kasvoi yhtiön omistama asuntomäärä Krannilan ja Fyrrykartanon palvelutalojenvalmistumisen myötä yhteensä 105:llä asunnolla, jotka kaikki ovat vanhusten palveluasuntoja.

45

Tilikauden aikana yhtiön vuokra-asuntojen kysyntä säilyi ennallaan. Asuntojen kysyntä painottui edelleen pieniin, hyvän sijainnin omaaviin asuntoihin. Yhtiön vuokra-asuntojen tarjonta on ollut keskeisessä roolissa, kun Vaasassa toimivat yritykset houkuttelevat alueelle uutta työvoimaa lisääntyvään työvoimatarpeeseensa. Yhtiöllä on tiivis yhteistyö Vaasan kaupungin sosiaalitoimen sekä muiden sosiaalipalveluita tuottavien tahojen kanssa. Tilikauden aikana erityisesti vanhusten asumisen kehittäminen oli merkittävässä asemassa.

Yhtiön liikevaihto oli 23,4 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 3,4 %. Yhtiön toiminnallinen ja taloudellinen tulos oli tyydyttävä. Tilikauden päättyessä yhtiön omistaman asuntokannan käyttöaste asuntojen lukumäärästä laskettuna oli 95,8 % (97,6 %). Yhtiön omistaman asuntokannan euromääräinen käyttöaste oli 92,0 %, joka lasketaan teoreettisesta 100 %:sta käyttöasteesta, jolloin jokainen asunto olisi budjetin mukaisella täydellä hinnalla vuokrattuna koko vuoden.

Strategisista tavoitteista

johdettu toiminnan

tavoite/periaate

Keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Markkina-aseman vahvistaminen rakennuttamalla tarpeen mukaisesti vanhusten palvelutaloja ja peruskorjata vuokrataloja suuren kysynnän alueille, sekä nostamalla asuntojen ja asumispalvelujen laatua.

Aiesopimuksen mukaisten tavoitteiden mukaisesti palvelutalojen Krannila ja Fyrrykartanon palvelukeskus valmistuminen ja Kapteeninkadun palvelutalon suunnittelun valmistuminen. Vuokratalon,Kirkkopuistikko 32 C, perusparannustyön aloittaminen.

Krannila valmistui 9/2016 ja Fyrrykartanon palvelukeskus valmistui 12/2016.

Kapteeninkadun palvelutalon suunnittelu valmistui ja hankkeen urakkakilpailu valmistui kuluneen vuoden lopulla. Kirkkopuistikko 32 C-talon perusparannustyöt aloitettiin tilikauden aikana.

Asuntojen ja kiinteistöjen arvon säilyttäminen

Asuntojen käyttöasteen nostaminen

Asukkaiden yhteistyön ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen ja kehittäminen.

Yhtiön asuntojen tason parannusohjelman toteuttaminen ja yhtiön oman kiinteistönhoidon laatujärjestelmän luominen.

Asuntojen viihtyisyyden ja asumisympäristön siisteyden ja turvallisuuden ylläpito.

Pyrkimällä lisäämään asukkaiden aktiivisuutta yhteistoiminnassa.

Asuntojen tason parannusohjelma on toteutunut suunnitellusti.

Kiinteistönhoidon laatujärjestelmä valmistui tilikauden aikana.

Tilikautena on toteutettu suunnitelmallista kiinteistöjen ja asuntojen korjaus- ja huolto-ohjelmaa. Asuntojen käyttöaste laski hieman.

Yhtiön toimesta on pyritty käynnistämään jokaisessa vuokranmääritysyksikössä asukastoimikunta, lisäksi on pidetty asukastoimikunnille yhteisiä tilaisuuksia. Yhtiö julkaisee myös asukaslehteä.

46

Sisäinen valvonta ja riskien

hallinta

Hallintokunnan keskeiset

tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Tuloskehityksen seuranta.

Kulujen ja lainojen korkotason seuranta.

Vuokratulojen seuranta.

IT –järjestelmien käyttöoikeuksien tarkistaminen.

Tilaus- ja hyväksymisvaltuuksien tarkistaminen.

Omaisuuden suojaus.

Henkilökuntaresurssien riittävyys ja osaamisen vahvistaminen.

Yhtiö laatii välitilinpäätöksen joka toinen kuukausi, jossa esitetään toteumalukujen lisäksi koko vuoden arvio verrattuna budjettiin.

Korkotason kehitys ja tarvittava reagointi.

Säännöllinen raportointi.

Säännöllinen arviointi.

Säännöllinen arviointi ja reagointi lakimuutoksiin.

Riittävä vakuutusturva ja huolellisuus toiminnassa.

Henkilökunnan resurssien riittävyys arvioidaan vuosittain.

Kattava jokaisen omaa työtä tukevaa koulutusta.

Hallitus on käsitellyt välitilinpäätöksen säännöllisesti.

Seuraavan 12 kuukauden rahoitus- ja maksuvalmiusennusteon toimitettu hallituksen käsittelyyn joka kuukausi.

Korkotasoa on seurattu säännöllisesti ja tarvittaessa muokattu korkosuojausta.

Yhtiöllä on varsin tarkka kuukausitasoinen raportointi vuokrausasteesta, taloudellisesta käyttöasteesta ja tyhjistä asunnoista. Käyttöasteita seurataan myös talotasolla.

On toteutettu vähintään kerran vuodessa ja aina henkilövaihdoksista johtuvista syistä tarvittaessa.

On toteutettu kerran vuodessa ja aina välittömästi tarvittaessa, jos laki on muuttunut.

Vakuutusturva tarkistetaan joka vuosi. Yhtiön henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden huolellisuutta korostetaan toiminnassamme.

Resurssiarviointi tulevalle vuodelle aina talousarvion laatimisen yhteydessä.

Vuosittain laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma.

Koy Sekahaku

Yhtiön toimiala on asuinhuoneistojen vuokraus. Vaasan kaupunki omistaa 53 % yhtiöstä ja VOAS 47 %. Yhtiö perustettiin yhdessä VOAS:n kanssa, jotta VOAS saisi edullisemmilla ehdoilla valtion rahoitusta rakennuskohteilleen. Yhtiön rakennukset sijaitsevat Erämiehenkadulla, Ajurinkadulla,

47

Klemetinkadulla, Konepajankadulla ja Olympiakadulla. Huoneistojen käyttöaste oli 98,0 % (99,3 %). Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 1,2 miljoonaa euroa (1,2 milj. euroa).

Selvitystyö yhtiön omistusjärjestelyistä ei ole edennyt tilikauden aikana.

Oy Vaasan Asumisoikeus

Yhtiö on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö.

Yhtiön omistamien asuntojen lukumäärä oli tilikauden päättyessä 282 (282) asuntoa.

Kaupungin strategisista

tavoitteista johdettu

toiminnan tavoite/periaate

Hallintokunnan keskeiset tavoitteet

vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Yhtiön tehtävänä on yhtenä kaupungin vetovoimatekijänä ylläpitää ja monipuolistaa kaupungin asuntotarjontaa. Yhtiö pyrkii turvaamaan kysyntää vastaavan kohtuuhintaisen asuntotarjonnan Vaasassa.

Ylläpitää asuntojen ja kiinteistöjen viihtyvyyttä.

Yhtiön kiinteistöjen hoidossa noudatetaan yhtenevää asuntojen ja kiinteistöjen hoitotapaa Koy Pikipruukin kanssa. Pikipruukilla valmistui kiinteistönhoidon laatujärjestelmä valmistui tilikauden aikana.

Yhtiö huolehtii ympäristön ja asukkaiden viihtyvyydestä niin toimien, että kustannukset tulevat katetuksi käyttöasteen ollessa mahdollisimman korkea; yli 90 %.

Asuntojen viihtyisyyden ja asumisympäristön siisteyden ja turvallisuuden ylläpito.

Pyrkimällä lisäämään asukkaiden aktiivisuutta yhteistoiminnassa.

Tilikautena on toteutettu suunnitelmallista kiinteistöjen ja asuntojen korjaus- ja huolto-ohjelmaa. Asuntojen käyttöaste laski hieman.

Yhtiön toimesta on pyritty käynnistämään jokaisessa vuokranmääritysyksikössä asukastoimikunta.

Sisäinen valvonta ja riskien

hallinta

Hallintokunnan keskeiset

tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Tuloskehityksen seuranta.

Kulujen ja lainojen korkotason seuranta.

Vastike- ja vuokratulojen seuranta.

Yhtiö laatii välitilinpäätöksen joka toinen kuukausi, jossa esitetään toteumalukujen lisäksi koko vuoden arvio verrattuna budjettiin.

Korkotason kehitys ja tarvittava reagointi.

Säännöllinen raportointi.

Hallitus on käsittellyt välitilinpäätöksen säännöllisesti.

Seuraavan 12 kuukauden rahoitus- ja maksuvalmiusennusteon toimitettu hallituksen käsittelyyn joka kuukausi.

Korkotasoa on seurattu säännöllisesti ja tarvittaessa muokattu korkosuojausta.

Yhtiöllä on varsin tarkka kuukausitasoinen raportointi

vuokrausasteesta, taloudellisesta

48

IT –järjestelmien käyttöoikeuksien tarkistaminen.

Tilaus- ja hyväksymisvaltuuksien tarkistaminen.

Omaisuuden suojaus.

Isännöintisopimuksen tarkistaminen.

Yhtiö käyttää Pikipruukin ohjelmistoa, Pikipruukin toimesta käyttöoikeuksilla on säännöllinen arviointi.

Säännöllinen arviointi ja reagointi lakimuutoksiin.

Riittävä vakuutusturva ja huolellisuus toiminnassa.

Toteutetaan tarvittaessa.

käyttöasteesta ja tyhjistä asunnoista. Käyttöasteita seurataan myös talotasolla.

On toteutettu vähintään kerran vuodessa ja aina Pikipruukin henkilövaihdoksista johtuvista syistä tarvittaessa. (yhtiöllä ei ole omaa henkilökuntaa)

On toteutettu tarvittaessa, ja aina jos laki on muuttunut.

Vakuutusturva tarkistetaan joka vuosi. Yhtiön henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden huolellisuutta korostetaan toiminnassamme.

Arvioidaan sopimuksen sisältöä tarvittaessa.

Vähänkyrön vuokratalot Koy

Yhtiön tarkoitus on tarjota koti uusille ja syntyperäisille vähäkyröläisille. Tehtävänä on vuokralaisten asumiseen liittyvän hyvinvoinnin edistäminen isännöimällä asuntoja niin, että asunnot pysyvät kunnossa ja vuokrat ovat kohtuulliset. Yhtiö toteuttaa toiminta-ajatustaan tarjoamalla hyväkuntoisia vuokra-asuntoja eri puolella aluetta määräaikaiseen tai pysyvään asuintarpeeseen. Yhtiö parantaa ja ylläpitää ympäristön viihtyvyyttä yhteistyössä asukkaiden kanssa.

Asuntojen käyttöaste vuonna 2016 oli 93,8 %. Tyhjiä asuntoja vuoden lopussa oli 11 kpl. ja poismuuttoja yhteensä koko vuonna oli 64 kpl. Vuokria korotettiin 1.7. alkaen 0,6-1,2 %. Kerrostalojen leikkialue kunnostettiin kokonaan ja Varpuusen ikkunat sekä parvekeovet vaihdettiin. Myös muita rakennuksia kunnostettiin ja korjattiin.

Koy Klemetinkaari

Yhtiö on keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö, joka omistaa osoitteessa Varastokatu 2-4 sijaitsevan Opistotalon. Vaasan kaupunki omistaa 61,9 % yhtiöstä. Yhtiön toinen omistaja on Senaatti-kiinteistöt.

Tilikauden aikana on valmisteltu yhtiön koko osakekannan myyntiä. Julkinen myynti on toteutettu helmi-maaliskuussa 2017. Kauppaa osakekannasta ei ole syntynyt 31.3.2017 mennessä.

49

Oy Palosaaren Yrityskeskus

Yhtiön toiminta on päättyneenä tilikautena ollut budjetoidun mukaista. Kalastajankadun kiinteistöjen tyhjentymiseen on oltu varauduttu. Liikevaihtoon vaikutti myös yleinen talouden lama. Tilojen vuokraamiseen yhtenä tärkeänä kriteerinä oli kuluneena vuonna hinta, keskusta-alueen hintatason alhaisuus on vaikeuttanut tilojen vuokraamista, toisaalta kustannuksia karsimalla on pysytty budjetissa.

Tilikauden suurin yksittäinen korjaustyö on ollut rakennuksen F12 peruskorjaus. Projektikustannukset olivat yhteensä 760 000 euroa. Korjaukset pysyivät budjetoidussa ja lainaa projektiin otettiin 610 000 euroa. Kalastajankadun suunnittelutyö, rakennuksen vesieristys ja katon räystään korjaus ovat maksaneet noin 150 000 euroa. Lisäksi on korjattu Wolffintien kiinteistön vanhimman rakennuksen F2 kellotornin katto. Myös savupiippua on korjattu. Kalastajankadun kiinteistön liikevaihto supistui 144 000 euroa ja alkaneena vuonna vaikutus on noin 193 000 euroa. Laboratorion valmistuminen Wolffintiellä merkitsi yliopiston ja yhden yrityksen tilojen irtisanomisen. Tilat on vuokrattu uudelleen.

Henkilökunta on pienentynyt kahdella.

Kiinteistöjen keskimääräinen vuokrausaste oli vielä vuoden alussa 94 %, mutta on pudonnut 78 %:iin johtuen pääasiassa Kalastajakadun alhaisesta vuokrausasteesta.

NLC Vaasa (Kova Login Oy)

Yhtiön painopisteenä on tehostaa alueen markkinointia ja kehittämistä, uusien toimijoiden alueelle saamiseksi.

Vuonna 2016 Ramboll Oy laati logistiikka-alueen konseptin. Konseptoinnin lopputulos oli onnistunut, joten sitä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tehokkaana työkaluna alueen markkinoinnissa ja kehittämisessä.

NLC Vaasa alueelle tullaan suorittamaan tarkempia tonttikohtaisia maaperätutkimuksia markkinointiaineiston tueksi, jolloin potentiaalisten asiakkaiden on helpompi arvioida tonttien perustamiskustannuksia suunnitellessaan sijoittumista logistiikka-alueelle.

Kuljetusyhtiö DB Schenker rakensi vuonna 2016 alueelle uuden hiilineutraalin maaliikenneterminaalin. Yhtiö aloitti toimintansa uusissa tiloissa 21.12.2016.

NLC Vaasa joutuu maksamaan takaisin satamatien ympäristövaikutusten arvioinnin kustannuksiin liittyvää EU-tukea, joten yhtiön vuoden 2016 tulos on tappiollinen.

Hallitus kokoontui neljä kertaa vuoden aikana.

Koy Palosaaren Kampus

Yhtiön tarkoituksena on rakentaa, jalostaa ja ylläpitää korkealuokkaisia tiloja, Vaasassa toimivien ammattikorkeakoulujen käyttöön, kilpailukykyisillä hinnoilla.

Tavoitteet ovat vuoden aikana toteutuneet siten, että kiinteistöyhtiön kolmas rakennus Medibotnia (myöhemmin nimetty Alere) on valmistunut vuodenvaihteessa ja vuokralaiset ovat muuttaneet sisään. Tämä tarkoittaa sitä, että laaja-alaiset saneeraukset ja peruskorjaukset on loppuunsaatettu ja jäljelle jää enää pientä tehtävää vuodelle 2017.

Toiminnalle asetetut taloudelliset tavoitteet on saavutettu.

Kiinteistö Oy Vaasan Teatteriparkki

Yhtiön toiminnan tarkoituksena on hallinnoida maanalaista pysäköintilaitosta teatterikorttelissa.

50

Vaasan kaupunki vastaa varsinaisista pysäköintitoiminnan kuluista. Toiminta ja talous ovat toteutuneet asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Vaasan seudun Matkailu Oy

Visit Vaasan toiminnan ydin on sen omistajakaupunkien ja -kuntien tunnettuuden sekä houkuttelevuuden lisääminen, koko seudun matkailupalvelujen- ja tuotteiden kehittäminen, markkinointi ja myynti sekä matkailuneuvonta. Lisäksi Visit Vaasan tehtävänä on lisätä alueella pidettävien kokousten ja kongressien määrää, ja siten myös edistää alueen kokous- ja kongressitilojen myyntiä sekä markkinointia niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Visit Vaasa markkinoi Vaasan seutua kotimaassa ja ulkomailla matkailu-, kokous-, tapahtuma- ja risteilykohteena tavoitteenaan lisätä seudun matkailutuloa, ja Visit Vaasa toimii myös liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti tehokkaasti ja taloudellisesti.

Visit Vaasan toimintaan liitettiin entinen Vaasan Liikekeskusta ry vuoden alussa 1.1.2016, ja nykyään Vaasan Liikekeskusta ry tunnetaan nimellä Shopping Vaasa. Shopping Vaasan toiminta säilyi entisellään, mutta Visit Vaasan alaisuudessa toimintaa myös kehitettiin. Helmikuussa Visit Vaasa palkkasi myös uuden toimistosihteerin, sekä maaliskuussa kokous- ja kongressimyyntiin määräaikaisen myyntipäällikön.

Yhteistyötä olemassa olevien kumppaneiden kanssa tiivistetään sekä kehitetään eteenpäin. Uusien yhteistyökuvioiden suhteen ollaan avoimia, ja kaikki mahdollisuudet arvioidaan kriittisesti; uudet yhteistyökumppanuudet ovat tervetulleita, mutta toiminnan kasvaessa voimavarat suunnataan tarkoin valittuihin kohteisiin, kaikessa emme voi olla mukana. Linjauksena kuitenkin on, että toiminta kasvaa ja kehittyy hyödyttäen koko aluetta ja kaikkia omistajakuntia sekä – kaupunkeja; jo nyt Visit Vaasalla on suunnitteilla monia isoja näkyvyyttä ja kauppaa tuovia tapahtumia vuodelle 2017. Sähköisiin palveluihin ja markkinointiin sosiaalisessa mediassa tullaan panostamaan yhä enemmän, ja medioiden kehitystä seurataan ja toimenpiteitä mitoitetaan myös näiden perusteella.

Matkailualan ja kuntien taloustilanne on yhä hankala eikä suuria muutoksia parempaan siinä ei ole odotettavissa tulevanakaan vuonna. Wasalandia on lopettanut toimintansa kauden 2015 jälkeen ja tämän vaikutus näkyi suoraan siten, että Vaasassa vierailevia lapsiperheitä oli vuonna 2016 huomattavasti aiempia vuosia vähemmän, kun taas aikuisten matkailijoiden määrä kasvoi. Lapsiperheille sopivien tuotteiden löytäminen ja kehittäminen ovat haasteena vuodelle 2017. Valtakunnallisten kesätapahtumien onnistumiselle luo epävarmuutta sää. Alkuvuoden sopimusneuvottelut yhteistyökumppaneiden kanssa luovat myös epävarmuutta tulevalle; lähtevätkö kaikki nykyiset kumppanit mukaan uusilla sopimuksilla kaudeksi 2017 ja saadaanko uusia kumppaneita mukaan.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2016 oli 1 099 914,10 €. Tilikauden tulos oli 20 702,79 €.

BotniaLab Oy

BotniaLabin tehtävänä on tuottaa ympäristöön ja ympäristöterveydensuojeluun sekä energiateollisuuteen liittyvää näytteenotto-, laboratorio- ja asiantuntijapalvelua. Laboratorio palvelee yrityksiä, yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä. BotniaLabin tarkoitus on varmistaa ympäristölaboratoriopalveluiden saatavuus paikallisesti.

Tilikauden tuloksessa näkyy yhtiön riskialtis toiminta pienenä, tietyistä asiakkaista riippuvaisena toimijana. Toimintaympäristöä on vuoden 2015 syksystä saakka leimannut erittäin kova, ajoittain epäterve hintakilpailu, jonka seurauksena merkittävä asiakkuus menetettiin 1.1.2016 lähtien. Vuodelle 2016 asetettiin erittäin haasteellinen tavoite tulojen osalta. Tuloja tutkimus- ja tarkastusmaksujen osalta pystyttiin lisäämään vuoden alun lähtötilanteesta noin 13% joka jäi asetetusta lisäystavoitteesta kolmanneksen. Menojen ennakointi ja pienentäminen/pitäminen

51

samalla tasolla kuin vuonna 2015 osoittautui erittäin haasteelliseksi 2016 kun toteutettiin muutto uusiin toimitiloihin. Muuttoon ja uusiin toimitiloihin liittyviä kustannuksia, joita ei voitu sisällyttää investointeihin, kertyi merkittävästi ennakoitua enemmän.

Vuonna 2016 yhteistyötä tiivistettiin kumppanilaboratorion kanssa tarjouskilpailuissa ja asiantuntijaosaamisen varmistamisessa.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vuonna 2015 antamaan selvityspyyntöön koskien kilpailuneutraliteettia laboratoriopalveluiden hankinnassa annettiin pyydetyt lisäselvitykset 2016.

Vaasan Sähkö Oy

Kustannustehokkuus: Vaasan Sähkön asiakkailleen vuonna 2016 toimittama kaukolämpö ja sähköenergia sekä energiaverkkopalvelu ovat laadullisesti olleet korkeatasoisia ja sähköenergian hinta on alentunut. Vuoden 2016 erityistavoitteena olleet energian hankintakustannusten ja ominaispäästöjen alentuminen ovat toteutuneet.

Operatiivinen erinomaisuus: Tuntipohjaisen ICT-ympäristön kehitystyötä on jatkettu energianhallinnan ja digitaalisen asiakaspalvelun kehittämiseksi.

Investoinnit: Investoinnit ovat kohdistuneet päästöttömään energian tuotantoon sekä energiaverkkoihin. Sähköverkon investoinnit ovat tähdänneet sähkön toimitus- ja säävarmuuden parantamiseen.

Vaasanseudun Kehitys Oy – Vasaregionens Utveckling Ab VASEK

Vaasanseudun Kehitys Oy – Vasaregionens Utveckling Ab VASEK on seitsemän kunnan omistama seudullinen kehitysyhtiö, jonka keskeisimmät tehtävät ovat yritysten perusneuvontapalveluiden tuottaminen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen, elinkeinoelämään ja yrittäjiin liittyvien kehittämishankkeiden toteuttaminen sekä Vaasan seudun markkinointi, seutuviestinnän koordinointi ja edunvalvonta yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Yhtiön yhteydessä toimii myös Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia, joka on yhtiön aputoiminimi.

Yhtiön kolmantenatoista tilikautena 1.1.–31.12.2016 toiminta kehittyi operatiivisesti suunnitelman ja toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kun ei huomioida yhtiössä tehdyn verotarkastuksen tilikausilta 2013-2015 vaikutuksia edettiin taloudellisesti budjetoidusti. Verotarkastuksen seurauksena yhtiön toiminnan kuntarahoituksen arvonlisäverokäsittely on muuttunut.

Vaasanseudun Kehitys Oy:n liikevaihto oli 1 710 718,52 € liiketoiminnan muiden tuottojen ollessa 514 488,46 €. Tilikauden tappio oli ennen rahoituskuluja -15 549,83 €. Suoritetun verotarkastuksen pohjalta tehdyn verotuspäätöksen mukaisten veronkorotuksien ja korkolaskujen jälkeen yhtiön lopulliseksi tulokseksi muodostui tappiota -317 522 €.

Yhtiön keskeisimmän tehtävän hoito eli seudullinen elinkeinoneuvonta ja erikoistuneet toimialakohtaiset yrityspalvelut oli aktiivista ja tuloksellista sekä määrällisesti että laadullisesti. Yrityspalveluiden volyymi oli sekä aloittavien että olemassa olevien yritysten osalta hyvin korkea. Yritys- ja asiakaskontaktien määrä oli yhteensä 3 634 kpl 1 579 eri yrityksen kanssa (Vaasan seudulla on n. 8 000 yritystä). Merkille pantavaa on, että noin 10 % asiakkaista tulee Vaasan seudun ulkopuolelta ja useat näistä ulkomailta. Tarjosimme yrityksille myös aktiivisesti kansainvälistymispalveluja ja kontakteja sekä kotimaisille että ulkomaisille yrityksille ja toimijoille. Suhteellisesti ottaen aktiivisimmat kohdemaat olivat Ruotsin ohella Norja ja Viro. Selkeässä kasvussa oli myös yhteydet elinkeinoasioissa Aasian, varsinkin Kiinan, suunnasta. Uusia yrityksiä perustettiin Startian avustuksella 160 kpl, mikä on noin 30 % seudulle perustettavista yrityksistä. Toiminnan laadun tärkeimpänä mittarina on se, että 80 % Startian avulla perustetuista yrityksistä

52

on toiminnassa viiden vuoden kuluttua. Vastaava luku kaikista Suomessa perustettavissa yrityksistä on vain 50 %. Yhtiön keskeinen ja kasvanut rooli omistajan- ja sukupolvenvaihdoksissa on otettu innolla vastaan. VASEK oli mukana 146 omistajan tai sukupolvenvaihdoksessa. Lisäksi toiminnan piirissä on erilaisissa tilaisuuksissa useita tuhansia yrityksiä ja ammattilaisia. Yksistään EnergyWeek’illä maaliskuussa 3 900 asiantuntijaa. Yhtiön palvelujen kattavuus, laatu ja henkilökunnan osaaminen kehittyi tilikauden aikana positiivisesti.

Kehitystoiminnan vaikuttavuuden takaamiseksi yhtiöllä oli yritysten kriittisten toimintaedellytysten turvaamiseen ja parantamiseen tähtääviä VASEKin omia hankkeita noin 10 kpl. Kaiken kaikkiaan yhtiö oli vuoden 2016 aikana mukana noin 40:ssä laajemmassa kehityshankkeessa, jotka liittyivät elinkeinoelämään ja/tai aluekehittämiseen. Yhtiö osallistui aktiivisesti seudullisen elinvoimastrategian valmisteluun, hyväksyttämiseen ja jalkauttamiseen. Lisäksi yhtiö oli mukana energiateknologian innovaatiokeskittymän, INKA-ohjelman jälkeen alueellisen innovaatiokokeilut eli AIKO-ohjelman sekä Vaasan ja valtion välisen kasvusopimuksen toteuttamiseen.

Luottamus yhtiöön ja asiakastyytyväisyys oli syyskuussa jälleen toteutetun asiakaskyselyn perusteella edellisten tilikausien tapaan erittäin korkealla tasolla.

Yhtiöllä on ollut tilikauden aikana liiketoimintaan liittyvää tavanomaista kehittämistyötä.

VASEKin rooli ja vaikuttavuus on kehittynyt vuoden aikana positiivisesti, elinkeinopalveluihin ja yrittämiseen liittyvät työkalut monipuolistuneet sekä seudun yhteistyö lisääntynyt.

Vaasan Ekolämpö Oy

Toiminnan tarkoitus on ylläpitää Hietalahden matalaenergiaverkkoa sekä Västervikin maalämpöverkkoa.

Työ, tehtävien siirrosta kolmannelle osapuolelle on vielä käynnissä, koska niin vähän on ollut kiinnostusta potentiaalisilla ostajilla.

Vuoden taloudellinen tulos vastaa asetettuja tavoitteita.

Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy

Vuoden aikana edistettiin yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten ja lähikorkeakoulujen kanssa. Yhteistyö Vaasan ammattiopiston kanssa avoimen ammattikorkeakoulun kautta nopeuttaa ammattiopistosta ammattikorkeakouluun siirtyvillä työelämään siirtymistä kaikilla toimialoilla ja uusi ammattiopistoyhteistyömme vähentää valintakokeiden tarvetta. Kaikilla aloilla ammattiopiston opiskelijoille on suunniteltu erilliset opintopaketit (30 op), jotka vastaavat noin ensimmäisen puolen vuoden opintoja Vaasan ammattikorkeakoulussa. Vaasan Lyseon lukion oppilaat voivat valita vapaasti valittaviin lukio-opintoihin yhden opintojakson energiatekniikkaa. Lukio-opiskelijoille suunnitellaan tarjottavaksi ammattikorkeakoulun opintojaksoja kaikilla koulutusaloilla.

Yhteistyö Vaasan yliopiston kandidaattikoulutuksen kanssa aloitettiin ensin sähkö- ja tietotekniikan koulutuksissa siten, että yhteisiä opintojaksoja on vähintään 1,20 op kolmen vuoden aikana. Tämä pilottivaihe tulee olemaan haastava, mutta pidemmällä tähtäimellä siitä hyötyy kumpikin osapuoli. Yhteistyötä tullaan seuraavaksi laajentamaan kone- ja tuotantotekniikan, sekä tuotantotalouden koulutuksiin.

Tukipalveluiden yhteistyötä Vaasan yliopiston tukipalveluiden kanssa tiivistettiin. Sopimukset solmittiin yhteistyöstä IT -palveluiden ja IT-organisaatioiden osalta, sekä viestinnän ja markkinoinnin palveluiden osalta.

Yhteistyössä Yrkeshögskolan Novian kanssa on tavoitteena ollut sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutuksen laadullinen kehittäminen luomalla yhteinen kiinteistö ja

53

oppimisympäristö Medibothnia, sittemmin Alere, jonka avulla katsotaan voitavan tehostaa molempien korkeakoulujen yhteistyötä, sekä opetus- ja TKl-toiminnan toimintaedellytyksiä, taloutta unohtamatta.

Lukuvuoden aikana vahvistettiin Euroopan ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden lukuvuosimaksujen määrät ja apurahamalli Vaasan ammattikorkeakoulun osalta.

Toiminnallisesti Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab:n suurimmat haasteet vuonna 2016 ja myös seuraavien vuosien aikana liittyvät sekä Suomessa meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen, että ministeriöltä saatavan rahoituksen pienenemiseen.

Saapuvia vaihto-opiskelijoita oli likimain yhtä paljon kuin edellisenä vuotena eli lähes niin paljon kuin Vaasan ammattikorkeakoulu voi vastaanottaa. Opettaja- ja henkilökuntavaihtojen määrää mitataan jo vuodesta 2016 lähtien eri kriteerein, mutta vanhoillakin kriteereillä mitattuna liikkuvuutta oli enemmän kuin edellisenä vuonna.

VAMKin vetovoimaisuutta ja tunnettuutta tuetaan monikanavaisella ja ympärivuotisella viestinnällä ja koulutusmarkkinoinnilla niin henkilökohtaisia kohtaamisia kuin sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Viestin kärkenä on VAMK kansainvälisenä työelämän korkeakouluna, joka pohjautuu toimintaympäristön vahvuuksiin: Vaasan seudun energiakeskittymä, erinomainen työllisyys ja energinen opiskelijakaupunki Vaasa. Viestit puretaan aitoihin tarinoihin opiskelijoista, työelämäyhteistyöstä ja henkilöstön osaamisesta.

Vuonna 2016 Vaasan ammattikorkeakoulussa suoritettiin 484 ammattikorkeakoulututkintoa, päivätoteutuksissa 431 ja monimuotototeutuksissa 53 ammattikorkeakoulututkintoa. Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja suoritettiin 20.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan ammattikorkeakoulututkintoja tuli suorittaa vuosina 2013-2016 keskimäärin 510 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 30. Päättyneen sopimuskauden ammattikorkeakoulututkintojen keskimääräinen toteuma oli 53 tutkintoa ja kaikilla koulutusaloilla saavutettiin sopimuskauden määrällinen tavoite. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen sopimuskauden keskimääräinen toteuma oli 1,8 joka jäi puuttumaan sopimuksen mukaisesta 30 tutkinnosta vuodessa.

Liikevaihto oli 17 737 177 euroa. Ammattikorkeakoulun tulokseksi vuonna 2016 muodostui 1 292 252 euroa tappiota. Talousarvion 2016 mukainen tappio oli 561 880 euroa.

Stormossen Oy

Stormossenin toimintaperiaatteena on ylläpitää kustannustehokasta ja korkean palvelutason jätehuoltoa, joka huomioi kestävän kehityksen.

Stormossen on 32,95 %:n omistusosuudella osakkaana Westenergy Oy:ssä, joka ylläpitää jätteenpolttolaitosta. Westenergy myy jätteenkäsittelypalveluja omistajilleen omakustannusperiaatteella. Tuotettu höyry myydään Vaasan Sähkö Oy:lle, joka laitoksessaan muuttaa höyryn kaukolämmöksi ja sähköksi.

Vuonna 2014 Stormossen solmi Vaasan kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen jonka mukaan Stormossen toimittaa liikennekaasua 12 kaasubussille. Sopimuksen mukaan Stormossen hankkii kaasunjalostuslaitoksen, jossa biokaasua puhdistetaan täyttämään liikennekaasustandardia, ja tankkausaseman busseja varten sekä yleisöä varten. Linja-autojen sekä yleisötankkausasema vihittiin käyttöön 13.2.2017. Biokaasun jalostuslaitos valmistuu huhtikuussa 2017.

Helmikuussa myytiin yhtiön omistama osuus Ewapower Oy:stä Ab Ekorosk Oy:lle.

54

Yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste oli kaudella 98 %. Valtakunnallinen tavoite on 70 %.

Yrityksen liikevaihto oli tilikaudella 15 295 374 euroa. Voitto rahoituserien jälkeen oli 587 692euroa. Stormossen työllisti keskimäärin 44 henkilöä vuoden aikana.

Stormossenin tekemät polttoa koskevat päätökset ovat linjassa valtakunnallisen jätesuunnitelmankanssa. Suunnitelma sisältää Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2016.Yhdyskuntajätteiden osalta tavoitteena on kierrättää eli hyödyntää materiaalina 50 %, polttaa elihyödyntää energiana 30 % ja loppusijoittaa enintään 20 % jätteestä. Stormossen täyttää jo nytnämä tavoitteet.

EU-komission joulukuussa 2015 julkaiseman Kiertotalouspaketin mukaan tavoitteena on, ettävuoteen 2025 mennessä hyödynnetään yhteiskuntajätteestä vähintään 60 % ja vuonna 2030vähintään 65 %. Myös nämä tavoitteet ovat linjassa Stormossenin strategian kanssa, jonkamukaan pyritään vähentämään biojätteen määrää polttoon menevästä jätteestä.

Kunnallisten jäteyhtiöiden toiminta rajoitetaan uudistetussa julkisessa hankintalaissa. Lain mukaanvuonna 2017 ulosmyynnin osuus saa olla enintään 15 % liikevaihdosta, vuonna 2018 enintään 10% ja vuodesta 2019 alkaen 5 % ja enintään 500 000 euroa. Rajoitukset saattavat johtaa siihen,että olemassa oleva käsittelykapasiteetin käyttö jää vajaaksi ja vaikeuttaa yritystenjätehuoltopalvelujen saatavuutta lähialueellamme. Vireillä oleva vuonna 2017 valmistuva jätelainmuutos saattaa kuitenkin muuttaa rajoituksia.

Muut yhtiöt

Oy Vaasan Pysäköinti , Koy Vaasan Myllynranta ja Kioy Cargo Apronilla ei ole ollut toimintaatilikauden aikana.

As Oy Teerinimenkatu 8, As Oy Vaasan Kråklundinkatu ja Koy Vaasan Mäntyhovin tilikaudet ovatolleet tavanomaisia. As Oy Vaasan Kråklundinkatu on saanut vapautuksen luovutusrajoituksista jatavoitteena on luopua asunto-osakkeiden omistuksesta.

Osakkuusyhtiöiden toiminnasta ja taloudesta raportoidaan tietoja konsernista julkaisussa.

55

V A A S A N K A U P U N K I E M O

ASUNTO- JA KIINTEISTÖYHTIÖT TOIMITILAYHTIÖT MUUT YHTIÖT

Omistus- Omistus- Omistus-Tyttäret osuus Tyttäret osuus Tyttäret osuus

Koy Pikipruukki, 100% Oy Klemetinkaari 61,9 % Vaasan Sähkö Oy, 99,9 %joka omistaa: Palosaaren Yrityskeskus Oy 100% joka omistaa:

- As.oy Pitkänlahdenkatu 31-35 100% Oy Vaasan Pysäköinti 100% - Ravera Oy 100%- As.Oy Vaasan Asemakatu 43 100% Koy Vaasan Myllynranta 100% - Vaasa Sähköverkko Oy 100%

Koy Cargo Apron 80,8 % - VS Tuulivoima Oy 100%Koy Sekahaku 53% Kova Login Oy 60% - EPV Energia Oy 42,6 %Oy Vaasan Asumisoikeus 100% Koy Palosaaren Kampus 90% - Smedsby Värmeservice Ab 20%As.oy Teeriniemenkatu 8 100% Kiinteistö Oy Teatteriparkki 100%As.oy Vaasan Kråklundinkatu 100%Koy Vaasan Mäntyhovi 70% Osakkuusyhtiöt Vaasanseudun Kehitys Oy 58,1 %Vähänkyrön Vuokratalot Ki Oy 100% Fast.ab Formansgatan 14 38% Vaasan Ekolämpö Oy 100%

Oy Vaasa Parks Ab 33,3 % Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy 74,0 %Osakkuusyhtiöt joka omistaa: Stormossen Oy 54,3 %

- Koy Vaasan Yrittäjänkatu 17 100% Vaasan seudun Matkailu Oy 54,1 %As.oy Koppelonkatu 2 31,1 % - Koy Vaasan Producta II 100% BotniaLab Oy 100%As.oy Perämiehenkatu 26 22,2 % - Koy EnergyLab Vaasa 100% Oy EduVakk Ab 100%

Koy Palosaaren laboratoriot 43%Koy Ritz 25,1 % OsakkuusyhtiötKoy Vaasan Ylioppilastalo (PYK) 50% Pohjanmaan Expo 30,2 %

Tutkimuskeskus Conradi Oy 25%KUNTAYHTYMÄT Oy Merinova Ab 24,6 %

Kyrönmaan Jätevesi Oy 50%Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä NLC Ferry Oy Ab 50%Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä Kvarken Ports Ltd. 50%Kårkulla samkommunPohjanmaan Liitto - Österbottens förbundVaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sv. Österbottens förbund för utbildning och kultur,johon kuuluvat: Yrkesakademin i Österbotten

KulturÖsterbottenWasa Teater

joka omistaa: Edu YA AB 100%

56

9. KUNTAKONSERNIN TILINPÄÄTÖS

9.1 Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2016 2015TULOSLASKELMA 1 000 € 1 000 €

Toimintatuotot 374 316 386 493Toimintakulut -710 612 -719 325Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 995 5 458

Toimintakate -335 302 -327 374Verotulot 281 649 276 193Valtionosuudet 128 513 122 623Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 349 510Muut rahoitustuotot 1 916 3 099Korkokulut -7 213 -7 933Muut rahoituskulut -417 -419

Vuosikate 69 495 66 698Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -54 784 -54 922Omistuksen eliminointierot 0 11Arvonalentumiset -1 951 -952

Tilikauden tulos 12 760 10 835Tilinpäätössiirrot 955 334Tilikauden verot -5 601 -5 772Laskennalliset verot -523 -353Vähemmistöosuudet 284 -123

Tilikauden ylij. (-alijäämä) 7 876 4 921

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToimintatuotot/Toimintakulut, % 52,7 53,7Vuosikate/Poistot, % 122,5 119,4Vuosikate, euroa/asukas 1 028 986Asukasmäärä 67 620 67 619

Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista= 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut

Vuosikate prosenttia poistoista= 100 * Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

Vuosikate euroa / asukas= Vuosikate / asukas

57

9.2 Konsernin rahoituslaskelma

2016 20151 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaVuosikate 69 495 66 698Tilikauden verot -5 601 -5 772Tulorahoituksen korjauserät -995 -4 302Pakollisten varausten lisäys / vähennys -556 664Myyntivoitot -1 389 -4 614Myyntitappiot 26 60 980 1 52 676

Investointien rahavirtaInvestointimenot -87 982 -92 718Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 082 5 439Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 7 268 -76 631 5 591 -81 688

Toiminnan ja investointien rahavirta -15 651 -29 012


Antolainasaamisten vähennys 196 196 319 319 148Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 82 305 85 853Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 015 -65 911Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 786 40 075 10 009 29 950

Oman pääoman muutos -125 1 902Muut maksuvalmiuden muutokset

Maksetut osingot -8 -8Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 158 -105Vaihto-omaisuuden muutos 2 349 -965Saamisten muutos 2 438 -407Korottomien velkojen muutos -13 664 -8 728 7 269 5 784

Rahoituksen rahavirta 31 418 37 956

Rahavarojen muutos 15 767 8 944

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12. 50 386 34 619Rahavarat 1.1. 34 619 15 767 25 676 8 944

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1000€-260 868 -288 130Investointien tulorahoitus, % 82,8 76,4Lainanhoitokate 0,98 1,01Kassan riittävyys, pv 22 14Asukasmäärä 67 620 67 619

Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Lainanhoitokate= (Vuosikate+Korkokulut)/(Korkokulut+Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys (pv)= 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

58

9.3 Konsernitase ja taseen tunnusluvut

2016 2015 2016 2015VASTAAVAA 1 000 € 1 000 € VASTATTAVAA 1 000 € 1 000 €


Aineettomat oikeudet 796 1 346 Arvonkorotusrahasto 125 418 125 731Muut pitkävaikutteiset menot 14 173 16 750 Muut omat rahastot 12 815 13 767Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 0 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 126 880 123 171

14 969 18 096 Tilikauden yli- / alijäämä 7 876 4 921464 898 459 500

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 59 236 57 348 VÄHEMMISTÖOSUUDET 4 666 4 944Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 123 365 123 678Rakennukset 483 245 457 852 PAKOLLISET VARAUKSETRakennusten arvonkorotukset 1 435 1 435 Eläkevaraukset 723 879Kiinteät rakenteet ja laitteet 194 892 195 054 Muut pakolliset varaukset 9 568 9 968Koneet ja kalusto 28 868 29 152 10 291 10 847Muut aineelliset hyödykkeet 5 805 6 072Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat22 243 22 906 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 24 747 23 658

919 090 893 498VIERAS PÄÄOMA

Sijoitukset Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 472 737 433 380Osakkuusyhteisöosuudet 131 486 133 349 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 80 392 85 458Tytäryhtiöosakkeet ja osuudet 0 250 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 95 280 94 591Muut osakkeet ja osuudet 56 128 55 642 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 126 115 134 195Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 3 3 774 525 747 624Muut lainasaamiset 3 339 3 535Muut saamiset 0 0 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 279 126 1 246 573

190 957 192 780

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 23 977 23 045 TASEEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuusaste, % 36,7 37,3

VAIHTUVAT VASTAAVAT Suhteellinen velkaantuneisuus, % 98,73 95,20Vaihto-omaisuus 6 451 8 799 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 € 134 756 128 092

Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas 1 993 1 894Saamiset Konsernin lainat, €/asukas 8 400 7 808

Pitkäaikaiset saamiset 8 830 4 336 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 € 568 017 527 970Lyhytaikaiset saamiset 64 467 71 399 Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 € 3 339 3 535

73 297 75 735 Asukasmäärä 67 620 67 619

Rahoitusarvopaperit 2 682 3 310

Rahat ja pankkisaamiset 47 704 31 309

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 279 126 1 246 573

Omavaraisuusaste, %= 100 * (Oma pääoma + Vähemmistöosuudet) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, %= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä)= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), € / asukas

= [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / AsukasmääräKonsernin lainat euroa / asukas

= [Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat + Laskennalliset verovelat)] / AsukasmääräKonsernin lainakanta 31.12

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat + Laskennalliset verovelat)Konsernin lainasaamiset 31.12.

= Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset

59

9.4 Kaupungin taseen ja konsernitaseen suurimmat poikkeamat verrattuna edelliseentilikauteen

Aineelliset hyödykkeet, ero 25,6 milj. euroa, josta Pikipruukin osuus on 2,3 milj. euroa, PalosaarenKampuksen 10,3 milj. euroa, Vaasan kaupungin 5,7 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiirin 4,4 milj.euroa.

Sijoitukset, ero -1,8 milj. euroa, josta Vaasan ammattikorkeakoulun osuus on 1,2 milj. euroa, VaasanSähkön osuus -4,6 milj. euroa ja Söfuk – 6,1 milj. euroa.

Rahat ja pankkisaamiset, ero 16,4 milj. euroa, josta suurimpina erinä kaupungin osuus 25,5 milj.euroa, Vaasan Sähkö Oy 6,0 milj. euroa ja Vaasan Sairaanhoitopiiri 12,7 milj. euroa.

Lyhytaikaiset saamiset, ero -5,8 milj. euroa, josta suurimmat erät Vaasan sairaanhoitopiiri - 3,5 milj.euroa, Vaasan kaupunki -3,9 milj. euroa ja Pikipruukki -1,2 milj. euroa.

Vieraan pääoman erä lyhytaikainen korollinen vieras pääoma, ero -0,7 milj. euroa, josta kaupunginosuus -3,6 milj. euroa. Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma, ero 39,4 milj. euroa, josta kaupunginosuus 15,7 milj. euroa. Palosaaren kampus 9,5 milj. euroa, Vaasan Sähkö 4,8 milj. euroa ja Vaasansairaanhoitopiiri 7,1 milj. euroa.

Aineettomat jaaineelliset hyödykkeet

934,1 milj. €

Oma pääoma464,9 milj. €

Sijoitukset 191,0 milj.€

Vapaaehtoisetvaraukset 11,1 milj. €

Toimeksiantojenvarat 24,0 milj. €

Pakolliset varaukset10,3 milj. €

Vaihto- jarahoitusomaisuus

130,1 milj. €

Toimeksiantojenpääomat 24,7 milj. €

Vieras pääoma774,5 milj. €

KONSERNITASEEN RAKENNE 2016

10 %

2 %

15 %

73 %

61 %

2 %

1 %

VASTAAVAA VASTATTAVAA

36%

60

10. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY

Tilikauden tulokseksi muodostui -5 150 418,71 euroa.

Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa:

• Tuloutetaan aikaisempina tilivuosina tehtyjä poistoerovarauksia 773 173,12 euroa.

• Tuloutetaan oppisopimustoimen rahastosta oppisopimustoiminnan tilikauden tuloksen perusteella 274 261,51 euroa.

• Tuloutetaan vahinkorahastosta 565 900,00 euroa.

• Tuloutetaan investointivarauksia Vähässäkyrössä tehtyjä investointeja vastaava osuus60 000,00 euroa.

Tuloksen käsittelyerien nettovaikutus tilikauden alijäämään on +1 673 334,63 euroa.

Vaasan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostuu erien jälkeen -3 477 084,08 euroa, joka siirretään taseeseen oman pääoman tilikauden ali-/ylijäämä –tilille.

61

II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Talousarvion toteutuminen – kohdassa selvitetään valtuuston asettamien toiminnallisten ja talou-dellisten tavoitteiden toteutuminen.

1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

1.1 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet

Talousarviossa on asetettu Vaasan kaupungin visiosta ja strategiasta sekä kriittisistä menestyste-kijöistä johdetut valtuustoon nähden sitovat tavoitteet kaudelle 2015–2017, mittarit ja keskeiset toimenpiteet 2016. Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumatilanne 31.12.2016 on esitetty sivuilla 63-71.

1.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Liikelaitosten valtuustoon nähden sitovat tavoitteet ja niiden toteutuminen liikelaitoksittain:

Vaasan Vesi Alkuperäinen talousarvio

€

Muutettu talous-arvio

€

Tilinpäätös

€ Korvaus peruspääomasta 1 400 000 1 400 000 1 400 000 Liikeylijäämä ilman poistoja 7 169 200 7 169 200 7 073 472 Investoinnit netto 3 900 000 3 900 000 3 762 420

Vaasan Aluetyöterveys Alkuperäinen talousarvio

€


€

Tilinpäätös

€ Korvaus peruspääomasta 23 000 23 000 23 000 Liikeylijäämä ilman poistoja 124 500 124 500 230 806 Investoinnit netto 0 0 0

Vaasan Talotoimi Alkuperäinen talousarvio

€


€

Tilinpäätös

€ Korvaus peruspääomasta 20 026 500 20 026 500 20 026 500 Liikeylijäämä ilman poistoja 30 830 700 30 830 700 30 048 011 Investoinnit netto 16 890 000 17 347 000 17 145 998

Pohjanmaan pelastuslaitos Alkuperäinen talousarvio

€


€

Tilinpäätös

€ Pelastustoimi Kuntaosuudet 11 145 400 11 145 400 11 145 400 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä ilman poistoja 630 000 630 000 1 008 382 Investoinnit netto 630 000 630 000 1 053 038 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä ilman poistoja 406 000 406 000 454 136 Investoinnit netto 406 000 406 000 369 893

Liikelaitosten tilinpäätökset, jotka sisältävät myös talousarvion toteutumisvertailut, on esitetty koh-dassa V Liikelaitosten tilinpäätökset.

62

KANSAINVÄLINEN VAASA – POHJOLAN ENERGIAPÄÄKAUPUNKI M

ITEN

HO

IDET

AA

N

LUPA

US

TA

VO

ITE

KUNTALAISET YRITYKSET YHTEISÖT

Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden sijoitus

13. 17 vertailu- kaupungista

2015 (uusin tieto, korvattu mittari: alkuperäistä

onnellisuusmittaria ei enää toimiteta)

-0,03 %2016

(ennakkotieto)

68 % 2015

(ennakkotieto) 6. korkein 20suurimmankaupungin

joukossa 2015

3 658 € 466 € yli

20 suurimman kaupungin keskitason

2015 (uusin tieto)

4. suurimmat

verotulot/asukas 20 suurimman

kaupungin joukossa

2015

63

TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET

VETOVOIMAISUUS

Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen

• Väestönkasvu/v/ edellinen vuosi

• Yritysten tuottamat uudet työpaikat/

kaikki uudet työpaikat

• Verokertymä

• Yhteisöverokertymä/ verokertymä

(tavoite 15% koko verokertymästä)

• Valtakunnallisten tapahtumien määrä

• Voimakas väestönkasvu on pysähtynyt v.2016 (-21 as.) ennakkoväkilukutietojen mukaan. Väestönkasvu on ollut

keskimäärin 648 asukasta vuodessa vuosina 2013–2015. Lisätietoa sivuilla 13

• Yritysten (yksityinen sektori + yrittäjät) tuottamien uusien työpaikkojen osuus koko työpaikkojen määrän kasvusta

oli 76% vuosina 2005-2014. Työpaikkojen määrän muutos vuodesta 2014 vuoteen 2013 (suluissa 2005-2014):

Yhteensä -630 (+3075), yksityinen sektori -543 (+2327), yrittäjät -2 (+111), kunta -24 (+976), valtio -51 (-375),

valtioenemmistöinen Oy -54 (-1) ja muut +44 (+37). Uusin tieto on vuodelta 2014. Lisätietoa sivulla 14.

• Verokertymä oli +5,65 milj. € (+2,0%) korkeampi v.2016 kuin v.2015. Kunnan tulovero +7,07 milj. € (+3,1%),

kiinteistövero +0,44 milj. € (+2,3%) ja osuus yhteisöveron tuotosta -1,87 milj. € (-5,6%). Lisätietoa sivulla 15

• Yhteisöverokertymän osuus koko verokertymästä oli 11 % v.2016, kun se oli 11,9 % v.2015.

• Vaasassa järjestettiin useita suuria tapahtumia kesällä 2016. Wasa Festival on uusi tulokas musiikissa, jota tullaan

jatkamaan. Kävijöitä oli 6800 ja se oli samalla ensimmäinen virallinen tapahtuma Elisa Stadionilla. Wasa Open

Airissa kävijöitä oli tänä vuonna 4200. Solarsound ja Polarsound järjestettiin myös tänä vuonna. Kesän aikana

järjestettiin lisäksi uusi Vaasa Super Weekend jossa oli tapahtumia ruokailusta Strongman-kisoihin. Tapahtumat

toivat liki 6000 kävijää. Kaiken kaikkiaan tapahtumien määrä on lisääntynyt.

Kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne

• Tontti- ja kaavavarannon määrä,

kaavojen toteutumisaste

• Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen *

• Joukkoliikenteen käyttäjämäärä *

• Kaupungin kaava- ja tonttivaranto on hyvä ja tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia rakentamiseen. Pitkäjänteisellä

maapolitiikalla ja kaavoituksella pystytään vastaamaan kehityksen tarpeisiin. Kuntatekniikan rahoitus on jossain

määrin kriittisellä polulla, mikä saattaa pitkällä tähtäimellä vaikeuttaa kehitystä ja ympäristön laatua.

• Palveluverkkouudistuksiin sisältyvä valinnanvapaus ja palveluiden keskittäminen on merkittävä haaste myös

maankäyttöpolitiikan toteuttamiselle, ympäristön laadun turvaamiselle, saavutettavuuden ja liikkumisen

järjestämiselle sekä energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle.

• Hiilidioksidipäästöt Vaasassa 1 172 000 tonnia vuonna 2015, jossa pudotusta 195 000 (-14 %) tonnia vuodesta

2014. Teollisuus päästöt 928 500 tonnia (79% kaikista päästöistä).

• Joukkoliikenteen käyttäjämäärissä tehtiin vuonna 2016 ennätyslukemat 1 197 093. Vuoteen 2015 verrattuna

kasvua tuli 12,6 %.

Työllisyysaste >75% • Työllisten (18-64-v) määrä/ väestö • Vaasan työllisyysaste on 68 %* (2015) ja se on 6. korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Uusin ennakkotieto

vuodelta 2015*. Uusin virallinen tieto on vuodelta 2014 , jolloin työllisyysaste 70%. Lisätietoa sivulla 16

MITTARIN TOTEUTUMINEN

*KV 11.5.2015 (§44) hyväksytyt lisäykset tavoitteisiin ja mittareihin

64

TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET MITTARIN TOTEUTUMINEN

HYVINVOINTI

Väestön hyvinvointi • Koettu onnellisuus

• Sairastavuusindeksi

• Peruspalveluiden määräajat javanhustenhuollon normit toteutuvat

• Liikunta- ja kulttuurilaitosten kävijämäärät

• Vanhustenhuollon kustannukset *

• Toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet *

• Vaasalaiset kokevat hyvinvointinsa suunnilleen yhtä hyväksi kuin mitä on koko maan keskiarvo.53,5 % Vaasalaisista kokee elämänlaadun hyväksi tai erittäin hyväksi kun koko maan keskiarvo on 54,9 % (2015).Alkuperäistä onnellisuusmittaria ei enää toimiteta THL:n toimesta.

• Sairastavuusindeksissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Lisätietoa sivulla 17

• Peruspalveluiden määräajat ovat säädösten mukaiset. Odotusajat vanhustenhuollon palveluihin ovat alle 2kk jaodotusajat palveluasumiseen noin 3 kk.

• Kulttuurilaitokset: pudotusta -1,7 % 8-12/2016 vrt. 8-12/2015. Museoiden, teattereiden, kaupunginorkesterin kävijämäärät kasvoivat, kirjaston, Taidehallin ja Kuntsin vähenivät. Lisätietoa sivulla 18.

• Liikuntalaitokset: Botniahallin, jäähallin (Vaasa Areena) ja uimahallin käyttäjä- ja yleisömäärä kasvoi 5,4 % 8-12/2016 vrt. 8-12/2015. Elisa Stadionin yleisömäärä lähes 40 000. Sisäliikuntatilojen ja nurmikenttien käyttötuntien kokonaismäärä pysyi samana samalla ajanjaksona. Lisätietoa sivulla 19.

• Ikäkeskuksen kokonaiskustannukset vuonna 2016 718 €/75-vuotias, 2015 739€/75-vuotias, muutos -2,9%• Kotihoidon kokonaiskustannukset vuonna 2016 4018 €/75-vuotias, 2015 4 223€/75-vuotias, muutos -5,1%• Palveluasumisen kokonaiskustannukset vuonna 2016 3 871€/75-vuotias, vuonna 2015 3 716 €/75-vuotias,

muutos +4%• Laitoshoidon kokonaiskustannukset vuonna 2016 2 011 €/75-vuotias, 2015 3 002€/75-vuotias, muutos -49,2%

• Lukiossa vuosi sitten aloittaneista 10 keskeyttänyt, nettohävikki 3,4%, toissa vuonna aloittaneista 9 keskeyttänyt,nettohävikki 3,7%.

• Vasa gymnasiumissa viimeisen kahden vuoden aikana aloittaneista 4 on keskeyttänyt, nettohävikki 3,7%.• Ammattiopistossa 97 keskeyttänyt lukuvuonna 2015-2016, keskeyttämisprosentti 5,2%, 91 keskeyttänyt

lukuvuonna 2014-2015, keskeyttämisprosentti 4,9%. Uusin tieto 2016.

Edustuksellisen ja suoran demokratian vahvistaminen *

• Koettu luottamus päätöksentekoon • Vuonna 2015 toteutetussa Kuntaliiton Arttu2-tutkimushankkeen kuntalaiskyselyssä oli vaasalaisten luottamus kunnan päätöksentekoon hyvällä keskitasolla muihin tutkimuskuntiin verrattuna.

• Valtuusto teki päätöksen uudesta luottamushenkilöorganisaation rakenteesta 23.5.2016 ja sen kehittämistä on jatkettu hallintosäännön uudistamistyön yhteydessä. Samalla yhtenäistetään viranhaltijaorganisaation rakennettaja tehtäviä ja otetaan kantaa kaupungin alueellisten toimielinten, neuvostojen ja nuorisovaltuuston asemaan jatoimintaan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun, palvelujen suunnitteluun ja kaupungin toimintaan pyritään kehittämään lokakuussa 2016valmistuvan osallistumisohjelman pohjalta. Ohjelman toimenpiteet vahvistavat kaupungin olemassa oleviaosallistumisen keinoja ja tuovat myös uusia ehdotuksia suoran demokratian keinovalikoimaan.


65

TAVOITTEET MITTARIT TOIMENPITEET

TALOUDEN TASAPAINO

Järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta

• Tilamäärän kehitys

• Toimitilakustannukset/ vapaatmarkkinat

• Kaupungin ja TEM:n välisen energia-tehokkuussopimuksen toteutuminen *

• Vuonna 2016 Talotoimen hallinnassa olevien omien tilojen määrä on lähes samalla tasolla kuin 2007. Vuodesta2013 tilojen määrä on vähentynyt. Vähänkyrön kuntaliitoksen vaikutus tilojen määrään vuonna 2013 oli + 21 000htm². Lisätietoa sivulla 20.

• Mittari poistetaan epätarkoituksenmukaisena.

• Vaasa on ylittänyt nykyisen energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteet jo viitenä vuonna peräkkäin. Viime vuoden (2015) säästö oli 10,7 GWh, tavoitteen ollessa hieman alle 10 GWh. 2016 säästötavoite on 11,7 GWh.

• Energiatehokkuussopimus 2017-2025 on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.12.2016.Energiatehokkuussopimukseen liittyvä toimintasuunnitelma viedään kaupunginhallituksen päätettäväksi vuoden kuluessa sopimuksen hyväksymisestä

Investointien ja kaupungin lainakannan kasvun tasapaino, käyttötalouden eli toiminnan sopeuttaminen *

• Bruttoinvestoinnit poistojen tasolla• Investointien tulorahoitustaso

• Vuosikatteen kasvaminen

• Mittarit ovat vuositasolla seurattavia, ensimmäinen seuranta keväällä 2017.

• Vuosikate vuonna 2016 25,6 miljoonaa, vuonna 2015 11,6 miljoonaa, kasvu 120 %

Tulojen kasvattaminen • Tulot/v/ edellinen vuosi, omaisuuden myynti, maksutuotot

• Toimintatuotot 2016 213,3 miljoonaa, vuonna 2015 213,06 miljoonaa, kasvu 0,1 %• Käyttöomaisuuden myynti 2016 1,03 miljoonaa vuonna, 2015 3,72 miljoonaa, muutos -27,7 %• Maksutuotot 2016 27,4 miljoonaa, vuonna 2015 28,3 miljoonaa, muutos -3,2 %

Henkilöstörakenteen optimointi

• Henkilöstömäärä/ tuotetut palvelut/muut kunnat

• HTV (exreport-mittarit) *

• Kaupungin henkilöstömäärä pysyi suunnilleen samana 12/2010-12/2016 (+125 hlöä / +2,2%). Henkilöstöä oli 5935 hlöä 12/2016 (sivuvirkaiset vakinaiset palomiehet (522 hlöä) ja työllistetyt (65 hlöä) eivät sisälly).

• Vaasassa on enemmän henkilöstöä kuin muissa samankokoisissa kaupungeissa. Vuonna 2014 93 hlöä/1000asukasta, 2013 98 hlöä/1000 asukasta, muutos -5. Uusin tieto on 2014. Lisätietoa sivuilla 27.

• Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitos toi uuteen Vaasaan +273 työntekijää. Kuntaliitoksen jälkeen henkilöstön määrä on vähentynyt 148 henkilöä vuoden 2010 tasoon verraten.

• Kaupungin henkilötyövuosimäärät ovat pudonneet 2 % vuoteen 2015 verrattuna, eniten pudotusta (7,1%)teknisen toimen htv:issä ja ainoana kasvua (18,9%) muun henkilöstön htv:issä. Kaupungin henkilötyövuosimäärävuonna 2016 tammi-joulukuussa oli 5189,3. Vuoteen 2010 verrattaessa kaupungin htv:t ovat kasvaneet 2,4%.

• HTV:n on laskenut 12/2013-12/2016 (-141 / -2,3%)

MITTARIN TOTEUTUMINEN


66

Kaupunkistrategiassa asetettujen mittareiden saavuttaminen on perustunut toiminta- jatalousarviovuotena 2016 päätoimenpiteisiin (38 kappaletta), joiden olennaisimmattoteumakokonaisuudet on listattu alle:

VETOVOIMAISUUS

• Työssäkäyntialueen kokoisen kunnan edistäminen (Häyry, Slotte-Kock)Seutuyhteistyön ja niin mahdollisuuksiin kuin uhkiinkin liittyvän kokonaisvaltaisen alueenkehittämisen myötä on haettu yhteistyömahdollisuuksia, jotka tulevat tulevaisuudessa mahdollisestijohtamaan työssäkäyntialueen kokoiseen kuntaan. Kaupungilla on ollut aktiivinen rooli sote- jamaakuntauudistuksen valmistelussa teemaryhmiin osallistumisen ja vaikuttamisen kautta.

• Energiaosaaminen näkyväksi toiminnassa ja investoinneissa (Häyry, Slotte-Kock)Energia- ja ilmasto-ohjelman sekä energiakoulutusstrategian konkreettisten toimenpiteidentoteuttaminen on aloitettu.

• Kansainvälisen innovaatiokeskittymän ja tutkimus- ja kehittämisalustojen määrätietoinenkasvattaminen Vaasaan (Häyry, Slotte-Kock)Tesla-hanke akkutehtaan sijoittumiseksi Vaasaan on käynnistynyt. Vaasassa toimii lukuisialiiketoimintayksiköitä, joilla on konserninsa sisällä globaali t&k-vastuu tietyillä energiateknologianalueilla. Näiden toimijoiden kilpailuedellytyksiä on pyritty turvaamaan sekä myös mahdollistamaantoiminnan laajentuminen. Kaupunki on kannattanut konsortiomallien rakentamista sekä tukenuthankkeiden kautta innovaatioalustojen syntymistä.

• Elinkeinopoliittisesti tärkeiden investointien toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa(Häyry, Slotte-Kock)Valtion ja Vaasan seudun välinen kasvusopimus on solmittu vuonna 2016. Vuosina 2016-2018kärkiteema on Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut viennin selkärankana. Tavoitteena on nostaaSuomen kilpailukykyä globaaleilla energia- ja ympäristöteknologiamarkkinoilla. Kasvusopimukseenliittyvät hankkeet työstetään TEM:n myöntämällä 1 164 000 euron AIKO-rahoituksella yhdessäseututoimijoiden kanssa. Kilpailukykyä on parannettu myös yhteistyössä kuuden kunnan jaVASEK:in kanssa hyväksytyn Vaasan seudun elinvoimastrategian 2016-2020 avulla. Visionmukaisesti Energinen Vaasan seutu on vahva lisäarvon luoja Suomessa ja kansainvälisesti.Strategia rakentuu neljän painopisteen varaan, joiden teemat ovat kansainvälisesti kilpailukykyisetyritykset, globaali osaaminen, elinvoimainen toimintaympäristö sekä alueen houkuttelevat palvelut.Käytännön toiminta on koottu liitteeksi toimenpideohjelmaan, jota seurataan määrätietoisesti.

• Alueen energia-alan laaja-alaisen koulutuksen vahvistaminen, energia-alan koulutusstrategianlaatiminen varhaiskasvatuksesta lähtien (Knookala)Energiakoulutusstrategiaa on jalkautettu Energiakoulutuksen työryhmän koordinoimana.Ammattiopiston ja Vamkin välille on luotu yhtenäinen koulutuspolku. FuturEdu –oppimisympäristöon perusteilla Yrityskylän yhteyteen. Vaasan kaupungin, Vaasan yliopiston ja Wärtsilän yhteistyönäperustettu Vaasa Energy Business Innovation Center VEBIC on valmistunut.

• Kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen lento-, laiva-, raide- ja tieliikenteeseenkohdennetuilla investoinneilla (Häyry, Slotte-Kock, Järvelä)Kasvusopimuksen kasvukäytävä-ajatusta on pyritty edistämään ja Midway Alignment of theBothnian Corridor –kokonaisuutta on saatettu eteenpäin. Satamaraide on kunnostettu.

• Kaksi- ja monikieliset kampukset ja oppimisympäristöt: turvataan riittävä paikallinenomistajapohja (Knookala)Kaksi- ja monikielisyyden kehittämisryhmä on työskennellyt aktiivisesti luoden kaksikielisiäoppimisympäristöjä ja –menetelmiä eri oppilaitostasoille. Palosaaren kampus Oy rakennutti ja

67

saneerasi Vaasan ammattikorkeakoulun ja Novian yhteisen terveys- ja sosiaalialan oppimiskeskuksen eli Aleren.

• HR-verkoston luominen kaupungin ja alueen ydintoimijoiden välille (Kaunisto)On toteutettu aktiivista koulutusyhteistyötä, esimiespassikoulutukseen on osallistunut Laihian kunnan edustajia erillisen sopimuksen mukaisesti. Kaupungin ja suurten alueellisten organisaatioiden kesken on ollut HR-kysymyksiin liittyvää yhteistyötä.

• Kaupunkikeskustan viihtyisyyden kehittäminen, saariston ja rantojen elävöittäminen jahyödyntäminen (Järvelä) Torilavan rakennuslupa ja rahoituspäätös tehty, rakentaminen alkaa 2017. Sisäsataman laiturin saneeraus jatkui. Kampuslinja keskustan ja Palosaaren välillä on kulkenut kolmesti tunnissa. Joulukuussa toteutettiin maksuton iltapäiväpysäköinti ja jouluvalojen määrää lisäämällä vaikutettiin viihtyisyyteen ja tunnelmallisuuteen. Hietalahden Villan ruokaravintolaprojekti saatiin alkuun, Kalarannan kilpailu on saatettu päätökseen, Kuntsin rantaa on kehitetty ja Vaskiluodon metsäalueelle on avattu seikkailupuisto. Innotalo valmistunut, Myllyrannan ja siilojen kaavoitus etenee.

• Monipuolisen kaupunkikulttuurin edistäminen: positiivisen pöhinän aikaansaanti mm.kansainvälisten kongressien ja tapahtumien muodossa (Knookala) Vaasassa järjestettiin useita suuria tapahtumia kesällä 2016. Uusimpana on Vaasa Festival, jonka 6 800 hengen konsertti oli Elisa Stadionin ensimmäinen virallinen tapahtuma. Wasa Open Airissa oli kävijöitä 4 200. Myös Polasound ja Solarsound toteutettiin. Lisäksi järjestettiin monipuolinen, uusi Vaasa Super Weekend. Nämä tilaisuudet keräsivät yhteensä liki 6 000 kävijää. Tapahtumien määrä on kaikkinensa lisääntynyt ja tämä on osin seurausta myös syventyneestä yhteistyöstä Visit Vaasan kanssa ja tehostetuista markkinointipanostuksista.

• Kysyntää vastaava tonttivaranto (Järvelä)Tonttitarjonta on ollut monipuolista ja riittävää. Maankäytön toteuttamisohjelma, Mato, on päivitetty ja sitä on toteutettu. Kaavavaranto on Mato-ohjelman mukainen. Vuoden aikana 11 asemakaavaa sai lainvoiman, mukana esimerkiksi Wasa Station, Rantakadun täydennysrakennushanke ja Palosaaren kampusalueen ympäristö.

• Elinkaariajattelun huomioiva palveluverkkoselvitys (Kentala, Knookala, Järvelä)Toimialat ovat tehneet palveluverkkoselvityksiä mm. kouluverkon ja päiväkotiverkon osalta. Selvitystyössä on hyödynnetty paikkatietojärjestelmää. Vuonna 2016 muun muassa Huutoniemen kirjasto ja nuorisotila ovat siirtyneet yhteiseen Huudi-tilaan.

• Toimiva joukkoliikenne: uusiutuvan energian hyödyntäminen (Järvelä)Stormossenin biokaasulla käyviä busseja on hankittu 12 kappaletta, käyttöönotto tapahtuu 2017. Joukkoliikenteen kävijämäärissä tehtiin 1 197 093 matkustajan ennätyslukemat, kasvua edelliseen vuoteen 12,6%.

• Osaavan työvoiman kouluttaminen (Knookala)Ammatillinen koulutus on tuottanut osaltaan työvoimaa energiaklusterille. Opetuksen kehittämisen ryhmät seuraavat sujuvien opintopolkujen kehittämistä tietoja viestintätekniikan opetuksessa, kielten opetuksessa, liikunnassa, taideopetuksessa, maahanmuuttajakoulutuksessa ja energiakoulutusstrategian saroilla.

HYVINVOINTI

• Palveluverkon kohdentaminen ydintoimintoihin: kirjasto-, varhaiskasvatus- ja kouluverkontiivistäminen (Kentala, Knookala, Järvelä)

68

Vaasan uusi terveysasema- hanke on muuttunut Pohjanmaan Sote-talosuunnitelmaksi sisältäen sekä verkon keskittämistä että sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän integraation. Välivaiheena on toteutettu lääkäri- ja hoitajavastaanoton ja neuvolatoiminnan keskittäminen keskustan alueelle. Palosaaren ja Huutoniemen sekä Hietalahden ja Kirkkopuistikon terveysasemat on yhdistetty. Yhteistoimintamalleja toimialojen välillä (esimerkiksi nuorisotakuu) on kehitetty useissa työryhmissä, työ on kesken. Monialainen viranomaistyöryhmä on kokoontunut säännöllisesti, Maankäytön toteuttamisohjelman yhteydessä on käyty tiiviitä palveluverkkokeskusteluja. Paikkatietojärjestelmää on hyödynnetty poikkihallinnollisesti.

• Nykyisen erikoissairaanhoidon ratkaiseminen erilliskysymyksenä (Kentala)Tämä on osa SOTE-valmistelua ja maakuntauudistusta, jota on lähdetty työstämään 11 työryhmässä. Kaikkinensa maakuntauudistusta valmistelee 18 työryhmää.

• Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalihuollon integraation turvaaminen:ennaltaehkäisevän työn priorisointi (Kentala, Knookala, Järvelä) Osa SOTE-valmistelua. Ennaltaehkäisevän työn priorisointi toteutettu siinä mittakaavassa, kuin on ollut tarkoituksenmukaista.

• Vaasan uusi terveysasema: lääkäritoiminnan ja mahdollisen muun terveydenhuollon toimintojenkeskittäminen (Kentala) Hammashuollon ja sen tarvitseman välinehuollon keskittämisen suunnittelu Klemettilän laitosalueelle on aloitettu. Vanhustenhuollon osalta palvelutalosuunnitelma etenee, Himalaja ja Krannila valmiit, Fyrrykartano rakenteilla.

• Kumppanuussopimukset kolmannen sektorin kanssa (Kentala, Knookala, Järvelä)On tehty suunniteltujen toimijoiden kanssa. Lisäksi on solmittu useita muita kumppanuussopimuksia.

• Asiakkaan osallisuuden ja oman vastuun lisääminen: osallistava demokratia, sähköiset palvelut,kokemusasiantuntijuuden käyttö palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä (Häyry, Laitinen, Kentala, Knookala, Järvelä) Kokemusasiantuntijatoiminnan kehittäminen ja valmistelu on käynnissä. Osallisuuden laaja kartoitus on toteutettu valtuustoaloitteen käsittelyn yhteydessä. Tekninen toimen käytössä ollut palautejärjestelmä on laajennettu koko kaupungin käyttöön, Waltti-matkakorttijärjestelmä on otettu käyttöön, rakennusvalvonnan sähköinen lupajärjestelmähankinta on keskeneräinen. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien omaisten asiakasraati aloitti toimintansa. Osallistumisohjelma hyväksyttiin ja verkossa maksaminen otettiin käyttöön.

• Luottamushenkilöorganisaation uudistustyö (Häyry, Slotte-Kock)Valtuusto on hyväksynyt uuden luottamushenkilöorganisaation. Työn vaikutukset vaihtelevat toimialoittain. Uudistusta luontaisesti seuraava hallintosääntötyö on loppusuoralla. Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia on pyritty huomioimaan.

• Paikallinen aluehallinto: aluelautakunnan ja aluetoimikuntien roolien selkiyttäminen (Laitinen,Räty, Slotte-Kock) Hallintosääntötyössä ja osallistumisohjelmatyössä otetaan tähän asiaan osaltaan kantaa ja nämä molemmat ovat edenneet toimintavuotena suunnitellusti.

• Nuorisovaltuuston, vammaisneuvoston, ikäneuvoston ja maahanmuuttajaneuvoston asemanmäärittely ja toiminnan vakiinnuttaminen (Häyry, Laitinen, Slotte-Kock) Hallintosääntötyössä ja osallistumisohjelmatyössä otetaan tähän asiaan osaltaan kantaa ja nämä molemmat ovat edenneet toimintavuotena suunnitellusti.

• Kansalaisraatitoiminnan vakiinnuttaminen osaksi palveluiden kehittämistä (Häyry, Laitinen,Slotte-Kock)

69

On laadittu osallistumisohjelma, joka ottaa laajasti kantaa erilaisiin kansalaistoiminnan keinoihin.

TALOUDEN TASAPAINO

• Maaomaisuuden jalostaminen (Järvelä, Finne)On perustettu kiinteistökehitysryhmä, joka analysoi, suunnittelee ja valmisteleekiinteistöomaisuuden kehittämis- ja luovutusprosesseja päätöksentekoa varten. Tarkoituksena onnopeuttaa myyntiprosessia ja lisätä läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta. Rakentamattomien tonttienselvittäminen ja jatkokehittäminen on jatkunut.

• Toimitilojen kartoitus käytön lisäämiseksi; tarpeettomat myydään suunnitelmallisesti nopeallaaikataululla (Järvelä, Finne)Toiminnallisten kokonaisuuksien kehittäminen on toteutunut aiempaa paremmin.Korjausvelkatietoisuutta omaisuuden arvon säilymisen näkökulmasta käsin on lisätty. On aloitettutoimikuntavetoinen toimitilastrategian laadinta. Kiinteistökehitysryhmän työ kattaa myös tämäntoimenpidealueen.

• Ulkopuolisten vuokratilojen karsinta (Järvelä, Finne)Tilatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota. Tarpeettomista tiloista on mahdollisuuksien mukaanluovuttu.

• Johtamisjärjestelmän kehittäminen (Häyry, Laitinen)Luottamushenkilöorganisaatiomallin hyväksymisen jälkeen on aloitettu työ viranhaltijarakenteensovittamiseksi siihen.

• Kaupungin ja yritysten välisen kumppanuuden kehittäminen (Häyry, Slotte-Kock)On toteutettu INKA-sopimuksessa, kasvusopimuksessa ja elinvoimastrategiassa määriteltyjenkokonaisuuksien kautta. Myös Botnia-Atlantica Cleantech Kvarken –hankkeen kautta onvahvistettu cleantech-alan ja pk-yritysten edellytyksiä Vaasan, Uumajan ja Örnsköldsvikin alueilla.

• Omistajapolitiikan vahvistaminen kuntayhtymien päätöksenteossa (Finne)Luottamushenkilöorganisaation uudistamisen, konsernijaoston perustamisen sekä kuntayhtymissätoimivien kaupungin edustajien entistä paremman vastuuttamisen ja osallistamisen kautta tätä ontoteutettu ja tullaan toteuttamaan.

• Palvelutuotannon keskittäminen & palvelujen laatutason määrittäminen, kustannustehokkaattuotantotavat (Finne, Kentala, Knookala, Järvelä)Organisaatiorakenteiden madaltamista on jatkettu. Palveluja on toimialoilla keskitetty ja luotupalautejärjestelmiä.

• Ulkoistaminen ja palvelujen ostaminen: kustannuslaskenta ja palveluiden hinnoittelu (Finne)Sisäisten tukipalvelujen vastikkeellisuutta on kehitetty.

• Yhtiöittämiset ja liikelaitostamiset (Finne)Konserniohjaustoimikunta on työskennellyt, luottamushenkilöorganisaatiotyön yhteydessä ontarkasteltu mm. liikelaitosten yhdistämisiä toimielintasolla.

• IT-palveluiden kehittäminen (Laitinen)Uuden Intran käyttöönottoa on valmisteltu, on otettu käyttöön kaupungin uudet kotisivut.

• Tonttien ja asunto-osakkeiden vuokraus ja myynti (Finne, Järvelä)Tonttien vuokratuotot olivat vuonna 2016 noin 7,8 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 8,0 miljoonaa.Kiinteän omaisuuden myyntivoitot olivat 1,7 miljoonaa euroa tavoitteen ollessa 2,5 miljoonaa.Syynä tavoitteiden toteutumattomuuteen oli suhdannetilanne ja monien kauppojen siirtyminenvuoden 2017 puolelle.

70

• Maksullisten palvelujen kehittäminen, maksujen ja taksojen korottaminen (Finne)Toimialojen asiakasmaksut ja taksat on tarkistettu vuoden 2016 aikana.

• Ennakoiva henkilöstösuunnittelu (Kaunisto)Toteutettu mahdollisuuksien mukaan ja kaupungin ohjeistusta noudattaen, toimialoilla työstä ovat vastanneet HR-controllerit. Täyttöluvista aiemmin vapaita ammattiryhmiä on otettu täyttöluvan piiriin.

• Organisaatioiden uudistaminen, esimiesportaiden vähentäminen ja talousraportoinninuudistaminen (Häyry, Laitinen, Kentala, Järvelä, Kaunisto) Tukipalvelu-uudistus on toteutettu ja sen mukainen toiminta ja toiminnan seuranta on aloitettu. Toimialojen omat organisaatiouudistukset etenevät suunnitellusti. Hallintosääntötyö on edennyt aikataulun mukaan. Sote-toimialalla sosiaalityö ja perhepalvelut on uudelleenorganisoitu vähentämällä palvelualueiden määrää yhdellä ja järjestämällä palvelut uudelleen asiakaslähtöisyyden ja lainsäädännön näkökulmasta. Sivistystoimessa toisen asteen ammatillinen koulutus yhdistettiin yhdeksi oppilaitokseksi eli Vamiaksi. Maankäyttösopimuskorvausten kirjaamiskäytäntöä on kehitetty yhteistyössä teknisen toimen ja talous- ja omistajaohjauksen kanssa. Maapoliittisten päätösten toimivaltasuhteiden kehittäminen on huomioitu hallintosääntöuudistuksessa.

71

Tasapainottamistoimenpiteet TA 2016Tarkastuslautakunta

Toimenpide

7 77 7

Kaupunginvaltuusto

Toimenpide

Kokousten lähettäminen internetissä. Kokousten ja seminaarien määrän vähentäminen. 15 153

15 153

Kaupunginhallitus

Toimenpide

Luottamushenkilö- ja viranhaltijakokouspalkkioidenvähentäminen 14 14

Painatuskulut 4 55

Edustus- ja suhdetoiminta 6 -45

Kansainvälinen toiminta 3 20Loput tasaisesti muilta tileltä 12 52

39 135

Toimenpide

Rakenteelliset, toimintatapoja muuttavat tai palveluja karsivat toimenpiteetTulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi


110 TarkastustoimiLautakunnan kokoustenvähentäminen

Menovähennys toteutunut täysmääräisenä.


120 kaupunginvaltuusto

kh:n yleisjaoston päätös 3.9.2015

Toteutui selvästi alle budjetoidun.

Tavoite ylittyi; kokouspalkkiot sivukuluineen 107 000 € , sähköinen kokouskäytäntö 16 000 € sekä luottamushenkilöiden koulutus 14 000 €. Kokonaissäästön ylitys 138.000 e.

Tavoite ei toteutunut, kustannukset ylittyivät. Ylityksen syynä mm. ( Tom Jones konsertin yhteydessä vastaanotto, Elisa Stadioninavajaiset ja vihkiminen, useita yhteisiä tapahtumia Vasekin yms. kanssa enemmän). Hintatason nousu 10 %, toimittaja vaihtunut.

130 kaupunginhallitus


Toteutui. Suunnitellusta kokousaikataulusta 2 kaupunginhallituksen kokousta ja yksi yleisjaoston kokous peruttiin.

Kokonaissäästön ylitys 96.000 e.Rakenteelliset, toimintatapoja muuttavat tai palveluja karsivat toimenpiteet

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi

Toteutui selvästi alle budjetoidun.Toteutui, pääosin palvelujen ostoista.

Tilanne 31.12.2016

72

HenkilöstöpoistumateläköitymistenIirtisanoutumisten kautta

98 98

Lakisääteiset työajan lyhennykset (esim. hoitovapaat) 15 15

Tukipalveluuudistuksen myötä palveluprosessientehostaminenItehtävänkuvienpäivittäminen

158 174

271 287

Palvelujen myynnin lisäyskonserniyhtiöille

16 3

16 3

Toimenpide

Tukipalveluuudistuksen myötäpalveluprosessientehostaminenItehtävänkuvienpäivittäminen

60 60

60 60

Esimiespassi -koulutuksen myyntiLaihia kunnalle

30 23

30 23

Toimenpide

Henkilöstökuluja ja palvelujen ostoja vähentäen

138 138

138 138

Käynnistyy syksy 2015

Toteutui ja ylittyi reilusti. Toimintaympäristössä on suoritettu uudelleenjärjestelyjä sekä määrätietoisia tehostamis ja sopeuttamistoimenpiteistä.

Hallintopalvelujen henkilöstömenojen kokonaissäästö

131 hallintopalvelutToteutunut 2015Itoteutumassa 2016

Toteutui. Joitakin vapaita/vapautuneita vakansseja on jätetty täyttämättä tai niiden täyttäminen on siirtynyt loppuvuoteen.

Tehdyt päätökset Toteutui.

Rakenteelliset, toimintatapoja muuttavat tai palveluja karsivat toimenpiteet

Toimintatuloja ja verorahoitusta sekä muita tuloja koskevat toimenpiteet Tulot, 1 000 €/vuosiToimenpide Toteutuksen edellytykset

Uusien konserniyhtiöiden palvelusopimukset Toteutui alle arvion, ainoastaan yksittäisiä uusia palvelusopimuksia konserniyhtiöille.

133 henkilöstöpalvelut

Käynnistyy syksy 2015

Toiminnan tehostamis- ja sopeuttamistoimenpiteitä suoritettu. Tavoite saavutettu sekä toteutunut täysimääräisenä, jopa ylittynyt.




Palvelusopimus allekirjoitettu 27.8.2015 Laihian osallistujamäärä arvioitua pienempi, tavoite ei toteutunut täysimääräisenä. Vaje katettu muita ulkoisia myyntituottoja lisäämällä (uudet konserniyhtiöt).

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosiToteutunut henkilöstösäästöinä.

134 talous- ja omistajaohjaus


73

Toimenpide

Eläköitymiset, täyttämättömät vakanssit, tukipalveluhenkilöstön vakanssien siirtyminen tukipalveluorganisaatioon. 25 71

25 71

Toimenpide

Kaavoituksen konsulttirahojen vähentäminen

57 170

57 170

Suunnittelutarveratkaisujen,poikkeamisten ja maisematyölupien taksakorotus 12 39

Vähänkyrön aluelautakunta

Toimenpide

Ei rakenteellisia muutoksia 2016 15 1515 15

Isännöintisopimuksen päivitys 7 7

7 7




135 Kaupunkikehitys Esitys on tarkistetun kehyksen mukainen

Henkilöstömenojen kokonaissäästö

Toteutui ylittyen 46 000 €.

Toimintatuloja ja verorahoitusta sekä muita tuloja koskevat toimenpiteet Tulot, 1 000 €/vuosiToimenpide Toteutuksen edellytykset Taksakorotuksen mukainen tulonlisäys 12.000

e on toteutunut. Tulojen ylitys 27.000 e tilanteessa 31.1.2017. Tämän lisäksi laskutettu 9.000 e, mikä ei vielä näy toteumassa.

Yleisjaostoon päätös 12.11.2015

Säästövelvoite 57.000 e, toteutunut säästö n. 170.000 e. Eri syistä syntyneestä henkilöstövajauksesta johtuen ei määrällisesti enempää sijaismentorointia ja palvelujen ostoja pystytty jäljellä olevalla resurssilla hoitamaan.

136 kaavoitus Toiminta sopeutettu annettuun kehykseen

Säästöt palvelujen ostoista, tehty omana työnä.

150 Aluelautakunta151 Yhteispalvelupiste

Vähäkyrö



Ki Oy hyväksyy hinnannousun.

74

Sosiaali- ja terveyslautakuntaPalvelualue Vaikutukset asiakkaalle

(tyks 2000) Tätä ei pysty toteuttamaan, otetaan vastaava säästö muualta, mm. asiantuntijapalveluista

Ei pystytty toteuttamaan, sopimus sitoo. Muualta syntyi kuitenkin menojen säästöä 231.128 e.

Vammaispalvelut Asiakkaat siirtyvät muihin iltapäiväkoteihin. Toiminta jatkuu heidän osaltaan samalaisena vain toimitila muuttuu

Siirto kaupungin omiin asumisyksiköihin mahdollistaa integroitumisen normaaliin ympäristöön.

Suunnitellut siirrot toteutuivat, mutta jouduttu ostamaan palveluja uusille asiakkaille

Ei myönnetaä asiakkaille uuden auton ostosta avustusta vammaispalv.lain mukaisesti auton hankintahintaan.

Ei myönnetty

Psykososiaalisetpalvelut

Vaikutukset ovat asiakkaalle positiivisia, koska asiakas, joka ei ole enää psykiatrisen osastohoidon tarpeessa voidaan kotiuttaa hänen tarvettaan vastaavaan asumispalveluun.

12/2015-12/2016 kotiutettu n 26 potilasta

VSHP:n lakkautettua päivä- ja työterapiapalvelut toiminnoistaan 1/2015 niissä olleet 40 vaasalaista mielenterveyskuntotujaa (krooninen sairaus) jäivät vaille palvelua. Joidenkin terveydentila on huonontunut voimakkaasti (joutuneet osastohoitoon) ja kaikkien osalta ko. riski on olemassa. Nykyiset palvelut eivät riitä vastaamaan tarvetta. Suunniteltu toiminta parantaa huomattavasti asiakkaiden tilannetta.

Toiminta aloitettu Työpaja Upseerissa 2/2016, 250.000 €.

Kotiutetaan asumispalveluihin 5 potilasta VKS:sta ja 3 potilasta Vanhan Vaasan sairaalasta

Kuntaosuusmaksut jäävät pois VSHP:n budjetista.Kustannukset laskevat huomattavasti ( yli 80%) siirryttäessä erikoissairaanhoidon osastohoidosta asumispalveluun.

1 773 900 0

Mt –kuntoutujien päivätoiminnan keskittäminen osaksi kunnallisia palveluja

Palvelu lakkautettu VSHP:n toimintana, joten siitä ei synny kuluja Vaasan VSHP:n budjettiin (kustannus aiemmin 450 000€/v)

179 000 200 000

Asiakaskohtaiset palvelujen muutokset /Eskoo Kuntaosuudet pois, sijoitus omiin asumispalveluihin

500 000 200 000

Autoavustukset Säästetään 50000€ 50 000 50 000

SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT Säästötavoite/sope 3 214 301Iltapäivähoidon keskittäminen, luovutaan Purjeesta ja Poijusta

Vuokrakulut alenevat, sijaisia vähemmän 30 000 30 000

Yhteisten säästöt yhteensä 84 877 0

Tällä hetkellä kehyksen ali > voidaan käyttää muiden ylitykseen 57 300 0Setlementti-yhdistyksen toimiston vuokra Kuntaosuus 27 577

0

Toimenpide Vaikutukset tulosalueella Säästö € / netto

Tilanne 31.12.2016

YHTEISET JA TEKNISET TUKIPALVELUT

75

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien arjen hallinnan tukeminen psyko-sosiaalisen kotikuntoutustoiminnan kautta edesauttaa heidän kuntoutu-mistaan ja arjessa selviytymistään ja vähentää psykiatrisen osastohoidon (esh) kuin myös laitosmuotoisen päihde-kuntoutuksen tarvetta.

Ei toteutunut v 2016

Jos toimintaan varataan tarvittavat työntekijäresurssit ja muutos toteutetaan hallitusti ja asiakaslähtöisesti, ei synny asiakkaille negatiivisia vaikutuksia

Ei toteutunut v 2016

Päihdekeskuksen toiminta voidaan elvyttää kysyntää vastaavalle tasolle mm. selviämishoito palaa palvelutarjontaan. Asiakkaiden hoitoonpääsyn mahdollisuudet paranevat ja yksittäisiin asiakkaiden kriisitilanteisiin voidaan tarjota nopeammin apua. Ympäristönä Huutoniemen sairaala-alue on terapeuttinen ja kuntoutumisprosessia tukeva, Yhteistyö psykiatrian kanssa tiivistyy entisestään, joka on asiakkaiden hoitoprosessia tukeva asia.

Toteutunut

Asiakkaille taataan ruotsinkieliset psykologipalvelut ja tämän lisäksi mahdollisuus osallistua monipuolisesti muuhun toimintaan, mitä palvelun mahdollinen toteuttaja nuorisoasema Klaara tuottaa.

Psykologi ja sosiaaliohaaja aloittivat 8/2016

lastensuojelu Kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö Kesken

Ostopalvelut Kesken

Palkkamäärärahat Palveluihin tulee viivettä Eniten säästöä kertynyt viranhaltijoiden palkoista

Palvelujen ostot 2 % 331 088Palkoista -2 % Vapautuneita vakansseja täytetään hyvin

harkiten, sijaisten käyttöä vähennetään379 000 150 000

Kustaanlantien rakennuksen käyttö Vuokramenot vähenevät 50 000 0

Kultanummen keittiö Kuntaosuus 117 808 0

Päihdekeskuksen sijoittaminen VKS:lta vuokrattaviin tiloihin Huutoniemen sairaala-alueelle

Lakisääteisiä päihdepalveluita voidaan toteuttaa vallinneiden vaikeiden vuosien jälkeen lähes normaalisti ja tarvetta vastaavasti. Päihdekeskuksen vuokrakustannukset laskevat n. 150 000€/v edellyttäen, että maksetaan vain yhdestä tilasta.

150 000 38 638

Nuoriso-poliklinikan toiminta omaksi toiminnaksi (Folkhälsan)

Kustannukset laskevat, koska ostopalvelu on osoittautunut omaa toimintaa kallimmaksi

40 000 30 000

Mielenterveyskuntoutujille suunnatun psykososiaalisen kotikuntoutuksen kehittäminen kunnan omana palveluna ja asiakkaiden siirtäminen VKS:n kotikuntoutuksesta peruspalveluihin. Arvioidut asiakassiirrot v. 2016 yht. 25 asiakasta. Palvelussa nyt 3 kenttätyöntekijää, jotka pystyvät hoitamaan siirtyvät asiakkaat. Kuitenkin tarvitaan sairaanhoidollista osaamista jasiksi työntekijäresurssin vahvistaminen yhdellä sairaanhoitajalla on tarpeen asiakaskunnan tarvetta vastaavan palvelun turvaamiseksi. Vahvistaminen voi tapahtua siirtämällä määrärahoitettuja vakansseja VKS:sta toimintaan.

Kuntaosuudet jäävät pois VSHP:n budjetista asiakkaiden hoitovastuun siirryttyä kunnan peruspalveluihin. Kustannukset laskevat huomattavasti (arvio, yli 80%).

357 000 0

Kuntoutus- ja terapia-poliklinikkojen asiakkaiden siirto omiin palveluihin erikoissairaanhoidon piiristä.

Kuntaosuusmaksut jäävät pois VSHP:n budjetista.Kustannukset laskevat huomattavasti.

150 000 0

76

Palveluiden saatavuus selkiytyy Organisaatiomuutos tehty. Jätetty täyttämättä palvelualuejohtajan virka ja toisen palvelualuejohtajan virkaa hoidettu sisäisin järjestelyin

VKS:n potilaiden siirrot toteutuvatvuoden2017 alusta alkaen

Erikoissairaanhoito Doctagon lääkäripalvelu kotihoidossa on tuonut huomattavat säästöt. Laskennallisesti jopa 942 000 €. Vaasan keskussairaalan kanssa meillä on yhteinen työsuunnitelma. Olemme perustaneet tehostetun kotiuttamistiimin kotihoitoon. Akuuttitiimissä on 3 hoitajaa ja 3 sairaanhoitajaa. Siirtoviivepäivien määrä on laskenut ja laskutus on lopetettu.

Koti- ja laitoshoidon h lli tIkäkeskus Preventiivisen, toimintakykykä ylläpitävän

toiminnan puuttuessa nämä saattavat tulla aikaisemmin ja huonkuntoisempana säännöllisen kotihoidon piiriin. Muistihäiriöisten päiväpaikkojen karsinta johtaa omaisten lisäkuormitukseen ja lisääntyvään kysyntään palvelutaloihin.

Ikäkeskuksen liikuntapalveluihin on otettu käyttöön asiakasmaksut vuoden alusta, 40.000 €. Omaa henkilöstöä on vähennetty. Avustukset on maksettu eläkeläisyhdistyksille.

Ikäkeskuksen toiminta ja näin säästökin kohdentuu pääosin kotona asuviin, jo toiminta rajoitteisiin vanhuksiin. Viriketoiminta, vähennetään omaa henkilöstöä (100.000e). Vuorikeskus, vähennetään omaa henkilöstöä (35000e). Eläkeläisten toimintakeskus, lopetetaan avustukset eläkeläisyhdistyksille (18232e). Liikuntapalvelut, supistetaan kuntosalitoimintaa, vähennetään henkilöstöä (50.000e)

203 232 203 000

Säästö Kolan panostuksista. Etälääkäri-/vastuulääkäritoiminta ja palveluasumisessa ja kotihoidossa, kotikuntoutusyksikkö ja kuntoutusterapeutit kotipalvelukentällä sekä Pegasos Mukana -toiminnanohjausjärjestelmä kotihoidossa tehostavat huomattavasti omaa työtä ja keskussairaalaan lähettäminen ja hoitaminen siellä (ambulanssin käyttö, päivystyspoliklinikkakäynnit, hoitopäivät vuodeosastoilla, siirtoviivepäivistä sakkomaksut) vähenevät olennaisesti.

1 500 000 2 342 000

Henkilöstön koulutus- ja kurssipalvelut 50 000 82 500

KOTI- JA LAITOSHOITO Säästötavoite/kola 36 639

Tulosalueen rakennemuutos Päällekkäisyyksien karsiminen 65 000 48 000

Sopen säästöt yhteensä 4 142 796 746 638

77

Kotihoito Kotihoidon lääkäripalvelut, uusi toimintaohjaus järjestelmä, akuttitiimi ovat parantaneet hoitoketjujen toimintaa. Laskennallisesti säästöjä jopa 3 milj. € vuodessa. Omaishoito ylittyi 255 000 € , josta yli puolet omaishoidon tuki, 190 000 € ja 65 000 € omaishoidon läheislomitus Kuljetusprojekti on edennyt hitaasti, säästöä ei ole saanut tänä vuonna.Palvelusetelin käytön asiakasmäärä on vuoden aikana vähentynyt 114 -> 57. (säästö 360 000 €)Tukipalvelujen ostot kotona asuville , ateria- ja siivouspalvelut - säästö80 000 €.Kotisairaala on siirretty saattohoito-osastolle (os. 7), vuokra 14.000 € .

Palveluasuminen Henkilömitoituksen alentaminen, 0,70 -> 0.65-0.60. Kirkkopuistikkoa ja Ruukinkartanoa sitoo AVIn henkilöstömääräykset.Pitkäaikaishoitoa on kehitetty valtuuston päätöksen mukaisesti.Palvelutalo Krannila on otettu käyttöön syyskuussa 2016 ja palvelutalo Fyrrykartano tammikuussa 2017.

Toteutetaan rakennemuutosta. Henkilöstömitoituksen alentaminen palvelutaloissa. 15 asukkaan pienkodissa kahdella henkilöllä työvuorossa ei voida toteuttaa halutulla tavalla asiakaslähtöistä ja yksilöllistä hoitoa. Virikkeelliseen toimintaan ja ulkoiluun ei riitä entiseen tapaan aikaa. AVI tarkasti vuonna 2012 palvelutalot ja vanhojen talojen nykyisestä mitoituksista sovittiin. Uusien talojen käynnistyksen yhteydessä mitoitukset on käyty läpi. Henkilömitoituksen alentaminen (580000e).

580 000 580 000

Säännöllisen palvelun piiristä voi vähentää asiakkaita määrittelemällä kotihoidon saannin kriteerit tiukemmiksi. Tukipalveluissa arvioidaan samaten myöntämiskriteerit, palvelujen tuotantotapoja kehitetään. Rakennemuutoksessa on vahvistettu kotihoitoa ja pitkäaikaishoito vuodeosastolla lopetetaan. Toimintayksiköiden lopettaminen ei mahdollista. Omaishoitoa kehitetään. 1.Henkilökuljetuksia järjestellään. 2. Kotipalvelun saannin kriteerimuutoksiin ja tuottavuutta parantamalla karsitaan vuoden aikana palvelusetelin käyttöä (600.000€}. 3. Tukipalvelujen osto kotona asuville, kriteerit/tuottamistapa (100.000€}. 4.Kotisairaala yhdistetään saattohoito-osastoon 1.1.2016. Ne toimivat samoissa tiloissa osastolla 7. (14.000 €}.

1 045 800 670 000

78

Laitoshoito Osastoja on suljettu suunnitelmien mukaisesti. Kaupunginsairaalan osastojen hoitopäivissä on säästetty laskennallisesti 1 493 000 €. Pitkäaikaishoitoa tarjotaan vain psyk.ger. potilaille( syyskuun 2017 asti). Henkilöstömitoitusta lähdettiin tarkastelemaan vuoden lopulla.

Terveyspalvelut Sijaisten käyttöä onnistuttu vähentämään ennakoitua enemmän, osasyynä toiminnan keskittäminen

Lakisääteinen päivystys järjestettävä.

Yhteispäivystys on v 2015 alibudjetoitu TEPA:n kehykseen. Tilanteen jatkuessa päivystyksen tutkimus- ja toimintamahdollisuuksia pitää supistaa. Tästä seurauksena on runsaampi lähettäminen erikoissairaanhoidon puolelle.

SHP:n toiminta. Säästö 265 000 € verratuna tilinpäätökseen 2015. Ylitys TA 2016 - 362.000 €. Yhteispäivysyksen kustannukset yhteensä 3 090 100 €. Tilinpäätöksessä 2015 kustannukset olivat 3 354 700 €.

Potilaiden saamat palvelut supistuvat tiukempiin kriteereihin sopiviksi.

Lakisääteinen tarpeeseen perustuva toiminta on toteutettava. Säästö tulee vasta vuonna 2017.

Ei suuria vaikutuksia. Saavutettavuus saattaa osin heikentyä.

Vähänkyrön terveysaseman vuokra on yllättävän korkea.

Hoidon jatkuvuus ja laatu paranevat Lääkäritilanne parantunut.

Ei vaikutusta RIS saatu vasta asennettua teknisten ongelmien vuoksi.

Ris-laskutus/tulojen lisäys Röntgen voi myydä jälleen tutkimuksia Aluetyöterveydelle

30 000 0

Terveysasemaverkoston tiivistäminen Toimintojen keskittyminen isompiin yksikköihin.Toimitilojen rationalisointi vaatii vuokrasopimusten uudelleenarviointia, sekä tilojen korjaustoimia

100 000 -375 000

Keikkalääkäriostoista luopuminen kun saadaan palkattua omia virkalääkäreitä

Keikkalääkäreiden vaihtuminen vakituisempiin omiin virkalääkäreihin

50 000 158 000

Yhteispäivystys > Käytön mukainen laskutus Yhteispäivystys on sairaanhoitopiirin hallinnoima. TEPA:n vaikutusmahdollisuus on rajallinen.

1 300 000 265 000

Kuntoutus/fysioterapia: apuvälineiden ja kuntoutuksen tarpeen tarkempi määrittely erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoidosta tehdyt lähetteet vähenevät ja pienentävät TEPA:n palvelujen ostotarvetta.

50 000 0

Terveyspalveluja tulee tehostaa Toiminta toteutettava ilman sijaisia tai vaihtoehtoisesti vakansseja jätettävä täyttämättä. Toiminnan supistaminen on erittäin vaikeaa, mikäli hoidon saatavuutta määrääviä säädöksiä ei muuteta.

300 000 620 000

Hammashoidon ostopalvelut 50 000 0

Koti- ja laitohoidon säästöt yhteensä 4 023 632 4 522 100

TERVEYSPALVELUT Säästötavoite/tepa 3 035 700

Kaupunginsairaalan osastoja suljetaan 1,2,3,4,b ja d vuoden 2016 loppuun mennessä. Henkilöstöä on siirretty toiminnan siirtyessä palveluasumiseen ja kotihoitoon.Toiminta on aiempaan verraten keskimäärin aktiivisempaa, henkilöstömitoituksesta ja henkilöstön osaamistasosta ei juuri voida tinkiä. Osastojen henkilöstömitoitus on käyty läpi AVIn kanssa. 1. Osasto 1 ja 2 suljetaan 8.2.2016 --> Krannila 2, toiminnan bruttokustannukset (300000e). Huom! liite. Sotelan esityksessä. 2. Kaupunginsairaala os. 4- osasto suljetaan 2015, huoneistovuokrakulut (114700e). 3.Kaupunginsairaala os. h -osasto suljetaan 2015, huoneistovuokrakulut (129900). 4. Vuodeosastojen yhteiset (henkilöstömitoitus ym.) (100000e).

644 600 644 600

79

Hoitopaikka ja lääkäri vaihtuvat Mielenterveysasema Horisontin toiminta on siirretty sosiaali- ja perhepalveluhin 1.4.2016.

Koko sote yhteensä Säästötavoite erotus-57 300 84 877

Sosiaalityö ja 3 214 301 3 396 158Koti- ja laitoshoito 4 23 00 -498 468Terveyspalvelut 3 035 700 1 316 000Yhteensä 10 273 001 4 298 56710 235 305 -37 696 5 936 738

4 023 632 632 4 522 1001 984 000 -1 051 700 668 000

Yhteiset ja tekniset tukipalvelut 84 877 84 877 04 142 796 928 495 746 638

Terveyspalvelujen säästöt yhteensä 1 984 000 668 000

Säästöt yli/ali 31.12.2016

Kotikuntouksen psykiatrikonsultaatiot Lääkärityövoiman saatavuus voi vaikuttaa kustannuksiin

104 000 0

80

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta

Toimenpide

710 724

Yksiköiden/ ryhmisten lakkauttaminen ja toiminnan keskittäminen ja uudelleen organisointi

710 724

Varhaiskasvatus-päivähoitomaksujen korotus

100 0

100 0

Toimenpide

250 250

Aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkoistaminen

Tuntiresurssin tavoitetaso pudotettiin syksystä 2015 2,00 vvh:sta 1,91 vvh:iin ja koulujen käyttötaloudesta vähennetty 2,6 % vuoden 2015 tasosta

870 870

1120 1120


Toimintatuloja ja verorahoitusta sekä muita tuloja koskevat toimenpiteet Tulot, 1 000 €/vuosi


302 VarhaiskasvatusVarhaiskasvatushallituksensuunnittelemat lakimuutokset astuvat voimaan 1.8.2016

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Säästö toteutui.



Toimenpide Toteutuksen edellytyksetPäivähoitomaksuihin ei syksyllä tullut korotusta, ainoastaan 2,8% indeksitarkistus 1.8.2016 alkaen. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta sekä loma-aikojen maksuttoman ajan laajentamiseen perusopetuksen loma-aikoihin syntyy henkilöstökuluissa (lomat voidaan keskittää) kustannussäästöjä ja toimintakuluissa, toisaalta maksuttomuuden laajentaminen vähentää maksutuottoja.

Toteutettu talousarviossa 2016. Tuntiresurssi pyritty pitämään tasolla 1,91 vvt / oppilas.

306 Perusopetus suomenkielinen

Perusopetuksen kouluverkon muutokset (koulujen lakkautukset)Asevelikylän ja Teeriniemen koulut.Määrärahavähennys kolmen koulun osalta

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta7.10.2015 § 72 ja 74

Muutokset toteutettu suunnitelman mukaisesti ja huomioitu talousarviossa.

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta Ulkoistamista jatkettu

81

Toimenpide

3010

3010

Tuntiresurssin tavoitetaso pudotettiin syksystä 2015 2,00 vvh:sta 1,91 vvh:iin ja koulujen käyttötaloudesta vähennetty 2,6 % vuoden 2015 tasosta

250 250

290 290

Toimenpide

6 0

6 0Toisen asteen koulutuslautakunta

ToimenpideKustannukset €Ioppilas korkeintaanvos-normien mukaisetTehtävien uudelleen järjestelyt sekä yhteistyö VG:n ja perusopetuksen kanssa

Yhteinen vahtimestari VG:n kanssa10 10

Toisen apulaisrehtorin siirtyminen opettajaksi 45 60

307 Perusopetus ruotsinkielinen

Perusopetuksen kouluverkon muutokset (toimipisteen lakkautukset) Haga ja Mussor skolan yhdistäminen Aamu-ja iltapäivätoiminnan ulkoistaminen

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 24.9.2015 § 32, 7.10.2015 § 75Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta

Muutokset toteutettu suunnitelman mukaisesti ja huomioitu talousarviossa.

Aamu- ja iltapäivätoiminta ulkoistettu kokonaisuudessaan.Toteutettu talousarviossa 2016. Tuntiresurssi pyritty pitämään tasolla 1,91 vvt / oppilas.



Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi308 Kuula-opisto Säästö toteutetaan siivouskuluja

pienentämälläVarhaiskasvatus- ja opetuslautakunta

Kuula-opistolta ei ole vaadittu lisäsäästöjä, jotta valtionosuuksien jatkuminen ministeriön myöntämien oppituntien mukaisesti voidaan varmistaa myös jatkossa. (Vapeopla 20.1.2016 § 1).


Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi312 Vaasan Lyseon lukio


Apulaisrehtorin suostumus Vuonna 2016 oli vain yksi kokonaistyöajassa oleva apulaisrehtori aikaisempien kahden sijasta.Toteutunut.

Toisen asteen koulutuslautakunta 16.6.2015 § 47

Vahtimestarin eläköityminen Toteutunut, vuonna 2015 eläköityneen vahtimestarin tilalle yhteinen vahtimestari VG:n kanssa.

82

Ryhmäkokojen kasvattaminen 83 70

138 140

Opiskelijamäärän kasvu 54 5454 54

ToimenpideKustannukset €Ioppilas korkeintaan vos-normien mukaiset

Kursseja vuorovuosin mahdollisuuksien mukaan 6 7

Suuremmat opetusryhmät 3 0Yhteinen vahtimestari 10 10

Yhteistyön kautta pyritään ylläpitämään kurssitarjontaa

3 -10

22 7

Hankerahoitus ja + 10 opiskelijaa 84 0

84 0

ToimenpideKustannukset €Ioppilas korkeintaanvos-normien mukaiset

Vuosityösuunnitelman laatiminen Rakenteellisten uudistusten ansiosta ryhmäkokoja on voitu pienentää. Kasvaneet opiskelijamäärän myötä valtionosuudet ovat kasvaneet odotettua suuremmiksi. Vuoden 2016 Lyseon lukion tulos on historian parhaista eli ylijäämää kertyy n. 190 000 €. Yksikköhinnat pysyneet vuoden 2015 tasolla, eikä leikkauksia ole tullut.

YhteisvalintaIvaltion yksikköhinta



Toimenpide Toteutuksen edellytykset

Toisen asteen koulutuslautakunta 3.2.2015 § 6 Kurssitarjontaa on leikattu, eri kursseja järjestetään vuorovuosittain.

Ei ole voitu toteuttaa.

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi313 Vasa gymnasium & Vasa svenska aftonläroverk


Toteutunut jo vuoden 2015 loppupuolella.

Opiskelijaksi hakeutuminen ei ole ollut tarpeeksi hyvä. Varsinainen koulutustoiminnan tulos on v. 2016 positiivinen 5 559 €, kun taas maksulline palvelutoiminta on alijäämäinen. Tilikauden kokonaistulos on noin 1 000 € alijäämäinen.

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi315 Vaasan ammattiopisto

Kurssien toteutus, ja 10 x 6000 (valtionyksikköhinta)

Valtionosuudet ovat pienentyneet n. 5 200 €


83

Leikataan lähiopetuksen määrää, opetetaan suuremmissa ryhmissä ja lisätään työssä oppimista.Ns.ylitunteja leikataan lukukaudella 2015-2016

141 130

Avautuviin virkoihin ei välttämättä oteta uusia vakinaisia, sisäinen organisaatiouudistus

456 496

Yhteistyön lisäämistä VAKK:n kanssa tilojen käytön osalta.

6

603 626

Toimenpide

Organisaatiouudistus 1.1.2016 tuo hallinnollisia säästöjä 230 230

Toisen asteen koulutuslautakunta 3.2.2015 § 6, 12.5.2015 § 35, 16.6.2015 § 52

Vuoden 2016 aikana on leikattu lähiopetustuntien märää sekä maksettavia ylitunteja. Henkilöstömenot ovat pienentyneet olennaisesti. Tästä tarkemmin seuraavassa kohdassa.

Ammattiopiston henkilöstömenot ovat vuonna 2016 yhteensä 626 237,84 € pienemmät kuin vuonna 2015. Tähän on vaikuttanut yllämainitut tuntileikkaukset, organisaatiouudistus sekä vuoden aikana säästöt eläköitymisen takia. Henkilökunnasta siirtyi eläkkeelle yhteensä n 13 osa- tai kokoaikaista työntekijää. Eläköitymiset ovat tapahtuneet pitkin kulunutta vuotta, mutta suurin osa kuitenkin syyslukukauden aikana. Tästä johtuen täysimääräinen henkilöstömenojen säästö tullaan saamaan vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana valtionosuusleikkaukset ovat jatkuneet. Tämän johdosta ja myös opiskelijamäärien (n. 30 opiskelijaa) ovat ammattiopiston valtionosuudet laskeneet vuoden 2015 tasoon verrattuna 843 000 €. Oppilaitoksen toiminta on kuitenkin sopeutettu syntyneeseen tilanteen ja ammattiopisto tulee tekemään runsaan 200 000 €:n ylijäämäisen tilinpäätöksen.

318 Vaasanaikuiskoulutuskeskus


Toisen asteen koulutuslautakunta Organisaatiomuutos on toteutettu suunnitelmien mukaisesti.

84

Tilojen käytön tehostaminen yhteistyössä VAO:n kanssa

28 45

258 275

Työväenopiston johtokunta

Toimenpide

Opistotalon muutto Raastuvank.31:een

40 0Teknisen työn opetustilojen vuokraus SÖFUK:lta 10 17

Tanssin- ja liikunnanopettajan toimi 10 2

60 19

Peruskouluun valmista opetus yli16-vuotiaille maahanmuuttajille

20

Kurssimaksujen tarkistaminen 12 0

32 0

Toimenpide

Kurssitarjonnan ja palkkakustannusten vähentäminen 15 15

15 15


Alatorin tiloista on luovuttu 28.2.2016 suunn. mukaisesti. Lisäksi on luovuttu Raastuvankadun kadun tiloista ja Silverian tiloissa olevat keittiöt ovat syksystä lähtien yhteiskäytössä VAOn kanssa.

Säästötavoite ei toteutunut eikä toteudu.2016ITalotoimen vuokraneuvottelu, 6 kk irtisanomisaika

Tavoite ylittynyt


330 Vaasa-opisto 8I2016;yhteiskäyttö perusopetuksen kanssa Vuokraa maksettu kahdesta kiinteistöstä. Myös Raastuvankatu 31.n vuokrataso korkeampi kuin Opistotalon.

Toimintatuloja ja verorahoitusta sekä muita tuloja koskevat toimenpiteet Tulot, 1 000 € / vuosiToimenpide Toteutuksen edellytykset

Uuden toiminnan lisäysesityksen hyväksyminen(kh,kv) ; vos vuoden 2014 tasossa

Lisäysesitys hyväksytty ja toiminta käynnissä. Valtionosuus ei tuloudu opistolle, joten toteumaa ei voi arvioida.

Toimi vapautuu 5I2016; täyttö1.1.2017 30 % Tehtävän hoidon järjestelyn tuottama säästö suunniteltua pienempi, mutta toiminnallinen etu suuri.


Kurssilaisten määrä säilyy ennallaan Opetustunteja/kursseja jouduttu vähentämään säästösyistä, mikä näkyy kurssimaksutulojen vähenemisenä

340 Vasa arbetarinstitut Vasa arbetarinstitutin johtokunta

(tyks 3920,3922) Säästöt toteutuivat vuonna 2016.

Toimintatuloja ja verorahoitusta sekä muita tuloja koskevat toimenpiteet Tulot, 1 000 € / vuosiToimenpide Toteutuksen edellytykset

85

Kurssimaksujen korotus 10 1010 10

Vapaa-aikalautakunta

Toimenpide

Liikuntaverkkomuutokset17 41

10 0

Henkilöstösäästöt 70 70Muut toiminnalliset muutokset

5 5

59 55

15 0

176 171

Taksojen ja maksujen korotus 53 011 0

Vuokratulojen lisäys 10 0

13 8

Tuet ja avustukset -28 (28) 0

59 (115) 8

Toimenpide

Palveluverkkomuutokset 4 4

21 21

351 Liikuntapalvelut

Ravitoiminnan päättyminen ja katsomosta luopuminen Ravikatsomon vuokrasopimus irtisanottiin jo 1.8.2016 lukien


Jaettavan toiminta-avustusmäärärahan vähentäminen 2,6 %

Toteutui

Palvelu- ja tarvikeostojen vähentäminen (liikuntapaikkojen hoito)

Toteutui osittain, osa mr-säästöistä muusta

Öjbergetin rinnetoiminnan ulkoistaminen Toimintaa on päätetty toistaiseksi jatkaa omana toimintana (Vala 9.3.2016 § 13)

2 vakanssin lakkautus Vakanssit lakkautettu


Uimahallin maksujen korotus Tulotavoitetta ei saavutettu

Palvelu- ja tarvikeostojen vähentäminen (liikuntaosasto)

Säästö toteutui vuokrakuluista.

Yhdistyksiltä perittävien kk-vuokrien korottaminen vastaamaan hoitovuokraa

Tilavuokria korotettiin 1.7. alkaen (keila-, jousiammunta- ja sisäampumahalli), mutta tulotavoitetta ei täysin saavutettu.

Valtionavustuksen loppuminen (Action toiminta) Avustusta ei voi enää hakea ja se vähentää tuloja (ei lisää).

Muiden palvelumaksujen korotus Tulotavoitetta ei saavutettuTapahtumatoiminnasta syntyvien vuokratulojen lisäys Toteutuminen riippuu tapahtumajärjestäjistä,

tämä ei toteutunut.

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi355 Nuorisopalvelut


Jukoboxin nuorisotilatoiminnasta luopuminen (Vala 29.4.15 § 15)

Toteutunut. Nuorisotila suljettu.

Malmöntalon kerhohuoneista luopuminen (Vala26.8.15 § 24)

Toteutunut. Kerhotiloista luovuttu.

86

Henkilöstösäästöt 19 19

Hankintojen vähentäminen 4 448 48

Vuokratuottojen lisäys 2 2

2 2

Museotoimi

Toimenpide

Museoverkon muutokset13 0

9 0

Henkilöstösäästöt 30 71Muut toiminnalliset muutokset 45 45

34 3419 0150 150

Laskutuksen tehostaminen 3 03 0

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Toimenpide

Ostojen vähentäminen 11 119 9

Vuokramenojen vähentäminen 7 7Jaettavan kulttuuriavustuksen vähentäminen

2 2

29 29

Vuokratuottojen lisäys 3 16

Kausiluonteisen henkilökunnan käytön vähentäminen Toteutunut. Kausiluoteisia/kerho-ohjaajia palkattu pääasiassa ulkopuolisella hankerahoituksella.

Palveluostojen vähentäminen Toteutunut

mm.Villa Gerbyn viikonloppuhinnoittelunmuuttaminen (Vala 26.8.15 § 26)

Toimenpide tehty. Toteuma edellisen vuoden tasolla.



Nelin-Cronströmin taidekodin toiminnasta luopuminen (museoltk. 25.8.15 § 25) Hanke käynnistetty

Väkkärin torpan palauttaminen lahjoittajille (museoltk. 25.8.15 § 25)

Hanke käynnistetty

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi363 Museotoimi

Viestinnän ja markkinoinnin muutokset ToteutettuTilankäytön tehostaminen Käynnistetty

Vakanssimuutokset ToteutettuNäyttelyiden määrän vähentäminen Toteutettu

Kokoelmalainojen laskutuksen tehostaminen


371 Kulttuurikeskus


Fannyn sis.vuokran laskentaperusteiden oikaisu ToteutuiJaettavan toiminta-avustusmäärärahan vähentäminen -2,6 %

Toteutui

Palveluostojen vähentäminen ToteutuiMuut toiminnalliset muutokset Säästöt toteutuivat

Kulttuuritalo Fannyn toiminnan kehittäminen Toteutui Fannyn osalta monikertaisesti


87

3 16

Toimenpide

Kirjastoverkkomuutokset 62 35

97 0

12 12


Hankintojen vähentäminen 61 61249 108

Tilavuokrauksen tehostaminen 2 1

2 1

Teatteri- ja orkesterilautakunta

Toimenpide

Kapellimestareista, solisteista ja lisäsoittajista aiheutuvien kustannusten minimoiminen

50 0

50 0


Huutoniemen kirjaston sulkeminen Kirjasto suljettiin 29.4. ja Huudi-yhteispalvelupiste nuorisopalveluiden kanssa aloitti 15.8.

Palosaaren kirjaston sulkeminen Säästövelvoite peruttiin tältä osin ja määräraha palautettiin (KV 16.11.2015 §103)

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 € / vuosi372 Kirjastotoimi

Aineistomäärärahojen vähentäminen Toteutui

Tervajoen kirjaston sulkeminen (kukiltk 15.6.15 § 32) Lähikirjasto suljettiin 31.12.2015

1 osa-aikaisen vakanssin lakkautus Vakanssi lakkautettiin, mutta palkkamenoissa ei säästöä



Draama-salin varaustoiminnen ja hinnoittelunmuuttaminen

380 Vaasan kaupunginorkesteri

Teatteri- ja orkesterilautakunta Orkesterin toimintamenot olivat 31.12.2016 toteutuneet 103,0% eli 57 956,36 € yli budjetoidun. Syynä ylitykseen olivat ensisijaisesti sairauslomista koituneet kustannukset (sairaslomasijaisten palkkamenot 24 808,36€ yli budjetoidun) sekä ennakoimattomat varhaiseläkemaksut 27 975,11€. Koska tulot olivat toteutunut yli budjetoidun, on ylitys katteen osalta pienempi: toimitakate 101,9% ja euromääräinen ylitys 35 645,79€.


88

Pääsylippujen hintojen korotukset 10 30

Toimenpide

Palvelujen ostojen uudelleentarkastelu ja priorisointi

12 -71

Aineiden ja tarvikkeiden hankitaminimoitu

-30

Henkilöstökulut pyritään pitämään maltillisella tasolla

-116

12 -217

Maksutuottojen lisäys 81 203

81 203

Rakennus- ja ympäristölautakunta

Toimenpide

Myöhäistetään v. 2016 rekrytointia eläkkeelle siirtymisprosessissa 12 12

Palvelujen ostot + tarvikkeet, asiantuntijapalkkiot, ilmoitukset

5 18

17 30

Rakennusvalvontamaksujen taksan tarkistus 28 35

Korvaus AVI:lta valvontaeläinlääkäritehtävienhoitamisesta. AVI korvaa tehtävän kustannuksista arviolta 80 % 26 58


Teatteri- ja orkesterilautakunnan päätös Toimintatuotot olivat toteutuneet vuoden loppuun mennessä 253 335,92€, eli 161,9%. Myös sisäänpääsymaksujen osalta tulotavoite saavutettiin, toteuma 31.12.2016 oli 127,2 % (20 367€ yli tavoitteen).

381 Vaasan kaupunginteatteri

Teatteri- ja orkesterilautakunta Tuotannollisista ratkaisuista johtuen kulut ylittyivät jokaisella mainitulla osa-alueella. Ratkaisujen ansiosta myös katsojamäärät jateatterin omat toimintatulot kasvoivat. Näin teatterin toimintakate pysyi talousarvion mukaisena.

Teatterin ohjelmisto v.2016 mahdollistaakokonaistulotavoitteen nostamisen maksutuottojen kautta

Tuotannollisten ratkaisujen ja menestyvien esitysten ansiosta maksutuottoja kertyi runsaasti talousarviota enmmän.



Viraston päällikkö Sähköinen asiointi siirtyi vuodelle 2017. Muut arviot säästöistä (palvelujen ostot ja tarvikkeet)

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 €/ vuosi

500 Rakennusvalvonta

Viraston päällikkö Palkkasäästöt 2016 (ympäristölaikimies ja tekninen assistentti)

501-504 Ympäristötoimi

Valvontaeläinlääkärin virka täytettiin 1.9.2015 alkaen. Korvaus valvontaeläinlääkärin tehtävistä oli v. 2016 yhteensä 75 557 e, josta 58 557 yli alkuperäisen talousarvion


500 Rakennusvalvonta Rakennus- ja ympäristölautakunta Toteutui hieman arviota suurempana.

89

54 93

Tekninen lautakunta

Toimenpide

Toimintaa sopeutetaan, eläköitymisiä ja muita sijaisuuksia hoidetaan sisäisillä järjestelyillä.

100 100

Yksityistieavustusten pienentäminen40 60

Viheralueet, metsät: säästö kohdentuu leikkipuistojen ja reuna- alueiden hoitoon 110 110

Liikennealueiden hoitoa vähennetään. Syntyvä säästö kohdennetaan ulkovalaistuksen ja liikennevalojen hoitoon.

Investointien supistamisen hlöstövaikutukset, hlöstökulut investoinneissa.

50 80

Verstas- ja korjaamotoiminnan keskittäminen

0

Kone- ja kuljetuskaluston hankinnan ja hallinnoinnin keskittäminen.

0

Sisäiset tavarakuljetukset ja niiden synergiat:Postitus siirtynyt kuljetustoimistoon 75

Ruokakuljetusten kilpailutus

VPL-kuljetusten kilpailutus

Kuljetuspalvelujen keskittäminen

Kevyen kuljetuskaluston hankinnan vaihtoehtoiset rahoitusmuodot.

0

Polttoainejakelun vaihtoehtoiset toimintamuodot.

0

Varastotoiminnan keskittäminen. 0


512 Kuntatekniikka Tulosaluejohtajan päätökset Eläköitymisiä ja sijaisuuksia hoidettu sisäisillä järjestelyillä.

Tela 2.9.2015 TAES 2016 Avustuksia käyttösuunnitelman mukaisesti maksettu vähemmän.

Tulosalue Toteutusvaihe I Toteutuksen edellytykset Menot, 1 000 €/ vuosi

Ei toteutunut

515 Vaasan Tekniset palvelut

Liittyy teknisen toimen organisaatiouudistukseen. Saavutettaneen tila-, hlöstö- ja muita käyttömenosäästöjä sekä inv.menosäästöjä mahdollisesti jo v. 2016

Selvitys laadittu controllerien toimesta.

Linjaukset täytyisi tehdä kaupunkitasolla tai väh. Teknisen toimen tasolla. Ks. Myös kohta 7.

Ei toteutunut.

Tela 2.9.2015 TAES 2016 Toteutunut viheralueyksikössä.

Tela 2.9.2015 TAES 2016 Toteutunut alueiden ylläpidossa.

Toteutunut investointien henkilöstökulujen vähennys (sisäiset järjestelyt).

Tela 2.9.2015 Investointibudjetti 2016

Tällä hetkellä ei näytä merkittävää säästöä. Tähän palataan viimeistään kun varastot yhdistyvät.

Selvitetty; toistaiseksi omalla jakelulla

Päätökset tehty, toteuttamisvaihe käynnistetty. Tauolla - sote

Projektityö kesken

Leasing-rahoitteisesta ajoneuvohankinnasta on tehty laskelmia ja lähetetty taloustoimelle tiedoksi.

2017 rahoituksessa huomioitu

Toteutunut / keskitetty koordinointi Toteutunut

Toteutunut / keskitetty koordinointi Toteutunut

Ei toteutunutTarjouspyyntö lähetetty / keskitetty koordinointi

Rekrytointi käynnissä / keskitetty koordinointi

90

Pienkalustohallinnoinnin keskittäminen. 0

Elintarvikkeiden uusi sopimus; maito ja tukkutuotteet

15 15

Ruokalista muutosten vaikutus elintarvikkeisiin. 10 10


283 378

ToimenpideKiinteistöverotuksen verotusarvojenyhdenmukaistaminen

Maanvuokratulojen kasvattaminen

500 276

Omaisuuden myynti ja tuottotavoitteiden kasvattaminen

Maksujen ja taksojen korotus

Toteutunut tulosalueen oman toiminnan osalta.

517 Vaasan Ruokapalvelut

Sopimus on jo astunut voimaan 1.10.2015. Elintarvikekustannukset ovat n. 399.000 e pienemmät kuin talousarviossa, mikä kohdentuu vanhojen alijäämien kattamiseen.

Toteutuksen edellytykset511 Kiinteistötoimi Riittävät hlöstöresurssit käytössä. Ellei

paikkatietoinsinöörin palkkaukseen ole osoittaa määrärahoja -> projektin arvioitu vaikutus kiinteistöverotuottoon arvioitua pienempi (0,25 M€Iv) ja projektin kesto 4v-> 8v pidempi tai jopa keskeytys.

Tietojen keruu ja analysointi tehty. Avattu palvelu, jossa kiinteistöjen omistajat ovat voineet tarkistaa omia rakennus- ja tonttitietoja. Kiinteistönomistajat ovat voineet korjata tietojaan vuoden 2016 verotukseen.

Käyttötalous, menot

2,5 % tasokorotus laskettu mukaan taksoihin ja maksuihin.

Näissä tuloissa ei huomattavia poikkeamia. Toteutuneet lähes arvioidusti.

Valtuuston päätös tehty, vaikuttavat vain uusiin ja jatkettaviin vuokrasopimuksiin. Otettu huomioon talousarvion laadinnassa.

Maanvuokratulojen kasvattaminen 500.000 € jäi tavoitteesta n. 224.000 €. Kiinteistötoimi on tuonut asetetun tavoitteen haastellisuuden esiin jo käyttösuunnitelmassa tammikuussa 2016. Maanvuokrat on sidottu indeksiin, joka on ollut viime vuodet alhainen. Lisäksi vanhojen kohteinen osalta ei päättynyt kuluvana vuonna sellaisia sopimuksia isoilta alueilta, joissa uudet korotukset olisi voitu ottaa käyttöön.

Maaomaisuuden myyntitavoite on nostettu 3 M€:n vuodessa. Myynti vaatii pääsääntöisesti ulkopuolisen puolueettoman arvioinnin. Jollei arviointeja voida suorittaa ajoissa myyntitavoite viivästyy.

Vuoden 2016 myynti jäi tavoitteestaan noin 1.6 milj. €. Syynä heikko suhdannetilanne ja useiden ennakoitujen kauppojen siirtyminen vuodelle 2017.


Uusi ruokalista 2.11.2015.

Sijaiset, lomakierto Vuokratyövoimapalveluita on ostettu n. 100.000 e vähemmän kuin talousarviossa, mikä kohdentuu vanhojen alijäämien kattamiseen.

Tulosalueen sisällä pienkalustovuokraustoiminta siirretty keskusvarastolta keskuskorjaamolle, jossa kalusto myös huolletaan ja korjataan.

91

Otetaan käyttöön hulevesimaksu700 0

Maksujen ja taksojen korotus 5 10

1205 286

Menot yhteensä 15148 10894

Tulot yhteensä 1729 775

Vaikutus nettomenoon 16877 11669

Erotus menot TP 2016 - TA 2016 -4254

Erotus tulot TP 2016 - TA 2017 -954Erotus vaikutus nettomeno TP 2016 - TA 2016 -5208

Telan päätös 18.11.2015 Arvioitu korotusten vaikutus

512 Kuntatekniikka Telan päätös 14.10.2015 Ei toteutunut. Asia on hallinto-oikeudessa valituksen vuoksi.

92

2. TALOUDEN TOTEUTUMINEN

Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Toteutumis-vertailussa noudatetaan samaa rakennetta.

2.1 Käyttötalouden toteutuminen

Valtuusto on talousarviossa vahvistanut määrärahat ja tuloarviot tulosaluetasolla.

Tulosaluekohtaiset määrärahat alkuperäisen ja muutetun talousarvion mukaan ja toteutuma tulos-alueittain on esitetty hallintokuntien toimintakertomuksissa sivuilla 96-180. Toteutumavertailu on tehty suhteessa muutettuun talousarvioon. Toimintakertomuksissa on myös esitetty perusteluja suurimmille poikkeamille.

Määrärahan sitovuustaso on bruttoyksiköillä toimielintaso, nettobudjetointiyksiköille on vahvistettu sitova nettomeno. Yhteenveto käyttötalouden määrärahojen toteutumasta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla 186-189.

Poikkeama – sarakkeessa on toteutumaa verrattu muutettuun talousarvioon +merkkinen poikkeama = tulojen toteutuminen yli ja menojen toteutuminen alle talous-

arvion - merkkinen poikkeama = menojen toteutuminen yli budjetoidun ja tulojen jääminen alle

talousarvion

93

KÄYTTÖTALOUS

Toimielin Tulosalue Sivu

Keskusvaalilautakunta 101 Vaalit 96

Tarkastuslautakunta 110 Tarkastustoimi 96

Kaupunginvaltuusto 120 Kaupunginvaltuusto 97

Kaupunginhallitus 130 Kaupunginhallitus 98 131 Hallintopalvelut 100 133 Henkilöstöpalvelut 102 134 Talous- ja omistajaohjaus 104 135 Kaupunkikehitys 105 136 Kaavoitus 107 140 Avustukset 109 141 Jäsenmaksut 109 142 Osuudet 109 143 Varausmäärärahat 110 144 Keskitetysti hallinnoitavat kustannukset 111 145 Työllistäminen 111 146 Osuudet eriytetyssä kirjanpidossa oleviin liikelai-toksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdistet-tavat kustannukset 148 Taseyksikkö Elisa Stadion

113

113

Vähänkyrön aluelautakunta 150 Lautakunnan hallinto ja yhteiset 114 151 Yhteispalvelupiste Vähäkyrö 115 152 Kyrönmaan työpaja Arpeeti 115

Sosiaali- ja terveyslautakunta 116 200 Sosiaali- ja terveystoimen yhteiset ja tekniset tukipalvelut

116

210 Sosiaalityö ja perhepalvelut 118 220 Koti- ja laitoshoito 121 230 Terveyspalvelut 123 239 Erikoissairaanhoito 125 240 Yhteistoiminta-alue/Laihia 126

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta 129

302 Varhaiskasvatus 129 305 Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaukset 133 306 Suomenkielinen perusopetus 133 307 Ruotsinkielinen perusopetus 135 308 Kuulaopisto 137

Toisen asteen koulutuslautakunta 138

312 Vaasan Lyseon lukio 139 313 Vasa Gymnasium & Vasa Svenska Aftonläroverk 140 315 Vaasan ammattiopisto 141 318 Vaasan aikuiskoulutuskeskus 142

Oppisopimustoimen johtokunta 320 Oppisopimuskoulutus 143

Työväenopiston johtokunta 330 Vaasa-opisto 144

Vasa Arbetarinstitutin johtokunta 340 Vasa Arbis 146

94

Toimielin Tulosalue

Vapaa-aikalautakunta 147 351 Liikuntapalvelut 148 355 Nuorisopalvelut 152

Museolautakunta 154 363 Museotoimi 154

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 157

371 Kulttuurikeskus 157 372 Kirjastotoimi 159

Teatteri- ja orkesterilautakunta 162 380 Vaasan kaupunginorkesteri 162 381 Vaasan kaupunginteatteri 163

Rakennus- ja ympäristölautakunta 165 500 Rakennusvalvonta 165 501 Ympäristönsuojelu 166 503 Terveysvalvonnan yhteistoiminta-alue 167 504 Eläinlääkintähuollon yhteistoiminta-alue 167

Tekninen lautakunta 168 510 Yhteispalvelut 169 511 Kiinteistötoimi 169 512 Kuntatekniikka 171 514 Logistiikan kehittäminen 173 515 Vaasan Tekniset palvelut 174 516 Vaasan Siivouspalvelut 175 517 Vaasan Ruokapalvelut 177

Vaasan seudun jätelautakunta 580 Vaasan seudun jätelautakunta 179

95

KESKUSVAALILAUTAKUNTA

100 VAALIT

Kunnan keskusvaalilautakunnan tulee toimittaa ne tehtävät, mitkä sille vaalilain mukaan erikseen kuuluvat. Valtiollisissa vaaleissa keskusvaalilautakunnan tulee huolehtia kaikista vaalien käytännöl-lisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen toimittamisesta ja ennakkoäänestyksen tarkas-tamisesta. Kunnallisvaaleissa kunta hoitaa myös ehdokasasettelun ja vaalien tuloksen vahvistami-sen.

Vuonna 2016 ei järjestetty säännönmukaisia vaaleja vaan menot aiheutuivat tilavuokrista ja kes-kusvaalilautakunnan kokouksesta kuntavaalien 2017 järjestämiseksi.

Talouden toteutuminen

Valtio korvasi eduskuntavaalien ennakkoäänestyksestä aiheutuneita kuluja 107 380 € eli 2,1 € jokaiselta vuoden 2015 eduskuntavaalien lainvoimaiseen äänioikeusrekisteriin otetulta kunnan asukkaalta.

Alkuperäinen talousarvio

2016 1000 €

Talousarvio-muutokset

1000 €

Muutettu talo-usarvio 2015

1000 €

Toteutuma

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus tulok-

seen) 1000 €

Toimintamenot -3 - -3 -2 +1Toimintatulot - - - - - Toimintakate -3 -3 -2 +1

Henkilöstö

Keskusvaalilautakunnalla ei ole vakituista henkilöstöä vaan se valitsee itselleen vaalia varten sih-teerin. Lisäksi ennakkoäänestykseen ja äänestyspäivän äänestykseen palkataan tarvittavaa tila-päistä henkilökuntaa.

TARKASTULAUTAKUNTA

110 TARKASTUSTOIMI

Toiminta-ajatus

Kaupunginvaltuuston alainen tarkastuslautakunta huolehtii valtuuston toimikautta vastaavien vuo-sien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä ja valmistelee valtuuston päätettävät hallin-non ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tarkastustoimi arvioi valtuuston asettamien toiminnal-listen ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista ja kaupungin palvelutoiminnan tarkoituksenmukais-ta järjestämistä.

Tavoitteiden toteutuminen

Tarkastustoimi arvioi vuosittain valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteumista tarkastuslautakuntaan nähden sitovien tavoitteiden mukaisesti. Tarkastustoimelle asete-tut tavoitteet toimintavuodelle 2016 ovat toteutuneet.

Kaupungin strategisista ta-voitteista johdettu toiminnan tavoite/periaate

Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2016

Tavoitteen toteuma

Arviointikertomus vuodelta 2015 Toteutunut Arviointisuunnitelma Toteutunut

96

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta


Tavoitteen toteuma

Avainhenkilöriskien välttäminen Toteutunut


Toimintavuonna 2016 tarkastuslautakunta järjesti suunnitellusti yhteensä 7 kokousta. Käyttötalo-usmenoja on tarkasteltu toimintavuoden aikana tarkastustoimessa erittäin kriittisesti. Toimintakulu-jen toteuma on 97,4 % talousarviosta. Vuoden 2013 kuntaliitoksessa yhdistyneen tarkastustoimen toimintamenot ovat laskeneet valtuustokaudella 2013-2016 5,4 %. Lakisääteisiä tilintarkastuspalve-luita on vuoden 2016 aikana laskutettu 66,20 pv (sopimus 1.6.2013 alkaen 80 pv). Toimintavuoden 2016 lakisääteiseen tilintarkastukseen liittyviä päiviä on siirretty vuoden 2017 kevääseen.

Alkuperäinen talousarvio 2016

1000 €


1000 €

Muutettu talousarvio

2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot - - - - - Toimintakulut 259 - 259 253 +6Toimintakate 259 - 259 253 + 6

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 2 2 Määräaikaiset - - - Työllistetyt - - -

KAUPUNGINVALTUUSTO

120 KAUPUNGINVALTUUSTO

Toiminta-ajatus

Kaupunginvaltuusto toimii kaupungin ylimpänä päätöksentekoelimenä, päättää Vaasan toiminnan suuntalinjoista sekä kuntalaisille järjestettävien palveluiden määrästä ja laadusta. Valtuusto hyväk-syy talousarviossa ja -suunnitelmassa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungin toimialoille sekä päättää toiminnan rahoituksesta. Kaupunginhallitus vastaa kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Kaupunginvaltuuston valitsemat lautakunnat järjestävät palve-lut valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti.


Valtuusto hyväksyi 16.11.2015 kokouksessaan kaupunkistrategian vuodelle 2016. Samassa yh-teydessä hyväksyttiin kyseisen vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma sekä niihin liittyvät sitovat tavoitteet toimialoille ja palveluille. Kaupunkistrategian tavoitteet, mittarit ja toimenpiteiden yksityis-kohtainen seuranta on tilinpäätöksen sivuilla 63-71.

Keskeiset toimintaa kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut

Suorite, tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Valtuuston kokoukset ja sem. 17 15 14 11 9 Päätökset, lkm 206 174 134 131 124

Keskeiset talouden tunnusluvut

Tunnusluku TP 2014 TP 2015 TP 2016 Kustannukset €/kokous 29 844 33 106 39 043 Kustannukset €/asukas 6,30 5,44 5,20

97



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot - - - - - Toimintakulut -490 - -490 -351 +139Toimintakate -490 - -490 -351 +139Poistot -25

KAUPUNGINHALLITUS

130 KAUPUNGINHALLITUS

Toiminta-ajatus

Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua sekä hoitaa kaupungin ulkoisia suhteita. Kaupunginhallitus reagoi aktiivisesti toimintaympä-ristön muutoksiin.


Toimintavuoden aikana on saatu päätös uudesta luottamushenkilöorganisaatiosta ja tehty aktiivista hallintosäännön uudistustyötä, joka saadaan päätöksentekovaiheeseen vuonna 2017. Osallistu-misohjelma on saatu valmiiksi. AIKO-hankkeiden valmistelu on edennyt ja niihin liittyvä rahoitus-päätös on saatu sekä ministeriöltä että maakuntaliitolta. Kaupunki ja valtio ovat laatineet ja allekir-joittaneet kasvusopimuksen. Seudullinen elinvoimastrategia on laadittu, hyväksytty ja sen toteut-taminen on aloitettu. Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua on edelleen jalkautettu osana talousarvio-käsittelyä sekä osana toimialan henkilöstösuunnitteluryhmien toimintaa.

Tulosalueen palvelusuunnitelma


Suorite, tunnusluku TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Hallituksen ja jaostojen kok. 57 51 48 43 Päätökset lkm 976 858 806 680

Keskeiset talouden tunnusluvut

Tunnusluku TP 2014 TP 2015 TP 2016 Kustannukset €/asukas 15,37 18,16 19,16

Tavoitteet


Keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Kaupungin ja kaupunkikonser-nin johtaminen siten, että kau-punginvaltuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat.

Päätöksenteossa huomioidaan - toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet,- päätösten yhdensuuntaisuus strategian

kanssa,- hallinnollisten tukiprosessien kehittämi-

nen,- luottamushenkilöorganisaation kehittä-

minen

Strategiatyön painopiste oli toimialojen strategioiden ja kaupunkistrategian yhteen-sovittamisessa.

Uudesta luottamushenkilö-organisaatiosta saatiin val-tuuston päätös.

98

- talousarvion toteutumista seurataankuukausittain ja ryhdytään tarvittaessatoimenpiteisiin

- tavoitteiden toteutumista seurataan2 kertaa vuodessa.

Johtamista tukevien ohjaus- ja tietojärjes-telmien kehittäminen.

Omistajaohjauksen kehittäminen suhtees-sa konserniyhtiöihin, liikelaitoksiin ja kun-tayhtymiin.

Merkittävimpien kilpailutusten koordinointi.

Talousarviolaadinnan ja raportoinnin tieto-järjestelmien kehittäminen.

Talousarvion toteutumista on seurattu kuukausittain. Valtuustolle on raportoitu säännöllisesti kaupungin toiminnasta ja taloudesta.

Omistajaohjauksen periaat-teita on uudistettu uuden kuntalain mukaisesti. Peri-aatteet on sisällytetty uu-teen hallintosääntöön.

Kaupungin sopimuskatta-vuutta on lisätty keskitetty-jen kilpailutusten avulla.

Uuden tietojärjestelmän hankintavalmistelut on aloi-tettu huomioiden maakunta-uudistuksen aikataulu.

Kaupungin ja valtion väli-nen kasvusopimus allekir-joitettiin.

Seudullinen elinvoimastra-tegia laadittiin, hyväksyttiin ja sen toteuttaminen aloitet-tiin.

Konserniohjauksen ja johtami-sen kehittäminen

• Konserniohjauksen selkeyttäminen

• Säästövelvoitteet myös kuntayhtymilleja yhtiöille

• Kehittämishankkeiden prosessijohta-minen

Uudessa hallintosäännössä on huomioitu konserniohja-uksen kehittämisen tarpeet. Kaupunginhallituksen kon-sernijaosto aloittaa toimin-takautensa 1.6.2017.

Kuntayhtymille on annettu ohjeistus talouden tavoit-teista ja aktiivisen vuoropu-helun kautta seurattu toteu-tumista. Yhtiöiden tuottota-voitteet on tarkasteltu

Henkilöstörakenteen optimointi (ennakoiva henkilöstösuunnitte-lu)

Hr-palvelurakenteen optimointi (Henkilöstörakenteen optimointi, Palveluprosessien johtaminen)

Ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla toiminnan kehittäminen ja tehostaminen: Toimivat henkilöstö- ja koulutussuunnitel-mat osana toimialojen budjettiasiakirjoja.

Toimivat HR-raportit johdon ja esimiesten henkilöstösuunnittelun tukena

Henkilöstösuunnitelmat (exreport) TA-käsittelyssä lautakunnissa osittain mm. sote, osa sivistystoimea. Yhteistyötä taloushallinnon kanssa tarve tiivistää.

Koulutuksia on järjestetty, tunnukset annettu. Koulu-tuksia jatketaan v.2017

Käyty yt-menettelyt toimi-aloilla töiden uudelleenor-ganisoinnin johdosta tai palvelurakenteen muutosti-lanteissa. Tulosalueet joihin yt-menettelyt ovat kohdis-

99

tuneet on listattu TA 2016 kirjan kohtaan tasapainot-tamistoimenpiteet.

Viestinnän kehittäminen Seutuviestinnän vahvistaminen. Vaasan vahvuuksien esilletuominen ja alueen markkinointi energia-alan keskittymänä.

Tiedotuslehtiä julkaistiin 3 kpl ja KultTour lehteä 2 kpl. Tiedotteita medioille 189 kpl ja tiedotustilaisuuksia jär-jestettiin 41 kpl. PR-tilaisuuksia järjestettiin 66 ja niissä asiakkaita 5.717 henkilöä.



Mittari

Asioiden valmistelun ja pää-tösten laatu

Päätösten oikeellisuuden varmentami-nen

• Itseoikaisujen määrä 0• Valitusten määrä alle 1 %päätösten lukumäärästä

Sisäsien valvonnan raportin ja riskienhallinnan tietojan ko-koaminen

Sisäisen valvonan raportin ja riskikar-toitusten edellyttämien toimenpiteiden käynnistäminen

Toteutuneet toimenpiteet



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 23 67 90 74 -16Toimintakulut -1 470 -245 -1 715 -1 618 96 Toimintakate -1 447 -178 -1 625 -1 544 80

131 HALLINTOPALVELUT

Toiminta-ajatus

Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuuston ja –hallituksen sekä kaupunginjohdon ja asian-tuntijoiden sihteeripalveluista ja valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävistä. Hallintopalveluiden tehtä-vänä on myös huolehtia kaupungin hallinnolle keskitetysti tuotettavien yleishallinnon tukipalvelujen ja kaupunkilaisille tarjottavien yhteispalveluiden järjestämisestä. Vaasan seudun ja Suupohjan kat-tava talous- ja velkaneuvonta sekä sosiaaliasiamies palvelut kuuluvat myös Hallintopalveluihin.

Hallintopalveluissa on seuraavat palvelualueet: päätöksenteon tuki, tietohallinto, viestintä sekä talous- ja velkaneuvonta. Nettobudjettiyksikkönä toimii viestintään kuuluva graafiset palvelut.

Palvelualueet vastaavat:

Koko kaupungin sihteeripalveluista, edustus- ja suhdetoiminnasta, ystävyyskaupunkiasioista, asia-kirjahallinnosta, kielenkäännöspalveluista, puhelinpalveluista, yhteispalveluista (kansalaisinfo), tietohallinnosta (atk), kaupungin ulkoisesta ja sisäisetä tiedotuksesta ja markkinoinnista, graafisista palveluista sekä talous- ja velkaneuvonnasta, jonka yhteyteen siirettiin uusimpana toimintona ke-väällä 2016 sosiaaliasiamiehen palvelut.

Toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet pääosin hyvin tai ylittyneet. Vain kirjattujen asioiden mää-rä on jäänyt alle tavoitteen. Tämä johtuu osittain siitä, että kaikkia tulosalueita ja niiden asiakirjoja ei vielä kirjata asiakirjahallinnon yhteiseen järjestelmään.

100


Suorite, tunnusluku TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Järjestetyt työkokoukset lkm 851 935 928 850 1 232 Osallistuneet henkilöt lkm 11 297 12 522 12 124 11 000 13 016 Julkaisujen määrä 3 3 3 3 3 Tiedotustilaisuuksien määrä 43 45 42 45 41 Keskuskirjaamo;kirjatut asiat 943 1 439 1 362 2 000 1 461

Graafiset palvelut

Graafiset palvelut on tuotannollinen tukipalveluyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettobudje-tointia.

Toiminta-ajatus

Graafisten palvelujen tehtävänä on tuottaa painatus- ja graafisen alan palveluja, toimia asiantunti-jana ja koordinoida kaupungin kopiointi- ja tulostuslaitteiden hankintaa.

Vuoden 2016 tulos oli -24 396 euroa ja kumulatiivinen ylijäämä v. 2016 lopussa on + 473 621 €. euroa.

Valtuustoon nähden sitova tavoite

Tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Taloudellinen tavoite Tuloslaskelma tasapainossa Tasapainoehto on esitetty sivuilla 192.

Graafisten palveluiden tulos alijäämäinen 24 396 €.

Hallintopalveluiden



Mittari

Turvallisuusriskien vähentämi-nen erityisesti Hallintotalolla

Hallintotalon turvallisuusriskin ja asia-kaspalvelutilojen turvallisuuden paran-taminen.

Toteutetut turvallisuuden pa-rantamistoimenpiteet.

Henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Tietojärjestelmien häiriötilantei-den vähentäminen

Tietojärjestelmäriskien vähentäminen hyväksytyn tietotekniikan varautumis-suunnitelman avulla

Häiriötilainteiden määrä ja kattavuus

Asiakirjahallintoon liittyvien riskien vähentäminen

Sähköisten asiakirjahallinnon käyttöön-oton laajentaminen eri osa-alueille ja käyttäjäryhmiin.

Asiakirjahallinnon ohjelmisto-jen käyttöaste



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus tu-

lokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 932 3 955 5 887 6 880 +993 Toimintakulut -11 292 -907 -12 199 -11 690 +509 Toimintakate -9 360 3 048 -6 312 -4 810 +1 502 Poistot -503

Tulot ylittyivät suuresti, koska tukipalvelu-uudistuksen tuloja ei voitu vielä budjetointivaiheessa määrittää. Menojen säästöt saatiin aikaan henkilöstömenojen pienentymisestä ja palvelujen ostoja toteutettiin suunniteltua vähemmän.

101

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 178 14 192 Määräaikaiset 19 1 20 Työllistetyt 1 2 3

133 HENKILÖSTÖPALVELUT

Toiminta-ajatus

Kaupungin henkilöstöpalveluiden toiminta-ajatuksena on huolehtia siitä, että kaupungilla on osaa-va, hyvinvoiva ja oikein mitoitettu henkilökunta, joka tuottaa ja järjestää laadukkaita palveluja riittä-västi ja taloudellisesti. Henkilöstöpalveluiden asiantuntijapalvelut mahdollistavat hyvän työn teke-misen ja tukevat laadukkaiden palveluiden tuottamista kuntalaisille. Henkilöstöpalvelut tukevat työ-paikkoja henkilöstöhallinnollisissa kysymyksissä, toiminnoissa ja päätöksissä.


Henkilöstöpalveluiden tehtävänä on tukea kaupungin strategian toteutumista.

Ensimmäinen kokonainen toimintavuosi 2016 on toteutettu asiakaslähtöistä keskitettyä HR:n pal-velumallia. Hr-prosesseja on tavoitteellisesti tehostettu osana keskushallinnon tukipalveluiden säästösuunnitelmaa. Palvelun laadunseurantaa on jatkettu osana hr:n toimintatapojen kehittämistä (hr-tuki, palkkaprosessit, osaamisen kehittäminen) yhdessä asiakkaiden kanssa.

Työhyvinvoinnin- ja työsuojelun toimintaohjelman 2015-2017 tavoitteiden saavuttamista on kuvattu alla olevassa taulukossa. Henkilöstön osaamisen kehittämistä on toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti sekä työkaluja ja prosesseja kehittämällä.

Ennakoivaa henkilöstösuunnittelua on edelleen jalkautettu osana talousarviokäsittelyä sekä osana toimialan henkilöstösuunnitteluryhmien toimintaa.

Kaupungin strategisista tavoit-teista johdettu toiminnan tavoi-te/periaate

Hallintokunnan keskeiset tavoit-teet vuodelle 2016 ja mittari

Tavoitteen toteuma

Ennakoiva henkilöstösuunnittelu

Osaamisen kehittymisen ja johta-misen tukeminen (Henkilöstörakenteen optimointi)

Ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla toiminnan kehittäminen ja tehostaminen: Toimivat henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat osana toimi-alojen budjettiasiakirjoja.

Toimivat HR-raportit johdon ja esi-miesten henkilöstösuunnittelun tuke-na

Päivitetään ”työurakeskustelu” (kehi-tyskeskustelu) -käytännöt, lomakkeet (sähköiset), Päivitetään kaupungin perehdytys-materiaali, laaditaan esimiehil-le/johdolle oma perehdyttämispaketti

Perehdytysmateriaali uudessa in-trassa

Henkilöstösuunnitelmat (exre-port) TA-käsittelyssä lautakun-nissa osittain mm. sote, osa sivistystoimea. Yhteistyötä taloushallinnon kanssa tarve tiivistää.

Koulutuksia on järjestetty, tunnukset annettu. Koulutuksia jatketaan v.2017

Työurakeskustelutlomakkeiden päivitys jatkuu v.2017. Sähköi-set lomakkeet-järjestelmä ei toteutunut aikataulussa, joten sähköisten kehityskeskustelu-jen pilotointia ei voitu aloittaa.

Uuden intran aikataulu viiväs-tyi, Perehdytysmateriaali on osittain päivitetty intraan v.2017 alusta.

Hr-palvelurakenteen optimointi (Henkilöstörakenteen optimointi, Palveluprosessien johtaminen)

Hr-prosessien kehittäminen päällek-käisyyksiä poistamalla. Asiakasrajapinnassa laadunseuran-

Laadunseuranta otettu käyt-töön ja asiakastapaamisia tehty. Palvelukuvaukset on

102

nan käyttöönoton laajentaminen osana oman toiminnan kehittämistä. Palvelukuvausten toteuttaminen.

Asiakaskyselyt:

hyväksytty lukuunottamatta turvallisuus ja palkkapalveluita.

Tukipalveluiden yhteistä asia-kaskyselyä ei toteutettu. Asia-kastapaamiset (kenttäkierros) tulosalueen johdon kanssa tehty

Henkilöstöpalvelujen tuottavuuden parantaminen osana tukipalvelu-muutosta (Henkilöstörakenteen optimointi, Palveluprosessien johtaminen)

Henkilöstöpalvelujen toimintojen tehostaminen: HTV-säästöjen ai-kaansaaminen

HTV-säästöt kohdentuvat hyväksytyn henkilöstösuunni-telman mukaisesti vuosille 2017-2019. Vuonna 2017 säästöt ovat 2,8 htv.

Työhyvinvointi- ja työsuojelun toimintaohjelman toteuttaminen Työsuojelun yhteistoimintaorgani-saatioiden toiminnan parantami-nen

Päivitetty kehittämisryhmien ko-koonpano ja niissä käsiteltävät asiat (vastaamaan organisaatiomuutosten tarpeita)

Kehittämisryhmien kokoon-panoja on muokattu yhteistoi-minnan pelisäääntöjen edellyt-tämällä tavalla kaikissa (21) kehittämisryhmissä .Havaintojen perusteella 62 % kehittämisryhmistä on jo otta-nut kokouksissa käyttöönsä asialistamallin.

Työkykyjohtamisen kehittäminen Organisaation työhyvinvointi- ja työsuojelutietoisuuden lisääminen

Tuetaan työpaikkojen toimintaa ja muutoksen hallintaa järjestämällä teemakohtaisia koulutuskokonai-suuksia näkökulmina työturvallisuus, psykososiaalisen hyvinvointi.

Kaupunkitasoisen koulutus-suunnitelman mukaiset tilai-suudet järjestetty.

Työyhteisöjen toimivuus Päivitetään ohjeistuksia ja järjeste-tään henkilöstölle tiedotusta

Työhyvinvointikysely päivitetty, huomioitu useissa koulutuksis-sa, osallistuttu useiden ongel-matilanteiden selvittelyyn, työyhteisösovittelijoiden kou-luttaminen aloitettu.

Henkilöstön työuran tukeminen Tuetaan työuria (joko omassa työssä tai uudelleensijoituksen kautta) kehit-tämällä toimintatapoja, päivittämällä ohjeita ja järjestämällä kohdennettua koulutusta.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tiivistetty, varhaisen tukemisen ja uudelleensijoi-tuksen ohjeistukset päivitetty ja henkilöstöä informoitu ja koulutettu erillisen suunnitel-man mukaisesti.

Vaasan turvallisuuden ja turvalli-suussuunnittelun sekä turvalli-suusyhteistyön ylläpito ja edistä-minen

Vaasan turvallisuusyhteistyöryhmän 2016 toimenpidesuunnitelman to-teuttaminen

Vaasan hyvinvointikertomuk-sen tietyt turvallisuusindikaat-torit ja erilliset tunnusluvut

Henkilöstöpalvelujen työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet Henkilöstöpalvelujen Hr-johtamisjärjestelmän selkeyttämi-nen (Johtamisjärjestelmän kehittämi-nen)

Selkeytetään eri HR:n johtamisfoo-rumeiden työnjaot ja vastuut, laadi-taan vuosikellot

Edellä mainitut toteutettu.

Keskitetyn henkilöstöpalvelun pelisäännöt laadittu

pelisäännöt päivitetty ja otettu käyttöön

Henkilöstöpalvelujen kehittämis-ryhmätoiminnan käynnistäminen ja kahden kehittämispäivän järjes-täminen

Kehittämisryhmän toiminta alkanut, kehittämispäivät pidet-ty


Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 ja mittari

Tavoitteen toteuma

Hr-tukipalvehenkilöstön osaamis- Henkilöstöpalveluiden henkilö-

103

ten kartoittaminen vastaamaan uusia palvelutarpeita. (Palvelualtis ammattitaitoinen henkilökunta)

Koulutusten järjestäminen: Toteutu-neet koulutukset.

kunta on osallistunut yhteensä 91 koulutukseen. mm. Asiakas-lähtöisyys ja työyhteisötaidot.

Resurssien riittävyys suhteessa palvelulupaukseen.

Hr-prosessien tehostaminen osana keskushallinnon tukipalveluiden sääs-tösuunnitelmaa

Toteutuneet henkilöstösäästöt ja palaute tulosaluekierrokselta


Toimintatuotoista 30,1 % koostuu hallintokunnille tuotettujen hallinnollisten tukipalvelujen myynti-tuotoista. Työterveyshuollon tuottojen osuus kokonaistuloista on lähes 62 %.

Kelan työterveyshuollon korvaukset jäivät 256 000 € alle budjetoidun osaksi vuoden 2015 korva-ushakemuskäsittelyn tuloksena ja osaksi vuoden 2016 kelakorvausarviosta johtuen.

Lisäksi henkilökunnan käyttöön tarkoitettujen junalippujen arvioitua vähäisemmästä kysynnästä johtuen myös junalipuista saatu tuotto alittui lähes 78 000 €.

Toimintakuluista noin 44 % koostuu henkilöstökuluista, 52 % palvelujen ostoista ja 4 % vuokra-menoista. Toimintamenot alittivat budjetoidun 216 000 €.

Palvelujen ostojen 173 000 €:n (5 %) säästö koostuu pääosin työterveyspalvelujen ostojen 90 000 €:n ja henkilökunnan käyttöön tarkoitettujen junalippujen hankinnan 80 000 €:n säästöistä. Lisäksi hoitovapaista, työ- ja sairauslomista johtuen henkilöstömenot alittivat 53 400 € (1,9 %) budjetin.


1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 1 814 505 2 319 1 919 -400Toimintakulut -6 242 -332 -6 574 -6 358 +216Toimintakate -4 428 173 -4 255 -4 439 -184Poistot -42

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 51 5 56 Määräaikaiset 5 1 6 Työllistetyt - - -

134 TALOUS- JA OMISTAJAOHJAUS

Toiminta-ajatus

Talous- ja omistajaohjauksen toiminta-ajatuksena on toimiminen kaupunginhallituksen alaisena organisaationa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan keskitettynä ta-louden ja konserniohjauksen suunnittelu-, ohjaus ja toimeenpanoelimenä hyväksyttyjen tavoittei-den mukaisesti.

Tulosalue vastaa lisäksi konserniohjauksesta ja kaupungin (sisältäen liikelaitokset ja erikseen sovi-tut konserniyhteisöt) taloushallinnon kehittämisestä sekä vastaa talouspalveluiden ja hankintapal-veluiden tuottamisesta. Yksikkö ohjaa ja arvio sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konser-nivalvonnan tilaa.

Toimintaympäristö 2016-2019

Talous- ja omistajaohjaus seuraa ja valmistelee osaltaan uusien säädösten muutosvaikutuksia kaupunkiorganisaatiossa. Tärkeimmät lakiuudistukset ovat uusi kuntalaki ja hankintalaki. Lisäksi talous- ja omistajaohjaus seuraa valtakunnallisen sote-uudistuksen edistymistä. Talous- ja omista-

104

jaohjaus jatkaa hallinnollisten uudistusten toimeenpanoa kaupunkiorganisaatiossa. Lisäksi talous-hallinto- ja hankintaprosesseja kehitetään tietojärjestelmiä hyödyntäen.


Hallinnon uudistamistyö jatkui vuoden aikana ja tulosalueella uudistettiin sekä organisaatiorakenne että toimintaprosessit. Hankintapalvelut sisällytettiin uuteen konsernipalvelut -palvelualueeseen. Tulosalueen muut palvelualueet ovat taloussuunnittelu ja talouspalvelut.

Taloussuunnittelussa aloitettiin uuden taloussuunnittelun tietojärjestelmän hankintavalmistelut sekä jatkettiin johdon talousraportointijärjestelmä Exreportin kehittämistä palvelemaan paremmin ja laa-jemmin raportointitarpeita.

Hallinnon tukipalveluiden uudistamistyötä jatkettiin tilikaudella. Konserniyhtiöiden tilitoimistopalve-lua kehitettiin edelleen vuoden mittaan. Talouspalveluiden tietojärjestelmien kehittämistyötä on myös jatkettu toimintavuoden aikana. Verkkokauppa ja Waltti-matkakorttijärjestelmä otettiin käyt-töön.

Konserniohjauksen kehittämistyötä on jatkettu konserniohjaustoimikunnan avulla. Konserniohjauk-sen uudistamistyö on osa uuden kuntalain toimeenpanoa.

Hankintapalvelukeskus on keskittynyt kasvattamaan sopimuskattavuutta ja ohjeistamaan hallinto-kuntia hyvissä hankintakäytännöissä. Uusi hankintalaki astui voimaan 1.1.2017.



2016 1 000 €

Talousarvio- muutokset

1 000 €


2016 1 000 €

Tilinpäätös

2016 1 000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1 000 €

Toimintatulot 439 1 732 2 171 3 106 +935Toimintamenot -7 133 -267 -7 399 -7 027 +372Toimintakate -6 694 1 465 -5 228 -3 921 +1 307Rahoitustulot 35 - 35 99 +64Poistot -396


135 KAUPUNKIKEHITYS

Toiminta-ajatus

Kaupunkikehitys toimii kaupungin ja alueen vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi harjoittamalla aktii-vista elinvoimapolitiikkaa, huolehtimalla aluekehitys- ja seutuyhteistyöstä sekä osallistumalla alue- ja kaupunkipolitiikkaan valtakunnallisesti. Lisäksi kaupunkikehitys on mukana organisaation, hallin-non sekä strategiaprosessin kehittämisessä. Kaupunkikehitys tuottaa myös tietoja tilastomateri-aalia, kehittää uusia kansainvälisiä yhteyksiä sekä hoitaa kaupungin esteettömyyteen liittyviä teh-täviä, seuraa ja tiedottaa organisaation ulkopuolisista rahoitusmahdollisuuksista ja toimii erilaisissa verkostoissa. Kansainvälisten asioiden hoidon painopiste sekä kaupungin vammais- ja esteettö-myysasiamiehen toiminta kuuluvat kaupunkikehitykselle.

105


Yleisellä tasolla kaupunkikehitys on omien tehtäväkokonaisuuksiensa ohella osallistunut useisiin organisaation sisäisiin kehitys- ja työprosesseihin neuvojana, asiantuntijana ja yhteistyötahona. Monet tulosalueen työkokonaisuuksista ovat luonteeltaan ylivuotisia ja jatkuvia.


Hallintokunnan keskeiset ta-voitteet vuodelle 2016

Tavoitteen toteuma

Alueen vetovoimaisuuden kehit-täminen

Aktiivinen elinkeinopolitiikka, Vaasan kaupungin saaminen kasvusopimusmenettelyyn, kan-sainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen

Vaasan ja valtion välinen kasvu-sopimus on laadittu ja allekirjoitet-tu, AIKO-hankkeiden valmistelu on aloitettu ja asiassa on saatu rahoituspäätös sekä ministeriöstä että maakuntaliitolta. Seudullinen elinvoimastrategia on laadittu, hyväksytty ja sen toteuttaminen on aloitettu.

Kilpailukykyinen yhdyskuntara-kenne

Ulkopuolisen hankerahoituksen edistäminen, kansainvälisten ja kansallisten verkostojen luominen ja ylläpito, eteneminen kohti uutta kuntarakennetta

Tulosalue on ollut aktiivisesti mu-kana Covenant of Mayors-, NCN- ja UBC-verkostoissa sekä SONet BOTNIAn työskentelyssä. Seudullisen EU-affairs managerin toiminta on alkanut. On laadittu kaksi laajaa EU-hakemusta.

Väestön hyvinvointi Kaupungin toiminnan ja kaupunki-tasoisten kehittämishankkeiden edistäminen ja koordinointi

Energia- ja ilmasto-ohjelmaa on toteutettu suunnitellusti. Liikekes-kustan esteettömyyden edistämi-sessä on oltu aktiivisesti mukana. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuus-ohjelman laatimisessa on oltu mukana ja se on valmistunut aika-taulussa.

Edustuksellisen ja suoran demo-kratian vahvistaminen

Organisaatioiden uudistaminen yhdessä hallintokuntien kanssa, strategiatyön kehittäminen kau-punkiorganisaatiossa

Tulosalue on ollut mukana tuki-palvelu-uudistustyössä, joka on edennyt suunnitellusti. Luotta-mushenkilöorganisaation kehittä-mistyö on saatu päätösprosessiin ja hyväksytty. Hallintosääntötyö on edennyt suunnitellussa aika-taulussa, osallistumisohjelma valmistunut. Toimialastrategioiden päivitys suhteessa kaupunkistra-tegiaan on toteutettu.



Tavoitteen toteuma

Uuden organisaation toiminta

Henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon ylläpito ja paran-taminen

Toimintakäsikirjan laatiminen

Resursoinnin huomioiminen, teh-täväkuvaukset ja työnjako, toimi-vat tietojärjestelmät

Käsikirjan laatiminen on kesken.

Resursointia on parannettu ja henkilöresursseja ajanmukaistet-tu. Tehtäväkuvauksia ja työnjakoa on selkiytetty. Tietojärjestelmä-työssä on oltu mukana.

Toimivat ja selkeät tukipalvelut Tukipalveluhenkilöstön tehtävät ja työnjako

Tehtäviä ja työnjakoa on doku-mentoitu ja selkiytetty.

Asianmukaiset työtilat Pelastussuunnitelma

Työtilat tutkitaan sisäilman osalta Pelastussuunnitelman läpikäynti

Korjauksia on tehty, ilmanpuhdis-timia on hankittu.

Sisäisten prosessien kehittäminen Jatkuvan parantamisen (JP) me-netelmä

Työ on käynnistynyt ja edennyt, mutta se on kesken.

106


Tulosalueelle on kirjattu kaupunkikehityksen varsinaisen toiminnan-, elinkeinojen kehittämisen- ja alueellisen kehittämisen menot sekä kehittämishankkeisiin liittyvät vastinrahakustannukset. Hank-keiden vastinrahoitukseen sekä kansainväliseen toimintaan ja elinkeinojen- ja alueelliseen kehit-tämiseen on siirretty määrärahoja varauksista.

Kaupunkikehitys on toteuttanut henkilöstöön kohdistuvat talouden tasapainottamistoimenpiteet. Kokonaisuudessaan tulosalueen budjetoiduista määrärahoista säästyi 775 000 euroa. Merkittävin osuus säästösummasta muodostuu siitä, että kaupungin vastinrahoitusosuutta vaativia hankkeita ei toteutunut suunnitellussa määrin.


2016 1000 €


1000 €

Muutettu talo-usarvio 2016

1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot - 3 3 140 +137Toimintakulut -1 007 -1 091 -2 098 -1 324 +775Toimintakate -1 007 -1 089 -2 096 -1 184 +912Poistot -3

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 10 1 11 Määräaikaiset - - - Työllistetyt - - -

136 KAAVOITUS

Toiminta-ajatus

Kaavoituksen ydintehtävänä on tuottaa kaupungin strategisia tavoitteita toteuttavia kaupunkisuun-nitelmia ja kaavoja sekä niihin liittyviä selvityksiä. Vuorovaikutteisella suunnittelulla ja suuntaa an-tavalla ohjauksella luomme edellytyksiä ekologisesti kestävien, toimivien, turvallisten ja viihtyisien elinpiirien rakentamiselle kaupungin ja kaupunkiseudun asukkaille, yrityksille ja eri toimijoille.


Kaavoituksen toiminnan painopistealueina olivat vuonna 2016:

- Vaasan keskustan kehittäminen ja täydennysrakentamisen mahdollistaminen- Ravirataprojekti- Vanhojen alueiden kehittäminen (Vähänkyrön ja Ristinummen aluekeskukset)- Kaupan- ja yritysalueiden kehittäminen (Linja-autoaseman aukion alue, Risö ja Liisalehto)- Palvelurakentamisen toimintaedellytysten kehittäminen (mm. keskussairaalan alueen ja palvelu-asuntojen asemakaavoitus)- Strategisten ohjelmien laadintaan osallistuminen- Kaupunkiluonnon toimivuuden turvaaminen (mm. hule- ja tulvavedet)- Laadukkaan ja monipuolisen kaupunkiympäristön kehittäminen (arkkitehtuuripoliittinen ohjelma,arkkitehti- / tontinluovutuskilpailut)- Hallinnon, prosessien ja vuorovaikutuksen kehittäminen ja uusien käytänteiden käyttöönotto.- Riskien hallinnan kautta erityistä huomiota vuonna 2016 tulee kiinnittää prosessimuutosten hallit-tuun läpivientiin ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon sekä tietotaidon siirtymiseen.

Vuoden aikana kaavoitushankkeet ovat edenneet pääosin kaavoituskatsauksen mukaisesti. 11 asemakaavaa sai lainvoiman vuoden 2016 aikana. Asemakaavoissa vahvistui kerrosalaa yhteensä 287 509 m2. Yritystonttien puolella tavoitteissa ja toteumassa näkyvä ero johtuu kaupungin etelä-osan kaupanalueiden aikataulusta. Kaavavaranto on maapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukai-nen. Syksyllä 2016 alkoi useamman uuden kaavahankkeen neuvottelut ja pisimmällä olevat hank-

107

keet näkyvät vuoden 2017 kaavoituskatsauksessa. Luontoinventointihehtaarit ylittyivät, lisäksi yleiskaavatasoisia luontoinventointeja laadittiin 255 hehtaarille.

Suorite, tunnusluku TP 2012 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016/ toteuma

Asemakaavoitettujen omakoti-tonttien määrä (kpl)

142 33 145 124 82 / 118

Asemakaavoitettujen AR /AK-tonttien kerrosala k-m2 Asemakaavoitettujen yritys-tonttien kerrosala k-m2

3 300

15 102

99 056 (AL 38 708)

126 376

23 888

46 727

130 000

56 000

90 000 / 34 783

400 000 / 57 299

Hyväksytyt osayleiskaavat / kokonaisyleiskaavat Suunnittelutarveratkaisut kpl Poikkeamispäätökset kpl Asemakaavatasoiset luontoin-ventoinnit koko ha

2

73 19 263

1

49 30 258

2

30 43 367

0

40 35 156

3 / 0

30 / 65 30 / 21

350 /465

Kaupungin strategisis-ta tavoitteista johdettu toiminnan tavoi-te/periaate


Mittari Toteuma

Väestön hyvinvointi Vuorovaikutteinen, sujuva ja oikeudenmukainen kaavoitus-prosessi

Osallistuminen kaavaprosessiin ja valituksettomat asemakaavat

Toteutunut pääosin, kaksi valitusta, jotka hylättiin hallinto-oikeudessa

Alueen vetovoimaisuu-den kehittäminen

Turvallinen, terveellinen, viihtyisä, omaleimainen ja eko-logisesti toimiva ympäristö

Asukas- ja työ-paikkamäärän kehi-tys

Asukas- ja työpaikka-määrä ei kehittynyt aiempien vuosien tahdissa.

Kilpailukykyinen yhdys-kuntarakenne, järkevä ja tehokas omaisuuden hallinta

Kehitystä tukeva kaavavaranto ja varautuminen kehitysprojek-teihin

Kaavavarannon ja kehitysprojektien määrä

Edetty kaavoitus- ja maankäytön toteutta-misohjelman mukai-sesti


Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodel-le 2016

Tavoitteen toteuma

Strateginen

Strateginen

Operatiivinen

Prosessimuutosten hallittu läpivienti ja uusien toimintatapojen käyttöönotto Ammattiosaamisen ylläpito ja huomioiminen

Resurssoinnin huomioiminen

Uudet toimintatavat ovat käytössä ja pelisäännöt kunnossa Tärkeät virat täytetään vakinai-sesti Tärkeät virat täytetään vakinai-sesti



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 47 16 63 90 +27Toimintakulut -2130 -2 -2132 -1775 +357Toimintakate -2083 14 -2069 -1685 +384

Menosäästö on 357 000 e, josta noin 173 000 e tulee palkkasäästöistä. Konsulttipalvelujen palve-luostoista jäi säästöön 160 000 e. Tulot ylittyivät 27 000 euroa, tulojen lisääntyminen johtui mm. taksakorotuksesta.

108

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 23 1 24 Määräaikaiset 1 - 1 Työllistetyt - - -

140 AVUSTUKSET

Avustuksia maksettiin vuoden aikana yhteensä 4 417 053 euroa. Avustusmäärärahaa käytettiin toi-minta-avustuksiin yhteisöille ja yhdistyksille 494 876 euroa sekä lahjoitusvirkoihin ja osaamispe-rustan vahvistamiseen 439 733 euroa. Kaupunginhallituksen päättämiin avustuksiin sisältyivät pääosin sopimusluonteiset avustukset, muiden avustusten myöntäminen tapahtuu toimielimissä, joille avustukset luonteensa puolesta kuuluvat. Lisäksi nettoyksiköille maksettiin Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen perimiin tilavuokriin yhteensä 3 482 444 euroa sisäisinä vuokra-avustuksina.

Suurimmat toiminta-avustusten saajat ovat Vaasan yliopistosäätiö 83 000 euroa, Högskolestiftel-sen i Österbotten 38 000 euroa, IB-opetus 54 370 euroa, Vaasan kesäyliopisto 50 000 euroa, Vaa-san Oopperasäätiö 40 000 euroa sekä Mustasaaren musiikkijuhlat 40 000 euroa. Vaasassa vuo-den aikana järjestettyjä tapahtumia tuettiin 56 177 eurolla.



2016 1000 €


2016 1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös 2016

1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatulot 40 2 42 48 +6Toimintamenot -967 -3 442 -4 409 -4 417 -8Toimintakate -927 -3 440 -4 367 -4 369 -2

141 JÄSENMAKSUT

Jäsenmaksuja maksettiin vuoden aikana 417 346 euroa. Suurimmat jäsenmaksut olivat Suomen Kuntaliitto 205 634 euroa, Kunnallinen työmarkkinalaitos 55 298 euroa, Pohjanmaan kauppakamari 30 134 euroa sekä Världsarvet i Kvarken rf – Merenkurkun maailmanperintö ry 28 500 euroa ja Kvarkenrådet – Merenkurkun neuvosto 20 000 euroa.



2016 1000 €


2016 1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös 2016

1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintamenot -406 - -406 -417 -11

142 OSUUDET

Osuuksiin, yhteensä 4,471 milj. euroa, sisältyvät suurimpina Pohjanmaan liitto (1,158 milj. euroa), Vaasanseudun Areenat Kuntayhtymä (1,183 milj. euroa), Vaasanseudun Kehitys Oy Vasek (947 058 euroa), Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (913 974 euroa) sekä Vaasanseudun Matkailu Oy (189 679 euroa).

109



2016 1000 €


2016 1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös 2016

1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatulot - - - - - Toimintamenot -4 512 -30 -4 542 -4 472 +70Toimintakate -4 512 -30 -4 542 -4 472 +70Poistot - - -435

143 VARAUSMÄÄRÄRAHAT

Tulosalueen määräraha sisältää pääosin määrärahoja, jotka eri päätöksillä siirretään toiminnan toteuttaville hallintokunnille.



2016 1000 €


2016 1 000 €


2016 1 000 €

Tilinpäätös 2016

1 000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) €

Toimintatulot 4 763 - 4 763 2 201 -2 562Sairausvakutuskorvaukset 3 150 -2 693 457 - -457 Toimintamenot (ilman sairausvak.korvauksia) -5 692 3 800 -1 893 1 900 +3 793

Toimintakate 2 220 1 107 3 327 4 101 +774

Toimintamenoista siirrettiin päätösten perusteella hallintokunnille 3,3 milj. euroa, siirtoihin sisältyvät mm.

- Keskushallinnon kehittämisprojekteihin varatun määrärahan, 640 000 euroa, siirto kaupungin-hallitukselle ja keskushallinnon tulosalueille

- Kaupunkikehitykselle mm. INKA -ohjelmaan ja projektien, Euroopan Aluekehitysrahaston(EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelmien sekä Alueelliset innovaatiotja kokeilut (AIKO) -hankkeiden vastinrahoihin 707 000 euroa

- Sosiaali- ja terveystoimelle 528 000 euroa yhteispäivystyksen kustannuksiin- Kiinteistötoimelle rakennusten ylläpitoon, hoitoon ja purkuun 389 200 euroa- Henkilöstön uudelleensijoitustoimintaan 158 700 euroa.

Toteutuneisiin toimintamenoihin sisältyy lomapalkkajaksotuksen muutos. Talousarviossa varaudut-tiin sen lisäykseen 400 000 eurolla, toteutunut muutos oli n. 1 922 000 euroa vähennystä.

Sairausvakuutuskorvaukset budjetoidaan talousarviossa tälle tulosalueelle. Saadut korvaukset kirjataan vuoden aikana suoraan hallintokunnille, joille siirretään vastaavan suuruinen tuloarvio.

Toteutuneisiin toimintatuloihin sisältyy suurimpana eränä Vaasa-Vähäkyrö kuntaliitokseen liittyvä korvaus valtionosuuden vähenemisestä 1,0 milj. euroa.

Toimintatulojen toteutuma jää alle budjetoidun. Alkuperäisessä talousarviossa tulosalueelle budje-toitiin myynti- ja maksutuloja, joiden toteutuma tilinpäätöksessä sisältyy hallintokuntien toteutunei-siin tuloihin.

110

144 KESKITETYSTI HALLINNOITAVAT KUSTANNUKSET



2016 1 000 €


2016 1 000 €


2016 1 000 €

Tilinpäätös 2016

1 000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) €

Toimintatulot - - - 2 +2Toimintamenot -9 428 733 -8 695 -7 275 +1 420Toimintakate -9 428 733 -8 695 -7 273 +1 422

Suurimpana eränä toteutuneissa menoissa on eläkemenoperusteinen eläkemaksu 6,884 milj. eu-roa.

Talousarviomuutos sisältää mm. varhaiseläkkeisiin budjetoitujen määrärahojen siirron (1 219 000 euroa) niiden hallintokuntien talousarvioihin, joihin toteutuneet kustannukset on kirjattu.

145 TYÖLLISTÄMINEN

Toiminta-ajatus

Työllistämisen toiminta-ajatuksena on vaasalaisten pitkäaikaistyöttömien palkkatukityöllistäminen, jatkopolkujen tarjoaminen, työllistämisen tukeminen, nuorten kesätyöllistäminen sekä siviilipalve-luspaikkojen tarjoaminen siviilipalveluvelvollisille.

Tavoitteena on katkaista pitkäaikaistyöttömyys erilaisilla aktivointitoimenpiteillä ja järjestää palvelut asiakkaan tarpeen mukaan osana työllistämispolkua. Palvelut tuotetaan kaupungin tulosalueilla tai ostopalveluna.


Palkkatuetussa työssä Vaasan kaupungilla oli 160 henkilöä vuonna 2016. Määrä jäi hieman vuo-den 2015 tasosta, jolloin palkkatuetussa työssä oli 181 henkilöä. Vuoden 2016 osalta työllistämi-sessä oli nähtävissä haasteita kohderyhmän kykyjen ja palkkatukipaikkojen vaatimusten osalta. Työllistämispalveluissa havaittiin kohtaanto-ongelmaa erityisesti päiväkotiapulaisten ja välillä hoi-toapulaistenkin suhteen.

Työllistämispalvelut jatkoi kuntouttavan työtoimintaan liittyvää yhteistyötä sosiaali- ja perhepalvelut -tulosalueen kanssa. Jupiter-säätiön loppuvuoteen sattuneesta konkurssista huolimatta asiakkai-den ja työtoimintapäivien määrä nousi vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna. Yhteistyön ansiostatyötoimintapäivissä tehtiin jälleen ennätys ja päivien määrä oli 18 377 päivää (vuonna 2015 toimin-tapäiviä kertyi 14 794). Eri henkilöitä toimintaa osallistui 404 (vuonna 2015 henkilöitä 363).

Kaupunki jatkoi Jupiter-säätiön roolin kehittämistä työllisyyden hoidossa sopimusohjauksen avulla. Säätiö on kamppaillut viime vuosina taloudellisten haasteiden kanssa, eikä viime vuosi tuonut sii-hen poikkeusta. Heikentynyt taloudellinen tilanne johti Jupiter-säätiön lisämäärärahahakemukseen Vaasan kaupungilta. Marraskuussa kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hylätä säätiön lisämää-rärahahakemuksen. Päätöksen johdosta Jupiter-säätiön hallitus päätti hakea säätiön konkurssiin. Marraskuussa 2016 säätiön toiminta päättyi ja kaupunki otti tilapäisesti hoitoonsa lakisääteisen sosiaalipalvelun, eli kuntouttavan työtoiminnan. Toiminta saatiin käyntiin vanhan talouskoulun ti-loissa hyvin, vaikka aikataulu oli haasteellinen. Vanhan loppu voidaan nähdä myös uuden alkuna.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen



Tavoitteen toteuma

111

Tarjota ja järjestää palvelut asi-akkaan tarpeen mukaan. Pää-paino on työmarkkinatuen kunta-osuuden piirissä olevissa henki-löissä (Väestön hyvinvointi ja talouden tasapaino, toimiva palveluverkos-to)

Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden minimoiminen. Palkkatuetun työ ja kuntouttavan työtoiminnan ennakoiva ja tehostettu käyttö kaupungin sisällä ja ostopalveluissa. Muodostaa toimiva työllistämispolku kohti avoimia työ-markkinoita

• työllistetään aktiivisesti pitkäai-kaistyöttömiä kaupungin tulos-alueille

• järjestää kuntouttavaa työtoi-mintaa 300 asiakkaalle yhteis-työssä sosiaalityö ja perhepal-velut –tulosalueen kanssa

Palkkatuettu työ: suurelta osin toteutunut.

Kuntouttavan työtoiminta, yhteistyössä sosiaalityö ja perhepalvelut –tulosalueen kanssa: toteutunut

Jupiter-säätiö Kehittää Jupiter-säätiön roolia kaupun-gin työllisyydenhoidossa. Kokonaiskus-tannukset enintään 1 360 000 €:a.

Toteutunut osittain

Nuorten kesätyöt ja kesä-duuniseteli

Järjestää nuorille kesätyöpaikkoja n. 500 kk:n ajaksi. Lisäksi tarjotaan yri-tyksille kesäduuniseteleitä nuorten työllistämiseen.

Toteutunut

Ikääntyneiden työllistämisvelvoite Työllistää 57–59 -vuotiaat velvoiteen piirissä olevat vaasalaiset työnhakijat. Vuositasolla noin 25 henkilöä.

Toteutunut

Siviilipalveluspaikkojen turvaa-minen

Tarjota 10 palveluspaikkaa siviilipalve-lusvelvollisille henkilöille.

Toteutunut



Tavoitteen toteuma

Palkkatukipaikat Saadaan kaikkiin palkkatukipaikkoihin työntekijä huomioiden työnhakijoiden kohderyhmän muutokset.

Mittari: täyttöaste suurelta osin toteutunut

Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan prosessien sujuvuus ja toiminnan tehokkuus.

Mittari: asiakkaiden lukumää-rä ja työtoimintapäivät toteutunut, vuoden 2015 taso ylittyi

Jupiter-säätiö Kehittää Jupiter-säätiön roolia kaupun-gin työllisyyden hoidossa.

Taloudelliset ja operatiiviset riskit realisoituivat säätiön konkurssihakemuksen myötä.



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 700 -641 59 57 -2Toimintakulut -4 275 2 484 -1 791 -1 664 +127Toimintakate -3 575 1 843 -1 732 -1 607 +125

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 1 - 1 Määräaikaiset 1 1 2 Työllistetyt - 1 1

112

146 OSUUDET ERIYTETYSSÄ KIRJANPIDOSSA OLEVIIN LIIKELAITOKSIIN SEKÄ LIIKE- JA MAKSUPALVELUTOIMINTAAN KOHDISTETTAVAT KUSTANNUKSET


Vaasan osuus pelastustoimen menoista 2016 oli 4,98 milj. euroa. Tulosalue sisältää lisäksi johto-keskuksen menot, korvauksen Vaasan Vedelle palovesilaitteiden huollosta ja rakentamisesta 40 000 euroa, Teknisille palveluille 47 300 euron korvauksen mm. valmiuskaluston pääomakus-tannuksista sekä 20 000 euron korvauksen Graafisille palveluille tulostin ja kopiolaitteiden asian-tuntijapalveluista.

Tulot koostuvat yleishallinnon ja muiden kustannusten kohdistamisesta liikelaitoksille, tuotannollisil-le tukipalveluyksiköille sekä normirahoitteisille oppilaitoksille.


2016 1 000 €


2016 1000 €


2016 1 000 €

Tilinpäätös 2016

1 000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1 000 €

Toimintatulot 2 450 - 2 450 2 200 -250 Toimintamenot -4 998 - -4 998 -5 138 -141 Toimintakate -2 548 - -2 548 -2 938 -391 Poistot -2

148 TASEYKSIKKÖ ELISA STADION

Toiminta-ajatus

Elisa stadionin tavoitteena on tarjota laadukkaat jalkapallon ottelu- ja harjoitteluolosuhteet Vaasas-sa sekä toimia monipuolisena tapahtumakeskuksena erilaisille yleisötapahtumille. Elisa stadion on 100 %:sti Vaasan kaupungin omistama ja sen toiminta on kaupunginhallituksen alaista.

Jalkapallostadionin avajaisia vietettiin 21.8.2016. Kaupunginhallituksen yleisjaoston 30.6.2016 § 70 hyväksymän yhteistyösopimuksen mukaisesti stadionin operatiivisesta toiminnasta vastaa Vaa-sanseudun Areenat Kuntayhtymä ajanjaksolla 1.7.2016–31.12.2017.


Taseyksikkö Elisa stadionin toimintatulot perustuvat Elisa Oyj:n kanssa laadittuun markkinointiso-pimukseen (Kh 14.9.2015, § 353). Toimintakulut koostuivat jalkapallostadionin käyttöönoton val-mistelu- ja suunnittelukuluista sekä stadionin toiminnan alijäämän kattamisesta.


1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 75 Toimintakulut -192 Toimintakate -117 Poistot -219

113

VÄHÄNKYRÖN ALUELAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Aluelautakunta valvoo Vähänkyrön alueen kehittämistä ja yhdistymissopimuksen noudattamista. Aluelautakunta turvaa alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kehittää lähipalveluja ja asuin-ympäristön toimivuutta. Aluelautakunta seuraa, arvioi ja kehittää alueen palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua.


Kertomusvuonna jatkettiin kunnanosahallinnon uusien vaihtoehtoisten työmuotojen selvittämistä ja yhteistyötä lähipalvelujen kehittämiseksi, alueen houkuttavuuden lisäämiseksi sekä kuntakokonai-suuden ja paikallisuuden yhteensovittamiseksi. Tavoitteen toteutuivat pääosin suunnitellusti. Lähi-palveluiden saatavuus samantasoisesti kuin muillakin alueilla ei ole kaikilta osin toteutunut, kuten ei myöskään alueen vetovoimaisuuden lisääminen. Yhdistymissopimuksen investointi- ja kehittä-misohjelman hankkeita on toteutettu ohjelmaan varatun 21,3 M€ määrärahan puitteissa.



Tavoitteen toteuma

Kunnanosa-alueen veto-voimaisuuden kehittäminen

Vähänkyrön alueen asuntotonttien myynnin kasvattaminen

Ei ole toteutunut

Väestön hyvinvointi Lähipalveluiden parantaminen Osittain toteutunut, voidaan edelleen parantaa

Investointi- ja kehittämisohjelman to-teuttaminen

Toteutunut



Tavoitteen toteuma

Taloudelliset riskit Toiminnan oikeellisuus ja taloudellisuus Toteutunut Vahinkoriskit Henkilökunnan työturvallisuus

Asiakkaiden turvallisuus Toteutunut

Toimintamenot ja –tulot


2016 1000 €

Talousarvio- muu-tokset

1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 386 1 387 409 + 22Toimintakulut - 865 8 - 857 - 822 + 35Toimintakate - 479 10 - 469 - 413 + 56

Toimintamenoissa syntyi säästöjä, koska osa kertomusvuonna toteutettaviksi suunnitelluista toi- menpiteistä ei edistynyt, joten suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja ei hankittu.

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 4 - 4 Määräaikaiset 6 2 8 Työllistetyt - 2 2

150 LAUTAKUNNAN HALLINTO JA YHTEISET

Vähänkyrön aluehallinto koordinoi, ohjaa ja tukee palvelujen kehittämistä ja yhteistyötä ja vahvis-taa alueen elinvoimaa ja kasvua. Se edistää alueen asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta niin, että lähipalvelutarpeet otetaan huomioon palvelutuotannossa ja kehittää vähäkyröläistä yrittä-jyyttä ja elinkeinoelämää.

114



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 0 - 0 11 + 11Toimintakulut 311 -1 - 312 - 276 + 36Toimintakate 311 -1 - 312 - 265 + 47

151 YHTEISPALVELUPISTE VÄHÄKYRÖ

Yhteispalvelupiste tarjoaa lähipalveluna neuvontaa kaikista Vaasan kaupungin palveluista ja toi-minnoista.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 72 - 72 78 + 6Toimintakulut - 200 - - 200 - 184 + 16Toimintakate - 128 - - 128 - 105 + 22

152 KYRÖNMAANTYÖPAJA ARPEETI

Arpeeti tuottaa palveluja, jotka tukevat heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien arkea ja työ-elämään siirtymistä.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 314 1 315 319 + 4Toimintakulut - 355 10 - 345 - 362 - 17Toimintakate - 41 11 - 30 - 43 -13

115

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on järjestää vaasalaisille ja sopimuksen mukaan yhteistoiminta-alueen asukkaille hyvän elämän edellyttämät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ennaltaehkäistä sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien syntymistä yhdessä asukkaiden, eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 36 747 2 979 39 726 40 075 +349Toimintakulut -254 102 -7 781 -261 883 -264 379 -2 496Toimintakate -217 355 -4 802 -222 157 -224 305 -2 147Poistot -872


200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISET JA TEKNISET TUKIPALVELU

Toiminta-ajatus

Yhteisten ja teknisten tukipalvelujen sekä kehittämispalvelujen tehtävänä on ollut mahdollistaa toimialan ydintoiminta, tukea, ohjata ja koordinoida muita tulosalueita niiden toiminnassa, johtami-sessa, kehittämisessä ja suunnittelussa.



Kesällä 2015 toteutetun tukipalvelu-uudistuksen jälkeen on sosiaali- ja terveystoimella edelleen vuonna 2016 ollut kehittämistoiminta projekteineen sekä ns. tekniset tukipalvelut, eli tekninen isän-nöinti, turvallisuus-, huolto- ja erikoishuoltopalvelut sekä vaate- ja siivoushuolto. Lisäksi tietyt yh-teiset palvelut ovat säilyneet toimialalla.

Vuonna 2016 on jatkettu sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistä. Parempi Arki- hanke on edistänyt edelleen toiminnallista integraatiota sosiaali- ja terveyshuollon sekä perus- ja erityistason välillä. Kohderyhmänä on paljon palveluja käyttävät asiakkaat. Vaasassa ja Laihialla on työ koh-dentunut Nepsy- lapsiin ja nuoriin. Projektissa on edetty loppusuoralle kriteerien, toimintamallien ja työkalujen valmistelussa.

Asiakastyytyväisyyden seurannassa vaihdettiin laitteet ja järjestelmä kesken vuotta laajempaa asiakaspalautetta keräävään Roiduun. Tulokset terveysasemilla ja hammashoitoloissa ovat edel-leen olleet hyviä; palveluihin on oltu tyytyväisiä. Verkossa tapahtuva terveystarkastus ja hyvinvoin-tia sekä terveyttä tukeva valmennus ovat olleet edelleen kuntalaisten käytettävissä.

Tekninen isännöitsijä on edelleen toiminut asiantuntijana ja yhteyshenkilönä toimialan ja Talotoi-men välillä. Korjauspaineita ovat aiheuttaneet enenevässä määrin sisäilmaongelmat, ja tästä syys-tä uusien tilojen etsintä on lisääntynyt. Tukiasuntojen hallinnointi ja korjaukset on ollut myös osa tehtävää. Tekninen isännöitsijä on edustanut toimialaa energia- ja ilmastotyöryhmässä sekä toimi-nut toisena esteettömyysvastaavana.

116

Turvallisuuden takaaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista edelleen vuonna 2016; turvalli-suusuhat ovat myös toinen suurimmista toimialan riskeistä. Toimialan Turvatiimi on keskitetysti hoitanut kaikki turvallisuuteen liittyvät hankinnat eri kohteisiin määrärahojen puitteissa. Turvalli-suudesta ovat vastanneet pääosin vahtimestarit, on ostettu myös vartiointipalvelua.

Huolto- ja erikoishuoltopalveluissa toimii yhdeksän työntekijää vastaten erilaisista kuljetuksista, huolloista ja korjauksista osastoilla, asumispalveluissa, kodeissa, vastaanotoilla sekä välinehuol-lossa. Myös hammashuollon laitteet sekä apuvälineet kuuluvat tehtäväkenttään. Huoltojen eri pal-veluja myydään myös muille hallintokunnille ja naapurikunnille.

Siivouspalveluissa on pääpaino ollut edelleen hyvän hygieniatason ylläpidossa sekä laitoshuollon uusien menetelmien, aineiden ja välineiden käyttöönottoon kouluttamisessa. Vuoden 2017 alusta alkaen ovat tulosalueen laitoshuoltajat ja palveluesimies siirtyneet teknisen toimen alaiseen sii-voustoimistoon.

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen on selvitetty erikseen, yhteisenä koko sosiaali- ja terveystoimen osalta.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 320 70 390 463 +73Toimintakulut -3 709 -779 -4 488 -4 193 +295Toimintakate - 3 389 -709 -4 098 -3 731 +367Poistot -23

Toimintatulot

Tulot toteutuivat noin 73 000 € yli muutetun talousarvion. Myyntituotoissa (toteutuma n. + 99 000 €) saatiin arvioitua enemmän valtionkorvausta taloushallinnon tehtävistä Vastaanottokeskukselle. Muissa toimintatuotoissa (toteutuma n. -25 000 €) poikkeama budjetista on pääosin seurausta sosiaaliasiamiehen siirrosta keskushallintoon, kuntakorvaukset on keväästä alkaen kirjattu uuteen yksikköön.

Toimintamenot

Menoissa syntyi säästöä muutettuun talousarvioon nähden n. 295 000 €. Eniten määrärahaa sääs-tyi palvelujen ostoissa , noin 220 000 €; summa koostuu lähinnä koulutus-, vartiointi-, tavarankulje-tus- ja vaatehuoltopalveluista. Sisäisiin tukipalveluihin annettiin lisämäärärahaa 484.304 €, sum-ma vastaa keskushallinnon laskutusta näistä palveluista.

Noin 44 000 € säästyi henkilöstökuluissa, lähinnä yhteisissä palveluissa (opiskelijoiden ohjaus-palkkiot ja kokouspalkkiot) sekä huolto- ja kehittämistoiminnassa. Henkilöstökulut ylittyivät mm. projekteissa ja turvallisuuspalveluissa.

Avustuksien ylitys, noin 26 000 € perustuu talousarviossa tehtyyn karsintaan; tätä suunniteltua järjestöavustusta ei voitu vanhan sopimuksen mukaan kuitenkaan toteuttaa ja tasapainotustoimen-piteet kohdistettiin muihin toimintoihin.


117

210 SOSIAALITYÖ JA PERHEPALVELUT

Toiminta-ajatus

Tulosalueen tehtävänä on asiakkaan voimavaroista ja tarpeista lähtien edistää ja tukea asiakkaan ja hänen perheensä toimintakykyä, vahvistaa ja parantaa itsenäistä suoriutumista ja kotoutumista, sosiaalista hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä sosiaalisia ongelmia.

Organisaatiomuutoksella tuetaan uudistetun sosiaalihuoltolain vaatimuksia

Tulosalueen toimintaa säätelevän keskeisen lainsäädännön uudistamisen vuoksi tulosalueen or-ganisaatiota muutettiin toimintavuoden aikana. Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on asiakas-keskeisyyden edistäminen. Muutoksella tavoitellaan päällekkäisyyksien karsimista palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa. Tavoitteena oli ennaltaehkäisevien toimintojen vahvistaminen sekä palvelun oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Palvelujen hyvä toteuttaminen edellyttää myös yhteistyön parantamista tulosalueen eri toimintojen sekä kaupungin eri toimialojen ja kaupungin ulkopuolisten toimijoiden välillä. Asiakkaan osallisuutta sote-palvelujen suunnittelussa ja arvioinnissa kehitetään yhteistyössä kokemustoimijoiden ja Vaasan seudun yhdistys ry:n kans-sa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL antoi sosiaalihuoltolakiin perustuen määräyksen seitsemästä palvelutehtävästä: lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu, perheoikeudelliset palvelut, mielenterve-ys- ja päihdehuolto, työikäisen palvelut, vammaispalvelut sekä iäkkäiden palvelut (joista vastaa koti- ja laitoshoidon tulosalue). Nämä palvelutehtävät järjestetään tulosalueen neljällä palvelualu-eella: lapsi- ja perhesosiaalityö, lasten ja perheiden palvelut, aikuisten sosiaalityö ja työikäisten palvelut.

Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteiden toteutuminen

Lapsi- ja perhesosiaalityössä oli toimintavuoden aikana vireilletuloja ja palvelutarpeen arviointeja yli 20 % ja lasten sijoituksia 30 % enemmän kuin edellisvuonna. Yhteydenottojen taustalla oli useimmiten vanhempien tai nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmia, lähisuhde- ja perheväkival-tatilanteita sekä eroamiseen ja huoltajuuteen liittyviä vaikeita ristiriitatilanteita. Vaadittuihin määrä-aikoihin ei päästy johtuen osin organisaatiomuutoksesta ja osin lisääntyneistä asiakasmääristä. Suosituksen mukaiset asiakasmäärät sosiaalityöntekijää kohden ylittyivät selkeästi vuoden aikana. Sosiaalipäivystyksessä vanhuksiin liittyvien tehtävien määrä kasvoi loppuvuodesta. THL:n esityk-sestä Vaasa otti vastuun sovittelutoiminnan järjestämisestä myös Keski-Pohjanmaan maakunnas-sa. Palvelualueella kehitettiin erityisesti perhetyötä ja perhehoitoa.

Lasten ja perheiden palvelut -palvelualue huolehtii palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunni-telman perusteella järjestettävistä sosiaalihuollon palvelutehtävistä, joiden tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä edistää lapsen yksilöllistä kasvua, myönteistä kehitystä, osal-lisuutta sekä elämänhallintaa, edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä, edistää ja tukea kotou-tumista. Lastenkodin ja nuorisokodin tehtävä on turvata erityistä tukea ja suojelua tarvitsevien las-ten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen.

Aikuisten sosiaalityössä valmistauduttiin perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelan palveluksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäi kaupungin vastuulle. Toimeentulotukityössä päästiin tulossa olevasta muutoksesta huolimatta säädettyyn määräaikaan neljän viimeisen kuukauden aikana 100 prosenttisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkoi kasvuaan. Vaasa vastaa monialaisen työvoiman palvelun koordinoinnista 10 kunnan alueella. Pohjanmaan poliisilaitoksen alueelle jäi loppuvuodesta 1.800 turvapaikanhakijaa odottamaan päätöstä turvapaikkahakemukseensa. Vas-taanottokeskuksen paikkamäärää alennettiin vuoden aikana 500 paikasta 400 paikkaan. Kunta-paikkojen määrä nostettiin toimintavuoden ajaksi kaupunginhallituksen päätöksellä 150 paikkaan. Vaasassa järjestettiin valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 17. - 18.1.2016.

118

Työikäisten palvelut -palvelualueen tehtävä on nuorten, työikäisten ja erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden elämänhallinnan, työllistymisen, opiskelun ja kotoutumisen tuki. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan sekä asumispalveluiden osalta toiminta pystyttiin järjestämään tarpeen mu-kaisesti. Vaasan keskussairaalan kanssa suunniteltiin pitkäaikaisesti psykoosisairaiden ja mieliala-diagnostisoitujen potilaiden palvelujen siirtoa Vaasan kaupungin vastuulle. Avopalveluissa yhdistet-tiin A-neuvola ja mielenterveyskeskus Horisontti yhdeksi palveluyksiköksi. Nuorisoasema Klaaras-sa vahvistettiin ruotsinkielisten nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja kahdella uudella vakans-silla. Ulkopuolisilta palveluntuottajilta jouduttiin hankkimaan yksittäisiä asumispalvelupaikkoja mie-lenterveys- ja päihdekuntoutujille. Vaasanseudun sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Työpaja Up-seeri vahvistaa mielenterveyskuntoutujille suunnattuja palveluja. Mielenterveys- ja päihdekuntoutu-jien omaisille aloitettiin asiakasraatitoiminta mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäiviä pystyttiin lisäämään edellisvuodesta 24 % yhteistyössä muiden toimialojen kanssa.

Kehittämistoiminta

Vaasa osallistui Kaste-ohjelmaan kuuluvaan Parempi arki -hankkeeseen, jossa kehitetään neuro-psykiatrisesti (nepsy) oireilevien alle kouluikäisen ja kouluikäisten lasten palveluketjua yhteistyössä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Toimintavuoden aikana valmisteltiin hakemus Pohjanmaan maakunnan lasten ja perheiden Lape-palveluja kehittävään kärkihankkeeseen yhteistyössä mm. Pohjanmaan maakunnan kuntien, sosiaalialan osaamiskes-kusten sekä alueen kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tulosalue oli mu-kana Pohjanmaan sosiaali- ja terveystieteiden päivien järjestelyissä. Lisäksi valmisteltiin sopimuk-set sosiaalityön koulutuksen järjestämiseksi Vaasassa suomeksi Kokkolan Yliopistokeskus Chy-deniuksen ja ruotsiksi Helsingin yliopiston sekä Svenska social- och kommunalhögskolan kanssa.

Suoritetietoja painopistealueittain

Suorite, tunnusluku TP 2015 TP 2016 TA 2017 Lapsi- ja perhesosiaalityö Yhteydenotot (SHL) lapsi- ja perhesosiaalityöhön 165 200 Lastensuojelun vireilletulot 1 100 1 111 1 100 Määräaikana tehdyt vireilletulot 99 % 98 % 100 % Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnit (sis. lastensuojelutarpeen selvitykset)

390 444 450

Määräaikana tehdyt arvioinnit ja selvitykset 95 % 70 % 100 % Lastensuojeluasiakkaat, lapsia (kirjaamistapa muut-tui)

498 707 700

Omaishoidontuki, asiakkaita 120 146 140 Lasten ja perheiden palvelut Perheneuvola, käyntejä 1 521 1 872 2 000 Perhehoito, hoitovuorokausia 18 351 20 376 22 000 Laitoshoito, hoitovuorokausia - oma toiminta- ostopalvelu

8 038 2 794

7 146 3 966

8 000 3 000

Perhekuntoutus, vuorokausia 267 350 Aikuisten sosiaalityö Perustoimeentulotukea saaneet kotitaloudet Täydentävää toimeentulotukea saaneet kotitaloudet Ehkäisevää toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

3 050 1 677

362

3 031 1 648

296

600 1 700

300 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu - matkoja- asiakkaita

95 756 1 834

114 427 1 943

104 000 1 950

Henkilökohtainen apu, asiakkaita 229 263 290 Kotoutumisen tukeminen - uusia asiakkaita 125 186 160

119

- kotitalouksia 250 147 350 Vastaanottokeskus - kuntaansiirtymisaika keskimäärin- majoitusvuorokausia

60 vrk 36 500

46 vrk 173 580

50 vrk 146 000

Tulkkikeskus, tulkkaustunteja 18 800 23 082 19 000 Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten avo-, päivä- ja työtoiminta EHL - oma toiminta, asiakkaita- ostopalvelut, asiakkaita

126 98

141 83

150 105

Kuntouttava työtoiminta, toimintapäiviä 14 791 18 371 14 700 Päihdehuollon laitoskuntoutus, hoitovuorokausia - oma toiminta- ostopalvelu

2 275 1 193

3 014 1 797

3 000 1 400

Nuorisoasema Klaara ja mielenterveys- ja riippu-vuuskeskus Horisontti, käyntejä 11 550 14 390 13 200 Vammaisten asumispalvelut, asumisvuorokausia - oma toiminta- ostopalvelu

32 485 30 295

31 852 32 100

35 400 32 900

Mielenterveys- ja päihdekuntoutus asumisvuorokau-det - omissa asumisyksiköissä- ostopalvelu

8 708 32 701

8 447 31 889

8 760 37 200

Kaupungin strategisista tavoitteista johdettu toiminnan tavoi-te/periaate

Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteen toteuma

Vetovoimaisuus Uudistuneen sosiaalihuoltolain mu-kaisen organisaatiorakenteen, palve-luverkoston ja -prosessien käyttöönot-to

Täydennyskoulutuksen ja työnohjauk-sen järjestäminen

Opetus- ja tutkimusklinikkatoiminnan vakiinnuttaminen

Organisaatio otettiin käyttöön 1.5.2016 alkaen

Täydennyskoulutusta ja työnohjausta järjestettiin eri ammattiryhmien tarpei-den mukaisesti

Toiminnan suunnittelua jatkettu kor-keakoulujen kanssa. Aktiivinen kehittäminen pysähtyi vuoden aikana.

Hyvinvointi Määräajat ovat lainmukaisissa rajois-sa

Asiakkaiden osallisuuden vah-vistaminen

Mielenterveyskuntoutujien palveluket-jun selkiyttäminen

Kotouttamisen tehostaminen

Määräajat toimeentulotuessa elo-joulukuussa olivat 100 %. Lapsi- ja perhesosiaalityössä ei päästy määrä-aikoihin.

Kokemustoimijoiden käyttöä palvelu-jen suunnittelussa ja kehittämisessä suunniteltu yhteistyössä muun soten ja järjestöjen kanssa

Käynnistetty mielenterveys- ja päih-dekuntoutujien omaisten asiakasraati-toiminta

Palveluketjun muutoksesta tehty sel-vitystyö. Potilassiirtojen valmistelut saatiin valmiiksi psykiatrian palveluja lukuun ottamatta. Turvapaikan hakijoiden hakemusten käsittely venyi. Uusia asiakkaita tuli vuoden aikana 126.

Talouden tasapaino Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Valmisteltiin vuoden 2017 talousar-vioesitykseen

120

Päällekkäisten toimintojen karsiminen

Palvelutuotannon keskittäminen

Taloudenseurannan kehittäminen

Organisaatiomuutoksen myötä aloitet-tu palvelutarpeen arvioinnin toteutta-minen SHL:n mukaisesti. Asiakkaalle tehdään yksi palvelusuunnitelma. Työnjako ei ole vielä selkeä. Toimin-tasääntöön on tehtävä muutoksia päätösoikeuksiin.

Toteutunut osittain osana organisaa-tiomuutosta

Laskentarakenteen muutos uuden organisaation mukaiseksi


Toimintatuotot toteutuivat 220.000 € alle muutetun talousarvion. Eniten alittui perustoimeentulotuen valtionkorvaus, 315.000 €. Myyntituotoissa Tulkkikeskuksen myynti ylittyi 370.000 € ja Vastaanot-tokeskuksen korvaus alittui 475.000 €.

Toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 680.000 €. Henkilöstökulut alittuivat 321.000 €, eniten virkasuhteisten palkkojen alittumisen vuoksi. Palvelujen ostot ylittivät 1.100.000 € muutetun talousarvion. Suurimmat ylitykset syntyivät asiakaspalvelujen ostoissa kuntayhtymiltä, 830.000 € ja vammaispalvelun henkilökuljetuksissa 305.000 €, toisaalta Vastaanottokeskuksen terveysmenot alittuivat 270.000 €. Avustukset toteutuvat lähes budjetoidusti, vaikka toimeentulotu-et alittuvat 815.000 € ja vastaanottoraha 400.000 €, koska henkilökohtaisen avun menot vastaa-vasti ylittyvät 785.000 € ja työmarkkinatuen kuntaosuus 390.000 €. Vanhusasiakkaiden määrän kasvu jatkui nostaen henkilökohtaisen avun, asunnon muutostöiden ja kuljetuspalvelun kustannuk-sia. Vuokramenot alittivat budjetoidun 120.000 € ulkoisten vuokrien laskun vuoksi.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


seen) 1000 €

Toimintatuotot 14 085 2 699 16 784 16 565 -220Toimintakulut -57 034 -5 287 -62 321 -63 004 -682Toimintakate - 42 949 - 2 588 - 45 537 - 46 439 -902Poistot -58

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 289 19 308 Määräaikaiset 121 30 151 Työllistetyt - 1 1

220 KOTI- JA LAITOSHOITO

Toiminta-ajatus

Koti- ja laitoshoidon järjestämillä palveluilla tuetaan tarpeen mukaan ikääntyneiden ja toimintara-joitteisten vaasalaisten itsenäistä ja turvallista, hyvää elämää sekä heidän toimintakykynsä ylläpi-tämistä ja parantamista. Koti- ja laitoshoidon tulusalueeseen kuuluvat palvelualueet Ikäkeskus, Kotihoito, Palveluasuminen ja Laitoshoito.


Vanhustenhuollon rakennemuutosta on toteutettu valtuuston päätöksen (6.5.2013 § 74) mukaises-ti. Palvelurakenne rupeaakin olemaan Stm 2013 –suosituksen mukainen. Kaikki palvelut on tuot-teistettu, ja palvelun saannin kriteerit on vahvistettu lautakunnassa. Koti- ja laitoshoidossa on hoi-

121

toketjujen toimintaan panostettu (lääkäripalvelu, toiminnanohjaus, kotiutushoitajat ja akuutti tiimi, kotikuntoutus ym.), ja osin tästäkin johtuen esh-laskutus on kääntynyt laskuun (esim. klinikka val-mis –laskutus lopetettiin). Tulosalueen edustajat ovat olleet mukana useissa työryhmissä Sote-uudistusta valmistelemassa.

Pitkäaikaishoito kaupunginsairaalan osastoilla loppuu, kun osaston 10 potilaat siirtyvät yksityiseen hoivakotiin syyskuussa 2017. Sairaalan osastojen profiilit on läpikäyty tuleva Sote-uudistus mieles-sä pitäen. Kotisairaala siirrettiin palliatiivisen osaston yhteyteen. Hoitohenkilöstön mitoitustarpeen arvioitiin olevan 0,85.

Palveluasuminen on uudistettu. Omia tehostetun hoidon palvelutaloja on rakennettu (rakennuttaja-na Pikipruukki KOy), 2016 syksyllä valmistui Krannila, ja uusi Fyrrykartano päästiin avaamaan tammikuussa 2017. Kirkkopuistikon palvelutaloa korvaava Kapteeninkadun yksikkö suunniteltiin, rakennustyö alkoi vuoden 2017 alussa. Uusi työskentelytapa ”kulttuurinen vanhustyö” ollaan otta-massa käyttöön. Hoitajamitoitus 0,6 otettiin ensin käyttöön VM:n kuntakokeilussa Himalajan palve-lutalossa, sitten muissakin. Ostopalvelut kilpailutettiin, käytössä on uudet puitesopimukset ja niitä täydentämässä palvelusetelit.

Kotihoidossa on saatu tuottavuutta parannettua. Välittömän asiakastyön osuus on nousussa. Pal-veluohjausjärjestelmää täydennetään edelleen optimointi-osalla. Tiimityötä on tehostettu. Etä-/vastuulääkäripalvelun kustannusvaikuttavuus arvioitiin ja todettiin hyväksi. Toiminta- ja fysiotera-peutteja lisättiin kentälle, ja tällä todettiin selkeä vaikutus asiakkaiden toimintakykyyn ja kuntoutu-miseen. Omaishoidon tarve kasvaa edelleen, asiakaspäätöksiä tehtiin vuoden loppuun vaikka määräraha ylittyi. Henkilöstön työkyvyn kohentamiseksi aloitettiin kehittämishanke.

Ikäkeskuksen työn kohderyhmäksi määriteltiin selkeämmin kotona asuvat ja toimintakykyään jo menettäneet tai riskiasiakkaat. Työmenetelmät ja resurssien sijoittelu on arvioitu uudelleen. Ter-veydenhoitaja arvioi (kotikäynneillä) paljon palveluja käyttäneitä vanhuksia ja omaishoidon asiak-kaat.

Kaupungin strategisista tavoitteista johdettu toi-minnan tavoite/periaate

Hallintokunnan keskeiset tavoitteet vuo-delle 2016

Tavoitteen toteuma

Vanhusten hoito- ja palvelu-ketjujen sujuvuus

Siirtoviivepäivien väheneminen alle 1 000:een

Siirtoviivepäivien määrä on laskenut, 1 309, ja laskutus on lopetettu.

Työn tuottavuuden parane-minen

Välittömän työajan osuus kotihoidossa: hoita-jat 50 % ja sairaanhoitajat 35 %

Hoitajat 43,9 % ja sairaan-hoitajat 17,4 %



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 13 159 193 13 352 13 395 +43Toimintakulut -68 865 -1 187 -70 052 -72 051 -1 999Toimintakate -55 705 -994 -56 699 -58 656 -1 957Poistot -364

Toimintatuotot

Tulosalueen tulot ylittivät muutetun talousarvion 43 000 €, lähinnä maksutuottojen vuoksi. Kotihoi-don kodinhoitoapumaksut ylittävät muutetun talousarvion 132 000 €.

122

Toimintamenot

Tulosalueen menot toteutuivat n. 1 999 000 € yli muutetun talousarvion.

Henkilöstömenot olivat 41,5 M€ eli 909 000 € yli muutetun talousarvion. Vakinaisten viranhaltijoi-den kuukausipalkoissa säästyi 85 000 € ja työsuhteisten kuukausipalkoissa 686 000 €. Sairauslo-masijaisten ja äitiys- ja isyyslomasijaisten palkat ylittyivät 399 000 € ja erilliskorvaukset 992 000 €.

Palvelujen ostot ylittivät 819 000 € muutetun talousarvion. Suurimmat ylitykset syntyivät kotihoidon henkilökuljetuksissa 314 000 €, ateriapalvelujen ostot 128 000 €, kotisairaalan asiakaspalvelujen ostot (hengitysvaje potilas) 170 000 € yli muutetun talousarvion.

Aineiden ja tarvikkeiden ostot ylittyivät 178 000 €, lähinnä hoitotarvikkeiden osalta 186 000 €.

Avustukset toteutuivat 331 000 € yli muutetun talousarvion, omaishoidon tuki ylittyi 190 000 € ja omaishoidon palvelusetelimenot ylittyivät 120 000 €.

Vuokrat jäivät alle muutetun talousarvion 267 000 €.


230 TERVEYSPALVELUT

Toiminta-ajatus

Terveyspalvelut- tulosalueen tehtävänä on tuottaa hyvää elämää ja selviytymistä tukevia, kunta-laisten tarpeen mukaisia terveydenhuollon asiantuntijapalveluita. Tavoitteena on sairauksien ennal-taehkäisy, hoito ja vajaakykyisen toimintakyvyn parantaminen yhteistyössä potilaan, eri hallinto-kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.


Terveysaseman lääkärin kiireettömälle vastaanotolle päästiin v. 2016 keskimäärin 8,0 viikossa (hoitotakuun raja on 12 viikkoa). Työssä olevien omalääkäreiden määrä vaihteli kuukausittain siten, että lääkäripula oli keskimäärin 6,9 lääkäriä (21,4%). Omalääkärin virkoja oli yhteensä 32,5.

Hammaslääkärille odotus oli noin 24 viikkoa (hoitotakuun raja on 24 viikkoa) ja suuhygienistille oli n.16 viikon odotus. Hammashuollon työvoimatilanne heikentyi eläköitymisen ja sairauslomien joh-dosta. Suun terveydenhuollon palveluiden kysyntä lisääntyi. Hammashuollossa otettiin 1.3.2016käyttöön kiireettömän hoidon jonoon asettamiskäytäntö, jolla pyrittiin parantamaan työn hallintaa jalaatua.

Hoitohenkilökuntaa riitti vakituisiin työsuhteisiin. Kaupungin säästötoimet vähensivät edelleen hoi-tohenkilöstön sijaisten käyttömahdollisuksia.

2015 aloitettua terveysasemaverkon tiivistämistä jatkettiin yhdistämällä Kirkkopuistikon- ja Hieta-lahden terveysasemien vastaanottotoiminta Kirkkopuistikolle. Uuden alueen väestöpohja on yli 20 000as. Samassa yhteydessä keskitettiin kaikki kaupungin äitiysneuvolat ja perhesuunnittelu-neuvola Hietalahdesta siirtyneen terveysaseman tiloihin.

Kantakaupungin terveysasemien vastaanottotoiminnan, opetusterveyskeskuksen ja diabe-tesosaamiskeskuksen yhdistämistä yhdelle isolle terveysasemalle valmisteltiin yhdessä sairaanhoi-topiirin kanssa nimellä SoteTalo.

123

Turun yliopiston kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva lääketieteen kandidaattiopetus alkoi aivan vuoden 2015 lopulla. Vuonna 2016 oli opetuspäiviä sopimuksen mukaiset 100kpl.

Mielenterveysasema Horisontti siirtyi Terveyspalveluista Sosiaalityö- ja perhepalvelut-tulosalueelle ja yhdistettiin A-neuvolaan.


Suorite, tunnusluku 2012 2013 2014 2015 2016 Päiväajan käynnit lääkärin vas-taanotolla

53728 60 709 62 917 52 617 46 216

Päivystyskäynnit lääkärin vastaan-otolla

24 233 23 086 17712 0 0

Käynnit hoitajan vastaanotolla 98 264 100 602 101 043 120 823 123 301 Hammashuollon käynnit 60 091 60 059 66 881 62 268 59 097

Kaupungin strategisista tavoitteista johdettu toi-minnan tavoite/periaate


Tavoitteen toteutuma

Oikea-aikaiset ja laaduk-kaat palvelut

Hyvä palveluiden saata-vuus ja peittävyys

Terveyden edistäminen

Kiireetön jono lääkärille ja hammaslääkärille 2 - 4 viikkoa. (Asemakohtainen minimi 5,3vk ja maksimi 10,2vk.)

Ylipainoisten koululaisten mää-rän vähentäminen

Nuorten tupakanpolton vähen-täminen

Lääkärille keskimäärin 8,0 viikkoa. Hammaslääkärille 5-6 kk.

1., 5. ja 8. luokan laajoista tarkastuksista koottujen tietojen perusteella kouluikäisten paino on pysynyt ennallaan.

THL:n vuoden 2015 kouluterveyskysely epäonnistui teknisesti siten, että kuntakoh-taisia tuloksia ei saada. Seuraava kysely tehdään v.2017.

Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne

Nk. neuvola-asetuksen mukainen toiminta

Uuden terveydenhuoltolain mukaisen toiminnan suun-nittelu

Terveystarkastusten toteutta-minen asetuksen mukaisesti.

Suunnitelma käsitelty lautakun-nassa

Lääkärin tarkastukset opiskeluterveyden-huollossa lisääntyivät edell. vuoteen ver-rattuna. Hoitajan tarkastukset toimivat asetuksen mukaisesti.

Huomio siirtynyt terveydenhuoltolaista sote-reformilakien vaikutuksiin. Lakiesityk-set ovat lausuntovaiheessa.

Tavoitteiden, voimavaro-jen ja toiminnan tasapai-no

Asukkaiden palvelujen saamisen parantaminen

Terveyspalvelujen toimi-tilojen kartoitus palvelu-verkkosuunnitelmaa varten

Asukkaiden määrä / omalääkä-rivakanssi = 1900 Asukkaiden määrä / hoitajan vakanssi (terveysasemat) = 780

Terveyspalvelujen tilakartoitus on tehty.

2080 as / virka

770 as / toimi

Tilakartoitus on valmistunut osana viraston yhteistä selvitystä.

Osaava, uudistava ja mo-tivoitunut henkilöstö

124

Henkilöstön hyvinvoinnin parantaminen

Henkilöstön täydennyskou-lutuksesta huolehtiminen

Työilmapiirikyselyn tulos kau-pungin keskiarvoa.

Asetuksen mukainen täyden-nyskoulutus annetaan suositus-ten mukaisesti.

Henkilöstökysely ei ole vielä valmistunut

Koulutus toteutui suunnitellusti.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 3 197 17 3 213 3 223 +10Toimintakulut -30 008 -526 -30 534 -30 765 -231Toimintakate - 26 812 -509 - 27 321 -27 542 -221Poistot -373

Toimintatuotot

Toimintatuotot ylittyivät 10 000 € lähinnä maksutuottojen vuoksi. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkäripalvelujen maksut ja hammashoitomaksut ylittävät talousarvion mutta terveydenhuollon to-distusmaksut jäivät alle.

Toimintakulut

Toimintamenot ylittyivät 231 000 €. Henkilöstökulut toteutuivat n. 636 000 € alle talousarvion. Vaki-naisten viranhaltijoiden palkoissa säästyi 202 000 € johtuen lääkärin- ja hammaslääkärin täyttämät-tömistä vakansseista. Työsuhteisten kuukausipalkat ylittyivät 112 000 €. Sairausloma-, äitiys- ja isyysloma- ja vuosilomasijaisten palkat alittuivat 254 000 € ja erilliskorvaukset 140 000 €.

Palvelujen ostot ylittyivät 652 000 €. Suurimpia ylityksiä olivat: asiakaspalvelujen ostot kunnilta ja kuntayhtymiltä yhteensä 79 000 € (vaasalaisten käynnit muualla) ja yhteispäivystyksen osuus 363 000 €.

Asiakaspalvelujen ostot muilta ylitti talousarvion 77 000 €, lääkinnällisen kuntoutuksen terapiaostot ylittivät 114 000 €. Lääkäripalvelujen ostoissa syntyi taas säästöä n.158 000 €. Vuokrat ylittivät talousarvion 376 000 €.


239 ERIKOISSAIRAANHOITO

Toiminta-ajatus

Vaasan kaupunki kuuluu Vaasan sairaanhoitopiirin, joka toimii 13 jäsenkunnan kuntayhtymänä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä toiminta-ajatuksen mukaan on järjestää kuntayhtymän jäsenkuntien puolesta laissa säädetty erikoissairaanhoito ja ratkaista ensisijaisesti oman alueen väestön erikois-sairaanhoidon vaativat terveysongelmat. Kunnat maksavat erikoissairaanhoidon kulut asukkaiden-sa käytön mukaan.

125


Vaasalaisten osuus sairaanhoitopiirin sairaaloissa

Suorite, tunnusluku TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Poliklinikkakäynnit 110 529 113 146250 109 963 114 297 Hoitopäivät 24 238 24 884 19 235 15 290 Drg-paketit 10 427 10 652 10 593 10 149 Siirtoviivepäivät 2 194 3 100 1 309



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 0 0 499 0 Toimintakulut -88 500 -88 500 -88 436 -64Toimintakate -88 500 -88 500 -87 937 -563Poistot -55

Tuotot ovat Vanhan Vaasan sairaalan potilaiden entisten kotikuntien korvauksia. Nämä henkilöt ovat lakimuutoksen oikeuttamina vaihtaneet kotikunnakseen Vaasan vuosina 2011–2014 ja VSHP on laskuttanut näistä aluksi Vaasaa.

Ensihoidon osuus Vaasan sairaanhoitopiirin maksuosuudesta, noin 86,5 milj.€:sta on 3 099 732 €. Vaasan sairaanhoitopiiri hankkii ensihoitopalvelut Pohjanmaan Pelastuslaitokselta.

240 YHTEISTOIMINTA-ALUE LAIHIA

Toiminta-ajatus

Laihian tulosalueella toteutetaan Vaasan kaupungin ja sosiaali- ja terveystoimen strategisten ta-voitteiden sekä kaupungin ja Laihian kunnan yhteistoimintasopimuksen mukaisia sosiaali- ja terve-yspalveluita.


Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena vuonna 2016 on ollut järjestää lainsäädännön velvoittamat terveydenhuollon palvelut lähipalveluna laadukkaasti, taloudellisesti ja määräaikojen puitteissa. Toiminnassa on korostettu asiakaslähtöisyyttä, hoidon oikea-aikaisuutta sekä oikeaa hoidon-porrastusta. Erityistä huomiota on kiinnitetty ikäihmisiin, kotona asumisen tukemiseen, lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä paljon palveluja tarvitseviin.


Lautakuntaan ja aluejaostoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutumisessa on onnis-tuttu pääsääntöisesti hyvin. Asiakkailta saadun palautteen perusteella palveluihin on oltu tyytyväi-siä, ja lähipalvelut on koettu toimiviksi.

Lääkärin vastaanotolle on päässyt hoitotakuun määräämissä ajoissa. Hoidon tarpeen arviointi on lisännyt edelleen hoitajien vastaanottokäyntejä. Asiakasvastaava –toimintaa on jatkettu ja kehitetty.

Vuodeosaston toiminta kuntoutusosastona on jatkunut. Vuodeosaston paikkamäärä on 14, ja kuormitusprosentti on vuonna 2016 ollut keskimäärin noin 79,6 %.

126

Kotisairaanhoidon ennaltaehkäisevät kotikäynnit yli 75-vuotiaille toteutuivat suunnitellusti. Yhteis-työ jatkui edelleen hyvänä kunnan kotipalvelun kanssa. Työaika on jatkunut laajennettuna iltoihin ja viikonloppuihin.

Neuvolatoiminta on jatkunut ohjeistusten mukaan. Yhteistyötä on jatkettu psykologin ja kunnan perhetyön kanssa.

Hammashuollossa on panostettu jonojen purkuun. Eläköityneen hammaslääkärin tilalle pal-kattiin uusi. Hoitotakuun määräaikoihin päästiin loppukesästä.

Fysioterapeuttien suoravastaanottokäyntien määrä on kaksinkertaistunut , ja ryhmäterapia on li-sääntynyt. Puheterapiassa ovat hoitotakuuajat ylittyneet. Omaa puheterapeuttia ei ole saatu, eikä palvelujakaan ole ollut tarpeeksi ostettavissa.

Terveyskeskuspsykologin työaika on edelleen kohdistunut myös Vähänkyrön alueelle 38 %:isesti. Tilanne muuttui haasteelliseksi syyskuusta alkaen, kun toimenhaltija siirtyi kantakaupunkiin töihin, eikä sijaista saatu.

Vaasalta ostetut psykososiaaliset palvelut ovat edelleen käytön mukaan noin 90 000 €: n vuosita-solla.

Ylihoitajaa on tämän virkavapaan aikana syksystä alkaen sijaistanut hoitotyön esimies.

Väline- ja siivoushuolto sekä huolto- ja turvallisuuspalvelut ovat toimineet entiseen tapaan tukipal-veluina. Turvallisuusnäkökohtia on painotettu mm. koko henkilöstölle järjestetyillä koulutustilai-suuksilla.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta raportoidaan toimialatasolla keskitetysti.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Toteutuma

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus tu-

lokseen) 1000

Toimintatuotot 5 986 0 5 986 5 930 -55Toimintakulut -5 986 -2 -5 988 -5 930 +57Toimintakate 0 -2 -2 0 +2

Kokonaisuudessaan tulosalueen talousarvion menojen toteutuma on 7.2. 2017 tilanteessa 5 930 905,07 €, mikä alittaa talousarvion n. 57 000 €. Vaasan kaupungille tulosalueen kustannusvaikutus on 0 €.

Kuntaosuus 7.2.2017 tilanteessa (tulosyksikköjen nettomenot yhteensä) on 5 263 415,28 €. Tämän lisäksi investointeja on toteutunut yhteensä 59 597,43 €. Kunnalta on toimintavuoden aikana peritty ennakkona kuntaosuutta kuukausittain yhteensä 5 363 940,34 €. Kunnalle on näin ollen palautet-tava liikaa ennakkoon laskutettua kuntaosuutta, josta vähennetään investoinnit. Palautettavan summan suuruus on noin 40 900 €. Lopullinen kuntaosuussumma tarkentuu tilinpäätöksen valmis-tuessa. Yhteistoiminta-alueen sopimuksen mukaan kuntalaskutuksen tasauslasku on laskutettava tai liikaa peritty osuus palautettava viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä.

Toimintatulot

Toimintatulot vastaavat suuruudeltaan toimintamenoja, koska muiden tulojen huomioimisen jälkeen kuntaosuuksilla katetaan toteutuneet nettomenot. Toimintatuotot yhteensä ilman kunta-osuuksia ylittyivät n. 148 000 €. Maksutuotot ylittyivät n. 123 000 €, myyntituotoissa syntyi yhteensä ylitystä n. 40 000 €.

127

Toimintamenot

Menojen toteutuma oli yhteensä 99,1 % talousarviosta. Säästöjä syntyi budjettiin verrattuna henki-löstömenoissa yhteensä n. 128 000 €. Palkoissa säästyi menoja lähinnä vakituisten työsuhteisten ja viranhaltijoiden palkoissa n. 196 000 €, toisaalta sijaismääräraha ylittyi n. 155 000 €. Säästöjä syntyi lomapalkkajaksotus –ja muissa palkkamenoissa.

Palvelujen ostoissa syntyi ylitystä yhteensä n. 69 000 €, erityisesti hammashuolto- ja terapiapalve-lujen ostojen osalta.


128

VARHAISKASVATUS- JA PERUSOPETUSLAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta huolehtii johtosäännön mukaan niistä tehtävistä, jotka lasten päivähoidosta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetuissa laeissa sekä perusopetuslaissa ja näihin liittyvissä muissa laeissa ja asetuksissa on säädetty kunnan tehtäväksi. Lisäksi lautakunta vastaa musiikkioppilaitoksessa tapahtuvasta musiikin- ja tanssinopetuksesta. Jaostot käyttävät kaupunginvaltuuston myöntämien ja lautakunnan päättämien resurssien puitteis-sa itsenäistä päätösvaltaa kieliryhmäänsä koskevissa opetushallinnollisissa asioissa. Esiopetuksen osalta jaostot käsittelevät omaa kieliryhmäänsä koskevat opetukseen ja sen kehittämiseen liittyvät asiat ja hyväksyvät opetussuunnitelmat ja niihin liittyvät muut suunnitelmat. Lautakunnan tavoittee-na on luoda tuloksellisen ja taloudellisen toiminnan edellytykset ja seurata tavoitteiden toteutu-mista. Lautakunta on säännöllisesti seurannut toiminnan ja talouden kehitystä. Lisäksi se on tun-nusluvuin arvioinut toimintaa. Lautakunnan alaisuudessa on kasvatus- ja opetusvirasto. Tukipalvelu-uudistuksen myötä virastorakennetta on purettu ja 1.6.2015 alkaen toimialajohtaja johtaa toimialaansa ja tulosalueiden johtajat yksiköitään. Vuonna 2016 suomen- ja ruotsinkielinen perusopetus eriytettiin omiksi tulosalueiksi.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 9 529 707 10 235 10 604 +356Toimintakulut -106 829 -2 262 -109 091 -109 857 -766Toimintakate -97 300 -1 555 -98 856 -99 266 -410Poistot -780

Myyntitulot ja saadut tuet ovat suuremmat kuin budjetoidut. Maksutuotot ovat pienemmät kuin budjetoitu. Suurin ylitys menoissa liittyy esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksiin, jossa menot toteutuivat yli 600.000 € suurempana verrattuna edellisvuoden toteumaan, jota käytetty talousarviossa. Aineiden hankintamenot ovat toteutuneet budjetoitua pienempinä.

Henkilöstö Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vuosi 2015* 2016 2015* 2016 2015* 2016 Vakituiset 1113 1030 105 101 1218 1131 Määräaikaiset 225 254 221 248 446 502 Työllistetyt 1 - 9 5 10 5 * Organisaatiomuutos astui voimaan 1.6.2015 ja henkilökunta siirrettiin keskitetysti keskushallintoon

302 VARHAISKASVATUS Toiminta-ajatus

Subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään varhaiskasvatuspaikkaan alkaa vanhempainrahakauden päätyttyä, jatkuen siihen saakka kunnes lapsi oppivelvollisena siirtyy perusopetukseen. Se toteuttaa alle kouluikäisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen ja vanhempien oikeutta saada lapselleen päivähoitopaikka. Varhaiskasvatusta tulisi järjestää mahdollisuuksien mukaan vanhempien toivomassa muodossa. Päiväkodit ja perhepäivähoito, kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuki ovat perheille vaihtoehtoisia toimintamuotoja.

Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.8.2015 ja lain muutokset alkaen 1.8.2016. Pääasiallisin muutos 1.8.2016 alkaen koski subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamista; Huoltaja/huoltajien ollessa kotona (vanhempainvapaa, työttömyys tms.) on lapsella oikeus varhaiskasvatukseen 20 h/viikko, muilta osin subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen säilyy ennallaan.

129

Samanaikaisesti myös lapsiryhmän suhdelukuihin tuli muutos yli 3-vuotiaiden lapsiryhmissä; aiemmin suhdeluku oli 7 lasta/kasvattaja, 1.8.2016 alkaen lapsia saa olla 7-8 lasta/kasvattaja (riippuen tilojen riittävyydestä).

Vaasan varhaiskasvatuksessa otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen ns. hoitoaikaperusteinen päivähoitomaksukäytäntö, jonka mukaan laskutus tapahtuu ennalta varattujen ja sovittujen kuukausittaisten hoitotuntien perusteella. Siirtymisellä hoitoaikaperusteiseen varhaiskasvatukseen ennakoitiin tulevaa muutosta; uusi laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista astuu voimaan vuoden 2017 aikana.

Varhaiskasvatus on jaettu neljään maantieteelliseen alueeseen: Keskusta, Pohjoinen, Itäinen ja Vähäkyrö. Vaasassa esiopetus toteutetaan varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kuusivuotiaiden ilmaista esiopetusta on annettu 4 h/pv ja 724 tuntia/v, työpäiviä 2016-2017 yhteensä 181. Uusi esiopetussuunnitelma astui voimaan 1.8.2016.

Tukea tarvitseville lapsille järjestetään heidän tarpeitaan vastaavasti tukea erityisvarhaiskasvatuksen piirissä. Käytössä on kolmiportaisen tuen malli, jossa tuki on jaettu kolmeen osaan: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Lisäksi tulee huomioida suomi/ruotsi toisena kielenä opetus varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa. Vuonna 2016 jatkettiin kotona hoidettavien pienten lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamista (täsmälisä). Tukea maksetaan 2 ikävuoteen ja maksettava summa on 200 euroa kuukaudessa. Lähtökohtana on perheiden valinta. Avoimet päiväkodit ja avointen päiväkotien kerhot tukevat kotona hoidettavien lasten vanhempia kasvatustyössä.

Kunnallisen päivähoidon kysyntä / 0 – 6-vuotiaat 2013 2014 2015 2016 Kunnallisessa päivähoidossa 0–6-vuotiaita suhteessa ikäryhmään (%)

61 62 61 59

- joista päiväkodeissa (%) 85 85 85 91 - joista perhepäivähoidossa (%) 15 15 15 9 Kunnallisessa päivähoidossa 0–6-vuotiaita suhteessa hoidon tarpeeseen - kokopäivähoidossa (%) 93 93 94 89 - osapäivähoidossa(%)(- pelkästään esiopetuksessa(4t) 3,6 %) 7 7 6 11 0-6-v. lapsia päivähoidossa 31.12. yhteensä 3 188 3 281 3 264 3231 0-6-v. lapsia päiväkodeissa 31.12.- joista ostopalvelupäiväkodeissa

Tukea vaativat lapset (resurssi)*

2703 392 101

2798 374 87

2777 415 74

2925 443 55

0-6-v. lapsia perhepäivähoidossa 31.12.Tukea vaativat lapset (resurssi)*

485 6

483 5

487 5

306 1

Perhepäivähoitajia-joista kotona hoitavia perhepäivähoitajia

144 83

121 82

135 83

96 69

Lapsia esiopetuksessa Tukea vaativat lapset (resurssi)*

715 27

720 22

735 18

752 6

Lapsia erityisvarhaiskasvatuksessa ** -joista 3-portaisen tuen piirissä yhteensä:

-yleinen tuki-tehostettu tuki-erityinen tuki

402 422 566 216 46

124 46

580 233 61

113 59

Lapsia avoimessa varhaiskasvatuksessa - kerhotoiminnassa (lapsia keskim./toimintapäivä)- avoimissa päiväkodissa (lapset /toimintapäivä)- ” ” (aikuiset/toimintapäivä)

133 60 39

136 59 39

114 66 44

134 62 44

Lasten kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä keskim./kk

958 954 934 959

- joista yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä 11 9 5 8 - joista osittaista tukea saaneita perheitä- täsmälisää saaneita perheitä keskimäärin kuukausittain

200 234

238 225

239 207

247 180

130

*Lisäresurssia vaativat, tukea tarvitsevien lasten määrä, huomioiminen ryhmäkoon pienentämisenä.** Sisältää ns. seurantalapset, jotka eivät vielä ole 3-portaisen tuen piirissä.Huom! Toimintavuoden aikana lasten määrä vaihtelee, tammi- toukokuussa lapsia on määrällisesti eniten hoidossa.Kesällä lomien vuoksi määrä laskee (kesä-, heinä- ja elokuu). Syys- joulukuussa lapsimäärä kasvaa, mutta ei saavutakevään lukemia. Tilastopäivä 31.12 antaa sen hetkisen tilanteen eikä näytä vuoden aikana tapahtuvia vaihtelujahoidossa olevien lasten määrästä.

Tavoitteiden toteutuminen Kaupungin strategisista tavoitteista johdettu toiminnan tavoite/periaate


Tavoitteen toteuma

Vaasalaisen lapsen hyvinvointi turvataan laadukkailla ja läheltä saatavilla peruspalve-luilla lakien mukaisesti.

Varhaiskasvatusta ja esiopetus-ta tarjotaan tarvetta vastaa-vasti koko kaupungissa suomen- tai ruotsinkieli huo-mioiden.

Kaikille hakijoille järjestetään ko. palvelut lain määrittelemän ajan puitteissa ja perheiden tar-peet huomioon ottaen.

Varhaiskasvatuksen saatavuus; Päivähoitopaikka järjestetään alueel-lisesti lain määräämän ajan puitteissa, mahdollisuuksien mukaan perheiden toiveen mukaisesti. Esiopetusta annetaan alueellisesti lähipalveluperiaatteella perusopetuslain 6 §:n mukaisesti.

Vaihtoehtona päivähoidolle tuetaan kotihoitoa maksamalla perheille Täsmälisää (200 euroa/kk) kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Avointa leikkitoimintaa tarjotaan vaih-toehtona päivähoidolle eri asuinalu-eilla. Lisätään ja kehitetään avoimen päiväkodin kerhoja tarpeen mukaan, myös 2-3-vuotiaille.

Toimiva kasvatuskumppanuus; molemminpuolinen luottamus ja osal-lisuus toimintaan. Asiakastyytyväisyyden arvioinnin tulos 2,8 tai suurempi. Tiedottamisen kehittäminen perheille.

Paikat järjestetty kaikille tarvitsi-joille lain määräämän ajan puitteissa. Paikkoja ei ole riittä-västi ja tarvetta vastaavasti kaikilla alueilla. Esiopetuksessa 100% ikäryhmästä. Pidennetyn oppi-velvollisuuden piiriin kuuluvien lasten määrän seuranta tieto-hallinnan järjestelmän kautta.

Täsmälisäehtojen muutoksen myötä käyttäjien määrä laskenut n. 30 lasta /kk

Kerhoja ei ole lisätty tilojen puut-teessa. Maksuja ei korotettu. Kerhoissa yli 2,5 - 5 v. lapset.

Asiakastyytyväisyyden arvioinnin tulos 3,67. Asteikko 1-4

Turvata jokaisen lapsen oikeus laadultaan hyvään ja monipuo-liseen varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä tasa-arvoi-set mahdollisuudet kehittyä omien edellytystensä mukaises-ti.

Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimisel-leen sekä kehittää oppimisval-miuksiaan. Lapsella on oikeus saada kasvuun ja oppimiseen riittävä tuki.

Oppimisympäristön ja toimintakult-tuurin kehittäminen siten että toimi-minen pienryhmissä on mahdollista.

Tukea tarvitsevien lasten hoidon, kasvatuksen ja oppimisen tukimuotojen ja dokumentaation kehittäminen esiopetuksessa ja varhaiskasva-tuksessa.

Uuden lain mukaiset oppilashuollon palvelut yhdessä perusopetuksen kanssa (kuraattoripalvelut)

Maahanmuuttajataustainen lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen. Kotouttamisen tukeminen päivähoidon keinoin.Tuetaan lasten kielen kehitystä(S2/R2-kieli). Erityisvarhaiskasvatuksen tilastoinnin/seurannan kehittäminen

Toimintaa seurataan jatkuvan arvioinnin kautta.

Syksyllä 2016 otettiin käyttöön Wilma 5v ja 6v. lasten tuen tarpeen dokumentointiin. Kahden- ja kolmen paikan sijoitukset tilastoidaan /kk.

Oppilashuollon saatavuus esiopetuksessa ei ole riittävä.

Kielitason jatkuva arviointi toteutuu lastentarhanopettajien toimesta. Tukena kiertävä S2- lastentarhanopettaja. Ruotsin-kielisille ei ole R2-opettajaa. Ei riittävästi erityislastentarhanopettajia.

131

Huoltajien tukeminen kasvatus-työssään.

Turvataan asetuksen mukainen koulutettu, riittävä henkilöstö. Panostetaan ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun ja rekrytointiin.

Organisaatiota uudistetaan kohdistamalla resurssit tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti. Henkilöstön ammattitaitoa kehitetään ja ylläpidetään, henkilöstön työssä jaksamista tuetaan.

Tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen varhaiskasvatuk-sessa ja esiopetuksessa.

Henkilöstömäärän/eläköitymisen seuranta ja henkilöstöstrategian suunnittelu Hiljaisen tiedon siirtäminen Panostetaan rekrytointiin

Toiminnan tehostaminen

Osaamiskartoitusten pohjalta laaditaan kehittämis- ja koulutussuunnitelmat. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus työnohjaukseen. Säännölliset kehityskeskustelut.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen TVT-strategian laatiminen, sivistys-toimen strategian pohjalta.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetusohjelmien käytön lisääminen.

Läsnä- lasten läsnäolojen sähköinen seuranta

Yksiköillä on asianmukainen, riittävä laitteisto sekä hallinnon että lasten käytössä.

Seurataan jatkuvasti ja sen pohjalta henkilöstöstrategian suunnittelu. Yhteydenpito oppilaitoksiin. Tähän asti koulutettua henkilö-kuntaa on saatu riittävästi.

Tehostamista ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä seurataan, kehitetään jatkuvasti.

Koulutusmääriä seurataan pedagogisen tarjottimen kautta.

Esimies seuraa sairauslomia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin

Strategia laadittu ja viedään arkeen.

Ipadit otettu käyttöön kaikissa esiopetusryhmissä. Henkilö-kuntaa koulutettu. Jokaisessa yksikössä TVT-vastaava joka saa lisäkoulutusta säännöllisesti. Perhepäivähoitajille hankittu puhelimet. Käytössä Läsnä-mobiilisovellus koko varhaiskas-vatuksessa.

Laitekanta ei riittävä eikä asian-mukainen. Verkotus puutteellinen joten laitteet eivät toimi.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 5 840 140 5 980 5 714 -266Toimintakulut -45 956 -1 074 -47 030 -47 017 +13Toimintakate -40 116 -934 -41 050 -41 303 -253Poistot -156

Maksutuottojen osuus on noin 380 000 € vähemmän kuin budjetoitu. Huoltajille tarjottiin kokeilumuotoisena mahdollisuus hyvityspäiviin perusopetuksen syysloman (17.-21.10.2016) ja joululoman ajalla (23.-31.12.2016). Kustannussäästöjä kertyi henkilöstökuluissa ja toimintakuluissa, toisaalta maksuttomuuden laajentaminen vähensi maksutuottoja.

OPH:n sekä OKM:n avustukset koko vuodelta olivat yhteensä 114 100 € ja kustannuksia kertyi vuoden aikana n. 65 000 €. Ely -keskuksen korvaamat erityiskustannukset n. 60 000 €. Valtion työllistämistuki ja täyden korvauksen perusteella saadut korvaukset ovat n.65 000 €. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea on maksettu yhteensä 3 908 722,83 € (3 841 807,20 € vuonna 2015) ja hoitotuen kuntalisää (täsmälisää) 432 000 € (499 700 € vuonna 2015), yhteensä 4 340 722,83 € (4 341 507,20 € v 2015).

132

Ateriapalveluiden osuus oli 156 500 € ja vuokrakustannusten 122 800 € enemmän kuin budjetoitu. Luottotappioita kertyi yhteensä 208 241,48 €, näihin on osoitettu lisämääräraha keskitetysti. Tuloilla katettavaa määrärahan ylitystä on varhaiskasvatuksen osalta vajaa 80.000 €.

Päiväkotien sekä ryhmäperhepäivähoitokotien osalta on jatkettu kartoitusta päivähoitopaikoista. Joihinkin ryhmiin on vuoden 2016 aikana tehty rakenteellisia muutoksia, johtuen tiloista tai henkilökunnan määrästä. Toiminnan tehostamiseksi päädyttiin lakkauttamaan Palosaaren päiväkodin ryhmä ”Mansikat”, Tuulimyllyn, Punatuvan, Vilperin, Nyckelpiganin ja Blåstuganin ryhmikset. Vähässäkyrössä aloitti toimintansa tammikuussa 2016 uusi Tervajoen päiväkoti (54 paikkaa). Tässä yhteydessä lakkautettiin ryhmikset Taikatasku ja Päivänsäteet ja kaikki lapset siirtyivät uuteen päiväkotiin. Metsäkallion päiväkotiin perustettiin kaksi uutta esiopetusryhmää ( yht. 42 paikkaa), ryhmät toimivat Palosaaren kirjaston tiloissa syksyn 2016 ja siirtyivät Metsäkallion päiväkodin uuteen paviljonki/Metsäkallion pk B rakennukseen tammikuussa 2017. Kotirannan päiväkoti muutettiin kokonaisuudessaan ruotsinkieliseksi päiväkodiksi, Hemstrands daghemiksi 1.8.2016 alkaen. Vuonna 2016 on toiminut 10 avoimen päiväkodin kerhoryhmää, joista lämmin aterian on tarjottu seitsemässä kerhoryhmässä, ilmaisia kerhoja on toiminut kolme.

Ostopalvelupäiväkotipaikkojen hankinnassa pääpaino on ollut pienten lasten (alle 3 –v.) paikoissa. Sopimuksen mukaisia paikkoja on yhteensä 392 paikkaa. Hankittuja paikkoja on jonkin verran määrällisesti vähemmän kuin aikaisemmalla sopimuskaudella, mutta koska pääpaino hankinnalla oli enemmän resurssia vaativissa pienten lasten paikoissa suhteessa yli 3 –vuotiaiden paikkoihin, ovat hankitut paikat määrärahallisesti lähes entisen sopimuksen tasolla.

Kesäajan maksuttomuutta lasten poissaolojen ajalta toteutettiin edellisten kesien tapaan kesä-hei-näkuussa sekä lisäksi elokuun poissaoloa ajalla (1.-15.8) mahdollisuutta käytti yhteensä 1728 lasta. Lokakuussa ja joulukuussa perusopetuksen loman ajalla tarjottiin huoltajille mahdollisuus hyvityspäiviin. Mikäli lapsi ei käyttänyt päivähoidon palveluja ko. ajalla, hyvitettiin päivähoitomaksusta 5 päivää. Mahdollisuutta syysloma-ajan hyvitykseen käytti 1887 lasta ja joululoma-ajan hyvitykseen käytti 2686 lasta.

305 ESI- JA PERUSOPETUKSEN KOTIKUNTAKORVAUKSET

Tulosalueen menoksi kirjataan korvaukset muissa kuin kaupungin esi- ja peruskouluissa opiskelevista vaasalaisista oppilaista ja tuloksi korvaus muiden kuntien oppilaista, jotka ovat oppilaina kaupungin peruskouluissa.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 976 0 976 1 072 +96Toimintakulut -4 414 0 -4 414 -5 018 -604Toimintakate -3 438 0 -3 438 -3 946 -508

306 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Toiminta-ajatus

Peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla.

Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille.

133

Oppilasmäärä / vuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat 3286 3344 3779 3827 3852 3040 Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat 1656 1644 1803 1823 1861 1552 Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta) 4942 4988 5582 5650 5713 4592 - joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv 378 294 253 223,5 230 206,5 - joista vaikeimmin kehitysvammaisia, pid. opv 33 30 31 31,5 28 18,5 - joista muita vammaisoppilaita, pid. opv 109 113 128 135 138 118,5 Valmistava opetus 76 67 61 69 69 55 Luvut ovat keskiarvoja. TP 2013 = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä 20.9.2012 ja 20.9.2013 Vuodesta 2016 alkaen vain suomenkielisen perusopetuksen oppilaat.

Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas

Vuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Yleisopetus, luokat 1-6 1,70 1,68 1,77 1,63 1,69 1,62 Yleisopetus, luokat 7-9 2,21 2,41 2,5 2,42 2,13 2,03 Luokkamuotoinen erityisopetus 3,50 3,88 3,96 4,48 4,9 3,25 Vammaisopetus 4,24 4,37 4,71 4,92 5,25 5,02 Perusopetus keskimäärin 1,99 2,03 2,09 2,0 1,91 1,92 Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit. Kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerhoja tukitunnit eivät enää ole mukana tilastoissa 2014. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten määrä Kevät 2013

Syksy 2013

Kevät 2014

Syksy 2014

Kevät 2015

Syksy 2015

Kevät 2016

Syksy 2016

Kaupungin omissa yksiköissä 695 693 652 646 615 570 399 290 Yhteistyökumppaneiden järjestämä 133 141 137 202 200 284 119 214 Yhteensä 828 834 789 848 815 854 518 504 Vuodesta 2016 alkaen vain suomenkielisen perusopetuksen oppilaat


Kaupungin strategisista tavoitteista johdettu toiminnan tavoite/periaate



Laadukkaan perusopetuksen järjestäminen

Toisen asteen koulutuspaikan saaminen kaikille perusopetuksen päättäneille oppilaille

97% oppilaista on saavuttanut 2. asteen koulutuspaikan

Opetuksen kehittäminen Opetuksen tuntikehys 1,91 vvh / oppilas Tuntikehys pyritty pitämään tasolla 1,91 vvh / oppilas

Aamu- ja iltapäivätoiminnan uudelleenarviointi

Toiminnan osittainen ulkoistaminen Ulkoistamista jatkettu




Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen

Henkilöstön koulutuksen lisääminen Perusopetukseen on perus-tettu kehittämistä ja koulutusta varten työryhmiä, jotka ovat kouluttaneet henkilöstöä.

Digitaalisen oppimateriaalin käyttöönotto

Koulujen langattomien verkkojen lisääminen ja koulujen käytössä olevien IT-laitteiden määrän lisääminen

Koulujen verkottaminen aikataulutettu ja koneita lisätään resurssien sallimassa tahdissa.

134



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 625 423 2 048 2 621 +573Toimintakulut -42 566 -848 -43 414 -43 883 -469Toimintakate -40 941 -425 -41 366 -41 262 +104Poistot -359

Toimintatuottoja kertyi budjetoitua enemmän. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tuotot ovat ulkoistamisen myötä pienemmät kuin arvioitu. Laskutuserät muilta kunnilta ovat suuremmat kuin aikaisemmin, koska menoerät ko. opetuksen järjestämiseen liittyen ovat kokonaisuudessaan kasvaneet.

Toimintakulut ylittävät talousarvion. Varsinaiset palkkamenot ovat pienemmät kuin budjetoitu, kun taas sivukulut ylittävät talousarvion. Maksettavat avustukset ylittävät hieman talousarvion, koska aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkoistamista on jatkettu tasapainottamisohjelman mukaisesti ja täten maksettavat avustukset kasvavat. Vuokrat ylittävät talousarvion n. 300.000 €, johtuen Nummen ja Tervajoen koulun laajennusten valmistumisesta. Tuloilla katettavaa määrärahan ylitystä on suomenkielisellä perusopetuksella n.40 000 €.

Suomenkielisten peruskoulujen osalta käytettiin stipendi- ja kehittämisrahaston tuottoa koulujen toi-mintaan. Vuoden aikana toimintaan käytetyt menot katettiin em. rahaston tuotoilla yhteensä 162 898,58 €. Hankerahaa on käytetty yhteensä 984 511,36 € ja lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä 74 226,90 €. Ulkopuolisilta saaduilla tuloilla on näinollen toimintaa rahoitettu kaikkiaan 1 058 738,26 eurolla.

307 RUOTSINKIELINEN PERUSOPETUS

Toiminta-ajatus

Ruotsinkielisen peruskoulutoiminnan toiminta-ajatus on tarjota korkealuokkaista peruspalvelua kasvatuksen, oppimisen ja opetuksen alalla.

Peruskoulutuksen omaan toimintaan kuuluvat opetus- ja pedagogiset palvelut, maahanmuuttajien valmistava opetus ja tukiopetus, kansainvälinen toiminta, oppilashuolto, kiinteistönhoito, sisäinen hallinto sekä palvelut ulkopuolisille.

Oppilasmäärä / vuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Luokkien 1-6 oppilaat ja esioppilaat 3286 3344 3779 3827 3852 800,5 Luokkien 7-9 oppilaat ja lisäoppilaat 1656 1644 1803 1823 1861 389,5 Yhteensä (ilman valmentavaa opetusta) 4942 4988 5582 5650 5713 1190 - joista erityisen tuen päät. saaneet, ei pid. opv 378 294 253 223,5 230 39 - joista vaikeimmin kehitysvammaisia, pid. opv 33 30 31 31,5 28 9 - joista muita vammaisoppilaita, pid. opv 109 113 128 135 138 19 Valmistava opetus 76 67 61 69 69 13,5

Luvut ovat keskiarvoja. TP 2013 = Vaasan kaupungin ja Vähänkyrön alueen oppilasmäärä 20.9.2012 ja 20.9.2013. Vuodesta 2016 alkaen vain ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaat.

135

Keskimääräiset pedagogiset resurssit / oppilas

Vuosi TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016 Yleisopetus, luokat 1-6 1,70 1,68 1,77 1,63 1,69 1,62 Yleisopetus, luokat 7-9 2,21 2,41 2,5 2,42 2,13 2,04 Luokkamuotoinen erityisopetus 3,50 3,88 3,96 4,48 4,9 Vammaisopetus 4,24 4,37 4,71 4,92 5,25 5,03 Perusopetus keskimäärin 1,99 2,03 2,09 2,0 1,91 1,91 Resurssit sisältävät opetushallituksen avustuksella rahoitetut opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetut tunnit. Kerhotunnit ja stipendi- ja kehittämisrahaston varoin rahoitetut kerhoja tukitunnit eivät enää ole mukana tilastoissa 2014. Sairaalaopetusta ei ole huomioitu. Vuodesta 2016 alkaen luvut sisältävät vain ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaat.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Koululaisten määrä Kevät 2013

Syksy 2013

Kevät 2014

Syksy 2014

Kevät 2015

Syksy 2015

Kevät 2016

Syksy 2016

Kaupungin omissa yksiköissä 695 693 652 646 615 570 68 0 Yhteistyökumppaneiden järjestämä 133 141 137 202 200 284 216 273 Yhteensä 828 834 789 848 815 854 284 273 Vuodesta 2016 alkaen vain ruotsinkielisen perusopetuksen oppilaat

Aamu- ja iltapäivätoiminta on ulkoistettu kokonaisuudessaan yhteistyökumppaneille.




Tavoitteen toteuma

Laadukkaan opetussuunnitel- man mukaisen koulutuksen järjestäminen.

Kaikki saavat opiskelupaikan toisella asteella. Opetuksen tuntikehys 1,91 vvh/oppilas.

Kaikki oppilaat ovat saaneet opiskelupaikan. Tuntikehys pidetty 1,91 vvh/ oppilas.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan uudelleenarviointi.

Muut toimijat ottavat hoitaakseen aamu- ja iltapäivätoiminnan.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on kokonaan ulkoistettu palveluntuottajille.



Tavoitteen toteuma

Syrjäytymisuhan alaisten oppilaiden määrä kasvaa.

1,91 vvh/oppilas Kaikki oppilaat saaneet opiskelupaikan toisella asteella. Toisen asteen opintonsa päättäneet oppilaat ovat vaaravyöhykkeessä.

Opetuksen laadun heikkene- minen.

Oppilaiden digitaalisen oppimisen vahvistaminen

Kouluihin hankittu digitaalista oppimateriaalia ja koneita.

Vaikeuksia henkilöstön osaamisen säilyttämisessä.

Henkilöstön osaamisen vahvistaminen. Täydennyskoulutusta on jär- jestetty täydennyssuunnitel-man mukaan.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 382 117 499 491 -8Toimintakulut -11 658 -215 -11 872 -11 639 +233Toimintakate -11 276 -98 -11 373 -11 148 +225Poistot -207

136

Toimintatuottoja kertyi kokonaisuudessaan hieman alle budjetoidun, johtuen aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkoistamisesta, jolloin palvelutuottaja laskuttaa toimintamaksun suoraan huoltajilta.

Toimintakulut ovat pienemmät kuin talousarvio. Varsinkin palkkakustannukset ovat jäänet alle talousarvion, vaikka sivukulut ovatkin olleet suuremmat kuin budjetoidut. Maksettavat avustukset ylittävät hieman talousarvion, koska aamu- ja iltapäivätoiminnan ulkoistamista on jatkettu tasapainottamisohjelman mukaisesti ja täten maksettavat avustukset kasvavat. Tuloilla katettavaa määrärahan ylitystä on ruotsinkielisellä perusopetuksella vajaa 27.000 €.

Ruotsinkielisten stipendi- ja kehittämisrahaston tuotosta on käytetty 3 640,97 € lähinnä stipendeihin ja virkistykseen. Hankerahaa on käytetty yhteensä 111.603,91 €. Lisäksi on saatu muita avustuksia, yhteensä 86.227,03 €. Ulkopuolisilta saaduilla tuloilla on näin ollen toimintaa rahoitettu kaikkiaan 197.830,94 eurolla.

308 KUULA-OPISTO

Toiminta-ajatus

Kuula-opisto on taideoppilaitos, jonka tehtävänä on järjestää musiikin ja tanssin sekä niihin liitty-vien taidemuotojen opetusta. Opetuksen tulee kehittää valmiuksia luovaan ja monipuoliseen musii-kin ja tanssin harrastamiseen ja esittämiseen sekä alan ammattiopintoihin. Keskeisenä tavoitteena on myönteisen musiikki- ja tanssisuhteen luominen.


Kuula-opiston 64. toimintavuoden sisäisen toiminnan stabilisointi on jatkunut. Toiminnan tehostamistyössä arvioidaan oppituntien pituus oppilaan oman motivaation ja tavoitteiden mukaan. Kuula-opisto on poistanut sisäänpääsytestit uusille oppilaille (paitsi laulussa) ja hyväksyy 7-9-vuotiaat oppilaat soitinstartin kautta ja vanhemmat oppilaat ilmoittautumisen kautta. Oppilaat hyväksytään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hyväksyttyjen oppilaiden määrä musiikissa on noussut 22 %. Yhteistyö päiväkotien kanssa on jatkunut vilkkaana ja yhteistyö toisen asteen kanssa Taikonakatemiassa kehittyy. Alueen musiikkiopistojen kanssa on järjestetty yhteiskonsertti Vaasassa ja Pietarsaaressa sekä yhteinen tanssiesitys Vaasan kaupunginteatterissa. Hallituksen kärkihankkeen rahoituksen kautta on aloitettu yhteistyöhanke Vähänkyrön alueen koulujen kanssa (Samassa veneessä Kyrönjoella). Rytmimusiikkiosasto ja nuorisopuolen Rokkikoulu ovat aloittaneet säännöllistä yhteistyötä rytmimusiikin kehittämiseksi.

Opiston tiedotuskanava oppilaille ja vanhemmille tapahtuu Wilman kautta, jota on kehitetty tukipalvelujen järjestämän ylimääräisen työvoiman avulla. Opiston sisäinen tiedotus tapahtuu Office 365 ja uusien intrasivujen kautta. Markkinointi- ja viestintätyöryhmä aloitti työnsä syyskuussa. Vuoden aikana opisto on osallistunut uuden hallintomallin kehitystyöhön, jonka mukaan Vaasa Opisto, Arbis ja Kuula-opisto muodostavat yhteisen tulosalueen.




Oppilaat Tyytyväiset ja osaavat oppilaat

Oppilasrekrytointi Musiikin perusteiden kehittäminen Soittostartin kehittäminen

Pääsykokeiden poisto Hanke toteutunut

Starttilaisten määrä + 22% Musiikki- ja tanssi Elävä ja vireä musiikki- ja tanssikulttuuri.

Konsertti- ja esitystoiminnan kehittäminen

Yhteensä 88 konserttia.

137

Henkilökunta Osaava, sitoutunut, motivoitunut ja kannustava henkilökunta.

Täsmäkoulutus ja teemakes-kusteluja Työsuojeluohjelman tekeminen Perehdyttäminen

Henkilöstökokouksien sisällön muutos Tehty. Uuteen intraan kerätty opiston ohjeistukset

Organisaatio Toimiva organisaatio

Wilma-ohjelman kehittäminen

Virvatuli-arviointijärjestelmän jatkokäyttö

Kehittämissuunnitelman seuranta

Tehty maaliskuu-elokuu

Yhden arviointikohteen arviointi

Uusien käytäntöjen käyttöönotto

Yhteistyö Hedelmällinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Päiväkotimuskarit

Kunnallisen tanssiopetuksen kehittäminen Toiminta Vähässäkyrössä/ Merikaarto

Yhteistyömuodot Mustasaaren kanssa

Rytmimusiikin kehittäminen Vaasassa Rokkikoulun kanssa

12 päiväkotia mukana

Kärkihanke

Samassa veneessä Kyrönjoella

Yhteissoitto, tanssiopetus

Säännöllisiä yhteisiä projekteja (lauluopetus, koulutus, konsertteja)

Talous Kestävä ja vakaa talous

Maltillinen maksupolitiikka

Ulkopuolista rahoitusta hankkeisiin

Taksojen indeksikorotus 1.8.2016

Tilat Tarkoituksenmukaiset tilat

Tilojen kapasiteetin hyödyntäminen

Toivo Kuula salin käyttö: 877 käyttökertaa, joista 66 ulkopuolinen ja 78 koulun

Hyvä julkisuuskuva ja arvostus Tiedotus- ja markkinointistra-tegian sekä kotisivun päivitys

Markkinointi- ja tiedotusryhmä asetettu



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €


Kuulaopiston toimintatuotot ovat pienemmät kuin talousarviossa. Henkilöstökuluissa on pystytty säästämään ja toimintakulut ovat pienemmät kuin budjetoitu.

TOISEN ASTEEN KOULUTUSLAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Toimialaan kuuluvat lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetuissa laeissa ja niihin liittyvissä asetuksissa määritellyt tehtävät.

138



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 7 033 19 7 052 10 314 +3 262Toimintakulut -39 028 86 -38 943 -39 321 -379Toimintakate -31 995 -105 -31 891 -29 007 +2 883Poistot -683

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä

Vakituiset Lukiot 53 Ammattiopisto 154 Aikuiskoulutuskeskus 69

Lukiot 5 Ammattiopisto, 8 Aikuiskoulutuskeskus 4

58 162 73

Määräaikaiset Lukiot 15 Ammattiopisto 20 Aikuiskoulutuskeskus 21

Lukiot 10 Ammattiopisto, 11 Aikuiskoulutuskeskus 39

25 31 60

Yhteensä 332 luku sisältää 1 työllistetyn

77 luku sisältää 1 työllistetyn

409

312 VAASAN LYSEON LUKIO

Toiminta-ajatus

Lukio-opintojen tavoitteena ovat lukion päättötodistus ja ylioppilastutkintotodistus. Yleissivistävänä kouluna lukio antaa jatko-opintokelpoisuuden yliopistoon ja korkeakouluun. Aikuislinja tarjoaa vaihtoehtoisia opiskelumuotoja aikuisväestön opiskelutarpeiden tyydyttämiseksi


Lyseo pysyi valtionosuusnormin mukaisissa kustannuksissa. Opiskelijamäärä pysyi tavoitteen mukaisella tasolla. Lukion läpäisyssä ei päästy tavoitteeseen, mikä selittyy pääosin opintojen jatkumisella neljännelle vuodelle. Opiskelijatyytyväisyys oli hyvä.



Tavoitteen toteuma

Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset

Päivälukio 5 595,87 €/opiskelija Aikuislukio 3 310,56 €/opiskelija

5 344,24 €/opiskelija 3 295,56 €/opiskelija

Opiskelijamäärä Turvataan nykyinen opiskelija-volyymi rekrytointialueelta

Päivälinja 800 opiskelijaa Iltalinja 50 opiskelijaa

803 46

Läpäisy. Lukion oppimäärä suoritetaan enintään 3 vuodessa lukio-opiskelun aloittamisesta

90 % päivälukion aloittaneesta suorittaa lukion oppimäärän enintään kolmessa vuodessa

82,6 %

Opiskelijatyytyväisyys 3,7 3,8 Opiskelijaterveydenhoito Jokaiselle toisen asteen koulutuksen

opiskelijalle taataan vastaanotto 1 krt / vuosi.

Kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille suoritetaan terve-ystarkastus. Muille pyynnöstä.



Tavoitteen toteuma

Pätevän opetushenkilöstön saanti

Pätevä opetushenkilöstö, 95 % 94,3 %

139


Vaasan lyseon talous on tasapainossa ja tulos positiivinen. Toteutettujen rakenteellisten uudistusten jälkeen kurssitarjontaa on voitu lisätä ja ryhmäkokoja pienentää. Syksyllä 2016 lukion aloittavien opiskelijoitten pakollisten aineiden ryhmien keskikoko oli 27,7 opiskelijaa, kun se edellisenä syksynä oli ollut 33,3 opiskelijaa. Säästöjä syntyi mm. virastorakenteen purkamisesta ja lyseon toisen apulaisrehtorin siirtyessä opettajaksi ja hoitamaan apulaisrehtorin tehtäviä oman toimensa ohella.


1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 116 3 119 678 +559Toimintakulut -5 783 3 -5 780 -5 797 -17Toimintakate -5 667 6 -5 661 -5 119 +542Poistot -76

313 VASA GYMNASIUM JA VASA SVENSKA AFTONLÄROVERK

Toiminta-ajatus

Vasa gymnasium tarjoaa nuorille hyvää yleissivistävää teoreettista koulutusta turvallisessa ympäristössä, tukien heitä heidän jatko-opinnoissaan kolmannella asteella. Vasa svenska aftonläroverkissa aikuiset ja nuoret voivat suorittaa lukiokursseja henkilökohtaisen suunnitelman mukaan etäopiskeluna omien tarpeidensa ja aikataulujensa perusteella. Opinnoissa noudatetaan aikuislukioiden opintosuunnitelmaa ja opiskelijoille järjestetään lähiopiskelukokoontumisia.


Useimmat toiminnan tavoitteet on saavutettu. Haasteena vuonna 2016 on ollut toiminnan suunnitteleminen alemmalla normihinnalla. Tämä on edellyttänyt toiminnan muutoksia, kuten ryhmäkokojen suurentamista ja kurssivälien pidentämistä (kaikkia kursseja ei ole tarjolla joka vuosi). Opiskelijaviihtyvyysarviointi osoittaa, että opiskelijat viihtyvät koulussa. Opiskelijamäärä on vakaa, mutta sen olisi pitänyt nousta hieman, jotta resursseja olisi saatu enemmän. Opettajat täyttävät kelpoisuusehdot.



Tavoitteen toteuma

Normihinta, valtionosuus/opisk. Vasa gymnasium 6 245,07 €/opisk. Vasa aftonläroverk 3 310,56 €/opisk.

6 350,70 €/opisk. 3 190,56 €/opisk.

Opiskelijoiden määrä Vasa gymnasium 155 Vasa svenska aftonläroverk 70

153 66

Opiskelijoiden viihtyvyys 4,2 4,1 Läpäisy, opiskelijat suorittavat tutkinnon kolmessa vuodessa

90 % opiskelijoista 94 %

Opiskelijahuolto Jokaiselle opiskelijalle taataan vähintään yksi käynti opiskelija-terveydenhuollossa lukuvuosittain.

100 %



Tavoitteen toteuma

Henkilökunnan pätevyys Pätevä henkilökunta, 100 % 100 % Kurssitarjonta opiskelijoille Kurssitarjonta noudattaa kansallista

opintosuunnitelmaa Kurssitarjonta täyttää kansalliset vaatimukset

140


Yksikköhinta hiipuu suhteessa palkkamenoihin. Kurssien määrä ei ole lisääntynyt, vaan se on pysynyt aikaisempien vuosien tasolla molemmissa lukioissa. Joissakin aineissa kuten kemiassa ja fysiikassa kurssit tarjotaan vuorotellen, joka toinen vuosi, ja tämä tuo säästöä. Joitakin kursseja on tarjottu Vi7-yhteistyön kautta, mikä myös on tuonut säästöä. Koulun kaikki opettajatietokoneet jokaisessa luokkahuoneessa on vaihdettu ja tämä on aiheuttanut lisämenoa 2016. Alkusyksyllä muutama ensimmäisen vuoden opiskelija Vasa gymnasiumissa lopetti, minkä vuoksi tilastoinnin 20.9.2016 mukaisesti talousarvio oli arvioitua hieman alempi.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus tulokseen)

1000 € Toimintatulot 168 1 169 279 +110 Toimintamenot -1 524 -1 -1 525 -1 598 -73 Toimintakate -1 356 0 -1 356 -1 319 +37 Poistot -26

315 VAASAN AMMATTIOPISTO

Toiminta-ajatus

Vaasan ammattiopiston toiminta-ajatuksena ja yleisenä koulutuksellisena tavoitteena on kouluttaa ammattitaitoista, laaja-alaisen pätevyyden omaavaa henkilöstöä elinkeino- ja työelämän sekä yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tämän lisäksi tavoitteena on antaa opiskelijoille jatko-opiskeluvalmiudet ylemmälle koulutusasteelle. Vaasan ammattiopisto on kaksikielinen oppilaitos, joka antaa opetusta suomen, ruotsin ja englannin kielellä.


Nuorten työllistyminen on ollut tavoitetta heikompaa, mutta työllistyminen on keskimääräistä parempi jos katsoo koko maan tilannetta. Keskeyttäminen on jonkun verran korkeampi verrattuna edelliseen vuoteen kaikista keskeyttämisen ehkäisemistoimenpiteistä huolimatta. Jatko-opiskelu on samalla tasolla kuin vuonna 2015, mutta siihen on edelleen panostettava työllisyyden parantamiseksi. Läpäisymittari on heikompi verrattuna edelliseen vuoteen vaikka tutkinnonosien suoritusten määrä onkin kasvanut. Opiskelijatyytyväisyyden ja pätevän henkilökunnan määrän osalta pääsimme tavoitteeseen.



Tavoitteen toteuma

Yksikköhintanormi €/opiskelija Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset 9 484,78 €/opiskelija 9 382,00 €

Työllistymismittari 70 % 60,8 % Jatko-opiskelumittari 15 % 11,6 % Keskeyttämismittari 6 % 5,24 % Läpäisymittari 75 % 63,6 % Opiskelijatyytyväisyys 3,8 3,85 Opiskelijaterveydenhuolto Jokaiselle toisen asteen koulutuksen

opiskelijalle taataan vastaanotto 1 krt / vuosi. Käytössä oma lääkäri.

Tietoa ei saatavilla



Tavoitteen toteuma

Pätevän opetushenkilöstön saanti tietyille koulutusaloille

Pätevä opetushenkilöstö, 90 % 94 %

141


Vaasan ammattiopiston toiminta resursoidaan yksikköhintaperusteisesti. Vaasan ammattiopisto on tehnyt rakenteellisia muutoksia toimintaansa kuluneen vuoden aikana saavuttaakseen nollatuloksen. Vaasan kaupungin ammatillisen koulutuksen uusi organisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2017 kun Vaasan ammattiopisto, Vaasan aikuiskoulutuskeskus ja Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto yhdistyvät Vamiaksi. Tämän toteuttamiseksi on tehty suunnitelmallisia ratkaisuja koko kuluneen vuoden aikana. Henkilöstön eläköitymiset ja määräaikaisten työsuhteiden uudelleenrekrytointia on huolellisesti harkittu yhteistyössä aikuiskoulutuskeskuksen silloisen johtoryhmän kanssa. Sopeutuminen niukempiin resursseihin on tehty asteittain, laadusta ja lähiopetuksesta tinkimättä. Pitkäaikaisen suunnittelun tulos on toteutunut suunnitellulla tavalla. Tavoite, että ammattiopiston toiminnasta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa valtionosuuden yksikköhinnalla, toteutuu odotettua paremmin. Tulos on hyvä kun huomioi edellisinä kolmena vuotena tehdyt valtakunnalliset yksikköhinta- ja opiskelijapaikkaleikkaukset.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 431 14 1 445 2 902 +1 457Toimintakulut -21 212 21 -21 191 -20 413 +778Toimintakate -19 781 35 -19 746 -17 511 +2 235Poistot -372

318 VAASAN AIKUISKOULUTUSKESKUS

Toiminta-ajatus

Vaasan aikuiskoulutuskeskus – Vasa vuxenutbildningscenter – oppilaitoksen tehtävänä oli ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaisen koulutuksen tuottaminen ja työelämän kehittäminen. Tehtävänä oli kouluttaa käytännön osaajia alueen työelämän tarpeisiin ja kansainvälistyvän tietoyhteiskuntamme aktiivisiksi jäseniksi. Aikuiskoulutuskeskuksen toiminta-ajatus perustui kumppanuuteen.


Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen toiminta suuntautui edelleen vuonna 2016 Vaasan alueen kannalta keskeisten elinkeinojen -sähkö, -metalli, sosiaali- ja terveysalan sekä kaupan alan tarvitseman työvoiman aikuiskoulutukseen. Opiskelijarekrytointi onnistui vuonna 2016 tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteena ollut opiskelijatyöpäivien määrä ylittyi selkeästi (toteuma: 182 837 otp, tavoite: 169 463 otp).Tutkintoon valmistavien koulutusten opiskelijatyytyväisyys jäi hieman alle tavoitteen. Koulutuksen keskeyttämisessä tavoitteena ollut >7,5 % alittui. Suoritettujen tutkintojen määrä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna, mutta tutkinnon osien määrä jäi vuoden 2015 toteumaa pienemmäksi. Oy EduVakk Ab:n toiminnan alkaminen 1.1.2016 näkyi aikuiskoulutuskeskuksen toiminnassa työvoimakoulutuksen volyymin merkittävänä laskuna. Kuitenkin aikuiskoulutuskeskus toteutti alihankintana Oy EduVakk Ab:lle erilaisia koulutuspalveluja 12 320 opiskelijatyöpäivää.

Opiskelijatyöpäivien määrä TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP2016 Työvoimapoliittinen koulutus 93 216 92 659 89 298 26 375 Ammatillinen lisäkoulutus 43 469 38 991 40 660 39 487 Ammatillinen peruskoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Muu koulutus (oppisopimus, alihankintapalvelut Oy EduVakk Ab:lle)

71 877 --

12 170

79 387 5 805

-

12 302

74 689 11 491 5 243

11 164

80 088 12 751 6 361

17 775 Opiskelijamäärä ammatillinen peruskoulutus 436,5 508,67 478,92 489,10

142

Muut tavoitteet 2016 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Suoritetut tutkinnot Suoritettuja tutkintoja 1800

325 koko tutkintoa 1475 tutkinnon osaa

2417 tutkintoa, joista 450 koko tutkintoa ja 1967 tutkinnon osaa

Keskeyttäminen Keskeyttämisprosentti korkeintaan 7,5% 6,91% Opiskelijatyytyväisyys Opiskelijapalautteiden keskiarvo

OPAL 4,2 AIPAL 4,2

OPAL 3,9 AIPAL 4,1

Henkilöstön kehittäminen Koulutusmenot 2,6%:ia henkilöstömenoista 1,37 %


Koulutustoiminnan kokonaisliikevaihto toteutui n. 0,7 milj.e budjetoitua suurempana. Syynä kasvuun olivat erityisesti perustutkinto-opiskelijoiden suunniteltua suurempi määrä sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaan ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen -ohjelmaan saadut erillisrahoitukset, joiden käyttö toteutui täysimääräisinä. Lisääntynyt liikevaihto ei lisännyt samassa suhteessa koulutustoiminnan kustannuksia, mikä näkyy kertyneenä ylijäämänä


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Toteutuma

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 5 318 1 5 319 6 454 +1 135 Toimintakulut -10 510 63 -10 447 -11 513 -1 066 Toimintakate -5 192 64 -5 128 -5 059 +69 Poistot -208

OPPISOPIMUSTOIMEN JOHTOKUNTA

320 OPPISOPIMUSKOULUTUS

Toiminta-ajatus Vaasan kaupungin oppisopimustoimen tehtävänä on johtaa ja valvoa oppisopimuksiin perustuvaa koulutusta Vaasan kaupungin ja Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur`in toimialueella 1.7.1999 voimaan tulleen ja 1.1.2009 muutetun yhteistyösopimuksen mukaan. Yhteistyösopimus on irtisanottu 31.12.2016, jolloin myös oppisopimustoimen johtokunnan toiminta päättyi.

Tavoitteiden toteutuminen Vuoden 2016 painopistealueena on ollut tukea opiskelijoita saavuttamaan tavoitteensa, suorittaa tutkinnon ja työllistyä. Koulutuksen järjestäjille osoitetuista oppisopimusten enimmäismäärästä Pohjanmaalla 30 % on osoitettu ensisijaisesti ruotsinkielistä oppisopimuskoulutusta varten.



Tavoitteen toteuma

Tavoitteena on järjestää koulutus työpaikalla täydennettynä tietopuolisilla opinnoilla siten, että opiskelijasta tulee ammattitaitoinen työntekijä siinä ammatissa, mihin hän oppisopimus-teitse valmistuu.

Tavoitteena oli, että suurin osa opiskelijoista suorittaa ammatillisen tutkinnon ja työllistyy.

Vuoden 2016 aikana oppisopimus-opiskelijoita oli 590, joista 246 solmi oppisopimuksen vuoden 2016 aikana. Suomenkielisiä opiskelijoita oli 384 ja ruotsinkielisiä 172 (29 %) sekä muun-kielisiä 34.Tutkinnon suoritti 185 opisk. Kaikista vuonna 2016 opiskelunsa päättäneistä työllistyi noin 93 %

143



Tavoitteen toteuma

Toiminnan ylläpitäminen riittävällä tasolla mahdollisessa toisen asteen rakenteellisessa uudistuksessa

Riittävien resurssien turvaaminen

Suhteessa oppisopimusten määrään on henkilöstön määrä riittävä



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 32 +32Toimintakulut -2 404 -77 -2 481 -1 972 +509Toimintakate -2 404 -77 -2 481 -1 939 +541Oppilaskohtainen valtionosuus kirjataan rahoitusosaan.

Henkilöstö 31.12.2016 Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 6 6

TYÖVÄENOPISTON JOHTOKUNTA

330 VAASA-OPISTO

Toiminta-ajatus

Vaasa-opiston tavoitteena on edesauttaa toiminta-alueensa asukkaitten aktiivista ja hyvää elämää kansalais- ja tietoyhteiskunnassa. Tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastamiselle, omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle paikallisia ja alueellisia sivistystarpeita palvellen. Opiston pedagogiikan ytimessä ovat omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.


Vaasa-opiston tuotantotavoitteena oli tehostaa palveluja: laatia alueellinen toimintasuunnitelma, ottaa työ- ja viestintätyökaluina käyttöön oma intranet ja sähköiset työkalut. Tavoitteena oli myös pienemmillä tuntiresursseilla kerätä sama asiakasmäärä kuin 2015. Nämä tavoitteet on saavutettu. Sivistystoimen sisäinen verkostoituminen yhteistyön ja erityisesti tilojen yhteiskäytön kautta ei tuottanut toivottuja säästöjä vuokrakustannuksissa. Raastuvankatu 31:ssä välttämättömät korjaustarpeet osoittautuivat odotettua suuremmiksi ja kalliimmiksi. Tämä venytti aikataulua ja aiheutti sen, että opisto joutui maksamaan vuokraa useasta toimipisteestä. Myös pääomavuokrat nousivat. Pitkäksi venynyt prosessi vei myös runsaasti energiaa ja aikaa opiston ydintehtävältä.


Suorite, tunnusluku TP 2015 TA 2016 TP 2016 Kurssien määrä 960 800 807 Opetustuntien määrä 24 296 21 500 22 831 Myönnetyt valtionosuustunnit 17 369 17 369 18 795 Kurssilaisten määrä 13 569 14 000 12 995

TP 2015 Opetustuntien määrään sisältyy 2.686 opetustuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta sekä Eteenpäin –koulutusta, joihin on erillinen valtion rahoitus

TP 2016 Opetustuntien määrään sisältyy 2.852 opetustuntia nuorten maahanmuuttajien perusopetusta sekä Eteenpäin –koulutusta, joihin on erillinen valtion rahoitus

144



Tavoitteen toteuma

Luotettavat palvelut Toiminta- ja palvelusuunnitelman laatiminen koko toiminta-alueella.

Kehittämissuunnitelma tehty.

Maailman onnellisimmat ja terveimmät kuntalaiset

Myyntipalvelutuotteiston kehittäminen Tavoite siirtyy vuoteen 2017.

Houkuttelevat ja toimivat toimintaympäristöt

Kestävän kehityksen huomioon ottami-nen opiston toimintatavoissa, oppimis-ympäristöissä ja opetustarjonnassa

KeKe-ohjelma tehty ja toimeenpano etenee.

Aito kumppanuus Yhteistyön ja tilojen yhteiskäytön lisääminen

Tilojen yhteiskäyttöä ja yhteis-työtä lisätty, mutta säästövai-kutus ei täyty.



Tavoitteen toteuma

Atk-järjestelmistä ja ohjelmista aiheutuvat ongelmat

Henkilökunnan perehdyttäminen ja koulutus

Win365 koko henkilöstön käytössä, opastettu ja käyttöä systematisoidaan

Tietokatkoista aiheutuvat palveluongelmat, asiakasriski

Prosessien ja varahenkilöjärjestelmän tarkistaminen

Prosessit tarkistettu, mutta asiakaspalvelussa henkilövaje

Kiirepiikit – virheiden mahdollisuus

Tuntiopetushenkilöstön osallistaminen oman työn suunnitteluun ja seurantaan

Hellewi-työkalut käytössä


-Opetushallituksen myöntämä 10.540 €:n opintoseteliavustus käytettiin eläkeläisten/ senioreiden jamaahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kurssimaksualennuksiin ym.-muut kurssialennukset (työttömät, opiskelijat) olivat yhteensä n. 9.300 €

Tunnusluku TP 2015 TA 2016 TP 2016 Valtionosuus €, vapaa sivistystyö 904 494 953 526 895 619 Nettomenot €, valtionosuus huomioitu 806 706 725 097 931 281 Nettomenot €, asukas 10,0 8,9 11,5 Nettomenot €, kurssilainen 59,6 51,8 71,7

Toimintakulut ylittyvät sisäisiin vuokriin varatun määrärahan osalta. Korkeat vuokramenot nostavat opetustunnin hintaa. Toimintakuluihin sisältyy tulosyksikölle kirjatut luottotappiot 4.766 €. Toiminta- tuottoihin on talousarviossa virheellisesti sisällytetty valtionosuutta 178.300 € (perusopetuksen val- mistavan opetuksen järjestämiseen yli 17-vuotiaille). Tämä erä ei näy tulojen toteumassa.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 772 161 934 679 -255Toimintakulut -2 416 -379 -2 795 -2 762 +33Toimintakate -1 644 -218 -1 861 -2 083 -222

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 13 13 Määräaikaiset 2 115 117 Työllistetyt

145

VASA ARBETARINSTITUTIN JOHTOKUNTA

340 VASA ARBIS

Toiminta-ajatus

Toiminnan tarkoituksena on vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaisesti: - toimia ruotsinkielisenä ja monikulttuurisena koulutuskeskuksena ja yhdessäolon paikkana- tarjota kohderyhmille mahdollisuuden osallistua monipuoliseen ja laadukkaaseen

toimintaan, joka tukee yksilöllistä kehitystä ja myötävaikuttaa elämänlaatuun- toimia yhteiskuntatoimijana hyvin toimivassa verkostossa muiden toimijoiden kanssa

Toiminta-ajatus toteutuu kolmen toimintamuodon kautta: Varsinainen toiminta: kursseja ja luentoja, jotka oikeuttavat vapaaseen sivistystyöhön myönnettäviin valtionosuuksiin

Taiteen perusopetus: lapsille ja nuorille suunniteltu taideopetus, joka toteutetaan läheisessä yhteistyössä Vaasa-opiston ja Kuula-opiston kanssa markkinointinimellä TaiKon.

Maksullinen palvelutoiminta: hanketoiminta ulkoisella rahoituksella, toimeksiantokoulutus, ulkopuolinen vuokraustoiminta.

Vuoden 2016 painopistealueet ja niiden toteutuminen:

1.Sähköinen kurssimaksu kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tärkeä tavoite vuodelle olisähköisen kurssimaksun käyttöönottaminen kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Sähköistäkurssimaksua työstettiin vuoden aikana ja testattiin Vaasa-opistossa, kun heidänilmoittautumisensa keväälle avattiin joulukuussa. Maksu ei toiminut halutulla tavalla, joten tavoitettaei saavutettu vuonna 2016.2.Varsinaista toimintaa kehitetään vastaamaan paremmin kasvavien kohderyhmien elimaahanmuuttajien ja senioreiden kiinnostusta ja tarpeita. Mielenkiinto suomen- jaruotsinkielisiin kursseihin on vuonna 2016 ollut erittäin suurta maahanmuuttajakohderyhmässä.Jotta pystytään vastaamaan suureen peruskurssien tarpeeseen ruotsiksi ja suomeksi, joistakinkielikursseista on järjestetty rinnakkaiskurssi, kun jonot ovat olleet niin pitkiä.3.Talousarvio tasapainotetaan ja uusia oppilastietokoneita hankitaan. Talousarvio voitiintasapainottaa vuonna 2016 erittäin suurista säästövaatimuksista huolimatta. Vuoden aikana eiuskallettu tehdä suuria investointeja tiukkojen taloudellisten kehysten johdosta, vaikka uusienoppilastietokoneiden tarve alkaa olla akuutti, uusia ei voitu hankkia.4.Talousarvioleikkauksista, korotetuista maksuista ja pienemmästä tuntimäärästähuolimatta osallistujamäärä edelleen sama. Vuoden aikana kursseihin osallistujien määrä laski(poikkeuksena koko TaiKon, jossa se nousi).



Tavoitteen toteuma

Vaasa: Luotettavat palvelut Arbis: Nykyaikaiset ja joustavat palvelut

Yhä useammat kursseille ilmoittau-tumiset tehdään sähköisesti, mikä on luotettavaa ja joustavaa. Sähköinen kurssimaksu, jota suun-niteltiin kurssille ilmoittautumisen yhteyteen, ei toteutunut suunnitel-lusti vuonna 2016.

Osallistujamäärän pitäminen samalla tasolla kuin aikaisem-min, säästöistä huolimatta.

Osallistujatilastot. Osallistujamäärä on vähän laskenut vuoteen 2015 verrattuna.

146

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta


Tavoitteen toteuma

Säästövelvoite johtaa opetustuntien vähenemiseen, mikä vuorostaan vähentää valtiontukea ja maksutuottoja.

Valtionapuun oikeuttava tuntimäärä vakiintuu vuodesta 2016 lakimuutos-ten johdosta (7978). Tuntimäärää ei voi enempää leikata, sillä 2016 ylitetty hienoisesti myönnetty tunti-määrä.

Sähköinen kurssimaksu kurssille ilmoittautumisen yhteydessä.

Suunniteltua sähköistä kurssimak-sua ilmoittautumisen yhteyteen testattiin Vaasa-opistossa joulu-kuussa 2016, ei toiminut optimaali-sesti ja siirretään keväälle 2017.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


1000 € Toimintatuotot 287 36 323 309 -14Toimintakulut -940 -114 -1 054 -1028 +26Toimintakate -653 -77 -731 -719 +12Poistot -4

Vasa Arbis täyttää toiminnan laajuudelle talousarviossa 2016 määrätyt tavoitteet. Hanke- ja myynti-toiminta tuottaa ylijäämää 39.000 €.

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 5 - 5 Määräaikaiset 2 47 49 Työllistetyt 1 - 1

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Toiminnan lähtökohtana on asukkaiden hyvinvoinnin, kasvun, oppimisen ja kehityksen varmistaminen liikunta- ja nuorisopoliittisin keinoin. Tavoitteena on asukkaiden osallisuuden sekä Vaasan ja Vaasan seudun yleisen vetovoimaisuuden ja kiinnostavuuden vahvistaminen luomalla edellytykset ja puitteet vaasalaisten monipuolisille harrastusmahdollisuuksille sekä lasten ja nuorten kasvua tukevalle toiminnalle. Elämyksellisyys, palveluiden hyvä saavutettavuus sekä kohdennetut palvelut ovat tärkeimmät osa-alueet vapaa-aikalautakunnan toimintastrategiassa. Monikulttuurisuus ja poikkihallinnollinen toiminta sekä laaja-alainen yhteistyö palveluiden käyttäjien, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa ovat tärkeässä asemassa lautakunnan toimintaympäristössä.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 881 461 2 342 2 112 -230Toimintakulut -8 519 -758 -9 277 -8 843 +434Toimintakate -6 637 -297 -6 935 -6 731 +204Poistot -584

147

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 51 6 57 Määräaikaiset 21 7 28 Työllistetyt 7 7

351 LIIKUNTAPALVELUT

Toiminta-ajatus

Liikuntapalvelut tuottaa monipuolisia liikunta- ja vapaa-aikapalveluja huomioiden erityisesti liikuntamahdollisuuksien tarjoamisen myös yhdistystoiminnan ulkopuolelle jääville sekä luo edellytyksiä urheiluseurojen ja muiden liikunta- ja vapaa-aikatoimintoja järjestävien tahojen toiminnalle. Liikuntapalvelut vastaa myös liikunta-alueiden ja –paikkojen harjoitus- ja kilpailukuntoon saattamisesta. Tavoitteena on, että liikuntapaikat ovat kuntalaisten ja seurojen käytössä ympäri vuoden, sääolosuhteet huomioiden.





Liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen mahdollisimman kattavasti kaikkien vaasalaisten käyttöön

Liikuntapalvelujen tuottaminen painopisteenä oleville kohderyhmille

Action liikuntakerhoja oli 19 eri koululla, yht. 66 ryhmää. Osallistujia 1 151. Seurojen kanssa yhteistyönä lajikouluja 23 kpl, joissa 344 lasta.Loma-aikoihin sijoittuvia liikuntaleire-jä 20 kpl, joissa 371 lasta. Koko perheen liikuntariehassa n. 5 000 osallistujaa.Soveltavan liikunnan ryhmiäjärjestettiin n. 50 ja niihinosallistui n. 1100 hlö. Seniori-liikuntakortteja myyntiin 730kpl. Terveysliikunnan VireäVaasan erilaisia liikuntaryhmiäoli 22 ja ryhmätoimintoihinosallistui n. 450 hlö/vko.Terveysliikuntakortteja myytiin452 kpl. Erilaisiin tapahtumiinosallistui noin 2 500 hlöä.Kuntotalon vuosikorttejamyytiin 232 kpl, 6 kk kortteja15 kpl, 3 kk kortteja 122 kpl jakuukausikortteja 738 kpl.Uimahallissa 264 127 käyntiäja kesäuimakoulujen 20 ryh-mään osallistui 330 lasta.

Uinninopetuksen järjestäminen Suomen Uimaopetus- ja hengen-pelastusliiton suositusten mukai-sesti

Tavoite PM-uimataitomääritelmän mukainen. Uinninopetusta alakoulun oppilaille niin, että 90 % oppilaista ylä-kouluun siirryttäessä olisi uimataitoisia.

Yläkouluun siirryttäessä uima-taitoisten %-osuus oli 90 %:a

Yhdistystoiminnan arvostus ja tarpeiden tunnistaminen, aito ja vuorovaikutteinen kumppanuus

Yhdistysten tukeminen ja seurayhteis-työ

Avustettavat yhdistykset: 67 kpl, avustussumma/asukas: 2,53 €

148

Luoda jalkapalloilulle nykyai-kaiset peliolosuhteet ja yleisötilat

Hietalahden jalkapallostadionin toteutus ja toiminnan käynnistäminen

Elisa Stadion avajaisia vietettiin 21.8.

Liikuntatoiminnan edellytysten luominen ja kehittäminen

Tilojen käytön maksimoiminen ja tarpeellisten lisätilojen ja –alueiden toteuttaminen ja käyttöönotto

Lähiliikuntapaikkojen kehittäminen

Timmi-varausjärjestelmään tehtiin 45 053 varausta, yht. 98 549 h. Uimahallin tiloja (radat, ryhmäpäädyn saunat ja kokoustilat) varattiin vuoden aikana 24 494 h.

Öjbergetin 3 km:n alkupään latupohjan pinta uudistettiin.




Henkilöstö- ja työmäärään oikea suhde

Tehtävien organisointi yhteistyössä henkilökunnan kanssa, työssä jaksamiseen panostaminen

Sairaspoissaolot eivät ole lisääntyneet, sijaisten hankin-ta on edelleen työlästä ja joitakin toimintoja on jouduttu peruuttamaan sijaisten puutteen vuoksi.

Ohjaustoiminnan laatu ja turvallisuus

Ammattitaitoisen ohjaushenkilökunnan rekrytointi

Toteutui lähes tavoitteen mukaisesti. Osallistujamäärä lisääntyi useissa toiminnoissa.

Henkilöriskit Liikuntapaikkaosaston keski-ikä on varsin korkea, lähemmäksi 50 vuotta. Tavoitteena palkata eläköityvien tilalle koulutettuja,nuoria liikuntapaikkahoitajia

Vuoden aikana on palkattu yksi koulutettu nuori eläköi-tyneen tilalle.

Action Power-toiminta kohdistettiin 1-9-luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin. Tavoitteena aktivoida koululaisia jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän, eivätkä osallistu urheiluseuran toimintaan tai liikkuvat liian yksipuolisesti. Toimintaa järjestettiin yhteistyössä kasvatus- ja opetusviraston kanssa. Muita yhteistyötahoja olivat sosiaali- ja terveyspalvelut, paikalliset urheiluseurat ja oppilaitokset.

Liikuntakerhoja järjestettiin 19:sta eri alakoululla keväällä ja 10:llä eri alakoululla syksyllä. 1-3 ryhmää/koulu ja yhteensä 66 ryhmää vuoden aikana . Osallistujia liikuntakerhoissa oli vuoden aikana 1151 lasta . Käyntikertoja vuoden aikana kertyi 12 795 (keväällä 8 493 ja syksyllä 4 302).

Urheiluseurojen kanssa yhteistyössä järjestettiin lajikouluja, joissa lapset pääsivät kokeilemaan erilaisia urheilulajeja. Lajikouluja järjestettiin vuoden aikana 23 kpl, joissa osallistujia oli 344 ja käyntikertoja 2 055.

Koulupäivien aikana järjestettiin Liikkuva Koulu -toimintaa ala- ja yläkouluilla, joka piti sisällään ohjattua välituntiliikuntaa, ohjattua taukoliikuntaa ja liikunnallisia tempauksia oppituntien aikana. Toiminnasta ei pidetty tarkempaa tilastoa.

Koululaisten lomien aikaan järjestettiin liikuntaleirejä yhteensä 20 kpl, joissa oli osallistujia 371. Hiihtoloman leirille osallistui yhteensä 43 lasta, kesäloman leireille 294 lasta ja syysloman leireille 34 lasta.

Action-toiminnan organisoimana järjestettiin erilaisia tapahtumia, joista suurimpana koko perheen liikuntarieha toukokuussa Botniahallissa, siellä kävijämäärä oli n. 5000. Lisäksi joulukuussa järjestettiin ensimmäisen kerran Kamppailupäivä, jossa kamppailuseurat saivat esitellä toimintaansa. Tapahtumassa kävi neljän tunnin aikana, n. 250–300 kävijää.

149

HOPPIS-perheliikuntaa pidettiin sunnuntaisin Urheiluhallilla. Actionin ohjaajat valvoivat tapahtumaa ja antoivat liikuntavälineet kävijöiden käyttöön. Hoppis järjestettiin vuoden aikana 26 kertaa.

Soveltava liikunta

Soveltavan liikunnan toimintakaudella 2016 toteutettiin säännöllisesti liikuntatoimintaa kaikille erityisryhmiin kuuluville kohderyhmille. Nämä kohderyhmät koostuvat eri vamma- ja sairausryhmistä. Toimintaa oli aina lapsista ikäihmisiin. Aktiivista ryhmäliikuntatoimintaa järjestettiin myös maahanmuuttajille uimakoulujen ja erilaisten liikuntaryhmien muodossa. Lisäksi liikuntatoimintaa ja pienimuotoista konsultointi- ja koulutustoimintaa tuotettiin erilaisille työpajoille, eri kaupungin toimintayksiköille ja yhdistyksille. Toimintakauden 2016 aikana ryhmiä järjestettiin kaiken kaikkiaan n. 50. Näissä ryhmissä kävi keskimäärin n. 1100 osallistujaa. Osa sovelletun liikunnan ryhmistä on liikuntaosaston organisoimia ja osa ryhmistä järjestetään yhteistyössä liikuntaseurojen sekä eri yhdistysten kanssa.

Soveltava liikunta oli mukana myös Suomen vammaisurheilun ja – liikunnan Valtti-ohjelmassa, jossa Vaasan kaupungin soveltava liikunta koordinoi Pohjanmaan aluetta sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön ”Kotouttaminen liikunnan avulla” ja Kuntoutussäätiön ”Liikuntapolku” hankkeissa.

Terveysliikunta

Vireä Vaasa- terveysliikuntaohjelma toimii Vaasan kaupungin työntekijöiden ja kaikkien vaasalaisten sekä lähikuntien työikäisten liikunnan aktivoimiseksi ja terveyttä edistävän liikuntatietouden edistämiseksi. Avoimia terveysliikuntaryhmiä oli 18 kpl ja pelkästään kaupungin työtekijöille tarkoitettuja ryhmiä 4 kpl. Toimintakausien aikana säännölliseen ryhmätoimintaan osallistui viikottain keskimäärin 450 hlöä.

Uimahalli

Uimahallissa kävi 264 127 asiakasta. Kävijämäärä vähentyi edelliseen vuoteen verrattuna 5 151 asiakkaalla ja siihen vaikutti selvästi pitkä ja lämmin syksy, joka piti asiakkaat pidempään ulkona tapahtuvien harrastusten parissa. Uimahallissa järjestettiin myös lyhyenradan SM-uinnit, joka rajoitti muiden asiakkaiden hallin käyttöä selvästi neljän päivän ajan.

Uimahallin viikko-ohjelma sisälsi ohjattua vesivoimistelua, yhden venyttelyryhmän, ohjattua kuntosalitoimintaa sekä yhden uintiklinikan. Nämä kaikki toiminnot olivat ns. avoimia ryhmiä, jotka sisältyivät uimahallimaksuun. Lisäksi sotaveteraaneille pidettiin kerran viikossa oma ohjattu vesivoimistelu. Näiden lisäksi uimahallissa järjestettiin vuoden aikana erilaisia Tyky-tapahtumia. Lapsille suunnattuja vesidiscoja järjestettiin muutaman kerran sekä elokuulla Wibbit-rata joka oli suuri menestys. Lasten vesiliikuntakerhoja on myös järjestetty neljä kertaa vuoden aikana.

Uimahallin yksi olennainen toimintamuoto on myös vaasalaisten alakoulujen ja esikouluikäisten uinninopetus. Jonkun verran on pystytty tarjoamaan myös ympäristökuntien kouluille opetusta. Kesäaikana järjestettiin lasten uimakouluja yhteensä 20 ryhmää joihin osallistui kaiken kaikkiaan noin 330 lasta. Keväällä 2016 hallissamme otettiin osaa valtakunnalliseen Ui kesäksi kuntoon – kampanjaan.

Uimahallin tiloja varattiin vuoden aikana 24 494 h. Varaajina olivat seurat, yhdistykset, koulut, päiväkodit, kaupungin eri hallintokunnat ja yksityiset yritykset. Joukossa oli myös ulkopaikkakuntalaisia uimaseuroja, jotka pitivät harjoitusleirejä hallissamme.

150

Varsinainen liikuntatoiminta

Toiminta toteutui pääosin tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Monipuolisia liikunnan harrastus- ja kilpailumahdollisuuksia pystyttiin tarjoamaan varsin kattavasti kaikkien vaasalaisten ja Vaasassa asuvien käyttöön ja näin voitiin edesauttaa monin tavoin vaasalaisten hyvää elämää elämänkaaren eri vaiheissa.

Liikuntapaikkojen hoito

Talvi 2016 oli vähäluminen - hiihtoladut saatiin pidettyä kunnossa 1,5 kuukauden ajan. Vähänkyrön Saarenpäässä latujen osalta tilanne oli parempi. Öjbergetin talviurheilukeskus oli auki 74 päivää eli se avattiin 21.1.2016 ja suljettiin 3.4.2016. Öjbergetin 1,5 km pituinen tykkilumilatu oli käytössä 2,5 kuukautta. Jäälatuja ei saatu tehtyä laisinkaan huonon talven vuoksi. Jäät olivat luistelukunnossa kuuden viikon ajan.

Kesän 2016 osalta edustuskentistä Hietalahden jalkapallostadion valmistui 15.8.2016. Stadionin markkinointi, myyntityö sekä hoitotyö siirtyivät kuntayhtymän hallintaan. Kaarlen kentän nurmen kunto oli huono ja parani vasta kesän lopulla. Monitoimiviheriön nurmet olivat nuorten aktiivisessa käytössä läpi kesän. Isolahden tekonurmella pelattiin keväällä lähes kaikki pallopiirin ottelut. Kyrölän pesäpallokenttä ja yleisurheilukenttä olivat ahkerassa käytössä. Raviradan osalta viimeiset ravit ajettiin Vaasassa 24.7.2016. Uimarannat pidettiin kunnossa kesätyöntekijöiden ja oman henkilökunnan voimin.

Hietalahden jalkapallostadionin pysäköintipaikkojen vuoksi siirrettiin ja rakennettiin neljä uutta tenniskenttää TennisCenterin eteläpuolelle. Runsorin speedway – radan maarakennustyöt saatiin päätökseen. Öjbergetin alkupään 3 km latupohjan pintamateriaalit toteutettiin kesällä 2016.

Kesän tapahtumia olivat toukokuussa järjestetty ruotsinkielisten valtakunnallinen Stafett –karnevaali. Wasafootball Cup järjestettiin heinäkuun alussa ja elokuussa oli Kaarlen kentällä iso konserttitapahtuma. Lisäksi Kaarlen kentällä järjestettiin syyskuussa suunnistuksen SM –sprintin Suomenmestaruuskisat.


Toimintatuotot toteutuivat 90,3 %:sti. Toimintakulut toteutuivat 95 %:sti ja tämä johtui vuokrien laskentaperusteiden muutoksesta ja sen seurauksena joidenkin kohteiden huomattavista vuokranalennuksista. Lisäksi Hietalahden jalkapallostradionin määrärahat olivat vielä osana liikuntapalveluiden kehystä, mutta toimintaa sen osalta ei enää ollut. Vuonna 2016 liikuntaseuroille jaettiin toiminta-avustuksia yhteensä 172 500 euroa ja vuokrasubventiota 157 800 €. Liikuntapalveluiden suurimmat menoerät olivat vuokrat 49,1 % ja henkilöstökulut 29,0 %.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 736 90 1 826 1 651 -175Toimintakulut -6 616 -262 -6 878 -6 530 +348Toimintakate -4 880 -172 -5 052 -4 879 +173Poistot -584

151

355 NUORISOPALVELUT

Toiminta-ajatus

Nuorisopalveluiden toiminnan tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja kehitystä, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, edistää nuorten osallistumista omien tavoitteiden toteuttamisessa ja yhteiskuntaan kasvamisessa.


Suurin osa vaasalaisista nuorista voi hyvin, mutta selkeästi havaittavissa oli syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrän kasvua. Tämä näkyi mm. nuorten yleisenä motivaation puutteena, passiivisuutena ja tulevaisuuden näköalattomuutena. Nuoret käyttivät aktiivisesti nuorisopalveluiden tuottamia palveluita ja toiminnalle asetetut tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti.

Nuorisopalveluilla on seitsemän eri asuinalueilla sijaitsevaa nuorisotaloa, joissa avoimet illat on tarkoitettu 13–17-vuotiaille nuorille. Keskustan nuorisotalo Kultsan avoimissa illoissa kävijämäärät kasvoivat merkittävästi; 10 300 käyntiä / vuonna 2016. Syksyllä avattiin uusi Huutoniemen nuorisotila- ja kirjasto, Huudi Huutoniemen nuorisotalon muuttaessa yhteisiin tiloihin kirjaston kanssa. Tilassa on ohjattua nuorisotalotoimintaa ja kirjaston henkilöstö kahtena päivänä viikossa. Nuoret ja muut alueen asukkaat ja yhdistykset ovat ottaneet tilat aktiiviseen käyttöön.

Nuorisopalvelut koordinoi nuorisovaltuuston toimintaa. Marraskuussa 2016 järjestettiin ensimmäiset nuorisovaltuustovaalit. Nuoret asettuivat innokkaasti ehdolle vaaleihin (60 nuorta). Nuorten äänestysaktiivisuus oli hyvä 52,7 %. Vaaleissa nuorisovaltuustoon valittiin 22 varsinaista ja kymmenen varajäsentä. Uusi nuorisovaltuusto aloitti toiminnan 1.1.2017.

Nuorten tietoja neuvontapalveluille (Reimari) avattiin loppuvuodesta uudet nuorille tarkoitetut nettisivustot. Sivustoilla nuoret voivat esittää kysymyksiä ja saada ammatillista ohjausta anonyymisti. Nuoret ovat ottaneet uudet sivustot aktiivisen käyttöön.

Etsivällä työparille ohjattiin 221 asiakasta, joista 100 oli Jupiterin etsiviltä siirtyneitä asiakkaita. Suurin asiakasryhmä oli 16 - 25 -vuotiaat nuoret. Kaikista asiakkaista 109 oli syrjäytymisvaarassa ja 25 vahvasti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Syrjäytyneillä nuorilla oli usein taustalla päihde- ja/tai sosiaalisia ongelmia. Etsivän työparin resursseilla voitiin toteuttaa ohjaus 112 nuoren kanssa.

Kuudelle eri hankkeelle saatiin hankerahoitusta yhteensä 392 000 €. Ylivuotisten hankkeiden osalta osa hankerahoituksesta käytetään vuonna 2017. Hankerahoituksella tuotettiin teemakerhoja, monikulttuurisen nuorisotyön ohjausta, etsivän nuorisotyön palveluja sekä paikallisena että alueellisena nuorten tietoja neuvontatyönpalvelut. Lisäksi toteutettiin seutukunnallisen ohjaamohankkeen avulla nuorten hyvinvointiin ja elinikäiseen ohjaukseen sekä nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä palveluita.




Nuorten sosiaalisten taitojen ja osallisuuden edistäminen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisy tarjoamalla nuorille ajanmukai-sia matalankynnyksen harrastus- ja toimintamahdolli-suuksia, tiloja ja ohjausta sekä erityisnuorisotyön palveluita

Kävijöiden määrä: - nuorisotaloissa- skeittihallissa- Walkers nuorisokahvilassa- Rokkikoulussa- nuorisotapahtumissa- kerhoissa, kursseilla, leireillä- Reimarissa, nuorten tieto-ja neuvonta-palvelu

Kävijöiden määrä: - nuorisotaloissa 32 538 käyn-tiä ja talot (7kpl) auki ka.3 – 4 pv/vko

- skeittihallissa kävijöitä olialle 15-vuotiaat ka. 97 / kk,yli 15-vuotiaat ka. 223 / kk

- nuorisokahvilassa kävijöitäka.752 /kk,kahvila auki ma-pe

152

- monikulttuurisessa nuorisotyössä- nuorisovaltuusto- perhekeskuspalvelut, Helmi, alueel-lisen yhteisöllisyyden kehittäminen

- etsivänuorisotyö- kuntouttavatyötoiminta (yhteistyössäsos.palv. kanssa)

- Rokkikoulussa 124 oppilasta- 11 nuorisotapahtumaa,kävi-jöitä 3800 sekä useita teema-tapahtumia eri asuinalueilla.- kerhoissa (teemakerhot mm.tanssi-musiikki-,kädentaidot-,monikulttuuristen nuorten+18-vuotiaiden kerhoja),kurs-seilla, leireillä nuoria yht. 826- tietoa, neuvontaa ja ohjausta(Reimari) yksilö- ja ryhmäoh-jauksena sai 3596 nuorta.-Internetsivuilla käyntejä53 775.- monikulttuuriseen nuoriso-työhön sisältyi yksilöohjaustasekä erillisiä ja integroitujakerhoja sekä tapahtumia yht.513 nuorta.- nuorisovaltuusto kokoontui10 kertaa, 7 kpl aloitteita,5 kpllausuntoja, 2 kpl kannanottojaPuhe- ja läsnäolo-oikeus kuu-dessa lautakunnassa ja edus-tus yhdessä aluetoimikunnas-sa sekä yhdyshenkilö yhdessäaluetoimikunnassa.- perhekeskus on sosiaali- januorisopalveluiden yhteispal-velu. Asuinalueilla järjestettyi-hin tapahtumiin, toimintaansekä kaikille avoimiin koulu-tuksiin ja retkiin ym. osallistu-jia ka.1000. Helmi on avoinkohtaamispaikka erityisestimmt naisille ja lapsille.Kävijöitä 303 henkilöä /kkmm. kielten opiskeluun.- Etsivässä nuorisotyössäasiakasohjauksia 112 jaruotsinkiel.työpajassa 50.- Kuntouttavassa työtoimin-nassa 11 nuorta, joista suurinosa on ohjattu koulutukseen jatyöhön



Tavoitteen toteuma

Nuorisotalojen mahdollisimman vähäinen väliaikainen sulke-minen mm. henkilöstön lomien vuoksi (sijaismäärärahoja 0 € käyttötaloudessa).

Nuorisotalojen ja muun palvelutoiminnan keskeytysten määrä. Henkilöstön yksin-työskentelyn määrän ja henkilöstöön kohdistuvien läheltä piti tilanteiden seuranta.

Nuorisotaloja jouduttu sulke-maan kerran kuukaudessa 1-3 päivän ajaksi / nuorisotalo. Henkilöstön yksintyöskentely ajoittaista.

Riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Henkilöstövaihtuvuus 3%.

Ammattitaitoisen henkilöstön määrä suhteessa kouluttamattomaan henkilös-töön, sairauspoissaolojen, henkilöstö-vaihtuvuuden ja koulutuspäivien määrään

Ammattitaitoisen henkilöstön määrä 70 % / työvuoro.Skeitti-hallissa ja Helmessä ei ole lainkaan vakituista henkilöstöä Henkilöstövaihtuvuus yli 3 % - runsaasti määräaikaista henkilöstöä.

153


Toimintatuotoista tärkein on ulkopuolinen hankerahoitus, jota saatiin vuonna 2016 kuudelle hankkeelle yhteensä 392 000 €. Toimintatuotot toteutuivat 88,5 %:sti ja tähän vaikutti hanketoiminnan muutokset, kun osa suunnitellusta toiminnasta siirtyi määrärahoineen toteutettavaksi seuraavana vuonna. Toimintakulut toteutuivat 95,6 %:sti ja hanketoiminnan muutokset heijastuivat myös tähän. Lisäksi Jupiterin ostopalveluihin varattu määräraha jäi käyttämättä säätiön toiminnan päättymisen vuoksi. Nuorisopalveluiden talousarvion suurimmat menoerät ovat henkilöstökulut 51,5 % ja vuokrat 26,5 %.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 145 371 516 461 -54Toimintakulut -1 903 -496 -2 399 -2 313 +85Toimintakate -1 758 -125 -1 883 -1 852 +31

MUSEOLAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Museolautakunta toimii Vaasan kaupungin museoiden johto- ja hallintoelimenä.

363 MUSEOTOIMI

Toiminta-ajatus

Vaasan kaupungin museot toimivat paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti syntyneiden kokoelmiensa pohjalta vaaliakseen ja välittääkseen aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Museot toimivat yleisöjensä hyväksi tuottamalla museo- ja kulttuuriympäristöpalveluita, jotka tukevat identiteettejä, välittävät tietoa ja tarjoavat elämyksiä.


Vaasan kaupungin museoiden toimintavuotta 2016 leimasi edelleen vuonna 2015 toteutettu organisaatiouudistus. 2016 onkin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jonka perusteella tuleva tavoitteiden ja talouden seuranta toteutetaan. Museotoimen tuotannolliset tavoitteet vuodelle 2016 olivat tasokkaiden palveluiden tarjonnan turvaaminen muutoksen ja talouden tasapainottamisen toteutuessa sekä toiminnan tehostaminen, museoverkkomuutokset, ydintoimintaan keskittyminen ja toiminnan sisäinen kehittäminen. Toiminnalliset tavoitteet on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti ilman merkittäviä poikkeamia. Hallinnon kehittämiseen ja oikeellisuuteen on kiinnitetty korostettua huomiota.



Tavoitteen toteuma

Museo ylläpitää laadukkaita kulttuuri -ja luonnonperinnön säilyttämiseen ja esittelyyn liittyviä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten kokemaa hyvinvoin-tia. Museot kehittävät toimintaansa ja palveluitaan yhteistyökump-paneiden kanssa.

- Museotoimi osallistuu museoidentoiminnan vaikuttavuuden arvioinninvaltakunnalliseen kehittämishankkee-seen. (k/e)

- Museo toteuttaa yhteistyöhankkeitasosiaali- ja terveyspalveluiden sekäkolmannen sektorin toimijoiden kanssa

- Museotoimi osallistuivaltakunnalliseen museoidenarviointimallin kehittäminen -hankkeeseen.

- 4 museopedagogistayhteistyöhanketta

154

Museot järjestävät kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä sekä museopedagogista toimintaa ja palveluita. Museopalveluita tarjotaan myös museorakennusten ulkopuolella. Näyttelyiden näkyvyyttä kasvatetaan.

Näyttelyt, lkm (15) Kävijämäärä 41 000. Museopedagoginen toiminta ja yleisötapahtumat: - tapahtumakerrat (350)- osallistujamäärä (5000)Mediaosumat.

Näyttelyitä järjestettiin 15. Kävijämäärä oli 40 672. Opastuksia järjestettiin 526, työpajoja 162. Muita yleisö-tapahtumia museoissa järjes-tettiin 58. Osallistujamäärä 17 798. Mediaosumat painetussa mediassa (1.7.–31.12.) 219, sähköisessä mediassa 366.

Museotoimi asettaa tavoitteek-seen olla palvelutasoltaan ja sisällöltään luotettava toimija.

Luotettavuus näkyy myös kokoelmatyön määrässä ja tasossa.

Museoiden ydintehtävän kirkas-taminen ja profiilien määrittely osana toiminnan kehittämistyötä.

- näyttelyiden ja hankkeiden sisäinenarviointi (k/e)

- kokoelmalainojen ja -tilausten lkm(200), käsittelyaika (90 % 4 viikossa)- kokoelmatyöhön käytetyt htv:t (osuuskokonaistyöajasta, %)- digitoitujen objektien määrä (3 500)

Näyttelyistä ja osin hankkeista on tehty sisäiset arvioinnit.

Kokoelmalainat 82 Kokoelmatyöhön käytetyt htv:t 10,5.

Uusdigitointeja toteutui 8 857.

Museotoimi on toteuttanut kokoelmatoiminnan kehittä-mishankkeen ja laatinut kokoelmaohjelman. Museoiden toimintaprofiileja ei määritelty.

Museo keskittyy saavutetta-vuuden parantamiseen ja ohjaa maakunnallisena toimijana sen toteutumista toiminta-alueensa museoissa.

Museot luovat sähköisen asiakaspalautejärjestelmän.

- Saavutettavuuskartoituksen sekäsaavutettavuuden ja esteettömyydentoimenpideohjelman laatiminen (k/e).

- Erityisryhmille suunnattavat palvelut(tapahtumakerrat ja osallistujamäärä).

Saavutettavuus- ja esteettö-myyskartoitukset sekä saavu-tettavuuden, esteettömyyden ja monimuotoisuuden toimen-pideohjelma valmistuneet Tapahtumakerrat 17, osallistujamäärä museoissa n. 340 hlö Museotoimi liittynyt kaupungin sähköiseen palautejärjestel-mään.

Museot osallistuvat Vaasan kaupungin tilankäytön tehosta-misohjelmaan sekä laativat kokoelmanäyttelyiden uudista-misen priorisointisuunnitelman.

Sisäinen arviointi.

Museolautakunta on päättänyt tilamuutoksista. Kokoelmanäyttelyiden uudis-tamisen priorisointisuunnitel-ma käynnistetty.

Museot suunnittelevat ja kehit-tävät toimintaansa kolmannen sektorin kanssa sekä parantavat sidosryhmäyhteistyötä.

Sisäinen arviointi.

Museo uusii kokoelmiensa hallintaan liittyviä sopimuksia (lkm).

Museotoimi on löytänyt uusia kolmannen sektorin kumppa-nuuksia sekä pilotoinut useita hankkeita yhdessä yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Kokemusosaajat mukana saavutettavuus-hankkeen ohjausryhmässä. Kokoelmien hallintaan liittyviä sopimuksia on uusittu 1 kpl.

Asiantuntijuuden jakaminen toteutetaan määriteltyjen asian-tuntijapalveluiden toimintalinjojen mukaisesti ensisijaisesti maakunta- ja aluetaidemuseotoimin-nan puitteissa. Museo antaa lausunnot määrä-aikojen puitteissa.

- maakuntamuseo- jaaluetaidemuseotoiminnan tavoitteidentoteutumista seurataan vuosittain (k/e)

- rakennettuun kulttuuriympäristöön jamuinaismuistoihin liittyvät lausunnotannetaan 4 viikossa (90 %)

- hankkeita edistettynelivuotissuunnitelmanmukaisesti

- lausunnot on annettuvaltaosin määräaikojenpuitteissa

155



Tavoitteen toteuma

- Museotoimen organisaatio-muutosten vaikutukset toiminnanjärjestämiseen ja henkilöstöön.

- Turvallisuusosaamisen puute.

- Työhyvinvoinnista ja -yhteisöstähuolehtiminen ja muutostuki.- Ydintoiminnan turvaaminen muutok-sessa.- Turvallisuuskoulutusten järjestäminenja turvallisuuden toimenpideohjelmanpäivittäminen.

Ydintoiminta on toteutettu ja sitä on kehitetty muutosvuon-na.

Kokoelmien säilyminen, kunto ja käyttö.

Kokoelmien säilytysolosuhteiden parantaminen.

Kokoelmien vakuutusarvojen päivitys-työn käynnistäminen.

Kokoelmien säilytystilahanke eteni toimintavuonna. Paran-nettu käytössä olevien tilojen olosuhteita. Vakuutusarvojen päivitystyö käynnistetty.


Talous toteutui alittaen merkittävästi museotoimelle osoitetut määrärahat. Merkittävimmät erot johtuvat henkilöstökuluissa toteutuneesta alituksesta, ulkoisista avustuksista sekä toimintavuoden aikana toteutetusta hallinnollisesta kehittämistyöstä, joka on osaltaan vaikuttanut toimintaresurssien kohdentamiseen.

Museotoimintaa rahoitettiin vuonna 2016 ulkoisilla avustuksilla 253 000 €:lla ja lisäksi v. 2016 saadusta hankerahoituksesta siirrettiin 95 000 € seuraavalle vuodelle. Toimintatuotoista ainoastaan sisäänpääsymaksut toteutuivat budjetoitua suurempana tuottojen kokonaiskertymän ollessa 80,2 % talousarviosta.

Vuoden 2016 taloudenpidossa noudatettiin edelleen varovaisuusperiaatetta vertailukelpoisen toimintavuoden puuttuessa. Toimintamäärärahojen toteuma oli 94,5 % talousarviomäärärahasta. Henkilöstökustannuksissa talousarvioon on varattu työnantajavastuun mukainen määräraha, joka kuitenkin alittui mm. osa-aikaisuuksien, henkilöstön käyttämien palkattomien vapaiden sekä sijaisuuksien vuoksi. Toimintamäärärahojen alitus selittyi osaltaan ulkoisen rahoituksen suuntaamisella toimintasuunnitelmien mukaiseen toimintaan. Lisäksi toiminnan muutosvuosi näkyi edelleen jossain määrin siinä, että henkilöstöresurssia on suunnattu toiminnan ja hallinnon kehittämiseen. Palveluvolyymin taso on talouden tasapainottamisohjelman osana laskenut pysyvästi aiempaa alemmalle tasolle.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €



156

KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Alueellisen, paikallisen ja valtakunnallisen yhteistyön kehittäminen kulttuuri- ja kirjastosektorilla – yhteinen tekemisen ilon löytäminen fyysisiä ja virtuaalisia rajoja ylittämällä.



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 646 300 946 904 -41Toimintakulut -5 405 -691 -6 096 -6 079 +17Toimintakate -4 760 -391 -5 151 -5 175 -24Poistot -134


371 KULTTUURIKESKUS

Toiminta-ajatus

Kulttuurikeskus vastaa Vaasan kaupungin yleisen kulttuuritoiminnan suunnittelusta, koordinoinnista ja kehittämisestä, tukee vapaan kentän kulttuuritoimijoita sekä toteuttaa yksin ja yhteistyössä kulttuuritapahtumia ja -tilaisuuksia kaupungissa. Tehtävänä on kehittää ja toteuttaa matalankynnyksen kulttuuripalveluita ja tuoda kulttuuri aidosti osaksi ihmisten arkea. Kulttuurikeskus on mukana kaupunkilaisten hyvinvoinnin lisäämisessä luomalla edellytyksiä monimuotoiselle kulttuurityölle sekä edistämällä monipuolista kulttuuritarjontaa. Kolmannen sektorin toimijoiden tukemisen myötä kaupunki elävöityy monien tapahtumien ja kohtaamismahdollisuuksien kautta.


Toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelmien mukaisesti. Avustuksia jaettiin 40 kpl (66 100 €). Myöntöprosentti hakemusmäärään nähden oli 82 % ja haettuun summaan nähden 40,7 %. Lisäksi itsenäisyyspäivän juhlassa jaettiin vuoden 2016 Kulttuuripalkinto (2 000 €) sekä Nuori kulttuuritekijä -stipendi (1 000 €).

Vaasan XXIV Kuorofestivaalit järjestettiin 4.-8.5.2016 osallistujina 80 kuoroa ja lauluyhtyettä, kuusi pääartistia, n. 2000 esiintyjää, 74 konserttia n. 15 000 kuulijaa, joista n. 4100 osallistui maksullisiin konsertteihin.

Taiteiden yö on vuodesta toiseen kaupungin suosituimpia tapahtumia vaasalaisten ja lähialueiden asukkaiden keskuudessa. Tapahtuman käyntimäärä vuonna 2016 oli noin 100 000 eli kävijöitä oli n. 30 000.

Kulttuurikeskuksen muuta toimintaa oli mm. kulttuurinen vanhustyö Kulttuurikarusellin muodossa, nuorten valtakunnallinen teatteritapahtuma Teatris, koululaisille suunnattu Lasten Kulttuuriviikko, Liikkuva koulu –hanke (aktiiviset koulupihat) ja Dokkino-elokuvanäytökset sekä Vaasan jokaviikkoinen kesätapahtuma Vaasa Picnic ja Wasa By Light yhdessä Oranssi-päivän kanssa.

157

Mustasaaren kulttuuritoimen kanssa yhteistyössä toteutettiin suuri yhteislaulutilaisuus Stundarsissa, samoin Vaasan seudun yhdistysten kanssa Rewell Centerissä. Kulttuurikeskuksen alaisuuteen 1.2.2015 lähtien liitetty Kulttuuritalo Fannyn toimintaa ja käytäntöjä on kehitetty ja vuokraustoiminta toimii hyvin. Myös Kasarmi 13 ja Kaupungintalon hallinnointi on sujunut suunnitelmien mukaisesti.



Tavoitteen toteuma


Kulttuurilaitosten, -toimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistyön koordinointi ja kehittäminen sekä näiden tahojen verkottaminen

Kulttuurikasarmin tukeminen

Kulttuuritapahtumien ja -tilaisuuksien sekä kaupunkikulttuurin kehittäminen erilaisen kulttuuritoiminnan kautta yhteistyössä matkailun kanssa.

Kansallisen kulttuurisen van-hustyön verkoston perusta-minen ja mukanaolo. Yhteistyötä Mustasaaren ja Seinäjoen kulttuuritoimien kanssa liittyen yleisen kult-tuurin kehittämiseen sekä kulttuuriseen vanhustyöhön. Mukana yhteistyössä mm. Agoo Culture Festivaalilla sekä lastentapahtuma Festival Piccolossa.

Tuettuja/järjestettyjä tapah-tumia Taiteiden yö Kasarmilla, Festival Piccolo ja Jouluba-saari. Budjetoitu toiminta-määräraha 2000 €.

Kulttuurikeskus on ollut mukana Culture Finland Pohjanmaa –tiimissä kehit-tämässä alueen kulttuuri-matkailua.

Väestön hyvinvointi Kulttuurisen ajattelun ja kulttuurikasva-tuksen edistäminen, kulttuurin voimaan-nuttavan vaikutuksen korostaminen.

Kulttuuriopetussuunnitelma

Kulttuurikaruselli on tarjonnut kulttuuritoimintaa senioreille yhteensä 16 tilaisuuden kautta. Kulttuuriopetussuunnitelmaa on työstetty koulutoimen ja kulttuurilaitosten kanssa yhteistyössä. Valmis 2017. Lasten kulttuuriviikko koululaisille tavoitti yhteensä n. 350 lasta. Lisäksitoteutettiin yhteistyössäDocPoint elokuvatapahtumatry:n kanssa lasten- ja nuortendokumenttielokuva-tapahtumaDOKKINO, osallistujia 457.


Ulkopuoliset rahoituslähteet

Toimitilojen tehokas käyttö

Ulkopuolista rahoitusta on saatu n. 152 000 € Kulttuuritalo Fannyn vuokratuotto n. 29 900€, tapahtumia/tilaisuuksia 84. Kaupungintalon vuokratuotto n. 27 400€, tapahtumia/tilaisuuksia 76.

158



Tavoitteen toteuma

Pelastus- ja turvallisuussuunni-telmien tarkistaminen: Kasarmi 13 ja Kulttuuritalo Fanny. Selvitys talojen esteettömyydestä.

Esteettömyys- ja turvallisuusselvitys Kulttuuritalo Fannyn osalta tehty


Kulttuurikeskuksen toimintatuotot toteutuivat 90,6 %:sti johtuen mm. KultTour-lehden toimitusvastuun siirtymisestä Viestintäyksikköön, jolloin lehden myyntituloja jäi osittain toteutumatta. Kulttuurikeskuksen vuokratulot toteutuivat puolestaan 112,7 %:sesti ja kuorofestivaalin toimintatuotot 112,3 %:sti. Osa Teatris-hankkeelle anottua lisämäärärahaa siirrettiin seuraavalle vuodelle ja tämä alensi tukien ja avustusten toteutumaa. Vastaavasti hankkeelle anottua lisämäärärahaa jäi käyttämättä. Kulttuurikeskuksen toimintakulut toteutuivat 94 %:sti, johtuen mm.yllä mainituista seikoista. Kulttuurikeskuksen toimintakulujen suurimmat menoerät olivat palvelujen ostot 33,7 % ja vuokrat 33,2 %.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 239 212 451 410 -41Toimintakulut -1 079 -368 -1 447 -1 364 +83Toimintakate -840 -157 -997 -954 +42Poistot -24

372 KIRJASTOTOIMI

Toiminta-ajatus

Kirjasto tarjoaa monimuotoisen aineiston, laadukkaan palvelun ja henkilökunnan erityisosaamisen. Kirjasto takaa tasapuolisesti kaikille kansalaisille pääsyn tiedon ja elämysten lähteille, niin tietoresursseihin kuin monenlaisiin maksuttomiin tapahtumiinkin. Kirjaston puoleen on helppo kääntyä saadakseen neuvoja ja opastusta elämän eri vaiheissa satutunneista opiskeluun, työelämään ja vapaa-aikaan. Kirjasto tukee kaupungin strategiaa monella tasolla.


Kirjaston keskeiset toimintaluvut osoittavat, että edelliseen vuoteen nähden käyntien määrä ja fyysiset lainat ovat laskussa. Kirjaston kaksi toimipistettä lakkautettiin v.2016 aikana ja sillä on ollut vaikutusta sekä kävijämääriin että lainauksiin. Kirjastossa järjestetyt tapahtumat olivat edelleen suosittuja.

2015 2016

Kirjastokäynnit 635149 606088 Fyysiset lainat 1255011 1160331 (luku sis.kaup.kirjaston ja koulukirjastot, ei VAO) Verkkokäynnit 342025 342182 E-kirjatE-lehdetTietokannat

3673 3543

13706

11631 8324

29189 Yleisötapahtumien kävijämäärä 17472 17769 Aukiolotunnit - Henkilökunta paikalla- Omatoimiaika

16801 16155

661

17523 14748

2775

159



Tavoitteen toteuma


Kirjasto tukee oppilaitoksia hankkimalla oheislukemistoja ja e-aineistoja, tekemällä koulukirjasto-yhteistyötä ja kehittämällä siihen liittyviä kirjasto-järjestelmäpalveluja. Kirjasto osallistuu kaupungin eForumiin. Kirjasto tukee kaksikielisyyttä ja monikielisyyttä aineistohankinnalla ja verkkopalveluilla

Tiedonhakuopetus: Kirjavinkkaus, 248 kertaa, joissa oppilaita 6028, lisäksi erilaiset lukutempaukset ja -tapahtumat

Kirjaston kirjakokoelma: suomenkieliset 332 077 kpl, ruotsinkieliset 156 042 kpl, muun kielinen 29 556 kpl. Lainaus: suomenkieliset 613 846 kpl, ruotsinkieliset 237 952 kpl, muun kielinen 38 393 kpl. Verkkokirjaston käyttöliittymä on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kilpailukykyinen yhdyskuntarakenne

Kirjastopalvelut ovat kaikkien kuntalaisten saatavilla. Vähintään 80%:lla asukkaista etäisyys kirjastoon tai kirjastoauton pysäkille on max 2 km.

Syksyllä 2015 on tehty selvitys kirjastoverkostosta. Vaasan alueen kattavuus ilman kirjastoauton pysäkkejä on 74 % ja pysäkit huomioituna 97 %. Vähänkyrön alueen kattavuus on 55% syksyn 2015 palveluverkolla.

Työllisyys >75% Kirjasto tukee virallisen koulujärjestelmän ulkopuolista oppimista ja elinikäistä arkioppimista.

Yleisöluennot 25 kpl, ryhmäkäynnit 70 kpl ja opastukset 145 kpl

Väestön hyvinvointi Kirjasto tuottaa hakeutuvia palveluja erityisryhmille, jotka eivät voi muuten käyttää kirjaston palveluja

Monikielinen kirjasto osallistuu maahanmuuttajien kotouttamiseen.

Kirjasto synnyttää ja tukee lasten lukemisharrastusta.

Kirjasto tukee kaupungin historiallista omaleimaisuutta kehittämällä alueellisten erikoisaineistojen digitointia ja verkkopalveluita

Alueen väestölle tarjotaan tietoyhteis-kunnassa selviytymisen perustaitoja

Kirjastoauton pysäkit 89. Vanhan Vaasan sairaalan ja kaupunginsairaalan kirjastot, vankilayhteistyö, kotipalvelu 1721 lainaa, 335 käyntiä, pienlaitokset 16 palvelupaik-kaa, 207 käyntiä. Hakeutuvan kirjaston toiminta: 50 tapahtu-maa joissa 810 hlöä. Monikieliset tapahtumat ja ryhmäkäyntien määrät 23 kpl sekä monikielinen aineisto. Kokoelma 29 556 kpl. Lainaus 38 393 kpl. Satutunnit 115 kpl: 2757 hlöä Päiväkotien ryhmäkäynnit 304 käyntiä: 3096 hlöä Kirjaston tuottamat alueelliset verkkosisällöt on koottu vasaensis.vaasa.fi- verkko-palveluun. Kirjasto tekee yhteistyötä alueen kirjastojen kanssa verkkokirjaston aineis-ton tuottamisessa. Käyttäjäkoulutukset: osallistu- jamäärät:452kpl+12650 hlöä.

160


Toimitilojen tehokas käyttö.

Kirjaston kustannusten kohdentaminen asiakaskunnan hyödyksi

Ulkopuoliset rahoituslähteet

Draama-Sali: varauksia 129 pvänä: käyttöaste 36 % Lähikirjastoihin, paitsi Merikaartoon, asennettiin etäluettavat kävijälaskurit. Käyttödataa hyödynnetään resursoinnissa ja aukiolo-aikojen päivittämisessä. Ulkopuolisen rahoituksen määrä: 205 500 e

Henkilöstörakenteen optimointi Maakuntakirjaston henkilökunnasta on oltava vähintään 70% kirjastoammatil-lisia ja 45 % korkeakoulutettuja kirjasto-asetuksen mukaisesti

Henkilöstön koulutustaso kir-jastoammatillisia 94,4 %, jois-ta korkeakoulutettuja 55,6 %



Tavoitteen toteuma

Henkilöstön riittävyys Toiminnan tehostaminen kirjastoverkkomuutosten vuoksi, omatoimikirjastojen lisäys

Vähäkyrön omatoimiaikaa lisättiin ja valmisteltiin Sundomin omatoimikirjaston käyttöönotto.

Toiminnan rahoituksen riittävyys Kirjastoverkkomuutokset, muutokset kirjastoauton reitissä

Tervajoen kirjaston toiminta korvattiin kirjastoautolla. Huutoniemen kirjaston muutos Huudiksi yhdessä nuorisotoimen kanssa, valmisteltiin Merikaarron kirjaston yhteiskäyttöä varhaiskasvatuksen kanssa.

Maakuntakirjastotehtävän säilyminen

Maakuntakirjastotehtävän ja -avustuksen säilyminen Vaasassa.

Päätös alueellisesta kehittämistehtävästä tulee 2017.

Turvallisuusriskit Turvallisuusharjoittelun ja –koulutuksen toteuttaminen

Henkilötietoja sisältävien järjestelmien käyttöoikeus on rajoitettu ja käyttäjät huolehtivat omasta tietoturvastaan.

Omatoimikirjastojen turvallisuussuunnitelma.

Pelastussuunnitelmat päivi-tetty Palosaarella ja Vähäkyrössä. Turvallisuus-koulutusta järjestetty 1 kerta. Varsinaisia koulutuksia ei järjestetty, mutta henkilötietoja käsitteleville on kerrattu riskit.

Turvallisuussuunnitelma tehty.


Kirjastotoimen toimintatuottotavoite saavutettiin ja eritysesti myyntituotot toteutuivat edellisvuotta paremmin. OKM:n myöntämä maakuntakirjastoavustus pieneni arvioidusta 9 600 eurosta, mutta erotus katettiin muilla tuotoilla. Vuonna 2016 kirjastotoimen toimintakulut ylittyivät 101,5 %:lla. Toimintakulujen suurimmat menoerät olivat henkilöstökulut 47,8 % ja vuokrat 28,3 %.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


1000 € Toimintatuotot 407 88 495 495 0 Toimintakulut -4 327 -323 -4 649 -4 716 -66Toimintakate -3 920 -235 -4 154 -4 221 -66Poistot -110

161

TEATTERI- JA ORKESTERILAUTAKUNTA


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 246 18 1 264 1 563 +299Toimintakulut -6 528 -110 -6 638 -6 965 -327Toimintakate -5 282 -92 -5 374 -5 402 -28 Poistot -158

380 VAASAN KAUPUNGINORKESTERI

Toiminta-ajatus

Vaasan kaupunginorkesteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia musiikkielämyksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Orkesterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena.


Kaupunginorkesterilla on ollut vuoden aikana monipuolista ja korkeatasoista konserttitoimintaa sekä yhteis- ja yleisötyöprojekteja: - Sinfonia-,kamari-,kirkko-, viihde-, punk-, toive-, koululais-, päiväkoti-ja vanhainkotikonsertit.- Yhteistyö Seinäjoen kaupunginorkesterin, Korsholman Musiikkijuhlien, Pärnu Linnaorkesterin,Viljo ja Maire Vuorio Säätiön ja alueen musiikkiopistojen kanssa sekä ooppera-yhteistyö Vaasankaupunginteatterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa.- Esiintymiset Korsholman ja Ilmajoen Musiikkijuhlilla- Jorma Panula -kapellimestarikurssi- Monipuolinen yleisötyö- Tilausesiintymiset- AluetoimintaKaupungin strategisista tavoitteista johdettu toiminnan tavoite/periaate


Tavoitteen toteuma

Musiikki väestön hyvinvointia edistävänä tekijänä

Eri kohderyhmät huomioon ottava konserttitoiminta ja yleisökasvatus-projektit

Monipuolisessa konsertti-toiminnassa huomioitu eri kohde- ja ikäryhmät. Ikäihmisille räätälöidyt edulliset konserttipaketit Yleisökasvatusprojektit: juonnetut konsertit, konsertti-esittelyt, taiteilijatapaamiset, musiikkipiirit

Alueen vetovoimaisuus kulttuuri-kaupunkina

Korkeatasoinen ja monipuolinen konserttitarjonta

30 574 kuulijaa 70 esiintymistä



Tavoitteen toteuma

Taloudelliset riskit kunnallisen rahoitusosuuden vähentyessä

Henkilöstöön liittyvät riskit

Omien toimintatulojen ja ulkoisen rahoi-tuksen lisääminen

Ennakoiva ja joustava henkilöstön käyttö ja työssä jaksaminen

Lipputulot ovat toteutuneet 100 517 € (134 %) ja ulkopuo-liset avustukset 72 271€ (233,1 %). Tiivis yhteistyö työterveyden kanssa mm. työpaikkakäynnit, työhyvinvointikartoitus sekä kehittämis- ja palautetilaisuus

162


Kaupunginorkesterille on myönnetty syksyllä osittain tuloilla katettua lisämäärärahaa 49 000 €. Alkuperäinen talousarvio

2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 143 18 160 257 +96 Toimintakulut -1 914 -118 -2 031 -2 155 -123 Toimintakate -1 771 -100 -1 871 -1 898 -27

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 31 31 Määräaikaiset 9 9 Työllistetyt

381 VAASAN KAUPUNGINTEATTERI

Toiminta-ajatus

Vaasan kaupunginteatteri tuottaa taiteellisesti korkeatasoisia ja monipuolisia teatteriesityksiä ja luo yhtenä keskeisenä kulttuurilaitoksena osaltaan kuvaa Vaasasta vetovoimaisena ja merkittävänä kulttuurikaupunkina. Teatterin toimintaa ohjaa työ taidelaitoksena.


Teatteri saavutti vuodelle 2016 asettamansa toiminnalliset tavoitteet. Ensi-iltoja oli kahdeksan ja ohjelmistossa panostettiin koko perheen näytelmiin, uusiin näytelmäteksteihin, musikaaliin ja lastenteatteriin. Teatteri teki myös oopperayhteistyötä Kaupunginorkesterin ja Vaasan Oopperasäätiön kanssa.



Tavoitteen toteuma

Kaupunginteatteri tuottaa kaupunkilaisille korkeatasoisia suomenkielisiä ammattiteatteri-esityksiä

Ensi-iltojen määrä Tavoite 8 ensi-iltaa

Esitysten määrä tavoite: 240

Kävijämäärä tavoite: 52 000 katsojaa

Ensi-iltoja kahdeksan: Ronja Ryövärintytär, On kesäyö, Niin kuin taivaassa, Kuka pelkää Virginia Woolfia, Saman katon alla, Pikku Prinssi, La Boheme, Gubbrockarna goes movies.

Esityksiä yhteensä: 236

Kokonaiskatsojamäärä: 57 514



Tavoitteen toteuma

Henkilöstöön liittyvät riskit Ennakoiva ja joustava henkilöstön käyttö

Tuotannollisista syistä henkilöstöbudjetti ylittyi 4,5 %. Toimintatuottoja kertyi 18,3 % budjetoitua enemmän.

Toimitilojen ja toiminnallisen varustuksen vanheneminen

Tilatarveselvityksen ja hankintojen suunnitelmanmukainen toteuttaminen

Puvuston ja tarpeistonhoitajan työtilat siirretty. Investoinnit to-teutuneet kuten suunniteltu.

163


Toimintakuluja oli tuotannollisista ratkaisuista johtuen budjetoitua enemmän, mutta vastaavasti toimintatuottoja kertyi menestyvien esitysten myötä enemmän kuin budjetoitu.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 103 1 103 1 306 +202Toimintakulut -4 614 8 -4 606 -4 809 -203Toimintakate -3 511 8 -3 503 -3 504 -1Poistot -145

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 37 37 Määräaikaiset 6 45 51 Työllistetyt

164

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 115 365 10 650 126 015 126 309 +294Toimintakulut -531 072 -17 152 -548 225 -541 349 +6 875Toimintakate -415 707 -6 503 -422 209 -415 041 7 169

500 RAKENNUSVALVONTA

Toiminta-ajatus

Rakennusvalvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät katselmukset ja antaa ohjeita rakentajille. Toimisto tukee teknistä tointa edistämällä, opastamalla ja valvomalla laadukkaan rakennuskannan ja viihtyisän ympäristön syntymistä ja säilymistä.


Rakennusvalvontapalvelujen tarve on sidoksissa rakennustuotannon, uudis- ja korjausrakentamisen määrään ja siten edelleen vallitsevaan taloustilanteeseen. Lupia myönnettiin: 763 kpl ja kerrosalaneliöitä 71 191 m2 (v. 2015 oli 780 kpl ja 92 766 m2), joista uusia asuinkerrostaloja 6 kpl (2015: 8 kpl), rivitaloja 8 kpl (2015: 13 kpl) ja omakotitaloja 78 kpl (2015: 69 kpl).


Muut tavoitteet 2016 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Vireille jätetyt lupahakemukset 800 kpl 808 kpl Lupien käsittelyajan keskiarvo 20 työpäivää 13,2 työpäivää Katselmukset ja tarkastukset 2700 katselmuksia 2896 katselmusta



Tavoitteen toteuma

Ennakoiva henkilöstösuunnittelu Ennakoivan henkilöstösuunnittelun avulla toiminnan kehittäminen ja tehostaminen

Toteutettu suunnitellusti. Lupa-assistentti palkattu, ympäristölakimies asiantuntijana.

Tasapainoinen talous Omarahoitteisuusosuus kolmen vuoden keskiarvona 95-100 %

Omarahoitteisuusosuuden keskiarvo v. 2016 on 104,6 % (v.2014:105,9 %, 2015: 107,2 %, 2016: 100,8 %).

Ammattitaitoinen palvelu Tavoitteellinen kouluttautuminen Suunniteltuun koulutukseen osallistuttu

Rakennusvalvonta on käynnistänyt yhteistyön ympäristökuntien kanssa vuoden 2015 lopulla. Huhtikuussa 2016 järjestettiin yhteistyössä Mustasaaren kanssa Pohjanmaan alueen rakennusvalvontojen tapaaminen, mukana Pohjanmaan pelastuslaitos, ELY-keskus ja Kuntaliitto. Ennakoivaa laadunohjausta uusille omakotirakentajille jatkettiin.

165



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 781 1 782 818 +35Toimintakulut -770 -83 -852 -813 +40Toimintakate 12 -82 -70 5 +75

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 10 - 10

YMPÄRISTÖTOIMI

Toiminta-ajatus

Toiminta-ajatuksena on edistää elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä sekä luonnon ekologista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä. Toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu- ja terveysvalvonta sekä eläinlääkintähuolto.

Toimintamenot ja – tulot


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 400 400 398 - 2Toimintamenot -1 248 -254 -1 502 -1 564 -62Toimintakate -848 -254 -1 102 -1 166 - 64

Sisältää 200 000 euron määrärahan ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautumiseen.

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 17 1 18

501 YMPÄRISTÖNSUOJELU

Toiminta-ajatus

Ympäristönsuojelu huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelutehtävistä kuten ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilain mukaisista tehtävistä.

Tavoitteiden toteutuminen Yksikkö tekee päätöksiä lupa- ja ilmoitusasioissa, tekee tarkastuksia sekä antaa neuvontaa ja opastusta ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman mukaisesti. Ilmanlaadun seurantaa jatkettiin yhdessä toiminnanharjoittajien kanssa.




Kaupungin ympäristöraportti tehdään vuosittain

Tehdään ympäristöraportti 2015 Raportti tehty

Ilmanlaadun jatkuvatoiminen seuranta

Mittausten ajallinen kattavuus vähintään 85 %

Mittausten ajallinen kattavuus 95 %

166




Viranomaistehtävien hoitaminen lainsäädännön edellyttämällä tasolla.

Valvontasuunnitelman toteutumisaste

Toteutumisaste 70 %



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 96 96 91 -6Toimintakulut -358 -36 -394 -395 -1Toimintakate 261 -36 -297 -304 -7

503 TERVEYSVALVONTA YHTEISTOIMINTA-ALUE

Toiminta-ajatus

Terveysvalvonta vastaa terveydensuojelu-, elintarvike-, tuoteturva-, tupakka- ja kemikaalilaissa kunnalle säädetyistä tehtävistä Vaasan ja Laihian muodostamalla yhteistoiminta-alueella.


Toiminta perustuu vuosittain laadittavaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaan, joka perustuu valtion asettamiin valvontatavoitteisiin. Suunnitelmasta toteutui 62 %, tavoitteena oli 75 %:n toteuma. Suunnitelmallisen valvonnan lisäksi tehtäviin kuuluu mm. ilmoitusten ja hakemusten käsittely, lausuntojen antaminen, valitusten käsittely, epidemioiden selvittäminen, asumisterveysasiat sekä asiakkaiden neuvonta ja ohjaus.




Viranomaistehtävien hoitaminen lainsäädännön edellyttämällä tasolla.

Valvontasuunnitelman toteutumisaste

Toteutumisaste 65 %

Uhkaavat asiakastilanteet Tapausten kirjaaminen, seuranta ja mahdolliset lisätoimenpiteet

Ei toteutuneita uhkatilanteita



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 138 138 123 -15Toimintakulut -516 -17 -533 -527 +6Toimintakate -378 -17 -395 -404 -9

504 ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO YHTEISTOIMINTA-ALUE

Toiminta-ajatus

Eläinlääkintähuolto vastaa peruseläinlääkäripalveluiden ympärivuorokautisesta saatavuudesta. Päivystysaikana (klo 16-08) palvelut järjestetään Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin ja Laihian muodostamalla päivystysalueella.

167

Eläinlääkintähuolto vastaa myös eläinsuojelulain valvonnasta, ennaltaehkäisevästä eläinlääkintätyöstä, tarttuvien tautien vastustuksesta, kunnan velvollisuudesta huolehtia irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisen hoidon järjestämisestä.


Vaasan toimipisteessä ajanvarauspotilaita oli 1804 kpl, päivystyspotilaita oli 359 kpl. Laihian toimipisteessä pieneläinkäyntejä oli 1385 ja hoidettuja potilaita oli 1535 kpl, suureläinkäyntejä oli 218 ja potilaita oli 349 kpl.

Eläinsuojelutarkastuskäyntejä tehtiin yhtensä 104 kpl, joista 81 epäilyyn perustunutta eläinsuojelukäyntiä, 12 ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastusta ja 11 laidunnuksen tarkastusta.




Käynnit, Vaasan toimipiste Käynnit, Laihian toimipiste

2200 potilaskäyntiä 1400 potilaskäyntiä

2163 potilaskäyntiä 1603 potilaskäyntiä




Eläinlääkäreiden samanaikaiset poissaolot, esim. sairastumisen johdosta

Poikkeamat palvelun saatavuudessa

Ei poikkeamia

Uhkaavat asiakastilanteet Tapausten kirjaaminen, seuranta ja mahdolliset lisätoimenpiteet

Ei toteutuneita uhkatilanteita



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 126 126 184 +59Toimintakulut -335 -335 -404 -70Toimintakate -209 -209 -220 -11

TEKNINEN LAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Tekninen lautakunta huolehtii, mikäli ei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin yhdyskuntarakentamisen edellytyksistä, kuten maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatieto- ja kiinteistöinsinöörin palveluista sekä asuntoasioista, yleisten alueiden, liikenteen, maa- ja vesirakenteiden sekä niihin liittyvien laitteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, viheralueiden suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sekä vesihuollon ja joukkoliikenteen viranomaistehtävistä sekä hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella ellei toisin ole säädetty, määrätty tai päätetty, keskitetyistä ruokapalveluista sekä keskitetyistä siivouspalveluista. Lisäksi tekninen lautakunta toimii tielautakuntana.

168



2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 42 929 195 43 124 40 692 -2 432Toimintakulut -41 007 -2 412 -43 419 -42 248 +1 171Toimintakate 1 922 -2 217 -295 -1 556 -1 261Poistot -710 -710 -10 079 -9 369

510 YHTEISPALVELUT

Yhteispalvelut on yksi teknisen toimen ohjaustyökalu. Tulosalueena Yhteispalveluiden toiminta päättyi 1.6.2015. Jäljelle jääneen Yhteispalvelut – tulosyksikön kautta hoidetaan tehokkaasti teknisen toimen keskitettyjä kustannuksia sekä teknisen lautakunnan kustannukset.



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 8 0 8 6 -2Toimintakulut -401 -18 -419 -353 +66Toimintakate -392 -18 -411 -347 +64Poistot -3

511 KIINTEISTÖTOIMI

Toiminta-ajatus

Kiinteistötoimen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset toiminnallisesti ja yhdyskuntataloudellisesti kilpailukykyiselle kaupunkirakenteelle huolehtimalla kaupungin maapolitiikan ja asunto-olojen kehittämisestä, maa- ja vesialueiden hallinnasta, hankinnasta ja luovutuksesta, paikkatiedon hallinnan kehittämisestä ja kartastotehtävistä, kiinteistönmuodostus- ja mittaustehtävistä sekä kiinteistörekisterin pidosta.

Tulosalue jakaantuu neljään tulosyksikköön: tonttipalvelut, asumispalvelut, paikkatietopalvelut sekä kiinteistö- ja mittauspalvelut


Kaupunki omisti vuoden lopussa maa-alueita n. 6100 ha ja vesialueita n. 2100 ha. Uusia maa-alueita hankittiin 40 ha. Kaupungin omistamiin maa-alueisiin kohdistuvia vuokrasopimuksia oli vuoden lopussa 3760 kpl. Pientalotontteja oli vuoden aikana haettavana yhteensä noin 130 kpl, joista noin 40 kpl Vähänkyrön alueella. Asuintontteja myytiin 12 kpl ja uusia asuintontteja koskevia vuokrasopimuksia tehtiin 32 kpl. Varauksia kerros- ja rivitalotontteihin annettiin 9 kpl, yritys- tai palvelutalotontteihin 5 kpl. Maankäyttösopimuksia allekirjoitettiin 5 kpl, muita kaavoitukseen liittyviä yhteistyö-sopimuksia 5 kpl. Pilaantuneita maa-alueita tutkittiin tai kunnostettiin kuudessa eri kohteessa, rakennuksia purettiin viidessä kohteessa. Perustehtäviensä ohella tonttiyksikkö on aktiivisesti osallistunut mm. linja-autoaseman (Wasa Station), Ravilaakson sekä Etelä-Klemettilän laajoihin kaupunkikehittämishankkeisiin.

Asuntomarkkinoiden seurantaa parannettiin laatimalla kattava asuntomarkkinakatsaus syksyllä 2016. Asuntomarkkinakatsauksen tietoja hyödynnetään kaupungin asuntopoliittisen strategian

169

laadinnassa. Sen tiedot hyödyntävät myös mm. maankäytön toteuttamisen ohjelmointia, kaavoitusta, tontinluovutusta ja asuntorakentamista. Hissirakentamista edistettiin kartoittamalla Vaasan kaikki hissittömät asuinkerrostalot (n.400kpl). Vaasan hissityöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ristinummen ja Vähänkyrön kolmivuotinen, asuntopäällikön hallinnoima ESR-hanke ”Osallisuuden askeleet työllistymispoluille” on saamassa noin 680 000 € rahoitusta. ESR-rahoituksen osuus on 75 %. Asumiseen, korjaus- ja energia-avustuksiin, hissiavustuksiin sekä muita asumispalveluihin liittyviä viranhaltijapäätöksiä tehtiin vuoden aikana 393 kpl.

Paikkatietoyksikössä otettiin käyttöön UAV-kopteri, jolla on mahdollista suorittaa pienehkön alueen ilmakuvaus. Ilmakuvista voidaan jatkokäsittelyllä tuottaa karttakoordinaatistoon sijoittuva ortokuva 5 cm:n maastoresoluutiolla. Seudullisia tarpeita varten hankittiin lentokoneella kuvattu ilmakuva- ja ortokuva-aineisto, joka kattaa koko Vähänkyrön sekä Laihian, Vöyrin ja Isonkyrön keskukset. Edelleen jatkuvassa kiinteistöveroprojektissa parannettiin rakennusrekisterin ja pohjakartan laatua sekä toimitettiin verohallinnon tietoon noin 900 rakennuksen tietojen korjaustarve.

Kiinteistönmuodostustehtävissä on pyritty toimitusten läpimenoaikojen lyhentämiseen sekä kiinteistörekisterin laadun parantamiseen tähtääviin toimenpiteisiin yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa. Mittauspalvelut on suorittanut rakennusvalvonta- ja tontinmittausten ja kartoitustehtävien ohella mm. Drone-ilmakuvauksen signaloinnin ja tukipintakartoituksen.


Tulosalueen budjetoiduista menoista toteutui hieman alle 90 %¹ ja tuloista hieman yli 80 %². Tulotavoitteet jäivät tavoitteesta pääosin kiinteän omaisuuden myynnin osalta, johtuen suhdannetekijöistä. Muiden tulojen osalta ei huomattavia poikkeamia ollut.



Tavoitteen toteuma

Kaupunkistrategiaa ja kuntataloutta tukeva maapolitiikka.

Aktiivinen maanhankinta. Kysyntää vastaava tonttitarjonta. Energia- ja ilmastotavoitteiden edistäminen maapolitiikan keinoin.

Hankittu 40,17 ha. Kysyntään on pystytty vastaamaan. Keinovalikoimaa valmisteltu. Viedään käsiteltäväksi 2/ 2017.

Kaupunkistrategiaa tukeva asuntopolitiikka

Asuntomarkkinoiden seurannan parantaminen Hissirakentamisen edistäminen

Julkaistu laaja asuntomarkkinakatsaus. Jatkossa päivitys 2 krt vuodessa. Kartoitettu Vaasan hissittömät kerrostalot (n.400kpl). Uusia jälkiasennushissejä valmistui 3 kpl.

Kehitysedellytyksiä edistävä, tehokas paikkatietojärjestelmä

Uusien teknologioiden käyttöönotto Aineistojen laadun parantaminen

UVA-kopterin hankinta ja käyttöönotto. Rakennustietojen parannus kiinteistöveroprojektin yhteydessä.

Kaupunkirakentamisen mahdollistava tehokas ja oikea-aikainen kaupunkimittaus

Kiinteistöjärjestelmän laadun parantaminen Toiminnan tehostaminen uudistamalla mittauskalustoa.

Selvitetty lohkomattomat yleiset alueet. Ns. haamutilojen poisto aloitettu. Hankittu Leica GPS-sateliitti-vastaanotin ja maastotietokone.


Kaupungin maaomaisuuden isännöinnin parantaminen.

Maanvuokrien perintää ja alueiden luvattomaan käyttöön puuttumista tehostettu. Kiinteistökehitysryhmän perustaminen. Kaupungin omistuksessa olevien rakentamattomien tonttien selvittäminen ja luovuttaminen. PIMA –riskien kartoittamista tehostettu.

170

Alkuperäinen ³ talousarvio

2016 1000 €


1000 €

Muutettu ³ talousarvio

2016 1000 €

Tilinpäätös³ 2016

1000 €

Poikkeama ³ (vaikutus

tulokseen)

1000 € Toimintatuotot 11 832 41 11 873 10 167 -1 706Toimintakulut -2 487 -706 -3 193 -2 793 +399Toimintakate 9 346 -665 8 681 7 374 +1 307Poistot -218

³) sisältää saastuneiden maiden puhdistukseen varatun määrärahan 250.000 €.

Henkilöstötiedot

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 24 3 27 Määräaikaiset 2 - 2

512 KUNTATEKNIIKKA

Toiminta-ajatus

Kuntatekniikka huolehtii liikenteen, liikenneväylien, viheralueiden, metsien, torin, hulevesien ja muiden yleisten alueiden sekä venesatamien suunnittelusta, maaperätutkimuksista, rakennuttamisesta tai rakentamisesta ja ylläpidon järjestämisestä. Lisäksi Kuntatekniikka toimii sekä joukkoliikenne- että vesihuoltoviranomaistehtävissä. Poliisipiirin päällikön alaisena toimiala huolehtii kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta. Toimialan tehtävänä on vuokrata katualueita rakentamistarkoitukseen ja myöntää kaivulupia. Kuntatekniikka on bruttobudjettiyksikkö.

Kuntatekniikka jakaantuu seuraaviin tulosyksiköihin: Liikennesuunnittelu, Kunnallistekniikan suunnittelu, Rakentaminen, Viheralueyksikkö, Alueiden ylläpito sekä Viranomais- ja erillistehtävät.




Tavoitteen toteuma

Liikenneturvallisuuden parantaminen

Liikenneturvallisuussuunnitelman noudattaminen

Tiedot henkilövahingoista ja onnettomuuksista saadaan myöhemmin.

Toimiva joukkoliikenne Joukkoliikennesuunnitelman noudattaminen

Matkustajamäärät: 1 197 093 kpl (2016 1 063 114 kpl (2015)

Viihtyisä ja turvallinen ympäristö

Hoitoluokitusten mukaiset toimenpiteet Palautteet käsitellään



Tavoitteen toteuma

Korjausvelka Korjausvelan laskennan laajentaminen Laskenta jatkuu siltojen osalta.

Keskeiset toimintaa ja taloutta kuvaavat suoritteet ja tunnusluvut

Suunnittelu TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Keskustan kehän ylittää keskimäärin - autoja/arkivrk 109 000 110 300 106 300 106 050 110 000 107 000

171

Liikenneonnettomuudet (kpl) - onnettomuudet yhteensä 541 425 429 357 350 tiedot - omaisuusvahingot 477 373 358 297 350 saadaan - henkilövahingot 62 51 64 59 45 myöhemmin - kuolemaan johtaneet onnettomuudet 2 1 7 1 0 Paikallisliikenne - linjojen lkm/arkivrk 17 14 22 22 22 22 - km/arkivrk 3 100 3 500 4 000 4 000 4 500 4 500 - subventoituja kausilippuja myyty kpl 17 294 16 640 14 835 14 227 18 000 14 894 - sarjalippuja myyty kpl 6 364 6 775 7 153 8 274 7 500 4 890 - arvonlataukset € 130 000 Liikennevaloilla ohjatut liittymät kpl 51 49 50 51 56 52 Kunnallistekniset suunnitelmat - laadittu lkm 43 45 34 35 50 35 Kaivulupa-anomukset lkm 69+190 61+169 59+181 45+112 60+170 50+130

Rakentaminen TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Katurakenteet m2 32 956 68 841 47 078 21 636 36 000 tiedot Pyörätiet/jalkakäytävät m2 9 066 27 028 11 827 2 943 13 000 myöhemmin Katuvalaistus - suunnitelmat lkm 23 32 25 25 25 21 - valaisimien lkm 14 419 15 414 15 642 15 800 16 000 16 065

Pysäköinti TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Maksulliset pysäköintipaikat - ydinkeskustassa 1 008 832 938 1 160 1 300 1 200 - tulot maksullisistapysäköintipaikoista 1 000 € 916 886 841 850 840 821

Virheellinen pysäköinti - maksukehotukset kpl 17 077 19 369 13 382 14 218 13 500 12 767 - virhemaksutulot 1 000 € 668 774 562 589 650 564

Alueiden ylläpito TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Kadut ja erilliset kevyen liikenteen väylät - kunnossapidettävät km 500 533 548 552 560 554 - hoitokustannukset €/km 6 126 5 787 6 036 5 728 5 755 5 523 Venepaikat - paikkoja lkm 1 974 1 974 2 101 2 050 2 100 2 051 - vuokrattuja 1 683 1 720 1 750 1 700 1 750 1 566 - vuokratulot 1000 € 179 193 204 228 230 236

Viheralueyksikkö TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Kaupungin metsäpinta-ala ha 3 360 3 800 3 800 3 860 3 920 4 000 Yleiset leikkipuistot, kpl 65 78 78 78 80 80 Lähiliikunta-alueet, kpl 3 4 4 4 4 4 Puistot A1-A3 hoitoluokka, ha 135 150 150 152 153 153

Kuntatekniikka TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TP 2016 Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1-5) 4,12 4,09 4,21 4,2 Työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) - - 3,61 3,6


Kuntatekniikan kehyksen sisäiset menot toteutuivat 100 % ja tulot 77 %. Hulevesimaksutuloihin budjetoitu 700.000 € jäi toteutumatta hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen vuoksi.

172

Investointeihin käytettiin 6,8 M€ (8,6 M€ vuonna 2014), joista uusinvestoinnit 3,3 M€. saneeraukset 2,7 M€ ja muut 0,8 M€. Katuomaisuuden arvo on 222 M€ ja laskennallinen kuntovaje on 68,8 M€.


1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 7 694 85 7 779 6 671 -1 108 Toimintakulut -15 981 -1 109 -17 091 -16 611 +480 Toimintakate -8 287 -1 024 -9 312 -9 940 -628 Poistot -9 035

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 92 7 99 Määräaikaiset 4 4 Työllistetyt 2 2

514 LOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN

Toiminta-ajatus

Tulosalueen toiminta-ajatuksena on kehittää Vaasan seudun logistiikkaa siten, että alueen teollisuudelle on tarjolla taloudellisesti ja toiminnallisesti kilpailukykyisiä logistisia vaihtoehtoja nykyisille kumipyöräkuljetuksille. Kehityksen tulee tapahtua siten, että teollisuuden raaka-aine ja valmiiden komponenttien kuljetuksiin käytetään tulevaisuudessa mahdollisimman laajamittaisesti joko meri- tai rautatiekuljetusta. Kuljetusten tehokkuus ja kokonaistaloudellisuus ovat aina ensisijaisena tarkastelun kohteena logistiikkaa suunnitellessa. Kvarken Ports Ltd ja Vaasan kaupungin sopimuksen mukainen toiminta (landlord).


Rautatie

- Vaskiluodon rautatien kunnostus valmistui 2016 suunnitelmien mukaisesti. - aloitettiin Reininkadun ratapihan ja eteläisen satamaraiteen kunnostussuunnitelmien laatiminen, sekä suunnittelu raidelinjauksesta aallonmurtajalle saakka suunniteltuun satamakentän laajennusalueeseen.

Satama-alue

- kunnostettu matkustajaterminaalin eteläinen piha-alue. - satama-alueelle asennettiin kattava kuitukaapelointi kameravalvontaa varten. - Reininlaiturin alkupäässä korjattiin satamakenttää raiteiden yli johtavalla tieosuudella. - sataman R1-portin alueelle rakennettiin sadevesiviemäröinti ja vaurioitunut tieosuus kunnostettiin. - matkustajaterminaalin ilmastointityöt saatiin päätökseen. - matkustajasatama matkustajatunneli suunniteltu ja uuden rakentaminen aloitetaan 2017.

Meriväylä ja Vaskiluodon satama-allas:

- sataman tulevalta täyttöalueelta (hiilisatama-aallonmurtaja) otettu PIMA-lisänäytteitä, sekä suoritettu matalataajuusluotauksia alueen maaperän kartoittamiseksi. - joulukuussa 2016 toteutettiin sisäsatamaan suunnitellun uuden väylän kapeikon sukellustutkimus kohteen maaperän kartoittamiseksi. Tämä liittyy sisäsataman 3,8 m väylän siirtosuunnitelmaan.

173

- satama-altaaseen suunniteltu Myrgrundin huviveneväylän (uusi väylä) linjaus. Tällöin Myrgrundinsillan alta merelle kulkeva huviveneliikenne kulkisi omaa väylää pitkin satama-altaan rajojenulkopuolella, Sundomin puoleisella vapaan nopeuden vesialueella.- YVA-tarveharkintapyyntöä on tarkennettu ja se on tarkoitus esittää ELY:lle vuoden 2017 aikana.

Kvarken Ports Ltd yhteistyö (landlord):

-Neuvoteltu lyhyen- ja pitkän aikavälin investoinneista, jotka kuuluvat vuokraisännälle (landlord).



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 1 110 0 1 110 1 085 -25Toimintakulut -490 -502 -992 -990 +2Toimintakate 620 -502 118 95 -23

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 1 1

515 VAASAN TEKNISET PALVELUT

Toiminta-ajatus

Tulosalue vastaa Vaasan kaupungin omistaman kone- ja kuljetuskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja hallinnasta. Lisäksi tulosalueelle on annettu hoidettavakseen erityisryhmien oppilaskuljetus sekä varastotoiminta. Perusajatuksena on tuottaa asiantuntevaa ja hinnaltaan kilpailukykyistä sekä asiakkaan prosessia tukevaa korjaamo-, kuljetus- ja varastopalvelua. Tulosalue jakaantuu seuraaviin yksiköihin: keskuskorjaamo, kuljetustoimisto, keskusvarasto sekä hallinto.


Valtuustoon nähden sitovana taloudellisena tavoitteena oli tasapainoinen talous. Tulosalue toimii ylivuotisessa netossa ja rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Investointimäärärahalla hankittiin kaksi pienoisbussia, kolme henkilö- sekä kolme pakettiautoa, kaksi kevyttä kuorma-autoa sekä pyöräkuormaajan lisälaite piennarten niittämiseen. Toimintavuosi oli työllisyysasteeltaan hyvä.



Tavoitteen toteuma

Omaisuuden arvon säilyttäminen

Konekannan taloudellisen ja teknisen arvon säilyttäminen

Investointivelka 2 M€ Korjauskulut 0,4 M€

Toiminnan sopeuttaminen Kone-, kuljetus- ja verstaspalvelujen keskittäminen

Konepalvelut ei toteutunut Kuljetuspalvelut projektityö käynnissä Verstaspalvelut selvitys laadittu, ei vielä toimenpiteitä



Tavoitteen toteuma

Henkilöstön riittävyys palvelutuotannossa

Oikein mitoitetun henkilöstörakenteen turvaaminen palvelurakenteen muutoksessa

Henkilöstömäärä riittävä; vakituiset 33, määräaikaiset 3

Liikenneonnettomuuksien ennaltaehkäisy

Liikennevahinkojen vähentäminen

Liikennevahingot 28 970 € Liikennevahingot 14 kpl(2015: 17 kpl)

174


Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma

Talous tasapainossa Tulos- ja rahoituslaskelma Vuosikate 462 522 € Tilikauden tulos 44 071 € Kalustoinvestoinnit 478 462 €. Rahoitusjäämä -15 940 € (kumulat.105 330 €). Nettolaskelmat esitetty sivulla 198-199.


1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 4 174 18 4 192 4 154 -37Toimintakulut 3 627 -47 -3 674 -3 562 +112Toimintakate 547 -29 518 592 +75Poistot -418

Toimintatuotoissa poikkeamaan vaikuttaa sisäisten myyntituottojen jääminen alle arvion sekä tilojen pääomavuokraan saatu avustus, jota ei ollut budjetoitu. Toimintakuluista on saatu säästöjä mm. toimintojen uudelleen organisoinnilla ja sisäisillä tehtäväjärjestelyillä. Tulosalue saavuttiasetetun säästötavoitteen. Taloudelliset tavoitteet toteutuivat.

Henkilöstötiedot

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 32 1 33 Määräaikaiset 1 - 1

516 VAASAN SIIVOUSPALVELUT

Toiminta-ajatus

Vaasan Siivouspalvelut vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksesta tuottaen siivous- ja oheispalveluja omana työnä ja ostopalveluna eri hallintokunnille. Tavoitteena on huolehtia kiinteistöjen kunnosta koko elinkaaren ajan.


Vaasan Siivouspalvelut on nettoyksikkö, johon sovelletaan ylivuotista nettositovuutta. Tulosalue panosti vuonna 2016 asiakastyytyväisyyteen ja henkilöstön työtyytyväisyyteen. Työkohteissa jatkettiin kehittämistä kevyempiin siivoustyömenetelmiin.

Toimintaprosessien ja tietojärjestelmän uudistamisprojekti saatiin päätökseen vuoden 2016 lopussa. Projektin yhtenä saavutuksena sovittiin Siivouspalvelujen laskutuksen uudelleen järjestämisestä. Laskutuksessa voidaan käyttää kaupungissa jo olevaa laskutusjärjestelmää yli tulosaluerajojen.

Siivouspalvelut toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitosten kanssa ja on mukana yli kuntarajojen toimivassa esimies-ryhmässä. Siivouspalvelut osallistuu valtakunnalliseen tilaaja-tuottaja foorumiin sekä ”Robottisiivouksen kehittämisen moniasiakas” – projektiin, joka jatkuu vuodelle 2017.

175



Tavoitteen toteuma


Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti

Siivouspalvelujen siivoustehokkuus ja –kustannukset ovat valtakunnallisesti maan keskitasoa. Siivoustehokkuus (ka m²/h) - koulut (yleissivistävät) 242 m²/h- ammatilliset oppilaitokset 413 m²/h- toimistot 303 m²/h- päiväkodit 125 m²/h


Rakennusten elinkaaren säilyttäminen

Oikein valitut siivoustasoluokitukset vaikuttavat sisäilman laatuun, henkilöstön sekä ulkoisten asiakkaiden hyvinvointiin. Insta800- teknisen puhtauden laadun arviointi ja mittaus-järjestelmää voidaan käyttää sisäilmaepäilyjen kartoituksessa kaupunki-tasolla.

Luotettavat palvelut Palvelualtis, ammattitaitoinen henkilökunta

Siivouspalveluista suurin osa tuotetaan omana palveluna.

Siivouspalvelut tekee yhteistyötä palveluliikkeiden kanssa ja aina kun kaupungin etu on hoitaa siivous yksityisen kautta, niin sitä toteutetaan.



Tavoitteen toteuma

IMS-toimintajärjestelmän käyttöönotto

IMS-ohjelmistoon on perustettu dokumenttipuu ja syötetty tietoja.

Insta 800 – teknisen puhtauden laadun arviointi ja mittaus – järjestelmän käyttöönotto

Insta 800-koulutus esimiehille keväällä 2017, yksi esimies suorittanut kouluttajan pätevyyden. Yhteys riskien kartoitukseen: siivoustason ylläpitäminen, poikkeamien analysointi.

Laskutuksen ja mitoituksen kehittäminen

Siivouspalvelujen laskutus siirtyy Haahtelaan vuokralaskutuksen yhteyteen, jolloin voidaan käyttää yhteisresurssia ja laskutus saadaan toimivaksi. CleaNet-mitoitusohjelma edelleen käytössä.

Lean-menetelmän käyttöönotto Yhteys riskien kartoitukseen: toimintojen yksinkertaistaminen, selventäminen.

Työhyvinvoinnin ja työyhteisön toimivuuden kehittäminen

Rekrytointikielto estää ammattitaitoisen työvoiman palkkaamisen, vaikuttaa vakituisen henkilöstön jaksamiseen, työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. ”Puurojuhlassa” valitaan jokaisen esimiehen alueelta vuoden työyhteisö sekä yksi asiakasedustaja.

Osaamisen kehittäminen

Koulutukset suunnitellaan ryhmittäin ajankohtaisen aiheen mukaan. Oppisopimuksella vuonna 2016 valmistunut: - 6 laitoshuoltajan ammattitutkinnon suorittanutta- 4 siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnonsuorittanutta

176



1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 5 538 22 5 560 5 403 -157Toimintakulut -5 538 -18 -5 556 -5 521 +35Toimintakate 0 4 4 -118 -122

Toimintatuotot alittivat talousarvion yhteensä –156 993 €. Vuonna 2016 tulosalueet tiivistivät työtilojaan ja myös ennalta suunnittelemattomia muutoksia tuli paljon. Tiloja tiivistettiin, niin siivoustakin tarvittiin vähemmän ja henkilöstökustannuksissa säästettiin. Eläkkeelle jääneiden tilalle ei saanut vuonna 2016 palkata vakinaisia työntekijöitä (rekrykielto). Tästä syystä vastaavasti palveluiden ostot ylittyivät 88 685 €, koska eläkkeelle lähtijän alue on kuitenkin siivottava ja määräaikaisia työsuhteita ei voi ketjuttaa.

Henkilöstötiedot


517 VAASAN RUOKAPALVELUT

Toiminta-ajatus

Vaasan Ruokapalvelut tuottaa tarkoituksenmukaisella ja taloudellisella tavalla hyvää, maistuvaa ja asiakkaan terveyttä edistävää ruokaa Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ravitsemussuositusten mukaisesti. Ruokapalvelut antaa virtaa päivittäin vaasalaisten hyvän elämän arkeen.

Vaasan Ruokapalvelujen arvot ovat turvallisuus ja luotettavuus. Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa maukasta energiaa lautasella.


Vaasan Ruokapalvelujen asiakkaat ovat voimakkaasti muuttaneet vuonna 2016 toimintatapoja ja supistaneet toimintaa. Lakkautetut koulut (Asevelikylän koulu ja Palosaaren koulu) ja yhdistetyt koulut (Haga/Mussor sekä Nummen R ja K kiinteistöt) pienensivät Ruokapalvelujen toimintamenoja henkilöstön- ja kiinteiden kustannusten osalta. Elintarvikekulu ja tulot säilyivät talousarvion mukaisina. Päivähoidon lapsimäärä kasvoi Teeriniemellä ja ruokapalvelujen tulot lisääntyivät. Pienten lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut sekä ryhmiä on lisätty olemassa oleviin päiväkoteihin.

Palveluasumisyksiköiden tulot jäivät -150 000 € alle talousarvion. Tämä johtui Ahvenkodin ja Hemgårdenin ateriapalvelujen loppumisesta. Lisäksi Krannilan ja Himalajan


Arviointikriteeri/ mittari


Talous tasapainossa Tuloslaskelma Toteutunut tulos -57 962 € Nettolaskelmat esitetty sivulla 198.

177

palveluasumisyksiköiden ravintopäivän hinta oli talousarvioon arvioitu korkeammaksi kuin se toiminnan alkaessa todellisuudessa tuli olemaan.



Tavoitteen toteuma

Asiakaslähtöiset palvelut Asiakastyytyväisyys

Asiakastyytyväisyyden ylläpitäminen vaikka valmistavia keittiöitä vähennetään. Asiakastyytyväisyyskyselyiden keskiarvo asteikolla 1-5 on 3,75 tai sitä parempi

Toinen aste: asiakastyytyväisyys oli 3,3. Kysely uusitaan keväällä 2017 vähäisen vastausmäärän johdosta. Henkilöstöruokailu: keskiarvo 3,6 Peruskoulut: kevät 2016 keskiarvo 3,1

Työtyytyväisyys Työyhteisökyselyn tulosten pa-rantaminen

Työyhteisökysely tehty 2017 tammikuussa, josta ei ole vielä saatu tuloksia

Muut tavoitteet 2016 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma Ateriamäärä, laskennallinen 3 662 485 3 645 108 Ateriamäärä, lasken./ htv 23 388 24 124 Henkilötyövuodet 164 151,1 Henkilöstömäärä, kokoja osa-aikaiset keskimäärin

170 166

Keittiöitä yhteensä - joista valmistuskeittiöitä

Ostopalvelukeittiöitä

52 16

1

47 12

1 Toimintatuotot / henkilötyövuosi € 76 664 87 401 Toimintakulut / henkilötyövuosi € -76 120 -82 184Materiaalikulut / ateria (laskenn.) € -1,14 -1,10Toimintakulut ilman vuokria / ateria (laskenn.) € -3,10 -2,93Toimintakulut / ateria (laskenn.) € -3,41 -3,38

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Henkilöstön työssä jaksaminen Sairauspoissaolot 23,9 kalenteripäivää / htv Sisäisen laskutuksen asteittainen siirtyminen sähköiseen muotoon (Aromi)

montako siirtynyt Kaikki sote-keittiöt ovat siirtyneet, Variskan alueella ateriatilaukset toimivat ja laskutukselle haetaan mallia


Elintarvikkeisiin kului n. +400 000 € vähemmän rahaa kuin on talousarviossa, tämä johtui syksyllä 2015 tehdystä kilpailutuksesta, jossa maidon ja lihan hinnat laskivat merkittävästi. Lisäksi henkilöstön lomasuunnittelun tehostaminen ja valmistuskeittiöiden muuttaminen palvelukeittiöiksi pienensi henkilöstökuluja ja vuokratyövoiman tarvetta.

Vaasan Ruokapalvelut on täyttänyt asetetun säästövaateen 329 000 € sekä tasapainottamistoimenpiteen 33 000 €. Ruokapalveluiden tulos oli ylijäämäinen ja kumulatiivinen alijäämä 439 357 € saatiin katettua. Nettolaskelma on esitetty sivulla 197-198.


2016 1000 €


1000 €

Muutettu talousarvio *

2016 1000 €

Toteutuma *

2016 1000 €

Poikkeama (vaikutus

tulokseen) 1000 €

Toimintatuotot 12 573 30 12 603 13 206 +603Toimintakulut -12 484 10 -12 494 -12 418 +76

178

Toimintakate 89 19 108 788 +680Korkokulut -2 -2 -2Poistot -23 -23 -29Tilikauden tulos 64 83 757

* Luvuissa ei ole mukana tilinpäätösvientejä mm. työllisyyspalkkoja eikä poistoja.


VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA

580 VAASAN SEUDUN JÄTELAUTAKUNTA

Toiminta-ajatus

Vaasan seudun jätelautakunta on Mustasaaren, Korsnäsin, Maalahden, Isonkyrön, Vaasan ja Vöyrin kuntien yhteinen lautakunta. Jätelain mukaan kunnilla, joilla on yhteinen jätteenkäsittely-yhtiö, tulee olla yhteinen jätehuoltoviranomaisen tehtäviä hoitava elin.

Jätelautakunnan tehtävänä on hoitaa kuntien lakisääteiset viranomaistehtävät toiminta-alueella. Toiminta-alueen kunnat ovat yhteistyösopimuksen kautta perustaneet yhteisen jätelautakunnan. Jätelautakunnan tehtäviin kuuluu esim. jätehuoltomääräysten hyväksyminen, jätehuoltomääräyksistä poikkeamisesta päättäminen, jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen, jätetaksan hyväksyminen, jätemaksumuistutusten käsitteleminen, jätemaksujen tarkistamisesta päättäminen, jätehuoltorekisterin ylläpitäminen, palvelutasosta ja jätteenkeräyspaikoista päättäminen.


Jätelautakunta päätti kesäkuussa, että toiminta-alueen lietejätteiden kuljetukset järjestetään kiinteistönhaltijoiden järjestämien kuljetusten mukaisesti. Päätös ei ole vielä lainvoimainen, vaan odottaa hallinto-oikeuden käsittelyä. Jätelautakunta ei ole vielä päättänyt miten tavalliset jätteenkuljetukset järjestetään jatkossa.

Jätelautakunta päätti myös aloittaa työn toiminta-alueen jätehuollon palvelutason määrittämiseksi. Marraskuussa osa jätelautakunnasta osallistui jätelautakuntien neuvottelupäiviin Vantaalla.


Suorite, tunnusluku TP 2014 TP 2015 TP 2016 Käsittelyaika, virkamiespäätökset, keskimäärin päiviä

69,4 15,7

Jätehuoltomääräyksistä myönnettyjen poikkeuksien lukumäärä

5 117 1670

179

Kaupungin strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet

Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuminen

Jätehuollon valvontatehtävät suoritetaan lain ja jätehuoltomääräyksien mukaisesti

Vähentää toiminta-alueella niiden talouksien määrää, joilla on liian pitkät tyhjennysvälit. Jätehuoltomääräyksissä on tarkennettu kuinka pitkät jätteidennoudon tyhjennysvälit sallitaan. Nykytilanteessa 21,6 % on liian pitkät tyhjennysvälit

Asia on edennyt hyvin vuoden 2016 aikana. 5 kuljetusyritystä on lähettänyt kirjeen asiakkailleen liian pitkien tyhjennysvälien korjaamiseksi. Vuoden aikana käsiteltiin yli 1000 pidennettyyn tyhjennysväliin liittyvää anomusta.

Jätehuollon valvontatehtävät suoritetaan lain ja jätehuoltomääräyksien mukaisesti

Lisätä yhteisiä jäteastioita koskevien ilmoitusten määrää. Toiminta-alueella 5000 kiinteistöä ei ole ilmoittanut jätelautakunnalle olevansa mukana yhteisessä jäteastiassa.

Ilmoitusten määrä on lisääntynyt. Vuoden 2016 aikana noin 200 kotitaloutta ilmoitti, että ne kuuluvat järjestettyyn jätteenkuljetukseen yhteisen jäteastian kautta.

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Yksikön keskeiset tavoitteet vuodelle 2016 Tavoitteiden toteutuminen

Työturvallisuuden kartoittaminen

Riskiarviointien tekeminen jätelautakunnan omaan toimintaan

Riskit on kartoitettu

Toimintamenot ja -tulot sekä talouden toteutuminen

Lautakunnan kulut katetaan sopimuksen mukaisesti ns. ekomaksuilla, jotka Ab Stormossen Oy laskuttaa.


2016 1000 €


1000 €


2016 1000 €

Tilinpäätös

2016 1000 €


1000 € Toimintatulot 175 0 175 169 -5Toimintamenot -175 3 -172 -169 +3Toimintakate 0 0 2 0 -2

Henkilöstötiedot

Henkilöstö 31.12. Kokoaikaiset Osa-aikaiset Yhteensä Vakituiset 1 1

180

2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)

Käyttötalousosaan budjetoidut tulot ja menot summataan tuloslaskelmaosaan. Tuloslaskelmaosaan budjetoitavia ja siinä seurattavia eriä ovat verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja –menot sekä satun-naiset erät.

Alla oleva toteutumistaulukko sisältää valmistuksen omaan käyttöön siltä osin kuin se sisältyy talous-arvioon. Taulukko ei sisällä liikelaitosten tuloja eikä menoja. Liikelaitosten tilinpäätökset sisältäen toteu-tumavertailun on esitetty kohdassa V Liikelaitosten tilinpäätökset.

Liikelaitosten kaupungille tulouttamat korvaukset peruspääomasta sisältyvät tuloslaskelmaosaan rahoi-tustuottoihin.

Tuloslaskelma, kaupunki ilman liikelaitoksia Alkuperäinen ta Ta-muutokset Muutettu ta TP 2016Toimintatuotot 115 365 300,00 10 649 907,58 126 015 207,58 126 281 107,92 Myyntituotot 51 745 900,00 8 892 819,00 60 638 719,00 63 445 879,18 Maksutuotot 29 870 200,00 210 022,35 30 080 222,35 27 843 866,64 Tuet ja avustukset 10 781 600,00 1 451 061,57 12 232 661,57 16 373 260,24 Vuokratuotot 13 489 800,00 34 918,00 13 524 718,00 13 619 019,61 Muut toimintatuotot 9 477 800,00 61 086,66 9 538 886,66 4 999 082,25

Toimintakulut -531 072 100,00 -17 152 496,59 -548 224 596,59 -541 558 687,82 Henkilöstökulut -232 080 800,00 -1 586 375,71 -233 667 175,71 -227 258 806,99 Palkat ja palkkiot -178 879 500,00 -843 548,80 -179 723 048,80 -175 067 428,32 Henkilösivukulut -53 201 300,00 -742 826,91 -53 944 126,91 -52 191 378,67 Eläkekulut -42 045 500,00 -174 657,20 -42 220 157,20 -40 307 006,73 Muut henkilösivukulut -11 155 800,00 -568 169,71 -11 723 969,71 -11 884 371,94 Palvelujen ostot -200 251 500,00 -7 688 626,14 -207 940 126,14 -208 212 308,66 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -19 186 800,00 -471 815,79 -19 658 615,79 -18 272 820,84 Avustukset -30 057 200,00 -6 606 512,21 -36 663 712,21 -37 367 217,98 Vuokrat -46 650 600,00 -736 523,00 -47 387 123,00 -48 362 443,79 Muut toimintakulut -2 845 200,00 -62 643,74 -2 907 843,74 -2 085 089,56TOIMINTAKATE -415 706 800,00 -6 502 589,01 -422 209 389,01 -415 277 579,90

Verotulot 281 926 000,00 281 926 000,00 283 862 586,25Valtionosuudet 108 500 000,00 108 500 000,00 107 626 729,00Rahoitustuotot ja -kulut 33 255 600,00 33 255 600,00 33 667 365,24 Korkotuotot 861 500,00 861 500,00 746 814,31 Muut rahoitustuotot 35 670 600,00 35 670 600,00 35 591 041,10 Korkokulut -3 219 000,00 -3 219 000,00 -2 630 114,76 Muut rahoituskulut -57 500,00 -57 500,00 -40 375,41VUOSIKATE 7 974 800,00 -6 502 589,01 1 472 210,99 9 879 100,59Poistot ja arvonalentumis -11 777 700,00 -2 200 000,00 -13 977 700,00 -15 086 070,31 Suunnitelman mukaiset poi -11 777 700,00 -2 200 000,00 -13 977 700,00 -15 086 070,31TILIKAUDEN TULOS -3 802 900,00 -6 502 589,01 -12 505 489,01 -5 206 969,72Poistoeron lisäys (-) tai vähe 1 000 000,00 1 000 000,00 773 173,12Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 000,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 840 161,51TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (A -2 802 900,00 -6 502 589,01 -11 505 489,01 -3 533 635,09

Toimintatulot ja –menot Toimielin- ja tulosaluekohtaiset toimintakertomukset on esitetty sivuilla 96-180. Niissä on selvitetty tar-

kemmin hallintokuntien toimintamenojen ja -tulojen toteutumista 2016.

181

Kaupunginhallitus käsitteli 2016 käyttösuunnitelmaa 22.2.2016, jolloin hyväksyttiin talousarvion tasoon laaditut hallintokuntien käyttösuunnitelmat. Kaupunginhallitus totesi, että talousarvioon sisältyviin talou-den tasapainotustoimenpiteiden toteutumaan palataan 30.4. tilanteesta. Osa hallintokunnista oli käyttö-suunnitelmissaan esittänyt määrärahan ylityspaineita ja muutostarpeita, joita käsiteltiin valtuustossa 7.3.2016. Hallintokuntien esittämistä määrärahan ylityspaineista pääosa oli sosiaali- ja terveystoimes-sa, suurin oli sosiaalityö- ja perhepalveluissa; yhteensä 4,2 milj. euroa.

Toimintamenoihin päätettiin vuoden aikana lisäyksiä yhteensä 17,2 milj. euroa ja toimintatuloihin 10,6 milj. euroa. Lisämäärärahoista suuri osa oli tuloilla katettuja ja ne liittyivät ulkopuoliseen, vuoden aikana saatuun tilaustyö-, hanke- ja projektirahoitukseen.

Vuoden aikana päätettiin mm. seuraavista lisämäärärahoista ja määrärahamuutoksista:

Suunnitelman mukaisiin poistoihin 2,0 milj. euroa ja kertaluonteisiin poistoihin 0,2 milj. euroa. Kaupunginhallituksen avustusmäärärahoihin 3,47 milj. euroa sisäiseen vuokra-avustukseen nettoyksi-köille. - Keskushallinnon tulosalueille seuraavasti:

Henkilöstöpalvelut 97.000 euroa esimiestyön ja työyhteisöjen tukemis- ja kehittämistoimiin. - Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisille tulosalueille seuraavasti:

Sosiaalityö ja perhepalvelut 2,45 milj. euroa tuloilla katettuna lisämäärärahana. Lisäys kohdistui vastaanottokeskuksen toimintaan. Lisäksi myönnettiin kattamattomana lisämäärärahana 1,2 milj. euroa työmarkkinatuen kuntaosuuteen, 0,15 milj. euroa vaikeavammaisten henkilökohtai-seen apuun ja 0,1 milj. euroa vaikeavammaisten kuljetuspalveluihin.

Toimintakate alkuperäisessä talousarviossa on 415,7 milj. euroa, muutetussa 422,2 milj. euroa. Toteu-tunut toimintakate 415,0 milj. euroa oli 7,2 milj. euroa budjetoitua parempi. Talousarviota parempaan toteutumaan vaikuttivat sekä toimintatuottojen toteutuminen yli arvioidun (0,3 milj. euroa) että ennen kaikkea toimintamenojen toteutuminen alle budjetoidun (6,9 milj. euroa). Toimintatuotoissa suurin poik-keama oli muissa tuotoissa, kun omaisuuden myyntisuunnitelmat jäivät alle arvion. Toimintatuotoissa ja -kuluissa avustukset toteutuivat yli arvioidun, kun mm. vammaisille annetut avustukset ja kotihoidonpalvelusetelit ja työmarkkinatuen kuntaosuus ylittivät arvion. Avustuksissa mm. perustoimeentulotukialitti arvioidun. Toimintakulut toteutuivat em. avustuksia ja vuokrakulujen n. 1 milj. euron ylitystä lukuunottamatta alle muutetun talousarvion. Suurin säästö syntyi henkilöstökuluissa; 6,6 milj. euroa.

Toimintakate pieneni 2,1 milj. euroa ja -0,5 % edellisvuodesta. Toimintamenot kasvoivat 0,43 milj. eu-roa (0,1 %), toimintatuotot kasvoivat 2,5 milj. euroa (2,0 %). Toimintatuottojen kasvu selittyy ennen kaikkea myyntituottojen kasvulla.

Yhteenveto käyttötalousosan talousarvion toteutumisesta sitovuustasoittain on esitetty sivuilla 186-189. Toimintatulot ja - menot toiminnoittain (ulkoiset ja sisäiset menot ja tulot) milj. euroa sekä osuus kau-pungin toimintatuloista ja –menoista on esitetty seuraavassa taulukossa:

toimintamenot osuus toiminta-tulot

osuus

milj. € % milj. € %

31,2 5,8 12,6 9,9 Keskushallinto (vaalit, kv, kh, tarkastustoimi, keskushallin-non tulosalueet, alueltk)

21,5 3,9 4,6 3,6 Varausmäärärahat, keskitetysti hallinnoitavat kustannuk-set, osuudet, avustukset, jäsenmaksut, työllistäminen

263,2 48,6 40,1 31,7 Sosiaali- ja terveyslautakunta, sis. erikoissairaanhoito

109,9 20,3 10,6 8,4 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, sis. kotikunta-korvaukset

41,3 7,6 10,3 8,2 Toisen asteen koulutus ja oppisopimus 9,9 1,8 1,9 1,5 Kulttuuri- ja kirjasto sekä työväenopistot 8,8 1,6 2,1 1,6 Vapaa-aikalautakunta 10,8 2,0 2,0 1,6 Kaupunginteatteri, -orkesteri ja museot 44,8 8,3 42,1 33,3 Rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta,

182

toimintamenot osuus toiminta-tulot

osuus

jätelautakunta 541,4 100,0 126,3 100,0 Toiminnot yhteensä

Verotulojen erittely

TP 2015 TA 2016 TP 2016 Poikkeama Muutos % € € € +yli/-alle 2015-2016

Kunnallisvero 225 415 806 233 821 000 232 484 564 -1 336 436 3,1 Kiinteistövero 19 624 819 20 100 000 20 068 935 -31 065 2,2 Osuus yhteisöverosta 33 176 339 28 005 000 31 309 088 +3 304 088 -5,6Yhteensä 278 216 964 281 926 000 283 862 587 +1 936 587 2,0

Talousarviomuutoksia ei vuoden aikana tehty.

Veroprosentti on vuodesta 2016 alkaen 20,00. Kiinteistöveroa kannettiin v. 2016 vakituisista asunnoista 0,50 % ja muista asuinrakennuksista 1,10 %, yleinen kiinteistövero oli 1,15 %, voimalaitokset 2,85 % ja rakentamattoman rakennusmaan 3,0 %.

Vuonna 2015 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta oli 30,92 %.

Maksuunpantu kunnallisvero ja maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot Vaasassa 2010-2014:

Vuosi maksuunpantua kunnallisveroa vast.

verotettava tulo, milj. €

muutos %

vero-% maksuunpantu kunnallisvero

milj. €

muutos %

2011 985,4 4,1 19,5 192,2 4,1 2012 1 016,9 3,2 19,5 198,3 3,2 2013 1 128,8 4,2 19,5 220,1 3,7 2014 1 148,7 1,8 19,5 224,0 1,8 2015 1 154,7 0,5 20,0 225,4 3,1

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaava verotettava tulo 2015 kasvoi koko maassa 1,2 %. Maksuunpannun kunnallisveron 2015 muutos edellisestä vuodesta koko maassa oli 1,6 %.

Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot asukasta kohti vuosina 2008-2015 on esi-tetty seuraavassa taulukossa:

Vuosi €/asukas Vaasa

muutos Vaasa

%

€/asukas koko maa

muutos koko maa

% 2008 16 102 + 6,8 15 404 + 5,42009 16 032 - 0,4 15 260 - 0,92010 16 000 - 0,2 15 413 + 1,02011 16 538 + 3,4 15 964 + 3,62012 16 836 +1,8 16 385 +2,62013 17 188 + 2,1 16 819 + 2,62014 17 320 + 0,8 17 043 + 1,82015 17 243 - 0,4 17 177 + 0,8

183

Valtionosuuksien erittely

Valtionosuusjärjestelmän uudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta, jolloin valtionosuuden laskenta-perusteet muuttuivat aikaisemmasta, mikä vaikuttaa lukujen vertailtavuuteen vuosien välillä.

TP 2015 Alkuperäinen talousarvio

2016

Talousarvio 2016

muutoksineen TP 2016 Poikkeama

+yli /- alle

Muutos 2015-2016

€ € € € € % Peruspalvelujen valtionosuus 85 408 717 90 800 000 90 800 000 90 440 053 -359 947 5,9 Verotuloperusteinen valtiono-suuksien oikaisu

-9 779 832 -6 290 000 -6 290 000 -6 352 620 62 620 -64,9

Järjestelmämuutoksen tasaus 274 344 0 0 274 344 274 344 0,0 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet

23 793 531 23 990 000 23 990 000 23 264 952 -725 048 -2,3

Yhteensä 99 696 760 108 500 000 108 500 000 107 626 729 -873 271 7,9

Valtionosuuksia saatiin yhteensä 107,6 milj. euroa. Määrä on 7,93 milj. euroa, 7,9 %, suurempi kuin vuonna 2015.

Verorahoitus yhteensä (verotulot ja valtionosuudet) vuonna 2016 oli 391,5 milj. euroa. Toimintakate (kaupunki liikelaitoksineen) oli 383,0 milj. euroa, joten verorahoitus riitti kattamaan toiminnan nettome-non. Verorahoitus v. 2016 oli n. 3,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi, toimintakate supistui 4,5 milj. euroa.

Rahoitustulot ja -menot

Muihin rahoitustuottoihin sisältyy suurimpana ulkoisena eränä Vaasan Sähkö Oy:n osinkotuotto, yh-teensä 13 milj. euroa. Liikelaitosten kaupungille tulouttamat tuottovaatimukset ovat 21,4 milj. euroa. Tästä merkittävin osa oli Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen osuus.

Korkokulujen toteutuma on 2,6 milj. euroa, toteutuma alitti budjetoidun 0,6 milj. euroa. Nettolainanotto alkuperäisessä talousarviossa oli 13,5 milj. euroa (lainojen lisäys 35 milj. euroa, vähennys 21,5 milj. euroa). Lainakanta tilinpäätöksessä 2016 on 267,0 milj. euroa.

2. 3 Investointiosan toteutuminen (kaupunki ilman liikelaitoksia)

Investointien toteutuma kohteittain on sivuilla 189-192.

Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama INVESTOINTIMENOT talousarvio muutokset muutosten

2016 2016 jälkeen 2016 + alle/ - yli€ € € € €

Kiinteät rakenteet ja laitteet 7 450 000 85 547 7 535 547 7 246 611 288 936 Poistonalainen irtain omaisuus 5 768 000 699 013 6 467 013 5 190 483 1 276 530 Kiinteä omaisuus 4 000 000 -600 000 3 400 000 1 838 782 1 561 218 Osakkeet ja osuudet 2 703 000 2 135 000 4 838 000 2 135 000 2 703 000 Talonrakennuskohteet 150 000 150 000 13 391 462 -13 241 462Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin 8 014 000 8 014 000 698 511 7 315 489

MENOT YHTEENSÄ 28 085 000 2 319 560 30 404 560 30 500 847 -96 287

Valtuusto käsitteli investointien käyttösuunnitelmaa 14.3.2016 § 14. Vuoden aikana hyväksyttiin mm. seuraavia muutoksia vahvistettuun talousarvioon:

184

- Sisäsataman rakentamiseen 200.000 euroa.- Irtaimeen omaisuuteen sosiaali- ja terveyslautakunnalle, varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnal-le sekä tekniselle lautakunnalle yhteensä 442.000 euroa.- Osakkeisiin ja osuuksiin 2,0 milj. euroa NLC Ferry Ab Oy:n kassalainan muuttamiseksi oman pää-oman ehtoiseksi rahoitukseksi.

Talonrakennuskohteisiin sisältyy Elisa –stadion. Hanke sisältyy taloussuunnitelmassa Vaasan Talotoimi –liikelaitoksen hankkeisiin. Omaisuus siirrettiin kaupalla taseyksikköön. Peruspääoman sijoitus liikelai-tokselle jäi tältä osin toteutumatta.

Peruspääoman sijoitukset omiin liikelaitoksiin ovat 0,7 milj. euroa.

INVESTOINTITULOT

Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten

2016 2016 jälkeen 2016 - alle/ + yli€ € € € €

Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistonalainen irtain omaisuus 118 000 0 118 000 833 485 +715 485Kiinteä omaisuus 2 500 000 0 2 500 000 95 386 -2 404 614Osakkeet ja osuudet 2 400 000 0 2 400 000 56 533 -2 343 467Peruspo:n sij. omiin liikelaitoks. 0 0 0 5 278 942 +5 278 942TULOT YHTEENSÄ 4 900 000 0 4 900 000 5 430 861 +530 861

Käyttöomaisuuden myyntituloa budjetoitiin alkuperäiseen talousarvioon yhteensä 4,9 milj. euroa, mistä myyntivoiton osuudeksi arvioitiin 2,75 milj. euroa. Toteutunut myyntitulo oli 0,15 milj. euroa. Suurin yk-sittäinen tuloerä oli peruspääoman palautus Vaasan Talotoimi –liikelaitokselta Elisa stadionin omai-suusjärjestelyihin liittyen.

2.4. Rahoitusosan toteutuminen

Rahoituslaskelmaa (kaupunki liikelaitoksineen) on selvitetty sivuilla 41-42.

Alla olevassa toteutumavertailussa ovat mukana rahoituslaskelman eristä anto- ja ottolainaus, joiden määrä on suunniteltu talousarviossa.

Muut maksuvalmiuden muutokset – ryhmään sisältyy useita eriä, kuten toimeksiantojen varojen ja pää-omien, vaihto-omaisuuden, saamisten ja korottomien velkojen muutokset, joiden muutoksia on talous-arviossa vaikea ennakoida.

Talousarvio €

Muutokset €

Muutettu ta €

Toteutuma €

Antolainauksen muutokset 200 000 200 000 96 406 Antolainasaamisten lisäykset -50 000 - -50 000 -1 137 010Antolainasaamisten vähennykset 250 000 - 250 000 1 233 416

Ottolainauksen muutokset 13 500 000 13 500 000 14 349 526 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000 35 000 000 35 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -21 500 000 -21 500 000 -20 650 474

Talousarvion mukainen nettolainaus on 13,5 milj. euroa, toteutunut 14,3 milj. euroa. Lyhytaikaisten lainojen lisäys oli 4,7 milj. euroa. Lainakanta vuoden lopussa oli 267,0 milj. euroa, 3 948 euroa/asukas (3 658 euroa/asukas v. 2015).

Lainasaamisten määrä vuoden lopussa oli 17,4 milj. euroa (17,6 milj. € v. 2015)

185

Rahavarojen määrä tilinpäätöksessä oli 15,2 milj. euroa, v. 2015; 12,5 milj. euroa. Rahavarojen muu-toksen arvioitiin talousarviossa olevan n. -1,6 milj. euroa, toteutunut +2,7 milj. euroa. Suurin poikkeama talousarvioon oli investointien rahavirrassa, jossa pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitulot jäivät alle talousarviossa ennakoidun.

2.5 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumistaulukot

2.5.1. Käyttötalousosa Hallintokuntien selvitykset talouden toteutumisesta on esitetty sivuilla 96-180.

Poikkeama: menot yli ja tulot alle -/ menot alle ja tulot yli +

KÄYTTÖTALOUSOSA Sito- Alkuperäinen Muutokset Muutettu Toteutuma Poikkeama

vuus talousarvio talousarvio

Keskusvaalilautakunta Menot B 2 500 0 2 500 1 884 616

Tarkastuslautakunta Menot B 259 400 0 259 400 252 667 6 766

Kaupunginvaltuusto Menot B 489 500 0 489 500 351 386 138 114 Tulot 200 200 0 -200

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Menot B 1 469 700 245 259 1 714 959 1 618 483 96 476 Tulot 22 700 67 045 89 745 74 161 -15 584

Keskushallinnon tulosalueet (ilman graafisia palv.) Menot B 16 511 700 13 535 379 Tulot 2 300 400 7 796 452

30 047 079 27 844 080 2 202 999 10 096 852 11 833 989 1 737 137

Rahoitustulot ja -menot 35 000 0 35 000 98 644 63 644

Graafiset palvelut N (2 Menot 355 982 355 982 329 230 26 752 Tulot 345 199 345 199 300 527 -44 672 Netto -10 783 -10 783 -28 703

Elisa Stadion (taseyksikkö) Menot 192 307 Tulot 75 000 Toimintakate -117 307 Poistot -218 956 Tilikauden tulos -336 263

Avustukset, jäsenmaksut, osuudet,keskitetysti hallinnoitavat kustannukset Osuudet eriytetyssä kirjanpid. oleviin liikelaitoksiin sekä liike- ja maksupalvelutoimintaan kohdist. kustannukset Menot B 20 310 700 2 738 907 23 049 607 21 718 698 1 330 909 Tulot 2 490 000 2 000 2 492 000 2 249 635 -242 365

Varausmäärärahat B Menot 1 892 558 1 900 356 3 336 178 Sairausvakuutuskorvaukset

5 692 400 3 799 842 3 150 000 -2 693 264 456 736 0 (x

Tulot 4 762 600 0 4 762 600 2 200 852 -2 561 748

x) toteutuneet korvaukset on kirjattu hallintokuntiin, niihin on myös siirretty vastaavat tuloarviot varauksesta.

186

Työllistäminen N Menot 4 275 000 -2 484 364 1 790 636 1 663 652 Tulot 700 000 -641 280 58 720 56 620 Netto -3 575 000 Työllistämisen määrärahat, menot ja työllistämiskorvaukset on siirretty ao. hallintokunnille. Selvitys työllistämisen nettomenon toteutumisesta kohdassa 2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma

Vähänkyrön aluelautakunta Menot B 864 800 -8 209 856 591 821 746 34 844 Tulot 386 200 1 465 387 665 409 079 21 414

Sosiaali- ja terveyslautakunta Menot B Tulot

254 101 900 7 781 238 261 883 138 264 379 226 -2 496 088 36 747 100 2 978 916 39 726 016 40 074 612 348 596

Varhaiskasvatus-ja perusopetuslautakunta Menot B 106 828 800 2 262 257 109 091 057 109 856 626 -765 569 Tulot 9 528 500 706 800 10 235 300 10 590 986 355 686

Toisen asteen koulutuslautakunta Lukiokoulutus, ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus kattavat menot sitovuutensa puitteissa Lukiokoulutus normi (1 Menot 7 306 300 -1 484 7 304 816 7 395 498 -90 682 Tulot 283 000 4 971 287 971 957 244 669 273

Vaasan ammattiopisto normi (1 Menot 21 211 900 -20 859 21 191 041 20 412 952 778 089 Tulot 1 431 400 13 741 1 445 141 2 902 391 1 457 250

Vaasan aikuiskoulutuskes-kus N (2 Menot 10 510 000 -63 269 10 446 731 11 513 047 -1 066 316 Tulot 5 318 400 391 5 318 791 6 454 371 1 135 580 Rahoitusmenot 272 Vuosikate -5 191 600 -5 127 940 5 058 948 68 992 Poistot 207 782 Valtionosuudet, kirjattu rah.osaan 5 837 235

Oppisopimustoimen johtokunta Menot N 2 403 500 77 107 508 905 Sitovuus: toiminta omarahoitteista (sis. valtionosuuden) Valtionosuus,kirjattu rahoitusosaan

2 480 607 1 971 702 32 221

1 737 122

Työväenopiston johtokunta Menot B 2 416 100 378 923 2 795 023 2 762 247 32 776 Tulot 772 100 161 416 933 516 678 866 -254 650

Arbetarinstitutin johtokunta Menot B 940 300 113 785 1 054 085 1 028 538 25 547 Tulot 287 000 36 310 323 310 309 438 -13 872

Vapaa-aikalautakunta Menot B 8 518 500 758 110 9 276 610 8 843 350 433 260 Tulot 1 881 100 460 898 2 341 998 2 112 246 -229 752

187

Museolautakunta Menot B 3 724 600 334 943 4 059 543 3 845 517 214 026 Tulot 385 500 134 286 519 786 424 839 -94 947

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Menot B 5 405 100 691 311 6 096 411 6 079 318 17 093 Tulot 645 600 300 049 945 649 904 193 -41 456

Teatteri- ja orkesterilautakunta Kaupunginteatteri N (2 Menot 4 614 400 8 320 4 606 080 4 809 339 -203 259 Tulot 1 103 400 0 1 103 400 1 305 671 202 271 Netto -3 511 000 -3 502 680 - 3 503 667 -987

Kaupunginorkesteri Menot B 1 913 600 118 208 2 031 808 2 155 299 -123 491 Tulot 142 500 17 863 160 363 257 354 96 991

Rakennus- ja ympäristölautakunta Menot B 1 977 800 336 349 2 314 149 2 338 324 -24 175 Tulot 1 142 100 513 1 142 613 1 215 804 73 191

Tekninen lautakunta Yhteispalvelut, kiinteistötoimi, kuntatekniikka Menot B 18 868 600 1 833 951 20 702 551 19 757 367 945 184 Tulot 19 534 300 125 673 19 659 973 16 844 006 -2 815 967

Nettoyksiköt: Logistiikan kehittäminen N Menot 490 000 502 464 992 464 989 882 2 582 Tulot 1 110 000 1 110 000 1 084 510 -25 490Netto 620 000 117 536 94 628 -22 908

Vaasan Tekniset palvelut N (2 Menot 3 626 800 47 087 3 673 887 3 561 758 112 129 Tulot 4 173 800 17 729 4 191 529 4 154 122 -37 407 Rahoitusmenot 72 000 72 000 74 236 -2 236 Vuosikate (nettotulo) 475 000 445 642 518 127 72 485

Vaasan Ruokapalvelut N (2 Menot 12 483 800 10 614 12 494 414 12 417 975 76 439 Tulot 12 573 000 29 602 12 602 602 13 206 236 603 633 Rahoitusmenot 2 000 2 000 2 396 -396 Vuosikate 87 000 106 188 785 864 679 676

Vaasan Siivouspalvelut N (2 Menot 5 537 600 18 206 5 555 806 5 520 905 34 901 Tulot 5 537 600 22 169 5 559 769 5 402 776 -156 993 Toimintakate 0 3 963 3 963 -118 129

Vaasan seudun jätelautakunta N Menot 174 500 2 200 172 300 169 356 2 944 Tulot 174 500 0 174 500 169 356 -5 144

188

1) Käyttötalousosan toteutumavertailutaulukossa on oppilaitoksista, joiden määrärahan sitovuustaso on valtion-osuusnormi, esitetty bruttomääräisten määrärahojen ja tulojen toteutuma. Näiden valtionosuusnormin mukaistenkustannusten toteutumat ovat seuraavat:

• Lukiot, sitova normi 5 707,86 euroa/opiskelija, toteutuma 5 512,19 euroa/opiskelija• Ammatillinen perusopetus, sitova normi 9 484,78 euroa/opiskelija, toteutuma 9 382,99 euroa/opiskelija• Lukiokoulutuksen ja ammatillisen opetuksen nettolaskelmat on esitetty sivuilla 193-195.

2). Nettoyksiköiden toteutuma suhteessa sitovaan nettomenoon on esitetty sivuilla 192-199.

2.5.2. Investointiosa

Si- Alkuperäinen Talousarvio- Muutettu Toteutuma Poikkeama

to- talousarvio muutokset talousarvio +alle arvion

vuus - yli arvion INVESTOINTIMENOT

Kiinteät rakenteet ja laitteet Tekninen lautakunta

8200 Uusi kunnallistekniikka 2 170 000 -13 193 2 156 807 2 052 339 104 468

8201 Muu kunnallistekniikka 1 810 000 -1 260 1 808 740 1 817 774 -9 034

8202 Valtion tiehankkeet 770 000 0 770 000 669 561 100 439

8203 Kaupunkikuvan kohentaminen 780 000 200 000 980 000 977 697 2 303

8204 Kaupunkikeskustan kehittäminen 30 000 0 30 000 3 154 26 846

8209 Suunnitteluttaminen 90 000 0 90 000 49 967 40 033

8210 Katuvalaistuksen saneeraus 300 000 0 300 000 299 938 62

8211 Venesatamat 50 000 0 50 000 48 040 1 960

8212 Viheralueet 50 000 0 50 000 53 335 -3 335

8213 Hulevesityöt 600 000 0 600 000 609 310 -9 310

8214 Onkilahti 50 000 0 50 000 44 492 5 508

8220 Satama-alue 120 000 0 120 000 118 714 1 286Yhteensä B 6 820 000 185 547 7 005 547 6 744 321 261 226

Vapaa-aikalautakunta 8250 Vapaa-aikatoimen investoinnit B 375 000 -100 000 275 000 251 790 23 210

Yhteensä 375 000 -100 000 275 000 251 790 23 210

Keskushallinto/Kaupunginhallitus 8270 Tietoliikenneverkot B 255 000 0 255 000 250 500 4 500

Yhteensä 255 000 0 255 000 250 500 4 500

Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä 7 450 000 85 547 7 535 547 7 246 611 288 936

Poistonalainen irtain omaisuus

Kaupunginhallitus 8309 Kaupunginhallitus poistonalainen 140 000 -80 000 60 000 983 391 -923 391

8311 Puhelinvaihteen kehittäminen 80 000 0 80 000 21 218 58 782

8312 Tietojärjestelmien uusiminen 460 000 0 460 000 183 345 276 655

8313 Atk-konehuoneen kehittäminen 130 000 0 130 000 129 678 322

8315 Atk-osasto ohjelmat ja lisenssit 20 000 0 20 000 14 714 5 286

189

8325 Taloustoimi poistonalainen irtain 20 000 0 20 000 0 20 000

8339 Taseyksikkö Elisa Stadion poistonalainen 0 1 330 000 1 330 000 243 003 1 086 997

irtain Yhteensä B 850 000 1 250 000 2 100 000 1 575 349 524 651

Sosiaali- ja terveyslautakunta 8350 Ensikertainen kalustaminen 595 000 176 000 771 000 624 807 146 193

8351 Hallinto ja talous/laitteet ja kalusto 15 000 -14 821 179 0 179

8353 Koti- ja laitoshoito / laitteet ja kalusto 75 000 -50 242 24 758 0 24 758

8354 Terveyspalvelut / laitteet ja kalusto 200 000 -15 436 184 564 130 460 54 104

8355 Tietojärjestelmät ja atk-laitteet 652 000 -158 048 493 952 344 532 149 420

8356 Yht.toiminta-alueen laitteet ja kalusto 78 000 0 78 000 59 717 18 283 Yhteensä B 1 615 000 -62 547 1 552 453 1 159 517 392 936

Varhaiskasvatus ja perusopetus ltk 8381 Perusopetus irtaimisto ja ohjelmat 0 46 000 46 000 0 46 000

8383 Varhaiskasvatus irtaimisto ja ohjelmat 20 000 0 20 000 14 516 5 484

8384 Varhaiskasvatus ensikert. kalustaminen 205 000 0 205 000 152 192 52 808

8385 Kuula-opisto irtaimisto ja ohjelmat 22 000 0 22 000 22 410 -410

8386 Perusopetus suomenk. irtaimisto ja ohjelmat 250 000 0 250 000 255 421 -5 421

8387 Perusopetus suomenk. ensikert. kalustaminen 420 000 0 420 000 338 205 81 795

8388 Perusopetus ruotsink. irtaimisto ja ohjelmat 60 000 0 60 000 75 064 -15 064

8389 Perusopetus ruotsink. ensikert. kalustaminen 90 000 0 90 000 88 202 1 799Yhteensä B 1 067 000 46 000 1 113 000 946 009 166 991

Toisen asteen koulutus lautakunta 8406 Vaasan ammattiopisto 350 000 0 350 000 157 831 192 169

8410 Aikuiskoulutuskeskus 100 000 0 100 000 88 429 11 571 Yhteensä B 450 000 0 450 000 246 260 203 740

Vaasan työväenopiston johtokunta 8430 Työväenopiston poistonalainen irtain 65 000 30 000 95 000 95 000 0

Yhteensä B 65 000 30 000 95 000 95 000 0

Vapaa-aika lautakunta 8451 Liikuntatoimen laitteet ja kalusto 580 000 -580 000 0 19 972 -19 972

Yhteensä B 580 000 -580 000 0 19 972 -19 972

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 8472 Kirjastotoimen poistonalainen irtain 76 000 0 76 000 72 794 3 207

8473 Kirjastotoimen tietojärjestelmät 5 000 0 5 000 0 5 000 Yhteensä B 81 000 0 81 000 72 794 8 207

Teatteri- ja orkesterilautakunta 8480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet 200 000 0 200 000 256 182 -56 182

8485 Kaup.orkesteri, soitinhankinta 20 000 -4 440 15 560 0 15 560Yhteensä B 220 000 -4 440 215 560 256 182 -40 622

190

Rakennus- ja ympäristölautakunta

8495 Ympäristöterveydenhuolto poistonalainen N 40 000 0 40 000 38 340 1 660 irtain Yhteensä B 40 000 0 40 000 38 340 1 660

Tekninen lautakunta 8501 Kiinteistötoimi poistonalainen irtain 35 000 0 35 000 22 500 12 500

8502 Kiinteistötoimi tietojärjestelmät 60 000 0 60 000 45 660 14 340

8510 Kuntatekniikka pysäköintilaitteet 20 000 20 000 40 000 49 350 -9 350

8511 Kuntatekniikka liikennevalojen 60 000 0 60 000 59 595 405

ohjauslaitteet

8519 Kuntatekniikka muu poistonalai- 110 000 0 110 000 85 493 24 508

nen irtain

8520 Tekniset palvelut, koneet ja N 475 000 0 475 000 478 462 -3 462

kulj.välineet

8530 Siivouspalvelut poistonalainen irtain N 40 000 0 40 000 40 000 0

omaisuus Yhteensä 800 000 20 000 820 000 781 060 38 941

Poistonalainen irtain omaisuus yhteensä B 5 768 000 699 013 6 467 013 5 190 481 1 276 532

Kiinteä omaisuus 8600 Kiinteän omaisuuden hankinta 4 000 000 -600 000 3 400 000 1 838 781 1 561 219 Kiinteä omaisuus yhteensä B 4 000 000 -600 000 3 400 000 1 838 781 1 561 219

Osakkeet ja osuudet 8700 Osakkeet ja osuudet 0 2 135 000 2 135 000 2 135 000 0

8710 Kuntayhtymät 2 703 000 0 2 703 000 0 2 703 000

8720 Peruspääoman sijoitukset omiin 8 014 000 0 8 014 000 698 511 7 315 489

liikelaitoksiin Osakkeet ja osuudet yhteensä B 10 717 000 2 135 000 12 852 000 2 833 511 10 018 489

Rakennukset 8800 Elisa Stadion 0 0 0 13 258 896 -13 258 8968850 Satama-alueen rakennukset 150000 0 150000 132 566 17 434 Rakennukset yhteensä B 150 000 0 150 000 13 391 462 -13 241 462

MENOT YHTEENSÄ 28 085 000 2 319 560 30 404 560 30 500 847 -96 287

INVESTOINTITULOT + yli arvion

- alle arvionPoistonalainen irtain omaisuus 8309 Kaupunginhallitus poistonalainen 0 0 0 714 155 -714 1558480 Kaup. teatterin kalusto ja laitteet 0 0 0 40 000 -40 0008495 Ympäristöterveyden huolto irtain omaisuus 40 000 0 40 000 0 40 0008520 Tekniset palvelut koneet ja 0 0 0 19 613 -19 613

kuljetusvälineet

8356 Yhteistoiminta-alueen laitteet ja 78 000 0 78 000 59 717 18 283

kalusto

191

Yhteensä 118 000 0 118 000 833 485 -715 485

Kiinteä omaisuus ja osakkeet ja osuudet 8600 Kiinteän omaisuuden myynti 2 500 000 0 2 500 000 95 386 2 404 614

8700 Osakkeet 2 400 000 0 2 400 000 56 533 2 343 467

8720 Peruspääoman sijoitukset omiin 0 0 0 5 278 942 -5 278 942

liikelaitoksiin Yhteensä 4 900 000 0 4 900 000 5 430 861 -530 861

TULOT YHTEENSÄ 5 018 000 0 5 018 000 6 264 346 -1 246 346

2.6. Nettoyksiköiden taloudellinen toteutuma 2016

Työllistäminen

Sitova nettomeno, alkuper. talousarvio -3 575 000- Määrärahasiirto kh yj 8.9.2016, 26.1.2017 -24 395Sitova nettomeno muutosten jälkeen -3 599 395

Toteuma 2016

Toimintatulot tulosalue 145 Työllistäminen 56 620 - hallintokunnat 871 280 Toimintatulot 927 900

Toimintamenot tulosalue 145 Työllistäminen -1 663 652- hallintokunnat -2 731 793Toimintamenot -4 395 445

Sitova nettomeno -3 599 395Toteutunut nettomeno -3 467 545Toteutuma alle sitovan nettomenon 131 850

Graafiset palvelut

Rahoittaa tulorahoituksella käyttömenot ja investoinnit. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jak-solla. Sitovana tavoitteena on toimintamenojen kattaminen toimintatuloilla eli toimintakate 0 €.

V. 2016 toteutuma € Toimintatulot 300 527 Toimintamenot -324 909Rahoituskulut -15Tilikauden alijäämä -24 396

Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 4.322 euroa, jotka talo-usarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista.

192

Vuosi Vuotuinen toteutuma

Kumulatiivinen to-teutuma

2003 -22 506 -63 3852004 -22 138 -85 5232005 -33 576 -119 0992006 28 210 -90 8892007 55 910 -34 9792008 66 741 31 762 2009 88 306 120 068 2010 102 670 222 738 2011 131 761 354 499 2012 91 072 445 571 2013 42 363 487 934 2014 18 113 506 047 2015 -8 030 498 017 2016 -24 396 473 621

Vuoden 2016 toteutuma on -24 396 € alijäämäinen. Kokonaisylijäämä vuoden 2016 lopussa on 473 621 €.

Kaupunginteatteri

Sitovaksi nettomenoksi vahvistettu talousarviossa 3 511 000 €.

V.2016 toteutuma € Toimintatulot 1 305 671 Toimintamenot -4 809 338Rahoitusmenot -8Toteutunut nettomeno -3 503 675Sitova nettomeno - 3 511 000v.2016 toteutuma alittaasitovan nettomenon 7 325


€

Kumulatiivinen toteutuma

€ 2011 12 088 12 088 2012 24 822 36 910 2013 7 201 44 111 2014 59 414 103 525 2015 2 993 106 518 2016 7 325 113 843

Kaupunginhallituksen päätöksen 19.3.2012 mukaan on ylivuotisen neton seuranta aloitettu vuodesta 2011. Vuoden 2016 toteutuma on 7 325 € ylijäämäinen, kokonaisylijäämän ollessa vuoden 2016 lo-pussa 113 843 euroa.

Toisen asteen koulutuslautakunta

Lukiot, opetustoiminta

Sitova tavoite: kustannukset €/opiskelija korkeintaan valtionosuusnormin suuruiset

193

Kumulatiivinen toteutuma 2007-2016

Vuotuinen toteutuma

€


€ 2007 0 28 824 2008 295 737 324 561 2009 141 310 465 871 2010 149 378 615 248 2011 - 488 021 127 227 2012 185 344 312 571 2013 29 482 342 053 oikaisut v. 2014: -lukioiden osuus 2014 säästöstä, kate-taan kumulatiivisesta ylijämästä-oppilashuoltolain muutos (kuraattorit)

- 87 802+ 20 408

2014 134 455 409 114 2015 65 837 474 951 2016 201 525 676 476

2011 käytettiin lukioiden peruskorjauksen jälkeiseen ensikertaiseen kalustamiseen 603 074 euroa, minkä johdosta 2011 tulos jäi 488 021 euroa alijäämäiseksi. Alijäämä katettiin aikaisempien vuosien ylijäämällä. Vuoden 2016 toteutuma on 201 525 € ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä 2016 lopussa on 676 476 euroa.

Lukiot, maksupalvelutoiminta

Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla.

V.2016 toteutuma €

Toimintatuotot 215 291 Toimintakulut - 222 280Tilikauden alijäämä -6 989

Kumulatiivinen to-teutuma 2007-2016

Vuotuinen to-teutuma

€

Kumulatiivinen to-teutuma

€ 2007 2 001 9 311 2008 147 9 458 2009 - 8 356 1 102 2010 385 1 487 2011 -16 090 -14 603

V.2016 toteutumaYhteensä

€ Kustannukset, käyttötalous -5 675 244Poistonalainen irtain 0 Kustannukset yhteensä - 5 675 244Valtionosuus 5 876 769 + alle/-yli valtionosuuden + 201 525

Valtionosuuden perustana oleva opiskelijamäärä: alle 18v. 975,3 + yli 18 v. (93,6 x 0,58) 54,28 yhteensä 1029,58 Valtionosuusnormi €/op. 5 707,86 Kustannukset €/op 5 512,19

194

2012 -17 343 -31 946 2013 34 920 2 974 2014 -33 236 -30 262 2015 254 -30 008 2016 -6 989 -36 997

Vuoden 2016 toteutuma on 6 989 euroa alijäämäinen. Kokonaisalijäämä 2016 lopussa on 36 997 euroa.

Vaasan ammattiopisto, opetustoiminta

Sitova tavoite: valtionosuusnormin mukaiset kustannukset ovat korkeintaan valtionosuusnormin suurui-set.

V.2016 toteutuma € Valtionosuusnormin mukaiset kustannukset -17 225 311 Valtionosuus 17 412 160 Tilikauden ylijäämä 186 849 Opiskelijamäärä 1 835,8 Valtionosuus €/op. 9 484,78 toteutuneet kustannukset €/op. 9 382,99 2016 ylijäämä €/op. 101,78

Ammatillisen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. 2016 on 2324,9 opisk. x 9 332,24 €/op., 21 696 680 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 17 412 160 euroa ja aikuiskoulutuskes-kukselle 4 284 520 euroa.


Vuotuinen toteutuma

€

Kumulatiivi-nen toteu-

tuma €

2004 93 188 392 120 2005 (sisältää maksupalvelutoiminnan ali-jäämän kattamisen) -170 427 221 793 2006 381 744 603 537 2007 -501 785 101 752 2008 724 408 826 160 Kv 30.11.2009 § 168, hallintokäytävähanke rahoitetaan yli-jäämästä

- 102 500

2009 1 104 455 1 828 115 hallintokäytävän rahoitus 2010 - 56 308 2010 298 627 2 070 434 2011 685 647 2 756 081 2012 593 481 3 349 562 2013 4 889 3 354 451 oikaisut v. 2014: - ammatillisen opetuksen osuus 2014 sääs-töstä katetaan kumulatiivisesta ylijäämästä - oppilashuoltolain muutos (kuraattorit)

-230 640

59 626 2014 - 151 534 3 031 903 2015 227 764 3 259 667 2016 186 849 3 446 516

Vuoden 2016 tulos on 186 849 € ylijäämäinen, kokonaisylijäämä on oikaisujen jälkeen 3 446 516 €. Kumulatiivisella ylijäämällä varaudutaan tulossa oleviin mahdollisiin yksikköhintojen leikkauksiin ja mui-hin valtion asettamiin säästötoimiin.

195

Vaasan ammattiopisto, maksupalvelutoiminta

Sitova tavoite: toimintakulujen kattaminen toimintatuotoilla

V.2016 toteutuma €

Toimintatuotot 811 294 Toimintakulut - 738 138Rahoituskulut - 19Poistot - Tilikauden ylijäämä 73 137


Vuotuinen to-teutuma

€


€ 2007 -25 834 - 40 3312008 35 866 - 4 4652009 12 565 8 100 2010 3 901 12 001 2011 43 386 55 387 Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x - 40 125 15 262 2012 38 831 54 093 Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x -50 000 4 093 2013 22 998 27 091 Ravintola Silverian alijäämän kattamiseen (x - 13 388 13 703 2014 - 90 408 - 76 7052015 110 810 34 105 2016 73 137 107 242

2016 toteutuma 73 137 euroa ylijäämäinen, kokonaisylijäämä vuoden lopussa on 107 242 euroa.

x) Valtuuston päätöksen 15.8.2011 mukaisesti lakkautettiin Ravintola Silverian toiminta kunnallisenaliikelaitoksena 1.9.2011 ja toimintaa jatketaan osana oppilaitoksen toimintaa. Silverian alijäämä 2011lopussa oli 207 026 euroa. Alijäämästä puolet eli 103 513 euroa katetaan kolmen vuoden aikana mak-sullisen palvelutoiminnan ylijäämällä. Alijäämä on katettu 2013 lopussa.

Vaasan aikuiskoulutuskeskus

Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla.

Tuloslaskelma 2016 € Toimintatuotot 6 454 371 Toimintakulut - 11 513 047 Osuus yhteisen hallinnon kuluista Toimintakate - 5 058 676 Rahoituskulut -271 Valtionosuus 5 837 235 Vuosikate 778 288 Poistot - 207 782 Tilikauden tulos 570 506

Rahoituslaskelma 2016 Vuosikate 778 288

196

Investoinnit, netto -88 429 Rahoitusjäämä 689 859 Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12.2015 5 695 892 2016 rahoitusylijäämä 689 859

Käytettävissä oleva omarahoitus 31.12.2016 6 385 751

Ammatilliseen peruskoulutukseen saatu valtionosuus yhteensä v. 2016 on 2324,9 opisk. x 9 332,24 €/op., 21 696 680 euroa. Siitä on ammattiopistolle kohdistettu 17 412 160 euroa ja aikuiskoulutuskes-kukselle 4 284 520 euroa. Aikuiskoulutuskeskuksen valtionosuus sisältää lisäksi ammatillisen lisäkou-lutuksen valtionosuuden 1 552 715 euroa. Lisäksi Vakk on käyttänyt valtion erityisavustuksia nuorten aikuisten osaamisohjelmaan n. 410 000 € ja niitä tukevaan ja hakevaan toimintaan 64 326 euroa sekä aikuisten osaamisohjelmaan 335 920 € .

Vuoden 2016 rahoitusjäämä on ylijäämäinen + 689 859 euroa, kumulatiivinen ylijäämä 31.12.2016 on 6 385 751 euroa.

Ylijäämällä varaudutaan ennakoitaviin ammatillisen koulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusleik-kauksiin.

Vaasan Ruokapalvelut

Rahoittaa tuloksellaan poistot. Tasapainoa tarkastellaan kolmen vuoden jaksolla.

Tunnusluvut 2015 2016 Laskennallisia aterioita 3 601 384 3 645 108 Henkilöstö keskimäärin 175 166 Henkilötyövuodet (ei sis. työllistettyjä)

147,6 151,1

Liikevaihto / htv, € 87 685 87 401

Ateriamäärä / htv 24 399 24 124 Toimintakulut / ateria, € 3,55 3,38

V. 2016 toteutuma € Toimintatulot 13 176 633 Toimintamenot -12 244 904 v. 2016 tasapainottamistoimenpide -33 000 v. 2016 säästövelvoite -329 000 Toimintakate 569 729 Rahoitusmenot -2 396 Poistot ja arvonalentumiset -29 177 Tilikauden tulos 538 156

Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 78 239 euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirre-tään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuoden 2016 tasapainottamistoimenpide 33.000 euroa ja säästövelvoite 329.000 euroa on huomioitu laskelmassa (KH 17.8.2015 § 308). Työllistämispalkat on myös vähennetty nettolaskelmassa toiminta-menoista ja toimintatuloista.

Vuoden 2013 tilinpäätöksessä poistettiin 2013 lopussa ollut kumulatiivinen alijäämä 540 399 € ja pää-tettiin, että ylivuotisen neton seuranta aloitetaan vuodesta 2014.

197


€


€

2014 -557 555 -557 5552015 118 198 -439 3572016 538 156 +98 799

Vuoden 2016 toteutuma on 538 156 € ylijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa 98 799 €.

Vaasan Siivouspalvelut

Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma tasapainossa kolmen vuoden jaksolla.

V. 2016 toteutuma € Toimintatulot 5 380 607 Toimintamenot -5 300 236v. 2016 säästövelvoite -139 000Toimintakate -58 629Poistot ja arvonalentumiset -667Tilikauden tulos -57 962

Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 106.552 euroa, jotka talousarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirre-tään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuoden 2016 säästövelvoite 139.000 euroa on huomioitu laskelmassa (KH 17.8.2015 § 308). Työllis-tämispalkat on myös vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista ja toimintatuloista.


€


€

2004 -13 913 -41 7542005 55 849 14 095 2006 31 119 45 214 2007 17 142 62 356 2008 -106 299 -43 9432009 34 595 -9 3482010 17 100 7 752 2011 77 309 85 061 2012 159 196 244 257 2013 263 053 507 310 2014 39 700 547 010 2015 -198 244 348 766 2016 -57 962 290 804

Vuoden 2016 toteutuma on 57 962 € alijäämäinen. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden lopussa 290 804 €.

Tekniset palvelut

Rahoittaa tuloksellaan kalustoinvestoinnit. Tulosta seurataan tulos- ja rahoituslaskelmalla. Ylivuotista nettobudjetointia sovelletaan vuodesta 2009.

198

V.2016 tuloslaskelma € Toimintatulot 4 136 393 Toimintamenot -3 499 634v. 2016 säästövelvoite -100 000Toimintakate 536 759 Rahoitusmenot -74 237Vuosikate 462 522 Poistot -418 451Tilikauden tulos 44 071

Tilinpäätöksen mukaisiin toteutuneisiin menoihin sisältyvät varhaiseläkemaksut 1 042 euroa, jotka talo-usarviossa budjetoidaan keskitetysti hoidettavien tehtävien tulosalueelle ja tilinpäätöksessä siirretään toteutumien perusteella hallintokunnille. Erä on vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista. Vuoden 2016 säästövelvoite 100.000 euroa on huomioitu laskelmassa (KH 17.8.2015 § 308). Työllistämispalkat on myös vähennetty nettolaskelmassa toimintamenoista ja toimintatuloista.

Investointimääräraha koneisiin ja kuljetusvälineisiin oli talousarviossa 475 000 €.

V.2016 rahoituslaskelma € Vuosikate 462 522 Investointimenot - 478 462Investointitulot - Rahoitusjäämä -15 940

Vuosi Vuotuinen

rahoitusjäämä €

Kumulatiivinen rahoitusjäämä

€ 2009 14 493 14 493 2010 265 120 279 613 2011 -63 825 215 788 2012 -146-156 69 632 2013 -4 462 65 170 2014 15 574 80 744 2015 40 526 121 270 2016 -15 940 105 330

Vuoden 2016 rahoitusalijäämä on 15 940 €. Kumulatiivinen rahoitusylijäämä vuoden lopussa 105 330 €.

199

2.7. Taseyksikön taloudellinen toteutuma 2016

TASEYKSIKKÖ ELISA STADION TULOSLASKELMA

01.01.-31.12.2016

Liiketoiminnan muut tuotot 75 000,00 Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 329,10Palvelujen ostot -130 668,95 -131 998,05

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -49 450,10Henkilösivukulut

Eläkekulut -1 792,35Muut henkilösivukulut -436,74 -51 679,19

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -218 956,65

Liiketoiminnan muut kulut -8 629,47Liikeylijäämä (-alijäämä) -336 263,36Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -336 263,36

TASEYKSIKKÖ ELISA STADION RAHOITUSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 Tulorahoitus

Liikeylijäämä (-alijäämä) -336 263,36Poistot ja arvonalentumiset 218 956,65 -117 306,71

Tulorahoitus ja investoinnit, netto -117 306,71

Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset

Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 74 295,07 74 295,07 Rahoitustoiminta netto 74 295,07

Vaikutus kunnan kassavaroihin -43 011,64

200

TASEYKSIKKÖ ELISA STADION TASE

Avaava tase 31.12.2016 1.1.2016

VASTAAVAA

A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 18 468,00 18 468,00 Rakennukset 12 371 267,16 12 530 428,00 Kiinteät rakenteet ja laitteet 825 667,01 867 610,62 Koneet ja kalusto 160 669,76 178 521,96

13 376 071,93 13 595 028,58 II Sijoitukset

Muut saamiset 121 068,79 121 068,79 121 068,79 121 068,79

VASTAAVAA YHTEENSÄ 13 497 140,72 13 716 097,37

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMA I Jäännöspääoma 12 859 109,01 12 816 097,37 II Tilikauden yli- / alijäämä -336 263,36 0,00

12 522 845,65 12 816 097,37

B VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen

Saadut ennakot 675 000,00 825 000,00 675 000,00 825 000,00

II Lyhytaikainen Saadut ennakot 150 000,00 75 000,00 Siirtovelat 149 295,07 0,00

299 295,07 75 000,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 13 497 140,72 13 716 097,37

201

2.8. Yhteenveto määrärahan ylityksistä

Käyttötalous

1. Bruttohallintokunnat Ylitys € Sitovuus toimielintaso

Sosiaali- ja terveyslautakunta 1 352 728 Yhteiset +294 885 Sosiaalityö ja perhepalvelut -682 318 Koti- ja laitoshoito -1 999 114 Terveyspalvelut -230 659 Erikoissairaanhoito +1 207 436

Toimielimen toimintakate 1,0 milj. euroa yli talousarvion. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan §§ 114 ja 126 6,6 milj. euron osittain katetut lisämäärärahat sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Ylityksistä on tehty selkoa sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksessä 21.2.2017 § 16 (liite).

Varhaiskasvatus- ja perusopetus-lautakunta

765 569 Varhaiskasvatus Esi- ja perusop. kotikuntakorvaukset Suomenkielinen perusopetus Ruotsinkielinen perusopetus Kuula -opisto

+12 994-604 540-469 367+232 872+62 472

Toimielimen toimintakate 0,4 milj. euroa alle talousarvion.

Teatteri- ja orkesterilautakunta Kaupunginorkesteri 123 492 Kaupunginorkesterin tulot ylittyvät 96 991 €, menoylitys

on osittain katettavissa tulojen ylityksellä.

Rakennus- ja ympäristölautakunta 24 175 Ylitys on pääosin eläinlääkinnän yhteistoiminta-alueen määrärahoissa. Toimielimen tulot ylittävät 73 192 € bud-jetoidun, määrärahaylitys on katettavissa tulojen ylityksel-lä

Investoinnit

1. Poistonalainen irtain Ylitys € Sitovuus toimielintaso

Kaupunginteatterin ja –orkesterin johtokunta

40 622 Avustusta investointeihin saatu 40.000 €. Määrärahakäsittely tekemättä.

202

TILINPÄÄTÖSLASKELMAT

203

TULOSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

ToimintatuototMyyntituotot 57 618 834,92 57 712 502,56Maksutuotot 27 851 033,01 27 950 914,64Tuet ja avustukset 13 215 707,79 14 702 005,12Vuokratuotot 13 507 678,79 12 967 972,18Muut toimintatuotot 4 840 249,81 117 033 504,32 6 790 645,14 120 124 039,64

Valmistus omaan käyttöön 1 984 526,06 2 473 928,38Toimintakulut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -191 709 670,84 -196 634 926,78Henkilösivukulut

Eläkekulut -43 829 667,61 -45 145 504,67Muut henkilösivukulut -12 957 562,51 -11 193 269,91

Palvelujen ostot -177 383 324,91 -176 196 720,90Aineet tarvikkeet ja tavarat -27 299 834,74 -27 130 515,83Avustukset -33 984 108,84 -32 944 756,34Vuokrat -7 543 354,74 -7 117 203,25Muut toimintakulut -1 869 565,43 -496 577 089,62 -2 991 419,09 -499 354 316,77

Toimintakate -377 559 059,24 -376 756 348,75Verotulot 283 862 586,25 278 216 963,84Valtionosuudet 107 626 729,00 99 696 760,00Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 674 924,31 756 775,86Muut rahoitustuotot 14 149 246,00 13 093 982,00Korkokulut -2 572 484,37 -2 962 099,51Muut rahoituskulut -41 075,61 12 210 610,33 -210 088,48 10 678 569,87

Vuosikate 26 140 866,34 11 835 944,96Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -30 165 532,63 -29 864 234,44Arvonalentumiset -1 125 752,42 -31 291 285,05 -1 043 903,80 -30 908 138,24

Tilikauden tulos -5 150 418,71 -19 072 193,28Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 773 173,12 -964 813,27Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 000,00 2 400 000,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys(+) 840 161,51 312 639,21Tilikauden yli- / alijäämä -3 477 084,08 -17 324 367,34

204

RAHOITUSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Toiminnan rahavirtaVuosikate 26 140 866,34 11 835 944,96Satunnaiset tulot 0,00 0,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 289 249,59 -3 715 322,35Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 26 354,31 821,77Pakollisten varausten lisäys / vähennys -600 026,05 172 648,31Muut tulorahoituksen korjauserät 2 577,22 24 280 522,23 0,00 8 294 092,69

Investointien rahavirtaInvestointimenot 39 379 293,75 46 046 412,64Rahoitusosuudet investointimenoihin -2 030 204,73 -2 862 161,75Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -1 727 254,23 -35 621 834,79 -4 419 158,75 -38 765 092,14

Toiminnan ja investointien rahavirta -11 341 312,56 -30 470 999,45


Antolainasaamisten lisäys -1 137 010,00 -20 656,00Antolainasaamisten vähennys 1 233 416,04 96 406,04 208 172,53 187 516,53

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000,00 40 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 650 473,96 -24 262 973,96Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 677 000,00 19 026 526,04 18 752 000,00 34 489 026,04

Muut maksuvalmiuden muutoksetToimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 155 775,54 -123 612,42Vaihto-omaisuuden muutos 217 202,82 -139 954,41Saamisten muutos 2 754 730,09 -1 389 907,26Korottomien velkojen muutos -8 266 252,91 -5 138 544,46 1 251 067,36 -402 406,73

Rahoituksen rahavirta 13 984 387,62 34 274 135,84

Rahavarojen muutos 2 643 075,06 3 803 136,39

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12 15 171 998,16 12 528 923,10Rahavarat 1.1 12 528 923,10 2 643 075,06 8 725 786,71 3 803 136,39

205

VAASAN KAUPUNGIN TASE

VASTAAVAA 2016 2015

A PYSYVÄT VASTAAVATI Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 12 432 300,72 14 850 160,26Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00

12 432 300,72 14 850 160,26

II Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 44 780 326,19 43 016 091,64Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 121 698 523,80 122 011 521,43Rakennukset 201 174 895,64 186 771 452,44Kiinteät rakenteet ja laitteet 85 646 612,32 87 433 761,41Koneet ja kalusto 17 031 164,11 16 391 052,76Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 452 148,93 11 480 064,94

472 783 670,99 467 103 944,62

III SijoituksetOsakkeet ja osuudet 88 852 141,11 86 836 137,77Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63 613 999,63Muut lainasaamiset 17 378 303,95 17 602 719,99Muut saamiset 2 206 475,09 2 078 465,09Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00

109 050 919,78 107 131 322,48

B TOIMEKSIANTOJEN VARATValtion toimeksiannot 0,00 0,00Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 139 442,15 22 420 528,80Muut toimeksiantojen varat 255 561,63 230 682,21

23 395 003,78 22 651 211,01

C VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 483 076,00 548 924,11Keskeneräiset tuotteet 1 835 404,08 1 989 387,01Valmiit tuotteet 8 144,90 8 446,68Muu vaihto-omaisuus 2 930,00 0,00

2 329 554,98 2 546 757,80

II SaamisetPitkäaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 0,00 0,00Lainasaamiset 0,00 0,00Muut saamiset 2 388,73 11 135,35Siirtosaamiset 2 433 991,25 2 007 994,54

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 13 764 510,65 15 223 529,28Lainasaamiset 3 253 000,00 4 717 000,00Muut saamiset 8 538 022,87 8 917 639,40Siirtosaamiset 2 676 275,71 2 659 286,99

30 668 189,21 33 536 585,56

III RahoitusarvopaperitSijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00 2 236 283,71Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00

0,00 2 236 283,71

IV Rahat ja pankkisaamiset 15 171 998,16 10 292 639,39


206

VASTATTAVAA 2016 2015

A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 191 910 065,82 191 910 065,82II Arvonkorotusrahasto 122 312 523,43 122 625 521,06III Muut omat rahastot 9 598 209,36 10 438 370,87IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -21 039 453,18 -3 715 085,84V Tilikauden yli- / alijäämä -3 477 084,08 -17 324 367,34

299 304 261,35 303 934 504,57

B POISTOERO JA VAPAAEHTOISETVARAUKSET

Kertynyt poistoero 5 215 030,25 5 988 203,37Vapaaehtoiset varaukset 0,00 60 000,00

5 215 030,25 6 048 203,37

C PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 722 911,52 878 600,00Muut pakolliset varaukset 3 120 362,57 3 564 700,14

3 843 274,09 4 443 300,14

D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMATValtion toimeksiannot 15 370,78 96 139,31Lahjoitusrahastojen pääomat 23 315 161,91 22 512 519,79Muut toimeksiantojen pääomat 611 853,61 434 158,89

23 942 386,30 23 042 817,99

E VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Joukkovelkakirjalainat 40 000 000,00 40 000 000,00Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 165 262 040,24 149 162 514,20Lainat julkisyhteisöiltä 1 050 000,00 1 400 000,00Saadut ennakot 675 000,00 825 000,00Liittymismaksut ja muut velat 3 872 836,69 3 759 381,80

210 859 876,93 195 146 896,00

II LyhytaikainenLainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 58 900 473,96 55 300 473,96Lainat julkisyhteisöiltä 350 000,00 350 000,00Lainat muilta luotonantajilta 810 000,00 1 133 000,00Saadut ennakot 3 200 793,38 2 711 449,62Ostovelat 14 685 384,54 20 364 726,74Muut velat 9 951 677,25 9 678 990,88Siirtovelat 34 768 479,57 38 194 541,56

122 666 808,70 127 733 182,76


207

KONSERNITULOSLASKELMA

2016 2015TULOSLASKELMA

Toimintatuotot 374 315 914 386 492 548Toimintakulut -710 612 272 -719 325 322Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta 994 805 5 458 479

Toimintakate -335 301 554 -327 374 295Verotulot 281 649 052 276 192 940Valtionosuudet 128 512 512 122 622 586Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 348 850 510 210Muut rahoitustuotot 1 915 514 3 099 090Korkokulut -7 212 817 -7 932 921Muut rahoituskulut -416 655 -419 390

Vuosikate 69 494 902 66 698 220Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -54 783 803 -54 922 040Omistuksen eliminointierot 0 11 000Arvonalentumiset -1 950 974 -952 455

Tilikauden tulos 12 760 125 10 834 725Tilinpäätössiirrot 955 449 334 454Tilikauden verot -5 601 101 -5 771 738Laskennalliset verot -522 508 -353 156Vähemmistöosuudet 283 996 -122 892

Tilikauden ylij. (-alijäämä) 7 875 961 4 921 393

208

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

2016 2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 69 494 901,77 66 698 220,05

Tilikauden verot -5 601 100,98 -5 771 738,00

Tulorahoituksen korjauserät -994 804,66 -4 302 289,75

Pakollisten varausten lisäys / vähennys -556 288,93 664 489,92

Myyntivoitot -1 389 392,86 -4 613 765,42

Myyntitappiot 26 354,31 60 979 668,65 821,77 52 675 738,57

Investointien rahavirta

Investointimenot -87 981 585,70 -92 717 967,07

Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 082 278,41 5 439 260,62

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 7 268 188,74 -76 631 118,55 5 590 865,77 -81 687 840,68

Toiminnan ja investointien rahavirta -15 651 449,90 -29 012 102,11

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennys 195 655,61 195 655,61 319 148,40 319 148,40

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 82 304 666,78 85 852 561,72

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -44 015 141,77 -65 910 754,91

Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 785 926,49 40 075 451,50 10 008 597,79 29 950 404,60

Oman pääoman muutos -124 901,10 1 901 757,21

Muut maksuvalmiuden muutokset

Maksetut osingot -8 254,01 -7 624,00

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 157 550,90 -105 081,17

Vaihto-omaisuuden muutos 2 348 537,28 -964 642,16

Saamisten muutos 2 437 975,16 -407 439,13

Korottomien velkojen muutos -13 663 869,48 -8 728 060,15 7 269 274,92 5 784 488,46

Rahoituksen rahavirta 31 418 145,86 37 955 798,67

Rahavarojen muutos 15 766 695,96 8 943 696,56

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 50 386 069,12 34 619 373,16

Rahavarat 1.1. 34 619 373,16 15 766 695,96 25 675 676,60 8 943 696,56

209

KONSERNITASE 31.12.20162016 2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVATAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 796 202,14 1 346 244,54Muut pitkävaikutteiset menot 14 172 796,47 16 749 800,79Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00

14 968 998,61 18 096 045,33

Aineelliset hyödykkeetMaa- ja vesialueet 59 236 235,11 57 348 482,19Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 123 365 151,12 123 678 148,75Rakennukset 483 245 364,51 457 852 253,67Rakennusten arvonkorotukset 1 435 308,33 1 435 308,33Kiinteät rakenteet ja laitteet 194 892 467,91 195 054 351,23Koneet ja kalusto 28 867 662,94 29 152 405,47Muut aineelliset hyödykkeet 5 804 617,62 6 071 796,69Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 22 243 186,93 22 905 518,44

919 089 994,47 893 498 264,77

SijoituksetOsakkuusyhteisöosuudet 131 486 095,44 133 349 302,90Tytäryhtiöosakkeet ja osuudet 0,00 250 000,00Muut osakkeet ja osuudet 56 128 051,16 55 642 432,40Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 3 139,37 3 139,36Muut lainasaamiset 3 339 380,42 3 535 036,03Muut saamiset 0,00 0,00

190 956 666,39 192 779 910,69

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 23 976 707,33 23 045 453,21

VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus 6 450 772,57 8 799 309,85

SaamisetPitkäaikaiset saamiset 8 830 419,53 4 335 652,31Lyhytaikaiset saamiset 64 466 672,64 71 399 415,02

73 297 092,17 75 735 067,33

Rahoitusarvopaperit 2 682 283,50 3 310 364,96

Rahat ja pankkisaamiset 47 703 785,62 31 309 008,20

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 279 126 300,66 1 246 573 424,34

210

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMAPeruspääoma 191 910 065,82 191 910 065,82Arvonkorotusrahasto 125 417 598,45 125 730 596,07Muut omat rahastot 12 814 782,28 13 767 178,30Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 126 879 677,91 123 170 926,76Tilikauden yli- / alijäämä 7 875 960,67 4 921 393,43

464 898 085,13 459 500 160,39

VÄHEMMISTÖOSUUDET 4 665 516,18 4 944 226,11

PAKOLLISET VARAUKSETEläkevaraukset 722 911,52 878 600,00Muut pakolliset varaukset 9 567 835,96 9 968 436,41

10 290 747,48 10 847 036,41

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 24 746 751,41 23 657 946,39

VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainen korollinen vieras pääoma 472 737 070,07 433 379 628,15Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 80 392 344,06 85 458 425,44Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 95 280 293,95 94 590 869,83Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 126 115 492,38 134 195 131,63

774 525 200,46 747 624 055,05

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 279 126 300,66 1 246 573 424,34

211

TULOSLASKELMA-yhdistely

Kaupunki Pohj.pelastusl. Vaasan Vesi Aluetyöterveys Vaasan Talotoimi Eliminoimatontuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma

ToimintatuototMyyntituotot 30 780 080,37 17 832 933,61 14 973 621,02 4 527 658,71 636 212,32 68 750 506,03Maksutuotot 27 748 016,82 322 764,00 0,00 28 876,06 0,00 28 099 656,88Tuet ja avustukset 12 887 815,86 314 179,39 0,00 4 930,96 17 672,55 13 224 598,76Vuokratuotot 12 135 285,93 983,02 25 548,90 0,00 46 998 436,15 59 160 254,00Muut toimintatuotot 4 496 836,39 245 394,30 110 679,54 101 609,24 0,00 4 954 519,47

Valmistus omaan käyttöön 413 291,95 0,00 345 668,28 0,00 642 752,53 1 401 712,76Toimintakulut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -175 067 428,32 -9 629 265,01 -2 244 062,42 -2 194 942,05 -2 573 973,04 -191 709 670,84Henkilösivukulut

Eläkekulut -40 307 006,73 -1 712 622,39 -712 451,02 -395 109,54 -702 477,93 -43 829 667,61Muut henkilösivukulut -11 885 851,61 -627 380,49 -140 669,07 -137 140,48 -166 520,86 -12 957 562,51

Palvelujen ostot -176 910 355,07 -2 447 258,83 -2 759 871,11 -1 216 070,78 -4 423 579,67 -187 757 135,46Aineet tarvikkeet ja tavarat -18 257 422,99 -1 293 065,54 -2 316 614,38 -138 780,75 -5 824 469,45 -27 830 353,11Avustukset -33 884 773,60 -108 226,21 0,00 0,00 0,00 -33 992 999,81Vuokrat -47 020 697,82 -1 399 744,59 -105 664,45 -334 770,46 -4 281 749,96 -53 142 627,28Muut toimintakulut -1 548 730,60 -36 115,27 -55 697,63 -15 455,26 -274 291,76 -1 930 290,52

Toimintakate -416 420 939,42 1 462 575,99 7 120 487,66 230 805,65 30 048 010,88 -377 559 059,24Verotulot 283 862 586,25 0,00 0,00 0,00 0,00 283 862 586,25Valtionosuudet 107 626 729,00 0,00 0,00 0,00 0,00 107 626 729,00Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 674 924,31 0,00 0,00 0,00 0,00 674 924,31Muut rahoitustuotot 35 591 041,10 0,00 7 704,90 0,00 0,00 35 598 746,00Korkokulut -2 558 224,76 0,00 0,00 0,00 -14 259,61 -2 572 484,37Muut rahoituskulut -40 375,41 -58,74 -1 400 033,82 -23 050,56 -20 027 057,08 -21 490 575,61

Vuosikate 8 735 741,07 1 462 517,25 5 728 158,74 207 755,09 10 006 694,19 26 140 866,34Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -15 086 070,31 -745 669,10 -3 886 928,19 -6 290,13 -10 440 574,90 -30 165 532,63Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Arvonalentumiset 0,00 0,00 -47 015,25 -1 078 737,17 -1 125 752,42

Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden tulos -6 350 329,24 716 848,15 1 794 215,30 201 464,96 -1 512 617,88 -5 150 418,71Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 773 173,12 0,00 0,00 0,00 0,00 773 173,12Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 60 000,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 840 161,51 0,00 0,00 0,00 0,00 840 161,51Tilikauden yli- / alijäämä -4 676 994,61 716 848,15 1 794 215,30 201 464,96 -1 512 617,88 -3 477 084,08

Eliminointi- ja oikaisukirjaukset KaupunginKaupunki Pelastuslaitos Vaasan Vesi Aluetyöterv. Vaasan Talotoimi tuloslaskelmatuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tuloslaskelma tilinpäätöksessä

ToimintatuototMyyntituotot 1) -2 558 261,68 -4 996 180,51 -668 563,95 -2 553 794,84 -354 870,13 57 618 834,92Maksutuotot 1) -19 200,87 -229 423,00 27 851 033,01Tuet ja avustukset 1) -8 890,97 13 215 707,79Vuokratuotot 1) -1 148 731,84 -44 503 843,37 13 507 678,79Muut toimintatuotot 1) -38 159,98 -7 964,68 -68 145,00 4 840 249,81

Valmistus omaan käyttöön 1) 74 357,45 427 551,35 80 904,50 1 984 526,06Toimintakulut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -191 709 670,84Henkilösivukulut

Eläkekulut -43 829 667,61Muut henkilösivukulut -12 957 562,51

Palvelujen ostot 1) 8 146 274,12 553 184,83 620 439,93 112 747,51 941 164,16 -177 383 324,91Aineet tarvikkeet ja tavarat 1) 119 553,50 665,10 271,00 31,00 409 997,77 -27 299 834,74Avustukset 1) 8 890,97 -33 984 108,84Vuokrat 1) 43 851 736,88 383 499,93 4 564,16 266 970,44 1 092 501,13 -7 543 354,74Muut toimintakulut 1) 6 290,00 4 978,55 3 725,36 8 288,17 37 443,01 -1 869 565,43

Toimintakate -377 559 059,24Verotulot 283 862 586,25Valtionosuudet 107 626 729,00Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 674 924,31Muut rahoitustuotot 2) -21 449 500,00 14 149 246,00Korkokulut -2 572 484,37Muut rahoituskulut 2) 1 400 000,00 23 000,00 20 026 500,00 -41 075,61

Vuosikate 26 140 866,34Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -30 165 532,63Kertaluonteiset poistot 0,00Arvonalentumiset -1 125 752,42

Satunnaiset erätSatunnaiset kulut 0,00

Tilikauden tulos -5 150 418,71Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 773 173,12Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 000,00Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 840 161,51Tilikauden yli- / alijäämä -3 477 084,08

1) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi 56 601 984,612) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi 21 449 500,00

212

RAHOITUSLASKELMA-yhdistely Kaupunki Pohj. pelastusl Vaasan Vesi AluetyöterveysTalotoimi Eliminoimatonrahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask. rahoituslask.

Toiminnan rahavirtaVuosikate 8 735 741,07 1 462 517,25 5 728 158,74 207 755,09 10 006 694,19 26 140 866,34Satunnaiset tulot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 189 732,72 -85 592,81 -13 924,06 0,00 0,00 -1 289 249,59Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 13 700,82 12 653,49 0,00 0,00 0,00 26 354,31Pakollisten varausten lisäys / vähennys -600 026,05 0,00 0,00 0,00 0,00 -600 026,05Muut tulorahoituksen korjauserät 0,00 0,00 0,00 0,00 2 577,22 2 577,22Toiminnan rahavirta yhteensä 6 959 683,12 1 389 577,93 5 714 234,68 207 755,09 10 009 271,41 24 280 522,23

Investointien rahavirtaInvestointimenot -30 500 846,87 -1 920 196,05 -3 762 420,44 0,00 -18 063 408,66 -54 246 872,02Rahoitusosuudet investointimenoihin 813 872,19 366 332,54 0,00 0,00 850 000,00 2 030 204,73Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 6 640 206,34 155 062,30 949 436,99 0,00 13 430 557,02 21 175 262,65Investointien rahavirta yhteensä -23 046 768,34 -1 398 801,21 -2 812 983,45 0,00 -3 782 851,64 -31 041 404,64

Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -16 087 085,22 -9 223,28 2 901 251,23 207 755,09 6 226 419,77 -6 760 882,41


Antolainasaamisten lisäys -1 112 208,09 0,00 -1 167,00 0,00 -130 475,00 -1 243 850,09Antolainasaamisten vähennys 1 224 416,04 0,00 0,00 0,00 115 840,09 1 340 256,13Antolainauksen muutokset yhteensä 112 207,95 0,00 -1 167,00 0,00 -14 634,91 96 406,04

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 35 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 645 262,00 0,00 0,00 0,00 -5 211,96 -20 650 473,96Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 705 650,52 0,00 0,00 0,00 0,00 8 705 650,52Lainakannan muutokset yhteensä 23 060 388,52 0,00 0,00 0,00 -5 211,96 23 055 176,56

Oman pääoman muutokset 0,00 0,00 0,00 0,00 -4 580 430,15 -4 580 430,15Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 155 775,54 0,00 0,00 0,00 0,00 155 775,54Vaihto-omaisuuden muutos 228 660,82 0,00 -11 458,00 0,00 0,00 217 202,82Saamisten muutos 2 228 390,78 -462 526,83 -2 789 503,54 -236 184,16 42 736,45 -1 217 087,30Korottomien velkojen muutos -7 055 263,33 471 750,11 -99 122,69 28 429,07 -1 668 879,20 -8 323 086,04Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -4 442 436,19 9 223,28 -2 900 084,23 -207 755,09 -1 626 142,75 -9 167 194,98

Rahoituksen rahavirta 18 730 160,28 9 223,28 -2 901 251,23 -207 755,09 -6 226 419,77 9 403 957,47

Rahavarojen muutos 2 643 075,06 0,00 0,00 0,00 0,00 2 643 075,06

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12 15 171 998,16 0,00 0,00 0,00 0,00 15 171 998,16Rahavarat 1.1 12 528 923,10 0,00 0,00 0,00 0,00 12 528 923,10Muutos 2 643 075,06 0,00 0,00 0,00 0,00 2 643 075,06

Eliminointi- ja oikaisukirjaukset KaupunginKaupunki Pohjanmaan Vaasan Vesi AluetyöterveysTalotoimi rahoituslaskelma

pelastuslaitos tilinpäätöksessäToiminnan rahavirta

Vuosikate 1) 26 993 248,55 -4 300 130,75 1 719 842,85 -2 142 757,72 -22 270 202,93 26 140 866,34Satunnaiset tulot 0,00Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 289 249,59Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 26 354,31Pakollisten varausten lisäys / vähennys -600 026,05Muut tulorahoituksen korjauserät 2 577,22Toiminnan rahavirta yhteensä 24 280 522,23

Investointien rahavirtaInvestointimenot 2)4) 14 867 578,27 -39 379 293,75Rahoitusosuudet investointimenoihin 2 030 204,73Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2)4) -5 278 941,56 -910 170,86 -13 258 896,00 1 727 254,23Investointien rahavirta yhteensä -35 621 834,79

Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -11 341 312,56


Antolainasaamisten lisäys 5) 106 840,09 -1 137 010,00Antolainasaamisten vähennys 5) -106 840,09 1 233 416,04Antolainauksen muutokset yhteensä 96 406,04

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 000,00Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 650 473,96Lyhytaikaisten lainojen muutos 3) -4 028 650,52 4 677 000,00Lainakannan muutokset yhteensä 19 026 526,04

Oman pääoman muutokset 2) 4 580 430,15 0,00Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 155 775,54Vaihto-omaisuuden muutos 217 202,82Saamisten muutos 3) -56 833,13 660 058,07 3 112 211,87 256 380,58 2 754 730,09Korottomien velkojen muutos 3) 56 833,13 -8 266 252,91Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -5 138 544,46

Rahoituksen rahavirta 13 984 387,62

Rahavarojen muutos 2 643 075,06

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12 15 171 998,16Rahavarat 1.1 12 528 923,10Muutos 2 643 075,06

1) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi 56 573 217,522) Oman pääoman muutoksen eliminointi 4 580 430,153) Yhdystilin eliminointi 3 971 817,394) Sisäisten investointien eliminointi 14 169 066,865) Liittymismaksujen myynnin eliminointi 106 840,09

213

TASE-yhdistely

VASTAAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimatontase tase tase tase tase tase


Muut pitkävaikutteiset menot 11 733 238,55 0,00 335 067,32 0,00 363 994,85 12 432 300,72Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

11 733 238,55 0,00 335 067,32 0,00 363 994,85 12 432 300,72II Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 44 676 631,19 0,00 0,00 0,00 103 695,00 44 780 326,19Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 121 698 523,80 0,00 0,00 0,00 0,00 121 698 523,80Rakennukset 13 489 738,00 30 008,23 5 300 832,27 0,00 182 354 317,14 201 174 895,64Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 192 260,22 22 628,94 23 431 723,16 0,00 0,00 85 646 612,32Koneet ja kalusto 10 885 488,35 5 711 875,04 414 134,57 15 201,15 4 465,00 17 031 164,11Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 226 894,84 12 832,60 119 523,54 0,00 1 092 897,95 2 452 148,93

254 169 536,40 5 777 344,81 29 266 213,54 15 201,15 183 555 375,09 472 783 670,99III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 273 689 893,87 0,00 0,00 0,00 5 149 738,63 278 839 632,50Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63 0,00 0,00 0,00 0,00 613 999,63Muut lainasaamiset 17 378 303,95 0,00 0,00 0,00 0,00 17 378 303,95Muut saamiset 409 358,18 1 200,00 194 923,61 0,00 1 719 927,41 2 325 409,20Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

292 091 555,63 1 200,00 194 923,61 0,00 6 869 666,04 299 157 345,28B TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 139 442,15 0,00 0,00 0,00 0,00 23 139 442,15Muut toimeksiantojen varat 255 561,63 0,00 0,00 0,00 0,00 255 561,63

23 395 003,78 0,00 0,00 0,00 0,00 23 395 003,78C VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 313 888,82 0,00 169 187,18 0,00 0,00 483 076,00Keskeneräiset tuotteet 1 835 404,08 0,00 0,00 0,00 0,00 1 835 404,08Valmiit tuotteet 8 144,90 0,00 0,00 0,00 0,00 8 144,90Muu vaihto-omaisuus 2 930,00 0,00 0,00 0,00 0,00 2 930,00

2 160 367,80 0,00 169 187,18 0,00 0,00 2 329 554,98II Saamiset

Pitkäaikaiset saamisetMyyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Lainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 2 388,73 2 388,73Siirtosaamiset 2 433 991,25 0,00 0,00 0,00 0,00 2 433 991,25

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 9 509 282,02 531 388,91 3 499 082,56 172 499,92 52 257,24 13 764 510,65Lainasaamiset 3 253 000,00 4 263 725,80 5 572 913,52 1 910 211,07 0,00 14 999 850,39Muut saamiset 18 720 947,61 785 653,27 14 680,94 20 159,31 565 122,41 20 106 563,54Siirtosaamiset 2 595 127,71 15 128,00 0,00 3 464,00 62 556,00 2 676 275,71

36 512 348,59 5 595 895,98 9 086 677,02 2 106 334,30 682 324,38 53 983 580,27III Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

IV Rahat ja pankkisaamiset 15 171 998,16 0,00 0,00 0,00 0,00 15 171 998,16

VASTAAVAA YHTEENSÄ 635 234 048,91 11 374 440,79 39 052 068,67 2 121 535,45 191 471 360,36 879 253 454,18

VASTAAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin taseKaupunki Pohj.pel.laitos Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä


Muut pitkävaikutteiset menot 12 432 300,72Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00

12 432 300,72II Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 44 780 326,19Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 121 698 523,80Rakennukset 201 174 895,64Kiinteät rakenteet ja laitteet 85 646 612,32Koneet ja kalusto 17 031 164,11Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 452 148,93

472 783 670,99III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 1) -189 987 491,39 88 852 141,11Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotukset 613 999,63Muut lainasaamiset 17 378 303,95Muut saamiset 3) -5 000,00 -113 934,11 2 206 475,09Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00

109 050 919,78B TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 0,00Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 139 442,15Muut toimeksiantojen varat 255 561,63

23 395 003,78C VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 483 076,00Keskeneräiset tuotteet 1 835 404,08Valmiit tuotteet 8 144,90Muu vaihto-omaisuus 2 930,00

2 329 554,98II Saamiset

Pitkäaikaiset saamisetMyyntisaamiset 0,00Lainasaamiset 0,00Muut saamiset 2 388,73Siirtosaamiset 2 433 991,25

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 13 764 510,65Lainasaamiset 2) -4 263 725,80 -5 572 913,52 -1 910 211,07 3 253 000,00Muut saamiset 2) -11 568 540,67 8 538 022,87Siirtosaamiset 2 676 275,71

30 668 189,21III Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0,00Joukkovelkakirjalainasaamiset 0,00

0,00

IV Rahat ja pankkisaamiset 15 171 998,16

VASTAAVAA YHTEENSÄ 665 831 637,62

214

VASTATTAVAA Kaupungin Pohj. pel.laitos Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi Eliminoimatontase tase tase tase tase tase

A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 191 910 065,82 220 000,00 23 838 876,88 355 000,00 165 573 614,51 381 897 557,21III Arvonkorotusrahasto 122 312 523,43 0,00 0,00 0,00 0,00 122 312 523,43IV Muut omat rahastot 9 598 209,36 0,00 0,00 0,00 0,00 9 598 209,36V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -49 541 811,64 7 105 543,34 8 851 494,50 818 819,98 11 726 500,64 -21 039 453,18VI Tilikauden yli- / alijäämä -4 676 994,61 716 848,15 1 794 215,30 201 464,96 -1 512 617,88 -3 477 084,08

269 601 992,36 8 042 391,49 34 484 586,68 1 375 284,94 175 787 497,27 489 291 752,74B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSETKertynyt poistoero 5 215 030,25 0,00 0,00 0,00 0,00 5 215 030,25Vapaaehtoiset varaukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

5 215 030,25 0,00 0,00 0,00 0,00 5 215 030,25C PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 722 911,52 0,00 0,00 0,00 0,00 722 911,52Muut pakolliset varaukset 3 120 362,57 0,00 0,00 0,00 0,00 3 120 362,57

3 843 274,09 0,00 0,00 0,00 0,00 3 843 274,09D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 15 370,78 0,00 0,00 0,00 0,00 15 370,78Lahjoitusrahastojen pääomat 23 315 161,91 0,00 0,00 0,00 0,00 23 315 161,91Muut toimeksiantojen pääomat 611 853,61 0,00 0,00 0,00 0,00 611 853,61

23 942 386,30 0,00 0,00 0,00 0,00 23 942 386,30E VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Joukkovelkakirjalainat 40 000 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 40 000 000,00Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 163 752 904,00 0,00 0,00 0,00 1 509 136,24 165 262 040,24Lainat julkisyhteisöiltä 1 050 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 050 000,00Saadut ennakot 675 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 675 000,00Liittymismaksut ja muut velat 1 208 265,31 0,00 2 783 505,49 0,00 0,00 3 991 770,80

206 686 169,31 0,00 2 783 505,49 0,00 1 509 136,24 210 978 811,04II Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 58 895 262,00 0,00 0,00 0,00 5 211,96 58 900 473,96Lainat julkisyhteisöiltä 12 096 850,39 0,00 0,00 0,00 0,00 12 096 850,39Lainat muilta luotonantajilta 810 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 810 000,00Saadut ennakot 3 199 779,80 0,00 0,00 0,00 1 013,58 3 200 793,38Ostovelat 11 834 753,42 791 487,25 698 935,85 166 971,03 1 193 236,99 14 685 384,54Muut velat 8 801 664,51 387 646,13 565 117,17 87 882,41 11 677 907,70 21 520 217,92Siirtovelat 30 306 886,48 2 152 915,92 519 923,48 491 397,07 1 297 356,62 34 768 479,57

125 945 196,60 3 332 049,30 1 783 976,50 746 250,51 14 174 726,85 145 982 199,76

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 635 234 048,91 11 374 440,79 39 052 068,67 2 121 535,45 191 471 360,36 879 253 454,18

VASTATTAVAA Eliminointi- ja oikaisukirjaukset Kaupungin taseKaupunki Pohj.pel.laitos Vaasan Vesi Aluetyöterveys Talotoimi tilinpäätöksessä

A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 1) -220 000,00 -23 838 876,88 -355 000,00 -165 573 614,51 191 910 065,82III Arvonkorotusrahasto 122 312 523,43IV Muut omat rahastot 9 598 209,36V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -21 039 453,18VI Tilikauden yli- / alijäämä -3 477 084,08

299 304 261,35B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSETKertynyt poistoero 5 215 030,25Vapaaehtoiset varaukset 0,00

5 215 030,25C PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 722 911,52Muut pakolliset varaukset 3 120 362,57

3 843 274,09D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 15 370,78Lahjoitusrahastojen pääomat 23 315 161,91Muut toimeksiantojen pääomat 611 853,61

23 942 386,30E VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Joukkovelkakirjalainat 40 000 000,00Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 165 262 040,24Lainat julkisyhteisöiltä 1 050 000,00Saadut ennakot 675 000,00Liittymismaksut ja muut velat 3) -80 719,23 -38 214,88 3 872 836,69

210 859 876,93II Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 58 900 473,96Lainat julkisyhteisöiltä 2) -11 746 850,39 350 000,00Lainat muilta luotonantajilta 810 000,00Saadut ennakot 3 200 793,38Ostovelat 14 685 384,54Muut velat 2) -11 568 540,67 9 951 677,25Siirtovelat 34 768 479,57

122 666 808,70

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 665 831 637,62

1) Peruspääomasijoituksen eliminointi 189 987 491,392) Yhdystilin eliminointi 23 315 391,063) Liittymismaksujen eliminointi 118 934,11

215

LIITETIEDOT

217

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA JA ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1. ARVOSTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT SEKÄ JAKSOTUSPERIAATTEET JA -MENETELMÄT

Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston 6.11.2006 § 130 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt poistosuunnitelman muutoksen 17.3.2014 § 31, joka on huomioitu tilikaudella 2013 uusien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Tilikauden 2014 alusta poistosuunnitelman muutosta on noudatettu kaikkien hyödykkeiden poistojen laskennassa. Alle 10 000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluksi.

Maa-alueiden arvonkorotukset on tehty kaupunginvaltuuston 6.11.2006 § 130 päätöksen mukaisesti.

Kuntayhtymäosuuksiin tehty arvonkorotus vastaa Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän peruspääoman korotusta.

Pohjanmaan museon ja Tikanojan taidekodin taideomaisuus on luetteloitu ko. laitoksissa, eikä niillä ole kirjanpitoarvoa taseessa.

Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon.

Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen joko keskihinta-periaatteen mukaisesti, hankintamenon, sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Saamisten ja rahoitusarvopapereiden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Vastikkeetta saadut rahoitusarvopaperit luetteloidaan erikseen.

Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koron- ja valuutanvaihtosopimuksia. Kaikki koron- ja valuutanvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.

ESITTÄMISTAPAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Tilinpäätöksen vertailutiedoissa on oikaistu vuoden 2015 tilinpäätöksessä virheellisissä taseen tiliryhmissä esitetyt luvut. Vaihtuvien vastaavien lyhytaikaisissa saamisissa on siirretty lainasaamisista 499 218,08 euroa ja siirtosaamisista 986 088,35 euroa muihin saamisiin.

Aikaisempia tilikausia koskevan virheen käsittely tilinpäätöksessä Tilinpäätöksessä on oikaistu virheellisesti tilikaudelle 2015 tulosvaikutteisesti kirjattu yhteistyösopimuksen perusteella saatu 900 000,00 euron ennakkomaksu. Oikaisu on tehty lisäämällä taseen vieraan pääoman saatuja ennakoita ja vähentämällä edellisten tilikausien ylijäämää. Vieraassa pääomassa oikaisu on jaksotettu pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin saatuihin ennakkomaksuihin. Taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman vertailutietoja on muutettu vastaavasti

219

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

2. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVITTÄIN 2016 2015

Sosiaali- ja terveystoimi 38 776 468,58 37 211 203,44 Varhaiskasvatus ja perusopetus 10 342 860,11 9 860 392,48 Ammatilliset koulut ja lukiot 5 569 032,68 7 309 623,71 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 5 554 707,61 5 305 511,27 Pelastustoimi 13 473 795,16 13 077 166,73 Tekninen toimi 17 746 923,68 20 422 691,71 Tukipalvelut 4 274 161,98 4 813 630,06 Liiketoiminta 16 482 420,64 16 500 890,36 Muut 4 813 133,88 5 622 929,88 Yhteensä 117 033 504,32 120 124 039,64

3. VEROTULOJEN ERITTELY 2016 2015

Kunnan tulovero 232 484 563,67 227 656 230,33 Osuus yhteisöveron tuotosta 31 309 087,89 31 281 559,76 Kiinteistövero 20 068 934,69 19 279 173,75 Yhteensä 283 862 586,25 278 216 963,84

4. VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY 2016 2015

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 90 440 053,00 85 408 717,00 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -6 352 620,00 -9 779 832,00Järjestelmämuutoksen tasaus 274 344,00 274 344,00Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 23 264 952,00 23 793 531,00 Valtionosuudet yhteensä 107 626 729,00 99 696 760,00

5. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät ovat:

Aineettomat oikeudet 4 - 5 vuotta tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 20 vuotta tasapoisto

Rakennukset 15 - 50 vuotta menojäännöspoisto 5 - 20 % Rakennukset / Vaasan Satama 20 - 30 vuotta tasapoisto

Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 - 30 vuotta menojäännöspoisto 10 - 20 % Poistonalainen irtain omaisuus 4 - 20 vuotta tasapoisto

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euron, on kirjattu vuosikuluksi.

6. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2016 2015

Eläkevastuuvaraus 1.1. 878 600,00 1 299 567,27 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennys tilikaudella -155 688,48 -420 967,27Eläkevastuuvaraus 31.12. 722 911,52 878 600,00

220

Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 1.1 2 200 030,00 1 870 789,97 Lisäykset tilikaudella 0,00 466 243,84 Vähennykset tilikaudella -122 866,58 -137 003,81Suvilahden kaatopaikan maisemointivaraus 31.12 2 077 163,42 2 200 030,00

Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 1.1 1 043 199,15 1 100 294,59 Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Vähennykset tilikaudella 0,00 -57 095,44Alueiden puhdistamisvelvollisuudet 31.12 1 043 199,15 1 043 199,15

Vahingonkorvausvastuu 1.1 321 470,99 0,00 Lisäykset tilikaudella 0,00 321 470,99 Vähennys tilikaudella -321 470,99 0,00 Vahingonkorvausvastuu 31.12 0,00 321 470,99

7. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDENMYYNTIVOITOT 2016 2015 JA MYYNTITAPPIOT

Muut toimintatuotot Osakkeet ja osuudet 591 254,97 227 976,50 Maa-alueet 564 779,22 2 884 522,05 Rakennukset 0,00 542 469,91 Irtain omaisuus 133 215,40 60 353,89

Yhteensä 1 289 249,59 3 715 322,35

Muut toimintakulut Irtain omaisuus 26 354,31 821,77

26 354,31 821,77

8. LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT PUOLUEILLE JAPUOLUEYHDISTYKSILLE

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2016 2015

Keskustan Vaasan kunnallisjärjestö 5 351,64 6 070,89 Keskustan Laihian kunnallisjärjestö 8,00 0,00 Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö 19 740,83 19 691,32 Laihian Perussuomalaiset 35,00 60,00 SDP Vaasan kunnallisjärjestö 23 334,50 24 954,50 Suomen Kristillinen liitto 60,00 90,00 Svenska Folkpartiet 15 484,19 15 572,48 Vaasan Perussuomalaiset 9 233,30 9 979,71 Vaasan seudun vihreät 2 418,77 2 751,58 Vasemmistoliitto 8 595,77 9 206,53 Vaasan Kristillisdemokraatit 1 808,50 1 639,50

86 070,50 90 016,51

9. PALVELUJEN OSTOT2016 2015

Asiakaspalvelujen ostot 125 907 791,65 Muiden palvelujen ostot

124 543 135,87 52 840 189,04 51 432 288,77

Yhteensä 177 383 324,91 177 340 080,42

221

10. OSINKOTUOTTOJEN JA PERUSPÄÄOMAN KORKO- 2016 2015 TUOTTOJEN ERITTELY

Osinkotuotot muista yhteisöistä 13 278 170,66 12 207 366,80 Peruspääoman korot kuntayhtymiltä 332 319,94 380 956,97 Yhteensä 13 610 490,60 12 588 323,77

222

TASEEN LIITETIEDOT

11. ARVONKOROTUKSET

Arvonkorotuksissa noudatetaan kaupunginvaltuuston (kv 6.11.2006§130) päättämiä periaatteita. Maa-alueiden arvostus perustuu arvioituun aluekohtaiseen todennäköiseen luovutushintaan.

2016 2015

Maa-alueet

Arvonkorotukset 1.1 521,43 Arvonkorotusten vähennys / myynnit -312 997,63

122 537 919,74 -526 398,31

Arvonkorotusten lisäys 0,00

Arvonkorotukset 31.12. 523,80

0,00

122 011 521,43

Osakkeet ja osuudet Arvonkorotukset 1.1. 613 999,63 613 999,63 Arvonkorotus 31.12. 613 999,63 613 999,63

Arvonkorotukset yhteensä 31.12 122 312 523,43 122 625 521,06

12. KUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSETKUNTAYHTYMÄOSUUKSIEN ARVONMUUTOKSET

Tasearvo Lisäys/vähennys Tasearvo

1.1.2016 tilikaudella 31.12.2015

Kunnan osuus kuntayhtymän Ero peruspääomasta

Vaasan sairaanhoitopiirin ky 33 598 944,35 33 598 944,35 32 971 361,47 627 582,88 Eskoon sosiaalipalvelujen ky 316 437,84 316 437,84 930 437,47 0,00 - arvonkorotus 613 999,63 613 999,63 Pohjanmaan liitto 55 095,53 55 095,53 75 707,17 -20 611,64Svenska österbottensförbund 2 599 553,70 2 599 553,70 2 525 250,00 74 303,70för utbildning och kulturVaasanseudun Areenat ky 4 245 918,73 4 245 918,73 4 245 918,72 0,01 Kårkulla samkommun 521 265,13 521 265,13 521 265,13 0,00

13. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISETSAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2016 2015

Pitkäaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä

Muut saamiset 2 388,73 11 135,35

Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset 1 392 988,89 1 014 430,66 Lainasaamiset 913 000,00 513 000,00 Muut saamiset 85 467,00 28 895,47 Siirtosaamiset 62 891,63 115 329,58

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä Myyntisaamiset 827 258,32 1 005 221,25 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 0,00 3 857,77 Siirtosaamiset 342 174,15 61 016,02

121 698

122 011

223

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Myyntisaamiset 112 175,73 136 941,13 Lainasaamiset 2 000 000,00 4 000 000,00 Muut saamiset 78 980,24 81 646,68 Siirtosaamiset 0,00 0,00

14. SIIRTOSAAMISET 2016 2015

Pitkäaikaiset Maankäyttösopimukset 2 381 217,44 1 931 500,00 Muut siirtosaamiset 52 773,81 76 494,54

2 433 991,25 2 007 994,54 Lyhytaikaiset

Siirtyvät korot 5 757,08 5 614,11 Ennakkomaksut 1 442 693,58 451 836,12 Muut siirtosaamiset 1 227 825,05 1 058 477,24

2 676 275,71 1 515 927,47

15. VASTIKKEETTA SAADUT RAHOITUSARVOPAPERIT2016 2015

Markkina-arvo Markkina-arvo 31.12. 31.12.

Aktia osakkeita 12.845 kpl 124 981,85 132 431,95

224

16. PYSYVÄT VASTAAVAT

Kaupunki yhteensä

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeetAineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeetMuut pitkä- Ennakkomaksut Yhteensä Maa-alueet Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensävaikuttei- ja keskeneräiset teet ja laitteet kalusto ja keskeneräisetset menot hankinnat hankinnat

Poistamaton hankintameno 1.1. 14 850 160,26 0,00 14 850 160,26 43 016 091,64 186 771 452,44 87 433 761,41 16 391 052,76 11 480 064,94 345 092 423,19Lisäykset tilikauden aikana 1 365 012,30 0,00 1 365 012,30 1 857 151,47 16 403 550,06 10 765 188,24 5 003 866,07 1 746 118,55 35 775 874,39Rahoitusosuudet tilikauden aikana -744 167,19 0,00 -744 167,19 0,00 -850 000,00 0,00 -375 100,14 -60 937,40 -1 286 037,54Vähennykset tilikauden aikana -9 474,69 0,00 -9 474,69 -95 385,98 0,00 0,00 -140 778,62 -2 577,22 -238 741,82Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 10 245 876,10 278 011,17 139 617,42 -10 663 504,69 0,00Tilikauden poisto -2 185 349,44 0,00 -2 185 349,44 0,00 -11 162 341,31 -12 830 348,50 -3 987 493,38 0,00 -27 980 183,19Arvonalentumiset ja niiden palautukset -843 880,52 0,00 -843 880,52 -1 215,00 -233 641,65 0,00 0,00 -47 015,25 -281 871,90Poistamaton hankintameno 31.12. 12 432 300,72 0,00 12 432 300,72 44 776 642,13 201 174 895,64 85 646 612,32 17 031 164,11 2 452 148,93 351 081 463,13

Arvonkorotukset 122 011 521,43 122 011 521,43Kirjanpitoarvo 31.12. 12 432 300,72 0,00 12 432 300,72 166 788 163,56 201 174 895,64 85 646 612,32 17 031 164,11 2 452 148,93 473 092 984,56

Pysyvien vastaavien sijoituksetOsakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamisetOsakkeet Osakkeet Kunta- Muut Yhteensä Saamiset Saamiset muut Yhteensätytäryhteisöt omistusyht. yhtymä- osakkeet ja tytäryhteisöt yhteisöt

yhteisöt osuudet osuudet

Hankintameno 1.1 33 723 895,71 5 745 766,05 41 337 215,28 6 029 260,73 86 836 137,77 16 177 414,38 3 503 770,70 19 681 185,08Lisäykset 234 723,00 2 000 000,00 0,00 0,00 2 234 723,00 1 243 850,09 0,00 1 243 850,09Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Vähennykset 0,00 0,00 0,00 -218 719,66 -218 719,66 -1 340 256,13 0,00 -1 340 256,13Hankintameno 31.12. 33 958 618,71 7 745 766,05 41 337 215,28 5 810 541,07 88 852 141,11 16 081 008,34 3 503 770,70 19 584 779,04

Arvonkorotukset 613 999,63 613 999,63Kirjanpitoarvo 31.12. 33 958 618,71 7 745 766,05 41 951 214,91 5 810 541,07 89 466 140,74 16 081 008,34 3 503 770,70 19 584 779,04

225

17. OMA PÄÄOMA 2016 2015

Peruspääoma 1.1. 191 910 065,82 191 910 065,82 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12. 191 910 065,82 191 910 065,82

Arvonkorotusrahasto 1.1. 122 625 521,06 123 151 919,37 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella 0,00 0,00 Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella -312 997,63 -526 398,31

Arvonkorotusrahasto 31.12. 122 312 523,43 122 625 521,06

Muut omat rahastot Vahinkorahasto 1.1. 7 491 480,05 7 491 480,05 Siirrot rahastosta tilikaudella -565 900,00 0,00 Vahinkorahasto 31.12 6 925 580,05 7 491 480,05

Oppisopimustoimen rahasto 1.1. 2 946 890,82 3 259 530,03 Siirrot rahastosta tilikaudella -274 261,51 -312 639,21Oppisopimustoimen rahasto 31.12. 2 672 629,31 2 946 890,82

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1.1 -3 715 085,84 21 965 916,39 Lisäys/vähennys tilikauden aikana -25 681 002,23 Edellisen tilikauden virheen oikaisu

-17 567 726,86 243 359,52 0,00

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 31.12 -3 715 085,84

Tilikauden yli- /alijäämä 1.1 -25 681 002,23Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään 25 681 002,23Tilikauden yli-/alijäämä

-21 039 453,18

-17 567 726,8617 567 726,86-3 477 084,08 -17 567 726,86

Tilikauden yli- /alijäämä 31.12 -3 477 084,08 -17 567 726,86

Oma pääoma yhteensä 299 304 261,35 303 691 145,05

18. PAKOLLISET VARAUKSET 2016 2015

Eläkevastuuvaraus 722 911,52 878 600,00 Kaatopaikan maisemointivaraus 2 077 163,42 2 200 030,00 Varaus alueiden puhdistamisvelvollisuuksiin 1 043 199,15 1 043 199,15 Vahingonkorvausvastuuvaraus 0,00 321 470,99

3 843 274,09 4 443 300,14

19. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT 2016 2015

JVK-laina 2015/2020 40 000 000,00 40 000 000,00 - korko 3 kk:n Euribor + 0,32%- kertalyhenteinenAlle vuoden kuluessa erääntyvät kuntatodistuslainat 40 000 000,00 40 000 000,00 Yhteensä 80 000 000,00 80 000 000,00

20. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ 2016 2015

Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Muut velat 53 971,88 53 971,88 Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Muut velat 1 001 996,63 888 541,74 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille

226

Muut velat 56 199,00 56 199,00

Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille

Lainat 810 000,00 1 133 000,00 Saadut ennakot 0,00 22 154,00 Ostovelat 582 133,43 1 738 094,72 Siirtovelat 619 653,27 455,31

Velat kuntyhtymille Ostovelat 1 640 492,31 7 674 723,54

Siirtovelat 320 941,90 1 280,03 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille

Ostovelat 2 260,06 25 332,52

21. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA, JOKAERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA 2016 2015

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 83 595 000,00 66 235 000,00 Lainat julkisyhteisöiltä 0,00 0,00 Yhteensä 83 595 000,00 66 235 000,00

22. SEKKILIMIITTI 2016 2015

Luotollisen sekkitilin limiitti 31.12. 3 522 818,90 3 522 818,90

23. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2016 2015 Pitkäaikaiset

Liittymismaksut 2 872 394,81 2 872 394,81 Muut velat 1 000 441,88 886 986,99 Yhteensä 3 872 836,69 3 759 381,80

24. SIIRTOVELAT 2016 2015

Lomapalkkajaksotukset 29 671 679,03 32 247 120,39 Henkilösivukulut 691 625,89 681 311,35 Siirtyvät korot 202 712,28 237 844,74 Siirtovelat /ostolaskut 821 318,08 497 579,80 Tuloennakot ja muut lyhytaikaiset siirtovelat 3 381 144,29 4 530 685,28 Yhteensä 34 768 479,57 38 194 541,56

25. HUOLLETTAVIEN VARAT 2016 2015

Sosiaali- ja terveystoimi Asiakkaiden käteisvarat 12 092,60 11 144,53

227

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA JA TASEEN ULKOPUOLISIA JÄRJESTELYJÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

26. VUOKRAVASTUUT 2016 2015 LeasingvastuutSeuraavalla tilikaudella maksettavat 469 705,38 244 950,28 Myöhemmin maksettavat 3 049 358,79 33 356,56 Yhteensä 3 519 064,17 278 306,84

27. VASTUUSITOUMUKSET 2016 2015

Tytäryhteisöjen puolesta annetut Takaukset

Alkuperäinen pääoma 108 077 552,25 98 652 765,66 Jäljellä oleva pääoma 96 362 606,72 88 789 459,78

Täytetakaukset Alkuperäinen pääoma 4 804 769,13 4 804 769,13

Jäljellä oleva pääoma 3 328 988,18 3 461 820,15 Osakkuus- ja muiden omistusyhteysyhteisöjen puolesta annetut

Takaukset Alkuperäinen pääoma 21 301 000,00 21 301 000,00

Jäljellä oleva pääoma 16 476 515,80 17 068 978,00 Muiden puolesta annetut

Takaukset Alkuperäinen pääoma 41 679 296,46 42 167 040,69 Jäljellä oleva pääoma 31 035 451,07 31 117 188,98

Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Osuus takausvastuusta 31.12 326 057 297,00 319 349 338,19 Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12 -243 380,14 -227 570,18

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

Sopimusvastuut 130 812,74 134 568,82 112 945,26 130 817,52

841 000,00 841 000,00 000,00

Vuokravakuus, sosiaali- ja terveystoimi Vuokravakuus, Jupiter-säätiö

vastuu voimassa 31.5.2021 asti; realisoitunut 2016. Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus, Rantamylly Teatterikorttelin asemakaavoitukseen liittyen on solmittu

puitesopimus, jossa kaavan mukaiset velvoiteautopai- kat on osoitettu kaupungin omistamaan pysäköinti- laitokseen.

Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti 31.12 4 257 000,00 4 820 000,00 Maankäyttösopimuksista kaupungille aiheutuvat velvoitteet 2 737 502,64 2 479 034,84 Stormossen Oy:n kanssa solmitut yhteistyösopimus ja

biokaasun toimitussopimus kymmeneksi vuodeksi. Sopimusvastuut yhteensä 8 079 260,64 8 405 421,18

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu 5 543 635,00 7 997 026,00 Arvonlisäverojen palautusvastuu 2 657,66 5 315,32

228

- josta Oy Westenergy Ab osuus (30 000 000,-)

Koronvaihtosopimukset

Varainhankinta pyritään toteuttamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti kuitenkin niin, että siihen liittyvät riskit tunnistetaan ja ne pyritään pitämään hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinnan kannalta keskeistä on korkoriskin, saatavuusriskin ja jälleenrahoitusriskin hallinta. Korkoriskiä hallitaan laina

-

aikajakaumalla ja suojauksilla. Vaihtuvakorkoinen laina voidaan suojaussopimuksella (johdannainen) muuttaa esimerkiksi kiinteäkorkoiseksi, jolloin korkokustannusten ennakoitavuus paranee.

Suojaussopimus on erillinen sopimus, jolla suojataan yksi tai useampi laina. Ensisijaisesti suojataan kaupungin lainasalkkua kokonaisuutena ns. tasesuojaus. Samanaikaisesti viimeisten vuosien matalasuhdanteen aikana kaupungin lainakanta on kasvanut merkittävästi. Pitkälläkään aikavälillä kasvavan kaupungin lainakanta ei olennaisesti pienene. Em. syistä on siirrytty lainakantaa kokonaisuutena huomioivaan tasesuojaukseen.Suojaamisesta aiheutuu kustannuksia, joten tavoitteena on toteuttaa suojaukset kustannustehokkaalla suhdannesyklit huomioivalla tavalla. Suhdanteiden muuttuessa myös olemassa olevia suojauksia muutetaan tulevaisuuden taloustilanteeseen parhaiten sopivalla tavalla. Matalasuhdanteessa korot ovat tyypillisesti alhaalla ja korkeasuhdanteessa korot ovat vastaavasti korkealla. Suhdanne

-

ja korkovaihteluiden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että matalasuhdanteessa, jolloin korot ovat alhaalla, tehdään pitkiä kiinteäkorkoisia suojauksia. Laskusuhdanteessa suojausastetta pienennetään ja tehdään vain välttämättömät suojaustoimenpiteet.Tavoiteltu korkosuojaus vaihtelee matalasuhdanteen 70 prosentista korkeasuhdanteen 40 prosenttiin. Suojatun osuuden osalta tavoitetaso on 50-60 % lainasalkusta (suojatun osuuden määrä vaihtelee noin 40 – 70 %:n välillä). Kaupunginvaltuuston on hyväksynyt varainhankinnan periaatteet 20.2.2017.

Päättyneet koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus I Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 0,00 0,00 Sopimuksen päättymispäivä 23.7.2017 (päätetty 5/2015) Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,48 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 0,00 0,00

Voimassa olevat koronvaihtosopimukset ja vastakkaiset sopimukset Koronvaihtosopimus II Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva bullet-sopimuksen nimellispääoma 31.12. 15 000 000,00 15 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 16.10.2017 Vaihtuva korko: 6 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,40 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -395 186,79 -740 112,55

Koronvaihtosopimus III Vastakkainen sopimus Jäljellä oleva bullet-sopimuksen nimellispääoma 31.12. 15 000 000,00 15 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 16.10.2017 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan)

Koronvaihtosopimus IV

Sopimuksella on suojauduttu yksittäisen lainan korkoriskiltä. Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 6 000 000,00 7 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 11.11.2020 Vaihtuva korko: 1 kk euribor + 0,49 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 2,64 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -339 547 -473 470,00

229

Koronvaihtosopimus V Vastakkainen sopimus Jäljellä oleva bullet lainan nimellispääoma 31.12. 6 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 11.11.2020 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 340 472,27

Koronvaihtosopimus VI

Sopimuksella on suojauduttu yksittäisen lainan korkoriskiltä. Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 9 000 000,00 10 500 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 25.9.2022 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,22 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -372 432,52 -391 100,93

Koronvaihtosopimus VII Vastakkainen sopimus Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 9 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 25.9.2022 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 372 963,68

Koronvaihtosopimus VIII Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 20 000 000,00 20 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 15.3.2023 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,60 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 947 313,00 -1 601 006,00

Koronvaihtosopimus IX Vastakkainen sopimus Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 20 000 000,00 Kiinteä korko: 1,60 % (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 0,84 % (kaupunki toimittaa) Sopimuksen päättymispäivä 15.3.2023 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 963 159,00

Voimassa olevat koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus X Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva bullet lainan nimellispääoma 31.12. 10 000 000,00 10 000 000,00 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,29 % (kaupunki toimittaa) Sopimuksen päättymispäivä 12.5.2025 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 820 380,00 493 541,00

Koronvaihtosopimus XI Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva bullet-lainan nimellispääoma 31.12. 20 000 000,00 20 000 000,00 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,21 % (kaupunki toimittaa) Sopimuksen päättymispäivä 13.5.2030

230

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 1 114 450,00 21 360,00

Koron- ja valuutanvaihtosopimus XII

Sopimuksella on suojauduttu yksittäisen lainan korkoriskiltä. Jäljellä oleva lainan pääoma 31.12. 5 000 000,00 6 000 000,00 Sopimuksen päättymispäivä 10.10.2021 Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -171 890,00 5 293,00

Forward-start koronvaihtosopimukset Koronvaihtosopimus XIII Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 12 500 000,00 12 500 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 2.1.2017 Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2027 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,164 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -808 754,00 -97 608,00

Koronvaihtosopimus XIV Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 12 500 000,00 12 500 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 2.1.2018 Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2028 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,332 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -775 747,00 -26 244,00

Koronvaihtosopimus XV Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva lainan bullet-pääoma 31.12. 30 000 000,00 30 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 26.5.2017 Sopimuksen päättymispäivä 25.5.2037 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,44 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 880 716,00 874 199,00

Koronvaihtosopimus XVI Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 10 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 7.6.2023 Sopimuksen päättymispäivä 7.6.2043 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,45 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 130 325,00

Koronvaihtosopimus XVII Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 25 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 15.3.2023 Sopimuksen päättymispäivä 15.3.2043

231

Vaihtuva korko: 3 kk euribor, kynnyksellinen (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,38 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 447 478,13

Koronvaihtosopimus XVIII Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 10 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 2.1.2027 Sopimuksen päättymispäivä 2.1.2042 Vaihtuva korko: 6 kk euribor, kynnyksellinen (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,45 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 102 607,28

Koronvaihtosopimus XIX Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 25 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 15.6.2020 Sopimuksen päättymispäivä 15.6.2045 Vaihtuva korko: 3 kk euribor, kynnyksellinen (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 0,96 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 066 800,00

Koronvaihtosopimus XX Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 10 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 15.6.2027 Sopimuksen päättymispäivä 15.6.2047 Vaihtuva korko: 3 kk euribor, kynnyksellinen (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 1,09 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -369 345,00

Swaptio Koronvaihtosopimus XXI Sopimus suojaa koko lainasalkkua. Vaihtuvaa korkoa on sopimuksella sidottu kiinteään korkoon. Jäljellä oleva sopimuksen nimellispääoma 31.12. 20 000 000,00 Sopimuksen alkamispäivä 15.3.2023 Sopimuksen päättymispäivä 16.3.2043 Vaihtuva korko: 3 kk euribor (pankki toimittaa) Kiinteä korko: 0,84 % (kaupunki toimittaa) Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -1 234 033,00

232

HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT

28. HENKILÖSTÖKULUT 2016 2015

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 191 709 670,84 196 634 926,78 Henkilösivukulut

Eläkekulut 43 829 667,61 45 145 504,67 Muut henkilösivukulut 12 957 562,51 11 191 454,39

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 248 496 900,96 252 971 885,84

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 530 225,17 1 222 507,24

Pakollisia varauksia tuloutettu henkilöstökuluihin 184 750,55 422 378,49

Yhteensä henkilöstökulut 249 211 876,68 254 616 771,57

29. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TEHTÄVÄ-ALUEITTAIN 2016 2015

Sosiaali- ja terveystoimi 2113 2191 Sosiaalipalvelut / avustajat 2 3 Varhaiskasvatus ja perusopetus 1625 1652 Ammatilliset koulut ja lukiot 411 463 Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 518 500 Pelastustoimi * 211 210 Tekninen toimi 201 221 Tukipalvelut 309 312 Liiketoiminta 139 149 Muut 460 448 Yhteensä 5 989 6 149

* lisäksi sivutoimisia puolivakinaisia palomiehiä 499 508

30. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 2016 2015

BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 29 622,90 33 631,95 Tilintarkastajan lausunnot 6 566,00 2 816,00 Muut palkkiot 790,00 0,00

Palkkiot yhteensä 36 978,90 36 447,95

233

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LAATIMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

Konsernitilinpäätöksen laajuusKonsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt. Uutena tytäryhteisönä konserniti-linpäätökseen on yhdistelty EduVakk Oy, jolle siirtyy vuoden 2016 alusta osa kaupungin koulutuspalvelutoi-minnasta.

Osakkuusyhteisöistä konsernitilinpäätökseen on jätetty yhdistelemättä edellisen konsernitilinpäätöksen ta-paan Kvarkenhamnar Ab. Yhdistelemättä jättämisellä on vain vähäinen merkitys konsernin tilikauden ylijää-mään ja omaan pääomaan.

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteetKonserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kuntayhtymien keskinäiset tuotot, kulut sekä saamiset ja velat jakiinteistöverot on vähennetty. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Osak-kuusyhteisöistä on yhdistelty kunnan omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappi-osta sekä oman pääoman muutoksesta.

Keskinäisen omistuksen eliminointiKunnan, kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty hankintamenomene-telmällä.

VähemmistöosuudetVähemmistöosuudet on erotettu konsernin tilikauden ylijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konserninomasta pääomasta konsernitaseessa.

Suunnitelmapoistojen oikaisuVuonna 2004 suunnitelmapoistojen tekemisen kirjanpidossa aloittaneiden tytäryhteisöjen edellisten vuosienpoisto-oikaisuna käytetään vuoden 2003 tilinpäätökseen kirjattua poistoa, jota poistetaan tulevina vuosinasamalla %:lla kuin yhteisö tekee suunnitelmapoistoja. Niiden tytäryhteisöjen, jotka eivät tee suunnitelman-mukaisia poistoja, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi jajäännösarvojen ero on kirjattu konsernituloslaskelmassa tytäryhteisön poistojen oikaisuksi ja aikaisemmilletilikausille kertynyt ero konsernitaseessa edellisten tilikausien yli- tai alijäämän oikaisuksi.

OsakkuusyhteisötOsakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Kiinteistö Oy VaasanYlioppilastalon ja Kiinteistö Oy Palosaaren Laboratorioiden poistot on ennen yhdistelyä oikaistu suunnitel-man mukaisiksi.

Poistoero ja vapaaehtoiset varauksetPoistoero ja vapaaehtoiset varaukset on jaettu konsernituloslaskelmassa laskennallisten verojen muutok-seen ja tilikauden ylijäämään sekä konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan.

Arvostus- ja jaksotusmenetelmätKonsernitilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin Vaasankaupungin tilinpäätöksessä.

Johdannaissopimusten käsittelyJohdannaissopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Niiden sisällöt ja käyvät arvot esitetään johdannai-sia käsittelevässä vastuuliitetiedossa. Koronvaihtosopimusten korkovaikutukset on kirjattu suoriteperiaatteenmukaisesti tilikauden aikana oikaisemaan suojattavan lainan korkovaikutuksia.

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihinOikean ja riittävän kuvan antamiseksi on tuloslaskelmassa, taseessa, rahoituslaskelmassa ja liitetiedoissatilikaudelta 2015 esitettyihin vertailutietoihin tehty aikaisempien tilikausien virheiden käsittelyä ja esittämista-van muutosta koskevat oikaisut.

234

omastapääomasta

vieraastapääomast

a

tilikaudenvoitosta/tappiosta

TytäryhteisötKiinteistö Oy Klemetinkaari Vaasa 61,90% 61,90% 501 1 507 0Kiinteistö Oy Myllynranta Vaasa 100,00% 100,00% 0 67 0Kiinteistö Oy Cargo Apron Vaasa 80,80% 80,80% 703 0 -1Palosaaren Yrityskeskus Oy Vaasa 100,00% 100,00% 3 918 3 888 0Kiinteistö Oy Pikipruukki Vaasa 100,00% 100,00% 5 886 150 524 -7As. Oy Pitkälahdenkatu 31-35 Vaasa 100,00% 534 3 340 0As. Oy Vaasan Asemakatu 43 Vaasa 100,00% 339 1 475 0Kiinteistö Oy Sekahaku Vaasa 53,00% 53,00% 51 3 480 0Kiinteistö Oy Teerinimenkatu 8 Vaasa 100,00% 100,00% 1 493 5 0Vähänkyrön vuokratalot Oy Vaasa 100,00% 100,00% 478 4 009 0Vaasan Asumisoikeus Oy Vaasa 100,00% 100,00% 2 211 15 127 0Asunto Oy Kråklundinkatu Vaasa 100,00% 100,00% 273 696 0Kiinteistö Oy Mäntyhovi Vaasa 70,00% 70,00% 8 521 0Vaasan Ekolämpö Oy Vaasa 65,00% 82,49% 304 4 -12Vaasan Sähkö konserni Vaasa 99,93% 99,94% 183 109 176 652 21 524Vaasanseudun Kehitys Oy Vaasa 58,10% 58,10% 112 191 -184Vaasan Ammattikorkeakoulu Oy Vaasa 74,00% 78,09% 2 814 2 097 -1 009Palosaaren Kampus Oy Vaasa 89,98% 92,17% 3 282 35 612 -314Kova Login Oy Vaasa 60,00% 60,00% 2 072 42 -64Vaasan Pysäköinti Oy Vaasa 100,00% 100,00% 2 0 0Stormossen Oy Mustasaari 54,35% 54,35% 1 376 6 297 127Teatteriparkki Oy Vaasa 100,00% 100,00% 9 109 6 -5Vaasanseudun Matkailu Oy Vaasa 54,08% 54,08% 32 117 11BotniaLab Oy Vaasa 100,00% 100,00% 378 195 -223

KuntayhtymätEskoon sosiaalipalvelujenkuntayhtymä Seinäjoki 15,58% 15,58% 1 236 1 739 14Vaasanseudun Areenat ky Mustasaari 70,77% 70,77% 4 589 341 91Kårkulla Samkommun Parainen 5,92% 5,92% 716 1 122 68Pohjanmaan Liitto Vaasa 40,85% 40,85% 114 323 -78Vaasan Sairaanhoitopiiri Vaasa 54,07% 54,07% 41 466 37 930 587Svenska Österbottens Förbund förUtbildning och Kultur Vaasa 21,81% 21,81% 6 695 3 178 219

OsakkuusyhteisötNLC Ferry Oy Vaasa 50,00% 50,00% 3 338 2 971 434Pohjanmaan Expo Oy Vaasa 30,20% 30,20% 203 42 9Kiint. Oy Ajurinkatu 14 Vaasa 38,00% 38,00% 84 11 2As.oy Koppelonkatu 2 Vaasa 31,11% 31,11% 316 1 0Oy Merinova Ab Vaasa 22,47% 39,64% 744 152 67Oy Vaasa Parks Ab (konserni) Vaasa 33,30% 40,78% 4 371 10 749 73Koy Palosaaren Laboratoriot Vaasa 43,00% 53,00% 5 511 33 -214Kiint. Oy Vaasan Ylioppilastalo Vaasa 50,00% 2 439 50 -82Kiinteistö Oy Ritz Vaasa 19,50% 25,07% 858 204 17Kyrönmaan jätevesi Oy Vaasa 50,00% 50,00% 910 736 12As.oy Perämiehenkatu 26 Vaasa 22,18% 22,18% 15 9 0Tutkimuskeskus Conradi Oy Vaasa 50,00% 50,00% 7 0 0

Yhdistelemättömät osakkuusyhteisötKvarkenhamnar Ab Uumaja 50,00% 50,00% 1 274 794 -310

Yhteensä 293 866 466 237 20 753

2. Tytäryhteisöt, kuntayhtymät ja osakkuusyhtiötKuntakonsernin osuus (1 000 €)

KotipaikkaKunnanomistus-

osuus

Konserninomistus-

osuusNimi

235

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

3. ARVONKOROTUKSET 2016 2015

Maa- ja vesialueet

Arvo 1.1 123 678 148,72 124 204 547,06

Arvonkorotukset 0,00 0,00

Arvonkorotusten purku -312 997,63 -526 398,34

Arvo 31.12 123 365 151,09 123 678 148,72

Rakennukset

Arvo 1.1 1 435 308,33 1 439 277,22

Arvonkorotusten purku 0,00 -3 968,89

Arvo 31.12 1 435 308,33 1 435 308,33

Osakkeet ja osuudet

Arvo 1.1 3 139,37 4 295,10

Arvonkorotusten purku 0,00 -1 155,73

Arvo 31.12 3 139,37 3 139,37

Arvonkorotukset yhteensä 31.12 124 803 598,82 126 460 358,86

4. MAA- JA VESIALUEET ERITTELY 2016 2015

Maa- ja vesialueet

Kiinteistöjen liittymismaksut 1 072 820,82 1 060 236,92

Muut maa- ja vesialueet 58 163 414,30 56 288 245,56

Maa- ja vesialueet yhteensä 59 236 235,11 57 348 482,48

5. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2016 2015

Pitkäaikaiset siirtosaamiset

Maankäyttösopimukset 2 381 217,44 2 007 994,54

Muut siirtosaamiset 52 773,81 2 980,91

Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2 433 991,25 2 010 975,45

Lyhytaikaiset siirtosaamiset

Vakuutusmaksujaksotus 95 655,42 68 304,60

Vuokrasaamiset 22 754,74 40 626,37

Myyntisaamiset 6 280,00 0,00

Palkkojen siirtosaamiset 60 916,66 64 768,63

Korkosaamiset 13 432,11 9 940,07

Verosaamiset 351 956,00 5 812,44

Avustushakemukset ja jaksotukset 686 779,73 1 500 149,52

Kelan työterveyshuolto 32 973,81 35 393,26

Ennakkomaksut 2 999 135,13 2 012 293,45

Muut siirtosaamiset 4 311 057,23 4 963 392,42

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 8 580 940,83 8 700 680,76

6. SIIRTOVELKOIHIN SISÄLTYVÄT OLENNAISET ERÄT 2016 2015

Lyhytaikaiset siirtovelat

Tuloennakot 4 193 370,49 5 497 336,98

Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 43 625 020,02 46 263 480,24

Korkojaksotukset 933 977,64 1 032 587,84

Verot 1 209 625,69 2 183 107,00

Muut menojäämät 9 432 676,21 12 586 787,82

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 59 394 670,05 67 563 299,88

7. PAKOLLISET VARAUKSET 2016 2015

Eläkevastuu 722 911,52 878 600,00

Vahingonkorvausvastuuvaraus 0,00 321 470,99

Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 3 254 481,95 3 659 948,01

Suvilahden kaatopaikan maisemointi 2 077 163,42 2 200 030,00

Alueiden puhdistusvelvollisuus 1 043 199,15 1 043 199,15

Kaatopaikkojen jälkihoito, Stormossen 3 090 885,57 2 721 088,26

Muut pakolliset varaukset 102 105,87 22 700,00

Pakolliset varaukset yhteensä 10 290 747,48 10 847 036,41

236

8. PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET 2016 2015

Eläkevastuu 1.1 878 600,00 1 315 788,27

Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00

Vähennykset tilikaudella -155 688,48 -437 188,27

Eläkevastuu 31.12 722 911,52 878 600,00

Potilasvastuuvakuutus 1.1 3 659 948,01 3 315 974,14

Lisäykset tilikaudella 0,00 343 973,87

Vähennykset tilikaudella -405 466,06 0,00

Potilasvastuuvakuutus 31.12 3 254 481,95 3 659 948,01

Alueiden puhdistusvelvollisuus 1.1 1 043 199,15 1 100 294,59

Lisäykset tilikaudella 0,00 0,00

Vähennykset tilikaudella 0,00 -57 095,44

Alueiden puhdistusvelvollisuus 31.12 1 043 199,15 1 043 199,15

Suvilahden kaatopaikan maisemointi 1.1 2 200 030,00 1 870 789,97



Suvilahden kaatopaikan maisemointi 31.12 2 077 163,42 2 200 030,00

Kaatopaikan jälkihoitovaraus 1.1 2 721 088,26 2 579 822,77

Lisäykset tilikaudella 413 613,10 141 265,49


Kaatopaikan jälkihoitovaraus 31.12 3 090 885,57 2 721 088,26

Vahingonkorvausvastuu 1.1 321 470,99 0,00



Vahingonkorvausvastuu 31.12 0,00 321 470,99

Muut pakolliset varaukset 1.1 22 700,00 0,00

Lisäykset tilikaudella 79 405,87 22 700,00

Vähennykset tilikaudella 0,00 0,00

Muut pakolliset varaukset 31.12 102 105,87 22 700,00

9. MUIDEN PITKÄAIKAISTEN VELKOJEN ERITTELY 2016 2015

Muut velat

Liittymismaksut 51 781 843,79 54 770 174,47

Muut velat 8 265 797,50 11 232 729,83

Muut velat yhteensä 60 047 641,29 66 002 904,30

10. LASKENNALLISET VEROVELAT 2016 2015

Korottomaan vieraaseen pääomaan sisältyvät laskennalliset verovelat

Pitkäaikainen vieras pääoma 19 669 702,77 18 891 228,53

2016 2015

Muut toimintatuotot

Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 564 779,22 2 983 606,65

Rakennusten myyntivoitot 0,00 1 339 954,79

Muut myyntivoitot 824 613,64 290 204,00

Myyntivoitot yhteensä 1 389 392,86 4 613 765,44

Muut toimintakulut

Kiinteistön myyntitappio 0,00 0,00

Muut myyntitappiot 26 354,31 821,77

Myyntitappiot yhteensä 26 354,31 821,77

11. PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA

TAPPIOT

237

12. TOIMINTATUOTOT TEHTÄVÄALUEITTAIN 2016 2015

Sosiaali- ja terveystoimi 117 697 685,02 118 043 057,73

Varhaiskasvatus- ja perusopetus 10 342 860,11 9 860 392,48

Ammatilliset koulut ja lukiot 6 647 397,11 7 621 562,11

Muu kulttuuri- ja sivistystoimi 7 200 149,78 7 630 754,98

Pelastustoimi 13 473 795,16 13 077 166,73

Tekninen toimi 14 316 514,30 17 285 996,92

Tukipalvelut 4 239 289,69 4 753 126,34

Liiketoiminta 189 608 798,30 198 835 818,44

Muut 10 789 424,71 9 384 671,88

Toimintatuotot yhteensä 374 315 914,17 386 492 547,61

VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIDOT

13. VELAT, JOIDEN VAKUUDEKSI ANNETTU KIINNITYKSIÄ 2016 2015

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 55 804 428,29 55 821 905,59Vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin 80 711 123,00 52 279 999,61Vakuudeksi annetut yrityskiinnitykset 29 218 339,63 36 018 339,63

Lainat julkisyhteisöiltä 79 972 175,56 87 742 402,67Vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin 181 503 457,13 207 783 914,67

Lainat muilta luotonantajilta 0,00 0,00Vakuudeksi annetut kiinnitykset kiinteistöihin 0,00 0,00

Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä 291 432 919,76 296 082 253,91

VAKUUDET 2016 2015

14. OMASTA PUOLESTA ANNETUT VAKUUDET

Sitoumusten vakuudeksi annetut kiinnitykset 24 405 878,08 32 911 198,08

Yhteensä 24 405 878,08 32 911 198,08

Muiden puolesta annetut vakuudet

Vakuudeksi annetut kiinnitykset 4 000 000,00 4 000 000,00

Yhteensä 4 000 000,00 4 000 000,00

Vakuudet yhteensä 28 405 878,08 36 911 198,08

15. LEASINGVASTUIDEN YHTEISMÄÄRÄ 2016 2015

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 051 488,76 698 243,21

Myöhemmin maksettavat 3 662 128,33 611 304,80

Yhteensä 4 713 617,09 1 309 548,01

16. VASTUUSITOUMUKSET 2016 2015

Takaukset muiden puolesta

Alkuperäinen pääoma 49 839 330,46 50 327 074,69

Jäljelläoleva pääoma 39 191 303,07 39 277 222,98

Kuntien takauskeskus

Osuus takausvastuusta 31.12 326 057 297,00 319 349 338,19

Mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta -243 380,14 -227 570,18

238

17. MUUT TALOUDELLISET VASTUUT

Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 2 737 502,64 2 479 034,84

Vuokravakuudet 3 194 901,51 272 601,88

Tytäryhtiöille myönnettyjen kassalainojen limiitti 4 257 000,00 4 820 000,00

Sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 265 196,70 150 456,92

Perustamishankkeiden valtionosuuden palautusvastuu -2023 5 543 635,00 5 769 526,00

Rantamylly, pysäköintipaikkojen rakentamisvelvollisuus 841 000,00 841 000,00

Arvonlisäveron palautusvastuu 9 743 758,85 7 273 828,96

Muut vastuut 33 601 377,00 24 754 629,00

Sopimusvastuut yhteensä 60 184 371,70 46 361 077,60

Johdannaissopimukset Vaasan Sähkö 30 987 703,00 30 987 703,00

Johdannaissopimukset Vaasan kaupunki 241 500 000,00 144 000 000,00

Johdannaissopimukset Pikipruukki 23 227 156,00 25 301 353,00

Johdannaissopimukset Asemakatu 43 1 464 375,00 1 505 625,00

Johdannaissopimukset Stormossen Oy 900 970 961 040,00

Johdannaissopimukset SÖFUK 1 939 014,65 2 064 730,90

Johdannaissopimukset Kiinteistö Oy Palosaaren Kampus 14 468 055,00

Johdannaissopimukset Kårkulla 258 778,83

18. OMAN PÄÄOMAN ERITTELY

Peruspääoma 1.1 191 910 065,82 191 910 065,82

Peruspääoma 31.12 191 910 065,82 191 910 065,82

Arvonkorotusrahasto 1.1 125 730 596,07 126 262 119,00

Vähennykset tilikaudella -312 997,62 -531 522,93

Arvonkorotusrahasto 31.12 125 417 598,45 125 730 596,07

Muut omat rahastot

Vararahasto 722 601,77 722 601,77

Rahaston pääoma 31.12 722 601,77 722 601,77

Vahinkorahasto 7 491 480,05 7 491 480,05

Siirrot rahastosta -565 900,00

Rahaston pääoma 31.12 6 925 580,05 7 491 480,05

Oppisopimustoimenrahasto 2 946 890,82 3 259 530,03

Siirrot rahastosta -274 261,51 -312 639,21

Rahaston pääoma 31.12 2 672 629,31 2 946 890,82

Muut omat rahastot 1 812 346,66 2 392 082,82

Siirrot rahastoon 703 439,29 254 922,18

Siirrot rahastosta -21 814,80 -40 799,34

Rahaston pääoma 31.12 2 493 971,15 2 606 205,66

Muut omat rahastot yhteensä 31.12 12 814 782,28 13 767 178,30

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1 128 092 320,19 123 436 912,04

Edellisten tilikausien virheen oikaisu -1 212 642,28 -265 985,28

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12 126 879 677,91 123 170 926,76

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 7 875 960,67 4 921 393,43

Oma pääoma yhteensä 31.12 464 898 085,13 459 500 160,39

239

LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Tilinpäätös erikseen sidottuna Päiväkirja sähköinen arkistointi Pääkirja mikrokortit Ostoreskontra sähköinen arkistointi Myyntireskontrat sähköinen arkistointi Pysyvät vastaavat atk-tuloste Palkkakirjanpito sähköinen arkistointi Maksuliikenne sähköinen arkistointi Anto- ja ottolainat atk-tuloste Konsernikirjanpito atk-tuloste Varastokirjanpito atk-tuloste Tase-erittelyt erillisinä lomakkeina Käteiskassat 18 kpl sähköinen arkistointi Käteiskassat 16 kpl kassanauhat/tilityslomakkeet

240

LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET

241

Liikelaitosten vaikutus tulokseen1.000 €

Tuloslaskelmat Eliminointi ja oikaisu- Eliminoidut tulos- KaupunginKaupunki Liike- Eliminoi- kirjaukset laskelmat tuloslask.

laitokset maton yht. Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- tilin-laitokset laitokset päätöksessä

ToimintatuototMyyntituotot 30 780 37 970 68 751 1) -2 558 -8 573 28 222 29 397 57 619Maksutuotot 27 748 352 28 100 1) -19 -229 27 729 122 27 851Tuet ja avustukset 12 888 337 13 225 1) -9 12 888 328 13 216Vuokratuotot 12 135 47 025 59 160 1) -1 149 -44 504 10 987 2 521 13 508Muut toimintatuotot 4 497 458 4 955 1) -38 -76 4 459 382 4 840

Valmistus omaan käyttöön 413 988 1 402 1) 74 508 488 1 497 1 985Toimintakulut

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -175 067 -16 642 -191 710 -175 067 -16 642 -191 710Henkilösivukulut

Eläkekulut -40 307 -3 523 -43 830 -40 307 -3 523 -43 830Muut henkilösivukulut -11 886 -1 072 -12 958 -11 886 -1 072 -12 958

Palvelujen ostot -176 910 -10 847 -187 757 1) 8 146 2 228 -168 764 -8 619 -177 383Aineet tarvikkeet ja tavarat -18 257 -9 573 -27 830 1) 120 411 -18 138 -9 162 -27 300Avustukset -33 885 -108 -33 993 1) 9 -33 876 -108 -33 984Vuokrat -47 021 -6 122 -53 143 1) 43 852 1 748 -3 169 -4 374 -7 543Muut toimintakulut -1 549 -382 -1 930 1) 6 54 -1 542 -327 -1 870

Toimintakate -416 421 38 862 -377 559 -367 978 -9 581 -377 559Verotulot 283 863 0 283 863 283 863 0 283 863Valtionosuudet 107 627 0 107 627 107 627 0 107 627Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 675 0 675 675 0 675Muut rahoitustuotot 35 591 8 35 599 2) -21 450 14 142 8 14 149Korkokulut -2 558 -14 -2 572 -2 558 -14 -2 572Muut rahoituskulut -40 -21 450 -21 491 2) 21 450 -40 -1 -41

Vuosikate 8 736 17 405 26 141 35 729 -9 588 26 141Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -15 086 -15 079 -30 166 -15 086 -15 079 -30 166Kertaluonteiset poistot 0 0 0 0 0 0Arvonalentumiset 0 -1 126 -1 126 0 -1 126 -1 126

Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot 0 0 0 0 0 0

Tilikauden tulos -6 350 1 200 -5 150 20 643 -25 793 -5 150Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 773 0 773 773 0 773Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 60 0 60 60 0 60Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 840 0 840 840 0 840Tilikauden yli- / alijäämä -4 677 1 200 -3 477 22 316 -25 793 -3 477

1) Sisäisten ostojen ja myyntien eliminointi 56 6022) Liikelaitosten peruspääoman tuoton eliminointi 21 450

242

Liikelaitosten vaikutus rahoitukseen1.000 €

Kaupunki Liike- Eliminoi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut rahoitus- Kaupunginrahoitus- laitokset maton kirjaukset laskelmat rahoituslas-laskelma yhteensä rahoitus- Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- kelma tilin-

laskelma laitokset laitokset päätöksessä

Toiminnan rahavirtaVuosikate 8 736 17 405 26 141 1) 26 993 -26 993 35 729 -9 588 26 141Satunnaiset tulot 0 0 0 0 0 0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -1 190 -100 -1 289 -1 190 -100 -1 289Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappi 14 13 26 14 13 26Pakollisten varausten lisäys / vähennys -600 0 -600 -600 0 -600Muut tulorahoituksen korjauserät 0 3 3 0 3 3Toiminnan rahavirta yhteensä 6 960 17 321 24 281 33 953 -9 672 24 281

Investointien rahavirtaInvestointimenot -30 501 -23 746 -54 247 2)4) 14 868 -15 633 -23 746 -39 379Rahoitusosuudet investointimenoihin 814 1 216 2 030 814 1 216 2 030Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulo 6 640 14 535 21 175 2)4) -5 279 -14 169 1 361 366 1 727Investointien rahavirta yhteensä -23 047 -7 995 -31 041 -13 458 -22 164 -35 622

Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -16 087 9 326 -6 761 20 495 -31 836 -11 341


Antolainasaamisten lisäys -1 112 -132 -1 244 5) 107 -1 005 -132 -1 137Antolainasaamisten vähennys 1 224 116 1 340 5) -107 1 224 9 1 233Antolainauksen muutokset yhteensä 112 -16 96 219 -123 96

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 35 000 0 35 000 35 000 0 35 000Pitkäaikaisten lainojen vähennys -20 645 -5 -20 650 -20 645 -5 -20 650Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 706 0 8 706 3) -4 029 4 677 0 4 677Lainakannan muutokset yhteensä 23 060 -5 23 055 19 032 -5 19 027

Oman pääoman muutokset 0 -4 580 -4 580 2) 4 580 0 0 0Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokse 156 0 156 156 0 156Vaihto-omaisuuden muutos 229 -11 217 229 -11 217Saamisten muutos 2 228 -3 445 -1 217 3) -57 4 029 2 172 583 2 755Korottomien velkojen muutos -7 055 -1 268 -8 323 3) 0 57 -7 055 -1 211 -8 266Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -4 442 -4 725 -9 167 -4 499 -639 -5 139

Rahoituksen rahavirta 18 730 -9 326 9 404 14 752 -767 13 984

Rahavarojen muutos 2 643 0 2 643 35 246 -32 603 2 643

Rahavarojen muutosRahavarat 31.12 15 172 0 15 172 15 172 0 15 172Rahavarat 1.1 12 529 0 12 529 12 529 0 12 529Muutos 2 643 0 2 643 2 643 0 2 643

1) Sisäisten ostojen ja rahoituserien eliminointi 56 5732) Oman pääoman muutoksen eliminointi 4 5803) Yhdystilin eliminointi 3 9724) Sisäisten investointien eliminointi 14 1695) Liittymismaksujen myynnin eliminointi 107

243

Liikelaitosten vaikutus taseeseen1.000 € Kaupungin Liike- Elimi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut taseet Kaupungin

tase laitokset noimaton kirjaukset tase tilin-yhteensä tase Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- päätöksessä

VASTAAVAA laitokset laitokset


Muut pitkävaikutteiset menot 11 733 699 12 432 11 733 699 12 432Ennakkomaksut ja kesk.er.hankinnat 0 0 0 0 0 0

11 733 699 12 432 11 733 699 12 432II Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 44 677 104 44 780 44 677 104 44 780Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset 121 699 0 121 699 121 699 0 121 699Rakennukset 13 490 187 685 201 175 13 490 187 685 201 175Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 192 23 454 85 647 62 192 23 454 85 647Koneet ja kalusto 10 885 6 146 17 031 10 885 6 146 17 031Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki 1 227 1 225 2 452 1 227 1 225 2 452

254 170 218 614 472 784 254 170 218 614 472 784III Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 273 690 5 150 278 840 1) -189 987 83 702 5 150 88 852Osakkeiden ja osuuksien arvonkorotuks 614 0 614 614 0 614Muut lainasaamiset 17 378 0 17 378 17 378 0 17 378Muut saamiset 409 1 916 2 325 3) -5 -114 404 1 802 2 206Ennakkomaksut ja keskeneräiset hanki 0 0 0 0 0 0

292 092 7 066 299 157 102 099 6 952 109 051B TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 0 0 0 0 0 0Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 23 139 0 23 139 23 139 0 23 139Muut toimeksiantojen varat 256 0 256 256 0 256

23 395 0 23 395 23 395 0 23 395C VAIHTUVAT VASTAAVATI Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 314 169 483 314 169 483Keskeneräiset tuotteet 1 835 0 1 835 1 835 0 1 835Valmiit tuotteet 8 0 8 8 0 8Muu vaihto-omaisuus 3 0 3 3 0 3

2 160 169 2 330 2 160 169 2 330II Saamiset

Pitkäaikaiset saamisetMyyntisaamiset 0 0 0 0 0 0Lainasaamiset 0 0 0 0 0 0Muut saamiset 0 2 2 0 2 2Siirtosaamiset 2 434 0 2 434 2 434 0 2 434

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 9 509 4 255 13 765 9 509 4 255 13 765Lainasaamiset 3 253 11 747 15 000 3 253 0 3 253Muut saamiset 18 721 1 386 20 107 2) -11 747 7 152 1 386 8 538Siirtosaamiset 2 595 81 2 676 2) -11 569 2 595 81 2 676

36 512 17 471 53 984 24 944 5 724 30 668III Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihi 0 0 0 0 0 0Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 0 0 0 0

0 0 0 0 0 0

IV Rahat ja pankkisaamiset 15 172 0 15 172 15 172 0 15 172

VASTAAVAA YHTEENSÄ 635 234 244 019 879 253 433 673 232 159 665 832

244

1.000 € Kaupungin Liike- Elimi- Eliminointi- ja oikaisu- Eliminoidut taseet Kaupungintase laitokset noimaton kirjaukset tase tilin-

yhteensä tase Kaupunki Liike- Kaupunki Liike- päätöksessäVASTAAVAA laitokset laitokset

VASTATTAVAA

A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 191 910 189 987 381 898 1) -189 987 191 910 0 191 910III Arvonkorotusrahasto 122 313 0 122 313 122 313 0 122 313IV Muut omat rahastot 9 598 0 9 598 9 598 0 9 598V Edellisten tilikausien yli- / alijäämä -49 542 28 502 -21 039 -49 542 28 502 -21 039VI Tilikauden yli- / alijäämä -4 677 1 200 -3 477 -4 677 1 200 -3 477

269 602 219 690 489 292 269 602 29 702 299 304B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSETKertynyt poistoero 5 215 0 5 215 5 215 0 5 215Vapaaehtoiset varaukset 0 0 0 0 0 0

5 215 0 5 215 5 215 0 5 215C PAKOLLISET VARAUKSET

Eläkevaraukset 723 0 723 723 0 723Muut pakolliset varaukset 3 120 0 3 120 3 120 0 3 120

3 843 0 3 843 3 843 0 3 843D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 15 0 15 15 0 15Lahjoitusrahastojen pääomat 23 315 0 23 315 23 315 0 23 315Muut toimeksiantojen pääomat 612 0 612 612 0 612

23 942 0 23 942 23 942 0 23 942E VIERAS PÄÄOMAI Pitkäaikainen

Joukkovelkakirjalainat 40 000 0 40 000 40 000 0 40 000Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 163 753 1 509 165 262 163 753 1 509 165 262Lainat julkisyhteisöiltä 1 050 0 1 050 1 050 0 1 050Saadut ennakot 675 0 675 675 0 675Liittymismaksut ja muut velat 1 208 2 784 3 992 3) -81 -38 1 128 2 745 3 873

206 686 4 293 210 979 206 605 4 254 210 860II Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 58 895 5 58 900 58 895 5 58 900Lainat julkisyhteisöiltä 12 097 0 12 097 2) -11 747 350 0 350Lainat muilta luotonantajilta 810 0 810 810 0 810Saadut ennakot 3 200 1 3 201 3 200 1 3 201Ostovelat 11 835 2 851 14 685 11 835 2 851 14 685Muut velat 8 802 12 719 21 520 2) -11 569 8 802 1 150 9 952Siirtovelat 30 307 4 462 34 768 30 307 4 462 34 768

125 945 20 037 145 982 114 198 8 468 122 667

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 635 234 244 019 879 253 623 406 42 425 665 832

1) Peruspääomasijoituksen eliminointi 189 9872) Yhdystilin eliminointi 23 3153) Liittymismaksujen eliminointi 119

245

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitos TILINPÄÄTÖS 2016

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta Affärsverket Österbottens räddningsverks direktion Liite/Bilaga: § x/29.3.2017 - Nro/Nr x

1

SISÄLLYSLUETTELO

Pelastusjohtajan katsaus 3

Hallinto 4

Toiminta-ajatus 4 Pelastuslaitoksen organisaatio 4 Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 4 Henkilöstö ja toimitilat 5

Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 5

Tilikauden tuloksen muodostuminen 6

Toiminnan rahoitus 7

Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys 8

Tasetarkastelu 9

Tilikauden tuloksen käsittely 9

Toteutumisvertailut 10 Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 10 Tulosalue: Pelastustoiminta ja öljyvahinkojen torjunta 10 Tulosalue: Ensihoitopalvelut 17 Investointien toteutuminen 20

Tilinpäätöslaskelmat 20

Liitetiedot 1-12 24

Jäsenkunnat:

Isonkyrön kunta Kaskisten kaupunki Korsnäsin kunta Kristiinankaupungin kaupunki Laihian kunta Maalahden kunta Mustasaaren kunta Närpiön kaupunki Pedersören kunta Uudenkaarlepyyn kaupunki Vaasan kaupunki Vöyrin kunta

2

LIIKELAITOS POHJANMAAN PELASTUSLAITOS 2016

1. Pelastusjohtajan katsaus

Sisäministeriö muodosti viime vuonna pelastustoimen uudistamishankkeen viiden pelastuslaitoksen pohjalta. Hanketta varten perustettiin 14 työryhmää, jotka aloittivat työnsä elokuussa. Kevään aikana julkistettiin 1. sisäisen turvallisuuden selonteko, jota täydentämään kirjoitettiin ”Pelastustoimen Strategia 2025” -asiakirja. Hallitusohjelman mukainen toimeenpano kytkettiin strategiatyön oheen. Joulukuussa hallitus linjasi lopulta, että maahan perustetaan 18 maakunnallista pelastuslaitosta, jotka aloittavat toiminnan uusiessa maakunnissa vuoden 2019 alussa. Tätä koskeva lainsäädäntö tulee valmistumaan 2017 aikana. Pelastusalueiden määrän vähentäminen ei ole kehittämisen itsetarkoitus vaan tällä luodaan mekanismi, jolla voidaan saavuttaa keskeisissä tehtävissä yhdenmukaisempia ratkaisuja. Uudistamishankkeen tavoitteena on avata näitä solmuja ja hallituksen linjaus pitää sen vuoksi vahvempaa valtioneuvoston ohjausta jotta yhtenäistämisen tavoitteet olisivat saavutettavissa. Pelastuslaitoksen talous on pysynyt sille asetuissa tavoitteissa jäsenkuntien odotusten mukaisesti. Pelastustoiminnan tehtävien määrässä lievää kasvua oli pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien maksuosuus pysyi suunnitellulla tasolla 74,40 €/asukas. Vaasan tukipalvelujen muutos siirtyi toteutukseen. Toimintojen uudelleen järjestely ja etenkin henkilöstön ohjausroolissa on ollut totutteleminen. Tämä on selkeyttänyt tukitoimintojen organisoitumista ja tapaa toimia ajatellen siirtymistä maakuntaan. Pelastuslaitoksen kotisivut ja sisäinen extranet uudistuivat keväällä. Extranet nimettiin Spruutaksi. Pelastustoiminnassa onnistuttiin välttämättään palokuolemat. Kiireellisissä tehtävissä toimintavalmiusajan mediaani onnettomuuspaikalla oli n. 6:23 minuuttia ja kaikissa tehtävissä saavutettiin tilannepaikka keskimäärin 12:15 minuutissa. Omavalvonta on ottanut oman tilansa, mikä näkyy asuinrakennusten valvonnassa parempana tavoitettavuutena asiakkaisiin. Omavalvonnan vastausprosentti 87 %:iin kuvaa menetelmän toimivuutta. Erityiskohteiden palotarkastusten osalta päädyttiin 87:iin, johon osaltaan vaikutti töiden organisointi ja henkilöstöresurssit. Turvallisuusviestinnän toteuttamisessa seurattiin valtakunnallista linjaa ja otettiin käyttöön riskiperusteista lähestymistapaa kohderyhmien kartoittamiseksi. Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyö ensihoidossa on toiminut moitteettomasti. Ensivasteiden määrä on asettunut noin 600 tehtävän tasolle. Hallituksen linjauksen mukaan ensihoidon ohjautuminen lähipalveluksi antaa mahdollisuuden asiakaslähtöisen yhteistoiminnan kehittämisen uudessa maakunnassa. Tero Mäki pelastusjohtaja

3

2. Hallinto

2.1. Toiminta-ajatus Pohjanmaan pelastuslaitos huolehtii alueen onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta tavoitteena hyvä turvallisuuskulttuuri, vähemmän onnettomuuksia, ja pienemmät vahingot, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa sekä aktiivinen yhteistoiminta.

2.2. Visiona ”Hyvän elämän turvallinen arki” Pelastuslaitoksen vision mukaan Pohjanmaalla on hyvä turvallisuuskulttuuri, jossa jokainen ottaa vastuuta toimintaympäristön turvallisuudesta ja ehkäisee jo ennakolta onnettomuuksia yhteiskunnan tukiverkoston avulla.

2.3. Pelastuslaitoksen organisaatio Pohjanmaan pelastuslaitoksen jäsenkunnat ovat yhteistoimintasopimuksessa sopineet kuntien vastuulla olevien pelastustoiminnan ja öljyntorjunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta vuodesta 2004 alkaen. Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn sopimuksen mukaan pelastuslaitos on huolehtinut ensihoitopalveluista vuodesta 2013 koko alueella, paitsi Isossakyrössä ja Pedersöressä. Lisäksi on sopimuksia ensivasteen ja turvapuhelintoimintaan osallistumisesta. Pelastuslaitoksen toiminnot ovat jaettu neljään tulosalueeseen: pelastustoiminta, öljyntorjunta, maksullinen palvelutoiminta sekä ensihoitopalvelut. Pelastuslaitoksen organisaatio on jaettu kahteen toiminta-/vastuualueeseen sekä tukitoimintoihin: - toiminta-alue 1: Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa, - toiminta-alue 2: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Korsnäs, Kristiinankaupunki,

Maalahti, Närpiö sekä Mustasaaresta Sulvan ja Helsingbyn palokunnat, - tukitoiminnot: mm johtokunta, henkilöstö- ja taloushallinto sekä hankinnat ja huolto.

2.4. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta 2013-2016 Vaasan kaupungin organisaatiossa pelastuslaitos on sijoitettu keskushallintoon, kaupunginjohtaja Tomas Häyryn alaisuuteen. Kaupunginhallituksen edustajana johtokunnan kokouksissa vuonna 2016 on ollut Anne-Marie Viinamäki. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunnan puheenjohtajana on Anita Niemi-Iilahti Vaasasta sekä varapuheenjohtajana Tapio Nyysti Laihialta. Esittelijänä on pelastusjohtaja Tero Mäki ja sihteerinä Peter Dahlström. Pelastuslaitoksen johtokunta on kokoontunut neljä kertaa ja käsitellyt 16 pykälää. Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokuntaan kuuluu 15 jäsentä. Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Pedersöre: Guy Käcko Eivor Back Uusikaarlepyy: Gunnar Backlund Gustav Rönnqvist Vöyri: Karita Ohlis Sigfrid Hannus Vaasa: Anita Niemi-Iilahti Harri Hyvönen Stefan Asplund Robert Grönblom Leena Tulimaa Helena Nurmikoski Terttu Harakka Heikki Pienimäki Laihia: Tapio Nyysti Heikki Latva-Nikkola Mustasaari: Torbjörn Lang Anders Svahn Isokyrö: Mauno Hölsö Päivi Komsi Kaskinen: Timo Onnela Meri Markkanen Maalahti: Carola Bengs-Lattunen Sture Skinnar

4

Korsnäs: Lars-Erik Nylund Annika Nyfors Närpiö: Carola Backholm Olav Sjögård Kristiinankaupunki: Nicklas Pärus Sebastian Ingves Vaasan kaupungin ja samalla pelastuslaitoksen tilintarkastuksesta on vastannut BDO Audiator Oy, jonka vastuunalaisena tilintarkastajana toimii Minna Ainasvuori, JHT, HT.

2.5. Henkilöstö Henkilöstötaulukko on liitteessä, kohta 11. Taulukkoon on merkitty täytetyt virat ja toimet, vakinaiset, määräaikaiset ja sivutoimiset. Talouden tasapainotuksen, henkilöstön vaihtuvuuden ja saatavuuden takia joitakin virkoja on ollut ajoittain täyttämättä. ”Sivutoimiset” ovat pelastuslaitoksen sivutoimisia pelastushenkilöitä, joilla on työsopimus pelastuslaitoksen kanssa. Henkilöstöresurssiin kuuluu myös n. 334 vapaaehtoispalokunta-yhdistysten jäsentä, joiden kanssa pelastuslaitoksella on sammutussopimus Pedersöressä (Ähtävässä ja Purmossa), Vöyrillä, Kristiinankaupungissa (Lapväärtissä), Mustasaaressa sekä Vaasassa. Lisäksi pelastuslaitoksella on sopimus ABB:n tehdaspalokunnan kanssa. 2.6. Toimitilat Pelastuslaitos vuokraa tilojansa kunnilta ja lisäksi joiltakin yksityisiltä vuokranantajilta. Vuokrakohteita oli vuoden lopussa 54 kpl, joissa yhteensä n. 19.478 m2. Näistä osa on varastoja, lähinnä öljyntorjuntaa varten.

3. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toiminnassa ei ole ollut suurempia muutoksia. Kuntarahoitus on pysynyt samalla tasolla jo neljättä vuotta, vuodesta 2013. Kilpailukykysopimuksesta johtuen pelastustoimen kuntaosuus väheni 50.000 €:lla vuodelle 2017 verrattuna edelliseen vuoteen. Taloudellista tilannetta helpottaa, että kustannuskehitys on osittain hidastunut. Maakuntauudistus aiheuttaa sen, että pelastuslaitokset siirtyvät vuodesta 2019 uusiin maakuntaorganisaatioihin. Pohjanmaan pelastuslaitoksen toiminta-alue tulee todennäköisesti osittain muuttumaan. Esitetyn mallin mukaan maakuntien pitäisi vuodelle 2019 saada samat resurssit, mitä toiminnoilla on ollut aikaisemmin. Viiden vuoden ylimenokauden aikana rahoitus siirtyy yhtenäiseen malliin vuoteen 2023 mennessä. Varallaoloja koskevien palkkasaatavavaatimusten käsittely jatkui vuonna 2016. Pelastuslaitokselle esitetyt vaatimukset ovat yht. n. 0,6 milj. € (vuosilta 2012-2015). Asian käsittely jatkuu.

5

4. Tilikauden tuloksen muodostuminen

4.1. Pelastuslaitoksen tuloslaskelma

4.2. Tuloslaskelman tunnusluvut

Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / ( Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

4.3. Tuloslaskelman sisältö

Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Suurin osa pelastustoimen tuotoista on kuntien maksuosuuksia ja ensihoitopalveluissa Vaasan sairaanhoitopiirin yhteistoimintakorvaus. Pelastuslaitoksen suurimmat kulut ovat henkilöstö- ja kiinteistökulut.

2016 2015

1 000 € 1 000 €

Liikevaihto 17 780 17 197Liiketoiminnan muut tuotot 928 789Tuet ja avustukset kunnalta 9 2Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 293 -1 254Palvelujen ostot -2 447 -1 956

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -9 629 -9 744Eläkekulut -1 713 -1 782Muut henkilösivukulut -627 -540

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -746 -675

Vuokrakulut -1 400 -1 378Liiketoiminnan muut kulut -144 -153Liikeylijäämä (-alijäämä) 717 507

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 0 9Muut rahoitustuotot 0 0Kunnalle maksetut korkokulut 0 0Muille maksetut korkokulut 0 0Muut rahoituskulut 0 0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 717 516

2016 2015

Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,33 7,30Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,33 7,30Voitto, % 4,03 3,00

6

Pelastuslaitoksen tuottojen kokonaismäärä oli 18.716.254,32 € (17.987.971,63 €). Tuotot kasvoivat edellisestä tilikaudesta: 728.282,69 € (4,05 %). Vastaavasti kustannukset olivat: -17.999.347,43 € (-17.481.422,70 €). Kustannukset kasvoivat: 517.924,73 € (+2,96 %). Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tilikauden tulos (rahoitustuotot ja –kulut mukaan laskettuna) oli 716.848,15 € (515.865,52 €) ylijäämäinen.

5. Toiminnan rahoitus 5.1. Pelastuslaitoksen rahoituslaskelma

5.2. Rahoituslaskelman tunnusluvut

Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / (Investointien

omahankintameno)

2016 2015

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 717 507Poistot ja arvonalentumiset 746 675Rahoitustuotot ja -kulut 0 9Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myytitappiot 13 0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -86 -13


Investointimenot -1 920 -1 094Rahoitusosuudet investointimenoihin 366 262Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 155 13

Toiminnan ja investointien rahavirta -9 359


Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys muilta 0 0

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutos kunnalta -660 726Saamisten muutos muilta 198 -121Korottomien velkojen muutos muilta 472 -964

Rahoituksen rahavirta 9 -359

Rahavarojen muutos 0 0

Yhdystilin saldoSaldo 31.12 4 264 3 604Saldo 1.1 3 604 4 330

2016 2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 1 403 105,33 1 960 275,96Investointien tulorahoitus, % 94,12 143,10Kassan riittävyys, pv 81 73Quick ratio 1,68 1,79Current ratio 1,68 1,79

7

Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / ( Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo / Kassasta maksut tilikaudella.

Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12. + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / ( Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12.) / (Lyhytaikainen vieras pääoma – Saadut ennakot)

5.3. Rahoituslaskelman sisältö

Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin rahavaroihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin kautta.

Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin oli n. -9 t € (359 t €). Tilikauden aikana yhdystilin saldo kasvoi 3.604 t €:sta 4.264 t €:oon.

5.4. Pelastuslaitoksen rahoitustilanteen kehitys vuosina 2004-2016

Rahoitustilanteen kehitys antaa kuvan tuottojen riittävyydestä kustannusten kattamiseen. Pelastustoiminta oli rahoituksellisesti alijäämäinen aluepelastuslaitoksen alkuvuosina. Vuonna 2010 alijäämä saatiin katettua. Vuonna 2012 alkuvuosien alijäämä saatiin katettua myös maksullisen palvelutoiminnan puolella. Ylijäämä, 2.290,15 €, siirrettiin pelastustoimen tulokseen kun vastuu ensihoidon järjestämisestä siirtyi yksittäisiltä kunnilta sairaanhoitopiirille v 2013 alusta.

Pohjanmaan pelastuslaitoksen liikelaitoksen rahoitusylijäämä pelastustoimen tulosalueella on vuoden 2016 jälkeen 1.872.120,30 euroa. Ensihoitopalvelut ovat vuodesta 2013 omana tulosalueena. Yhteistoimintasopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri kattaa toiminnan nettomenon.

Pelastustoiminnan rahoitustilanne tulee katsoa kokonaisuutena. Johtokunta päättää investointien minimirahoituksesta, minkä mukaan rahoituslaskelma laaditaan.

Vuodet Aloittavat Kokonais-

2004 - 2012 saldot 2013 2014 2015 2016 rahoitus

yhteensä 1.1.2013 31.12.2016

Pelastustoiminta

Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 984 425,44 986 715,59 1 158 333,58 101 148,63 150 855,32 378 381,70 2 775 434,82Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -166 953,45 -166 953,45 -239 665,13 -162 990,10 121 605,06 -455 310,90 -903 314,52

Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 817 471,99 819 762,14 918 668,45 -61 841,47 272 460,38 -76 929,20 1 872 120,30

Ensihoito

Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 1 510 576,06 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -1 508 285,91 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 2 290,15 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Toiminta yhteensä

Toiminnan rahoitus yli-/alijäämä (+/-) 2 495 001,50 986 715,59 1 158 333,58 101 148,63 150 855,32 378 381,70 2 775 434,82Investointien rahoitus yli-/alijäämä (+/-) -1 675 239,36 -166 953,45 -239 665,13 -162 990,10 121 605,06 -455 310,90 -903 314,52

Tilikauden toiminnan vaikutus rahoitukseen 819 762,14 819 762,14 918 668,45 -61 841,47 272 460,38 -76 929,20 1 872 120,30

8

6. Tasetarkastelu 6.1. Pelastuslaitoksen tase

6.2. Taseen tunnusluvut

Omavaraisuusaste,% = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma – Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä).

6.3. Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa. Taseen vastaavaa puolella ”Aineettomat hyödykkeet” vähenivät n. -6 t €, ”Aineelliset hyödykkeet” kasvoivat, n. 732 t € (164 t €) ja ”Saatavat” kasvoivat n. 463 t €. Taseen vastattava-puolella ”Oma pääoma” kasvoi tilikauden tuloksen verran, n. 717 t € ja ”Vieras pääoma” kasvoi n. 472 t € (-964 t €).

7. Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden ylijäämä, 716.848,15 € (515.865,52 €), siirretään taseen oman pääoman, tilikauden yli-/alijäämätilille.

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

1000 € 1000 € 1000 € 1000 €PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA

Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 220 220Muut pitkävaikutteiset menot 0 6 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 7 106 6 590

0 6 Tilikauden yli- / alijäämä 717 5168 042 7 326

Aineelliset hyödykkeet

rakennukset 30 38 VIERAS PÄÄOMA

Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 28 Lyhytaikainen

Koneet ja kalusto 5 712 4 840 Saadut ennakot 0 0Ennakkomaks ja keskeneräiset hank. 13 140 Ostovelat 791 416

5 777 5 045 Muut velat 388 403Siirtovelat 2 153 2 041

Sijoitukset 3 332 2 860Muut saamiset 1 1

1 1 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 374 10 186

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 531 712Saamiset kunnalta 4 264 3 604Muut saamiset 786 742Siirtosaamiset 15 76

5 596 5 133


2016 2015

Omavaraisuus, % 70,71 71,92Suhteellinen velkaantuneisuus, % 17,80 15,90Kertynyt ylijäämä, 1 000 € 7 822 7 106

9

8. Toteutumisvertailut

8.1. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016


Arviointikriteeri/mittari Toteutuma

Taloudelliset, tehokkaat ja alueellisesti optimaaliset peruspalvelut

Pelastustoimi: Pelastustoimen valtuustoon nähden sitova nettomeno on 11.145.400 €, johon sisältyy investointien sitovana netto-menona vähintään 630.000 €. Nettomeno jaetaan asukasluvun 1.1.2015 mukaan pelastustoimen sopimuskuntien kesken kuntakohtaisiin maksuosuuksiin. Ensihoitopalvelut: Toiminta on omarahoitteista siten, että tulorahoituksella katetaan toimintamenot ja nettoinvestoinnit.

Pelastustoimi: Vuoden 2016 rahoitusalijäämä on: -76.929,20 €. Vähentää ylijäämää. Ensihoitopalvelut: Rahoitustulos on 0 €.

Menettelytavat hallinnossa ja talousosaaminen ovat henkilöstöllä hyviä

Virheelliset toimenpiteet ovat vähäisiä.

Tavoite on saavutettu.

Pohjanmaan pelastuslaitos Alkuperäinen talousarvio, €

Muutettu talousarvio, €

Tilinpäätös, €

Pelastustoimi Kuntaosuudet 11 145 400 11 145 400 11 145 400,00 Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä + poistot 630 000 630 000 1 008 381,70 Investoinnit netto -630 000 -630 000 -1 053 037,91 Ensihoitopalvelut Korvaus peruspääomasta 0 0 0 Liikeylijäämä + poistot 406 000 406 000 454 135,55 Investoinnit netto -406 000 -406 000 -369 893,30

8.2. Tulosalueet: Pelastustoiminta, öljyvahinkojen torjunta sekä turvapuhelintoiminta ja

ensivastetoiminta Pelastuslain (379/2011) mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 §:ssä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa,

2) pelastustoimen valvontatehtävistä, 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta

hälytysjärjestelmästä, 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä.

Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos:

1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 §:n 2 momentin perusteella,

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

10

2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan

kanssa sovittu, 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä

tehtävistä. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Pohjanmaan pelastuslaitos ylläpitää pelastustoimen palveluita Pohjanmaalla. Pelastuslaitoksen jäsenkuntia olivat vuonna 2016: Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Isokyrö, Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö, Kaskinen ja Kristiinankaupunki. 8.2.1. Pohjanmaan pelastustoimen maksuosuudet vuonna 2016 Pelastuslaitos toimii yhteistoimintasopimuksen mukaan Vaasan kaupungin organisaatiossa kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka on verovaroin rahoitettu. Sopimuskunnat maksavat pelastustoimen kustannuksista asukaslukuun perustuvina maksuosuuksina. Maksuosuuteen sisältyy investointien rahoitusosuus. Pelastuslaitos voi hankkia muita tuottoja harjoittamalla toiminnan yhteyteen soveltuvien palveluiden tuottamista ja myymistä. Pelastuslaitoksen talousarviosta ja kuntien pelastustoimen maksuosuudesta päättää Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen johtokunta ja vahvistaa Vaasan kaupunginvaltuusto. Pelastustoimen vuoden 2016 jäsenkuntien maksuosuus oli: 11.145.400 €. Maksuosuus jaetaan jäsenkuntien kesken talousarviovuoden edeltävän vuoden alun kuntien asukasluvun suhteessa (1.1.2015). Vuoden 2016 talousarvion mukainen maksuosuus oli 74,40 €/asukas alueen asukasmäärän ollessa 149 810 asukasta.

Asukkaita/Invånare2015 - Kuntaosuus / Kommunandel: 149004 74,80 €/as 11 145 400 €Muutos / Förändring 806 ´-0,40 €/as 0 €2016 - Kuntaosuus / Kommunandel: 149810 74,40 €/as 11 145 400 €

Kunta Asukasluku* Osuus %:ssa Osuus /asukas

Kommun Invånarantal* Andel i % Andel / inv.

Isokyrö Storkyro 4 842 3,23209 % 360 230 74,40 €Kaskinen Kaskö 1 324 0,88379 % 98 502 74,40 €Mustasaari Korsholm 19 287 12,87431 % 1 434 893 74,40 €Korsnäs Korsnäs 2 219 1,48121 % 165 087 74,40 €Kristiinankaupunki Kristinestad 6 845 4,56912 % 509 247 74,40 €Laihia Laihela 8 068 5,38549 % 600 235 74,40 €Maalahti Malax 5 573 3,72004 % 414 613 74,40 €Uusikaarlepyy Nykarleby 7 533 5,02837 % 560 432 74,40 €Närpiö Närpes 9 389 6,26727 % 698 512 74,40 €Pedersöre Pedersöre 11 060 7,38269 % 822 830 74,40 €Vaasa Vasa 66 965 44,69995 % 4 981 988 74,40 €Vöyri Vörå 6 705 4,47567 % 498 831 74,40 €

149 810 100,00000 % 11 145 400 € 74,40 €

Asukasluku / Invånarantal * = 1.1.2015

11

8.2.2. Ennaltaehkäisevän työn prosessi

8.2.2.1. Toiminta-ajatus

Pelastuslaitos on aktiivisesti mukana turvallisuuden keskiössä valvonnalla, turvallisuusviestinnällä, yhteistyöllä ja tukemalla ja ohjaamalla omatoimista varautumista niin, että turvallisuuskulttuuri kehittyy ja jokainen ottaa vastuunsa turvallisuudesta.

8.2.2.2. Tavoitteiden toteutuminen

Toiminnalliset tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Poikkeuksena ovat yritys- ja laitoskohteiden sekä asuinrakennusten palotarkastukset jotka eivät ole toteutuneet suunnitellusti johtuen tarkastajaresurssiin liittyvistä haasteista. Valvonnan riskiperusteisuuden ja omavalvonnan positiivinen kehittyminen näkyy tilastoissa kohdennettujen, eli erityisten-, ylimääräisten- ja yleisötilaisuuksiin kohdistuvien, tarkastusten lisääntymisenä. Suunniteltu omavalvonnan käyttöönotto pientalojen valvontatoimenpiteenä näkyy nyt tilastoissa hyvänä toteutumana. Pelastuslaitos suoritti 2016: 5441 kpl erilaista valvontatoimenpidettä (2015: 5633 kpl, 2014: 4804 kpl. Lähde Merlot).

Suorite, tunnusluku TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TP 2016

Yritys- ja laitoskohteiden yleisten palotarkastusten toteutuminen (%) 85 93 94 91 87

Asuinrakennusten yleisten palotarkastusten toteutuminen (%): Suunniteltu / min. toteutunut

63 64 100 68 52

Pientalojen omavalvontatoimen-piteiden toteutuminen (%). Suunniteltu / min. toteutunut

- - 80 88 87

Turvallisuusviestinnän painopistealueet määritetty / Turvallisuusviestinnällä saavutetaan % alueen väestöstä. Turvallisuusviestintäsuunnitelma / toteuma %

17.5 21 21 20 13



Tavoitteen toteuma

Hyvinvoivat kuntalaiset / Suomen turvallisin kaupunki (alue) / Kaksi- ja monikieliset palvelut / Osaava työvoima.

Onnettomuuksien määrä ja seuraukset suhteessa asukaslukuun vähenevät Pohjanmaan pelastuslaitoksen alueella.

Tavoite on toteutunut. Onnettomuuksien kokonaismäärä vuonna 2016 oli 2580 kpl kun niitä keskimäärin on 2837 kpl. Tässä voidaan mainita, että rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja oli yhteensä 154 kpl kun niitä keskimäärin on 184 kpl. Yli keskiarvon olivat onnettomuustyypit ”Automaattisen paloilmoittimen tarkistus-/varmistustehtävät, palovaroittimen tarkistus/varmistustehtävät, ihmisen pelastaminen, eläimen pelastaminen, vahingontorjuntatehtävät ja avunantotehtävä”. Muut tehtävälajit olivat alle arvion.

12

Palvelutasopäätöksen (PTP 2014–17) toimeenpanossa tarkastellaan aikaisempien tavoitteiden jatkumona, onnettomuusehkäisyn prosessiin kohdistuvien vaatimusten ja toimintaympäristömuutoksien hallintaa, organisoinnin, henkilöstöresurssien, suunnittelun sekä valvontatyön määrän ja laadun näkökulmista. Tavoitteena on että ennalta ehkäisevään työhön käytetty työpanos säilyy vähintään ennallaan mutta työprosesseja ja tuloksellisuutta parannetaan.

Tavoite on toteutunut. On jatkettu onnettomuuksien ehkäisyyn osoitettujen henkilöresurssien tarkastelua ja kehittämistä toimintaympäristössä tapahtuvaan muutoshallintaan sekä tarkistettu työprosesseja liittyen tehokkuuteen (mm. poistumisturvallisuuden valvonta, yleisötilaisuuksien pelastussuunnittelun valvonta, pelastuslain 42§ ilmoitusten käsittely).

Valvonta- ja turvallisuusviestintä suunnitelmat

Tavoite on toteutunut. Valvontasuunnitelma on lähetetty valvovalle viranomaiselle (AVI) tammikuussa ja turvallisuusviestintään on laadittu vuosisuunnitelma.

Valvontatoimenpiteet tehdään vuosittain päivitettävän valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvonnan kehitystyössä huomioidaan voimassa olevan palvelutasopäätöksen lisäksi pelastuslaitosten turvallisuuspalvelualueen kehitystyö ja suunnitteluohjeistus mm. valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Tavoite on vain osittain toteutunut. Yleiset palotarkastukset ovat yritys- ja laitoskohteiden osalta toteutuneet 87 % (vaatimus 100 %), asuinrakennuksissa 52 % (vaatimus 70 %) ja pientalojen omavalvontatoimenpiteet 87 % (vaatimus 70 %).

Turvallisuusviestintään toteutetaan vuosittaisen turvallisuusviestintä-suunnitelman mukaisesti. Kehitetään voimassa olevan palvelutasopäätöksen ja kohdentamisessa ja vaikuttavuuden lisäämisessä huomioidaan valtakunnallinen viestinnän strategiatyö ja pelastuslaitosten turvallisuuspalvelualueen kehitystyö.

Tavoite on osittain toteutunut. Prosentuaalisen tavoitteen sijasta käytämme riskiperusteista, enemmän laatuun ja tarpeeseen painottuvaa kohdennusta. Vuosisuunnitelmassa olleet messut eivät toteutuneet eikä kysyntää koulutuksilla ollut aiemman kysynnän tapaan. Toimintaa ja toimintamalleja on kuitenkin kehitetty ja riskiperusteista toimintamallia edelleen kehitellään vuoden 2017 aikana.

Yhteistyöprosesseja arvioidaan ja kuvataan vuosittain päivitettävässä valvontasuunnitelmassa. Yhteistoimintaprosesseja kehitetään paremmiksi – tavoitteena saada vapautettua mm. rakentamisen lupaprosesseista aikaa pelastuslain tarkoittamaan valvontatyöhön.

Tavoite on toteutunut. Yhteistyöprosessit on vuosittain arvioitu sekä kuvattu valvontasuunnitelmassa. Vuonna 2016 huomioitiin erikseen yhteistyö rakennusvalvontaviranomaisten kanssa ja kyselytutkimuksen perusteella laadittiin toimenpideohjelma yhteistyön kehittämiseksi (jatkuu 2017)

13

8.2.3. Pelastustoiminnan prosessi

8.2.3.1. Toiminta-ajatus Pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi.

8.2.3.2. Tavoitteiden toteutuminen - Vuonna 2016 tehtäviä oli 5,1 % enemmän kuin vuonna 2015. Vertailtaessa vuosien 2012–2015

keskiarvoa tehtävämäärät ovat laskeneet -7,9 %. Merkittävää laskua on rakennuspalojen ja – vaarojen osalta noin 15,8 % - 18,9 %, kun vertailuna on vuosien 2012–2015 keskiarvo. Kasvua on tehtävissä jossa avustamme muita viranomaisia, tulee automaattinen paloilmoitus sekä palovaroittimen tarkastus- ja varmistustehtävissä.

- Toimintavalmiusajat ovat vuoden 2015 hyvällä tasolla ja ovat parantuneet vuosien 2013 ja 2014 tasosta.

- Alueen riskikuva on kehittynyt siten, että Vaasan - ja Pietarsaaren talousalueen riskit ovat kasvaneet.


Pelastustehtävät lkm [kpl] 2819 3312 2619 2455 2580

Kiireelliset tehtävät (ei EVY) [kpl] 1555 1593 1651 1429 1460

1. yksikön toimintavalmiusajan tavoite täyttyi [%]

- 86 87 87 87

Pelastustoiminnan toiminta-valmiusajan tavoite täyttyi [%]

- 89 94 95 95



Tavoitteen toteuma


Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö saavuttaa riskiruudulle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen vähintään 50 %:ssa tehtävistä. Lisäksi pelastustoiminnan toimintavalmiusajan tulee täyttyä vähintään 50 %:ssa tehtävistä.

Pronto:n toimintavalmius-aikamittarien mukaisesti tavoite on täyttynyt (yllä oleva taulukko).

Pelastustoiminnan resurssit ja valmius päivittäisiin tilanteisiin ovat riittävät

Pronto:n tietojen mukaan resurssit tilanteen alussa ovat olleet: riittävät 1816 tilanteessa, ylimitoitetut 40 tilanteessa, henkilöstö riittämätön 33 tilanteessa yhteensä 1915 kiireellisestä pelastus-tehtävästä.

Koulutussuunnitelman mukaiset suoritteet toteutetaan (vähimmäisvaatimustason mukaiset harjoitukset, harjoitukset riskikohteissa, teemaharjoitukset). Ulkoiset koulutukset toteutetaan painopistealueiden mukaan.

Painopistealueiden mukaisista koulutuksista on raportoitu Promeron ja WebTallennus ohjelmistoissa. Koulutukset ovat osittain toteutuneet.

Kehitetään harjoituspaikkoja seuraaville vaativille tehtäväalueille:

- Savusukellus - VAK-onnettomuudet

Harjoituspaikkoja on kehitetty ja osittain uusia on valmistunut savusukelluksen osalta.

14

VAK-onnettomuuksien osalta suunnittelutyö on käynnistymässä.

Kehitetään pelastustoimintaa ja varautumista: - Toimiva johtamisjärjestelmä - Keskeiset ohjeet ajan tasalla - Pelastustoiminnan suunnitelmat - Yhdenmukaiset toimintamallit (ohjaus) - Vastuutetaan tehtäväkokonaisuuksia

o VAK-onnettomuudet o Korkealla työskentely o Ajoneuvotekniikka o Savusukellus o Vesipelastus ja meritoiminta o Pelastustoimen laitteet

(rakennuksissa)

Suunnitelmat ovat ajan tasalla. On seurattu yhdenmukaisten toimintamallien toteutumista. Tehtäväkokonaisuudet ovat osin jaettu vastuu-henkilöille.

Kehitetään teknisiä johtamis-, viesti- ja hälytysjärjestelmiä:

- Virve, Peke - Rakennetaan VHF-hälytysjärjestelmä

- Väestöhälytinjärjestelmää kehitetään

VHF-järjestelmä kattaa osin toiminta-alueen, mutta kehitystyö on osittain kesken (varajärjestelmä, varautuminen) Väestöhälytinjärjestelmien testaus ja toimivuus on kunnossa.

Päivitetään asemaluokitusta vastaamaan toimintaympäristöä, riskejä ja pelastustoiminnan tarpeita. Varallaoloa ja valmiutta tarkastellaan asemaluokituksen pohjalta.

Asemaluokituksen päivitystyö on aloitettu.

Yhteistoiminta muiden pelastuslaitosten kanssa

Yhteistyö ja – toiminta on tiivistynyt ja yhdenmukaistanut käytäntöjä.

8.2.4. Varautumisen prosessi

8.2.4.1. Toiminta-ajatus

Varautumisella tarkoitetaan toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustiloissa, joita ovat normaaliolot, häiriötila ja poikkeusolot, sekä erityistilanteissa. Väestönsuojelu on ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoiminnan tehtävien hoitamista poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. Varautumistoimenpiteitä ovat mm valmiussuunnittelu, etukäteisvalmistelut, koulutus sekä valmiusharjoitukset. Materiaalinen varautuminen tarkoittaa varautumista materiaalien saatavuusongelmiin. Valmiussuunnittelu on normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua.

Varautumiseen liittyvien tehtävien osalta pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta ja laatia oman toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi suunnitelmia varautumisesta erilaisiin häiriötiloihin ja erityistilanteisiin. Lisäksi pelastuslaitos huolehtii väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä.

8.2.4.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Vuoden 2016 toimintaa varautumisen osalta hallitsi PohjaBotten16 -valmiusharjoitus, joka laajuudeltaan oli aikaisempaa harjoitusta (PohjaBotten13) moniulotteisempi. Valmiusharjoitukseen tähtäävät koulutukset kuntien edustajille sekä kuntien tukeminen näiden toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien päivittämisen osalta toteutuivat suunnitellusti.

15


Väestönsuojarakentamista ja suunnitelmia koskevien lausuntojen antaminen (kpl)

10 12 26 34 25

Väestösuojien käyttöönottotarkastus (kpl) 16 23 26 25 31



Tavoitteen toteuma


Häiriötilanne- ja suuronnettomuussuunnitelmassa pelastusyhtymä ja sen johtojärjestelyt perustetaan kahden tunnin kuluessa, kun ensimmäisen yksikön on vastaanottanut hälytyksen.

Pronto (2h)

P3 tai P2 perustaa tilanne- / johtokeskuksen toiminnan tilanteen mukaan tunnin kuluessa johtokeskuksen toiminnasta laaditun suunnitelman mukaan.

Pronto (1h)

Evakuointisuunnitelman päivitystä jatketaan 2016 mukaan lukien EVAC ja hallitsemattoman maahantulo sekä päivittäistilanteiden yhteistyön sujuvuuden arviointi (tilapäismajoitusjärjestely).

Laajennetun suunnitelman päivityksen taustaselvitykset tehty vuoden 2016 aikana. Varsinaisen selvityksen päivittäminen tehdään vuoden 2017 aikana.

Väestönsuojelumuodostelmien ja siihen liittyvien rakennus, kalusto ja henkilöstövarausten tarkastaminen jatkuu 2016 – 2017.

Henkilö-, rakennus- ja ajoneuvo- sekä kalustovarusten päivitys jatkuu.

Valmiusharjoitus 2016 ja siihen liittyvän koulutuksen tukeminen. Varautumistyökalun ( HUOVI ) käyttöönoton tukeminen jäsenkunnissa.

Osallistuttiin PohjaBotten16 –valmiusharjoitukseen 01.-03.11.2016. Harjoitukseen valmistautuminen alkoi maaliskuussa kuntien edustajille pidetyllä Grundkurs i beredskap –kurssilla ja jatkui Kuntien jatkuvuudenhallinta (KUJA) projektin työkokouksilla. Varsinainen valmiusharjoitus alkoi huhtikuussa ennakkoinfolla harjoituksen skenaariosta sekä ennakkotehtävistä ja jatkui syyskuussa tilanneseminaarilla. Koko vuoden ajan on tuettu kuntien valmistautumista valmiusharjoitukseen päivittämällä kuntien toimialakohtaisia valmiussuunnitelmia.

Väestönsuojien rakentamiseen suunnitelmien käsittely tiedoksi saannista tapahtuu viimeistään 2 viikon kuluessa.

Toteutunut pääsääntöisesti, mikäli tarvittavat tiedot lausunnon antamista varten on saatu ajoissa.

16

8.2.5. Ensivaste- ja turvapuhelintoiminta

Muut tavoitteet 2016 Arviointikriteeri/mittari Tavoitteen toteutuma


Ensivastetoiminta tuotetaan ja mahdollinen laajentuminen tapahtuu riskikartoituksen pohjalta.

Ensivastetoiminnassa ei muutoksia. Toteutui sopimusten mukaisesti. Uusia sopimuksia ei tehty, yhtään yksikköä ei lakkautettu.

Potilaan tavoittaminen 8 min ja 15 min A/B-tehtävissä pohjoisella ja eteläisellä ensihoitoalueella tulee parantaa vastaamaan VSHP -palvelutasopäätöstä.

Yksittäisissä kunnissa ja kunnan osissa on haastetta päästä tavoitteisiin. Johtuu yksikön suorituskyvyistä ja ulkoisista asioista, kuten pitkistä välimatkoista. Kaskisiin tulisi saada evy-yksikkö. Tämä työ on edelleen kesken.

Turvapuhelintoiminta ylläpidetään vuoden 2015 toimintamallien ja henkilöresurssien (2 htv) mukaisesti.

Toiminta on löytänyt oman paikkansa pelastuslaitoksen turvallisuuspalveluista. Vaasan kaupungin sote on tyytyväinen yhteistyöhön. Muista kunnista ei myöskään ole kuulunut negatiivista palautetta. Toiminta jatkuu ja kehitetään, mutta toiminnan jatko v 2019 alusta on epäselvää.

Ensivaste- ja turvapuhelintoimintojen tehtävämäärät. Vuonna 2016 turvapuhelinasiakkaita oli Vaasassa, Mustasaaressa, Maalahdessa, Kaskisissa ja Närpiössä. Ensivastetoimintaa oli jokaisessa kunnassa.

2012 2013 2014 2015 2016

Hallinnoitavat turva-puhelimet (koko alue) 750 780 844 860 968 Turvapuhelintehtävät* 1102 1338 1445 1352 1486 Ensivastetoiminta 793 1216 505 560 513

* = turvapuhelintehtävissä huomioitu vain operatiiviset ambulanssin suorittamat tehtävät

8.2.6. Pelastustoimen tulosalueen tuloksen toteutuminen Tavoitteena on, että tulot riittävät palvelutasopäätöksen mukaisen tason toiminnan toteuttamiseen.

8.3. Tulosalue: Ensihoitopalvelut

8.3.1. Ensihoidon prosessi

8.3.1.1. Toiminta-ajatus Pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää ensihoidon palvelukonseptia laadukkaasti, potilasturvallisesti ja kustannustehokkaasti VSHP:n ensihoidon palvelutasopäätöksen mukaisesti. Ensivastetoiminta on osana ensihoitopalvelua ja pelastustoimen ylläpitämänä se toteutuu VSHP palvelutasopäätöksen mukaisesti. Turvapuhelintoiminnot ovat kiinteä osa pelastuslaitoksen turvallisuuspalvelua.

Tilinpäätös 2015 Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma Poikkeama

Toimintamenot -11 056 514,98 -11 498 800,00 0,00 -11 498 800,00 -11 611 973,56 -113 173,56Toimintatulot 11 413 854,37 11 748 800,00 0,00 11 748 800,00 12 165 632,26 416 832,26Toimintakate 357 339,39 250 000,00 0,00 250 000,00 553 658,70 303 658,70

17

8.3.1.2. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Ensihoitopalvelun taloudelliset tavoitteet saavutetaan todennäköisesti positiivisella tavalla. Talousarviossa tulot jäivät selkeästi alle asetettujen, mutta maltillisella menokurilla ja tiukalla henkilöstösuunnittelulla saatiin tulos lopulta tyydyttäväksi. Merkittäviä tai vakavia toiminnallisia poikkeamia ei ensihoitopalvelussa toteutunut vuoden 2016 aikana. Vaasan päiväsaikaisen ambulanssin valmiuden lakkauttamisesta 1.1.2017 alkaen VSHP hallitus teki päätöksen vuoden 2016 aikana. Asiakaskunnassa tai toimintaympäristössä ei tapahtunut odottamatonta. Riskialueiden vaihtelut olivat hyvin maltilliset. Toimintaympäristö on haasteellinen hallita sen yli 250 km välimatkan johdosta. Lisäksi hoitolaitossiirrot yliopistosairaaloihin aiheuttavat pitkäksi aikaa valmiuden laskua alueella. Määrällisesti ambulansseja on kuitenkin riittävästi alueella suhteessa asukaslukuun ja tehtävämääriin nähden. Uusi haaste, mikä tekee tuloaan myös Pohjanmaalle, on pätevien hoitotason ensihoitajien löytäminen alueelle. Tämä tulee olemaan todellinen haaste tulevaisuudessa. Lainsäädäntö ei vielä ole aiheuttanut muutoksia toiminnassa. Ne tulevat konkretisoitumaan uusien lakien ja asetusten sekä toimintaohjeiden muodossa lähivuosina. Uusi asetus ensihoitopalvelusta tullee lausuntokierrokselle keväällä 2017.



Tavoitteen toteuma


Ensihoitopalvelun tuottaminen jatkuu sopimuksen mukaisesti yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Palvelutasopäätöksen vuodelle 2014–17 asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Ensihoitopalvelun jatkuva systemaattinen kehittäminen

Yhteistoiminta jatkui normaalisti eikä painetta muutoksille ole esiintynyt. Pohjanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelu on suoriutunut toiminnallisista ja taloudellisista velvoitteistaan sovitusti. Palvelutasoanalyysi potilaiden tavoittamisista toteutui aikaisempien vuosien tapaan. Kokonaisuudessa on lievää parannusta tapahtunut siinäkin. Osassa yksittäisiä kuntia jäädään jälkeen lähinnä maantieteellisistä ja ulkoisista asioista johtuen. Tämä on hyväksyttävissä, kuten AVI sen myös totesi. Ensivasteen suorituskyky on keskeinen siinä, miten potilaat tavoitetaan 8 min ja 15 min tavoitteiden mukaisesti. PTP yhteistoimintafoorumi kokoontui ainoastaan kerran kahden sijasta. VSHP hallitus/valtuusto on tyytyväinen, vuonna 2017 talouden sopeuttamistalkoisiin osallistuu myös ensihoitopalvelu lopettamalla yhden päiväambulanssin valmiuden. Henkilöstöresurssit ovat olleet optimit ja tiukat. Selkeä ylijäämä on toteutunut kuluissa. EFQM-laatupalkintomalli / itsearviointi sekä

18

toteutuu yhdessä VKS akuuttilääketieteenyksikön kanssa. Toteutetaan esimiesjärjestelmän selkeyttäminen ja tehostaminen keskisellä alueella osana pelastuslaitoksen organisaatio-uudistusta. Toteutetaan ensihoidon ja pelastuksen esimiestason toimintojen tehokkaampi hyödyntäminen. Hankinnat ja investoinnit toteutuvat suunnitelman pohjalta (3 uuden ambulanssin sekä 2 monitoimilääkintälaitteen hankinta vuosittain) Ensihoidon Vaasan aseman työ- ja huoltotilojen uudistaminen jatkuu. Kristiinankaupungin paloaseman kiinteistö-laajennuksen aikataulu ja suunnitelmat ovat valmiita. Ylläpito- ja täydennyskoulutus toteutetaan koko henkilöstölle VKS vuosisuunnitelman mukaisesti, 4 krt x 8 h päivä.

kehityssuunnitelmat ovat tehty vuosien 2015–2016 aikana. Ensihoitoesimiehen virka on täyttämättä ja se täytetään keväällä 2017 ulkoisen haun kautta. Kokonaisuudessaan pelastus-laitoksen esimiesjärjestelmän ja toiminnan kehittäminen ovat edelleen käynnissä. Suppeamuotoista kehitystä on tapahtunut. Ensihoidon esimiesjärjestelmä on kapea ja tehokas jo omalta toiminnaltaan. Laajempaan muutokseen ei ole tarvetta. Päteviä pelastajia on voitu sijoittaa maakuntiin ensihoidon rekrytointien kautta. Tämä tuo lisäarvoa alueelle. Hankinnat ovat toteutuneet maltillisesti. Investoinnit ovat toteutuneet suunnitelmallisesti. Poikkeuksena oli ylimääräinen ambulanssihankinta tulipalon johdosta. Työ edelleen kesken ja se on riippuvainen Vaasan Talotoimen aikataulusta ja palvelualttiudesta. Alustava suunnittelukokous on pidetty. Tämä on kesken ja odottaa maakunta- ja pelastustoimen uudistusta. Ulkoinen (VKS) täydennyskoulutus-toiminta, mikä on keskeinen osa-alue toimintoja, on toteutunut hyvin. Kehitettävää edelleen on ja työ jatkuu yhdessä VSHP kanssa. Koulutustoiminnan volyymit ovat merkittävät. Lisäksi sisäinen työvuorokoulutustoiminta on laajaa. Henkilöstöä on myös osallistunut muiden ulkoisten tahojen järjestämiin täydennyskoulutuksiin.

Ensihoitopalvelun tehtävämäärät

* = Vuodesta 2013 luku ei ole suoraan vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Ensihoitopalvelu on laajentunut Mustasaareen, Maalahteen ja Kristiinankaupunkiin. Isokyrö siirtyi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alaisuuteen.

2012 2013* 2014 2015 2016

Ensihoitotoiminta 16631 18173 17278 16636 16954

19

8.3.2. Ensihoitopalvelujen tuloksen toteutuminen

Yhteistoimintasopimuksen mukaan Vaasan sairaanhoitopiiri kattaa toiminnan nettokustannuksen.

8.4. Investointien toteutuminen

Tilinpäätös 2015 Alkuperäinen talousarvio



Toteutuma Poikkeama

Toimintamenot -6 424 978,53 -6 676 000,00 0,00 -6 676 000,00 -6 387 432,61 288 567,39Toimintatulot 6 583 504,66 6 842 000,00 0,00 6 842 000,00 6 550 622,06 -291 377,94Toimintakate 158 526,13 166 000,00 0,00 166 000,00 163 189,45 -2 810,55

Pelastustoimi ja öljyntorjunta

Talousarvio Toteuma Poikkeama

Tulot yhteensä 144 000,00 401 361,58 257 361,58Menot yhteensä -774 000,00 -1 454 399,49 -680 399,49Nettomeno -630 000,00 -1 053 037,91 423 037,91

Ensihoito


Tulot yhteensä 0,00 95 903,26 95 903,26Menot yhteensä -350 000,00 -465 796,56 -115 796,56Nettomeno -350 000,00 -369 893,30 19 893,30

Investoinnit yhteensä


Tulot yhteensä 144 000,00 497 264,84 353 264,84Menot yhteensä -1 124 000,00 -1 920 196,05 -796 196,05Nettomeno -980 000,00 -1 422 931,21 -442 931,21

20

Tilinpäätöslaskelmat

21

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen tuloslaskelma

Koko toiminta

Pelastustoimi, öljyvahinkojen torjunta, turvapuhelintoiminta ja ensivastetoiminta

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 17 779 524,58 17 196 895,44Liiketoiminnan muut tuotot 927 838,77 788 845,52Tuet ja avustukset kunnalta 8 890,97 2 230,67Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 293 065,54 -1 253 917,35Palvelujen ostot -2 447 258,83 -3 740 324,37 -1 955 878,80 -3 209 796,15


Eläkekulut -1 712 622,39 -1 781 804,74Muut henkilösivukulut -627 380,49 -11 969 267,89 -539 982,86 -12 065 410,94

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -745 669,10 -675 071,85

Vuokrakulut -1 399 744,59 -1 377 888,41Liiketoiminnan muut kulut -144 341,48 -153 255,35Liikeylijäämä (-alijäämä) 716 906,89 506 548,93Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 9 387,40Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00Muut rahoituskulut -58,74 -58,74 -70,81 9 316,59

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 716 848,15 515 865,52

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 11 409 066,93 10 774 948,78Liiketoiminnan muut tuotot 749 897,10 627 287,52Tuet ja avustukset kunnalta 6 668,23 2 230,67Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 012 229,21 -962 812,96Palvelujen ostot -2 111 184,05 -3 123 413,26 -1 700 394,72 -2 663 207,68


Eläkekulut -971 546,55 -989 183,23Muut henkilösivukulut -343 196,08 -6 621 970,95 -295 185,85 -6 574 597,55


Vuokrakulut -1 289 329,70 -1 268 797,57Liiketoiminnan muut kulut -122 484,67 -126 352,56Liikeylijäämä (-alijäämä) 553 710,68 347 995,68Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 9 387,40Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00Muut rahoituskulut -51,98 -51,98 -43,69 9 343,71


22

Ensihoitopalvelut

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen rahoituslaskelma

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 6 370 457,65 6 421 946,66Liiketoiminnan muut tuotot 177 941,67 161 558,00Tuet ja avustukset kunnalta 2 222,74 0,00Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280 836,33 -291 104,39Palvelujen ostot -336 074,78 -616 911,11 -255 484,08 -546 588,47




Vuokrakulut -110 414,89 -109 090,84Liiketoiminnan muut kulut -21 856,81 -26 902,79Liikeylijäämä (-alijäämä) 163 196,21 158 553,25Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 0,00Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00Muut rahoituskulut -6,76 -6,76 -27,12 -27,12


01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Toiminnan rahavirta

Liikeylijäämä (-alijäämä) 716 906,89 506 548,93Poistot ja arvonalentumiset 745 669,10 675 071,85Rahoitustuotot ja -kulut -58,74 9 316,59Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot 12 653,49Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot -85 592,81 1 389 577,93 -12 800,00 1 178 137,37


Investointimenot 1 920 196,05 1 094 236,85Rahoituosuudet investointimenoihin -366 332,54 -262 004,21Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot -155 062,30 -1 398 801,21 -12 800,00 -819 432,64

Toiminnan ja investointien rahavirta -9 223,28 358 704,73


Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys muilta 0,00 0,00 0,00 0,00

Muut maksuvalmiuden muutoksetSaamisten muutos kunnalta -660 058,07 725 931,23Saamisten muutos muilta 197 531,24 -120 599,91Korottomien velkojen muutos muilta 471 750,11 9 223,28 -964 036,05 -358 704,73

Rahoituksen rahavirta 9 223,28 -358 704,73

Rahavarojen muutos 0,00 0,00

Yhdystilin saldoSaldo 31.12 4 263 725,80 3 603 667,73Saldo 1.1 3 603 667,73 660 058,07 4 329 598,96 -725 931,23

23

Liikelaitos Pohjanmaan pelastuslaitoksen taselaskelma

VASTAAVAA 2016 2015

A PYSYVÄT VASTAAVAT

I Aineettomat hyödykkeetMuut pitkävaikutteiset menot 0,00 6 195,38

0,00 6 195,38

II AineellinenRakennukset 30 008,23 37 510,29Kiinteät rakenteet ja laitteet 22 628,94 28 286,17Koneet ja kuljetusvälineet 5 711 875,04 4 839 664,12Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 12 832,60 139 617,42

5 777 344,81 5 045 078,00

III SijoituksetMuut saamiset 1 200,00 1 200,00

1 200,00 1 200,00

C VAIHTUVAT VASTAAVAT

II SaamisetLyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 531 388,91 712 069,36Saamiset kunnalta 4 263 725,80 3 603 667,73Muut saamiset 785 653,27 741 766,51Siirtosaamiset 15 128,00 75 865,55

5 595 895,98 5 133 369,15



A OMA PÄÄOMA

I Peruspääoma 220 000,00 220 000,00IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä

Pelastustoiminta 6 243 739,20 5 886 399,81Ensihoito 861 804,14 703 278,01

V Tilikauden yli- / alijäämäPelastustoiminta 553 658,70 357 339,39Ensihoito 163 189,45 158 526,13

8 042 391,49 7 325 543,34D VIERAS PÄÄOMA

II LyhytaikainenSaadut ennakot 0,00 0,00Ostovelat 791 487,25 416 292,61Muut velat 387 646,13 403 491,78Siirtovelat 2 152 915,92 2 040 514,80

3 332 049,30 2 860 299,19


1) Pelastustoiminnan ylijäämästä 6 797 397,90 € on investointien rahoitusosuuksia 3 722 363,28 €. Toiminnan ylijäämä vuoden 2016 lopussa on 3 075 034,62 € .

24

Liitetiedot

25

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1. Arvostus- ja jaksotusperusteet sekä -menetelmät Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Tuloslaskelman liitetiedot 2. Toimintatuotot toimialoittain

3. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

2016 2015 2014

Pelastustoimi 11 498 748,91 10 740 008,75 10 895 122,01Ensihoito 6 550 622,06 6 522 488,64 6 771 842,37Öljyntorjunta 295 795,57 275 070,70 275 961,80Turvapuhelintoiminta 253 787,78 252 307,52 244 694,63Ensivastetoiminta 117 300,00 137 080,00 108 100,00Muu maksullinen palvelutoiminta 0,00 0,00 0,00Toimintatuotot yhteensä 18 716 254,32 17 926 955,61 18 295 720,81

Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenostaarvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.


Aineettomat oikeudet 4 - 5 vuotta tasapoisto 30 - 35 %Muut pitkävaikutteiset menot 5 - 20 vuotta tasapoisto 15 - 30 %Rakennukset 15 vuotta menojäännöspoisto 20 %Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 vuotta menojäännöspoisto 20 %Poistonalainen irtain omaisuus 8 - 20 vuotta tasapoisto 15 - 27 %


26

4. Luottamushenkilömaksut puolueille ja puolueyhdistyksille

5. Pysyvät vastaavat

6. Vaihtuvien vastaavien saamiset saman konsernin yhteisöiltä

7. Siirtosaamiset

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2016 2015

Keskustan Vaasan kunnalisjärjestö 60,00 60,00Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö 60,00 60,00SDP Vaasan kunnallisjärjestö 120,00 180,00Suomen Kristillinen liitto 10,00 30,00Svenska Folkpartiet 200,00 168,00Vaasan Perussuomalaiset 0,00 15,00Yhteensä 450,00 513,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Muut pitkä- Yhteensä Rakennukset Kiinteät raken- Koneet ja Ennakkomaksut Yhteensävaikuttei- teet ja laitteet kalusto ja keskeneräisetset menot hankinnat

Poistamaton hankintameno 1.1. 6 195,38 6 195,38 37 510,29 28 286,17 4 839 664,12 139 617,42 5 045 078,00Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 1 886 426,05 33 770,00 1 920 196,05Rahoitusosuudet tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 -345 395,14 -20 937,40 -366 332,54Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 -82 122,98 0,00 -82 122,98Siirrot erien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 139 617,42 -139 617,42 0,00Tilikauden poisto -6 195,38 -6 195,38 -7 502,06 -5 657,23 -726 314,43 0,00 -739 473,72Arvonalentumiset ja niiden palautuksetPoistamaton hankintameno 31.12. 0,00 0,00 30 008,23 22 628,94 5 711 875,04 12 832,60 5 777 344,81

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 0,00 0,00 30 008,23 22 628,94 5 711 875,04 12 832,60 5 777 344,81

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Jvk-, muut laina- ja muut saamiset

Saamiset muut Yhteensäyhteisöt

Hankintameno 1.1. 1 200,00 1 200,00Lisäykset 0,00 0,00Vähennykset 0,00 0,00Hankintameno 31.12. 1 200,00 1 200,00

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 1 200,00 1 200,00

2016 2015

Saamiset tytäryhteisöiltä Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 1 266,47 288,40

Saamiset kuntyhtymiltä Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 581 607,18 774 782,18 Siirtosaamiset 0,00 61 016,02

2016 2015

Lyhytaikaiset Muut siirtosaamiset 15 128,00 75 838,43

15 128,00 75 838,43

27

8. Oma pääoma

9. Velat saman konsernin yhtiöille

10. Siirtovelat

11. Henkilöstö

2016 2015

Peruspääoma 1.1 220 000,00 220 000,00 Muutokset tilikaudella 0,00 0,00Peruspääoma 31.12 220 000,00 220 000,00

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 6 589 677,82 5 962 571,11 Vähennys/lisäys tilikaudella 515 865,52 627 106,71Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 7 105 543,34 6 589 677,82

Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 515 865,52 627 106,71 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -515 865,52 -627 106,71 Tilikauden yli-/alijäämä 716 848,15 515 865,52Tilikauden yli-/alijäämä 31.12 716 848,15 515 865,52


2016 2015

Ostovelat Tytäryhteisöille 1 469,16 2 269,31 Osakkuusyhtiöille 0,00 132,00 Kuntyhtymille 502,06 128,34

Siirtovelat Kuntyhtymille 149 158,47 0,00

2016 2015

Lyhytaikaiset Lomapalkkajaksotukset 1 608 866,85 1 634 981,59 Henkilösivukulut 180 188,60 208 561,89 Muut siirtovelat 363 860,47 196 971,32

2 152 915,92 2 040 514,80

2016 2015

Palkat ja palkkiot 9 629 265,01 9 743 623,34Henkilösivukulut Eläkekulut 1 712 622,39 1 781 804,74 Muut henkilösivukulut 627 380,49 539 982,86Yhteensä tuloslaskelman mukaan 11 969 267,89 12 065 410,94

28

12. Käytetyt kirjanpitokirjat 2016

Määrä 31.12.2016 Vakituiset Määräaikaiset Sivutoimiset Yhteensä

Toiminta-alue 1 Isokyrö, Laihia, Mustasaari ja Vaasa1.1.2016 55 11 92 158

muutokset 10 -5 -4 131.12.2016 65 6 88 159

Toiminta-alue 2 Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Maalahti ja Närpiö

1.1.2016 23 3 387 413muutokset 2 -1 28 2931.12.2016 25 2 415 442

Ensihoitopalvelut1.1.2016 83 13 96

muutokset 2 -5 0 -331.12.2016 85 8 93

Hallinto- ja tukitoiminnot1.1.2016 19 1 20

muutokset -13 2 0 -1131.12.2016 6 3 9

Yhteensä 1.1.2016 180 28 479 687muutokset 1 -9 24 16

Yhteensä 31.12.2016 181 19 503 703

Tilinpäätös nidottuPäiväkirja sähköinen arkistointiPääkirja mikrokortitMyyntireskontra sähköinen arkistointiOstoreskontra sähköinen arkistointiMaksuliikenne sähköinen arkistointiPysyvät vastaavat atk-tulostePalkkakirjanpito sähköinen arkistointi

VAASAN ALUETYÖTERVEYSVASA REGIONALA FÖRETAGSHÄLSOVÅRD

VAASAN KAUPUNKI

VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOS

TILINPÄÄTÖS 2016

Sisällysluettelo 1. Toimitusjohtajan katsaus ja olennaiset tapahtumat 2 2. Hallinto ja tilivelvollisuus 4 3. Henkilöstö ja tunnusluvut 5 3.2. Tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 6 3.3. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 7 3.4. Tasetarkastelu ja tunnusluvut 8 4. Talousarvion toteutuminen 9 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 10 Toimintatiedot 11 5. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 12 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 14 Rahoituslaskelma 15 Tase 16 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 18 Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Käytetyt kirjanpitokirjat 20

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2016 oli Vaasan Aluetyöterveys -liikelaitoksen yhdestoista toimintavuosi. Vuoden 2016 liikevaihto oli 4,53 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä oli 201 500 euroa. Liikevaihto säilyi edellisen vuoden tasolla (4,56 milj. €) ja tilikauden ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta (59 800 € vuonna 2015). Vuoden lopussa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 56.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua seurattiin vuoden aikana aktiivisesti – ja erityisesti työterveyshuollon roolia siinä. Asiakkuuksissa korostui työterveysyhteistyö, mikä tuli esille lisääntyneissä työterveysneuvottelujen määrissä ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmien päivittämisissä. Lainsäädännön edellyttämä kirjallinen laatujärjestelmä otettiin käyttöön vuoden alusta.

Toiminnastamme noin puolet kuului ns. lakisääteisen työterveyshuoltoon ja toinen puoli muodostui työterveyspainotteisesta sairaanhoidosta. Muiden palvelujen osuus liikevaihdosta oli vähäinen, alle kaksi prosenttia.

Vuoden aikana toimipisteissämme hoidettiin 28 000 työterveyshoitajan ja lääkärin vastaanottokäyntiä mukaan lukien terveystarkastukset. Lääkärivastaanottojen määrässä oli laskua 23 % edelliseen vuoteen verrattuna, työterveyshoitajien kohdalla määrä säilyi lähes ennallaan (lisäystä 3 %). Työfysioterapeuteilla oli vuoden aikana asiakaskäyntejä ja -vastaanottoja noin 3 800 (kasvua 19 % v. 2015 verrattuna) ja työpsykologeilla noin 900 vastaanottoa (kasvua 7 %).

Käynnit jakautuivat toimipisteiden välillä: Vaasa 75 %, Laihia 11 %, Mustasaari 9 % ja Vähäkyrö 5 %. Toimipisteverkostoa tiivistettiin vuoden lopussa kolmeen yksikköön, kun Vähänkyrön toimipiste suljettiin ja sen palvelut siirrettiin tuotettavaksi Laihian toimipisteessä.

Vaasan kaupungin käyttämien palvelujen osuus toiminnastamme oli runsas puolet (55 %). Seuraavaksi suurimmat asiakkaat olivat Vaasan sairaanhoitopiiri 19 %, Mustasaari 9 % ja Laihian kunta 5 %. Muiden organisaatioiden ja asiakkaiden osuus oli siten 12 %. Asiakkaidemme yhteenlaskettu työntekijämäärä oli noin 15 600.

Vuoden aikana työterveyslääkäreitä oli palveluksessa yhteensä 8,2 htv, jolloin yhden lääkärin vastuulla oli keskimäärin 1 900 työntekijää. Resurssit heikkenivät vuoden lopussa, jolloin käytännössä 11 lääkärin vakanssista peräti seitsemän oli täyttämättä ja haettavana oli lisäksi ylilääkärin virka. Uusien työntekijöiden rekrytoinnissa onnistuminen on tärkeää oikea-aikaisten ja laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi myös jatkossa.

Vaasan Aluetyöterveys toimii kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka huolehtii tulorahoituksellaan kaikista menoistaan. Vaasan Aluetyöterveys -liikelaitosta pitkään johtaneen työterveysylilääkäri Asko Martikaisen siirtyessä eläkkeelle liikelaitoksen toimitusjohtajana aloitti 1.1.2017 tekn. tri Teemu Paavola.

Lämpimät kiitokset Vaasan Aluetyöterveyden perustaneelle ylilääkäri Asko Martikaiselle kuluneesta 10 vuodesta koko henkilökunnan puolesta!

Teemu Paavola toimitusjohtaja

2. VAASAN ALUETYÖTERVEYS -LIIKELAITOKSEN HALLINTO

Tiimi I

Tiimi II

Tiimi III

Toimisto

Laihia

Vähäkyrö

Mustasaari

VAASAN ALUETYÖTERVEYS - LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

Vaasan Aluetyöterveyden – liikelaitoksen johtokuntaan kuului seitsemän (7) jäsentä ja heidän varajäsenensä. Lisäksi Vaasan Sairaanhoitopiirillä, Laihian – ja Mustasaaren kunnilla sekä kaupunginhallituksella oli edustajansa johtokunnassa.

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Pentti Paloniemi, puheenjohtaja Matti Raudaskoski Helena Boucht Marianne Buss Kai Kleemola Susanna Jokinen Maija Alasalmi Christer Westerback Tuija Kuivinen Liisa Wahlström Joonas Kevari Vesa-Matti Rantanen Leena Kaunisto Tapio Lehto Sairaanhoitopiirin edustaja Olle Gull, varapuheenjohtaja Ann-Charlott Gröndahl Laihian kunnan edustaja Raimo M J Kinnari Pauli Ylihärsilä Mustasaaren kunnan edustaja Mikael Gädda Ulla-Maj Salin Kaupunginhallituksen edustaja Anne-Marie Viinamäki Vaasan Aluetyöterveyden -liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtajana toimi Pentti Paloniemi ja varapuheenjohtajana Olle Gull. Asioiden esittelijänä toimi Asko Martikainen ja johtokunnan sihteerinä Anneli Huhtala ja varalla Marjo Ala-Reini. Johtokunta kokoontui vuoden 2016 aikana kahdeksan (8) kertaa. TILIVELVOLLISUUS

Vaasan Aluetyöterveys - liikelaitoksen tilivelvollisuus oli vuonna 2016 työterveysyli-lääkäri Asko Martikaisella.

Sosiaali- ja terveyslautakunta

Johtokunta

Ylilääkäri

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet vuonna 2016

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Bernt Fagerroth (KOK) Milla Paunula (KOK) Laura Välimäki (KOK) Raija Kujanpää (KOK) Thomas Öhman (RKP) Reinhold Klockars (RKP) Gun Väkeväinen (RKP) Helena Boucht (RKP) Patrik Ehnström (RKP) Kenneth Haglund (RKP) May-Gret Axell (KD) Jussi Perttola (KOK) Toivo Ikonen (KESK) Juha Tuomikoski (VIHR) Virve Airaksinen (SDP) Erik Cederholm (SDP) Kurt Jäntti (SDP) Markku Saari (SDP) Raimo Mäenpää (PS) Rauno Niemi (PS) Tea Laaksoharju-Elpren (PS) Marja-Leena Mäkynen (PS) Liisa Laaksonen (VAS) Marketta Semi (VAS) Laihian kunnan edustaja Päivi Lapiolahti (5/2016)saakka(KESK) Marja Vettenranta (KESK) Pirjo-Anneli Vessonen (KOK) Nuorisovaltuuston edustaja Ronja Karvinen Heidi Kaarto Kaupunginhallituksen edustaja

Marjatta Kiviranta

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana toimi Thomas Öhman, varapuheenjohtajana Virve Airaksinen ja sihteerinä Christine Nyholm

3. HENKILÖSTÖ

Tilanne 31.12. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Vakinaiset/ Kokoaik. 31 38 41 43 31 32 32 32 30 Vakinaiset/ Osa-aik. 3 4 4 5 17 17 21 20 20 Määräaik./ Kokoaik. 3 1 1 1 1 1 4 3 2 Määräaik./Osa-aik. 1 3 2 3 2 1 1 3 4 Henkilötyövuosia/htv 30,92 40,80 39,42 43,60 45,94 44,3 47,0 47,5 48,4 Henkilök. keski-ikä/v 46,9 50,3 47,9 49,0 50,1 51,6 50,2 51,4 52,5 Sairauslomia/pv/hlö 14 11 9 5 7 10,7 8,0 11,8 11,9 Koulutus/pv/hlö 7,5 6,5 7 7 6 6,5 4,7 4,0 3,4 Koulutuks. kustan./€ 49168 63850 69386 54650 43363 55827 42714 58676 35677

Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna 2016 oli 2 194 942,05 euroa.

.

3.2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2016

2015

1 000 €

1 000 € Liikevaihto 4 528

4 558

Liiketoiminnan muut tuotot 135

153 Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -139

-135

Palvelujen ostot -1 216

-1 246

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -2 195

-2 335

Eläkekulut -395

-422

Muut henkilösivukulut -137

-126

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6

-65

Vuokrat

-335

-289 Liiketoiminnan muut kulut -15

-14

Liikeylijäämä (-alijäämä) 225

80 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0

3

Muut rahoitustuotot 0

0

Korvaus peruspääomasta -23

-23

Muut rahoituskulut 0

0

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 201

59

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

Sijoitetun pääoman tuotto, % 17,61

7,24

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 17,61

7,24

Voitto, % 4,45

1,31

Sijoitetun pääoman tuotto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +

Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma +

Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut +

Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero

ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

Tuloslaskelman sisältö

Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta

aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin

ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.

Vaasan Aluetyöterveyden toimintatuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2016 4,66 milj.euroa.

Tuottojen määrä laski edellisestä tilikaudesta 0,05 milj.euroa (-1,02%). Vastaavana

ajankohtana toimintakulujen kokonaismäärä oli 4,43 milj.euroa ja vähennys edellisestä vuodesta

oli 0,14 milj.euroa (-2,96%).

Vaasan Aluetyöterveyden tilikauden tulos oli 201 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna 2016

(59 tuhatta euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Tilikaudentulos kasvoi 142 tuhatta euroa

(240,7 prosenttia) edelliseen tilikauteen verrattuna.

3.3.TOIMINNAN RAHOITUS

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

2016 20151 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 225 80Poistot ja arvonalentumiset 6 65Korvaus peruspääomasta -23 -23Rahoitustuotot ja -kulut 0 3

Investointien rahavirtaInvestointimenot 0 0

Toiminnan ja investointien rahavirta 208 125

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos kunnalta -256 -186Saamisten muutos muilta 20 -1Korottomien velkojen muutos muilta 28 62

Rahoituksen rahavirta -208 -125


Yhdystilin saldoSaldo 31.12 1 910 1 654Saldo 1.1 1 654 1 468

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 263 930,46 -25 311,92Investointien tulorahoitus, %Kassan riittävyys, pv 156 132Quick ratio 2,82 2,61Current ratio 2,82 2,61

Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) / Investointien omahankintameno

Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella

Quick ratio = (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) /(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) /(Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

Rahoituslaskelman sisältöRahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana.Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin.Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataanyhdystilin avulla.

Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna 2016 oli +208 tuhatta euroa.Vuonna 2015 vastaava määrä oli +125 tuhatta euroa. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta lisääntyi 256 tuhatta euroa.

3.4. TASE TARKASTELU

Tase ja sen tunnusluvut

VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 20151 000 € 1 000 € 1 000 € 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMAAineettomat hyödykkeet Peruspääoma 355 355

Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 819 7590 0 Tilikauden yli- / alijäämä 201 60

1 375 1 174Aineelliset hyödykkeet VIERAS PÄÄOMA

Koneet ja kalusto 15 21 Lyhytaikainen15 21 Ostovelat 167 117

VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut velat 88 92Saamiset Siirtovelat 491 508Lyhytaikaiset saamiset 746 717

Myyntisaamiset 172 199Saamiset kunnalta 1 910 1 654 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 122 1 892Muut saamiset 20 13Siirtosaamiset 3 4

2 106 1 870VASTAAVAA YHTEENSÄ

2 122 1 892

TASEEN TUNNUSLUVUTOmavaraisuus, % 64,82 62,05Suhteellinen velkaantuneisuu 16,00 15,23Kertynyt ylijäämä, 1 000 € 1 020 819



Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)


Lainasaamiset 31.12 = Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

Taseen sisältöTase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät tilikauden lopussa. Merkittävimmät muutokset taseen vastaavissa tapahtui pysyvissä vastaavissa -6 tuhatta euroaja saamisissa +236 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma lisääntyi tilikauden tuloksen määrän +201 tuhatta euroavieras pääoma lisääntyi +29 tuhatta euroa.ja saamisissa +187 tuhatta euroa. Taseen vastattavissa oma pääoma lisääntyi tilikauden tuloksen määrän +60 tuhatta euroavieras pääoma lisääntyi +61 tuhatta euroa.

Tilikauden tuloksen käsittely: Liikelaitoksen johtokunta esittää, että tilikauden ylijäämä 201 464,96 euroa siirretään taseeseen oman pääoman tiikauden yli/-alijäämään

4. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

Toiminta-ajatus Vaasan Aluetyöterveys toimii kirjanpidollisesti eriytettynä liikelaitoksena, joka huolehtii tulorahoituksellaan kaikista menoistaan. Sen tehtävänä on tuottaa ja kehittää laadukkaita työterveyshuollon asiantuntijapalveluita, koulutusta, merimiesterveydenhuollon palveluita sekä suorittaa erilaisia lainsäädännön edellyttämiä tarkastuksia.


Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Liikelaitoksille on annettu sitovat tavoitteet kolmella osa-alueella:

1. Sijoitetun pääoman tuloutustavoite on perittävä korvaus peruspääomalle. VaasanAluetyöterveydelle tämä tavoite oli 23 000 € ja se toteutui suunnitelman mukaan.

2. Toiminnan tuottavuuden ja taloudellisuuden tavoite on asetettu toiminnallisenaylijäämätavoitteena (liikeylijäämä ilman poistoja). Vaasan Aluetyöterveydelle tämä tavoiteoli 124 500 €, mikä ylitettiin toiminnallisen ylijäämän ollessa 231 000 €.

3. Valtuusto ohjaa investointien kokonaismäärää. Vaasan Aluetyöterveydellä ei ollut vuodenaikana uusia investointeja ja siten nollatavoite toteutui.

Johtokuntaan nähden sitovat tavoitteet Toteutuminen 2016 Talous tasapainossa kyllä Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut osittain Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne kyllä Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino ei Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö kyllä

Vuonna 2016 toteutunut liikevaihto oli 4,53 milj. euroa, kun se talousarviossa ennakoitiin 5,44 milj. euroksi. Toiminnan volyymi jäi noin 910 00 euroa ennakoidusta, mutta vastaavassa suhteessa pienenivät myös toimintamenot. Keskeinen syy volyymin jäännissä odotetusta oli täyttämättömät vakanssit. Tulos oli vahvasti positiivinen ja talous on siten säilynyt tasapainossa.

Tilikauden ylijäämä oli 201 500 euroa, mikä jää jäljelle kun liikeylijäämästä on vähennetty 23 000 euron tuloutus kaupungille. Tilikauden ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta (59 800 € v.2015).

Tuottamistamme palveluista noin puolet oli ns. lakisääteistä työterveyshuoltoa ja toinen puoli muodostui asiakasorganisaatioille vapaaehtoisesta työterveyspainotteista sairaanhoidosta. Muiden palvelujen osuus oli vähäinen.

Lääkärivastaanottojen määrässä oli laskua 23 % ja työterveyshoitajien kohdalla määrä säilyi lähes entisellään (+ 3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Työfysioterapeuttien vastaanottomäärissä oli kasvua edelliseen vuoteen 19 % ja työpsykologeille 7 %. Vuonna 2016 yhden lääkärin vastuulla oli keskimäärin 1 900 työntekijää, kun tavoitteena oli 1 300 työntekijää. Lääkäriresursseista koettiin etenkin sairaanhoidon kohdalla hetkittäin puutetta.

Useamman yhtäaikaisen eläkkeelle jäämisen johdosta vuodenvaiheessa on tarve rekrytoida useampia työterveyslääkäreitä. Jonkin verran joudumme käyttämään myös maksusitoumuksia tilanteen korjaamiseksi.

Kaupunginvaltuustoon nähden sitova tavoite Sitova tavoite Mittaamis-

/seurantatapa Tavoitteet/tavoite-taso vuodelle 2016

31.12.2016 erotus

Sijoitetun pääoman tuloutustavoite

Korvaus peruspääomasta

23 000 € 23 000 € -

Liikeylijäämä ilman poistoja Toiminnallinen ylijäämä (liikeylijäämä +poistot)

124 500 € 230 805,26 € (224 515,52 € + 6 290,13 €)

106 305,26 €

Investointien kokonaismäärä Investoinnit € netto - - -

Vaasan Aluetyöterveyden -liikelaitoksen johtokuntaa nähden sitovat tavoitteet Tavoitteet Tavoitetaso vuodelle 2016 Tavoitteen toteutuminen

Talous tasapainossa Talous tasapainossa. Tuottovaatimus 23 000 €.

Kulunut vuosi onnistui taloudellisesti hyvin. Liikelaitoksen toiminnallinen ylijäämä oli noin 230 000 €, mikä ylitti selkeästi myös valtuuston asettaman tulostavoitteen.

Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut

Oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut ja hyvän palvelutason ylläpitäminen.

Mittariksi määriteltyä asiakaskyselyä ei ole toteutettu v. 2016. Lääkärien sairasvastaanottoa ei pystytty tarjoamaan kysynnän mukaan, maksusitoumukset käytössä.

Toimiva ja monipuolinen palvelurakenne

Toimiva ja monipuolinen palvelu-rakenne. Jatkuva kehittäminen ja toiminnan laajentaminen seudullisesti toimivaksi liikelaitokseksi.

Toiminta on ollut alueellista, Vähänkyrön toimipaikasta luovuttiin. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmien rakenne uudistettu ja työterveysyhteistyön roolia korostettu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti.

Tavoitteiden, voimavarojen ja toiminnan tasapaino

1 300 työntekijää/lääkäri 800 työntekijää/hoitaja

1 900 työntekijää/ lääkäri 900 työntekijää/hoitaja

Työhyvinvointi Osaava, uudistuva ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen.

Mittariksi määritelty Vaasan kaupungin työhyvinvointikysely on tehty joulukuussa 2016 ja sen tuloksia ei ole saatu henkilöstöpalveluista vielä helmikuussa 2017.

Henkilöstö on osaavaa ja motivoitunutta. Sairauspoissaolot (13,4) selvästi alle kaupungin keskiarvon (16,9). Koulutustavoitteet toteutuneet.

MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN

TP2015 Alkuperäinen Talousarvio-Muutettu Toteutuma Poikkeamatalousarvio muutokset talousarvio

KäyttötalousToimintamenot 4 632 261 5 364 300 0 5 364 300 4 438 559 925 741Toimintatulot 4 711 839 5 480 800 0 5 480 800 4 663 075 -817 725Toimintakate 79 578 116 500 0 116 500 224 516 108 016

Toimintamenot ja -tulot ovat toteutuneet arvioitua pienempinä. Erityisesti lääkäripalvelujen osalta on palvelutarjontajäänyt arvioitua pienemmäksi.

Rahoitus TP 2015Rahoitusmenot 23 040 23 100 0 23 100 23 051 49Rahoitustulo 3 240 0 0 0 0 0Rahoitus yhteensä -19 799 -23 100 0 -23 100 -23 051 49

A. Lakisääteinen työterveyshuolto

Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäAmmattihenkilöt:Lääkärit 410 6 3 14 433 260 4 5 11 280 2543 167 41 83 2834Terveydenhoitajat 726 163 168 134 1191 752 87 16 213 1068 3990 642 216 1022 5870Asiantuntijat:Fysioterapeutit 699 94 39 82 914 176 23 7 2 208 2100 567 131 559 3357Psykologi 26 26 146 146 854 854Erikoislääkärit 128 3 1 132(ostopalvelu)Muut asiantuntijat 6 agrologi 63 työopt 1 työopt(ostopalv.) 1 rav.ter.

Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäAmmattihenkilöt:Lääkärit 291 19 3 1 314 218 7 2 8 235 2408 163 41 196 2808Terveydenhoitajat 679 259 80 162 1180 1090 101 48 238 1477 3585 554 229 1194 5562Asiantuntijat:Fysioterapeutit 795 140 30 92 1057 54 3 4 4 65 2633 540 120 569 3862Psykologi 74 74 237 237 901 901Erikoislääkärit 168 1 1 12 182(ostopalvelu)Muut asiantuntijat 22 agrologi 57 työopt 2 psykologi(ostopalv.)

B. Työterveyshuoltopainotteinen sairaanhoito

Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäAmmattihenkilöt:Lääkärit 1031 64 43 26 1164 4656 623 354 74 5707 4475 227 171 92 4965Terveydenhoitajat 2477 112 86 809 3484 7743 1388 696 645 10472 6922 330 413 906 8571Asiantuntijat:FysioterapeutitPsykologiErikoislääkärit 765 124 58 10 957(ostopalvelu) 3 psyk.

Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäAmmattihenkilöt:Lääkärit 1048 71 40 91 1250 4502 433 260 146 5341 4122 218 109 130 4579Terveydenhoitajat 2540 112 76 909 3637 8463 1525 762 550 11300 7495 403 419 839 9156Asiantuntijat:FysioterapeutitPsykologiErikoislääkärit 600 89 66 10 765(ostopalvelu) 1 psykologi

C. Tutkimukset (kpl) Työterveyshuoltosopimukset

2015Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä 2015

Laboratorio 31837 5205 2080 3212 42334 Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäRadiologia 1909 172 95 30 2206 Uudet sopimukset 37 18 8 29 92

Kaikki sopimukset yhteensä 258 150 86 198 6922016 Sopimukset (kpl)

Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari Yhteensä 2016Laboratorio 27054 4559 1880 3053 36546 Vaasa Laihia VähäkyröMustasaari YhteensäRadiologia 1601 214 91 70 1976 Uudet sopimukset 34 12 2 27 75

Kaikki sopimukset yhteensä 267 152 78 185 682

Sopimukset (kpl)

2015 2015 2015

2016 2016 2016

2016 2016 2016

Puhelut + kons. KL I (kpl) Sairaanhoitokäynnit (kpl) Puhelut + kons. KL II (kpl)

2015 2015 2015

Työpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl)

VAASAN ALUETYÖTERVEYDEN TOIMINTATIEDOT 2015 - 2016Toimipisteittäin eriteltynä

Työympäristöön ja työyhteisöön kohdistunut toiminta Työntekijään kohdistunut toimintaTyöpaikkaselvitykset (h) Tietojen antaminen ja ohjaus (h) Terveystarkastukset (kpl)

5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Vaasan Aluetyöterveyden valvovana elimenä toimii johtokunta, jota informoidaan säännöllisesti toiminnan ja talouden tilasta, toiminnan lainmukaisuudesta ja tuottavuudesta sekä hyvän hallintotavan toteutumisesta. Toteutumista valvottiin vuonna 2016 säännöllisesti kokousten yhteydessä. Toimintaa ja taloutta seurataan johtoryhmän kokouksissa, lisäksi kuukausittain raportoidaan taloudellisesta tuloksesta henkilötasolla. Vaasan Aluetyöterveyden johtoryhmä työskentelyn kautta varmistetaan, että sisäinen valvonta on hyvällä tasolla. Kehittämistä tarvitaan vielä sisäisen valvonnan mieltämisessä osaksi johtamista ja riskienhallinnan toimenpiteiden huomioimista jokapäiväisessä toiminnassa. Toimintaprosessit on kuvattu ja riskien määrittely tehty. Toimintaprosessien yhteydessä on huomioitu läpi prosessien hyvä hallintotapa. Prosessikuvaukset on tehty ja niiden ja muiden asia-kirjojen päivittämisestä huolehditaan. Toiminta ja sen organisointi on suunniteltu siten, että ne mahdollistavat valvonnan sujuvuuden. Päätöksenteko oli ohjeiden mukaista, valituksia tai oikaisuvaatimuksia ei vuoden aikana tullut. Avainhenkilöiden ja esimiesten sijaiset oli määritelty. Ammattikohtaiset perehdyttämissuunnitelmat olivat käytössä ja niiden ylläpitämisestä huolehdittiin. Ammattikohtaiset lakisääteiset koulutuspäivien määrät toteutuivat ja ammattitaidon ylläpitämistä seurattiin. Tehtävänkuvaukset on ajantasaistettu vuosittain. Hyvän kirjanpitotavan vastaiset työyhdistelmät on estetty, laskujen asiatarkastaja on aina eri henkilö kuin laskujen hyväksyjä. Asiatarkastajista ja hyväksyjistä on luettelo, jossa on mainittu estyneenä oltaessa varahenkilö. Hankinnoista neuvotellaan etukäteen esimiehen kanssa. Riskien kartoituksessa tulivat esille erityisesti henkilöriskit, henkilöstön pysyvyyteen ja ns. hiljaisen tiedon siirtoon kiinnitettiin huomiota. Rekrytoinnin onnistumiseen panostettiin ja hyödynnettiin erilaisia rekrytointikanavia.

Vartiointi on järjestetty ja henkilökohtainen hälytysjärjestelmä on jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla käytössä ja testattu asianmukaisesti. Potilastietojärjestelmä Acuten jatkuva ylläpito ja päivittäminen takaa luotettavan tiedon saannin sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle. Potilastietojärjestelmä on ollut käytössä marraskuusta 2011 alkaen. Lääkehoidon suunnitelma on tehty ja sitä päivitetään vuosittain. Vastuuhenkilöt ja heidän sijaisensa on määritelty. Vanhentuneet lääkkeet hävitetään ohjeiden mukaisesti.

VAASAN ALUETYÖTERVEYS TULOSLASKELMA01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 4 527 658,71 4 558 447,98Liiketoiminnan muut tuotot 135 416,26 153 391,04Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -138 780,75 -135 328,51Palvelujen ostot -1 216 070,78 -1 354 851,53 -1 245 754,62 -1 381 083,13




Vuokrat -334 770,46 -289 447,79Liiketoiminnan muut kulut -15 455,26 -14 250,06Liikeylijäämä (-alijäämä) 224 515,52 79 578,14Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 3 240,13Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Korvaus peruspääomasta -23 000,00 -23 000,00Muut rahoituskulut -50,56 -23 050,56 -39,54 -19 799,41


VAASAN ALUETYÖTERVEYS RAHOITUSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 224 515,52 79 578,14Poistot ja arvonalentumiset 6 290,13 65 194,70Korvaus peruspääomasta -23 000,00 -23 000,00Rahoitustuotot ja -kulut -50,56 207 755,09 3 200,59 124 973,43

Investointien rahavirtaInvestointimenot 0,00 0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta 207 755,09 124 973,43

Rahoituksen rahavirtaMuut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos kunnalta -256 380,58 -185 829,61Saamisten muutos muilta 20 196,42 -902,81Korottomien velkojen muutos muilta 28 429,07 -207 755,09 61 758,99 -124 973,43

Rahoituksen rahavirta -207 755,09 -124 973,43

Rahavarojen muutos 0,00 0,00

Yhdystilin saldoSaldo 31.12 1 910 211,07 1 653 830,49Saldo 1.1 1 653 830,49 256 380,58 1 468 000,88 185 829,61

VAASAN ALUETYÖTERVEYS TASE

VASTAAVAA 2016 2015


Muut pitkävaikutteiset menot 0,00 0,000,00 0,00

II AineellinenKoneet ja kalusto 15 201,15 21 491,28

15 201,15 21 491,28

C VAIHTUVAT VASTAAVATII Saamiset

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 172 499,92 199 389,77Saamiset kunnalta 1 910 211,07 1 653 830,49Muut saamiset 20 159,31 13 168,70Siirtosaamiset 3 464,00 3 761,18

2 106 334,30 1 870 150,14



A OMA PÄÄOMAI Peruspääoma 355 000,00 355 000,00IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 818 819,98 759 041,25V Tilikauden yli- / alijäämä 201 464,96 59 778,73

1 375 284,94 1 173 819,98D VIERAS PÄÄOMAII Lyhytaikainen

Ostovelat 166 971,03 117 384,96Muut velat 87 882,41 92 019,91Siirtovelat 491 397,07 508 416,57

746 250,51 717 821,44


LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT

Käyttöomaisuuden arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti.Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.



Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenostaarvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.


Aineettomat oikeudet 4 - 5 vuotta tasapoistoMuut pitkävaikutteiset menot 5 - 20 vuotta tasapoisto Poistonalainen irtain omaisuus 4 - 20 vuotta tasapoisto


3. PALVELUJEN OSTOT2016 2015

Asiakaspalvelujen ostot 329 705,69 348 622,05Muiden palvelujen ostot 886 365,09 897 132,57Yhteensä 1 216 070,78 1 245 754,62

3. LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT PUOLUEILLE JA PUOLUEYHDISTYKSILLE

Luottamushekilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2016 2015

SDP Vaasan kunnallisjärjestö 240,00 160,00Svenska Folkpartiet 57,60 19,20Vasemmistoliitto 0,00 24,00Keskustan Laihian kunnallisjärjestö 8,00Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö 12,00Yhteensä 317,60 203,20

TASEEN LIITETIEDOT

4. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ

2016 2015Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset tytäryhteisöiltäMyyntisaamiset 11 044,26 11 089,97

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenäMyyntisaamiset 67 762,14 72 356,50

Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä

Myyntisaamiset 639,45 581,80

5. PYSYVÄT VASTAAVAT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET

Aineelliset hyödykkeetKoneet ja kalusto

Poistamaton hankintameno 1.1 21 491,28Lisäykset tilikauden aikana 0,00Tilikauden poistot -6 290,13Poistamaton hankintameno 31.12 15 201,15

Kirjanpitoarvo 31.12 15 201,15

6. OMA PÄÄOMA2016 2015

Peruspääoma 1.1 355 000,00 355 000,00Muutokset tilikaudella 0,00 0,00

Peruspääoma 31.12 355 000,00 355 000,00

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 1.1 759 041,25 784 097,15Lisäys/vähennys tilikauden aikana 59 778,73 -25 055,90

Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 31.12 818 819,98 759 041,25

Tilikauden yli- /alijäämä 1.1 59 778,73 -25 055,90Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -59 778,73 25 055,90Tilikauden yli-/alijäämä 201 464,96 59 778,73

Tilikauden yli- /alijäämä 31.12 201 464,96 59 778,73


7. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ2016 2015

Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat tytäryhteisöilleOstovelat 1 100,13 0,00

Velat kuntayhtymilleOstovelat 37 857,73 18 264,45

8. SIIRTOVELAT2016 2015

Henkilösivukulut 3 390,38 4 837,06Lomapalkkajaksotus 481 318,37 497 341,23Muut siirtovelat 6 688,32 6 238,28

491 397,07 508 416,57

HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

9. HENKILÖSTÖKULUT2016 2015

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot 2 194 942,05 2 334 800,58Henkilösivukulut

Eläkekulut 395 109,54 421 588,32Muut henkilösivukulut 137 140,48 125 896,30

Yhteensä tuloslaskelman mukaan 2 727 192,07 2 882 285,20

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 0,00 0,00



Tilinpäätös sidottu Päiväkirja sähköinen arkistointi Pääkirja mikrokortit Myyntireskontra sähköinen arkistointi Ostoreskontra sähköinen arkistointi Pysyvät vastaavat atk-tuloste Palkkakirjanpito sähköinen arkistointi

Vaasan Talotoimi -liikelaitos

Tilinpäätös 2016

1

SISÄLLYSLUETTELO

Toimintakertomus

1 Toimitilajohtajan katsaus 2

2 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto 3 2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus 3 2.2 Organisaatio 3 2.3 Henkilöstö 4

3 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 4 3.1 Vaasan Talotoimi-liikelaitoksen rahoituksellinen asema 4 3.2 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset 2016 5 3.3 Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat 5

4 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 6 5 Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta 6 6 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut 7 7 Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut 9 8 Tase ja tunnusluvut 119 Tilikauden tuloksen käsittely 12

Talousarvion toteutuminen

10 Talousarvion toteutuminen 13 10.1 Tavoitteiden toteutuminen 13 10.2 Käyttötalouden toteutuminen 14 10.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 14 10.4 Rahoitusosan toteutuminen 15 10.5 Investointien toteutuminen 16

Tilinpäätöslaskelmat

Tuloslaskelma 19 Rahoituslaskelma 20 Tase 21

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 23 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 23 Tasetta koskevat liitetiedot 24 Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 26 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 26 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 27

2

1. Toimitilajohtajan katsaus

Vaasan Talotoimen taloudellinen tulos vuonna 2016 oli 1,5 milj. euroa alijäämäinen. Valtuustoon nähden sitova käyttötalouden budjettitavoite alitettiin 0,8 milj. eurolla. Budjetin laatimisen jälkeen tapahtuneet muutokset vuokratiloissa ja sopimuksissa vähensivät sisäisiä vuokratuloja n. 1,9 milj. euroa. Toimintakate ei kuitenkaan alittanut budjettia vähentyneen liikevaihdon verran, vaan enna-koitua alhaisempien energiakustannusten ja toiminnan jatkuvan tehostamisen ansiosta saatiin säästöjä aikaiseksi. Toiminnan tehostumista kuvaa se, että lähes kaikissa kuluryhmissä saavutet-tiin pieniä säästöjä vuoden 2016 talousarvioon nähden.

Vuoden 2016 investointiohjelman toteuma oli yhteensä 18,1 milj. euroa, josta uudisrakentamisen

ta jäi käyttämättä n. 0,1 milj. euroa. Valtion investointiavustuksilla katettiin noin 0,85 milj. euroa. Käyttöomaisuuden myyntien ja osakehuoneistojen pääomavastikkeiden rahastoinnista aiheutuvan investointikulun nettovaikutus oli tuloa n. 0,07 milj. euroa. Nettoinvestoinneiksi muodostui siis 17,1 milj. euroa.

Vaasan Talotoimi on osallistunut alansa valtakunnallisiin vertailututkimuksiin aikaisempien vuosien tapaan. Vertailututkimukset toimivat yhtenä toimitilavarallisuuden johtamisen välineenä. Talotoimi on mukana korjausvelkaindeksi vertailussa, KTI Kiinteistöjen tunnusluvut 2016 sekä KTI:n toteut-tamassa asiakastyytyväisyysvertailussa. Tulokset tutkimuksista valmistuvat kevään 2017 aikana ja esitellään niiden valmistuttua.

Toimitilatehokkuus ja ulkoisista vuokratiloista luopuminen ovat osa kaupungin keskeisistä tavoit-teista. Vuoden 2016 lopussa kaupungin palvelutuotannon käytössä oli noin 333 000 neliötä. Talo-toimelta sisäisesti vuokratut tilat vähenivät viime vuoden aikana noin 11 000 neliöllä. Ulkoa vuok-rattujen tilojen määrä laski noin 11 %: ia. Erityisesti vuoden 2016 aikana haasteeksi muodostui kaupungin oman käytön kannalta tarpeettoman kiinteistöomaisuuden kehittäminen ja myynti. Tä-män prosessin tehostamiseksi vuoden lopussa perustettiin kaupungin kiinteistökehitysryhmä. Ryhmän tehtävänä on analysoida, suunnitella ja valmistella kiinteistöomaisuuden kehittämis- ja luovutusprosesseja päätöksentekoa varten.

Maakunta- ja soteuudistus tulee jatkossa aiheuttamaan muutoksia myös toimitilojen vuokrauksen osalta. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveystoimen tulosalue vuokraa noin 17 % Talotoimen hallinnas-sa olevista tiloista. Uudistuksen myötä näiden tilojen omistus tulee jäämään kunnille. Arvioidaan että tulevina vuosina maakunnalle vuokrattavien tilojen määrä supistuu ja siitä johtuen vapaat tilat lisääntyvät.

Vuoden 2016 aikana Vaasan Talotoimessa ovat henkilötyövuodet vähentyneet 8,4 henkilötyövuot-ta verrattuna edelliseen vuoteen. Vähennykset ovat tapahtuneet eläköitymisestä johtuen, irtisanou-tumisista ja täyttymättömistä vakansseista. Osa vähentymisestä on suunnitelmallista, kaupungin käyttötalouden säästötoimenpiteiden mukaista. Vuonna 2016 henkilötyövuosia kertyi yhteensä 82,9 (2015: 91,3; 2014: 99,6; 2013: 105,5).

Tapio Ollikainen Toimitilajohtaja

3

2. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinto

2.1 Hallinto ja tilivelvollisuus

Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokuntaan kuuluu yhdeksän jäsentä.

Johtokunta on kokoontunut vuoden aikana yhdeksän kertaa ja käsitellyt 48 pykälää. Kaupunginhal-lituksen edustajana johtokunnassa on toiminut Lars-Erik Wägar (RKP). Teknisen toimen toimiala-johtaja Markku Järvelä ja teknisen toimen vs. lakimies Mikael Luukko ovat osallistuneet kokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Esittelijänä on toiminut toimitilajohtaja ja sihteerinä kiinteistökehitys-päällikkö. Vaasan Talotoimi liikelaitoksessa tilivelvollisia ovat johtokunnan jäsenet sekä toimitilajohtaja. 2.2.Organisaatio

Varsinaiset jäsenet Puolue

Varajäsenet

Puolue

Johanna Ahopelto, pj. KOK Salla Rundgren KOK Pasi Keskinen, vpj. KESK Pekka Heinola VAS Kaj Smeds SFP Roy Syring SFP Berit Öhman SFP Elisabet Rantschkoff SFP Peter Remahl KOK Katariina Pukkila-Palmunen KOK Kai Kleemola SDP Helinä Jyrkiäinen SDP Maarit Kujala SDP Kristian Toikka SDP Kullervo Ketolainen PS Risto Dufva PS Pirjo Hokkanen KD Tomi Kaunismäki KD

4

2.3 Henkilöstö

Henkilökunnan jakaantuminen toiminnoittain on esitetty liitetiedoissa.

Henkilötyövuosia kertyi vuonna 2016 yhteensä 82,9 (vuonna 2015: 91,3). Henkilöstökulujen koko-naissumma vuonna 2016 oli 3,8 milj. euroa sisältäen investointeihin aktivoidun osuuden (vuonna 2015: 4,4 milj. euroa).

Henkilötyövuodet ovat vähentyneet eläkkeelle siirtymisten ja irtisanoutumisien johdosta. Joidenkin avoimien vakanssien täyttäminen ei ole toteutunut vuoden 2016 aikana.

Vuoden 2016 aikana eläkkeelle siirtyi kolme henkilöä ja omasta pyynnöstä irtisanoutui 4 henkilöä. Poissaoloja (sairaus- sekä työ- ja vapaa-ajan tapaturmat) oli keskimäärin 14,7 päivää/henkilö (vuonna 2015: 9,6 päivää/hlö). Työtapaturmien osuus poissaoloista oli 3,9 päivää/henkilöä (vuonna 2015: 2,6 päivää/hlö).

3. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa

3.1. Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen rahoituksellinen asema

Vaasan Talotoimen rahoituksellinen asema pysyi suurin piirtein vuoden 2015 tasolla, korottoman velan määrä kaupungille kasvoi ainoastaan n. 57 000 euroa vuonna 2016. Yhdystilin saldo oli 31.12.2016 11,6 milj. euroa (31.12.2015 11,5 milj. euroa). Vuonna 2016 investointiohjelma jakaan-tui uudisrakentamisen ja peruskorjausten suhteen aika tasan, mutta uudisrakentaminen ei kasvat-tanut peruspääomaa koko määrällä, koska Elisa Stadion hanke siirrettiin kokonaisuudessaan sen valmistuttua erilliselle taseyksikölle. Kaupungin sijoitus peruspääomaan (uudisrakentaminen) oli 0,7 milj. euroa, ja peruspääomaa pienensi Elisa Stadionin aikaisempien vuosien sijoitusten vähen-täminen 5,3 milj. euroa. Toiminnan rahavirta oli 10 milj. euroa ja investointien rahavirta -3,8 milj.

Sisäisten vuokrien uudet laskentaperiaatteet otettiin käyttöön 1.1.2015. Nykyisten laskentaperiaat-teiden ansiosta Vaasan Talotoimi liikelaitoksella on mahdollisuus noudattaa yhtä toiminnan pe-rusperiaatetta: peruskorjausinvestointien omarahoitusta pitkällä aikavälillä. Suurin osa Talotoimen tuloista koostuu sisäisistä vuokrista, ja tämän vuoksi on tärkeää, että sisäisten vuokrien sisältä-mästä pääomavuokran osuudesta riittää rahoitus vuotuisiin peruskorjausinvestointeihin.

Liikelaitoksen toimintaperiaatteen mukaisesti Talotoimeen jäävällä pääomanvuokran osuudella Talotoimi rahoittaa itse rakennusomaisuuteen kohdistuvat peruskorjausinvestoinnit ja vuosikorjaa-misen. Lopullisen peruskorjausinvestointien tason hyväksyy kaupunginvaltuusto talousarviokäsitte-lyn yhdessä. Mikäli Talotoimi perii vuokralaisilta pääomavuokraa enemmän kuin valtuuston hyväk-symät peruskorjausinvestoinnit ovat, maksaa se tästä osasta omistajalle lisäkorvauksen. Ylimääräisen palautuksen osuus talousarviossa 2016 on noin 7 milj. euroa.

Henkilökunnan määrä Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 1.1.2016 88 2 90 Nettomuutokset -7 -1 -831.12.2016 81 1 82

5

3.2. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen peruspääoman muutokset 2016

Vaasan Talotoimen peruspääoman nettomuutos pienensi peruspääomaa 4,6 milj. eurolla. Vaasan kaupunki rahoittaa uudisrakennusinvestoinnit peruspääoman sijoituksilla Talotoimeen, jotka vuon-na 2016 olivat 0,7 milj. euroa. Peruspääoman vähennyksenä huomioitiin Elisa Stadionin aiheutta-mat lisäykset aiemmilta tilikausilta 5,3 milj. euroa.

Talotoimi maksoi kaupungille peruspääoman sijoituksesta korvausta talousarviossa määritellyn mukaisesti 20,0 milj. euroa. Kaupungin Talotoimelle asettama tuottovaatimus on vuoden 2015 ta-lousarvion taso lisättynä 1,9 %.lla toimintamenoista. Kaupungin 2,6 %:n säästötavoitetta lievennet-tiin talotoimen osalta hoitovuokrien toteuttamatta jääneen korotuksen verran.

3.3. Vaasan Talotoimi liikelaitoksen hallinnassa olevat toimitilat

Vaasan Talotoimella oli vuoden 2016 lopussa hallinnassaan toimitiloja yhteensä 388 202 hum². Näistä tiloista kaupungin oman palvelutuotannon käytössä oli noin 86 %, ulosvuokrattuja tiloja noin 6 % ja noin 8 % muita tiloja (vapaat tilat, vuokralle kelpaamattomat tilat tai peruskorjauksessa ole-vat tilat). Hallinnassa olevan tilakannan kokonaismuutos oli pieni vuonna 2016.

Merkittävin lisäys omaan tilakantaan oli Tervajoen koulun valmistuminen 2015-2016 vaihteessa (+1 646 hum²). Talotoimen hallinnassa olleita kohteita luovutettiin vuoden 2016 aikana noin 4 640hum² (Hietalahden stadionin vanha katsomo). Myytyjä/purettuja kohteita ei vuonna 2016 ollut lain-kaan.

Ulkoa vuokratut tilat ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Vuodesta 2012 ulkoa vuokrattujen tilojen neliömäärä on pienentynyt 34 %:lla.

Ulosvuokrattujen tilojen väheneminen on myös jatkunut viime vuosien aikana. Tällä hetkellä noin puolet ulosvuokratuista tiloista on vuokrattu kaupunginkonsernin yksiköille.

Muut tilat sisältävät vapaat vuokrattavissa olevat tilat, ei vuokrattavissa olevat tilat sekä peruskor-jauksessa olevat tilat. Vapaiden vuokrattavissa olevien tilojen määrä lisääntyi vuonna 2016 noin 2 200 hum²:llä. Ei-vuokrattavat tilat lisääntyivät noin 8 600 hum²:lla. Ei-vuokrattavia kohteita ovat mm. Ristinummen koulu, joka tullaan purkamaan vuoden 2017 aikana sekä ent. Opistotalo, joka onmyynnissä parhaillaan.

TP2015 (hum²) TP2016 (hum²) Muutos Hallinnassa oleva tilakantaOmat tilat 365 324 366 495 1 171 Ulkoa vuokratut tilat 24 493 21 707 -2 786Hallinnassa olevat tilat yhteensä 389 817 388 202 -1 615

Hallinnassa olevien tilojen käyttö Kaupungin omassa käytössä olevat tilat 344 392 333 491 -10 901Ulosvuokratut tilat 23 620 22 782 -838Muut tilat 21 805 31 930 10 125 Tilat yhteensä 389 817 388 202 -1 615

6

4. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Talotoimen perustehtävänä on kaupungin omistaman rakennus- ja tilakannan laadukas kiinteistön-pito. Kiinteistönpitoon sisältyy mm. kiinteistön ylläpidon tuottaminen, toimitilojen vuokraaminen ja isännöinti sekä erillisinvestointien rakennuttaminen. Kaupungin palvelutuotannon tarvitsemat toimi-tilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista.

Merkittävä osa kiinteistönpidon kustannuksista muodostuu menoeristä, joiden hinnankorotuksiin ei pystytä vaikuttamaan. Tällaisia menoja ovat mm. kaukolämpö, sähkölämmitys, kiinteistösähkö, vesi ja jätevesi. Toisaalta taas ennakoimatonta kustannusten nousua voidaan minimoida pitkäai-kaisilla sopimuksilla mm. jätehuolto, ulkoalueiden kunnossapito.

Toimitilatehokkuuden kasvattaminen ja toimitilojen monikäyttöisyyden lisääminen ovat Vaasan kaupungin keskeisiä tavoitteita. Mitä tehokkaammin jatkossa pystytään hyödyntämään olemassa olevaa omaa rakennuskantaa ja vähentämään ulkoa vuokrattuja toimitiloja, sitä suurempaa talou-dellista etua saavutetaan. Koko kaupunkikonsernia koskevana haasteena on vapautuvien tilojen käsittelyä parantavan prosessin luominen niin, että tiloja voidaan joko hyödyntää tehokkaasti omassa käytössä tai niille löydetään ulkopuolisia käyttäjiä tai ostajia. Tätä varten perustettiin Kiin-teistökehitysryhmä, joka aloittaa varsinaisen toiminnan vuonna 2017. Ryhmässä on mukana edus-tajia Talotoimesta ja Kiinteistötoimesta sekä puheenjohtajana Teknisen toimen toimialajohtaja.

Tulevat vuodet ovat haasteellisia niin Vaasan Talotoimelle kuin koko kaupungillekin eritoten valta-kunnallisen SOTE uudistuksen ja maakuntahallinnon myötä. Jatkuvat toiminnan tehostamistar-peet ja talouden tasapainottamishaasteet luovat lähtökohtia toiminnan tarkasteluun ja vaihtoehtoi-sien toimintatapojen tunnistamiseen ja harkitsemiseen.

5. Sisäisen valvonnan järjestäminen ja riskienhallinta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta on yksi Vaasan Talotoimi -liikelaitoksen toiminnan painopisteis-tä ja strategisista tavoitteista. Talotoimen riskienhallinnan prosessi pohjautuu Vaasan kaupungin riskienhallintapolitiikkaan sekä vuonna 2009 hyväksyttyyn Talotoimen omaa riskienhallintapolitiik-kaa. Riskienarviointi on osa organisaation sisäistä valvontaa. Riskeihin vastataan tapauskohtaises-ti joko välttämällä, pienentämällä, jakamalla tai kantamalla. Olennaista on riskien tunnistaminen ja että niiden hallinta on osa Talotoimen jokapäiväistä toimintaa.

Sisäisen valvonnan järjestämisestä ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Vaasan kaupungissa kaupunginhallitus. Tämän lisäksi Vaasan Talotoimi liikelaitoksen johtokunnalla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Vaasan Talotoimessa toimitilajohtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koko organisaation osalta. Sisäisen valvonnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus siitä, että organisaatiolle asetetut tavoitteet saavutetaan. Sisäinen valvonta ei ole erillinen prosessi vaan se on Talotoimessa yhdistetty osaksi normaalia jokapäiväistä toimintaa ja se vaikuttaa organisaation jokaisella tasolla. Sisäisen valvon-nan järjestäminen ja sen tilan arviointi perustuu COSO -viitekehikkoon, jota pidetään yleispätevänä sisäisen valvonnan käsitemallina.

Sisäisen valvonnan suunnitelmassa vuodelle 2016 nostettiin neljä olennaisinta asiaa kehittämis-kohdiksi. Ensimmäisenä kohtana on ydinosaamisen kehittäminen ja turvaaminen, erityisesti Haah-telan käytön syventäminen, informaation kulku sekä sisäisen valvonnan muistilista. Toisena kohta-na on työturvallisuuden edelleen kehittäminen, erityisesti koulutuksen, palaverikäytäntöjen ja oh-jeistuksen avulla. Kolmantena kohtana on laadukas investointihankkeiden toteutus. Neljäntenä kohtana on ennakoiva ja suunnitelmallinen omaisuuden hoito ja huolto, erityisesti huoltokirjan käy-tön kehittäminen kohteena. Talotoimen tavoiteasetanta ja seuranta perustuvat yksikkökohtaisiin tuloskortteihin, tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit on rakennettu siten, että ne tulevat myös riskinhal-linnan ja sisäisen valvontaan toteuttamista. Sisäisen valvonnan suunnitelman 2016 toteuma rapor-toidaan erikseen tilinpäätöksen liitetietona.

7

Vaasan Talotoimi liikelaitoksen riskienhallinta 2015 ja riskienhallintasuunnitelma 2016 raportin mukaan vuoden 2016 riskienhallinnan painopistealueina tunnistettiin edelleen sisäilma-asioihin liittyvien riskien hallinta Talotoimen omasta näkökulmasta sekä henkilöstöön liittyvien riskien hallin-ta oikeanlaisella resursoinnilla ja tehtävänjaolla sekä vuosittain laadittavilla henkilöstö- ja koulutus-suunnitelmien laadinnalla.

Näiden pohjalta vuodelle 2016 suunniteltiin mm. seuraavia konkreettisia riskinhallintatoimenpiteitä:

- henkilökunnan koulutus huomioiden valvonta-, riski- ja turvallisuusnäkökohdat- vuokrajärjestelmän edelleen kehittäminen ja tulorahoituksen turvaaminen- perus- ja vuosikorjauksen osalta pitkän tähtäyksen suunnitelmien päivitys ja kohtei-

den priorisointi rakennusryhmittäin, aloittaen kouluista vuonna 2016- toiminnanohjausjärjestelmän käyttökoulutus ja dokumentinhallinnan kehitys- rakentamiseen liittyvien suunnitteluohjeiden päivitys saatetaan loppuun vuoden 2016

aikana ja investointihakkeiden valmistuttua käydään palautekeskustelut.

6. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja tunnusluvut

Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta ai-heutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolel-ta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.

Talotoimen tuotot olivat yhteensä 48,7 milj. euroa, josta liikevaihdon osuus oli 48 milj. euroa. Liike-vaihdosta n. 93 % muodostui sisäisistä vuokratuotoista. Talotoimen omien yksiköiden sisäiset vuokrat (399 584 menoihin. Kaupunki on päättänyt (KH 17.8.2015) budjettikehyskäsittelyn yhteydessä, että sisäisiä veloituksia ei nosteta; ei myöskään hoitovuokria, joiden osalta sopimuksiin sisältyy n. 1,4%:n korotus. Vuokratulotaso säilyi siis vuoden 2015 tasolla.

1 2016 2015 Muutos -%

Toimintatuotot 48 695 50 733 -2 038 -4,0 %Materiaalit ja palvelut 10 248 9 992 256 2,6 % Henkilöstökulut 3 443 3 865 -422 -10,9 %Poistot ja arvonalennukset 11 519 10 783 736 6,8 %Vuokrakulut 4 681 4 961 -280 -5,6 %Liiketoiminnan muut kulut 274 154 120 77,9 % Rahoitustuotot ja -kulut 20 041 19 679 362 1,8 %

8

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2016 2015

Liikevaihto 47 634 48 706Valmistus omaan käyttöön 643 627Liiketoiminnan muut tuotot 18 8Tuet ja avustukset kunnalta 0 994Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 824 -5 672Palvelujen ostot -4 424 -4 320

HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -2 574 -2 921Eläkekulut -702 -780Muut henkilösivukulut -167 -164

Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -10 441 -9 750Muut kertaluonteiset poistot 0 -994Arvonalentumiset -1 079 -39

Vuokrat -4 282 -4 562Liiketoiminnan muut kulut -274 -154Liikeylijäämä (-alijäämä) 18 529 20 978Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 0 0Muille maksetut korkokulut -14Korvaus peruspääomasta -20 027 -19 645Muut rahoituskulut -1 -18

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 513 1 299

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUTSijoitetun pääoman tuotto, % 10,45 11,89Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 10,53 11,99Voitto, % -3,18 2,67

Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto)

9

7. Toiminnan rahoitus ja tunnusluvut Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaa tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelai-toksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla. Toiminnan rahavirta vuonna 2016 oli n. 10 milj. euroa. Toiminnan rahavirta osoittaa, missä määrin Vaasan Talotoimi pystyy tilikauden aikana toimintansa kautta tuottamaan rahavaroja toimintaedel-lytysten säilyttämiseen, peruspääoman korvauksen maksamiseen, peruskorjausinvestointien to-teuttamiseen ja mahdollisiin ulkopuolisten lainojen takaisinmaksuun. Investointien rahavirta oli 3,8 milj. euroa. Investointien rahavirta osoittaa sen rahavarojen käytön, jonka Vaasan Talotoimi käyttää palvelutuotannon edellytyksien järjestämiseen ja tulevan rahavir-ran kerryttämiseksi pitkällä aikavälillä. Summa sisältää kaupungin rahoittaman uudisinvestointien ja muiden pääoman sijoitusten osuuden 9,4 milj. euroa. Lisäksi investointien rahavirrassa on mukana Elisa Stadioniin liittyvät erät taseyksikölle. Toiminnan ja investointien rahavirta oli yhteensä 6,2 milj. euroa ylijäämäinen. Ylijäämä osoittaa, että investointimenot kokonaisuudessaan jäivät toiminnan rahavirtaa pienemmiksi vuonna 2016.

Rahoituksen rahavirta oli 6,2 milj. euroa. Rahoituksen rahavirta osoittaa antolaina- ja muiden saa-misten, toimeksiantojen varojen ja pääomien sekä oman ja vieraan pääoman muutokset tilikauden aikana. Peruspääoman nettomuutos pienensi sitä 4,6 milj. euroa. Korottoman lainan määrä Vaa-san kaupungilta kasvoi n. 57 000 euroa.

10


2016 2015

Toiminnan rahavirtaLiikeylijäämä (-alijäämä) 18 529 20 978Poistot ja arvonalentumiset 11 519 10 783Korvaus peruspääomasta -20 027 -19 645Rahoitustuotot ja -kulut -15 -34Muut tulorahoituksen oikaisuerät 3 0Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot 0 0

Investointien rahavirtaInvestointimenot -18 063 -21 220Rahoitusosuudet investointimenoihin 850 1 227Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 13 431 294

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 226 -7 618


Antolainasaamisten lisäykset muilta -130 -30Antolainasaamisten vähennys 116 60

Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys muilta 0 0Pitkäaikaisten lainojen vähennys muilta -5 -5

Oman pääoman muutokset -4 580 13 019Muut maksuvalmiuden muutokset

Saamisten muutos muilta 43 440Korottomien velkojen muutos kunnalta 57 -7 535Korottomien velkojen muutos muilta -1 726 1 669

Rahoituksen rahavirta -6 226 7 618


Yhdystilin saldoSaldo 31.12 -11 569 -11 512Saldo 1.1 -11 512 -19 046

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUTToiminnan ja investointien rahavirran

-21 239 800 -40 614 342Investointien tulorahoitus, % 100,58 60,70

11

8. Tase ja tunnusluvut

Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitok-sen omaisuus- ja pääomaerät tilikauden lopussa.

Rakennusten tasearvon nettokasvu poistojen jälkeen oli n. 2,5 milj. euroa. Keskeneräisistä talonra-kennushankkeista vuonna 2016 valmistui VAO U-K siivet, Nummen koulu, Haga Skola ja Raastu-vankatu 31 tilamuutokset sekä peruskorjausohjelman investointeja n. 4,6 milj. euron edestä; suu-rimpana Keskuskoulun osasaneerauksen 5. vaihe (1,1 milj. euroa). Myös Elisa Stadion valmistui kuluneen vuoden aikana, mutta sen hallinnointia varten perustettiin erillinen taseyksikkö, johon myös Talotoimen hallinnassa olevat erät siirrettiin (uusinvestointi ja vanha katsomo sekä liittymät).

Talotoimen oma pääoma pieneni n. 6 milj. eurolla. Omaan pääomaan sisältyvä peruspääoma vä-heni 4,6 milj. euroa. Vieras pääoma pieneni 1,7 milj. euroa.

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2 016 2015


Muut pitkävaikutteiset menot 364 1 277 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 11 727 10 428Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0 0 Tilikauden yli- / alijäämä -1 513 1 299

364 1 277 175 787 181 881VIERAS PÄÄOMA

Aineelliset hyödykkeet PitkäaikainenMaa- ja vesialueet 104 101 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 509 1 514Rakennukset 182 354 179 828 1 509 1 514Koneet ja kalusto 4 9 LyhytaikainenEnnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 093 10 381 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 5

183 555 190 319 Saadut ennakot 1 22Sijoitukset Ostovelat 1 193 2 787

Korottomat velat kunnalta 11 569 11 512Osakkeet ja osuudet 5 150 5 212 Muut velat 109 124Muut saamiset 1 720 1 705 Siirtovelat 1 297 1 393

6 870 6 917 14 175 15 844VAIHTUVAT VASTAAVATSaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 191 471 199 238Pitkäaikaiset saamiset

Muut pitkäaikaiset saamiset 2 112 11

Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 52 192Siirtosaamiset 565 499Muut saamiset 63 23

680 714VASTAAVAA YHTEENSÄ

191 471 199 238TASEEN TUNNUSLUVUT

Omavaraisuus, % 91,81 91,30Suhteellinen velkaantuneisuus, % 32,91 34,88

10 214 11 727



Kertynyt ylijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

12

9. Tilikauden tuloksen käsittely

Johtokunta esittää, että tilikauden tulos -1 512 617,88 euroa siirretään tilikauden yli-/alijäämä -tilille.

13

10. Talousarvion toteutuminen

Vaasan Talotoimen johtokunta on 15.12.2015 vahvistanut vuoden 2016 talousarvion, joka on kau-punginvaltuuston 16.11.2015 hyväksymän talousarvion mukainen.

10.1 Tavoitteiden toteutuminen

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet

Tavoite 2016 TA 2016 Muutokset 2016 Yhteensä Toteuma 2016 Ero Korvaus perus-pääomasta

20 026 500 - 20 026 500 20 026 500 0

Liikeylijäämä ilman poistoja

30 830 700 - 30 830 700 30 048 011 -782 689

Investoinnit * 16 890 000 457 000 17 347 000 17 145 998 -201 002

*Investoinnit (netto)

Päätökset talousarviomuutoksista vuoden 2016 aikana

Investointituloja tarkistettiin investointien käyttösuunnitelmien käsittelyssä (KV 14.3.2016) ja niitä pienennettiin 457 Rakennusten peruskorjauksilta tehtiin 600 siirto Elisa Stadionille.

Toiminnalliset tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet ja mittarit määritellään Talotoimessa vuosittain tulosyksikkökohtaisesti tuloskorttien avulla. Tavoitteet ja mittarit johdetaan Vaasan Talotoimen strategisista tavoitteista. Vuoden 2016 painopistealueet olivat:

Painopisteet 2016 Arviointikriteeri/mittari Tavoite 2016 Toteutuma 2016 Kustannustehokkaasti tuotetut turvalliset ja terveelliset toimitilat

Ylläpitokustannukset (suorassa omistuksessa olevat rakennukset)

kustannukset Ylläpitomenot 2016: noin 3,70 /kk

Kiinteistöomaisuuden arvon säilyttäminen

Kuntoluokka %

20

Arvot eivät ole vielä saatavilla

Talotoimessa erityisenä painopisteenä on koko kaupungin mukainen tavoite parantaa toimitilojen tehokasta käyttöä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä erityisesti kaupungin ylimmän johdon sekä toimialojen kanssa. Kaupungin toiminnan tehostamisen myötä suunnitelmat tyhjenevien tilojen käytölle tai mahdolliset toimenpiteet omaisuuden luovutuksen suhteen täytyy saada viivyttelemättä liikkeelle. Kokonaisuuksien hallinnan kannalta perustettiin Kiinteistökehitys-ryhmä, joka koostuu Teknisen toimen toimialajohtajasta sekä edustajista Talotoimesta ja Kiinteistö-toimesta.

14

10.2. Käyttötalouden toteutuminen Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosat sisältävät Talotoimen sisäiset tulot ja menot talousarvion ja to-teuman vertailtavuuden varmistamiseksi.

10.3. Tuloslaskelmaosan toteutuminen

Liikevaihto jäi budjetista n. 1,8 milj. euroa, joka koostuu kaupungin sisäisistä vuokratuloista. Budje-tin laatimisen jälkeen tapahtuneet muutokset vuokratiloissa ja sopimuksissa vähensivät sisäisiä vuokratuloja n. 1,9 milj. euroa. Toimintakuluissa syntyi säästöä budjetoituun määrään nähden 1,1 milj. euroa. Materiaalien ja pal-veluiden toteuma oli yhteensä 10,2 milj. euroa. Toteutuneet kustannukset alittivat budjetoidun 0,7 milj. eurolla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osalta toteuma oli budjetoitua pienempi pääosin sähkö- ja lämmityskustannusten säästöistä johtuen. Henkilöstökuluissa budjettiin nähden syntyi säästöä n. 0,43 milj. euroa. Henkilöstössä tapahtui muutoksia budjetoituihin henkilöstömääriin nähden, eikä korvaavat rekrytoinnit toteutuneet vuoden 2016 aikana. Suunnitelman mukaiset poistot vastasivat hyvin budjetoitua määrää, mutta arvonalentumiset ai-heuttivat kokonaisuudessaan poistojen ja arvonalentumiset -erän ylittymisen n. 915 000 eurolla budjettiin nähden. Myytävänä olevan entisen Opistotalon tasearvosta tehtiin arvonalentumiskirjaus



Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama

Toimintamenot -19 718 700,00 0,00 -19 718 700,00 -18 646 646,38 1 072 053,62Toimintatulot 50 549 400,00 0,00 50 549 400,00 48 694 657,26 -1 854 742,74Toimintakate 30 830 700,00 0,00 30 830 700,00 30 048 010,88 -782 689,12

15

n. 844 000 euroa. Lisäksi kirjattiin arvonalentumisia muista pienemmistä kohteista, jotka on päätet-ty purkaa. 10.4 Rahoitusosan toteutuminen

Toiminnan rahavirta vuonna 2016 oli 0,8 milj. euroa talousarviota pienempi. Poikkeama selittyy budjetoitua pienemmällä liikevaihdolla. Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä oli n. 12,9 milj. euroa budjetoitua parempi. Investoin-tien rahavirtojen poikkeamat suhteessa budjetoituun on selvitetty kappaleessa 10.5. Investointien toteutuminen.

16

10.5 Investointien toteutuminen Vaasan kaupungissa liikelaitoksilla sitovana investointimäärärahana on valtuuston myöntämä vuo-tuinen kokonaismääräraha; kuitenkin niin, että talonrakennusinvestoinneissa rahoituksen sitovuus on hanketasolla.

Investointitulot Investointien rahoitusosuuksia kirjattiin yhteensä 850 000 euroa Elisa stadionille. Myydyn käyttö-omaisuuden tasearvot näkyvät investointituloina, 171 661 euroa. Investointimenot

Talotoimen talonrakennushankkeisiin oli vuonna 2016 varattu rahoitusta yhteensä 18,2 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 9,3 milj. peruskorjauksen 8,9 milj. Muihin investointeihin oli varattu yhteensä 15 000 euroa. Talonrakennus menojen toteuma oli yhteensä 18,1 milj. euroa, josta uudisrakentamisen osuus oli 9,4 milj. euroa ja peruskorjauksen osuus 8,7 milj. Budjetoiduista investointirahoituksesta jäi käyt-tämättä n. 0,1 milj. euroa.

Hankekohtaiset poikkeamat vuositason talousarvioon: Suurin poikkeama (1,0 milj. euroa) oli VAO:n UK siipien peruskorjaushankkeen kohdalla: vuonna 2015 toteutuneiden muutoksien vuoksi kustannuskertymä painottui vuodelle 2016. Elisa stadionin toteuma vuonna 2016 oli 8,7 milj. euroa eli n. 0,2 milj. euroa talousarvion vuosisuunnitelmaa kor-keampi. Haga skolan osalta vuositason budjetti alittui 0,3 milj. eurolla ja Nummen koulun osalta 0,2 milj. eurolla.

17

Talonrakennushankkeista Elisa stadion, VAO U-K siivet, Nummen koulu, Haga Skola ja Raastu-vankatu 31 tilamuutokset valmistuivat 2016. Peruskorjausohjelman toteuma oli n. 4,6 milj. euroa. Talousarvio alittui n. 0,25 milj. eurolla. Suurin vuonna 2016 valmistunut peruskorjauskohde oli Keskuskoulun osasaneerauksen 5. vaihe (1,1 milj.euroa). Jatkossa Keskuskoulun peruskorjaus on eriytetty peruskorjausohjelmasta omaksi erilli-sinvestoinniksi. Uudisrakentamisen osuus oli 9,4 milj. euroa eli hyvin budjetin mukainen. Suurin osa koostui Elisa stadionista. Käyttöomaisuuden lisäyksenä kirjattiin myös talotoimen taseessa olevan asunto-osakeyhtiön ra-hastoitu pääomavastike 99 723 euroa ja vesiliittymän hankinta Metsäkallion päiväkoti II:lle. Avustusten ja myyntitulojen jälkeen nettoinvestointien arvoksi muodostui 17,15 milj. euroa.

18


19

VAASAN TALOTOIMI TULOSLASKELMA01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 47 634 176,26 48 706 499,34Valmistus omaan käyttöön 642 752,53 626 657,36Liiketoiminnan muut tuotot 18 144,76 7 575,11Tuet ja avustukset kunnalta 0,00 993 843,25Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 824 469,45 -5 672 083,54Palvelujen ostot -4 423 579,67 -10 248 049,12 -4 320 112,12 -9 992 195,66



Poistot ja arvonalentumisetSuunnitelman mukaiset poistot -10 440 574,90 -9 749 918,30Muut kertaluonteiset poistot 0,00 -993 843,25Arvonalentumiset -1 078 737,17 -11 519 312,07 -39 410,55 -10 783 172,10

Vuokrakulut -4 281 749,96 -4 562 019,02Liiketoiminnan muut kulut -274 291,76 -154 306,01Liikeylijäämä (-alijäämä) 18 528 698,81 20 977 711,24Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot 0,00 0,00Muille maksetut korkokulut -14 259,61 -16 016,73Korvaus peruspääomasta -20 026 500,00 -19 644 500,00Muut rahoituskulut -557,08 -20 041 316,69 -18 383,22 -19 678 899,95

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -1 512 617,88 1 298 811,29

22

LIITETIEDOT

23

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET JA MENETELMÄT Pysyvät vastaavat Pysyvät vastaavat on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä rahoitusosuuksilla ja suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu kaupunginvaltuuston 17.3.2014 § 31 hyväksytyn poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmapoistojen laskentaperus-teet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Alle 10.000 euron hankinnat on kirjattu vuosikuluiksi. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet ja sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alem-paan arvoon. Saamisten arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT 2. LIIKETOIMINNAN TOIMINTATUOTOT

3. SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEISTA Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunni-telmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden han-kintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat vuotuiset poistoprosentit sekä poistomenetelmät:

Aineettomat oikeudet 5-20 vuotta tasapoistoLiikearvo 2-5 vuotta tasapoistoMuut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta tasapoistoRakennukset 20-50 vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 5-20 %Kiinteät rakenteet ja laitteet 10-30 vuotta tasapoisto, menojäännöspoisto 10-25%Poistonalainen irtain omaisuus 5-20 vuotta tasapoisto

24

4. LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT PUOLUEILLE JA PUOLUEYHDISTYKSILLE VAASAN TALOTOIMEN JOHTOKUNTA

SDP Vaasan kunnallisjärjestö 240,00 Keskustan Vaasan kunnalisjärjestö 142,50 Svenska Folkpartiet 120,00 Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö 300,00 Suomen Kristillinen liitto 50,00 YHTEENSÄ 852,50 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 5. PYSYVÄT VASTAAVAT

Pysyvien vastaavien sijoituksetJvk-, muut laina- ja muut saamiset

Saamiset muut Yhteensäyhteisöt

Hankintameno 1.1. 113 934,11 1 705 292,50Lisäykset 0,00 130 475,00Vähennykset 0,00 -115 840,09Siirrot erien välillä 0,00Hankintameno 31.12. 1 719 927,41

ArvonkorotuksetKirjanpitoarvo 31.12. 113 934,11 1 719 927,41

25

6. VAIHTUVAT VASTAAVAT

7. OMA PÄÄOMA

8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ

2016 2015

Peruspääoma 1.1. 170 154 044,66 157 134 744,37 Lisäykset 698 511,41 13 019 300,29 Vähennykset -5 278 941,56Peruspääoma 31.12. 165 573 614,51 170 154 044,66

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. 10 427 689,37 10 621 773,08 Lisäys/vähennys tilikauden aikana 1 298 811,29 -194 083,71Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. 11 726 500,66 10 427 689,37

Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 1 298 811,29 -194 083,71 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -1 298 811,29 194 083,71 Tilikauden yli-/alijäämä -1 512 617,88 1 298 811,29Tilikauden yli-/alijäämä 31.12. -1 512 617,88 1 298 811,29


Lyhytaikainen vieras pääoma 2016 2015

Velat tytäryhteisöilleSaadut ennakot 22 154,00Ostovelat 147 942,38 749 469,09Siirtovelat 614 000,35 0,00

Velat kuntayhtymilleOstovelat 42 737,64 2 949,26

26

9. PITKÄAIKAINEN VIERASPÄÄOMA, JOKA ERÄÄNTYY MYÖHEMMIN KUIN 5 VUODEN KULUTTUA

10. SIIRTOVELAT

VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 11. ARVONLISÄVERON PALAUTUSVASTUU

12. PERUSTAMISHANKKEIDEN VALTIONOSUUDEN PALAUTUSVASTUU

13. TULOSPALKKIOT Vaasan kaupungilla tai sen yksiköillä ei ole voimassaolevia tulospalkkiosopimuksia tällä hetkellä. HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT 14. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN

Henkilöstön määrä 31.12.2016

Vakinaiset, kokoaikaiset

Osa-aikaiset

Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä

2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 2016 2015 Kiinteistöhallinto 3 4 1 4 4 Rakennuttaminen 8 8 8 8 Rakennustekniikka 23 24 1 1 24 25 Talotekniikka 9 11 1 1 1 10 13 Kiinteistönhoito 33 38 2 1 1 1 36 40 Yhteensä 76 85 5 3 2 1 0 82 90

27

15. HENKILÖSTÖKULUT

16. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

2016 2015

Muut palkkiot 0,00 0,00

KÄYTETYT KIRJANPITOKIRJAT

Henkilöstökulut 2016 2015

Palkat ja palkkiot 2 573 973,04 2 921 200,54Eläkekulut 702 477,93 780 371,38Muut henkilösivukulut 166 520,86 163 599,11Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 3 442 971,83 3 865 171,03

Aktivoidut palkat 301 695,96 400 962,48Aktivoidut eläkekulut 51 429,87 70 957,85Aktivoidut muut henk. sivukulut 18 408,16 22 303,64Henkilöstökulut, joita aktivoitu pysyviin vastaaviin 371 533,99 494 223,97

Henkilöstökulut yhteensä 3 814 505,82 4 359 395,00

VAASAN KAUPUNKI

VAASAN VESI – Liikelaitos

TILINPÄÄTÖS 2016

Sisällysluettelo

Johtokunnan kertomus vuodelta 2016 2 Vaasan Veden hallinto ja tilivelvollisuus 4 Selonteko Vaasan Vesi‐liikelaitoksen sisäinen valvonnan järjestämisestä 5 Toiminnan ja talouden kehitys 8

‐ Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 8 ‐ Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 8 ‐ Henkilöstö 10

Tilikauden tuloksen muodostuminen 11 ‐ Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 11

Toiminnan rahoitus 13 ‐ Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 13

Tasetarkastelu 15 ‐ Tase ja sen tunnusluvut 15

Esitys tuloksen käsittelystä 15 Talousarvion toteutuminen 16

Meno‐ ja tuloarvioiden toteutuminen 17 ‐ Käyttötalousosa 17 ‐ Rahoitusosa 17 ‐ Investointiosa 17

Tilinpäätöslaskelmat 18

Tuloslaskelma 19 Rahoituslaskelma 20 Tase 21

Liitetiedot 22

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 23 Tuloslaskelman liitetiedot 23 Taseen liitetiedot 24 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 27 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 28 Allekirjoitukset 29

Vaasan Veden johtokunnan kertomus 2016

Vaasan Vesi –liikelaitoksen johtokunta kokoontui yhdeksän (9) kertaa.

Vaasan Vesi -liikelaitoksen vuosi 2016 oli taloudellisesti hyvä: liikevaihto oli 14,9 M€ (2015 15,2 M€) ja tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,79 M€ (2015 1,75 M€). Vaasan Vesi maksoi kaupungille tuottovaatimuksen, joka oli 1,4 M€ (2015 1,42 M€). Investoinnit olivat 3,76 M€ (2015 4,77 M€), joista pääosa kohdistui verkostojen saneeraukseen ja uudisrakentamiseen sekä Kurikan pohjavesihankkeen tutkimuksiin ja valmisteluun.

Kurikan Vesihuolto Oy:n ja Vaasan Veden vuonna 2012 käynnistetty syväpohjavesihanke eteni erittäin hyvin Geologisen tutkimuslaitoksen (GTK) vetämänä ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (EPO ELY) ohjauksessa. Tavoiteaikataulu on, että Vaasaan saadaan talousvettä Kurikasta vuonna 2025, epävarmuutta tuo erityisesti vedenottolupaprosessi. Kurikan syväpohjavesihanketta esiteltiin johtokunnalle 14.6.16 ja Kurikka - Vaasa –yhdysvesijohdon esisuunnitelma käsiteltiin vuoden viimeisessä johtokunnan kokouksessa. Tukkuvesi Oy:n perustaminen ei käytännössä vielä edennyt.

Investointiohjelman mukaisista hankkeista johtokunta teki erilliset päätökset yli 200 00 € urakoista: Gerbyn rantatien ja Runsorintien vesijohtojen saneeraus, Runkovesijohdon siirto Reininkadulle Vaasan kaupungin teollisuustontilta Vaskiluodosta sekä uudet vesijohtoja jätevesiviemärilinjat alueen kaavoitetuille kiinteistöille yhteishankkeena kuntatekniikan kanssa ja Pilvilammen vesilaitoksen uuden kemikaliorakennuksen rakentaminen. Vuoden viimeisessä kokouksessa tehtiin hankintapäätös Länsiniityn asuntoalueen vesihuoltoverkostosta, joka toteutetaan yhteishankkeena kuntatekniikan kanssa 2017-18. Johtokunta päätti myös vedenkäsittelykemikaalien toistaiseksi voimassa olevista puitesopimuksista.

Vaasan Veden toiminta-alue-esitys hyväksyttiin johtokunnassa 13.9.2016 ja käsiteltiin valtuustossa useamman kerran. Kuuluttaminen ja lausuntojen vastaanottaminen oli 28.12.2016 - 17.1.2017 eikä päivitysprosessi edennyt vielä valtuustoon.

Vaasan Veden jakama talousvesi täytti kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 442/2014). Vaasan Veden talousveden valvontatutkimusohjelma 2016-20 on hyväksytty Rakennus- ja ympäristölautakunnassa 16.12.2015. Kyrönjoesta pumpattiin Pilvilammen raakavesialtaaseen 4,89 milj. m3 (2015 4,40 milj. m3), Pilvilammen vesilaitoksen raakavesimäärä oli 6,26 milj. m3 (2015 6,37 milj. m3) ja verkostoon pumpattiin 5,53 milj. m3 (2015 5,60 milj. m3) ja laskutettiin 4,15 milj. m3 (2015 4,3 milj. m3). Laskuttamattoman talousveden määrä oli 21 % eli samaa tasoa kuin aiempina vuosina.

Vaasan Veden verkostojen yhteispituus oli vuoden lopussa 1530 km. Vesijohtoja oli yhteensä 990 km (2015 986 km), jätevesiviemäreitä 540 km (2015 536 km). Uutta vesihuoltoverkostoa rakennettiin yhteensä 8,37 km sekä saneerattiin vesijohtoja 11,84 km (2015 7,67 km, 2014 3,37 km) ja viemäreitä 3,82 km (2015 8,31 km, 2014 2,56 km). Vesivuotojen kokonaismäärä ja asiakaskatkotunti-indeksi ovat edelleen laskeneet. Hulevesiverkosta (342 km) vastaa Vaasan kaupunki.

Påttin jäteveden puhdistamolla käsiteltiin 7,42 milj. m3 (2015 7,64 milj. m3) jätevettä, ohijuoksutuksia vesistöön ei ole ollut viime vuosina. Laskuttamattoman jäteveden määrä oli 36 %, johon vaikuttavat jätevesiverkostoon pääsevien sade- ja sulamisvesien määrä.

Påttin läheisten alueiden kaavoitukseen liittyvä jätevedenpuhdistamon hajujen hallintasuunnitelma, johon sisältyi myös prosessialtaiden kattamisvaihtoehtojen tarkastelu, käsiteltiin 13.9.2016. Johtokunta korosti, että lisäselvityksillä tulee kyetä varmistamaan henkilöstön turvalliset työskentelyolosuhteet. Lisäksi kirjattiin, että vaikka puhdistamon toiminnan kannalta kattaminen ei ole tarpeellinen eikä taloudellisesti kannattava investointi, asiaa tulee tarkastella vielä maankäytön

laajentuminen Påttin lähialueelle huomioiden. Mahdollinen viihtyvyyttä parantava investointi tulee tällöin rahoittaa mm. maankäyttömaksuilla.

Kaasu- ja lieteputkisuunnitelman käsittelyn yhteydessä (10.5.2016) johtokunta päätti, että lieteputken rakentamisesta Påttin jätevedenpuhdistamolta Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle luovutaan teknistaloudellisesti kannattamattomana ja esitti, että sen sijaan tulisi harkita uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista Stormossenille tähtäimenä v. 2030, kuten Vaasan Seudun alueellisessa vesihuoltosuunnitelmassa (2010) on esitetty.

Vaasan keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheen lausunnossa johtokunta korosti, että vesihuollon kustannukset sekä uusien että olemassa olevien vesihuoltorakenteiden muutosten osalta tulee ottaa huomioon kaavatalouslaskennassa ja maankäyttömaksujen kohdentamisessa.

Vaasan Veden toiminnanohjauksessa tärkeässä roolissa on asiakastyytyväisyys, jota seurataan säännöllisesti asiakaspalautteiden pohjalta. Tämä nousi erityisesti esille, kun johtokunta käsitteli Taloustutkimuksen raporttia vesilaitosten kotitalousasiakkaiden mielipiteistä veden laadusta ja vesilaitoksen toiminnasta (WACSI). Asiakastyytyväisyystutkimuksen tiedottamisen arvosanat olivat nousseet, mutta vapaamuotoisissa palautteissa tiedottamisen tehostaminen mm. tekstiviestein poikkeustilanteista koettiin tarpeelliseksi. Kehittämiskohteiksi nähtiin edelleen veden hinta sekä vesihuoltoverkon kunto. Taloustutkimuksen kuluttaja-asiakashaastattelujen pohjalta erityisvahvuudeksi nousi veden toimitusvarmuus.

Hallintosääntöluonnoksen lausunnossa korostettiin vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan vastuullista tehtävää asiakkailta perittäviin maksuihin perustuvien tulojen sekä vesihuoltopalveluista aiheutuvien kustannusten vesihuoltolain mukaisen kohdentamisen ja aiheuttamisperiaatteen toteutumisen valvonnassa. Johtokunnan nosti esille, että johtokunnan kokoonpanossa tulisi ottaa huomioon substanssi– ja erityisosaamisen tarve mm talousosaaminen tärkeiden investointien ja kohtuullisten ja tasapuolisten taksapäätösten tueksi.

VAASAN VEDEN HALLINTO JA TILIVELVOLLISUUS

Vaasan Veden johtokunta

Toimitusjohtaja

Talous ja hallinto Pilvilammen vesilaitos

Asiakaspalvelu ja laskutus Påttin jäteveden puhdistamo

Kaupungin tukipalvelut Tekniset palvelut/ Verkosto

Vaasan Vesi-liikelaitoksen johtokunta

Johtokunnan jäsenet:

Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Karhu Pauli Sirén Liisa Risberg Pentti Pukkila‐Palmunen Katariina Ontto‐Panula Terhi Nurmikoski Helena Laitalainen Ari‐Pekka Wahlström Liisa Syring Roy Jungerstam Dick Syring Mayvor Wiander Veronica Huovari Pentti Mustonen Heikki Yli‐Heikkuri Piia Teppo Kari Niemi Heli Ristilä Jouko

Kh:n edustaja Salovaara‐Kero Anne

Vaasan Vesi‐liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja toimii Pauli Karhu ja varapuheenjohtajana

Pentti Risberg.

SELONTEKO VAASAN VESI -LIIKELAITOKSEN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ

Vaasan Veden toiminta-ajatuksena on kestävän kehityksen vaatimusten mukaisesti huolehtia toiminta-alueellaan häiriöttömästä vesihuollosta. Laitos toimii omakustannusperiaatteella tulevat uus- ja saneeraus-investoinnit ja kehittämistarpeet huomioon ottaen.

Vaasan Vesi -liikelaitos toimii kuntalain mukaisena liikelaitoksena. Vaasan Vedellä on johtokunta, joka vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestä- misestä. Vaasan Veden toimitusjohtaja johtaa ja kehittää johtokunnan alaisena liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja taloudenhoidon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä.

Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen

Vaasan Vesi on toimialastaan johtuen monien lakien ja asetusten ohjaama ja samoista syistä myös monien viranomaisten valvonnassa. Toiminnan luonteesta ja sen valvonnasta johtuen lakien, asetusten ja määräysten noudattaminen on hyvin vahvasti sisäänrakennettu koko Vaasan Veden toimintaan.

Kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen ja siihen kuuluvien määräysten yhteensovittaminen omistajakaupungin hallinto- ja taloussääntöihin sekä käytäntöihin on koettu haastavaksi. Kehittämis- toimia lakien, asetusten, eri johtosääntöjen ja kaupungin muiden sääntöjen yhteensovittamiseksi ja ristiriitojen poistamiseksi on käynnistetty.

Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus

Vaasan Vesi on saavuttanut sille asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja rahoittaa vesi- maksutuloillaan vesihuollon tarvitsemat investoinnit. Investointien tehokas rakentaminen ja hyödyn- täminen, käyttöpuolen varojen tehokas käyttö ja valvonta sekä arviointien pätevyys ja luotettavuus ovat avainasemassa Vaasan Veden lähivuosien vedenhankintaan liittyvissä ratkaisuissa.

Vaasan Vesi pyrki parantamaan talouden kokonaishallintaa ja lisäämään läpinäkyvyyttä vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishankkeessa (2010-13). Hankkeen tarkoituksena oli kytkeä koko vesihuolto yhteen tietojärjestelmään, jolloin sekä toiminnan että talouden ketjut olisivat aukottomia ja todettavissa. Tietojärjestelmähanke olisi mahdollistanut luotettavamman arvioinnin ja sitä kautta oikeam-man ja nopeamman reagoinnin toiminnan ja talouden muutoksiin. Hankkeen jatko riippuu paljolti kaupungin taloushallinnon ja teknisen toimen tietojärjestelmien kehittämisestä ja organisoinnista.

Riskien hallinnan järjestäminen

Vesihuollon toimintakenttä on laaja ja potentiaaliset riskit ovat suuria. Toimiala ja sen tuomat lait ja asetukset asettavat niin paljon vaatimuksia, että vesihuollon riskien hallinta, sisäinen ja ulkoinen valvonta pitäisi olla hyvin tiiviisti osa toimintaa. Vesihuolto vaatii erityisosaamista ja alan resursseja on oltava riittävästi ja saatavissa. Resurssien ylläpito ja pitkäjänteinen kehittäminen on haastavaa, kun toimintaan itsessään kohdistuu lainsäädännöllisten ja taloudellisten paineiden lisäksi peruskun- nan mm. henkilöstöhallinnon ja talousohjauksen ristiriitaisuuksia. Ns. tukipalveluhenkilöstön siirtä- minen keskushallinnon alaiseen matriisiorganisaatioon ei palvele vesihuollon riskien hallinnan eri- tyistarpeita.

Vesihuollossa on nähtävissä asiakaskohtaisten kulutusten vähentymisten johtavan vesihuoltolaitoksen tulojen alenemiseen ja toisaalta vaatimusten jatkuva kiristyminen niin asiakkaiden, ympäristön kuin energiansäästön osalta. Tällainen yhtälö on riski, johon ei voida enää vastata vain perinteisillä hin- nankorotusten ja tehokkuuden lisäämisillä. Vesihuollon pitää valjastaa toiminnan sivuvirrat kuten biokaasun raaka-aine myös taloudellisesti hyödyntämään vesihuoltoa. Tällainen toiminta vaatii omistajakunnilta uudenlaista ajattelua ja joustavaa päätöksentekoa erilaisten kumppanuuksien ja

yritysjärjestelyiden tekemiseksi. Tulevissa kuntaliitoksissa olisi asiakkaiden kannalta tasapuolisem- paa ja vesihuoltolaitosten kannalta selkeämpää pitää vesihuoltolaitokset omina erillisinä yhtiöinään, erillisellä rahoituspohjallaan, kunnes ne ovat toimintavarmuudeltaan ja käytännöiltään yhdistettä- vissä.

Vesihuollon vedenhankintajärjestelyt ja huoltovarmuus ovat myös merkittäviä kysymyksiä ja lähivuo- sina ratkaistavia riskejä, joiden kriittisyys tiedostetaan Vaasan Vedessä ja ne ovat saaneet painoar- voa kaupungin luottamushenkilöorganisaatiossa. Vaasan Veden johtokunta ja johto on useissa yh- teyksissä esittänyt omistajakaupungin tuottovaatimuksen pienentämistä tai tilapäistä tuottovaati- muksesta luopumista, jotta vesihuollon tulot voidaan kohdistaa kriittisen vedenhankinnan ja huolto- varmuuden ongelmien ratkaisuun.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta

Vesihuolto on erittäin pääomavaltaista toimintaa. Toiminnan tärkeydestä johtuen vesihuollon han- kintoja käsitellään erityisalojen hankintalain mukaan, mikä mahdollistaa alalle tarpeellisen jousta- vamman hankintakäytännön.

Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta on liikelaitoksen johtokunnan ja johtajan vastuulla. Toiminnan pääomavaltaisuuden vuoksi ja siitä seuraavien taloudellisten vaikutusten vuoksi omaisuuden parempi kokonaishallinta oli eräänä merkittävänä tekijänä Vaasan Vedessä käynnistetylle vesihuollon kokonaistietojärjestelmän kehittämishankkeelle.

Sopimustoiminta

Vesihuolto perustuu laitoksen ja asiakkaan väliseen sopimukseen. Toisaalta vesihuolto on luonnol- linen monopoli ja vesihuoltoon liittyminen on vesihuollon toiminta-alueella pääsääntöisesti pakollista, joten sopimusosapuolet eivät ole täysin tasavertaisessa asemassa. Asiakkaan asemaa on turvattu vesihuoltolain ja kuluttajansuojalain myötä ja näiden lakien perusteella Vesilaitosyhdistys yhteis- työssä kuluttajaviranomaisten kanssa on laatinut alalle tulkinnat ja suositukset sopimus- ja toimi- tusehdoiksi, joita myös Vaasan Vesi noudattaa.

Vesihuoltolaki ja kuluttajan asema ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana, eikä kaikista muutok- sista ole täysin onnistuttu viestimään asiakkaille. Joitakin sopimuserimielisyyksiä käsitellään vuosittain. Sopimusmuutokset ja niistä viestiminen on määritelty lainsäädännössä melko tarkasti. Niiden valmistelu vaatii erityisasiantuntemusta ja erityistä huolellisuutta.

Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä

Vaasan Vesi –liikelaitos on osa Vaasan kaupunkia ja on oman sisäisen valvontansa lisäksi näin myös kaupungin sisäisen tarkastuksen piirissä.

Vaasan Veden toiminta perustuu selkeään päämäärään: vesihuollon toteuttamiseen. Lainsäädän- nön perusteella vesihuoltolaitos pystyy melko itsenäisesti hoitamaan vaativaa tehtäväänsä vaikka on monen toiminnan osalta ulkopuolisessa tarkastuksessa ja valvonnassa. Sisäinen tarkastus ja valvonta on toimintaan sisäänrakennettua.

Kuntalain mukaisena liikelaitoksena toimiminen vesihuoltoalalla ja niihin erityislakeihin kuuluvien määräysten yhteensovittaminen kaupungin hallinto- ja taloussääntöihin ja erityisesti käytäntöihin on välillä haastavaa.

Vaasan Veden toimintaa tarkkaillaan, seurataan ja valvotaan jatkuvasti sekä sisäisesti että ulkoi- sesti ja näiden perusteella korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä välittömästi. Jatkuviin seuranta- toimenpiteisiin kuuluvat mm.:

• Tavallisten johtamistoimien kautta saatu näyttö siitä, että sisäinen valvonta toimii kuten toi-

minnan ja talouden seurantaraportit • Ulkoisilta osapuolilta kuten viranomaisilta tai asiakaspalautteiden ja –valitusten sekä seu-

rantatutkimusten kautta saatu tieto, joka voi vahvistaa omaa arviota tai viestittää tulevista ongelmista

• Tietojärjestelmien tuottaman tiedon vertaaminen muista tietolähteistä saatuihin tietoihin tai manuaalisesti tehtyihin laskelmiin

• Sisäisten ja ulkoisten tarkastajien sekä toimielimien antamat suositukset sisäisten valvonta- toimien vahvistamiseksi.

TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS

OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2016

Vuoden 2016 investointibudjetti 3,9 M€ oli 0,6 M€ pienempi kuin aiempina vuosina, mikä vähensi verkostosaneerausten määrää. Vesihuollon saneerausvelan määrittämiseen ei ole selkeää menetelmää. Kahden eri konsultin arvioiden pohjalta Vaasan Veden verkostojen saneerausvelka on 58 M€ ja arvioitu vuotuinen saneeraustarve, jotta velka ei kasvaisi 3,3 M€. Jotta jatkossa saadaan vertailukelpoisempi arvio saneerausvelan kehittymisestä, syötetään puuttuvia lähtötietoja mm. putkien arvioidut iät verkkotietojärjestelmään kesällä 2017. Jätevedenpuhdistamon ja vesilaitoksen investointitarpeet (pts) selvitetään vesilaitoksen kehittämissuunnitelmaprojektin yhteydessä 2017-18. Vaasan vesihuollon kehittämissuunnitelman on vuodelta 2003.

Veden Johtokunta päätti, että vaikka Påttin jätevedenpuhdistamon toiminnan kannalta prosessialtaiden kattaminen ei ole tarpeellinen eikä taloudellisesti kannattava investointi, asiaa tulee vielä tarkastella Påttin lähialueiden maankäytön muutokset huomioiden. Mahdollinen viihtyvyyttä parantava investointi tulee rahoittaa mm. maankäyttömaksuilla.

Veden Johtokunta päätti, että lieteputken rakentamisesta Påttin jätevedenpuhdistamolta Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle luovutaan teknistaloudellisesti kannattamattomana ja esitti, että sen sijaan tulisi harkita uuden jätevedenpuhdistamon rakentamista Stormossenille tähtäimenä v. 2030, kuten Vaasan Seudun alueellisessa vesihuoltosuunnitelmassa (2010) on esitetty.

KWH-Pipen omistajanvaihdoksen yhteydessä uuden omistajan Uponorin vakuutusyhtiö vaati selvityksiä Pilvilammen patoriskeistä. Vaasan Vesi kokosi kaupungin aiempia patosuunnitelmia ja teki tarvittavat patoselvitykset. Pilvilammen patojen luokittelupäätös saatiin patovalvontaviranomaiselta Kainuun ELY-keskukselta 13.1.17. Patoselvityksen pohjalta käynnistettiin patotarkkailu ja patojen kunnostus luokittelupäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos ja puolustusvoimat ovat rooliensa mukaisesti perehtyneet Pilvilammen patoriskien hallintaan, mutta varsinainen varautumisvastuu on padon omistajalla.

Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston (AVI) varautumisharjoituksen PohjaBotten 2016 yhteydessä todettiin, että Vaasan Veden tekemien kyberuhkaselvitysten pohjalta vesihuollon ajankohtaisin toimenpide on ns. saapaskyberin estäminen eli vesilaitoksen kulunvalvonnan tehostaminen. Kaupungin lT-yksikön palomuurit ovat riittävät ja vesilaitoksen kaukovalvonta perustuu omiin radiomastoihin. Vesihuollon varautumissuunnitelman päivittäminen on jatkuva prosessi.

Vaasan Veden toiminta-alue-esityksen hyväksymisen viivästyminen vesihuoltolaissa asetetusta takarajasta (31.12.2016) siirtää vesihuoltoverkoston liittymisvelvoitteiden tehostamisen toimeenpanoa. Esitys ei ole vielä edennyt valtuustoon.

Tukipalveluorganisaation toiminnan selkiyttäminen vei aikaa ja söi tehoja.

ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 2017-25

Tukipalveluiden palvelutarjottimen ja palvelukuvausten selkiyttäminen alkaa tehostaa talous- ja hallintopalveluiden toimintaa.

Toiminta-alueen päivitysprosessin varmistaminen tehostaa vesihuollon yhteistyötä kaavoituksen kanssa. Kaavoitushankkeiden yhteydessä varmistetaan olemassa olevan vesihuoltoverkoston runkolinjojen ja pumppaamoiden aluevaraukset. Vesihuollon kustannukset sekä uusien että olemassa olevien vesihuoltorakenteiden muutosten osalta otetaan huomioon kaavatalouslaskennassa ja maankäyttömaksujen kohdentamisessa. Kiinteistötoimen vetämä käynnissä oleva selvitys maankäyttömaksujen kohdentamisesta eri toimijoille ja käsittelystä taloushallinnossa selkiyttää toimintaa ja luo linjaukset ja hyvän pohjan tarvittaessa myös tapauskohtaiselle harkinnalle.

Vesihuoltoalan muutos, jossa asiakaskohtainen vedenkulutus ei ainakaan kasva ja vaatimustaso asiakkaiden, ympäristön ja energiansäästön suhteen nousee, luo haasteita pääomavaltaisella alalla. Tuleviin kuntaliitoksiin ja niiden rahoittamiseen ei voida vastata pelkästään hinnankorotuksilla. Jatkossa tarvitaan tehokkuuden ja ketteryyden ohella uusia avauksia niin toimintoihin kuin niiden rahoittamiseen. Aiempien kuntaliitosten kokemusten perusteella tulisi tulevissa kuntaliitoksissa Vaasan Veteen liitettävät vesihuoltolaitokset pitää erillisinä yhtiöinä omalla taksapolitiikalla, kunnes laitokset ja niiden verkostot on saatu vastaamaan Vaasan Veden toimintavarmuutta ja laatutasoa, jotta heikommassa kunnossa olevia laitoksia ei vesihuoltolain vastaisesti tuettaisi muiden asiakkaiden kustannuksella.

Vaasan Vesi ostaa Vähänkyrön alueen jätevedenpuhdistuspalvelun Vaasan kaupungin ja Isonkyrön kunnan omistamalta Kyrönmaan Jätevesi Oy:ltä, mikä on riskiarvioinnin pohjalta nostettu sisäisen tarkastuksen kohteeksi. Tavoitteena on poistaa vesihuoltolain vastainen subventio liikelaitokselta Oy:lle. Vaasan Vesi tekee palvelusopimuksen Påttin jätevedenpuhdistamon henkilöstön käyttämisestä Kyrönmaan Jätevesi Oy:n Hyyriän puhdistamolla.

Vaasan Vesi -liikelaitoksen kehittämissuunnitelman päivittäminen (2017-2018) ja siihen liittyvä pitkän tähtäyksen investointi- ja kehittämisohjelma selkiyttää resursointia ja hankkeiden priorisointia. Mm. Vaasan keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheen lausunnossa 2016 Vaasan Vesi ei esittänyt aluevarauksia mahdollisesti tarvittavalle uudelle vesitornille eikä alavesisäiliölle, mutta 100 vuotta vanhan vesitornin toiminnallinen korvaaminen tulee lähivuosina ajankohtaiseksi kaupungin laajentuessa itään. Vedenhankinnan ongelmien ja huoltovarmuuskysymyksen ratkaisu ovat pitkällisiä ja kalliita hankkeita ja vesihuollon tulorahoituksella tulisikin varautua näiden ongelmien ratkaisuun.

Kurikan syväpohjavesihanke ja Tukkuvesi Oy:n perustaminen etenevät hyvin. Näyttää mahdolliselta, että Vaasan ja seudun vedenhankinta- ja huoltovarmuuskysymykset saattavat tätä kautta jatkossa ratketa. Vaikka Kurikan syväpohjavesistä jo vuonna 2025 saataisiin Vaasan seudulle talousvettä, nykyinen Kyrönjoen veteen perustuva talousvedentuotannon varmistaminen mm. rakentamalla ympärivuotisesti toimiva esikäsittelylaitos on tarpeen.

Pohjanmaan maakuntakaavaprosessin yhteydessä voidaan luoda toimiva yhteistyö alueen vesihuoltolaitosten kanssa lähivuosien keskeisimpinä asioina erityistilanteiden vesihuolto ja seudullinen jätevedenpuhdistamoselvitys. Vaasan naapurikunnat 100 km:n säteellä ovat kiinnostuneet sekä pinta- että mahdollisesta pohjavesiresurssista.

Maakuntauudistuksessa 2019 vesihuollon ohjaus siirtynee ELY-keskuksilta Maakuntahallinnolle, minkä käytännön vaikutuksia ei vielä tiedetä. Hankeavustukset vesihuoltolaitoksille on toistaiseksi poistettu valtion budjetista.

Tunnusluvut 2012 2013 2014 2015 2016 Laskutettu vesimäärä 1000 m3 Naapurikuntien osuus

Laskutettu jätevesim. 1000 m3 Naapurikuntien osuus

Vesijohtoverkoston pituus km Viemäriverkoston pituus km Vesimaksutaksa €/m3

Jätevesimaksu taksa €/m3

4350 340

4710 900 634 762

€ 1,02 € 1,65

4370 50

4730 800 913 823

€ 1,02 € 1,65

4320 60

4790 840 961 858

€ 1,10 € 1,65

4330 30

4850 890 986 536

€ 1,10 € 1,65

4150 30

4760 860 990 540

€ 1,10 € 1,65

Vaasan Vesi maksoi kaupungille vuonna 2016 tuottovaatimuksen, jonka suuruus oli 1,4 milj. euroa. Investointeihin käytettiin vuonna 2016 kokonaisuudessaan 3,76 milj. €, josta jäteveden puhdistukseen 0,14 milj. € ja jäteveden pumppaamoihin 0,11 milj. €, verkostoihin 2,43 milj. €, talousvesilaitokseen 0,68 milj. €, ja 0,40 milj. € vesihuollon kehittämiseen.

HENKILÖSTÖ

2016 2015 2014 Henkilökunnan määrä 31.12. 57 59 69 kpl Vakinaiset Kokoaikaiset 55 56 65 kpl Osa-aikaiset 0 0 0 kpl Määrä-aikaiset Kokoaikaiset 2 3 4 kpl Henkilötyövuodet 56,2 61,2 68,7 HTV Henkilökunnan keski-ikä 31.12 45,3 46,8 47,00 vuotta Sairauslomia 8,5 10,9 14,8 pv/HTV Tapaturmia 1 2 4 kpl Koulutus 2,12 0,71 1,19 pv/työntekijä Koulutuksen kustannukset 25 435 14 043 19 474 €

Palkat ja palkkiot kokonaissumma vuonna 2016 2 244 062,42 €

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut

2016

2015 1 000 € 1 000 €

Liikevaihto

14 951

15 197 Liiketoiminnan muut tuotot 159 64 Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut

346 382

Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot

-2 316 -2 760

-2 551 -2 724

Palkat ja palkkiot

-2 244

-2 346 Eläkekulut Muut henkilösivukulut

-712 -141

-672 -131

Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset

Vuokrat

-3 887 -47

-106

-3 853 -11

-108 Liiketoiminnan muut kulut -56 -91 Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot

3 187

0

3 155

8 Muut rahoitustuotot 8 8 Kunnalle maksetut korkokulut 0 0 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta

-1 400

0 -1 420

Muut rahoituskulut 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 794 1 751

Henkilöstökulut

Poistot ja arvonalentumiset

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto, % 9,51 9,18 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % 9,51 9,18 Voitto, % 12,00 11,52

Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)

Voitto, %

= 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Tuloslaskelman sisältö

Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Liikelaitoksen tuloslaskelmassa esitetään kaupungin ulkopuolelta sekä kaupungin muilta yksiköiltä saadut tuotot ja niille maksetut kulut.

Vaasan Veden luottojen kokonaismäärä oli 15,5 milj. € vuonna 2016. Tuottojen määrä laski 0,1 milj. € (-0,7 %) edellisestä tilikaudesta. Tilikauden kulujen kokonaismäärä oli 12,27 milj. €, jossa laskua edellisestä vuodesta oli 0,2 milj. € (-1,8 %).

Vaasan Veden tilikauden tulos oli 1,79 milj. € ylijäämäinen (+1,75 milj. € vuonna 2015).

TOIMINNAN RAHOITUS


2016 1 000 €

2015 1 000 €

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 187 3 155 Poistot ja arvonalentumiset 3 933 3 864 Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut

-1 4008

-1 42016

Pakollisten varausten lisäys/vähennys Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot

0 -14

1 -9

Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin

-3 7620

-4 770170

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 949 5 284Toiminnan ja investointien rahavirta 2 901 6 290

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -1 -2Antolainasaamisten vähennys 0 0

Oman pääoman muutokset 0 -5 455Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos -11 3 Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta

-3 112323

-790-75

Korottomien velkojen muutos kunnalta 0 0Korottomien velkojen muutos muilta -99 29

Rahoituksen rahavirta -2 901 -6 290


Yhdystilin saldo Saldo 31.12 5 573 2 461 Saldo 1.1 2 461 1 671


RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 0,00 0,00 Investointien tulorahoitus, % 86,04 122,06 Kassan riittävyys, pv 155 62 Quick ratio 5,1 3,3 Current ratio 5,2 3,4

Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset - Tuloverot) /

Investointien omahankintameno

Kassan riittävyys (pv)

= 365 pv * Yhdystilin saldo 31.12 / Kassasta maksut tilikaudella Quick ratio

= (Yhdystilin saldo 31.12 + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

Current ratio

= (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Yhdystilin saldo 31.12) / (Lyhytaikainen vieras pääoma - Saadut ennakot)

Rahoituslaskelman sisältö

Rahoituslaskelmaan kootaan liikelaitoksen kaikki rahanlähteet ja rahankäyttö tilikauden aikana. Rahoituslaskelma kuvaan tilikauden liiketapahtumien vaikutusta liikelaitoksen rahavaroihin. Liikelaitoksen rahavarat sisältyvät kaupungin varoihin ja keskinäistä saatavaa/velkaa seurataan yhdystilin avulla.

Toiminnan ja investointien rahavirran vaikutus rahavaroihin vuonna 2016 oli +2 901 tuhatta euroa. Vuonna 2015 vastaava määrä oli +6 290 tuhatta euroa, joka johtui hulevesiverkoston siirtämisestä kaupungille. Tilikauden aikana liikelaitoksen yhdystilillä seurattava saatava kaupungilta lisääntyi 3 112 tuhatta euroa.

169 158 169 158

TASE TARKASTELU

Tase ja sen tunnusluvut

VAASAN VESI

VASTAAVAA

2016

2015

VASTATTAVAA

2016

2015

1000 € 1000 € 1000 € 1000 € PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma 23 839 23 839

Muut pitkävaikutteiset menot 335 444 Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 8 851 7 100

335 444 Tilikauden yli- / alijäämä 1 794 1 751

34 485 32 690 Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset 5 301 5 828 VIERAS PÄÄOMA Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 432 23 138 Pitkäaikainen Koneet ja kalusto 414 464 Korottomat velat kunnalta 38 38 Ennakkomaksut ja keskeneräiset han 120 835 Liittymismaksut ja muut velat 2 745 2 745

29 266 30 265 Lyhytaikainen

2 783 2 784

Sijoitukset Muut saamiset

195

194

Ostovelat Muut velat

699 565

767 592

195 194 Siirtovelat 520 524

1 784 1 883 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ 39 052 37 357

Aineet ja tarvikkeet

Saamiset Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 499 3 836 Saamiset kunnalta 5 573 2 461 Muut saamiset 15 0

9 087 6 297


TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus, % 88,30 87,51 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,23 30,58 Kertynyt ylijäämä, 1 000 € 10 646 8 851

Omavaraisuusaste, %

= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / ( Koko pääoma - Saadut ennakot)


Kertynyt ylijäämä

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)


Lainasaamiset 31.12

= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset

Taseen sisältö Tase kuvaa liikelaitoksen tilinpäätöspäivän mukaista taloudellista asemaa. Tase sisältää liikelaitoksen omaisuus ja pääomaerät tilikauden lopussa.

ESITYS TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ

Johtokunta esittää, että valtuusto siirtää tilikauden tuloksen 1 794 215,30 € tilikauden ylijäämä-tilille.

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

VALTUUSTON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Talous tasapainossa

Tavoitteet vuodelle 2016

Toiminta omarahoitteista

Toteutuma 31.12.2016

Toiminta omarahoitteista Korvaus peruspääomasta Liikeylijäämä ilman poistoja Investoinnit, netto

1 400 000 € 7 169 200 € 3 900 000 €

1 400 000 € 7 073 472 € 3 762 420 €

TOIMINNALLISET TAVOITTEET

Vesi‐ ja jätevesimaksut eivät poikkea ympäristökuntien ja vertailukaupunkien tasosta: Toteutunut

JOHTOKUNNAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET

Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia niihin ole määritelty.

Rahoitus netto ‐6 859 449 ‐1 369 000 0 ‐1 369 000 ‐1 392 329 ‐23 329

vestoinnit Vesijohdot

1 554 945

1 500 000

0

1 500 000

1 696 614

196 614

Viemärit 1 789 506 1 100 000 0 1 100 000 734 742 ‐365 258 Haja‐asutus 93 662 0 0 0 0 0 Veden puhdistus 313 721 500 000 0 500 000 677 874 177 874 Jäteveden puhdistus 122 269 200 000 0 200 000 139 378 ‐60 622 Pumppaamot 216 621 200 000 0 200 000 109 442 ‐90 558 Vesilaitoksen kehittäminen 679 239 400 000 0 400 000 404 371 4 371

Rahoitusosuudet ja myynnit

5 444 650

0

0

0

935 513

935 513

MENO- JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN

Kunnallisen liikelaitoksen talousarvion toteutumisvertailu

TP 2015 Alkuperäinen Talousarvio‐ Muutettu Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset talousarvio 2016 2016 2016 2016 2016

Käyttötalous Toimintamenot 8 790 944 8 979 800 0 8 979 800 8 475 080 ‐504 720 Toimintatulot 15 428 619 15 899 000 0 15 899 000 15 249 899 ‐649 101 Valmistus omaan käyttöön 381 683 250 000 0 250 000 345 668 95 668 Toimintakate 7 019 358 7 169 200 0 7 169 200 7 120 487 ‐48 713

Rahoitus Rahoitusmenot yhteensä 6 875 133 1 400 000 0 1 400 000 1 400 034 34

Korvaus peruspääomasta 1 420 000 1 400 000 0 1 400 000 1 400 000 0 Peruspääoman vähennys 5 455 043 0 0 0 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0 0 0 0 0 0 Muut rahoitusmenot 90 0 0 0 34 34

Rahoitustulot yhteensä 15 684 31 000 0 31 000 7 705 ‐23 295 Peruspääoman lisäys 0 0 0 0 0 0 Korkotuotot 8 094 25 000 0 25 000 0 ‐25 000 Muut rahoitustulot 7 590 6 000 0 6 000 7 705 1 705

In

Investoinnit yhteensä ‐674 687 3 900 000 0 3 900 000 2 826 908 ‐1 073 092

Käyttötalous toteutuu Vaasan Veden kannalta hieman huonommin kuin talousarviossa, toimintamenot alittivat arvioidun sekä toimintatulot alittivat arvion, toimintakate toteutui 48 000 € arvioitua huonompana.

Investoinnit olivat n. 3,8 milj. €, joka alitti budjetin n. 0,1 milj. €. Rahoitusosuuksien kirjauksista suurin osa on syväpohjavesihankkeen siirrosta johtuvaa.

Johtokunta hyväksyy liikelaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, eikä muita sitovuuksia ole määritelty.

VAASAN VESI TULOSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Liikevaihto 14 951 019,78 15 197 123,11 Valmistus omaan käyttöön 345 668,28 381 682,59 Liiketoiminnan muut tuotot 158 829,68 64 359,64 Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 316 614,38 -2 551 451,50 Palvelujen ostot -2 759 871,11 -5 076 485,49 -2 724 301,61 -5 275 753,11

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -2 244 062,42 -2 346 094,46 Henkilösivukulut

Eläkekulut -712 451,02 -671 738,52 Muut henkilösivukulut -140 669,07 -3 097 182,51 -131 288,23 -3 149 121,21

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -3 886 928,19 -3 853 231,93 Arvonalentumiset -47 015,25 -3 933 943,44 -10 650,00 -3 863 881,93

Vuokrat -105 664,45 -107 516,29 Liiketoiminnan muut kulut -55 697,63 -91 417,17 Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 186 544,22 3 155 475,64 Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 0,00 8 093,73 Muut rahoitustuotot 7 704,90 7 590,38 Kunnalle maksetut korkokulut 0,00 0,00 Muille maksetut korkokulut 0,00 0,00 Korvaus peruspääomasta -1 400 000,00 -1 420 000,00 Muut rahoituskulut -33,82 -1 392 328,92 -89,97 -1 404 405,86

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 794 215,30 1 751 069,78

VAASAN VESI RAHOITUSLASKELMA

01.01.-31.12.2016 01.01.-31.12.2015

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 3 186 544,22 3 155 475,64 Poistot ja arvonalentumiset Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut

3 933 943,44 -1 400 000,00

7 671,08

3 863 881,93 -1 420 000,00

15 594,14 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntitappiot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot

0,00 -13 924,06

5 714 234,68

821,77 -9 000,00

5 606 773,48

Investointien rahavirta Investointimenot 3 762 420,44 4 769 963,63 Rahoituosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

0,00 -949 436,99

-2 812 983,45

-169 715,36 -5 283 934,76

683 686,49

Toiminnan ja investointien rahavirta 2 901 251,23 6 290 459,97 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys

-1 167,00

-2 334,00

Antolainasaamisten vähennykset 0,00 -1 167,00 0,00 -2 334,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset

Vaihto-omaisuuden muutos

-11 458,00

0,00

3 128,82

-5 455 043,00

Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos muilta

-3 112 211,87 322 708,33 -99 122,69

-2 900 084,23

-789 929,59 -75 447,67 29 165,47

-833 082,97 Rahoituksen rahavirta -2 901 251,23 -6 290 459,97

Rahavarojen muutos

0,00 0,00

Yhdystilin saldo

Saldo 31.12

5 572 913,52

2 460 701,65

Saldo 1.1 2 460 701,65 3 112 211,87 1 670 772,06 789 929,59

VAASAN VESI TASE

VASTAAVAA 2016 2015

A PYSYVÄT VASTAAVAT I Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 335 067,32 443 699,07 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 0,00 0,00

335 067,32 443 699,07

II Aineelliset hyödykkeet Rakennukset

5 300 832,27

5 828 306,14

Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 431 723,16 23 137 606,47 Koneet ja kalusto 414 134,57 463 777,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 119 523,54 834 927,47

29 266 213,54 30 264 617,72

III Sijoitukset Muut saamiset 194 923,61 193 756,61

194 923,61 193 756,61 C VAIHT UVAT VAST AAVAT I Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 169 187,18 157 729,18

169 187,18 157 729,18

II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 499 082,56 3 836 471,83 Saamiset kunnalta 5 572 913,52 2 460 701,65 Muut saamiset 14 680,94 0,00 Siirtosaamiset 0,00 0,00

9 086 677,02 6 297 173,48

VASTAAVAA YHTEENSÄ

39 052 068,67

37 356 976,06

VASTATTAVAA

2016

2015

A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma

23 838 876,88

23 838 876,88 IV Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 8 851 494,50 7 100 424,72 V Tilikauden yli- / alijäämä 1 794 215,30 1 751 069,78

34 484 586,68 32 690 371,38 D VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen

Korottomat velat kunnalta 38 214,88 38 214,88 Liittymismaksut ja muut velat 2 745 290,61 2 745 290,61

2 783 505,49 2 783 505,49

II Lyhytaikainen Ostovelat 698 935,85 766 852,02 Muut velat 565 117,17 591 888,41 Siirtovelat 519 923,48 524 358,76

1 783 976,50 1 883 099,19

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

39 052 068,67

37 356 976,06

LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

1. ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT

Pysyvät vastaavat arvostus

Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Sähkö‐ ja kaukolämpöliittymät sisältyvät pysyvien vastaavien sijoituksiin.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Vaihto‐omaisuus on merkitty taseeseen keskihinta‐periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Rahoitusomaisuuden arvostus

Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.

Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin

Edellisen tilikauden laskelmat on muutettu vastaamaan kuluneen tilikauden ryhmittelyä.


2. LIIKETOIMINNAN TUOTOT

2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut 4 562 078,77 4 708 541,68 Jätevesimaksut 6 920 167,44 6 856 364,77 Hulevesimaksut 0,00 14 400,00 Vesihuollon perusmaksut 2 507 057,06 2 478 756,27 Tulot laskutustöistä 482 578,55 591 005,61 Liittymismaksut (siirtokelpoiset) 417 669,60 496 595,64 Muut myyntitulot 61 468,36 51 459,14 YHTEENSÄ 14 951 019,78 15 197 123,11

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT 148 691,80 64 359,64

KAIKKI YHTEENSÄ 15 099 711,58 15 261 482,75

5. VAIHTUVIEN VASTAAVIEN SAAMISET SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILTÄ

2016 2015

Saamiset tytäryhteisöiltä

Myyntisaamiset

311 713,86

353 955,08

Saamiset kuntyhtymiltä

Myyntisaamiset

70 816,02

53 272,40


Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.

Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.


Aineettomat oikeudet 4 ‐ 5 vuotta tasapoisto 30 ‐ 35 % Muut pitkävaikutteiset menot 5 ‐ 20 vuotta tasapoisto 15 ‐ 30 % Rakennukset 15 ‐ 60 vuotta menojäännöspoisto 4 ‐ 20 % Kiinteät rakenteet ja laitteet 15 ‐ 30 vuotta menojäännöspoisto 10 ‐ 20 % Poistonalainen irtain omaisuus 4 ‐ 20 vuotta tasapoisto 15 ‐ 35 %


4. LUOTTAMUSHENKILÖMAKSUT PUOLUEILLE JA PUOLUEYHDISTYKSILLE

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut

2016

2015

Keskustan Vaasan kunnallisjärjestö

72,00

108,00 Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö 276,00 300,00 SDP Vaasan kunnallisjärjestö 320,00 360,00 Svenska Folkpartiet 60,00 100,80 Vasemmistoliitto 32,00 0,00 Vaasan Perussuomalaiset 96,00 108,00 Yhteensä 856,00 976,80

TASEEN LIITETIEDOT

Lyhytaikaiset

Lyhytaikaiset

Saamiset osakkuus- ja muilta omistusyhteys- yhteisöiltä

Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 81 988,05 76 987,72

25

6. PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet

Muut pi tkä ‐ va ikutteis et

Ennakko‐ ma ks ut ja

Yhteensä Ra kennuks et Ki i nteä t ra ken‐ teet ja la itteet

Koneet j a ka lus to

Enna kko‐ ma ks ut ja

Yhteensä

menot kes ken‐ erä i s et

kes ken‐ erä i s et

ha nki nna t ha nki nna t

Poi s ta ma ton ha nki nta meno 1.1

443 699,07

0,00

443 699,07

5 828 306,14

23 137 606,47

463 777,64

834 927,47

30 264 617,72 Li s ä yks et ti l i ka uden ai ka na 27 734,50 0,00 27 734,50 0,00 3 285 377,50 43 137,09 406 171,35 3 734 685,94 Ra hoi tus os uudet ti l i ka uden ai ka na 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vä hennyks et ti l i ka uden a i ka na 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 ‐25 342,07 ‐910 170,86 -935 512,93 Si irrot eri en vä li l l ä 0,00 0,00 0,00 0,00 164 389,17 0,00 ‐164 389,17 0,00 Ti l i ka uden poi s to Arvona l entumi s et ja ni i den pa l a utuks et

‐136 366,25 0,00 -136 366,25 ‐527 473,87 ‐3 155 649,98 ‐67 438,09 0,00 ‐47 015,25

-3 750 561,94

Poi s ta ma ton ha nki nta meno 31.12 335 067,32 0,00 335 067,32 5 300 832,27 23 431 723,16 414 134,57 119 523,54 29 313 228,79

Ki rj a npi toa rvo 31.12

335 067,32

0,00

335 067,32

5 300 832,27

23 431 723,16

414 134,57

119 523,54

29 266 213,54

PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET

Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Sa a mi s et Yhteens ä

tytä r‐ yhtei s öt

Ha nki nta meno 1.1 193 756,61 193 756,61 Li s ä yks et 1 167,00 1 167,00 Ha nki nta meno 31.12 194 923,61 194 923,61

Ki rj a npi toa rvo 31.12.

194 923,61

194 923,61

7. OMA PÄÄOMA 2016 2015

Peruspääoma 1.1 23 838 876,88 29 293 919,88 Muutokset tilikaudella 0,00 ‐5 455 043,00

Peruspääoma 31.12 23 838 876,88 23 838 876,88

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1 7 100 424,72 6 502 241,44 Vähennys/lisäys tilikaudella 1 751 069,78 598 183,28

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12 8 851 494,50 7 100 424,72

Tilikauden yli-/alijäämä 1.1. 1 751 069,78 598 183,28 Siirto edellisten tilikausien yli-/alijäämään -1 751 069,78 ‐598 183,28 Tilikauden yli-/alijäämä 1 794 215,30 1 751 069,78

Tilikauden yli-/alijäämä 31.12 1 794 215,30 1 751 069,78


8. VELAT SAMAN KONSERNIN YHTEISÖILLE 2016 2015

Pitkäaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille

Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 3 645,00 3 645,00 Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä

Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 1 554,75 1 554,75 Velat osakkuus- ja muille omistusyhteysyhteisöille

Liittymismaksut ja muut pitkäaikaiset velat 56 199,00 56 199,00

Lyhytaikainen vieras pääom Velat tytäryhteisöille

Ostovelat 209 853,75 221 279,34

9. LIITTYMISMAKSUT JA MUUT VELAT 2016 2015

Liittymismaksut, ulkoiset 2 745 290,61 2 745 290,61 Liittymismaksut, kaupunki 38 214,88 38 214,88 Yhteensä 2 783 505,49 2 783 505,49

10. SIIRTOVELAT 2016 2015

Lyhytaikaiset Lomapalkkajaksotukset 444 985,29 460 479,18 Henkilösivukulut 27 701,63 30 987,98 Muut siirtovelat 47 236,56 32 891,60

519 923,48 524 358,76

11. HENKILÖSTÖKULUT 2016 2015

Palkat ja palkkiot 2 244 062,42 2 346 094,60 Henkilösivukulut

Eläkekulut

712 451,02

671 738,52

Muut henkilösivukulut 140 669,07 131 288,22 Yhteensä tuloslaskelman mukaan 3 097 182,51 3 149 121,34

Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen 53 077,04 56 661,07


12. HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ TULOSYKSIKÖITTÄIN 2016 2015

Talous ja hallinto 2 2 Tekniset palvelut 25 23 Pilvilammen vesilaitos 13 15 Påttin puhdistamo 17 19 Yhteensä 57 59


Tilinpäätös sidottu Päiväkirja sähköinen arkistointi Pääkirja mikrokortit Myyntireskontra sähköinen arkistointi Ostoreskontra sähköinen arkistointi Maksuliikenne sähköinen arkistointi Pysyvät vastaavat atk‐tuloste Palkkakirjanpito sähköinen arkistointi Varastokirjanpito atk‐tuloste

vaasan kaupungin tilinpÄÄtÖs 2016 · Öhman thomas (rkp) kaupunginvaltuuston puheenjohtajana...

Documents