Teema: Huippu-urHeilu1 • 2013

Juha Flinck onSuomen Valmentajat ry:nvuoden valmentaja

Kysely kertoo:urheilijat luottavatvalmentajiinsa

urheilija on keskiössähuippu-urheiluyksikönajatusmaailmassa

•Urheiluvammat•Sairaudet•Terveystarkastukset

Huippu-urheilijatovatsaaneetsairaalastammeavunjovuosikymmenienajan.Tämätakaahyväthoitotuloksetmyöskuntoilijoille.Fysioterapeuteiltammesaattukeaurheiluvammojenjälkeiseenhoitoonjakuntouttamiseen,jakohtaolettaasradalla.

Urheilussavoiottaariskejä,terveydessäei.SiksiDiacor.

Varaa aika urheilulääkärille numerosta 09 775 0800 tai netistä www.diacor.fi.

DiacorinomistaaHelsinginDiakonissalaitoksensäätiö.Diacorinmaksamillaosingoillasetuottaahyvinvointiajarakentaaoikeudenmukaisempaayhteiskuntaa.

KYSY SEURA- JA LIITTOYHTEISTYÖSTÄ

esko.heikkinen@diacor.fi

Parasta osaamista urheilijoille ja liikunnan harrastajille

1 • 2013 3

Pääkirjoitus

1/2013 • 19. vuosikerta

kustantaja

SUOMEN VALMENTAJAT RYRadiokatu 2000240 HelsinkiPuh. (09) 3481 3142toimisto@suomenvalmentajat.fi

toimitusPääTOiMiTTAJAKristiina DanskanenPuh. +358 43 211 3388kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi

TOiMiTTAJAHenry JärvinenPuh. 050 322 1945

TUOTEPALSTAMATERiAALiTilmoitus@suomenvalmentajat.fi

ilmestymisaikataulu 2013numero ilmestyy aineisto teema:

1/2013 14.2. 22.1. Huippu-urheilu

2/2013 25.4. 4.4. Ryhmä, joukkue ja yksilö

3/2013 20.6. 30.5. Valmentajan osaaminen

4/2013 26.9. 5.9. Lääketieteellinen teemanumero

5/2013 12.12. 21.11. Lasten ja nuorten valmennus

ilmoitusmyyntiJuha SalonenPuh. 040 708 7989juha.salonen@suomenvalmentajat.fi

kannen kuvaSari Niskanen

ulkoasuViestintänetti OyPL 28540101 JyväskyläPuhelin (014) 375 2022e-mail: viestintanetti@pp.tnnet.fi

PainoForssa Print Oy

issn1238–4283

taustayhteisöt• SuomenOlympiakomitea• SuomenParalympiakomitea• Kilpa-jaHuippu-urheilun tutkimuskeskus• Valorysekävalmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti.

Valmentaja on myös Suo me n Am mat ti-valmentajat SAVAL ry:n vi ral linen tiedotuslehti.

Lehden vastuu ilmoitusten poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestärajoittuu ilmoituksesta maksetun määränpalauttamiseen.

Mahdolliset huomautukset on tehtävä kahdeksan (8) päivän kuluessa lehdenilmestymisestä.

Valmentajuus

V almentajuus sanana saa tekstinkäsittelyohjelmassa edelleen punai-

sen viivan alleen. Tätä sanaa ei siis olisi olemassa suomenkielessä.

Sanalta puuttuu määritelmä. Eräs kollegani on verrannut sanaa

opinnäytetyössään sanaan ”opettajuus”, joka siis on olemassa.

Opettajuudessa on opettajan työkaluna koko persoona. Sama pätee varmasti

myös valmentajuuteen. Molemmissa tehtävissä kasvatuksellinen vastuu nou-

see korkealle valmentajan tai opettajan persoonaa arvosteltaessa. Valmentajan

polulle ajautuva tai tietoisesti siirtyvä henkilö tuskin osaa edes aavistaa tehtä-

vänsä kautta aukeavaa vastuuta.

Viime päivinä on lööpeissä ja uutisissa ollut jälleen esillä tapauksia, joissa tämä

kasvatuksellinen vastuu on päässyt unohtumaan niin rehtorilta kuin valmen-

tajaltakin! Palkkaustilanteessa voi vaatia rikosrekisteriä ennalta ehkäisevänä

toimenpiteenä, mutta miten toimia vapaaehtoistoimijan ollessa kyseessä? Itse

uskon, että arvostamalla valmentajan työtä, palkallista tai vapaaehtoista, pys-

tymme vaikuttamaan myös valmentajien vastuuajatteluun. Valveutunut ympä-

ristö tekee luottamuksen väärinkäytön entistä vaikeammaksi. Vapaaehtoisuus ei

päästä valmentajaa vastuusta. Valmentajien työn alla oleva oma eettinen ohjeis-

tus on saatava kattamaan vapaaehtoiset valmentajat.

Valmentajan toimintaympäristö on useimmiten seura. Suomen Valmentajat ry

haluaa päästä konkreettisempaan yhteistyöhön seurakentän kanssa ruohon-

juuritason valmentajien tavoittamiseksi. Mitä tiiviimpi yhteisöllisyys saadaan

seuran eri osapuolten välille syntymään, sitä paremmin voimme ajaa kaik-

kien etua seurassa: valmentajan, urheilijoiden, joukkueen johtajien ja mui-

den vapaaehtoistekijöiden etua. Yhteisöjäsenyys on ollut Suomen Valmenta-

jien säännöissä alusta alkaen, mutta emme ole sitä tähän mennessä vielä hyö-

dyntäneet. Nyt on yhteisöllisyyden kehittämisen vuosi 2013!

Kristiina Danskanen

4 1 • 20134 1 • 2013

1 • 2013

SiSÄllYSlueTTelO 3 Pääkirjoitus

6 Tutkimus kertoo: Valmentajiin ollaan tyytyväisiä

10 Olympiakomitean huippu- urheiluyksikkö aloitti toimintansa

13 Kolumni: Marko Malvela

14 Olympiakomitean palsta: Asko Härkönen

16 Henrik Dettmann on koripallon maailmankansalainen

18 Tutkittua tietoa: Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

23 Kuntoutuksen suunnittelu on moniammatillista yhteistyötä.

26 Vuokatti urheiluakatemia esittäytyy

28 SAVAL jäsensivut

32 Lumilautailijoita kaverikoutsataan

34 Puheenjohtajan palsta

36 Juha Flinck on Suomen Valmentajat ry:n vuoden valmentaja

38 Amerikan valmennuskeskukset kokoontuivat Torontossa

40 Terve Urheilija -seminaari puhui infektioista, allergiasta ja astmasta

42 Squashvalmentajille kansainvälistä oppia

44 Suomen Valmentajat ja ADT yhteistyössä

45 Kehityspäällikön palsta

46 Jäsenedut

16 18 36

6

26 32

Kirjan hinta on 49 eMaksaa voit kätevästi kertamaksulla tai20 € kuukaudessa korottomasti

Toimitus ilman posti- ja lähetyskuluja.

VK-Kustannus OyPaasikivenkatu 2 a15110 LAHTI

TilauspalveluPuh. (03) 468 9100Fax (03) 468 9123

tilaus@vk-kustannus.comwww.vk-kustannus.com

4 UUDISTETTU. PAINOS

• 48lisäsivua• 12uuttalihaskuntoharjoitus- liikettä• 20uuttavenytysliikettä• lisäätietoaoikeistasuoritus- tekniikoista,virhetekniikoista javammojenennaltaehkäisystä

Yli 2 miljoonaamyytyä kirjaaympäri

maailmaa!

Lihaskuntoharjoittelu ja venyttely-kirja on erinomainen työkalu kaikille liikunta-alanammattilaisille, jotka tekevät ohjaus- ja valmennustyötä kuntoilijoiden tai kilpa-urheilijoiden parissa.

Kirja antaa monipuolisen tiedon lihaskunto-harjoittelusta, venyttelystä ja kehon toiminnasta eri harjoitusliikkeissä. Kirja on erittäin havainnollinen ja soveltuu myös hyvin jokaiselle omasta lihaskunnostaan huolehtivalle liikunnanharrastajalle.

Kirjan liitetekstit selkeine kuvineen avaavat lihaskuntoharjoittelulle ja venyttelylle uuden ulottuvuuden perustuen ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan.

Loistavakirja-Suosittelenlämpimästi!

Erik PiispaKehityspäällikköSuomen Valmentajat ry

ISBN

-978-951-9147-67-3

LIHASKUNTOHARJOITTELUJA VENYTTELY Frèdèric DelavierKirjassakäsitelläänihmiskehonlihaksistonjaluustontoimintaasekäkoostumustaupeinajahavainnollisinatoiminnallisenanatomiannelivärikuvina.

Kirjakäyläpilähes150lihaskuntoharjoitettaja20venytysliikettäkäsivarsille,hartioille,rinnalle,selälle,jaloille,pakaroillejavatsalle.

Jokaisenliikkeenosaltakäydäänläpipääsuorittajalihaksetsekäavustavatlihaksetjakehonalueittainmyösluustonanatomia.Kirjakäyläpioikeatsuoritustekniikatjavaroittaavaikeimpienliikkeidenosaltavirhetekniikoistasekäniihinliittyvistävammoista.

Yli600upeaatoiminnallisenanatomiannelivärikuvaatekevätkirjastaluettavuudeltaanselkeänjahavainnollisen.

Kirjasopiikaikilleomastakehostajasenkunnonhoitamisestakiinnostuneillesekäliikunta-jakuntoutus-alanammattilaisillejaopiskelijoilleupeaksioppi-jaoheismateriaaliksi.

KIRJA ILmESTYY KEVÄÄLLÄ 2013.

Lihaskuntoharjoittelu_uusi_2012.indd 1 5.2.2013 10.53

6 1 • 2013

tuoreessa tutkimuk sessatuoreessa tutkimuk sessatuoreessa tutkimuk sessaValmentajille kiitosta

1 • 2013 7

tuoreessa tutkimuk sessa

teksti Henry Järvinen

kuvat sari niskanen ja Mila Kajas

Suomi on mukana yhteensä 14 maan joukossa tutkimuk-sessa, jossa vertaillaan maiden huippu-urheilujärjestelmien toi-mivuutta. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuoden 2011 aikana ja kansainvälisiä vertailutuloksia

on odotettavissa vuoden 2013 loppupuolella,

Kansainvälisen SpliSS-tutkimuksen kansallisessa kyselytutkimuksessasuomalaisten huippu-urheilijoidenkäsitykset omien valmentajienammattitaidosta ovat varsin hyvät.peräti 70 % urheilijoista arvioivalmentajien tiedot, tekniset valmennustaidot ja ihmissuhdetaidot korkeiksi tai erittäin korkeiksi.

8 1 • 2013

tulokset

Pilari 9.Tutkimus

Pilari 8.Kv. + kans. kilpailutoiminta

Pilari 6.Harjoitteluolosuhteet

Pilari 7.Valmennus &

valmennuksen kehittäminen

Pilari 1.Taloudellinen tuki

Pilari 3.Perusta &osallistuminen

Pilari 4.Lahjakkuuksien identifiointi &kehittäminen

Pilari 5.Urheilijan tukiuralla ja uran jälkeen

Pilari 2.Urheiluohjelmien rakenne ja organisointi:

integroitu ohjelmapolitiikka

Panostus

Pr

ose

ssit

urh

eilij

an p

olk

u

Panostus

lajil

iito

t

Huippu-urheilun arvostus:media & sponsorointi

kuvio 1. yhdeksän urheilun ohjelmapolitiikan pilaria, jotka vaikuttavat huippu-urheilumenestykseen. (muokattu lähteestä De Bosscher et al. 2006)

mutta kyselytutkimus suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän tehokkuudesta valmis-tui vastikään.

Kansainvälinen tutkimus pyrkii sel-vittämään miksi toiset maat menestyvät huippu-urheilussa paremmin kuin toiset ja kuinka eri järjestelmiä voidaan verrata niin, että parhaat huippu-urheilukäytän-nöt saataisiin esiin.

Kyselytutkimus kartoitti suomalaisten huippu-urheilijoiden, heidän valmenta-jiensa ja huippu-urheilujohtajien näke-myksiä yhdeksästä osa-alueesta, jotka on tunnistettu oleellisiksi tekijöiksi tehokkaan huippu-urheilujärjestelmän rakentami-sessa (kuvio 1).

raha ja valmennus avaintekijätVastauksissa korostuivat huippu-urheilun taloudellisen tuen ja valmennuksen kehit-tämisen merkitykset. Nämä koettiin vas-taajien joukossa keskeisiksi huippu-urhei-lun menestystekijöiksi. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että huippu-urheilun saama taloudellinen tuki on Suomessa pientä. Kyselyn tyly viesti niin urheili-joilta, valmentajilta kuin lajiliittojohtajilta on se, että nykyinen taloudellinen tuki ei mahdollista huippu-urheilun kehittymistä maassamme.

Kyselyn käsittelemät osa-alueet olivat taloudellinen tuki, urheiluohjelmien rakenne ja organisointi, urheiluun osallis-tuminen, lahjakkuuksien identifiointi ja kehittäminen, urheilijan tukipalvelut uralla ja uran jälkeen, harjoitteluolosuh-teet, valmennus- ja valmennuksen kehit-täminen, kansallinen ja kansainvälinen kil-pailutoiminta ja tieteellinen tutkimus.

Näistä merkityksellisemmiksi kohosi-vat taloudellinen tuki sekä valmennus ja valmennuksen kehittäminen. Samalla ne olivat osa-alueet, jotka vastaajien mukaan kaipaavat eniten parannusta Suomessa.

Kyselyyn vastanneista huippu-urheili-joista vain 40 % kertoi saamansa taloudel-lisen tuen mahdollistavan kokoaikaisena huippu-urheilijana toimimiseen. 75 % huippu-urheilijoista kertoo käyttävänsä myös omaa rahaa urheilusta aiheutuviin kustannuksiin.

Huippu-urheilujohtajat olivat liki yksi-mielisiä siitä, että huippu-urheilun julki-nen rahoitus ei mahdollista lajiliittojen huippu-urheilutoiminnan kehittämistä.

Valmennuksen tasoon ollaantyytyväisiäSen sijaan valmennuksen taso näyttäisi suomalaisessa huippu-urheilussa olevan hyvällä mallilla. Urheilijoista peräti 70 % arvioi valmentajien tiedot, tekniset val-mennustaidot ja ihmissuhdetaidot kor-keiksi tai erittäin korkeiksi.

Tämä tulos koskee siis jo huipulla ole-via urheilijoita ja heidän valmentajiaan. Ongelmia suomalaisessa järjestelmässä kyselyn perusteella on lahjakkuuksien

Valmentajien ammattitaitosaa suomalaisilta huippu-urheilijoilta kiitosta.

75 % huippu-urheilijoistakertoo käyttävänsä myös omaa rahaa urheilustaaiheutuviin kustannuksiin.

1 • 2013 9

tunnistamisessa ja kehittämisessä. Urhei-lujohtajat pitävät pääsääntöisesti suoma-laista mallia tässä suhteessa heikompana kuin muissa maissa. Varsinkin lahjakkuuk-sien tunnistamisessa on johdon mielestä parannettavaa. Valtaosassa lajiliittoja lah-jakkuuksien tunnistaminen ei perustu tie-teelliselle tiedolle, eikä tunnistamiseen liittyvää tietoa systemaattisesti kerätä.

Valmentajien koulutukseen on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota ja se näkyy myös tässä tutkimuksessa. Valmen-tajat kokivat pääsääntöisesti omat kehitty-mismahdollisuutensa hyvinä valmentajan työssään, isoimmat ongelmat kohdattiin valmentajan työn arvostuksessa.

Yhtä mieltä oltiin siitä, että lahjakkuu-den tunnistamis- ja kehittämisvaiheessa oleville urheilijoille ei löydy riittävästi ammattitaitoisia valmentajia. Kyselyyn osallistuneista 17 lajiliitosta peräti 13:ssa oltiin sitä mieltä, että urheilijan polun lap-suus- ja valintavaiheessa ei ole riittävästi valmentajia lahjakkaille nuorille urheili-joille. Osaavien valmentajien löytäminen koetaan lajiliitoissa isoimmaksi ongel-maksi lahjakkuuksien tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Valmentajilla toiveitaviestinnän kehittämisessäViestintä on kaikissa organisaatioissa tär-keää ja mitä suuremmasta ryhmästä ja mitä enemmän hajallaan viestinnän koh-teet toisistaan ovat, sitä merkittäävmmäksi viestinnän suunnittelu ja toteutus muo-dostuvat. Tässä kyselyssä haluttiin vastauk-sia myös siihen, kuinka suomalaisessa urheilussa eri toimijat saavat mielestään tietoa asioista.

Enemmistö kyselyyn vastanneista val-mentajista on saanut tietoa antidopingista (90 % vastaajista saanut tietoa), urheilijoi-den valintakriteereistä edustustehtäviin (86 %) ja urheilun toimintapoliittisista päätöksistä ja muutoksista (63 %).

Noin puolet valmentajista ilmoitti tie-donvälityksen kohdistuneen myös harjoit-telumenetelmien kehitykseen, tieteellisen tutkimuksen kehitysaskeliin ja oman lajin kansainväliseen kehitykseen.

Valmentajat kokivat kommunikoinnin olevan parhaalla tasolla oman urheiluseu-

ran, lajiliiton ja olympiakomitean kanssa. Sen sijaan enemmistö vastaajista arvioi kommunikaation Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön ja SLU:N (nykyisin Valo ry) kanssa heikoiksi.

Keskeinen viesti oli, että valmentajat kokevat, ettei heillä ole riittäviä vaikutus-mahdollisuuksia kansallisen huippu-urheilun toimintapolitiikan kehittämiseen ja arviointiin. Lisäksi lähes 80 % valmen-tajista oli sitä mieltä, että päättäjät eivät riittävässä määrin konsultoi valmentajia heidän tarpeistaan.

Tärkeiksi koetut seikattunnistettiinKyselyn moni osa-alue jäi edellä mainit-tujen tärkeimmiksi huippu-urheilume-nestyksen tekijöiksi tunnistettujen teki-jöiden varjoon.

Tieteellinen tutkimus, kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta, urheili-jan tukipalvelut, urheilukulttuuri ja urheiluohjelmien rakenne koettiin vähemmän merkityksellisiksi huippu-urheilumenestyksen mahdollistajina.

Tässä kyselytutkimuksessa saatiin siis suomalaisilta huippu-urheilijoilta, val-mentajilta ja urheilujohtajilta näkemyksiä huippu-urheiluilmapiiristä. Vasta kansain-välisen tutkimuksen valmistuttua voidaan tehdä kansainvälisiä vertailuja ja johtopää-

töksiä siitä missä suomalainen huippu-urheilu tutkituissa alueissa kulkee.

Heiltä kysyttiinSPLISS tulee sanoista Sports Policy Factors Leading to International Sporting Success. Kansallinen kysely lähetettiin olympiala-jien urheilijoille, jotka on sijoitettu lajinsa 16 parhaan joukkoon maailmassa tai 12 parhaan joukkoon Euroopassa. Myös suo-raa taloudellista tukea aikuisten kansain-välisissä kilpailuissa menestymistä varten saavat urheilijat, jotka eivät täyttäneet em. kriteerejä kuuluivat tutkimuksen piiriin. Sen sijaan vammaisurheilijat eivät ole mukana tutkimuksessa. Suomessa kysely lähetettiin 170 huippu-urheilijalle. Vasta-uksia saatiin 78 (46 %).

Valmentajista kysely lähetettiin edellä mainittujen urheilijoiden henkilökohtai-sille valmentajille, nuorten olympiaval-mentajille ja joukkuelajeissa maajoukkue-valmentajille. Kysely lähetettiin yhteensä 126 valmentajalle, joista 71 (56 %) vas-tasi. Lajiliitoista vastausta pyydettiin huippu-urheilusta vastaavalta johtajalta. 35:sta lajiliiton huippu-urheilujohtajasta 17 (49 %) vastasi. ●

lue koko kansallinen tutkimus täältä:http://www.kihu.fi/tuotostiedot/ julkinen/2012_kar_spliss_ii_sel21_11949.pdf

Valmennuksen kehittäminenyhdessä taloudellisen tuenkanssa muodostavat tärkeimmäthuippu-urheilun menestyselementitkyselyn mukaan.

Kyselyn tyly viesti niinurheilijoilta, valmentajiltakuin lajiliittojohtajilta on se,että nykyinen taloudellinentuki ei mahdollista huippu-urheilun kehittymistämaassamme.

10 1 • 2013

teksti Mika Noronen

kuvat Suomen Olympiakomitea

Suomalaisen huippu-urhei-lun kehittämisestä vastaa jatkossa Suomen Olympia-komitean Huippu-urhei-luyksikkö yhdessä huippu-urheiluverkoston kanssa. Vuoden 2013 alussa käyn-

nistynyt Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koordinoi huippu-urheiluverkoston toi-mintaa mukaan lukien vammaishuippu-urheilu ja vastaa yhdessä lajiliittojen kanssa pitkän aikavälin huippu-urheilu-menestyksestä. Lisäksi se vastaa talous-, osaamis-, ja olosuhderesurssien ohjaa-misesta verkoston käyttöön ja vahvis-taa yhteistyöhön ohjaavan toimintatavan kehittymistä.

Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön toiminnassaurheilija on keskiössäKolme strategista ohjelmaa uuden toimintatavan työkaluina

Suomalaisen huippu-urheilunrakenteiden on tulevaisuudessapalveltava entistäkin paremminurheilijan tarpeita.

Huippu-urheiluyksikköä johtavan mika Kojonkosken mukaan työkalu-na huippu-urheilun uuden toimintata-van toteuttamisessa kolme strategista oh-jelmaa: Huippuvaiheen ohjelma, Osaa-misohjelma ja Urheiluakatemiaohjelma. Niiden avulla vahvistetaan koko urheili-jan polkua. Ohjelmat vastaavat omien ver-kostojensa johtamisesta ja yhteistyön ke-hittämisestä.

Olympiakomitean Huippu-urheilu-yksikkö toimii mahdollisimman lähellä urheilijan arkea. Lajit, urheilijat ja val-mentajat saavat tuekseen lajiryhmävas-taavia sekä kehittyvän asiantuntijajoukon. Näin urheilija huomioidaan kokonais-valtaisesti. Muutoksen avain on lisään-tyvä kanssakäyminen, joka johtaa jatku-vaan osaamisen kasvuun. Yksikkö toimii moottorina, mutta vain yhdessä tekemällä

Mika Kojonkoski

1 • 2013 11

”Suomalaisen huippu-urheilu-järjestelmän ja rakenteiden ontuettava ihmiskeskeistä ajattelua ja toimintaa – ei päinvastoin.”

voimme kehittää huippu-urheiluverkos-ton yhteistyötä ja sitä kautta koko suoma-laista huippu-urheilukulttuuria ja osaa-misen ja yhteisöllisyyden kasvua, Kojon-koski sanoo.

Huippu-urheilun uusi toiminta-tapa: rakenteista ihmiseenHuippu-urheiluyksikön toiminnan joh-tava ajatus on asettaa urheilija keskiöön. Kojonkosken mukaan tämän uuden toi-mintatavan tulee ulottua kaikkialle, suo-malaisen urheilun rakenteista ja resurs-seista aina seuraihmisten toimintaan saakka.

Suomalaisen huippu-urheilujärjestel-män ja rakenteiden on tuettava ihmiskes-keistä ajattelua ja toimintaa – ei päinvas-toin. ”Urheilija keskiössä” on ajattelu-malli, jossa kaikkia toimijoita Urheilijan polulla haastetaan päivittäin tarkastele-maan oman toimintansa vaikuttavuutta urheilijan ja valmentajan arkeen, Kojon-koski linjaa.

Kojonkosken mukaan huippu-urhei-luyksikön kolme ohjelmaa on rakennettu siten, että ne muodostavat kattavan koko-naisuuden urheilijan polulle. Lapsuudesta huipulle kulkeva urheilija on siis keski-össä koko urheilijan polkunsa ajan.

Huippuvaiheen ohjelma lisääyhteistyötä, osaamista ja palvelu-tarjontaaHuippuvaiheen ohjelman tavoitteena on parantaa suomalaisen huippu-urhei-lun välitöntä menestystä yhdessä lajien ja huippu-urheilijoiden kanssa, sekä pit-källä tähtäimellä vahvistaa huippu-urhei-lukulttuuria. Ohjelma kokoaa, kehittää ja jakaa uudella tavalla huipputason osaa-mista ja talousresursseja huipulla olevien urheilijoiden valmentautumisen tueksi. Samalla ohjelmassa rakennetaan lajien ja

asiantuntijaverkostojen välistä johdettua yhteistyötä suomalaisen huippu-urhei-lun tieto-taidon kehittämiseksi ja hyö-dyntämiseksi.

Huippuvaiheen ohjelman päävastuu on Mika Kojonkoskella. Lajiryhmävastaa-vina ovat aloittaneet Olli-pekka Kärkkäi-nen, mika lehtimäki, pasi Sarkkinen ja Kimmo Yli-Jaskari. Lisäksi Kimmo mus-tonen, asko Härkönen ja Kojonkoski osallistuvat lajiryhmätyöskentelyyn. Jouk-kuepalloilulajien osalta lajiryhmätoimin-taa valmistellaan parhaillaan yhdessä lajien kanssa ja siitä kerrotaan myöhem-min. Lisäksi leena paavolainen toimii huippuvaiheen ohjelman asiantuntijana

mm. vahvistaa liikuntalääketieteen kes-kusten roolia urheilijan terveydenhuol-lon konseptin kehittämisessä ja sen jaka-misessa.

Huippu-urheiluyksikkö tekee myös merkittävää yhteistyötä kuuden valta-kunnallisen valmennuskeskuksen kanssa. Keskukset ovat Eerikkilä, Kuortane, Paju-lahti, Rovaniemi, Vierumäki ja Vuokatti. Huippu-urheiluyksikkö johtaa ja koor-dinoi valtakunnallisten valmennuskes-kusten keskinäistä yhteistyötä, roolitusta, osaamisen ja olosuhteiden kehittämistä ja lajiyhteistyötä. Valmennuskeskukset osal-listuvat yhteistyölajiensa valmennuksen ja koulutuksen toteuttamiseen ja kehittä-miseen. Tavoitteena on strateginen kump-panuus. Jokaisella valmennuskeskuksella tulee lisäksi olemaan erityinen valtakun-nallinen osaamisen kehittämistehtävä ja valmennuskeskusten osaaminen ja asian-tuntemus on urheilijoiden ja lajien käy-tössä yhdessä sovittavalla tavalla.

Osaamisohjelmasta laatuavalmentautumisen tueksiOsaamisohjelman tärkeimpänä tavoit-teena on varmistaa paras ja viimeisin tieto, osaaminen ja tuki urheilijoille, valmentajille, lajeille ja muille huippu-urheilutoimijoille. Tämä mahdollistetaan rakentamalla huippu-urheilun osaamis-verkostoa, jonka toimijoiden yhteistyö, asiantuntemus ja urheilun ymmärtämys lisääntyy.

Osana uutta toimintatapaa Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU

ja vastaa yhdessä Kimmo Mustosen kanssa mm. Huippu-urheiluyksikön jakamien vuoden 2013 valmennustukien valmiste-lusta.

Huippu-urheiluyksikön osa-aikai-sena vastuulääkärinä on aloittanut Harri Hakkarainen, jonka tehtävänä on kehit-tää terveydenhuoltojärjestelmää entistä tehokkaammaksi, urheilijoita ja kenttä-työtä palvelevaksi sekä huippuasiantunte-mukseen perustuvaksi tukijärjestelmäksi.

– Olympiakomiteassa on tehty pit-käjänteistä työtä suomalaisten huippu-urheilijoiden terveydenhuoltojärjestel-män kehittämiseksi, ja tätä työtä tullaan jatkamaan edelleen nyt uudella kokoon-

panolla. Lähitulevaisuuden tärkeimpiä haasteitamme ja tehtäviämme ovat lää-ketieteellisen huippuosaamisen jalkautta-minen lähemmäksi kenttätyötä, ennalta-ehkäisevän terveydenhuollon korostami-nen, huippu-urheilijan vakuutusturvan rakentaminen lähelle suomalaista työ-terveyshuollon kaltaista vakuuttamista, ja entistä nopeampi sekä tehokkaampi huippuosaajan tavoittaminen vamman tai sairauden sattuessa.

Hakkaraisen työn tukena on laaja-alai-sen osaamis- ja terveyspalveluverkoston ohella lääketieteen asiantuntijatyöryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Heikki Tikkanen. Työryhmän tavoitteena on

12 1 • 2013

on ottanut vastuulleen huippu-urhei-luyksikön osaamisohjelman toteutumi-sen johtaja Jukka Viitasalon johdolla. KIHUn asiantuntijoiden lisäksi osaamis-ohjelmassa työskentelevät Leena Paavolai-nen osaamisverkostoa rakentavana asian-tuntijana ja Kirsi Hämäläinen valmennus-osaamisen ja koulutuksen kehittämisen asiantuntijana. Urheilija-, laji- ja lajiryh-mäkohtaisten asiantuntijaverkostojen toi-mintaa koordinoidaan lajiryhmävastaa-vien toimesta.

KIHUn asiantuntijuutta tullaan kana-voimaan nykyistä enemmän urheiluval-mennuksen käytännön kenttätyöhön, ja tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutta-maan yhdessä osaamisverkoston kanssa urheilijan polulta nousevien tarpeiden pohjalta. Uusista vastuistamme osaamis-verkostojen ja yhteistyön rakentaminen suomalaisen huippu-urheilun tueksi, val-mennusosaamisen kehittäminen ja val-mentajakoulutuksen kansallinen koordi-nointi, sekä huippu-urheilun seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittäminen tule-vat olemaan lähivuosien keskeisiä tehtä-viä, Jukka Viitasalo linjaa.

Viitasalon mukaan Suomessa on pal-jon huippuosaamista ja jatkossa on tär-keää saada sitä entistä vahvemmin myös huippu-urheilun tueksi. Huomioimalla koko urheilijan polun, voidaan Suomessa olla kansainvälisesti edelläkävijöitä tutki-mus- ja kehittämistoiminnan saralla.

Kaikkea ei tietenkään tarvitse tutkia itse, joten seuraamme myös tiiviisti mui-den tekemää kansainvälistä tutkimusta ja pyrimme tuomaan uutta ja viimeisintä tietoa maailmalta suomalaisen huippu-urheiluvalmennuksen tueksi, Viitasalo sanoo.

urheiluakatemia on huippu-urheilun kehittyvä alueverkosto Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun laatua vahvistavan aka-temiaverkoston kehittämisestä. Urhei-luakatemiaverkosto on huippu-urhei-lun alueellinen verkosto ja koko Urheili-jan polun perustukiratkaisu, joka toimii kehittyvänä osaamisen ja olosuhteiden mahdollistajana Urheilijan polun kaikissa vaiheissa. Tärkeimpänä tavoitteena urhei-

”Lähitulevaisuudentärkeimpiä haasteitammeja tehtäviämme ovatlääketieteellisen huippu-osaamisen jalkauttaminenlähemmäksi kenttätyötä.”

huippu-urheiluyksikön johtaja ................................Mika Kojonkoskihuippu-urheiluyksikön asiantuntija .......................Leena PaavolainenParalympiakomitea valmennuspäällikkö ..............Kimmo MustonenPalvelupäällikkö ........................................................Heli Katajamäkiassistentti ...................................................................Ella Jyrkinen (31.3.2013 asti)vastaava lääkäri .........................................................Harri Hakkarainen

urheiluakatemiaohjelman johtaja ..........................Markus Kalmari valmennuspäällikkö ..................................................Asko Härkönenurasuunnittelun asiantuntija ...................................Jari SavolainenParalympiakomitea kehittämispäällikkö ...............Katja Saarinen

kisavalmistelutPeter Brüll...............................................................050 530 6052Pirjo Puskala ...........................................................040 530 5566

osaamisohjelman johtaja ........................................Jukka Viitasalovalmentajakoulutuksen asiantuntija ......................Kirsi Hämäläinen

KIHUn asiantuntijat löydät osoitteesta: ...................www.kihu.fi

lajiryhmävastaavat:olli-Pekka kärkkäinen, kestävyyslaji(ampumahiihto – hiihto – melonta – pyöräily – soutu – suunnistus - uinti– yleisurheilu: kestävyysjuoksu ja kävely)

mika lehtimäki, nopeus / teholajit(pikaluistelu – taitoluistelu – voimistelu – yleisurheilu: heitot hypyt,ottelut, pikajuoksut ja kelaus)

Pasi sarkkinen, kamppailulajit(judo – karate – miekkailu – nyrkkeily – paini – painonnosto – taekwondo)

kimmo yli-jaskari, tarkkuuslajit(ammunta – curling – golf – jousiammunta – keilailu)

kimmo mustonen(alppilajit – freestyle – lumilautailu – pöytätennis – ratsastus –vammaisjoukkuelajit)

mika kojonkoski, taito / teho / voima(mäkihyppy – purjehdus – yhdistetty)

asko härkönen(beachvolley – squash – sulkapallo – tennis)

Joukkuepalloilulajien lajiryhmän järjestelyt ovat edelleen valmistelu-vaiheessa yhdessä lajien kanssa ja asiasta tiedotetaan myöhemmin,vastuuhenkilö Mika Kojonkoski.

lajiryhmävastaavien toimenkuvat•  vastaavat yhdessä lajiliittojen kanssa lajiryhmänsä huippu-urheilutuloksesta ja edistävät tehokkaan valmennuksen toteutumista lajiryhmänsä lajeissa

•  edistävät lajien välistä yhteistyötä

•  toimivat kiinteässä yhteistyössä muiden lajiryhmävastaavien ja huippu-  urheiluyksikön muun henkilökunnan kanssa (huomioiden kaikki ohjelmat)

•  toimivat omien lajiensa verkostojohtajana ja vastaavat huippu-urheilukulttuurin kehittämisestä Urheilijan polulla

•  kehittävät lajiensa valmennuksen tukijärjestelmää, jossa lajin työtä vahvistetaan talous-, osaamis- ja olosuhderesurssien keinoin

•  valmistelevat urheilija-apurahaesitykset

•  seuraavat ja analysoivat lajiryhmänsä lajien valmennuksen etenemistä, tukevat lajien valmennuksen johtajien ja valmentajien työtä, sekä johtavat asiantuntijatyötä lajiryhmässään

huippu-urheiluyksikön tiimi 1.1.2013

1 • 2013 13

luakatemioissa on mahdollistaa urheilun ja opiskelun joustava yhdistäminen, antaa urheilijoille osaavaa ja määrällisesti riit-tävää valmennusta sekä valmennuksen asiantuntijapalveluita toimivissa ja hyvin saatavilla olevissa olosuhteissa. Toiminta-tapa on osaamista lisäävä ja yhteistyöhön ohjaava. Urheilijan ja valmentajan polulle urheiluakatemiaverkosto tarjoaa monita-soisen kehittymisalustan.

Urheiluakatemiaohjelman johtajana toimii markus Kalmari. Ohjelmassa työs-kentelevät myös Asko Härkönen, Katja Saarinen ja Jari Savolainen. Ohjelma tekee tiivistä yhteistyötä kaikkien huippu-urheiluyksikön ohjelmien ja asiantuntija-verkoston kanssa.

Markus Kalmari kertoo jo ensimmäi-sen konkreettisen ohjelmatyökalun val-mistuneen:

Urheiluakatemioille on laadittu ohjeisto, joka ohjaa akatemioiden kehit-tämistä seuraavat vuodet. Ohjeistoa ovat olleet laatimassa myös lajiliitot ja sen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tiivis-tää lajiliittojen ja urheiluakatemioiden yhteistyötä.

Kalmari kiittelee myös Valtion asen-netta Urheiluakatemiatoimintaa kohtaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuonna 2013 paikallisesti toimivien urheiluakatemioiden toimintaa 800 000 eurolla. Avustus korvaa aiemman, Suo-men Olympiakomitealle edelleen jaetta-vaksi annetun 260 000 euron tuen. Mää-rärahalla Opetus- ja kulttuuriministeriö osaltaan tukee Huippu-urheiluyksikön urheiluakatemiaohjelman toteuttamista, ja avustuksen suuruus kertoo valtionhal-linnon vahvasta uskosta akatemiaohjel-maan huippu-urheilumenestyksen tär-keänä perustana, Kalmari sanoo.

Samalla Kalmari painottaa seuratyön merkitystä koko suomalaisen urheilujär-jestelmän kivijalkana.

Seurojen tekemä työ on kaiken toi-minnan peruselementti. Urheiluakate-miaohjelman keskeinen tarkoitus on tar-jota paikallistason seuratoimintaa entistä parempia ja myös uudenlaisia palveluita ja vaikuttamiskanavia, jotta seurat eivät jäisi yksin arjen haasteidensa kanssa.

Kokonaisuudessaan Huippu-urheilu-yksikön toiminnan alkumetrit ovat olleet vauhdikasta lentoa. Mika Kojonkoski muistuttaa, että vauhdin huumassa on pidettävä ajatukset kirkkaina ja annettava arvoa yhteistyölle.

Ilo, innostus ja intohimo olivat huippu-urheilun muutosryhmän työssä voimavaroja, jotka haluan jalkauttaa myös kaikkeen suomalaiseen huippu-urhei-lutoimintaan. Vain vahvalla yhteistyöllä yllämme tavoitteeseemme, parhaaksi Poh-joismaaksi 2020, Kojonkoski summaa. ●

TASAPAINOINEN, jatkuvasti kehittyvä valmennusohjelma sisältää (ainakin) neljä peruselementtiä. Nämä elementit ovat vision, kontrollin, kehittymisen sekä kuu-lumisen elementit.

Kun valmennusohjelmasta on tunnistettavissa toiminnan visioita, unelmia ja sellaista ”suurempaa kuvaa”, on tuloskin pikku hiljaa kääntyvä tätä visiota kohti.

Omalta valmennusuraltani löydän kausia, jolloin visio ja tavoitteet ovat olleet vahvasti läsnä. Ja näin jälkikäteen tarkasteltuna voi todeta, että noina kausina tulok-seen joko päästiin, tai missattiin sitten piirun verran.

Esimerkiksi vuonna 2002 Jere Hård voitti maanosamestaruuden ylivoimaiseen näytöstyylin. Tuolla kaudella koko tekeminen kilpailuja ja harjoittelua myöten täh-täsi tuota kilpailua varten. Koko kausi oli kuin kirjailijan luomisprosessi, jossa kil-pailuhetkellä vain painettiin ”print”- nappulaa valmiin kirjan tulostamiseksi. Visio eli siis jo jokaisena harjoituspäivänä.

KONTROLLIN elementillä tarkoitan sitä, että tunnemme olevamme oman lai-vamme ruorissa. Voimme päättää mihin laivan ohjaamme. Tiedämme, miten laiva käyttäytyy. Arvaamista ja epäröintiä on mahdollisimman vähän. Jokaisen muoti-villityksen perässä ei lennetä.

Aikaisemmin kontrolloin valmennusta perinteisesti kausisuunnitelman kautta. Hyvä suunnitelma takasi sen, että pystyin nukkumaan yöni levollisin mielin. Teim-mehän oikeita asioita oikeaan aikaan. Kontrollin elementti on edelleen läsnä val-mennuksessani samalla voimalla. Nyt ajattelen kontrollia ennemminkin kilpailun kautta. Uinti ei ole harjoittelulaji, se on kilpailulaji. Näin ollen jokaisen harjoituk-sen täytyy realisoitua jollakin linkillä itse kilpailua varten.

KEHITTYMISEN elementti on tärkeä, mutta paradoksaalinen. Aikuisurheilija ui, heittää ja juoksee tuloksensa nuorena aikuisena. Mutta tämän jälkeen hän saattaa mennä eteenpäin ominaisuuksissa, mutta ei enää absoluuttisessa tuloksessa.

Missä kehittyminen silloin mitataan? Amerikkalainen tapa on mielestäni toimiva: riittää, kun koettaa parantaa kauden parastaan. Ja jos onnistuu pääkilpailuissa paran-tamaan sitä paljon, voi tulokseen olla tyytyväinen. Näin kehittyminen ei ole välttä-mättä negatiivisviritteinen vertailu, jossa verrataan aina siihen parhaaseen tulokseen.

KUULUMINEN on melkein keskeisin urheiluvalmennuksen elementti. Ainakin uinnin kaltaisessa lajissa. Kuulumisella tarkoitan sitä tunnetta, että kuulut johonkin porukkaan, lajiin, seuraan tai seutukuntaan. Mitä vahvempi kuuluvuuden tunne, sitä vahvempi voi visiokin olla – miksi tämän jutun tekeminen on tärkeää?

Ja loppuun vähän asian vierestä. Olin viikonloppuna puhumassa Urheilijasta Valmentajaksi – koulutuksessa valmennusfilosofiaa. Sanoin siellä ottavani puheeksi ja haastavani yksilö- ja joukkuelajiurheilijat yhdistyksissään myöskin valmentajien asialle. Näppituntumani työnohjauksessa on, että aika iso osa valmentajakunnasta tekee valmennusta liian pirstaleisella toimenkuvalla, liian pitkällä työajalla sekä liian pienillä resursseilla.

Suomen Valmentajat sekä ammatti- ja yhdistyspuolella ajavat etujamme. Mutta vahva tuki urheilijoilta olisi myös tervetullutta. Urheilijoiden on saatava hyvää val-mennusta. Se on perusoikeutenne. Hyvä valmennus voi toteutua vain, jos valmen-taja pystyy toimimaan myös yllä mainitsemieni elementtien suuntaisesti: hän tie-tää miksi tätä tehdään, hänellä on pystyvyyden ja kontrollin tunnetta omaan työ-hönsä, hän tuntuu kehittyvänsä koko ajan osana omaa lajiaan. Kun urheilijat pitä-vät huolta omista oikeuksistaan, uskon niiden olevan samansuuntaisia valmenta-jien toiveiden kanssa. ●

Hyvänvalmennusohjelmanperuspilari

marko malvela

Kolumni

14 1 • 2013

Kuva: Ralph Larmann

KehityspäällikköSuomen Olympiakomitea

asko härkönen

Vuoden valmentaja

U rheiluvuoden 2012 gaala oli upea tapahtuma, jossa jaettiin hienolla tavalla palkintoja ansioituneille urheilijoille ja urheilutoimijoille. Valinnat aiheuttavat aina luonnolli-

sesti parran pärinää. Tänä vuonna eniten puhut-tivat tietysti vuoden urheilijavalinta, mutta myös vuoden valmentajavalinta.

Hyvän sytykkeen tämän jutun kirjoittami-

selle antoi menestyneen huippu-urheilijan, hie-non ihmisen ja toistaiseksi lyhyen, mutta menes-tyksekkään uran valmentajana tehneen Sami Hyypiän valinta vuoden valmentajaksi. Se kir-voitti monissa pöydissä ja käytävillä keskustelun valintaperusteista ja samalla myös pohdinnan siitä, että millainen käsitys urheilutoimittajilla, -johtajilla ja suurella yleisöllä on valmentajan työn vaativuudesta ja siitä, kuinka tullaan huip-puvalmentajaksi. Muitakin menestyneitä ja pidemmän uran tehneitä valmentajia olisi ollut tarjolla.

Valmentajan työn vaativuusKuinka vaativaa valmentajan työ oikeastaan on ja millainen on tie osaavaksi valmentajaksi. Mil-lainen koulutus huippuvalmentajilla yleensä on? Kuinka pitkäaikainen valmennuskokemus tar-vitaan, jotta valmentaja on kyvykäs valmenta-maan menestyksekkäästi? Entä pitääkö huippu-valmentajalla olla huippu-urheilijan ura taka-naan? Millä itse asiassa mitataan valmentajan osaamista? Tuloksilla tietenkin, mutta onko jos-kus myös niin, että hyvät urheilijat tekevät hyvän valmentajan? On paljon valmentajia, jotka teke-vät puutteellisissa olosuhteissa, puutteellisilla resursseilla ja ehkä ei aivan huippulahjakkailla urheilijoilla hyvää tulosta.

Urheiluhistoriassa on esimerkkejä monen-laisista poluista huippuvalmentajaksi. Yhteistä huippuvalmentajan työlle on kuitenkin työn vaa-tivuus. Valmentajan tulee vaatia itsellään vähin-tään yhtä paljon kuin urheilijoiltaan.

Huipputasolla valmentajien työ sisältää kovia menestysodotuksia. Valmentajalla pitää olla hyvä stressinsietokyky. Työn kuormittavuutta lisäävät iso matkavuorokausien määrä ja epäsäännölli-set työajat, jotka ajoittuvat paljon iltoihin ja vii-konloppuihin. Joissakin lajeissa huipputason val-mentajat voivat saada hyvän korvauksen työs-tään, mutta potkut työstä voivat tulla ilman sen kummempaa varoitusta. Ammattivalmentajien keskipalkka Suomessa on kuitenkin vain noin 2700 euroa / kuukausi. Harvoilla valmentajilla palkka sisältää ilta-, viikonloppu- tai ylityökor-vauksia. Joissakin lajeissa voi saada tulosbonusta, mutta sekään ei ole kovin yleistä.

1 • 2013 15

Huipputasolla valmentajan on syytä varautua myös julkisuuteen, joka on menestyksen hetkellä miellyttävää, mutta toisaalta epäonnistumisten kohdatessa hyvinkin rankkaa ja epäasiallista.

Osaaminen ja työn arvostusTämän päivän paljon käytetty termi on osaa-minen. Kuinka tuo osaaminen hankitaan? Suo-messa arvostetaan koulutusta lähes kaikilla työ-elämän aloilla. Toisaalta ilman kokemusta hyvä-kään koulutuksen kautta hankittu osaaminen ei tuota huipputulosta. Tarvitaan sekä kokemusta, että koulutusta. Molempien hankkiminen vaatii valmentajalta hyvää motivaatiota, paljon pitkä-jänteisyyttä, kärsivällisyyttä ja toimimista muka-vuusalueen ulkopuolella.

Huippu-urheilun muutostyön myötä urhei-lija on nostettu vahvasti keskiöön. Hyvä niin. Sen lisäksi kaipaisin paljon keskustelua valmentajan roolista urheilijan tukena. Valmentajien koulut-tautumismahdollisuuksia ja toimintaedellytyk-siä pitää edelleen parantaa. Valmentajien työso-pimusten tekoa pitää edelleen kehittää niin, että palkka, työterveyshuolto, vapaapäivät ja lomat ovat samalla tasolla kuin muissakin perinteissä ja arvostetuissa ammateissa.

Tavoitteena tulee olla valmentajien ammatin nouseminen palkkauksen, toimintaedellytysten ja arvostuksen suhteen samaan tasoon opetta-jien ammatin kanssa. Näin erityisesti lasten ja nuorten valmennuksen osalta. Huippuvaiheen valmennus lienee selvemmin rinnastettavissa yrittäjän työhön, jossa on tulosvastuu kovine menestyspaineineen ja sen myötä myös parem-mat korvaukset.

Hyvä osoitus valmentajan työn arvostuksesta tuli fiksulta, vuoden urheilijaksi valitulta Tuuli petäjä-Sireniltä, kun hän kiitospuheessaan läm-pimästi muisti hienoja valmentajiaan, lajival-mentaja Curro manchonia ja fysiikkavalmen-taja mika Saarta.

Vielä valinnastaSami Hyypiä ehdotti itselleen ”Vuoden läpimur-tovalmentajan titteliä” ja totesi, että Suomessa on useita pitkän ja menestyksekkään uran teh-neitä valmentajia, jotka olisivat hänen mieles-tään ansainneet vuoden valmentajatittelin. Val-mentajan ammatin arvostamisen kannalta vuo-den valmentaja valinnassa pitäisi arvioida paitsi kyseisen vuoden saavutuksia, niin myös näyttöjä pidemmältä ajalta.

Lopuksi täytyy ilolla todeta, että Vuoden taustavoima –palkinto meni mielestäni oike-aan osoitteeseen. leo pusan urheilijat ovat saa-vuttaneet ainutlaatuista huippu-urheilumenes-tystä ja toisaalta hän on tehnyt hienoa nuorten urheilijoiden kasvatustyötä keihäskoulunsa puit-teissa. ●

16 1 • 2013

maailmankansalainenHenrik Dettmann on perustellusti yksi kansainvälisesti

menestyneimmistä suomalaisista joukkuepalloiluvalmentajista,jos ei menestynein. Koripallon mm-kisojen pronssi Saksan

päävalmentajana nostaa Dettmannin yhdeksi suurimmista Suomessa.

teksti Jukka Lahtinen

kuva Suomen Koripalloliitto

L ähtö Saksaan oli pitkän har-kinnan tulos, Dettmann oli jo pitkään miettinyt lähtevänsä ulkomaille valmentamaan.

– Haaveesta alkoi tulla totta, kun vuoden 1995 EM-

kisojen jälkeen sain tarjouksen Saksan lii-

tolta. Sopimus tuli valmiiksi vuoden 1996 aikana, mutta se julkistettiin vasta keväällä 1997. Neuvotteluprosessi itse oli helpohko, koska molemmat halusivat päästä sopimukseen.

Saksan koripallo oli 1997 lähes urhei-lullisessa selvitystilassa. Maan Euroopan ranking oli vasta 12:s. Uuden päävalmen-tajan vastuulla olivat A-maajoukkueen valmennus ja valmennuspäällikön tehtä-

Koripallon

vät. Näiden lisäksi hän toimi valmentaja-koulutuksen neuvonantajana. Dettmann vaati ja sai huippuolosuhteet työlleen ja se antoi toimintaedellytykset.

– Motiivini lähtemiselle Saksaan oli iso haaste ja uuden oppiminen. Samalla se oli irtiottoa Suomesta, jossa valmen-tajia ei arvostettu mielestäni riittävällä tavalla.

Siirtyminen Saksaan tapahtui Henrik Dettmannin mielestä hyvin. Liitto avusti uuden kodin etsinnässä, mutta lopulta valmentaja etsi itse mieleisensä kodin. Liitto hoiti kuitenkin muuton koko-naan Suomesta Saksaan. Aluksi paikka oli Hagen ja myöhemmin Köln.

1 • 2013 17

– Minulle jäi hyvin aikaa järjestellä lähtöni Suomesta ja liitosta, jossa olin ollut vuodesta 1992. Saksassa työnantaja auttoi käytännön järjestelyissä. Asunto oli ainoa asia, joka lopulta jäi itseni varaan.

Sopeutuminen helppoa Henrik Dettmann toteaa, että ensimmäi-senä ulkomaalaiset tutustuvat muihin ulkomaalaisiin, joita Saksan koripallossa erityisesti entisestä Jugoslaviasta riitti.

– Matkapäiviä minulla oli vuodessa noin 150, joten oli helppo tavata ihmi-siä työn ohessa ja samalla oma verkosto kasvoi luonnollisesti. Kielen oppiminen helpotti tietenkin edelleen asiaa. Kie-len oppimiseen meni noin kaksi ja puoli vuotta kaiken kaikkiaan. Aluksi puhuin englantia ja muut saksaa. Myöhemmin se sitten muuttui lähes kokonaan saksaksi.

Sopeutumista Saksassa helpottivat sak-salaisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Henrik Dettmann toteaakin, että saksalai-set ovat sivistyneitä ja ulkomaalaismyön-teisiä sekä osaamista arvostavia. Ainoa epäilys valmentajalla kävi mielessä ennen ensimmäisiä pelejä maajoukkueen kanssa.

– Mietin kotoa peliin lähtiessäni, että tarvitseekohan Suomesta tulleita muut-tolaatikoita avatakaan, jos pelit menisivät todella huonosti.

Dettmannin mielestä kansalaisuuden merkitys hälvenee huippu-urheilussa - tulos ratkaisee.

Valmennus ja sen johtaminen– Itselläni ei ollut juuri minkäänlaista kulttuurishokkia, mutta luulen, että sak-salaisilla valmennusfilosofisesti oli. Muu-ten kulttuuri on hyvin samanlainen kuin Suomessa.

Saksassa valmennusresurssit olivat hyvät ja työrauha taattiin, samoin oma tila ja kaikki toimintaedellytykset. Sak-sassa maajoukkueella ei ollut omaa koti-pesää leirityksille, vaan leireily tapahtui eri puolilla Saksaa.

– Harjoitusoloista piti joskus taistella, mutta aina kuitenkin kaikki tarvittava

saatiin. Maajoukkkueella oli enemmän leirejä kuin meillä Suomessa. Leiritystä auttoi haastajamaajoukkue. Aluksi pelaa-jat piti houkutella, mutta ajan kanssa siitä päästiin eroon ja kieltäytymisiä ei ollut ja sitoutuminen oli korkeaa luokkaa.

– Harjoittelun laatu oli korkea, koska pelaaja-aines oli riittävä ja hyvä, hän sanoo.

Vuonna 2000 joukkueen kehitys-suunta näytti alaspäin ja harjoituspelit menivät huonosti. Se aiheutti paineita päävalmentajalle ja tekemisen kyseen-alaistamista.

Henrik Dettmann aloitti joukku-een nuorentamisen, jonka seurauksena tulokset alkoivat parantua. Nuorentami-nen entisestään paransi pelaajien sitou-tumista ja joukkue saavuttikin vuoden 2001 EM-kisoissa välieräpaikan ja pääsi vuoden 2002 MM-kisoihin Yhdysvaltoi-hin. MM-kisoissa joukkue eteni pronssi-otteluun, jossa se voitti Uuden-Seelan-nin. Seurauksena oli Henrik Dettman-nin valinta Saksan vuoden koripalloval-mentajaksi ja Suomessa vuoden valmen-tajaksi. Henrikillä oli joukkueessa yksi NBA-pelaaja, Dirk Nowitzki, jonka rooli joukkueessa oli erittäin tärkeä.

– Dirkin merkitys oli joukkueelle suuri, mutta mielestäni pelasimme 2002–2003 parasta peliämme MM-kiso-jen jälkeen ilman hänen mukanaoloaan. Joukkue oli siis hitsautunut vahvaksi ja voittavaksi, vaikka tähti ei aina mukana ollutkaan.

– Johtamistavasta on pakko sanoa, että on parasta olla oma itsensä joka tilanteessa. Se tuo parhaan tuloksen ja luo luottamusta.

maajoukkueesta seuratasolleHenrik Dettmannin maajoukkuevalmen-nus päättyi vuoteen 2003. Vuodet 2004-2006 hän valmensi seuratasolla Saksassa, ensin Bundesliigassa pelannutta Mittel-deutscheria ja myöhemmin BS/Energy Braunschweigia. Mitteldeutscher voitti vuonna 2004 FIBA EuroCupin. Samaan

”Johtamistavasta on pakkosanoa, että on parasta olla

oma itsensä joka tilanteessa.Se tuo parhaan tuloksen ja

luo luottamusta.”

aikaan Dettmann valittiin Suomen maa-joukkueen päävalmentajaksi uudelleen vuonna 2004.

Vuoden 2010 aikana hän valmensi lyhyen ajan Ranskan pääsarjassa JDA Dijon -joukkuetta. Itse valmennustyön lisäksi Henrik Dettmann on toiminut vuosia FIBA:n kouluttajana. Häntä rekry-toitiin vuonna 2005 FIBA:n päätoimiseksi kouluttajaksi, mutta viime hetkillä Henrik päätti olla ottamatta vakanssia, koska hän halusi valmentaa.

– Kouluttaminen on motivoivaa, koska aina voi oppia itsekin uutta ja vedän mielelläni ei-perinteisten tee-mojen koulutuksia. Nykyisin koulutan vähemmän, koska ne järjestetään kesäi-sin ja oma aikani menee silloin maajouk-kueen kanssa.

Henrik Dettmann suosittelee kai-kille valmentajille ulkomaankokemusten hankkimista. Hänen mielestää sinne jopa pitää mennä. Mutta ulkomaille on men-tävä ilman ennakkoehtoja ja nöyränä.

– Ehdoton edellytys on kielitaito. Koripallossa pärjää pitkälle englannilla. Ulkomailla oppii ymmärtämään, että maailmat ja kulttuurit ovat erilaisia. Iso Suomessa on pientä maailmalla. Samalla näkee ja oppii sen, mikä on olennaista. Oppii pelkistämään ja näkemään ison kuvan.

– Nuoren valmentajan kannattaa lii-mautua kokeneen valmentajan viereen ja imeä osaamista ja kasvaa itse valmen-tajana. Samalla matkalla oppii arvosta-maan inmateriaalisia arvoja, ei pelkästään rahaa. Ja kaiken kaikkiaan oppii, miten selvitä jokapäiväisestä elämästä. Se antaa itseluottamusta. ●

18 1 • 2013

TUTKITTUATIETOA

Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

teksti Sami Kalaja

kuvat Jussi Salminen / Uimaliitto

T ämä kehitys saattaa aiheu-tua yhteiskunnan lisään-tyneestä arvostuksesta menestyneitä urheilijoita kohtaan. Menestyvät urhei-lijat nauttivat paitsi arvos-

tuksesta myös taloudellisista etuuksista.

Nuorten urheilu on kehittynytlapsilähtöisestä, vapaasta javiihtymiseen tähtäävästä leikistä aikuisjohtoiseen, strukturoituunja päämäärähakuiseen urheilu-spesifien taitojen kehittämiseen.

Näyttöön perustuvia suosituksia

1 • 2013 19

Tämän vuoksi lukuiset urheilevat lapset ja nuoret pyrkivät eliittitasolle.

Huipulle tarvittavan harjoittelun mää-rästä on keskusteltu pitkään. Ericsson ym. määrittelivät musiikin huipputasolle yltä-misen edellyttävän 10 000 tuntia harjoit-telua kymmenen vuoden aikana. Harjoit-telu on todennäköisesti tehokkaampaa, jos se aloitetaan jo varhain.

Toisaalta eräät tahot uskovat eliittita-son olevan saavutettavissa vähäisemmällä-kin harjoittelulla ja että intensiivinen har-joittelu on tehokkaampaa myöhäisempinä kehitysvuosina.

Eliittitason nuorten urheilijoiden tar-kastelu osoitti vanhempien olevan mer-kittävin vaikuttaja urheilemisen aloittami-selle, kun taas valmentajat olivat voimak-kain vaikuttaja intensiivisen harjoittelun suhteen.

Vastaavasti 153 yliopistovalmentajalle tehty tutkimus osoitti valmentajien ole-van suurin vaikuttaja yksittäiseen urheilu-lajiin erikoistumiselle. Tämä saattaa aihe-uttaa katkoksen; vanhempi ohjaa lapsen lajin pariin, seurauksena on menestystä ja valmentaja rohkaisee erikoistuneeseen harjoitteluun paremman menestyksen saavuttamiseksi. Vanhempi saattaa arvos-taa ja kannustaa lisääntyvään harjoitte-luun, eikä tahdo häiritä lapsi-valmentaja -suhdetta ja olettaa, että tämä polku on menestymisen kannalta tarpeellinen.

lajiin erikoistumisenmäärittelystäLajiin erikoistuminen on määritelty intensiiviseksi ympärivuotiseksi yhden lajin harjoitteluksi ilman muita lajeja. Tästä määrittelystä on variaatioita.

On olemassa näkemyseroja siitä, kuinka suurta harjoittelumäärää intensii-vinen tarkoittaa ja onko ympärivuotisuus tai muiden lajien poisjättäminen välttä-mätöntä erikoistumisen luokittelulle. On puhuttu sen puolesta, että määritelmän tulisi sisältää minimiharjoittelumäärä, kun toisaalta on esitetty, että erikoistu-minen on yksinkertaisesti ympärivuotista yhden lajin harjoittelua riippumatta har-joittelun määrästä.

Ericsson ym. esittivät kolme vaihetta matkalla erityisosaajaksi; 1) aloittaminen nuorella iällä, 2) erikoistuminen ja osal-listumisen lisääminen, ja 3) omistautu-nut täysipäiväinen sitoutuminen.

Cote ym. luonnehtivat intensiivi-sen harjoittelun tavoitteeksi suorituksen paranemisen (deliberate practise), joka on vastakohta aktiivisuudesta nauttimi-selle (deliberate play). Soberlak ja Cote erottivat eliittikiekkoilijoilla seuraavat vaiheet kokeileminen (ikävuodet 6 –12), erikoistuminen (ikävuodet 13 –15) ja panostaminen (ikävuodet 16 eteenpäin).

Nämä määritelmät eivät huomioi urheilijoita, jotka harjoittelevat inten-siivisesti ja paljon yhtä lajia koko vuo-den, mutta silti kilpailevat muissa lajeissa samanaikaisesti, eivätkä niitä urheilijoita, jotka harjoittelevat intensiivisesti tietyt ajat vuodesta. Lopputuloksena voidaan todeta, että urheilulajiin erikoistuminen on syytä määritellä jatkumon avulla.

Meneillään olevassa tutkimuksessa sel-vitellään nuorten urheilijoiden (8 –18 v.) erikoistumisastetta urheiluun osallistu-miskyselyn perusteella. Alustava aineisto kertoo, että relevantein kysymys on ovatko urheilijat lopettaneet muita lajeja keskittyäkseen yhteen lajiin. Tämä fak-tori selitti 38 % varianssista urheiluun erikoistumisasteikolla. Seuraavaksi rele-vantein kysymys oli (selitysaste 32 %), että onko lapsi viettänyt enemmän kuin kolme neljäsosaa harjoitteluajastaan yhden lajin parissa. Myös ympärivuo-tisuus ja oman alueen ulkopuolella kil-paileminen olivat hyviä erikoistumisen määrittäjiä.

urheilulajiin erikoistumisentrendejäYhdysvalloissa organisoituun urheilutoi-mintaan osallistuminen kuusivuotiailla ja sitä nuoremmilla on lisääntynyt 9 %:sta 12 %:iin aikavälillä 1997 –2008. Enem-mistö (77,7 %) lukiovalmentajista rapor-toi yhteen lajiin erikoistumistrendin kas-vavan. Lisätodiste varhaisen erikoistumi-sen yleistymisestä on 7–8 -vuotiaiden matkustamista edellyttävien pelisarjo-jen määrän lisääntyminen sekä nuorten olympiaurheilijoiden määrän kasvu.

Yhteen lajiin erikoistuminen näyttää lisääntyvät iän myötä. 519 USAn Tennis-

liiton junioria käsittänyt tutkimus osoitti, että 70 % pelaajista oli tehnyt päätök-sensä erikoistua tennikseen keskimää-rin 10,4 vuoden iässä. Erikoistumisaste lisääntyi asteittain 14 ikävuoden jälkeen; 18-vuotiaista 95 % oli erikoistunut ten-nikseen. Kuitenkin viihtyvyys ja tyyty-väisyyslukemat laskivat yli 14-vuotiailla pelaajilla (p < 0.01).

Tosiasia on se, että vain harvat saavut-tavat eliitti- tai ammattilaistason. Alle 1 % 6 –17 -vuotiaista nuorista urheilijoista pääsee eliittitasolle koripallossa, jalka-pallossa, baseballissa, sofballissa tai ame-rikkalaisessa jalkapallossa. Aineistot ovat samanlaiset myös Saksassa ja Australiassa.

On yleisesti hyväksytty näkökanta, että määrätietoisen harjoittelun määrä kor-reloi positiivisesti saavutustasoon sekä yksilö- että joukkueurheilussa. Keskuste-lunaihe on, että pitääkö tämän harjoitte-lun alkaa jo varhaislapsuudessa ja pitääkö muut lajit jättää pois. Näille teorioille on varsin vähän tutkimuksellista tukea.

Varhainen vs. myöhäinenintensiiviharjoitteluParhaat muusikot harjoittelivat yksin 10 000 tuntia, kun heidän vähemmän menestyneet kanssakumppaninsa sai-vat kasaan vain 7000 tuntia tai vähem-män. Samaan aikaan heidän biologisessa ja kognitiivisessa kehityksessä oli kriitti-siä ajanjaksoja. Muusikot aloittivat har-joittelun noin viiden vuoden iässä. Ne, jotka aloittivat myöhemmin, eivät saa-net kurottua eroa umpeen.

Urheilun parissa tehty tutkimus ei ole osoittanut varhaisen intensiiviharjoittelun olevan välttämätöntä eliittitason saavut-tamiseksi kaikissa lajeissa (Taulukko 1.)

Eliittitason nuorten urheilijoiden osalta valmentajat olivat voimakkain vaikuttaja intensiivisen harjoittelun suhteen.

20 1 • 2013

Näiden tutkimusten aineisto on rajal-linen, koska tutkittuja lajeja oli vähän, otokset olivat pieniä ja tutkimusasetelma oli retrospektiivinen. Vain harvoissa tutki-muksissa intensiiviharjoittelu oltiin aloi-tettu ennen 12. ikävuotta. Kahdessa tut-kimuksessa osoitettiin, että eliittitason urheilijat olivat aloittaneet intensiivisen harjoittelun jo varhain; molemmat tutki-mukset käsittelivät rytmistä voimistelua. Voimistelussa urheilu-uran huippuvaihe toteutuu ennen kehon täydellistä kypsy-mistä, minkä vuoksi tarvitaan intensiivistä harjoittelua jo ennen murrosikää.

Kontrastina edelliselle, muiden lajien urheilijoista eliittitason urheilijat aloitti-vat todennäköisemmin intensiivisen har-joittelun myöhemmin kuin ne urheilijat,

jotka eivät yltäneet huipulle. Maailman-luokan urheilijat myös aloittivat kilpai-lemisen myöhemmin, kilpailivat myös muissa lajeissa ja tulivat tyypillisesti vali-tuiksi liittojen ohjelmiin vanhempina kuin kansallisen tason urheilijat. Hiljattain tehtiin Tanskassa tutkimus, jossa koehen-kilöinä oli 148 eliittiurheilijaa ja 95 lähes eliittiurheilijaa (keski-ikä 24,5 v; yleisur-heilu, painonnosto, pyöräily, soutu, uinti, hiihto). Eliittiryhmä aloitti intensiivihar-joittelun myöhäisemmällä iällä ja harjoit-teli omaa lajiaan vähemmän ennen 15:ttä ikävuotta lähes eliittiryhmään verrattuna. 18 vuoden iässä molemmille ryhmille oli kertynyt sama määrä harjoittelua, mutta 21 vuoden iässä eliittiryhmä oli harjoitel-lut enemmän. Muihin lajeihin osallistu-

misessa ei ollut eroja, eikä muihin lajei-hin osallistuminen ennustanut menes-tystä.

Kyseessä olleet lajit edellyttävät suurta fyysistä ja aerobista kapasiteettiä ja niissä on vähemmän teknisiä ja taktisia vaati-muksia kuin palloiluissa tai taitolajeissa (voimistelu ja taitoluistelu). Vaikka aero-binen harjoittelu aikaansaakin joitain vas-teita lapsuudessa, ovat nämä adaptaatiot vähäisempiä kuin adaptaatiot nuoruus-iässä.

Varhainen vs. myöhäinenerikoistuminenUseimmissa lajeissa monipuolinen lap-suus johtaa todennäköisesti menestyk-seen. Kysely 376 naispuoliselle urhei-

taulukko 1. evidenssiä eliittitasoon tähtäävän varhaisen erikoistumisen puolesta ja vastaan

erikoistuminen ennen erikoistuminen 12 vuotta 12 vuoden jälkeen

moniPuolinentutkimus urheilulaji urheilijat alku erikoistuminen alku laPsuus tutkimuksen johtoPäätökset

Hume et al   rytminen voimistelu   106 eri tasoilta          Voimisteluharjoittelun määrä vaikutta menestykseen. Kaikki voimistelijat harrastivat muitakin lajeja, ei eroja eliitin ja subeliitin välillä. Viihtyminen voimistelussa oli vahva menestyksen ennustaja.

Law et al   rytminen voimistelu  6 eliitti          Eliitti ja subeliitti aloittivat intensiiviharjoittelun samanikäisinä, mutta eliitti harrasti    6 subeliitti          muita lajeja vähemmän ikävuosina 4 –16 ja harjoittelua oli 16-ikävuoteen mennessä kertynyt enemmän

Helsen et al  miesten jalkapallo   33 kansainvälistä,          Jalkapalloilijat aloittivat 5 vuotiaana, maahockeypelaajat 9 vuotiaana. Eri tasoisten  miesten maahockey  39 valtakunnallista,          urheilijoiden harjoitusmäärät samat 12 ikävuoteen asti. 12 ikävuoden jälkeen kv tason    52 alueellista          pelaajat harjoittelivat kansallisen tason pelaajia enemmän, ja kansallisen tason pelaajat enemmän kuin aluetason pelaajat.

Hodges & Starkes  paini  21 eliitti,           Eliittipainijat harjoittelivat seuratason painijoita enemmän 16 ikävuoden jälkeen.    21 seurataso          Koska kaikki aloittivat intensiiviharjoittelun 13,2 vuoden iässä, aikaisen intensiivi- harjoittelun vertaaminen ei ollut mahdollista.

Soberlak & Cote  miesten jääkiekko  4 eliitti,           Eliittipelaajat lisäsivät harjoittelun intensiteettiä nuoruusiässä ja harrastivat muita lajeja kehitysvuosinaan.

Carlson  miesten ja naisten  10 eliitti,          Eliittipelaajat aloittivat intensiiviharjoittelun ja erikoistuivat myöhemmin  tennis  10 lähes eliitti          (13 –15 ikävuoden jälkeen) kuin lähes-eliittipelaajat (11 v).

Lidor & Lavyan  eri lajeja,  63 eliitti,          Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun 12 ikävuoden jälkeen todennäköisemmin miehet ja naiset 78 lähes-eliitti kuin lähes-eliittiurheilijat. Eliittiurheilijat olivat harrastaneet useampaa kuin yhtä lajia kehitysvuosinaan.

Gullich & Emrich  olympialajit  1558 saksalaista          Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun ja kilpailemisen myöhemmin kuin lähes-    urheilijaa olympia-          eliitti (11,4 vs 10,2 v ja 13,1 vs 12,0 v). Eliittiurheilijoista useampi osallistui <1 lajiin 11     ohjelmasta          vuotiaasta alkaen (64 %) kuin lähes eliitti (50 %).

Moesch et al  urheilulajit, joissa  148 eliitti,           Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun myöhemmin kuin lähes-eliitti.  mitataan cm,g, s  95 lähes-eliitti          Lähes-eliitti harjoitteli enemmän ikävuosina 9, 12 ja 15, kun taas 21 ikävuoteen mennessä eliitti oli harjoittelut enemmän.

Baker et al  miesten ja naisten  15 eliitti,           Eliitti harjoitteli enemmän lajispesifiä harjoittelua 12 ikävuodesta eteenpäin.   maahockey,  13 lähes-eliitti          Molemmat ryhmät aloittivat intensiiviharjoittelun 12 vuoden iässä, joten varhaisen miesten koripallo, intensiiviharjoittelun vertailu ei ollut mahdollinen. Eliitti harjoitteli useampia lajeja koko naisten verkkopallo uransa ajan kuin lähes-eliitti.

Barynina & miesten ja naisten Venäläiset Uimarit, jotka erikoistuivat ennen ikävuotta 11, olivat vähemmän aikaa maajoukkueessaVaitsekhovski uinti eliittiuimarit ja lopettivat aikaisemmin kuin myöhään erikoistuneet.

Wall & Cote  poikien jääkiekko  8 junioriliigan          Pudokkaat aloittivat jään ulkopuolisen oheisharjoittelun aikaisemmin (11,75 vs 13,8 v)    pelaajan vanhemmat          ja viettivät enemmän aikaa oheisharjoittelussa (107 vs 68 tuntia vuodessa).    (keski-ikä 13,9 v)          Molemmat ryhmät harrastivat yhtä paljon muita lajeja (4,75) ikävuosina 6 –13.    ja 4 ex junioriliiga pelaajaa (keski-ikä    14,5 v)

1 • 2013 21

• = tutkimusnäyttöä hyödyistä, alku = intensiivisen harjoittelun aloittaminen

lijalle osoitti enemmistön hankkineen ensikokemuksensa organisoidusta urhei-lusta muussa kuin omassa lajissaan. Vain 17% oli aloittanut nykyisessä lajissaan, valtaosa osallistui samanaikaisesti yksi-lölajeihin (uinti, yleisurheilu, uimahy-pyt, tennis ja golf).

Huipputason koripalloilijoilla, verk-kopalloilijoilla ja maahockeyn pelaajilla havaittiin, että mitä useammassa lajissa urheilija oli ollut mukana kehitysvuosi-naan (ikävuodet 0 –12), sitä vähemmän tarvittiin lajispesifiä harjoittelua ekspert-titason saavuttamiseen heidän omassa lajissaan. Tämä selittyy taitojen siirtovai-kutuksella lajista toiseen, etenkin osallis-tumisen alkuvaiheissa. Aikainen moni-puolisuus, jota seuraa erikoistuminen

saattaa johtaa parempaan viihtymiseen, vähempiin loukkaantumisiin ja pitem-pään lajin parissa pysymiseen sekä on yhteydessä menestymismahdollisuuksiin.

muita menestystä tukeviatekijöitä Kun verrattiin ammattilaistasolle yltä-neitä eliittijalkapalloilijoita palloilijoihin, jotka eivät tälle tasolle yltäneet, havaittiin huipulle päässeiden osallistuneen muita pelaajia enemmän organisoimattomaan jalkapallopelailuun ikävuosina 6 –12.

Jalkapalloharjoituksissa, -kilpailuissa tai muihin lajeihin osallistumisessa ei havaittu eroja edellä mainittujen ryh-mien välillä. Tämä antaa olettaa, että eliitti hakeutui strukturoimattoman jalkapallo-

pelailun pariin vapaa-ajallaan. Tätä tukee data, jonka mukaan urheilussa viihty-minen ja sisäinen motivaatio ennustavat menestymistä. Menestyneillä tennispe-laajilla on usein pitkäaikainen valmen-nussuhde saman valmentajan kanssa ja vähemmän yleisiä vaatimuksia menesty-miselle kuin samanikäisillä muilla pelaa-jilla.

Yhden lajin intensiivisen harjoittelun riskeihin kuuluvat haitallinen psyykki-nen stressi ja ennenaikainen kilpaurhei-lusta poisvetäytyminen. Olemassa olevan datan mukaan intensiivinen harjoittelu ja erikoistuminen saattavat olla itsenäisiä riskitekijöitä.

loukkaantumisetNuorten huippu-urheilijoiden riski louk-kaantua intensiivisessä harjoittelussa Iso-Britanniassa oli suhteellisen matala (loukkaantumisia < 1 / 1000 harjoittelu-tuntia) ja vakavia vammoja oli vain muu-tama. Harjoittelumäärät olivat tavallisesti alle 16 tuntia viikossa, mikä on vähem-män kuin intensiivisesti harjoittelevilla urheilijoilla yleensä.

Kymmenen vuoden seuranta osoittaa, että loukkaantumisriski on merkitsevästi korkeampi kansainvälisen tason urheili-joilla (87,5 %) ja kansallisen tason urhei-lijoilla (64,0 %) kuin paikallisen tason urheilijoilla (16,7 %) tai harrastelijoilla (47,1 %).

Suuremmat harjoitusmäärät voi-vat lisätä loukkaantumisriskiä useissa lajeissa. 2721:n high-school –urheili-jan joukossa merkittävin riskitekijä louk-kaantumisille oli lisääntynyt harjoittelu. Harjoittelun määrän ja loukkaantumis-riskin välillä vallitsi lineaarinen yhteys, jossa loukkaantumisriski lisääntyy mer-kitsevästi, kun harjoitellaan yli 16 tun-tia viikossa. Kilpailujen kumuloituminen sisältää myös merkittävän riskin; lääketie-teellisistä syistä kilpailuista poisjäännit lisääntyivät kansallisen tason tennispe-laajilla, kun he pelasivat enemmän kuin viisi peliä vuodessa nk. supernational-turnauksissa. Niillä pelaajilla, jotka eri-koistuivat ainoastaan tennikseen, louk-kaantumisriski oli 1,5 -kertainen. Kym-menen vuoden seurantatutkimuksessa 481 nuorella (9 –14 v.) baseballpelaajalla havaittiin, että niillä syöttäjillä jotka syöt-tivät yli 100 vuoroparia vuodessa, louk-kaantumisriski oli 3,5 -kertainen. Toisissa tutkimuksissa on havaittu merkitsevästi kohonnut riski joutua olkapää- tai kyy-närpääleikkaukseen, mikäli syöttämistä oli yli kahdeksan kuukautta vuodessa.

Intensiivisen harjoittelun ja erikoistu-misen aiheuttamat loukkaantumisriskit saattavat riippua iästä, tasosta jolla kilpail-laan, kasvunopeudesta ja kehon kypsy-

Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

erikoistuminen ennen erikoistuminen 12 vuotta 12 vuoden jälkeen

moniPuolinentutkimus urheilulaji urheilijat alku erikoistuminen alku laPsuus tutkimuksen johtoPäätökset

Hume et al   rytminen voimistelu   106 eri tasoilta          Voimisteluharjoittelun määrä vaikutta menestykseen. Kaikki voimistelijat harrastivat muitakin lajeja, ei eroja eliitin ja subeliitin välillä. Viihtyminen voimistelussa oli vahva menestyksen ennustaja.

Law et al   rytminen voimistelu  6 eliitti          Eliitti ja subeliitti aloittivat intensiiviharjoittelun samanikäisinä, mutta eliitti harrasti    6 subeliitti          muita lajeja vähemmän ikävuosina 4 –16 ja harjoittelua oli 16-ikävuoteen mennessä kertynyt enemmän

Helsen et al  miesten jalkapallo   33 kansainvälistä,          Jalkapalloilijat aloittivat 5 vuotiaana, maahockeypelaajat 9 vuotiaana. Eri tasoisten  miesten maahockey  39 valtakunnallista,          urheilijoiden harjoitusmäärät samat 12 ikävuoteen asti. 12 ikävuoden jälkeen kv tason    52 alueellista          pelaajat harjoittelivat kansallisen tason pelaajia enemmän, ja kansallisen tason pelaajat enemmän kuin aluetason pelaajat.

Hodges & Starkes  paini  21 eliitti,           Eliittipainijat harjoittelivat seuratason painijoita enemmän 16 ikävuoden jälkeen.    21 seurataso          Koska kaikki aloittivat intensiiviharjoittelun 13,2 vuoden iässä, aikaisen intensiivi- harjoittelun vertaaminen ei ollut mahdollista.

Soberlak & Cote  miesten jääkiekko  4 eliitti,           Eliittipelaajat lisäsivät harjoittelun intensiteettiä nuoruusiässä ja harrastivat muita lajeja kehitysvuosinaan.

Carlson  miesten ja naisten  10 eliitti,          Eliittipelaajat aloittivat intensiiviharjoittelun ja erikoistuivat myöhemmin  tennis  10 lähes eliitti          (13 –15 ikävuoden jälkeen) kuin lähes-eliittipelaajat (11 v).

Lidor & Lavyan  eri lajeja,  63 eliitti,          Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun 12 ikävuoden jälkeen todennäköisemmin miehet ja naiset 78 lähes-eliitti kuin lähes-eliittiurheilijat. Eliittiurheilijat olivat harrastaneet useampaa kuin yhtä lajia kehitysvuosinaan.

Gullich & Emrich  olympialajit  1558 saksalaista          Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun ja kilpailemisen myöhemmin kuin lähes-    urheilijaa olympia-          eliitti (11,4 vs 10,2 v ja 13,1 vs 12,0 v). Eliittiurheilijoista useampi osallistui <1 lajiin 11     ohjelmasta          vuotiaasta alkaen (64 %) kuin lähes eliitti (50 %).

Moesch et al  urheilulajit, joissa  148 eliitti,           Eliittiurheilijat aloittivat intensiiviharjoittelun myöhemmin kuin lähes-eliitti.  mitataan cm,g, s  95 lähes-eliitti          Lähes-eliitti harjoitteli enemmän ikävuosina 9, 12 ja 15, kun taas 21 ikävuoteen mennessä eliitti oli harjoittelut enemmän.

Baker et al  miesten ja naisten  15 eliitti,           Eliitti harjoitteli enemmän lajispesifiä harjoittelua 12 ikävuodesta eteenpäin.   maahockey,  13 lähes-eliitti          Molemmat ryhmät aloittivat intensiiviharjoittelun 12 vuoden iässä, joten varhaisen miesten koripallo, intensiiviharjoittelun vertailu ei ollut mahdollinen. Eliitti harjoitteli useampia lajeja koko naisten verkkopallo uransa ajan kuin lähes-eliitti.

Barynina & miesten ja naisten Venäläiset Uimarit, jotka erikoistuivat ennen ikävuotta 11, olivat vähemmän aikaa maajoukkueessaVaitsekhovski uinti eliittiuimarit ja lopettivat aikaisemmin kuin myöhään erikoistuneet.

Wall & Cote  poikien jääkiekko  8 junioriliigan          Pudokkaat aloittivat jään ulkopuolisen oheisharjoittelun aikaisemmin (11,75 vs 13,8 v)    pelaajan vanhemmat          ja viettivät enemmän aikaa oheisharjoittelussa (107 vs 68 tuntia vuodessa).    (keski-ikä 13,9 v)          Molemmat ryhmät harrastivat yhtä paljon muita lajeja (4,75) ikävuosina 6 –13.    ja 4 ex junioriliiga pelaajaa (keski-ikä    14,5 v)

22 1 • 2013

misen vaiheesta. Korkeampia loukkaan-tumislukuja löydettiin yli 13-vuotiailta urheilijoilta korkeammilla kilpailutasoilla. Murrosikäiset voimistelijat ovat erityisen loukkaantumisherkkiä nopean pituuskas-vun vaiheessa. Murtumien riski on suu-rinta kasvupyrähdyksen aikaan.

Stressi ja urheilunlopettaminenVarhainen erikoistuminen saattaa joh-taa loppuun palamiseen ja urheilemisen lopettamiseen. Aikaisin erikoistuneet uimarit olivat lyhyemmän ajan maajouk-kueessa ja lopettivat uinnin aikaisemmin kuin uimarit, jotka erikoistuivat myö-hemmin.

Junioriliigan poikajääkiekkoilijat, jotka lopettivat pelaamisen, olivat aloit-taneet jään ulkopuolisen oheisharjoit-telun aikaisemmin ja tekivät oheishar-joittelua enemmän kuin pelaajat, joiden ura jatkui.

Retrospektiivisessä kymmenen vuo-den katsauksessa yksi viidestä eliittita-son kilpaurheilijasta ilmoitti lopettami-sensa syyksi loukkaantumisen. Rytmi-sessä voimistelussa varhain erikoistuneet ja enemmän ikävuosien 4 –16 välillä har-joitelleet voimistelijat arvioivat tervey-tensä heikommaksi ja kokivat vähemmän

viihtymistä. Junioritennispelaajat, jotka paloivat loppuun aikaisin, panostivat vähemmän harjoitteluunsa ja saivat van-hemmiltaan kritiikkiä ja odotuksia. Eliit-titason venäläiset uimarit, jotka lopettivat uinnin, kertoivat pääsyiksi lopettamiselle psyykkisen väsymisen, yleisen terveyden-tilan ja vaikean kuormittuneisuuden.

JohtopäätöksetUrheilulajiin erikoistuminen on jossain määrin tarpeen eliittitasolle pääsemi-seksi. Useissa lajeissa on kuitenkin tar-koituksenmukaista myöhästyttää yhteen lajiin keskittynyttä intensiiviharjoittelua nuoruusiän loppuun, että optimoidaan menestyminen samalla kun minimoidaan loukkaantumisriski ja psyykkinen stressi.

Suositukset:1. Yhden lajin intensiivinen harjoittelu on tarpeen eliittitasolle kehittymisen kannalta. Useimmissa lajeissa tämän tehoharjoittelun tulee alkaa myöhäisessä nuoruusiässä menestymisen optimoimiseksi.2. Intensiivistä yhden lajin erikois- harjoittelun alkamista tulisi viivästyttää nuoruusiän loppuun, jotta pienennetään loukkaantumis- riskiä ja haitallista psyykkistä stressiä.

pohdintaSuomalainen urheilujärjestelmä raken-tuu urheiluseurojen varaan. Nykyaikana yhä useammat seurat ovat erikoisseuroja, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan urheilulajiin. Koululaitos puolestaan on neuvolatoiminnan ohella ainoa instituu-tio, joka tavoittaa käytännössä koko ikä-luokan. Toimivalla urheiluluokkajärjes-telmällä on mahdollista luoda asetelma, jossa urheiluseura vastaa lajiharjoittelusta ja koulu tarjoaa tarvittavan monipuoli-suuden ja tasapainoista fyysistä ja psyyk-kistä kasvua tukevan ympäristön.

Kaikille menestyville urheilumaille on yhteistä koululaitoksen voimakas muka-naolo urheilutoiminnassa. Etenkin ylä-kouluiässä Suomessa on iso aukko tässä kohdassa. Sekä menestymisen että ter-veysnäkökulmien vuoksi koululaitoksen selkeästi nykyistä suurempi rooli nuor-ten valmentautumisessa olisi enemmän kuin toivottavaa. ●

muokattu alkuperäislähteestä: Jayanthi,n., Pinkham, C., Dugas, L.,

PatriCk, B. & LaBeLLa, C. (2012).Sports Specialization in Young Athletes:Evidence-Based Recommendations.Sports Heath. October 25.2012,doi: 10.1177/1941738112464626.

Nuorten urheilijoiden erikoistuminen

Useissa lajeissa on kuitenkin tarkoituksenmukaista myöhästyttää yhteen lajiin keskittynyttä intensiiviharjoittelua nuoruusiän loppuun.

1 • 2013 23

Jokereiden kuntoutusvastaavaJarmo Koivisto hakee lisätehojakuntoutukseen Method PutkistoHuippuliikkuja menetelmästä.

teksti Annette Lindahl

kuva Kai Sairanen

– Kovan pelin tueksi olen löytänyt toimi-van, pehmeän metodin, Method Putkisto Huippuliikkujan. Se kulkee mukanani jää-kiekon oheisharjoitteluna, kertoo Jarmo ”pire” Koivisto, Jokereiden kuntoutus-vastaava. MP:n huippuliikkujamenetel-män tulokset ovat mitattavia, siksi se sopi-vat hyvin urheilijalle

Kehonkäytön vaatimukset ovat jää-kiekossa korkealla. Jääkiekkoilija pelaa nykyään kymmenen, viisitoistakin vuotta ammattilaistasolla, mikä on pal-jon pidempään kuin vielä kymmenisen vuotta sitten.

– Kehon pitää kestää hyväkuntoisena, vaikka peli vaatii keholta nyt paljon enem-män kuin 90-luvun puolessa välissä.

– Väite, että peli nopeutuu vielä nykyi-sestä saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta kun tänään katsoo -90-luvun puoli-

peli koveneepehmeällä metodillaHuippu-urheilussa kuntoutuksen suunnittelu on moniammatillista yhteistyötä. Tiimiin kuuluu lääkäri, fysioterapeutti ja hieroja.

välin pelejä, puhumattakaan 1980-luvun pelejä, ne näyttävät todella hitailta, lähinnä seisomiselta. Siksipä kuntoutuksen tähtäin on tulevaisuuden haasteissa. Näihin haas-teisiin pyrin omassa työssäni vastaamaan jo nyt, Koivisto kertoo.

liikkuvuuden jatasapainon parantamista– Tutustuin eri vaihtoehtoihin ja peilasin niitä omaan osaamiseeni. On erilaisia ohjelmia kehon hallintaan, on joogaa, on pilatesta ja sitten tämä Method Putkisto. MP osoittautui sopivaksi näille huippu-urheilijoille sekä kuntoutukseen, että kehonhallinnan taidon lisäämiseen, Koi-visto kertoo. MP harjoitusohjelmien tär-kein tavoite on parantaa kehon liikku-vuutta, tasapainoa ja sen hallintaa.

Jääkiekkoilijoiden kropan kunnon läh-tötaso on luonnollisesti korkea ja psyykki-nen motivaatio kuntoutumiseen huipus-saan. Varmaa on, että mitä paremmin pelaaja tuntee oman kehonsa, sen parempi. Tähän sijoittuu Method Putkiston ydin, se opettaa uuden tavan käyttää kehoa - myös huippu-urheilijoille.

Koivisto käyttää kuntoutuksissa Met-hod Putkisto Huippuliikkuja menetelmää.

– Se on nyt opiskelun myötä jatkuvasti läsnä työssäni – kuin myös omassa liik-kumisessani. Ohjaan pelaajia MP:n ajatte-lumallin kautta. Kyseessä on siis enem-mänkin tapa lähestyä liikettä kokonaisval-taisesti kuin joku irrallinen liikuntamene-telmä.

– Laitan ensin urheilijan liikkumaan, jolloin näen millä tasolla ajatus liikkeessä on ja lähden sitten ohjailemaan liikettä. Oivalluksen pitää tulla urheilijalle itsel-leen. Hänen pitää oppia uusia tapoja tun-tea omaa kehoaan ja tehdä kehollaan uusia juttua, Koivisto summaa.

Tiimityöskentelyä yksilön hyväksiTunnusomaista huippu-urheilulle tänään on tiimityöskentely, joka kuitenkin lähtee yksilön kehityksestä.

– Kun kuntoutuksessa huomioidaan yksilölliset haasteet ja mahdollisuudet, joukkueesta tulee vahva. Panostan ja rajaan oman työni tähän joukkueeseen ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointiin. On tärkeää ennalta ehkäistä rasitusvammat ja tukea pelaajien fyysistä kehitystä. Kaiken mitä me täällä teemme pitää näkyä posi-tiivisina tuloksina jäällä. Kuntoutustapa-uksissa puhutaan yleensä muutaman vii-kon tai parin kuukauden jutuista koko kauden kestäviin projekteihin asti. Kun urheilija huomaa, että kuntoutuksesta on hyötyä, hän motivoituu osallistumaan prosessiin aktiivisesti ja alkaa oppia uutta, Jarmo Koivisto kiteyttää. ●

Method Putkisto huippuliikkujaoh-jaajat ovat liikkeenrakentamisen val-mentajia ja liikeanalyysin asiantunti-joita ja sijoittuvat taitolajien/urheilu-valmentajien rinnalle ja tueksi.

Method Putkiston kehittäjä on suomalainen marja Putkisto.

Menetelmä tavoittelee oman kehon optimitasapainoa (eroaa lajin vaatimuksista) ja liikkumisen perus-teiden hallintaa. Se opettaa korjaa-maan, tukemaan ja hallitsemaan sel-kärangan liikkeitä, myös vauhdissa. Se harjoittaa kehon ydintuesta vah-van ja dynaamisen kaikkien fyysisten suoritusten perustaksi ja tueksi - vapauttaen kehon liikumaan.

Method Putkisto & MP Huippu-liikkuja – ohjaajakoulutuksen 2013 HAKU on käynnissä.

lisätiedot/kirja:www.methodputkisto.com

valmennuksenuusi työkalu

24 1 • 2013

Valmentaja-lehdessä 5/2012 kerrottiin Cotén & Gilbertin (2009)valmennusosaamisen mallista, jota mukaellen on kehitteillä myössuomalaisen valmennusosaamisen malli.

menestystekijä, summaa pääkaupunki-seudun urheiluakatemian toiminnanjoh-taja Simo Tarvonen.

lajivalmentaja psyykkisenävalmentajanaPsyykkisen valmennuksen ohjelmassa on mukana kymmenen pääkaupunkiseudun urheiluakatemian valmentajaa kahdek-sasta eri lajista. Ohjelman materiaalina käytetään psyykkisen valmennuksen työ-kalupakkia, TrainingFocusta. Se on tieto- ja materiaalipankki verkossa, jonka avulla lajivalmentaja voi tuoda hyvin käytän-nönläheisesti psyykkisen taitavuuden kehittämisen osaksi urheilijan laadukasta arkivalmennusta ja kilpailemista.

Akatemian ohjelmaan osallistuva val-mentaja saa käyttöönsä kahdeksan urhei-lijan psyykkisiin ominaisuuksiin ja taitoi-hin liittyvää teemaa harjoituksineen. Har-joitteet jakautuvat eri tasoille valmiuksien kehittämisestä lajin kansainvälisen huip-pusuorituskyvyn ja suoritusvarmuuden hiomiseen.

Valmentaja tutustuu materiaaliin, valit-see kiinnostavan ja sopivan teeman, kuten itseluottamuksen, motivaation tai kilpai-lemisen kehittämisen, ja lähtee toteutta-maan harjoitteita omille urheilijoilleen. Materiaali tarjoaa harjoitteiden toteutta-miseen tarkat ohjeet. Valmentajat oppi-vat myös soveltamaan harjoitteita ja luo-maan itse uusia toimivia tapoja saavuttaa samoja tavoitteita.

monipuolisettyöskentelymallitOhjelmassa hyödynnetään erilaisia työs-kentelymalleja, joista olennaisimmat ovat olleet harjoitustapaamiset sekä ryhmäta-paamiset. Ohjelmaan osallistuneet val-mentajat ovat olleet tyytyväisiä ryhmässä työskentelyyn

– Ryhmätapaamiset ovat loistavia tilai-suuksia oppia asioita, joita ei oppikirjoista löydy. Ne ovat ohjelman paras anti – on todella tarpeellista jakaa osaamista toisten lajien valmentajien kesken, kuuluivat val-mentajien kommentit.

Harjoitteiden toteuttaminen urheili-joille johtaa suoraan harjoiteltavien tai-tojen kehittymiseen. Sen lisäksi harjoit-telu johtaa luonnollisilla tavoilla valmen-tajien ja urheilijoiden itsetuntemuksen

teksti Paula Arajärvi ja Terhi Lehtoviita

kuvat Mäkelänrinteen urheilulukio

V almentajan osaaminen jae-taan mallissa kolmeen alu-eeseen, jotka ovat urhei-luosaaminen, ihmissuh-deosaaminen sekä val-mentajan itsensä kehittä-

misen taidot. Näistä valmentajan itsensä kehittämisen taidot toimivat pohjana kai-kelle osaamiselle ja oppimiselle. Lisäksi valmentajan henkiset voimavarat on erit-täin merkittävänä valmennusosaami-sen tekijänä nostettu ehdolle kokonaan omaksi osaksi mallia.

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemi-assa aloitettiin yhteistyössä allekirjoitta-neiden kanssa viime syksynä kaksi val-mentajan itsensä kehittämisen taitoja kar-tuttavaa koulutusohjelmaa, jotka jatkuvat

edelleen kevään puolella. Toinen ohjel-mista käsittelee lajivalmentajan taitavuu-den kehittymistä psyykkisen valmennuk-sen toteuttajana, ja toinen valmentajan työhyvinvointia ja henkisten voimavaro-jen taitavaa hallintaa.

Ohjelmien avulla kehitetään rakenteita ja malleja urheiluakatemian valmentajien jatkuvaan kouluttautumiseen.

– Rakennamme valmentajille työyh-teisöä, joka tukee valmentajien ammatil-lista identiteettiä, kehittymistä ja työssä jaksamista. Koulutusohjelmat tarjoa-vat valmentajalle luonnollisen foorumin tavata muiden lajien valmentajia. Lähellä arjen työtä olevat toimintatavat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja yhteisön merkitykselli-syyttä. Toimiva työyhteisö on työn tuot-tavuuden näkökulmasta keskeistä, sillä osaava, hyvinvoiva ja innostunut valmen-taja on urheiluorganisaatiossa keskeinen

itsensä kehittämistä jaja voimavarojen säätelyä

Mäkelänrinteen koripallon valmennusasioita käyvät läpi valmentajat Juha Dahlström, Anton Mirolybov sekä fysiikkavalmentaja Jukka Aho.

1 • 2013 25

”Ryhmätapaamiset ovatloistavia tilaisuuksia oppia asioita, joita ei oppikirjoista löydy. Ne ovat ohjelmanparas anti – on todellatarpeellista jakaa osaamista toisten lajien valmentajien kesken.”

sekä vuorovaikutuksen lisääntymiseen ja monipuolistumiseen.

Asiantuntijoiksi lajien psyykkisten vaa-timusten hallinnassa nousevat valmentajat itse, jotka tekevät projektissa itsenäistä työtä.

– Psyykkisen valmennuksen asiat ovat entistä enemmän mielessä, kun suunnit-telen ja arvioin omaa tekemistä. Tunne asian tärkeydestä on vahvistunut entises-tään, valmentajat kertovat.

arki on kiireinenHuippuvalmentajan kehittymisprosessi vaatii ajallista ja henkistä panostamista. Ratkaisevaa on valmentajan oma haluk-kuus. Huippuvalmentajan ominaisuus on jatkuva kehittymisen halu, jonka rinnalla tulee kyky hyväksyä oma riittämättömyys ja kyky olla myös tyytyväinen omaan toi-mintaansa.

Ajan löytäminen uudenlaisen työsken-telyn lisäämiseksi omaan valmennuskoko-naisuuteen ei aina ole helppoa. Motok-semme on harjoitteiden toteuttamisessa muodostunut lause: Vähemmän on enem-män – kehittymisprosessi kestää koko val-mentajan uran ajan ja kiirettä ei ole. Tois-taminen on tärkeää ja sitä kautta tulevat tulokset varmasti näkyviin.

Ohjelman lopullisena tavoitteena on, että kokonaisuus johtaa vähitellen rutii-ninomaisiin tapoihin psyykkisen valmen-tautumisen toteuttamisessa. Tämä puo-lestaan johtaa näkyviin tuloksiin urhei-lijan suorituskyvyssä. Valmentajat osaa-vat taitavan arvioinnin ja luovan ajattelun myötä soveltaa osaamistaan lajinomaisesti ja yksilöllisesti.

Urheilijat saavat työskentelyn myötä käyttöönsä myös työkaluja, jotka helpot-tavat mahdollisten haasteiden kohtaamista tulevaisuudessa.

Työhyvinvointiohjelmastatasapainoa Työhyvinvointiohjelma käynnistyi kaikille pääkaupunkiseudun urheiluakatemian val-mentajille suunnatulla työhyvinvointiky-selyllä. Kyselyn tuloksien pohjalta raken-nettiin urheiluakatemian työhyvinvointi-ohjelma. Syksyn ohjelmaan osallistui kah-

deksan valmentajaa kuudesta eri lajista. Ohjelman tavoitteena oli tutkia ammatti-valmentajan työn voimavara- ja kuormi-tustekijöitä sekä niiden hallintaa. Lisäksi pyrittiin kehittämään valmentajien yhtei-söllisyyttä ja lajien ylitse tapahtuvaa vuo-rovaikutusta. Pilottiohjelmasta haettiin kokemuksia huippuvalmentajuuden pysy-vään kehittämiseen osana urheiluakatemi-arakenteita.

Työhyvinvointiohjelma tarjoaa valmen-tajille foorumin, jossa pysähdytään tarkas-telemaan, mitä valmentajan arkeen kuu-luu. Työhyvinvointiteemoja tarkastellaan omasta kokemusmaailmasta käsin teoreet-tisiin viitekehyksiin peilaten. Tapaamisker-roilla päästään pureutumaan konkreetti-sesti siihen, mitä ammattivalmentajan työ on tänä päivänä.

Syksyn ohjelmaan osallistunut valmen-taja kommentoi:

– Opin konkreettisesti tarkastelemaan,

mikä vie energiaa ja mikä tuo energiaa. Työhyvinvointiteema on laaja, ja sen

voi rajata vaikkapa sisäisiin tekijöihin, eli asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Tällai-siksi teemoiksi nousevat esimerkiksi ajan-käytön hallinta, työn ja vapaa-ajan tasa-painottaminen sekä perustehtävän kir-kastaminen ja työnimu. Työnimun ollessa hallittua, se tuo elinvoimaa ja tuloksia, mutta hallitsemattomana se voi polttaa ihmisen loppuun. Akatemian ohjelmassa valmentajan tärkeiksi havaitsemia teemoja harjoitellaan käytännön työkaluilla koti-tehtävinä.

Yhtenä peruskysymyksenä pohdimme syksyn aikana, miten jaksamme valmen-taa intohimoisesti eläkepäiviin asti. Val-mentajan oma hyvinvointi heijastelee urheilijan tekemisessä. Pysähtymiseen, oman ajankäytön suunnitteluun ja fokuk-sen kirkastamiseen on hyvä varata aika kalenterista. ●

Mirka Dettmann ”koutsaa”.

teksti Janne Vuorinen

kuvat Vuokatti Urheiluakatemia

V uonna 1976 Sotkamon lukiossa aloittivat ensim-mäiset lumilajien liikunta-lukion oppilaat. 1994 Sotkamon lukiosta tuli yksi ensimmäisistä viralli-

sista urheilulukioista. Sotkamon urheilu-lukion suorittaneita nykyisiä huippu-urheilijoita ovat mm. Kaisa mäkäräinen, mari laukkanen, Krista lähteenmäki, Kerttu Niskanen, enni rukajärvi, peetu piiroinen ja markus malin.

Eri vaiheiden jälkeen seuraava suu-rempi harppaus tapahtui vuonna 2010, kun urheiluoppilaitostoiminta laajentui akatemiatoiminnaksi ja valmennuksen piiriin tulivat mukaan Sotkamon Tene-tin yläkoulu, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun ammattiopisto, Kajaanin lukio, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun Prikaati.

Kainuussa urheilijalleon tarjolla kattava polku

laitosten, Kainuun Prikaatin ja seurojen kanssa toimintamallia, jolla voidaan tukea varsinkin joukkuelajien toimintaa alueel-lisesti.

Nuorten urheilijoiden tullessa ympäri Suomea toimintamallin rakentaminen vaa-

Nykyisiä akatemialaisia ovat mm. uimari Jenna laukkanen, maastohiih-täjä iivo Niskanen, tuore kaksinkertainen lumilautailun maailmanmestari roope Tonteri ja mäkihyppääjä Jarkko määttä. Oma lukunsa on myös Sotkamon Jymy, jonka lähes kaikki pesäpalloilijat ovat aka-temian valmennussysteemin käyneitä.

urheilijoita ympäri SuomeaTällä hetkellä Vuokatti Urheiluakatemi-assa on kaikkiaan 390 urheilijaa. Akate-mian keihäänkärkilajit ovat maastohiihto, ampumahiihto, mäki-yh, lumilautailu ja pesäpallo. Toimintaympäristö on poik-keava, koska urheilijoista 80 – 90 prosent-tia hakeutuu akatemiaan Kainuun ulko-puolelta, noin 70 eri paikkakunnalta. Tämän valtakunnallisen tehtävän lisäksi akatemiassa on aktiivisesti rakennettu Sot-kamossa ja Kajaanissa toisen asteen oppi-

Kainuulaisella urheiluoppilaitos-toiminnalla on pitkä historia.liikuntalukion ja urheilulukion kautta se on kehittynytakatemiatoiminnaksi.

26 1 • 2013

1 • 2013 27

tii erityistä huomiota, jotta nuori urheilija kykenisi menestyksekkäästi yhdistämään opiskelun ja kansainväliselle huipulle täh-täävän kilpaurheilun.

Jotta akatemia voi olla nuoren ja hänen taustajoukkojensa luottamuksen arvoinen, ammattimaisen valmennuksen ja opetuk-sen ohella täytyy olla jatkuva prosessi kehittää turvaverkkoa urheilevan nuoren ympärille. Asumisen, terveydenhuollon, asiantuntijapalveluiden ja ensiluokkaisten harjoitusolosuhteiden vaaliminen vaatii jatkuvaa uusiutumista kaikilta alueen toi-mijoilta, ennen kaikkea akatemiavalmen-tajilta.

Haasteita toki on, mutta vahvasti etu-kenossa ja ’urheilija keskiössä’ -teemalla edetään. Onneksi Sotkamo ja Vuokatti hengittävät urheilua.

Väki vaihtuu viikoittainVuokatissa akatemiatoiminta jalkautuu urheilijan poluksi alakoulun 5 – 6 luok-kien leirikokeilussa, jossa teemana on ”päivä urheilijana”. Yläkoulussa Sotka-mossa ryhmä nuoria on mukana urhei-luvalmennuksessa, jota tarjotaan kolmena aamuna viikossa. Johtava ajatuksena on yleisvalmennus.

Lisäksi Tenetin yläkoulussa vaihtuu väki viikoittain, kun eri lajien nuoret urheilijalupaukset saapuvat leireilemään Vuokattiin. Lajiliitoissa tämä ’pioneeri-leiritysmalli’ on herättänyt suurta kiin-nostusta.

Ihmetellä täytyy, että useimmilta laji-liitoilta puuttuu systemaattinen valmen-nusjärjestelmä yläkouluikäisille nuorille.

Kouluvuoden aikana nuori / lajiryhmä leireilee 3 – 6 kertaa vuodessa, viikko ker-rallaan, ja harjoittelee Vuokatin urheilu-opiston huippuolosuhteissa. Samalla opis-kelu hoidetaan Tenetissä yhdysopettajan johdolla.

Toisella asteella toiminnan keskiössä on Sotkamon urheilulukio. Lukujärjes-tysrakenteilla ja päätoimisten ammatti-valmentajien avulla akatemia pystyy tar-joamaan kattavan päivittäisvalmennuspa-ketin kärkilajien urheilijoille. Ohjattuja harjoituksia on vähintään 5 – 8 kertaa vii-kossa ja ne sisältävät yleisvalmennusta eri muodoissaan.

Oleellista on akatemian koordinointi-vastuu urheilijan arjen kokonaisuudessa. Lisäksi käytännön harjoittelua tuetaan mm. valmennusopin opinnoilla. Kajaa-nissa on järjestetty valmennusta niin luki-ossa kuin ammatillisella puolella jääkie-kossa, jalkapallossa ja salibandyssä.

akatemia on luonteva jatkoToisen asteen jälkeen Vuokatti Urheilu-akatemia organisoi akatemiavalmennusta Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kai-nuun prikaatin yhteisissä valmennusryh-missä. Kokemukset ovat olleet erinomai-sia ja toiminta on hyvin luonteva jatko

urheilijan polussa. Uuden piristysruis-keen alueen urheilutoimintaan tuo Kai-nuun Prikaatissa 2014 lumilajien osalta aloittava puolustusvoimien urheilukoulu.

Nuorelle urheilijalle pystytään tällä hetkellä tarjoamaan kokonaisuus, joka mahdollistaa kehittymisen kansainvä-liselle huipulle. Avainasemassa on ollut päätoimisten ammattivalmentajien palk-kaaminen. Valmentajapoolin kirjoilla on 21 valmentajaa, joista yhteispalkkausmal-lissa toimii 16 valmentajaa päätoimisena. Kokonaisuudessaan Vuokatti Urheiluaka-temian toimintabudjetti on noin mil-joona euroa. Päätoimisten valmentajien määrän lisääminen ja valmentajuuden kehittäminen ovat tulevaisuuden keskei-siä tavoitteita.

Vuokatti Urheiluakatemia, Vuokatin urheiluopisto, Kainuun Prikaati, Jyväs-kylän yliopiston Snowpoliksen yksikkö ja alueen oppilaitokset ovat tekijöitä, joi-den ympärille on mahdollisuus kehittää entistä vahvempi huippu-urheilun osaa-miskeskus, varsinkin talvilajeissa.

Yhteisenä tavoitteena on kehittää Vuo-katista entistä merkittävämpi huippu-urheilun osaamiskeskittymä ja samalla luoda ensiluokkainen ympäristö urhei-lijoille. ●

Nuorten urheilijoiden tullessa ympäri Suomea toimintamallinrakentaminen vaatii erityistä huomiota, jotta nuori urheilijakykenisi menestyksekkäästi yhdistämään opiskelun ja kansainväliselle huipulle tähtäävän kilpaurheilun.

28 1 • 2013 SAVAL

savalin toimistoAvoinna: klo 8.30 – 16.00

suomen ammattivalmentajat saval ryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs)Puhelin: (09) 2510 1370Sähköposti: toimisto@saval.fi • Internet: www.saval.fi

savalin toiminnanjohtajaPekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375,pekka.potinkara@saval.fi•  Urheilualan edunvalvonta•  Akavan aluetoiminta

jäsenpalvelupäällikköKari Saarinen, puh. (09) 2510 1330,kari.saarinen@yty.fi•  Jäsenmaksuasiat•  Työttömyysturvaneuvonta•  Palkkaneuvonta

toimistopäällikköKyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320,kyllikki.kivijarvi@yty.fi•  Toimistopalvelut•  Jäsenedut ja mökkivaraukset•  Jäsenhankinta

jäsensihteeriTiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370,tiina.lappalainen@yty.fi•  Jäsentietojen muutokset•  Jäsenmaksualennukset•  Oppaiden ja kalentereiden tilaukset

viestintävastaavaLeena Vänni, puh. (09) 2510 1335,leena.vanni@yty.fi•  Tiedotus ja tutkimus

lakimiehetTyösuhdeasiamies Heikki KähkönenPäälakimies Heikki MeskanenPuh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13)•  Työsuhdeneuvonta•  Irtisanomiskysymykset•  Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

iaet-kassaRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs)Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600(ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13)Tarkista palveluajat kassan sivuilta www.iaet.fi

ammatinharjoittajien jayrittäjien työttömyyskassa aytRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs)Puhelin (09) 2535 3100Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888(ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13)asiakaspalvelu@ayt.fi • www.ayt.fi

Tulevia tapahtumia

aika: 23.4.2013 klo 16.00

paikka: Valo-talo, 2. krs / Sisu-kabinettiRadiokatu 20, 00240 Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjenkevätkokoukselle määräämät asiat.

Yhdistyksen säännöt löytyvät jäsensivuiltawww.savalintra.fi

Tervetuloa

ha L L i t u s

Suomen ammattivalmentajat SaVal ry:n

KeVÄTKOKOuS

•  Asiantuntijasta esimieheksi -koulutuskokonaisuus

  27.2, 13.3, 20.3. Helsinki

•  Aslak-kuntoutuskurssi YTYn ja SAVALin jäsenille,

  lyhyt kurssi aloituspäivä 12.3. Oulu

•  YTYn kevätkokous 18.4. Jyväskylä

•  SAVALin kevätkokous 23.4. Helsinki

•  Aslak-kuntoutuskurssi YTYn ja SAVALin jäsenille,

  pitkä kurssi aloituspäivä 13.5. Oulu

•  Työsuhdeilta aiheena tuotannollistaloudellinen

  irtisanominen 21.5. Helsinki

Lisätietoja ja ilmoittautuminen jäsensivujen kautta.

1 • 2013 29SAVAL

Työehtosopimuksen mukainenpalkankorotus huhtikuussaUrheilujärjestöjä koskevan työehtosopimuksen mukai-nen seuraava palkantarkistusten ajankohta on 1.4.2013, josta lukien peruspalkkoja korotetaan 0,8 %. Lisäksi työehtosopimuksessa on kirjaus paikallisesti neuvotel-tavasta 1,1 %:n järjestelyerästä. Mikäli järjestelyerästä ei työpaikoilla paikallisesti neuvotella, tulee palkkoja 1.4.2013 lukien korottaa 1,9 %. TES-kausi on voimassa 31.3.2014 saakka.

Korotukset koskevat niitä ammattivalmentajia, joiden työnantaja on valtakunnallinen tai alueellinen urhei-lujärjestö, työnantaja on muutoin järjestäytynyt Pal-velualojen Työnantajat PALTAan tai joiden työsopimus on erillisellä kirjauksella liitetty työehtosopimukseen.

TES löytyy kokonaisuudessaan SAVALin jäsensivuiltawww.savalintra.fi > Edunvalvonta > Työehtosopimukset.

SaVal on kymmenvuotiasValmentajien ammatillisen järjestäy-tymisen ensimmäistä vuosikymmentä juhlistettiin Urheilumuseolla marras-kuussa syyskokouksen jälkeen järjeste-tyssä tilaisuudessa. Paikalla oli kolme-kymmentä yhdistyksen toimintaan sen alkutaipaleella vaikuttanutta ja nykyi-sin toiminnan ytimessä mukana ole-vaa henkilöä.

Juhlakilistelyjen lomassa käytiin keskusteluja edunvalvonnan saavutuk-sista aina ammattivalmentajien ase-maan ja arvostukseen saakka. Pohdit-tavaa riitti myös suomalaisen valmen-nuksen tulevaisuuden näkymistä urhei-lumme muutoksessa. SAVAL perustettiin kymmenen vuotta sitten valmentaja-kunnasta lähteneestä tarpeesta. Yhdessä oli helppo todeta, että vaikka vuo-sien varrella paljon on ehtinyt tapah-tua, tekemistä riittää vielä. Kiitos kai-kille mukana olleille, tästä on hyvä jat-kaa seuraavalle vuosikymmenelle. ●

uotila jatkaaSaValin puheenjohtajanaSAVALin syyskokous valitsi anu-liisa uotilan jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana seuraavan kaksivuo-tiskauden. Uotila on johtanut ammatti-valmentajia vuodesta 2007 alkaen.

Erovuorossa olevista hallituksen jäse-nistä mika lehtimäki ja matti Heik-kilä valittiin uudelleen hallitukseen. Toimikautensa toisen vuoden hallituk-sessa jatkavat pirkko Haapala, Jukka Vakkila ja antti Koskelainen. Uutena jäsenenä hallitukseen valittiin voimiste-luvalmentaja mika Holopainen Jyväs-kylästä.

– Olen ollut SAVALin jäsen lähes sen perustamisesta lähtien ja kokenut val-mentajien ammatillisen edunvalvon-nan itselleni tärkeäksi asiaksi. Haluan olla mukana edistämässä valmentajien asioiden edistämisestä omalla panok-sellani, toteaa Holopainen. ●

Valmentajien valmentaja KalluTuominen haastoi kaksi Mikaa,Lehtimäen ja Kojonkosken,keskusteluun valmennuksemmetulevaisuudesta.

Kuva: Sakari Röyskö / Suomen Urheilugaala

SAVAL30 1 • 2013

urheilijarahaston tuloteivät yleensä vaikuta valmentajantyöttömyysturvaanteksti Pekka Potinkara ja Leena Vänni

kuva Fotolia.com

Suomen Ammattivalmentajien neuvontaan on tullut tänä syksynä puheluita liittyen urheili-jarahaston ja ulkomaisten rahastojen vaiku-tuksesta ansiopäivärahaan. Koska rahastoja on monenlaisia, ne vaikuttavat työttömyyspäivä-

rahaan eri tavoin.Karkeasti jaotellen urheilijauran aikana itse sääste-

tyt varat urheilijarahastoon vastaavat yksilöllistä elä-kevakuutusta. Nämä eivät vaikuta työttömyysturvaan. Jos taas työnantaja järjestää lisäeläkkeen, se vaikuttaa vähentävästi työttömyysturvaan. Jokainen tapaus tut-kitaan työttömyyskassassa erikseen, koska eläkkeitä ja tuloja on monenlaisia.

– Eri rahastojen nimikkeet eivät kerro koko totuutta ja asioiden selvittäminen kassassa jälkikäteen vuosien

takaa saattaa viedä paljon aikaa ja viivästyttää päivära-hahakemusten käsittelyä. Lisääntynyt ulkomailla työs-kentely tuo tullessaan entistä monimutkaisempia työt-tömyysturvaratkaisuja. Siksi olisi toivottavaa, että ihmi-set säilyttäisivät kaikki rahastoihin liittyvät dokumentit, IAET-kassan lakimies elina Johansson sanoo.

Esimerkkitapauksina neuvonnassamme on ollut ulkomailta tapaturmaeläkettä saava valmentaja sekä ulkomaisesta urheilijarahastosta tuloja nostava valmen-taja. Ensimmäisessä tapauksessa työnantajan maksaman tapaturmaeläkkeen korvaus vähentää työttömyyskor-vausta, kuten kaikki muutkin maksettavat eläkkeet. Täl-löin työttömyyskassajäsenyyden hyöty riippuu eläkkeen määrästä. Jälkimmäisessä tapauksessa urheilijarahaston tulot eivät vaikuttaneet työttömyysturvaan.

Vaikka urheilijaeläke ei koskisi sinua valmentajana henkilökohtaisesti, asia saattaa olla hyvinkin ajankoh-tainen urheilijoillesi. ●

1 • 2013 31SAVAL

Suosittelemme, että uusi yrittäjä liittyy AYT-kassaan heti yritys-toiminnan käynnistyessä, kuukauden kuluessa. Tällöin yrittäjän työssäolo-ehto täyttyy jälkisuoja-aikana eikäansioturvaan tule katkosta. ●

aaproayt-kassan kassan-johtajaksi

OTK sami aapro nimitettiin Ammatin-harjoittajien ja yrittäjien työttömyys-kassan (AYT) kassanjohtajaksi 1.1.2013 alkaen. Aiempi kassanjohtaja antero tala siirtyi viettämään ansaittuja eläke-päiviä helmikuun alusta lähtien.

Oikeustieteen kandidaatin tutkin-non suorittanut Aapro toimi aiemmin Työttömyyskassa Nomitin kassanjoh-tajana sekä IAET-kassan palveluksessa mm. kassan lakimiehenä ja kehitysvas-taavana.AYT-kassa on vuodesta 1995 läh-

tien toiminnassa ollut yrittäjille tarkoi-tettu työttömyyskassa, joka maksaa työttömäksi jääneille jäsenilleen ansio-päivärahaa. Yrittäjien työttömyysaste on viime vuosina ollut 3 – 4 %. ●

palkansaajalla on jälkisuoja yritystoiminnan alussa

teksti Pekka Potinkara

Y ritystoiminta voi alkaa tuotan-nollisen ja taloudellisen toi-minnan aloittamisesta, yri-tyksen rekisteröintitoimista tai esimerkiksi jo toimitilojen

vuokrasopimuksen tekemisestä lähtien.– Yrittäjä on ansioturvan piirissä, kun

kassajäsenyys AYT-kassassa varmistetaan riittävän ajoissa. Kassajäsenyyden vaih-tamisen kanssa viivyttelevä voi joutua pahimmillaan ansioturvan ulkopuolelle 1,5 vuodeksi, kertoo Ammatinharjoitta-jien ja yrittäjien työttömyyskassan kas-sanjohtaja Sami aapro.

Jälkisuojan toteutumisen edellytyksenä on se, että palkansaajakassan jäsenmaksu on maksettu yrittäjäkassaan liittymiseen saakka. Jälkisuoja-aikana voi uudelleen palkkatyöhön siirtyvä yrittäjä myös palata takaisin palkansaajakassan jäseneksi jat-kuvan päivärahaoikeutensa säilyttäen. Yli kuukauden katkoksella kassajäsenyyksien

Kun palkansaajakassan jäsenryhtyy yrittäjäksi, tulee eteenkysymys työttömyysturvanjatkumisesta. Näitä tilanteitavarten on säädetty niin sanotusta jälkisuojasta, jonka turvinvälittömästi yritystoiminnanalkaessa yrittäjäkassaan siirtyvälle ei tule katkoa työttömyysturvaan.

välillä menettää aiemmin kertyneen työs-säoloehdon, joka on yksi päivärahan saa-misedellytyksistä.

– Ota yhteyttä AYT-kassan maksutto-maan palvelunumeroon 0800-9-0888, niin varmistetaan yhdessä paras hyöty mukaan palkansaajakassasta, Aapro ohjeis-taa yrittäjäksi ryhtyvää.

muista nämä asiatTärkeimmät muistisäännötpalkansaajan jälkisuojastayritystoiminnan alkaessa ovat:1. Ota yhteyttä AYT-kassaan viimeistään yritystoimintasi alkaessa 2. Myös AYT-kassan jäsenenä olet oikeutettu palkansaajan päivärahaan jälkisuoja-aikana3. Mikäli liityt AYT-kassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta, voit saada yrittäjän 18 kuukauden työssäoloehtoon 6 kuukauden hyvityksen, jolloin yrittäjän työssä- oloehtosi täyttyy jo 12 kuukaudessa.

Palkansaajakassan jäsenellä, jokaaloittaa yritystoiminnan on käytännössä seuraavat vaihtoehdot käytettävissään:1. Aloittava yrittäjä liittyy AYT-kassaan yritystoiminnan alettua • Kuukauden sisällä: Ensimmäiset 12 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan ja tämän jälkeen yrittäjätuloon perustuen.

• Yli kuukauden kuluttua: Ensimmäiset 18 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan. Tämän jälkeen tulee katko työttömyys- turvaan, kunnes AYT-kassan jäsenyyttä on 18 kuukautta.

2. Aloittava yrittäjä jää jäseneksi palkansaajakassaan Ensimmäiset 18 kuukautta päivärahaa maksetaan palkansaajan tulojen mukaan. Tämän jälkeen palkansaajakassasta on erottava. Tulee katko työttömyysturvaan kunnes liittyy AYT-kassaan ja on jäsenenä 18 kuukautta.

Kun yrittäjä liittyy AYT-kassaan, hän valit-see itse työttömyysturvansa tason ja jäsen-maksunsa suuruuden. Jäsenmaksu on riippuvainen eläkevakuutuksen tasosta. Esimerkiksi 20 000 euron vuotuisella työ-tulolla jäsenmaksu on vain 22,49 euroa kuukaudessa (vuosijäsenmaksu 269,80 euroa).

– Tällä jäsenmaksulla saa työttömyys-tilanteessa päivärahaa 52,74 euroa päi-vässä ja jäsenmaksu maksaa itsensä takai-sin hyvin nopeasti, toteaa Aapro. ●

yrittäjyys alkaa yrittäjyyttä 18 kk

Jos x >1 kk, oikeus palkansaajanpäivärahaan, kunnes yrittäjyyttäon kestänyt 18 kuukautta.

Oikeus palkansaajan päivärahaan18 kk:n ajalta, jos jää työttömäksi

Ensimmäiset 12 kk oikeus palkan-saajan päivärahaan. Yrittäjäntyössäoloehto täyttyy 12 kkkuluttua, jolloin syntyy oikeusyrittäjän päivärahaan.

Jatkaa palkansaajakassanjäsenenä

Palkansaajakassanjäsenenä jatkaa x kk

Liittyy heti AYT-kassan jäseneksi

Palk

an

saa

jak

ass

an

jä

sen

en

äty

öss

äo

loe

hto

tä

ytt

yn

yt

Katko työttömyysturvassa,kunnes AYT-kassan jäsenyyttä18 kuukautta. Oikeus päivä-rahaan vasta kun 18 kuukautta AYT-kassan jäsenenä.

Ei katkoa työttömyysturvaan.Oikeus yrittäjänpäivärahaanjatkuu.

18 kk:n katko työttömyys-turvaan. Oikeus päivärahaanvasta 18 kk kuluttua, kunyrittäjän työssäoloehto täyttyy.

Ero palkansaajakassasta ja liittyminen AYTkassaan

Liittyy AYT-kassan jäseneksi x kk:n jälkeen

SAVAL32 1 • 2013

teksti Leena Vänni

kuvat Patrick Forsblom

L umilautailu on lajina vielä suh-teellisen nuori, Sotšissa se esiin-tyy olympialajina vasta viidettä kertaa. Lajissa on edelleen näh-tävissä vaikutteita surffauksesta sekä rullalautailusta ja ylei-

nen kuva lumilautailusta onkin rento laji, jossa laskijat halu-

avat ennen kaikkea pitää hauskaa yhdessä. Suomalaisia on löytynyt lajin huipulta alusta asti ja vuosien varrella lumilautai-lusta on tullut huippu-urheilua siinä kuin perinteisemmistäkin lajeista.

Lumilautamaajoukkueen päävalmen-tajana Pekka Koskela vastaa huippu-urhei-lutoiminnasta ja freestylevalmennuksesta.

Valmentamisessa lajin nuo-ruus näkyy vielä siinä,

että harvalla lumilau-

tailijalla on henkilökohtaista valmentajaa. – Valmennus lumilautailussa on läh-

tenyt vertaisvalmennuksesta, ”buddy coachingista”, kun kaverit ovat katsoneet ja kommentoineet toistensa suorituksia. Buddy coaching on edelleen vahvasti kuvioissa ja iso voimavara, siinä valmen-nus tulee huomaamatta ja vie molempia laskijoita eteenpäin, Koskela kertoo.

Valmentajan tarve vaihteleeNykyisillä junioreilla on ollut valmenta-jat nuoresta saakka, mutta vanhemmille laskijoille kaverit mäessä edelleen usein korvaavat valmentajan.

– Valmentajan tarve riippuu laskijasta. Jotkut laskijat eivät mielestään tarvitse valmentajaa ollenkaan, jotkut tukeutuvat valmentajaan tosi paljon. Suurin osa las-kijoista on jotain siltä väliltä. Vaikka val-mentajan kanssa voi ja on hyvä tsekata tiettyjä juttuja, niin huipuksi kehitytään ajalla, joka vietetään ns. virallisten har-joitusten ulkopuolella. Lumilautailussa oma harjoittelu on sitä, kun lasketaan kavereiden kanssa. Paras yhdistelmä on seuratreenit muutaman kerran viikossa, jolloin katsotaan tekniikkajuttuja, ja muu-ten vapaata laskemista.

Vanhaa olympiahenkeäLumilautailussa on Koskelan mukaan jäl-jellä vielä vanhaa olympiahenkeä. Yhteis-henki on hyvää niin kansainvälisesti kuin erityisesti suomalaisten laskijoi-den kesken.

– Vaikka laskijat ovat kilpailu-henkisiä ja numerolappu rinnassa varmasti haluavat voittaa, toivo-taan omaa onnistumista eikä tois-ten epäonnistumista. Laskijat kan-nustavat myös muita onnistumaan, mutta tietysti toivovat, että onnis-tuvat itse vielä paremmin, Koskela toteaa.

Valokuvat ja videot ovat rul-lalautailun perintönä aina olleet vahvasti läsnä lumilautailussa. Las-kuleffoja ja videoklippejä tehdään, ja laskijoiden arvostus sekä talou-dellinen pärjääminen eivät ole kiinni kisamenestyksestä. Osa laskijoista keskittyy mieluummin kuvaamiseen kuin kisaamiseen.

päävalmentajasivuroolissalumilautamaajoukkueen päävalmentaja

pekka Koskela luottaa monipuoliseenurheilutaustaan, omaehtoiseentekemiseen ja kaverikoutsaukseen.

SAVAL 1 • 2013 33

– Suurimman osan tie kuvauspuolelle on kuitenkin kulkenut kisojen kautta. Esi-merkiksi kuvauspuolella kova nimi eero ettala on ollut aikanaan junnumaajouk-kueessa, mutta keskittynyt viime vuosina kuvaamiseen. Paluusta maajoukkueeseen-kin on puhuttu.

Fysiikkaa ja tekniikkaaLumilautailu ei valmentamisen suhteen poikkea muista lajeista.

– Katsotaan suorituksia ja annetaan teknisiä vinkkejä. Paippilaskussa perus-tekniikan pitää olla kunnossa, jotta pääsee ilmaan. Myös slopestylessä ponnistustek-niikka tuo hyppyihin näyttävyyttä. Asioita ei kannata tuputtaa, vaan kylvää siemen oikeaan aikaan ja saada laskijat ajattele-maan, että idea on oma. Vanhemmilla laskijoilla saattaa olla vahvat omat mie-lipiteet, joita ei pidä jyrätä. Valmentajan pitää pystyä lukemaan, millä tavoin hän saa asiat läpi kenellekin, eikä valmenta-jakaan ole aina oikeassa. Omaa työtäni helpottaa pitkä historia monen laskijan kanssa, Koskela kertoo.

Lumilautaliitto on pyrkinyt tehosta-maan fysiikkavalmennusta ja liitolla on nyt vuoden verran ollut yhdistetty fysio-terapeutti ja fysiikkavalmentaja.

– Laskijat löytävät oman, henkilökoh-taisen tavan harjoitella, mutta apua saa fysiikkavalmentaja Ville rapelilta ja tie-tysti minultakin.

Kesäharjoittelu sisältää fyysisen kun-non ylläpitoa.

– Kaikki maajoukkuelaskijat ovat aktii-visia liikkujia, viime vuosina joukkueen sisällä suosituin kesälaji on ollut tennis. Vanhemmilla laskijoilla loma lumilautai-lusta tulee tarpeeseen, kun takana on las-kemista elokuusta toukokuuhun. Kesällä on pari kertaa viikossa fysiikkatreenit, joihin laskijat saavat halutessaan mennä. Nuoremmille laskijoille laskeminen kesäl-läkin muun treenaamisen ohella yleensä kuuluu ohjelmaan.

aikaisemmin valmennukseenLumilautailussa huipulla useasti ollaan parikymppisenä. Jos kunnon valmennus alkaa vasta lukioiässä, ollaan myöhässä liikkeellä. Viime vuonna alkoivat yläkou-luleirit, joilla lupaavat laskijat yhdistävät koulunkäynnin harjoitteluleireihin Vuo-katissa.

– Yläkoululeireistä on saatu hyvää palautetta. Siirtymä urheilulukioon on helpompi, kun on leireillä käydessään tottunut harjoitteluun ja oloon Vuokatissa. Tällä hetkellä useimmilla huippulaski-joilla on taustalla joku toinen laji, jossa he ovat tottuneet harjoitteluun. Ne laskijat, jotka ovat vain lumilautailleet, eivät ole tottuneet harjoittelemaan muuten. Silloin

urheilulukio, jossa harjoittelua viikossa on aika paljon, voi olla melko kova shokki, Koskela sanoo.

Valmentaja on pienessä organisaatiossa monesti ainoa tukihenkilö reissussa mukana. Työnkuvaan kuuluu matkasuun-nittelu sekä valmentajana ja joukkueen-johtajana olo, toisinaan myös autokuskin, voitelijan, ja hierojan työt. Matkoilla ollaan puolet vuodesta.

Suomen harjoitteluolosuhteisiin pa-rannusta toi viime vuonna valmistunut Rukan superpaippi. Myös Vuokattiin saa-daan kisamittainen superpaippi tänä tal-vena. Isot, maailmanluokan hyppyrit slo-pestylen ja big airin harjoittelua varten puuttuvat edelleen.

– Hyppyreitä Suomessa on paljon, mutta ne ovat jääneet ajasta jälkeen. Viiti-sen vuotta sitten Suomen hyppyrit olivat ihan hyvän kokoisia, mutta vaatimukset ovat kasvaneet ja ykköslaskijoille riittävän kokoisia harjoittelupaikkoja ei ole, Kos-kela harmittelee.

Big air ja slopestyle ovat lähivuosina tuoneet menestyksen lumilautailussa. Paippien loistaessa poissaolollaan Suomen keskuksista hyppyreitä oli joka törmässä, ja junioreilla onkin hyvä pohja hyppimi-seen. Ihan maailman kärjessä pärjäämi-seen tarvitaan kuitenkin myös kotimaa-han isompia hyppyreitä.

Suunta selvilläKoskela itse aloitti lumilautailun -80 – 90 -lukujen taitteessa Hyvinkäällä ja kiersi Suomen kisoja. Myöhemmin hän oli mukana perustamassa kotikeskukseensa

Hyvinkään Sveitsiin lumilautaseura Sput-nikkia. Liikunta-ala kiinnosti liikunnan-opettajavanhempien poikaa, joten opis-kelu liikunnanohjaajaksi Vierumäellä oli luonteva välietappi kohti ammattivalmen-tajan uraa. Opiskelujen ohessa Koskela pestattiin juniorimaajoukkueen valmen-tajaksi ja valmistumisen aikoihin Sotka-mon lukioon perustettiin lumilautalinja. Päävalmentaja Koskelasta tuli 2006.

– Kun itse aloitin liiton hommissa, Suomessa oli lisäkseni kaksi lumilau-tailun ammattivalmentajaa, nyt ammat-tivalmentajia on viisi. Kuten muissakin lajeissa, seuratoiminnalla ja vapaaehtoi-silla on valmentamisessa iso rooli. Aktii-visia seuroja on ainakin Hyvinkään Sput-nik, Tampereen Tatra, Helsingin Pakastin ja Melon, Rovaniemen Mountain Club Ounasvaara ja Suomen Naislautailijat, Koskela listaa.

Omista laskutaidoista on valmentajan työssä hyötyä, sillä laskijat luottavat val-mentajaan, joka osaa itsekin laskea.

– Ei tarvitse olla huippulaskija ollak-seen huippuvalmentaja, tämä pätee var-masti joka lajiin. Hyvä esimerkki on ilkka laari, ilkka-eemeli laarin isä. Hänellä ei ole laskutaustaa mutta poikaansa val-mentava isä on ollut innokas oppimaan, käynyt koulutukset ja hänellä on erittäin hyvä tietämys lajista.

Kuten usein harrastuksen vaihtuessa työksi, myös Koskela rentoutuu muiden harrastusten kuin lumilautailun parissa.

– Olosuhteiden pitää olla tosi prii-mat, että vapaapäivänä tulee lähdettyä rinteeseen. ●

Valmentajan kanssa hiotaan tekniikkaa, mutta Koskelan mukaan huipuksi kehitytään muulla rinteessä vietetyllä ajalla.

34 1 • 2013

Kuva: Ralph Larmann

Puheenjohtajan palstawww.saval.fi

Valinnat ja keskusteluaurheilugaalatapahtuma oli taas kerran antoisaeikä vähiten siksi, että siellä palkittiin vuoden2012 urheilutekoja ja -tekijöitä.

Illan aikana kohtasimme tuttuja ja verkostoiduimme. Puhuimme monista mielenkiintoisista asioista, kuten huippu-urheilun arvostuksesta, urheilussa syrjäytymi-sestä, urheilija- ja valmentajavalinnoista sekä urheilun eriarvoisuudesta. Keskustelun taso ja sävy vaihtelivat riippuen siitä paljonko kello oli.

Yhtä kaikki meno Urheilugaalassa oli mahtavaa. Poissa oli se urheilussa niin usein esiintyvä jurotus.

Keskustelut vilahtelivat kiihkeinä, myös osin provosoi-vina, mutta ne olivat tärkeitä, mielenkiintoisia ja hauskoja.

Jokainen sai vapaasti lausua mielipiteensä, pohtia yhdessä ratkaisuja ja testata omia ajatuksiaan.

Vaikea vertailuAvauksissa törmäsimme aina samoihin vaikeisiin asioihin: urheilun laajaan kirjoon, moniportaisuuteen, ihmismielen yksilöllisen elämän kokemuksen tuomaan taustaan ja vaih-televiin kokemuksiin urheilusta.

Mitä suppeampi kokemus urheilusta henkilöllä on, sitä

suppeampi on näkemys ja uhkaksi nousevat omat värilli-set silmälasit. Oma laji nousee ylivertaiseksi kaikkien mui-den lajien yläpuolelle.

Usein saattaa olla vaikea hyväksyä tosiasiaa, että muissa-kin lajeissa tehdään hurjasti töitä. Tässä oman lajin arvos-tuksen nostamisessa ovat omaa luokkaansa urheilutoimit-tajat. Hyvin usein he erikoistuvat ja seuraavat yhtä tai kor-keintaan kahta lajia, joista sitten kirjoittavat. Ja näin heistä tulee asiantuntijoita, joita ainakin amatööripäättäjät lajien kehitysryhmissä ja hallituksissa kuuntelevat usein enem-män kuin lajiasiantuntijoita ja valmentajia.

Ääriesimerkki on Ruotsista, jossa eräässä lehdessä toi-mittajan ainoa tehtävä on kirjoittaa vain jalkapalloilija Zlatan ibrahimovicista. Vaikka meillä ei olla aivan näin pitkällä, niin kyllä hiihto- ja jääkiekkotoimittajat alkavat joskus lähentyä samaa idealismia. Yhtä lajia seuraavalla toi-mittajalla on suuri vaara pitää kyseisen lajin urheilijoita, ilmiöitä ja tekoja ylivertaisina.

Huippu-urheilun arvostusUrheilun, eri lajien ja yksittäisten urheilijoiden arvostuk-sesta puhuttaessa on kyse siitä, mihin itse asetamme rajan huippu-urheilun ja perusurheilun välille. Kyse on myös siitä minkälaisen arvon tuo raja sisällämme saa.

VALMENTAJAN AMMATTITUTKINTO

15.4.2013 - 12.3.2014

Yksilö- ja joukkuelajien kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheiluvalmentajille suunnattu koulutus, joka suoritetaan monimuoto-opiskeluna oman työn ohessa. 10 lähijaksoa Tanhuvaaran Urheiluopistolla.

Hinta 2300 €Sisältää valmistavan koulutuksen, näyttötutkinnon suorittamisen ja täysihoidon lähijaksojen aikana sekä opetushallituksen näyttötutkintomaksun 58 €.

Lisätiedot: Valmennuskeskusjohtaja Sami Piisilä 044 745 6443, sami.piisila@tanhuvaara.fi Haku 22.3.2013 saakka. www.tanhuvaara.fi

www.tanhuvaara.fi

1 • 2013 35

Saavuta oman kehosi optimi ja paranna mahdollisuuksiasi huipputuloksiin myös eri lajeissa.

Koulutuksen suoritettuasi olet: • Liikeanalyysin asiantuntija• Liikkeen rakentamisen valmentaja• Kehonhallinnan ammattilainen

Liikkumisen hallintaa,

taitoa ja vapautta - sisältä

ulospäin!

KOULUTUS ALKAA

30.10.2013

www.methodputkisto.comTiedustelut ja haku 050 359 7959

Laadukasta, luotettavaa ja tuloksellista kehonhallintaa yli 20 vuotta!

Pääkouluttajana Method Putkiston kehittäjä Marja Putkisto

Method Putkisto - ja Method Putkisto Huippuliikkuja -ohjaajakoulutus

Raja asettuu eri lajeissa eri tasoille ja koska jokaisen omat arvot määrittävät tämän, niin yhteismitallista tai absoluuttista valintaa ei voi tehdä. Kyseessä on mahdo-ton tehtävä.

Mutta erilaiset valinnat itsessään ovat tärkeitä. Arvojen ja sisäisten kokemustaustojen lisäksi arvostusta määritte-levät julkisuus, kansalliset perinteet, lajin kehittyneisyys ja ikä, ammattilaisuus tai ammattimaisuus sekä harrastuksen laajuus kansainvälisesti ja kansallisesti.

erotteleeko ammattilaisuusOnko ammattilaistuminen kehittyneisyyttä? Nostaako se lajin toisen edelle ja onko sen puuttuminen lajista vähem-piarvoista urheilussa? Kyse on aina viime kädessä urheilijan ja valmentajan työn tasosta ja sen arvostamisesta. Ammat-tiin ja ammattilaisuuteen kuuluu myös raha. Taloudellinen menestys ei voi olla valmennusprosessin päämäärä, vaan hyvä palkka on seurausta hyvin tehdystä työstä. Valmen-nuksessa hyvin tehdyn työn mittari on kehittyminen, joka on valmennuksen keskeinen tavoite. Tuloksiin ja tavoittei-siin päästään vain riittävän määrällisen, pitkäjänteisen ja määrätietoisen harjoittelun avulla. Jos nämä edellä esitetyt faktat harjoittelun tuottavuudesta hyväksytään tarkastelun lähtökohdaksi, niin sillä ei ole merkitystä saako urheilija harjoittelusta korvausta vai ei. Lähimenneisyyskin osoit-taa kuinka monella eri tavalla otollisissa olosuhteissa teh-dään kansainvälisen tason urheilijoita ilman, että puhu-taan ammattiurheilusta. Tarvitaan vain kaksi innostunutta: urheilija ja valmentaja.

Kunnioitusta menestyjilleTodellisuudessa jokainen urheilija, joka harjoittelee tavoit-teellisesti, pitkäjänteisesti ja saavuttaakseen asettamansa realistisen tavoitteen, on oman tasonsa huippu-urheilija. Jokainen taitava osaaja ansaitsee saada toisten urheilijoi-den, yleisön ja lehdistön kunnioituksen. Näin tulisi tapah-tua lajiin, sukupuoleen, vammaan tai vammattomuuteen huomiota kiinnittämättä.

Kun kansa äänestää sykähdyttävintä urheiluhetkeä, pitäi-sikö sen olla sama kuin vuoden urheilijan valinta? Ainakin se olisi reiluinta vuoden valmentajan valinnassa. Valituksi tullut tulevaisuuden valmentaja, hieno ihminen ja urhei-lija Sami Hyypiä totesi asian niin kuin se on. ”Olen vasta tieni alussa. Tämän palkinnon olisi ennen minua ansain-nut moni muu tässä salissa.”

Erilaisten kategorioiden kirjo on positiivinen asia, jolla on vaikutusta urheiluseuratoimintaan. Televisioinnilla on vaikutusta koko urheilun arvostukseen. Urheilugaalassa on kyse isosta asiasta, ei vain palkittujen osalta, vaan koko urheilun arvostuksen osalta. Siksi ehdokasasettelun on oltava vastuullista ja hyvin perusteltua sekä riittävän laaja-alaista. Se työ vaatii osaamista ja todellista koko urheilun asiantuntijuutta.

Jaetuilla tunnustuksilla on pitkäkantoiset vaikutukset ja toki toivomme, että vain positiivisia vaikutuksia.

anuliisa uotila antero KujalaSAVALin puheenjohtaja Suomen Valmentajat ry:n kunniajäsen

36 1 • 2013

Suomen Valmentajat ry:n vuoden valmentajan 2012 tittelin sai pitkän linjanyleisurheiluvalmentaja Juha Flinck.

Juha FlinckVuoden Valmentaja

1 • 2013 37

”Erityistä hyvän olon tunnetta on antanut menestyksensaavuttaminen niidenurheilijoiden kanssa, joidenkotiovella ei ennen minuaole ollut halukkaita valmentaja-kandidaatteja ainakaanjonoksi asti.”

Leo-Pekka Tähti on ollutJuha Flinckin valmennuksessa

jo vuosia.

teksti Kristiina Danskanen

kuva VAU / Nina Jakonen

Suomen Valmentajat on vuo-desta 1978 lähtien valinnut Vuoden Valmentajan. Aina vuo-teen 2010 saakka on valittu erikseen joukkue- ja yksilö-lajien valmentajat sekä mui-

den kategorioiden parhaita valmentajia. Vuodesta 2011 alkaen Suomen Valmentajat on valinnut ainoastaan yhden Vuoden Valmentajan. Vuoden 2012 Valmentajaksi valittiin Kuhmoisten Kumusta lähtöisin oleva yleisurheiluvalmentaja Juha Flinck.

Hänen henkilökohtainen valmennettavansa on leo-pekka Tähti, moninkertainen para-lympia- ja MM-mitalisti pyörätuolikelauk-sen 100 metrillä.

Valinta yllättiJuha Flinckille valinta tuli täytenä yllä-tyksenä.

– Arvostan tämän valmentajakollegoi-den taholta saadun tunnustuksen 33-vuo-tisen valmentajaurani ehdottomaksi hui-pennukseksi, mikä ei toki olisi ollut mah-dollista ilman viimeisen kymmenen vuo-den Tähti-hetkiä. Vastaanotan tämän täy-dellisenä yllätyksenä tulleen vuoden valmentajapalkinnon myös kaikkien oto-valmentajien puolesta, joille valmentami-nen on aina ollut intohimoinen harrastus.

Valmennuksesta Flinck kiinnostui jo nuorena. Hän on ehtinyt valmen-taa urheilijoita Lahden, Kymenlaakson, Hämeen, Keski-Suomen, Keski-Pohjan-maan ja Satakunnan piireistä.

– Muistan lukeneeni -70-luvun alussa sen aikaisia yleisurheilun valmennusop-paita: yleisurheilurakettia ja yleisurheilu-ohjaajan opasta, joiden pohjalta laadin jo 12–13-vuotiaana juoksuharjoitusohjel-mia itselleni ja serkuilleni, muisteli Flinck uransa alkuaikoja.

Ensimmäiset valmennuskurssinsa hän kävi jo lukioiässä. Alkuun hän valmensi nuoria yleisurheilijoita kotiseurassaan Kuhmoisten Kumussa. Flinckin innostus valmentamiseen huomattiin ja -80-luvun alussa hänet kutsuttiin kestävyysjuoksu-kouluttajaksi Lahden piirileiritykseen. Kouluttajan ura jatkui tästä neljä vuotta yleisurheilun Lahden piirikouluttajana sekä Eteläisen alueen moniottelujen laji-kouluttajana.

parhaita hetkiä Urheilijoita on Juha Flinckin valmennuk-sessa ollut paljon.

– Vähintään Kalevan Kisojen mitalita-son urheilijoista valmennuksessani ovat olleet moniottelijat Sari Hynninen, reijo Bottas, pekka lahtinen, piia peltosaari ja Tiia Hautala. Pikajuoksijoista/hyppää-

jistä Johanna Halkoaho ja Jenna Jokela sekä parayleisurheilijoista Leo-Pekka Tähti. Mieleen painuneita menestyksen hetkiä ovat olleet kaikki urheilijoiden kanssa koetut onnistumiset, on sitten kyseessä ollut piirinmestaruus, Suomen mestaruus, maaotteluvoitto tai paralympiakulta.

– Erityistä hyvän olon tunnetta on antanut menestyksen saavuttaminen nii-den urheilijoiden kanssa, joiden kotio-vella ei ennen minua ole ollut halukkaita valmentajakandidaatteja ainakaan jonoksi asti, vastaa Juha Flinck kysymykseen par-haista hetkistään valmennuksen parissa.

Valmennettavana leo-pekka Tähti– Olen alusta lähtien valmentanut nimenomaan urheilija Leo-Pekka Tähteä, aivan kuten muitakin valmennettaviani. Välillemme on vuosien kuluessa muodos-tunut hiljainen molemminpuolinen kun-nioitus. Vaikka olemme tehneet yhteis-työtä jo yli kymmenen vuoden ajan, on meillä mielestäni säilynyt poikkeukselli-sen hyvin selkeä työnjako: valmentaja val-mentaa ja urheilija urheilee.

– Kun aloitin Lepen valmennuksen, tein harjoitusohjelmat varsin autoritää-risesti. Nykyisin keskustelemme usein eri vaihtoehdoista varsinkin arvokisoja lähestyttäessä. Aloittaessani vammaisur-heiluvalmennuksen, oli ainakin yksilöla-jien paravalmennuskulttuuri varsin ohu-ella pohjalla. Kymmenen vuoden kulu-essa on sekä vammaishuippu-urheilun uskottavuus että myös vammaisurheilu-valmentajien arvostus ja toimintaedelly-tykset parantuneet. Meille on kyetty luo-maan ainakin lähestulkoon tasapuoliset valmentautumisedellytykset kuin huippu-urheilumaissa.

Tällä hetkellä Juha Flinck valmentaa urheilijoitaan Teneriffalla, Las Americasin kansainvälisessä harjoituskeskuksessa. Val-mennuksessa tällä hetkellä olevista urhei-lijoista Leo-Pekka Tähden tavoitteena on menestyä ensi kesän MM-kisoissa Rans-kan Lyonissa. Pikajuoksija Jenna Jokelan kanssa tavoitteena on tehdä ensi kesänä paluu naisten pikajuoksumaajoukkuee-seen kahden akillesoperaation jälkeen.

– Valmentaminen perustuu päivittäi-seen yhteistyöhön urheilijan kanssa. Kun valmentaja on läsnä, hän aistii harjoituk-sen kulun ja urheilijan tuntemukset. Sil-loin hän osaa, ja ennen kaikkea uskaltaa, tehdä päätöksiä jotka valmentajalle kuulu-vat. Kun valmentajalla on ”homma hans-kassa” ja itseluottamus kohdallaan, se hei-jastuu myös urheilijaan.

Edesmennyt valmentajaguru Jouko Kärpänen tapasi sanoa:

– Yhden täytyy palaa, jotta muut syt-tyvät. Meidän valmentajien tärkein teh-tävä on sen kipinän sytyttäminen. ●

38 1 • 2013

teksti ja kuvat Jukka Lahtinen

Pääosa osanottajista oli Kana-dasta ja Yhdysvalloista, mutta mukana oli myös suuri määrä Väli- ja Etelä-Amerikan mai-den edustajia sekä muutama eurooppalainen.

Tapahtuman järjestäjänä toimi Cana-dian Sport Institute Ontario, jonka pää-maja on myös Torontossa. Kanadan muut valmennuskeskukset olivat tiiviisti mukana järjestelyissä. Toronto oli myös luontainen paikka järjestää tapahtuma, koska se on yksi kolmesta Sport Institute -keskuksesta. Lisäksi Toronto järjestää vuonna 2015 Pan Amerikan -kisat ja tämä tapahtuma oli hyvää kisojen markkinointia.

Idyllinen ja vanha Hart House -raken-

amerikan valmennuskeskuksetkokoontuivat Torontossaassociation of Sport performance Centers, eli aSpC, on huippu-urheilun valmennuskeskustenmaailmanjärjestö ja parittominavuosina sen mantereet järjestävätomia kongressejaan. lokakuussajärjestettiin toinen ContinentalForum for americas -kongressissaTorontossa.

tiin ensimmäiseksi keskukseksi. Nykyisin verkostossa on seitsemän keskusta eli Vancouver, Calgary, Saskatchewan, Manitoba, Toronto, Montreal ja Atlantic Canada. Kanadan keskusten toiminta on pitkälti paikallisten resurssien koordi-nointia.

Yksiköiden omat resurssit, niin hen-kilöstön kuin fyysisten puitteiden osalta, ovat vähäisiä. Keskuksien rikkaus on tii-vis yhteistyö paikallisten suorituspaik-kojen, yliopistojen, majoitusliikkeiden ja oppilaitosten kanssa. Siten se muis-tuttaa Suomen urheiluakatemiajärjestel-mää. Keskusten rahoitus tulee useista läh-teistä kuten Sport Canadalta, olympiako-mitealta, provinssien hallituksilta ja pai-kallisilta organisaatioilta. Vuoden 2010 Vancouverin olympiakisoihin valmistau-tumisessa keskuksilla ja niiden yhteistyö-kumppaneilla oli aivan ratkaiseva rooli.

Johtaminenhuippu-urheilussaKongressin ohjelma oli jaettu kahdelle päivälle. Tapahtuman teemana oli urhei-lujohtaminen kansainvälisen tason val-mennuskeskuksissa. Tavoitteena on kehit-tää nykyisiä ja tulevia valmennuskeskus-johtajia ja varustaa heitä olemaan vielä parempia johtajia.

nus Toronton keskustasta oli valittu kon-gressin pitopaikaksi.

Valmennuskeskusjärjestelmäalkoi 1994 CalgarystaKanadan valmennuskeskusjärjestelmä sai alkunsa vuonna 1994, kun Calgary valit-

1 • 2013 39

Ensimmäinen päivä keskittyi johtami-sen teemaan huippu-urheilussa. Päivän keynote -puhuja oli pitkän urheilujoh-tajakokemksen omaava professori ernie Stretton St. Lawrence yliopistosta New Yorkista. Hän käsitteli teemaa yleisestä näkökulmasta vaikka se on täysin sovel-lettavissa urheilujohtamiseen:

• Kunnioitus. Ihmiset luonnol- lisesti seuraavat johtajia, jotka ovat vahvempia kuin he ja jotka kunnioittavat muita.• intuitio, sisäinen näkemys. Johtajat arvioivat kaikkea johtamisen näkökulmasta. Johtajalla ei koskaan ole kaikkea informaatiota – hänen täytyy

käyttää sisäistä näkemystään päätöksenteossa.• Vahvistaminen. Vain varmat johtajat antavat voimaa muille.• Voittaminen. Johtajat löytävät tavan, jolla joukkue voittaa. Huippujohtajilla ei ole suunnitelmaa B.• lähipiiri. Johtajan vahvuus tulee heistä, jotka ovat häntä lähinnä. Kukaan ei tee mitään suurta yksin.• uhrautuminen. Johtajan täytyy välillä antaa periksi päästäkseen ylös.

Keskusteluissa tuli voimakkaasti esiin joh-tajan asema ja johtajan tehtävään valmis-tautuminen.

ville valmennuskeskusten johtotehtäviin aikoville. USOC teki neljän vuoden ajan yhteistyötä Alabaman yliopiston kanssa rakentaen samalla neljän vuoden koulu-tusohjelman tuleville johtajille. Se perus-tui olemassa olevien kolmen olympia-valmennuskeskuksen analysointiin ja siitä johdettuihin kehittämisohjelmiin. Ohjelma oli hyvin kattava johtamistai-tojen osalta ja erityisen yksityiskohtai-nen fyysisten puitteiden hallinnan, hen-kilöstöresurssien, logistiikan, palvelui-den, prosessijohtamisen ja taloushallin-non osalta.

Koulutusohjelma kuulosti erinomai-selta, ja on varmaankin ainutlaatuinen maailmassa. USOC yhdessä ison yliopis-ton kanssa on ollut kykenevä koulutus-ohjelman rakentamiseen ja toteuttami-seen. Ohjelman seurauksena opiskelijoi-den opinnot edistyivät, yliopisto sai lop-pututkintoja ja USOC sai neljän vuoden mittaisen ulkoisen arvioinnin, jota kui-tenkin omalta osaltaan ohjasivat USOC:n keskusjohtajat. Tämä on erinomainen esi-merkki toimivasta yhteistyöstä kahden partnerin välillä.

Kongressin ehkä paras esitys itse joh-tamisesta oli Kanadan Own The Podium (OTP) -ohjelman johtajan anne merklin-gerin esitys teemasta ”Erinomaisuuden avainelementit”.

Anne Merklinger näkee neljä keskeistä elementtiä: ihmiset, suhteet, mahdolli-suudet ja toiminnan. Ilman ihmisiä muut kolme elementtiä eivät voi toteutua.

Miten vahvistaa ihmissuhteita? Merk-lingerin mielestä olemalla rehellisiä, kun-nioittavia, luottamalla ja osoittamalla avoi-muutta sekä työskentelemällä yhdessä. Samoin hyväksymällä yhteiset tavoitteet ja tietäen kuka on vastuussa mistäkin. Sillä ei ole merkitystä kuka saa meriitit toimin-nasta.

Toiminta perustuu luottamukseen. Luottamuksen avulla syntyvät luottamuk-selliset keskustelut, jotka johtavat win-win -tilanteisiin. Myös tavoitteiden ja riman nostaminen on tärkeää. Hän kiteyt-tääkin erinomaisuuden avainelementit:

• Yhteisesti hyväksytyt tavoitteet• Jokaisen panos on tärkeä ja pitää oppia yhteisesti virheistä• Näkymä yhteistyöhön kilpailun sijaan• Ajattele ennemmin ”me” kuin ”min䔕 Sillä ei ole merkitystä kenelle meriitit annetaan• Kun teet virheen, myönnä se ja opi siitä

Merklinger lainasi leo Tolstoita esityk-sensä päätteeksi: On vain yksi tärkeä hetki – nyt! ●

John underwood, American Athlete Instituten johtaja, puhui valmentajan roolista urheilijan päivässä. Hän keskittyi teemaan siitä näkökulmasta kuinka vähän valmentaja ehtii olla vastuussa urheili-jan 24 tunnin vuorokaudesta ja vaikuttaa tavoitteiden mukaisella tavalla urheilijan kokonaisvaltaiseen kehittymiseen ja elä-mänhallintaan. Hänen instituuttinsa pää-tavoite on kouluttaa urheilijoita, opetta-jia, vanhempia ja valmentajia ymmär-tämään urheilijan elämänhallinnan tär-keys ja suojella urheilijoita päihteiltä ja hyväksikäytöltä

rio on aikataulussaToinen päivä alkoi marcus Vinius Frei-ren, Brasilian olympiakomitean valmen-nuksen johtajan esityksellä ASPC:n vuo-den 2013 kansainvälisen kongressin tilanteesta. Hän kävi tiiviisti läpi Rio de Janeiron 2016 olympiakisojen valmiste-lua ja pääviestinään totesi, että viimeisen-kin suuren suorituspaikka-alueen raken-nustyöt ovat alkaneet ja, että kisajärjeste-lyt ovat suunnitellussa aikataulussa.

Glen Werner-roseboom Yhdysval-tain olympiakomiteasta kertoi heidän koulutusohjelmastaan nuorille tai tule-

Keskuksien rikkaus ontiivis yhteistyö paikallisten

suorituspaikkojen,yliopistojen,

majoitusliikeidenja oppilaitosten

kanssa.

40 1 • 2013

teksti Tanja Komulainen

kuvat Shutterstock

Y lilääkäri Jari parkkari ker-toi, että allergiat ja astma ovat yleistymässä. Noin neljännes lapsista ja nuo-rista oireilee siitepölyai-kana ja astmaan sairastuu

5 %. Tyypillisten oireiden (hengenahdis-tus, hengityksen vinkuna, yskä ja hen-gitysteiden limaisuus) lisäksi astma voi ilmetä toistuvina ja pitkittyneinä hengi-tystieinfektioina.

Urheilijalla oireita voi olla vain rasi-tuksessa, jolloin puhutaan rasitusastmasta. Koska astman diagnisoinnissa puhalluk-set tehdään levossa, niillä ei läheskään aina pystytä diagnosoimaan rasitusast-maa. Urheilijalle rasitusspirometria on usein tarkempi tutkimus, jolla saadaan laajempi käsitys hengityksen toiminnasta rasituksen jälkeen.

Rasitusastman hoidossa tärkeimpiä lääkkeitä ovat astmaattista tulehdusta hillitsevät hengitettävät kortikosteroidit ja tablettimuotoiset leukotrieenisalpaa-jat. Hengitysteitä avaavia lääkkeitä ote-

infektiot, allergiat jaastma urheilussa

taan tarvittaessa ennen rasitusta ja niiden tavoite on estää hengitysteiden supistus-reaktiota, jos hoitavat lääkkeet yksinään eivät riitä.

Valmisteita on monia ja lääkehoito tulee räätälöidä lääkärin kanssa yksilölli-sesti oireet ja lajin vaatimukset huomioi-den. Nykyään suurin osa astmalääkkeistä on sallittuja lääkärin määrääminä ja niistä riittää yleensä käyttöilmoitus ADAMS-jär-jestelmään tai dopingtestin yhteydessä testipöytäkirjaan. Säädökset kuitenkin vaihtelevat vuosittain ja urheilijan tulee aina tarkistaa tilanne ADT:lta ja lajiliiton antidoping-vastaavalta.

Lastenallergologi rudiger Schultz puhui seminaarissa siedätyshoidon mah-dollisuuksista urheilijoilla. Siedätyshoi-dossa keho totutetaan allergeeneihin anta-malla niitä pääasiassa pistoksina ihon alle 6 – 8 viikon välein kolmen vuoden aikana. Siedätyshoidon teho on yksilöllistä, mutta voi nuorilla parhaillaan pitää oireet poissa usean vuoden ajan, estää allergioiden kehittymistä astmaksi ja estää myös ast-man pahenemista.

Kovasta harjoittelustaflunssan kaltaisia oireitaInfektiolääkäri matti Karppelin kertoi hengitystieinfektioista urheilijoilla. Mie-lenkiintoa herätti tieto, että kova harjoit-telu voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita harjoituksen jälkeen aktivoimalla immuu-nijärjestelmää osittain samalla tavalla kuin mikrobit.

Normaalina sairasteluna pidetään 2 – 4 hengitystieinfektiota vuodessa. Kurkku-kipu, yleisoireet (kuume, lihas- ja nivel-kivut sekä päänsärky) ja rintakipu ovat oireita, joihin liittyy suurempi vakavien komplikaatioiden, kuten sydänlihastu-lehduksen riski.

auditoriollinen urheiluväkeä kokoontui Terve urheilija -iltaseminaariin Tampereelle kuulemaan urheilijoiden astmasta, allergioista ja infektioista, joista erityisesti käsiteltiin mykoplasmaa.

1 • 2013 41

Terve Urheilija -koulutuksenPower Point -esitykset löytyvät Terve Urheilija -verkkosivuiltawww.terveurheilija.fi.

Vuonna 2013 järjestetään kaksiTerve Urheilija -iltaseminaaria; 5.3.2013 aiheena on urheilijan sydän ja 20.11.2013 ylikuormitus.

Tällöin harjoitteluun paluussa kan-nattaa olla erityisen maltillinen ja pitää muistaa, että sairaana harjoittelu ei ole kehittävää, vaan heikentää suoritus- ja palautumiskykyä, saattaa pitkittää toipu-mista ja altistaa jälkitaudeille.

Urheilulääkäri ja valmentaja Harri Hakkarainen piti esityksensä mykop-lasmasta ja alipalautumisesta. Venäläisur-heilijoilla tehdyissä tutkimuksissa osalla urheilijoista immuunijärjestelmän toi-minta heikkeni jopa 40 % kovan harjoi-tusjakson jälkeen, jolloin mikrobit, kuten mykoplasma, pääsevät helpommin tun-keutumaan elimistöön. Mykoplasma on löydetty jo yli sata vuotta sitten, mutta vasta viimeisellä vuosikymmenellä sitä on opittu etsimään laboratoriokokeilla,

joiden luotettavuus ja tulkinta ovat lääkä-rillekin haastavia.

Mykoplasma poikkeaa muista baktee-reista kooltaan ja rakenteeltaan, ja siksi puolustusjärjestelmä ei aina tunnista sitä. Mykoplasman hoitoon käytetyt antibioo-tit eivät sen poikkeavan rakenteen takia pysty tuhoamaan pöpöä vaan ainoastaan estämään sen lisääntymisen. On tärkeää, että urheilija malttaa levätä infektion aikana ja keventää harjoittelua riittävän pitkään infektion jälkeen, jotta puolustus-järjestelmä voi tuhota tunkeilijan lopulli-sesti.

Jos näin ei käy, infektio voi jyllätä eli-mistössä matala-asteisena ja aiheuttaa urheilijalle ns. immunologisen alipalau-tumistilan. Oireina ovat huonontuneen palautumisen lisäksi mm. suorituskyvyn lasku, syketasojen kohoaminen, väsymys, lihasten hapottaminen ja räjähtävyyden puute sekä itse infektiosta johtuvat elin-kohtaiset oireet.

alipalautuminen on iso kokonaisuusAlipalautumistila vastaa osittain ylikuor-mitustilaa, mutta Harri Hakkarainen suo-sitteli alipalautumis-termin käyttämistä, koska se kuvaa paremmin sitä, mistä asi-assa on kyse. Alipalautuminen on kokonai-suus, jossa tulee sairauksien lisäksi huomi-oida myös harjoittelun, ravinnon, levon ja unen sekä muiden elimistöä kuormit-tavien tekijöiden vaikutus ja korjata mah-dolliset puutteet niissä.

Normaaliin harjoitteluun palaaminen tapahtuu Hakkaraisen mallin mukaan asteittain useamman viikon aikana läh-tien matalatehoisista ”pitää pystyä puhu-maan” -harjoituksista. Hoitona mykop-lasma-infektioissa ovat antibiootit, leu-kotrieenisalpaajat ja limaa irrottavat lääk-keet sekä tietyt immuunijärjestelmää tuke-vat ravintolisät (mm. C-vitamiini, sinkki ja probiootit).

Mykoplasma voi aiheuttaa monimuo-toisen taudinkuvan lievistä flunssaoireista keuhkokuumeeseen, sydänlihastulehduk-seen ja aivokalvontulehdukseen. Suurin osa sairastuu lievästi ja toipuu mykoplas-masta muutamassa päivässä tai viikossa, mutta alipalautumistilasta toipuminen voi kestää pahimmillaan yli vuoden. ●

Kova harjoittelu voi aiheuttaa flunssan kaltaisia oireita

harjoituksen jälkeen aktivoimalla immuunijärjestelmää osittainsamalla tavalla kuin mikrobit.

42 1 • 2013

Apukouluttajat Michael Khan itävallasta ja Colin White irlannista tarjosivat hyvän paketinpääkouluttaja Peter Hirstin rakentamaan kokonaisuuteen.

Suomalaisilla squashvalmentajilla oli mahdollisuus osallistuaeuroopan Squashliiton järjestämälle ensimmäiselle ykköstasonvalmentajien kouluttajakoulutukseen Wienissä.

eurooppalaista yhtenäistä valmentajakou-lutusta. Tapahtuman pilottimaisuus antoi erityiskiinnostavuutta ja asia sekä vetäjät olivat hyviä. Valitettavasti kurssin valmis-telu ja organisointi oli heikko. Esimerkiksi kurssin etenemisestä ei ollut runkoa pape-rilla, eikä esimerkiksi ruokailuja ollut

varattu. Eipä menisi Suomessa läpi. Kouluttajakoulutus järjestettiin kaksi-

osaisena, joista ensimmäinen oli teoria-painotteinen osuus Wienissä. Toinen osa on käytäntöpainotteinen viikonlopun mittainen testikoulutus Suomessa, jossa meitä kahta kouluttajaa arvioi ESF:n tutor.

Suomalaiset valmentajakouluttajateuroopan Squashliiton kurssilla

teksti ja kuvat Markku Hyrske ja Toni Wallin

Euroopan Squashliiton (ESF) squashin valmentajakoulutus alkoi 2000-luvulla, kun laji oli levinnyt itsenäistyneisiin itäblo-kin valtioihin. Osassa niissä on

ollut kasvukehitys, joka vaati ESF:ää koulut-tamaan kiireesti valmentajia tasoille 1– 3.

Vanhemmissa squashmaissa, edelläkä-vijänä Englanti, koulutusta on järjestetty paljon aiemmin ja Suomessakin jo 1980-luvulta alkaen tasoilla 1– 4.

Euroopassa koulutuskysyntä on kasva-nut edelleen ja ESF järjesti historian ensim-mäisen tason 1 valmentajien kouluttaja-koulutuksen Wienissä. Kyse oli pilottita-pahtumasta, jossa 11 kurssilaista tulivat kuudesta maasta (Venäjä, Ukraina, Tsekki, Slovenia, Puola ja Suomi). Pääkouluttaja-guruna toimi peter Hirst Englannista, apukouluttajina michael Khan Itävallasta ja Colin White Irlannista. Kurssin pääjär-jestäjä ESF:n puolesta oli Khan, joka vastaa myös ESF:n koulutusohjelman kehittämi-sestä.

pilottikoulutus kiinnostiOsallistumisemme yksi motiivi oli, että voimme olla osaltamme kehittämässä

Wienissä järjestetyn valmentajakoulutuksen

osallistujia.

1 • 2013 43

Player level Player emphasis Player needs Coaching style esF Coach education Duration

PSA / WISPA  Training to Win  Sum of Below  Empower   Level 4?   n.a.

National Juniors  Training to Compete  Tactics /Apply  Direct   Level 3   7 days Pressure

Intermediate  Learning to Train  Skill /Accuracy  Coach   Level 2   4 daysPlayers

Early Learners   Learning to Play  Simple Rallies   Teach   Level 1   3 – 4 days

Matriisi, jossa yhdistyvät: pelaajan taso, tähtäin ja tarpeet sekä valmentajan rooli, koulutustaso, kurssin kesto.

Näin saamme itsemme sertifioiduksi ESF:n valmentajakouluttajiksi ja voimme kouluttaa ESF tason 1 valmentajia. Tämä on alku sille, että uusilla suomalaisilla squashvalmentajilla on entistä paremmat mahdollisuudet laajentaa reviiriään Eu-rooppaan.

Kurssin antiaMe suomalaiset emme olleet osallistuneet ESF:n aiempiin valmentajakoulutuksiin, koska oma systeemimme ja muut kansain-väliset seminaarit ovat tarjonneet aikaa sit-ten pidemmälle ja syvemmälle menevää sisältöä.

Tästä syystä törmäsimme kiinnostavaan ilmiöön, kouluttajien sisäpiirin englan-ninkieliseen koulutusslangiin, joka aihe-utti hiukan hämminkiä ja meiltä tukun kysymyksiä. Termit eivät liittyneet miten-kään squash-terminologiaan, vaan niiden tarkoitus oli kielikuvina iskeä ja tarttua kouluttajien ja valmentajienkin mieliin, mitä ne kyllä tekivätkin.

Kävi ilmi, että slangi kumpusi lähinnä Peter Hirstin verbaliikasta ja vuosien kou-luttajatyöstä mm. Englannin squashlii-tossa.

Kävi ilmi, että Peter, Michael ja Colin ovat keskenään istuneet ja pähkäilleet kyseisiä ilmaisuja sekä niiden käyttöä. Näiden pohjalta kouluttajat ovat luoneet yhdeksän kultaista sääntöä eli ’ohjeita ja työkaluja’ valmennustyöhön.

Tässä muutama mieleenpainuva kultai-nen sääntö:

”Sally Sunflower”. Sääntö muistuttaa urheilijan/pelaajan kasvusta askel kerral-laan. Seuraamme urheilijan/pelaajan kas-vua, kuten kasvattaisimme puutarhaa. - Kastele ja ruoki sopivasti – anna aikaa imeä ravinto ja kasvaa. Älä tukahduta informaa-tioon ja virikkeisiin – annostele oikein. Jat-koideana totesimme, että on syytä pitää kukkien määrä kohtuullisena ja vaihtele-vana eli sellaisena, että työ pysyy kiintoi-sana, mahdollistaa laadun ja ryhmässä ole-vat voivat tukea toisiaan.

”Coaching Scale 1– 100” muistuttaa, että valmennuksessa olevat pelaajat ovat eri tasoilla. Tässä aloittelija on skaalassa 1 ja huippuammattilainen 100. Meidän val-

mentajien pitää muistaa, että työtavat ja sisältö on mitoitettava eri tavoin eri skaa-lan kohdassa olevien urheilijoiden/pelaa-jien mukaan, vaikka kaikki lyövät käm-mentä ja rystyä. Valmennus-skaalaa 1– 100 saatiin tukemaan matriisi, jossa yhdistyvät pelaajan taso, tähtäin ja tarpeet sekä val-mentajan rooli, koulutustaso ja kurssin kesto.

”Effective Communication” - kuinka kommunikoida valmennettavan kanssa.

– Meillä on kaksi korvaa ja yksi suu, käyttäkäämme niitä samassa suhteessa, Peter Hirst totesi useasti. Samoin esille nostettiin erilaiset kommunikointityylit ja niiden käyttö eri tilanteissa. Näytä, puhu, kysy - löydä yhteinen kieli - näytä ja tes-taa. Muistutus vuorovaikutuksesta - kysy ja kuuntele.

What, Why, When and How ’WWWH’ eli Mitä, Miksi, Milloin ja Kuinka ’MMMK’.

Mitä tehdään? Miksi tehdään? Milloin tehdään? Kuinka tehdään?

Tämä tuntui tärkeimmältä työkalulta. Kysymyspatteristo saattaa tuntua raskaalta, mutta varsinaisessa opetus-/koulutushet-kessä etukäteen mietityt perusajatukset ja vastaukset tuovat selkeyttä ja motivoitu-neisuutta tekemiseen pelaajan tai koulu-tettavan valmentajan kannalta. Samalla moni ristiriitatilanne jää pois ja toiminta on laadukkaampaa ja tehokkaampaa.

avoimuuden lisäännyttävä Yhtenäinen ESF:n valmentajakoulutusjär-jestelmä on alkuvaiheessa ja päävetäjät tuntuivat olevan mustasukkaisia reviiris-tään. Toiminta on hiljalleen avautumassa. Siitä huolimatta esimerkiksi Pohjoismai-den on yhteisesti pantava ESF:n virallisissa instansseissa vauhtia järjestelmän edelleen kehittämiseen ja avautumiseen. Eri tasojen koulutusten rungot ja sisällöt on saatava jäsenliittojen käyttöön. Näin ei tällä het-kellä ole.

Oli hienoa huomata kuinka kurssilaiset olivat avoimia toistensa ideoille ja heittäy-tyminen toimintaan oli merkille pantavaa. Kurssilaisten kanssa loimme mutkattoman kontaktin, ja heidän kotimaahansa on nyt helppo mennä eri tehtävissä. Osanottajia

yhdisti kova halu kehittää itseään, oman maansa squashvalmentajakoulutusta sekä toimia pioneerina Euroopan laajuisessa valmentajien kouluttajakoulutuksessa.

Kurssilla osanottajissa oli sellaisia, jotka eivät pärjänneet englannin kielellä. Suoma-laisten valmentajien kielitaito on useimmi-ten hyvää ja mahdollistaa kansainvälisen vuorovaikutuksen, mikä on ensiarvoista kehityksessä mukana olemiseksi. Sama koskee pelaajiamme. He voivat mennä lähes minne tahansa leireille ja kisoihin ja saada niissä irti paljon, kun ymmärtää sanotun ja voi keskustella, olla yhdessä sekä viihtyä.

Tilanne SuomessaSuomen squashissa valmentajakoulutuk-seen tulevien määrä on nousemassa ja seuratyön määrä kasvussa. Päävalmenta-jamme mike Harris (Englanti) on tuonut lisää keskustelua ja iloisuutta toimin-taamme eri tasoilla. Hänen ja toiminnan-johtaja Hannu mäkisen vierailut pieniin-kin seuroihin ovat tärkeitä ja viestivät siitä, että yhteisöömme ovat kaikki tervetulleita. Harrisin esimiehenä on ollut Englannin Squashliitossa Peter Hirst, joten kanavat ovat auki tiedon ’alkulähteille’.

Pieneksi maaksi olemme järjestäneet paljon arvokisoja ja pelaajamme ovat menestyneet hienosti.

Meidän on oltava kuitenkin vielä enemmän hereillä ja pidettävä huolta siitä, että liittotason valmentajat ja kouluttajat ovat jatkossakin maan seurojen sytyttäjiä sekä kansainvälisesti aktiivisia valmennuk-sen tieto-taidon foorumeilla. On osallis-tuttava ulkomailla eri koulutuksiin ja voimme myös isännöidä kansainvälisiä koulutuksia ja leirejä. Lisäksi on syytä olla mukana kotimaan eri lajien valmentajien kohtaamisissa. ●

”Kastele ja ruoki sopivasti– anna aikaa imeä ravintoja kasvaa. Älä tukahduta

informaatioon ja virikkeisiin– annostele oikein.”

44 1 • 2013

Suomen Valmentajat ry tiivistääyhteistyötään antidopingtoimi-kunta aDT ry:n kanssa.

teksti Kristiina Danskanen

kuva Antidopingtoimikunta

Jatkossa jäsenhuoneessa on tar-jolla valmentajille suunnattua antidopingtietoa helpottamaan valmentajan päivittäistä toi-mintaa. Valmentajan rooli anti-

dopingtyössä on erityisen tärkeä ja alkaa jo asennekasvatuksena lasten ja nuorten kanssa. Valmentaja tukee puhdasta urhei-lua eikä hyväksy ”kaikki käyttää kuiten-kin” -asennetta.

Osoitteesta www.antidoping.fi löy-tyvä Puhtaasti paras -antidopingopas on jokaiselle valmentajalle erinomainen apu

arkipäivän toiminnassa niin urheilijoi-den, vanhempien kuin mediankin kanssa toimimiseen.

Vastuu dopingin käytöstä Vastuu dopingin käytöstä on lopulta aina urheilijalla. Valmentaja voi kuiten-kin muistuttaa urheilijaansa antidopin-gasioista ja esimerkiksi mahdollisen eri-vapauden uusimisesta. Kansainvälisiin kisoihin lähdettäessä on myös syytä sel-vittää kansainvälisen lajiliiton erivapaus-ohjeet, jotka saattavat poiketa suomalai-sista käytännöistä. Tavoitteena valmenta-jalla on ohjata urheilijaa ottamaan vastuu itselleen.

erkka-erivapauskone Antidoping sivuille on uutena apuväli-neenä valmentajalle ja urheilijalle avattu Erkka-erivapauskone, jonka avulla voi

Valmentaja tunnistaa vastuunsa antidopingasioissa

helposti selvittää, pitääkö urheilijalle hakea erivapautta ja mistä se haetaan.

Lehden liitteenä on vuosittain uusiu-tuva julkaisu ”Kielletyistä aineista ja menetelmistä 2013”. Valmentaja voi tar-peen mukaan tilata kirjasia lisää lajiliitos-taan tai suoraan antidopingtoimikunnasta. Luettelot ovat nähtävissä myös ADT:n internetsivuilla. ●

Suomen Valmentajat haastaayhdessä antidoping-toimikunnan kanssa kaikkijäsenet ottamaan julkisestikantaa puhtaan ja reilunurheilun puolesta osoitteessawww.puhtaastiparas.fi /portal / fi / puhtaasti_paras

1 • 2013 45

www.suomenvalmentajat.fi

Erik Piispa

Viime vuosi oli kilpa- ja huippu-urheilun kannalta monilta osin käänteentekevä vuosi. Huippu-urheilun muutosryhmä sai oman työnsä päätökseen ja uudet suunta-viivat suomalaiselle huippu-urheilulle on määritelty. Henkilömuutoksia on jo tullut ja tulee jatkossakin, kun urheilun eri organisaatioissa pistetään tehtäviä ja vakans-seja uuteen jakoon. Yksi asia on varma. Työtä meillä kaikilla kilpa- ja huippu-urhei-lun parissa työskentelevillä riittää ja sitä on paljon. Asetetut tavoitteet ovat haasteel-lisia, kuten pitääkin.

Positiivista asennetta ja palavaa intohimoa työhön tarvitaan kaikissa organisaati-oissa, mutta ilman todellista yhteistyötä emme pääse asetettuihin tavoitteisiin. Kaik-kia tarvitaan. Yksin ei kukaan selviä tästä voittajana. ●

Yhteistyötä tarvitaan

KEHiTYSPääLLiKÖN PALSTA

Suomen Valmentajien kolmen tunnin teemakoulutuksiin ei kevään aikana tule uusia sisältöjä, mutta syksyllä aloitammenuorten liiketaitoharjoittelu osa 4:n työstämisen. Sen valmistuminen menee vuoden 2013 loppuun tai 2014 alkupuolelle.

Mikäli sinulla on ideoita ja ajatuksia Suomen Valmentajien jatko- ja täydennyskoulutustarjonnan kehittämiseksi, oleystävällinen ja lähetä minulle sähköpostia osoitteella erik.piispa@suomenvalmentajat.fi

Koulutustarjontamme löytyy kokonaisuudessaan nettisivuiltamme www.suomenvalmentajat.fi

Kaikki teemakoulutukset ovat tilattavissa urheiluseuran tai lajiliiton valmentajille. Mikäli tarvitset lisätietoja koulutuksista,ole ystävällinen ja ole yhteydessä allekirjoittaneeseen.

Menestystä valmennuksen haasteisiin vuodelle 2013 !

Valmentajaklinikka specialKevääksi suunniteltu Valmentajaklinikka special joudutaan siir-tämään syksylle, sillä kouluttajaksi sovitun Tommi paavolan työkiireet estävät hänen tulonsa Suomeen. Päivämäärä löytyy Suomen Valmentajien nettisivuilta heti kun se on Tommin kanssa sovittu. Ne, ketkä Valmentaja-lehden lukijoista eivät Tommia tunne, voivat käydä tutustumassa Tommin nettisivui-hin ja blogiin osoitteessa www.discovermovement.com.

Tommi on tehnyt jo usean vuoden ajan ansiokasta val-mennustyötä Yhdysvalloissa erityisesti nuorten urheilijoiden parissa. Tällä hetkellä hän toimii Fitness ja Performance co-ordinatorin vakanssilla Immaculate Heart Academyssa, tyttö-jen High schoolissa, New Jerseyssä. Lisäksi hänellä on ollut merkittävä panos Suomen Valmentajien koulutussisältöjen kehittämisessä. ●

Teemakoulutuksista

Vuoden 2013koulutusuutisia

2012 oli Suomen Valmentajien koulutustoiminnassa ennätyksel-lisen vilkas. Tämä luo ison haas-teen, kun tavoittelemme tästä vuodesta yhtä menestyksekästä.

Koulutusvaliokunnan ja osaa-van asiantuntijaverkoston kanssa tulemme tekemään parhaamme, että Suomen Valmentajien kou-lutustoiminta kehittyy edelleen. Uusia koulutussisältöjä on tulos-sa ja koulutusten toimintatapoja kehitetään vastaamaan entistä paremmin valmennuksen haas-teisiin. ●

ValmentajaklinikkakoulutusValmentajaklinikkakoulutukseen tulee uusi teema. Sisäl-tö täsmentyy lähiviikkoina, mutta teema liittyy mekaniik-kaan valmennuksessa. Kouluttajina toimivat mm. harri hakkarainen ja sami kalaja. Kolmas kouluttaja nime-tään, kun sisältö tarkentuu.

Luvassa on jälleen mielenkiintoinen ja toiminnallinen kokonaisuus. Alkuvuoden ainoa uuden teeman Valmen-tajaklinikka järjestetään Lapin Urheiluopistolla, Rova-niemellä 8.6. 

Ilmoittautuminen käynnistyy helmikuun aikana. Syk-syn klinikoista yksi on varmuudella Helsingissä. ●

46 1 • 2013

VK-Kustannus Oy

kokosi Taru Alanko

Henkilöjäsenedut vuodelle 2013>> Valmentaja-lehti

Valmentaja-lehti on yhdistyksen omis-tama julkaisu ja ollut jäsenlehtenä ilmestymisestään lähtien. Valmentaja-lehti on kilpa- ja huippu-urheiluval-mentajien erikoislehti. Se käsittelee val-mennusta eri tasoilla nuorista aikuisiin.

Lehti ei niinkään kerro senteistä ja sekunneista, vaan harjoittelusta ja val-mentautumisesta - siis tärkeimmästä.

Valmentaja-lehdessä valmentajat itse kertovat kokemuksistaan, ratkaisumal-leistaan, iloista ja suruista sekä tulok-sen tekemisen taustoista. Lehden lukijat ovat aina ajan tasalla. Valmentaja-lehti lähetetään jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle.

>> e-Valmentaja

e-Valmentaja on yhdistyksen sähköi-nen uutiskirje. Sen sisältöjä ovat ajan-kohtaiset artikkelit, seminaariraportit, uutiset, tulevien tapahtumien esittely sekä tärkeät jäsenille tiedotettavat asiat. e-Valmentaja lähetetään automaattisesti kaikille sähköpostiosoitteensa ilmoit-taneille Valmentaja-lehden tilaajille ja Suomen Valmentajien jäsenille sekä yhteistyössä mukana oleville.

>> Valmentajahinnastourheiluopistoilla

Jo vuosia monet urheiluopistot ovat solmineet yhteistyösopimuksen Suo-men Valmentajien kanssa. Yhteistyösopi-mukseen on sisältynyt erityiset valmen-tajahinnat valmentajien vapaa-aikana tapahtuvaan majoitukseen. Yhteistyössä olevien opistojen tarjoamat alennukset tai erikoishintaiset palvelut ovat eritel-tyinä jäsenhuoneessa. Tämän vuoden alennukset vaihtelevat 10 – 15 % nor-maalihinnoista.

>> uudet jäsenpalvelut

Verkkosivuillemme on avattu tämän vuoden alusta pelkästään jäsenille tar-koitettu palvelu – jäsenhuone. Jäsen-huoneessa on tietoa valmentajan sopi-musta tehtäessä tärkeistä kysymyksistä, jotka kannattaa ottaa esille ja kirjata ne

sopimukseen. Sieltä voit tulostaa Suo-men Valmentajat ry:n ja SAVAL:in suo-sittaman sopimusmallin.

Jäsenhuoneen etusivulla on kes-kustelupalsta. Siellä on muutama aihe, johon kaipaamme palautetta. Toivotta-vaa on, että valmentajat keskustelevat keskenään. Siellä voit avata aiheen ja tiedustella muiden ajatuksia.

Jäsenhuoneessa ovat nykyään kaikki avoimet työpaikat, jotka meille ilmoite-taan. Ilmoittaminen on täysin ilmaista ja toivomme, että rohkaiset omaa seu-raasi ilmoittamaan avoimista työpai-koista meille, me laitamme ne tiedoksi valmentajakunnallemme.

Jäsenhuoneessa on kaikki tiedot jäseneduista ja niiden käytöstä. Niitä neuvotellaan koko ajan lisää ja ensim-mäisenä ne kirjataan jäsenhuoneeseen, mutta toki niitä tiedotetaan Valmentaja-lehdessä ja e-Valmentajassakin.

Jos sinulla on jotain, jota haluat ilmoittaa muille valmentajille, se onnistuu jäsenhuoneen ilmoitustau-lulla.

Jäsenhuoneeseen pääsee osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi oikeassa yläkulmassa olevan linkin kautta. Jär-jestelmä kysyy sinulta silloin käyttäjä-tunnusta ja salasanaa, jotka sinun pitää tilata osoitteesta tunnukset@suomen-valmentajat.fi. Tässä yhteydessä jäse-nyys tarkastetaan.

Jäsenhuoneen sisältöä kehitetään koko ajan ja kaikki toiveet sekä palaute otetaan mielellään vastaan. Niitä voi lähettää sähköpostitse osoitteella toimisto@suomenvalmentajat.fi

>> Koulutustuki

Suomen Valmentajat ry:n tehtävänä on edistää valmennustietouden ajan-mukaisuutta maassamme ja kannus-taa yhdistyksen jäseniä tekemään työtä nykyaikaisen ja ulkomaisen tietouden saamiseksi suomalaisen urheiluelämän käyttöön. Tätä tarkoitusta varten Suo-men Valmentajat ry myöntää hakemuk-sesta koulutustukia sääntöjen mukai-sesti budjettiin varattujen määräraho-jen puitteissa.

Verottajan päätöksen jälkeen, jonka

mukaan stipendi on saajalleen rahan-arvoista tuloa ja näin ollen verotettavaa ansiota, Suomen Valmentajat on muut-tanut käytäntöään valmentajille myön-nettävien tukien suhteen. Stipendi on nyt nimeltään koulutustuki. Edelleen-kin vuoden jäsenenä oltuaan jäsenellä on oikeus anoa tukea kansainväliseen valmentajakoulutustapahtumaan ja tuki myönnetään raporttia ja kulukorvauk-sia vastaan. Vuosittain talousarvioon varataan 4000 – 8000 euroa avustuk-siin. Haku tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella.

Koulutustukisäännöt, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät verkkosivuiltamme osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi / jäsenhuone.

>> Coach Collection

Uudistimme syksyllä 2012 kokonai-suuden lähes kokonaan ja jatkossa sitä uudistetaan sesonkien mukaan. Koko-naisuuteen tuodaan uutuustuotteita sitä mukaa, kun ne soveltuvat valmentajien käyttöön.

Coach Collection -tuotteiden tilaus-mahdollisuus on verkkosivuilla jäsen-huoneessa, sillä vain jäsenillä on oikeus käyttää Coach Collection -asuja. Tuot-teet toimittaa edelleenkin monivuo-tinen yhteistyökumppanimme JRC-Markkinointi Oy Lohjalla.

>> Valmennuskirjallisuus

Suomen Valmentajat ja VK-kustannus Oy ovat tehneet yhteistyötä jo vuosi-kymmenten ajan. Suomen Valmentajat on osaomistajana yrityksessä ja siten vaikuttamassa siihen, että suomalai-nen urheiluvalmennus saa jatkossa-kin ammattikirjallisuutta suomen kie-lellä. Suomen Valmentajien jäsenet ovat oikeutettuja saamaan VK-kustannuksen julkaisemia valmennuskirjoja kanta-asiakashintaan.

Tilaukset osoitteessawww.vk-kustannus.com

1 • 2013 47

Shellin tavaramerkkien käyttö perustuu Shell Brands International AG:n myöntämään lisenssiin St1:lle

>> Tryg-Vakuutusetu

Suomen Valmentajien ja Trygin välinen yhteistyösopimus koskee yksityishen-kilöiden vakuutuksia. Jäsenetuun ovat oikeutettuja kaikki yhdistyksen jäsenet, työntekijät ja toimihenkilöt.

Tryg tarjoaa sinulle seuraavat vakuu-tukset: koti- ja huvilavakuutus, liikenne- ja autovakuutus, tapaturma- ja sairaus-kuluvakuutus, matkavakuutus sekä YoungLiving -vakuutus, joka on vakuu-tuspaketti 15 – 28-vuotiaille.

Yhdistyksen jäsenillemyönnettävät alennukset: Koti- ja Huvilavakuutus, alennus 15 %Täysarvovakuutus – kohde on aina vakuutettu oikeasta arvosta, lisäksi huo-neistossa tehdyt muutostyöt (kiinteä sisustus) sisältyvät koti-irtaimistoon 50 000 euroon saakka.

matkavakuutus, alennus 15 %On voimassa kaikkialla maailmassa aina 80 ikävuoteen saakka. Vakuutet-tuina ovat myös mukana matkustavat alle 18-vuotiaat lapset ja lastenlapset. Vakuutus sisältää mm. evakuointiturvan sekä korvauksen matkan odottamisesta.

Tapaturmavakuutus, alennus 15 %Vakuutus on voimassa ympäri vuoro-kauden, tapaturman aiheuttamat hoito-kulut valintasi mukaan, joko 10.000 € tai 20.000 € / tapaturma

Sairauskuluvakuutukseen omavastuu-alennus: omavastuu 100 euroa / haku-kerta / vakuutettu (norm. 150 €)

autovakuutus, alennus 9 %Laajakaskoon kuuluu aina lisämak-sutta Lasiturva ja Rahoitusturva, lisä-maksusta voit valita myös Keskeytys-turvan ja Lunastusturvan.

Lisäksi saat 15 % keskittämisedun vapaaehtoisista vahinkovakuutuksista, kun sinulla on voimassa vähintään kaksi eri lajin yksityishenkilön vahin-kovakuutusta (esim. kotivakuutus ja matkavakuutus).

Jäsenille myönnettävät erityisalen-nukset koskevat yllä mainittuja tuot-teita. Keskittämisalennuksen (15 %) ja maksutapa-alennuksen (2,5 %) osalta sovelletaan Trygin yleisiä hinnoittelu-perusteita. HuOm! Mikäli jäsen on oikeu-

tettu Nordea Pankin Avainasiakasetuihin, kyseiset hintaedut eivät tuo lisäarvoa jäsenelle.

Lisätietoja vakuutuksista saat osoit-teesta www.tryg.fi tai nordea.fi / tryg

Voit myös soittaa asiakaspalveluun numeroon 0200 72020 (pvm / mpm) arkisin klo 9 – 17. Lähetä sana ETU tekstiviestillä (oman liittymäsi teksti-viestin hinta) numeroon 12537 ja otamme sinuun yhteyttä.

>> St1 -polttoaine-etu

Suomen Valmentajat ry:n valmentaja-kortti toimii myös polttoainealennus-korttina. Kortilla saa alennusta poltto-aineesta heti ja saman tien Suomessa kaikilta St1-asemilta sekä miehitetyiltä Shell-asemilta, kun maksaa tankkauk-sen käteisellä, pankkikortilla, debitillä tai Visa Electronilla. Asemia on kaikki-aan yli 500.

Asemilla on laadukkaiden poltto-aineiden lisäksi mm. pesupalvelut ja pesupassit. Konseptoiduilla pesuase-milla on käytössä pesupassit: Shell-puolella kolmannen pesun jälkeen maksuton lasinpesuneste ja kuuden-nen pesun jälkeen maksuton autopesu ja St1-puolella jossa konseptoitu auto-pesu joka 6. pesu maksuton. Kassoilta voi pyytää pesupasseja.

Shell HelmiSimpukka ravintoloissa saa tietyistä annoksista alennusta kätei-salennuskortilla eli myös Valmentaja-kortilla. Nämä annokset on merkitty listaan.

Palvelutankkauskonsepti eli palve-lumestari mm. tankkaa autosi, tarkis-taa öljyt, lisää lasinpesunestettä. Se löy-tyy 60 asemalta. Nämä asemat löytyvät huoltamohausta tai omalta nettisivulta palvelutankkaus.fi

Kaikki vastaukset mm. missä lähin asema, mikä 24h asema, löytyvät netistä www.st1.fi ja etusivulta ”Hae asemia” ja älypuhelimella m.st1.fi.

Lisäksi uudella Valmentajakortilla saa alennusta lämmitysöljystä, ohjeet tule-vat jäsenille valmentajakortin mukana.

>> pTStudio -lisenssi

PTStudio on harjoitusohjelmien laa-dintaan tarkoitettu selainpohjainen oh-

jelma liikunnan ja terveydenhuollon ammattilaisille. PTStudio on dynaami-nen ohjelma jonka sisältämiin harjoit-teisiin voit itse vaikuttaa. Harjoitekanta kasvaa automaattisesti ilman lisäkustan-nuksia. Suomen Valmentajat ry:n jäsen saa yhden 12 kuukauden käyttöoikeu-den ohjelmaan. Seuraavat käyttöoikeu-det ovat maksullisia. Ohjeet käyttöoi-keuden saamiseksi tulevat valmentaja-kortin mukana.

uuDeT JÄSeNeDuT

>> Kinesioteipit

Suomen Valmentajat aloitti vuonna 2012 yhteistyön Fysiostore Oy:n kanssa. Yritys tuo maahan kinesioteip-pejä ja järjestää teippauskoulutusta. Nyt Suomen Valmentajien jäsenillä on mah-dollisuus tilata kinesioteippejä edulli-seen hintaan.

>> eduFocus -koulutukset

SportFocus Oy tuottaa monipuolisia urheilupsykologisia ja psyykkisen val-mennuksen palveluja ammattitaidolla ja kokemuksella. Suomen Valmenta-jat solmi yhteistyösopimuksen Sport-Focuksen kanssa viime syksynä. Yri-tys tuottaa urheilijoille ja valmentajille ainutlaatuisia psyykkisen valmennuk-sen harjoitteita toteutettavaksi lajihar-joittelun yhteydessä. Asiantuntijoiden laatimien, testattujen harjoitteiden avulla psyykkinen valmennus toteu-tuu monipuolisesti ja tuloksellisesti. Trainingfocus -harjoitteiden nimellä kutsuttaviin palveluihin voit tutustua yrityksen verkkosivuilla osoitteessa www.sportfocus.fi.

Suomen Valmentajien jäsenet saavat SportFocus Oy:n järjestämistä Edu-Focus -koulutuksista 15 % alennuksen.

>> Scandic -hotellihinnasto

Suomen Valmentajien jäsenet saavat Scandic -hotelleista kotimaassa alen-nusta majoittuessaan ja maksaessaan itse majoituksensa. Tarkemmat alen-nukset ja ohjeet alennuksen saamiseksi löytyvät jäsenhuoneesta. ●

48 1 • 2013

Suomen Valmentajat ry uusi hallitus on aloittanut toimintansa. Hallituksen puheenjohtajana toimii Kari Niemi-Nikkola, vanhoina jäseninä jatkavat Simo Tarvonen (vpj.), antti Koske-lainen, pekka rindell, pulmu puonti ja uusina jäseninä Kirsi Hämäläinen, Janne Hänninen sekä Jorma Kemp-painen.

Valiokunnat vuodelle 2013Työvaliokunta: Kari Niemi-Nikkola, pjSimo Tarvonen, varapjKristiina Danskanen, tj

arvostustoimikunta: Kalevi Tuominen, pjKari Niemi-NikkolaKristiina DanskanenAnuliisa Uotila, SAVALPekka Potinkara, SAVAL

uusihallitus

KoulutusvaliokuntaPulmu Puonti, pjKirsi HämäläinenPekka RindellJanne HänninenErik Piispa

markkinointi- ja viestintä-valiokuntaKristiina Danskanen, pjSimo TarvonenPekka PotinkaraAntti KoskelainenTaru Alanko

Valmentaja-lehden toimituskuntaJorma Kemppainen, pjKristiina DanskanenHenry JärvinenPekka PotinkaraTaru Alanko

avainasiakastoimikuntaTaru Alanko, pjKristiina DanskanenLaura Tast Kristian TörnqvistTuomas MikkolaJukka Pelkonen

suomen valmentajientoimistosuomen valmentajat ryRadiokatu 20, 00240 Helsinki

Puhelin: (09) 3481 3142

Avoinna: klo 08:30 – 16:00

sähköposti:toimisto@suomenvalmentajat.fi

internet:www.suomenvalmentajat.fi

suomen valmentajienhenkilöstötoiminnanjohtajaKristiina DanskanenGSM 043 211 3388kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi

kehityspäällikköErik PiispaGSM 045 638 4772erik.piispa@suomenvalmentajat.fi

PalvelupäällikköTaru AlankoPuh. (09) 3481 3142GSM 045 638 4771taru.alanko@suomenvalmentajat.fi

torstaina 25.4.2013paikka: Valo-talo 2 krs, Radiokatu 20, 00240 HELSINKI

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.

Yhdistyksen säännöt löytyvät verkkosivuilta osoitteestawww.suomenvalmentajat.fi

Tervetuloa

ha L L i t u s

Suomen Valmentajat ry:n kevätkokous

KeVÄTKOKOuS

1 • 2013 49

>> Vuoden 2013 yhteisöjäsenmaksun suuruus on 80 euroaja se sisältää seuraavat voimassa olevat jäsenedut:

• Tukea ja välineitä seuran valmentajien koulutussuunnitelman toteuttamisessa

• Työkaluja valmentajahuoltoon vapaaehtois- ja ammattilaispuolella

• Mahdollisuus verkottumiseen ja toimintaympäristön kehittämiseen

• Sopimusneuvontaa siitä, mistä asioista seuran ja valmentajan välillä tulee sopia

• Jäsenhintaisia täydennyskoulutuksia palvelemaan seuran omia tavoitteita

• Viimeisin valmennustietous seuran tietoon viestinnän kautta

• Mahdollisuus osallistua Suomen Valmentajien toiminnan kehittämiseen

• Pääsy jäsenhuoneeseen – avoin vain jäsenille

• Osallistumisoikeus seurajoukkueena kisatapahtumiin mm. Valmentajagolf

• Valmentaja-lehti (5 numeroa vuodessa)

• e-Valmentaja (sähköinen uutiskirje 9 – 11 numeroa vuodessa)

• Jäsenkirjeet sähköisesti tai postitse (2 kertaa vuodessa)

• Jäsenhintaiset koulutusmateriaalit (säästö 10 euroa per tuote)

• ST1 asemakohtainen polttoaine-etu

• Suomen Valmentajien yhteistyökumppaneiden palvelut

arvonta jäseneksi liittyville yhteisöilleKaikki maaliskuun 2013 loppuun mennessä jäseneksi liittyneet seurat ja yhteisöt osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kolmeLasten ja nuorten Hyvä Harjoittelu -koulutusta.

SUOSiTTELiJAKiLPAiLU JäSENiSTÖLLE: Suosittele Suomen Valmentajia ja osallistut arvontaan, jossa suosittelijoiden kesken arvotaanvuoden 2014 Urheilugaalan illalliskortti Suomen Valmentajien pöydässä. Jäseneksi liittyvä mainitsee suosittelijan nimen liittymislomakkeessa kohdassa ”mistä kuulit”. Jokainen suosittelu osallistuu arvontaan. Mitä useampi suosittelu, sitä paremmat mahdollisuudet voittaa.Suosittelijan on oltava Suomen Valmentajien jäsen. Kampanja päättyy 31.3.2013.

Jäseneksi voi liittyä osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi / jäsenyydet / yhteisöjäseneksi liittymislomake.

teksti Taru Alanko

Seura on sekä urheilijan että valmentajan kannalta laaduk-kaan valmennuksen ydin. Val-mentajan osaaminen ja hyvin-vointi ovat keskeiset tekijät kohti

urheilijan turvallista, terveellistä ja moni-puolista tuloksiin johtavaa harjoittelua.

Mitä enemmän valmennustietoutta

seura tarjoaa valmentamiseen, sitä moni-puolisemmin se huolehtii urheilijan ilosta ja onnistumisesta. Osaava valmentaja ja onnistunut urheilija koituvat seuran par-haaksi, kaikki voittavat ja voivat hyvin.

Suomen Valmentajat ry:n säännöissä on sen perustamisesta lähtien ollut mah-dollisuus myös yhteisöjäsenyyteen. Syys-kokous 2012 teki päätöksen, että yhdistys ottaa käyttöön myös yhteisöjäsenyyden.

Seura - tervetuloaSuomen Valmentajat ry:n jäseneksi

>> esimerkki koulutuksesta

lasten ja nuorten Hyvä Harjoittelu (jäsenhinta 350 euroa, muille 450 euroa)

• Liikkuuko ja harjoitteleeko suomalainen urheileva lapsi ja nuori paljon vai vähän?

• Onko harjoittelu yksipuolista vai monipuolista?

• Kuinka harjoittelua tulisi kehittää tulevaisuudessa?

Koulutuksessa annetaan konkreettisia työkaluja eri lajien valmentajille niillä fyysis-motorisen harjoittelun osa-alu-eilla, joilla Olympiakomitean, Nuoren Suomen ja Suomen Valmentajien teke-män selvityksen mukaan havaittiin eniten puutteita lasten ja nuorten harjoittelussa.

Koulutus koostuu yhden tunnin teo-rialuennosta ja kahden tunnin käytän-nön harjoituksesta. Teorialuennolla esitel-lään tiivistetysti selvitysraportin ydinkoh-dat sekä käydään läpi juniorivalmentajan roolia ja tehtäviä. Käytännön harjoituk-sessa käydään läpi 20 minuutin harjoi-tuskokonaisuuksia alkulämmittelystä, nopeusharjoittelusta, aistiharjoittelusta, lihaskuntoharjoittelusta sekä loppujääh-dyttelystä.

>> mitä muuta jäsenseuravoit tarjota valmentajalle

• Yksittäiselle valmentajalle jäsenyyden, jolloin seura maksajana saa joka kuudennen valmentajan veloituksetta – henkilöjäsenhinta 57 euroa

• Suomen Valmentajat ry:n yksittäisen koulutuksen esim. Valmentajaklinikan valmentajilleen maksajana seura saa joka kuudennen osallistujan veloituksetta ●

urheilijoille ja kuntoilijoille sekä liikeyritystenhenkilöstöille on tarjolla:

• Harjoitus ja ruokapäiväkirjat sekä painonpudotus- tavoitteiden asettaminen

• Laatia työpaikkaliikuntaohjelmia ja tapahtumia sekä seurata ja palkita työpaikan aktiivisimmat, eniten edistyneet ja virkeimmät liikkujat

• Luoda oma virtuaalinen liikuntakeskus personal trainer toimintaasi varten

• Voit seurata kavereiden harjoittelua ja saada omat harjoitusohjelmat puhelimeesi

Saat jäsenetusi käyttöön luomalla www.trainit.fi sivustollaoman käyttäjätunnuksen ja lähettämällä viestiä osoitteeseensupport@trainit.fi. Pyydä viestissäsi valmennuslisenssiäkäyttöösi.

Lataa myös Android puhelimeesi Trainit mobile Google Play’stä ja ota käyttöön uusin valmennus- ja urheiluteknologia. ●

Käytössäsi on Suomen Valmentajat ry:n jäsenenä uusiliikuntaportaali www.trainit.fi, jolla valmennuksensuunnittelu ja toteutuksen seuranta on kokonais-valtaisesti nyt ensi kertaa mahdollista:

• Laatia urheilijoillesi yksilölliset valmennusohjelmat ja helposti räätälöidä näistä useita eri versioita eri urheilijoille ja eri lajeihin

• Välittää urheilijan älypuhelimelle valmennusohjelmat ja myös saada toteutuksesta täydellinen palaute älypuhelimellesi

• Laatia maksullisia valmennuksen tuotteita ja palveluja myyntiin ja toteuttaa vaivattomasti ammattivalmentajan työtä. Liikuntaportaali sisältää myös maksuliikenne- palvelut

• Luoda omat liikuntaryhmät ja tapahtumat liikunta- kavereiden ja urheiluseuran jäsenten kesken

50 1 • 2013

method putkistoa formulatiimin kuntoutukseen

R edbull F1-tiimin kuntoutuksen päävastaava James De mount-fort on koulutettu Method Put-kisto-ohjaaja. Nyt De Mountford

on asetettu määrittelemään niitä teki-jöitä, joita ajajat tarvitsevat saavuttaak-seen fyysisen huippuvireen ja sitä kautta F1-ajoissa parhaat mahdolliset tulokset. Vastaukseksi hän on valinnut Method Put-kisto Huippuliikkujamenetelmän.

James De Mountfort on paraikaa Suo-messa ja syventämässä Method Putkisto-osaamistaan menetelmän kehittäjän, Marja Putkiston asettaman MP tiimin ohjauk-sessa. De Mountfort kerää oppinsa Klauk-kalasta Tanja Kaaviselta ja pia Kurkelalta, Turussa arto ahtolalta ja Kuopiossa Saku

Kalliselta. Hän päättää Suomen vierai-lunsa Jokereiden kuntoutusvastaavan Jarmo Koiviston luona.

Valmennuksen uusi työkalu Uusi liikunnan ammattikunta Method Putkisto Huippuliikkuja -valmentajat ovat liikkeenrakentamisen valmentajia ja liike-analyysin asiantuntijoita. Mm. Helsingin Jokereiden liigajoukkue otti keväällä 2012 harjoitusohjelmaansa Method Putkisto Huippuliikkuja -ohjelman. MP Huippu-liikkuja -valmentajat sijoittuvat valmen-tajien rinnalle ja tueksi ja tarjoavat osaa-mistaan kaikille liikkeen hallinnasta kiin-nostuneille.

Method Putkiston kehittäjä on suo-malainen marja putkisto. Menetelmä tavoittelee oman kehon optimitasapai-noa ja liikkumisen perusteiden hallin-taa. Se opettaa korjaamaan, tukemaan ja hallitsemaan selkärangan liikkeitä, myös vauhdissa. Se harjoittaa kehon ydintuesta vahvan ja dynaamisen kaikkien fyysisten suoritusten perustaksi ja tueksi - vapaut-taen kehon liikkumaan.

Method Putkisto & MP Huippuliik-kuja – ohjaajakoulutuksen 2013 haku on käynnissä.

lisätiedot/kirja:www.methodputkisto.com

Tuotepalstamateriaalit:ilmoitus@suomenvalmentajat.fi

Tuotepalsta

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

VARAA AIKAterveystalo.com

p. 030 6000*

*Aja

nvar

aus

avoi

nna

ma–

pe 7

–21,

la–s

u ja

ark

ipyh

ät 9

–20.

Puh

elun

hin

ta la

nkal

iitty

mäs

tä 8

,28

snt/

puhe

lu +

3,2

snt

/min

, mat

kapu

helin

liitt

ymäs

tä 1

9,2

snt/

min

Terveystalo

– urheiluterveyttähuipuista harrastajiin

SPORT

Kaikki tuloksentavoittelijat, tervetuloa!

Jussi Huttunen, urheiluseura koordinaattori, fysioterapeutti

Carita Alander,Turun Riento

Mika Ojala,FC Inter

TERVEYSTALO SPORT: Urheilulääkäripalvelut • Urheilijan Terveystarkastus • Liikkujan Ravitsemuspalvelu • Luento- ja koulutuspalvelut

Terveystalo Sport tukee urheilijoita ja liikkujia ainutlaatuisella palvelu mallilla, jonka perustana on yli 150 Terveystalon tarjoama valta kunnallinen asiantuntijaverkosto. Terveystalo Sport auttaa urhei-lijoita ennaltaehkäisemään vammoja ja saavuttamaan yhä parempia tuloksia. Urheilulääkärit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit ja muut Terveystalon asiantuntijat ovat kaikkien liikkujien saatavilla. Noin sata urheiluseuraa ympäri Suomen luottaa Terveystaloon jäsentensä hyvin-voinnin takaajana. Näille urheiluseuroille avainpelaajana toimii urheilu-seurakoordinaattori, urheilijoiden henkilökohtainen yhteyshenkilö.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.terveystalo.com/sport

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

VARAA AIKAterveystalo.com

p. 030 6000*

*Aja

nvar

aus

avoi

nna

ma–

pe 7

–21,

la–s

u ja

ark

ipyh

ät 9

–20.

Puh

elun

hin

ta la

nkal

iitty

mäs

tä 8

,28

snt/

puhe

lu +

3,2

snt

/min

, mat

kapu

helin

liitt

ymäs

tä 1

9,2

snt/

min

Terveystalo

– urheiluterveyttähuipuista harrastajiin

SPORT

Kaikki tuloksentavoittelijat, tervetuloa!

Jussi Huttunen, urheiluseura koordinaattori, fysioterapeutti

Carita Alander,Turun Riento

Mika Ojala,FC Inter

TERVEYSTALO SPORT: Urheilulääkäripalvelut • Urheilijan Terveystarkastus • Liikkujan Ravitsemuspalvelu • Luento- ja koulutuspalvelut

Terveystalo Sport tukee urheilijoita ja liikkujia ainutlaatuisella palvelu mallilla, jonka perustana on yli 150 Terveystalon tarjoama valta kunnallinen asiantuntijaverkosto. Terveystalo Sport auttaa urhei-lijoita ennaltaehkäisemään vammoja ja saavuttamaan yhä parempia tuloksia. Urheilulääkärit, fysioterapeutit, ravitsemusterapeutit ja muut Terveystalon asiantuntijat ovat kaikkien liikkujien saatavilla. Noin sata urheiluseuraa ympäri Suomen luottaa Terveystaloon jäsentensä hyvin-voinnin takaajana. Näille urheiluseuroille avainpelaajana toimii urheilu-seurakoordinaattori, urheilijoiden henkilökohtainen yhteyshenkilö.

Tutustu palveluihin osoitteessa www.terveystalo.com/sport

Suomen Valmentajat ry

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUOSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUNuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asian-tuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisestanuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä.

Sisältö: •  Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet      •  Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille      •  Liiketaitoharjoitteet  •  Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELULajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eriurheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajintunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoitteluntoteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa.

Sisältö: • Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa      •  Lajissa vaadittavat ominaisuudet      •  Tukilihaksisto ja liikkuvuus  •  Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä      •  Perusvoimataso 

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN vOImAHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuortenurheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekäoikeasta suoritustekniikasta.

Sisältö: •  Perusteet nuorten voimaharjoitteluun      •  Harjoitusmenetelmät      •  Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus  •  Huoltava harjoittelu

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekäniiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementinasiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa.

Sisältö: •  Johdatus liiketaitoihin      •  Liiketaitojen kertausta      •  Kehonhallinta      •  Perusvoima      •  Nopeus

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LEvYTANKOHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä,vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankkisisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uuttahavainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä.

Sisältö: •  Biomekaniikka      • Välineet      •  Liikepankki      •  Harjoitusohjeet

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3- Kokonaisliike ja koordinaatioNuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali onkoottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalonliikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Sisältö: •  Intro      •  Johdatus sisältöön      •  8-kuvio      •  Aktivoiva lämmittely      •  Suora linja      • Ympyräkuvio      • Yhdistelmät      • Vastusvariaatiot 

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ryRadiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta:www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

vALmENNUKsEN TUEKsI