ONDRUSKARuuskanen­Ruuska sukuseuran

sukuviesti 33marraskuu 2017

1

Sukuseuramme tunnus onrauhoitettu riihipetäjä, joka kasvaaSiilinjärven Kuuslahdessa RannanAsikkalan pellolla.

Lehtemme on saanut nimensäsukunimemme lähtökohtanaolevasta nimestä Andreas, jonkatoinen muoto on Ondrei, Ondruska.Tästä muotoutuivat vähitellenRuska, Druska ja Ruskain sekävuosisatojen aikana Ruuskanen jaRuuska.

Ondruska 33, marraskuu 2017

Lyhyesti …........................................................................................…………................................ 2Puheenjohtajan kynästä …………..….....................................................…………......................... 3Virkistyspäivämme Tanhuvaaran Urheiluopistolla 15.07.2017 …………………………………… 4Sukukokouksen 2018 ennakkotietoja ……………………………………………………………..….. 7Akvarelleja Kuopion kaupungista 1 …………………………………………………………………... 8Ruuskanen-Ruuska -sukuseuran apurahojen haku vuodelle 2018 …………………………...… 9Jäsenhankintakampanja ……………………………………………………………………………...…. 9Uamuhetki Ruuskasen torpassa …………………………………………………………………..…. 10Hienoa sontaa, Vesa Ruuska …………………………………………………………………..……..…. 12Muistikuvia Siilinjärveltä, Pertti Ruuskanen ……………………………………………………...…… 13Avioton lapsi, Markku Ruuskanen ……………………………………….…………………………….... 15Tietäjiä ja taikoja, Markku Ruuskanen ……………………………………………….………………..... 16Sukuseurojen Keskusliiton lausuma nimilaista ………………………………………………...… 19

Lehtitoimikunta: Raija Peltola raijahpeltola(at)gmail.com, Markku Ruuskanen markkuj.ruuskanen(at)kolumbus.fi jaMarita Nygrén marita.nygren(at)gmail.com

Ondruskaan osoitetut jutut osoitteeseen: marita.nygren(at)gmail.com

Kaikenlaiset tarinat, piirustukset, kuvat ja muistelot lehden lukijoilta, myös siltä nuorimmaltasukupolvelta, ovat tervetulleita lehdessä julkaistavaksi. Mikäli et halua, että juttu julkaistaan kotisivujen

nettiversiossa, ilmoita asiasta Marita Nygrénille marita.nygren(at)gmail.com artikkelin poistamiseksi.

Jäsenasiat ja osoitteenmuutokset: vpruuskanen(at)outlook.com

LyhyestiKansikuva: Ritva Pesosen Kuopio-aiheinen akvarellivuodelta 2012. Aiheesta lisää sivulla 8.

Kiitos Ritva Pesonen lähettämistäsi akvarelleista!

Kansikuvan akvarellin myötä Ondruska-lehtitoivottaa lukijansa tervetulleeksi Kuopiossa kesällä2018 pidettävään sukukokoukseen, jonkajärjestelyistä löytyy ennakkotietoa lehtemme sivuilta.

Palautetta on aina mukava saada. Kevään lehdistä

tulleet palautteet ovat poikineet mukavia tarinoita

seuramme jäseniltä. Kiitos Pertti Ruuskanen ja VesaRuuska lähettämistänne jutuista!

Sukuseuran apurahojen haku on käynnistynyt jälleen.Hallituksen kokouksessa 13.11.-17 päätettiinjäsenhankintakampanjan aloittamisesta. Näihinmolempiin löytyvät ohjeet sivulta 9.

Toivottavasti tässäkin lehdessä on jokin tarinointiininnostava juttu!

2

Puheenjohtajan kynästä

marraskuu 2017

PÄÄKIRJOITUS

Viileän kesän ja sateisen syksyn jälkeenjoulunaika alkaa taas lähestyä, vaikka Etelä-Suomessa lumia on vielä varsin vähän.Kesähelteitä moni sai käydä hakemassaeteläisessä Euroopassa saakka, jos niitä halusiviime kesänä kokea. Vanhan sanonnan mukaanvuoden eivät ole veljeksiä ja siihen uskoenvoimme toivoa, että tuleva kesä olisi vähänlämpöisempi ja vähäsateisempi kuin mennytkesä.

Sukuseuramme virkistyspäivä SavonlinnanTanhuvaarassa onnistui varsin hyvin jaosallistujat olivat varsin tyytyväisiä päivänantiin. Erityisen hyvilläni olen siitä, että saimmeennätysmäärän nuorempaa sukupolvea mukaantapahtumaamme. Ohjelmaa oli järjestettyneljässä ryhmässä aikuisille ja nuorisolle oli omaohjelmansa. Ryhmillä oli neljä erilaistasuorituspaikkaa, jotka olivat juuri sopivanvaikeita, että kaikki voivat niihin osallistua iästäriippumatta.

Yhteisenä ohjelmana oli ruokailujen lisäksipäivän kohokohta iltapäivällä, kun saimmekuulla kunniajäsenemme keihäänheittäjä AnttiRuuskasen ja hänen valmentajansa esityksetkeihäänheiton valmennuksesta ja Antinurheilijaurasta. Antin uraan on sisältynyt varsinmonia vaiheita ja tilanteita, monia voittoja japettymyksiäkin. Innostunein mielin Antti kertoijatkavansa uraansa ja vastikään saimme kuullasyksyn harjoittelunkin sujuneen hyvin.

Syksyn kuluessa sain osallistua SukuseurojenKeskusliiton puitteissa Eduskunnan lainsää-däntötyöhön, kun käsittelyssä on uusi varsinvapaamielinen nimilaki. Esityksen mukaansukunimeksi voitaisiin valita myös vanhemmantai isovanhemman nimestä tai näiden molempiennimistä muodostettu sukunimi tai sukunimi-yhdistelmä. Esityksen toisessa kohdassa onesitetty mahdollisuutta antaa vanhemmansukunimiyhdistelmän yksi sukunimi sellaisenaantai yhdistettynä toisen vanhemman sukunimeentai toisen vanhemman sukunimiyhdistelmäntoiseen sukunimeen. Sukuseurojen Keskusliittoei kannattanut tällaista valinnanvapaudenhuomattavaa laajentamista nykyisestä sukunimi-käytännöstä, sillä Keskusliitto katsoi tällaisenvalinnanvapauden aiheuttavan sukunimijärjestel-män ylläpidon kannalta epäjärjestystä jasekaannuksen vaaraa. Tällaisen lausunnon kävinantamassa eduskunnan lakivaliokunnalle, jostakuitenkaan ei tuntunut saavan paljonmyötätuntoa Keskusliiton esitykselle. Lausuntokokonaisuudessaan on luettavissa sivulla 19.

Olemme jatkaneet sukutietojen täydennystäRuuskan sukuhaarojen osalta ja tavoitteena onensi kesän sukukokouksessa päättää sukukirjankolmannen osan täydennyspainoksesta.

Marraskuun hallituksen kokouksessa päätimmeensi kesän sukukokousjärjestelyistä ja stipendienhausta. Jos jäsen ilmoittaa uuden maksavanjäsenen toukokuun 2018 loppuun mennessä,ilmoittaja pääsee sukukokoukseen ilmaiseksi.Näistä tarkemmin lehdessämme.

Itsenäisen Suomen ensimmäiset sata vuottaalkavat olla täynnä ja joulukuun 6. päivänävoimme tyytyväisinä juhlistaa rakastaisänmaatamme vaikkapa sytyttämällä kynttilätikkunalaudalle illansuussa.

Hyvää Joulunaikaa kaikille

toivottaa Markku

3

Virkistyspäivämme TanhuvaaranUrheiluopistolla 15.07.2017

Keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valmentajaJarmo Hirvonen soitti minulle toukokuunlopulla 2016. Jarmo välitti minullekunniajäsenemme Antin esittämän kutsunsukuseuralle saapua kesällä 2017 TanhuvaaranUrheiluopistolle, kun Antti ei päässytosallistumaan Rantasalmen sukukokoukseemmePorosalmella.

Sukukokouksessa kerroin Antin viestistä ja uusihallitus laittoi asian vireille sukuviestin jafacebook- sekä nettisivumme kautta.Ilmoittautumisia saatiin yli 70 hengeltä jahallitus antoi jäsenelleen Seppo Ruuskaselletehtävän alkaa valmistelemaan tapahtumaaTanhuvaarassa, jossa Antti harjoittelee omaalajiaan Jarmo Hirvosen valmennuksessa.

Seppo kävi paikan päällä valmistelemassa asiaaAnnika Hagmanin ja Jarmo Hirvosen kanssa.Saimme tarjouksen tapahtumasta ja kymmeneneri lajin listan, josta hallitus sitten valitsi neljälajia virkistyspäivän ohjelmaksi. Kunlapsiperheitä oli tulossa lukuisa määrä, niinlapsille päätettiin järjestää oma ohjelmansa.

Paikalle saapui kaikkiaan 67 osallistujaa,joista 17 oli lapsia, mikä on todella ilahduttavanhyvä saavutus. Osa oli saapunut paikalleSavonlinnan Tanhuvaaraan jo perjantai-iltana jamajoittunut urheiluopiston tarjoamissa huo-neissa.

Kuva: Yhteistapaaminen auditoriossa

Ohjelmamme lauantaina alkoi yhteistapaa-misella auditoriossa, jossa Topi Tarhonenkertoi Tanhuvaaran historiasta ja opiston moni-puolisista palveluista jääkiekkoareenoineen jaurheiluohjaajavalmennuksineen. Opisto onaikoinaan perustettu Viipurin lähelle, josta sejoutui siirtymään sitten silloisen Sääminginalueelle kauniille järvenrantapaikalle.Alkuaikoina opisto oli tarkoitettu vainnaispuolisille opiskelijoille eikä miehillä ollutasiaa koko opiston alueelle. Nyttemmin opistopalvelee kaikkia ja kaikenikäisiä urheilusta jaliikunnasta kiinnostuneita.

Osallistujamme jaettiin viiteen ryhmäänperusjakona sukuhaarat, joita oli paikallaRantasalmelta, Viitasaaren-Kiuruveden tienoiltaja Pohjois-Savon alueelta. Perusjakoatäydennettiin sillä tavalla, että neljässä ryhmässäoli noin 13 aikuisosallistujaa. Lasten ryhmä oliviidentenä. Topi Tarhosen esityksen jälkeenohjelmassamme oli maittava lounas Espilä-ravintolan tiloissa.

Aikuisten ohjelmassa oli tarkkuuspelit, frisbee-golf, kahvakuula ja omatoiminen minigolfrata,joissa ryhmät kiersivät vuorotellen kolmenvartin pituisia ohjelmia. Tarkkuuspelit käsittikaksi harjoitusta, joista toinen tehtiin boccientapaan monitoimihallin sisällä palloillatapahtuneena tarkkuusheittoina pienissäryhmissä. Toinen tarkkuuslaji oli curlingintapainen tarkkuusheitto muovisilla pelivälineillä,joissa oli rullat alla. Niitä heitettiin ryhmittäinkohti ympyrää, johon oli tarkoitus osua keskelle.Tarkkuuspeleissä meitä opasti Tiia Lehtinen.

Frisbeegolf tehtiin mm. Jarmo Hirvosenopastuksella ja siinä harjoiteltiin heittämäänmuovista fribeegolf-lautasta urheilukentälläoleville viivoille alueille ja kentän laidallaolevaan koriin.

Kahvakuulaharjoitus tehtiin monitoimihallissaja siinä meitä opasti Tommi Remes. Harjoitusaloiteltiin lämmittelemällä harjoituspallon avullapareittain. Sen jälkeen tehtiin erilaisiakahvakuulaharjoituksia seisten ja makuu-

4

asennosta nousemalla. Tämä oli kyllätapahtuman vaativin harjoitus minun mielestänija siinä saatiin hikikin jo irti.

Kuva: Kahvakuulaharjoitus monitoimihallissa

Neljäntenä lajina ryhmät kävivät omatoimisestiilman ohjaajaa läpi urheilukentän laidalla olevanminigolfradan pareittain tai ryhmissä.

Ryhmien suoritettua kaksi lajia oli kahvitauonaika ja sen jälkeen oli tapahtuman koho-kohdan aika.

Antti Ruuskanen ja Jarmo Hirvonen kutsuivatosallistujat urheilukentän laidalla olevaankatsomoon, jossa saimme kuulla parivaljakonesityksen keihäänheiton saloista ja harjoittelustasekä Antin uran kehityksestä.

Meille selvisi, että Antin haamuheitto ojaan olitapahtunut juuri meidän edessämme olleellaurheilukentällä 16.7.2008. Antti kertoi jojulkisuudessakin olleen tiedon, ettei hänenolkapäänsä vielä ollut aivan heittokunnossaviime talven leikkauksen jälkeen. TavoitteenaAntilla on kuitenkin päästä vielä täyteenkilpailukuntoon, sillä arvokisoja on tulossa ensikesänä Berliinissä EM-kisat, vuonna 2019syksyllä Dohassa MM-kisat ja vuonna 2020EM-kisat ja olympialaiset Tokiossa. SyksylläAntti pitää huilitauon ja harjoittelee jatkossakinTanhuvaarassa ja kotonaan Pielavedellä, jossaAntin vanhemmatkin asuvat.

Jarmo kertoi, että käännekohta Antin uralla olivuonna 2011, kun Antti meinasi jäädä poisDaegun MM-kisoista, kun valitsijat olivat jopäätyneet yhden heiton perusteella SampoLehtolaan. Tämän kirjoittajan pojan NikoRuuskasen soitettua Jarmo Hirvoselle Antti tekivalituksen urheilun oikeusturvalautakuntaan ja

lautakunnan suosituksesta Antti pääsi kisoihinmukaan. Tuloksena oli yhdeksäs sija ja Antin uravoi jatkua taloudellisten huolien hälvettyä.Jarmo kertoi Antin isän Pekan lähettäneenhamekankaat valinnasta vastuussa olleilleMäkelälle ja Pihlakoskelle, kun valinta olimeinannut mennä aivan pieleen näiden herrojenvuoksi.

Antti kertoi urheilu-uransa alkaneen joseitsenvuotiaana puisilla kepeillä heittelystä.Ensimmäisen mitalinsa Antti oli saanutHippohiihdoista nelivuotiaana. Mäkihyppyä hänoli kokeillut korkeudesta K2 metriä ja siitä olituloksena ensimmäinen urheiluvammakyynärpään murruttua hypyn seurauksena.

Keihäänheitossa käden toiminta on tärkeää jasen harjoittelu Antilla alkoi kivien heitollakivenkeruussa pellolla. Vuonna 1988 TapioKorjuksen voitettua olympiakultaakeihäänheitossa Antti jätti muut urheilulajit jaalkoi keskittyä keihäänheittoon. Miesten keihäänpaino on 800 gr ja naisten 600 gr. Nuoremmaturheilijat heittävät 700 gr. keihäällä, joka sekinnähtiin Antin keihään rinnalla, kun paikallaosallistujana oli nuori heittäjälupaus TatuHiltunen, joka on heittänyt nuorten keihästään jo79 metrin verran.

Kuva: Antti näyttää askelia

Käden ote keihäästä voi olla kolmella tavalla.Keihäs on joko etusormen ja peukalon välissä,tai etusormen ja keskisormen välissä taikkakeskisormi voi myös olla keihään takana.Juoksuaskeleiden määrä radalle asetetun merkinjälkeen voi sekin vaihdella. Aiemmin Antilla oliviiden askeleen tekniikka, joka nyt on muuttunutseitsemän askeleen tekniikaksi. Saksalaistenheittäjien nykyinen vauhti ennen heittoaperustuu nopeaan juoksutyyliin, millä on saatu

5

hyviä tuloksia.

Antti kertoi matalan heittotyylinsä perustuvaanhänen ajoitustekniiikkaansa. Hän pitää siitä, ettäaina viimeisellä heitolla heittäjällä on selkäseinää vasten, millä hän on usein saavuttanutparhaat heittotuloksensa. Vielä Antti kertoi, ettäennen heittoa tukijalkaan kohdistuu valtavamonen sadan kilon paine, mikä monestiaiheuttaa polven kanssa ongelmia monelleurheilijalle. Kysyttäessä Antti kertoi hyvintulevansa toimeen parhaan kilpailijansa TeronPitkämäen kanssa ja heittäjien parivaljakko onhyvin usein kisoissa majoitettuna samaanhuoneeseenkin. Antti totesi savolaiseen tyyliinsälopuksi Teron olevan melkein hänen toinenmorsiamensa kisamatkoilla.

Hyvän esityksen päätteeksi Antille ja Jarmolleannettiin muistoksi sukulaisten kutomatvillasukat ja Oulun polliisin pienoisveistos.

Antin parhaat saavutukset ovat Lontoonolympiakisoista 2012 aikanaan saatupronssimitali, joka vielä parantui hopeamitaliksiukrainalaisen hopeamitalistin käryttyädopingista myöhemmin tehdyissäuusintatesteissä. Anttihan on varmasti maailmanainoa keihäänheittäjä, joka on palkittutalvikisoissa hopeamitalilla, joka hänelle sittenluovutettiin Lahden viime talven MM-kisoissa.Zürichin EM-kisoissa 2014 Antti saituloksellaan 88,01 kultamitalin.

Osallistujista monet jäivät vielä tapahtumanjälkeiseksi yöksi majoittumaan sen jälkeen, kuntilaisuuden jälkeinen päivällinen oli nautittu.Kaikki ohjelmanumerot onnistuivat hyvin jaosallistujat tuntuivat olleen hyvin tyytyväisiätapahtumaamme. Tämä tuli esille myös lauantaiiltana monesta suusta, kun parikymmentäosallistujaa istui iltanuotiolla paistelemassamakkaraa. Parhaat istuivat puolille öin. Ilma olihieno, järvi tyyni, maisemat hienot, nuotioloimusi, juttu luisti ja vesilinnut pitivät ääntä.Osallistujat saivat nauttia todella upeastakesäillasta.

Kuva: Iltanuotiolla

Erityiskiitokset onnistuneesta tapahtumastaSepolle sekä Tanhuvaaraan Annika

Hagmanille, Jarmo Hirvoselle jakunniajäsenellemme Antille!

Ensi kesänä Kuopion sukukokouksessa11.8.2018 valittava hallitus saa mielestäni alkaamiettimään uuden liikuntatapahtuman järjes-tämistä vuodelle 2019, kun intoa tällaisiintapahtumiin näyttää olevan kiitettävästi.

Kuvat ja teksti

Markku RuuskanenRantasalmen Hiismäen Ruuskasten sukuhaara

taulu 420

Kuva: Lasten ohjelmassa oli mm. seinäkiipeilyä

6

Sukukokouksen 2018 ennakkotietoja

PÄIVÄOHJELMA 11.08.2018

Paikkana on Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio (Majaniementie 2, Kuopio)

►lounas, sukukokous ja iltapäiväkahvit

ILTAOHJELMA

Illansuun ohjelma ►Puijon tornilla käynti

►Ortodoksimuseo Riisan käynti

►Bussikuljetukset (toivon mukaan pyörähtää mualiman navan ympäri)

Hotelli IsoValkeinen sijaitsee n. 5 km päässä Kuopion keskustasta Iso-Valkeisen rannalla,

Savon valtatien varrella. Kuva:http://www.finlandiahotels.fi

Osallistumismaksut

►aikuisilta 50 € hengeltä ►40 € hengeltä, jos ilmoittaa museokorttinsa numeron ilmoittautumisen yhteydessä

►25 € lapset 5-15 vuotta

►alle 5 vuotiaat pääsevät ilmaiseksi mukaan

►0 euroa, jos seuran jäsen ilmoittaa uudenmaksavan jäsenen sukuseuraan toukokuunloppuun mennessä

Hotellilla on varattuna 30 huoneen majoituskiintiö 11.-12.8, tarvittaessa myös 10.8.2018.

Yhden ja kahden hengen huoneita 85-120€ huoneesta riippuen.

Hotellin puhelin 017 539 6501 ja sähköposti: sales2(at)isovalkeinen.comnettisivu www.isovalkeinen.com

7

Akvarelleja Kuopion kaupungista 1

Kuvassa oleva Kuopion Tuomiokirkko onkeskeisellä paikalla Kuopiossa. Kauppakatu jaMinna Canthinkatu sivuavat kirkkoa molemminpuolin. Laiva, jonka olen kuvannut kirkon eteen,on muistikuva lapsuudesta. 1940-luvullasisävesiliikenne oli vielä vilkasta. Sota-aikanakuljin äidin kanssa saaresta sisävesilaivallakaupunkiin. Laivalla juotu punainen limonadi olimatkan kohokohta. Laivojen nimistä muistanmm. Vehmersalmi ja Pieksänkoski. Perheeniasui läheisessä Säyneensalossa, josta kuljettiinmyös sisävesilaivalla kaupunkiin. Sisävesilaivatveivät saarelaisten täydet maitotonkat meijeriinja meijeri lähetti tyhjät tonkat laivalla takaisinlähes päivittäin.

Posti kulki myös sisävesilaivalla.

Kuva: Ritva Pesosen akvarelli vuodelta 2012

Lapsena juoksimme kovaa vauhtia paljain jaloinlaivarantaan, jotta ehtisimme ennen laivan”huuteloa” laiturille. Pojat ottivat vastaanlaivasta heitetyt köydet ja niin alus kiinnittyilaituriin, Säyneensalossakin oli kaksilaivalaituria toinen Vaajasaloa vastapäätä jatoinen saaren eteläpuolella. Kumpaisestakin onvain muisto jäljellä.

Ritva PesonenHeikki Ruuskasen ja Margareta Ylösen sukuhaara

taulu 884

Seuraavassa lehdessä saamme nauttia lisää Kuopio-aiheisista akvarelleista

8

Ruuskanen-Ruuska -sukuseuranapurahojen haku vuodelle 2018

APURAHATIEDOTE

Ruuskanen-Ruuska sukuseura ry julistaahaettaviksi apurahoja

►ammattiin valmistavien oppilaitosten opiske-lijoiden tukemiseen ja

►sukuun liittyvien tutkimusten tekemiseen taisukututkimukseen liittyvään koulutukseen osal-listumiseen

Apurahoja voivat hakea Ruuskanen- jaRuuska sukuihin kuuluvat henkilöt

►henkilöt vanhemmat tai esivanhemmat onmerkitty sukuseuran henkilörekisteriin

Apurahoja voivat hakea aikaisintaan toisenvuoden opiskelijat, joilla on suoritettunavähintään 40 opintopistettä tai niitä vastaavaopintomäärä. Jos on kyse yhden vuoden tai allesen kestävästä opiskelusta, opintojen tulee ollakokonaan suoritettuna.

Apurahat on käytettävä opintojen taitutkimuksen rahoitukseen.

Hakuaika on 1.1.-28.2.2018.

Apurahojen jakamisesta päätetään talven aikanahallituksen kokouksessa ja ne jaetaan kokouksenjälkeen.

Apurahahakeminen tehdään täyttämällä apu-rahaa koskeva lomake ja liittämällä siihentarvittavat liitteet.

Lomaketta on saatavissa nettiosoitteesta: http://www.ondruska.fi/

email: markkuj.ruuskanen(at)kolumbus.fi

tai postitse osoitteesta Ruuskanen-Ruuska Sukuseura ry, Vaaratie 4, 05200 Rajamäki

Lomakkeen ja liitteiden palautusosoite:

Ruuskanen-Ruuska Sukuseura ry, Vaaratie 4, 05200 Rajamäki

Jäsenhankintakampanja

Rantasalmen sukukokouksessa 2016 asetettiin tavoitteeksi seuran jäsenmäärän kasvattamisen 300 jäseneen 2018 sukukokoukseen mennessä.

Tällä hetkellä seuramme jäsenmäärä on n. 280.Niinpä hallituksen kokouksessa 13.11.2017pohdiskeltiin keinoja, uusien jäsenien saami-seksi sukuseuraamme. Päätettiin, että jokainen,joka ilmoittaa uuden jäsenen sukuseuraantoukokuun 2018 loppuun mennessä, saapalkinnoksi maksuttoman osallistumisenkesän 2018 sukukokoukseen.

Jäsenyys seuran sääntöjen mukaan►Sukuseuran varsinaiseksi jäseneksi voidaanhyväksyä jokainen 15 vuotta täyttänyt henkilö,joka isän tai äidin puolelta on sukuihin kuuluvatai joka avioliiton, avoliiton tai siihenverrattavan rekisteröidyn parisuhteen kautta onsiihen liittynyt.

►Seuran jäseneksi voidaan hyväksyä myös muusellainen henkilö, joka on sukuseuratoiminnastakiinnostunut.

►Sukuseuran jäsenet hyväksyy hallitus.Jäsenyys alkaa, kun hallitus on jäsenyydenhyväksynyt ja jäsenmaksu on maksettusukuseuralle.

►Sukuseuran ainaisjäseneksi katsotaan henkilö,joka on yhdellä kertaa suorittanut sukuseurallevuotuisen jäsenmaksun viisitoistakertaisen

Jäsenmaksun suuruus tällä hetkellä on 20 €.

Uudet jäsenet ilmoitetaan Veli-Pekka RuuskaselleKorppaanmäentie 16 B 17, 00300 HelsinkiEmail: vpruuskanen(at)outlook.comp. 050 3111 377

9

Uamuhetki Ruuskasen torpassa

Jatkoa edellisessä numerossa aloitettuihinRuuskasen torpan tunnelmiin

Arvoisa Ruuskasten sukuun kuuluva! Otahyvä asento pehmeässä nojatuolissasi, nosta jalatpöydän reunalle, rentoudu, sulje silmäsi. Siirryajatuksissasi kolmekymmentäluvun kaikkiamukavuuksia vailla olevaan maaseudun savo-laiskotiin. Älä anna häiritä russakan, joka onpöydältä jalkaasi ja rintamustasi pitkin nousemassakohti kaulaa. Villasukkaan pesiytynyt lutikka puraisipohkeestasi, ei haittaa. Kun olet tältä osintäydellisessä nirvanassa, aloita toinen Ruuskas-runon luku.

Asko RuuskanenMikko Paavonpoika Ruuskasen ja

Valpuri Hakkaraisen sukuhaara taulu 1206

Uamuhetki Ruuskasen torpassa

Valoväläkkeessä nousevan aaringonpuul latvat ne alakaa kylypee,kun kolomatta kertoo kiekassu ontuo Ruuskasen kukkoi ylypeetualle Tuavetti Ruuskasem perreelle,jotta saes sej jo viimein herreelle.

Vuam makkeesti väk vielä torpassa makkoo,sieltä Tuavetin korsnaus kuuluu vua.

Nyt valosaks kääp pihatanner tua,ku aarinko kohhoo harjun takkoojo valasoo vanahoo harmoota lattooja navetan olokista kattoo.Vielä vieressä aetan kynnyksenvesjhelemiä kirkkaeta heinässä kiiltää,kum piäskynen ilosena siritellentuvar räästäästä irtoo ja ilimoo viiltää.

Ja harjul laejassa linnuttiiyks toesesa jäläkeeh herree,mikä milläi iänellä tervehtiituota aaringon kultasta kerree.

Ja kun kukkoi torpan ikkuna allasylet levälläsä aejalla seisoo,siinä iänellä kaikkein kirkkaemmallavielä viimesev värssyv veisoo,jopa sillojn unesa loppuun näktuvan sängyissä Ruuskasen torpav väk.

II

Siinä emäntä se ensinnä herree,alushamettasa kokkoon kerree,ylj Tuavetin ihteesä sängystä viäntää,kun tua vielä kerran kylykee kiäntää.Ja kun suap siinä lattian jalakaesa ala,niin kelepoopa kahtoo istu ja pala tuota Ruuskasen eukor ruhhoo,joka lämpöö ja terveyttä uhhoo.Vaekka ruustinnaks ihan kelevata voes,jos pappilan salliin siirtee se oes.

Alushammeesa kaalusta kuopastensekä kumpoohii kylykeesä ruopastsenKaesa makkeesti kerran haakottelloo,vähä sieltä, vähä tiältä vielä ruopottelloo,tukar rippeitä kokkoon kiärii.Siinä tuntoopa kahvij jannoo.Kohta pannun kansa jo hiäriisekä tulta sen alle pannoo.

Piirros: OkiRäisäsenkuvitusta

kirjaanSanarrieskoo

Kul liikettä tulloo tuppaan näen,niin kitinätä kuuluu kätkyestäi.Sieltä perreen nuorin se iäntää.Ja Kaesa sem potulle nostaenmärät alaset kätkyel laejalle kiäntää.Siinä vanahan kengän nurkasta jostaise älyää mukulalle kätteen antoo.Tua alakaa purra kengän kantoo.Ja Kaesa se tuasiisa raahassa näensuap kiäntyä mustaam pannuun päen.

IIIJopa nurkasta jostai kuuluu iänyhem poejam mukulan pellavapiän,joka äetiä kuhtuin sirkein silimijo valaveillaolosa antaa ilimi.Tuolla toesessa nurkassa istuillaanyks silimijä nyrkillä hieroensiinä koettaa kohta jo noustessaan koko elämätä vähä kuv vieroen

10

eikö itkusta kiini jo saes;paha unj sitä vaevata taes.

Yhä enemmän niiv vuan näetä,näetä pörrösiä pellavapäetäsieltä alakaa nousta nurkistaa.Mikä minnijn näkösenä kurkistaa,että oeskoo ulukona korree siä.Ja kun silimä ei muuta ku hyvvee niä, voepa voe sitä riemua sentää!Kohta pentuil lauma se lentääsiitä pellolle, että huiskaa vuasiinä paejah helemat ja tömisee mua.

IVJa jo on siinä penkillä pitkälläätuo vanahin poekai pitkän tovinylösnoua haatonna mielessää,vuav vaekeelta tuntuu kovin.Jopa viimen hittaasti pystyyv viäntyy,piä sev verral laeskasti unisena kiäntyy,että silimätyks suap siinä kelloo.Ja kyynäsvarsin pöytee vastenpoeka se nousua toeste lastentylsänä toljottelloo.

Vielä pankolta näkkyy kintut jonnij.Siellä tyttö se makkoo mahallaa.

On nukkuvinnaa, vaekka valaveilla onnijja pitkän aekoo se nuin tahallaayhä äetisä antaa häkiä vua niim mukavalta korvissa tuntuu tua.Siinä veltoks ku oekeen herkii,vähä untai siepata kerkii,kun kuuluu tuas: "no, kuuletko, so,etkö siitä nyt alemmaks suorii jo!"

Eikä maha siinä ennee mittää.Ylös nousta vuan siitä pittää,vaekka lyhyeltä tuntuu tuakii yö,ja on eissä se ikävältä tuntuva työ.

VKun kaekki on näen ylösnousussaan,niin Tuavij aevinahousussaan ku ensin ov venytelly tarpeeksee ,siitä nousoo sängyssä istuillee.Sylen ensinnä pitkän riiskaattaa,poes perskat suustasa piästää.(Vaen erreyksessä se huulessaaylj yön sitä herkkua siästää.)Ja kun kopeloep sormin se ikkunal laetoo,jopa näpit sen sattuu mälliin.Sem pistää ikenej ja huulev välliin,

sitä alakaa hartaana haatoo.

Nii istuu siinä ja mälliä syöptämä Tuavetin huoneen herra,joka yhessä asiassa laavalta lyöpkoko pitäjäv varmaan kerran:Se alakaa jo torpal lasten lukukoko pitäjän suurin olla vuan.Kyllä kerran Tuavetin siunattu sukuse levvii nii että täättää muan.Tämä Tuavetti siitä on ylypee kovasti,että jälelle oj jiännynnä ite jo rovasti:ku ei sillä oo tok vastasen enempee kun kymmenel lasta.Näetä miettinä on näen yhennij kerratämä toemekas Tuavetin huoneen herra.

Piirros: OkiRäisäsen

kuvitusta kirjaanSanarrieskoo

Nyt Tuavi se olloosa tutkii tovin:ulos pirtistä lähtöö tärkeenä kovin.Ja kun asetakse torppasa nurkam pieleen,jopa päevän työt siinä johtuu mieleen.Ja kun silimä se tiukkana kahtelootyömaeta ja torpal liäniä,niin korva se laeskana kuunteloomonenllaesia luonnon iäniämetäm puolelta laalua lintusten,kun ne soettaa ja tirskuu ja tiuskaa,tuolta pahnasta vinkuva porsaehen,jotka toestesa kanssa kiuskaa.

Pihamualta jo kuuluu pentuin porua.Iham pittää Tuavetin niitä jo torua,yks kanoja ku ajjaa takkoo,yks porsaan altaassa makkoo,parj muullaesta pahhoo tehhel liehuu.

Vuan Kaesalla pannu jo lie'ellä kiehuu.Se ihanniinku merkkinä mieleen piirtyy,että uamusta aeka se päevään siirtyy.

Kalle Väänänen: Sanarrieskoo

11

Hienoa sontaa

Kuulun jonkinmoisiin Ruuskan suvun vääräleukiin.Isäni suku oli kotoisin Viitasaaren Huopanasta.Lieko sieltä tullut perua tuo suunsoitto jaintohimoinen kalastuskin.

Poikavuosista asti on esiintymis- ja huumorin vimmamieltäni raastanut. Päätoimisena imitaattorina jakoomikkona olen viimeiset 17 vuotta suuhunpantavat pöytään saanut.

Viimeisessä sukulehdessä ollut Kalle Väänäsen runoTaavetti Ruuskasen eukosta nauratti kovasti ja sainidean lähettää omia juttujani myös sukulaissielujensilmäiltäväksi. Näillä tarinoilla olen rasittanut myösJämsän Seutu lehden lukijoita. Samalla nostan hattuakaikille Ruuskille ja Ruuskasille sekä sukuseuranvetäjille ja aktiiveille, hienosti tehdystä työstä.Mukavaa eloa!

HIENOA SONTAAValtaapitävät kun haluavat höynäyttää kansaakunnolla, niin oikein porukalla keksivät mitäoudoimpia sanoja ja lauseita. Teinpä saman,muutin arkikieltä hienoksi sonnaksi.

Tein polttopuita pariksi vuodeksi = Yhtymäm-me ydinosaamisalueeseen kuuluva lähienergiantuotanto oli menestyksellistä myös edelliseenvuosineljännekseen verraten. Tulos päätettiinkokonaisuudessaan käyttää lämmöntuotantoonseuraavien 8 kvartaalin ajan.

Olen persaukinen enkä pysty maksamaanlaskujanne toistaiseksi = Tulonmuodostukseni

on lähikuukausien ajan negatiivinen. Suorit-teiden käsittelyssämme on ruuhkaa. Odotus-aikanne kasvuennuste on kuitenkin positiivinen.

Poliitikot puhuvat ihan satuja = Eduskuntaaktivoi fiktiivistä varhaiskasvatusta. TATU JAPATU saavat kilpailijakseen KIKYN JASOTEN.

Minulla on nuha = Itsearvioon perustuvandiagnoosin pohjalta totean, että hengitysaukko-jeni valuma on kohtuuton.

Lähden Lappiin kaivamaan kultaa= Toteutanosaltani työvoiman liikkuvuussuositustasuorittaen siirtymän pohjoiseen ulottuvuuteentoimittaakseni raaka-aineita, jotka tuovatvakautta valuutta- ja osakemarkkinoille.

Laskettelen Himoksessa= Toteutan välineellis-tettyä itseviihdytystä olosuhteissa, jotka ovatotolliset gravitaatioteorian hyödyntämiselleTampere-Jyväskylä kasvukäytävän solmukoh-dassa.

Minulla on ripuli=Ruuansulatuksessaniesiintynyt akuutti häiriötekijä aiheuttaatihentyneen tarpeen toimittaa ainesosia JämsänJätevesilaitoksen prosessointiin.

Auoin päätäni nakkikopilla ja sain turpaan=Nauttimani virvokkeet yliaktivoivat verbaalistailmaisuani ja sain tilaaja-tuottajamalliin perus-tuvan palautteen.

Eukko käski häipyä hevonkuuseen =Avioliittomarkkinoiden toinen osapuoli käynnis-ti yllättäen YT-neuvottelut esittäen majoitustaavoimen ekosysteemin piirissä, jossa onreaaliaikainen ja läpinäkyvä toimintaympäristö.

Palautin pullot kauppaan, miettien mitäostaisin rahoilla = Pariisin sopimukseenperustuen toteutin henkilökohtaista kierrätystämiettien saamalleni pääomalle varainhoito-ratkaisua

Vesa RuuskaViitasaaren Huopanan kylän Ruuskia

12

Muistikuvia Siilinjärveltä

”Löysin Sukuviestitä no: 31 kiinnostavan artikkelin Paavo Ruotsalaisesta ja Musiikkiteatteri Kapsäkistä.Viimeistään viimeistä kappaletta lukiessani heräsin, kun näin mummoni Justina Kokkosen ja ukkini Heikki Ruuskasen nimet.

Tämän innoittamana aloin muistelemaan lapsuus- januoruusaikojani Siilinjärvellä ja pistin jotain pape-rille Muistikuvia Siilinjärveltä." Pertti Ruuskanen

Suuret kiitokset Markku Ruuskaselle sukutut-kimustyöstä. Sukutauluista onnistuin selvittä-mään sukujuureni Vaivionniemen HeikkiRuuskaseen. Kiitokset myös muille tutkijoille,sukuseuran aktiiveille ja Sukuviestin toimit-tajille.

Siilinjärven kunta perustettiin vuonna 1925Kuopion maalaiskunnan, Maaningan ja Nilsiänsivukylistä. Lähes kokonaisuudessaan Vaivion-niemi siirtyi tuolloin Nilsiän kunnastaSiilinjärven kuntaan.

Varhaisimmat muistikuvani ovat vuodelta 1955,jolloin olin isäni Paavon (taulu 1526) kanssahakemassa Jere-nimisellä hevosella päreitäKoivusaaren tien varrelta pärehöyläämöstä. Jereoli menettänyt kuulonsa sodassa Syvärinseutuvilla, mutta totteli hyvin ohjaksia. Uudetpäreet naulattiin Hamulan kotitilallanimaakellarin uuteen kattoon. Hamula kuuluiennen vuotta 1925 Maaningan kuntaan.

Siilinjärvi oli vielä 1960- luvun loppupuolellesaakka samanlainen ” kuten ennenkin”. Kirkkomäellä, Kalevi Savolaisen kauppa jyrkässärinteessä ja rautatieasemaa vastapäätä Tuhkasenkirjakauppa. Mantun kenttä ja Kuilun monttuolivat urheilukeskuksia. Koivuniemi olijuhannuksenviettopaikka Tarinaharjun kupeessa.Vanhin veljeni Jaakko pelasi pesäpalloa 1950-luvulla kopparina Siilinjärven Ponnistuksessaeli SiiPo:ssa. Samassa joukkueessa pelasi myösyksi kirkkoherra Yrjö Abraham Alikosken

pojista. Jaakko kertoi kerran kirkkoherrannuhdelleen häntä muutama vuosi aiemminrippikoulussa läksyjen osaamattomuudesta:” Sinäkin Paavo Ruotsalaisen sukulainen, etköosaa hävetä?”.

Koulumatkat Hamulasta Siilinjärven yhteis-lyseoon, aiempaan Salmin keskikouluun,sujuivat hyvin 1960-luvulla polkupyörällä.Kovalla pakkasella kuljettiin kouluun linja-autolla nykyisen kauppakeskuksen kohdallaolleelle linja-autoasemalle ja siitä jalkaisinedelleen rautatieaseman ohi kouluun. Kymmeniäkertoja oppilaat konttasivat koulumatkoillaantavarajunien alitse tai kiipeilivät puskureitapitkin junan toiselle puolelle. Ihme, ettei kukaanjäänyt junien alle tai loukkaantunut. Höyry-veturit asemalla olivat niin mielenkiintoisia, ettätunnilta myöhästymisiäkin sattui. Sinistenkiskobussien eli ”Lättähattujen” läpi kuljettiinavaamalla vain ovet, jos ne sattuivat olemaanasemalla koulutien kohdalla.

Salmin keskikoulu oli perustettu Siilinjärvellevuonna 1944. Seudulle tuli paljon kotinsa jakotiseutunsa menettäneitä ihmisiä Salminkunnasta ja he toivat Salmissa toimineen koulunnimen mukanaan. Laatokan pohjoisrannallasijaitseva Salmin kunta jouduttiin luovuttamaanNeuvostoliitolle sodan seurauksena.

Kuilu oli talviurheilukeskus. Sen pujottelurinneoli niin jyrkkä, että ”siililäiset” oppivat väkisinpujottelemaan. Siilinjärven Ponnistus oli pitkäänmaan paras slalomseura. Lajin menestykseenvaikuttivat myös hyvät valmentajat ja isoinnokas harrastajamäärä. Kaimani PerttiRuuskanen oli alppihiihdon eri lajeissa 7-kertainen Suomen mestari 1970-luvulla. MyösHeikki Ruuskanen menestyi hyvin. Nykyinen 5-tie Siilinjärven keskustan kohdalla on rakennettusuurelta osin Kuilun montun kohdalle. Tienlounaispuolella on havaittavissa vielävaatimaton painanne aiempaan monttuunverrattuna.

Vuonna 1962 juhannusaattona Koivuniemessäkuuluttaja ilmoitti: Pentti Nikula on hypännyt

13

seiväshypyssä uuden maailmanennätyksen 494cm. Se oli ikimuistoinen juhannusjuhlakeskenkasvuiselle pojalle. Siitä tuli monienpikkupoikien lempiharrastus. Metsästäkaadettiin sopiva puu seipääksi, rakennettiinsahajauhoista pehmikkeet alastulon kohdalle jasahalta haettiin rima ja tehtiin telineet. Ja sittenhypeltiin monina kesinä seivästä.

Siilinjärvi tuli tutuksi monin eri tavoin.Hiihdettiin ja hypättiin talvisin SiilinjärveltäMaaningalle johtavalla harjulla. Itse teimmeladut ja hyppyrimäet. Pesäpalloa pelattiinMantun kentällä ja Hamulan kansakoulunkentällä. Pelimatkoja tehtiin ympäri maakuntaa.Kerran teimme matkan polkupyörillä NilsiäänPisan vuorelle. Sunnuntaina puolen päivänmaissa kasasimme telttamme ja pyöräilimmekotiin Hamulaan, otimme välipalaa ja sittenpyörällä pesäpallo-otteluun Mantulle. Emmepätuolloin tienneet, että olimme päivällä ohittaneetPajulahdessa risteyksen, josta tie lähtiVaivionniemeen omille sukujuurilleni.

Vuonna 1968 Rikkihappo Oy (myöhemminKemira Oy ja Yara) rakensi tehtaitaan jaapatiittikaivostaan Kuuslahteen. Kävin töissäennen armeijaa rakennuksilla polkupyörälläHamulasta. Siitä alkoi tulevan ammattiniensivaiheet ja päädyin jo 1974 asumaan vaimoniHilkan kanssa Vantaalle. Jäin eläkkeellemuutama vuosi sitten käyttöpäällikön tehtävistäYTV:stä, nykyisestä HSY:stä.

Saatuani selville sukuhaarani, kävin seuraavanakesänä poikani Jarkon kanssa Vaivionniemessä.Hyvin oli Heikki Ruuskanen osannut arvostaakaunista maisemaa valitessaan asuinpaikkansa.Näin on varmaan käynyt muidenkinsukuhaarojen esi-isien kohdilla. Vaivionniemialkaa Pajulahdesta ja eteläkärjessä olevanRuuskansalon (Saarikylän) kanssa senyhteispituus on noin 10 km. Ruuskansalosijaitsee noin 6 km Siilinjärven keskustastasuoraan itään ja noin 4 km Rissalanlentokentältä pohjoiseen.

Vanhemmillani oli tapana käydä kesäisinkyläilemässä mummoni Justiina Lyydia Kokko-sen kotipakalla Levämäessä Nilsiän Syvärilässä

sekä Aholansaaressa. / Sukuviesti 31

Kuva: Heikki ja Justiina Lyydia Ruuskanen /Taulu 1525)

Tuntuu ihmeelliseltä, että satoja vuosiaaikaisemmin esi-isämme ovat eläneet samoissakauniissa maisemissa, jotka vuosikymmentenajan näimme kovin tavallisina. Vasta kauempaakatsottuna ja aikojen saatossa maisematnäyttävät muistellessa entisestä kauniimmilta japalautuvat uudelleen mielikuviin.

Pertti RuuskanenVaivionniemen Heikki Ruuskasen sukuhaara

taulu 1549

14

Avioton lapsi

Lasten hankkiminen oli hyväksyttyä ainoastaanavioliitossa oleville henkilöille pitkälle 1900-luvulle saakka sekä lainsäädännön ettäsosiaalisten normien mukaan. Naimattomiennaisten elämään aviottoman lapsen syntymävaikutti kielteisesti. Tästä seurasi sosiaalisenaseman laskua ja paheksuntaa elinyhteisössä.Lisäksi avioton lapsi aiheutti taloudellisiaongelmia. Ellei lapsen äiti pystynyt avioitumaanlapsen isän tai jonkun muun miehen kanssa,lapsen elatus ja omakin elämä oli vaikeuksissa.

Menneinä vuosisatoina aviottoman lapsen äiditturvautuivat omiin vanhempiinsa, jos hesattuivat olemaan sellaisessa taloudellisessaasemassa, että pystyivät tytärtään auttamaan.Piian pesti maataloissa oli myös hyvin yleinentapa hankkia elatusta naimattomana naisena.Kunnan köyhäinhoitokin tuli avuksi 1900-luvulle tultaessa joissain tapauksissa jaköyhäinhoitolaki vuonna 1922 tuli säätelemäänheikoimmassa asemassa olevien tilannetta.

Ennen köyhäinhoitolain säätämistä äiti lapsineensaatettiin antaa vaivaisruodun määrittelemiintaloihin elätettäväksi. Heikoimmassa asemassaolevia lapsia joutui myös huutolaisiksihalvimmalla hinnalla huutaneille kasvatus-vanhemmille. Lastenkoteihin aviottomia lapsiajoutui niin ikään 1900-luvun alkupuolellajoissain tapauksissa.

Elatusapua maksettiin luontaistuotteina

Paras ratkaisu aviottoman lapsen elatukseen oliisän maksama elatusapu. Useissa tapauksissakuitenkin elatusta piti hakea käräjien kauttaaviottomalle lapselle. 1800-luvun loppu-vuosikymmeninä avioliiton ulkopuolella syntyilapsista 6-7 prosenttia ja 1920-luvulla osuusnousi 9-10 prosenttiin lapsista. Usein äidillesaattoi syntyä useampiakin aviottomia lapsia.Esimerkiksi vuonna 1796 syntyneelle Maria

Heikintytär Ruuskaselle syntyi Pohjois-Savossa

kolme aviotonta lasta vuosina 1820-1840.Lapsikuolleisuus oli yleistä 1800-luvulla jaMaria lapsista vanhin Olli kuoli kaksivuotiaanarokkoon ja keskimmäinen Heikki kolmi-vuotiaana vesitautiin 1830. Kolmas poikaAnanias eli aikuisikään saakka ja muutti renkinäKuopioon.

Lapsen elatus perustui pitkään 1734 vuodenlakiin, jonka mukaan lapsen vanhemmat ovatvelvollisia tarjoamaan tarpeellisen elatuksen jakasvatuksen, kunnes tämä elättää itsensä. Laissamääriteltiin salavuoteudeksi esiaviollinen suhdekahden naimattoman henkilön välillä. Jos toinenparista oli avioliitossa, oli kyse huoruudesta jajos molemmat olivat tahoillaan avioliitoissa,kyse oli kaksinkertaisesta huoruudesta. Nykyisinkäytössä olevan avoliiton edeltäjä oli suhde,jossa henkilöt asuivat yhdessä olematta sukuakeskenään tai avioliitossa. Tällöin eri sukupuoltaolevien henkilöiden liittoa kutsuttiin”susipariksi”. Näillä henkilöillä saattoi ollauseitakin avioliiton ulkopuolella syntyneitälapsia.

Markku Ruuskanen

Vilho Sjöström: Huutolaispoika Kuva:www.artnet.com

15

Tietäjiä ja taikoja

Kuva: Emmi Lahti Järvenpään sukukokouksessa

Järvenpään sukukokouksessa 2012 kuulimmeEmmi Tittosen (nykyisin Lahti) mielenkiintoisenesitelmän taikuudesta 1700-luvulla. Emmi Lahtion saanut taikuustutkimuksensa valmiiksi ja hänväitteli Jyväskylän yliopistossa tohtoriksi16.1.2016. Tässä jutussa esittelen Emmintutkimustuloksia taikuudesta ja siihen liittyvistäilmiöistä.

Taikuus ja noituus

Väitöskirjan alussa on määritelty tieteellisestinoituuden ja taikuuden ero. Noituudellatarkoitetaan pahantahtoisessa tarkoituksessatehtyjä tekoja, jotka tehtiin niin sisäsyntyisenvoiman kuin jonkin supranormaalin voimankinavulla. Noituus onnistui usein kiroamisien jauhkauksien avulla eikä siinä yleensä tarvittuulkoisia apuvälineitä.

Taikuus puolestaan tarkoittaa hyvää tarkoittavaamaagista toimintaa. Taikauskolla tarkoitetaanuskoa yliluonnollisten voimien vaikutukseenmaailmassa. Taikuudella voitiin yrittää parantaasairaita, etsiä kadonneita tai varastettuja esineitäja varkaita. Taikuudella suojattiin karjaa senlähtiessä keväällä laitumelle ja sen avullaparannettiin metsästys- ja kalastusonnea.

Taikuudessa käytettiin erilaisia esineitä, joitausein varastettiin kirkoista ja hautausmailta.Kirkkojen katsottiin olevan pyhiä tiloja.Hautausmaiden katsottiin olevan pyhitettyjäalueita, joihin oli haudattu vainajia, joilla oliuskomusten mukaan yliluonnollisia voimia.Haudattuja vainajia nimitettiin kirkonväeksituomiokirjoissa. Kirkonväki käsitteenä pitisisällään myös kirkon ja siihen liittyvän pyhänvoiman.

Taikuus on rikos uskontoa vastaan

Vaikka taikuus oli esivallan ja lakien ankarastikieltämää 1700-luvulla, se oli kuitenkin osaihmisten arkea. Maagisien toimien katsottiinolevan rikkomuksia Jumalaa vastaan javaarallisia yhteiskunnan ja yhteisönhyvinvoinnin kannalta. Monissa Euroopanmaissa seurauksena taikuudesta olikuolemanrangaistus, mutta myös vankeus- jasakkorangaistuksia oli käytössä.

Taikuus määriteltiin rikokseksi Ruotsinvaltakunnan laissa vuonna 1734 ja rangais-tuksena oli periaatteessa kuolemanrangaistus,mutta rangaistuksia lievennettiin sakoiksi taivankeudeksi ylemmissä oikeusasteissa. Laillahaluttiin suojella kristillistä uskoa ja senyhtenäisyyttä. Jos taikuudesta syytetty kielsioikeudessa syyllisyytensä eikä syyttäjä voinutesittää päteviä perusteita tuomion perustaksi,syytetty vapautettiin. Myös mielisairaus saattoiolla vapautusperusteena. Kuolemantuomionoituudesta poistettiin rangaistusmuotonaKustaa III:n aikana vuonna 1779. Maagistenvoimien vaikutukseen ei enää uskottuoppineiston piirissä, minkä uskotaan olleenkuolemantuomion poistamisen yhtenäperusteena.

Joskus taikuutta käytettiin elannonhankkimiseenkin. Viitasaaren käräjillä katsottiinvuonna 1796 irtolaisena kierrelleen vastaajannarranneen taikuuden avulla heikkouskoisiahenkilöitä elantonsa saamiseksi.

16

Taikamenoja kirkkomaalla

Kirkkomaalla ja hautausmaalla tehtiinmonenlaisia taikoja. Hautoja voitiin kaivaa aukija ottaa sieltä vainajan mukana haudattujaesineitä ja vainajan luita. Kirkon ympäri voitiinjuosta, kirkon ovia potkia tai taikoja voitiintehdä sisällä kirkossa tai kellotapulissa.Kirkonkelloja voitiin soittaa öiseen aikaan, millähaluttiin herättää kirkonväkeä ikiunestaan. Jokusaattoi purra kirkonpenkkiä parantaakseenhammaskipujaan. Kirkosta varastamista pidettiintavanomaista varkautta ankarammin rangais-tavana koventamisperusteena.

Taikuusoikeudenkäynnit

Vuosina 1754-1800 käytiin yhteensä 175taikuutta koskevaa oikeudenkäyntiä.Maaseudulla oikeutta taikuudesta käytiinhuomattavasti enemmän kuin kaupungeissa.Tutkimusten mukaan oikeudenkäynnitjakaantuivat maantieteellisesti niin, ettälänsisuomessa syytettyinä oli enemmän naisia jaitäsuomessa syytettyjen penkillä oli enemmänmiehiä. Emmi Lahti toteaa kirjassaan, että maajakaantui kolmeen erilaiseen talousalueeseen.Itä-Suomessa kasket ja terva antoivat elantoa,Pohjanmaalla elantoa hankittiin tervasta,metsästä ja karjasta ja Etelä-Suomessa rauta javilja olivat keskeisiä talouden ylläpitäjiä. Länsi-ja itäsuomalaisen kulttuurin raja kulki pelto- jakaskiviljelyn rajan mukaisesti Päijänteen ollessarajana.

Kaiken kaikkiaan enemmistä taikuudestasyytetyistä oli miehiä, joita oli peräti 85 % eli267 henkilöä. Heistä yli sata oli tilallisia ja 67henkilöä tilattomia. Sotilaista syytetyistä oli 41ja irtolaisia 26. Miesten tekemät taiat olivatyleisimmin hautausmaataikoja tai kotitilallatehtyjä maagisia tekoja. Tilattoman väestön teotolivat yleisimmin tehty vahingoittamis-tarkoituksessa.

Taikuudesta syytetyistä naisista tilallisväestöönkuului yli puolet ja loput olivat lähinnätilattomia. Joskus naiset tekivät rakkaustaikojapäästäkseen hyvään avioliittoon ylempisäätyisenhenkilön kanssa. Joskus oikeudenkäyntejä

nostettiin huhujenkin perusteella. Tällöinnäyttökysymys oli vaikea ja monesti tällaisethuhuihin perustuvat jutut kaatuivat näytönpuutteeseen.

Rullit lentelemässä pääsiäisyönssä. Erkki Tantunkuvitusta Kustaa Vilkunan kirjaan ”Vuotuinenajantieto”. Kuva: Scoop.it

Suntio Matti Ruuskaa syytettiin myöstaikuudesta

Miehet olivat yliedustettuina taikuusoikeuden-käyntien syytettyinä 1700-luvun jälkipuoliskol-la. Miesten yleisyyttä on selitetty sillä, ettämiehet olivat vahvempia toimimaantuonpuoleisten voimien kanssa. Miehet toimivatenemmän kodin ulkopuolella ja taikuuttaharjoitettiin paljon kirkoissa ja hautausmailla.Miesten välisiin hierarkioihin on kiinnitettyhuomiota syytösten taustoja tutkittaessa. Miehetsyyttivät toisiaan miehisen elinpiirin taioista,jotka tulivat oikeuden käsittelyyn jonkinkonfliktin seurauksena.

Liperin suntio Matti Ruuska ajautuikirkkoherransa kanssa riitoihin, ja kirkkoherranerotti Matin virastaan. Matti ei tyytynyt tähän,vaan nosti oikeudenkäynnin vuonna 1763.Oikeudelle kirkkoherran teki selkoa Matinedesottamuksista. Syytekohtia Mattia vastaan oliperäti 25 kappaletta ja näiden joukossa oliihmisten kiusaamista kirkonmenoja aikaan jamyös taikuuden harjoittamista. TaikuudestaMatti sai kuitenkin vapauttavat tuomion niinkuin monista muistakin syytekohdista. Matinkannalta pääasian hän kuitenkin hävisi, silläoikeus katsoi Matin erottamisen toimestaan

17

lainmukaiseksi. (Tietäjiä, taikojia, hautausmaitas. 112).

Naiset tekivät rakkaustaikoja

Naisten toimintakenttään kuuluivat rakkaus-taikuus ja kotitalouteen liittyvät taiat, jotkakoskivat karjanhoitoa tai kotiin kuuluvienihmisten suojelua. Tunteisiin on aina pyrittyvaikuttamaan antiikin ajoista alkaen.Aviopuolison saamiseksi tai lämpimientunteiden herättämiseksi käytettiin erilaisiamaagisia keinoja. Emmi Lahden tutkimuksenkohteena olevista tapauksista neljään liittyitunteisiin liittyviä tekoja. Avioliitot 1700-luvullasolmittiin yleensä samaan yhteiskuntaluokkaankuuluvien välillä. Esimerkiksi iisalmelainennaishenkilö Brita Väisätär oli syytteessäkappalaisen poikaan kohdistuneestalemmentaiasta. Alun perin Brita oli syyttänytmiestä makaamisesta avioliitto-lupauksenantamalla. Britalla oli jo ennestään yksi aviotonlapsi.

Vaarallisena rakkaustaikuutta pidettiin, silläsiinä käsiteltiin usein maagisesti esimerkiksiruokaa, minkä uskottiin aiheuttavan hulluutta,jos sen kohteeksi sattuikin väärä henkilö.

Kuvan nuoret naiset keräämässä kukkia juhan-nustaikojaan varten. Kuva: Yle kuvapalvelu

Tietäjätkin joutuivat käräjille

Vanhassa elinpiirissä maaseudulla oli myössellaisia henkilöitä, jotka osasivat ennustaa taitietää asioita tai parantaa loitsujen avulla. Heitäsanotaan tutkimuksessa tietäjiksi. Heidänkeinojensa avulla voitiin vaikuttaakanssaihmisten terveyteen. Heillä voi olla moniamuitakin erityistaitoja kuten sään ennustaminenpitkällä tähtäyksellä. Kansanlääkintään osallis-tuminen oli yleinen tietäjän erityisala, kunyhteiskunnan puolelta ei aiempina vuosisatoinaollut järjestetty sairaanhoitoa juuri laisinkaan.

Tietäjillä oli hallussaan joskus yliluonnollistakintietoa, jonka avulla he pystyivät erityistaitoaanharjoittamaan. Heidän apuunsa turvauduttiinvielä 1800- ja 1900-luvuillakin. Esivaltailmiantoi usein alempiin yhteiskuntaluokkiinkuuluvia tietäjiä ja sillä tavoin heidän taitonsajoutuivat joskus oikeuden käsittelyynkin.

Kotini naapurissa Rantasalmella asuimetsätyömies Tauno Luostarinen, jonka olimuuttanut paikkakunnalle vaimonsa Hellinkanssa 1950-luvulla Savonrannalta. Taunonharrastuksena oli kalastus ja tuohitöidentekeminen. Hänen erityisalansa oli säänennustaminen. Isäni nimitti Taunoa ”pohuksi”.Taunolta käytiin aina kysymässä tulevan kesänsäitä ja heinäpoutia. Tauno tarkkaili luonnonennusmerkkejä ja teki niiden perusteellasääennusteensa. Joskushan ne sattuivatkohdalleenkin ja isäni sai sanoa ”kyllä se pohutiesi, minkälainen sää tulee”.

Markku Ruuskanen

18

Sukuseurojen Keskusliiton lausumanimilaista 09.2017

19

Sukuseuran hallituksen yhteystiedot

Puheenjohtaja, sukututkijaMarkku RuuskanenVaaratie 4, 05200 RajamäkiEmail: markkuj.ruuskanen(at)kolumbus.fi p. 050-5729534

VarapuheenjohtajaOuti RytkönenKirkkosaarentie 313, 72400 PielavesiEmail: outirytkonen(at)suomi24.fip. 040 8455363

SihteeriMarjatta VesterinenLillukkakuja 8, 90460 OulunsaloEmail: marjatta.vesterinen(at)pp.inet.fip. 040 5652423

Jäsenasiat, osoitteenmuutoksetVeli-Pekka RuuskanenKorppaanmäentie 16 B 17, 00300 HelsinkiEmail: vpruuskanen(at)outlook.comp. 050 3111 377

Kotisivujen ja facebook-sivujen ylläpitoJuha-Pekka RuuskanenPunatulkunkuja 16 b, 03100 NummelaEmail: juha-pekka.ruuskanen(at)hotmail.fip. 040 7564559

Seppo Ruuskanen, Hoilonkatu 6, 18150 HeinolaEmail: seppoj.ruuskanen(at)phnet.fip. 0400- 770323

Reino Ruuskanen, Kuuselankatu 31, 04400 JärvenpääEmail: reino.ruuskanen(at)luukku.com p. 041-4601088

Annukka RuuskanenValhallankatu 6 A 2, 00250 HelsinkiEmail: annukka.ruuskanen(at)tnl.fip. 050-5403802

Jorma RuuskaKylväjäntie 2 B 8, 33340 TampereEmail: jore1958(at)gmail.comp. 040-5418754

20