1 • 2012

Valmentajakoulutusuudistuu

Pelin lukeminenon harjoiteltavissa

HUMU-väliraportti valmis

TEEMA: YKSILÖN KEHITTÄMINEN

Luota sinäkin asiantuntijaanORTON on Suomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija.

Tarjoamme parasta apua liikkuvan ihmi sen tuki- ja liikuntaelin ongelmiin. Yhtenäinen hoitoketju saman katon alla. Varaa aika vastaanotollemme.

SAIRAALA ORTONOrtopedian erikoislääkärit- polvi- ja urheiluvammat - jalkaterän ja nilkan kirurgia- selkäpoliklinikka- käsi- ja olkakirurgiaAjanvaraus ja tiedustelutma-to 8-16, pe 9-15puh. (09) 4748 2705MagneettiORTONAjanvarausma-to 8-17, pe 8-15puh. (09) 4748 2215www.sairaalaorton.fi

KUNTOUTUS ORTONFysiatrian poliklinikkaKipuklinikkaAjavaraus ja tiedustelutma-ke 9-15, to-pe 10-15puh. (09) 4748 2477

FysioterapiaAjavaraus ja tiedustelutma-to 8-15.30, pe 8-15 puh. (09) 4748 6627www.kuntoutusorton.fiTenholantie 10, 00280 Helsinki

Vaihde (09) 47481www.orton.fi

ORTONSuomen Valmentajien liikuntalääketieteen asiantuntija

1 • 2012 3

Pääkirjoitus

1/2012•18.vUoSIKerTa

KUSTaNTaJaSUOMEN VALMENTAJAT RyRadiokatu 2000240 HelsinkiPuh. (09) 3481 3142toimisto@suomenvalmentajat.fi

ToIMITUSPÄÄTOIMITTAJAKristiina DanskanenPuh. +358 43 211 3388kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi

TOIMITTAJAHenry JärvinenPuh. 050 322 1945

TUOTEPALSTAMATERIAALITilmoitus@suomenvalmentajat.fi

IlMoITUSMYYNTIJuha SalonenPuh. 040 708 7989juha.salonen@suomenvalmentajat.fi

KaNNeNKUvaScandinavian StockPhoto ASGalina Barskaya

UlKoaSUViestintänetti OyPL 28540101 JyväskyläPuhelin (014) 375 2022e-mail: viestintanetti@pp.tnnet.fi

PaINoForssa Print Oy

ISSN1238–4283

TaUSTaYHTeISÖT• Suomen Olympiakomitea• Suomen Paralympiakomitea• Kilpa- ja Huippu-urheilun tutkimuskeskus• SLU sekä valmennuskeskukset: Kuortane, Pajulahti, Vierumäki ja Vuokatti.

Valmentaja on myös Suo me nAm mat tivalmentajat SAVAL ry:nvi ral linen tiedotuslehti.

Lehden vastuu ilmoitusten pois-jäämisestä tai julkaisemisessasattuneesta virheestä rajoittuuilmoituksesta maksetun määränpalauttamiseen.

Mahdolliset huomautukset ontehtävä kahdeksan (8) päivänkuluessa lehden ilmestymisestä.

Yksilöllisyydenmonet haasteet

Urheilijan polku lähtee liikkeelle urheilijan, yksilön tarpeista. Valokeilaan on taas nostettu valmennuksen yksilöllisyys monesta eri näkökulmasta. poh-ditaan miten taataan yksilöllisyys joukkuelajeissa, joissa on vaikea huomi-oida eri tasoisia ja erityisesti heikompia yksilöitä. Tutkimukset kertovat karusti, että loppuvuonna syntyneet eivät pärjää läheskään niin hyvin kuin

alkuvuonna syntyneet. Syynä lienee se, että fyysisen kehityksen etumatka antaa use-ammin alkuvuonna syntyneille pelaajille runsaammin positiivista palautetta ja onnis-tumisen elämyksiä, kuin lähes vuoden nuoremmille joukkuetovereille.

Yksilölajeissa puolestaan joukon kuopus ja pienin saattaa saada täysin erityisase-man ryhmässä positiivisessa tai negatiivisessa merkityksessä. Hänestä pidetään erityi-sen hyvää huolta, kannustetaan ja annetaan palautetta pienemmistäkin onnistumisista tai pahimmassa tapauksessa laitetaan ”pakkopullana” jollekulle treenipariksi ja unoh-detaan kaiken palautteen ulkopuolelle. luupäitä lukuun ottamatta siinä moni jättäy-tyy hyvän tekosyyn varjolla harrastuksesta.

Yksin ei ole hyvä ollaHarva urheilija selviää urastaan yksin puurtamalla ilman valmentajan tukea. Jos urhei-lijanalut ovat tuurin armoilla, niin sama pätee valmentajan polun tallaajaankin. Ilman selkeää valmentajan polkua on melko satunnaista saada hyvää valmentaja-ainesta eteen-päin. Seuratason uusien valmentajien rekrytointi- ja koulutuskulttuuri on tärkein ensimmäiseen valmentajakoulutukseen ohjaava tekijä. Yksilö harvoin itse osaa tai toh-tii lähteä ensimmäiselle valmentajakurssilleen. Tässä kokeneemmat ja ammattivalmen-tajat voivat ottaa vastuuta uusien valmentajien rekrytoimiseksi esimerkiksi seuratoi-mintaan. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan kannustavaa ohjausta uralla, vertaistukea, men-torointia ja mahdollisuus valmentaa turvallisessa ympäristössä mieluummin koke-neemman valmentajan rinnalla. Kukaan ei varmaan usko olevansa täysoppinut valmentaja vuodessa tai edes kahdessa, vaan matka vie useita vuosia. Valmentajan polku apuvalmentajasta ammattivalmentajaksi on pitkä, ja sisältää valintavaiheen ja mahdol-lisen huippuvaiheen kuten urheilijan polkukin.

Suomalaisen urheilijan polun rinnalle tarvitaan suomalaisen valmentajan polku, joka antaa osviittaa seuroille, lajiliitoille ja urheilun kehittäjille siitä, miten hyviksi val-mentajiksi tullaan. Rakennetaan valmentajuuden kulttuuria sellaiseksi, että jokainen seura- ja lajiliittotoimija tietää, mitä valmentajaksi ryhtyminen tarkoittaa eri tasoilla ja mitä se vaatii sidosryhmiltä ja tietysti yksilöltä itseltään. Ihanne tulevaisuudessa val-mentajaksi ei jouduta vaan päästään! Valmentajan polun tukiverkostossa voivat toimia valmentajien lajiyhteisöt ja Suomen Valmentajat ry erityisesti arvostuksen, viestinnän ja osaamisen lisäämisessä.

Kristiina Danskanenpäätoimittaja

4 1 • 2012

Huippu-urheilun muutosryhmän väliraportti valmistui

Urheilijan ja valmentajan polut keskiössä

Teksti Henry Järvinen

Kuvat Juha Sorri

T yöryhmä on tehnyt perus-teellista työtä, jotta tule-vasta suomalaisesta huip-pu-urheiluohjelmasta tulee sellainen, jonka perusta on kunnossa. Itsestäänselvyy-

tenä ei ole otettu mitään, sillä raportti al-kaa analyysillä siitä, miksi Suomessa tar-vitaan huippu-urheilua.

Kun huippu-urheilumenestyksen tietä tasoitetaan, nousee raportissa keskiöön

urheilijan polun vahvistaminen. Urheili-jan polku jakautuu kolmeen jaksoon: lap-suusvaiheeseen, nuoruus- ja valintavai-heeseen sekä huippuvaiheeseen.

Kaikki huippu-urheilumenestyksen prosessissa olevat toimijat arvioivat omaa toimintaansa suhteessa urheilijan pol-kuun. Jos muutoksia tarvitaan, niitä teh-dään juuri urheilijan polun vahvistami-sen ehdoilla.

Valmentajat mukanaTyöryhmä haastatteli prosessin aikana 80 eri suomalaista menestynyttä huippu-ur-

Huippu-urheilun muutos-ryhmä (HUMU) sai marras-kuussa väliraporttinsa valmiiksi. Suuria odotuksia herättänytraportti pitää sisällään konk-reettisia tavoitteita niin urheilijanpolun kuin valmentajan polun vahvistamiseksi. Keinoistakeskeisin on huippu-urheilu-yksikön perustaminen johtamaan ja koordinoimaan suomalaista huippu-urheilua.

1 • 2012 5

heilijaa niin talvi- kuin kesälajeista ja joukkue- ja yksilölajeista. Tämä oli perus-työ, josta syntyi tarvittava tietokanta, kun kartoitetaan paitsi menestystekijöitä, myös niitä tekijöitä, jotka suomalaisessa urheilujärjestelmässä ovat olleet menes-tyksen esteenä tai eivät ainakaan ole edesauttaneet sitä.

Suomen Valmentajat ja Suomen Am-mattivalmentajat ovat osallistuneet omal-la panoksellaan muutosryhmän työhön ja keskusteluiden jälkeen urheilijan polun rinnalle on raportissa otettu myös val-mentajan polku, jota tulee kehittää yhdes-sä urheilijan polun kanssa.

Muutosryhmä haastatteli myös 27 suomalaista menestynyttä valmentajaa, jotta valmentajat saadaan muutostyöhön mukaan ja heidän arvokkaat kokemuksen-sa kirjattua muutostyön rakennuspuiksi.

Valmentajien haastatteleminen onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä jokainen urhei-lija voi kertoa vain yhden tarinan, oman-sa. Kokenut valmentaja on voinut par-haimmillaan viedä uransa aikana useita urheilijoita huipulle ja nähdä jopa kym-

meniä erilaista urheilijan polkuja, jotka ovat johtaneet erilaisiin lopputuloksiin. Näiden kokemusten analysointi antaa varmasti paljon aineksia perusteltuihin johtopäätöksiin, kun tulevaisuuden suo-malaista huippu-urheilujärjestelmää ra-kennetaan.

Muutosryhmän aika on ollut rajalli-nen ja tehtäväkenttä laaja, mutta idealis-tisesti voisi toivoa, että mukaan jossain vaiheessa vaikkapa opinnäytetöiden tai muunlaisten tutkimusten kautta voitai-siin kerätä materiaalia myös niistä lukui-sista suomalaisista huippulahjakkuuksis-ta eri lajeissa, joista syystä tai toisesta ei koskaan tullut odotetunlaisia menestyjiä lajeissaan.

Nämä tarinat voisivat auttaa välttä-mään mahdollisesti tehtyjä virheitä tule-vaisuudessa. Sillä haastateltujen 80 hui-pulle päässeen suomalaisurheilijan lisäk-si paljon suurempi joukko yhtä intohi-moisesti lapsuudessaan liikuntaa harras-taneita, yhtä monta tuntia enemmän kes-kiverto ikätovereitaan harrastukseen uh-ranneita ja yhtä lahjakkaita urheilijoita

on jäänyt urheilijan polullaan umpiku-jaan paljon odotettua aiemmin.

Muutos tarvitaanTyöryhmä on tullut odotettuun johtopää-tökseen: Suomalainen huippu-urheilujär-jestelmä tarvitsee muutosta. Kaikki lähtee tavoitteenasettelusta. Vuoteen 2020 ulot-tuva pitkän tähtäimen suunnittelu tavoit-telee kansainvälistä menestystä, huippu-osaamista ja arvostusta.

Muutos suomalaisessa huippu-urhei-lussa tarkoittaa sisällöllistä, toimintataval-lista ja rakenteellista muutosta sekä resurssimuutosta.

Työryhmä esittää, että kaikki ratkaisut ja toimenpiteet johdetaan urheilijan polun tarpeista. Useassa paikassa raport-tia korostetaan, että yksin tekemisestä pitää suomalaisessa urheilussa päästä irti. Tämä tarkoittaa myös organisatorisesti keskitettyä johtoa ja resurssointia.

Huippu-urheiluyksikköKeskeisin rakenteellinen muutos on huippu-urheiluyksikkö. Se johtaa ja

6 1 • 2012

Urheilijan ja valmentajan polut keskiössä

koordinoi suomalaista huippu-urheilua. Samalla uusi yksikkö myös vastaa lajiliit-tojen kanssa huippu-urheilumenestyk-sestä. Esityksen mukaan yksikkö tulee olemaan oleellinen osa uudistuvaa olym-piakomiteaa.

Huippu-urheiluyksikkö pitää sisällään kolme ohjelmaa: osaamisohjelman, urheiluakatemiaohjelman ja huippuvai-heen ohjelman. Osaamisohjelmassa kes-kitytään tutkimus- kehitys- ja koulutus-toimintaan. Akatemiaohjelma johtaa val-takunnallista urheiluakatemiaverkostoa ja

huippuvaiheen ohjelma vastaa huippu-urheilumenestyksestä yhdessä lajiliitto-jen kanssa.

Aikaa ei ole hukattavaksi ja siksi työ-ryhmän esityksessä jo alkaneen vuoden aikana aloitetaan uuden toimintatavan ja rakenteen toimeenpano. Näin uusi huippu-urheiluyksikkö voisi aloittaa toi-mintansa 2013 vuoden alusta, eli jo vajaan vuoden kuluttua.

Tavoitteena on, että tuossa vaiheessa uudessa yksikössä työskentelee jopa 30 päätoimista työntekijää. Raportti koros-

taa, että nämä työpaikat eivät ole uusia, vaan suuri osa niistä on jo nyt olemassa urheilukentän eri tehtävissä, mutta eivät osana kokonaisuutta.

Vielä vuosina 2014 ja 2015 toimintaa täydennetään urheilijan polun eri vai-heissa toimivilla asiantuntijoiden ver-kolla.

Resurssointi seuraava askelVaikka huippu-urheilun muutosryhmän väliraportti ei missään vaiheessa ole käsi ojossa vaatimassa lisää rahaa ja resurs-seja, on väistämättä selvää, että lisära-hoitusta tarvitaan jos muutostyö esite-tyssä laajuudessa halutaan toteuttaa. Tämä osa suunnitelmassa vaatii vahvoja päätöksiä suomalaisen liikunta- ja urhei-luelämän resursseista vastaavilta päättä-jiltä.

Suunnittelu jatkuu ja toimeenpano-vaihe on koko ajan käynnissä siltä osin kuin toimivia malleja ja niissä olevia resursseja voidaan hyödyntää. Kun uusi huippu-urheiluyksikkö ensi vuoden alussa aloittaa, on rahoitus oltava selvä ja siihen aikaa on todella vähän, mutta kai-keksi onneksi ainakaan julkisia soraääniä hankkeen ympärillä ei ole kuultu.

Muutostarve suomalaisessa huippu-urheilujärjestelmässä on yhteisesti tie-dostettu. Ja urheilijan ottaminen koko toiminnan keskiöön tuskin voi kenessä-kään herättää vastaväitteitä – kunhan ei unohdeta heidän valmentajiaan. ●

Huippu-urheiluyksikön huippuvaiheen ohjelma vastaa huippu-urheilu-menestyksestä yhdessä lajiliittojen kanssa.

1 • 2012 7

Olympiakomitea moottorina:

Suomalainen valmentajakoulutusuudistuuSuomalaisessa huippu-urheilussa ei levätälaakereillaan ja vain odoteta, mitähuippu- urheilun muutosryhmäntyö tuottaa. Olympiakomitea onlähtenyt vahvasti uudistamaansuomalaista valmentajakoulutusta.

Teksti Henry Järvinen

Kuvat Juha Sorri

K yseessä on pitkään jatkunut kehitysprosessi, jonka tu-loksia päästään pian toteut-tamaan. Taustalla on pitkään yhteisesti työstetty VOK-hanke tuloksineen, sekä jo

muutaman vuoden jatkunut ammatillisen valmentajakoulutuksen kehitysprosessi.

8 1 • 2012

Suomalainen valmentajakoulutus uudistuu

– Ammatillisen valmentajakoulutuk-sen osalta kolmisen vuotta sitten aloi-timme yhteistyön Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja kaik-kien valmentajien ammattikoulutusta toteuttavien yksiköiden kesken. Näin luo-tiin yhteinen pohja ja käytännöt, mutta sitten uudistusta ei enää ollut järkevää viedä oto-periaatteella eteenpäin ja ostimme Jyväskylän yliopiston Vivecasta Pasi Sarkkisen työaikaa, jotta Sarkkinen vie hanketta eteenpäin päätoimisesti, ker-too olympiakomitean valmennuksen joh-taja Kari Niemi-Nikkola.

Tällä hetkellä ammatillisen valmenta-jakoulutuksen ja vapaaehtoisvalmennuk-sen koulutushankkeet ovat yksissä käsissä, kun myös SlU:n valmentaja- ja ohjaaja-koulutushanke VOK siirtyi olympiakomi-tean hallinnoitavaksi.

– Tällä hetkellä olemme hakeneet val-mentajakoulutuksen projektipäällikön ja

koulutussuunnittelijan paikoille henki-löitä. Nimitykset voidaan toteuttaa heti kun ministeriö myöntää hankkeelle rahat. Ensimmäinen ajatus oli, että kaikki olisi ollut valmista jo tammikuun loppuun mennessä, mutta nyt pientä viivästystä päätöksentekovaiheessa on tullut, mutta uskon vahvasti, että pääsemme hyvin pian liikkeelle, Niemi-Nikkola uskoo.

KoulutussisällötuudistuvatUudet työntekijät käytännössä jatkavat VOK-hankkeen työtä ja virtaviivaistavat ammatillista valmentajakoulutuskenttää. Eli tulevaisuudessa on odotettavissa esi-merkiksi Jyväskylän yliopiston valmen-tajakoulutuksen sisältöihin uudistuksia?

– Niitä on itse asiassa jo tehty. Samoin lajiliittojen valmentajakoulutussisältöihin voidaan tarpeen mukaan myös tarjota lisäapua. Myös koulutuksen rakenteet

ovat koko ajan kehittelyn alla. Esimerkiksi on tärkeää, että koulutusten sisällöt sel-keytyvät ja myös työssä oppiminen ote-taan koulutuksissa entistä paremmin huomioon.

Näin valmentajakoulutuksen kirjava kenttä saadaan johdettua yhdestä paikasta mikä sopii hyvin ajan henkeen, jossa huippu-urheilun muutosryhmä pohtii ja tekee toimenpide-ehdotuksia koko suo-malaisen huippu-urheilun kehittämi-seksi.

– Juuri ajan henki auttoi asioiden loksahtamisessa paikoilleen myös val-mentajakoulutushankkeessa, myöntää Niemi-Nikkola ja viittaa periaatteessa sovittuun ministeriön rahoitukseen.

Rytminvaihdoksenpaikka toteutuaKari Niemi-Nikkola haluaa valmentaja-koulutukseen ison rytminvaihdoksen.

Miten yksilökeskeisyys saadaan näkyviin liikuntapolitiikassa?OlEMME TOTTUNEET monissa eri yhte-yksissä korostamaan urheilun suurta joukkovoimaa. Kansallinen liikuntatut-kimus on antanut liikunnan auguurien rintaäänelle syvyyttä, kun he ovat voineet perustaa osallistujamassojen kasvun alati nousevaa käyrää kyselytutkimuksessa saa-tuihin tuloksiin, jonka mukaan liikunta-kulttuurimme ydin perustuu 1,1 miljoo-naan liikuntaseuroissa harrastavan ihmi-seen ja joista lähes puolet on lapsia ja nuoria.

KUN NäITä harrastajamääriä vertaa vaikkapa eri lajeissa olevien kilpa- ja huippu-urheilijoiden määrään, herää välittömästi kysymys siitä, ovatko luvut pelkkää optista harhaa? Vai onko todella-kin niin, että urheilijan polku jopa kan-salliselle huipulle on lähes ylitsepääse-mättömän vaikeaa?

Tämä kysymys on herännyt itselleni, kun olen päässyt läheltä seuramaan nyt reilun kymmenen vuoden ajan liikunnan kansalaistoiminnan kehittämistä ja kehit-tymistä.

Yhteiskunnallista perustelua liikun-nalle määritettäessä näkökulmaa näppä-rästi vaihtamalla saadaan kuulijaystäväl-linen viesti. Vähemmälle huomiolle on

1 • 2012 9

Huippuvalmentajat tarvitsevat ympärilleen valmennuskulttuurin.

– Meillä aina puhutaan olevan paljon valmennusosaamista ja varmasti niin onkin. Ensin tarvitaan kuitenkin valmen-nuskulttuuri, josta niitä timantteja hiou-tuu. Koulutusinstituutioita on meillä pal-jon, niiden toimintaan tulee saada selkeys ja tavoitteena on valmentajan ammatin juurruttaminen suomalaiseen yhteiskun-taan hyväksyttynä, arvostettuna ja tavoit-telemisen arvoisena uramahdollisuutena.

– Samalla saamme synnytettyä suo-malaisen valmennusfilosofian polun. Meillä täytyy olla erilaisia tapoja edetä valmentajan polulla ja myös erilaisia tapoja mitata valmentajakoulutusten onnistumista. Nyt polkuja on paljon ja niiden risteyskohtia paljon. Näiden pol-kujen kulkemiseen tarvitaan logiikka, jota nyt rakennetaan. Kun tässä onnistu-taan, syntyy samalla tarve osaamiselle. lajiliitto tai seura hakee näitä osaajia toteuttamaan omia tavoitteitaan. ●

Miten yksilökeskeisyys saadaan näkyviin liikuntapolitiikassa?jäänyt toiminnan sisällöllinen kehittämi-nen ja rakenteiden uudistaminen vastaa-maan yhteiskunnan muuttumista.

URHEIlUSSA lAJIT on historiallisin perustein totuttu jakamaan kategorisesti joukkue- ja yksilölajeihin. Erottelu teh-dään sen kummemmin pohtimatta toi-minnan sisältöä. Varmemmaksi vakuu-deksi urheilu on paitsi siilouttanut pai-kallisen toiminnan lajien erikoisseuroi-hin, pitänyt myös huolen siitä, että lajien valmennusosaaminen on pitkälti vain ja ainoastaan yhden lajin sisäistä evoluu-tiota.

Varsin harvoin saamme kuulla tai nähdä Suomessa osaajien vaihtavan lajista toiseen. Tästä myös seuraa usein se, että nämä lajiinsa erikoistuneet osaajat edel-lyttävät jo liian varhaisessa vaiheessa nuorilta urheilijoita sitoutumista ainoas-taan yhteen lajiin.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus-keskuksen juuri valmistuneen monitie-teisen tutkimuksen mukaan yläkouluiässä päälajinsa oli valinnut 95 % joukkueur-heilijoista ja 81,5 % yksilölajien urheili-joista. Yksilölajeissa 13 – 15-vuotiaista taitoluistelijoista vain 11 % ja telinevoi-mistelijoista 17 % kilpaili päälajinsa

lisäksi jossain muussa lajissa. Hiihtäjistä vielä 65 % ja yleisurheilijoista 70 % kil-paili muussakin kuin päälajissaan.

OlEMME TIlANTEESSA, jossa meiltä eri lajeissa löytyy huikea määrä yhden lajin erityisosaamista ja -osaajia. Kokonaisuu-den hallinta kuitenkin puuttuu. Tämä on valmennukselle suuri haaste.

Yksilökeskeisyyden esiin nostaminen liikuntapolitiikassa on vaikeaa. Se kun viimekädessä perustuu suurten käyttä-järyhmien pohjalta tapahtuvaan poliit-tiseen päätöksentekoon. Vastuu yksilö-keskeisyyden toteuttamista ja toteutu-misesta on liikunnassa seuroilla ja laji-liitoilla.

Toki voimme luoda edellytyksiä tar-kentamalla muun muassa avustuskritee-reitä toiminnan laatua painottamalla ja tukemalla erityisratkaisuin liikuntaolo-suhteita eri lajien huippuyksilöt huomi-oon ottaen. Tai, kuten viimeksi teimme, asettamalla asiantuntijaryhmän mietti-mään toimintojen kehittämistä.

OpETUS- JA KUlTTUURIMINISTERIöN asettamassa Risto Niemisen työryhmässä arvioitiin suomalaisen huippu-urheilun nykytilaa ja visioitiin tulevaa. peruslähtö-

kohdaksi asetettiin se, että lasten ja nuor-ten tulee liikkua paljon ja monipuolisesti siten, että huippu-urheilu koetaan mie-lekkääksi valinnaksi.

Suomalaisen huippu-urheilun osaami-nen on koottava, kehitettävä ja ajettava systemaattisesti, kunnianhimoisesti ja tehokkaasti niin, että saamme synnytet-tyä lajien välistä cross talkia lajiosaamista väheksymättä. Tästä syntyy kuva osaavasta ja modernista toiminnasta, jota arvoste-taan ja jota myös halutaan tukea taloudel-lisesti sekä yhteiskunnan että yritysten toimesta.

Tämänsisältöinen tehtäväksianto annettiin urheiluliikkeelle toteutettavaksi. lähikuukaudet näyttävät millaisen toi-mintamallin ja sisällön urheilun kansan-liike saa tehtyä. Vastuu uskottavan ja läpi-näkyvän toimintarakenteen tekemisestä, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet, on nyt täysin urheiluliikkeellä itsellään.

Tuloksia odotellessa!

Hannu Tolonen

Kirjoittaja on opetus- jakulttuuriministeriön liikunta-yksikön ylitarkastaja

10 1 • 2012

nuskoulutusta tarjoava tiedekunta, joten opiskelijoita on ollut alusta asti kiitettä-västi mukana kuulemassa valmennuksen parissa jo työskenteleviä.

– Ensimmäiset kerrat keskustelimme Juha Ahtiaisen alustusten pohjalta voima-harjoittelusta. Niitä oli kolme kertaa, koska emme halua venyttää tilaisuuksia liian pitkiksi. Arkiaamuna moni pystyy irrottautumaan tunniksi keskustelemaan, mutta ei kovin paljon pidemmäksi ajaksi. Seuraavat pari kertaa Sami Kalaja alusti taitovalmennuksesta.

Kun Valmentaja-lehti oli paikalla, alus-tuksen piti KIHUn urheilubiomekaniikan tutkija Tapani Keränen, jolla on pitkä tutkijakokemus, mutta myös käytännön

Metacafessa puhutaanvalmennuksesta

Teksti Henry Järvinen

Kuva Juha Sorri

– Idea lähti Ahtiaisen Juhalta, joka työs-kentelee yliopiston liikuntabiologian lai-toksella, muistelee tapahtuman alkua uintivalmentaja Marko Malvela.

– Ideana oli, että valmennuksesta kes-

Valmentajakohtaamisten tarpeesta on puhuttu iät ja ajat. Jyväskylässä paikallinen valmentajakunta otti härkää sarvista ja ryhtyi pitämään keskiviikkoaamuisia valmentaja-tapaamisia, jotka saivathohdokkaan metacafe nimen.

kusteltaisiin vapaamuotoisesti jonkun alustuksen pohjalta. Valmentajat voisivat koota kysymyksiä, jotka ovat omassa val-mennustyössä nousseet esiin ja niitä voi-taisiin käydä kollegoiden kanssa läpi.

– Metacafe nimi juontuu meta-ana-lyysistä, eli voisimme koota ajatuksia kai-kesta mitä ympärillämme valmennuk-sessa tapahtuu aamukahvien parissa, nau-rahtaa Malvela komealta kalskahtavalle nimelle.

Voimaa, taitoa ja trendejäSyksyllä käynnistynyt tapahtuma on ollut innostava kokemus mukana ole-ville. Kuten tiedetään, Jyväskylässä on maamme ainoa yliopistotasoista valmen-

1 • 2012 11

valmennustyö on Keräselle tuttua. Kerä-nen alusti valmennuksen trendeistä ja kuulijajoukko täytti sopivasti Jyväskylän monitoimitalon kahvilan yläkerran koko-ushuoneen. Mukaan tulleet osallistuivat tapahtuman luonteen mukaisesti aktiivi-sesti keskusteluun kysymyksin, omien kokemusten jakamisen ja kommenttien kautta.

Vaikka Jyväskylä varmasti on yksi otollisimmista maaperistä tällaisten tapaamisten järjestämiseksi, malli toimii varmasti myös muilla riittävän isoilla

esittää kovin pitkää luetteloa valmenta-mistaan huippu-urheilijoista.

Reilusti kokemustaMenestysvalmentajilla on runsaasti koke-musta takanaan. Usein myös monen lajin valmentamisesta, vaikka joukkue- ja tai-tolajeissa valmentajat useimmin ovat omalajikeskeisiä. Silmiinpistävän usein oma urheilu-ura on ollut keskinkertai-nen tai vaatimaton. Yksi huippuvalmenta-jan tunnusmerkki on se, että urheilijoita houkuttaa liittyä tällaisen valmentajan valmennukseen. Esimerkiksi joukkuepe-laaja seuraa valitessaan yhtenä kriteerinä katsoo valmennuksen tason seurassa.

Huippuvalmentajat eivät ole rakenta-neet Keräsen mukaan omaa valmennus-filosofiaa.

– Ensin pitää tuntea valmennukseen liittyvät lainalaisuudet ennen kuin yrit-tää rikkoa niitä. Usein huippuvalmentajat ovatkin konservatiivisia ja pidättäytyvät lähtemästä uusiin virtauksiin ja nopei-siin muutoksiin mukaan.

Näillä valmentajilla on myös taito tun-nistaa marginaalit, joiden sisällä urheili-jaa on kehitettävä.

Heterogeeninen koulutuspohjaVaikka valmentajakoulutus on erittäin tärkeää, on huippuvalmentajilla takanaan hyvin heterogeeninen pohjakoulutus. laji- ja valmennustaitoa nämä henkilöt ovat hankkineet hyvin eri tavoin ja heillä on usein asiantuntijoiden ja luotettujen henkilöiden verkko, johon valmentajat pitävät jatkuvaa yhteyttä ja mielipiteen-vaihtoa.

lopuksi Keränen muistutti, että val-mennuksessakaan mikään ei ole pysyvää.

– Monikansalliset valmennusryhmät ovat jo tätä päivää junioriurheilussakin ja se vaatii luonnollisesti monipuolista osaamista itse valmennuksen ydinosaa-misen lisäksi. Myös yksilölajeissa men-nään kohti valmennustiimejä, eli jouk-kueurheilusapluunaa kohti.

Keräsen mukaan ammattiurheilun huippuvalmennus voi hyvin, mutta entä amatöörilajien osalta? Keskustelua herätti myös Keräsen huoli valmentavan valmen-tajan urapolusta: Missä urapolulla itsensä kehittämiselle löytyy aikaa ja energiaa?

Kuten jokainen valmentaja varmasti arvaa, tällaisen alustuksen pohjalta jokai-sella kuulijalla on omia kokemuksia ja mielipiteitä, joiden esilletulo onkin Jyväskylän metacafen yksi tärkeimmistä ajatuksista.

Metacafe kokoontuu noin kolmen vii-kon välein keskiviikkoaamuisin, joten lii-allisella määrällä ei haluta myöskään hyvin alkanutta toimintaa tukahduttaa. ●

paikkakunnilla, joissa löytyy tarpeeksi aktiivisia eri lajien parissa työskenteleviä valmentajia.

Huippuvalmentajan ominaisuudetKeränen oli koonnut alustukseensa omien kokemusten pohjalta huippuval-mentajan ominaisuuksia, jotka yhdistä-vät eri lajien parissa menestyneitä val-mentajia. Huippuvalmentajaksi Keränen määritteli valmentajan, joka on ollut usean arvokisamitalistin valmentaja, jolla on ollut urheilijoita säännöllisesti arvo-kisoissa tai kovien sarjojen huippuseu-roissa.

Yksi yhteinen nimittäjä on valmenta-jan ikä.

– Meritoituneimmat valmentajat ovat yleensä iäkkäitä miehiä, yli 60-vuotiaita ammattivalmentajia, joiden valmennus perustuu puheeseen ja ohjeeseen, ei omiin mallinäyttöihin, tiivisti Keränen.

– Seuraavassa aa l lossa tu levat 40 – 50-vuotiaat miehet, joilla ensim-mäisten valmennettavien urheilijoiden ura on jo takana, mutta harvalla on vielä

Tapani Keränen johdatteli metacafe-keskustelua valmentajuuden trendeihin.

12 1 • 2012

KehityspäällikköSuomen Olympiakomitea

aSKoHÄrKÖNeN

Urheiluakatemiat osana suomalaista huippu-urheilujärjestelmää, osa IIIKoska huippu-urheilun muutosryhmä on visiossaan nostanuturheilu-akatemiat keskeiseksi osaksi suomalaista huippu-urheilunperusrakennetta, on aika palauttaa mieliin urheiluakatemioidenaikaisempia vaiheita, arvioida nykytilaa ja pohtia tulevaisuuden näkymiä.

läHIHISTORIA: Ensimmäinen urheilu-akatemia Ouluun 2001, olympiakomite-alle valtakunnallinen koordinointivastuu 2007, urheiluakatemioiden auditoinnit 2008-2009 ja urheiluakatemioiden val-takunnallinen kehittämisohjelma 2010.

KEHITTäMISOHJElMASSA määriteltiin kaksi päätavoitetta: 1) Urheiluakatemioi-den identiteetin ja aseman vahvistaminen paikallisesti ja 2) urheiluakatemioiden valtakunnallisen verkoston kehittäminen osana suomalaista huippu-urheilujärjes-telmä. Kehitystyön johtoajatukseksi kir-jattiin urheilijalähtöisyys.

OpERATIIVISESTI urheiluakatemiatoi-minta on keskittynyt pitkälti opiskelun ja urheilun yhdistämiseen toisella ja kor-kea-asteella. Myös yläkoulujen urheilu-

portissa visioidaan urheiluakatemioille keskeinen rooli suomalaisen huippu-urheilujärjestelmän verkostomaiseksi tukirakenteeksi. Tämä on merkittävä muutos aikaisempaan rooliin, sillä esi-merkiksi vuonna 2004 valmistuneessa ja suomalaisen huippu-urheilun strategiana toimineessa Kivistön työryhmän rapor-tissa urheiluakatemioista oli vain hyvin lyhyt maininta.

Muutosryhmän väliraportissa urheilu-akatemioiden yleistavoitteiksi on kirjattu urheilun ja opiskelun yhdistäminen, osaava ja määrällisesti riittävä valmennus, toimivissa ja hyvin saatavilla olevissa olo-suhteissa sekä osaamista lisäävä ja yhteis-työhön ohjaava toimintatapa.

MERKITTäVIN lISäYS käynnissä ollee-seen kehitykseen on urheilijan polun alkupään ottaminen mukaan urheiluaka-temiatoimintaan. Käytännössä se tarkoit-taa toimenpiteitä alakouluikäisten lasten urheilutoiminnan laadun ja määrän kehittämiseksi. Urheiluseurat, koulut sekä ”uutena” myös kodit halutaan entistä tiiviimmin mukaan toimintaan. Vahvasti tulee esiin myös pyrkimys ammattivalmentajien määrän huomatta-vaan lisäämiseen. Urheilija on toiminnan keskiössä.

Urheiluakatemiatoiminnalla ei voida ainakaan toistaiseksi todistaa olleen mer-kittävästi suoraa vaikutusta suomalaiseen huippu-urheilumenestykseen. Akatemia-toiminta on kuitenkin luonut urheilijan kokonaisvaltaiseen tukemiseen rakenteen, jota on nyt hyvä edelleen kehittää. Urhei-lijat tarvitsevat arkeensa entistäkin konk-reettisempia tukitoimia valmennuksen, terveydenhuollon, asumisen, ruokailun ja edelleen myös joustavien opiskelujär-jestelmien kehittämisessä. Kehittämistoi-menpiteissä painopistettä tulee siirtää valmennuksen suuntaan. Näistä akate-miapalveluista pitää myös pystyä viesti-mään nykyistä paremmin.

luokkatoimintaa on viime vuosina kehi-tetty. lisäksi päivittäisvalmennusta on pyritty tehostamaan lisäämällä päätoi-misten valmentajien määrää mm. nuor-ten olympiavalmentajien palkkaamisella. Valmennuksen tukipalveluita on kehitetty paikallisesti ja valmentautumisolosuh-teita on saatu paremmin akatemiaurhei-lijoiden käyttöön yhteistyössä paikallis-ten liikuntaviranomaisten kanssa.

Monilla paikkakunnilla akatemia ja paikalliset urheiluseurat tekevät tiivistä yhteistyötä, paikoin taas seurat ovat koke-neet akatemiatoiminnan etäiseksi. lajilii-tot ovat kiinnittyneet akatemioiden toi-mintaan toivottua hitaammin, tosin poikkeuksiakin on.

MARRASKUUSSA 2011 valmistuneessa Huippu-urheilun muutosryhmän välira-

Valmentajan ammattitutkintoTule päivittämään tieto-taitotasosi vastaamaan huippu-urheiluvalmennuksen kokonaisvaltaisiin haasteisiin.

Lapin Urheiluopisto

Lisätietoja: Opintosihteeri Kirsti Kärhä puh. 020 798 4235 Kouluttaja Juuso Toivola puh. 020 798 4260etunimi.sukunimi@santasport.fi

Lapin Urheiluopisto järjestää Valmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Seuraava koulutus käynnistyy 2.4.2012. Vuodenmittainen koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna koostuen lähiopetusjaksoista, etäopiskelusta ja käytännön valmennustyöstä.

www.santasport.fi

Haku käynnissä 29.2.2012 astiHakeminen sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: www.santasport.fi/hakeutuminen

Koulutuksessamme huomioidaan kokonaisvaltainen valmennusnäkökulma, joukkue- ja yksilölajit sekä ravintovalmennus.

Erityisvahvuutemme on monipuolinen ja kokenut kouluttajaverkostomme fysio-logian, kokonaisvaltaisen valmennuksen ja harjoittelun ohjelmoinnin osalta.

Tutkinto koostuu kolmesta tutkinnon osasta: valmentaminen lajivalmentaminen kilpaileminen ja toimintaympäristö

Tule viihtymäänRovaniemen Ounasvaaralle!

Haku päättyy

29.2.2012

www.noc.fi

Urheiluakatemia-messut ovatkeränneet paljonaiheesta kiinnostu-neita kuulijoita.

KOSKA KOKO urheilijan polun ”haltuun ottaminen” on valtava haaste, on tärkeää tehdä järkevä aikataulutus kehittämistoi-menpiteille. Itse pitäisin lähitulevaisuu-dessa painopisteen edelleen valintavai-heen ja huippuvaiheen urheilijoiden tukemisessa. lasten toiminnan kehittämi-nen vaatii laajaa yhteistyötä monien mui-denkin kuin huippu-urheilutoimijoiden kanssa. Esimerkiksi opetusviranomaiset ovat tärkeä kumppani lasten urheilusta ja liikunnasta puhuttaessa.

URHEIlUAKATEMIATOIMINNAN siirty-minen seuraavalle portaalle riippuu laji-liitto- ja seurayhteistyön kehittymisestä, valtakunnallisen ja paikallisen resursoin-nin määrästä sekä erityisesti nykyisten akatemiatoimijoiden ja heidän yhteistyö-kumppaneidensa jaksamisesta ja innosta. Ja lopulta tietysti siitä, saavatko urheilijat huippu-urheilutoiminnan vaatimaa konk-reettista hyötyä urheiluakatemioista. ●

osat I ja II Valmentajalehdissä3/2007 ja 1/2009.

14 1 • 2012

Kuv

a: S

atu

Bel

l

ValmennuspäällikköSuomen Paralympiakomitea

KIMMoMUSToNeN

Yksilön kehittäminenvammaishuippu-urheilussaKehittyminen huippu-urheilijaksi on pitkä prosessi, mikä vaatiituhansia toistoja ja intohimoista suhtautumista omaan urheilu-lajiin. Vammaisurheilu ei poikkea näistä yleisistä toteamuksista

millään tavalla.

YKSIlöN KEHITTäMISEN kannalta syn-nynnäinen vamma suhteessa myöhem-min tapahtuneeseen vammautumiseen voi olla erittäin ratkaisevaa jo pelkästään perusliikuntataitojen oppimisessa.

VAMMAISURHEIlUSSA YlEENSä ensim-mäinen este huippu-urheilijaksi kasva-misessa on tiedon puute. Vammaisten lasten vanhemmat, opettajat, kuntoutta-jat ja muut mahdolliset tukihenkilöt eivät vielä tiedä riittävän hyvin sitä, millaisia mahdollisuuksia vammaisella lapsella on harrastaa eri urheilumuotoja ja edetä sitä kautta aina huippu-urheilijaksi saakka.

Toki viime vuosien aikana tietoisuu-den lisäämisessä on menty paljon eteen-

päin mutta työtä tällä saralla vielä riit-tää. Toisaalta voidaan aiheellisesti

kysyä onko kysymyksessä myös rohkeuden puute? Vanhemmilla

on taipumusta ylisuojella vam-maista lastaan, minkä vuoksi liikunnan ja urheilun harras-taminen voidaan nähdä nega-tiivisenakin asiana.

lIIKUNTAAN JA URHEIlUUN tutustuminen vammaisilla lap-silla ja nuorilla tapahtuu yleensä erilaisten kokeilutapahtumien tai kuntoutuksen yhteydessä. Osassa lajeista, kuten esi-merkiksi uinnissa, vammai-nen henkilö voi mennä suo-raan paikalliseen uimaseu-raan ja aloittaa harrastuk-sen ammattitaitoisten ohjaajien ja valmenta-jien alaisuudessa.

Ka ik i s s a ede l l ä mainituissa tilan-

teissa positiivinen ensivaikutelma innos-taa urheilijaa tulemaan mukaan myös seuraavalla kerralla. Suoraan seuratoi-minnan kautta aloitettu urheiluharrastus on kaukainen tavoite kaikissa vammais-urheilulajeissa, joissa integrointi lajiliit-toon ja sen alaiseen seuraan on mahdol-lista. Tähän yksi ratkaisuavain on tulevai-suuden akatemiaverkosto, joka vahvistaa myös ruohonjuuritason seuratoimintaa ja palvelee yhtälailla niin vammaisia kuin vammattomiakin urheilijan alkuja.

Osalle toiminta on liikunnan harras-tamista mutta osa heistä päätyy myös huippu-urheilijan polulle.

YKSIlöN KEHITTäMINEN vammaisur-heilussa lähtee liikkeelle henkilön toi-mintakyvyn, fyysisen tason ja liikuntatai-tojen selvittämisellä suhteessa harrastet-tavaan lajiin.

Vammaisurheilussa jo pelkkä vamma rajoittaa sitä, mitä urheilulajia voidaan harrastaa aina huipulle asti. Uinti, yleis-urheilu ja pyöräily ovat esimerkkejä lajeista, joita voivat harrastaa näkö- ja erilaiset liikuntavammaiset henkilöt ja edetä aina paralympiatasolle saakka.

Vammaspesifejä lajeja ovat esimerkiksi maalipallo, joka on näkövammaisille henkilöille kehitetty joukkuepalloilulaji ja pyörätuolitennis, joka toimii puoles-taan paralympialajina pyörätuolia käyttä-ville selkäydinvammaisille. Vammaisur-heilijat luokitellaan vamman haitta-asteen mukaisesti eri kilpailuluokkiin, mikä tarkoittaa sitä, ettei Leo-Pekka Tähti paraplegikkona kilpaile samassa luokassa kuin Toni Piispanen, jonka vamma on tasoltaan tetraplegia.

Vammaisurheilun luokittelua voidaan verratta painoluokkalajeihin, kuten paini

Kuva: Lehtikuva /Antti Aimo-Koivisto

www.paralympia.fi

sessa ääripäässä jopa perusliikuntataito-jen oppiminen vie normaalia enemmän aikaa.

VAMMAISHUIppU-URHEIlUSSA yksilön kehittämisen jarruina voivat olla esimer-kiksi esteelliset harjoittelupaikat, liikku-miseen liittyvät ongelmat kodin ja har-joituspaikkojen välillä sekä erilaisiin väli-neisiin liittyvät kustannukset.

Valmentajat ovat usein varauksellisia vammaisurheilijan valmennukseen liit-tyen mutta ennen pitkää huomaavat, että sama valmennuksellinen oppi on hyö-dynnettävissä myös vammaiseen henki-löön. Tämän jälkeen ratkaisevaa on, miten valmentaja pystyy yhteistyössä urheilijan kanssa kehittämään lajin huip-pusuorituksessa vaadittavia fyysisiä, psyykkisiä ja teknisiä ominaisuuksia. ●

ja judo, missä urheilijan paino määritte-lee kunkin kilpailuluokan. luokittelu on toisaalta myös rajaamassa tiettyjä vam-maryhmiä, kuten vaikeasti kehitysvam-maiset, kokonaan pois paralympiatoi-minnasta mutta eri lajien harrastamista se ei tietenkään estä.

YKSIlöN KEHITTäMISEEN liittyen ase-tetaan seuraavaksi tavoitteet ja selvitetään yksilöllinen polku tavoitteiden saavutta-miseksi. Vammaisurheilussa yksilöllisyys on korostuneena alusta lähtien. Henkilöt, jotka ovat ennen vammautumistaan har-rastaneet tai jopa kilpailleet jossain urhei-lumuodossa, mihin voi tulla takaisin vammautumisen jälkeen, mahdollistuu nopeakin reitti vammaishuippu-urheilu-menestykseen.

Kokonaan uuden lajin valinta vam-mautumisen jälkeen tarkoittaa jo selvästi pidempää prosessia kehittymisen kan-nalta, eikä se välttämättä johda aivan hui-pulle asti. Synnynnäisen vamman koh-dalla kehittyminen urheilijan polulla ei parhaimmassa tapauksessa eroa miten-kään vammattomista urheilijoista tai toi-

16 1 • 2012

Jukka Jalonen palkittiin niin urheilutoimittajienkuin valmentajakollegoiden äänestyksessävuoden parhaaksi.

Jukka Jalosesta vuoden valmentajakahdessa eri valinnassaJääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen valittiin vuoden valmentajaksi sekäSuomen Valmentajat ry:n että Urheilutoimittajain liiton äänestyksissä.Kyseessä on kaksi erillistä palkintoa.

Teksti Leena Vänni

Kuvat Juha Sorri ja Leena Vänni

– Molemmat palkinnot tuntuvat tietysti hyviltä. Kollegoiden antamaa tunnustus-palkintoa arvostan hieman eri tavalla, sillä muut valmentajat tietävät, millaista työtä tässä tehdään. Toimittajien antama pal-kinto on enemmän tunnustus koko jouk-kueelle hyvästä suorituksesta kuluneena vuonna. päävalmentaja henkilöityy muuta valmennustiimiä enemmän sekä hyvässä että pahassa, Jukka Jalonen kuvailee tun-nelmia palkintojen julkistamisen jälkeen.

Pitkä ura takanaVuoden valmentaja -valinnassa Suomen Valmentajat huomioi urheilulajin merki-tyksen ja tason maailmalla. Merkittävin tekijä Jalosen valintaan oli tietenkin jouk-kueen luotsaaminen jääkiekon maail-manmestaruuteen.

– Uskoisin, että palkinnossa on kulu-neen kauden menestyksen lisäksi arvioitu myös pidempää valmennusrupeamaa ja nähty se, miten olen kasvanut valmenta-jana. Kahteenkymmeneen vuoteen mah-tuu niin hyviä kuin huonojakin jaksoja, Jalonen sanoo.

– Valmentamisen A ja O on nälkä mennä eteenpäin. Valmentajana tarvitsee haluta kehittyä valmennuskokemuksen määrästä riippumatta, muuten muut menevät ohi oikealta ja vasemmalta. Nöyryys tarvitsee säilyttää vaikka samalla luottaakin omiin kykyihin ja pitää kiinni omasta valmennustyylistään.

Kunniaa juniorivalmentajilleValmentajien julkinen palkitseminen on Jalosen mielestä hyvä keino tuoda esille valmentajan työn tärkeyttä. Hänen mie-lestään palkitseminen huipputasolla on kuitenkin vähemmän tärkeää kuin palkit-seminen juniorityön parissa, sillä huip-putasolla valmentajat saavat näkyvyyttä joka tapauksessa.

– Jääkiekkovalmentajakerhon kautta palkitsemme vuosittain junioreiden ja myös aikuisten valmentajia. Moni val-mentaja tekee työtä vapaaehtoistyönä ja he ovat otettuja saamastaan tunnustuk-sesta, Jalonen kertoo.

Julkisuus erottaa muista lajeistaSuomessa jääkiekkovalmennus antaa kas-vot valmentajien ammattikunnalle.

– Suomalaista valmennusta seurataan

ja mitataan pitkälti jääkiekkovalmentajien kautta, sillä jääkiekko on paljon esillä, siinä liikkuu rahaa ja valmentaminen on ammattimaista. laadukasta valmenta-mista on Suomessa muissa lajeissa yhtä-lailla – lentopallossa, koripallossa, sali-bandyssä ja yksilölajeissa on huippuval-mentajia, mutta me jääkiekkovalmentajat olemme usein paljon enemmän esillä. Julkisuus tekee eron muihin lajeihin, Jalonen kuvailee.

Jukka Jalonen edistää aktiivisesti val-mentajien asioita Suomen Ammattival-mentajat SAVAl ry:n hallituksessa.

– Valmennuksen saralla on Suomessa paljon työtä. Isojen lajien pääsarjojen val-mentajat ovat jo nyt huippuja, mutta var-sinkin junioripuolella on työmaata, jossa SAVAlia tarvitaan. Ilman vapaaehtoistyötä valmennus ei onnistu, mutta sitä tarvit-see pystyä tekemään myös ammattina.

Suomen Valmentajat ry on palkinnut ansioituneimpia valmentajia vuodesta 1978. Vuoden valmentajaksi valittiin tänä vuonna ainoastaan yksi henkilö. Aiem-pina vuosina. on palkittu erikseen jouk-kue- ja yksilölajien parhaat valmentajat, ja vuosien varrella kategorioita on vaih-televasti ollut muitakin. ●

1 • 2012 17

Mitä on yksilön valmentaminen -seminaari

Teksti Kristiina Danskanen

Kuva Taru Alanko

Seminaarin rakenteesta pidet-tiin ja pienryhmätyöskentely sai kiitosta, tosin monissa arvioinneissa valiteltiin kes-kusteluille jääneen liian vähän aikaa. pöytäkapteenien

ja juontajien roolit olivat merkittäviä. Ilman asialleen omistautuneita 20 pöy-täkapteenia olisi seminaari voinut jäädä anniltaan huomattavasti köykäisemmäksi. Toimintatapa tarjosi mahdollisuuden joukkue- ja yksilölajien ja eri ikäisten valmentajien kohtaamiselle.

Valmentajien keskinäinen arvostus korostui palautteissa. Ratkaistavaksi jäi mm. miten palata takaisin mielenkiintoi-seen aiheeseen, joka pöytäkeskusteluissa on jäänyt puolitiehen. Olemmeko pääs-seet valmentajuuden ytimeen, kun palautteissa sanottiin, että ”tieto lisää tus-kaa” ja toisaalta halutaan mennä vielä enemmän mukavuusalueen ulkopuolelle? Sisältöihin kaivattiin vielä enemmän konkreettisuutta ja rohkeutta tuoda kes-kusteluihin uusia ideoita tai ajatuksia.

Tämänkaltainen seminaari on valmen-tajayhteisön kannalta kuin suvijuhlat ja toimii todellisena hengenpuhallustilai-suutena, yhteisöllisyyden rakentajana.

pöytäkeskusteluissa tuli esiin myös yhteinen syvällinen valmennuksen tun-temus ja näkemys.

– Mielestäni seuraavissa seminaareissa voitaisiin peilata lajien kehittymistä ver-taillen entisiä ja nykyisiä menetelmiä, kiteytti Immo Kuutsa.

Olarin voimistelun päävalmentaja ja joukkuevoimistelun nuorten olympiaval-mentaja Anneli Laine-Näätänen kertoi seminaarin olleen hyvä herätys.

– Aina jää jotain käteen, kun saa itsensä irrotettua tämänkaltaisiin koulu-tustilaisuuksiin irti arjen valmennuksista. parasta antia on vuorovaikutus muiden ammattilaisten kanssa. ●

Suomen Valmentajat ja SAVAL järjestivät viime vuoden lopullaseminaarin ”Mitä on yksilön valmentaminen”. Seminaariinkokoontui noin 160 valmentajaa yli 20 eri lajista. Toimintatapaoli interaktiivinen keskustelu, jossa alustusten jälkeen keskustelusiirtyi pöytäkapteenien johdolla pöytiin.

Vähemmänon enemmän

18 1 • 2012

Eri sukupolvia edustavat valmentajat Immo Kuutsa ja Anneli Laine-Näätänen keskustelivat valmennuksesta.

Pöytäkunnat työstivät annetuista keskustelun-aiheista omat tiivistelmänsä.

Teksti Kristiina Danskanen

Kuvat Taru Alanko

Jalkapallon A-maajoukkueen päävalmentaja Mixu Paatelai-nen alusti seminaariväkeä ai-heesta yksilön valmentaminen joukkueen jäsenenä. Muodos-telmaluistelun maailmanmes-

tarijoukkueen valmentaja Kaisa Niemi-nen kommentoi teemaa omasta näkökul-mastaan tehden rajanvetoa joukkueen edun ja yksilön edun välillä valmentajan ajan rajallisuuden kautta.

pöytäkeskusteluissa nousivat teemat yksilöllisen pelipaikkasidonnaisen val-mennuksen aloitusajankohta, roolitus ja yksilövalmennus joukkuelajeissa.

Miten painotetaan yleistaitavuutta ja tietyn paikan pelaamista? Kokonaisvaltai-sessa valmennuksessa tuli esiin resurssi-kysymys, riittääkö yhden valmentajan aika huolehtimaan kaikesta ja miten muodostaa tästä näkökulmasta toimiva tiimi, joka tuottaa terveitä ja hyvinvoivia urheilijoita.

Joukkuelajeissa valitaan edustusjouk-kue ja se voi olla ristiriidassa yksilöllis-ten ominaisuuksien kehittämisen kanssa. Henkilökohtaisten ominaisuuksien kehit-täminen painottuu taitoon ja fyysisiin ominaisuuksiin ja niihin onkin enem-män valmentajaresursseja, mutta keskit-

Yksilön valmentaminenjoukkueen jäsenenä

tyykö valmennus tuolloin yksilön vah-vuuksiin vai heikkouksiin?

Joukkuelajeissa pelaajalla on rooli, mutta monipuolisuus kehittää huippuyk-silöitä. Keskustelussa korostettiin tämän vastakkainasettelun kriittistä arviointia valmennuksessa ja uskallusta toteuttaa

Mitä on yksilön valmentaminen -seminaari

yksilön kehittymistä edistäviä valintoja esimerkiksi peluuttamalla pelaajia eri rooleissa. pienemmissä organisaatioissa uskottiin tämän olevan helpompaa. Jouk-kueeseen valitaan sopivat yksilöt mutta on tärkeää, että urheilija tietää omat vah-vuutensa ja heikkoutensa. palautteen pohjalta ominaisuusharjoittelua on yksi-löllistettävä rohkeasti.

Pelaamisen merkitys yksilön oppimiselleEräässä pöytäkeskustelussa pohdittiin milloin yksilö on valmis ymmärtämään roolinsa ja sen vaatimukset sekä kehittä-mään itseään roolin suunnassa ja sitou-tumaan siihen? Siinä tarvitaan suvaitse-vaista ilmapiiriä ja eriyttämisen taitoja. Uhkana nähtiin liika valmentaminen. pitäisi valmentaa vähemmän, jotta pelaa-jien luovuus säilyisi. pelaaminen itsessään on oppimistapahtuma ja on myös opit-tava voittamaan pelejä. Valmennukselli-sesti ei saa painottaa tulosta liikaa vaan pelaajan on päästävä pelaamaan omalla taitotasollaan. Virhekeskeisyydestä voisi siirtyä onnistumisiin ja sitä kautta posi-tiiviseen oppimiseen.

1 • 2012 19

Mixu Paatelainen toi näkemyksiäjalkapalloilun parista.

Ensin on tunnistettava yksilön fyysiset ja henkiset ominaisuudet. Seuraavaksi harjoitus jaksotetaan siten, että siinä toteutuvat yksilöharjoitukset ja joukku-een harjoitukset. Edellisten pohjalta har-joitteet on eriytetty yksilön tarpeita vas-taaviksi.

pöytäkunta uskoi vahvasti, että hyvin toimiessaan yksilöt ovat ryhmässä enem-män kuin yksilöiden summa. Sama pätee valmentajiin.

luovuuden ylläpitäminen on myös tapa saavuttaa yksilöllisyyttä harjoitte-luun. Valmentaja haastaa urheilijan ajat-telemaan ja avittaa vain tarpeen vaatiessa. Ei anneta urheilijalle liian valmiita vasta-uksia vaan houkutellaan urheilijaa oppi-maan ja huomioidaan urheilijoiden eri-laiset oppimistavat.

Yksilön valmentautuminenryhmässälumilautailuvalmentaja Pekka Koskela toi alustuksessaan keskusteluun vertais-valmennuksen, jossa urheilijat keskenään toimivat toistensa valmentajina. Tärkeinä työkaluina ovat itsereflektio, palautteen antaminen ja saaminen. Ihannetilanteessa urheilija tulee itse johtopäätöksiin omaa valmentautumistaan koskevissa asioissa.

Toimivan kaveri- tai vertaisvalmen-nuksen edellytyksenä on luottamus, yksi-lön tuntemus ja uskottavuus. Toinen urheilija voi olla uskottavampi kuin val-mentaja. Urheilijan on luotettava toisen sanomaan tai hän voi poimia siitä vain sen mitä haluaa. Tietty rentous ja lapsen-mielisyys voivat olla oppimista edistäviä asioita. Tämänkaltainen puoliohjattu mal-lioppiminen sallii enemmän vapauksia yksilölle ja edistää yhteisöllisyyttä.

Norjassa on vertaisvalmennusta mallin-nettu siten, että yksilöurheilijoista on tehty huippujoukkue. Sen periaatteena on saada tukea ja motivaatiota huipuilta hui-puille ja samalla valmentajilta valmenta-jille. Vertaisvalmennukseen kuuluu mukaan esikuva-analyysi ja oman suori-tuksen vertailu esikuviin ja toisten toimin-taan. laajemmin katsottuna vertaisval-mennusta ja mallioppimista ovat toisten lajien harjoitusmuodoista omaan lajiin soveltuvien harjoitusten kopioiminen.

Vertaisvalmennusta voi soveltaa kaik-kiin lajeihin ja nykyteknologia tarjoaa paljon välineitä vertaisvalmennuksen avuksi.

Pihapeleissä on vertais-valmentautuminen aidoimmillaanpihapelikulttuuri herätti erityisen paljon keskustelua. pihapeli kehittää vertaisval-mentautumisen kykyjä ja pihapelien hauskuus johtaa huomaamatta treenaa-miseen. pihapeleissä toiminnallisuuden

aste on korkea ja niissä ei pelätä runsasta tekemistä. lajisuoritus itsessään antaa palautetta ja opettamalla kaverille oppii itsekin.

Joukkuelajeissa vertaisvalmennusta voisi toteuttaa pihapelikulttuurin kautta. pienryhmän, vaikkapa lätkäviisikon, kehittämä oma tehtäväratkaisu johtaa korkeampaan sitoutumiseen, kun he ovat itse keksineet ratkaisun. Vertaisvalmen-nuksessa ryhmän jäsenet motivoivat toi-siaan. Ihanteellinen ryhmä on riittävän samantasoinen, jolloin treenaajista on hyötyä toisilleen ja yksilöt onnistuvat osallistamaan toisiaan. parhaat treenaavat eniten pihapelikulttuurissakin. Aikuisten luoma maailma on liian suojattua ja estää omaa ajattelua. Oman oppimisen kautta syntyy motivaatio.

Vertaisvalmennuksessa nähtiin mah-dollisuuksia rakentaa harjoittelusta sel-laista, ettei sitä edes mielletä harjoitte-

luksi. Omatoimisuus lisääntyy ja toisto-määrät kasvavat. Taitolajeissa vertaisval-mennus on myös keino uusien taitojen opettamisessa.

Ryhmän voimaa yksilölleUintivalmentaja Mika Kekäläinen kertoi ryhmän vaikutuksesta yksilöön ja harjoi-tuskulttuurin merkityksestä kokonaisuu-den ja jatkuvuuden kannalta Ryhmän heterogeenisuus on ennemmin vahvuus kuin heikkous. Kun ryhmässä kasvatetaan vahvuuksia, vahvistuu samalla koko ryh-män taso. Hyvillä yksilöillä on ryhmässä valtaa. Tosin ryhmä voi opettaa myös huonoja tapoja, joihin valmentajan on puututtava.

Salibandyvalmentaja ja tutkija Kati Pasanen alusti aiheesta biologisten ero-jen huomioiminen harjoittelussa. pie-nellä osaamisen lisäämisellä päästään vammojen kuntouttamisesta ennaltaeh-käisyyn. On tehtävä oikeita asioita, oikeassa järjestyksessä ja oikeaan aikaan.

Harjoituskulttuurit vaihtelevat, mutta tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen kehittyminen. Valmentajilla on oltava tie-toa harjoittelun rasittavuudesta, testauk-sesta ja testituloksien hyödyntämisestä yleisominaisuuksien ja mm. kehonhallin-nan kehittämisessä.

Monipuolisuuden salliminen louk-kaantumisriskistä huolimatta on suotavaa jo yleiskoordinaation ylläpitämiseksi. lajianalyysin pohjalta määritellään viisi yleisintä vammatyyppiä ja mietitään, miten niitä vältetään. Valmentaja luo kult-tuurin, jossa urheilija oppii kuuntele-maan kehonsa viestejä ja kertomaan mahdollisista oireista. Kehonhallintaan ja taitovalmennukseen toivottiin valmen-nusapua vaikkapa yhteispalkkausratkai-suina. ●

Mika Kekäläinenkertoi ryhmänvaikutuksesta

yksilöön.

20 1 • 2012

Urheiluakatemiat ovat Suomessa hyvin erilaisia ja eri tavoin syntyneitäyhteistyöverkostoja, joilla kaikilla on yhteisenä tavoitteena edistääyksittäisen urheilijan laadukasta valmentautumista. Tähän sisältyy olen-naisesti mahdollisuus opiskeluun ja urheilijalle tärkeiden tukipalveluiden saatavuus. Usein kyseessä on urheilijakohtaisesti räätälöity paketti.

Tekstijakuvat Kristiina Danskanen

Suomessa on tällä hetkellä 19 urheiluakatemiaa, joista Suo-men Olympiakomitea on nimennyt kymmenkunta huippu-urheiluakatemioiksi. Olympiakomitea vastaa myös

akatemioiden kehittämisestä ja auditoin-nista. Akatemiat tulevat olemaan myös olennainen osa olympiakomitean huippu-urheilun muutosprosessissa vah-vistettaessa huippu-urheilijoiden päivit-täisharjoittelumahdollisuuksia.

Rovaniemen huippu-urheilukatemian alkutaivalRovaniemen urheiluakatemiaa koordi-noidaan Rovaniemen urheiluopistolta. Akatemia aloitti toimintansa vuonna 2003 ESR-projektirahoituksen avulla ja jatkoi toimintaansa oppilasmäärään perustuvan rahoituksen turvin.

lajiliitto- ja seurayhteistyö ovat tuo-neet vuosien varrella toimintaan lisäre-sursseja. Rovaniemen urheiluakatemia sai huippu-urheiluakatemian statuksen vuonna 2008. Uusin sopimuskausi alkoi vuonna 2011 ja on voimassa toistaiseksi.

Huippu-urheiluakatemian statuksen myötä olympiakomitea lähti tukemaan

mennusta on 10 tuntia viikossa. Osa val-mennustunneista toteutetaan yhteistoi-mintana seurojen kanssa.

Urheiluakatemian koordinaattorina toimii erityisesti hiihtoväelle tuttu Reijo Jylhä. Häneltä Rovaniemen yhteisö saa korkean arvosanan yhteistyökyvykkyy-destä.

– Ala- ja yläkoulujen saaminen mukaan tähän akatemiatoimintaan on ennen kaikkea yhteistyöhalukkuudesta kiinni ja sitä tämän alueen rehtoreilta löytyy, pohtii Reijo Jylhä.

Akatemian kärkilajeilla on myös yhteistyösopimuksia lajiliittojen, lajiseu-rojen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisten koulujen rehtorit ovat todella urheilumyönteisiä ja se on edel-lytys asioiden toteutumiselle.

Haku akatemiaan Urheilijat hakevat akatemiaan toiselle asteelle pääsykoetestien kautta huhtikuun viimeisellä viikolla. Korkeakouluasteella

Talvilajien ”Mekka” - Rovaniemen Urheiluakatemia

myös olympiavalmentajien ja akatemia-koordinaattorin palkkaamista akatemiaan. Tällä hetkellä akatemiassa on 19 koko- tai osa-aikaista akatemiavalmentajaa. Urhei-lijoita on yli 280, joista 206 on toisen tai korkea-asteen opiskelijoita. loput ovat yläkoulupilotin oppilaita.

Rovaniemen urheiluakatemian välit-tömässä vaikutuspiirissä on n. 50 000 asukasta. Jos lasketaan Kittilän, Sodanky-län, Ranuan ja Rovaniemen koulutuskun-tayhtymän vaikutuspiiri, tavoitetaan jo 70 000 asukasta. Tavoitteena on saada akatemiatoimintaa alakoulusta korkea-kouluihin. Koulukuntayhtymän kautta akatemia kattaa lapin urheiluopiston, matkailuopiston ja ammattiopiston sekä korkeakouluasteelta lapin yliopiston ja lapin lennoston. Rovaniemellä on ilma-torjuntarykmentti, jossa on mahdollista suorittaa varusmiespalvelus.

Yhteistyökyky on tärkeä voimavara akatemiatoiminnassapainopistelajeina Rovaniemellä ovat alp-pihiihto, mäkihyppy, yhdistetty, maasto-hiihto ja lentopallo. lisäksi omia akate-miavalmentajia löytyy jalkapallossa, jää-kiekossa, yleisurheilussa ja uinnissa. Aka-temialajeissa on vähintään 6 tuntia viikossa valmennusta. Kärkilajeissa val-

1 • 2012 21

Uimari Aleksanteri Järvinen purkaa kamerapalautetta yhdessä valmentaja Gerd Büttnerin kanssa.

akatemiapaikat jaetaan puhtaasti menes-tyksen kautta.

Urheilijat jaetaan viiteen eri tasoryh-mään ja sitä kautta viiteen eri valmentau-tumispalvelutasoon. Urheiluakatemian palvelutarjontaan kuuluvat urheiluval-mennus, tukipalvelut ja opinto-ohjaus. Kaikki ovat oikeutettuja hankkimaan aka-temiakortin, jolla voi ostaa olosuhteet. Ta-soryhmästä riippuen osa urheilijoista saa ilmaiseksi olosuhteet ja osalle järjestetään myös valmennusta. Korkea-asteen opiske-lijoilla on useimmiten tarjolla vain olo-suhteet omatoimista harjoittelua varten.

Akatemia ja seuratSeurat hyödyntävät opiston tiloja, akate-mialle seurat taas ovat keskeinen yhteis-työkumppani. Toteuttajat siis toimivat niin, että urheilija ei edes välttämättä huomaa milloin on kyseessä seuraval-mennus tai akatemiavalmennus. Akate-mian lajikoordinaattorin toivoisi olevan siinä asemassa, että hän voisi koordi-noida koko valmennuksen linjaamisen lajinsa urheilijoille. Akatemia järjestää laji-iltoja, jonne on kutsuttu valmentajia ja urheilijoita, vanhempia sekä tukihen-kilöitä. Heidän kanssaan käydään läpi eri-laisia valmentautumiseen liittyviä asioita. Akatemia on silta, neutraali osapuoli vaikkapa seurojen väliselle yhteistyölle.

Huippu-urheilukoordinaattorina on tehtävä tuottaa huippu-urheilijoita, sil-loin on nähtävä myös huippu-urheilun vaatimukset, esimerkkinä vaikkapa taso-joukkueet jalkapallossa. Valmennuksen

Valmentaja Jukka Shemeikka kerää reaali-aikaista palautetta allaskameran avulla.

opetussuunnitelmasta on tulossa laatu-työkalu akatemialle.

Kaikki tahot ajattelemaan samaan suuntaanErityisesti ylä- ja alakoulutoiminnassa seurayhteistyö on tärkeää. palvelua on siis saatavissa heti uran alkuvaiheesta alkaen niille, jotka haluavat urheiluun satsata.

– parhaassa tapauksessa yhteistyö on niin saumatonta, ettei urheilija aina tiedä onko harjoitus akatemia- vai seuraharjoi-tus, kuvailee Reijo Jylhä valmennusyh-teistyötä.

– Olemme vasta 20 – 30 %:ssa siitä, mihin haluamme päästä. Vielä on paljon tekemistä, että saadaan tämä viulu soi-maan täydellisesti, täydentää Rovaniemen Urheiluopiston toimitusjohtaja Heikki Keskitalo.

Tulevaisuudessa opiston ammattikor-keakoulun liikuntaneuvojaopiskelijat ovat mukana liikuntatoiminnassa ohjaamassa ja opettamassa mm. alakouluikäisiä.

Alakouluihin päivittäisen liikunnan saaminen on jo mahdollista muutamissa kouluissa. Sitä on vain osattava tarjota ja haluta. Se vaatii kerhotuntien hyödyntä-mistä ja koulun tuntisuunnitelman ruk-kaamista.

Alakouluissa on nyt 1200 oppilasta mukana kokeilussa. pilottivaiheessa opis-kelijat toteuttavat alakoulujen liikuntatoi-mintaa koulutusohjelmaan kuuluvana, mutta tulevaisuudessa se tulee olemaan osa akatemiatoimintaa.

Reijo Jylhän mukaan on saatava kaikki ajattelemaan samaan suuntaan. Siinä ollaan jo melko pitkällä Rovaniemellä. Esimerkiksi voisi ottaa ”liikuttajat” -yhteisön, jonka kokoonkutsujana on toi-minut yläkoulun rehtori Kari Ollila. Siellä käydään yhdessä läpi liikunta-asi-oita ja pyritään ratkomaan ajankohtaisia liikunta-alan asioita yhteiseksi parhaaksi.

– Meidän liikuntaihmisten on edet-tävä tässä varovasti kiiruhtaen, jotta saamme myös koulumaailman mukaan, muistuttaa Reijo Jylhä.

Akatemian erikoisosaaminen Akatemiat ovat kaikki omanlaisiansa. Vaikka Rovaniemi onkin vahvasti hiihto-lajien Mekka, on akatemian erikoisosaa-mista taito ja sen kehittäminen.

Taitolumilajien siivittämänä taitoval-mennus on levinnyt eri lajien päivittäis-valmennukseen. Olympiakomitean kor-kea-asteen eri lajien tukiurheilijoille oli-kin viime kesänä toukokuusta elokuuhun säännöllistä taitovalmennusta kaksi ker-taa kaksi tuntia viikossa. Teemana oli var-talon lihashallinta.

lapin Urheiluopiston omaa osaamista kehittämällä saadaan kehitettyä valmen-nustuotteita ja palveluja, joita akatemian urheilijat voivat hyödyntää päivittäisval-mennuksessaan. Haaste on saada laitteet valmennuksen päivittäiskäyttöön eikä kaappiin seisomaan.

Kiinteä ja kompakti akatemiayksikkö mahdollistaa osaltaan sen, että innovaa-tiot ja kehitelmät päätyvät nopeasti aka-temiaurheilijoiden päivittäisvalmennuk-sen tueksi. Tästä voisi mainita mm. uin-nin reaaliaikaisen palautteen tuottamista uinnissa samanaikaisesti pinnan alta ja pinnan päältä. Urheilija voi joko itsenäi-sesti tai valmentajan kanssa katsoa tieto-koneelta omaa suoritustaan ja muuta ohjelman tuottamaa informaatiota.

– Uinnin osalta on tällä hetkellä vireillä hyviä asioita pohjoisen uimarei-den kehityksen takaamiseksi, kertoo aka-temiavalmentaja Jukka Shemeikka. ●

22 1 • 2012

Taitovalmennus erikoisosaamisalueenaTaitovalmennus on yksi Lapin urheiluopiston valmennuskeskuksenerikoisosaamisalueista. Kahden vuoden kehitystyön tuloksena Lapinurheiluopistolle on luotu Santasport Taito -konseptin. Konseptinpäätavoite on edesauttaa urheilijoiden kehittymistä monipuolisiksiurheilijoiksi sekä antaa heille valmiudet lajitaitojen hallintaan janiiden kehittämiseen.

Teksti Olli Cajan

Kuvat Juha Sorri, Olli Cajan ja Santasport Markkinointi

L asten ja nuorten omaehtoi-nen ja luova liikunta on vä-hentynyt. Tähän ongelmaan pyrimme monipuolisella ja ohjelmoidulla taitoharjoitte-lulla saamaan muutosta. San-

tasport Taidon lähtökohtana on tarjo-ta taitovalmennusta, jossa lapset ja nuo-ret saavat paljon positiivisia oppimis-elämyksiä virikkeellisessä ympäristössä ja jossa jokaisella on mahdollisuus ke-hittyä omien oppimisedellytystensä mu-kaisesti.

Taitokonsepti perustuu urheilijan motorisen liikepankin päivittämiseen ja kehittämiseen. Ensimmäisessä vaiheessa jokaiselle nuorelle urheilijalle luodaan toimiva liikepankki. liikepankki muo-dostuu voimistelusta, hypyistä/loikista sekä juoksu- ja koordinaatioharjoitteista.

Näiden kategorioiden sisältämien liike-mallien kautta keskitytään myös taitote-kijöiden kehittämiseen, kuten esimer-kiksi tasapainoon, liikerytmeihin sekä reagointiin.

Toisessa vaiheessa taitovalmennus perustuu liikepankin hyödyntämiseen. Jo opittujen liikemallien avulla kehitetään nuorten taidollista hallintaa jatkuvassa liikevirrassa. Monipuolisten liikeyhdis-telmien avulla päästään laajemmin kiinni myös taitotekijöihin kuten esimerkiksi yhdistelykykyyn, orientoitumiskykyyn ja sopeutumiskykyyn.

Fyysiset valmiudet kulkevat käsi kädessä taitojen oppimisen kanssa. Har-joituksiin on integroitu omiksi kokonai-suuksiksi keskivartalon hallintaa kehittä-vät osiot sekä liikelaajuuksia kehittävät osiot. Koko konseptin tarkoitus on var-mistaa, että urheilijoilla on tarvittavat tai-dolliset sekä fyysiset valmiudet, jotka mahdollistavat kehittymisen myös tule-vaisuudessa.

Alueellinen toimintaVahva yhteistyö pohjoisen alueen seuro-jen kanssa on mahdollistanut saada suuri joukko lapsia ja nuoria taitovalmennuk-sen piiriin. Viime vuoden aikana taitoval-mennusryhmissä oli mukana yli 350 lasta ja nuorta. Mukana oli useita eri lajeja kuten jalkapallo, jääkiekko, taito-luistelu, salibandy, mäkihyppy / yhdis-tetty, alppihiihto ja lumilautailu.

Tämän vuoden aikana toimintaa pyri-tään edelleen laajentamaan uusiin lajei-hin. lisäksi taitovalmennus kuuluu osana lapin Urheiluakatemian valmennusko-konaisuuteen. Nuorella iällä aloitettu säännöllinen taitovalmennus on edesauttanut nuoria ymmärtämään

Valmentaja ja Santasport Taitovalmennusryhmän vetäjä Olli Cajan.

1 • 2012 23

Taitovalmennusryhmässä ilmapiirikannustaa Sami Jauhojärvi, Sanni Leinonen,

Merle Soppela, Tanja Poutiainen, Jessica Honkonen ja Janne Ryynänen.

monipuolisuuden merkityksen harjoitte-lussa. Urheilijoille on alkanut muodos-tua käsitys taitoharjoittelusta ja siitä, mitä taitoharjoittelulla pyritään saavuttamaan.

Taitoharjoitukset ovat lajiharjoittelusta erillisiä kokonaisuuksia, joissa keskity-tään pelkästään omien yleistaitojen kehit-tämiseen. Tämä antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden työskennellä omien yleistaidollisten kehityskohteiden parissa. Taitoharjoitteluun liittyy myös vahvasti keskittyminen, oppimaan oppiminen, laadun tarkkailu sekä omien taidollisten vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnis-taminen.

Huippuryhmä käyntiinViime kesänä käynnistettiin lapin urhei-luopistolla taitovalmennuksen huippu-ryhmä, jonka tarkoitus oli tarjota taitoval-mennusta hiihtolajien maajoukkueurhei-lijoille. Ensimmäistä kertaa urheilijoilla oli mahdollisuus harjoitella samassa ryhmässä muiden lajien maajoukkueurheilijoiden kanssa. Ryhmän valmennukseen osallis-tuivat yhdistetyn urheilija Janne Ryynä-nen, mäkihyppääjä Anssi Koivuranta, hiihtäjät Sami Jauhojärvi, Martti Jylhä, Mikko Koutaniemi, alppihiihtäjät Tanja Poutiainen, Sanni Leinonen, Merle Sop-pela, Jessica Honkonen, Kristiina Rove sekä freestyle laskija Ville Miettunen. Ryhmä harjoitteli yhdessä toukokuusta elokuuhun kaksi kertaa viikossa.

Jokainen harjoitus koostui 45 minuu-tin valmistavasta osuudesta, jossa harjoit-telu kohdistui koordinaation, keskivarta-lon hallinnan sekä liikelaajuuksien kehit-tämiseen. Sen jälkeen seurasi 60 minuu-tin taito-osio, jossa pääpaino oli monipuolisten liikehallintataitojen sekä taitotekijöiden kehittämisessä. Jokaisen harjoituksen päätti keskivartaloa vahvis-tava osio.

Harjoittelu pohjautui Santasport Taito

konseptin periaatteisiin. Huippuryhmän toiminnan tavoitteet olivat jokaisen urheilijan taitotason nostaminen, keski-vartalon hallinnan sekä liikkuvuuden ylläpitäminen ja kehittäminen. Tärkeää oli myös, että urheilijat oppisivat näke-mään oman kehonsa mahdollisuudet sekä löytämään uusia työkaluja, joiden avulla he voisivat kehittyä monipuolisesti urheilijoina. Näiden edellä mainittujen tavoitteiden kautta pyrimme myös vähentämään urheilijoiden loukkaantu-misriskiä.

Urheilijoiden kokemukset ryhmästä olivat erittäin positiiviset. Toiminta ryh-mässä eri lajien urheilijoiden kanssa toi harjoitteluun uusia ulottuvuuksia ja näkemyksiä. Jokainen urheilija kantoi ryhmässä vastuuta omasta kehittymisestä, mutta myös muiden kehittymisestä. Ryh-män ilmapiiri kannusti oppimaan ja kehittymään.

Ensi kesänä huippuryhmä jatkaa toi-mintaansa. Viime kesän kokemusten avulla pystymme kehittämään toimin-taa siten, että taitosisältöjen ohjelmointi voidaan tehdä entistä yksilöllisemmin. lisäksi voimme ottaa huomioon entistä tarkemmin eri lajien taidolliset vaati-mukset ja luoda harjoitteita, jotka tuke-vat eri lajeissa tarvittavia taidollisia omi-naisuuksia.

Yhdessä hyvä tuleeTaitovalmennuksen kehitystyö jatkuu koko ajan. Taitotestauksen kehittäminen on ollut hyvä esimerkki vuorovaikuttei-sesta yhteistyöstä. Yhteistyö freestylemaa-joukkueen sekä alppimaajoukkueiden kanssa on johtanut taitotestin rakentumi-seen. Taitotestin avulla olemme pystyneet ohjaamaan maajoukkuetason urheilijoi-den toimintaa sekä ennen kaikkea saaneet urheilijat itse arvioimaan omaa taidollista kokonaisuuttansa. ●

24 1 • 2012

TUTKITTUATIETOA

Eräs yleinen keskusteluaihe valmentajienvälillä on se, onko joukkuelajien pelinlukutaito synnynnäistä vai harjoiteltavissaolevaa. On olemassa näyttöä, ettätätäkin taitoa voi oppia.

Pelin lukeminen joukkuelajeissa:

Kyllä, se on harjoiteltavissa

1 • 2012 25

Teksti Sami Kalaja

Kuva Juha Sorri

J otkut valmentajat kuvailevat tätä ilmiötä kuin pelaaja olisi taitava kuljettaja vilkkaassa lii-kenteessä tai että pelaaja tietää etukäteen mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kaksi syöt-

töä ennen varsinaista tapahtumaa. Nämä pelaajat eivät välttämättä ole

joukkueensa nopeimpia, mutta johtuen heidän kyvystään ennustaa tulevaisuuden tapahtumia, heillä näyttää olevan käytös-sään kaikki aika maailmassa.

Useimmille meistä tavallisista kuole-vaisista pelin lukeminen on kuin latinaa ja usein tuntuu siltä kuin pelin lukemista ei voisi harjoitella. Vaikka toiset pelaajat tulevat aina olemaan toisia parempia, niin on kuitenkin olemassa näyttöä siitä, että pelaajat voivat oppia pelin lukutai-toa – aivan kuten myös latinan kieli on opittavissa.

Tieteellisessä terminologiassa pelin lukeminen viittaa mallien tai kuvioiden tunnistamiseen tai mieleen palauttami-seen. Verkkopallon (netball) katselemi-nen on klassinen esimerkki jatkuvasti muuttuvien kuvioiden katselusta.

Harjaantumattoman silmään 14 pelaa-jan kiihdytykset ja väistämiset näyttävät merkityksettömiltä, kun taas asiantuntija näkee kaikessa logiikan ja hän voi etukä-teen informoida minne pallo tullaan syöttämään. Ennakointikyky on hyvin käyttökelpoinen, jos tehtävänä on esi-merkiksi katkaista niin monta vastustajan syöttöä kuin mahdollista.

Mitä tekemistä shakilla on joukkuepelien kanssa?Mallien tunnistaminen havaittiin ensim-mäisenä shakkipelissä. Tutkimus osoitti, että shakin suurmestarit pystyivät havain-noimaan koko asetelman pelilaudalla yhdellä vilkaisulla.

Viidestä kymmeneen sekunnin shak-kitilanteiden katselulla parhaat pelaajat kykenivät muistamaan 90 prosenttia peli-nappuloiden sijainneista. Vähemmän tai-tavat pelaajat pystyivät muistamaan 50 prosenttia. Tutkijat päättelivät, että suur-mestarit pystyivät ”niputtamaan” nappu-loiden asemat yksittäisiä nappuloita isompiin informaatiokokonaisuuksiin, jotka olivat helpommin muistettavissa ja kuviona mieleen palautettavissa. Samaan tapaan me kaikki muistamme puhelinnu-merot yhtenä blokkina sen sijaan että muistaisimme erillisiä numeroita.

Urheilutiede on osoittanut, että huip-pujoukkuepelaajilla on samanlainen ana-lyyttinen mieli kuin shakkimestareilla. On osoitettu, että huippupelaajat ovat

kehittäneet kyvyn tunnistaa nopeasti ja muistaa vastustajien pelikuvioita. On tär-keää ymmärtää, että tämä kyky tunnistaa ja muistaa vastustajan puolustus- tai hyökkäyskuviot ei johdu eliittipelaajien meitä muita suuremmasta muistikapasi-teetista, kyky ei ole synnynnäinen.

Heidän muistinsa urheilu-spesifeistä strategioista on yksinkertaisesti yksityis-kohtaisempi kuin meidän ja se kehittyy vuosien harjoittelun ja kokemusten seu-rauksena.

Miten tätä kykyävoi harjoitella?Mallien tunnistamistutkimusta urheilussa voidaan kuvailla australialaisen verkko-pallotutkimuksen avulla. Tähän tutkimuk-seen osallistuivat maajoukkuepelaajat sekä nuorten talenttiryhmät.

pelaajilla oli noin kymmenen sekun-tia aikaa katsoa videopätkää pelistä ennen kuvan poistumista. Tehtävänä oli muistaa hyökkäys- ja puolustuskuviot kummas-takin joukkueesta sijoittamalla jokainen pelaaja tyhjälle taululle sille paikalle jossa hän oli videon katketessa. Taululle oli piirretty kentän rajat. Maajoukkuepelaa-jat kykenivät sijoittamaan keskimäärin 72 prosenttia pelaajista oikeille paikoille. Vastaava prosenttiluku Australian urhei-luinstituutin pelaajilla oli 62 % ja alle 17- ja 19-vuotiaiden ryhmissä 57 %. Nämä tulokset osoittavat minkälaiseen pelinlukuun maajoukkuepelaajat kykene-vät.

Urheilun parhaiden päätöksenteki-jöiden haastatteluista on havaittu heille yhteisenä ominaisuutena, että he ovat osallistuneet runsaasti joukkuepelityyp-pisiin leikkeihin lapsena. Tämä pelaami-nen on tapahtunut pihoilla ja puistoissa (esimerkiksi kaksi vastaan kaksi katuko-ris).

Menestyjät olivat myös pelanneet useita joukkuepelejä ennen erikoistu-mista siihen lajiin, jota he pelaavat ammatikseen. Esimerkiksi parhaat pää-töksen tekijät AFl-liigassa (australialaisen jalkapallon ylin sarjataso) ovat pelanneet merkittävän paljon koripalloa ennen aus-sijalkapallon valintaa. Tästä voidaan pää-tellä, että pelaamalla samankaltaisia ”invaasiopelejä”, pelaajat oppivat jatku-vasti pelin peruskuvioita, jotka tähtäävät tilan ja ajan luomiseen.

On ilmeistä, että mitä enemmän pelaat, sitä todennäköisemmin opit spe-sifejä hyökkäys- ja puolustusstrategioita ja kehität ymmärrystä siitä mihin pallo syötetään.

Tuleeko pelaajasta taitava päätöksen tekijä, riippuu siitä kiinnittääkö valmen-taja pelaajan huomion edellä mainittui-hin seikkoihin. Ne valmentajat, jotka tar-

joavat pelinomaisia harjoitteita stereo-tyyppisten drillien sijaan (joissa ei tar-vitse tehdä päätöksiä), todennäköisesti kehittävät päteviä päätöksen tekijöitä. AFl-valmentajalegendan David Parkinin mukaan ”pelaajien tulee tuoda aivonsa mukaan harjoitteluun”.

pelin lukua voi kehittää myös kysele-mällä pelaajilta mitä tapahtuu seuraavaksi pelissä, jota katsotaan televisiosta. pelkän katselun sijaan pelaajat asettuvat ekspert-tien asemaan ja vastaavat esimerkiksi kysymyksiin: Mihin pallo kannattaisi syöttää seuraavaksi? Minne tukipelaajan kannattaisi juosta?

Testaa pelaajiesi tunnistamistaidotKuvioiden tunnistaminen on taito, joka on helposti testattavissa seuraympäris-tössä:- Tallenna huippupelejä televisiosta- piirrä kentän rajat tyhjälle taululle

Valitse pelitilanteet, joissa on joku kuvio ja näytä noin kymmenen sekuntia tilan-teesta, että pelaajat saavat tuntuman tilan-teesta ja sitten pysäytä toisto.

pelaajien tehtävä on sama kuin edellä kuvatussa verkkopalloesimerkissä, eli sijoittaa kentällä olleet pelaajat paikoil-leen taululle.

Testaa pelaajat erilaisilla pelitilanteilla, joita ottelussa voi toteutua.

Katselu voidaan pysäyttää esimerkiksi juuri ennen kuin maalivahti antaa pallon peliin. Kuvakulma maalin takaa tarjoaa erinomaisen perspektiivin pelikuvioiden lukemiselle.

JohtopäätösVaikka aina on olemassa muita parempia pelinlukijoita, niin pelin luku on kuiten-kin taito, joka on parannettavissa korkea-laatuisella valmennuksella. Tässä yhtey-dessä voisi käyttää analogiaa voimahar-joittelusta. Et voi odottaa merkittäviä tuloksia voiman lisäyksessä, jos et nou-data systemaattista ohjelmaa, jossa mani-puloidaan erilaisia muuttujia, kuten har-joittelun kokonaismäärä, harjoitususeus, intensiteetti ja ylikuormitus.

Samalla tavalla, pelaajien päätöksen tekotaidot eivät kehity, jos valmentajat teettävät ainoastaan drillejä ilman pää-töksen tekoulottuvuutta. Tarvitaan syste-maattinen suunnitelma, joka perustuu pelinomaisiin harjoituksiin, jotka edel-lyttävät pelaajilta päätöksentekoa pelin-omaisissa tilanteissa. ●

Alkuperäinen lähde:

Farrow, D. Reading the play in teamsports: yes it’s trainable! Sports Coach. Volume 27, nro 3.

26 1 • 2012

Euroopan valmentaja-yhteisöjen toinentapaaminen järjestettiinLeedsissä tammikuussa.

Euroopan valmentajayhteisöjen ensimmäinen tapaaminen Madridissasai jatkoa, kun yhteisöt tapasivat tammikuussa Leedsissä. EU:n myöntämäntuen avulla käynnistyi lähes puolentoista vuoden kestävä koordinoituprosessi.

Teksti Pekka Potinkara

Kuva Karen Mockett

Madridissa maaliskuus-sa 2011 järjestetyssä valmentajayhteisöjen tapaamisessa todet-tiin verkostoitumisel-le olevan selkeä tar-

ve. Samalla sovittiin, että European Coa-ching Council (ECC) ottaa alkuvaiheessa kokoonkutsujan roolin sekä vetovastuun koordinoidun prosessin ja sen jatkuvuu-den takaamiseksi.

Eurooppalaisen valmentamisen, val-

mentajien ja valmentajayhteisöjen kehit-tämiseksi haettiin Euroopan komissiolta hanketukea. Kun hakemukseen saatiin loppuvuodesta 2011 EU:lta myönteinen päätös, voitiin tehty suunnitelma saattaa käyntiin täydellä vauhdilla.

SAVAL onyksi kumppaneistaCoachNet-nimellä käynnistyneen hank-keen ensimmäinen virallinen yhteista-paaminen järjestettiin tammikuun 25. – 26. päivä leedsissä, Metropolitan Universityn tiloissa.

Yliopisto hallinnoi hanketta professori

Euroopan valmentajayhdistysten verkottumiseen vauhtiaEU-hankkeella

Patrick Duffyn johdolla. Operatiivisesti hanketta eteenpäin vievät myös yliopis-tolla toimiva Karen Mockett sekä ECC:n pääsihteeri Ladislav Petrovic.

Kumppaneita hankkeessa on mukana yhteensä13, yhdeksästä eri maasta: Iso-Britanniasta, Hollannista, portugalista, Saksasta, Unkarista, Ranskasta, puolasta, Espanjasta ja Suomesta. SAVAl edustaa suomalaisia valmentajayhdistyksiä hank-keessa samalla tavoin kuin kaikki muut-kin kumppanit - antamalla siihen sovitun määrän omaa työpanosta yhteisesti sovit-tavalla tavalla.

Koordinoitua verkottumistaHankkeen ensisijaisena tavoitteena on luoda eurooppalaisen urheiluvalmen-nuksen ympärille yhtenäinen ja kat-tava koordinaatio ja malli, jonka avulla kansallisesti ja Euroopan tasolla toimi-vat valmentajayhteisöt, valmennuksesta kansallisesti vastaavat tahot, lajien kan-sainvälisten kattojärjestöjen eurooppalai-set organisaatiot, valmennukseen liitty-vät korkea-asteen oppilaitokset sekä val-

1 • 2012 27

Hallinto ja koordinointi, ajoitus hankekuukausille 1 – 16.Tutkimus ja kartoitus, 2 – 12. Valmentajayhteisöjen parhaat käytännöt kansallisesti ja Euroopan tasolla, 2 – 12.ECC:n (Euroopan Valmentajayhdistys) hallintorakenteen tarkistus, 8 – 14.Tavoitteiden, prosessien ja tulosten levittäminen, 1 – 16.Arviointi, 2 – 16.Siirto käytännön toimintaan, 12 – 16. 

CoachNet-hankkeen työpaketitmentajien työnantajat voivat luontevasti verkottua.

Verkottumalla pyritään vahvistamaan eurooppalaisen valmennuksen yhtenäi-syyttä sekä varmistamaan valmentajien äänen kuuluvuus ja painoarvo päätöksen-teossa. lisäksi kehitetään valmentajuu-teen, valmentajakoulutukseen ja valmen-tajien kehittymiseen liittyviä suosituksia ja ohjeita. Eräs tavoite on luoda valmen-nukseen liittyville asioille Euroopan yhteinen kotipesä.

Hyviä käytäntöjä mallinnettavaksi Yhtenäisen verkoston perustan varmista-miseksi hankkeessa tehdään perusteelli-nen kartoitus, jotta nykyinen ECC:n ver-kosto laajenisi ja vahvistuisi. Kartoitus ulottuu syvemmälle projektissa mukana olevien maiden lajikohtaisiin ja valtakun-nallisiin monilajisiin valmentajayhteisöi-hin. Tarkasteltavina ovat muun muassa yhteisöjen toimintaympäristöt, hallinto-mallit ja toiminnan onnistumisen arvi-ointi.

Tarkoituksena on poimia esiin hyviä käytäntöjä, joilla valmentajayhteisöjen integroitumista urheilun rakenteisiin voidaan edistää. Tavoitteena on pyrkiä löytämään tapoja, joiden avulla valmen-tajayhteisöt voivat vaikuttaa yhä merki-tyksellisemmissä rooleissa osana urhei-lua sekä lisätä osallistumistaan urheilun demokraattisissa prosesseissa.

Nyt käynnistyneellä hankkeella usko-taan olevan merkittävä rooli valmennuk-sen tulevaisuuden kuvan vahvistamisessa Euroopassa. Sekä vapaaehtoisten että palkkatyötä tekevien valmentajien usko-taan jatkossa olevan nykyistä voimak-kaammin vaikuttamassa sekä valmenta-miseen että valmentajakoulutukseen liit-tyvissä tulevaisuuden linjauksissa.

Hanke on jaettu seitsemään työpaket-tiin, joille jokaiselle on olemassa yksityis-kohtainen, aikataulutettu suunnitelma tavoitteineen. Muiden EU-rahoitteisten hankkeiden mukaisesti arviointi ja seu-ranta raportteineen on tarkkaan säädel-tyä.

Valmentamisesta oikea ammattiHankkeen tavoitteet ja tulevat toimenpi-teet sopivat erinomaisesti sekä SAVAlin että Suomen Valmentajien omiin suunni-telmiin. Olemalla mukana hankkeessa meillä tehtävä kehittämistyö saa uusia avauksia ja vahvaa yhteistä eurooppalaista näkemystä tuekseen. Jo pelkästään kan-sainvälinen verkottuminen on itsessään kannatettava asia.

Hankkeen agendalla yksi itseäni eri-

tyisesti kiinnostavista asioista on valmen-tajan ammatin tunnustaminen ja edistä-minen. Raameja ja linjauksia tähän tee-maan piirrettiin jo ensimmäisessä tapaa-misessa.

Ammattivalmennuksen erityispiirteitä kuvaa hyvin se, että sen säilyttäminen osana toimintaympäristöä mieluummin kuin sen irrottaminen omaksi kokonai-suudekseen koettiin tärkeäksi. Tämä tar-koittaa sitä, että vapaaehtois- ja osa-aikai-sia valmentajia tarvitaan valmentajuuden ja valmennuskulttuurin kehittymiseksi yhteiskunnassa. Kun tässä onnistutaan, avautuu samalla mahdollisuus myös val-mentajan ammatin kehittymiselle.

Joissakin maissa, kuten Ranskassa, val-mentaminen on jo nyt tiukasti viran-omaisten säätelemä professio.

Tilanne Euroopan laajuisesti on kui-tenkin toinen, sillä kaikista valmentajista Euroopassa vain neljännes on ammatti-valmentajia. On siis selvää, että pelkäs-tään ammattivalmentajilla hommaa ei tuosta vaan edes pysty hoitamaan. Vapaa-ehtoisten ja ammattilaisten yhteispelin onnistuminen valmennuksessa on paljolti toimintakentän ja työtehtävien organi-soinnin osaamisesta, ja tähän halutaan hankkeessa saada nyt näkemyksiä.

Kesäkuun kokoontuminen järjestetään SuomessaKokoontumisia 16 kuukautta kestävän hankkeen aikana järjestetään yhteensä viisi. Seuraava kokoontuminen on huhti-kuussa Kölnissä Trainerakademien isän-nöimänä.

SAVAlin vuoro on puolestaan isän-nöidä hankekumppaneita kesäkuun alku-puolella Suomessa. Näiden lisäksi tulossa ovat vielä elokuun kokoontuminen Varso-vassa sekä leedsissä huhtikuussa 2013 järjestettävä hankkeen päätösseminaari. ●

Kevään aikana hankkeelle avataan omat nettisivut, joita seuraamalla suunnitelmiin ja tehtyihin toimen-piteisiin voi tutustua tarkemmin. Sivuille pääsee SAVALin sivuillaolevan linkin kautta ja ne löytyvät osoitteesta www.coachnet.eu

CoachNet-hanke2012 – 2013HankkeentavoitteetKartoittaa kattavasti valmentaja-yhteisöt ja niitä edustavat raken-teet hankkeen kumppanimaissa sekä Euroopan tasolla.

Tunnistaa parhaat käytännöt organisoitua ja edustaa valmenta-jia sekä kansallisesti että Euroo-passa, ja samanaikaisesti huomioi-da valmentajien tarpeet ja tunnis-taa urheilun hallintorakenteet sekä kansallisesti että Euroopan tasolla.

Tunnistaa erityistarpeet jotka liittyvät vapaaehtoisten, osa-aikaisten ja kokopäiväisesti palkat-tujen valmentajien organisoitumi-seen.

Kehittää kuvauksia tai malleja parhaista urheilu- ja maakohtaisis-ta käytännön sovelluksista, joilla edistetään valmentajien edusta-vuutta ja integroitumista kansalli-siin ja kansainvälisiin urheiluraken-teisiin, sekä luoda valmentajille nykyistä vahvempi rooli sekä työn-antajien kanssa että valmennuksen alan korkea-asteen koulutuksen yhteydessä käytävässä vuoropu-helussa.

Kehittää ehdotuksia muodos-taa valmennuksen alan integroitu koordinoitu verkosto valmentaja-yhteisöjen, kansallisten vastuuta-hojen, kansainvälisten organisaa-tioiden, työnantajien ja valmen-nuksen alan korkea-asteen koulu-tuksen välille.

Kehittää valmentajille interak-tiivinen kohtaamisalusta, joka tar-joaa uusinta tietoa valmennukses-ta, linkkejä valmentajayhteisöihin, kansallisiin ja kansainvälisiin orga-nisaatioihin sekä valmennuksen alan korkea-asteen koulutustahoi-hin. ●

28 1 • 2012

Teksti Päivi Frantsi, Anu Kangasniemi,

Satu Kaski ja Leena Matikka

K yselyyn vastasi 377 henki-löä. Heistä suurin osa oli miehiä (72 %). Ikäryhmään 36 – 45 -vuotiaat kuului 64 %, yli 55-vuotiaita oli 11 % ja alle 26-vuotiaita

vain 5 % vastanneista. Vastanneet olivat toimineet valmentajana useita vuosia, suurin ryhmä (32 %) oli toiminut val-mentajana 11 – 20 vuotta.

Varsin kokeneita, yli 30 vuotta val-mentajana toimineita, oli paljon (9 %) ja alle 5 vuotta valmentajana toimineita vain 15 % vastanneista. Kysely lähetettiin niille noin 3053:lle Suomen Valmentajat ry:n jäsenelle, jotka ovat antaneet yhdis-tyksen käyttöön sähköpostiosoitteensa. Arvattavasti monet vastaamatta jättäneet eivät ole erityisen kiinnostuneita psyyk-kisestä valmennuksesta.

Moninaiset käsitykset urheilupsykologiastaKyselyssä nousi esille paljon erilaisia käsityksiä siitä, mitä urheilupsykologia on. Valmentajat kokivat, että urheilupsy-kologisen osaamisen tulisi olla osa arki-valmennusta. Tällöin puhuttiin useimmi-ten psyykkisestä valmennuksesta, jota on ylipäätään vaikea erottaa muusta valmen-nuksesta. Vastauksissa korostui, että val-mentajan tulee osata auttaa urheilijaa mm. ajankäyttöön liittyvissä kysymyk-sissä, kilpailuihin valmistautumisessa tai joukkueen sisäisissä ristiriitatilanteissa. Toisaalta vastauksissa nousi esille, että tarvittaessa valmentaja voi ottaa yhteyttä urheilupsykologian asiantuntijaan. Asian-tuntijaan otetaan yhteyttä mm. urheilijan psyykkisten taitojen arvioinnissa tai ohjelmoinnin tekemisessä.

Urheilupsykologisen avun hakemiseen liittyvät mielikuvat olivat osittain kieltei-siä ja kynnys avun hakemiseen oli korkea. Avun tai konsultaation hakeminen urhei-lijan psyykkiseen puoleen liittyen näyt-täytyi edelleen jossain määrin hankalana tai häpeällisenä. Vastauksissa nousi esille myös se, että psyykkinen valmennus oli jäänyt arkivalmennuksesta irralliseksi, eikä sitä ole kaikissa tapauksissa pystytty nivomaan osaksi valmennuksen arkea. Kaikkein suurimmaksi esteeksi ulkopuo-lisen avun hakemiselle nousi kuitenkin raha.

Kokemukset urheilu-psykologisesta toiminnastaValmentajien mielestä psyykkistä valmen-nusta ei ole tarjolla riittävästi. Tämä pitä-nee paikkansa, mutta toisaalta palvelui-

den vähäistä käyttöä selittää rahan ja pal-veluiden tarjonnan puutteen ohella myös valmennuksen harrastajamainen luonne. Suurin osa vastanneista valmentajista toi-mii oto-periaatteella, jolloin tavoitteelli-nen yhteistyö psyykkisen valmentajan kanssa saattaa tuntua ajan haaskaukselta.

Vain 14 % vastaajista toteutti tai oli toteuttanut psyykkisen valmennuksen toimenpiteitä yhteistyössä urheilupsyko-login kanssa. Suurin osa valmentajista ei ollut toiminut yhteistyössä psyykkisen valmentajan kanssa, vaan oli toteuttanut psyykkistä valmennusta osana omaa arki-työtään.

pienessä määrässä, eli 8 %:ssa tapauk-sista, psyykkistä valmennusta toteutti itsenäisesti joku asiantuntija, eikä val-mentaja ollut tässä mukana. Käytännössä tämä merkinnee sitä, että urheilija on

Suomen Psykologiliiton psyykkisen valmennuksentoimikunta teki yhteistyössä Suomen Valmentajatry:n kanssa kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittääpsyykkiseen valmentautumiseen liittyviäkäsityksiä, tarpeita ja odotuksiaurheiluvalmennuksennäkökulmasta.

Käsitykset ja odotuksetmoninaisia

Urheilupsykologeja kaivataan

1 • 2012 291 • 2012 29

työskennellyt urheilupsykologin kanssa ilman valmentajan osuutta.

Odotukset urheilu-psykologisesta työstäVastaajat suhtautuivat urheilupsykologi-seen osaamiseen yleisesti myönteisesti ja valmentajat pitivät sitä tärkeänä osana valmennusta. Valmentajat toivoivat myös koulutusta urheilupsykologian eri osa-alueista. Valmentajat toivoivat voivansa käyttää urheilupsykologisia palveluita valmennuksen tukena. Yhteistyön tulisi vastaajien mielestä olla jatkuvaa, eikä irrallisista palasista koostuvia yksiköitä. lisäksi valmentajat odottivat, että urhei-lupsykologian asiantuntija tietäisi ko. lajista riittävästi.

Yleisenä havaintona voidaan todeta, että vaikka vastanneilla valmentajilla itsellään oli vain vähän kokemusta yhteis-työstä urheilupsykologin kanssa, odotuk-sia oli kuitenkin paljon. Heillä näytti ole-van tarvetta tämän suuntaisen osaamisen kehittämiseen sekä halua vahvistaa yhteistyötä urheilupsykologien kanssa. lisäksi kyselyn tuloksista voisi päätellä, että urheilupsykologiselle tietämiselle ja osaamiselle on olemassa monenlaisia käyttökohteita valmennuksessa.

Kenellä on vastuu?Vastuullisina toimijoina psyykkisen val-mennuksen edistämisessä valmentajat näkevät Suomen Urheilupsykologisen yhdistyksen ja Suomen Valmentajat ry:n. Ruohonjuuritasolla henkilökohtaisen val-mentajan nähtiin olevan keskeinen vai-kuttaja. Tieto palveluista ja niiden hyö-dyistä ei ole levinnyt riittävästi. Toisaalta voi olla niinkin, että vaikka tietoa palve-luista olisi, ei ole riittävästi resursseja tai sitten psyykkisen valmennuksen asian-tuntijan mukaan ottaminen ei sovi ole-massa olevaan toimintakulttuuriin.

Tämän perusteella voi päätellä, että palvelut kannattaisi organisoida olemassa olevien toimivien rakenteiden kautta. Tässä erikoisliittojen sekä olympiakomi-tean ja psyykkisen valmennuksen asian-tuntijoiden välinen yhteistyö olisi avaina-sia. liittojen tarjoama apu asiantuntijoi-den hankkimisessa olisi keskeistä. Eri-koisliitot voisivat verkostoitua sopivien palveluntarjoajien kanssa ja mahdollisesti tukea tätä toimintaa myös taloudellisesti. Toinen keskeinen ja paikallinen taho on urheiluakatemiat, jotka voivat toimia välittäjinä palveluiden tarjoamisessa seu-roille, valmentajille ja urheilijoille.

Asenteelliset esteet osaamisen hyö-dyntämiselle näyttäisivät onneksi olevan menneisyyttä, mutta nyt on olennaista kehittää toimivia väyliä näiden palvelu-jen käyttämiselle valmennuksen osana. ●

O mistamasi mobiili-laite sisälsi aikaisemmin kaiken tar-vitsemasi tiedon kalenterista aina kuuntelemaasi musiik-kiin asti. Olemme astumassa aikaan, jossa puhelin on enää välityslaite, sillä suurin osa käyttämästäsi ohjelmis-tosta lataa tietoja ICloud tyyppisistä pilvipalveluista. Jär-jestelmän perusajatus on, että on olemassa ikään kuin

suuri pilvi jonka kapasiteetti säilöä tietoa on rajaton. Voit näin pitää siellä kuvia, videoita ja kaikkea mahdollista mitä tarvitset. puhelimen tehtävänä on enää streamata tätä tietovirtaa sinulle.

Ajatus on nerokas, koska puhelinlaitteen muisti- ja suorituskykykapasi-teettia on vaikeampi kasvattaa. puhelimen hardware (siis itse fyysinen kone ja sen ominaisuudet) ja software (puhelimen ohjelmisto) ovat rajalliset.

Kun tarkastelemme urheilijaa samassa viitekehyksessä, voimme huomata tiettyjä yhtäläisyyksiä pilviajattelun kanssa. Urheilijalle pilvi tarkoittaisi kaik-kea sitä, mitä hän omasta elinympäristöstään, lajikulttuurista sekä vallitse-vasta treeni ekosysteemistä pystyy hyödyntämään. Softwarella tarkoitetaan kaikkia niitä asenteita, unelmia ja uskomuksia jotka luovat merkityksiä ja ohjaavat jonkin verran toimintaa. Hardwarella tarkoitetaan sitten ihan raa’alla työllä hankittua kapasiteettia ja lahjakkuutta.

Valmennuksellinen tarkastelu on useimmiten käsittänyt vain hardwareen liittyviä tekijöitä. On ollut helpompi ajatella ihmistä koneena, jolle suun-nitellaan valmentautumisprojekteja, suunnataan budjetillisia resursseja ja haetaan sitä optimaalista ohjelmaa. Useimmiten hyvät tuloksetkin (ja huo-not) selitetään hardware- ajattelun kautta. Tällöin harjoittelu on ollut joko onnistunutta tai epäonnistunutta tilanteesta riippuen.

Softwaren puolesta ääntä ovat pitäneet etenkin urheilupsykologit. Soft-warepäivitysten merkitys tiedetään, ja päivityksiä tehdäänkin kaikenlaisien erilaisten psyykkisien ohjelmien avustuksella. Softan merkitys huomioidaan etenkin niinä hetkinä kun menestymistä ei tule.

puhelinpuolella systeemien päivittäminen toteutetaan pilven kautta. Kun puhelin tarvitsee uutta ohjelmaa, ottaa siihen pilvi yhteyden, ja lataa tar-vittavan palasen. pilven merkitys itse koneen toiminnalle on siksi erittäin tärkeää. Tulevaisuudessa voi jopa olla, ettei koko laite osaa edes soittaa ilman yhteyttä ulkopuoliseen pilveen

Hardware, sofware ja pilvi muodostavat synkronisoidun, bukittoman kokonaisuuden.

Urheilupuolella tuntuu usein, että hardware puoli ja jopa softa saattavat toimia. Mutta pilvipalveluissa ja – päivityksissä on toivomisen varaa. Vai onko systeemi synkronissa, jos urheilija rahoittaa urheiluaan opintorahalla tai lainalla? Joutuu tekemään muuta työtä voidakseen kilpailla kansainväli-sellä tasolla? Ei pysty leireilemään riittävää määrää vuodessa? Ja joutuu siis tekemään suuria uhrauksia uransa eteen.

Usein tuntuu siltä että urheilussa itse pilvimäiset toiminnot ovat keski-össä. Vertaustamme käyttäen itse pilvi on siis muuttunut tärkeämmäksi kuin mobiililaite. Tavoitteen tulisi kuitenkin olla saman kuin mobiilipuolella: pil-vipalvelimet ovat olemassa, mutta ne ovat näkymättömissä. Ainoa konkreet-tinen asia mikä asiakasta kiinnostaa on itse mobiililaite ja sen hard- sekä software. ●

Kolumni

MarKoMalvela

ICloud, software,hardware

30 1 • 2012

Koulutus-kalenteri2012Urheilijan Niska-Olkapää-Hartiarengas (UNOH) kurssiAika: 30.– 31.3.2012Paikka: Vierumäki / Helsinki (paikka avoin)

Kurssien sisällöistä lisääkoulutussivulla.

Hinta 260 €, jäsenet 230 €

Kouluttajina: ft Omt peter Halen

Urheilijan L-L-LLanneselkä-Lantio-LonkkaAika: 9.– 10.6.2012Paikka: Helsinki

U-l-l-l kurssi tunnetaan aikaisemmalta nimeltään selkäkurssina. Nimen myötä kurssin sisältöä on uudistettuja hieman laajennettu. Kurssilla käsitellään kolmenl:n toimintaa, ongelmia ja kuntoutusta.

Hinta 260 €, jäsenet 230 €

Kouluttajina: ft Omt peter Halénja Jouko Heiskanen, ll, ft

Urheilufysioterapianperusteet(UFP, Peruskurssi)Aika: 22.– 23.9.2012Paikka: Jyväskylä

Kurssi ajat lauantaina 9 – 17ja sunnuntaina 9 – 16

Osallistujia maks. 20 hlö.

Hinta 260 €, jäsenet 230 €

Kinesioteippaus-ja perusteippauskurssi järjestetään syksyllä 2012

Ilmoittautumiset kaikkiin koulutuksiin netin kauttawww.suft.fi

SUFT hallitus vuonna 2012 Puheenjohtaja Peter Halén, halenpeter@gmail.com

Varapuheenjohtaja Vesa Kuparinen, vesa.kuparinen@auron.fi

Jäsen Heikki Hämäläinen

Rahastonhoitaja Mikko Virtala, mikko.virtala@euhk.fi

Jäsen Seppo Pehkonen, seppo.pehkonen@teramus.fi

Jäsen Tiina Lehmuskoski, tiina.lehmuskoski@fysiotraining.fi

Jäsen, sihteeri Krista Puhakka, krista.puhakka@elisanet.fi

Tiedottajana toimii Tytti Nuoramo, media@suft.fi

SUFT:n puheen-johtaja esittäytyyKiitokset valinnastani SUFT:n puheenjohtajaksi. Seuraavassa taustojani.

Valmistuin fysioterapeutiksi vuonna 1979 keväällä Tampereelta. Suoritin ortopedisen manuaalisen tera-pian (OMT) tutkinnon tohtori Markku Paatelman opastuksella vuonna 1991.

Olin toiminut SOMTY ry:ssä useamman vuoden erilaisissa luottamustehtävissä ennen valintaani puheenjohtajaksi 1990. puheenjohtajuuteni kesti vuoteen 2000.

Oma urheilulajini oli aikoinaan uimahypyt, se lienee yksi osasyy miksi sain kun-nian aloittaa Suomen Uimaliiton maajoukkuefysioterapeuttina 1990-luvun lop-pupuolella. Viimeinen tehtäväni Uimaliiton kanssa oli vuonna 2005 Italian Triestessä lyhyen radan EM-uinnit. Tuohon aikaväliin mahtui erilaisia arvokisoja ja tapahtumia SM-kisoista olympialaisiin, valmentajien kouluttamiseen ym. urheilu-fysioterapiaan liittyvää.

Olen ollut pitkin uraani aktiivinen myös fysioterapian koulutusrintamalla. Kotimaassa mm. useammassa ammattikorkeakoulussa ja vuodesta 2001 lähtien myös ulkomailla. Asuin Kaakkois-Aasiassa 4,5 vuotta 2006 – 2010 ja sain siellä lois-tavan mahdollisuuden nähdä myös urheilufysioterapiaa erilaisissa kulttuureissa toteutettuna. Minut pyydettiin mm. Singaporen paralympiajoukkueen fysiotera-peutiksi pekingiin 2008.

Singaporessa järjestettiin kautta aikojen ensimmäiset nuorten kesälajien olym-pialaiset vuonna 2010 (YOG) ja sain niissä kisoissa toimia Suomen joukkueen fysioterapeutina. Sen jälkeen olenkin toiminut Suomen olympiakomitean nuori-sojoukkeiden fysioterapeuttina; viime vuonna Euroopan olympiafestivaalit (EOYF) Tsekinmaan liberecissä (talvilajit) ja Turkin Trabzonissa (kesälajit). Tätä tervehdys-tekstiä kirjoitan, juuri nyt, kautta aikojen ensimmäisissä nuorten talvilajien olym-pialaisissa Itävallan Innsbruckissa.

On todella suuri kunnia ottaa luotsattavaksi pitkät perinteet omaava SUFT ry. Tässä yhteydessä on kiitettävä niitä monia ihmisiä, jotka ovat ansiokkaasti kanta-neet tätä urheilufysioterapian soihtua Suomessa, toimimalla aktiivisesti yhdistyk-sen luottamustehtävissä.

Yksin ei minun onneksi tarvitse kaikkea vastuuta jakaa, tukenani ovat tietysti varsin ammattitaitoiset yhdistyksen hallituksen jäsenet mm. pitkän polun urhei-lufysioterapiaa kulkenut Seppo Pehkonen ja tiedottajana Tytti Nuoramo.

Töitä on urheilufysioterapiassa tarjolla monella rintamalla, joista yhtenä suu-rena kokonaisuutena on SUFT ry:n kurssitarjonnan uudistaminen ja laajentami-nen. Sinulle, arvoisa SUFT ry:n jäsen, tulee jo tälle vuodelle mahdollisuus tutustua uudistettuun ja laajennettuun urheilufysioterapian koulutustarjontaan, ja tieten-kin edulliseen jäsenhintaan!

Toivotan kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta 2012 ja tavataan SUFT ry:n kou-lutustilaisuuksissa.Peter Halén

ILMOITUS

NEO-talossajärjestettävätkoulutuksetkevät/syksy 2012 22.3. Liikkuvuus ja lihahuolto17.4. Tyypilliset urheiluvammat ja ensiapu11.9. Nilkka ja polvivammat2.10. Tyypilliset urheiluvammat ja niiden ennaltaehkäisy

Turussa tunnetaanurheilijoiden tarpeet

Urheilijoiden vammojen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon käytettävät menetelmät ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana otta-neet melkoisia harppauksia. Entistä no-peamman toipumisen ja harjoitteluun pa-laamisen varmistamisen avaintekijä on asiantunteva hoito.

Kuntoutus ORTON laajensi toimin-taansa Turkuun samoihin tiloihin ortope-dian erikoisosaamisyksikkö Sairaala NEO:n kanssa, ja tarjoaa nyt yhteistyössä monipuolisia terapiapalveluita sekä vah-vaa osaamista erityisesti urheilufysiotera-pian alueella.

State of the artKuntoutus ORTONin Turun toimipisteen terapeuttirivistöstä löytyvät muun muassa sellaiset alueen urheilijoille tutut pitkän linjan ammattilaiset kuten Jari Hemling ja Tommi Kase.

Vaikka erityispainopiste onkin urheili-joissa, koostuu vastaanoton asiakaskunta kaikenikäisistä ja kaikentyyppisistä kun-toutujista. Tarjolla on yksilöllistä terapiaa monenlaisiin liikkumisen, tukirangan, ni-

velten ja lihaksiston ongelmiin sekä rat-kaisuja tules-vaivojen ennaltaehkäisyyn.

– Käytämme moninaisia menetelmiä, kuten ESWT-, LPG- ja LymphaTouch-laitehoitoja, akupunktiota ja kinesioteip-pausta. David-selkäklinikalla tarjoamme selkätestausta sekä räätälöityä apua ja kuntoutusta kroonisiin selkäongelmiin, Hemling luettelee ja toteaa, että sopivin terapiamuoto valitaan aina yksilöllisesti asiakkaan tilanteesta ja tarpeesta riippuen.

Fysioterapiahenkilöstöllä on vankka kokemus erilaisten urheiluvammojen hoi-dosta ja urheilufysioterapiasta sekä näke-mystä monien eri lajien ja monen eri ta-soisten urheilijoiden erityisvaatimuksista. Eri urheilulajien tuntemuksesta on hyötyä

erityisesti vammautumisen ja ylikuormit-tumisen ennaltaehkäisyssä. Hyvän lajitun-temuksen avulla kuntoutuksen ja tervey-denhuollon ammattilaiset ymmärtävät pa-remmin myös yksilöllisten edellytysten ja fyysisten ominaisuuksien merkityksen val-mennukselle ja harjoittelulle. Kupittaalla itseään huollattavat niin maajoukkueur-heilijat kuin omaksi ilokseen liikkuvatkin.

Koulutusta urheiluväelleNEO-talon toimijat tekevät aktiivista yh-teistyötä myös alueen liikunta- ja urheilu-piirien kanssa. Vuoden alussa solmittu so-pimus liikunnan asiantuntija- ja edunval-vontajärjestö Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry LiikU:n ja Sairaala NEOn välillä tähtää urheilu- ja rasitusvammojen vä-hentämiseen koulutuksen ja tiedonväli-tyksen avulla. LiikU on NEO-talon toimi-joiden kannalta luonteva kumppani, sillä LiikUlla on erinomainen kontaktipinta alueen urheiluväkeen.

– Asiakkaidemme vammat ja vaivat ovat yleensä syntyneet joko työssä, urhei-lussa tai muussa vapaa-ajantoiminnassa. Sairaala NEO:n ja LiikUn avulla saamme vietyä oikeaa tietoa ensiavusta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä ainakin urheilun har-rastajien pariin, toteaa Tommi Kase.

Joukkueiden ja seurojen valmentajille, huoltajille ja urheilijoille suunnatut koulu-tukset painottuvat ennen kaikkea urheilu-vammojen ennaltaehkäisyyn, mutta myös harjoitteluun ja vammojen syntyessä oi-kea-aikaiseen hoitoon hakeutumiseen.

– Urheiluvammojen ennaltaehkäisy koostuu monesta eri tekijästä kuten har-joittelun intensiteetin asteittaisesta nos-tosta ja oikeanlaisista suoritustekniikoista. Myös oikeanlaiset harjoitusvälineet, kuten jalkineet ovat avainasemassa. Painotamme lisäksi lihastasapainosta huolehtimista, la-jiharjoittelun ohessa tehtäviä tukiharjoit-teita sekä harjoittelun ja levon oikeaa ryt-mitystä, summaa Sairaala NEO:n johtava lääkäri, ortopedi Jussi Rantanen koulu-tusten sisältöjä. ●

Noin vuosi sitten ovensa avannut NEO-talo tarjoaa huippuosaamista tuki- ja liikuntaelinvaivojen ja -vammojen hoitoon. Leikkausten ja vammojen jälkeisestä kuntou-tuksesta ja lihashuollosta vastaavat Kuntoutus ORTONin fysioterapeutit.

32 1 • 2012

Hyvä lihaskunto suojaaselkävammoiltaKolme neljästä yli 30-vuotiaasta suomalaisesta on kokenutvähintään yhden selkäkipujakson elämänsä aikana. Hyvä lihaskunto ehkäisee ja suojaa selkävammoilta, mutta osassa urheilulajejavammojen välttäminen on vaikeaa.

Teksti Taru Schroderus

Kuvat Orton

– Säännöllinen urheilu ja sen kautta tuleva hyvä kunto ja rasituskestävyys saat-tavat suojata selkäkivuilta. Monet urheilu-lajit ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että ne koettelevat jatkuvasti selän kestä-vyyttä ja altistavat selän tapaturmille, ortopedian erikoislääkäri Heikki Öster-man sairaala Ortonista kertoo.

Selkävammojen kannalta riskivyöhyk-keeseen kuuluvat östermanin mukaan muun muassa heittolajien urheilijat, lento- ja käsipalloilijat sekä tanssijat, voi-mistelijat ja painijat. Viimeksi mainitulla ryhmällä krooninen selkäkipu on hyvin yleistä.

– Tavallisimpia syitä urheilijan selkä-kipuun ovat lihasrevähdykset ja selän tukikudosten venähdykset. äkillisesti syntyvän kudosvaurion tuottama kipu on pahimmillaan 1 – 2 vuorokautta vam-masta ja siihen liittyy tyypillisesti selkä-lihasten jumiutuminen lihaskrampin seurauksena. Muutaman päivän lepo ja viikon tulehduskipulääkekuuri auttavat kivuliaimman vaiheen ajan, jonka jälkeen jumiutuneita lihaksia voi yrittää veny-tellä. Kivun ja lihaskireyden helpottaessa urheilija voi palata asteittain normaaliin harjoitteluun, österman ohjeistaa.

Rasitusmurtuma ei ole este uralleAmmattitanssijoilla tyypillinen kipua aiheuttava selkäsairaus on lannenikaman kaaren rasitusmurtuma eli spondylolyysi. Kyse on kasvukauden aikana kehittyvästä alimman lannenikaman kaariosan mur-tumasta, joka jättää nikaman ilman selän takarakenteista tulevaa tukea.

Spondylolyysi ei östermanin mukaan ole este menestyksekkäälle tanssijan uralle.

– Ennen spondylolyysistä kärsivien tanssijoiden oli lähes mahdotonta saada kiinnityksiä etenkään kansainvälisiin esi-

Heikki Österman tunteeurheilijoiden selkävammat.

Lasten ja nuorten valmentajaksiliikunnanohjauksen perustutkinnolta

Koulutus on tarkoitettu vähintään 18 vuotta täyttäneille lasten ja nuorten valmennustoiminnassa mukana oleville ohjaajille ja valmentajille tai sellaiseksi aikoville. Koulutukseen hakeudutaan erillishakuna suoraan oppilaitokseen. Haku päättyy 27.4.2012.

Lisätietoja: www.vierumaki.fi/lpt sekä Suomen Urheiluopisto, opintosihteeri Ulla Stenberg puh. (03) 8424 1022, ulla.stenberg@vierumaki.fi

UUSIpilottikoulutus,joka käynnistyy elokuussa 2012

Toimitko lasten ja nuorten valmentajana? Haaveiletko valmentajan ammatista lasten ja nuorten parissa? Oletko kiinnostunut joustavasta tavasta opis-kella valmentamisen ohessa?

Terve Urheilija -iltaseminaaritSairaudet ja vammat urheiluSSa

Osa 1: teemana urheiluvammat 4.4.2012Paikka: Varalan Urheiluopisto, Tampere

Osa 2: teemana yleisimmät sairaudet 5.11.2012Paikka: UKK-instituutti, Tampere

hinta 40 €/koulutus.Kouluttajina liikuntalääketieteen ammattilaisia.Lue lisää ja ilmoittaudu www.terveurheilija.fi

TERVE URHEILIJA

Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija – tietoa ja taitoja käytännön

valmennukseen

1 • 2012 33

Tutkimuksen mukaan urheilijoiden ilmoittama selkä-kipu vaihtelee varsin paljon harrastetun lajin mukaan. Rytmisillä kilpavoimistelijoilla ja painijoilla selkäkipu on hyvin yleistä. Juoksijat, soutajat ja ampujat sen sijaan selviävät vähemmillä selkäkivuilla.

Pitkällä tähtäimellä urheilulla näyttää kuitenkin ole-van suojaava vaikutus. Entiset arvokisatason huippu-urheilijat kertoivat suomalaistutkimuksen mukaan poteneensa vähemmän selkäkipua samanikäisiin ver-rokkeihin verrattuna. Entisistä urheilijoista 29 % oli kokenut selkäkipuja, verrokeista sen sijaan 44 %. 

Vaikeita, sairaalahoitoa vaatineita selkäkipujaksoja tai eläkkeelle siirtymisiä selkä-syystä ryhmissä oli yhtä paljon, näiden osalta eroja ei ollut.

Lähde: Sairaala Orton, Heikki Österman

Lajiriippuvainen vaiva

tyksiin ja selän rasitusmurtumadiagnoosi oli käytännössä päätepiste uralle. Sairaala Ortonin ja Suomen kansallisbaletin yhteisessä tutkimushankkeessa todettiin, että kansallisbaletin tanssijoista joka kol-mannella oli spondylolyysi ja useimmilla vielä siihen liittyvä nikamasiirtymäkin.

Sairastuneilla ei kuitenkaan ollut enempää vaivoja tai poissaoloja selkävai-vojen takia kuin muillakaan ja kaiken kaikkiaan selkäsairaus ei mitenkään hei-kentänyt heidän kykyään toimia ammat-

titanssijoina. Tämä tutkimus oli alallaan suorastaan mullistava, koska sen jälkeen ei enää ollut perustetta estää tautiin sai-rastuneita tanssijoita jatkamasta uraansa.

Ylirasituksesta johtuvan kivun ja mur-tuman hoidossa tärkein hoitomuoto on lepo. Heikki österman muistuttaa, että riittämätön lepo kuormituksen jälkeen estää kudosten korjaavat prosessit ja pit-kittää toipumista entisestään.

– Korvaavista harjoitteista uinti ja vesijuoksu sopivat lähes kaikille. Korset-

teja ja tukivöitä en suosittele varauksetta kenellekään, sillä yleensä selän stabilointi ei ole tarpeen. Myös hyvän lihaskunnon ylläpitäminen on tärkeää, sillä se auttaa kipuoireiden hallinnassa.

Kivulias iskiasErilaisten venähdysten, kramppien ja murtumien ohella urheilijan selkää saat-taa vaivata laajalle säteilevä hermopinne tai -ärsytys, joka hankaloittaa huomatta-vasti arkea ja harjoittelua.

Iskiaskipu syntyy yleensä välilevyn rappeuman, tyrän tai selkäydinkanavan ahtauman seurauksena. Vaiva on yleinen, sillä iskiaskipu on tuttua yli 40 prosen-tille suomalaisista.

Jos selkäkipu ei hellitä levosta huoli-matta, tulee sen syy selvittää huolellisesti.

– Onko taustalla jokin muu vaiva kuin revähdys tai venähdys? Onko har-joittelussa tapahtunut määrällisiä tai laa-dullisia muutoksia? Onko urheilija yrit-tänyt kuntoutua vaivastaan ”liian nope-asti”? Jos mikään edellä mainituista ei selitä kivun jatkumista, tulee sen syy sel-vittää tarkemmin mm. magneettikuvauk-sella. Joskus leikkaushoito voi olla vaikut-tavinta ja tehokkainta selkävaivan hoi-dossa, Ortonissa päätyökseen selkäpoti-laita leikkaava Heikki österman kertoo. ●

Mistä on kyse ?

Long-Term Athlete Development (LTAD) = yhtenäinen liikunta- ja urheilumalli, jonka kehitti 1990-luvun alussa unkarilainen Istvan Balyi. Yhtenäisen liikunta- ja urheilu-mallin tarkoitus on tarjota kaikille liikuntaan osallistujille laadukas ja tasa-arvoinen, parhaimmassa tapauksessa yhä useamman urheilijan menes-tykseen johdattava polku. Pisimmälle mallin on vienyt Kanada, jonka nykyisenkaltaisen Long-Term Athlete Development -mallin juuret ovat vuonna 2002 julkaistussa The Canadian Sport Policy -ohjelmassa.

Tavoitteena on mm. saavuttaa aikaisempaa parempaa ja tasaisempaa arvokilpailu-menestystä, parantaa liikunnan ja urheilun suorituskykyä ja lisätä ammattitaitoisten

ihmisten määrää liikunnan parissa sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja

kommunikaatiota.

Mallia toteutetaan useissa lajeissa (uinti, golf, yleisurheilu jne.) useissa maissa, Kanadan lisäksi erityisesti Brittein saarilla.

Long-Term AThLeTe DeveLopmenT(LTAD) -kouLuTus

koulutuksen ajankohta:8.3.2012 klo 18.00 – 21.00

koulutuspaikka:Mäkelänrinteen urheilulukio, Helsinki

koulutuksen hinta:

50 e 70 e Suomen Valmentajien ei jäsenet jäsenet ja Suomen Golf- liiton valmentajat ja ohjaajat

ilMoittautuMiset:Suomen Valmentajien nettisivujen kautta

www.suomenvalmentajat.fi viimeistään1.3. mennessä.

Lisätietoja koulutuksestaerik.piispa@suomenvalmentajat.fi

Peruutusehdot: Ilmoittautuminen on sitova.Peruutus on tehtävä viimeistään ennen koulutusta.Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme

puolet koulutuksen hinnasta. Peruuttamatta jätetyistäilmoittautumisista perimme koko koulutusmaksun.

koulutuksen järjestää yhteistyössä:Suomen Valmentajat ry, Suomen Golfliitto, Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia

Kouluttajana toimii Englantilainen valmentaja, urheilukonsultti ja kirjailija Ian Stafford. Ian on työskennellyt liikunnanopettajana ja valmentajana kouluissa sekä neljässä eri yliopistossa Englannissa. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Bristolin Yliopistossa. Vuonna 2005 Ian Stafford aloitti työt Sport Coach UK-organisaatiossa valmentajakoulutuksen johtajana sekä myöhemmin koko organisaation johtajana. Valmentajana hän on toiminut Iso-Britannian yleisurheiluliitossa sekä Rugbyliitossa.

SUVAL_LTAD_koulutus_2012.indd 1 10.2.2012 8.59

1 • 2012 35

Valmentajan kirjat

Martin, M., Seppä, M., Lehtinen, P.,Törö, T., Lillrank, B. (2010)

HengitysitsesäätelynjavuorovaikutuksentukenaMediapinta

L ähestymistapa hengitykseen on psykofyysinen, ei siis tek-niikoiden näkökulma. Hengi-tystä tarkastellaan luonnolli-sena elämisen ja havaitsemisen tapana.

Hengitettäessä vatsa-, pallea-, lantion-pohja- ja selkälihakset työskentelevät tie-tyssä järjestyksessä. Kirjassa korostetaan sitä, että ei ole mahdollista opettaa kai-kille sopivaa ”oikeaa hengittämistä”. Ih-miset hengittävät yksilöllisellä tavalla. Hengityksen rytmi, syvyys, hengitysli-hasten käyttö, ja hengitysliikkeen leviä-minen ruumiissa vaihtelevat. Hengittä-minen eri asennoissa ja eri liikkeissä edellyttää monipuolista lihasten käyttöä. Normaalisti ihminen käyttää ainakin 20 – 30 erilaista hengitystapaa.

Keskeisenä asiana kirjassa on se, kuinka erilaiset tunteet ja ajatukset tuntuvat hen-gityksessä ja kytkeytyvät sitä kautta koko kehon toimintaan ja hyvinvointiin. Tun-teiden ja ajatusten vaikutusta hengityk-seen voi testata helposti itsensä kanssa. Kun ajattelen mielessäni, että minun on ”aivan pakko” suoriutua jostakin, voin jo aika pian alkaa tuntea jännitystä rintake-hässä ja jotenkin meneväni kasaan. Kun ajattelen minä osaan, pystyn, saan tehdä, tunnen kuinka hengitys kulkee vapaana ja ilmavana, ja asentoni on ryhdikäs.

Rauhallinen hengitys on apuna palau-tumisessa fyysisestä rasituksesta. Kun ih-minen rauhoittaa hengitystä, sillä on vai-kutusta mielen tyyntymiseen sekä elimis-tön stressin oireiden rauhoittumiseen. Hengitysharjoitusten avulla voimme op-pia säätelemään vireystilaa sekä tunteita.

Alun perin Turun yliopistollisessa kes-kussairaalassa psykologi Päivi Lehtinen ja liikuntaterapeutti Maila Seppä lähtivät kehittämään jo 1980-luvulla ensin hy-

Hengitys,silta kehon ja mielen välilläKehon ja mielen yhteydestä on alettu puhumaan aikaisempaa enemmän, mutta melko epämääräisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että yhteydestä ei ole vielä kovin paljon tietoa. Martinin, Sepän et. al. teos ”Hengitys itse-säätelyn ja vuorovaikutuksen tukena” tarkastelee hengitystä paitsi fysio-logisena tapahtumana, myös siltana mielen ja kehon välillä.

perventilaatio-oirein tai somaattisin ah-distusoirein oirehtiville henkilöille tar-koitettua psykofyysistä hengityskoulua. Menetelmää ja sen taustateoriaa on kehi-tetty eteenpäin psykofyysiseksi hengitys-terapiaksi.

Martinin ja kumppaneiden mukaan voidaan puhua tasapainoisesta hengityk-sestä tai epätasapainoisesta hengityksestä, ei oikeasta tai väärästä hengityksestä. Ta-sapainoinen hengittäminen ja siihen liit-tyvä tarkoituksenmukainen hengitysli-hasten käyttö ovat yhteydessä liikkeiden joustavuuteen, vaivattomuuteen ja hy-vään koordinaatioon koko elimistössä.

pyrkimystä kontrolloida hengitystä jo-honkin muottiin voidaan verrata siihen, että tuhatjalkainen yrittää liikkuessaan

liikuttaa jokaista jalkaansa erikseen. Se ei vaan onnistu. Jos yritämme hengittää ”oikein”, luonnollinen hengitysrytmi herkästi häiriintyy. Tällöin lihakset jännit-tyvät ja alamme suorittaa hengitystä.

Hengityskoulun hengitysharjoittelussa perusasiana on ”oleminen” ja ”hellittä-minen” suorittamisen sijaan. ”olla vain” – sanoissa kiteytyy pitkälti hengityskou-lun ajattelun ydin. Kun olen läsnä nyky-hetkessä hyväksyen omat ajatukseni, tun-teeni ja tuntemukseni, hengitys on va-paata kontrolloimatonta.

Uloshengitys ja erityisesti uloshengi-tyksen loppuun syntyvä tauko on mer-kittävä elimistön rentoutumisen kannalta. Tämä tauko on elämään liittyvä perusko-kemus. Kirjan tekijöiden mukaan hengi-tystä on tutkittu enemmän rasituksen kuin levon ja elpymisen aikana, jolloin uloshengityksen jälkeistä taukoa maini-taan harvoin hengitysmekaniikkaa kuvaa-vissa teksteissä.

Moni on alkanut harjoitella meditaa-tiota mindfulness-menetelmän pohjalta. Hengityskoulun periaatteissa ja mindful-ness-menetelmässä on yhteistä hyväk-syvä, tietoinen läsnäolo ja tietoisuus hen-gityksessä. Eroavuus menetelmien välillä liittyy harjoitteluun. Mindfulnessissa suositellaan säännöllistä päivittäistä har-joittelua. Hengityskoulun ajattelussa ei korosteta harjoittelun määrää tai säännöl-lisyyttä vaan jokaisen yksilöllistä tapaa oppia ja sisäistää asioita.

Vuorovaikutustilanteet ihmisten kes-ken vaikuttavat hengitykseen. Jos tun-nemme olevamme hyväksyvässä kohtaa-misessa toisen ihmisen kanssa, hengitys on vapaata ja antaa tilan tunteen kehoon ja mieleen. Jos kohtaaminen saa jostain syystä ahdistumaan, hengitys vaikeutuu.

Tässä kirjassa on paljon hyödynnettä-vää, etenkin urheilijoiden kanssa työs-kentelyyn. Myös valmentajien, vanhem-pien ja erityisesti vuorovaikutustyötä te-kevien kannattaisi perehtyä hengityskou-lun ajatteluun sekä omia voimavaroja vahvistaakseen että kehittääkseen vuoro-vaikutustaitojaan. ●

Mistä on kyse ?

Long-Term Athlete Development (LTAD) = yhtenäinen liikunta- ja urheilumalli, jonka kehitti 1990-luvun alussa unkarilainen Istvan Balyi. Yhtenäisen liikunta- ja urheilu-mallin tarkoitus on tarjota kaikille liikuntaan osallistujille laadukas ja tasa-arvoinen, parhaimmassa tapauksessa yhä useamman urheilijan menes-tykseen johdattava polku. Pisimmälle mallin on vienyt Kanada, jonka nykyisenkaltaisen Long-Term Athlete Development -mallin juuret ovat vuonna 2002 julkaistussa The Canadian Sport Policy -ohjelmassa.

Tavoitteena on mm. saavuttaa aikaisempaa parempaa ja tasaisempaa arvokilpailu-menestystä, parantaa liikunnan ja urheilun suorituskykyä ja lisätä ammattitaitoisten

ihmisten määrää liikunnan parissa sekä lisätä toimijoiden välistä yhteistyötä ja

kommunikaatiota.

Mallia toteutetaan useissa lajeissa (uinti, golf, yleisurheilu jne.) useissa maissa, Kanadan lisäksi erityisesti Brittein saarilla.

Long-Term AThLeTe DeveLopmenT(LTAD) -kouLuTus

koulutuksen ajankohta:8.3.2012 klo 18.00 – 21.00

koulutuspaikka:Mäkelänrinteen urheilulukio, Helsinki

koulutuksen hinta:

50 e 70 e Suomen Valmentajien ei jäsenet jäsenet ja Suomen Golf- liiton valmentajat ja ohjaajat

ilMoittautuMiset:Suomen Valmentajien nettisivujen kautta

www.suomenvalmentajat.fi viimeistään1.3. mennessä.

Lisätietoja koulutuksestaerik.piispa@suomenvalmentajat.fi

Peruutusehdot: Ilmoittautuminen on sitova.Peruutus on tehtävä viimeistään ennen koulutusta.Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitamme

puolet koulutuksen hinnasta. Peruuttamatta jätetyistäilmoittautumisista perimme koko koulutusmaksun.

koulutuksen järjestää yhteistyössä:Suomen Valmentajat ry, Suomen Golfliitto, Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemia

Kouluttajana toimii Englantilainen valmentaja, urheilukonsultti ja kirjailija Ian Stafford. Ian on työskennellyt liikunnanopettajana ja valmentajana kouluissa sekä neljässä eri yliopistossa Englannissa. Hän on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon Bristolin Yliopistossa. Vuonna 2005 Ian Stafford aloitti työt Sport Coach UK-organisaatiossa valmentajakoulutuksen johtajana sekä myöhemmin koko organisaation johtajana. Valmentajana hän on toiminut Iso-Britannian yleisurheiluliitossa sekä Rugbyliitossa.

SUVAL_LTAD_koulutus_2012.indd 1 10.2.2012 8.59

36 1 • 2012

Teksti Leena Vänni

V astaajista vakituisessa kokopäiväisessä työsuh-teessa oli kolme neljästä, määräaikaisessa työsuh-teessa viidennes. Valmen-nus tehtäv ien l i säks i

SAVAlilaisia työskentelee suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä, johtotehtävissä, opetus- ja ohjaustehtävissä sekä koulu-tus- ja tutkimustehtävissä. Työssäkäynti-paikkakunnakseen pääkaupunkiseudun ilmoitti miltei puolet vastaajista.

Vastaajista neljännes oli jääkiekkoval-mentajia. Muut suuret lajit olivat järjes-tyksessä taitoluistelu, koripallo, jalka-pallo, yleisurheilu, salibandy ja uinti. Ver-rattuna koko SAVAlin jäsenistöön voi-mistelu on hieman aliedustettuna ja salibandy yliedustettuna tässä tutkimuk-sessa, mutta muuten mittasuhteet olivat lajeittainkin kohdillaan.

Työnantajissa on erojaKarkeasti sanoen vähiten tyytyväisiä esi-miestyöhön ollaan urheiluseuroissa ja tyytyväisimpiä urheiluopistoissa ja oppi-laitoksissa. Tämän tuloksen todenmukai-suuteen pitää suhtautua tietyllä varauk-sella, koska urheiluseuroissa työskenteli yhtä monta vastaajaa kuin muilla työn-antajatahoilla yhteensä.

Tuloksen voi tulkita niin, että tämä viestii urheiluseurojen vähäisestä koke-muksesta työnantajina. Työnantajana toi-miminen saattaa olla toimijoille uutta ja monet kokeneiden työnantajien itses-täänselvyydet, kuten työterveydenhuolto,

SAVALin jäsentutkimuksessatuttuja epäkohtia ja uusia havaintojaSAVALin jäsentutkimus tehtiinviime syksynä ja siihen vastasi180 jäsentä. Vastaajat edustivatSAVALin jäsenistöä varsinkattavasti. Vastaajista miehiäoli kolme neljästä kuten kokojäsenkunnastakin ja myösikäjakauma oli samanlainen– alle 40-vuotiaita oli vastaajista noin puolet.

ylityökorvaukset ja lomat ovat siten epä-selviä.

SAVAliin otetaankin yhteyttä urheilu-seuroista myös työnantajapuolelta, kun halutaan varmistaa, että sopimukset teh-dään oikein. Kyse on useammin tietämät-tömyydestä kuin halusta toimia väärin, mutta lopputulos saattaa olla työntekijän kannalta sama. Kannattaa siis aina tarkis-tuttaa työsopimus SAVAlissa ennen sen hyväksymistä.

Huonot sopimukset terveydenhuoltoonViidenneksen vastaajista mielestä työpai-kalla työterveydenhuolto ei toimi lain-kaan. Työnantaja on velvollinen järjestä-mään palveluksessaan oleville työnteki-jöille työterveyshuollon.

lakisääteisesti työterveyshuolto pitää sisällään kuitenkin vain työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi tarkoitet-tuja terveyspalveluja, kuten työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkas-tukset.

Työnantajalla ei sen sijaan ole velvol-lisuutta järjestää työntekijöilleen sairaan-

hoitoa tai esimerkiksi kustantaa lääkäris-säkäyntejä, vaan kyseessä on sopimusasia, johon ei ilmeisesti valmentajien työsopi-muksia tehtäessä kiinnitetä juurikaan huomiota ja neuvotella kunnollista sopi-musta.

– laajemman työterveyshuollon jär-jestämiseen työnantajia on kannustettu siten, että työnantajalla on oikeus saada korvausta sairausvakuutuslain nojalla jär-jestämänsä työterveyshuollon kustannuk-sista Kansaneläkelaitokselta, edunvalvon-talakimies Anu Aspiala muistuttaa.

Esimiestyössä petrattavaapuolet vastaajista käy kehityskeskusteluita tai esimies-alaiskeskusteluita harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei lainkaan. Urheiluseuroissa tämä on tilanne kuu-della kymmenestä, kun taas muiden työnantajien keskuudessa tilanne on sel-keästi parempi.

Myöskään työssä jaksamista ei vastan-neiden mielestä tueta tarpeeksi. Kolman-nes vastaajista oli jokseenkin eri mieltä ja viidennes täysin eri mieltä väitteestä, että työssä jaksamista tuetaan työpaikalla. Vain

60 %

50 %

40 %

30 %

20 %

10 %

0 %

Työpaikalla työterveydenhuolto toimii hyvin

TyÖNANTAJA

Lajiliitto(N = 33)

Urheiluseura (yritys tai yhdistys)(N = 96)

Muu työnantaja(N = 44)

Täysin samaa mieltä

Täysin eri mieltä

Jokseenkin eri mieltäJokseenkin samaa mieltä

Ei osaa sanoa

1 • 2012 37

kuusi prosenttia vastaajista oli täysin samaa mieltä siitä, että työssä jaksamista tuetaan.

Oletettavasti tukea kaivataan enemmän juuri esimiehiltä, sillä neljä viidestä vas-taajasta on sitä mieltä, että kollegat tuke-vat toisiaan.

Miltei puolet vastaajista kaipasi työ-hönsä lisää tukea esimiehiltä. Oma esi-mies hoitaa esimiestyönsä hyvin tai melko hyvin vain joka toisen vastaajan mielestä. lisäksi vastaajien mielestä työ-paikalla ei kehitetä läheskään tarpeeksi johtamiskäytäntöjä. Myönteisesti tähän väittämään vastasivat lähinnä itse johto-tehtävissä työskentelevät.

Ylitöitä ei tunnetaTyösopimuksessa tai muuten sovittu säännöllinen työaika viikossa on yleisim-min 36 – 37.9 tuntia (45 % vastaajista). Neljänneksellä vastaajista sovittu työaika on yli 40 tuntia viikossa. Todellinen vii-koittainen työaika on päälle kolmannek-sella yli 50 tuntia viikossa.

Ylitöitä ei korvata tai niiden katsotaan sisältyvän peruspalkkaan kolmanneksella

vastaajista. Kolmannekselle vastaajista yli-työt korvataan yksi yhteen vapaa-aikana. Työajan ulkopuolella tapahtuvaa matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaan sisälty-vän peruspalkkaan kahdella kolmesta vas-taajasta. Vain joka kymmenes ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella.

Vastaajista 15 % arvioi työmääränsä jatkuvasti liian suureksi, yli puolet ajoit-

tain liian suureksi ja vain neljännes sopi-vaksi.

Palkkatutkimus auttaa neuvonnassaNoin puolella vastaajista päätoimen kokonaiskuukausiansio oli noussut edel-lisestä vuodesta. Yleisin syy oli yleiskoro-tus (46 % vastaajista).

Vastaajista vain joka kymmenes on tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkauk-sen piirissä olevista puolet sai tulospalk-kion vuonna 2010.

Väite ”Työpaikalla palkka vastaa tehtä-vien vaativuutta ja omia työsuorituksia” ei saanut vilpitöntä kannatusta vastan-neilta. Täysin samaa mieltä oli joka kym-menes, kun taas täysin eri mieltä oli nel-jännes vastaajista. Tyytymättömyyttä oli kaikissa palkkaluokissa, hieman painot-tuen pienempipalkkaisiin. Jakaumat oli-vat varsin samansuuntaisia, kun tarkastel-tiin oikeudenmukaista palkitsemista.

Käytämme saamiamme palkkatietoja jäsenien palkkaneuvonnassa, joka on osa SAVAlin jäsenpalveluita. Neuvontaa antaa toiminnanjohtaja Pekka Potinkara. Osallistuminen jäsentutkimukseen antaa meillä hyödyllistä tietoa eri lajien- ja tehtävien palkkauksien eroista. Tästä tie-dosta hyötyvät kaikki työsopimusta teke-vät tai palkkaneuvonnan tarpeessa ole-vat jäsenet. Seuraavan jäsentutkimuksen teemme syksyllä 2013. ●

”Työpaikalla palkka vastaatehtävien vaativuuttaja omia työsuorituksia”ei saanut vilpitöntä kannatustavastanneilta.

50 %

45 %

40 %

35 %

30 %

25 %

20 %

15 %

10 %

5 %

0 %

Käytkö kehityskeskusteluja /esimies-alaiskeskusteluja oman esimiehen kanssa?

TyÖNANTAJA

Lajiliitto(N = 33)

Urheiluseura (yritys tai yhdistys)(N = 97)

Muu työnantaja(N = 43)

Säännöllisesti kerran vuodessa

Ei käySatunnaisesti

Säännöllisesti useammin kuin kerran vuodessa

Vaihtoi äskettäin työpaikkaa, eikä vielä tiedä

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

Matka-ajan korvaamistapa

Matka-aikaa ei korvata tai sen katsotaansisältyvän peruspalkkaan

Ilman korotuksia vapaa-aikana (1:1)

Ei matkusta työasioissa työajan ulkopuolella

Ilman korotuksia osittain vapaa-aikana

Korotettuna vapaa-aikana

Matka-aika korvataan muuten

Ei tiedä

Ilman korotusta osittain rahana

Korotettuna rahana

Erillisenä kiinteänä kuukausittain maksettavana arviomääräisenä rahakorvauksena

Ilman korotusta rahana (1:1)

11 %

11 %

6 %

5 %

4 %

4 %

2 %

1%

1 %

1 %

64 %

38 1 • 2012

Työsuhdekoulutusta SAVALin jäsenille keväällä 2012 16.4. Osaamisen tunnistaminen, Helsinki 24.4.   Iloa uralle, Helsinki 22.5.   Työsuhdeilta, Helsinki

Lisätiedot sekä ilmoittautumiset www.saval.fi > tapahtumattai SAVALin toimistoon (09) 2510 1370

TJS Opintokeskuksen avoimet koulutukset ovatmyös SAVALin jäsenistön käytettävissä Poimintojakeväänkoulutuksista

  1.3.  Työhyvinvointikorttikoulutus, Helsinki  7.3.  Henkisen työsuojelun lainsäädäntö ja valvonta, Helsinki 10.3.  Yhdistyksen hallitus tiiminä, Helsinki 15.3.  Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, Helsinki 20.3.  Kokous ja ryhmätyöskentely verkossa, Helsinki 22.3.  Reilu Peli 1 - Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin, Kuopio 24.3.  Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi, Oulu 29.3.  Reilu Peli 1 - Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin, Helsinki 19.4.  Työpaikan neuvotteluihin valmistautuminen, Turku 19.4.  Uraa suunnittelemaan, Helsinki 24.4.  Työhyvinvointikorttikoulutus, Oulu  5.5.  Neuvottelutaitoja henkilöstön edustajille, Helsinki

Lisätietoja ja ilmoittautumiset www.tjs-opintokeskus.fi/koulutus

Urheilujärjestöjä koskeva TES 1.3.2012 – 31.3.2014

Palkankorotukset pähkinänkuoressaPalkat1.3.2012–31.3.2013Yleiskorotus 2,4 % peruspalkkoihin 1.3.2012 lukien. Kertaerä, 150 euroa, maksetaan kokoaikaisille työntekijöille maaliskuun 2012 palkanmaksun yhteydessä. Osa-aikaisille maksetaan kertaerä työajan suhteessa. Työsuhteen on tullut alkaa viimeistään 1.12.2011. Työsuhteen kesto voidaan myös laskea kahden eri tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvan työnantajan palvelusajasta.

Palkat1.4.2013–31.3.2014Yleiskorotus 0,8 % peruspalkkoihin 1.4.2013 lukienPaikallinen järjestelyerä 1,1 % (marraskuun 2013 säännöllisen työajan palkoista), jolla työpaikkakohtaisesti neuvotellaan korotuksen käyttämisestä palkkausjärjes-telmässä olevien epäkohtien tarkistamiseen.

Aika: 12.4.2012 klo 15.00

Paikka: SlU-talo, 2. krs/Sisu-kabinettiRadiokatu 20, 00240 Helsinki

Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokouksellemääräämät asiat.

Yhdistyksen säännöt löytyvät nettisivuiltawww.saval.fi

Tervetuloa

Hallitus

Teksti Pekka Potinkara

Urheilujärjestöjä koskeva työehtosopimus uudistet-tiin. Nyt kahdeksi vuo-deksi tehty sopimus on keskusjärjestöjen raamiso-pimuksen mukainen ja

koskee edellisen sopimuksen mukaisesti liityntäpöytäkirjan kautta myös ammat-tivalmentajia.

Uuden sopimuksen allekirjoittivat pal-velualojen työnantajat pAlTA sekä työn-tekijöiden puolelta Julkisten ja Hyvin-vointialojen liitto JHl. Sopimus on voi-massa 1.3.2012 – 31.3.2014 välisen ajan. Ammattivalmentajat ja valmennustehtä-vissä toimivat liikunnanohjaajat ovat TES:ssa mukana liityntäpöytäkirjalla.

Keskusjärjestöjen ennen vuodenvaih-detta sovitun niin sanotun raamisopi-muksen päätökset löytyvät myös urheilu-tessistä. Raamin mukaisesti peruspalkkoja korotetaan 2,4 %:lla 1.3.2012 lukien. Tämän lisäksi, myös raamisopimuksessa mainittu 150 euron kertaerä maksetaan maaliskuun palkanmaksun yhteydessä.

Toinen sopimuskauden palkankoro-tusten ajankohta on 1.4.2013, josta lu-kien peruspalkkoja korotetaan 0,8 %. Tä-hän päivämäärään liittyy myös maininta

Palkankorotuksia tiedossaraamisopimuksen mukaisesti

paikallisesti neuvoteltavasta 1,1 %:n jär-jestelyerästä.

Tekstikirjausmuutoksia uudessa työ-ehtosopimuksessa on jonkin verran. Mai-nintoja on muun muassa palkkausjärjes-telmään siirtymisen aikataulusta, sen ke-hittämistarpeen selvittämisestä samoin kuin mahdollisuudesta ottaa käyttöön työaikapankki.

Uusi työehtosopimus löytyy kokonai-suudessaan SAVAlin materiaalisalkusta heti kun sen teksti on saatu valmiiksi, so-pimusosapuolten kesken sopimalla tavalla ja aikataululla. ●

Tekstikirjauksiin liittyviin kysymyksiinSAVALin jäsenille vastaa toiminnanjohtaja Pekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375.

Suomen Ammattivalmentajat SAVAL ry:n

KEVÄTKOKOUS

Poimintoja Jäsenetujen kevään hemmottelutarjouksista: Muita uusimpia jäsenetuja:

Kirjaudu palveluun ja hyödynnä etusi!

Härmän Kylpylä: kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk

Ikaalisten Kylpylä: keväinen kylpyläloma 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk

Kuntoutuskeskus Kankaanpää: pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk

Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk

Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk

Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk

Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk

Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Fashionstoren verkkokaupasta –10 %

Lentolupakirja TT-Aviationilta –10 %

PlusTerveys-hammaslääkäreiltä palveluja jäsenetuhintaan

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 %

Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 %

Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan

Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €)

Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan

Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla

Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä pääset hyödyntämään liiton omien jäsen etujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua. Rekisteröitymällä palvelun käyttäjäksi osoitteessa jäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu löytyy myös Facebookista. Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti!

Jäsenetu, jota ei ole vielä olemassa?Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnos-tavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Löydät nämä ja paljon muita etuja: www.jäsenedut.fi

Kirjaudu palveluun

ja hyödynnä etusi!

Sokos Hotel Tahkovuori antaa 10 euron alennuksen päivän hinnasta.

Sokos Hotel Koljonvirta, Iisalmi. Majoitustarjous: 1 hh 70 €/vrk (norm. 81 €), 2 hh 85 €/vrk (norm. 96 €). Voimassa pe, la, su 31.12.2012 saakka (ei voimassa 12.-15.7., 31.8.-2.9.2012). Hinta sisältää majoituksen ja buffetaamiaisen. Tarjoushintaisia huoneita rajoitetusti.

Hotel Vip Club -kortti kaksi vuotta yhden hinnalla. Etusi 235 €. Kortilla saat huimia alennuksia hotellihuonehin-noista, kotimaassa 50 % ja ulkomailla 20-50 %. Avis-auto-vuokraamon hinnoista 20-30 %:n alennus yli 100 maassa. Lisäksi joka viikko diilitarjous, jossa alennukset voivat olla jopa 70 %.

Kristina Cruises antaa 10 %:n alennuksen Kristina Katarinan hinnaston mukaisista lomaristeilyistä. Varattava suoraan varustamolta.

Eiran Sairaala, esitutkimus veloituksetta (edun arvo 201 €) sekä 5 %:n alennus silmien taittovoimaleikkauksista. Voimassa 31.12.2012 saakka.

Medilaser, esitutkimus veloituksetta (edun arvo 194 €) sekä 5 %:n alennus silmien laserleikkauksesta. Voimassa 31.12.2012 saakka kaikissa toimipisteissä.

Markkinointi-Instituutti antaa 10 %:n alennuksen tutkinnoista ja moduuleista. Katso koulutukset, joita etu koskee Jäsenedut.fi -sivulta.

Notaatio antaa 20 %:n alennuksen sekä yksityis- että yrittäjäjäsenille käännöstöistä.

Sandstone-sanakirjat, jäsenalennus 26-30 %, mobiilisanakirjat alk. 5,54 €.

Kuusamo Hirsitalot antaa 400-800 euron lomalahjakortin Rukalle tai Kuusamoon ostoksen koon mukaan.

Jämerä Kivitalot -talopaketin ostajalle 1500 euron sisus-tuslahjakortti, joka sisältää pintamateriaalien valinnan ja kiintokalusteiden suunnittelun. Voimassa kaikissa jälleenmyyntipisteissä.

Pronto Median lehdet, Taide & Desing, DIANA, Pro Hevonen, Sinä Osaat, Askartelu, Pyssel Ideer 30-40 %:n alennuksella. Tilauslinkit Jäsenedut.fi -sivulla.

Otavamedian normaalihintaisista lehdistä 30 %:n alennus. Tilauslinkki Jäsenedut.fi -sivulla.

Elega Oy, vaihtuvia tarjouksia + keittiösuunnitelma veloituksetta kotonasi. Kaapistot valmistetaan toiveidesi mukaan. Myös muiden tilojen kaapistot. Katso lähin edustajasi ja sovi tapaaminen.

Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta. Re-kisteröidy palveluun www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot tarjouksista ja pääset hyödyntämään nettikauppojen kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää.

SavalintoimistoAvoinna: klo 8.30 – 16.00

SuomenammattivalmentajatSavalryRatavartijankatu 2, 00520 Helsinki

Käyntiosoite:Asemapäällikönkatu 12 b, (5. krs)Puhelin: (09) 2510 1370Sähköposti: toimisto@saval.fiInternet: www.saval.fi

SavalintoiminnanjohtajaPekka Potinkara, puh. (09) 2510 1375,pekka.potinkara@saval.fi•  Urheilualan edunvalvonta•  Akavan aluetoiminta

JäsenpalvelupäällikköKari Saarinen, puh. (09) 2510 1330,kari.saarinen@yty.fi•  Jäsenmaksuasiat•  Työttömyysturvaneuvonta•  Palkkaneuvonta

ToimistopäällikköKyllikki Kivijärvi, puh. (09) 2510 1320,kyllikki.kivijarvi@yty.fi•  Toimistopalvelut•  Jäsenedut ja mökkivaraukset•  Jäsenhankinta

JäsensihteeriTiina Lappalainen, puh.(09) 2510 1370,tiina.lappalainen@yty.fi•  Jäsentietojen muutokset•  Jäsenmaksualennukset•  Oppaiden ja kalentereiden tilaukset

viestintävastaavaLeena Vänni, puh. (09) 2510 1335,leena.vanni@yty.fi•  Tiedotus ja tutkimus

lakimiehetTyösuhdeasiamies Heikki KähkönenPäälakimies Heikki MeskanenPuh (09) 2510 1350 (klo 8.30 – 13)•  Työsuhdeneuvonta•  Irtisanomiskysymykset•  Työttömyyseläke ja ns. pakettiratkaisut

IaeT-kassaRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (4. krs)Puhelinpalvelu puh. (09) 4763 7600(ma - to klo 10 – 15, pe 10 – 13)Tarkista palveluajat kassan sivuiltawww.iaet.fi

ammatinharjoittajienjaYrittäjienTyöttömyyskassaaYTRatavartijankatu 2, 00520 HelsinkiKäyntiosoite: Ratavartijankatu 2 B, (1. krs)Puhelin (09) 2535 3100Maksuton palvelunumero 0800 - 9 - 0888(ma - to klo 9 – 16, pe 9 – 13)asiakaspalvelu@ayt.fiwww.ayt.fi

Kirjapaketinhinta on 85 eHinta sisältää posti- ja pakkauskulut.

VK-Kustannus OyPaasikivenkatu 2 a15110 LAHTI

TilauspalveluPuh. (03) 468 9100

tilaus@vk-kustannus.comwww.vk-kustannus.com

Kirjojen tarkemmat sisällöt kotisivuiltammewww.vk-kustannus.com

Lasten ja nuorten valmentajapaketti

Uutuuskirja tarjoaa viimeisimmän tiedon lasten ja nuorten harjoittelun perusteistaja siitä kuinka valmennus käytännössä tulee toteuttaa. Erityisesti paneudutaan siihen,mitä ominaisuuksia eri ikävaiheissa tulisi harjoittaa ja kehittää. Kirja vastaakysymyksiin; miksi näin tulee tehdä ja mitä ei tulisi tehdä. Lasten ja nuortenlahjakkuuksien huomioiminen ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat kirjan punainen viiva.Kirjasta löytyvät myös yhteenvetotaulukot valmentajille, ohjaajille ja lastenvanhemmille jokaisen luvun olennaisimmista asioista.

Uudessa VALMENTAJAPAKETISSA yhdistyy kahden kirjan voimin viimeisin tieto lastenja nuorten valmennuksesta, harjoittelusta ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta.

Kirjat tarjoavat teoreettista perustietoa ja käytännön valmennus- ja ravitsemusvinkkejä.Vastaus siihen; toimiiko valmentaja, nuori urheilija ja lasten vanhemmat yhdessä niin, että nuoren

urheilijan kehittyminen eri osa-alueilla on mahdollista ja kuinka oikean ravitsemuksen kautta harjoittelu ja jaksaminen turvataan löytyy näistä kirjoista. VALMENTAJAPAKETIN kirjojen kirjoittajat

ovat kaikki maamme huippuasiantuntijoita.

Yli 300 sivuinen uutuuskirja auttaa ohjaamaan lapsia ja nuoria terveisiin elämäntapoihin. Kirjassa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla huippuasiantuntemus, viimeinen ruokatieto, käytännönläheisyys ja miellyttävä ulkoasu. Kirjan sivuilta löytyy suorat vastauksetuseisiin kysymyksiin, jotka liittyvät nuorten urheilijoiden päivittäiseen arkisyömiseen ja sen toteuttamiseen.Kirja on myös paljon enemmän kuin tiedonlähde. Tietoa tarvitaan, mutta tärkeintä on kuitenkin saattaa se käytännön tasolle. Kirjan käytännön neuvojen avulla arjen perus-ruokavalion koostaminen ja sen noudattaminen helpottuvat ratkaisevasti. Kirja kertoo konkreettisesti, miten nuori urheilija voi syödä terveellisesti ja tehokkaasti syömisen hauskuutta ja ruoan herkullisuutta unohtamatta. Kirjan sivuilta löytyy runsaasti toiminta-malleja, joita voi soveltaa eri tilanteisiin ja eri lajien harrastajiin.

Olli Ilander – NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS- Eväät energiseen elämään

valmennuksen perusteetja ravitsemus

Harri Hakkarainen – LASTEN JA NUORTEN URHEILUVALMENNUkSEN pERUSTEET

Suosittelemme uutta VALMENTAJA-pakettiakaikkien nuorten parissa toimivien valmentajien käsikirjastoksi matkalla menestykseen!

Suomen Valmentajat ry

hiihtovalmentajapaketti.indd 4 10.2.2012 9.30

1 • 2012 41

www.suomenvalmentajat.fi

Kari Niemi-Nikkola

PUHEENJOHTAJAN PALSTA

Huippu-urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari IVjärjestetään keskiviikkona 11.4.2012 klo 9 – 16 SLU-talon saleissa 1 – 3.

Seminaarissa raportoidaan tuloksia ja metodiikkaa Olympiakomiteanviime vuosina rahoittamista eri lajien ja KIHUn toteuttamista kehittämisprojekteista.

Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan maaliskuussaOlympiakomitean nettissivuilla www.olympiakomitea.fi

Tervetuloa!

Olympiavuosi on käynnissä!

SUUREN YlEISöN ja median huomio useimmiten kiinnittyy tässä vaiheessa kisapuitteisiin, miten ne toimivat, millai-nen sää sattuu, paljonko yleisöä tulee, saadaanko talous plussalle, jne.

Valmennuksen ja valmentajan näkö-kulmasta kisapuitteet todella ovat vain puitteita, joihin parhaan ymmärryksen mukaisesti sopeudutaan.

Kaikki energia kohdentuu yksittäisen urheilijan suorituskyvyn maksimointiin, sekä kaiken ulkopuolisen häiriön enna-kointiin ja minimointiin kisatilanteessa. Otetaan hallintaan se, mitä voi hallita. Ja murehditaan vähemmän sitä mihin ei voida vaikuttaa.

Tähän tulee tietysti myös muiden tukihenkilöiden pyrkiä. liiallisuuksiin ei silti pidä tässäkään varjelussa mennä.

konkreettisia toimenpiteitä. Suomen Val-mentajien toteuttama mentorointi-ohjelma on jo osoittautunut toimivaksi ja hyödylliseksi työkaluksi. Nyt on hyvä aika jalostaa sitä edelleen osaksi koko suomalaista valmentajakulttuuria.

TäMäN lEHDEN TEEMANA on yksilöl-lisyys valmennuksessa. Tärkeän yksilölli-syyden korostamisen ohella haluan tuoda esille erityisesti nuorten valmennuksessa yhä enemmän korostuvan tarpeen riittä-vän pitkäjänteiseen perusharjoitteluun.

liikunnallisten perusvalmiuksien monipuolinen ja määrällisesti riittävä kehittäminen toteutuu enää vain harvoin omaehtoisesti. Vasta kun pohja luodaan riittävän kestäväksi ja monipuoliseksi, yksilöllisten vahvuuksien harjoittamiselle on tarpeelliset edellytykset. Valmentajalla ja urheilijalla tulee olla riittävästi malttia tuhansiin ja tuhansiin tylsiin, mutta automatisoiviin toistoihin. Valmentajan kannalta oleellista on silloin kysyä, miten minä valmentajana kehitän mielenkiin-toisia harjoitteita joilla tavoite toteutuu ja samalla motivaatio säilyy?

Toivotan kaikille jäsenille menestyksekästä Olympiavuotta! Tehdään tästä vuodesta yhdessä Rytminvaihdoksen Vuosi! ●

Uusi vuosi on alkanut. Elämme suomalaisittain vuotta, jokatarjoaa poikkeuksellista sumaaurheilujuhlia. Jääkiekon koti-MM:t, Jalkapallon EM:t, yleis-urheilun koti-EM:t ja huipen-tumana Lontoon 2012 olympia-kisat. Ja kaikki tämä jo ennenkuin vuosi kääntyy edes syksyyn! Melkoista tykitystä.

Monesti on parempi, että häiriötekijät tunnistetaan, mutta osin myös hyväksy-tään. Kaikkea ei voi, eikä pidä yrittää kontrolloida. Jos yrittää kontrolloida kontrolloimatonta, energiaa kuluu huk-kaan ja lisäksi luodaan väärää illuusiota kaiken hallittavuudesta.

SUOMEN VAlMENTAJAT RY:llä on myös monin tavoin kiireinen ja vaativa työvuosi edessä. Huippu-urheilun muu-tos on meille iso mahdollisuus saada val-mentajien ääni ja kokemus kuuluviin niissä valinnoissa, joilla suomalaiselle urheilulle haetaan uutta, menestyksek-käämpää toimintatapaa ja tulevaisuutta.

Valmentajan urapolun kirkastaminen on jo käynnistetty, suomalaisen valmen-tajuuden profilointi ja kehittäminen on alkamassa, osaamisen kehittämisessä ry:llä on jo tällä hetkellä merkittävä, jäsenten tunnistama ja arvostama rooli, jota aiomme edelleen vahvistaa. Valmen-tajien yhteisöllisyyden kehittäminen on yhdistyksessämme aina ollut johtavana ajatuksena ja toimintatapojen ohje-nuorana, nyt sille osaamiselle on suuri tarve ja kysyntä muuallakin.

lISäKSI VAlMENTAJIEN jaksamisen ja työhyvinvoinnin parantamiseksi on tois-taiseksi tehty Suomessa kovin vähän

Kirjapaketinhinta on 85 eHinta sisältää posti- ja pakkauskulut.

VK-Kustannus OyPaasikivenkatu 2 a15110 LAHTI

TilauspalveluPuh. (03) 468 9100

tilaus@vk-kustannus.comwww.vk-kustannus.com

Kirjojen tarkemmat sisällöt kotisivuiltammewww.vk-kustannus.com

Lasten ja nuorten valmentajapaketti

Uutuuskirja tarjoaa viimeisimmän tiedon lasten ja nuorten harjoittelun perusteistaja siitä kuinka valmennus käytännössä tulee toteuttaa. Erityisesti paneudutaan siihen,mitä ominaisuuksia eri ikävaiheissa tulisi harjoittaa ja kehittää. Kirja vastaakysymyksiin; miksi näin tulee tehdä ja mitä ei tulisi tehdä. Lasten ja nuortenlahjakkuuksien huomioiminen ja pitkäjänteinen harjoittelu ovat kirjan punainen viiva.Kirjasta löytyvät myös yhteenvetotaulukot valmentajille, ohjaajille ja lastenvanhemmille jokaisen luvun olennaisimmista asioista.

Uudessa VALMENTAJAPAKETISSA yhdistyy kahden kirjan voimin viimeisin tieto lastenja nuorten valmennuksesta, harjoittelusta ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta.

Kirjat tarjoavat teoreettista perustietoa ja käytännön valmennus- ja ravitsemusvinkkejä.Vastaus siihen; toimiiko valmentaja, nuori urheilija ja lasten vanhemmat yhdessä niin, että nuoren

urheilijan kehittyminen eri osa-alueilla on mahdollista ja kuinka oikean ravitsemuksen kautta harjoittelu ja jaksaminen turvataan löytyy näistä kirjoista. VALMENTAJAPAKETIN kirjojen kirjoittajat

ovat kaikki maamme huippuasiantuntijoita.

Yli 300 sivuinen uutuuskirja auttaa ohjaamaan lapsia ja nuoria terveisiin elämäntapoihin. Kirjassa yhdistyy ainutlaatuisella tavalla huippuasiantuntemus, viimeinen ruokatieto, käytännönläheisyys ja miellyttävä ulkoasu. Kirjan sivuilta löytyy suorat vastauksetuseisiin kysymyksiin, jotka liittyvät nuorten urheilijoiden päivittäiseen arkisyömiseen ja sen toteuttamiseen.Kirja on myös paljon enemmän kuin tiedonlähde. Tietoa tarvitaan, mutta tärkeintä on kuitenkin saattaa se käytännön tasolle. Kirjan käytännön neuvojen avulla arjen perus-ruokavalion koostaminen ja sen noudattaminen helpottuvat ratkaisevasti. Kirja kertoo konkreettisesti, miten nuori urheilija voi syödä terveellisesti ja tehokkaasti syömisen hauskuutta ja ruoan herkullisuutta unohtamatta. Kirjan sivuilta löytyy runsaasti toiminta-malleja, joita voi soveltaa eri tilanteisiin ja eri lajien harrastajiin.

Olli Ilander – NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS- Eväät energiseen elämään

valmennuksen perusteetja ravitsemus

Harri Hakkarainen – LASTEN JA NUORTEN URHEILUVALMENNUkSEN pERUSTEET

Suosittelemme uutta VALMENTAJA-pakettiakaikkien nuorten parissa toimivien valmentajien käsikirjastoksi matkalla menestykseen!

Suomen Valmentajat ry

hiihtovalmentajapaketti.indd 4 10.2.2012 9.30

42 1 • 2012

www.suomenvalmentajat.fi

Kohti huippuhetkiä

V uoden huippuhetket osu-vat väistämättä lontoon olympialaisiin loppuke-sästä. Valmennuksellisesti edessä ovat haasteelli-set kuukaudet, jolloin on

tärkeää, että urheilijat pystyvät harjoit-telemaan hyvissä olosuhteissa ja laaduk-kaasti.

Yksi tärkeistä asioista on myös pysyä terveenä aina kisoihin asti. Toivotankin hyvää harjoituskautta ja menestystä kai-kille olympiakisoihin tähtääville urheili-joille ja heidän valmentajilleen.

Suomen Valmentajille alkanut olympia-vuosi on myös täynnä haasteita. Huippu-urheilun muutosryhmä on tehnyt ahke-rasti omaa työtään ja tänä vuonna on lupa odottaa ryhmän linjauksia ja esityksiä tulevaisuuden huippu-urheilun raken-teesta.

Suomen Valmentajien rooli tulevaisuu-den rakenteessa selvinnee tämän vuoden aikana.

Uusia koulutussisältöjäHaluamme pitää kiinni periaatteistamme tuoda joka vuosi jotain uutta koulutus-tarjontaamme. Uusia kolmen tunnin tee-makoulutuksia ovat tänä vuonna ”Val-mentajan vuorovaikutustaitoihin” sekä ”Taidon opettamiseen ja oppimiseen” liittyvät sisällöt.

Vuorovaikutuskoulutuksesta löytyy artikkeli tämän lehden sivuilta, jossa ker-rotaan tarkemmin sen koulutuksen sisäl-löstä. Taidon opettaminen ja oppiminen on noussut viimeisen parin vuoden aikana tärkeäksi asiaksi valmennuksessa, ja hyvä niin. Suomen Valmentajien val-mentajaklinikoissa aihetta on käsitelty jo muutaman vuoden ajan ja nyt haluamme viedä tätä viestiä eteenpäin myös kolmen tunnin teemakoulutuksissa.

Taidon opettamisessa ja oppimisessa toimii kouluttajana Sami Kalaja, joka on ansiokkaasti puhunut aiheesta jo useita vuosia. Molemmat uusista koulutuksista

ovat tilattavissa hintaan 400 euroa + kou-luttajan matkakulut.

Uusia ulkomaalaisia kouluttajiaTänä vuonna saamme tutustua peräti kahteen uuteen ulkomaalaiseen koulut-tajaan. Maaliskuussa järjestämme yhteis-työssä Suomen Golfliiton ja pääkaupun-kiseudun urheiluakatemian kanssa kol-men tunnin koulutuksen, jossa on tee-mana ”urheilijan kehittäminen pitkällä tähtäimellä”. Koulutuksen sisältö perus-tuu unkarilaisen Istvan Balyin kehittä-mään long Term Athlete Development- ohjelmaan.

Kouluttajana toimii englantilainen valmentaja, urheilukonsultti ja kirjailija Ian Stafford. Ian on työskennellyt liikun-nanopettajana ja valmentajana kouluissa sekä neljässä eri yliopistossa Englannissa. Hän on suorittanut kasvatustieteen mais-terin tutkinnon Bristolin yliopistossa. Vuonna 2005 Ian Stafford aloitti työt Sport Coach UK-organisaatiossa valmen-tajakoulutuksen johtajana sekä myöhem-min koko organisaation johtajana. Val-mentajana hän on toiminut Iso-Britan-nian yleisurheiluliitossa ja Rugbyliitossa.

Toinen uusi tuttavuus on Norjalainen Raik Tietze, joka on kouluttajana kevään Valmentajaklinikka Specialissa 26.5. Val-mentajaklinikka Specialin teemana on tällä kertaa Basisträning (= perusharjoit-telu).

Basisträning on Norjan Olympiatop-penin kehittämä harjoitussysteemi huippu-urheilijoiden fyysis-motoristen taitojen kehittämiseksi. Raik Tietze on yksi Olympiatoppenin Basisträning-kou-luttajista ja valmentajista. Koulutus tapah-tuu englannin kielellä ja se sisältää tut-tuun tapaan teoriaa sekä käytännön har-joittelua. Koulutuspaikka on Mäkelänrin-teen urheilulukio ja uintikeskus. Toimi nopeasti ja varmista paikkasi kevään val-mentajaklinikkaan.

Kevään muut ValmentajaklinikatKevään aikana järjestetään kaksi valmen-tajaklinikkaa, joista ensimmäinen järjes-tetään Oulussa 14.4. ja toinen Rova-niemellä lapin urheiluopistolla 26.5.

Teemana näissä valmentajaklinikoissa on taidon, toiminnallisuuden ja kehon-hallinnan merkitys urheilussa.

Kouluttajina toimivat taidon oppimi-sen ja opettamisen asiantuntija Sami Kalaja, liiketaitoharjoittelusta väitöskir-jan tehnyt Kati Pasanen, Suomen Val-mentajien kouluttaja ja fysiikkavalmen-taja Mika Saari sekä Suomen Valmenta-jien kehityspäällikkö Erik piispa.

Ilmoittautumiset valmentaja-klinikoihin Suomen Valmentajiennettisivujen kautta osoitteessawww.suomenvalmentajat.fi

LajimentorikoulutusKiinnostaako sinua kouluttautua mento-riksi. Käymällä Suomen Valmentajien laji-mentorikoulutuksen voit toimia auktori-soituna lajimentorina.

Koulutus järjestetään Helsingissä 20. – 22.4. Kouluttajina toimivat mento-rointi- ohjelman kehittämistyössä vah-vasti mukana olleet uintivalmentaja Marko Malvela sekä urheilupsykologi Satu Kaski.

Lisätietoja Suomen Valmentajienmentorointi-ohjelmasta saat netti-sivuilta www.suomenvalmentajat.fi

Ilmoittautumiset koulutukseen sähkö-postilla; erik.piispa@suomenvalmentajat.fi mistä saat myös halutessasi lisätietojaSuomen Valmentajien koulutustoiminnasta.

Voimaa, nopeutta ja kestävyyttä alkaneen vuoden haasteisiin ! ●

Erik Piispa

KEHITySPÄÄLLIKÖN PALSTA

Vuosi 2012 on urheiluväellemielenkiintoinen ja haasteitatäynnä oleva vuosi.

SuomenvalmentajientoimistoSuomenvalmentajatryRadiokatu 20, 00240 HelsinkiAvoinna: klo 08:30 – 16:00toimisto@suomenvalmentajat.fiwww.suomenvalmentajat.fi

SuomenvalmentajienhenkilöstöToiminnanjohtajaKristiina DanskanenGSM 043 211 3388kristiina.danskanen@suomenvalmentajat.fi

KehityspäällikköErik PiispaGSM 045 638 4772erik.piispa@suomenvalmentajat.fi

YhteyspäällikköTaru AlankoPuh. (09) 3481 3142GSM 045 638 4771taru.alanko@suomenvalmentajat.fi

VALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKAVALMENTAJAKLINIKKA

Suomen Valmentajien jäsenet

55 € 75 €

Ei jäsenet

Lapin Urheiluopisto

Valmentajaklinikan hinta:Aikataulu:klo 10.00 – 11.30 Taidon merkitys urheilussa, luento Sami Kalaja - yleistaitavuus lajitaitavuuden perustana - valmentajan rooli oppimaan oppimisen ohjaajana ja tukijana

klo 11.45 – 12.30 Toiminnallisuus ja toiminnallinen harjoittelu, luento Mika Saari / Erik Piispa

klo 12.45 – 14.15 Toiminnallisen harjoittelun työkaluja, harjoitus Mika Saari/Erik Piispa

Lounas

klo 15.00 – 15.45 Toiminnallisuus voima- harjoittelussa, luento Mika Saari

klo 16.00 – 17.30 Toiminnallisuus ja taito voima- harjoittelussa harjoitus Mika Saari / Erik Piispa

Hinta sisältää: koulutuksen, materiaalit ja lounaan

Peru utusehdot:Ilmoittautuminen on sitova. Peruutus on tehtäväviimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua.Tämän jälkeen tulleista peruutuksista veloitammepuolet koulutuksen hinnasta.

Peruuttamatta jätetyistä ilmoittautumisista veloitamme koko koulutusmaksun.

Ilmoittautumiset:Suomen Valmentajien nettisivujen kautta osoitteessa:www.suomenvalmentajat.fi

Lisätietoja koulutuksestaerik.piispa@suomenvalmentajat.fi

Suomen Valmentajat, Lapin Urheiluopisto jaLapin urheiluakatemia järjestää

12.5.2012, RovaniemiTeemana: Taidon, toiminnallisuuden ja kehonhallinnan merkitys urheilussa

Valmentajaklinikan kouluttajat: Taidon oppimisen ja opettamisen asiantuntija

Sami Kalaja, Suomen Valmentajien kouluttaja ja fysiikkavalmentaja Mika Saari

sekä Suomen Valmentajien kehityspäällikkö Erik Piispa

Koulutuksen kohderyhmät: Erilajien valmentajat ja fysiikkavalmentajat

Koulutuspaikka: Lapin Urheiluopisto, Rovaniemi

VALMENTAJAKLINIKKA

Valmentajaklinikka_koko_setti.indd 4 10.2.2012 9.10

44 1 • 2012

Aika:torstai 19.4.2012 klo 15:00

Paikka:SlU-talo, 2.krs / Kilpa-kabinetti,

Radiokatu 20,00240 HElSINKI

Kokouksessa käsitelläänsääntöjen kevätkokoukselle

määräämät asiat.

Yhdistyksen säännöt löytyvät verkkosivuilta osoitteesta

www.suomenvalmentajat.fi

Tervetuloa

Hallitus

Suomen Valmentajat ry:n

KEVÄT-KOKOUS

Jäsenkattaus vuodelle 2012Teksti Taru Alanko

S uomen Valmentajat ry:n syys-kokous pidettiin SlU-talolla 25.11.2011. Syyskokouksen sääntöjen hyväksymän asia-listan mukaan se hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitel-

man tulevalle vuodelle. Seuraavassa kooste toimintasuunnitelman neljästä painopistealueesta vuodelle 2012.

Valmentajuuden edistäminen Valmentajuuden edistämisellä varmiste-taan yhdistyksen ja sen jäsenten arvos-tuksen ja aseman kehittyminen sekä urheilussa että yhteiskunnassa yleensä. Yhteistyöllä SAVAlin ja huippu-urheilun muutosprosessin (HUMU) kanssa vah-vistetaan valmennuksen kehittymistä ammattina. Toimenpiteillä pyritään saa-maan aikaan sekä rakenteellisia että toi-minnallisia muutoksia.

Valmentajuuden edistäminen edellyt-tää aktiivista osallistumista ja vaikutta-mista eri tahoilla ja tehtävissä.

Valmentajuuden edistämisen keinoina käytetään mm. osallistumista aktiivisesti valmentajuudesta käytävään keskusteluun huippu-urheilun muutoksen projektiryh-män ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Toimitaan vastuullisesti ja aktiivi-sesti valmentajan jatko- ja täydennys- sekä ammatillista koulutusta suunnittele-vissa ja toteuttavissa toimielimissä sekä ottamalla kantaa valmentajien arvostuk-seen, asemaan ja toimintaan liittyvissä kysymyksissä yksin ja yhdessä SAVAlin kanssa. Yksi merkittävimpiä valmentajuu-den edistämiskeinoja on valmentajien palkitseminen sekä opetus- ja kulttuuri-ministeriön ansiomerkkien ja tunnustus-palkintojen hakeminen. palkitsemista jat-ketaan yhteistyössä lajiliittojen ja lajival-mentajayhteisöjen kanssa.

Valmentajien toiminnan tukeminen ja hyvinvoinninedistäminen Kyky reagoida valmentajan toimintaym-päristön muutoksiin säilytetään tunte-malla arjen toiminta. Valmentajan hyvin-vointi ja työssä jaksaminen on edellytys pitkäjänteiselle ja tuloksia tuottavalle toi-minnalle. Toimintaa ohjataan tutkittuun tietoon perustuen.

Valmentajien toiminnan tukemisen ja hyvinvointia edistetään aktiivisella vuo-rovaikutuksella ja yhteistyöllä eri lajien valmentajien ja valmentajayhteisöjen kanssa, pyritään lisäämään mentoritoi-mintaa työssä jaksamisen edistäjänä sekä pyrkimällä saamaan aikaan valmentajien hyvinvointiin ja valmentajan yhteisölli-syyttä edistäviä hankkeita.

Valmentajien osaamisenlisääminen Suomen Valmentajien kuluvan vuoden koulutussuunnitelmaa ohjaa yhdistyksen strategia vuosille 2011 – 2015. Strategian mukaan yhdistys vaikuttaa suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehit-tämiseen osallistumalla aktiivisesti valta-kunnalliseen valmentaja- ja ohjaajakoulu-tuksen kehittämistyöhön. Suomen Val-mentajat on aktiivinen vaikuttaja ja osaaja erityisesti suomalaiseen valmentajakou-lutukseen liittyvässä täydentävässä koulu-tuksessa sekä mentoroinnin kehittäjänä ja asiantuntijana.

Suomen Valmentajien omaa koulu-tusta toteuttavat yhdistyksen kouluttaja-verkostossa olevat 10 kouluttajaa. Koulu-tusta toteutetaan pääasiassa yhteistyössä SlU-alueiden, urheiluakatemioiden, val-mentajayhteisöjen, urheiluopistojen sekä lajiliittojen kanssa. Vuonna 2012 järjes-tetään yhteensä 35 – 40 koulutustilai-suutta. Kouluttajien osaamista kehitetään jatkuvasti. Uusia asioita ja ideoita osaa-misen kehittämiseksi haetaan aktiivisesti myös Suomen rajojen ulkopuolelta.

Vuonna 2012 koulutuksissa keskity-tään erityisesti toimintatapojen ja arvi-oinnin kehittämiseen tavoitteena vahvis-taa opittujen asioiden siirtymistä käytän-töön, osaksi valmennustoimintaa. Sisäl-töjen ja uusien koulutusten kehittämistä tehdään VOK-perusteiden mukaisesti.

Oman koulutustoiminnan lisäksi yhdistyksellä on aktiivinen rooli Valmen-taminen Suomessa -seminaarien sekä lää-ketieteellisen yhteistyökumppanin kanssa yhdessä järjestettävän seminaarin suun-nittelussa ja toteutuksessa. Yhdistys on aktiivisesti mukana myös monissa mui-den järjestämissä valmennuksen teema-seminaareissa.

Yksittäisten koulutustapahtumien esit-tely on toisaalla tämän lehden sivuilla sekä noin kuukauden välein ilmestyvässä

e-Valmentajassa. parhaiten tietoa koulu-tuksista saa yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.suomenvalmentajat.fi. Seuraa uutisointia tarkkaan sillä uutuuk-sia on tulossa ja kysyntä on kovaa.

Jäsenpalveluiden ja -etuisuuksien kehittäminen Jäsenpalveluissa kehitetään edelleen säh-köistä toimintatapaa parantamaan. Tähän liittyen pyritään saamaan jäseniltä entistä enemmän palautetta heidän käyttämistään palveluista. Tapahtumien jälkeen – sekä koulutuksista että muista tapahtumista - kerätään palautetta, joka huomioidaan jat-kokehityksessä. Jäsenetuja pyritään lisää-mään toimintavuoden aikana. Ajantasai-set jäsenedut löytyvät yhdistyksen netti-sivuilta www.suomenvalmentajat.fi. Jäsenetuisuudet pysyvät toimintavuonna pääsääntöisesti samana kuin vuonna 2011. ●

Koko toiminta- ja taloussuunnitelmaon luettavissa verkkosivuilla osoitteessa www.suomenvalmentajat.fi/suomen-valmentajat

1 • 2012 45

Uusi hallitus2012 Kari Niemi-Nikkola,puheenjohtaja

Sami Kalaja Antti Koskelainenpulmu puontiAri piispanen pekka RindellSimo TarvonenTerhi Toivanen

Valiokunnatvuodelle 2012Talousvaliokunta: Kari Niemi-Nikkola, pj Simo Tarvonen, varapjKristiina Danskanen,toiminnanjohtaja

Koulutusvaliokunta: pulmu puonti (pj.) Ari piispanen pekka RindellSami Kalajapirkko Haapala (SAVAl) Erik piispa (siht.)

Viestintä- ja markkinointi-valiokunta: Kristiina Danskanen (pj.)Simo TarvonenAntti Koskelainenpekka potinkara (SAVAl)Taru Alanko (siht.)

Arvostustoimikunta: Kalevi Tuominen, pj.Kari Niemi NikkolaAnuliisa Uotila (SAVAl)pekka potinkara (SAVAl) Kristiina Danskanen (siht.)

Avainasiakastoiminkunta: Taru Alanko pj., laura Tast (SuomenTaitoluisteluvalmentajat ry) Jorma Kivinen (SuomenJudovalmentajat)Markus Fingerroos(Suunnistusvalmentajat ry)Jukka pelkonen (liiku ry)

Lehden toimituskunta: Kristiina Danskanen (pj.)pekka potinkara (Saval)Kari Niemi-NikkolaHenry JärvinenTaru Alanko

ValmentajanvuorovaikutustaidotValmentajan vuorovaikutus-taitojen merkitys on noussutesiin useistakin eri syistä,kuten urheilijan menestys-mahdollisuuksien lisäämiseksija valmentaja-ammatinarvostuksen nostattamiseksi.

Teksti Marianne Tarva-Parviainen

U uden vuoden alkajaisiksi pi lotoit i in Joensuussa SuVal:n uusi ’Valmentajan vuorovaikutustaidot’ -kou-lutus.

Joensuun koulutuksessa oli mukana pieni, mutta aktiivinen ryhmä ja pureuduimme valmentajan vuorovaikutuksen taustoihin sekä keskei-siin taitoihin lyhyillä luentopätkillä sekä keskustellen ja harjoitellen.

Vuorovaikutustaitojen valmentajakou-lutus on ajatuksena ja sisältönä vielä uutta, ja ehkäpä siksi koulutukseen osal-listujilla ei illan aluksi ollut juurikaan ennakko-odotuksia, vaan useimmat oli-vat mukana ajatuksella: ”Aina oppii uutta, tulin avoimin mielin”.

Koulutuksen tavoitteeksi oli asetettu

vuorovaikutustaitojen merkityksen ymmärtäminen, tunne- ja vuorovaikutus-taitojen tunteminen ja eväiden saaminen omien tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. Toivottavasti tavoitteisiin päästiin.

Sisällöllisesti käsittelimme aihetta ensin vuorovaikutukseen vaikuttavien taustojen ja vuorovaikutusprosessin kautta, jotta omia vuorovaikutustapoja olisi oman oppimisprosessin aluksi hel-pompi ymmärtää ja selittää.

Sen jälkeen aloimme hahmottaa mahdollisia uusia suuntia tutustumal-la tunteiden merkitykseen ja vaikutuk-seen, tunteiden tunnistamisen taitoihin sekä ilmaisun merkitykseen ja vaiku-tukseen erityisesti ilmapiirin luomisen kannalta.

Kolmetuntinen vierähti kuin huomaa-matta ja osallistujat esittivätkin koulutuk-seen pidempää kestoa. lisäksi toivottiin harjoitusta ongelmatilanteissa toimimi-sen taitoihin. Nämä oli tästä koulutusses-siosta jätetty aivan tietoisesti tiiviin listan muotoon, tarkoituksena käsitellä niitä koulutusteeman jatko-osissa. palautteen ja pilottikoulutuksen perusteella koulu-tuksen rakennetta tarkistettiinkin välittö-mästi. ●

Valmentajan vuorovaikutus-koulutuksia voi tilataSuomen Valmentajat ry:stäkehityspäällikkö Erik Piispalta:erik.piispa@suomenvalmentajat.fi

46 1 • 2012

Mika Koivuniemilienee suurenyleisön keskuu-dessa tunnetuinsuomalainen keilaaja.

Suomen Keilailuvalmentajat ry päätti syyskokouksessaan 2011liittyä lajiyhteisönä SuomenValmentajat ry:n jäseneksi vuoden 2012 alusta. Sopimuksen seurauk-sena Suomen Keilailuvalmentajien jäsenistöstä tulee myös Suomen Valmentajat ry:n jäseniä.

Suomen Keilailuvalmentajat yhteistyöhön Suomen Valmentajien kanssa

Uusi lajiyhteisö mukaan Suomen Valmentajiin

Teksti Taru Alanko

Kuvat Taru Alanko ja Kristian Törnqvist

Suomen Keilailuvalmentajat ry perustettiin 1980-luvun puolivälissä. Yhdistys eli hil-jaiseloa aina vuoteen 2008, jolloin Suomen Keilailuliiton koulutuspäällikkö Sami Jär-

vilä otti yhteyttä valmentajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajaan Kristian Törnqvistiin yhteistyön tiivistämisestä. Siitä lähti liikkeelle nykyisen toiminnan rakentaminen.

– On syytä mainita tässä yhteydessä, että keilailu on suomalaisista palloilula-jeista kansainvälisissä kisoissa menesty-nein arvokisamitaleilla mitattuna. Menes-tyksen myötä myös valmennukselliset vaatimukset kasvavat, kertoo Törnqvist.

Suomen Keilailuvalmentajien jäseneksi voi liittyä Suomen Keilailuliiton perusval-mentaja -tutkinnon suorittanut henkilö.

ValmennustietoudenedistämistavoiteSuomen Keilailuvalmentajien pääasialli-nen tarkoitus on edistää ja levittää val-mennustietoutta jäsenilleen sekä järjestää täydennyskoulutusta yhteistyössä Keilai-luliiton kanssa.

– Suomi on iso ja laaja maa, välimat-kat ovat pitkiä ja sen vuoksi olemme kat-soneet, että tehtävämme on tiivistää val-mentajien välistä yhteistyötä yhdistyksen kautta. Toimimme läheisesti sekä liiton että seurojen kanssa mm. koulutusten ja erilaisten muiden tapahtumien järjestä-misessä ja näiden yhteyteen kutsumme koolle myös valmentajat vaihtamaan aja-tuksia. Yksi tällainen vuosittainen tapah-tuma on kansallinen keilailupäivä, jatkaa Törnqvist.

Yhteistyö Suomen Valmentajien sekä muiden lajiyhteisöjen valmentajien kanssa tuo Törnqvistin mukaan uutta myös keilailun valmennukseen.

– Tällä yhteistyöllä saamme tietoa eri lajeista, sillä meille oleminen omassa nur-kassamme ei riitä. Olemme Keilailuliiton kanssa mm. koulutuksissa laajentaneet

yhteistyötä jonkin verran muiden lajien ja esim. urheilupsykologien piiriin kut-sumalla heidän edustajiaan luennoitsi-joiksi. Suomen Valmentajien kanssa teh-tävän yhteistyön myötä saamme vieläkin laajemman tietouden mm. fyysisen har-joittelun osa-alueelta.

Tänä vuonna 2012 Suomen Keilailu-valmentajien toiminnan painopistealu-eina ovat erilaisten valmentajien jatko- ja täydennyskoulutuksien järjestäminen, valmentajatapaamiset sekä yhdessä liiton kanssa valmisteilla oleva kattava keilailun digitaalinen palvelusivusto. Tämä jo meneillään oleva prosessi sisältää Suomen Keilailuvalmentajille mm uusien web-sivujen perustamisen.

– Sivut tulevat palvelemaan kolmella eri tasolla: kaikille sivuilla vieraileville avoimia yleisiä asioita; asioita, jotka ovat tarkoitettuja vain valmentajille ja sekä urheilijalle ja valmentajalle olevia asioita. lisäksi aiomme perustaa dokumenttikir-jaston, jonne tulee erilaista valmentajille tarkoitettua sisältöä mm .treeniohjelmia, videokirjasto, jonne mm. jäsen voi ladata myös omia videoitaan, jne. Tärkeintä sivustolle on vuorovaikutteisuus. Siellä kaikki esiintyvät omalla nimellään. Täs-sähän sitä haastetta onkin jo tälle vuo-delle, päättää Kristian Törnqvist. ●

Suomen Valmentajat ry:n ja Suomen Keilailuvalmentajat ry:n sopimuksen allekirjoittaneetKristian Törnqvist ja Kristiina Danskanen.

Suomen Valmentajat ry

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUOSA 3 - Kokonaisliike ja koordinaatio

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELUNuorten Liiketaito CD on Suomen Valmentajat ry:n omaa tuotantoa ja jatkaa sarjaa, jossa aikaisemmin on ilmestynyt mm. Nuorten Voimaharjoittelu CD. Tilaa siis heti itsellesi tai lahjaksi nuorten liiketaitoihin keskittyvä. Liiketaitoharjoitteluohjelman kohderyhmänä ovat 12–16-vuotiaat nuoret. Liiketaitoharjoittelu-ohjelma on tehty yhteistyössä Yhdysvalloissa fysiikkavalmentajana työskentelevän Tommi Paavolan sekä kotimaisten asian-tuntijoiden kanssa. Tommi Paavolan asiantuntemus toiminnallisesta harjoittelusta ja käytännön kokemus liikunnallisten perustaitojen harjoittamisestanuorten urheilijoiden kanssa on ollut perustana liiketaitoharjoitteluohjelman sisältöä tehtäessä.

Sisältö: •  Liiketaitomanuaalin käyttöohjeet      •  Liiketaitojen opetusvinkkejä valmentajille      •  Liiketaitoharjoitteet  •  Liiketaitovalmennuksen teoriaa ja perusteita

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LAJIvOImAHARJOITTELULajivoimaharjoittelu eri lajeissa on jatkoa Voimaharjoittelu-CD sarjalle. Pääteemana on lajivoimaharjoittelu, johon syvennytään yhdeksän eriurheilulajin kautta. Ensin kerrotaan voimaharjoitteluperusteista sekä lajianalyysin merkityksestä. Lajikohtainen sisältö rakentuu yhdeksän eri lajintunnetun valmentaja-urheilija -parin haastattelujen ja harjoittelun pohjalle. Haastattelujen ja muun materiaalin kautta käsitellään lajivoimaharjoitteluntoteutusta, ohjelmointia sekä huoltavan harjoittelun merkitystä kussakin lajissa. Lajivoimaharjoitteet on lisäksi koottu jokaisen lajin omaan liikepankkiin, joissa on yhteensä yli 300 videotiedostoa.

Sisältö: • Voimaharjoittelu eri ikävaiheissa      •  Lajissa vaadittavat ominaisuudet      •  Tukilihaksisto ja liikkuvuus  •  Lajianalyysi voimaharjoittelun tiennäyttäjänä      •  Perusvoimataso 

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN vOImAHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn ja Suomen Valmentat ry:n kanssa yhteistyönä toteutettu Nuorten Voimaharjoittelu tarjoaa ajantasaista tietoa nuortenurheilijoiden voimaharjoittelusta. CD sisältää laajan tietopaketin nuorten voimaharjoittelun fysiologisista perusteista, eri harjoitusmenetelmistä sekäoikeasta suoritustekniikasta.

Sisältö: •  Perusteet nuorten voimaharjoitteluun      •  Harjoitusmenetelmät      •  Oikea nostotekniikka - virheiden korjaus  •  Huoltava harjoittelu

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 2Nuorten Liiketaitoharjoitteluohjelma on täydentynyt jatko-osalla. Siinä keskitytään kolmen eri fyysisen ominaisuuden: kehonhallinta, voima, nopeus harjoittamiseen liiketaitoharjoitteiden avulla. DVD:ltä löytyy yhteensä 72 harjoitetta. DVD:n mukana on manuaali, josta löytyy kaikki harjoitteet sekäniiden kuvaukset ja malli harjoituskokonaisuuksien rakentamiseksi. Nuorten Liiketaitoharjoittelu osa 2 on tehty yhteistyössä Discover Movementinasiantuntijoiden Tommi Paavolan ja Alex Chemerovin kanssa.

Sisältö: •  Johdatus liiketaitoihin      •  Liiketaitojen kertausta      •  Kehonhallinta      •  Perusvoima      •  Nopeus

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

LEvYTANKOHARJOITTELUJaakko Kailajärven, KIHUn, Olympiakomitean ja Suomen Valmentajat ry:n toteuttama Levytankoharjoittelu on päivitetty versio alkuperäisestä,vuonna 2003 tehdystä versiosta. Tälle CD:lle on koottu painonnoston ME-miehen ja monien lajien voimavalmentajana toimineen Jaakko Kailajärven tietämys ja kokemukset turvallisesta ja tehokkaasta levytankoharjoittelusta, ja ennen kaikkea oikeiden nostotekniikoiden opettamisesta. Liikepankkisisältää perusnostoliikkeiden lisäksi apu-, jalka-, levy- ja käsipaino- sekä yhdistelmäliikkeet. Päivitettyyn versioon on kuvattu noin 50 uuttahavainnollista videota käsi- ja levypaino harjotteista. CD:n tekninen toteutus tukee nyt kaikkia uusimpia käyttöjärjestelmiä.

Sisältö: •  Biomekaniikka      • Välineet      •  Liikepankki      •  Harjoitusohjeet

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

NUORTEN LIIKETAITOHARJOITTELU OsA 3- Kokonaisliike ja koordinaatioNuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan keskeisenä osatekijänä on koordinaatio. Nuorten Liiketaitoharjoittelun kolmannen osan materiaali onkoottu kokonaisliikemalleista kuten juoksu, laukka, ristiaskeljuoksu ja vuorohyppely. Tavoitteena on kehittää kehon taitoa koordinoituun ja sujuvaan liikkeeseen. Ajatuksena on myös käyttää eri liikemalleja harjoitteina, jotka kehittävät koordinaation lisäksi mm. dynaamista liikkuvuutta, keskivartalonliikehallintaa ja askelkontaktin laatua.

Sisältö: •  Intro      •  Johdatus sisältöön      •  8-kuvio      •  Aktivoiva lämmittely      •  Suora linja      • Ympyräkuvio      • Yhdistelmät      • Vastusvariaatiot 

JÄSENHINTA 30 €, ei jäsenelle 40 € + toimituskulut 4 – 8 €

Lisätietoja: Suomen Valmentajat ryRadiokatu 20, 00240 Helsinki, Puhelin (09) 3481 3142

Tilaa omasi Suomen Valmentajat ry:n sivuilta osoitteesta:www.suomenvalmentajat.fi / koulutus / koulutusmateriaaleja

vALmENNUKsEN TUEKsI

Kenttään voittutustua osoitteessa

www.hyvigolf.fi

11. Valmentajagolf kutsuu4. - 5.6.2012Hyvinkäälle

Lisätiedot:

Pekka Potinkara, puh. 044 359 2833pekka.potinkara@saval.fi

Taru Alanko, puh. 045 638 4771

Varaa nyt kalenteriisi kisapäivät!

Golfpisteen Kenttäoppaanmukaan Hyvinkään Golfkenttäon sporttinen luomus. TämäKosti Kurosen suunnittelema18-reikäinen kenttä sijaitseehyvien yhteyksien varrella3-tien ja Hyvinkään Sveitsin välisessäharjumaisemassa. Hyvinkään kentän paras ominaisuus on sen urheilullisuus. Korkeuserojen ja vaihtelevuudensekä kenttäaluetta halkovan Vantaajoenansiosta se tarjoaa haasteita kaikentasoisille pelaajille. Uuden, vuonna 2010 käyttöön-otetun väyläjärjestyksen ansiosta kentälle syntyy harvoin ruuhkia.

Kentän range sijaitsee pysäköintialueen vieressä ja pallokoneet toimivat 2 euron kolikoilla. Lähipeliä voi harjoitella par3-pelialueella tai lähipeliin tarkoitetullaharjoitusalueella.

Kenttä sopii urheilullisuutensakin vuoksi mainiosti vuoden 2012 Valmentajagolfin näyttämöksi. Joukkuekilpailu pelataanperinteisesti maanantaina 4. päivä jahenkilökohtainen kisa tiistaina 5. päivä.

Maanantain 4.6. joukkuekilpailu pelataan yhteislähtönä 3 – 4 henkisin joukkueinPb-kisana. Tuloksissa huomioidaan kolme parasta tulosta per väylä. Kilpailumaksuon 400 euroa / joukkue. Maksu sisältää green feet, aamiaisen ja lounaan, range-

poletin, kärryt, pelipallot, saunan +pyyhkeet ja palkinnot.

Tiistain 5.6. henkilökohtainen kisatoteutetaan myös yhteislähtönä. Sarjatovat jo tutuksi tulleet pb ja lyöntipelisekä miehillä että naisilla. Kilpailunosallistujien tulokset huomioidaanmolemmissa kisoissa ja kiertopalkinnon voittaa itselleen vuodeksi lyöntipelikisan voittaja. Henkilökohtaisen kisan kilpailu-maksu on tänä vuonna 80 euroa.Hinta sisältää green feen, aamiaisen jalounaan, rangepoletin, kärryt, pelipallot, saunan + pyyhkeen ja palkinnot.Kotikentällään pelaavien eli Hyvinkään Golfkentän jäsenten kilpailumaksu on40 euroa.

GolfilmoA4_2012.indd 1 13.2.2012 15.27